Kokousasia PDF
Ympäristöjaosto § 55 16.06.2015 Destia Oy:n ympäristölupahakemus, Iilivuoren kallioalue, kallion louhinta ja murskaus 1144/11.01.00/2014 YMPJAOST § 55 Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukainen ympäristölupahakemus kallion louhintaan ja murskaukseen siirrettävällä murskaamolla. HAKIJA Destia Oy / Kiviainesyksikkö PL 382 33101 Tampere Yhteyshenkilö : Ympäristöpäällikkö Maarit Salonoja p. 040 866 8615 maarit.salonoja(at)destia.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kallion louhinta ja murskaus Iilivuoren kallioalueella, kiinteistötunnus 790-509-20-13, Sastamalan kaupungin Yliskallion kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7. c ja e perusteella. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana ja toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Toimivaltainen viranomainen on ympäristönsuojelulain 34 § 2 momentin ja valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 6 a ja b kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 8.12.2014. Hakemusta on täydennetty muutoksilla ja laskennallisella meluselvityksellä 20.4.2015. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET Ottamisalueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavaa. Alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, jossa alueelle ei ole merkintöjä. Maakuntakaavan uudistamistyö on käynnissä ja 2040 kaavaluonnosaineiston nähtävilläolo on päättynyt. Pirkanmaan maakuntahallitus käsittelee kaavasta saadun palautteen ja antaa siitä vastineensa kesän ja syksyn 2015 aikana. Alueen läheisyydessä on Pääjärvi-Ritajärvi ym. maastoliikenteen rajoitusalue. Alueella on aiemmin ollut maa-ainesten ottamislupa ja ympäristölupa murskaukselle, toimintaa ei kuitenkaan harjoitettu ja luvat ovat umpeutuneet. Rakennuslautakunta on myöntänyt maa-ainesten ottoluvan 12.5.2015. Lupa käsittää 230 000 m3:n kalliokiviaineksen oton 10 vuoden aikana. Lupa on voimassa 12.5.20125 asti. SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Alueelle kuljetaan Tampere-Pori tieltä Ahvenjärventietä pitkin, jolta käännytään Iilivuorentielle sen loppuun saakka. Toiminta sijoittuu metsäiselle alueelle. Alueen puusto on poistettu vuonna 2007 ja nykytilanteessa alueella kasvaa luontaisesti syntynyt matala mänty-koivutaimikko. Suurin osa alueesta on niukkahumuksista kalliota; varsinaista avokalliota on vain alueen pohjoisreunan silokalliojyrkänne. Maa-aineksen ottamisalueen lähin vesistö sijaitsee noin 440 metrin etäisyydellä, Saarijärvi noin 640 metrin etäisyydellä ja Ahvenjärvi lähimmillään noin 850 metrin etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat noin 800 metrin etäisyydelle. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Suunnitelma-alueen pinta-ala on 9,23 ha, josta louhinta-alueen pinta-ala on 3,60 ha. Vuosittain murskattavan kalliolouheen määrä on keskimäärin 60 000 t /vuodessa. 16.4.2015 toimitetun täydennetyn ja muutetun hakemuksen mukaan murskeen vuosituotantomäärä on maksimissaan 100 000 tonnia vuodessa ( alkuperäisen hakemuksen 200 000 tonnin sijasta). Alin ottamistaso on +113 m. Louhinta koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Porauksessa käytetään hydraulisia tela-alustaisia poravaunuja, jotka on varustettu pölynkeräyslaitteistolla. Poravaunun tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 3500 – 5500 k-m3 kalliota. Mikäli räjäytyksessä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia yli 1 m3:n lohkareita, ne rikotaan ennen murskausta hydraulisella kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Murskauksessa käytetään siirrettävää tela-alustaista murskauslaitosta, jonka tarkempi kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavien lajikkeiden ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitos on joko polttomoottorikäyttöinen tai sähkökäyttöinen, tällöin laitokseen kuuluu aggregaatti. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. Polttonesteet varastoidaan tukitoiminta-alueella ylitäytönestimillä varustetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä. Kevyttä polttoöljyä kuluu murskauksessa keskimäärin 50,4 tonnia vuodessa ja maksimissaan 168 tonnia vuodessa. Alueella varastoidaan polttonesteitä vain toimintajaksojen aikana koneiden ja laitteiden sen hetkistä tarvetta vastaava määrä. Säiliöiden kunto tarkastetaan säännöllisesti ja tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseski. Hydrauliikkaöljyjä ja voiteluaineita säilytetään murskauslaitoksen mukana kulkevassa varastokontissa tynnyreissä enintään 200 kg kerrallaan. Työkoneiden (kaivinkone ja pyöräkuormaaja) omat polttoainesäiliöt ovat kooltaan tyypillisesti 300 – 500 litraa. Tarvittaessa alueella käytetään vettä murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi tuodaan alueelle säiliöautossa tai käytetään ojiin ja painanteisiin kertynyttä vettä. Murskauksen pölyntorjuntaan käytettävän veden kulutus on noin 10 m3/vrk. Murskausurakoiden aikana sosiaalitilojen talousvettä käytetään noin 100-200 litraa /vrk. Murskevarastot sijoitetaan jo hyödynnetylle alueelle. Kasojen paikat vaihtelevat ottamisen etenemisen mukaan. Osa murskeista ajetaan suoraan käyttökohteille. Liikennemäärä on enimmillään noin 30-40 autoa vuorokaudessa. Alueella on myös kausia, jolloin liikennöintiä ei ole lainkaan.Valmiiden murskeiden kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kuorittavat pintamaat välivarastoidaan alueen luoteisreunalle louhinta-alueen ulkopuolelle. Toiminnassa ei synny ylijäämälouhetta tai muuta sivukiveä, sillä kaikki kallio jalostetaan murskeeksi. Pintamaat ja muut mahdolliset myyntiin kelpaamattomat materiaalit käytetään toiminnan päätyttyä alueen muotoiluun. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Toimintajaksoja on 1-3 vuoden välein. Toimintavuosina jaksoja on yleensä yksi, harvoin kaksi. Toimintajaksojen pituus vaihtelee kolmesta kahdeksaan viikkoon. Keskimääräisellä 60 000 tonnin vuosituotannolla, päivittäisen tuotannon ollessa 3000 tonnia, murskaus kestäisi neljä työviikkoa, määrän irottamiseen tarvitaan keskimäärin kaksi louhoskenttää, jolloin porauksen ja räjäytysten toiminta-ajaksi voidaan arvioida 1 – 2 viikkoa. keskimääräisenä tuotantovuotena toimintaa olisi siten 5- 6 työviikkoa. Valtaosa vuodesta on aikaa, jolloin murskaus- , poraus- ja räjäytystoimintaa ei ole. 16.4.2015 toimitetun täydennetyn ja muutetun hakemuksen mukaan puretun asfalttipäällysteen välivarastointia ja murskausta ei tehdä lainkaan. Vuosittainen toiminta-aika rajoitetaan lintujen pesimäajan ja yleisten lomakausien ulkopuolelle; Louhintaa ja murskausta ja niihin liittyviä kuljetuksia ja pintamaan poistoa ei tehdä 1.4 – 31.8 välisenä aikana eikä jouluaaton ja loppiaisen välisenä aikana 23.12 – 6.1 eikä Pirkanmaan koulujen syys- ja hiihtolomaviikoilla. Toiminnan aikana päivittäiset toiminta-ajat ovat kaikki arkipäivisin: murskaus (ma-pe) klo 7.00-22.00 poraus (ma-pe) klo 7.00-21.00 räjäytykset (ma-pe) klo 8.00-18.00 rikotus (ma-pe) klo 8.00-18.00 kuormaus ja kuljetukset (ma-pe) klo 6.00-22.00 PÄÄSTÖT ILMAAN Aine CO2 SO2 NOx CO Hiukkaset Vuosipäästö (t/a) 157 (maks. 524) 0,001 (maks.0,002) 0,107 (maks.0,357) 0,025 (maks. 0,05) 0,015 (maks. 0,05) Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Kiviainestuotannossa syntyvät pölyhiukkaset ovat pääasiassa yli 10 µm kokoluokkaa ja laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pöly aiheuttaa haittaa lähinnä työmaa-alueella. MAAPERÄN, PINTA- JA POHJAVESIEN SUOJELU Öljytuotteiden varastointi ja käsittely järjestetään niin, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen vaikutusalueella ole vedenottamoita tai talousvesikaivoja. Louhoksella ei synny merkittäviä määriä hulevesiä, koska suurin osa imeytyy kallion pinnan rakoihin ja murskekerrokseen. 16.4.2015 toimitetun täydennetyn ja muutetun hakemuksen mukaan mikäli hulevesiä alkaa kuitenkin kertyä, alueen lounaiskulmaan mitoitetaan riittävä laskeutusallas ja hulevesien laaduntarkkailusta tehdään suunnitelma. Molemmat toimenpiteet hyväksytetään ennen toteuttamista valvontaviranomaisellla. Pienet määrät puhtaita sade- ja sulamisvesiä ohjataan louhimalla kallion pinta viettämään kohti luodetta. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle tai vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. ARVIO TOIMINNAN MUISTA VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN MELU Kallioalueen toiminnoista aiheutuu melua, mutta se ei ole jatkuvaa toiminnan jaksottaisuuden takia. Louhinnassa ja murskauksessa melua aiheuttavat samanaikaisesti räjäytykset, kiviaineksen rikotus iskuvasaralla, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Lisäksi melua aiheuttavat poraus, kuljettimet, seulastot ja aggregaatti. Räjäytysmelu on kestoltaan lyhytaikaista. Melun syntyä vähennetään laitteiston säännöllisellä kunnossapidolla ja huollolla. Louhinta on suunniteltu niin, että melulta suojaava kallioseinämä säilyy asutuksen suuntaan. Melun etenemistä asutuksen suuntaan ehkäistään myös siten, että murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman matalalle tasolle lähelle kalliorintausta. Myös varastokasat toimivat meluesteinä. Laiteteknisillä ratkaisuilla ( esim. esimurskaimen syöttösuppilon kumitus) ja käyttämällä alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa voidaan melun syntymistä myös vähentää. Hakemusta on täydennetty 23.3.2015 päivätyllä meluselvityksellä. Meluselvitys kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Porauksen, rikotuksen ja murskauksen aiheuttaman melun lisäksi selvitettiin toiminnasta Iilivuorentielle ja Ahvenjärventielle aiheutuvan liikenteen meluvaikutus. Louhintavaiheen mallinnus on tehty kolmelle vaiheelle louhinnan alku-, väli- ja loppuvaiheissa. Meluselvityksen melulaskelmien tulosten perusteella kallioalueen toiminnot aiheuttavat louhinnan alku- ja keskivaiheilla ohjearvon 45 dB ( VNp 993/1992 mm. loma-asumiseen käytettävät alueet) ylityksen louhinta-alueen eteläpuolella olevien kolmen lomakiinteistön kohdalla. Kiviaineksen oton loppupuolella ylityksiä ei enää tapahdu. Lisämeluntorjuntana selvityksessä esitetään, että melun leviämistä etelään voidaan vähentää tekemällä kiviaineksen rikotus eri aikaan kuin murskaustoiminta ja sijoittamalla melua aiheuttavat toiminnot mahdollisimman matalalle tasolle lähelle ottorintausta ja varastokasoja. Kuorittujen pintamaiden ja murskeen varastokasojen sijoittelulla voidaan myös melun leviämistä etelän suuntaan vähentää. 16.4.2015 toimitetun täydennetyn ja muutetun hakemuksen mukaan melun leviämistä etelään estetään tekemällä louhinta-alueen etelärajalle, meluselvityksessä osoitettuun paikkaan vähintään neljä (4) metriä korkea meluvalli. Valli rakennetaan ennen toiminnan aloittamista alueen pintamaista tai, jos pintamaat eivät riitä koko vallin rakentamiseen, ensimmäisesä louhinnassa irrotetusta louheesta. Melua mitataan ensimmäisen toimintajakson (sis. poraus ja murskaus) aikana Joutsijärven (sijaitsee etelän suunnassa) pohjoisrannan kiinteistöillä. Mittauksella varmistetaan meluvallin toimivuus. Lisäksi melutaso mitataan Ahvenjärven pohjoisrannalla. Mittausolosuhteille asetetut vaatimukset ( esim. lievä myötätuuli) voivat vaikuttaa siihen , että molempia kohteita ei saada mitattua ensimmäisen toimintajakson aikana. Mittaukset tehdään ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti ja ne teetetään ulkopuolisella, puolueettomalla asiantuntijalla. Kiinteistön omistajille ja valvontaviranomaiselle varataan tilaisuus olla mukana mittauksessa. Mittausraportti toimitetaan valvontaviranomaiselle ja hakija ehdottaa, että jatkomittausten tarpeesta valvontaviranomainen päättäisi saatujen tulosten perusteella. PÖLY Pölyn määrää tarkkaillaan jatkuvasti laitoksen toiminnan aikana. Pölyn leviämistä ehkäistään porausvaunun pölynkeräyslaitteistolla ja pölyn syntymistä koteloimalla kuljettimet, syöttämällä vettä esimurskaimen syöttösuppiloon ja jälkimurskaimen seulaan ja purkupäähän. Pölyämistä vähentää myös murskatun kiviaineksen putoamiskorkeuden säätö ja kastelu. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään alhaisilla nopeuksilla ja tarvittaessa kastelemalla ja suolaamalla. Etäisyyksien vuoksi alueen toiminnoista aiheutuvat pölyhaitat lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla ovat hakemuksen mukaan epätodennäköisiä eikä murskauksesta aiheudu raja-arvot ylittävää ilmanlaadun heikkenemistä satojen metrien etäisyydellä tuotantoalueesta. TÄRINÄ Räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinäjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Koska lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat yli 800 metrin etäisyydelle, toiminnasta aiheutuvat tärinävaikutukset ovat epätodennäköisiä. 16.4.2015 toimitetun täydennetyn ja muutetun hakemuksen mukaan tärinän leviämistä ja sen suuruutta kartoitetaan vapaa-ajan asutuksen kohdalla ensimmäisten louhintojen yhteydessä. Louhinta aloitetaan pienemmillä kentillä ja kenttäkokoa kasvatetaan vasta sitten, kun tärinävaikutukset ja leviämissuunnat tiedetään rittävällä varmuudella. JÄTTEET Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Alueella muodostuu sekajätettä ( 1000 l /a) toimintajakson ajaksi tuotavissa tilapäisissä sosiaalitiloissa sekä pieniä määriä vaarallisia jätteitä ( 500-1000 l/a esim. jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet, paristot ym.). Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia suurempia huoltoja tai pesuja. Sekajäte kerätään umpinaisiin keräysastioihin murskauslaitoksen varastokonttiin ja toimitetaan jätehuoltoyhtiön keräyspisteeseen. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet kerätään erikseen, merkitään asianmukaisesti ja varastoidaan omissa säiliöissä / astioissa lukittavassa varastokontissa ja toimitetaan vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Mahdolliseti syntyvä metalliromu ( 1000 – 2000 kg/a) kerätään kuormalavalle ja toimitetaan paikalliselle romunkeräysliikkeelle. Umpisäiliön jätevesi ( 1 m3 /a) toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden sekä murskaamon öljy- ja polttoainevuotoihin. Öljytuotteita käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan olemassa olevat riskit ja noudatetaan huolellisuutta. Työntekijät on perehdytetty ja aliurakoitsijat velvoitetaan noudattamaan Destian toimintaperiaatteita. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden ja noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien julkaisun ”Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa” toimintaperiaatteita. TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILU Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Melua mitataan ja tärinää kartoitetaan edellä kerrotun mukaisesti. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan myös tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti Merkittävistä poikkeamista ilmoitetaan välittömästi valvontaympäristöviranomaiselle LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 29.1.-2.3.2015 Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla ja Sotesin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 3.2. 2015. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille. Ahvenjärven tiehoitokunta ja Destia Oy:n järjestivät hakemuksen johdosta tiedotustilaisuuden 24.2.2015, johon terveysvalvonnan johtaja osallistui. Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai katselmusta. Hakemuksen johdosta on jätetty 12 muistutusta, joissa eräissä on useita allekirjoittajia. Muistutuksissa käsiteltiin mm. toiminnan haitallisia vaikutuksia luonnolle sekä järvi- ja pohjavedelle, melu- , pöly- ja hajuongelmien muodostumista, asfalttijätteen käsittelyä, kiinteistöjen arvon alenemista, vapaa-ajan viettomahdollisuuksien heikkenemistä, vaaditaan vesien tutkimista, pidetään hakemuksen liitteenä olevaa luontoselvitystä riittämättömänä, vastustetaan luvan myöntämistä, otetaan kantaa toiminta-aikoihin, pidetään lupahakemusta vaillinaisena ja harhaanjohtavana. Alueen läheisyydessä on myös Sääksen pesäpuu, joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Huomautuksissa mainittiin hakemuksen perustuvan väärään tietoon aikaisemman luvan turvin aloitetusta maa-aineksen otosta sekä laskeutumisaltaan tarpeellisuudesta. Muistutukset kokonaisuudessaan ovat oheismateriaalina. Lupahakemuksen johdosta terveysvalvonnan johtaja ja ympäristöterveystarkastaja ovat tehneet paikan päällä tarkastuksen 26.5.2015. Lupahakemuksesta on pyydetty Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto. Lausunnossa 3.3.2015 (617/2015) Pirkanmaan ELY-keskus toteaa ettei toiminta ennalta arvioituna aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumistra toiminnan vaikutusalueella. Ympäristölupamääräysten tulee olla yhteneväiset alueelle myönnetyn maa-aineslain mukaisen ottamisluvan kanssa. Lausunnon liitteenä on rakennuslautakunnalle toimitettu lausunto (284/2015) maa-aineslupahakemuksesta. ELY-keskus täydensi lausuntoaan 13.3.2015 päivätyllä lausunnolla (617/2015 ja 284/2015) ympäristölupahakemuksesta, koska ympäristönsuojeluviranomainen toimitti ELY-keskukselle tiedon muistutuksissa ja lausunnoissa ilmi tulleesta kalasääsken pesäpaikasta, joka sijaitsee Uuhisuolla. Lausunnon mukaan melua aiheuttavien toimintojen häiriövaikutus sääksen pesimäaikana 1.4.-31.8. voi aiheuttaa ELY-keskuksen näkemyksen mukaan luonnonsuojelulain 39 §:ssä kielletyn seurauksen sääksen pesän sijoittuessa noin 640 metrin etäisyydelle hankealueesta ottaen huomioon, että alueelta ei ole aikaisemman luvan aikana louhittu kallioainesta. ELY-keskuksen mukaan ainakaan meluavimpia toimintoja kuten porausta, räjäytystä ja rikotusta ei tule sallia 1.4.-31.8 välisenä aikana. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus toisti maa-aineksen ottamislupahakemuksesta antamassaan lausunnossa esitetyn näkemyksen, jonka mukaan alueella tehdyt luontoselvitykset ovat riittävät ja ne on toteutettu asianmukaisesti. Toiminnan aikarajoituksella 1.4.-31.8. varmistetaan, ettei hankkeen myötä heikennetä Uuhisuon linnustollista arvoa. Lausunnot ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Luvan hakija on 16.4.2015 antanut vastineen pyydettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin ja muuttanut ja täydentänyt hakemusta. Alkuperäinen hakemus ja 16.4.2015 toimitettu asiakirja ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin: Useissa muistutuksissa sekä yleisötilaisuudessa esitettiin kritiikkiä luontoselvityksen riittävyydestä. Luontoselvityksen olisi tullut kattaa hankealuetta eli kiinteistöä 790-509-20-13 laajempi alue, ei ainoastaan louhittavaksi suunniteltu alue. Useissa mielipiteissä tuli esiin myös alueen arvo mm. virkistys- ja metsästysalueena ja alueen maisemallinen arvo. Ympäristöhallinto on antanut ohjeet luontoselvitysten laatimisesta. Yleisesti ottaen kiviaineshankkeiden luontoselvitykset tehdään koskemaan pääasiassa hankealuetta ja sen välitöntä lähiympäristöä. Iilivuoren alueella selvitettiin luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit, metsälain tarkoittamat tärkeät elinympäristöt ja vesilain suojelemat pienvesikohteet. Inventointi toteutettiin luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen mukaisesti. Selvityksessä käytetty lähdeaineisto on listattu luontoselvityksen lopussa. Koska Iilivuoren kaltaisella yksittäisinä urakoina toimivalla kalliokiviaineksen ottoalueella ei juurikaan ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ja sitä kautta kasvuolosuhteisiin, välittömiä vaikutuksia kasvillisuuteen on vain varsinaisella toiminta-alueella.Tästä syystä kasvillisuus väistämättä tuhoutuu louhoksen elinkaaren ajaksi. Pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa kasvillisuus palautuu, vaikkakaan ei välttämättä alkuperäisen kaltaisena. Pölyn vaikutukset alueen ulkopuoliseen kasvillisuuteen ovat harvakseltaan toimivalla louhoksella vähäisiä. Kalasääksen pesän jääminen huomaamatta on selkeä puute luontoselvityksessä ja se tullaan huomioimaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Toimintaa ei ole lintujen pesimäaikana muutetun hakemuksen mukaisesti. Muilta osin tehty luontoarvojen perusselvitys on hakijan käsityksen mukaan tähän hankkeeseen riittävä. Myös Pirkanmaan ELY-keskus on pitänyt selvitystä riittävänä. Kyseessä on luontoarvojen perusselvitys. Kaikkien lajien kartoittaminen edellyttää pitkäaikaista eri vuodenaikoina tapahtuvaa seurantaa. Vaikka loma-asuntoja on lähimpien järvien rannoilla useita, on niiden etäisyys louhinta-alueeseen nähden kolmea Joutsijärven pohjoisrannan loma-asuntoa lukuunottamatta yli kilometrin. Alueen läheisyydessä ei sijaitse suojeltuja alueita. Kalasääsken ja muidenkin lintujen pesintä tullaan huomioimaan rajaamalla vuosittaista toiminta-aikaa. Vaikka alue ympäristöineen onkin kiistatta paikallisesti merkittävä ja loma-asukkaille monella lailla tärkeä, etäisyys asutukseen kuitenkin täyttää lainsäädännössä asetetut vähimmäisetäisyydet asutukseen nähden. Hakijan käsityksen mukaan hakemusten mukainen toiminta on mahdollista totetuttaa siten, että se täyttää maa-aines- ja ympäristönsuojelulain vaatimukset. Valmisteluvastuu: ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää ympäristöluvan Destia Oy:lle kallion louhinnalle ja murskaukselle Iilivuoren kallioalueella, kiinteistötunnus 790-509-20-13, Sastamalan kaupungin Yliskallion kylässä Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2. kohdan 7. c ja e mukaisen ympäristöluvan. Lausunnot, muistutukset, vastineet, lisäselvitykset ja muutokset on otettu huomioon päätöksessä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa ja sen muutoksessa esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: Tuotanto ja toiminta-aika 1. Murskeen vuosituotanto on keskimäärin 60 000 t vuodessa ja saa olla enintään 100 000 t vuodessa. (YSL 52 §) 2. Louhintaa ja murskausta ja niihin liittyviä kuljetuksia ja pintamaan poistoja tehdään 1.9 – 31.3 välisenä aikana ei kuitenkaan jouluaaton ja loppiaisen välisenä aikana 23.12 – 6.1 eikä Pirkanmaan koulujen syys- ja hiihtolomaviikoilla. Toiminnan aikana päivittäiset toiminta-ajat ovat kaikki arkipäivisin: murskaus (ma-pe) klo 7.00-22.00 poraus (ma-pe) klo 7.00-21.00 räjäytykset (ma-pe) klo 8.00-18.00 rikotus (ma-pe) klo 8.00-18.00 kuormaus ja kuljetukset (ma-pe) klo 6.00-22.00 Louhintaa ja murskausta ja niihin liittyviä kuljetuksia ja pintamaan poistoa ei tehdä 1.4 – 31.8 välisenä aikana. (YSL 49 ja 52 § ) Päästöt ilmaan 3. Pölyämisestä ei saa aiheutua haittaa toiminta-aluetta ympäröivissä häiriintyvissä kohteissa. Pölyämistä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaasti estämään toimintojen sijoittelulla. Tarvittaessa on käytettävä pölynsidontaan kastelua. (YSL 49 ja 52§ sekä Vna 800/2010 4 §) 4. Toiminnan aiheuttamaa pölyämistä on tarkkailtava ja tarvittaessa selvitettävä mittauksilla lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi koteloimalla murskaimia, kastelemalla, rajaamalla työaikaa tai muulla vastaavalla tavalla. (YSL 6, 7, 49, 52 ja 62 § sekä VnA 800/2010 5 § ja Vna 38/2011 24 §) Melu ja tärinä 5. Ensimmäisen toimintajakson (sis. poraus ja murskaus) aikana tulee suorittaa melumittaukset Joutsijärven pohjoisrannan kiinteistöillä ja Ahvenjärven pohjoisrannalla. Mittaukset tulee tehdä ympäristöministeriön mittausohjeen mukaisesti ja ne tulee teettää ulkopuolisella, puolueettomalla asiantuntijalla. Kiinteistön omistajille ja valvontaviranomaiselle varataan tilaisuus olla mukana mittauksessa. Mittausraportti tulee toimittaa valvontaviranomaiselle, tulosten perusteella päätetään jatkomittausten tai meluntorjunnan tarpeesta. Melu häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää päivällä klo 7-22 55 dB(A) eikä yöllä klo 22-7 50 dB(A). Vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla melu ei saa ylittää päivällä klo 7-22 45 dB (A) eikä yöllä klo 22-7 40 dB (A). Yöohjearvo koskee aamuisin klo 6 - 7 harjoitettavaa kuormausta ja kuljetusta. Ensimmäisten louhintojen yhteydessä tulee tärinän leviämistä ja sen suuruutta kartoittaa vapaa-ajan asutuksen osalta. (YSL 6 ja 52 § sekä Vnp 993/1992) Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kaikki jätteet tulee kerätä ja varastoida asiallisesti ennen eteenpäin toimittamista. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallista jätettä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen 24 § (179/2012) mukaiset tiedot jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 52 ja 58 §, YSA 15 §, JäteL 15, 29 ja 121 § sekä Vna 179/2012 24 §) 7. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vähentämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava höytykäyttöön. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8, 12, 15, 28, 29, 30 ja 72 §) Pintavesien käsittely 8. Hulevesiä varten alueen lounaiskulmaan suunnitellusta laskeutusaltaasta, hulevesien käsittelystä ja laaduntarkkailusta tulee toimittaa suunnitelma ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaisellle. (YSL 6, 52 §) Varastointi 9. Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa taikka pilaantumisvaaraa pinta- tai pohjavesille tai maaperälle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §, JäteL 8 ja 72 §, NaapL 17 §) 10. Paikalla tulee olla varattuna riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle. (YSL 16, 17, 52 ja 58 §) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mahdollisista öljyvahingoista on välittömästi ilmoitettava alueelliselle pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä välittömiin rajoitustoimiin vahingon leviämisen estämiseksi. Toimintaohjeet mahdollisten ympäristövahinkojen varalta on oltava nähtävillä työmaalla. (YSL 52, 123 ja 134 §, YSA 15) Tarkkailu– ja raportointimääräykset 12. Alueen toiminnoista ja siellä syntyneistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaostolle. Yhteenvedossa on esitettävä seuraavat asiat: - louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä - polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot - murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat - laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt - tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet - jätehuoltoa koskevat tiedot: syntyneet jätteet, vaaralliset jätteet ja niiden toimituspaikat - tiedot toiminnanharjoittajan oma-aloitteisesti tekemien mittausten tuloksista -tiedot hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta (tarkkailu esim.silmämääräinen huomiointi työmaapäiväkirjassa) (YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 §) Ympäristönsuojelun yhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (YSL 62 §, JäteL 8, 28, 29 ja 30 §) Muut määräykset 13. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §) 14. Toimintaa ei voi aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. (YSL 199 §) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräysten perustelut: Tuotannon ja toiminta-aikojen rajoituksilla varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristölle ja asutukselle. (Lupamääräys 1 ja 2) Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista haitoista ja tarvittaessa rajoitettava tai poistettava niitä. (Lupamääräys 3 ja 4) Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta melua. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melusta. (Lupamääräys 5) Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä vaarallista jätettä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Jätelaissa määritellään millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lupamääräykset 6 ja 7) Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyttää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raaka-aineiden, tuotteiden, polttoaineiden sekä jätteiden varastoinnissa ja käsittelyssä. (Lupamääräys 8 ja 9) Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn liittyy myös varautuminen häiriö- tai onnettomuustilanteisiin sekä riittävä tiedottaminen. (Lupamääräys 10) Seuranta ja raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 11 ja 12) Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. (Lupamääräys 13) Perusteltua syytä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei ole. ( Lupamääräys 14) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi kuitenkin enintään maa-ainesluvan voimassaoloajan eli 12.5.2025 saakka. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6 - 8, 15 -17, 20, 27, 39, 40, 42-44, 48, 49, 52, 53, 58,62, 70, 123,134, 190, 199, 205, 226, 227 §:t Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11 - 15 §:t Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 28, 29, 30, 72 ja 121 §:t. Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1200 euroa Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 18.6.2015. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Muistutuksen tehneet (ensimmäiselle allekirjoittajalle, muille ilmoitus päätöksestä) Sastamalan kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen puh. 040 592 3103
© Copyright 2024