1. No category

Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin historian oppituoli /
Helsingin ja Uudenmaan arkkitehdit Hesa-SAFA
Elokuvateatteri Maxim 2015
Kuva: Sami Perttilä
Kartta 1880-luvulta (nykyisen elokuvateatteri Maximin sijainti merkitty karttaan punaisella).
Kuva: Helsingin kaupunginarkisto.
MAXIMIZE IT
- ideakilpailu Maximin kiinteistön kehittämisestä
1 KILPAILUKUTSU
1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus
Kilpailussa tutkitaan ideoita Helsingin keskustassa, Kluuvikatu 1:ssä sijaitsevan historiallisesti merkittävän
elokuvateatteri Maximin kiinteistön kehittämiseksi. Ideakilpailussa haetaan uusia ja oivaltavia näkökulmia
monikerroksisen kaupunkikuvan ja tilan käsittelyyn sekä uuden ja vanhan vuoropuheluun. Kilpailun
järjestää Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian oppituoli yhteistyössä SAFA:n paikallisosaston (Helsingin
ja Uudenmaan arkkitehdit / HESA-SAFA) kanssa. Kyseessä on opiskelijakilpailu, joka liittyy arkkitehtuurin
historian oppisisältöihin ja jonka hyväksytystä suorittamisesta saa opintosuoritusmerkinnän. Kilpailussa
ei etsitä sellaisenaan toteutettavaa suunnitelmaa, eikä sen perusteella tehdä jatkosuunnittelun
toimeksiantoja. Kilpailun kuitenkin toivotaan antavan lisäaineksia jo virinneeseen julkiseen keskusteluun
kiinteistön kehittämisestä, joka alkoi kiinteistön omistajan ilmoitettua tutkivansa suunnitelmia saada
kiinteistöstä parempaa tuottoa kuin mitä nykyisestä elokuvateatterista saadaan. Kilpailu haastaa opiskelijat
pohtimaan, miten näennäisen ristiriitaiset tavoitteet säilyttää vanhaa ja rakentaa uutta voidaan yhdistää.
1.2 Osanotto-oikeus
Kilpailu on suunnattu Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoille ja se on avoin kaikille vuosikursseille. Suoritus
voidaan kirjata 3 op:n arkkitehtuurin historian erikoistyönä. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoiden
lisäksi myös Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin
osaston opiskelijat ovat oikeutettuja osallistumaan kilpailuun, mutta heidän on sovittava opintosuorituksista
erikseen omissa oppilaitoksissaan.
1
Vanha Maxim 1969. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
Kluuvikadun Maximin puoleinen pää 1969. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.
2
1.3 Palkinnot ja lunastukset
Kilpailussa jaetaan ehdotukset sijoituksiin seuraavasti:
1. sija: 800 €
2. sija: 300 €
3. sija: 200 €
Rahapalkintojen lisäksi palkittujen kesken jaetaan elokuvalippuja ja sarjakortteja 500€ arvosta.
Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkintosumman toisinkin Suomen Arkkitehtiliiton
kilpailusääntöjen mukaisesti, lukuun ottamatta ensimmäisen palkinnon palkintosumman arvoa.
Palkintolautakunta voi halutessaan jakaa myös kunniamainintoja. Palkinnot ja palkkiot maksetaan HESASAFA:n kautta.
Kilpailun pääsponsori on Helsinki-filmi. Lisäksi palkintoja ovat tukeneet mm. Rakkautta ja Anarkiaa -festivaali,
Cinema Mondo, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto SEK sekä WIFT/ Women in Film & Television Finland
ry.
1.4 Palkintolautakunta
Palkintolautakuntaan kuuluu kilpailun järjestäjien nimeäminä seuraavat neljä ammattijäsentä:
Aino Niskanen, arkkitehti SAFA, professori, Aalto-yliopisto, palkintolautakunnan puheenjohtaja
Mikko Heikkinen, arkkitehti SAFA, professori, Aalto-yliopisto
Juha Ilonen, arkkitehti SAFA, taiteilijaprofessori, Arkkitehtitoimisto Juha Ilonen
Samuli Woolston, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto ALA Oy
Lisäksi tuomareina toimivat:
Dome Karukoski, elokuvaohjaaja
Aleksi Neuvonen, tutkimuksen johtaja (Demos Helsinki)
Palkintolautakunnan sihteerinä toimii arkkitehti, Aalto-yliopiston tuntiopettaja Kristo Vesikansa.
Palkintolautakunta voi tarvittaessa kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita. Asiantuntijat ja sihteeri eivät osallistu
päätöksentekoon eikä heillä ole oikeutta osallistua kilpailuun. SAFA:n kilpailusääntöjen mukaisesti äänten
enemmistö on ammattijäsenillä.
1.5 Kilpailuohjelman hyväksyminen
Kilpailuohjelma liitteineen on kilpailun järjestäjän ja palkintolautakunnan hyväksymä.
1.6 Kilpailun ohjelma-asiakirjojen luovutus
Kilpailuohjelma sekä liiteasiakirjat ovat ladattavissa toukokuun ensimmäisellä viikolla, asiasta tiedotetaan
tarkemmin Aalto-yliopiston sähköpostilistan kautta. Tiedote lähetetään myös Tampereen teknillisen yliopiston
ja Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden tiedotuslistoille
3
Vahtimestari istuu aulassa lehteä lukemassa 1972. Kuva: Kari
Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
Uusi Suometar 3.2.1909.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
Vanhan Maximin portaikko 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
4
1.7 Kilpailun aikataulu
Kilpailuasiakirjat julkistetaan toukokuun ensimmäisellä viikolla.
Tiistaina 5.5.2015 järjestetään elokuvateatteri Maximissa elokuvateattereita käsittelevä avoin seminaari, joka
toimii myös kilpailun avaustilaisuutena. Tilaisuus alkaa 11:30, jolloin osallistujilla on mahdollisuus tutustua
teatterin tiloihin. Itse seminaari pidetään Maxim 1-salissa klo 12:00-14:00.
Kilpailuasiakirjat on luovutettava 8.6.2015 klo 12:00 mennessä.
Kilpailun tulokset julkistetaan 16.6.2015.
2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT
2.1 Ohjelma-asiakirjat
Kilpailun ohjelma-asiakirjat ovat tämä kilpailuohjelma (PDF) ja sen liitteet:
1. Kaavakartta (PDF)
2. 17.7.1972 päivätyt pääpiirustukset (7 kpl, PDF)
3. Sarja vektoroituja piirustuksia (DWG)
4. Fazerin ja Grönqvistin talojen julkisivupiirustukset (PDF)
5. Valokuvia Maxim-teatterista ja sen ympäristöstä (JPG)
Ohjelma-asiakirjojen ulkopuolisena lisämateriaalina voi käyttää Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtajan
Tero Koistisen keräämää laajaa internet-aineistoa: http://elokuvateattereita.blogspot.fi/search?q=maxim
2.2 Kilpailua koskevat kysymykset
Kilpailija voi esittää kilpailua koskevia kysymyksiä sähköpostitse kilpailun sihteerille, joka välittää ne
anonyymisti kilpailun järjestäjille. Kysymykset on lähetettävä 15.5.2015 mennessä sähköpostiosoitteeseen
[email protected]
Vastaukset kysymyksiin ovat nähtävillä 22.5.2015 alkaen myöhemmin ilmoitettavassa intenet-osoitteessa.
Osoite ilmoitetaan sähköpostilistan kautta.
2.3 Kilpailun ratkaiseminen, tuloksen julkistaminen ja näytteillepano
Kilpailun ratkeamisaika on 16.6.2015. Tulokset julkaistaan kilpailun internet-sivulla. Voittajille ilmoitetaan
henkilökohtaisesti. Kilpailun sääntöjen mukaiset ehdotukset asetetaan näytteille myöhemmin ilmoitettavalla
tavalla. Palkintolautakunta laatii ehdotuskohtaisen arvostelun vain palkituista ja kunniamaininnan saaneista
ehdotuksista.
2.4 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena
Kilpailu on luonteeltaan ideakilpailu, eikä se johda jatkotoimeksiantoon.
2.5 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus
Kilpailun järjestäjällä on käyttöoikeus kilpailuehdotuksiin tekijänoikeuden jäädessä ehdotuksen tekijälle.
5
Vanhaa Maximia puretaan 1972.
Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
Kinolehti 3/1973
Uuden Maximin aula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
6
Kilpailun järjestäjällä on julkaisuoikeus kilpailuehdotuksiin.
2.6 Kilpailuehdotusten palautus
Kilpailun järjestäjä ei palauta kilpailuehdotuksia.
2.7 Kilpailuehdotusten vakuuttaminen
Kilpailuehdotuksia ei vakuuteta järjestäjän toimesta. Kilpailijan on varauduttava säilyttämään ehdotuksensa
alkuperäiskappaleet.
2.8 Kilpailun säännöt
Kilpailussa noudatetaan tätä kilpailuohjelmaa sekä Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä, ellei
kilpailuohjelmassa ole toisin ilmoitettu.
2.9 Kilpailun kieli
Kilpailun kielenä on suomi. Suomen kielen lisäksi myös englannin kielellä laaditut kilpailuehdotukset
hyväksytään, kunhan ne täyttävät kilpailuohjelman vaatimukset.
Korttelikaavio, elokuvateatteri Maximin sijainti merkitty kaavioon punaisella
7
Uuden Maximin ylälämpiö 1975.
Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
Vanhaa Maximia puretaan 1972. Kuva: Kari Häkli. Helsingin
kaupunginmuseo.
Uuden Maximin sisääntuloaula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
8
3 KILPAILUTEHTÄVÄ
3.1 Kilpailutehtävän tausta
3.1.1 Kohde ja sen historia
Helsingin keskustassa, osoitteessa Kluuvikatu 1 sijaitseva Maxim on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut
elokuvateatteri. Teatteri avattiin vuonna 1909 nimellä Olympia. Teatteri rakennettiin olemassa olleen, Carl
Johan von Heidekenin suunnitteleman ja vuonna 1863 asuinrakennukseksi valmistuneen rakennuksen sisään ja
se oli avautuessaan yli 500-paikkaisena Suomen suurin elokuvateatteri. Teatterin rakennuttaja oli valokuvaaja
Ernst Ovesén ja suunnittelijana toimi parhaiten sisustuksistaan tunnettu arkkitehti David Frölander-Ulf.
Olympian valmistumisen aikaan useimmat elokuvateatterit olivat pieniä ja vaatimattomia tiloja ja elokuvia
oli niiden alkuaikana pidetty köyhän kansanosan huvina. Olympia rakennettiin kuitenkin tyydyttämään myös
varakkaan väen makua. Katossa oli näyttävä kattokruunu ja seinien reliefit esittivät Olymposvuorelle vaeltavia
kulkueita. Musiikkia soitti kokonainen orkesteri pelkän pianistin sijaan. Olympian nimi muutettiin Piccadillyksi
1923, nykyisen Maxim-nimensä teatteri sai vuonna 1931.
Alkuperäinen, perustuksiltaan huonoon kuntoon päässyt teatterirakennus purettiin 1972 ja paikalle
rakennettiin nykyinen kaksisalinen Maxim, joka avattiin 1974. Maxim oli valmistuessaan Helsingin
ensimmäinen monisaliteatteri. Rakennuttaja oli elokuvateatteritoimintaa harjoittanut Kinosto Oy, joka
rakennutti talon omaan käyttöönsä. Arkkitehtina toimi useiden elokuvateattereiden suunnittelijana
tunnettu arkkitehti Eliel Muoniovaara ja rakenteet, muun muassa ykkössalin sisäkatossa näkyvän betonisen
ristikkopalkiston, suunnitteli insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollila. Uudisrakennus on pohjapintaalaltaan alkuperäistä suurempi, joten viereisen Grönqvistin talon pääty purettiin rakennustöiden yhteydessä.
Sen koristeellinen katujulkisivu kuitenkin säilytettiin. Kuten jo alkuperäisessä teatterissa, uudisrakennuksen
tilat limittyvät osittain Grönqvistin taloon. Teatterin kakkossaliin siirrettiin vuonna 1909 valmistuneen teatterin
seinäpaneelit ja muita sisustuselementtejä, mutta ykkössali tehtiin aikansa parhaalla suunnittelutiedolla
moderniksi pääsaliksi. Paikkoja tässä uudessa salissa oli 475, mutta istumaväljyyden kasvattaminen on
myöhemmin vähentänyt paikkaluvun nykyiseen 360 paikkaan. Kakkossalissa on nykyisin 241 paikkaa.
Ainoa suurempi muutos, joka rakennukseen on 1970-luvun jälkeen tehty, on 2. kerroksen lämpiön
pienentäminen muutettaessa lämpiön syvimmällä Grönqvistin talon rungossa oleva osa henkilökunnan
keittiötilaksi. Tämä tila olisi helposti palautettavissa lämpiön yhteyteen. Pääpiirustuksissa Maximin käyttöön
osoitetut Grönqvistin talon 4. ja 5. kerroksen toimistotilat eivät loppujen lopuksi päätyneet teatterin käyttöön.
Elokuvateatteritoiminnan murroksissa useimmat Helsingin vanhoista teattereista ovat sulkeneet ovensa.
Maxim on säilynyt suosittuna, erityisesti ensi-iltoihin ja taide-elokuvan painottuneena teatterina, jossa viime
vuosina on elokuvien lisäksi näytetty mm. oopperaesityksiä.
3.1.2 sijainti ja liittyminen ympäristöön
Maxim-teatteri sijaitsee Kluuvin kaupunginosassa, Kluuvikadulla, korttelin 33 tontilla 10, samalla tontilla
viereisen Grönqvistin talon kanssa. Kluuvikatu on Suomen varhaisimpia liikekatuja ja se on nykyisin vilkas
kävelykatu. Maximin kapea julkisivu on korttelin keskellä ja sen molemmilla puolilla on korttelin nurkkiin
asti ulottuvat rakennukset. Tontti kuuluu Esplanadi-Bulevardin RKY-alueeseen (Museoviraston inventoima
valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) ja se rajautuu pohjoisessa Aleksanterinkadun
RKY-alueeseen.
Kluuvikadulta katsoen Maximin oikealla puolella oleva 5-kerroksinen Grönqvistin talo kuuluu Helsingin
merkkirakennuksiin ja se oli valmistuessaan 1883 Pohjoismaiden suurin yksityistalo. Sen pääjulkisivu on
9
Leikkauspiirustus ja pohjapiirustuksia elokuvateatteri Maximista. Mittakaava 1:500.
10
korttelin koko Pohjois-Esplanadin puoleisen sivun mittainen. Palatsimaisen, uusrenessanssityylisen kivitalon
suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer. Nykyisin rakennus on pääosin toimisto- ja liikekäytössä. Rakennus on
suojeltu asemakaavalla.
Maximin vasemmalla puolella, naapuritontilla osoitteessa Kluuvikatu 3 sijaitsee vuonna 1930 valmistunut,
tyyliltään klassismia edustava Fazerin liikepalatsi, jonka suunnitteli arkkitehti Gösta Juslén. 7-kerroksisen
rakennuksen katutasossa toimii Fazerin kahvila, joka on toiminut samalla paikalla jo vuodesta 1891. Alun
perin Jarl Eklundin suunnitteleman art deco -vaikutteisen kahvilan nykyasu on vuodelta 1992, mutta siinä
on säilynyt paljon alkuperäistä rakennuksen valmistumisen ajalta. Kahvila on suojeltu rakennussuojelulailla
valtakunnallisesti merkittävänä kohteena. Fazerin liikepalatsi kuuluu Aleksanterinkadun RKY-alueeseen.
Maximin kapea katujulkisivu sijoittuu tyyliltään erilaisten ja Maximia paljon korkeampien Fazerin ja Grönqvistin
talojen väliin. Muoniovaara sovitti uudisrakennuksen naapureihinsa 70-lukulaisittain modernilla lasijulkisivulla.
Sisäänkäyntikatos ja räystäät on verhottu kuparilla. Maximin voi nähdä pienoisversiona aikakautensa
kulttuurirakennuksista, joissa esiintymissaleihin kuljettiin usein monumentaalisten, lasiseinäisten aulojen,
lämpiöiden ja portaiden kautta. Vaikka Maxim poikkeaa arkkitehtonisesti täysin Grönqvistin talosta, se liittyy
siihen tiloiltaan. Muun muassa osa 2. kerroksen lämpiötä ja henkilökunnan sosiaalitilat ovat Grönqvistin talon
rakennusrungossa ja elokuvasaleista poistutaan Kluuvikadulle Grönqvistin talon porttikäytävän kautta.
Maximin rakennuttajalla Kinosto Oy:llä oli alun perin suunnitelma rakentaa talosta korkeampi, jolloin teatterin
päälle olisivat sijoittuneet yhtiön omat toimistotilat, mutta suunnitelmasta luovuttiin liian kalliina.
3.1.3 Omistajuus, käyttö ja kaavatilanne
Maximin kiinteistön, kuten lähes koko viereisen Grönqvistin talon, omistaa nykyisin eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen. Kaikki rakennuksen tilat ovat tällä hetkellä vuokralaisena toimivan Finnkinon käytössä.
Tontilla on voimassa asemakaava 6696 vuodelta 1971. Maximin kohdalla kaavassa on merkintä ark-e:
“Pääasiassa elokuvateatteritoimintaan varattu tontin osa. Tällä osalla tonttia sijaitseva rakennustaiteellisesti ja
kulttuurihistoriallisesti arvokas sisätila saadaan purkaa ainoastaan sillä ehdolla, että riittävä määrä sisustusosia
siirretään maistraatin erikseen hyväksymän suunnitelman mukaisesti uuteen elokuvateatteriin.”
Kaavassa rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudeksi on määrätty 20,09
metriä ja vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi 25,35 metriä. Toteutunut rakennus on tätä matalampi.
Kaavassa kuvailtu arvokkaan sisätilan purku ja uudelleenrakentaminen on toteutettu siirrettäessä vuonna
1909 valmistuneen salin sisutuselementtejä vuonna 1974 valmistuneeseen nykyiseen Maxim 2 -saliin.
Tällä hetkellä teatterin tulevaisuus on avoin kiinteistön omistajan ehdotettua nykyisen elokuvateatterin
purkamista ja korvaamista hotellilla. Poikkeamispäätös- tai rakennuslupahakemuksia kaupungille ei kuitenkaan
ole tämän kilpailuohjelman laatimisen aikaan vielä jätetty.
3.2 Kilpailun tavoitteet
Kilpailuehdotuksissa toivotaan pohdittavan miten useita eri aikakausia toisiinsa liittävän rakennuksen
kokonaisuuteen - 1970-luvun teatterirakennus, sen sisällä säilytetty 1900-luvun alun teatterisalin sisustus,
viereinen 1880-luvulta oleva Grönqvistin talo - voitaisiin liittää uusia, tätä aikaa edustavia osia. Kaksi olemassa
olevaa elokuvasalia on tarkoitus säilyttää käytössä. Uudisosat voisivat palvella elokuvateatteritoimintaa tai
tuoda rakennukseen sen lisäksi muita toimintoja. Helsingissä on pulaa elokuvasaleista ja tilojen nykyinen
vuokralainen on esittänyt tarvetta kolmannelle, noin 70-100 -paikkaiselle elokuvasalille. Omistaja taas on
suunnitellut tontille tasokkaita hotellihuoneita. Pihaa on kaavailtu katettavaksi ja sinne on esitetty ravintola-
11
Uuden Maximin sali 1 vuonna 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
Uuden Maximin sali 2 vuonna 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.
12
tai kahvilatilaa. Kilpailusta toivotaan saatavan erilaisia ratkaisuja, jotka valaisevat tilajärjestelyjen ja
arkkitehtuurin monia mahdollisuuksia. Ehdotetut toiminnat ovat osaltaan myös kannanotto: keitä Helsingin
keskustan tilat palvelevat?
3.3 Suunnitteluohjeet
Kilpailussa voi esittää vapaasti erilaisia tiloja nykyisen teatterin päälle ja pihan Maximin talon puoleiselle osalle
kilpailun asiakirjoissa esitetyn rajauksen mukaan. Pihan rakentamattomaksi jäävän osan huolto voidaan katsoa
järjestettäväksi Grönqvistin talon Fabianinkadun puoleisen pihan suunnasta. Olemassa olevaan rakennukseen
voi esittää perusteltuja muutoksia, mutta nykyisen rakennuksen ja sen kahden toimivan elokuvasalin oivaltava
sovittaminen uuteen kokonaisuuteen katsotaan eduksi. Rakennuksen julkinen luonne huomioiden asunnot
eivät ole ensisijainen tavoite. Päälle rakentamisessa ei tarvitse esittää pitkälle vietyjä arvioita nykyisten
rakenteiden kantavuudesta tai niiden vahvistusmahdollisuuksista, mutta rakenneperiaatteiden uskottavuus
katsotaan eduksi. Ehdotusten on oltava perusperiaatteiltaan Suomen rakentamismääräysten mukaisia, mutta
kilpailijan esittämien ratkaisujen sääntöjenmukaisuutta ei tarvitse yksityiskohtaisesti osoittaa. Tontille sallittua
rakennusoikeuden määrää, räystäskorkeutta tai vesikaton suurinta korkeusasemaa ei tarvitse huomioida.
Rakennuksen tulee kuitenkin sopeutua naapurirakennusten mittakaavaan. Teatterin uloskäyntitienä toimiva
Grönqvistin talon porttikäytävä voidaan kaavamääräyksestä riippumatta sulkea sisätilaksi. Poistumistiet
teatterisaleista on silti osoitettava. Grönqvistin talon päädyssä olevia tiloja, mukaan lukien 4. ja 5. kerros ja
kellarikerros, voidaan haluttaessa liittää kokonaisuuden osiksi kilpailusiakirjoissa esitetyn rajauksen mukaan.
Grönqvistin talon katujulkisivuun ei kuitenkaan saa tehdä muutoksia.
3.4 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet
•
•
•
•
ehdotuksen arkkitehtoninen kokonaisote ja kaupunkikuvallinen laatu
rakennuksen monivaiheisen historian huomioiminen
oivaltava uudisrakentamisen ja eri-ikäisten tilojen yhdistely
edellytettyjen toiminnallisten ja teknillisten tavoitteiden täyttyminen
Arvioinnissa kokonaisuuden ansioita pidetään tärkeämpinä kuin osaratkaisujen tai yksityiskohtien
virheettömyyttä.
Kilpailualueen rajaus
KLUUVIKATU
13
Maxim 1 -sali vuonna 2015. Kuva: Sami Perttilä.
Maxim 2 -sali vuonna 2015. Kuva: Sami Perttilä.
14
4 EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET
4.1 Vaaditut asiakirjat
Asiakirjat tehdään pystysuuntaisille, A3-kokoisille plansseille ja ne toimitetaan yhtenä tulostuslaatuisena,
korkeintaan 5-sivuisena PDF-muotoisena vihkona. Tiedostot toivotaan pakattavan kohtuulliseen kokoon.
(PDF-tiedostojen pakkaaminen esim. http://smallpdf.com/compress-pdf)
Asiakirjojen tulee sisältää:
1. Selostusteksti, jossa kuvaillaan ehdotuksen toiminnallinen ja arkkitehtoninen konsepti
2. Oleelliset pohjapiirustukset
3. Pituus- ja poikkileikkaukset suunnitelman kannalta keskeisistä kohdista
4. Julkisivupiirustukset Kluuvikadulle ja korttelipihalle
5. Havainnekuva Kluuvikadulta, joka esittää ratkaisun kaupunkikuvalliset vaikutukset
Pohjapiirustukset, leikkaukset ja julkisivut esitetään mittakaavassa 1:200.
Tekijä voi annetun maksimisivumäärän puitteissa esittää myös vapaavalintaista, ehdotusta selventävää
lisämateriaalia.
4.2 Kilpailusalaisuus
Kilpailuehdotuksena palautettava PDF-vihko on nimettävä nimimerkillä, joka käy ilmi myös asiakirjoista.
Tekijän nimi ei saa esiintyä plansseissa. Tekijätietojen toimittamisesta tulee ohjeet sähköpostilistalla. PDFtiedostojen metatiedoista on poistettava PDF-tiedostoon liittyvä tekijätieto (Tiedosto / Ominaisuudet /
Dokumentin ominaisuudet / Tekijä tai Document Properties / Author). Kilpailun sihteeri varmistaa, ettei
palkintolautakunnalle toimitettavassa materiaalissa ole tekijöiden henkilötietoja. Ehdotuksen yhteydessä
toimitettavista tekijätiedoista on löydyttävä ehdotuksen nimimerkki ja tekijän nimi, osoite, sähköpostiosoite
ja puhelinnumero sekä mahdolliset avustajat.
4.3 Kilpailuehdotusten sisäänjättö
Kilpailuehdotukset on lähetettävä viimeistään 8.6. klo 12:00 mennessä. Lähetystapa kerrotaan sähköpostilistalla
lähetettävissä erillisohjeissa.
15
KUVALIITE 1 / SISÄÄNTULOAULA (Kuvat: Sami Perttilä)
Maximin sisääntuloaula 2015. Kuvassa näkyvät katutasosta ylös saliin 1 ja alas saliin 2 johtavat portaat.
Maximin sisääntuloaula 2015. Myyntitiskit on korvattu uusilla, mutta ne ovat samoilla sijoilla kuin alun perinkin.
Alkuperäisten tiskien piirustukset ovat säilyneet. Katto on alkuperäinen.
KUVALIITE 2 / SISÄÄNTULOAULA JA YLÄLÄMPIÖ (Kuvat: Sami Perttilä)
Kuvassa ylälämpiöön johtava porras ja aulan lasiseinä kadulle.
Ylälämpiöön johtava porras.
Kuva nykyisestä henkilökunnan taukotilasta ylälämpiöön
(taukotila on suljettuna vesivahingon takia). Oven
yläreunassa näkyy alkuperäisen oviaukon kaari.
KUVALIITE 3 / YLÄLÄMPIÖ (Kuvat: Sami Perttilä)
Näkymä ylälämpiöstä Grönqvistin talon suuntaan, vasemmalla Maxim 1 -salin parvekkeelle johtava porras. Peräseinällä
olevat kaarevareunaiset peilit olivat alun perin vuonna 1909 valmistuneen Olympia-teatterin aulassa. Muoniovaaran
alkuperäisessä suunnitelmassa ylälämpiö jatkui pitemmälle Grönqvistin talon puolelle ja oikealla olevan peilin paikalla
oli yläreunastaan kaareva oviaukko, samoin kuin vasemmassa laidassa olevan hätäpoistumistieoven paikalla. Keskellä
oli yksi peili. Portaan alla oleva puuverhottu siivouskomero ei ole alkuperäinen.
Ylälämpiö, näkymä kadulle (yllä parveke, josta pääsee
parvelle)
Näkymä ylälämpiöstä Kluuvikadulle
KUVALIITE 4 / ALALÄMPIÖ, PORTAIKKOJA (Kuvat: Sami Perttilä)
Alalämpiössä oleva suurikokoinen peili oli alun perin vuonna 1909 rakennetun teatterin portaikossa. Peilin kautta näkyvä
wc-tiloihin johtava ovi on myös rakennuksen väestönsuojan oviaukko. Suojaovi on peitetty puuverhouksella.
Maxim 1 -salin parven poistumistieporras, joka johtaa
Grönqvistin talon porraskäytävään.
Sisääntuloaulasta alalämpiöön johtava porras.
KUVALIITE 5 / MAXIM 1 -SALI (Kuvat: Sami Perttilä)
Maxim 1, permanto
Maxim 1, permanto ja parvi. Seinäpaneelit, valaisimet ja rakenteen paljastava sisäkatto ovat alkuperäiset, penkit ja
matot on vaihdettu.
KUVALIITE 6 / MAXIM 2 -SALI (Kuvat: Sami Perttilä)
Maxim 2, permanto
Vanhasta Maximista periytyneet Olympia-teatterin seinäpaneelit vuodelta 1909 on säilytetty uudelleen ripustettuina
Maxim 2-salissa.
KUVALIITE 7 / PORRASHUONE JA KATTO (Kuvat: Sami Perttilä)
Maxim 1:n projektorihuoneeseen, josta nykyään voidaan hallita myös 2-salin projektoria, kuljetaan Grönqvistin talon
puolella olevan porrashuoneen kautta. Myös Maxim 1:n parven poistumistie ja alalämpiön hätäpoistumistie johtavat
Grönqvistin talon porraskäytävään.
Näkymä Maximin iv-konehuoneen katolta kohti Kluuvikatua. Kuvassa keskellä näkyvä, Maximin päälle ulottuva
Grönqvistin talon pääty on julkisivua lukuun ottamatta purettu ja rakennettu uudestaan 1970-luvulla.
KUVALIITE 8 / PIHA (Kuva: Sami Perttilä)
Grönqvistin talon piha Maximin suunnasta kuvattuna.
KILPAILUN JÄRJESTELYTYÖRYHMÄ:
Hannu Salmi, Eva Haggrén, Kristo Vesikansa