Lasten kerrontataitojen arviointi: Miten ja miksi? Leena Mäkinen Ammatinharjoittaja Ilosana Tmi Lapsen kielen tutkimuskeskus, Oulun yliopisto Kerronta eli narraatio  Pragmatiikan piiriin kuuluvaa diskurssia eli kielenkäyttöä  Diskurssin lajit:  Keskustelu  Kuvailu  Kerronta  Eri diskurssin lajit edellyttävät erilaisia taitoja ja eroavat merkittävästi prosessointivaatimuksiltaan  Pyydetäänkö lasta kertomaan, mitä asioiden välillä tapahtuu vai kuvaamaan, mitä lapsi näkee? Kertomus eli narratiivi  Mielikuvitukseen tai tosielämän tapahtumiin perustuvan tapahtumasarjan kielellinen kuvaus  Kausaliteetti  Temporaalisuus  ja sitten -ilmiö Kerronnan lajit  Skriptit  Taustalla tutun tapahtumasarjan skeema eli mentaalinen malli  Kerro, mitä uimahallissa yleensä tehdään?  Henkilökohtaiset kertomukset  Omakohtainen, oikeasti tapahtunut  Osana spontaaneja kertomuksia tai tutkimustarkoituksissa houkuteltuja eli elisitoituja  Kuvapäiväkirjat Kerronnan lajit  Fiktiiviset kertomukset  Kuvasarjakerronta  tarinan luominen (story generation)  ENNI (Edmonton Narrative Norms Instrument)  uudelleen kerronta (retelling, recalling)  Bus Story  Saduttaminen/ sadutus Kerronnan elementit  Kerronta on moniulotteinen kielellis-kognitiivinen prosessi, jossa on simultaanisesti käsiteltävä ja ylläpidettävä monenlaista kielellistä informaatiota Sanat Kuulijan huomioiminen Mitä kerron? Koheesiokeinot Lauseet Kerronnan elementit  Lingvistinen taso (mikrotaso)  Produktiivisuus:  Ilmaisujen määrä  Sanamäärä  Eri sanojen määrä  Kompleksisuus  Lauserakenteet  Sanasto  Verbit, substantiivit, adjektiivit, suljetun luokan sanat  Kieliopillisuus  Morfo-syntaktiset virheet Kerronnan elementit  Pragmaattinen taso (makrotaso):  Merkityssisältö  Kontekstin hyödyntäminen ja relevanssi  Mielen teorian ymmärtäminen SUURET PROSESSOINTIVAATIMUKSET → VAIKEAA! MISSÄ KERRONNAN PIIRTEESSÄ HAASTEET NÄKYVÄT? Merkityssisältö  Kerrontaa ohjaa skemaattinen malli kertomuksen rakenteesta  Kuulija voi erottaa intuitiivisesti, mikä on kertomus ja mikä ei ole (Stein & Policastro, 1984)  Fiktiivisten kertomusten skeemana kertomuskielioppi, Story Grammar (esim. Stein & Glenn, 1979) Merkityssisältö  Sisällön määrää voidaan arvioida myös käyttämällä ns. informaatiopisteitä (esim. Bus Story)  Tällöin ei analysoida kertomuksen kognitiivista, hierarkkista rakennemallia vaan tarinaan sisällytetyn relevantin tiedon määrää  Tärkeää kuitenkin, että pisteytys on tutkittu, eikä perustu ainoastaan tutkijan subjektiiviseen päätökseen siitä, mikä on oleellista ja mikä ei Kontekstin hyödyntäminen  Kontekstuaalinen tieto = tilanteessa ilmenevä ja muodostuva tieto, jota käytetään ilmausten tulkinnassa (ks. Loukusa, Paavola & Leiwo, 2011) ”Anteeksi on maailman vaikein sana”  Lingvistinen konteksti  Esimerkiksi pronominaaliset viittaussuhteet: Poika oli puistossa ja se sai ilmapallon. Se juoksi ja se karkas.  Kognitiivis-sosiaalinen konteksti  Yleistietämys: Kerro, mitä McDonaldsilla yleensä tehdään? Kontekstin hyödyntäminen  Kulttuuriset erot  Maahanmuuttajataustaiset lapset Kontekstin hyödyntäminen  Tietämys sosiaalisesta maailmasta Voiko kaikissa tilanteissa kertoa samalla tavalla ja samanlaista kertomusta?  Tietämys ja oletukset kuulijasta Onko kuulijalla taustatietoa tästä asiasta? Kuinka tarkkaan täytyy pohjustaa vai voiko mennä suoraan asiaan? Relevanssi  Kommunikaatiota ohjaa pyrkimys suuntautua relevanttiin (Sperber & Wilson, 1995)  Kyky erotella intuitiivisesti epäoleellinen oleellisesta  Gricen (1975) keskustelun maksiimit 1. Määrän periaate (Maxim of quantity)  ”Make your contribution as informative as required” 2. Laadun periaate (Maxim of quality)  Puhu totta  Älä puhu sellaista, mille ei ole perusteita 3. Relevanssin periaate (Maxim of relevance)  Pysy asiassa 4. Tavan periaate (Maxim of manner)  Ole selkeä  Vältä moniselitteisyyksiä  Ole järjestelmällinen Relevanssi kerronnassa  Keskittyykö kertomus oleelliseen?  Onko kertomuksessa tarpeeksi tietoa?  Onko kertomuksessa liikaa tietoa/ yksityiskohtia?  Onko kertomus looginen ja helposti seurattava vai poukkoileva? Mielen teoria  Kyky tulkita toisten ja omaa mieltä  Baron-Cohen (2000): taito tunnistaa toisten uskomuksia, aikomuksia ja tuntemuksia sekä taito ymmärtää, että ne voivat olla erilaisia eri ihmisten kesken  Minun kokemukseni ja ajatukseni eivät ole välttämättä samanlaisia kuin toisten  Liittyy vahvasti ”pragmaattiseen kykyyn (----) käyttää kieltä sosiaalisesti sopivalla tavalla erilaisissa kommunikointitilanteissa” (Loukusa, Kunnari & Vedenkannas, 2011) Mielen teoria kerronnassa  Kyky ymmärtää, mitä kuulija tästä aiheesta tietää  Kyky kertoa siten, että kuulijan kannalta oleellinen tieto tulee kerrotuksi  Kyky ymmärtää, että kuulija ei välttämättä ole kiinnostunut samoista aihepiireistä kuin kertoja  Sosiaaliset tarinat (Carol Grey)  Eri näkökulmia tilanteeseen Mielen teoria kerronnassa  Kuvasarjakerronnan kohdalla kyky ymmärtää hahmojen aikomuksia, uskomuksia ja tuntemuksia  Kyky käyttää ”mielen sisäisiä ilmauksia” (mental state language):  aikoa, uskoa, luulla, harmittaa, innoissaan  Huom! Tyypillisesti kehittyneetkin lapset käyttävät melko vähän  Stimuloiko kerrontatehtävä tuottamaan näitä? Kerronnan arviointimenetelmiä  Huonot uutiset  Suomalaista, tarkoin tutkittua menetelmää ei ole  Menetelmän luominen haastavaa, koska luonnollinen hajonta suurta -> viitearvot?  (Nepsy II)  Hyvät uutiset  Jotain voi kuitenkin käyttää laadullisena työkaluja  Joitain menetelmiä on ehkä tulossa… Henkilökohtaiset kertomukset Narrative assessment profile, NAP (McCabe & Bliss 2003) Teeman säilyttäminen Miten ilmaukset suhteutuvat teemaan? Hyppeleekö aiheesta toiseen? Onko irrelevanttia sisältöä? Tapahtumien sarjoittaminen Esitetäänkö asia loogisesti ja kronologisesti? Ymmärrettävyys Onko kertomus koherentti? Kuulijan tietopohjan arviointi? Viittaukset Ovatko ymmärrettävissä? Koheesio Käyttääkö konjunktioita tai muita sanoja/ fraaseja linkittämään ilmauksia? Sujuvuus Sisältääkö kertomuksen rakennetta häiritseviä toistoja, sanahakuja, korjauksia tai vääriä aloituksia? Uudelleen kerronta  Bus Story Test, Renfrew (1997), alkuperäinen versio jo vuodelta 1969  Suomalaista normitusta ei ole tarkasti tutkittu  Viitearvoja 4–8-vuotiaille Lahtisen (1997) pro gradu -työssä Uudelleen kerronta  Lapselle annetaan tarkka tarinan malli eli skeema (priming)  Sen vuoksi on helpompaa kuin tarinan luominen, jossa malli pitää rakentaa itse  Muistin osuus?  Pelkkä muistitaso ei selitä, vaan tärkeäksi havaittu juuri kyky luoda mentaalinen malli (Norbury & Bishop, 2002)  Teoreettisesti ei ole pelkkää yksityiskohtien muistamista. Tämä tulisi huomioida myös pisteytyksessä. Mikä on oleellista ja tärkeää muistaa?  Kertojan motivaatio?  Labov (1977): Tavanomaista ja kaikille tuttua tarinaa ei ole mielekästä kertoa  Etuja:  Tarkka malli mihin verrataan  Tarinaan voidaan sisällyttää vaativiakin lauserakenteita ym.  Prosessointikapasiteetin tutkiminen (ks. Colozzo ym., 2011) Tarinan luominen  Vastuu tarinan mentaalisen (ja lingvistisen) mallin luomisesta lapselle itsellään  Vaikeampaa kuin uudelleen kerronta Tarinan luominen  Sammakkotarinat, erityisesti Frog, where are you?  Ei ole kerronnan arviointimenetelmä, vaan 1969 vuodelta peräisin oleva Mercer Mayerin tekstitön satukirja  On käytetty laajasti  Suomalaista pisteytysmallia  Suvanto (2012)  Rinta-Homi & Peltonen (2011)  Tampereen yliopiston pro graduja Tarinan luominen  Edmonton Narrative Norms Instrument: ENNI (Schneider ym., 2005)  http://www.rehabmed.ualberta.ca/spa/enni/  4–9–vuotiaille (ei suomalaisia normeja) Kiinnitä huomiota, jos…  niukasti tai ei lainkaan subjekteja  ei konjunktioita tai konnektiiveja  ”ja sitten –ilmiö”  verbipainotteinen sanasto  niukka asiasisältö  irrelevanttia tietoa  paljon toistoa ja kyselyä  vaikeus pysyä asiassa ja keskittyä oleelliseen  Alle kouluikäisillä heikko viittaussuhteiden koheesio on normaalia!  Todennäköisesti myös vähäinen mentaalisen sanaston käyttö Miksi kerrontaa pitäisi arvioida?  Kielen kehityksen osa-alue  Yhteys myöhempään kielen kehitykseen (Stothard ym. 1998, ks. myös Bishop & Edmundson1987, Pankratz ym. 2007)  Oppimisen väline  Yhteys myöhempiin oppimistaitoihin (Botting ym. 2001, Catts ym. 1999, Griffin ym. 2004, O’Neill ym. 2004, Reese ym. 2010, Wellman ym. 2011, Westerveld ym. 2007)  Laaja näyte lapsen kielellisistä taidoista  Sanavarastotestit, Fonologiatesti?  Action picture –tyyppiset?  Spontaanipuhenäyte?  Arvioinnin tarkoituksena on  Tunnistaa heikkoudet  Tunnistaa vahvuudet kuntoutuksen suunnittelu ja kehityksen seuranta Kriittinen sana kerronnan arvioinnista  Hajonta suurta  Kvantitatiivisesti poikkeavien piirteiden löytäminen on haastavaa  Ikätasoon suhteutetun arvioinnin kanssa tulee olla varovainen  Kerronnan arviointi antaa paljon laadullista tietoa, mikä on tärkeää mm. kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa  Kerrontatehtävä on nopea ja helppo toteuttaa, mutta analysointi vaatii huolellista työtä  Lingvistisen tason muuttujiin vaikuttaa se, miten tarina on pilkottu  Kerronnan muuttujia tulisi tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi pitkä tarina tai monipuolinen sanasto ei ole tae koherentista kertomuksesta. Kriittinen sana kerronnan arvioinnista  Kuvasarjakerronta on keinotekoista siinä mielessä, ettei se vastaa välttämättä lapsen spontaanin kerronnan taitoja. Muista haastatella vanhempia!  Mikä on kertojan motivaatio? Tarinan tulisi olla kertomisen arvoinen  Kerronnan elisitointimenetelmä vaikuttaa aina tuotokseen  Eri arviointimenetelmät voivat antaa erilaista tietoa  Arvioi monipuolisesti eri keinoja käyttäen Kriittinen sana kerronnan arvioinnista  Myös leikkitaidot kertovat paljon kerronnasta  Koska suomenkielistä hyvin tutkittua ja normitettua kerrontatestiä ei ole, on syytä olla varsin varovainen johtopäätösten tekemisessä, jos käyttää muista kielistä sovellettuja menetelmiä suomen kieleen ja kulttuuriin  Arvioinnissa (ja päätelmien teossa) on oltava varovainen ja ymmärrettävä menetelmien rajoitukset Lähdekirjallisuus  Pyydä tarvittaessa Leenalta leena @ ilosana.fi  Ks. myös väitöskirja http://herkules.oulu.fi/isbn9789526206981/isbn9789526206981.pdf