Näköaloja 2015 Tampereen kaupunkistrategian toteutumisen ja
2025 Tampereen kaupunkistrategia NÄKÖALOJA 2015 Tampereen kaupunkistrategian toteutumisen ja hyvinvointikertomuksen vuosiraportti TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 2015 Lisätietoa ja lähteitä: Sähköinen hyvinvointikertomus (kehitysvaiheessa, edellyttää kirjautumista): http://www.hyvinvointikertomus.fi/ Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) http://www.terveytemme.fi/ath/index.html Tampereen toiminnan ja talouden raportit: http://www.tampere.fi/hallintojatalous/talous/toiminnanjataloudenseuranta.html Kantakaupungin yleiskaava 2040 http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupunginyleiskaava2040.html Väestö, väestösuunnite, työllisyys ja muut toimintaympäristötilastot: www.tampere.fi/tilastot Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva 2.0.14: http://verkkolehti.pirkanmaa.fi/fi/magazine/8 Tampereeen kaupunki Konsernihallinto Konserniohjausyksikkö Kannen kuva: Ari Järvelä ISBN 978-951-609-769-8 (verkkojulkaisu) Näköaloja Tampereelle Vuosi 2014 oli Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategian ensimmäinen toteutusvuosi. Strategialla tähdätään yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, jotka näkyvät kuntalaisten hyvinvoinnissa, aluetalouden ja kilpailukyvyn kehityksessä ja ympäristössä. Tampereella strategiaa toteuttavien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmannesvuosittain osana toiminnan ja talouden raportointia. Tämän lisäksi on tarvetta analysoida, onko Tampereen tilanne muuttunut strategisten painotusten mukaiseksi. Vaikuttavuutta koskevaa tietoa hyödynnetään strategisten painotusten suuntaamisessa. Kaupungin merkittävimmät strategiset kysymykset liittyvät edelleen väestörakenteen muutokseen, julkisen talouden ongelmiin, teollisuuden rakennemuutokseen sekä nopeasti etenevään digitalisaatioon. Keskeinen analyysejä yhdistävä tekijä strategian näkökulmasta on myös kaupungin kasvu ja sen hallinta niin kaupungin investointitalouden, kaupunkirakenteen sujuvuuden ja kestävyyden kuin myös palvelujen taloudellisen ja laadukkaan toteuttamisen näkökulmasta. Oman leimansa kaupungin tilanteeseen antaa sote-uudistus, joka on kiistatta yksi merkittävimmistä kuntien strategisessa toimintaympäristössä tapahtuvista uudistuksista. Raportin perusteella voidaan todeta, että strategian toteuttaminen on edennyt monilta osin oikeaan suuntaan. Ennaltaehkäisyä ja kotona-asumista tukevat rakennemuutokset lasten- ja ikäihmisten palveluissa ovat edenneet suunnitellusti ja menojen kasvu on hidastunut. Kaupungin talous on rakennemuutosten ja muiden sopeutustoimenpiteiden myötä välttynyt romahdukselta, vaikka tilanne on edelleen hankala. Lisäksi esimerkiksi kaupungin ilmastositoumusten toteuttaminen on edennyt ja kaupunkikonserni on aiempaa ympäristöystävällisempi. Tampereen erityishaaste on korkea työttömyys ja sen pitkittyminen, mikä lisää riskiä hyvinvointierojen kasvuun. Näyttää siltä, että kuntalaisten hyvinvoinnissa ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittävää heikkenemistä. Erityisesti lasten hyvinvointierojen kasvuun on kuitenkin kiinnitettävä jatkossakin huomiota. Tamperelaisten elintavoista kertovissa mittareissa on myös nähtävissä huolestuttavia kehityspiirteitä kuten ylipainon ja liikkumattomuuden lisääntyminen. Talouden heikon suhdanteen vauhdittama teollisuuden rakennemuutos vaikuttaa Tampereen aluetalouteen merkittävästi. Tulevaisuuden kannalta kriittistä on elinkeinoelämän kyky uudistua ja hyödyntää teknologista muutosta ja nopeasti etenevää digitalisaatiota. Tampereen valmistavan teollisuuden uudistuminen, kaupunkiseudun ennakoitu väestökehitys, vahva osaamispohja ja Tampereen vetovoimaisuus tarjoavat hyvän pohjan kilpailukyvyn kehittämiselle. Tamperelaisten yritysten kilpailukyky sekä paikallisten osaamis- ja innovaatioverkostojen laatu ja kytkeytyminen kansainvälisiin osaamiskeskittymiin ovat jatkossakin menestyksen perustana. Strategian keskeisin teema on yhdessä tekeminen. Erityisesti palvelujen käyttäjien osallistumisessa palvelujen kehittämiseen on luotu hyviä käytäntöjä, joiden saaminen osaksi koko kaupungin toimintaa on vielä kesken. Huolestuttavaa on, että yhdessä tekemisen painotus ei näy myönteisesti henkilöstön kunta10-tutkimukseen antamissa vastauksissa. Valtuustokauden aikana tulee löytää johtamis- ja toimintakulttuurin avoimuuteen pohjautuvia malleja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Näköaloja 2015 –raportti on myös valtuustokausittain laadittavan hyvinvointikertomuksen vuosiraportti. Raporttien yhdistämisellä parannetaan tiedon vaikuttavuutta, kun hyvinvointia koskeva tieto kytkeytyy aiempaa voimakkaammin kaupungin toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hyvinvointikertomuksen ohella raportin valmistelussa on hyödynnetty muun muassa kantakaupungin yleiskaavan pohjaksi laadittuja selvityksiä ja muita raportteja. Raportti on osa vuoden 2016 talousarvion laadinnan tausta-aineistoa ja sitä syvennetään erityisesti analyysin ja johtopäätösten osalta talousarviovalmistelun edetessä. Strategiajohtaja Reija Linnamaa 1 Väestö Tampereen väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 31.12.2014 223 134 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 2 688 henkilöä. Yleisen taloudellisen tilanteen pysyminen heikkona vahvistaa edelleen suurten kaupunkien kasvua. Viime vuonna saavutettiin toiseksi korkein kasvuluku 2000-luvulla. Ennätysvuonna 2013 väestö kasvoi 3 025 henkilöllä. Vain vuosina 1994–1996 kotikuntalain muutoksen myötä on kasvu yltänyt yli 3 000 asukkaan. Ennakkotietojen mukaan uusia tamperelaisia syntyi viime vuonna 2 500 eli noin 100 lasta vähemmän kuin ennätysvuonna 2013. Kun kuolleiden määrä on noussut pikkuhiljaa väestön ikääntymisen myötä, jää syntyneiden enemmyydeksi pienin määrä viiteen vuoteen. Suurin osa väestönkasvusta tuleekin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Heikko työllisyystilanne vaikeuttaa edelleen vastavalmistuneiden työllistymistä ja vähentää työn perässä muuttoja muualle Suomeen. Epävarmuus työ- ja asuntomarkkinoilla yhdessä kiristyneen asuntolainoituksen kanssa vähentää varsinkin lapsiperheiden asunnonvaihtoja, joista suuri osa suuntautuisi normaalioloissa naapurikuntiin. Vuonna 2014 30-39-vuotiaiden ikäluokka kasvoi yli tuhannella henkilöllä. Vuosien 2013 ja 2014 yhteenlasketusta kasvusta lähes puolet koskee tätä ikäluokkaa. Myös alle 10-vuotiaiden (400) sekä 20-29-vuotiaiden (lähes 600) ikäryhmät kasvoivat viime vuonna selvästi unohtamatta 65–74-vuotiaita (yli 800 henkilöä). Suhteellisesti eniten on kasvanut kuitenkin ikäihmisten määrä. Palvelujen kysynnän kannalta on erityisen huomattavaa se, Tampereen kaupunkiseudun väkiluku joulukuun 2014 lopussa oli ennakkotietojen mukaan 373 725 asukasta, mikä on 4 200 (1,2 %) asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toisena vuonna perättäin kaksi kolmasosaa kaupunkiseudun kasvusta tulee Tampereelle. Kasvu jäi kuitenkin noin 300 asukasta vuotta 2013 pienemmäksi, koska Tampere ei yltänyt toissa vuoden poikkeuksellisen suureen kasvuunsa. Koko Tampereen väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta saakka. Kasvuvauhti on ollut keskimäärin 1 600 uutta asukasta vuosittain. Valtaosa Tampereen väestönkasvusta on suuntautunut kantakaupunkiin, mutta väestönkehityksessä on ollut huomattavia alueellisia eroja. Kasvu on ollut nopeinta koillisella (+17 000) ja kaakkoisella (+ 15 000) suunnittelualueella. Läntisen suunnittelualueen väestömäärä on vuosina 1980-2010 kasvanut noin 8 000 hengellä. Keskustassa väestö on kasvanut muihin suunnittelualueisiin verrattuna vähän, eli noin 2 000 hengellä. Myös eteläisellä suunnit- Väestö ikäryhmittäin Väestön kasvun osatekijät 20 000 3 500 Nettomuutto Syntyneiden enemmyys 3 000 19 000 18 000 2 500 17 000 2 000 16 000 1 500 0-6v 15 000 1 000 7-15v 14 000 500 75+v. 13 000 Lähde: Tilastokeskus 2014* 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 0 2 että Tampereella asuu nyt 700 alle kouluikäistä, 350 koululaista ja 800 75 vuotta täyttänyttä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. 12 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukastiheys Helsingissä, Turussa ja Tampereella, Asukasta / km2 Helsinki Tampere Turku = 100 henkilöä telualueella kasvu on ollu maltillista, noin 4 000 henkeä. Eteläinen alue on väkimäärältään pienin suunnittelualue, keskusta taas suurin. 2000-luvulla väestön kasvu on ollut alueellisesti tasaisempaa. Erityisesti keskustan ja eteläisen alueen väestökasvu on nopeutunut selvästi. Suurista kaupungeista selvästi korkein asukastiheys on Helsingissä. Toiseksi tiheimmin asuttuja ovat Espoo ja Vantaa. Myös Turussa asukastiheys on Tamperetta korkeampi. Kuntaliitosten myötä laajentuneen Oulun asukastiheys on puolestaan muita suuria kaupunkeja alhaisempi. Tampereen Tampereen kantakaupunki Lähde: Suomen Kuntaliitto (2013). osalta on kuitenkin muistettava, että kantakaupungin asukastiheys on huomattavasti korkeampi kuin koko kaupungin, sillä kantakaupunkiin ei lueta mukaan pinta-alaltaan suurta ja väljästi asuttua Pohjoista suuraluetta. Mikäli tarkastellaan pelkästään kantakaupungin asukastiheyttä, joka on 1 635 asukasta neliökilometrillä, Tampere ohittaa Espoon, Vantaan ja Turun, mutta asukastiheys jää edelleen alhaisemmaksi kuin Helsingissä. 3 Yhdessä tekeminen Yhdessä tekeminen on kaupunkistrategian keskeisin teema ja ennen kaikkea iso toimintatavallinen muutos. Yhdessä tekemisen osalta on lähtenyt liikkeelle erilaisia kehittämisprojekteja, joissa palveluja kehitetään yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Myös alueellisten työryhmien (Alvarit) toiminnassa painotetaan lähivuosina osallistumista palvelujen suunnitteluun. Tamperelaiset näyttävät toimivan varsin yhteisöllisesti, sillä heistä 29 prosenttia osallistuu aktiivisesti johonkin yhteisölliseen toimintaan (kerho, järjestö, harrastusryhmä tai henkinen yhteisö). Valtakunnallinen keskiarvo on 27 prosenttia. Osallistuminen on hieman vähäisempää matalasti koulutettujen keskuudessa. Tamperelaisten yhteisöllinen aktiivisuus on verrattain suurta erityisesti liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Tamperelaiset ovat lisäksi suurista kaupungeista ahkerimpia kirjojen lainaajia. Vuonna 2013 tamperelaiset lainasivat kirjastosta kirjan keskimäärin 23 kertaa. Kirjastolainausten määrä asukasta kohden on kuitenkin laskussa, mikä on valtakunnallinen trendi. Yhdessä tekemisen kulttuuri ei näytä parantuneen henkilöstön näkökulmasta katsottuna. Kunta10-tutkimuksen tulosten mukaan päätöksenteon avoimuuden ja henkilöstön osallistumisen parantamisessa ei ole onnistuttu toivotulla tavalla. 29 % tamperelaisista osallistuu aktiivisesti yhteisölliseen toimintaan (valtakunnallinen keskiarvo 27 %) 50,5 % kaupungin henkilöstöstä kokee, ettei voi vaikuttaa omaa työtä koskeviin muutoksiin 35 % tamperelaisista osallistuu liikunta- ja urheiluseuratoimintaan vähintään kerran viikossa (valtakunnallinen keskiarvo 29 %) Johtopäätöksiä 4 • Palvelujen käyttäjien osallistumisessa palvelujen kehittämiseen on luotu hyviä käytäntöjä, mutta käytäntöjen saaminen osaksi koko kaupungin toimintaa on vielä kesken. • Osallistumisen tapojen kehittäminen ja datan avaaminen on lisännyt hallinto- ja päätöksentekokulttuurin avoimuutta. Myös avoimuuden osalta käytäntöjen saaminen osaksi koko kaupungin toimintaa on vielä kesken. • Henkilöstön osallistuminen ei ole parantunut ja omaan työhön liittyviin muutoksiin vaikuttaminen on jopa heikentynyt aiemmasta. Koska yhdessä tekeminen on selkeä kärkiteema kaupunkistrategiassa, tulee valtuustokauden jälkipuoliskolla löytää uusia keinoja henkilöstön osallistumiseen. • Kaupunkiseudun hallintomallia koskevat ratkaisut eivät ole edenneet. Vaikka syynä tähän voidaan pitää erityisesti kuntarakenne- ja sote-uudistusten takkuilevaa etenemistä, tulisi valtuustokauden jälkipuoliskolla saada aikaan ratkaisu yhteistyön tavoitteista ja mallista. Strategian tavoite 2014-2017 Mittari Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. Palvelujen käyttäjien osallistuminen palvelujen kehittämiseen Tyytyväisyys osallistumismahdollisuuksiin palvelujen kehittämisessä Tyytyväisyys lähidemokratiamalleihin Palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu esimerkiksi Oma Tesoma -hankkeessa. Lisäksi asukas- ja käyttäjädemokratiatyöryhmät ovat tehneet esityksen suoran demokratian toimintamallista, ja ikäihmisten palveluissa on suunniteltu asiakasraatitoimintaa. Asiakkuuden hallinta ja kehittäminen -projektissa on avattu tietojärjestelmäpohjainen hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteiden hallinta vuonna 2014. Palautteiden laadulliseen luokitteluun on luotu kohta tyytyväisyydestä osallistumismahdollisuuksiin. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön Henkilöstön tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin Vuonna 2014 tehdyn Kunta10-tutkimuksen tulosten mukaan 50,5 % henkilöstöstä kokee, ettei voi vaikuttaa omaa työtä koskeviin muutoksiin. Tulos on huonontunut 3,6 %-yksikköä vuodesta 2012. Kehittämiseen liittyvien työyhteisötaitojen koetaan pysyneen ennallaan. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa Yhdistysten tyytyväisyys yhteistyöhön kaupungin kanssa Kaupungin yhteisten tilojen käyttöä yhteisöjen toiminnassa on lisätty. Seitsemän koulun luokkatiloihin, auditorioihin ja ruokaloihin on tehty vuonna 2014 helmikuusta alkaen yhteensä 363 varausta. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupungin avaamien tietojoukkojen määrä Tampereen kaupunki on julkaissut avointa dataa yhteensä 122 aineistoa vuosina 2013-2014. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Kaupunkiseudun hallintomallin uudistamisen tilanne Kaupunkiseudun hallintomallin tulevaisuuden vaihtoehtoja kartoitettiin selvityksellä, jonka pohjalta kaupunginvaltuusto linjasi, että yhden kunnan vaihtoehto on Tampereen näkökulmasta selkein. Jatkotyön tarpeeseen selvityksessä esitettyjen mallien pohjalta palataan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä. 5 Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Hyvinvoinnin edistämisen keskeiset strategiset teemat ovat ennaltaehkäisevät palvelut sekä hyvinvointierojen kaventaminen. Strategian raportointitietojen ja hyvinvointikertomuksen indikaattorien valossa vaikuttaa siltä, että näkökulmat kietoutuvat voimakkaasti toisiinsa. Hyvinvointiin liittyvät ongelmat periytyvät sukupolvien yli ja ovat yhteydessä koulutukseen ja tulotasoon. Myös elintavat ja terveysvalinnat, jotka ovat ennaltaehkäisevän terveystyön yksi kulmakivi, ovat usein yhteydessä sosioekonomisiin tekijöihin. Tampereen erityishaaste hyvinvointierojen kasvun hillitsemiseksi on korkea työttömyys ja sen pitkittyminen. Ennaltaehkäisyä ja kotona-asumista tukevat rakennemuutokset lasten- ja ikäihmisten palveluissa ovat edenneet suunnitellusti ja myös erikoisairaanhoidon menojen kasvun hidastaminen on onnistunut. Toiminnan ja palvelujen uudistamisen on olennaisen tärkeää, jotta laadukkaita ja vaikuttavia hyvinvointipalveluja voidaan ylläpitää myös tulevaisuudessa väestörakenteen muuttuessa yhä haasteellisemmaksi. 14 092 TULOT kotitaloutta sai toimeentulotukea vuonna 2013. Matalalla tulotasolla on yhteys myös tehtyihin terveysvalintoihin ja sairauksien hoitamiseen. THL:n Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH) osallistuneista 20–54 -vuotiaista tamperelaisista lähes joka kolmas on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi. 6 Pienituloisuus Tampereella % Henkilöä 45 000 25 40 000 20 35 000 30 000 20 000 10 15 000 10 000 5 5 000 0 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 0 Lähde: Sotkanet 15 25 000 Pienituloiset Pienituloiset alle 18-vuotiaat Pienituloisuusriski, asteikko oikealla Pienituloisuusriski, alle 18-vuotiaat, asteikko oikealla Toimeentulotuen saajat Määrä % 16000 14 14000 12 12000 10 10000 8 8000 6 6000 4 4000 2 2000 0 0 2008 2009 2010 2011 2012 Kotitaloudet Lapsiperheet, % lapsiperheistä Henkilöt, % asukkaista 2013 Lähde: Sotkanet Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus nousi vuonna 2013 9,4 prosenttiin väestöstä. Lapsiperheistä tukea saaneiden perheiden osuus oli 12,7 prosenttia, osuus kasvoi vuoden aikana 0,6 prosenttiyksiköllä. Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy vanhempien koulutus- ja tulotason mukaan. Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisten ongelmien katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. LIsäystä edellisvuodesta on 700 kotitaloutta 2000 Vuonna 2013 tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä olevat tulot pienenivät ja olivat edelleen keskimääräistä matalammat. Tulonsaajista 33,4 prosenttia tienasi alle 15 000 euroa vuodessa. Tuloerot kasvoivat ja olivat suuremmat kuin muualla keskimäärin. Myös sukupuolten väliset erot tuloissa ovat huomattavat. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden kasvu taittui laskuun vuonna 2011 ja suuntaus jatkui edelleen, tosin hyvin maltillisena. Vuonna 2013 pienituloisia oli 18,0 prosenttia tamperelaisista. Lasten köyhyysriski on hieman suurempi, pienituloisissa asuntokunnissa asuu 18,6 prosenttia lapsista. Köyhyyden pitkittyminen koskettaa erityisesti eläkeläisiä, sillä joka neljäs yli 80-vuotias on pitkittyneesti pienituloinen, naisista joka kolmas. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25–64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä työttömyysaste 18 % /1 000 henkilöä 7 työttömien lukumäärä 20 115 6 5 4 3 20 7 000 18 16 14 5 000 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 12 4 000 Espoo 10 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 8 3 000 Lähde: Sotkanet 2 000 1 000 0 6 4 2 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 pitkäaikaistyöttömien määrä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä % 7 Nuorten työttömien määrä työttömyysaste 6,5 6 TYÖTTÖMYYS 5,5 5 Toimeentulotukivaikeuksien taustalla vaikuttaa eittämättä Tampereen yhä kiristyvä työttömyystilanne. Vuoden 2014 lopussa Tampereen työttömyysaste nousi ennätyskorkeaksi, 18,0 prosenttiin. Erityisesti nuorten ja yli 50-vuotiaiden osuus työnhakijoista jatkoi kasvuaan. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä sen sijaan kääntyi laskuun: vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 5 591 henkilöä, eli 1 254 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Yli 500 päivää kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea maksettiin vuoden 2013 lopussa kuitenkin 4 546 tamperelaiselle, eli 262 henkilölle edellisvuotta enemmän. Tämä kertoo siitä, että merkittävistä työllisyystoimenpiteistä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden pysyvä katkaiseminen on vaikeaa. Terveys ja sairastavuus Päihdeongelmat ovat terveys- ja hyvinvointieroja aiheuttava tekijä. Vuonna 2013 päihteiden käytön vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettiin 4,4 tamperelaista 25–64-vuotiasta tuhatta ikäryhmään kuuluvaa kohden. Osuus on suurten kaupunkien korkein, vaikka suunta onkin viime vuosina ollut hieman laskeva. Alkoholin liikakäyttö on erityisesti nuorten miesten ongelma: ATH-tutkimukseen vuonna 2013 osallistuneista 20–54-vuotiaista tamperelaismiehistä lähes puolet käytti liikaa alkoholia. Erityisesti matalasti koulutettujen miesten kohdalla myös tupakointi on yleistä. Lähde: Sotkanet Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 6 000 2 Lähde: Sotkanet Tampereen työttömyys 4,5 4 2008 Espoo 2009 Helsinki 2010 Oulu 2011 2012 Tampere 2013 Turku Vantaa Psyykkinen pahoinvointi koskettaa yhä merkittävää osaa tamperelaisista. Vuonna 2013 depressiolääkkeistä korvausta sai 10,6 prosenttia työikäisistä (25–64-vuotiaat), 6,5 prosenttia nuorista (18–24-vuotiaat) ja 13,3 prosenttia yli 65-vuotiaista. Viime vuosina masennuksen lääkinnällinen hoito on kuitenkin vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Työikäisistä 3,6 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. ATH-tutkimuksen mukaan 55–74-vuotiaista miehistä ja 20–54-vuotiaista naisista joka viides kokee olevansa psyykkisesti merkittävästi kuormittunut. Matalan koulutustason omaavista tamperelaisista miehistä ja naisista lähes 40 prosenttia ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Korkeasti koulutettujen kohdalla osuus on alle 20 prosenttia. Itsemurha-ajatuksia on ollut joka kymmenennellä 20–54-vuotiaalla tamperelaisella. Diabetesta sairastavien osuus on kaikissa suurissa kaupungeissa nousujohteinen, niin myös Tampereella. Vuonna 2013 diabeteslääkkeistä korvausta sai 5,9 prosenttia 40–64-vuotiaista tamperelaisista. Erilaisia sairauksia lisää ylipainoisuus, mikä myös tamperelaisten keskuudessa on merkittävää: 7 22,2 % 16 % 20–54-vuotiaista harrastaa liikuntaa suositusten mukaisesti lähes joka kolmas 55–74-vuotias on ylipainoinen. Kouluterveyskyselyn mukaan myös lasten ja nuorten paino hiipii hiljalleen ylöspäin: vuonna 2013 peruskoulun 8–9-luokkalaisista ylipainoisia oli 16 prosenttia, ammattiin opiskelevista lähes joka viides. Ennaltaehkäisevän terveystyön yhtenä kulmakivenä pidetään liikunnallista elämäntapaa. Matalalla koulutustasolla näyttäisi olevan voimakas yhteys vähäisiin liikuntatottumuksiin: ATH-tutkimuksen mukaan matalan koulutustason tamperelaisista joka viides ei harrasta lainkaan vapaa-ajan liikuntaa eikä jaksa juosta 100 metrin matkaa. 40 prosenttia kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Hyvinvointiongelmista huolimatta kansallista keskiarvoa suurempi osa tamperelaisista tuntee elämänlaatunsa hyväksi. LASTENSUOJELU Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä vuonna 2013 oli 9,8 prosenttia 0–17-vuotiaista tamperelaislapsista. Vuoden aikana osuus laski 0,1 prosenttiyksiköllä. Tampereella lastensuojelun avohuollon tukitoimia käytetään suurista kaupungeista suhteessa eniten. Tampereella kodin ulkopuolelle sijoitetaan 1,6 prosenttia 0–17-vuotiaista lapsista ja nuorista. Osuus on vähitellen pienentynyt viime vuosina ja vastaa suurten kaupunkien keskiarvoa. Vuonna 2014 61,5 % kaikista sijaishuollon vuorokausista toteutui perhehoitona. Osuus kasvoi yli 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Suurista kaupungeista vain Oulussa perhehoitoon sijoittaminen on yleisempää kuin Tampereella. Vanhemmuuden puutetta* kokee yli neljäsosa kyselyyn vastanneista ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, lukiolaisista yli viidennes. Peruskoulun 8. ja 9. vuosiluokkalaisista vanhemmuuden puutetta kertoo kokevansa 8–9-luokkalaisista on ylipainoisia 17 prosenttia. Vertailuvuodesta 2011 tilanne on parantunutkaikissa ryhmissä, eniten peruskoululaisten joukossa, jossa vanhemmuuden puutetta kokevien osuus on pienentynyt lähes 5 prosenttiyksikköä. IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI 80-vuotiaiden ikäkausitarkastusten perusteella arvioituna tamperelaisten ikäihmisten terveys ja toimintakyky näyttävät olevan melko hyvällä tasolla. Vuonna 2013 terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi tunsi 43 prosenttia vastanneista, vuodesta 2009 osuus on kasvanut 7 prosenttiyksiköllä. Melko huonoksi tai huonoksi terveydentilaansa kuvasi 13 prosenttia, missä laskua on 3,8 prosenttiyksikköä. Myös tuntemukset muistista ja mielialasta ovat kehittyneet positiivisesti. Muistinsa ikäänsä nähden hyväksi koki 63 prosenttia vastaajista, vuonna 2009 57 prosenttia. Huonontuneena muistiaan piti 35 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä aiempaa vähemmän. Mielialansa hieman alakuloiseksi tai masentuneeksi tunsi 32 prosenttia vastaajista, 63 prosentilla puolestaan ei ollut vastaavia kokemuksia. Yksinäisyys näyttää myös vähentyneen: 76 prosenttia vastaajista ei koe itseään yksinäiseksi koskaan tai vain harvoin. ATH-tutkimukseen osallistuneista yli 75– vuotiaista tamperelaisista itsensä yksinäiseksi tunsi 14 prosenttia. Vähintään kerran viikossa kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin yhteyttä pitää kuitenkin 85 prosenttia. Ikäkausitarkastusten mukaan kodin ulkopuolisten asioiden hoitaminen sujuu ongelmitta hieman aiempaa useammin, 65 prosentilla yli 80-vuotiaista. *) Vanhemmuuden puutteeksi nimetty Kouluterveyskyselyn indikaattori koostuu seuraavista mittareista: vanhemmat eivät tunne nuoren ystäviä, eivät tiedä missä hän viettää viikonloppuiltansa, nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eikä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin Perhehuollon osuus lastensuojelun sijaishuollosta 2012–2014 700 2012 600 Asunnottomat 500 Pitkäaikaisasunnottomat 2014 61,5 %. 8 (Valtuustokauden tavoite 62 %) Lähde: Tampereen kaupunki, asuntotoimi 54,6 %. Asunnottomuuden kehitys 400 300 200 100 0 2008 2014 46 Strategian tavoite 2014-2017 Mittari Tavoitteiden toteutuminen Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. Terveyden edistämisen toimenpiteet Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia luontokokemuksiin on vahvistettu avaamalla karttapohjainen luontoliikunta-nettipalvelu ja ottamalla käyttöön Vuoreksen jalkapallokenttä sekä Vuorestalon liikuntasali. Terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu markkinoimalla internetissä olevaa Terveystutkaa kuntalaisille ja järjestöille. On myös pilotoitu Lähitori-mallia, joka on alueellinen palvelukeskuksen, ohjauksen ja neuvonnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut yhteen paikkaan kokoava palvelukonsepti. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Vuonna 2014 perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1,3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Hoito- ja sosiaalitakuu toteutuivat lähes kaikissa palveluissa vuonna 2014. Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Vuoden 2014 lopussa 75-vuotta täyttäneistä 90,2 prosenttia asui kotona, 7,2 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja 2,6 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). Sijaishuollossa olevien lasten määrä Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta Vuoden 2014 aikana kodin ulkopuolelle sijoitettuna (avohuollon sijoitukset, kiireelliset sijoitukset ja huostaanotetut) oli yhteensä 570 lasta (2013: 589). Perhehoidon osuus sijaishuollon vuorokausista vuonna 2014 oli 61,5 %. 9 Strategian tavoite 2014-2017 Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Mittari Tavoitteiden toteutuminen Nuorisotakuun toteutuminen: (Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen, Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin) Kolmea oppilasta lukuun ottamatta kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat sijoittuivat toisen asteen koulutukseen tai siihen valmentaviin opintoihin tai palveluihin. Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Toimeentulotukea saavat, % Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % 35 % työllisyydenhoidon palvelun päättäneistä asiakkaista sijoittui työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Vuonna 2013 Tampereella oli 38 714 pienituloista henkilöä, eli 18 prosenttia tamperelaisista. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden kasvu taittui laskuun vuonna 2011, ja sama suuntaus jatkui edelleen maltillisena. Lasten pienituloisuusriski on Tampereella edelleen hieman korkeampi kuin koko väestössä, 18,6 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus nousi 9,4 prosenttiin väestöstä. Lapsiperheistä tukea saaneiden perheiden osuus oli 12,7 prosenttia, osuus nousi vuoden aikana 0,6 prosenttiyksiköllä. Vuoden lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 3 093, eli 336 henkilöä edellisvuotta enemmän. pitkäaikaistyöttömiä oli 5 591, eli 1 254 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. 10 Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkkäaikaisasunnottomia oli vuonna 2014 46 henkilöä (2012=64). Asunnottomien määrä Tampereella on pudonnut 245 henkilöön 2000-luvun alun 645 asunnottomasta.Tampere on mukana hallitusohjelman mukaisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, jonka tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen ja ennaltaehkäisy, sosiaalisen vuokra-asuntokannan käytön tehostaminen ja uusien tukiasumisyksiköiden rakentaminen. Johtopäätöksiä • Tampereen työttömyysaste on hälyttävän korkea. Työttömyyspaketeista huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden pysyvä katkaiseminen on osoittautunut hankalassa taloustilanteessa erittäin vaikeaksi. • Vaikea työllisyystilanne vaikuttaa osaltaan myös hyvinvoinnin polarisoitumiseen. Vaikka pienituloisuuden kasvu on taittunut, tamperelaisten tuloerot kasvavat edelleen. • Tamperelaisten elintavoista kertovissa mittareissa on nähtävissä huolestuttavia kehityspiirteitä kuten ylipainon ja liikkumattomuuden lisääntyminen. Jo käynnistetyt terveyden edistämisen toimenpiteet vaikuttavat hitaasti ja niiden vaikutukset nähdään vasta tulevaisuudessa. Ehkäisevien ja terveyttä edistävien toimenpiteiden suuntaamisen osalta huomionarvoista on sosio-ekonomisten tekijöiden yhteys liikuntatottumuksiin ja muihin terveellisiin elintapoihin. Lisäksi on tärkeää lisätä liikkumisen edistämisen toimijoiden välistä yhteistyötä ja liikkumismahdollisuuksia koskevaa viestintää. • Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy vanhempien koulutuksen ja sosioekonomisen aseman mukaan ja erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat heijastuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ehkäisevien ja perheiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisten ongelmien katkaisemisessa ja hyvinvointierojen kasvun ehkäisyssä. • Lasten ja nuorten palvelujen ja ikäihmisten palvelujen rakennemuutokset etenevät suunnitellusti. Palvelutarpeiden kasvun myötä palveluja ja palvelurakenteita tulee jatkossakin pystyä kehittämään sekä taloudelliset reunaehdot että palvelujen laatu huomioiden. Ikäihmisten osalta terveys ja hyvinvointi näyttävät olevan melko hyvällä tasolla ja myös yksinäisyys näyttää vähentyneen. • Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hidastamisessa on onnistuttu. Suurelta osin tämä on seurausta työnjaon ja sopimusohjauksen kehittämisestä. Ehkäiseviin palveluihin ja perusterveydenhuoltoon panostamisen vaikutus erikoissairaanhoidon menoihin on toistaiseksi vielä epäselvää. 11 Elinvoima ja kilpailukyky Teollisuuden rakennemuutos ja talouden heikko suhdanne on vaikuttanut Tampereen aluetalouteen jo kuuden vuoden ajan eikä isoja muutoksia tilanteeseen ole näkyvissä. Tulevaisuuden kannalta kriittistä on teollisuuden ja koko elinkeinoelämän kyky uudistua ja hyödyntää teknologista muutosta ja nopeasti etenevää digitalisaatiota. Myös Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -käytävän voimakkaaksi ennakoitu kasvu on tekijä, jonka varaan tulevaisuutta voi perustellusti rakentaa. Pelkästään Tampereen kaupunkiseudulle tulee asettumaan vuoteen 2040 mennessä 115 000 uutta asukasta, mikä tarkoittaa merkittäviä investointitarpeita ja ostovoiman kasvua. Tamperelaisten yritysten kilpailukyky sekä paikallisten osaamis- ja innovaatioverkostojen laatu ja kytkeytyminen kansainvälisiin osaamiskeskittymiin ovat jatkossakin menestyksen perustana. Innovaatioympäristö Tampereen aluetalous on keskellä kivuliasta, mutta myös uusia mahdollisuuksia avaavaa rakennemuutosta. Toistaiseksi uusia työpaikkoja ja kasvuyrityksiä on syntynyt Tampereella liian vähän suhteessa rakennemuutoksen voimakkuuteen. Tampereella oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa 118 797, mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Taantumaa edeltävää vuoden 2008 työpaikkamäärää ei ole toistaiseksi saavutettu. Vuosina 2013 ja 2014 työpaikkojen määrä on todennäköisesti vähentynyt lisää, koska uusien työpaikkoja ei ole syntynyt tarpeeksi kattamaan irtisanomisia. Pirkanmaan asema Suomen kansantalouden vientiveturina on heikentynyt voimakkaasti. Perinteiset vientiyritykset ja -tuotteet joutuvat kamppailemaan kiristyvillä markkinoilla taloussuhdanteiden heilahdellessa. Tämä heijastuu pitkälle paikallisiin alihankintaverkostoihin ja johtaa usein myös tuotannon siirtoihin. Toisaalta uutta vientikelpoista korkean arvolisän liiketoimintaa ei ole syntynyt riittävällä vauhdilla tasoittamaan perinteisen vanhenemista. Osaamispohja on kuitenkin edelleen vahva. Korkeakoulut ovat tarttuneet kansainväliseen rahoitukseen ja lisänneet yhteistyötään. Kasvuyrittäjyyden ilmapiiri kehittyy, joskin kansainvälisessä liiketoiminnassa on mukana vain harva tamperelainen kasvuyritys. Startup-kulttuuri ja yrittäjyysilmapiiri ovat kuitenkin vahvistuneet muun muassa Konelan, Uuden tehtaan ja Mediapoliksen myötä. Kaupungin yritystonttitarjontaa on kasvatettu, mutta tonttien kysyntä on taloustilanteen myötä hidastunut. Elinkeinoelämän rakennemuutoksella on vaikutus myös työpaikka-alueita koskevaan maankäyttöön. Monia työpaikka-alueita on jo viime vuosina muutettu asuinalueiksi. Ratkaistava kysymys on, kuinka paljon olemassa olevia yritysalueita voidaan muuttaa esim. asuinalueiksi ja samalla turvata riittävä tonttija toimitilatarjonta myös työpaikkoja varten. Yhteydet ja kansainvälisyys Taantuma on vähentänyt Tampereelle suuntautuvaa kansainvälistä lentomatkustusta. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämisessä korostuu edunvalvonnan merkitys. Tampereen AiRRport-konseptin nouseminen liikenne- ja viestintäministeriön laatiman lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi Työpaikat Tampereella 122 000 120 000 118 000 Lähde: Tilastokeskus 116 000 12 118 797 114 000 112 000 110 000 108 000 106 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Strategian tavoite 2014-2017 Mittari Tavoitteiden toteutuminen Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Kasvuyritysten määrä Työpaikkojen määrä Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Avoin Tampere -hankkeen toimenpiteillä syntyi vuoden 2014 aikana 15 potentiaalista uutta kasvuyritystä. Hankkeen aikana vuodesta 2012 alkaen on synnytetty 72 yritystä ja 538 työpaikkaa. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. Kaupungin luovuttamien teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistotonttien määrä (k-m2) Luovutettavissa olevien teollisuus- ja varastotonttien määrä on kasvanut noin 30 % vuodesta 2013. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Edunvalvontatoimenpiteiden tilanne Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Tampere–Pirkkalan lentokentän matkustajamäärän osuus Suomen lentoliikenteen matkustajamäärästä Lähijunaliikenteen vuorotarjonta Kesäkaudella 2014 Tampere-Pirkkalan lentokentältä oli yhdeksän ulkomaan reittiä. Talvikaudella reittejä oli neljä. Syksyllä 2013 Tampereelta ulkomaille oli niin ikään neljä lentoreittiä, syksyllä 2012 yhdeksän. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Valmistuneiden sijoittuminen työelämään Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrä Korkeakoulujen hakijamäärät kansallisesti vertailtuna Oppisopimuskoulutusten lukumäärä Koulutusviennin toteutumistilanne Vuonna 2012 valmistuneet työllistyivät tai sijoittuivat jatko-opintoihin seuraavasti: Pirkanmaan ammattiopisto 70,1 % (työllistyneet 50,2 %, jatko-opintoihin 19,9 %) Tampereen ammattiopisto 75 % (työllistyneet 50,1 %, jatko-opintoihin 24,9 %) Tampereen kaupungin lukiot 65,9 % (työllistyneet 31,4 %, jatko-opintoihin 34,5 %) Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaisuusindeksi Keskustan elinvoimaisuutta kuvaava indeksi saadaan käyttöön vasta vuonna 2015. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. Sijoittuminen kaupunkien matkailua vertailevissa tutkimuksissa Suurtapahtumien määrä Kongressimatkailijoiden määrä Edellinen kaupunkeja matkailukohteina vertaileva tutkimus tehtiin vuonna 2013, jolloin Tampere sijoittui ensimmäiseksi. Kongressivieraita kävi Tampereella ennakkotietojen mukaan 6 855 henkilöä. Määrä on pienentynyt noin 1 000 vieraalla vuodesta 2013. (7 899) Vuoden 2014 aikana Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti 412 609 matkustajaa. Tämä on 2,1 % koko Suomen lentomatkustajamäärästä. Vuoden aikana matkustajamäärä putosi 11,6 prosenttia. 13 tarjoaa hyvän mahdollisuuden Tampere–Pirkkalan lentoaseman ja liikenneketjujen kehittämiselle. Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän ja matkailun kytkentää globaaliin talouteen. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvan mukaan alueen liiketoimintaympäristö ja osaaminen kansainvälistyvät. Yliopistot ovat lisänneet kansainvälistä liikkuvuutta sekä löytäneet ulkomaista rahoitusta entistä paremmin. Myös vientiyritysten määrä on kasvanut, vaikka viennin volyymi onkin olennaisesti pienentynyt taantuman myötä. Vetovoima ja tunnettuus Tampere on edelleen vetovoimainen asuin-, matkailu- ja opiskelukaupunki, vaikka esimerkiksi matkailijoiden ja kongressivieraiden määrä on heikon taloudellisen tilanteen takia ollut viime vuosina laskussa. Seudun yritysilmasto on EK:n kuntaranking-tutkimuksen mukaan kuitenkin heikentynyt. Tampereen seutukunta putosi vuoden 2015 tutkimuksessa toiselta sijalta seitsemänneksi. Tulokset huononivat erityisesti yritysilmaston ja kuntien elinkeinopolitiikan onnistumisen osalta. Toisaalta kuntien imagoa yritysten kannalta mittaavassa taloustutkimuksen imagotutkimuksessa Tampere säilytti asemansa ja sijoittui vuonna 2014 neljänneksi. Taloustutkimuksen muuttohalukkuustutkimuksessa Tampere on arvioitu Suomen vetovoimaisimmaksi kunnaksi jo kolmesti peräkkäin. Vuoden 2014 tutkimuksessa Tampereen menestys Muuttoliike 1 800 70 1 600 60 1 400 50 1 200 1 000 40 800 30 600 20 400 10 200 0 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Kotimainen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuuton %-osuus koko nettomuutosta * Ennakkotieto 14Lähde: Tilastokeskus perustui erityisesti viihtyisiin asuinympäristöihin ja toimiviin kunnallisiin palveluihin. Suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin tutkitaan vuosittain myös EPSI Rating-tutkimuksessa. Suurista kaupungeista Tampere sai vuoden 2014 kyselyssä korkeimmat asukastyytyväisyysarvosanat Helsingin jäädessä toiselle sijalle. Tampere on sijoittunut kärkeen jo kolmena vuonna peräkkäin. Tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat nuoret viihtyvät hyvin Tampereella ja arvostavat kaupungin palveluja, hyvä tulos nuorten osalta on saatu jo kolmena vuonna peräkkäin. Viime vuoden tuloksissa 51-60-vuotiaat tamperelaiset antavat vielä korkeamman arvosanan asukastyytyväisyydestä. Tampereen vetovoima heijastuu väestön kasvuun ja muuttoliikkeeseen. Taantuma on hidastanut sekä kuntien välistä muuttoliikettä että maahan- ja maastamuuttoa viime vuosina. Erityisesti lähtömuutto Tampereelta on vähentynyt, mikä on kasvattanut Tampereen nettomuuttovoittoa. Vuonna 2014 lähes 80 prosenttia Tampereen kasvusta oli seurausta muuttovoitosta, 56 prosenttia maassamuuton muuttovoitosta. Johtopäätökset • Tampereella on syntynyt liian vähän kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja suhteessa rakennemuutoksen voimakkuuteen. Perinteiset vahvuudet ja osaaminen eivät enää riitä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Innovaatiopolitiikalla voidaan luoda suotuisaa ympäristöä, helpottaa kokeilemista, avata pääsyä markkinoille, luoda yhteyksiä kansainvälisiin kumppaneihin ja tarjota investoijille vakaa toimintaympäristö. • Tampereen valmistava teollisuus ja sen uudistuminen, kaupunkiseudun ennakoitu väestökehitys, käynnissä olevat isot investoinnit, alueen vahva osaamispohja ja useassa selvityksessä todennettu Tampereen vetovoimaisuus tarjoavat hyvän pohjan kilpailukyvyn kehittämiselle. Vetovoima ei kuitenkaan ole itsestään selvää vaan sen säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä. Erityisesti kansainvälistä vetovoimaa tulisi pyrkiä vahvistamaan. • Startup-kulttuuria ja erityisesti yrittäjyysilmapiiriä voidaan edelleen vahvistaa uusien kasvuyritysten ja työpaikkojen luomiseksi. Osaamiskeskittymiä voidaan tukea myös kehittämällä kestävää liikkumista ja sujuvaa kaavoitusta. • Kaupunkirakennetta suunniteltaessa on arvioitava millaisia ovat nykyisten ja tulevien elinkeinotoimijoiden tarpeet, jotta ne voidaan maankäytön suunnittelussa huomioida. • Yliopistoissa ja korkeakouluissa syntyvällä huippuosaamisella on suuri vaikutus innovaatioympäristöön. Osaamisen kehittymistä voidaan tukea edistämällä korkeakouluverkon uudistamista ja oppisisältöjen kehittämistä. • Kansainvälisten yhteyksien, erityisesti Tampere-Pirkkala lentokentän kehittäminen ja lentoyhteyksien määrän kasvattaminen edellyttää jatkossakin aktiivista edunvalvontaa sekä kaupunkiseudun kuntien yhteistä panostusta proaktiivisiin toimenpiteisiin, kuten uusien lentoyhteyksien hankintaan ja kentän markkinointiin. 15 Kestävä yhdyskunta Tampereen väkiluku on kasvanut 2000-luvulla lähes 30 000 asukkaalla mikä on lähes puolet koko kaupunkiseudun väestönkasvusta. Muuttovirrat tulevat jatkossakin suuntautumaan kasvukeskuksiin. Vuonna 2030 kaupunkiseudulla ennakoidaan asuvan jo 480 000 asukasta. Väkiluvun kasvun myötä liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteen ekologiseen kestävyyteen liittyvät kysymykset tulevat edelleen ajankohtaisemmiksi. Palveluverkon ja asumisen näkökulmasta olennaisia näkökulmia ovat etenevä digitalisaatio, jonka avulla voidaan korvata osa fyysisestä palveluverkosta ja säästää samalla kustannuksista ja toisaalta väestörakenteen muutos, joka muuttaa asumiseen ja palveluihin liittyviä tarpeita. Palvelurakenne Kaavoitus ja asuminen Valtuustokauden tavoitteena on tehostaa palvelujen saatavuutta ja palveluverkkoa. Tämä tapahtuu vahvistamalla keskustojen roolia palvelukeskittyminä ja lisäämällä sähköisiä palveluita. Palveluverkon kehittämistyö on käynnissä. Myös sähköisiä palveluita on otettu käyttöön, mutta niissä on vielä runsaasti kehittämismahdollisuuksia. Kaavoitusta on strategian mukaisesti kohdistettu pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään ja erityisesti keskuksiin ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Toteutunut asuinrakentaminen on painottunut erityisesti vetovoimaisiin keskuksiin. Tampereen kantakaupungin väestönkasvu on viime vuosikymmeninä jakautunut epätasaisesti eri alueiden kesken: itäinen Tampere on kasvanut voimakkaasti, keskusta ja läntiset kaupunginosat maltillisemmin. Koko kaupunkiseu- 16 dun alueella yhdyskuntarakenne on laajentunut ja hajautunut väestön kasvun myötä. neljännes oli uusiutuvaa vuonna 2014 ja uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Lasten ja ikääntyneiden määrän ja osuuden ennakoidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä nuorten aikuisten osuuden vastaavasti supistuessa. Pienten 1-2 hengen asuntokuntien määrä kasvaa edelleen. Vuonna 2013 Tampereen Veden vesilaitostoiminnassa kului 18,5 milj. kuutiota vettä. Vuodesta 2005 veden kokonaiskulutus on vähentynyt. Erityisesti kulutus on pienentynyt kaupungin oman käytön osalta,11,4 prosenttia. Asuntotuotannon haasteeksi nousee erityisesti lasten määrän lisäys. Lapsiperheiden kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike on yleisen taloustilanteen myötä hidastunut viime vuosina. Tampereella ei kuitenkaan välttämättä ole riittävästi monipuolisia, houkuttelevia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä perheasumisen malleja vaihtoehtoina kehyskuntien omakotialueille, jotka myös vastaisivat perheiden erilaistuviin asumistarpeisiin. Haasteena on myös asuinalueiden yksipuolisuus. Liikkumisen muutokset 2014 -1 % Matkustajamäärän kehitys Asuntokannan monipuolistamista koskeva kaupunkistrategian tavoite ei ole toteutunut kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen osalta. Vuodelle 2014 oli asetettu tavoitteeksi rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja 560, mutta vain 234 valmistui. Tähän on vaikuttanut se, että nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa ARA -korkotukilainan ehdot eivät houkuttele riittävästi rakennuttajia. Liikenne Pyöräily lisääntyi vuonna 2014, mutta joukkoliikenteen osalta matkustajamäärä laski hieman. Tätä selittää erityisesti lisääntynyt työttömyys, mikä vähentää työmatkaliikennettä sekä leuto ja vähäluminen talvi. Kestävien kulkutapojen osuus vaihtelee eri puolilla kaupunkia ja on korkeampi keskustassa, kaakkoisella ja koillisella alueella. Kaupunkiraitiotiestä on määrä tulla uusi liikenteen perusratkaisu, jolla vastataan kestävällä tavalla erityisesti väestön kasvuun. Raitiotien suunnittelu on edennyt aikataulussa. +2,2 % Määrät laskentapisteissä Hiilidioksidipäästöt 1 600 8 1 400 7 1 200 6 1 000 5 800 4 600 3 400 2 200 1 0 Ilmasto ja ympäristö 0 1990 2010 2011 2012 CO2-päästöjen määrä, kt co2-ekv CO2-päästöt / asukas, t co2-ekv Tampere on kehittynyt ekologisemmaksi kaupugiksi. Yhdyskunnan sähkönkulutus on väestön kasvusta huolimatta pienentynyt vuosien 2007 ja 2013 välillä. Vuoteen 1990 verrattuna asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet lähes kolmanneksella. Myös kaupunkikonserni toimii aiempaa ympäristöystävllisemmin. Kaupungin kiinteistöissä käytetyn energian määrä on vähentynyt vuodesta 2013 ja kiinteistöissä käytetystä sähköstä 85 prosenttia on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tampereen sähkölaitoksen tuottamasta energiasta lähes CO2-päästöt /asukas 1990 7,6 t co2-ekv. 2012 5,2 t co2-ekv. 17 Strategian tavoite 2014-2017 Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Mittari Tavoitteiden toteutuminen Kuntalaisten tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen Palveluverkon uudistamistilanne Sähköisten palvelujen käyttäjämäärät Tampereen palvelumallityössä kehitetään palveluverkkoa sekä palveluita. Valmistelua on tehty mm. hyvinvointikeskusten ja lähitorien sisältöjen ja palveluverkon osalta. Lisäksi on käynnistetty sähköisten palvelujen suuntalinjojen luominen sekä nopeiden pilottien kartoittaminen. Huhtikuusta 2014 alkaen toimeentulotukea on voinut hakea sähköisesti. Joulukuussa sähköisten hakemusten osuus kaikista toimeentulotukihakemuksista oli 19,1 prosenttia. Marraskuusta 2014 lähtien kaupungin terveydenhuollon palveluja käyttäneiden asiakkaiden on ollut mahdollista käyttää sähköistä OmaKanta –palvelua omien asiakastietojensa katsomiseen. Kuukausittain terveydenhuollon palveluissa kirjoitetaan keskimäärin 64 000 reseptiä, joista yli 97 prosenttia on sähköisiä. Hammashuollon sähköistä ajanvarauspalvelua käytettiin vuonna 2014 34 725 kertaa, joista uusia aikavarauksia oli 11 959. Aikavarauksista muistutettiin tekstiviestillä 115 380 kertaa. Tampereen joukkoliikenteessä otettiin kesäkuusta 2012 alkaen vaiheittain käyttöön Nella Nettilataus -sähköinen matkakorttien latauspalvelu. Vuonna 2014 palveluun oli luotu yli 53 000 käyttäjätunnusta ja myyntitapahtumia oli kertynyt yli 170 000. Kokonaismyynnistä 16 prosenttia tapahtui nettilatauspalvelun kautta ja matkakorteista noin 8 prosenttia tilattiin palvelun kautta. 18 Strategian tavoite 2014-2017 Mittari Tavoitteiden toteutuminen Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%) Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on laskettu viimeksi vuonna 2012, jolloin se oli 19 %. Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni vuonna 2014 Tampereen alueella hieman alle prosentin verrattuna vuoteen 2013. Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet Pyöräilijöiden määrä laskentapisteissä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet on laskettu viimeksi vuonna 2012, jolloin yhteenlaskettu osuus oli 31 prosenttia. Vuonna 2014 pyöräilijöiden määrä laskentapisteissä kasvoi 2,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville kaavoitetun ja rakennetun asuinkerrosalan osuus Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöihin Vuonna 2014 noin 88 % kaavoitetusta asuntokerrosalasta sijoittui keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Yleiskaava- ja asemakaavavaranto Asuntotuotanto talotyypeittäin (pientalot, rivitalot, kerrostalot) Opiskelija-asuntotuotanto Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto Asemakaavavarantoa on yli neljän vuoden tarpeisiin. Kymmenen vuoden yleiskaavavaranto saavutetaan vuonna 2015. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampereella tuotetusta energiasta Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus pienentyi 0,7 prosenttia vuodesta 2013. Lämmön kulutus vähentyi mutta sähkön kulutus kasvoi. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. CO2-päästöjen määrä ja päästöt / asukas Vuodesta 1990 vuoteen 2012 hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 13,3 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt ovat samassa ajassa vähentyneet 31,6 prosenttia. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Uusien luonnonsuojelualueiden määrä (ha) Luonnonsuojelualueita oli Tampereella vuoden 2014 lopussa 515,69 hehtaaria, mikä on 0,9 % kaupungin maapinta-alasta. Pinta-ala on lisääntynyt kahdessa vuodessa lähes sadalla hehtaarilla. Opiskelija-asuntoja valmistui vuodelle 2014 asetetun tavoitteen mukaisesti 182 kappaletta. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja valmistui vain 234, joka on selvästi alle tavoitteen (560). Vuonna 2014 Tampereen sähkölaitoksessa tuotetusta energiasta uusiutuvien energialähteiden osuus oli 24,8 prosenttia. Vuoden aikana osuus kasvoi 4,3 prosenttiyksiköllä. 19 Veden kulutus, m3/a m3/a 20 000 000 15 000 000 • • • • • 20 Sähköisiä palveluita on otettu käyttöön, mutta niissä on vielä runsaasti kehittämismahdollisuuksia. Valtuustokauden tavoitteena on tehostaa palvelujen saatavuutta ja palveluverkkoa vahvistamalla keskustojen roolia palvelukeskittyminä ja lisäämällä sähköisiä palveluita. Kehittämistyö on käynnissä, mutta palvelumallista tehtäviä päätöksiä ei ole vielä tehty. Palveluverkon ja asuntotuotannon kehittämisessä tulee varautua lasten ja ikäihmisten määrän kasvuun sekä pienten asuntokuntien yleistymiseen. Yhdyskuntarakenteen täydentämistavoitteessa on onnistuttu kohtuullisesti. Kaupunkiseudulla rakenne kuitenkin hajautuu. Kaupunkisuunnittelulla tulee kyetä vastaamaan erityisesti perheiden moipuolistuviin asumistarpeisiin. Kaupungin ilmastositoutumusten toteutumista voidaan tukea maankäytön suunnittelulla, jolla voidaan vaikuttaa yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamiseen. Lisäksi tarvitaan muutoksia liikkumisessa, jonka on jatkossa tukeuduttava nykyistä voimakkaammin joukko- ja kevyeen liikenteeseen. Konserni toimii entistä ympäristöystävällisemmin. Edistystä on tapahtunut niin energian kulutuksen, kestävien energialähteiden käytön kuin veden kulutuksenkin näkökulmasta. 10 000 000 5 000 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Laikki yhteensä Yksityiskäyttö yhteensä Kaupungin oma käyttö yhteensä Energialähteiden osuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Maakaasu Turve Öljy Uusiutuvat Uusiutuvat energialähteet: biopolttoaineet, vesi- ja tuulivoima, biokaasu Lähde: Tampereen Sähkölaitos Johtopäätöksiä Lähde: Tampereen Vesi Liikelaitos 25 000 000 Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kuntatalouden seuraavien vuosien talousnäkymät ovat heikot. Väestön kasvu ja ikääntyminen sekä lisääntynyt työttömyys lisäävät menojen kasvupaineita. Lisäksi tuleviin vuosiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä muun muassa Sote-uudistuksen, valtionosuusjärjestelmämuutosten sekä kuntien yhteisöveron jako-osuuden kehityksen myötä. Näiden asioiden yhteisvaikutuksena kuntatalous pysyy erittäin kireänä koko 2010-luvun. Talous toteuttamisessa ja tuottavuuden parantamisessa on onnistuttava. Tuottavuuteen on pyritty vaikuttamaan hyödyntämällä digitalisaatiota, vahvistamalla työhyvinvointia sekä tehostamalla hankintoja. Toimenpiteiden vaikutuksia on liian aikaista arvioida. Erityisesti digitalisaatio tarjoaa vielä runsaasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseksi. Tilikauden 2014 tulos ilman satunnaiseriä muodostui 4,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupungin tulos ilman satunnaisia eriä on toteutunut alijäämäisenä vuodesta 2011 alkaen. Alkaneen vuoden sekä tulevien vuosien tulostavoitteet vaativat tiukan taloudenpidon jatkamista. Kuntien arvioidaan velkaantuvan lähivuosina vuosittain keskimäärin 2 mrd. euroa. Kaupungin lainamäärä oli vuoden 2014 lopussa 374,7 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli 1 679 euroa, mikä on suurten kaupunkien alhaisempia. Matala lainamäärä mahdollistaa kaupunkikehityksen kannalta välttämättömien suurten investointien toteuttamisen lähivuosina lainamäärää hallitusti kasvattamalla. Nykyisten suunnitelmien mukaan vuoden 2018 lopussa lainamäärän arvioidaan kasvavan 813,2 milj. euroon, jolloin asukaskohtaiseksi lainakannaksi muodostuisi noin 3 500 euroa. Mikäli konserniyhteisöjen lainakanta säilyisi vuoden 2013 tilinpäätöksen tasolla, tarkoittaisi tämä konsernitasolla asukaskohtaisen lainamäärän kasvua noin 7 300 euroon. Tämä olisi kuitenkin vain hieman enemmän kuin mitä 11 suurimman Nettomenojen kasvu hidastui vuosien 2013 ja 2014 aikana selvästi koko 2000-luvun keskimääräiseen kasvuun verrattuna. Ydinprosessien menojen kasvu pieneni 2,9 prosenttiin onnistuneiden toimenpiteiden myötä ja koko kaupungin nettomenot kasvoivat vuonna 2014 vain 0,5 prosenttia. Menojen kasvupaineita on aiheuttanut ja aiheuttaa lähivuosina muun muassa kunnille asetetut uudet velvoitteet, väestön ikääntyminen lasten määrän kasvu, työttömyyden kustannukset sekä väestön kasvun mukanaan tuomat muu palvelutarpeiden kasvu. Vuosille 2015-2017 asetettujen tulos- ja nettomenotavoitteiden saavuttamiseksi menojen kasvua on onnistuttava edelleen hillitsemään. Lisäksi mm. TOP 10 rakennemuutosten Kaupungin tulos ilman satunnaisia eriä, milj. € 30,0 25,0 Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos, % 23,8 12,0 20,0 10,0 15,0 8,0 10,0 5,0 1,0 0,0 -5,0 -2,0 TA TS TS TS 2015 2016 2017 2018 3,3 0,9 2,2 2,9 2,6 0,5 1,4 1,3 2,5 2,0 2010 2011 2012 2013 2014 TS 2017 TS 2016 TA 2015 -16,5 TP 2014 -14,4 TP 2013 TP 2011 TP 2010 -20,0 -12,5 4,0 0,0 -9,9 TP 2012 -15,0 6,0 2,0 -0,8 -4,9 -10,0 % Verorahoitus Toimintakate 3,7 -0,3 2,1 5,6 3,4 6,6 10,9 7,8 21 Ydinprosessien nettomenojen kasvu kaupungin asukaskohtainen konsernilainamäärä oli vuoden 2013 lopussa. 2013 3,7 % Tulorahoitus ei ole viime vuosien aikana riittänyt kattamaan investointeja, minkä vuoksi kaupungin lainamäärä on kasvanut. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viimeiseltä viideltä vuodelta oli vuoden 2014 lopussa yhteensä -318,3 milj. euroa. Vuosittaisten investointikulujen kattamistarve lainarahoituksella ja rahavaroja vähentäen on siis viimeisen viiden vuoden ajan ollut merkittävä. 22 343 Nettoinvestoinnit, milj. euroa 300 212,5 Poistot, milj. euroa 200 290 276 Vuosikate, milj. euroa 250 150 100 50 Henkilöstö Kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on kehittynyt myönteisesti viimeisten vuosien aikana. Sairaspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi, varhaiseläkemaksut ovat vähentyneet ja myös tapaturmien määrä on laskenut. Työhyvinvointimatriisissa mitattavien tunnuslukujen mukaan työyhteisöjen ilmapiirin koetaan parantuneen. Kunta10-tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstön kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta on sen sijaan hieman huonontunut. Yli puolet henkilöstöstä kokee, ettei voi vaikuttaa omaa työtä koskeviin muutoksiin. Henkilöstöjohtaminen sai kriittistä palautetta myös Tampereen toimintamallin arvioinnissa. TS 2018 TS 2017 TS 2016 TA 2015 TP 2014 TP 2013 TP 2012 TP 2011 0 TP 2010 Soten myötä jäljelle jäävän kunnan rooli ja tehtävät muuttuvat monilta osin. Vuonna 2014 toteutettu Tampereen toimintamallin arviointi tukee uuden kunnan visiointia ja rakentamista. Yliopiston tekemässä arvioinnissa tarkasteltiin mallin vaikutuksia talouteen, hallintoon, päätöksentekoprosessiin, johtamiseen ja henkilöstöön sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Toimintamallin arviointitutkimuksen mukaan Tampere on toimintamallin aikana avautunut kaupunkilaisten ja sidosryhmien suuntaan. Pormestarimalli on antanut kasvot poliittiselle päätöksenteolle ja avannut kanavia kaupunkilaisille olla yhteydessä kaupunkiinsa. Tilaaja-tuottaja-mallin myötä tuloksellisuus ja asiakaslähtöisyys ovat parantuneet. Kehitettävää on erityisesti byrokraattisuuden vähentämisessä, henkilöstöjohtamisessa, apulaispormestarien roolin täsmentämisessä ja tuotannon johtokuntien roolissa. Toimintamallin uudistaminen käynnistyy arvioinnin ja sote-ratkaisujen pohjalta vuoden 2015 alussa. Milj. euroa 350 TP 2009 Valtakunnallinen sote-uudistus on toteutuessaan yksi merkittävimmistä uudistuksista kuntien historiassa. Käytännössä se tarkoittaa, että jopa puolet kuntien nykyisestä taloudellisista resursseista ja merkittävä osa henkilöstöstä siirtyy uuteen organisaatioon. Mikäli sote-järjestämislakiluonnoksen ongelmat saadaan ratkaistua ja uudistus etenee suunnitellusti, uusi sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava organisaatio aloittaisi toimintansa jo vuoden 2017 alusta. Vuosikate, nettoinvestoinnit ja poistot, milj. € TP 2008 Sote-uudistus ja toimintamalli 2,9 % TP 2007 Vuonna 2014 vuosikate parani edelliseen vuoteen nähden huomattavasti ja kuntasektorilla tasapainon mittarina pidetty 100 prosentin vuosikatteen taso suhteessa poistoihin käytännössä saavutettiin. On kuitenkin syytä huomata, että kaupungin poistotaso on kaukana investointien kokonaismäärästä. 2014 Johtopäätöksiä • Kaupungin nettomenojen kasvun hidastuminen kertoo talouden onnistuneesta tasapainottamisesta. Menojen kasvua on kuitenkin jatkossa onnistuttava hillitsemään vielä nykyisestäkin. TOP10-rakennemuutosten toteuttamisessa on onnistuttava, mutta myös palvelujen määrään, laatuun ja palveluverkkoon tulee voida puuttua. • Digitalisaation luomia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamisessa ja palvelujen tehostamisessa ei ole täysimääräisesti hyödynnetty. Taloustilanteen takia on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota ICT-kehittämisen taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen varmistamiseen. • Lainamäärän ja investointien hallintaa tulee kehittää. Eroa vuosikatteen ja nettoinvestointien välillä on kyettävä supistamaan joko lisäämällä tulorahoitusta, pienentämällä investointeja tai molemmilla. • Vuoden 2015 aikana käynnistyvässä toimintamallin uudistamisessa haetaan vastausta arvioinnissa esiin nouseviin kehitttämistarpeisiin. Samassa yhteydessä määritellään uudelleen kunnan tehtävät hyvinvoinnin, elinvoiman ja kestävän kehityksen edistämisessä ja rooli osana paikallisyhteisöä. • Henkilöstön työhyvinvointi on parantunut viime vuosina. Kunta10:n tulosten ja toimintamallin arviointiraportin perusteella henkilöstöjohtamisen kehittämiseen tulisi kuitenkin panostaa valtuustokaudella. Henkilöstöjohtamisessa onnistuminen on erityisen tärkeää tulevien talouden sopeutustoimenpiteiden toteuttamisessa. Strategian tavoite 2014-2017 Mittari Tavoitteiden toteutuminen Tilikausien 2015–2017 tulos on positiivinen. Tilikausien kumulatiivinen tulos ilman satunnaiseriä Vuonna 2014 tavoitteen mukaista nollatulosta ei saavutettu, vaan tilikauden tulos muodostui 4,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Tulorahoitus on riittävä. Investointien tulorahoitusprosentti Veroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseudun kuntiin Investointien tulorahoitusprosentiksi muodostui 38,9 prosenttia, joten vuodelle 2014 asetettua 49 prosentin tasoa ei saavutettu. Vuoden aikana tehdyt lisäinvestoinnit (mm. Metsä Boardin kiinteistökauppa) heikensivät tunnuslukua eikä tunnuslukua päivitetty vastaamaan kohonnutta investointitasoa. 23 Strategian tavoite 2014-2017 Mittari Tavoitteiden toteutuminen Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Tuottavuusmittaristo Työhyvinvointimatriisin tulokset Kannustinjärjestelmän toimivuus ja hyödyntämistilanne Palvelutuotannon tuottavuutta mitataan euroa/asukas-mittarilla. Hyvinvointipalvelujen asukaskohtaiset kustannukset olivat 4 118 euroa eli 4 euroa pienemmät kuin vuonna 2013. Työhyvinvointimatriisin tulosten perusteella kaupungin työntekijöiden työhyvinvointi on parantunut hieman vuodesta 2013. Muutos johtuu sairauspoissaolojen, tapaturmien ja varhemaksujen vähenemisestä. Kannustinjärjestelmän hyödyntämistilannetta voidaan kuvata esimerkiksi maksettujen kertapalkkioiden avulla. Vuodelta 2014 kertapalkkioita maksettiin 5 332 henkilölle yhteensä 1 242 557 euroa. Henkilöstön palkitsemista on selvästi lisätty edellisestä vuodesta. 24 Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteet Hallinnollisen työn vähentämistoimenpiteet Ydinprosessien nettomenojen kehitysprosentti Kaupungin henkilöstön osalta henkilötyövuosia vähennettiin vuonna 2014 yhteensä 219:llä, eli 220 henkilötyövuoden vähennystavoite lähes toteutui. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvupaineet huomioiden. Ydinprosessien nettomenot kasvoivat 2,9 % vuonna 2014, (2013=3,7 %. 2013 menojen kasvu muutettu vertailukelpoiseksi eliminoimalla Pirkon ja TAO:n yhdistymisen vaikutukset) Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja–tuottaja-malli on arvioitu ja uudistettu. Pormestarimallin ja tilaaja–tuottaja-mallin arvioinnin ja uudistamisen tilanne Kaupungin toimintamalli arvioitiin vuonna 2014. Toimintamallin uudistaminen käynnistyy vuonna 2015 arvioinnin tulosten pohjalta. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. Osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin toimenpiteet Kaupungin strategiset ydinosaamiset on määritelty kaupunkistrategian ja toimintasuunnitelmien pohjalta henkilöstösuunnittelua varten. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältö on uudistettu ja integroitu osaksi talouden vuosisuunnitelmaa. Kaupunkitasoiset osaamistarpeet on integroitu osaksi kaupungin koulutustarjontaa hyödyntäen mm. 360 –esimiesarviointien tuloksia. Tehtäväkiertoon on kehitetty alustava malli, kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja on lisätty, ja 15 -17 -vuotiaille nuorille on luotu uusi kesätyöntekijä –harjoittelijamalli. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Kunta10-tutkimuksen tulokset Konsernihallinnon ja tuotannon nettomenojen kehitysprosentti Kunta10-tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstö ei koe esimiestuessa tapahtuneen muutosta kyselyvuosien 2012-2014 välillä. Sen sijaan henkilöstön kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta on hieman huonontunut. Henkilöstöjohtaminen sai kriittistä palautetta myös Tampereen toimintamallin arvioinnissa. TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 2015
© Copyright 2024