1. No category

16/1977
NSR-projekti
MAKERI-KUORMATRAKTORI
Esko Mikkonen
Veikko Ylä-Hemmilä
Tutkimus kuuluu NSR-projektiin , joka koskee harvennuksen ja taimiston käsittelyn
koneellistomista . Pohjoismaiden Neuvoston
aloitteesta Norjassa, Ruotsissa, Suomessa
ja Tanskassa asianomaisten valtioiden rahoittomina suoritettavien yhteispohjoismaisten metsäteknisten kehittämistutkimusten koordinoiva elin on Nordiska Skogsarbetsstudiernas Råd (NSR), jonka tutkimusvaroin ~ tutkimus on osittain rahoitettu.
Pienen kokonsa ansiosta rawrr:zlaisen Ky . M.
Laineen valmistama Makeri-kuormatraktori
soveltuu hyvin harvennusmetsiin. Maastokelpoisuus edellyttllä toimimista maastoluokissa 1 ja 2. Tuotoksiltaan kone ei metsäkuljetukeesaa yllä samalle tasolle kuin
sitä suurermJat koneet, mutta kustannuksiltaan se on harvennuksissa kilpailukykyinen
halvan hankintahintansa ja alhaisten tuntikustannustensa ansiosta. Edellytyksenä on
tälUJin muiden koneiden kanssa yhtä korkea
käyttlJaste. Makeria voidaan käyttl:iii useiden metsätaloudessa tarvittavien laitteiden peruskoneena.
traktori.
Sitä ohjataan vedättämällä
teloja eri nopeuksilla.
Makeri voidaan
varustaa usein eri työkonein. Makeria valmistaa Ky . M. Laine Raumalta. Ensimmäinen
prototyyppi valmistui kolmisen vuotta
sitten . Sarjavalmistukseen kone tuli tämän vuoden (1977) alussa, ja elokuun 15.
päivään mennessä koneita oli käytössä 16
kpl, joista 8 Suomessa, 4 Norjassa, 2 Ruotsissa ja 2 Unkarissa. Konetta valmistetaan
tällä hetkellä 40 kpl vuodessa. Sen hinta
kuormajuontovarusteisena on noin 185000 mk
ja hintaan sisältyy 6 kuukauden tai 1 000
tunnin takuu. Makerin myynnin ja huollon
hoitaa Työväline Oy.
TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAI NEISTO
Metsäteho tutki
toukokuussa 1977
Makeri-kuormatraktoria
Tehdaspuu Oy:n työmailla
Makeri vaurioittaa kasvatettavaa puustoa
selvästi vähemmän kuin suuremmat metsätraktorit.
Ergonomialtaan kone täyttllä nykyiset vaatimukset .
YLEISTÄ
Makeri on uusi suomalainen harvennusmetsiin suunniteltu, bydrostaattisella voimansiirrolla varustettu, täystelainen metsä-
ICUY& 1. Makeri-kuormatraktori.
Valok. TyöTil.ine Oy
1
0
Kuva 2 .
Makeri-kuormatraktori. Mittap i i rros (=i tat mm:einå)
Savitaipaleella sekä kesäkuussa koneen
kasvatettavalle puustolle aiheuttamia
vaurioita myös Sippolassa . Koneen omisti
Työväline Oy~ joka vastasi sen huollosta
tutkimuksen aikana . Koneen kuljettajana
oli Tehdaspuu Oy : n metsäkoneenkulj ettaja,
jolla oli usean vuoden kokemus metsätraktorin kuljettamisesta. Maker i a hän oli
tutkimusajankohtaan mennessä kuljettanut
muutaman päivän.
Hänen ammattitaitoaan
voidaan pitää hyvänä .
Muistiin m.e rkittiin kaikki ne kasvatettavalle puustolle sekä männikössä että
kuusikossa aiheut etut ·vauriot, j otka a j ouria kulj ettaessa voitiin havaita .
Aikatutk.imls&ineistot
'llUWXltD 1
Me.netell:1ä
Erittely
Kul.jetettu
~å,
!:13
2
3
62.6
69 . 3
62.9
20
23
16
Kuo=i en luku , kpl
Aikatutkimuksessa seurattiin metsäkuljetusta männikön ensimmäisessä harvennuksessa
kolmen erilaisen 3 m kuitupuun hakkuumenetelmän jäljiltä .
Tavanomainen hakkuu kourakas Bihin ajouran varteen . Ajouraväli 30 m
ja a jouran leveys 3 m. Ajourat merkittiin
maastoon ennen hakkuuta .
Metsikul.j etulr.sen
maastoluokka
Metsåkul.jetusaat.ka,
Ybteense
1
t1
19h.8
59
1
1
1
-
185
18o
18o
-
Menetetmä 1.
Hakkuu kourakasoihin traktorin kuormaimen ulottuville 2 . . . 4 m:n alueelle ajourasta. Ajouraväli 10 m ja a j ouran leveys noin 2 m. Ajourat merkittiin
maastoon ennen hakkuuta .
Menete Lmä 2 .
Hakkuu kourakasoihin kuten
edellisissä menetelmissä .
Ajouran l eveys
2 ... 2 . 5 m. Ajouria ei merkitty maastoon
eikä a j ouraväliä määrätty.
Hakkuumies
suunnitteli hakatessaan ajoreitit, joiden
varteen kourakasat tulivat .
Käytännössä
menetelmä oli varsin l ähellä menetelmää 1.
MeneteLmä J .
Toisen harvennuksen kuusikko oli jaettu
kolmeen palstaan, jotka oli hakattu asetelmassa esitettyjä ajouravälej ä j a a j ouran leveyksiä käyttäen . Näiltä palstoilta kartoitettiin vain aiheutetut vauriot .
Ajouravälit j a ajouran leveydet kuusikassa
l
Palsta
2
3
"'
Ajouraväli
Ajouran leveys
2
30
10
10
3.0
2. 5
2 .0
'llUWXltD 2
Vauriotutkimuaaineisto·t ja ol osuhdetiedot
Månniliö
Erittely
1
Ajouran
pituus,
..
Kuusiltko
MenetelJd.
2
3
~30
675
665
6b
33
65
82
395 1 330
970
1 120
56 . 3
h3.7
b8 . b
1 26o
1 050
1 100
90 . 5 121.0 189 . 3
179 . 0
6
75
Poistettuja
puita, kpl/ha
500
615
2 .0
31.2
20 . 5
Kanatettan
2 010
puu.sto , ltpl/ho
1 7bO
1 7b0
10 / ba
Kaava tet ta~a
puusto,
• /ba
3
870 2 170 1 020
Vaurioi tunei t.a
puita, kpl
P~istU!:I&,
Palsta
2
1
96.5
90 . 3
TEKNISET TIEDOT
Tekniset tiedot ovat pääosin valmist a jalta
saatuja .
Päämitat
Pituus ilman per ävaunua
Levey s
2 660
1 580
mm
II
2 350 mm
Korkeus
1 330 II
Raideväli, peruskone
11
1 330 II
perävaunu
900 ja 800 11
Peruakoneen akselivälit
Peruakoneen ja perävaunun
2 900 II
teliakseleiden väli
450 II
Maavara,
peruskone
11
590 II
perävaunu
2
Kuormatilan poikkipinta- ala
1.9m
11
3 000 .. .
pituus säädettävä
3 500 mm
Painot
Peruskone
Kuormain
Perävaunu
Kantavuus
Kokonaispaino kuormattuna
2 000 kg
250 II
200 II
3 000 II
5 450 II
Moottori
Merkki ja tyyppi
Hatz Z 790, 2-sylinterinen, 4-tahtinen,
ilmajäähdytteinen
Suurin
vääntömomentti
Polttonestesäiliön
tilavuus
Pyörä- ja telavarustus
Telaston muodostaa kolme pyoraparia, joista kaksi takimmaista muodostaa hydrauli sesti hallittavan telin. Painamalla telin
etumainen pyöräpari alas helpotetaan kääntymistä. Jos halutaan pieni pintapaine tai
paras mahdollinen vetokyky, nostetaan pyöräpar i ylös. Perävaunu on varustettu telillä .
Pyörien ja telan koko
Vetopyörät
Telin pyör ät
Perävaunun pyörät
Telan leveys
7.50 X 15
6.50 X 10
6.50 X 10
240 mm
Jarrut
1.27 dm
22 kW (30 hv) DIN/
50 r/s (3 000 r/min)
Hydraulijärjestelmä toimii automaattisesti
jarruna, kun pumpun tuottoa pienennetään
nollaan .
Muuta ajojarrua ei tarvita.
Seisootajarrut ovat mekaaniset.
73 . 5 lm (7 . 5 kpm)/
42 r/s (2 500 r/min)
Hydraulijärjestelmä
suorasu~h.kutusdiesel
Sylinteritilavuus
Suurin teho
Hydraulijärjestelmän ansios ta Makeri on
saatu ketter äksi ja vetovoima pystytään
maksimoimaan ajon aikana ilman pysähdyksiä.
26 dm 3
Vo imansiirto ja ohjaus
Voima siirretään hydrostaattisesti telaston etumaiseen pyöräpariin.
Molemmille
teloille on oma säätätilavuuspumpun, hydraulimoottorin ja alennusvaihteen muodostama suljettu hydraulijärjestelmånsä.
Molemmilla teloilla on myös oma ohjaussauvansa, jolla pumpun tuottoa muutetaan .
Lisäämällä pumpun tuottoa telan nopeus
kasvaa . Kun sauva on ääriasennossa, kone
saa suurimman nopeutensa . Sauvan ollessa
keskiasennossa pumpun tuotto on nolla.
Tällöin hydraulijärjestelmä toimii automaattisesti jarruna. Siirtämällä edelleen
sauvaa vastakkaista ääriasentoa kohti
tela saa vastakkaisen pyorLro1ssuunnan .
Nopeusalue on täysin portaaton 0 .. . 6 . 5
km/h. Koska nopeusalue alkaa portaattomasti nollasta, koneessa ei tarvita kytkintä . Ajon aikana moottorin pyorLm1snopeus
pidetään vakiona, 50 r : na/s (3 000 r:na/
min).
Makeria ohjataan ohjaussauvoilla antamalla
teloille eri nopeudet . Vedättämällä teloja eri suuntiin peruskone kääntyy paikallaan ympäri .
Hydraulijärjestelmä koostuu kahdesta suljetusta ja yhdestä avoimesta piiristä.
Molemmille teloille on oma säätätilavuuspumpun (Cessna), hydraulimoottorin (Volvo)
ja alennusvaihteen muodostama suljettu
hydraulipiirinsä . Suljetun piirin paine
on 30 MPa. Säätötilavuuspumpun tuotto on
sä~dettävissä ohjaussauvalla O:sta 60
dm : iin/min, kun moottorin pyörimisno:Peus
on 50 r/s .
Avoimelle piirille kuuluu työkoneiden
käyttö . Avoimen piirin paine on 17 . 5 MPa
ja se saadaan aikaan ~ammaspyöräpumpulla,
jonka tuotto on 36 dm /min, kun moottorin
pyörimisnopeus on 50 r/s .
Öljysäiliön tilavuus on 65 dm 3 .
Sähköjärjestelmä
Jännite
Akun kapasiteetti
Va ihtovirtalaturin teho
Käynni s tinmoottorin teho
12 V
135 Ab
300 w
1.3 kW (1.8 hv)
Valol aitteita on kuusi, yhteisteholtaan
230 W. Ni istä kaksi on sijoitettu eteen,
kaksi taakse ja yksi kummallekin sivulle.
3
m
r--.--.---.--.---.--.--.--. 4
-
1110
m0
1
2
3
Kuva 4.
1
2
3
4
Makeri-kourakuonnaimen
ulottuvuus pystytasossa
Kuva 3 . Makeri -kourakuormaimen
ulottuvuus maanpinnan tasossa
Perävaunu
Kuormain
Makerissa on Ky . tL Laineen valmistama,
Makeri- kourakuormain , joka on asennettu
omalle jalustalleen aivan ohjaamon taakse.
Perävaunu on varustettu telillä. Renkaiden
koko oli 6 .50 x 10 . Kaikki perävaunut
varustetaan tuonnempana ns . pallorenkain,
joiden koko on 11.0 x 16.
Perävaunu voidaan varustaa hydraulisella vedolla,
teloilla ja jalaksilla.
Tekniset tiedot:
Suurin ulottuvuus
Jatkopuomin työntymä
Bruttonostomomentti
Nettonostomomentti
Bruttovääntämomentti
Kuormaimen kääntökulma
Kouran kääntökulma
Kouran poikkileikkauspinta-ala
Kuormaimen paino
4 .1
0 . 89
12
10
4.25
6.3
4.9
m
Varust eet
m
kNm
kNm
kNm
rad
rad
( 1200 kpm)
( 1000 kpm)
( 425 kpm)
(3600)
(280°)
0 . 1 m2
250 kg
Kuormaimen liikenopeudet, kun moottorin
pyörimisnopeus on 42 r/s (2500 r/min),
ovat Metsätehon mittausten mukaan seuraavat.
Kuormaimen kääntö
Nostovarren nosto
siirtovarsi suorana
Nostovarren lasku
siirtovarsi suorana
Siirtovarren nosto
Siirtovarren lasku
Jatkopuomi ulos
Jatkopuomi sisään
Kouran kääntö
Kouran aukaisu
Kouran sulkeminen
Peruskoneessa on valmiina eri työlaitteita
varten tarvittavat hydrauliventtiilit.
Hydrauliikkaliitäntä tapahtuu pikaliittimin . Makeriin on saatavana seuraavat työlaitteet: kaato-kasauslaite, kuormain,
juontopankko, per ävaunu, vintturi sekä apulannan levitin. Valmistumassa on harvesteri, jossa Makeri on peruskoneena .
KÄYTTÖOMINAISUUDET JA
TUTKI MUSTULOKSET
0.50 rad/s (29°/s)
0.6 m/s = 0.18 rad/s
Maastokelpoisuus
Maaperlin kantavuuden vaikutua
0 . 8 m/s = 0.25 rad/s
1.0 m/s = 0 . 63 rad/s
1.16 rad/s
1.7 m/s
0 . 3 m/s
0.5 m/s
1.1 rad/s
1.2s
1.2s
Pintapaineet kuvaavat koneen uppoamisalttiutta pehmeillä maapohjilla . Ne on laskettu Metsätehon katsauksessa 9/1975 esitetyllä tavalla.
Teoreettiset pintapaineet
Renkaiden
koko
Kuormainta hallitaan kuusivipuohjauksella .
Kuormaimessa ei ollut vapaaventtiiliä,
joka mahdollistaa kouran kiinnijätän viimeiseen taakkaan. Vastaisuudessa koneet
varustetaan vapaaventtiilillä.
4
Peruskone
teloilla
Perå"f11.Wlu
6 . 50
u.o
X
X
10
16
Pintapaineet , kPa (kp/=2 )
tyhjinä
3000 kg:n
kuorma.l.la
22 (0 . 22)
33 (0 . 34)
10 (0.10)
5 (0.05)
99 (1.01)
48 (0 . 49)
Peruskoneen pintapaine on erittäin alhainen
sekä tyhjänä että kuormattuna . Myös per ävaunun pintapaine on saatu verraten alhaiseksi renkaiden kokoa suurentamalla. Alhainen pintapaine mahdollistaa liikkumisen
myös pe~eiköillä.
Maanpinnan kaZtevuuden vaikutus
Tutkimuksen aikana ei voitu kokeilla koneen liikkumiskykyä sivu- ja nousukaltevuudessa, koska maasto oli tasaista 1.
luokan maastoa .
Aikaisempien kokeilujen
mukaan kone selviytyy tyhjänä rinteestä ,
jonka kaltevuus on jonkin verran yli
30 %:n.
Maanpinnan eplitasaisuuden ja
Zwnen vaikutus
Makerin maavara on pienehkö ( 450 mm).
Akseli, planeettavaihteisto ja nestemoottori muodostavat ulokkeen aivan pyör än lähelle. Maavara ulokkeen kohdalla on 270
mm , joten kone tö~ melko helposti esteisiin . Pienenä koneena Makeri heiluu
herkemmin kuin suuremmat koneet. Sauvasta
tapahtuvan ohjauksen vuoksi heiluntaliikkeellä on taipumus suurentua, koska ohjaimia on vaikeampi hallita koneen jo heiluessa . Tutkimustyömaa oli pinoaltaan melko
tasaista, joten koneen liikkuminen vaikeassa maastossa jäi selvittämättä.
Lumen vaikutusta ei voitu testata . Voidaan
olettaa, että kone soveltuu käytettäväksi
korkeintaan maavaran vahvuisessa lumessa.
Polantuminen tosin vähentää lumen paksuuden vaikutusta.
Kuv& 5.
Me.lr.erin kääntösäteet j & kääntölevO!ys
Sekä tyhjänä- että kuormattuna-ajonopeudet
ovat olleet suurimmat tavanomaisen harvennushakkuumenetelmän jäljiltä (menetelmä 1).
Ajouran leveys oli tässä tapauksessa noin
3 m. Ajouran kaventaminen 2 m:iin pienensi
ajonopeutta (menetelmä 2) . Myös ajourien
merkitsemättä jättäminen alensi a jonopeutta
(menetelmä 3). Kuormausa jonopeuteen ajouran leveydellä ei ole ollut merkittävää
vaikutusta.
Makeri-kuormatraktorin ajonopeudet kuormausajoa lukuun ottamatta ovat tämän tutkimuksen perusteella jonkin verran suuremmat
kuin suurempien metsätraktoreiden vastaavat ajonopeudet (vrt . Metsätehon tiedotus
310 , 1972 ) .
Kuorman koko, ajoajat ja tuotokset
TAULUKKO 3
Kesk.imääräisO!t &jamoeneki t j a t;rönt ut k i=stiedot. Minnikko
MenO!tel.Cii
Ketteryys ja kuZkuZeveys
1
Työvaihe
C!J'-nl
Kuvassa 5 on esitetty Makerin kääntösäteet
ja kääntöleveys . Kääntösäde on erittäin
pieni. Oikaisu muodostuu tällöin suureksi
(1 . 3 m) samoin kuin kääntöleveys (3 . 0 m) .
Käytännössä konetta kuitenkin harvoin
ajetaan aivan "linkkuun", joten oikaisu
ja kääntöleveys pienenevät huomattavasti
kääntösäteen pysyessä pienenä .
m
14
36
3
Kuormattuno-ajo
Ajon valmistelu
Purkaminen
109
282
20
84
92
34
154
Yhteensä
TI 5
Tyhjänäajo
Kuormaua
Jirjutel.yt
Kuormauaaj o
~HOTIJNTITUOTOS ,
3
~
m
J
11
12
130
270
2
147
15
30
3
16
lll
12
4
20
59
154
100
895
~/
J
112
l7
26
2
7
l7
172
16
72
98
31
154
15
5
24
100
655
100
11
7. 7
6.7
9.2
7.0
6 .1
8.3
.s
lll
3.13
0 . 262
3. 01
0 . 174
3.93
0 . 4o8
,.3
0 . 201
0 .1 58
0 . 240
,.3
0.290
0 . 290
0 . 290
185
180
180
o . o48
0.051
0.052
m
~YTl'ÖTUNTITUOTOS •
Ajonopeudet
2
J
m
!lå ntutkimustiedot
ll.aa.stoa,jooopeudet
Kuorman koko,
Ku&n koko,
Ajon l aatu
Kenetelci
2
1
3
Ajooopeua , a/o (a/ain)
Tyhj lniajo
1.13 ( 66)
1.05 (63)
0.98 (59)
ll:uonoattuno- &jo
0 .92 (55)
0.80 (b8)
0 . 75 (b5)
ll:uo,...UOiljo
0 . b1 ( 28)
0.52 (31)
0.50 (30)
Kuormauetaaluln
koko,
Purkallli 1 taaluln
koko,
Metolkul.j etusmatka,
Rungon kukikoko,
m
,.3
5
..,
..!!
"'~
.,..
..
....""
. .,
~
~
18
12
10
"'
...."
.,~..
8
j..
.,
purkamis-
Keskimääräinen tehotuntituotos on ollut
suurin menetelmässä 3 ja pienin menetelmässä 2. Ajouravälin kaventaminen näyttää siis tutkimuksen mukaan alentavan koneen tuotosta .
14
"'
~,.,
koko aineiston keskimääräistä
aikaa ja taakankokoa ·
16
Käytt ötuntituotos on vaihdellut meneteltutkimusolosuhteissa
6.l:stä
8 .3 m :iin, kun alle 15 min:n keskeytysten
osuutena on pidetty 10 %:a tehoajasta.
6
mittä~n
2
"
X
Kustannukset
Kustannukset , mk/kii,yttötunti
Kuva 6.
Kustannuslaskelmassa koneen hintana on pidetty 185 000 mk :aa·. Vuotuinen työaika on
kaksivuorotyössä 1 960 tuntia, kun otetaan
huomioon, että kone joutuu seisomaan talvikuukausien a jan paksun lumen vuoksi.
Käyttöasteena on pidet ty 80 %:a ja poistoaikana 5 vuotta .
Muut laskentaperusteet
ovat metsätraktorien vuoden 1977 ohjemaksun
mukaiset. Koneen käyttötuntikustannukset
mainituin perustein vuoden 1977 alkupuolen
kustannustasolla ovat 73,55 mk .
Metsäkuljetuskustannukset
l<lenetelmän 3 a,joaikojen suurempi osuus
johtuu pienemmästä ajonopeudesta . Keskimääräinen metsäkuljetusmatka oli kaikissa
menetelmissä lähes sama. Kuormausajoa jan
osuus on ollut suurin menetelmässä 2, missä
ajouraväli on 10
ja ajouran leveys 2 m.
Tämä johtuu suuremmasta kasojen l ukumäärästä ja pienemmästä keskimääräisestä kasankoosta kuin muissa menetelmissä .
m
Kun tuotokset ovat taulukossa 3 (s . 5) es i tetyn mukaiset, metsäkuljetuskustannuk~et
ovat menetelmissä 1, 2 j~ 3 10 ,51 mk/m ,
12,26 mk/m3 ja 8 ,55 mk/m . Kuvassa 6 on
esitetty yksikkökustannusten muodostuminen,
jos tuntikustannukset ja käyttötuntituotos
vaihtelevat. Katkoviiva osoittaa tutkimuksen mukaiset kustannukset (menetelmä 1).
Kuormaus on ollut nopeinta menetelmässä 3,
mikä johtuu suurimmasta keskimääräisestä
kasankoosta .
Koska purkamisajanmenekki on käytetystä
metsäkuljetusmenetelmästä riippumaton,
on kaikkien menetelmien kohdalla käytetty
40
30
20
10
Metalkul.je·t ukaen tuotokaen
&lenminen ~ S
0
1
2
3
5
6
Puuaton jireyaluolla
Kuva T. Hakltuun kustannusaiiåatöt ja meu.å kuljetukaen
tuotokaen aleneminen
6
l
8
METSÄTEHO
KORJAUS
1977-10-27
KORJÅUS METSÄTEHON KATSAUKSEEN 16/1977
Virheet sivulla 6 5 oikeanpuoleinen palsta, rivissä 5 alhaalta .
on:
12,26 mk/m 3 ja 8,55 mk/m3 .
pitää olla:
12,06 mk/m 3 ja 8,86 mk/m 3 .
: ~..:.·:; ~....
' j
.
.......
• - . -· f
•
JH
. . . . ..
-~~
.,
~- ~
':" 1
,. . '
. J- . :
!.. !
-.l
f)
. ·. ,: ·:
.
;.,.
[:
,-. ,·.
Vaurioiden miirlt
PUpuu-
t&i
laji
po.Uta
,.,
.a"
X
.
~
~
~
JuuriY&urioita
Runko-
Menete..l:i.
n.urioita
Thteenai
8
Vauriopuita
6
75
64
3
25
3~
511
19
33
67
Pa.lata 1
2
3
"
3
6
23
31
)b
33
1.1
6o
11
66
9b
65
82
9.8
12 .3
Hakkuun ja metsäkuljetuksen kokonaiskustannuksia vertailtaessa tarkastellaan vain
menetelmiä 1 ja 2.
Halumun kustannukset sosiaalikustannuksineen vuoden 1977 ohjemaksun mukaan ovat
30 m:n ajouraväliltä hakattaessa tynkäkarsittua, silmävaraisesti katkottua 3 m 3
kuitupuuta tutkimusolosuhteissa 22,41 mk/m .
Kun ajouraväli on 10m (menetelmä 2), voidaan käyttää hakkuuta kasoihin palstalle.
Vastaavat kustannukset ovat tällöin 20 ,06
mk/m3. Hakkuun keskimääräiset Jmstannukset alenevat 10.5 % ihmistyönä tehtävän
kasauksen vähenemisen ansiosta. Kuvassa 7
on esitetty kustannussäästöt puuston
järeyden funktiona .
Hakkuussa saatavat
kustannussäästöt harvennusmetsäolosuh3eissa vaihtelevat 2,30:stä 3,40 mk :aan/m .
Kuvasta 7 myös nähdään, kuinka paljon
koneen metsäkuljetustuotos sa1s1 enintään
alentua eri tuntikustannustasoilla, jotta
korjuun kokonaiskustannukset (hakkuu +
metsäkuljetus ) pysyisivät muuttumattomina .
Jos esimerkiksi koneen metsäkuljetustuotos
laskee 19 % käytettäessä 10 m: n ajouraväliä (menetelmä 2), ovat nykykustannustasolla hakkuussa kasauksen vähenemisen
ansi~sta saatavat kustannussäästöt
(2,35
mk/m ) yhtä suuret kuin metsäkuljetuskustannusten lisäys.
Tutkimuksen olosuhteissa menetelmien 1
ja 2 välinen tuotosero oli 14.2 %, joten
kokonaiskustannukset alenivat jonkin verran
käytettäessä kapeaa , 10 m:n ajouraväliä .
..
3 .5
6.3
A.joura•Ui,
,.
XuntettaY&D
puuaton
tiheT••
ln>l/ha
0 .1
2 .0
1.2
3.0
2 .0
2.5
30
10
20 • . . 30
2 Ol O
1 7 ~0
1 TbO
2 .4
9.2
ll.2
3.0
2.5
2 .0
30
10
10
1 26o
1050
1 100
Kasvatettavan puuston vaurio ituminen
Aiheutetut vauriot jaettiin runko- ja
juurivaurioihin. Luokkien välisenä rajana
oli puun ylin juurenniska. Vauriot luokiteltiin vaurion suuruuden mukaan kolmeen
ja syvyyden mukaan kahteen luokkaan.
Vaurio katsottiin syväksi, jos puuaines
vaurioitumiskohdassa oli vioittunut .
Vauriopuiden sijainti ajouraan nähden sekä
vaurioiden sijainti puissa merkittiin
muistiin .
Juurivaurioita on syntynyt varsinkin kuusikossa selvä sti enemmän kuin runkovaurioita. Vaurioituneita puita on ollut vähemmän
kuin runko- ja juurivaurioita yhteensä, ts.
vaurioituneissa puissa on ollut jonkin
verran molempia vauriolajeja.
Vähiten vaurioita sekä a jourametriä että
kasvatettavan puuston lukumäärää kohti on
syntynyt männikössä käytettäessä 3 m:n ajouran leveytt ä j a 30 m:n ajouraväli ä (menetelmä 1). Eniten vaurioita ajourametrillä
oli menetelmässä 3, jossa kuljettaja itse
valitsi ajolinjansa. Kasvatettavan puuston
maaraa kohti suurin vauriopuiden osuus oli
10 m:n ajouraväliä käytettäessä (menetelmä 2) , mikä johtuu suuremmasta ajourametrimäärästä hehtaarilla.
Ajouran leveyden tulisi männikössä olla
vähintään 2 . 5 m. Kuusikossa vaurioita on
syntynyt selvästi enemmän kuin cänniköss ä ,
vaikka kasvatettavan puuston t i heys on ollut alhaisempi. Ajouran leveyden tulisi
kuusikossa olla vähintään 3 . 0 m.
Vaurioiden jat.autuaine.n auuruuden mukaan
TAl.ILU!aD 5
Run..ka'rauri ot
PU-
Ajouran
le•eya,
=!~~-
0 .1
J'.enet . 1
2
3
"
5
X&svatett avan
puuaton
Vauriopuita,
kpl/
100,.
puu-
Kene telU
tai
laji
p&lota
Juurin.uriot
Vauri on pinta-a.la, cm2
alle
50
51. • . lOO l :rli
100 l :rbteenal
1alle
50
51. .• 100 :rli
100 l 7bteensl
%
~
..
j
Palata 1
2
33
~
6o
J
39
lT
t'
"'
Me.ne't . 1
-
2
28
29
.
J
-0
100
~
17
33
J
32
-
••
~0
100
100
100
42
45
100
100
100
22
23
21
20
53
55
40
5
-
100
100
100
~5
32
30
37
100
100
1.00
4)
b1
7
Taulukoissa 5 (s . 7) ja 6 on esitetty vaurioiden jakautuminen suuruuden ja syvyyden mukaan .
TAULUKKO 6
RunkOTallrio·t
Pääpuu-
l aji
Männikössä juurivauriot sijaitsi-vat yleensä ajouralla melko lähellä runkoa, sillä vain noin 13 %
vaurioista oli kauempana kuin 40
cm:n päässä rUngosta.
Kuusikassa
juurivaurioista yli 90 %sijaitsi
40 .. ~00 cm:n etäisyydellä rungosta.
...
i
.
....
~
,;!
HUOLTO
Tärkeimpien huoltokoht eiden sijainni n j a
huoltamisen hel ppouden arvostelu
Tä,yt.t öaultkojen si j ai nti
Säili ö i den t yhjent äminen
Ill:1anpuhdist imen s ij aint i
Suodatt imien s ijai nti
Alrun s i j ainti
Varokkei den s i jainti
Såhköjohtojen sij ainti
Kuormaimen öljyput ki en sij ai nti
Mui den öl jyputki en si jainti
Vo itelunippojen si j aint i
hyvä
er itt .hyvä
hyvä
hyvii
eritt.hyvii
eri tt . hyvii
hyvii
hyvii
hyvä
er itt . hyvä
Makerin huoltaminen on helppoa . Päivittäisiä huoltokohteita on vähän ja ne ovat hyvin es illä. Huoltokohteisiin päästään käsiksi j oko tarkistusluukkujen kautt a tai
kippaamalla ohjaamo tai konepeitto sivuun.
Ohjaamo j a konepeitto ovat helposti kipattavissa . Öljyputkisto on siinä määrin kuin
mahdollista kiinteää. Hihnojen kiristys
ja vaihto jäävät pois, koska Makeri on ilmajäähdytteinen .
Makerin huolto perustuu vaihto-osiin. Rikkoutunut komponentti vaihdetaan maastossa uuteen ja peruskorjataan mahdolJ.iaesti tehtaalla. Näin minimoidaan hoolt:xmkuluvaa aikaa.
Makerin myynnin ja huollon hoitaa Työväline Oy. Tällä hetkellä huolto- ja korjaus-
METSÄTEHO
tai
po.lata
Vaurion laatu
aatala
1
7ht.eeui
ayvi
IO&tala
ybteenal
~0
J
Jos verrataan Makerin aiheuttamia vaur~o~­
ta suurempien koneiden kasvatettavalle
puustolle aiheuttamiin vaurioihin (vrt.
Hels. yliopiston metsätekn . laitos, Tiedonantoja N:o. 4, 1970), voidaan todeta,
että kone aiheuttaa selvästi vähemmän vaurioita, varsinkin jos ajouran leveys männikössä on suurempi kuin 2 . 5 m ja kuusikassa suurempi kuin 3 . 0 m.
Arvos ana
JuuriYauriot
Me.nete.lmi
ayvi
Runkovaurioista yli 80 %oli männikössä alempana kuin metrin korkeudella. Nämä vauriot aiheutuivat paaasiassa telan kolhiessa puiden runkoja. Kuusikassa oli ylempänä sijaitsevia runkovaurioita jonkin verran enemmän kuin männikössä.
Kohde
Vaurioiden j akautUIIlin.en •J"'YY'den IIDlkaan
Menet. l
"
-
100
2
3
6o
89
Palata 1
2
"
3
"
33
10
"
-
11
100
100
100
100
67
90
100
100
100
~0
6o
58
88
12
100
100
100
32
68
75
73
100
100
100
25
27
~2
toimintaa suoritetaan seuraavilta paikkakunnilta käsin: Työväline Oy:n omissa pisteissä Helsi ngi ssä , Kuopiossa, Oulussa ja
Seinäjoella sekä Fiat-traktoreiden piirimyyntipisteissä 'Lappeenrannassa ja Tampereella. Ennen pitkää tulevat mukaan myös
muut Fiat-traktoreiden piirimyy jät .
PÄÄTELMIÄ
Makeri-kuormatr aktori soveltuu tekniikaltaan varsin hyvin tasaisten, maastoluokkia
1 ja 2 olevien harvennusmets i en metsäkuljetuskoneeksi . Ajouran leveys voidaan alentaa harvennuksissa nykyisestä 4 .. . 5 m:stä
2 . 5 ... 3 . 0 m:iin ja täten pienentää ajourien aiheuttamaa kasvutilan menettämistä.
Metsäkuljetuksessa Maker i - kuormatraktori
on kustannuksiltaan täysin kilpail~en
muiden koneiden kanssa. Koneen avulla
voidaan myös eräin edellytyksin vähentää
ihmistyönä suoritettavea puutavaran kasausta puunkorjuun kokonaiskustannusten kohoamatta . Edellytyksenä kuitenkin on
käyttöasteen pysyminen muiden koneiden
kanssa samalla tasolla .
Makeri ai heuttaa kasvatettavalle puustolle
selvästi vähemmän vaurioita kuin suuremmat
koneet vastaavissa olosuhteissa .
Suurimpia haittoja ovat koneen huono soveltuvuus vaikeisiin maasto- ja lumiolosuhteisiin sekä heilunnan tuomat ergonomiset
ongelmat. Makerin ergonomisen testauksen
ja tarkastuksen on suorittanut Vakola ( Vakolan koetusselostus 939/1977) . Sen mukaan
Makeri täyttää metsäkoneille asetetut työturvallisuusmääräykset.
l-1etsäteho Reviev
16/1977
A complete English version of the vork vas
published in Metsäteho Reviev 16 A/1977.
SUOMEN I.!ETSXTEOLLISUUDEN KESKUSUITTO RY:N I.!ETSXTYONTUTKII.!USOSASTO
Opastlnsllta 8 B · 001520 HElSINKI 52 · Puhelin 90 • 140 011
HELSINKI 19n PAINOVALI.!ISTf