Vuosikertomus 2014 - ProAgria Etelä-Savo
Vuosikertomus 2014 Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Sisältö Toimitusjohtajan katsaus.....................................................1 ProAgria Keskukset valtakunnallisesti....................................2 Puheenjohtajan katsaus.......................................................5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio............................................6 Toimialakatsaukset ProAgria Maito/Liha.......................................8 ProAgria Kasvi..............................................15 ProAgria Yritys..............................................18 Maa- ja kotitalousnaiset....................................................20 Hankeluettelo ...................................................................25 Talouden tunnusluvut........................................................26 Henkilöstön ja hallituksen jäsenten yhteystiedot..................27 www.proagria.fi/es Kansikuva: Päivi Purhonen Toimitusjohtajan katsaus Palvelut ja toimintatavat uudistuvat Palvelutoimintansa kehittämiseksi ProAgria Etelä-Savo uudisti toimintaorganisaationsa 2014 alussa. Neuvojatiimeistä siirryttiin asiakasryhmien pohjalta muodostettuun palveluryhmäorganisaatioon. Asiantuntijoiden ja asiakkaan välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä palvelusta saatavaa hyötyä kehitettiin mm. asiakasvastaavatoiminnan avulla. Asiantuntijoiden osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen kiinnitettiin kasvavaa huomiota. Sähköisten työkalujen ja toimintatapojen avulla pystyttiin pienentämään henkilöstön matkakuluja ja tehostamaan työajan käyttöä. Toimintatapojen kehittäminen ja tehostaminen on tärkeää asiakkaiden toimintaympäristön muuttuessa ja käydessä entistä haasteellisemmaksi. Maitotilapalveluissa otettiin käyttöön uudet tuotosseurannan palvelumallit ja tuotannon ohjaus –palvelut. Tavoitteena on parantaa maitotiloilla kerättävän tiedon nopeutta ja laatua ja siten parantaa seurantatiedon hyödynnettävyyttä tuotannon kehittämisessä. 80 % maitotila-asiakkaista Etelä-Savossa käyttää myös ProAgrian ruokinnan ohjauspalvelua. Ohjelmakauden päättyminen näkyi ProAgria Etelä-Savon toiminnassa vuonna 2014. EU-osarahoitteisten kehittämishankkeiden osuus toiminnasta on ollut merkittävä ja hankkeiden päättyminen vuoden aikana vaikutti liikevaihdon alentumiseen. Palvelumyynnin kasvua tapahtui mm. tilipalveluissa. Eteläsavolaisista maatilayrityksistä 53 % käytti ProAgrian asiantuntijapalveluja vuoden aikana. Taloudellinen tulos vuodelta 2014 muodostui budjetoidun mukaiseksi. Tilinpäätökseen kohdentui kustannuksia mm. hanketoiminnan kustannusylityksistä sekä valtakunnallisesta toiminnanhallintajärjestelmän hankintaprojektista, joka päättyi määrittely- ja testausvaiheeseen. Laskutetun työajan osuus kokonaistyöajasta aleni edellisestä vuodesta, johtuen mm. hakkeiden päättymisestä vuoden aikana. Kustannuksia jouduttiin sopeuttamaan toiminnan laajuutta ja tuottoja vastaavaksi. Vuonna 2015 valmistaudumme uuden EU-ohjelmakauden käynnistymiseen ja sen tavoitteiden toteuttamiseen. Tähän liittyvät mm. tilaneuvontajärjestelmän Neuvo 2020 mukaiset toimenpiteet maatiloilla sekä maaseutuohjelman mukaisten maatalouden ja maaseudun kehittämistavoitteiden edistäminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toivomme, että ohjelman toteutus käynnistyy Suomessa mahdollisimman nopeasti eikä pitkää katkosta jää ohjelmien välille. On tärkeää, että yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa löydämme keinoja maatila- ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi, pystymme luomaan maaseudulle uutta elinkeinotoimintaa, investointeja ja työpaikkoja sekä muutenkin toteuttamaan maaseutuohjelman kehitystavoitteita. Mainittakoon, että toteutetuista kehittämishankkeista Ympäristöministeriö palkitsi Härkää sarvista –hankkeen vuoden 2014 valtakunnallisena maisemahankkeena. Hanke oli yhteistyöhanke, jossa ProAgria Etelä-Savo / Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus oli yksi toteuttajista. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja yhteistyökumppaneitamme erittäin hyvästä ja tuloksekkaasta yhteistyöstä Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja 1 Avaintiedot 2014 Uutta organisoitumista tukevien palveluryhmien toiminta käynnistyi alkuvuodesta Maitotiloille suunnatut palvelut uusi Tuotannon ohjaus ja uudistunut Tuotosseuranta lupaavat enemmän maitoa ja euroja Nurmentuotannon kehittämispalvelut lanseerattiin ja ne auttavat kotieläintiloja kilpailukyvyn parantamisessa Uudet kasvintuotannon -palvelut, Viljelysuunnittelu, ViljelyTuotto ja ViljelyKasvu, asiakkaiden saatavilla koko maassa Sähköisistä toimintatavoista pilotoitiin nettipalavereita ja viljelysuunnitelman tekoa verkon ylitse Panostus huippuosaajiin sai jatkoa: maito- ja luomuhuippuosaajien rinnalle kasvintuotannon huippuosaajat ProAgrian Tilipalvelun lanseerattiin uudistunut kassabudjetointi ja seuranta, jonka avulla saa hyvän käsityksen tulojen ja menojen ajoittumisesta sekä maksuvalmiudesta ProAgria valittiin palvelutuottajaksi ELY-keskusten kautta tarjottaviin Yritysten kehittämispalveluihin 2 ProAgria Keskukset ProAgria Keskukset valtakunnallisesti ProAgria Keskukset Maito-, naudanliha- ja lammasyritykset Lypsylehmien tuotosseurannan kehittämisprojektissa uudistettiin tuotosseurannan laskenta, otettiin käyttöön tiedon laatupisteet ja suunniteltiin tiineystestin pilotointi. Valtakunnallinen asiantuntijaverkosto perustettiin uudistuneiden toimintojen ja palvelujen toteuttamiseksi. Uusi Tuotannon ohjaus -palvelu lanseerattiin. Palvelun ytimenä on tuotosseurannan tuloksista ja navettahavainnoista johdetut tavoitteet. Tuotannon ohjaus keskittyy mm. karjan hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja olosuhteiden parantamiseen. Ruokinnan ohjaus -palvelua tehtiin jo 60 %:lle tuotosseurantaan kuuluville tiloille. Nuorkarjan teemavuonna kiinnitettiin enemmän huomiota hiehojen kasvuun ja hyvinvointiin. Puolelle asiakastiloista suunniteltiin myös hiehojen ruokinta. ProAgrian Verkkopalvelujen Rehulato-palveluun rakennettiin yhteydet vuoden aikana säilörehuja analysoiviin laboratorioihin. Nurmentuotannon kehittämispalvelut tuotteistettiin kolmeksi eri palvelukokonaisuudeksi: NurmiKasvu NurmiTuotto ja NurmiToiminta. Lihanautayrityksille tarjottiin uusia nurmipalveluja ja -kasvustokäyntejä sekä ruokinnansuunnittelua. Yrittäjien osaamista kehitettiin alueellisissa hankkeissa. Maidontuotannon uuteen Huippuosaajat-ohjelmaan valittiin 15 uutta asiantuntijaa. Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset ProAgrian kasvintuotannon palvelut uudistuivat: Viljelysuunnittelu, ViljelyTuotto ja ViljelyKasvu. Palvelut on suunnattu erityisesti viljatiloille, viljaa käyttäville sika- ja siipikarjatiloille ja luomuviljatiloille. Palveluun sisällytettiin uusina asioina mm. markkinanäkymien ottaminen huomioon, sadon määrä- ja hintatavoitteiden asettaminen sekä ennakkolaskelman tekeminen. Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän käyttöönottoa ja palvelutarjontaa valmisteltiin. Järjestelmään liittyvinä palveluina tarjotaan kartoituksia ja selvityksiä uusiin ympäristötoimiin, energiaratkaisuihin ja eläinten hyvinvointitoimenpiteisiin. Viljelysuunnittelupalvelussa otettiin käyttöön sähköisiä toimintamalleja. Viljelysuunnitelma valmistellaan asiantuntijan toimesta etukäteen asiakkaalta saatujen lähtötietojen ja edellisvuoden tulosten perusteella, ja viimeistellään asiakkaan kanssa nettiyhteyden välityksellä. Netin yli toimiminen mahdollistaa muutosten teon viljelysuunnitelmaan nopealla aikataululla. Valmiuksia siirtyä netissä toimivan WebWisun käyttöön lisättiin ennen uuden ohjelmakauden alkua. Asiantuntijoiden koulutuksessa ja tiedonvaihdossa lisättiin etäkoulutuksia. Kasvi-, puutarha- ja luomutuotannon ajankohtaisasioita käsiteltiin säännöllisissä Klinikka-nettipalavereissa. Lisäksi pelto- ja puutarhakasvineuvonnassa otettiin käyttöön viikoittaiset kasvukauden ajankohtaisinfot. Uutena ProAgrian järjestämänä tapahtumana toteutettiin Pohjanmaan Peltopäivä Seinäjoen Ylistarossa. Sikatoimialaa kehitettiin hankkeissa Sikatalouden kehittäminen keskittyi valtakunnallisiin ja alueellisiin hankkeisiin. Toimiva Sikala -hankkeen tuloksena saatiin mm. välikasvatuksen hyvät käytännöt ja tärkeät tunnusluvut selville. Myös alueelliset sikatalouteen liittyneet hankkeet, Lihatilan Talous -hanke EteläPohjanmaalla, Lihatilan Skarppiohjelma Etelä-Savossa, Huomisen hämäläinen maatila- ja Kaakkois-Suomen sikatalouden kehittämishanke ProAgria Etelä-Suomessa tavoittivat suunnitelmien mukaan sikatilayrittäjiä koulutusten ja tilakäyntien muodossa. Hankkeet mm. paransivat sikatilojen johtamis-, talous-, tuotanto- ja ympäristöosaamista. Welfare Quality -arviointiin liittyvää yhteistyötä jatkettiin Snellmanin Lihanjalostus Oy:n kanssa. Atria Suomi Oy:n kanssa käynnistettiin yhteistyö sikatilan tuotantotietojen tallennusja lähetyspalvelussa sikatilan ja teurastamon väliseen tiedonvaihtoon liittyen. ProAgria Liha Osaamiskeskus oli mukana myös elintarvikeketjun alkutuotannon laatujärjestelmien kehittämiseen liittyvässä hankkeessa sekä Sikavan rekisterin sika-asiantuntijaryhmässä ja laatujärjestelmän kehitystehtävissä. Okra ja KoneAgria-näyttelyissä esiteltiin sikapalveluita yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Sikayrittäjät ry:n kanssa. 3 ProAgrian yrityspalvelujen pääpaino on yritysten perustamiseen ja yritysten liiketoiminnan uudistamiseen liittyvissä palveluissa, investointi-, rahoitus- ja taloussuunnittelussa, Tilipalveluissa sekä palvelukehityksessä Kasvunvara -toimintamallilla. ProAgria valittiin palvelutuottajaksi ELY-keskusten kautta tarjottaviin Yritysten kehittämispalveluihin. Yritysasiantuntijoiden osaamista kehitettiin mm. yritysneuvojan erikoisammattitutkinnolla yhteistyössä Management Institute of Finland MIF:n kanssa. Tutkinnon on suorittanut jo 40 proagrialaista yritysasiantuntijaa. Yhteistyö Yritys-Suomen seudullisissa yrityspalveluissa jatkui muiden alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat ELY -keskukset, kunnalliset kehittämisyhtiöt, TE-toimistot, Leader-ryhmät ja Uusyrityskeskukset. Uuden Maaseutuohjelman 2014–2020 ja siihen liittyvien toimenpiteiden valmistelu käynnistettiin. Energiatehokkuuteen ja -tuotantoon liittyvää viestintää ja sisällöntuotantoa painotettiin kehityshankkeissa. Lisäksi osallistuttiin ohjausryhmätyöhön. Energiasuunnitelmia tehtiin maatiloilla ja energiasuunnitelmatietoa koottiin tunnusluvuiksi. Lisäksi tuotettiin energiantuotantolaitosinvestointeihin liittyvää ohjeistavaa materiaalia. 4 ProAgria Keskukset Yritys- ja tilipalvelut Puheenjohtajan katsaus Kiristyvää ja tiukentuvaa Vuosi 2014 oli monella tapaa toiminnallisesti hankala sekä Etelä- Savon maatiloille että ProAgria Etelä-Savolle. Kasvukausi oli hyvin kaksijakoinen, kevät ja alkukesä olivat hyvin, osin jopa ennätyskosteita. Kylvötyöt ja ensimmäisen sadon rehunkorjuu keploteltiin miten kuten. Toisaalta heinäkuulla alkanut pouta- ja hellejakso paransi kokonaisuudessaan kasvukauden ihan siedettäväksi. Tilojen kannalta tilannetta heikensivät kuitenkin huonot markkinahinnat kaikilla päätuotteilla. Nyt joutui myös maitosektori konkreettisesti huomaamaan globalisaation aiheuttaman ahdingon. ProAgrian puolella alkoi näkyä hankekauden kääntyminen lopuilleen. Hankkeita alkoi päättyä ja osa niistä jouduttiin rahoituksen loputtua lopettamaan hieman rajusti. Tämä kertoo osaltaan siitä, että hankkeille on tarvetta ja uusia hankkeita kannattaa laittaa vireille. Toisaalta hankkeet on toteutettava siten ettei niiden hyväksyttyjä kustannuksia ylitetä huomattavasti eivätkä ne siirry rasittamaan muuta toimintaa. Tilojen heikentynyt taloudellinen tilanne säteili ProAgriaan siten, että kaikkia palveluita ei saatu myytyä budjetoituja määriä. Tässä riittääkin entistä enemmän haastetta kuluvana vuonna taloudellisen tilanteen entisestään kiristyessä. Tässä yhteydessä kehotankin lämpimästi tiloja käyttämään hyväksi uutta Neuvo 2020 palvelua, sillä saadaan asiantuntija tilalle käytännössä ilmaiseksi. Suhdanteet ovat aina vaihdelleet, mutta aina on laskua seurannut nousu. Nytkin on hyvä muistaa tämä ja myös se, että ruokaa, puuta ja muita Etelä-Savon maaseudun tuottamia raaka-aineita ja palveluita tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Ehkä nyt on hyvä aika suunnitella kehitysideaa, joka on sinun tilallasi muhinut jo jonkin aikaa. Olisiko idea hyvä toteuttaa nyt, niin seuraavassa nousukaudessa olisit jo valmiina. Parempaa vuotta 2015 toivottaa Pasi Pulkkinen Puheenjohtaja, ProAgria Etelä-Savo In Memoriam Kunniapuheenjohtaja Viljo Sopanen 1930-2015 ProAgria Etelä-Savo ry:n kunniapuheenjohtaja, maanviljelijä Viljo Sopanen Rantasalmelta menehtyi 84-vuotiaana 16.1.2015. Viljo Sopanen oli pitkään mukana neuvontajärjestön keskeisissä luottamustehtävissä. Hän toimi Mikkelin läänin Maatalouskeskuksen / Maaseutukeskus Mikkelin johtokunnan jäsenenä 1970-1981 ja tämän jälkeen johtokunnan puheenjohtajana 1982-1993. Mikkelinläänin Maataloussäätiön hallituksen jäsenenä hän oli 1986-2001 ja säätiön hallituksen puheenjohtajana 2002-2007. Viljo Sopanen johti rauhallisella, mutta määrätietoisella otteellaan. Hän oli alueellaan pidetty ja tunnettu myös mm. verotukseen liittyvästä osaamisestaan, joita tehtäviä hän teki aina viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Neuvontajärjestö muistaa Isä-Villeä kiitollisuudella ja lämmöllä. 5 Jäsenet, hallinto ja organisaatio Toiminta-ajatus ProAgria Etelä-Savo toimii maatalouden eri alojen ja maaseudun yritystoiminnan yleisten edellytysten edistämiseksi, maaseutuväestön ammattitaidon kohottamiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Varsinaiset jäsenet ProAgria Etelä-Savo ry:n jäseninä oli 10 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 124 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Maa- ja kotitalousnaisten rekisteröityjä yhdistyksiä oli 13. Paikallisyhdistyksissä oli 3757 naisjäsentä ja 3277 miesjäsentä. Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 62. Asiakasjäseninä ProAgria Etelä-Savossa oli yrittäjäjäseniä 318, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 294 ja henkilöjäseniä 14. Kunniajäsenet ProAgria Etelä-Savon kunniapuheenjohtaja Risto Salminen, Pertunmaa, kunniajäsen Seppo Kauppila, Mikkeli. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Kerimäki ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi. Kannattajajäsenet Kannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta ItäMaito, Osuuskunta Maitomaa, Suur-Savon Sähkö Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK-Etelä-Savo. ProAgria Etelä-Savon hallitus Puheenjohtaja Pasi Pulkkinen, Juva JäsenetVarajäsenet Esa Karjalainen, Puumala Marjut Pöllänen, Enonkoski Juha Lahtinen, Mäntyharju Päivi Kämäräinen, Rantasalmi Tuomo Laitinen, Kangasniemi Hannu Immonen, Sulkava (28.11.2014 saakka) (28.11.2014 saakka) Jukka Nousiainen, Savonlinna Susanna Nuutinen, Rantasalmi Leena Pekonen, Pieksämäki Sari Saari-Muhonen, Savonlinna Ritva Poikolainen, Pieksämäki Merja Immonen, Savonlinna Matleena Pulkkinen, Mikkeli Timo Seppälä, Kangasniemi (28.11.2014 alkaen) (28.11.2014 alkaen) Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo. 6 Jäsenet hallinto ja organisaatio Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus v 2014 Puheenjohtaja Riitta Savikurki, Pertunmaa JäsenetVarajäsenet Taina Harmoinen, Mikkeli Anu Marttinen, Mikkeli Päivi Lappalainen, Kangasniemi Leena Valjakka, Kangasniemi Marja Sisko Nousiainen, Savonlinna Tiina Malkki, Enonkoski Kirsi Paasonen, Mikkeli Soile Montonen, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Mikkeli Ritva Poikolainen, Pieksämäki Mervi Hotti, Pieksämäki Marttiina Sihvola, Sulkava Päivi Kotro, Juva Karjavaliokunta Puheenjohtaja Leena Pekonen, Pieksämäki var. Tuula Ikonen, Joroinen JäsenetVarajäsenet Ann-Helena Hokkanen, Kangasniemi Paula Väisänen, Kangasniemi Helena Karjalainen, Puumala Pirjo Solla-Piispanen, Mikkeli Sirpa Karhu, Mikkeli Anne Nykänen, Mikkeli Heikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Juva Sari Saari-Muhonen, Savonlinna Heli Laamanen, Savonlinna Tellervo Sallinen, Savonlinna Päivi Kääriäinen, Juva Asiantuntijajäsenet Sirpa Helin, Osuuskunta Maitosuomi Anu Myllys, Viking Genetics Eija Järvinen, Osuuskunta Tuottajain Maito Anne Konsti, Faba Sinikka Luostarinen/Outi Kiesilä, ProAgria Etelä-Savo Arja Rissanen, Osuuskunta ItäMaito Seija Silvennoinen, Osuuskunta Maitomaa Karjavaliokunnan esittelijänä toimi palvelupäällikkö Minna Pirkkalainen. 7 ProAgria Maito/Liha Maidontuotanto 2014 Suomessa meijerit vastaanottivat maitoa runsaat 2 288 miljoonaa litraa vuonna 2014. Verrattuna vuoteen 2013 tuotanto kasvoi 3 % ja oli korkein yhdeksään vuoteen. Luomumaidon tuotanto jatkoi myös kasvuaan: sitä tuotettiin 47 miljoonaa litraa. Tiedot ovat ennakkotietoja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kotieläintilastoista. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 8 370 maidontuottajaa. Lypsylehmiä oli vuoden lopussa noin 283 000 kappaletta. Lypsylehmien määrä on ollut kasvussa parina viime vuonna ja lehmien keskituotokset ovat nousseet. Maidontuotannosta luovuttiin lähes samaan tahtiin kuin edellisvuonna eli tuotannon lopetti noin 5 % tiloista. Oheisessa taulukossa on vertailtu maidontuotantoa kiintiökausittain 2013-2014 verrattuna edelliseen kiintiökauteen 2012-2013 sekä kalenterivuosien 2013 ja 2014 tuotosseurantatilojen tuotantoa. Voidaan havaita, että vuonna 2014 tuotosseurantatilojen tuotanto on ollut n. 15.000 litraa suurempi kuin edellisvuonna. Kiintiökausien tuotantomäärissä eteläsavolaisilla maitotiloilla tuotanto nousi n. 16.000 litraa kiintiökaudella 2013-2014. kiintiökausi 2013-14 8 kiintiökausi 2012-13 tusetilat 2014 tusetilat 2013 tuotanto E-Savo SuomiE-SavoSuomi E-SavoSuomiE-SavoSuomi litraa/tila 205456 244161189799224037 266579 251656292449 muutos ed. vuoteen/tila +8,2 % +9,0 % +4,9 % 6,1 % +5,9 % +6,6 % +7,1 % +7,9 % tilamäärän muutos -6,0 % -5,7 % -3,5 % -6,4 % -2,5 % -6,6 % ProAgria Maito/Liha Markkinat Maidon tuottajahinta lähti laskuun syksyllä 2014 Venäjän kaupan ongelmien takia niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Lähde: Tiken tilastot. Ostorehujen hinnat olivat edellisvuosia alhaisemmat Ostorehujen hinnat olivat edellisvuosia alhaisemmat 9 Palveluja tuotosseurantaan kuuluville tiloille Vuoden 2014 lopussa tuotosseurantaan kuuluvia tiloja oli Etelä‐Savossa 345 kpl, joista ruokinnan ohjauspalveluja Palveluja tuotosseurantaan kuuluville tiloille Vuoden 2014 lopussa tuotosseurantaan kuuluvia tiloja oli Etelä-Savossa 345 kpl, joista ruokinnan ohjauspalveluja tehtiin 275 tilalle eli n. 80 %:lle tiloista. Ruokinnan seurantaa tehtiin yhteensä 1079 kpl (3,1 kpl/ tila) ja ruokinnan suunnittelua 839 kertaa ( 2,4 kpl/ tila). v. 2014 lehmien elopainoja mitattiin 249 tilalla ja nuorkarjan elopainoja 58 tilalla. Lehmien kuntoluokitusta tehtiin puolestaan 180 tilalla ja nuorkarjalle 38 tilalla. Vuonna 2014 tuli käyttöön nuorkarjalle kasvukäyrätuloste, josta voidaan neuvolakortin tapaan vertailla nuorkarjan kasvua tavoitteeseen nähden. ProAgriaMaito verkkopalveluista käytettiin ostorehujen rehukunnon hintavertailua 331 ja hintojen syöttöä 460 kertaa. Jaksolaskelmia rehustuksen kustannusten selvittämiseksi tehtiin 121 tilalle. Tuottoennusteella arvioitiin tulevaa maidontuotantoa 197 kertaa 78 tilalle. Tilakunnon kautta tuotannon arviointia ja vertailua tehtiin 1061 kertaa 331 tilalle. Tuotosseurantanäytepikareissa päästiin kokeilemaan viivakoodipulloja, jotka helpottavat isompien karjojen näytemitan suorittamista. Varsinkin robotti- ja isommilla asemalypsytiloilla viivakoodipulloja otettiin jo aktiivisesti käyttöön. SOP- työohjeita (Standard Operating Procedure) laadittiin myös ensimmäisille maitotiloille. Ohje on suunnitelmallisesti laadittu ja kuvattu tilan olosuhteista, jotta työnteon prosessit sujuvat suunnitellulla tavalla myös tiloilla, joilla ulkopuolista työvoimaa käytössä. Tuottavuus + 20 – teemavuoden 2014 kohteena oli nuorkarja. Teemavuoteen liittyen järjestettiin 3 kpl nuorkarjapäiviä (Otava, Savonlinna ja Juva) liittyen ruokintaan ja hoitoon. Ohessa Tuottavuus +20 tavoitteet tilatason tuottavuudelle. Tuloksia maitotiloilta v. 2014 (v. 2013) Etelä‐Savosta 10 Keskilehmäluku tiloilla v. 2014 oli 32,6 (30,6) lehmää. Poikimaväli oli 420 (419) vrk ja lep Siemennyksiä oli tarvittu poikimiseen lehmillä 2,03 (2,05) kpl ja hiehoilla 1,6 (1,65) kpl. H 26,6 kk (26,7 kk). Säilörehuja oli analysoitu keskimäärin 4,3 kpl/ tila (4,0 kpl). Säilörehun syönti‐indeksi oli Vuonna 2014 tehdyissä ruokintalaskelmissa vuodelta 2013 oli saatu keskimäärin tilakoht ProAgria Maito/Liha Tuloksia maitotiloilta v. 2014 (v. 2013) Etelä-Savosta Keskilehmäluku tiloilla v. 2014 oli 32,6 (30,6) lehmää. Poikimaväli oli 420 (419) vrk ja lepokausi oli 103 (106) vrk. Siemennyksiä oli tarvittu poikimiseen lehmillä 2,03 (2,05) kpl ja hiehoilla 1,60 (1,65) kpl. Hiehojen keskipoikimaikä oli 26,6 kk (26,7 kk). Säilörehuja oli analysoitu keskimäärin 4,3 kpl/ tila (4,0 kpl). Säilörehun syönti-indeksi oli 102 (103). Vuonna 2014 tehdyissä ruokintalaskelmissa vuodelta 2013 oli saatu keskimäärin tilakohtaisesti maitotuottoa rehukustannuksen jälkeen 8,4 euroa / lehmä / päivä. Rehustuksen hinta oli 15,6 snt/maitolitra, josta ostorehukustannus oli 9,6 snt/litra. Väkirehukustannus oli 11,0 snt maitolitraa kohti. Tulosanalyysi laskettiin v. 2014 yhteensä 27 maitotilalle , mikä on 7,8 % tuotosseurantatiloista. Tilojen liikevaihto oli keskimäärin 376 652 euroa. Menot liikevaihdosta olivat keskimäärin 66 % ja tuntiansio 9,29 euroa. Omavaraisuusaste tiloilla oli keskimäärin 56 %. Kotieläintyötuntia kohti tuotettiin maitoa keskimäärin 170 litraa, vaihteluväli oli 66- 282 litraa. Maidon nettokustannus myytyä maitolitraa kohti oli 39-81 snt, keskiarvon ollessa 53 snt/l. ETELÄSAVOLAISTEN TILOJEN VIRALLISET TUOTANTOTULOKSET VUODELTA 2013 KUNTA Enonkoski Heinävesi Hirvensalmi Joroinen Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Tusekarjoja Lehmiä kpl Lehmiä/ karja Tuotos maitokg Maidon valk. % Maidon rasva% Soluja Lehmän Poikimis- Poikimis1000 kpl paino kg kertoja väli pv Siem./ väli pv Poistoikäv. 9 329 36,6 9059 3,38 4,27 180 609 2,28 412 1,95 4,9 8 255 31,4 9039 3,30 4,19 154 616 2,16 416 1,96 5,4 13 226 18,0 8712 3,34 4,14 150 623 2,52 418 1,89 5,5 26 726 27,9 8523 3,15 3,98 155 606 2,24 419 2,08 5,3 45 1475 32,7 9000 3,31 4,07 183 609 2,37 418 2,07 5,1 22 704 32,3 9218 3,43 4,23 187 624 2,25 408 1,98 5,0 70 1987 28,3 9301 3,37 4,01 171 621 2,35 412 2,08 5,2 14 295 21,7 8705 3,46 4,35 146 604 2,56 412 2,07 5,1 17 412 24,6 8761 3,50 4,28 149 604 2,65 410 2,03 5,3 37 1083 29,1 9638 3,42 4,23 155 607 2,41 410 2,03 5,0 18 680 37,8 9004 3,48 4,3 196 612 2,31 406 2,10 5,0 10 324 32,8 8985 3,36 4,19 254 653 2,39 424 2,00 5,8 36 1353 38,0 8510 3,44 4,31 199 607 2,42 421 1,99 5,3 49 1738 35,4 8877 3,40 4,28 196 616 2,29 409 2,03 5,2 15 318 20,8 7854 3,29 4,31 159 580 2,45 446 2,20 5,2 11905 30,6 8879 389 EKMkg/ Poist. EKM elinpv kg/elinpv 12,0 11,5 13,3 11,3 12,4 12,1 12,6 13,2 13,2 13,3 12,3 12,3 12,2 12,2 11,3 13,9 14,1 14,6 13,2 14,1 14,3 15,0 14,2 14,9 14,6 14,2 15,2 13,6 14,6 12,1 11 ;1)$0#6001 ;"#%1)1 N$B$60'0 N")1 >6'%&757%6 ;1)$0#6001 ;1)$0#6001 IK -G.F ;1)$0#6001 IK .JHI IK -G.F -G.F FFGG IK ;"#%1)1 ;"#%1)1 -J ;"#%1)1 .-F -J +,HF -J .-F .-F GFJI -J N$B$60'0 N$B$60'0 +E N$B$60'0 G+E +E +GHK +E G+E G+E FJ+. +E N")1 N")1IJ -IGJ N")1 IJ .+HG IJ -IGJ -IGJ K,,, IJ >6'%&757%6 >6'%&757%6 .G -,F. >6'%&757%6 .G +KH.G -,F. -,F. KE.F .G .FK --K,J .FK .FK .,HE --K,J --K,J FFGK .FK .JHI .JHI -G.F.HI +,HF +,HF .-F .H+K +GHK +GHK G+E .H-J .+HG .+HG -IGJ .H.+KH+KH-,F. .HI+ .,HE --K,J .,HE FFGG FFGG .JHI IH+F GFJI GFJI +,HF IH.FJ+. FJ+. +GHK .HKF K,,, K,,, .+HG IH,G KE.F KE.F +KHIH+. FFGK FFGK .,HE FFGG .HI .HI-KE .H+K .H+K GFJI-JK .H-J .H-J FJ+.-JJ .H..H.K,,,-F. .HI+ .HI+ KE.F-JJ FFGK IH+F IH+F .HI E-E IH.IH..H+KJF, .HKF .HKF .H-JE,E IH,G IH,G .H.-E,K IH+. IH+. .HI+E,G -KE IH+F -KE +H+K -JK IH.-JK +HIJ -JJ .HKF -JJ +H+I -F. IH,G -F. +H.G -JJ IH+. -JJ +HI- E-E E-E -KE I,K JF, JF, -JK IIE E,E E,E -JJ I-K E,K E,K -F. I-F E,G E,G -JJ I-, +H+K +H+K +H,. E-E +HIJ +HIJ JF, +H+ +H+I +H+I +H,F E,E +H.G +H.G +H,G E,K +HI+HI+H,. E,G I,K I,K +H+K JH+ IIE IIE +HIJ JH+ I-K I-K +H+I JH. I-F I-F +H.G JHI-, I-, +HI-J +H,. +H,. -+H+ I,K +H+ +H+ --H. IIE +H,F +H,F --H. I-K +H,G +H,G -+HI I-F +H,. +H,. -.H. I-, JH+ JH+ +H,. JH+ JH++H+ JH. JH. +H,F JHJH+H,G +H,. JJ -IHE -+H+ -+H+ JH+ -+H--H. --H. JH+ -.H+ --H. --H. JH. -IH-+HI -+HI JH-IHE -.H. -.H.J -+H+-IHE -IHE --H.-+H-+H--H.-.H+ -.H+ -+HI-IH-IH-.H.-IHE -IHE SATATONNARIT ETELÄ-SAVOSSA V. 2014 Satatonnarit Etelä‐Savossa v. 2014 Satatonnarit Etelä‐Savossa v. 2014 Satatonnarit Etelä‐Savossa v. 2014 Satatonnarit Etelä‐Savossa v. 2014 LEVEÄMMÄT SARAKKEET, en saanut pelittämään… LEVEÄMMÄT SARAKKEET, en saanut pelittämään… LEVEÄMMÄT SARAKKEET, en saanut pelittämään… LEVEÄMMÄT SARAKKEET, en saanut pelittämään… Hokkanen Hannu Hokkanen Hannu Hokkanen Hannu Hokkanen Hannu Kangasniemi Kangasniemi Kangasniemi 174 Kangasniemi Raita 174 174 Hottola Jussi Hottola Jussi Hottola Jussi Hottola Jussi Pertunmaa Pertunmaa Pertunmaa 172 Pertunmaa Pessi 172 172 Häkkinen Juha ja Häkkinen Juha ja Häkkinen Juha ja Häkkinen Juha ja Kangasniemi Kangasniemi Kangasniemi 149 Kangasniemi Pipari 149 149 Jaana Jaana Jaana Jaana Häkkinen Teemu Häkkinen Teemu Häkkinen Teemu Häkkinen Teemu Pieksämäki Pieksämäki Pieksämäki 276 Pieksämäki Säde 276 276 Ikonen Esa ja Ikonen Esa ja Ikonen Esa ja Ikonen Esa ja Joroinen Joroinen Joroinen 181 Joroinen Rasti 181 181 Anssi MTY Anssi MTY Anssi MTY Anssi MTY Kauppinen Pekka Kauppinen Pekka Kauppinen Pekka Kauppinen Pekka Pieksämäki Pieksämäki Pieksämäki 256 Pieksämäki Utukka 256 256 Lautiainen Are ja Lautiainen Are ja Lautiainen Are ja Lautiainen Are ja Mikkeli Mikkeli Mikkeli 155 Mikkeli Siru 155 155 Marjukka Marjukka Marjukka Marjukka Natunen Petri Natunen Petri Natunen Petri Natunen Petri Joroinen Joroinen Joroinen 779 Joroinen Sima 779 779 Nikulainen Tero Nikulainen Tero Nikulainen Tero Nikulainen Tero Mikkeli Mikkeli Mikkeli 527 Mikkeli Tuisku 527 527 ja Jaana ja Jaana ja Jaana ja Jaana Ontronen Tuomo Ontronen Tuomo Ontronen Tuomo Ontronen Tuomo Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi 216 Rantasalmi Saturnus 216 216 Ontronen Tuomo Ontronen Tuomo Ontronen Tuomo Ontronen Tuomo Rantasalmi Rantasalmi Rantasalmi 208 Rantasalmi Randi 208 208 Paajanen Päivi ja Paajanen Päivi ja Paajanen Päivi ja Paajanen Päivi ja Mikkeli Mikkeli Mikkeli 295 Mikkeli Soilikki 295 295 Matti Matti Matti Matti Poikolainen mty Poikolainen mty Poikolainen mty Poikolainen mty Pieksämäki Pieksämäki Pieksämäki 291 Pieksämäki Seireeni 291 291 Pöyry Teemu ja Pöyry Teemu ja Pöyry Teemu ja Pöyry Teemu ja Mikkeli Mikkeli Mikkeli 144 Mikkeli Paprika 144 144 Riina Riina Riina Riina Reinikainen Ilpo Reinikainen Ilpo Reinikainen Ilpo Reinikainen Ilpo Puumala Puumala Puumala 247 Puumala Ristiina 247 247 ja Tuula ja Tuula ja Tuula ja Tuula Reinikainen Ilpo Reinikainen Ilpo Reinikainen Ilpo Reinikainen Ilpo Puumala Puumala Puumala 284 Puumala Susanna 284 284 ja Tuula ja Tuula ja Tuula ja Tuula Ruotsalainen Veli Ruotsalainen Veli Ruotsalainen Veli Ruotsalainen Veli Juva Juva Juva 957 Juva Saga 957 957 174 Raita Raita HOL Raita HOL HOL 172 Pessi Pessi AY Pessi AY AY HOL AY 149 Pipari Pipari AY Pipari AY AY AY 276 Säde Säde AY Säde AY AY AY 181 Rasti Rasti AY Rasti AY AY AY 256 Utukka Utukka HOL Utukka HOL HOL HOL iru 155 SSiru AY Siru AY AY AY 779 Sima Sima AY Sima AY AY AY 527 Tuisku Tuisku HOL Tuisku HOL HOL HOL 216 SSaturnus aturnus Saturnus AY AY AY 208 Randi Randi AY Randi AY AY AY AY 295 Soilikki Soilikki HOL Soilikki HOL HOL HOL 291 Seireeni Seireeni HOL Seireeni HOL HOL HOL 144 Paprika Paprika AY Paprika AY AY AY 247 Ristiina Ristiina HOL Ristiina HOL HOL HOL 284 Susanna Susanna HOL Susanna HOL HOL HOL 957 SSaga HOL aga Saga HOL HOL HOL MaitoTaito- itäsuomalainen maitoyritysten koulutushanke MaitoTaito -hanke päättyi toimintavuoden aikana. Hanke oli iso ylimaakunnallinen maitotiloille suunnattu hanke, jonka tavoitteena on ollut tuottaa maidontuottajille kilpailukykyä ja tuloksia parantavia koulutuksia ja valmennuksia. Hankkeen toimijoina ovat olleet ProAgria Etelä-Savo, ProAgria Pohjois-Karjala, ProAgria Pohjois-Savo sekä ProAgria Keskusten Liitto. Etelä-Savon alueelta hankkeeseen osallistui 456 henkilö ja koko hankkeeseen osallistujien määrä oli 1766 henkilöä. Hankkeessa sähköisten toimintatapojen käyttöönotto oli yksi keskeinen tavoite. Hankkeen aikana työstettiin asiakkaille mahdollisuuksia olla mukana sähköisesti esim. koulutuksissa.. Samalla pilotoitiin uusia toimintatapoja, mm. viljelysuunnitelmien tekoa verkon ylitse. Keskeinen koulutusmenetelmä oli benchmarking-pienryhmätoiminta. Se mahdollisti kokemusten, taitojen ja tietojen vertailun ohjattuna prosessina, jolloin positiivisten muutosten aikaansaaminen tehostui. Ryhmissä sovellettiin uutta tietoa ryhmäläisten kriittisimmistä ongelmakohdista, vertailtiin erilaisia käytäntöjä ja valittiin toimintatavat, joilla lähdettiin kohti positiivista muutosta. 12 ProAgria Maito/Liha Oppimisnavetta on tarkoitettu investointia suunnitteleville maidontuottajille. Tavoitteena oli, että investointia pohtivat yrittäjät työntekijöineen voivat tulla työskentelemään erilaisiin navetoihin ja käytännön tekemisen kautta saada lisätietoa erilaisista laitteista sekä ruokintaja lypsytavoista. Hallituspalaveri -palvelumallin avulla yrittäjä sai käyttöönsä laajan osaamisen yrityskokonaisuuden kehittämisen turvaamiseksi. Palvelumallissa varmistetaan yrityksen tavoitteiden mukainen kehittyminen. MaitoTaito-hankkeessa järjestettiin neljä ylimaakunnallista benchmarking-opintomatkaa Eurooppaan. KASKI –hanke – selvitti investoinnin esteitä ja mahdollisuuksia Maitotilojen kasvun mahdollisuuksia ja esteitä selvitettiin ProAgria Etelä Savon toteuttamassa selvityksessä. Selvityksen tuloksena kävi ilmi, että investointeja mietitään erityisesti tiloilla, jotka ovat kasvun kynnyksellä ja talous tasapainossa. Yleinen ilmapiiri koettiin positiivisena, vaikka uhkiakin nähtiin. Isoimmiksi esteiksi koettiin tulevaisuuden näkymät, maidon hinta ja kiintiöjärjestelmän poistumisen vaikutukset. Viljelijäkyselyyn vastasi 104 maitotilaa Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Henkilökohtaisesti haastateltiin 15 maitotilaa. Sidosryhmäkyselyyn vastasi 58 vastaajaa. Yhteistyömahdollisuudet nousivat selkeästi investointeja mahdollistaviksi toteutusväyliksi. Yhteistyön avulla mahdollistuvat kasvu ja riskien jakaminen. Myös urakointi, osaurakointi ja renkirenkaat kiinnostivat. Maitotilan kasvun nähtiin toteutuvan kertaharppausten rinnalla myös vähitellen, mikä pienentää taloudellista riskiä ja antaa mahdollisuuden investoida omien resurssien mukaisesti. Kyselyn perusteella investointitilanne koettiin isoksi projektiksi, joka tulee harvoin vastaan. Rinnalle kaivattiin hyvää investointiasiantuntijaa koko prosessin ajan aina alustavista suunnitelmista onnistuneeseen käyttöönottoon asti. Maitotilan investointeihin liittyvien sidosryhmien kuten rahoittajien, hallinnon, tutkimuksen, laitevalmistajien ja asiantuntijoiden suurimpia toiveita investoivalle tilalle on johtamistaitojen ennakkoon kehittäminen sisältäen henkilöstöjohtamisen, hyvän talouden hallinnan, realistiset laskelmat sekä kassabudjetoinnin ja seurannan tilakokonaisuudesta ja erikseen investoinnista. Kokonaisuuden hahmotusta ja asiantuntijoiden kytkemistä prosessiin ajoissa kannattaa suurin osa sidosryhmistä. Isoksi asiaksi sidosryhmät kuvasivat myös investointiin liittyvien toimijoiden entistä syvemmän ja laajemman yhteistyön investoijan tueksi. Sidosryhmät painottivat, että yrittäjällä pitäisi olla aikaa kasvaa yrittäjänä muutoksien tahdissa. Kyselyn jatkona valmisteltiin maitotilojen investointiohjelma Itä-Suomeen, mikä sisältää kehitettäviä asioita sekä yrittäjän että sidosryhmien näkökulmasta. MaitoTaito- ja Kaski –hankkeita ovat rahoittaneet Euroopan maaseudun kehittämisrahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus. Lihatilan Skarppiohjelma- koulutushanke Lihanautatilojen tuotanto-, ympäristö- ja johtamisosaamista sekä laadukkaiden investointien, tilojen välisen yhteistyön ja luomutuotannon edistämistä pyrittiin tehostamaan EteläSavossa.Lihatilan Skarppiohjelma –hankkeen avulla. Hankkeessa toimi yhdeksän pienryhmää eri puolilla maakuntaa. Kolme niistä oli yhteisryhmiä maitotilayrittäjien kanssa. Kukin pienryhmä kokoontui asiantuntijaryhmänohjaajan johdolla. Koulutuksissa kehitettiin tilojen rehuntuotantoketjua, ruokintaa, eläinainesta, tuotanto-olosuhteita, eläinten hoitoa ja taloutta sekä tilan mahdollisuuksia erikoistua mm. suoramyyntiin. 13 Hanke järjesti 24 teemapäivää ja ajankohtaistilaisuutta, joista 20 yhteistyössä muiden koulutus- ja kehittämishankkeiden kanssa. Opintomatkat suuntautuivat oman maakunnan yrityskohteiden lisäksi Lounais-Suomeen ja Ahvenanmaalle sekä Ruotsiin ja Viroon. Hankkeen koulutusohjelmaan sitoutui 65 henkilöä 50 maatilalta. Yhteensä hankkeeseen osallistui 182 henkilöä. Hankkeen budjetti oli 342.621 euroa. Hankkeen rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä hankkeeseen osallistuneet viljelijät Hankkeen hallinnoija ja pääasiallinen toteuttaja oli ProAgria Etelä-Savo ry. Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat mm. teurastamot, tutkimuslaitokset, Helsingin yliopisto, ProAgria Keskusten liitto, ProAgria Liha Osaamiskeskus, ProAgria Keskukset ja alan yritykset. Naudanlihantuotanto v 2014 vkg/kunta Naudanlihantuotanto 2014 kg/kunta 0 1000000 ENONKOSKIENONKOSKI 200 100 000 000 300 200000 000 400 000 000000 700600 000000 800700 000000900 000 300000 000 500 400 000 600500 800 000 900 000 145 600 HEINÄVESI HEINÄVESI 45 378 HIRVENSALMI HIRVENSALMI 78 964 JOROINEN JOROINEN JUVA 502 201 JUVA 348 940 KANGASNIEMI KANGASNIEMI MIKKELI 266 947 MIKKELI 523 299 MÄNTYHARJU MÄNTYHARJU 180 146 PERTUNMAAPERTUNMAA 77 757 PIEKSÄMÄKIPIEKSÄMÄKI PUUMALA PUUMALA 296 494 102 812 RANTASALMI RANTASALMI 774 978 SAVONLINNA SAVONLINNA SULKAVA SULKAVA 643 815 229 388 Lähde:www.maataloustilastot.fi Lähde:www.maataloustilastot.fi Lammastilaneuvonta ProAgria Etelä – Savon lammastilaneuvonta alue kattoi v 2014 myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueet. Hanketoiminta jatkui lisäksi Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Lampaiden tuotosseurannassa oli Etelä-Savossa mukana 23 tilaa 2154 uuhta, PohjoisSavossa 18 tilaa 1391 uuhta ja Pohjois-Karjalassa 13 tilaa 1239 uuhta. Tiloilla tehtiin tuotantoneuvonnan lisäksi jalostusvalintaa, karitsoiden EUROP arvosteluja ja lihasten ultraäänimittausta sekä uuhien tiineystarkastuksia. Tosilampuri – hanke päättyi syyskuun lopussa ja siihen osallistui 150 asiakasta. Hankkeessa toteutui 941 oppilastyöpäivää. Hankkeen tavoitteet ylitettiin moninkertaisesti ja lammastilat olivat aktiivisesti mukana kymmenessä pienryhmässä. Tosilampurin tietolaari -tiedotushanke kehitti ammatillisen tiedon saatavuutta ja soveltuvuutta lammastilojen käyttöön nykyaikaisten tiedonvälityskanavien ja toimintamallien avulla. Siinä luotiin LammasWiki, joka on uusi, pelkästään lampaisiin ja lampaankasvattamiseen keskittyvä wiki. Wiki on yhteisön tuottama sähköinen palvelu, johon voi vaikuttaa monin tavoin: kirjoittamalla ja laajentamalla artikkeleita sekä keskustelemalla. 14 ProAgria Kasvi ProAgria Kasvi Ratkaisuja talouden ja tuotannon kannattavuuden parantamiseen Osaamista viljelynsuunnitteluun ja päätöksentekoon sekä johtamiseen Tietoa tuotannon ympäristövaikutuksista Tietoa sadon määrän ja laadun parantamiseen Tukienhaku Tietoa peltojen tuottokyvyn tuntemiseen ja parantamiseen Osaamista tuotantopanosten käytön oikeaan ajoitukseen ja kohdentamiseen Tietoa kasvi- ja lajikevalintaan Perusteita peruskunnostustoimenpiteiden suunnitteluun Lisää tietoa maan rakenteen arviointiin ja hoitoon. Kasvintuotantoneuvonnan tavoitteena on maatilojen kasvituotannon kokonaisuuden hallinta ja kilpailukyvyn rakentaminen. Palveluissamme yhdistetään tuotannollinen ja taloudellinen osaaminen kasvituotannon suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Kasvituotannon palveluita toteutettiin Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset palveluryhmässä sekä Maito-, nauta- ja lammas palveluryhmässä. Uudet palvelut Vuoden 2014 aikana lanseerattiin kasvinviljelynpalveluihin erilaisia palvelupaketteja. Nurmitiloille suunnatut Nurmituotto-, NurmiToiminta ja NurmiKasvu -paketit sekä viljatiloille ViljelyTuotto ja ViljelyKasvi -paketit. NurmiToiminta koostuu viljelysuunnitelmasta, kasvinsuojelusuunnitelma, nurmikasvustokäynnistä, korjuuajankohdan määrityksestä ja palautekeskustelusta, keskustelusta ruokintaasiantuntijan kanssa ja aktiivisesta yhteydenpidosta. NurmiTuotto koostuu viljelysuunnitelmasta, kasvinsuojelusuunnitelmasta, korjuuajankohdan määrityksestä, useammasta kasvustokäynnistä, tuotantokustannuslaskelmasta, rehuntuotannon kehittämiskeskustelusta, palautekeskustelusta ja aktiivisesta yhteydenpidosta. 15 NurmiKasvu koostuu viljelysuunnitelmasta, kasvinsuojelusuunnitelmasta, nurmirehun sadon määrä- ja laatutavoitteiden suunnittelusta, useammasta nurmikasvustokäynnistä, korjuuajankohdan määrityksestä, nurmentuotannon kehittämispalaverista, tuotantokustannuslaskelmasta sekä tulosten analysoinnista vertailutietoineen ja palautekeskusteluineen. Kasvupaketti -asiakkaille tarjotaan myös erilaisia pienryhmäkokoontumisia ja koulutustilaisuuksia. ViljelyTuotto -paketissa viljelynsuunnitteluun lisätään ennakkolaskelma ja markkinointisuunnitelma (sadon määrä- ja hintatavoitteiden arviointi) sekä kasvinsuojelusuunnitelma. ViljelyKasvupaketissa toteutetaan viljelyn suunnittelu kuten edellä, lisäksi kasvustokäynti, tuotantokustannuslaskelma, tulosten analysointi, simulointivaihtoehdot ja vertailutiedot. Palveluiden perusajatuksena on, että otetaan lähtökohdaksi tilakohtainen kehittämistavoite, jota halutaan parantaa. Paketit ovat myös tilakohtaisesti räätälöitäviä. Viljelysuunnittelua tehtiin v. 2014 Etelä-Savossa yhteensä 624 tilalle, joista oli 104 luomumaatilaa. Tukihakuneuvontaa tehtiin 575 tilalle. Kasvinsuojeluruiskuja testattiin 54 kpl. Kasvukauden aikaista neuvontaa tehtiin 34 tilalle. Kasvituotannon talousseurantaa tehtiin 23 tilalle. Vuonna 2014 jatkettiin sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Maataloustukien haussa siirryttiin valtaosin sähköiseen tukihakuun. Lisäksi aiemmin käyttöönotetuista Web-pohjaisista sovellutuksista ja etäneuvottelujärjestelmän käytöstä muodostui rutiinia. WebWisu- ja etäneuvotteluohjelmistot mahdollistavat uudenlaisia tapoja asiakaspalveluun. Suunnitteluvaihetta voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan ilman tilakäyntiä. Varsinaisella tilakäynnillä voidaan paneutua tarkemmin tuloksen analysointiin sekä mm. kasvustohavainnointiin ja toimenpiteiden määrittämiseen. Luomutuotantoa kehitettiin järjestämällä luomuperuskurssi, jolle osallistui yhteensä 12 viljelijää. Luomutuotantoa vietiin eteenpäin myös tilaneuvonnan, koulutusten ja pienryhmien avulla. Avomaavihannes- ja marjantuotanto Kuva: Mirja Tiihonen Puutarhatuotannon asiantuntijapalveluiden tavoitteena on puutarhatilojen kilpailukyvyn säilyttäminen, tuotteiden ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien, tuottavuutta parantavien ja ympäristöä säästävien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen. Avomaavihannesten kokonaispinta-ala oli Etelä-Savossa 600 ha, marjatuotannon 640 ha ja omenanviljelyn 30 ha. Tilakohtaista neuvontaa toteutettiin kasvustokäynnein, viljelysuunnitelmin ja kehityskeskusteluin. Vihannestiloilla tehtiin tuholaistarkkailua viikoittain kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmia puutarhatiloille tehtiin yhteensä 11 kpl. Tuloksia ja laatua kasvintuotantoon -hankkeen tunneliviljelykoulutuksissa kävi osallistu- Marjanviljelijöitä kiinnosti pellonpiennarpäivässä Joroisissa mm. tuholaisten havainnointi ja petopunkkien levitys kasvustoon. 16 ProAgria Kasvi jia yhteensä 15 tilalta. Lisäksi hankkeessa järjestettiin yhteistyössä muiden alueella toimivien hankkeiden sekä Agrimarketin kanssa pellonpiennarpäivä Joroisissa, johon saapui osallistujia Itä-Suomen alueelta yhteensä noin 80. Keväällä järjestettiin marjantuottajille suunnattu, uuden kasvinsuojelulainsäädännön mukainen kasvinsuojelukoulutus ja -tutkintotilaisuus, jossa oli osallistujia 14 kpl. ProAgria Etelä-Savon puutarhatuotannon asiantuntija oli mukana myös Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen -hankkeessa. Hankkeen toimintana otettiin kasteluvesi- ja kasvinäytteitä vihanneksia viljeleviltä tiloilta sekä välitettiin viljelijöille tuoteturvallisuuteen liittyvää tietoa. Kotimaiset Kasvikset ry:n toimeksiannosta tehtiin Laatutarha-auditointeja puutarhatuotteita viljeleville tiloille 11 kpl sekä yksi pakkaamoauditointi. ProAgria Etelä-Savon puutarhatuotannon asiantuntija toimii Hedelmän ja Marjanviljelijäin Liiton Mikkelin piirin sekä eteläsavolaisten herukanviljelijöiden osuuskunnan sihteerinä. Tämä luo hyvät puitteet säännölliseen keskusteluyhteyteen viljelijäryhmien ja neuvonnan välillä. Tarkastustoiminta Tarkastustoiminnassa viisi ProAgria Etelä-Savon asiantuntijaa osallistui luomu- ja viljelytarkastustoimintaan. Kolmella asiantuntijalla on luomutarkastusten valtuutus ja kahdella asiantuntijalla viljan ja piensiementen tarkastusvaltuutus. ELY-keskuksen ohjaamana luomutarkastuksia tehtiin peltoviljelyyn, kotieläintuotantoon ja elintarviketoimintaan 68 tilalla. Eviran ohjauksessa viljelytarkastuksia tehtiin 19 tilalle. Siementuotannon tarkastusnäytteitä otettiin yhteensä 94 kpl. Talousneuvonta Talousneuvonnan tavoitteena on maa- ja metsätilojen kilpailukyvyn parantaminen. Tuotannon taloutta voidaan tarkastella maatilalla eri näkökulmista. Maatilakokonaisuuden talouden suunnitteluun tähtääviä palveluita olivat elinkeinosuunnitelmat sekä muut taloussuunnitelmat, joita tehtiin yhteensä 127 kpl. Tuloksia analysoitiin tulosanalyysipalvelulla sekä siihen liittyvällä taloustietopankkiaineistolla. Vuonna 2014 panostettiin maatilojen kokonaisuuden hallintaan ja johtamisen tukemiseen mm. hallitusmallityöskentelyn avulla. Keskiössä on monialainen asiantuntijatiimi, jonka kanssakäyminen kulminoituu yrittäjän kanssa pidettäviin palavereihin. Toimintatavassa asiakkaan aikaa ei käytetä ns. rutiinitehtäviin vaan tapaamisissa keskitytään tuloksen analysointiin sekä oikeiden tavoitteiden ja toimenpiteiden varmistamiseen. Investoinnin tarveselvityksiä tehtiin 19 kpl ja käyttöönoton tukipalvelua 4 tilalla. Sukupolvenvaihdokset Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu on laaja-alaista asiantuntemusta vaativa prosessi, jossa on huomioitava maatilayrittämisen erityispiirteet. Maatilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa linjataan yrityksen tulevaisuutta ja toiminnan reunaehtoja pitkälle eteenpäin. ProAgria Etelä-Savolla on kolme asiantuntijaa, jotka ovat erikoistuneet spvneuvontaan. Kahdella asiantuntijalla on julkisen kaupanvahvistajan oikeudet. Vuonna 2014 spv-suunnittelua tehtiin 133 tilalle. Yrittäjien hyvinvointi Etelä-Savossa maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluu 38,6 % myel-vakuutetuista. Valtakunnallinen keskiarvo on 37,4 %. Viljelijöiden työterveyshuoltoon liittyviä työpaikkakäyntejä tehdään sekä yhteiskäynteinä työterveyshuollon kanssa että ProAgrian maatalouden asiantuntijoiden toteuttamina. Työpaikkakäyntejä tehtiin yhteensä 228 kpl, joista 129 käyntiin osallistui ProAgrian asiantuntija. ProAgria Etelä-Savossa työterveyshuollon tilakäyntejä tekee seitsemän koulutettua asiantuntijaa. HYMY –hankkeessa edistettiin erityisesti nuorten maatalousyrittäjien työhyvinvointia osana SPV –valmennusta, johon osallistui yhteensä 43 eteläsavolaista nuorta. Hankkeen aikana järjestettiin myös teemapäiviä työhyvinvointiin liittyen ja niihin osallistui yhteensä 167 jatkajaa ja luopujaa. 17 ProAgria Yritys Maaseutuyrittäjyys on monipuolistanut maaseudun elinkeinotoimintaa. Eteläsavolaisista maatiloista 40 % harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa ja yli kolmannes kaikista mikroyrityksistä toimii maaseudulla. Maatalouden ohella harjoitettava yritystoiminta ja maaseudulla toimivat mikroyritykset vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä. Monialaisia maatiloja on Etelä-Savossa 40 %, kun koko maan keskiarvo on 36 %. ProAgria Etelä-Savo osana Yritys Suomi palvelujärjestelmää ProAgria Etelä-Savo on tiiviisti mukana Yritys Suomi palvelujärjestelmässä seudullisten yrityspalvelujen kautta. Toimintavuoden aikana TE- toimistot toteuttivat Kotti-ennakointikyselyn eteläsavolaisille yrityksille. ProAgrian yrityspalvelut olivat mukana osaltaan tulosten purkamisessa ja käytännön asioiden eteenpäin viemisessä Etelä-Savossa toimii viisi seudullista yrityspalvelupistettä. Yhteistyö seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa on mennyt eteenpäin ja syventynyt. Seudullisten yrityspalvelujen tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa yritysten neuvontaa. Seudulliset yrityspalvelupisteet ovat rakentuneet Savonlinnan seudulle (Savonlinnan seudun Yrityspalvelut Oy), RaJuPuSu –seudulle, Mikkelin seudulle (Miset Oy:n yhteyteen) ja Pieksämäen seudulle (Pieksämäen kaupungin elinkeinopalvelun yhteyteen). Keski-Savon SeutuYp:ssä ovat mukana Etelä-Savosta Joroinen ja Heinävesi. Uusia palveluja, osaamista ja toimintatapoja ProAgria valittiin palvelutuottajaksi ELY-keskusten kautta tarjottaviin Yritysten kehittämispalveluihin. Yritysasiantuntijoiden osaamista kehitettiin mm. yritysneuvojan erityisammattitutkinnolla yhteistyössä Management Institute of Finland MIF:n kanssa. Tutkinnon ovat suorittaneet jo lähes kaikki ProAgria Etelä-Savon yritysasiantuntijat. ProAgrian uutena palvelukokonaisuutena vietiin eteenpäin yritysten palvelumuotoilua Kasvunvara -toimintamallilla. Tilipalveluun lanseerattiin uudistunut kassabudjetointi ja seuranta, jonka avulla saa hyvän käsityksen tulojen ja menojen ajoittumisesta sekä maksuvalmiudesta. Energiatehokkuuteen ja -tuotantoon liittyvää viestintää ja sisällöntuotantoa painotettiin kehityshankkeissa. Energiasuunnitelmatietoa koottiin tunnusluvuiksi. Lisäksi tuotettiin energiantuotantolaitosinvestointeihin liittyvää ohjeistavaa materiaalia. ProAgrian yrityspalvelujen pääpaino on yritysten perustamiseen ja yritysten liiketoiminnan uudistamiseen liittyvissä palveluissa: investointi-, rahoitus- ja taloussuunnittelussa. Keskeiset toimialat ovat matkailu, koneurakointi, mökkitalkkarit, elintarvikkeet, hevoset ja energia. Kuitenkin kaikille toimialoille tehdään neuvontaa. Yritysten kehittäminen hanketoiminnan avulla Vuoden aikana toteutettiin ProMatkailu ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen kehittämishankkeita, jotka loppuivat vuoden lopussa. Pro Matkailu -hanke keskittyi matkailu- ja ruokapalveluyritysten kehittämiseen. Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hanke kehitti eri toimialojen yritystoimintaa sekä seudullisia yrityspalveluja. 18 ProAgria Yritys Yritysneuvonnan asiakasmäärät tuotteittain 2014 Masva-tehtävät31 EVL-kirjanpito16 YritysTutka9 Muut maaseutuyritysten suunnitelmat ja laskelmat 8 Markkinoinnin suunnittelu 7 YritysInvest7 Ammatillinen maaseutuyritysneuvonta 6 Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ohjaus / kehittämissu 4 Tuotekehitys ja hinnoitteluneuvonta 3 Ateriasuunnitelmat, ruokapalvelusuunnitelmat 3 Yritysanalyysi2 Tuotekehityssuunnitelma2 Aloittavan yrityksen neuvonta 1 Omavalvontasuunnitelma, ohjaus 1 Hankkeissa toteutetut teemapäivät ja opintoretket olivat asiakastarpeista lähteviä. Yhteensä hankkeisiin osallistui toimintavuoden aikana 143 henkilöä ja koko hankkeiden toimintaajalla 780 henkilöä. Hankkeisiin osallistuneet yritykset ovat tehneet investointeja yhteensä noin 9,5 milj. euron arvosta hankkeiden toiminta-aikana (2011 – 2014). Yritykset ovat saaneet Ely:n maaseuturahaston investointiavustusta noin 3.3 milj.euroa. Luontohoiva Green Care –hanketta toteutettiin vuoden 2014 aikana paneutumalla luonto-, eläin- ja maatila-avusteisten menetelmien käyttöönottoon hyvinvointi- ja terveyspalveluiden sekä yrittämisen yhteydessä. Mukana on n. 20 yritystä. Hanke tarjosi koulutusta työpajojen muodossa sekä yrityskohtaista kehittämistä. Vuoden aikana toteutettiin myös Saimaa Lake Villas yritysryhmähanke. Hankkeeseen oli sitoutunut Mikkelin seudulta 11 korkeatasoisia vuokramökkiyrittäjää. Muutamien yrittäjien palveluvalikoimassa on myös ruokapalveluja. Hankkeessa paneuduttiin yrittäjäverkostotoiminnan kehittämiseen sekä yritysten kehittämistyöhön. Yritysneuvonnan vaikuttavuus Asiakkaat, jotka käyttävät ProAgria Etelä-Savon yritysneuvontaa, ovat aloittamassa yritystoimintaa tai investoimassa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa työpaikkojen ja liikevaihdon lisäystä. YritysTutkassa ja liiketoimintasuunnitelmassa valmistellaan rahoitushakemukset pääsääntöisesti Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuosastolle. ProAgrian yritysneuvonta valmistelee 50-60 % ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoittamista hankkeista. ELY-keskukselta ja asiakkailta saamamme palautteen perusteella rahoitushakemusten laatu ja yritysidean kokonaisvaltainen arviointi on helpottanut rahoituspäätösten tekoa. Yrittäjän näkökulmasta ELY-keskuksen avustukset on saatu täysimääräisenä. Asiantuntijapalveluilla on pystytty myös vaikuttamaan siihen, että yrittäjän näkemykset muotoutuvat realistisemmiksi esim. asiakasmäärien suhteen ja yrittäjät saavat tietoa kilpailutilanteesta sekä näkemyksen yritystoimintansa vahvuuksista ja heikkouksista. Tilitoimisto ProAgrian tilitoimisto tarjoaa taloushallintoon monipuolisen palveluvalikoiman. Tilitoimiston vahvuutena on kiinteä yhteistyö tuotanto-, talous-, yritys- ja veroasiantuntijoiden kanssa ja osaaminen niin maatalous- ja metsätalous- kuin yhtiö- ja yritysverotuksessakin. Veroneuvontapalveluja tehtiin yhteensä 689 asiakkaalle ja tulosanalyysejä laadittiin 49 asiakkaalle. 19 Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaiset on kaikille avoin naisten järjestö, joka on asiantuntijoidensa avulla vahva ja tunnettu maaseudun kehittäjä. Toimintamme tavoitteena on maaseudun ihmisten, erityisesti maaseudun naisten hyvinvointi. Maa – ja kotitalousnaisten neuvonnassa vuosien 2012 – 2014 teema on ”NÄE HYVÄ LÄHELLÄ” Tällä teemalla halutaan korostaa: Lähiruuan ja kotimaisen elintarvikeketjun arvostusta sekä kestävän kehityksen mukaisia ruokavalintoja. Lisäksi teemalla edistetään käytännön ruuanvalmistustaitojen ja alueellisen ruokaperinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Oman lähimaiseman arvojen tunnistamista sekä maiseman hyödyntämistä paikallisissa yrityksissä. Monimuotoista maaseudun yritystoimintaa, joka tarjoaa hyviä tuotteita ja palveluja lähellä kuluttajaa. Yhteisöllistä toimintaa lähellä maaseudun naisia. Hyödynnetään myös nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia järjestön toimintaan osallistumisessa ja viestinnässä. Maa- ja kotitalousnaisten järjestö ja sen palvelut ovat jokaista lähellä. Hyvä ruoka lähelläsi Lapsiperheiden ruokahävikin vähentämiseen pyrkivä kaksivuotinen hanke jatkui kevään 2014 ajan. Ruokahävikin vähentämisen keinoihin perehdyttiin Älä ruoki hukkaa, Biojäte paastolle -koululaistapahtumissa Mikkelin Päämajan koulussa, Juvan Kirkonkylän koululla ja Rantasalmen Rantasalon koululla. Kouluissa tavoitettiin 225 pääosin kolmannen ja neljännen luokan oppilasta sekä 19 aikuista. Hankkeen tavoitteena on viestiä uudistuneista ravitsemussuosituksista niin, että moni löytäisi vastauksia omiin pohdintoihinsa ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedellytykset ja haasteet. 20 Maa- ja kotitalousnaiset Kuva: Tomi Auersalmi Etelä-Savossa järjestettiin syksyllä 2014 kaksi lapsiperheille suunnattua Syö hyvää – tapahtumaa. Tapahtumat järjestettiin Mikkelissä seurakunnan avoimessa päiväkerhossa sekä Juvalla perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon perheiden vanhempainillassa. Tapahtumissa tutustuttiin uusiin ravitsemussuosituksiin ja saatiin vinkkejä lapsiperheen ruokailuun. Tapahtumat tavoittivat 56 aikuista ja 66 lasta. Tapahtumat ovat osa Kuluttajaliiton kaksivuotista Syö hyvää -hanketta, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Yhdistysten tilaamia ruokakursseja järjestettiin vuoden aikana monista eri aiheista, uusimpana teemana syksyllä Kangasniemen Ruokomäessä järjestetty raakasuklaan valmistuskurssi. Tunne oma lähimaisemasi MKN maisemapalvelut toimii tiiviissä yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien, yhdistysten ja kulttuuriympäristön hoidon sidosryhmien kanssa eteläsavolaisen kulttuuriympäristön ja maatalousluonnon hyväksi. Painopisteenä ovat laajat luonnon- ja maisemanhoidon yleissuunnittelutyöt sekä viljelyalueiden luonnon monimuotoisuuden ja maaseutumaiseman säilymiseen ohjaava neuvonta ja suunnittelu. Vuosina 2013-2015 olemme laatineet Etelä-Savon ELY-keskuksen toimeksiantona Lumo- ja kosteikkoyleissuunnitelmaa Kyyveden länsi- ja luoteispuolen valuma-alueille Kangasniemellä, Pieksämäellä ja Mikkelissä. Vuosina 2008-2013 toteutimme Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan Maa-ja kotitalousnaisten sekä ProAgrioiden ja ELY-Keskusten kanssa yhdessä Härkää Sarvista, HÄÄVI – hanketta. Ympäristöministeriö palkitsi hankkeen Suomen v. 2014 parhaana maisemahankkeena. Suomen parhaasta maisemahankkeesta kilpaillaan joka toinen vuosi. 21 Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Ympäristöministeriön lisäksi tuomaristossa oli jäseniä myös Museovirastosta, Suomen maisema-arkkitehtiliitosta ja Suomen kulttuuriympäristötutkimuksen seurasta. Häävi -hanke kilpailee seuraavaksi Suomen edustajana Euroopan neuvoston maisemapalkinnosta. Maisemapalkinto liittyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, jolla edistetään maisemanhoitoa, -suojelua ja -suunnittelua. Euroopan neuvoston maisemapalkinto jaetaan joka toinen vuosi ja palkinto on myönnetty kolme kertaa aiemmin. Ravinnehävikit euroiksi, RAE -hanke on syksyllä 2011 aloitettu yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. Hanke pyrkii tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä tiloilla ja vähentämään maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Viimeisenä toimintavuotenaan 2014 RAE -hanke on järjestänyt viljelijöille erilaisia tilaisuuksia ravinteiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön liittyen, lisäksi kosteikoista kiinnostuneille on järjestetty tutustumisretkiä rakenteilla oleville tai vasta valmistuneille kosteikoille. Tiloille on tehty myös kosteikkokartoituksia ja neuvontaa. Hankkeessa on tehty myös laajempaa kosteikkokartoitusta hankkeen painopistealueilla Mahdollisuutena Maisema, MAMA -hanketta toteutamme vuosina 2013-2015 yhdessä Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgrian sekä Keski-Suomen ja Etelä-Savon ELY-keskusten kanssa. Hankkeen painopisteinä ovat inventoitujen maisema-alueiden jatkokehittäminen, olemassa olevien maisema- ja kulttuuriympäristöreitistöjen ja -verkostojen kehittäminen, maiseman tuotteistaminen, hoidon järjestäminen entisillä ja uusilla keinoilla sekä hyvien käytäntöjen etsintä kulttuuriympäristön tuotteistamisesta ja hyödyntämisestä etenkin Ruotsista. Hankkeessa on tuotettu 14-osainen maisemanhoidonkorttisarja maisemanhoitotyön tueksi sekä laadittu Etelä-Savoon mm. kaksi laaja-alaista ja käytännönläheistä maisemanhoitosuunnitelmaa maakunnan valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. ”Komeasti, Korkealla, Kauaksi - Juvan Vuorenmaan maisemanhoitosuunnitelma” valmistui syksyllä 2014 ja ”Nämä pellot ja veet, metsät, harjanteet - Sulkavan Kuhajärven viljelyalueiden maisemanhoitosuunnitelma” valmistui vuoden 2014 lopulla. Mahdollisuutena Maisema, MAMA -hankkeessa on toteutettu ympäristökasvatusta yhdessä Juvan Vuorenmaan ja Mikkelin Olkkolan koulujen kanssa. 22 Maa- ja kotitalousnaiset Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys lähellä ihmistä Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvonnan kärkitoimialoja ovat matkailu- ja elintarvikeyrittäjyys. Palveluja on tehty niin yritysneuvonnan aloittamiseen, laajentamiseen kuin kehittämiseenkin liittyen. Erityisen merkittäviä ovat olleet elintarvikkeiden jalostusasteen nostoon ja suoramyynnin käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet kuin myös luomutuotannon edistämiseen. Yritysryhmähanke Saimaa LakeVillas verkostoon on sitoutunut 11 mökkivuokrausyritystä tavoitteenaan kehittää tiivistä verkostomaista toimintatapaa ja yhteistä laadukasta tuotebrändiä. Verkoston työskentely kiihtyi toimintavuoden aikana, ja yrittäjät saivat sovittua yhteiset palvelulupaukset ja toiminnan laatuun liittyvät tarkistukset. Hankkeessa tehtiin myös yrityskohtaisia kehittämistoimia. Hanke päättyi vuoden 2014 loppuun. Verkosto jatkaa toimintaansa itsenäisesti hankkeen jälkeen. Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hankkeessa selvitettiin eteläsavolaisten kotityöpalveluyritysten määrää, tilaa ja kehittämisnäkymiä. Selvitys osoitti, että kotityöpalveluita tarjoavia yrityksiä oli koko Etelä-Savon alueella. Haastatellut yrittäjät uskoivat alan tulevaisuuteen ja liiketoimintamahdollisuuksiinsa. Suurin osa yrittäjistä työskenteli yksin eikä työllistänyt ulkopuolisia henkilöitä. Eniten yrittäjät kaipasivat yhteistyökumppaneita, jotta työmäärää voisi esimerkiksi lomien ajaksi jakaa. Neuvonnassa tehtiin tiivistä asiantuntijayhteistyötä alkutuotannon Tosilampuri ja Lihatilan skarppiohjelma -hankkeiden kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijat ovat lisäksi tuottaneet asiantuntijapalveluja useiden muiden kehittäjäorganisaatioiden hanketoimintaan. Asiantuntijatyötä on tehty mm. Mikkelin Ammattikorkeakoulun Ruoka matkailun keskiöön -hankkeessa sekä Luomuinstituutin vakiinnuttamis –hankkeessa. Yritysneuvojat ovat myös osallistuneet Yritys-Suomi-verkoston toimintaan. ProAgria Keskusten liiton Maakuntien Parhaat -laatumerkin valtakunnallista koordinaatiotyötä hoidetaan Etelä-Savosta. Yhdessä merkkiyritysten ja maakunnallisten merkkiyhdyshenkilöiden kanssa on toteutettu tiedottamista, yhteismarkkinointia, messuosastoja sekä laatuosaamisen kehittämistä. Maakuntien Parhaat -laatumerkin edellytykset ovat tuotteiden ja palvelujen korkea kotimaisuusaste, asiakaslähtöinen toiminta sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut ja niiden jatkuva kehittäminen. Järjestötoiminnassa vietettiin kaksivuotisen Metsästä voimaa -kampanjan ensimmäistä vuotta. Yhdistyksiä kannustettiin järjestämään tapahtumia ja teeman sopivia koulutuksia. Valtakunnallinen puidenhalaus tempaus Impinpäivänä innosti mukaan myös kymmeniä eteläsavolaisia jäseniä. 23 Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Järjestötoiminta kokoaa Etelä-Savon maaseudun ja maaseutukaupunkien ihmisiä yhteisölliseen toimintaan. Maaseudun naiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka vaikuttavat verkostoissaan ja pyrkivät edistämään maaseudun elävänä pysymistä. Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten opintomatka Keski-Ruotsiin yhdisti niin maisemanhoitoa, yrittäjyyttä kuin järjestötoimintaakin. Vuosittainen ruskamatka suuntautui itäiseen Lappiin. Matkalaiset tutustuivat lappilaiseen elämänmenoon ja historiaan Sallassa, Kemijärvellä sekä Ivalon-Inarin alueella. Örebron kaupungin luonnonsuojelualue hoidetaan pääosin laiduntamalla yhteistyössä monien eri tahojen kanssa. ETELÄ-SAVOSSA ON JO KAHDEKSAN KERTAA VALITTU VUODEN MAA- JA KOTITALOUSNAINEN. Jaana Hottinen Heinäveden Sarvikummusta Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen on Etelä-Savon vuoden 2014 Maa- ja kotitalousnainen. 24 Aiemmin valitut: 2013 Soili Montonen, Ristiina 2012 Marketta Tyrväinen, Pieksämäki 2011 Marjatta Valkonen, Kangasniemi 2010 Mirja Lignell, Sulkava 2009 Kirsi Paasonen, Ristiina 2008 Leena Toiviainen, Kerimäki 2007 Leila Lehtinen, Mikkeli Maa- ja kotitalousnaiset Järjestö lähelläsi Hankkeet Hankkeilla kehitetään eteläsavolaista maaseutua ProAgria Etelä-Savon hankkeet v 2014 Energiaratkaisut maaseudulla Hymy, Hyvinvoiva maatalousyrittäjä KASKI – Kasvun esteiden selvitys Etelä-Savon maitoyrityksissä Kasvintuotanto kannattaa Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen Lihatilan skarppiohjelma Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Luontohoiva Green Care Luomuinstituutin vakiinnuttaminen Mahdollisuutena maisema MaitoTaito, alueiden välinen hanke ProMatkailu RAE Ravinnehävikit euroiksi Saimaa Lake Villas Tosilampuri, alueiden välinen hanke Tosilampurin tietolaari Tuloksia ja laatua kasvintuotantoon 25 TULOSLASKELMA Palvelu‐ ja myyn.tuotot Palvelumaksut Muut toiminnan tuotot Avustukset ja tuet Val.on varsinainen määräraha Hankemaksatukset Val.on tuet ja korvaukset Myynnin oikaisuerät Tuotot yhteensä 1.1. ‐ 31.12.2014 E 1.1. ‐ 31.12.2013 E 1 614 676,92 9 343,56 1 619 970,39 23 357,61 476 520,69 1 058 730,21 1 760,00 ‐18 697,51 3 142 333,87 469 326,87 1 164 176,16 8 433,00 ‐9 657,22 3 275 606,81 ‐399 384,37 ‐1 973 187,36 ‐20 344,21 ‐753 248,90 ‐3 146 164,84 ‐3 830,97 77 962,00 5 657,78 ‐499 647,29 ‐1 952 127,78 ‐14 130,81 ‐808 439,14 ‐3 274 345,02 1 261,79 54 398,05 9 808,35 0,00 ‐2 228,03 0,00 77 560,78 0,00 ‐3 470,87 0,00 61 997,32 31.12.2014 E 31.12.2013 E 0,00 8 926,92 137 425,34 2 878,00 24 823,43 137 425,34 3 080,32 909 983,23 519 577,66 1 578 993,47 2 996,57 1 309 916,85 182 784,98 1 660 825,17 177 700,19 999 926,51 77 560,78 1 255 187,48 177 696,31 937 929,19 61 997,32 1 177 622,82 0,00 2 354,63 2 354,63 0,00 2 354,63 2 354,63 14 488,95 29 415,54 89 449,43 188 097,44 321 451,36 1 578 993,47 75 408,25 85 033,67 128 123,75 192 282,05 480 847,72 1 660 825,17 Kulut Palvelutoiminnan kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut yhteensä Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan tuoHo/kulujäämä Varainhankinta Sijoitus‐ ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Tilinpäätössiirrot Verot Tilinpäätöserät Tilikauden yli‐/alijäämä TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AineeHomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto‐omaisuus Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut rahastot Edellisten .likausien yli‐/alijäämä Tilikauden yli‐ /alijäämä Oma pääoma yhteensä Sidotut rahastot Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Pitkäaikainen vieras pääoma yht. Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat 26 Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yht. VASTATTAVAA YHTEENSÄ Talouden tunnusluvut Tunnusluvut ProAgria Etelä-Savon hallitus ja henkilöstö www.proagria.fi/etelä-savo ProAgria Etelä-Savon hallitus ja henkilöstö Hallitus Pulkkinen Pasi, pj Teittiläntie 31 51900 JUVA [email protected] 050 595 3795 Karjalainen Esa Kontilantie 46 52230 HURISSALO [email protected] 0500 150 145 Lahtinen Juha Enolahdentie 277 52970 PANKALAHTI juha.lahtinen @lahtelanmokit.fi 0400 255 715 Pulkkinen Matleena Hietamäentie 10 50350 NOROLA matleena.pulkkinen @harkaniementuvat.fi 050 596 3681 Nousiainen Jukka Mäntyseläntie 33 58520 LOUHI jukka.o.nousiainen @gmail.com 0440 549 252 Pekonen Leena Mäkrämäentie 150 77120 VENETMÄKI [email protected] 040 563 9659 Poikolainen Ritva Taipaleentie 101 77240 HALKOKUMPU [email protected] 040 572 3364 ProAgria Etelä-Savon toimipaikat Mikkelin toimipaikka Savonlinnan toimipaikka Juvan toimipaikka Mikonkatu 5 50100 MIKKELI puh. (vaihde) 0400 261 094 Kirkkokatu 9 57100 SAVONLINNA puh. (vaihde) 0400 261 094 (Mikkeli) Juvantie 13 51900 JUVA puh. (vaihde) 0400 261 094 (Mikkeli) Sähköposti: [email protected] Johtoryhmä Pahkasalo Heikki Toimitusjohtaja puh. 040 583 4890 Tunnila Petri Joroinen Palvelupäällikkö Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset puh. 040 533 6683 Savolainen Mervi Mikkeli Talouspäällikkö puh. 0400 256 592 Pirkkalainen Minna Rantasalmi Palvelupäällikkö Maito-, nauta- ja lammasyritykset puh. 040 717 8660 Häkkinen Pekka Mikkeli Palvelu- ja kehityspäällikkö Maaseutuyritykset ja Tilipalvelut puh. 0400 381 432 Lahdenvesi-Korhonen Leena Mikkeli Toiminnanjohtaja Maa- ja kotitalousnaiset Maisemasuunnittelija, MAMA hankevastaava puh. 0400 875 326 Tukipalvelut (Mikkelin toimipaikka) Savolainen Mervi Talouspäällikkö puh. 0400 256 592 Laitinen Marjo Asiakaspalvelusihteeri puh. 0400 256 325 Muotka Ulla Hankesihteeri puh. 0400 256 357 Haaranen Eija IT-asiantuntija puh. 0400 859 380 Leppänen Arja Hankeasiantuntija puh. 0400 256 359 Tiusanen Helena Taloussihteeri puh. 0400 256 614 27 Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset Tunnila Petri, Joroinen Palvelupäällikkö Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija puh. 040 533 6683 Lyömiö Matti, Mäntyharju Talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut Julkinen kaupanvahvistaja puh. 0400 343 952 Purhonen Päivi, Juva Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija puh. 040 161 8290 Piispa Timo, Juva Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija puh. 040 702 4813 Kotimäki Juha-Antti, Mikkeli Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija puh. 050 301 1752 Sairanen Jukka, Savonlinna Kasvintuotanto- ja energia-asiantuntija puh. 0400 165 414 Savikurki Riitta, Mikkeli Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija puh. 040 680 6820 Tiihonen Mirja, Mikkeli Puutarhatuotannon asiantuntija puh. 0400 638 138 Maito-, nauta- ja lammasyritykset Pirkkalainen Minna, Rantasalmi Palvelupäällikkö puh. 040 717 8660 Kekkonen Vesa, Kerimäki Talouden ja kasvintuotannon asiantuntija puh. 040 832 7168 Ahonen Vuokko, Sulkava Talouden asiantuntija, omistajanvaihdospalvelut puh. 040 524 9945 Kiesilä Outi, Mikkeli Maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija puh. 0400 693 090 Asikainen Aila, Pieksämäki Luomuasiantuntija puh. 040 867 5575 Kokkonen Anna-Maria, Kerimäki Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija puh. 043 825 5371 Heinonen Liisa, Kerimäki Maidontuotannon asiantuntija puh. 043 824 9506 Heltelä Sari, Juva Lammastuotannon erityisasiantuntija puh. 040 593 7528 Ikonen Matti, Mikkeli Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija puh. 0400 624 956 Karila Arto, Kangasniemi Talouden ja johtamisen erityisasiantuntija puh. 040 182 7162 28 Luostarinen Sinikka, Mikkeli Maidontuotannon asiantuntija, automaattilypsy puh. 040 764 0545 Nykänen Arja, Juva Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija puh. 0400 429 089 Penttinen Mikko, Ristiina Talous- ja yritysasiantuntija puh. 0400 256 590 Piiparinen Jarmo, Juva Lammastuotannon asiantuntija puh. 040 678 4212 Pitkänen Olli, Rantasalmi Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija p. 0400 126 208 Puttonen Marketta, Juva Maidontuotannon asiantuntija puh. 040 592 0543 Reinikainen Virpi, Mikkeli Maidontuotannon asiantuntija puh. 043 824 9500 Saastamoinen Niina, Juva Luomumaidontuotannon asiantuntija puh. 040 735 9912 Tolvanen Tero, Juva Luomukasvintuotannon asiantuntija puh. 040 516 5857 Ukkonen Mervi, Kangasniemi Maidontuotannon asiantuntija puh. 040 728 7263 ProAgria Etelä-Savon hallitus ja henkilöstö Maaseutuyritykset ja tilipalvelut Häkkinen Pekka, Mikkeli Palvelu- ja kehityspäällikkö Maaseutuyritykset ja Tilipalvelut puh. 0400 381 432 Linturi Anu, Mikkeli Kirjanpitäjä, tilipalvelut puh. 040 756 3948 Mättölä Kirsi, Mikkeli Yritysasiantuntija, hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyys, matkailu puh. 0400 826 789 Pajari Tarja, Savonlinna Yritysasiantuntija, matkailu puh. 0400 183 064 Seppänen Arja, Mikkeli Kirjanpitäjä, tilipalvelut puh. 0400 256 593 Rönkkönen Virpi, Mikkeli Yritysasiantuntija, hevosyrittäjyys Kannattavuuskirjanpito puh. 040 186 5374 Maa- ja kotitalousnaiset Lahdenvesi-Korhonen Leena, Mikkeli Toiminnanjohtaja Maisemasuunnittelija, MAMA hankevastaava puh. 0400 875 326 Korhonen Suvi, Juva Yritysasiantuntija puh. 043 824 9505 Kukkonen Mervi, Juva Kotitalous- ja järjestöasiantuntija Järjestövastaava puh. 040 842 3549 Ryhänen Saara, Mikkeli Ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntija RAE hankevastaava puh. 040 486 8237 Mutka-Paintola Kirsi, Savonlinna Yritys- ja elintarvikeasiantuntija Maakuntien Parhaat -yhteyshenkilö puh. 040 579 6330 29 ProAgria Etelä-Savo ry Mikonkatu 5 50100 Mikkeli Puh. 0400 261 094 www.proagria.fi/etela-savo Ympäristömerkitty painotuote, 4041 0582 • Teroprint, Mikkeli • 4/2015 ProAgria Etelä-Savo
© Copyright 2025