Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2014

Työterveyslaitoksen
Toimintakertomus 2014
Helsinki 2015
Toimintakertomus_2014.indd 1
7.4.2015 14:34:39
2
Toimintakertomus_2014.indd 2
7.4.2015 14:34:40
Sisällys
Vuosi 2014 Työterveyslaitoksessa 4
1 Työterveyslaitoksen toiminta strategiakaudella 2011–2014
6
Johdon katsaus 6
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:
Työurien pidentämisen kehittyminen kaudella 2011–2014
3 Strategiset fokusalueet
9
15
3.1 Työurien pidentäminen
15
3.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen
15
3.1.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen
16
3.2 Työelämän laadun kehittäminen
18
3.2.1 Työhyvinvointi ja johtaminen työn ja työelämän muutoksissa
18
3.2.2 Toiminta verkostoissa: Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan
avulla ja tukemalla päätöksentekoa
19
3.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittäminen kaudella 2011–2013
4 Toiminta-alueet
24
27
4.1 Ratkaisujen kehittäminen
4.2 Asiakasratkaisut
27
38
4.3 Tiedolla vaikuttaminen
41
5. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 46
6. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 48
7. Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi 68
8. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma 69
9. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä
10. Allekirjoitukset ja määräajat
69
70
3
Toimintakertomus_2014.indd 3
7.4.2015 14:34:40
Vuosi 2014 Työterveyslaitoksessa
Vuonna 2014 Työterveyslaitoksessa hyväksyttiin uusi
strategia, toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön
tilaamana laaja kansainvälinen arviointi laitoksen
toiminnasta ja uudistettiin organisaatiota.
•
Kansainvälinen arviointi totesi laitoksen toiminnan olevan yhteiskuntaa ja työelämää hyödyttävää
ja tehokkaasti organisoitua. Laitoksen vaikuttavuuden osoittamista kannustettiin tehostamaan.
850 mediaesiintymistä
447 tieteellistä julkaisua
316 ei-tieteellistä artikkelia
1,8 miljoonaa käyntiä
ttl.fi-sivuilla
”Työterveyslaitoksella on keskeinen rooli
tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen
tuottajana, työelämäverkostojen ylläpitäjänä ja
työelämän kehittäjänä.”
Kansainvälinen arviointi, kesäkuu 2014
•
Työterveyslaitoksen uusi strategia linjaa laitoksen painopisteet 2015−2020:
1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä
2. Työkyvyttömyyden vähentäminen
3. Työterveysyhteistyö ja erityiskysymykset:
4. Uusien teknologioiden turvallisuus ja
5. Arktisen työn työhyvinvointi
•
Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue muokkasi
vuoden aikana palvelutarjontaansa.
•
Ratkaisujen kehittämisen t&k-toiminta jatkaa
työtään seitsemässä teemassa.
•
Tiedolla vaikuttamisen alueella vahvistetaan
edelleen päätöksenteon tukea.
•
Laitoksen henkilötyövuodet laskivat edelleen, kun
laitoksessa toteutettiin kahdet yt-neuvottelut.
Vaikuttamista verkossa
Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa mediassa
kasvoi edelleen vuonna 2014. Facebookin rinnalle on
noussut tiedonvälityskanavana Twitter.
Mediassa laajimmin näkyneet työelämäaiheet
liittyivät mm. stressin hallintaan ja palautumiseen,
unettomuuden hoitoon, työpaikkakiusaamiseen ja
hyvään ergonomiaan. Uutena aiheena nousi esiin ytneuvotteluista selviäminen.
Vuonna 2014 Työterveyslaitos julkaisi
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan.
Lanseerausta tuki tuhansia tavoittanut avoin
webinaari. Opas sisältää työterveyshuollon
laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit
työterveyshuoltojen toimintaan.
henkilötyövuotta
850
800
799
751
750
736
736
700
704
709
648
650
600
550
500
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
4
Toimintakertomus_2014.indd 4
7.4.2015 14:34:43
Koulutusta ammattilaisille
Työterveyslaitos toteutti vuoden aikana 24 000
koulutuspäivää. Suosituimpia koulutussisältöjä oli
mm. työsuojelun ja työterveyshuollon aihepiireissä.
Koulutuksiin osallistuu laajasti henkilöstöosaajia,
työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja
työsuojelupäälliköitä.
Yhteiskunnallista vaikuttamista
Työterveyslaitos julkaisi seitsemän Viesti päättäjille
-tiedotetta (VP).
VP:tä toimitetaan 1954
päättäjälle ja vaikuttajalle
Suomessa. Aiheita
vuonna 2014 olivat
mm. työhyvinvointi ja
tuloksellisuus, työuran
hallinta, palveluiden
uudistaminen ja nuorten
työmarkkina-aseman
parantaminen.
Laitos on mukana vaikuttamassa mm. ILOn
työturvallisuutta ja terveyttä käsittelevissä elimissä
ja Kansainvälinen työterveyskomissio ICOHissa sekä
EU:ssa. Pohjoismaisten työterveyslaitosten
yhteistyötä tiivistettiin vuoden 2014 aikana.
6000
5241
5000
4527
4000
3134
3000
2213
2000
1000
0
1990
1400
250 110
2010
450
2011
Facebook-tykkääjät
870
2012
2013
2014
Twitter-seuraajat
Tutkimus ja kehittäminen
Työterveyslaitoksen t&k-toiminnan keskeisimmät
rahoittajat ovat EU, Tekes ja Työsuojelurahasto.
Ulkopuolisen rahoituksen volyymi oli 9,07 miljoonaa
euroa, valtionapua käytettiin 12,3 miljoonaa euroa.
T&k-toimintaa määritteli myös vuonna 2014
monitieteisyys ja läheinen yhteistyö työpaikkojen
kanssa.
Toiminta tieteenaloittain 2013
Laitos osallistui SuomiAreenan työhyvinvoinnin
tilaa koskeviin keskusteluihin yhdessä Työelämä2020
-hankkeen ja Suomalaisen Työn Liiton kanssa.
Hyvän johtamisen kriteerit syntyivät yhteistyössä
Johtamisverkoston kanssa. Julkiselle sektorille
suunnattujen kriteerien näkökulmia ovat osaaminen,
yhteistyö ja verkostot, luottamus, uudistuminen ja
monimuotoisuus.
Työn imu keräsi ennätysyleisön Työterveyslaitoksen
Tutkimuspäivässä. Työpaikoilla kannattaa siirtää
ajatus siihen, mikä toimii hyvin, kannusti professori
Wilmar Schaufeli, joka on luonut työn imun käsitteen.
Hyvä työn imu tuo parempaa laatua, poissaolojen
vähentymistä ja tuottavuuden kasvua.
5
Toimintakertomus_2014.indd 5
7.4.2015 14:34:44
1
Työterveyslaitoksen toiminta
strategiakaudella 2011–2014
Johdon katsaus
Uudistuva Työterveyslaitos
tukemassa työelämää
Menneellä strategiakaudella Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite oli vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä.
Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan
edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään. Työterveyslaitos on kehittänyt
lukuisia ratkaisuja, jotka edistävät sekä työhyvinvointia
että työn tuloksellisuutta.
Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä huolimatta viime vuosien hankalasta taloudellisesta tilanteesta.
Eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta ja tehtyjen
lakimuutosten vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
määrä laski vuodesta 2013 kahdeksan prosenttia ja oli
ensimmäistä kertaa 2000-luvulla alle 20 000 henkeä.
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna
työuran keskimääräinen pituus oli 61,2 vuotta vuonna
2014, missä oli parannusta 0,3 vuotta edellisestä vuodesta. Työurien pidentämiseksi on edelleen paljon tehtävää; eliniän pidentyessä huoltosuhteen kehitys vaikuttaa
olennaisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Siksi työurien pidentäminen säilyy Työterveyslaitoksen
uuden strategian keskeisenä tavoitteena.
Menneen strategiakauden visio Hyvinvointia työstä säilyy 1.1.2015 alkaneen strategiakauden iskulauseena.
Ajattelutapa siitä, että työssä mukana oleminen tuottaa
hyvinvointia yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle,
nousi menneen strategiakauden aikana yhteiskunnalliseen keskusteluun aikaisemman työelämää lähinnä riskilähtöisesti tarkastelleen näkökulman rinnalle. Työpaikoilla on havahduttu aiempaa kattavammin tunnistamaan,
arvioimaan ja edistämään työhyvinvointia ja tuottavuutta edistäviä tekijöitä ja toimintatapoja.
Vuoden 2014 kolmen fokusalueen ohjaamana (työurien
pidentäminen, työelämän laadun kehittäminen ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen) Työterveyslaitos tuotti ja levitti työelämää tukevia ratkaisuja
työelämän hyödyttämiseksi. Digitalisaation haasteeseen
vastaavat päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua tukevat viestinnän muodot (esim. Viesti päättäjälle
-konsepti) ja asiantuntijatoiminnan muodot (mm. laaja
asiantuntijoittemme hyödyntäminen mediassa ja työelämän kehittämisen työryhmissä), työelämää koskevan tilannetiedon tuottaminen (mm. Työterveyshuolto
Suomessa -katsaus, COCHRANE-katsaukset) ja suoraan
työelämää hyödyttävä palveluliiketoimintamme ovat onnistuneesti palvelleet strategisten tavoitteiden toteuttamista.
Tutkimuslaitosuudistus ja
niukkeneva valtionapu
Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisen keskiTutkimuslaitosten valtionavun vähennys johtuu valtioössä on ollut erityisesti yhteistyön ja toimintatapojen keneuvoston periaatepäätöksestä koskien tutkimuslaitoshittäminen työpaikan toimijoiden, muun terveydenhuolten ja tutkimusrahoituksen uudistusta, vuoden 2013
lon sekä kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa.
kehysriihessä sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusTyökyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen puuttumisen
toimintaan erikseen kohdennetusta 30 miljoonan euron
mallien kehittäminen ja arviointi on ollut keskeistä, tärvaltionavun vähennyksestä sekä erilaisista tuottavuuskeimpinä 30–60–90-toimintamalliin liittyvät käytännöt.
vähennyksistä. Kokonaisuudessaan näiden päätösten
Uusittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntoteuttaminen merkitsee Työterveystö kiteytti työterveyshuollon laadun
laitoksen valtionavun vähentymistä
kehittämisen tavoitteet.
Keskeisiä verkostoja
vähintään 26 % vuosina 2014–2017.
Verkostoista tuli menneellä strategiakaudella tärkeä tapa kehittää
työelämää. Työterveyslaitos toimi
avaintahona Johtamisen kehittämisverkostossa ja Työhyvinvointifoorumissa sekä osallistui aktiivisesti
Työelämä 2020 -hankkeen ja KASTEohjelman toimintaan.
työelämätiedon ja
työelämän kehittämisen
ratkaisujen levittämiselle:
Työelämä2020 -hanke
Johtamisen
kehittämisverkosto
Työhyvinvointifoorumi
Nolla tapaturmaa -foorumi
Strategiakaudella Työterveyslaitoksen
valtionavun vähennysten seurauksena jouduttiin YT-neuvottelujen kautta
laitoksesta lopettamaan yhteensä 58
työsuhdetta. Lisäksi valtionavun leikkausten seurauksena Lappeenrannan
aluetoimipisteen toiminta lakkautettiin ja TTT-lehden julkaisemisesta luovuttiin vuoden 2014 lopussa.
6
Toimintakertomus_2014.indd 6
7.4.2015 14:34:45
henkilötyövuotta
850
800
799
751
750
736
736
700
704
709
648
650
600
550
500
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 1. Työaika henkilötyövuosina -kehitys 2008–2014.
Leikkauksilla on vaikutuksensa laitoksen suoriutumiskykyyn ja mm. sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen toteutumiseen. Uusi strategia rajaa
laitoksen fokusoitumista aiempaa tiukemmin. Tämä ja
niukkenevat resurssit on huomioitava tulossopimusta
laadittaessa.
Työterveyslaitoksesta tehty
kansainvälinen arviointi korosti
työelämää koskevan tutkimustiedon
tärkeyttä suomalaiselle
yhteiskunnalle
Työterveyslaitoksen toimintaa vuosina 2009–2013 koskenut kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 2014
sosiaali- ja terveysministeriön tilaamana. Yhtä aikaa
STM:n hallinnonalalla toteutettiin arviointi Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
Arviointi nosti Työterveyslaitoksen vahvuudeksi keskeisen kotimaisen ja kansainvälisen roolin tutkitun työelämätiedon ja ratkaisujen tuottajana, työelämäverkostojen
ylläpitäjänä ja työelämän kehittäjänä. Arviointiryhmän
suositukset kannustivat laitosta mm. tunnistamaan
työurien pidentämisen kannalta keskeiset sisällöt uutta strategiaa muodostettaessa, panostamaan vaikuttavuuden ja tehokkuuden uskottavaan osoittamiseen sekä
lisäämään tehokkaiksi ja vaikuttaviksi osoitettuja työelämäinterventioita.
Arviointiryhmän mukaan Työterveyslaitos pystyy dynaamisimmalla ja suorimmalla tavalla palvelemaan sidosryhmiään sekä suomalaista ja eurooppalaista työelämää
itsenäisenä laitoksena.
Työterveyslaitoksen uusi strategia
laadittiin kaudelle 2015–2020
niukkenevassa voimavaratilanteessa
Osin yhtä aikaa kansainvälisen arvioinnin kanssa Työterveyslaitoksessa valmisteltiin uusi strategia, joka nosti laitoksen kohteiksi kaudella 2015–2020 kolme strategista
painopistettä ja kaksi erityiskysymystä.
Strategiset painopisteet:
1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä
2. Työkyvyttömyyden vähentäminen
3. Työterveysyhteistyö
Erityiskysymykset:
4. Uusien teknologioiden turvallisuus
5. Arktisen työn työhyvinvointi.
Työterveyslaitoksen vaikuttamista
verkostoissa
Tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti SOTERKO-yhteistyöverkostoa laajennettiin: THL:n, STUKin ja
Työterveyslaitoksen lisäksi mukaan tulivat Evira, Fimea,
Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT ja VTT. Laajennetussa
yhteistyössä valmisteltiin kaksi uutta tutkimusohjelmaa:
Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset
sekä Nanohiukkaset ja terveys. Lisäksi riskienhallintaan
liittyvää ohjelmaa laajennettiin kaivosturvallisuuskokonaisuudella.
Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen jatkui. Tanskan,
Norjan ja Suomen työterveyslaitokset lisäävät keskinäistä yhteistyötään ja pyrkivät yhteisellä Pohjoismaisen ministerineuvoston tukemalla projektilla vakiinnuttamaan
pohjoismaista työterveystoimintaa ja tiedonkeruuta.
Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä
työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti.
Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön, ja se toteutui Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutimme osaltamme
WHO:n Global Plan of Action on Workers’ Health -ohjelman (WHA60.26) tavoitteita, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien
osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILOn
uudessa kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveysverkostossa.
7
Toimintakertomus_2014.indd 7
7.4.2015 14:34:45
Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu
asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa oli käynnissä 15 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja useita hankehakemuksia valmisteltiin. Käytimme EU:n tarjoamia
rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistauduimme hakemaan rahoitusta myös Horisontti 2020 -ohjelmasta.
Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti
nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia
hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions-hanke (2013–2017) ja 59
eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina.
Health (ICOH) on keskeisin. Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association (IEA) ja International Occupational
Hygiene Association (IOHA), jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii
aktiivisesti International Social Security Associationissa
(ISSA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa.
Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa
tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä näyttöön perustuvaa yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen
ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta.
Laitos jatkoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 2014 syksyyn. Topic Center
-toiminnan loppuessa laitos neuvotteli uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbao-viraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös 12 eurooppalaisen työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen PEROSH-verkostossa ja
EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI).
Kohti uutta kautta
Huolimatta haastavasta vuodesta ja talouden kehityksestä Työterveyslaitos suuntaa seuraavalle strategiakaudelle vakaassa tilanteessa. Ulkoisen rahoituksen
määrässä mitattuna laitos on suoriutunut kovassakin kilpailutilanteessa hyvin, ja tutkimuksen laatu ja laitoksen
näkyvyys työelämän tukijana ovat pysyneet korkeina.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational
M€
20
18
16
16,4
17,2
17,2
17,4
17,5
18,7
18,5
18,5
14
12
10
8
9,2
8,4
7,9
10,1
9,3
9,3
8,9
9,1
6
4
2
1,3
1,1
1,1
1,1
2,1
1,9
1,6
1,5
0
2007
2008
2009
Tiedolla vaikuttaminen
2010
2011
Asiakasratkaisut
2012
2013
2014
Ratkaisujen kehittäminen
Kuva 2. Omat tuotot toiminta-alueittain milj. euroa 2007–2014.
8
Toimintakertomus_2014.indd 8
7.4.2015 14:34:46
2
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:
Työurien pidentämisen kehittyminen
kaudella 2011–2014
Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa toteuttamiseen fokusalueittensa kautta.
Työurien hallinta, erityisesti nuoret ja
maahanmuuttajat
Työurien pidentämisen keinot liittyvät systeemiin kohdistuvien muutosten ohella laadullisiin tekijöihin. Työuria
voidaan pidentää vaikuttamalla työkykyyn, työhyvinvointiin, terveyteen, työsuojeluun, eriarvoisuuden vähentämiseen ja julkisen palvelujärjestelmän toimivuuteen. Työterveyslaitoksessa tuotettiin tietoa työurien hallintaan
liittyvistä tekijöistä sekä kehitettiin ja levitettiin yhdessä
yhteistyökumppaneiden kanssa mm. seuraavia työkaluja
työpaikkojen käyttöön:
Kohti työelämää-, Koulutuksesta työhön- ja Vaikuta työturvallisuuteen -ryhmämenetelmät, jotka perustuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen nuorten uraohjaukseen.
Menetelmien avulla vahvistetaan nuorten urataitoja ja
ehkäistään syrjäytymistä1.
Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmä kehitettiin organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon
yhteiseksi työkaluksi erityisesti ikääntyvän henkilöstön
työuran hallinnan lisäämiseen. Tutkimus osoitti, että menetelmällä parannettiin osallistujien psyykkisiä voimavaroja, vähennettiin masennusoireita ja ennenaikaisen
eläkkeelle jäämisen ajatuksia2.
Perhevapaalta työelämään -menetelmä sopii sekä työn
hakua että aiempaan työpaikkaan palaamista suunnitteleville3.
Käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi on
kerätty Työ ja perhe-elämä -ohjelmassa. Työn ja perheelämän tasapainoa voidaan parantaa muun muassa työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla4.
kehittymistä ja erilaisia ilmenemismuotoja Euroopassa.
Raportin käytännöllinen ote auttaa kehittämään työpaikan ikäjohtamisen käytäntöjä6.
Onnistu osaamisen uudistajana -arviointimallin avulla
voidaan arvioida yrityksessä käytössä olevien osaamisen
ja työuran kehittämistapoja käytännönläheisesti7.
Tukemalla maahanmuuttajia sekä työelämää ja työorganisaatioita maahanmuuttokysymyksissä sekä mahdollistamalla erilaisia kouluttautumispolkuja voidaan
maahanmuuttajia auttaa kiinnittymään suomalaiseen
työelämään. Näin edistetään suomalaisten työpaikkojen
hallittua moninaistumista. Työterveyslaitos tuotti tietoa,
toimintamalleja ja käytännön ideoita monikulttuurisille
työpaikoille sekä maahanmuuttajien työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi8.
Terveyden edistäminen työpaikalla
Ns. TEDI-menetelmän avulla henkilöstö yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon edustajien kanssa tunnistaa työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, luo kriteerit,
joilla työyhteisö voi edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä
laatii toimintasuunnitelman tarvittaville toimenpiteille9.
Interventiotutkimusten kohteina olivat mm. ammattiautoilijat, joilla on korkea riski joutua liikenneonnettomuuteen tai menettää työkykynsä mm. epäterveiden
elintapojen seurauksena. Tutkimuksissa kehitettiin työpaikoille, työntekijöille ja työterveyshuolloille työkaluja,
joilla voidaan edistää terveiden elintapojen noudattamista työpäivän aikana10.
Työkaluja alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla levitettiin mm. interventioiden ja koulutuksen avulla
(Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen –
ohjeita esimiehelle sekä AHA-kysely)11.
Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen näkökulmasta5. Ikäjohtaminen Euroopassa -raportti analysoi ikäjohtamisen
1 http://www.ttl.fi/fi/tyoura/nuoret/sivut/default.aspx
2 http://www.ttl.fi/fi/asiantuntijapalvelut/tyoura/tyouran_uurtaja/sivut/default.aspx
3 http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/perhevapaa/sivut/default.aspx
4 http://www.ttl.fi/partner/tyojaperhe/Sivut/default.aspx
5http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/johtaminen_ja_esimiestyo/ikajohtaminen/sivut/default.aspx
6http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/ikajohtaminen/sivut/default.aspx
7http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/onnistu_osaamisen_uudistajana.pdf
8http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/sivut/default.aspx
9http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/terveyden_edistaminen_tyopaikalla/Sivut/default.aspx
10http://www.ttl.fi/partner/virkeana_ratissa/Sivut/default.aspx
11http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/alkoholi/sivut/default.aspx
9
Toimintakertomus_2014.indd 9
7.4.2015 14:34:46
Työ- ja toimintakyvyn tukeminen
Laajoissa seurantatutkimuksissa selvitettiin työn psykososiaalisten tekijöiden (stressi, sosiaalinen pääoma),
terveyden, työkyvyn ja työssä jaksamisen välistä yhteyttä. Sairaalahenkilöstöä koskevan tutkimuksen mukaan
viime vuosien aikana toteutetut rakennemuutokset ovat
yhteydessä sairaalaorganisaatioiden työntekijöiden kokemaan työkyvyn alenemaan12. Opettajia koskevan tutkimuksen mukaan oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset
tekijät, kuten koulun omaisuuteen kohdistuva ilkivalta,
koulukiusaaminen ja koulutyytymättömyys, olivat yhteydessä opettajien sairauspoissaoloihin.
Pitkittäistutkimukset osoittivat, että kokemukset työn
imusta ennakoivat työntekijöiden parempaa terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, onnellisuutta ja positiivisia työuran kokemuksia sekä vaikuttavat myönteisesti myös perhe-elämän laatuun.14,15,16
Työterveyslaitoksen epidemiologisissa tutkimuksissa
selvitettiin työhön osallistumiseen tähtäävien lakimuutosten vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja työhön osallistumiseen. Lisäksi selvitettiin
työkyvyttömyyteen johtavia tekijöitä sekä tuki- ja liikuntaelinten ja yleisten kansansairauksien välisiä yhteisiä
riskitekijöitä ja niiden ehkäisykeinoja. Lisäksi tunnistettiin työkyvyn kehittymistä ja sitä vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä keski-iässä. Tuki- ja liikuntaelinten terveyden
edistämiseen ja sairauksien hallintaan kehitettiin TULE
TYÖHÖN -toimintamalli, joka soveltuu kaikille toimialoille työnantajien, työntekijöiden ja työterveyshuoltojen
käyttöön17.
Ammattipohjaiset työaltistematriisit työn fyysisille ja
psykososiaalisille kuormitustekijöille valmistuivat. Kuormitustieto löytyy matriiseista 350 ammatille tai ammattiryhmälle. Nämä kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen
ammateista. Tieto kuormitustekijöistä perustuu useiden
tuhansien terveystutkimuksiin osallistuneiden suomalaisten työntekijöiden haastatteluihin. Matriiseja hyödynnetään tutkimuksessa, kun halutaan selvittää työhön
liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Työaltistematriiseja hyödynnetään myös ammatillisessa kuntoutuksessa.18,19
Työpaikan esteettömyys mahdollistaa osatyökykyisten
ihmisten osallistumisen työelämään ammattitaitonsa
ja edellytystensä mukaisesti. Työterveyslaitos julkaisi ja
levitti työkaluja esteettömyyden arviointiin ja edistämiseen työpaikoilla20.
Lähes kaikki työ sisältää vuorovaikutusta tietoteknisten välineiden kanssa. On tärkeää suunnitella laitteet
ja toiminta siten, että lopputulos on sopusoinnussa
ihmisen tiedonkäsittelyn kykyjen ja rajoitusten kanssa.
Kognitiivisen ergonomian tutkimus keskittyi ihmisen
ja tietotekniikan väliseen vuorovaikutukseen, visuaaliseen käytettävyyteen ja kognitiiviseen kuormittumiseen.
Ikääntymiseen liittyy monenlaisia fysiologisia ja hermostollisia muutoksia. Myös elämäntilanne, uni, stressi ja
terveys vaikuttavat kaiken ikäisillä kognitiiviseen suorituskykyyn. Mahdollisia ikääntymiseen liittyviä muutoksia voidaan useissa tapauksissa kompensoida oikeilla
työaika-, näkö- ja kognitiivisen ergonomian ratkaisuilla.
Työterveyslaitoksessa kehitetyt testit auttavat terveydenhuollon ammattilaisia selvittämään muistin ja keskittymisen heikentymisestä huolestuneen työntekijän
tilannetta21.
Hyvin toimivat työtilat edistävät työhyvinvointia ja työkykyä, parantavat työprosessien toimivuutta ja lisäävät
työn tuottavuutta. Työtilojen suunnittelussa tulee ottaa
huomioon tilojen käytettävyys ja käyttäjien tarpeet. Työterveyslaitos ohjasi kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita
ottamaan huomioon käyttäjälähtöisen lähestymistavat
uudis- ja korjausrakentamisessa. Työterveyslaitos kehitti
ja levitti työkaluja sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan22.
Työelämän laadun kehittäminen
Kunta10- sekä sosiaali- ja terveysalan seurantatutkimukset tuottivat tietoa 2000-luvun työelämän laadun ja
työhyvinvoinnin kehityksestä julkisella sektorilla, kuntasekä sosiaali- ja terveysalan työoloista sekä työnimun
avaintekijöistä eri ammatissa, toimialoilla ja organisaatioissa. Tutkimusten perusteella luotiin periaatteita ja
ohjeita julkisten palveluiden uudistamiseen ja uudistumisen johtamiseen23. Strategiakaudella laaditut Hyvän
12 Kokkinen L and Konu A. Work ability of employees in changing social services and health care organizations in Finland. IJO
MEH. 2012;25(2)
13 Ervasti J. Oppilaisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät, kouluympäristö ja opettajien sairauspoissaolot. Työelämän tutkimus. 2013;11(1):1-98.
14 Hakanen J et al. (2011). A 35-year Follow-up Study on Burnout among Finnish Employees, Journal of Occupational Health Psychology, 16, 345-360.
15 Hakanen J et al. Enrichment processes and gain spirals at work and at home: A three-year cross-lagged panel study.
JOOP. 2011;84(1):8-30. Epub 201
16 Hakanen J and Schaufeli Wilmar B. Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction?
A three-wave seven-year prospective study. JAD. 2012;141(2-3):415-424. Epub 2012.
17http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/tuletyohon/Sivut/default.aspx
18 Solovieva S et al. Development of Physical and Psychosocial Job Exposure Matrices. Juvenes Print. Finnish Institute of Occupa-
tional Health; 2014. (60 p.)
19 Solovieva S et al. Evaluation of the validity of job exposure matrix for psychosocial factors at work. PLoS One. 2014;9(9)
20http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/esteeton_tyoelama/sivut/default.aspx
21http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/kognitiivinen_ergonomia/sivut/default.aspx
22http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/Sivut/default.aspx
23 http://www.inno-vointi.fi/fi/
10
Toimintakertomus_2014.indd 10
7.4.2015 14:34:46
johtamisen kriteerit tukevat julkisen sektorin johtamisen
kehittymistä24.
Työhyvinvointi edistää tutkitusti tuottavuutta, työntekijöiden jaksamista ja asiakastyytyväisyyttä sekä parantaa
organisaation imagoa. Työterveyslaitos kokosi tietoa siitä, millaisten käytäntöjen on työpaikoilla koettu luovan
hyvinvointia25 sekä esimerkkejä työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä. Lisäksi se laati ohjeita siihen, miten
ehkäistään työpaikkakiusaamista.26,27,28
Työterveyslaitos tutki laajasti nanoteknologioiden vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen. Tutkimustiedon
pohjalta laadittiin ja levitettiin malliratkaisuja nanomateriaalien käsittelyyn, tavoitetasoja teollisille nanomateriaaleille sekä ohjeita altistumisen arvioitiin.
Politiikkatoimenpiteet
Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle
Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen30,
jossa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden
yleisyys asuin- ja työpaikkarakennuksissa sekä niiden
taloudellinen merkitys. Lisäksi selvitettiin kosteus- ja
homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat
toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tarkastusvaliokunta antoi vuonna
2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 14-kohtaisen
listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää
maan hallitukselta. Asiasta valmistui eduskunnan mietintö, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat.
Tarkastusvaliokunnan kuulemiset ministeriöittäin on toteutettu vuonna 2014.
Työterveyslaitos laati yhteistyössä THL:n kanssa arvioinnin siitä, miten vaikuttavia ja oikeaan osuvia lasten,
nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisen
politiikkatoimet ovat. Tarkoituksena oli parantaa toimien
kohdentamista31. Raporttia hyödynnettiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä
sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpanossa.
Työterveyslaitos koordinoi EU:n rahoittamaa nanomateriaalien turvallisuutta edistävien hankkeiden yhteenliittymää eli NanoSafety Clusteria. Klusteriin kuuluvissa tutkimusprojektissa EU:n rahoitusosuus on yhteensä 112
miljoonaa euroa. Klusterin yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa nanomateriaalien vaikutuksista terveyteen ja
ympäristöön, jotta teollisuus ja julkinen sektori saa tukea
päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun EU-tasolla.
Arvio tarvittavista lisätoimista
Työelämän muuttuessa nopeasti on hahmotettava eri
tekijöiden väliset yhteydet. Uutta tutkimustietoa tarvitaan työuraan vaikuttavista tekijöistä ja niiden välisistä
yhteyksistä sekä työuran hallinnan keinojen leviämisestä
ja vakiintumisesta työpaikkojen rakenteisiin ja käytäntöihin. Työuratutkimuksessa on yhdistettävä talouden,
työvoimapolitiikan, terveyden, osaamisen ja työosallisuuden näkökulmat.
Automatisaatio, digitalisaatio, robotisaatio, uudet teknologiat sekä laajojen ja monimutkaisten tietomassojen
käsittely tulevat edelleen lisääntymään työelämässä.
Tämä muuttaa työprosesseja ja työtehtäviä sekä luo uusia vaatimuksia työntekijän työ- ja suorituskyvylle.
Kognitiivisen ergonomian ja neuroergonomian kehittäminen ja edistäminen yksilötasolla, työpaikoilla ja
terveydenhuollossa korostuvat. Uutta tietoa tarvitaan
näiden muutosten vaikutuksista työterveyteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen sisäiseen toimivuuteen
ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimukseen perustuvia
ratkaisuja tulee edelleen levittää ja juurruttaa muutosten
hallinnan tueksi työpaikoille. Synteettisiä nanomateriaaleja käytetään yhä useammissa tuotteissa ja prosesseissa. Lisää tietoa tarvitaan nanomateriaalien vaikutuksista
ihmisen terveyteen sekä suojautumiskeinoista ja turvallisista nanomateriaalista.
Työterveys- ja työturvallisuustoiminta kaipaa uudistumista ja laajentamista, koska työn muuttuessa henkinen
kuormitus ja psykososiaaliset tekijät korostuvat. Myös
työn tuottavuuden, taloudellisten hyötyjen ja asiakasnäkökulman huomioon ottaminen työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittämisessä on tärkeää. Työhyvinvoinnin kehittämisen tulee yhdistyä yhä tiiviimmin työpaikan
prosesseihin sekä toimitilojen ja tietojärjestelmien suunnittelun ja käyttävyyden parantamiseen.
Työelämän kehitys
Työterveyslaitoksen strategisten
mittareiden valossa
Työterveyslaitoksen toiminnan seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista.
24http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/sivut/default.aspx
25www.tepsi.fi
26 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Tuottavuus_ja_tyoelaman_laatu_B5_nettiin.pdf
27 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/organizaatiomuutos_esimiehen_henkilöstohallinnon_ja_tyontekijan_nakokulmasta.aspx
28 www.ttl.fi/sopuisa
29http://www.ttl.fi/partner/nanoturvallisuuskeskus/Sivut/default.aspx
30 Reijula ym., Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, 18.10.2012
31 Ristolainen H ym. Valtioneuvoston raporttisarja 2/2013, Helsinki
11
Toimintakertomus_2014.indd 11
7.4.2015 14:34:46
Työterveyslaitoksen vaikuttavuus
Strateginen vaikuttavuus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
• 25-vuotiaan
eläkkeelle
siirtymisiän
odote pitenee
Työelämäasenteet
muuttuvat
Työurat
pitenevät
Työhyvinvointiin
investoidaan
työpaikalla
Työterveyshuollon
vaikuttavuus
paranee
• Työllisen
työajan odote
pitenee
Nuoret
kiinnittyvät
työelämään
• Työllisyysaste
paranee
(15–64 v.)
Kuva 3. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit.
2012 lähtien ollut lievästi laskevassa suunnassa (kuva
4). Vuosina 2014 ja 2013 työllisyysaste on pysytellyt
lähes samana (2014: 68,3 %; 2013: 68,5 %). Työllisiä
oli vuonna 2014 keskimäärin 2,4 miljoonaa, noin 9 000
vähemmän kuin vuonna 2013.
Työelämän kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan
työllisyyteen sekä riittäviin työvoimavaroihin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työikäisten työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina 2005–2008, mutta laman myötä se laski alle 70 prosentin ja on vuodesta
74
69,4
%
70,6
69,9
68,9
68
67,7
66
67,7
66,9
68,3
68
67,3
67,2
68,6
68,5 68,3
66,2
Miehet
Yhteensä
Naiset
65,4
64,3
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
vuotta
36
34,6
35
34
34
33,3
34
33
69
31,5
32
32,1
32
32,1
32,7
34,3
33,5
33,9 33,9
Kuva 5. Strateginen mittari: työllisen
ajan odote 15-vuotiaalla, vuotta. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010)  pitenee.
Lähde: ETK.
33,6
32
31
30
Miehet
Yhteensä
Naiset
29
28
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
12
Toimintakertomus_2014.indd 12
6
67,8
64
62
69,2
Kuva 4. Strateginen mittari: 15–64
-vuotiaiden työllisyysaste, %. Tavoite
2015: 68 % (2010)  + 4 %. Lähde:
Tilastokeskus.
72
70
70
7.4.2015 14:34:48
6
30
%
Kuva 6. Strateginen mittarit: 15–24 -vuotiaiden
työttömyysaste, %. Tavoite 2015: (2010 21,4 %)
 pienenee. Lähde: Tilastokeskus.
25
20
21
21,8
21,5 21,4
20,7 20,1
19,9
20,5
19
16,5 16,5
15
10
18,7
20,1
Miehet
Yhteensä
Naiset
2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
15-vuotiaan työllisen ajan odote on noussut 2000-luvulla 2,4 vuotta, miehillä nousu on 1,5 vuotta ja naisilla
3,2 vuotta (kuva 5). Työllisen ajan odote vuonna 2013
ja 2014 oli 33,9 vuotta eikä sukupuolten välillä todettu
enää eroa odotteessa.
Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, kun se vuonna
2013 oli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi. Työttömiä oli
vuonna 2014 keskimäärin 232 000 henkeä, 13 000
enemmän kuin vuonna 2013. Myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömyys syveni
vuonna 2014.
Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa etenkin nuorten
työllistymiseen. Laman aikaan vuosina 2009–2010
15–24-vuotiaiden työttömyysaste (työttömien osuus
työvoimasta) ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se
kääntyi laskuun. Vuoden 2012 jälkeen se alkoi kasvaa, ja
vuonna 2014 20 prosentin raja jälleen rikkoutui (kuva 6).
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen mukaan
työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa
oli 50 000 alle 25-vuotiasta joulukuussa 2014. Heidän
määränsä oli 6 000 suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista oli
nuorten yhteiskuntatakuun jatkohanke, ns. nuorisotakuu, joka tarjoaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja
alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-,
opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Valtion
taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan
nuorten yhteiskuntatakuu nopeutti hieman nuorten aktivointia ja siitä hyötyivät eniten ammatillisen koulutuksen saaneet nuoret, mutta takuun työllisyysvaikutukset
jäivät panostuksiin nähden vähäisiksi32. Tutkijat arvioivat,
että myös nuorisotakuuseen kohdistetut työllisyysodotukset voivat olla ylimitoitettuja.
Työvoimatutkimuksen mukaan työvoiman ulkopuolella
olevia oli vuoden 2014 joulukuussa lähes 1,5 miljoonaa
henkeä. Heistä piilotyöttömiä oli 138 000, mikä oli 14
000 vähemmän vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna.
Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva
henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä
viimeisen neljän viikon aikana.
Opiskelijoista on tullut työelämässä puskuri, joka lievittää taantumien aiheuttamaa iskua työmarkkinoilla.
Kun työvoiman kysyntä vähenee taantumassa, opiskelijat keskittyvät opiskeluun. Tuoreimman tiedon mukaan
opiskelijoista oli työllisiä 43,5 prosenttia vuonna 2013.33
Nuoren sujuvat siirtymäkohdat koulutuspolulla ovat tärkeitä myöhemmälle urakehitykselle. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole
opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 asti,
mutta on viime vuosien aikana kääntynyt lievään laskuun
(kuva 7). Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut nuori16
14
12
%
13,5
11,4
13,3
11,4
13,3
13,6
13,6
11,4
11,7
11,8
10
8
6
4
9,1
9,4
9,5
9,7
9,9
13,1
12,9
11,4
11,4
9,7
9,8
12,5
10,6 10,8
10,5
9,7
9,4
9,5
Miehet
Yhteensä
Naiset
8,3
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 7. Strateginen mittari: 17–24-vuotiaat koulutuksen
ulkopuolella, %. Tavoite 2015: (2010 11,4 %)  pienenee.
Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus /Mika Witting.
32 Hämäläinen K et al. The labour market impacts a youth guarantee: lessons for Europe? VATT Working Papers 60, Helsinki 2014
33 Lehto A-M, Tilastokeskus, HS 18.1.2014
13
Toimintakertomus_2014.indd 13
7.4.2015 14:34:48
sotakuuseen liittyvä koulutustakuu, joka lupaa jokaiselle
juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.
alitti vuonna 2014 ensimmäisen kerran 2000-luvulla 20
000 henkilön tason ja laski 8 % vuoteen 2013 verrattuna. Useimmiten työkyvyttömyyden aiheuttavat mielenterveyden häiriöt tai tuki-ja liikuntaelinten sairaudet.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on suhteellisesti
suurempaa työntekijäasemassa kuin asiantuntijatehtävissä olevien keskuudessa. Työntekijämiesten työurat
jäävät kolme vuotta lyhemmiksi kuin ylempien toimihenkilömiesten työurat. Vaikka uusien työkyvyttömyyseläkkeiden vuosittainen määrä on vähentynyt 2000-luvulla,
erot eri ammattiryhmien välillä eivät ole laskeneet
Vuonna 2014 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,2-vuotiaana ja työeläkkeelle siirtyi n. 70 300 henkilöä, n. 3
000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa työuran pituutta ja niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan
odottaa olevan työssä jäljellä olevana elinaikanaan.
Vuonna 2014 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote
työeläkejärjestelmässä oli 61,2 vuotta, kun se kahtena
edellisenä vuonna oli 60,9 vuotta. Odote on noussut 2,1
vuotta vuodesta 2005 (kuva 8). Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu eläkkeellesiirtymisiän
odotteen tavoite vuonna 2025 on 62,4 vuotta.
Nuoremmissa työikäisten ryhmissä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on ollut laskusuunnassa 2010-luvulla.
Selvintä lasku on ollut 40–44-vuotiaiden ikäkohortissa.
Sen sijaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yhä lähes yhtä usein kuin viisi
vuotta aikaisemmin.
Eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen vaikutti eniten
työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (18 800 henkilöä)
vuotta
61,5
60,9 60,9
61
60,4 60,5
60,5
59,8
60
58,9
58,8
59,5 59,5 59,4
59,5
59
Kuva 8. Strateginen mittari: 25-vuotiaan
eläkkeelle siirtymisiän odote, vuotta.
Tavoite 2015: 60,4 v (2010)  + 1,6.
Lähde: ETK.
61,2
59,1 59,1
58,5
2002 2003
58
57,5
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
0,5
0,44
0,45
0,44
0,42
0,39
0,4
0,35
0,31
0,33
0,31
0,29
0,3
0,25
0,2
0,24
0,22
0,18
0,27
0,26
0,24
0,21
0,19
0,18
0,37
0,18
0,24
0,21
0,18
0,19
0,17
0,15
0,1
0,05
0
2009
25–29-vuotiaat
2010
2011
30–34-vuotiaat
2012
35–39-vuotiaat
2013
2014
40–44-vuotiaat
Kuva 9. Strateginen mittarit: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25–44
-vuotiailla ikäryhmittäin, %. Tavoite 2015: 2010-tilanne  pienenee. Lähde ETK.
14
Toimintakertomus_2014.indd 14
7.4.2015 14:34:49
3
Strategiset
fokusalueet
3.1 Työurien pidentäminen
3.1.1 Työhön osallisuuden lisääminen
Yhteistyössä Kelan ja Eläketurvakesja perhe-elämä -ohjelmassa kerättiin
Sairausvakuuslain
kuksen kanssa vertasimme vuonna
tietoa kansainvälistä katsausta varten
2008 osasairauspäivärahaa saaneityön ja perheen yhteensovittamista
muutoksien tavoitteena on
den työhön osallistumista samana aiparantavista interventioista työpaivähentää sairauspoissaoloja
kana täyttä sairauslomaa saaneisiin,
koilla. Katsaukseen koottiin suomaja työkyvyttömyyseläkkeitä
jotka olisivat olleet osasairauspäilaisten työpaikkojen perheystävällisiä
sekä lisätä
värahaan oikeutettuja. Molemmissa
käytäntöjä (n=2 407) sekä vinkkejä
osatyökykyisten työhön
ryhmissä työhön osallistuminen vätyön ja muun elämän yhteensovitosallistumista. Tietoa
heni seuranta-aikana, mutta osasaitamiseen (n=927). Näiden tuloksia
näiden toimenpiteiden
rausvapaaryhmässä väheneminen oli
sekä ohjelman toimintaan osallistuvivaikuttavuudesta on
keskimäärin 5 % pienempää kuin veren työpaikkojen kuvauksia on julkaisvähitellen saatavissa.
tailuryhmässä. Osasairauspäivärahan
tu internetissä.40
käyttö vaikutti myönteisesti työhön
osallistumiseen erityisesti miehillä, yli
Valmisteilla on työn imua uran seni45-vuotiailla sekä mielenterveydenhäiriöiden yhteydesorivaiheeseen -ryhmämenetelmä vanhempien työntesä.37 Rekisteriaineistopyyntö on vireillä 30:n ja 90 päivän
kijöiden hyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemiseen.
säännön vaikutusten selvittämiseksi.
Menetelmän vaikuttavuutta mm. työuran hallintaan, työllistymiskykyyn,
Tuotimme verkkomateriaalia vaikeasti
hyvinvointiin, työkykyyn ja henkilöLevitimme työpaikkojen
työllistyvien nuorten työuran tueksi
kohtaisiin voimavaroihin testataan
käyttöön menetelmiä
työsuojelun näkökulmasta. Materi55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä
ja toimintamalleja
aalia voivat käyttää sekä työllisyysyksityisellä sektorilla, kuntaorganierityisesti nuorten
palvelujen ohjaajat että työpaikkojen
saatioissa sekä valtion organisaatityöurasiirtymien hallintaan
työpaikkaohjaajat. Materiaali on hyöossa.
sekä työstä syrjäytymisen
dynnettävissä myös muiden kohdeehkäisemiseen tarkoitettuja
ryhmien kanssa työelämävalmiuksiOsatyökykyiset työssä -ohjelmassa
en vahvistamisessa. Materiaalista on
selvitimme uudenlaisen toimintakonratkaisuja ja arvioimme
tiedotettu Työterveyslaitoksen, STM:n
septin toteutumista ja sitä estäviä ja
niiden vaikuttavuutta.
ja TE-toimiston tiedotuskanavia käytedistäviä tekijöitä sekä hyviä käytäntäen.38
töjä 12 pilottiorganisaatiossa. Myös
ilmiön taloudellisia vaikutuksia tutKehitimme toimintamallin ja ryhmämenetelmän sekä
kittiin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa käytännöistä, joilla
suosituksia perhevapaalta työelämään paluun tukemituetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä
seksi. Menetelmä on saatavilla myös englanniksi. Vaijatkamista. Toimintamalli soveltuu TE-toimistoihin, yrikuttavuusarvioitu menetelmä lisää perhevapaalla olevien
tysten henkilöstöhallintoon ja työterveyshuoltoon.
vanhempien voimavaroja työuran hallinnassa.
Kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen tarkoitJulkaisimme henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhtaa tukitoimia työssä eli mm. ammatillista neuvontaa
teistyökaluksi tarkoitetun Työuran uurtaja® -ryhmämenja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista,
etelmän suomenkielisen version lisäksi englanniksi.39
työaikajärjestelyitä ja työn organisointia. TyöolosuhteiMenetelmä tukee ammatillista kehittymistä, motivaatioden mukauttaminen tukee etenkin liikuntavammaisten
ta ja työhyvinvointia. Osallistuimme useisiin kansainvähenkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia.
lisiin kirjaprojekteihin työurien kestävyyden alueella. Työ
Eri vammaryhmiin kuuluvien henkilöiden työssä olemis37 Kausto J et al. Effectiveness of new legislation on partial sickness benefit on work participation: a quasi-experiment in Finland. BMJ Open. 2014;4(e006685)
38http://www.ttl.fi/fi/tyoura/alkutaival/sivut/default.aspx
39 Participant’s workbooks: Towards succesful seniority, From family leave to work. Työterveyslaitos 2014.
40www.tyojaperhe.fi
41 Nevala N et al. Workplace Accommodation Among Persons with Disabilities: A Systematic Review of Its Effectiveness and
Barriers or Facilita tors. Journal of Occupational Rehabilitation 2014. DOI 10.1007/s10926-014-9548-z
42 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestel-
mällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 6, 2014.
http://hdl.handle.net/10138/135671
43 Nevala N ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Työterveyslääkäri 2014; 4: 63–66.
15
Toimintakertomus_2014.indd 15
7.4.2015 14:34:49
ta edisti henkilön hyvä pystyvyyden tunne, tukea antava
Kehitimme kuljetusalan pk-yritysten henkilöstön, erityönantaja ja työyhteisö, riittävä ohjaus, joustavat työtyisesti nuorten työntekijöiden, työkyvyn hallintamalleaikajärjestelyt sekä työn organisointi. Työssä olemista
ja tavoitteena edistää työsuojelutoimijoiden ja työterestivät tai edistivät työkavereiden ja
veyshuollon yhteistyötä työkyky- ja
työnantajien asenteet sekä vähäiset
terveysasioissa. Laadimme TOP 5 –
Työterveyslaitos levitti
tai kattavat tiedot vammasta tai saityöhyvinvoinnin keihäänkärjet -tartyöpaikoille keinoja
raudesta.41,42,43
kastuslistan. Valmisteilla ovat myös
työkyvyn ja terveyden
perehdyttämisohjeet työhön tulevalle
edistämiseksi.
kuljettajalle.
3.1.2 Työkyvyn
ylläpitäminen ja
edistäminen
Tuotimme oppaita maahanmuuttajille ja työnantajille
maahanmuuttajanuoren työhön perehdytykseen ja työkyvyn tukemiseen sekä loimme mallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseen. Näin
osallistuimme Nuorisotakuun toteuttamiseen. Luodut
työkalut ja menetelmät muodostavat nuoren monikulttuurisen työntekijän työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen mallin.
Työkalut ja menetelmät kiinnittävät huomiota nuoren
maahan muuttaneen henkilön omien taitojen ja valmiuksien edistämiseen, mutta tukevat myös toimijoita:
•
Avaimet kestävään opiskelu- ja työkykyyn -vinkkilista monikulttuuriseen ohjaukseen44
•
Työkykytaitoja nuorille – Monikulttuurisen nuoren
työkyvyn edistäminen45
•
Video-oppaat nuorille maahanmuuttajille omasta
työkyvystä huolehtimiseen46
•
Video material and tips for colleges and workplaces
-video-oppaat englanniksi47
•
Vinkkejä työpaikoille monikulttuurisen nuoren työkyvyn tukemiseen48
•
Perehdyttämisen TOP 10 -tarkastuslista työpaikoille
suomeksi ja englanniksi49
•
Asiakkaana monikulttuurinen nuori -tarkistuslista
työterveyshuolloille.50
Töissä Suomessa -opas ilmestyi 13 kielellä. Oppaassa
kerrotaan perusasioita mm. työnhausta, suomalaisesta
työkulttuurista, työhön perehdyttämisestä, esimiehen
roolista sekä työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisesta. Opas laadittiin yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten ja kotimaisten yrittäjien ja työmarkkina- ja tukitoimijoiden kanssa, ja se sai runsaasti
positiivista palautetta jo kehitysvaiheessa.51
Kehitimme tyky-prosessityökalun kuljetusalalle. Menetelmälle luodaan tueksi käyttöohjeet
sekä Ammattikuljettajan perehdyttäminen työkykynäkökulmasta -tietokortti. Sosiaalinen tuki ja verkostot ovat
tärkeitä työkyvyn tukipilareita. Logistiikka- ja kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto
jää usein muodostumatta. Osallistava menetelmä tarjoaa työkaluja työkyvyn edistämiseen maantieteellisestä
asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Materiaalin ja yhteiskehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään.
Yrittäjien hyvinvointibarometrin perusteella yrittäjän hyvinvoinnista huolehtiminen saattaa unohtua. Tällöin yrittäjäjärjestöt, yrittäjän yhteistyökumppanit ja työterveyshuollot voivat auttaa yrittäjää. Yrittäjille viestitään siitä,
että apua kannattaa hakea ajoissa ja kerrotaan www.
yrittajantukiverkko.fi-sivuston tarjoamista palveluista.
Järjestimme yrittäjien yhteistyötahoille valmennuksia
aiheina yrittäjän hyvinvointi ja sen puheeksiotto, asiakasvuorovaikutus ja työkyky. Laajasti jaettu ”Hyvinvoiva
yrittäjä – hyvinvoiva yritys” -puheeksiottoesite tukee hyvinvoinnista keskustelemista.52
Teimme ja levitimme alkoholihaittojen ehkäisemistä varten erilaisia materiaaleja AHA- työkaluista tiedottamiseen ja koulutukseen, johtamisen ja esimiestyön tueksi,
työntekijöiden tietoisuuden herättämiseen, työterveysyhteistyöhön sekä kansalaisille53:
• juomapäiväkirja
• päihdeohjelmaopas
• mini-interventio työterveyshuollossa
• alkoholi ja työpaikka
• päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen
• A-Step
• AHA-lyhytkysely.
Työterveyshuollolle järjestettiin Aktivoivat ohjausmenetelmät työkyvyn tukemisessa -koulutus, jossa perehdyttiin eri ohjausmenetelmiin terveyden edistämisessä.
44http://tiny.cc/opiskelutyokykyopas
45www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/ohjeita_ja_ideoita/videot_vinkkeja_oppilaitoksiin_tyopaikoille/Docu-
ments/TTL_Ryhmaohjaajan_opas.pdf
46http://tiny.cc/vinkkejaoppilaitoksiin
47www.ttl.fi/en/changing_work_life/immigrants_and_work/video_material_tips
48http://tiny.cc/vinkkejatukemiseen
49 http://tiny.cc/NumatTop10Check
50http://tiny.cc/rsh0ex
51 http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/toissa_suomessa/Sivut/suomi.aspx
52 www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Elan_taydesti.aspx.
53www.ttl.fi/alkoholijatyo
16
Toimintakertomus_2014.indd 16
7.4.2015 14:34:49
Kohorttitutkimuksen tulokset osoittavat, että terveyden
edistämisessä kannattaa panostaa sekä sosiaalisen tuen
lisäämiseen että terveellisten elintapojen edistämiseen.
Osana eurooppalaista Joint Action on Mental Health and
Well-being: Mental Health at Work- hanketta koottiin
tietoa hyvistä käytännöistä mielenterveyden edistämiseksi työpaikoilla. Hankkeessa laaditaan suositukset
EU:n mielenterveyspolitiikan kehittämiseksi.54 Lisäksi
laadimme TOIMIA-tietokantaan Työikäisten kognitiivisen
toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö -suosituksen.55
Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin on vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kuntaalan työntekijöillä. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan eläkeiän yli silloinkin, kun
terveys oli heikentynyt.56 Kunta-alalla kehitettiin työaikojen kuormitustekijöiden arviointimenetelmä organisaatioille. Menetelmä on osa organisaatioiden vuorosuunnittelujärjestelmää, ja siihen liittyy palautejärjestelmä
työaikojen kuormittavuudesta.57
Haitallista työstressiä on osoitettu aiheutuvan myös
silloin, kun työstään ei saa panostustaan vastaavia
palkkioita. Yli 50 000 kunta-alan työntekijää osallistui tutkimukseen, jossa havaittiin, että panostuksen ja
palkkion välistä epäsuhtaa kokeneilla työntekijöillä oli
1.6–1.9-kertainen riski jäädä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Merkittävää oli se, että jos työpaikalla yleisesti koettiin työstressiä tällaisesta epäsuhdasta, se lisäsi kaikkien työpaikan työntekijöiden riskiä
jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia.
Työstressi oli yhteydessä myös tuki-ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Mitään yhteyttä ei sen sijaan löydetty sydän- ja verisuonitaudeista
johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.62
Työuupuneiden tiedonkäsittelyä koskevan tutkimuksen
tulokset osoittavat lievästi ja keskivaikeasti työuupuneiden henkilöiden pystyvän kompensoimaan alentuneen
kognition vaikutusta mallitehtävässä lisäämällä työsuoritukseen käytettävää ponnistelua. Työuupuneet reagoivat herkemmin negatiivisiin emootioihin.63
Julkaisimme työpaikkojen kosteus- ja mikrobivaurioiden
hallinnan tueksi oppaan. Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt.58
Työstressi voi vaikuttaa haitallisesti
terveyteen ja työkykyyn. Eurooppalaisessa konsortiossa toteutettu kuntaalan seurantatutkimus kahdeksasta
EU-maasta kuvaa entistä luotettavammin työstressin ja sairauksien välistä
yhteyttä sekä antaa tietoa sairastumisalttiimmista henkilöstöryhmistä. Tutkimuksissa havaittiin, että työstressi lisää diabetekseen sairastumisen
riskiä. Sen sijaan työstressi ei lisää
astman pahenemisvaiheita eikä sairaalahoitoon joutumista. Tämä pätee
myös työstressin ja tulehduksellisten
suolistosairauksien, kuten Crohnin
taudin ja haavaisen paksunsuolentulehduksen yhteyteen.59,60,61
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
Kunta-alan seurantatutkimuksessa todettiin, että työsuhteen määräaikaisuus on yhteydessä sairauspoissaolojen pitkittymiseen masennusta sairastavilla. Yhteys
oli erityisen vahva ikääntyneimmillä ja huonommin koulutetuilla. Työn määräaikaisuus ei ollut yhteydessä masennusperusteisen sairauspoissaolon
ilmaantuvuuteen eikä toistumiseen.64
Tutkimme tapaustutkimuksella uudisTyöterveyslaitos
tunutta työkykyjohtamista kunnallituotti uutta tietoa
sessa liikelaitoksessa.65 Selvitimme
psykososiaalisten
interventiohankkeissa työkyvyn tutekijöiden vaikutuksista
kemiseen ja työhön paluun edistäterveyteen ja
miseen tähtäävien toimenpiteiden
niiden keskinäisistä
vaikuttavuutta.
riippuvuuksista sekä
työkyvyttömyyteen
Ylipaino ja lihavuus olivat annosjohtavista tekijöistä,
vastesuhteisesti yhteydessä iskiaserityisesti tuki- ja
kipuun, kliinisesti diagnostisoituun
liikuntaelinsairauksista ja
iskiakseen sekä kirurgisesti hoidettuun välilevytyrään sekä miehillä että
mielenterveyden häiriöistä.
naisilla.66 Myös useita Terveys 2000
-tutkimuksia valmistui:
http://ge.tt/51n7GG42; http://ge.tt/35KUFG42; http://ge.tt/7XxrOG42
www.thl.fi/toimia/tietokanta
Virtanen M et al. Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. PLoS One. 2014;9(2)
Härmä M ym. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla [raportti]. Helsinki: Työterveyslaitos; 2014. (1-62 s.)
Salonen H ym. (2014) Kosteus- ja homevauriot – Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos, Helsinki.
Nyberg S et al. Job Strain as a Risk Factor for Type 2 Diabetes: A Pooled Analysis of 124 808 Men and Women. Diabetes Care 2014 37(8):2268–75.
Heikkilä K et al. Job strain and the risk of inflammatory bowel diseases: individual-participant meta-analysis of 95,000 men and women. PLoS One 2014;9(2):e88711.
Heikkilä K et al. Job strain and the risk of severe asthma exacerbations: a meta-analysis of individual-participant data from 100 000 European men and women. Allergy 2014;69(6):775–83.)
Juvani A et al. Effort-reward imbalance as a risk factor for disability pension. The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment and Health 2014;40(3):266–277.
Sokka L et al. Alterations in attention capture to auditory emotional stimuli in job burnout: An event-related potential study. Int. J of Psychophys., 2014
Ervasti J et al. Is temporary employment a risk factor for work disability due to depressive disorders and delayed return to work? The Finnish Public Sector Study. Scandinavian Journal of Work Environment & Health. 2014;40(4):343–352.
Juvonen-Posti P ym. (2014) Työkykyjohtaminen–johdettua yhdessä tekemistä. 300. painos. Helsinki: Työterveyslaitos. (86 s.) URN: ISBN.
17
Toimintakertomus_2014.indd 17
7.4.2015 14:34:50
•
Työssäkäyvien tule-sairaus tai mielenterveyden häiriö yksinään kaksinkertaisti riskin joutua työkyvyttömäksi verrattuna niihin, joilla ei ollut kumpaakaan
sairautta. Jos henkilöllä oli molemmat sairaudet,
riski oli nelinkertainen. Samanaikaisesti tulesairautta ja mielenterveyden häiriötä sairastavat
tarvitsevat erityistä tukea sekä terveydenhuollossa
että työpaikoilla.67
•
Selvitys kipualueiden lukumäärän yhteydestä
työkyvyttömyyseläkkeisiin osoitti, että mitä useammalla alueella kipua oli esiintynyt, sitä suurempi oli
työkyvyttömyyden riski. Yhteys oli voimakkain tukija liikuntaelinsairauksien perusteella myönnetyissä
eläkkeissä, mutta se oli nähtävissä myös muista
sairauksista johtuvissa eläkkeissä miehillä ja mielenterveyden häiriöiden perusteella myönnetyissä
eläkkeissä naisilla.68
•
Työssäkäyvien unen määrän yhteyksiä sairauspoissaoloihin selvittäneessä tutkimuksessa todettiin,
että optimaalinen yöunen pituus on 7–8 tuntia.
Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuivat vähemmän kuin
6 tuntia tai enemmän kuin 9 tuntia yössä. Unettomuus, herääminen liian aikaisin, väsymyksen tunne
ja unilääkkeiden käyttö lisäsivät myös sairauspoissaolopäivien lukumäärää.69
Palomiehillä toteutetussa 13 vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin uniongelmien moninkertaistavan hermoperäisen selkäkivun riskin raskasta vuorotyötä tekevillä.70
Tutkimme unettomuuden lääkkeettömän ryhmähoidon
pitkäaikaisia vaikutuksia ja hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan heti hoidon jälkeen
todettu paraneminen unettomuudesta koetussa haitassa, unettomuutta ylläpitävissä tulkinnoissa sekä mielialaoireissa säilyi kahden vuoden seurannassa.71
3.2 Työelämän laadun
kehittäminen
3.2.1 Työhyvinvointi ja johtaminen
työn ja työelämän muutoksissa
Toimitimme kaksi laajaa teosta
työelämän kehityskuluista ja tulevaisuudennäkymistä. Kestävä
työ ja hyvä elämä
-kirja on puheenvuoro keskustelussa Suomen ja
hyvinvointivaltion uhkista ja
mahdollisuuksista
2000-luvun
globaalissa ympäristössä. Se ottaa kantaa kestävän työn kulttuurin luomiseen niukkenevissa aineellisissa oloissa ja työelämän
sirpaloituessa.72 Suomalainen työntekijyys 1945−2013
-kirja puolestaan peilaa suomalaisten työympäristön ja
työkulttuurin muutosta viimeisen 70 vuoden aikana sekä
nostaa esiin työntekijöihin ja työntekijyyteen kohdistuvia
tulossa olevia kehitystrendejä.73
Työterveyslaitos tuotti
ja levitti tietoa työn
muutoksista, mm.
kansainvälistymisestä ja
monikulttuuristumisesta,
tietotyön hallinnasta
sekä sosiaali- ja
terveydenhuoltoalan
muutosten vaikutuksista
työhön ja työntekijöiden
terveyteen.
Työelämän kansainvälistyessä ja globalisoituessa myös
työn tekemisen käytännöt muuttuvat. Projektimaisena
tehtävän työn määrä lisääntyy, ja yhtä aikaa lisääntyy
myös ketterien menetelmien ja lean-tuotantotapojen
käyttö. Tutkimme ja kehitimme työhyvinvointia tukevia
tapoja sulautettujen järjestelmien tuotantoon ja tuotimme mallin hyvään projektityön kehittämiseen. Oppaat ja
toimintamallit ovat ladattavissa Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan74 ja projektityön nettisivustoilta. 75 Ketterää käsikirjaa ladattiin nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen ensimmäisten kuukausien aikana jo lähes
1300 kertaa.
Innovaatiojohtamisen mallia ja verkkosivuja sekä Innovaattorin työkirjaa (ITU!) esiteltiin yli kymmenessä tilai-
66 Rahman S et al. Obesity as a risk factor for sciatica: A meta-analysis. American Journal of Epidemiology. 2014;179(8):929-
937.
67 Kaila-Kangas L et al. Common mental and musculoskeletal disorders as predictors of disability retirement among Finns. J Affect Disord. 2014;165(April 22):38–44.
68 Haukka E et al. Multisite musculoskeletal pain predicts medically certified disability retirement among Finns. European Journal of Pain. 2014;19, Dec 8. doi: 10.1002/ejp.635
69 Lallukka T et al. Sleep and Sickness Absence: A Nationally Representative Register-Based Follow-Up Study. Sleep 2014;37(9).
70 Lusa S et al. Sleep disturbances predict long-term changes in low back pain among Finnish firefighters: 13-year follow-up study. Int Arch Occup Health. 2014;August(2).
71 Järnefelt H et al. Cognitive behavioral therapy for chronic insomnia in occupational health services: Analyses of outcomes up to 24 months post-treatment. Behaviour Research and Therapy, 2014.
72 Kasvio A. (2014) Kestävä työ ja hyvä elämä. Gaudeamus.
73 Väänänen A ja Turtiainen J. (2014) Suomalainen työntekijyys 1945–2013. Vastapaino.
74 Lehtonen T et. al.: Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja, 2014, http://trc.utu.fi/embedded/kasikirja, http://www.doria.fi/
handle/10024/99142
75http://www.ttl.fi/fi/tyoyhteiso_ja_esimiestyo/projektityo/sivut/default.aspx
18
Toimintakertomus_2014.indd 18
7.4.2015 14:34:50
suudessa pääosin julkisen sektorin toimijoille. ITU!-kirjan kysynnän jatkuessa siitä otettiin uusi painos. Kirjaa
käytetään oppimateriaalina useissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Johtamismallin verkkosivulla on ollut
tuhansia käyntejä 2014.76 Lisäksi aihepiiristä ja InnoVointi-hankkeen aineistosta on julkaistu ja tulossa useita
tieteellisiä julkaisuja. Osuva-hankkeessa selvitettiin osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista, johtamista
ja sen edistämistä. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa
uutta tietoa johtamisen rakenteista, prosesseista ja yhteiskehittämisen muodoista, jotka estävät, tukevat ja
edistävät osallistuvan innovaatiotoiminnan toteutumista
kehitettäessä sosiaali- ja terveyspalveluita ja muutettaessa palvelurakenteita. Tuloksista on julkaistu useita artikkeleita ja konferenssiesityksiä.77
Tutkimme tietojärjestelmien hankintaa ja käyttöä työn
sujuvuuden, käytettävyyden, kognitiivisen ergonomian
ja tuottavuuden näkökulmasta. Huonot järjestelmät syövät työaikaa yksittäisiltä työntekijöiltä jopa neljä tuntia
viikossa. Tästä muodostuu suuri kustannuserä julkisella
sektorilla. Hanke ja sen www-sivusto tarjoavat konkreettisia ohjeita siihen, mitä seikkoja tietotekniikan käyttöä
ja hankintaa suunniteltaessa tulee huomioida.78
Tietotyön haasteita selvitetään parhaillaan: miten tietoa käsitellään, mitkä ovat työn uudet muodot ja mitkä
ovat tulevaisuuden työkalut ja teknologiat. Työterveyslaitos tutkii myös sitä, miten yleistyvä moniaikainen ja
-muotoinen työ sekä työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen
vaikuttavat työntekijän ja työyhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitys inhimillisistä virheistä ja niille altistavista työolosuhteista huolto-, kunnossapito-, varasto- ja
tuotantotyössä toi esiin sen, että kiire, epäselvät ohjeet
ja puutteet vaarojen merkitsemisessä altistavat inhimillisille virheille ja vaikuttavat virheiden esiintyvyyteen.
Hankkeessa kehitetään uudenlaista vaaratilanteiden tutkintamenetelmää, jonka avulla voidaan tunnistaa virheille altistavia tekijöitä.
Nanoteknologioiden käytön yleistyminen terveydenhuollon alalla on lisännyt tiedon tarvetta nanohiukkasille
altistumisesta ja suojautumisesta. Nanoturvallisuuskeskuksen asiantuntijat pitivät aiheesta esityksiä useissa
terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisille
suunnatuissa tilaisuuksissa. Työterveyslaitos valmisteli
ohjeita työpaikan ilmansuodatuksesta sekä työntekijöiden suojautumisesta työpaikoille, joilla käytetään teollisia nanomateriaaleja. Vuonna 2014 käynnistettiin laajennetun SOTERKOn nanoturvallisuusohjelma, jossa ovat
mukana Työterveyslaitos, THL, Ilmatieteen laitos, SYKE
ja Evira.
Sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen ja tilojen kehittämisen tarve on ajankohtainen. Kehitimme sisäilmasto-ongelmien ennakointi- ja ratkaisutapoja ja tilojen
käytettävyyden arviointimenetelmiä yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Kahdessa yliopistosairaalassa
käynnistetyssä projektissa tähdätään terveydenhuollon
työprosessien ja tilojen kehittämiseen Lean-ajattelun
avulla. Lisäksi tutkimme Lean-ajattelun mahdollisuuksia
kehittää tutkimushallintoa ja terveydenhuollon tutkimusta.79,80,81
3.2.2 Toiminta verkostoissa:
Työn ja johtamisen kehittäminen
verkostotoiminnan avulla ja tukemalla
päätöksentekoa
Työterveyslaitoksen tavoitteena strategiakaudella on
ollut vaikuttaa työelämäasenteisiin Hyvinvointia työstä
-visionsa mukaisesti laitoksen koordinoitaviksi osoitettujen verkostojen ja systemaattisen tiedolla vaikuttamisen
kautta. Samoin tavoitteena on ollut vaikuttaa työelämän
laatutekijöihin, johtamiseen, motivaatioon, esimiestyöhön ja työhyvinvointiin.
Laitos on pyrkinyt monipuolistamaan keinojaan tukea
päätöksentekoa työelämää koskevissa kysymyksissä.
Johtamisen kehittämisverkosto osoitettiin Työterveyslaitoksen toteutettavaksi hallitusohjelmassa. Verkostojen
tehtäviä fokusoitiin ja aktivoitiin strategiakaudella kiitettävästi. Verkostojen toiminnan keskiössä oli ministeri
Ihalaisen käynnistämä Työelämä 2020 -hanke.
Laadukas päätöksenteko tarvitsee tuekseen tutkittua
tietoa työelämän kehittymisestä, vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Työterveyslaitos tukee päätöksentekijöitä mm.:
•
osallistumalla aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja työryhmiin sekä tuottamalla lausuntoja
•
tuottamalla työelämän kehittämisen tietopohjan ja
keskeisiä seurantatietoja
•
muuntamalla tieteellistä tietoa nopeasti omaksuttavaan muotoon päätöksenteon hyödynnettäväksi
(esim. strategiakaudella kehitetty Viesti päättäjälle
-konsepti)
•
suuntaamalla toimintaa erityisesti vaikuttavuusarviointiin ja selvityksiin
•
takaamalla laadukkaan ja luotettavan tieteellisen
tutkimus- ja kehittämistoiminnan työelämäkysymyksissä.
76http://www.inno-vointi.fi/fi/
77http://www.osuva-foorumi.fi/
78www.flowit.fi
79 Aalto L et al. A model to evaluate indoor air problems in hospital buildings.
https://blogs.aalto.fi/arch14conference/program me/
80 Reijula J. Lean process and environment design development project in two Finnish hospitals, 8th NOVO symposium, Sustai-
nable health care production systems, November 6-7, 2014, Copenhagen
81 Halkoaho A et al. Can Lean Thinking enhance research administration? Journal of Hospital Administration, 2014 (3)2.
19
Toimintakertomus_2014.indd 19
7.4.2015 14:34:50
Kuva 10. Verkostot kehittämässä työelämää. Kuva: Työterveyslaitos.
Päätöksenteolle tuotettavan tiedon tuottamista tulee
edelleen kehittää. Monimutkaisten kysymysten ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdinnassa on kasvavaa tarvetta tieteen ja päätöksenteon väliselle aktiiviselle keskustelulle
ja yhteisen ymmärryksen muodostamiselle.
Työterveyslaitos on vuodesta 2009 ollut mukana toteut-
tamassa vuosittain julkaistua Strategisen hyvinvoinnin
johtaminen Suomessa -tutkimusta. Tutkimuksen keskeinen indeksi mittaa työpaikoilla toteutettavan työhyvinvointityön johtamisen järjestelmällisyyttä ja tasoa. Luku
on kehittynyt koko strategiakauden ajan suotuisasti.
Tämä tukee näkemystä siitä, että tietoisuus työhyvinvoinnista on parantunut työpaikoilla ja että siihen panostetaan ja sitä johdetaan entistä systemaattisemmin.
Kuva 11. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon
tukena. Kuva: Työterveyslaitos.
20
Toimintakertomus_2014.indd 20
7.4.2015 14:34:50
52
50,7
51
50
48
46,5
46
44,6
44,2
44
42,4
42
40
2009
2010
2011
2012
2014
Kuva 12. Strateginen mittari: Strategisen työhyvinvoinnin
johtamisen indeksi. Tavoite 2015: (44,6 2010)  50.
Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos.
Koko 2000-luvun ajan enemmistö työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin vastaajista arvioi työn mielekkyyden kehityksen menevän huonompaan suuntaan
(kuva 13). Pohjalukema oli vuonna 2012. Sen jälkeen
balanssi on hieman parantunut, mutta oli vuonna 2014
edelleen selvästi negatiivinen (–16 %). Balanssiluku ei
kuitenkaan huomioi niitä, jotka arvioivat työn mielekkyyttä koskevan tilanteen pysyneen ennallaan.
0
2001
2006
2010
2011
2012
2013
2014
80
70
60
50
40
30
20
10
0
-15
-15
41
2006
2009
2012
Työterveyslaitos on yksi Työelämä 2020 -hankeen päätoimijoista. Työterveyslaitoksen koordinoimat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisverkosto ovat Työelämä 2020
-hankkeen kehittämisohjelmia.
Työterveyslaitoksen yhteistyölupauksiin 2013–2015 kirjattiin neljä avaintavoitetta:
•
-23
Kuva 13. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden
kehityssuunta. Tavoite 2015: (2010 –7, 2011 –16) 
trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri.
Tavoitteen mukaisesti trendi on kääntynyt, mutta toimia
yhä tarvitaan.
Työurien pidentäminen ja kestävän työelämän kehittäminen edellyttää työelämää koskevien positiivisten asenteiden vahvistamista ja kannattelevien voimavarojen
tunnistamista ja vahvistamista.
74
43
Johtaminen, työhön osallistuminen, työhyvinvointi ja tuottavuus kehittyvät myönteisesti. Suomen
työelämän laatu paranee ja työurat pitenevät.
Työterveyslaitos luo ja kehittää ratkaisuja, työkaluja
ja käytäntöjä työpaikoille sekä levittää niitä.
•
Työhön osallistumista ja työuran hallintaa tukevien ratkaisuja tuotettiin, levitettiin ja esiteltiin
laajasti päättäjille.
•
Johtamisen kehittämisverkoston yhteydessä
rakennettiin hyvän johtamisen laatukriteerit ja
kehitettiin ikäjohtamisen malleja.
•
Työn imuun ja avainvoimavaroihin sekä palvelevaan johtamiseen liittyviä tekijöitä selvitettiin ja
siirrettiin johtamiskäytäntöihin mm. Innostuksen spiraali -hankkeessa.
•
Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kerättiin
työpaikoilta toimivia työhyvinvoinnin ratkaisuja
Tepsi-hankkeessa sekä tuotettiin aineistoa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä.
-18
Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan 74 % kyselyyn
vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä
harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva
14).
47
45
-16
-16
-20
-25
58
64
Toiminta Työelämä 2020 -hankkeessa
-7
-9
49
Kuva 14. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä
jatkamista harkitsevat, %. Tavoite 2015: (2009 64 %) 
kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012.
-5
-10
%
•
Työpaikan toimijoiden välinen yhteistyö, mukaan
lukien työterveysyhteistyö, työhyvinvoinnin parantamiseksi tiivistyy. Tässä hyödynnetään työpaikan
turvallisuutta ja työkykyä edistäviä ratkaisuja sekä
käytäntöjä, joissa työterveyshuollolla on keskeinen
rooli.
•
Työterveyslaitos käynnisti toimenpiteitä, joiden
tarkoitus on tehdä työterveyshuollon roolista
entistä selkeämpi ja enemmän työpaikan kehittämistä tukeva.
•
Kehitimme toimintamalleja työkyvyn ja työturvallisuuden edistämiseksi pienyrityksissä (esim.
Pira-työkalu).
21
Toimintakertomus_2014.indd 21
7.4.2015 14:34:51
Kuva 15. Johtamisverkoston toiminta
sähköisessä verkossa.
•
•
Kehitimme ja veimme käytäntöön työterveyshuoltomallin pienille yrityksille ja yrittäjille
työterveysyhteistyön tukemiseksi
•
Kehitimme keinoja työkyvyn yksilölliseen tukemiseen työntekijöillä, joilla ongelmia on jo
ilmennyt.
•
Uusi Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas
ilmestyi.
Työpaikkojen, mukaan lukien pk-sektori, työhyvinvointitoiminta paranee, ja työhyvinvoinnista
saadaan tietoa työpaikkatasolla. Työterveyslaitos
tarjoaa maksullisia työhyvinvoinnin ja työterveyden
asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä osallistuu
palveluiden tuottajien verkostoon.
•
Pientyöpaikoille suunnattu tietopaketti päivitettiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille.
Laadittiin työpaikkojen itsearviointityökalu, joka
on käytössä Työelämä 2020 -verkkopalvelujen
kautta.
•
Tuotimme ja julkaisimme Työterveyslaitoksen
verkkosivuilla maakuntakohtaiset esitteet
yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuoltopalveluista sekä työterveyshuoltopalveluiden
tarkistuslistan
•
•
•
•
Levitimme tietoa yrittäjien ja pienten yritysten
työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan ja
yrittäjäjärjestöjen kautta
Työhyvinvointifoorumin yhteydessä kehitettiin
työtapaturmakustannusten laskuri (PIKU), joka
toimii verkossa, sekä Kemikaalivihi-sivusto,
jossa on helppokäyttöistä tietoa ja työkaluja
kemikaaliturvallisuuden edistämiseen.
Työterveyslaitoksen palveluja ollaan laajentamassa helposti saavutettavien sovellusten
suuntaan. Esimerkiksi yllä mainitusta Pira-työkalusta kehitetään myös verkkopalvelusovellus.
Työelämän laadun kehittämiseksi ja keinojen käyttöönottamiseksi tiedon tulee tavoittaa työpaikkojen toimijat ja työntekijät. Työterveyslaitos levittää
tietoa ja ratkaisuja tavoitteen edistämiseksi.
•
Myönteistä työelämäviestintää edistettiin
erityisesti Johtamisen kehittämisverkostossa ja
Työhyvinvointifoorumissa. Työterveyslaitoksen
verkkosivuilla, uutiskirjeissä, verkkolehti Työpisteessä, sosiaalisessa mediassa, TTT-lehdessä
sekä TTT-Digissä ja tiedotteissa uutisoitiin Työelämä 2020 -hankkeesta ja jaettiin monipuolista tietoa työelämän parantamisesta.
•
Työterveyslaitos edisti hankkeen tavoitteita
Työterveyspäivillä ja muissa järjestämissään
tilaisuuksissa.
Johtamisverkosto (JKV)
Vuonna 2014 Johtamisverkostossa koottiin verkkosivuille
hyvää johtamista koskevaa tietoa ja käytäntöjä ja levitettiin niitä suomalaiseen työelämään. Vuoden 2014 aikana keskityttiin erityisesti ikäjohtamiseen ja johtamisen
laatukriteereiden valmiiksi saattamiseen. Työ jakaantui
seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
•
Laadittiin julkisen johtamisen laatukriteerit ja
saatiin päätökseen niiden testaus pilottiorganisaatioissa.
•
Ikäjohtamiseen liittyen julkaistiin raportti kaikenikäisten johtamista koskevasta kehittämistyöstä
Euroopassa.
•
Tuotettiin hyvää johtamista koskeva kirja, joka julkaistaan keväällä 2015.
Johtamisverkosto on erityisesti hyödyntänyt verkkosivujaan hyvää johtamista koskevan tiedon kehittämisessä ja
levittämisessä. Kuvassa 15 on esitetty keskeiset tunnusluvut JKV:n verkkotoiminnasta.
Työhyvinvointifoorumi
Työhyvinvointifoorumi (THF) tähtää työpaikkojen verkottumiseen työhyvinvoinnin edistämisessä ja alueellisen
toiminnan aktivoimiseen. THF oli järjestäjänä ja osallistujana valtakunnallisissa tilaisuuksissa yhdessä Johtamisverkoston ja Work goes happy -organisaation kanssa.
Myös Työterveyslaitoksen alueellisten neuvottelukuntien
työ on linkitetty Työhyvinvointifoorumin toimintaan.
22
Toimintakertomus_2014.indd 22
7.4.2015 14:34:51
THF on toteuttanut seuraavia kehittämishankkeita:
•
KPI-OSH-Tool: Development and validation of a KPIbased method and a user-friendly software tool for
resilience-focused measurement of OSH management system performance (SAF€RA-hanke)
•
Asiakasväkivallan ja sen uhan parempi hallinta
kotihoitotyössä
•
Väkivaltatilanteiden ilmoitusmenettely opetusalalle
•
Sopuisa työyhteisö – kiusaamisen ja epäasiallisen
kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen
•
Tukea työpaikoille organisaatiomuutosten toteuttamiseen
•
Työhyvinvoinnin kehittämisen taloudelliset hyödyt
työpaikoille
•
Suorien ja epäsuorien tapaturmakustannusten
laskeminen ja niiden merkitys yritystoiminnassa –
tapaturmakustannuslaskuri
•
Vaaka-verkostohanke – ammatillisten oppilaitosten
turvallisuuden kehittämisen verkosto (Tampereen
teknillinen yliopisto)
•
Liikkuvan myyntityön tekijöiden työssä jaksaminen
ja työhyvinvointitekijät
•
Mielekäs-ohjelma työn vetovoimaisuuteen sosiaalija terveysalalle (oma erillinen ohjelma)
•
Työn ja perhe-elämä -ohjelma perhemyönteisten
toimintatapojen edistämiseksi työpaikoilla (oma
erillinen ohjelma).
Kaikilla alueilla on järjestetty alueellista yhteistyötä ja
alueellisia työpajoja. Alueellinen yhteistyö on verkottunut Johtamisverkoston ja Työelämä 2020 -hankkeen
kanssa. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhyverkoston) toiminta on laajentunut, ja se käsittää nyt
yhdeksän aluetta. Jäseniä on noin 700. Vuonna 2014
Tyhy-verkosto järjesti yhteensä 20 tapaamista, joissa
oli yhteensä noin 1 000 osallistujaa. THF on toteuttanut
seuraavia alueellisia hankkeita:
•
LapponiaSeitti – työterveyshuollon osaamisen ja
verkostoitumisen vahvistaminen Lapissa
•
Kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi
Pohjois-Suomessa
•
Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suunnattu kehittämishanke (Apajaisku) Lempäälässä
Tepsi-työhyvinvoinnin ratkaisupankkiin on koottu noin
200 hyväksi havaittua työhyvinvoinnin käytäntöä työpaikoilta. Kemikaalivihi–hankkeessa on rakennettu interaktiivinen verkkosivusto, edistetty verkottumista ja koulutettu toimijoita kemikaaliriskien hallintaan. SujuVaksi
– sujuva työ ergonomiaa soveltaen ja Psykososiaalisten
tekijöiden foorumi -hankkeissa on kerätty hyviä käytäntöjä, ohjeita ja tietoja verkkosivuilla julkaistavaksi.
Ratkaisujen ja palvelutoiminnan
kehittäminen
Verkostojen kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti
Työterveyslaitos on tuottanut ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn. Ratkaisuja ja tietoa on tuotettu
esimerkiksi KemikaaliVihi-portaalin ja useiden hankkeiden kautta: BEST bioenergian turvallisuus ja Kemikaalit
kuntoon -hankkeet sekä hormonitoimintaa häiritseviä
kemikaaleja ja keinosavujen keuhko- ja verisuonivaikutuksia käsittelevät hankkeet.
Muita työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä
hankkeita olivat mm. Seafit (merenkulkijoiden turvallisuus), Minehealth (kaivostyön terveys) ja Value of Safety (VALOSA) sekä metallintyöstönesteaerosolien kohdepoistoon ja muusikon kuulonsuojeluun keskittyneet
hankkeet.
Työterveyslaitos kehittää parhaillaan pk-sektorille suunnattuja palveluita.82 Kuntasektorin kehittämiseen suunnattu Kunta-Q saatiin koekäyttöön. Kiinnostus työkalua
kohtaan on vahvaa, ja sosiaali- ja terveysministeriön
kanssa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää Kunta-Q:ta
pienemmissä kunnissa.83
82http://www.ttl.fi/fi/toimialat/pienyritykset/sivut/default.aspx
83http://www.tyoelama2020.fi/tyopaikoille/apua_arvioimiseen/arvioi_oma_tyopaikkasi
23
Toimintakertomus_2014.indd 23
7.4.2015 14:34:52
3.3 Työterveyshuollon
vaikuttavuuden
kehittäminen kaudella 2011–2013
Kuntoutuspalvelut
Sosiaalivakuutus
Työhallinto
Työnantaja
Erikoissairaanhoito
Perusterveydenhuolto
Työntekijä
Kuva 16. Työterveyshuolto osana työpaikan,
terveydenhuollon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Kuva:
Työterveyslaitos.
Strategiakauden tavoitteina työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa olivat yhteistyön lisääminen
eri toimijoiden välillä, yksilöllisen työkyvyn tuen kehittäminen, työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien
parantaminen erityisesti työn psykososiaalisten terveys- ja työkykyriskien torjunnassa sekä laatutyön laajentaminen. Myös työterveyshuollon kattavuutta itsensä
työllistävien, pienten yritysten sekä maatalouden piirissä pyrittiin kohottamaan. Lisäksi työterveyshuollon käyttämien tietojärjestelmien kartoittaminen ja kehittäminen
vastaamaan uusia linjauksia asetettiin tavoitteeksi. Tavoitteena oli myöskin tuoda uudelleenarvioinnin kohteeksi työterveyshuollon sairaanhoidon laajuus ja rooli
työterveyshuollon erityisroolin ja sille asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta. Kaikissa tavoitteissa on edistytty strategiakauden aikana.
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetus astui voimaan (Vna 708/2013) ja Työterveyslaitos julkaisi Hyvä
työterveyshuoltokäytäntö -oppaan84. Opas sisältää työterveyshuollon laatujärjestelmän rakenteen ja laatukriteerit. Aloitimme laatukoulutukset. Valmistelimme valtakunnallisen laatuportaalin tukemaan laatujärjestelmää.
Laatujärjestelmän vaikutus työterveyshuollon toimintaan
arvioidaan aikaisintaan vuoden 2017 aikana.
Työpaikan kanssa tehtävään työterveysyhteistyöhön
kehitimme PIRA-työkalun riskinarvioinnin työvälineeksi pienten yritysten kanssa. Työkalu on levinnyt laajaan
käyttöön. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas sisältää
mallin työterveysyhteistyöstä työpaikan kanssa sekä
uuden mallin työterveystoiminnasta pienissä, alle 20
henkilön yrityksissä. Nostimme keskusteluun lainsäädäntöön ja korvausjärjestelmään liittyvät työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien rajat ja rajoitukset
työpaikkojen riskien hallinnan tukemisessa.
Työterveyslaitos edisti työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen
alueellista yhteistyötä työkyvyn tukemisessa viidessä
sairaanhoitopiirissä ja neljässä SEITTI-hankkeessa. Tutkimme yhteistyön nykytilaa ja kehittämishaasteita. Yhteistyössä on suuria alueellisia ja erikoisalakohtaisia eroja. Työterveyshuollon roolia työkyvyn koordinaattorina
hoitoketjuissa kirkastettiin. Vaikuttavien toimintamallien
luomisessa ollaan vasta alussa, mutta tehty työ on hyvä
alku tulevien sote-alueiden puitteissa tehtävälle jatkotyölle.
Laitoksen kehittämän työkyvyn tukemisen opas sisältää
hyviä käytäntöjä ja työkyvyn edistämisen indikaattoreita. Valmistelimme oppaat työkyvyn tukemisesta pieniä
ja suuria yrityksiä varten. Tutkimme ja koulutimme työkykyohjauksen toimintamalleja ja aloitimme sosiaalialan
asiantuntijoiden työterveyshuollon koulutuksen. Työkyvyn tuen toimintamallit ovat levinneet laajasti työterveyshuoltoihin ja etenkin suuremmille työpaikoille. Jatkossa mallien vaikuttavuutta koskevalle tutkimustiedolle
on suuri tarve.
Strategiakaudelle suunniteltu työterveyshuollon vaikuttavuustutkimus -ohjelma supistui rahoituksen puuttuessa kolmen tutkimushankkeen kokoiseksi. Tiedon tarpeita
on edelleen erityisesti työterveysneuvotteluiden, terveystarkastusten, työterveyspainotteisen sairaanhoidon
sekä työterveysyhteistyön vaikuttavuudesta.
Myös työterveyshuollon tietojärjestelmien kehittämisessä edettiin rahoituksen puutteesta johtuen oletettua
hitaammin. Tietojärjestelmiltä vaadittavien perusominaisuuksien kartoitus saatiin alkuun. Lisäksi työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä tukevan tietotekniikan kehittäminen aloitettiin. Laajemmalle kehitystyölle
tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseksi on edelleen
tarvetta.
Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden ja sisällön kehittämiseksi toteutimme pienten
yritysten työterveyshuoltomallin valtakunnallisen toimeenpano- ja tutkimushankkeen. Siinä koulutimme
työterveyshuoltoja ja tiedotimme työterveyshuoltopalveluista yritysneuvonnan asiantuntijoille, yrittäjille ja yrittäjäjärjestöille. Kokosimme kattavan tutkimusaineiston
pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämisestä ja palveluista sekä selvitimme mallin toimeenpanon vaikuttavuutta.
Osallistuimme aktiivisesti työterveyshuollon roolin arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa
yhteistyössä THL:n kanssa, sote-järjestämislain valmisteluissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen vaihtoehtoja pohtineiden työryhmien
yhteydessä. Onnistuimme korostamaan työterveyshuollon resurssien nykyistä parempaa kohdistamista työpaikkojen tukemiseen työhyvinvoinnin, työterveyden ja
työkyvyn asioissa.
84 Uitti J. (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Työterveyslaitos 2014.
24
Toimintakertomus_2014.indd 24
7.4.2015 14:34:52
Taulukko 1. Strateginen mittari
Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010)  50 %
Strateginen mittari
Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä 33 % (2010)
(auditointimatriisi, laatuavain) käytössään
 50 %
Strateginen mittari
Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EP
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja SHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK)
kuntoutuksen kanssa 15:ssä sh-piirissä 2015
Strateginen mittari
Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki 30 % (2010)
-mallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa 50 %
1%
3%
Kuva 17. Strateginen mittari: Työpaikan ja
työterveyshuollon välinen yhteistyön sujuvuus
työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen
arvioimana, %. Tavoite 2015: (2012: 89 %
kokee yhteistyön hyväksi)  yhteistyön hyväksi
kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin
toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012,
Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus.
1%
Erittäin hyvin toimivaa
Melko hyvin toimivaa
16 %
35 %
Keskinkertaisesti toimivaa
Melko huonosti toimivaa
44 %
Erittäin huonosti toimivaa
Ei osaa sanoa
Kuva 18. Strateginen mittari:
Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus
(yksinyrittäjät ja 2–9 henkilön työpaikat),
%. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 54 %, 2-9
henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys
Suomessa 2012, Työterveyslaitos.
70
%
60
50
65 %
56 %
40
30
20
34 %
23 %
10
0
13 %
2006
2–9 henkilön
työpaikka
Strategisista mittareista saadaan lisää tietoa vuonna
2015, kun Työterveyshuolto Suomessa -katsaus toteutetaan.
Toimintavuosi työterveyshuollon
vaikuttavuuden kehittämisessä 2014
Työterveyshuollon toimintaedellytysten
parantaminen
Tuimme työterveyshuollon muutosta työterveysyhteistyön ja työkyvyn tukemisen suuntaan julkaisemalla
uudistetun Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan ja
järjestämällä yli tuhat henkeä tavoittaneen webinaarin
uuden oppaan sisällöstä.
63 %
2009
2012
Yksinyrittäjä
Loimme edellytyksiä työterveyshuollon laadun parantamiseksi tekemällä työterveyshuollon laatukriteerit ja
aloittamalla työterveyshuoltojen koulutukset laatujärjestelmän käyttöönottamiseksi. Kehitimme palvelutarjontaamme laatuasioissa sekä työterveyshuollon hankkimisen tuessa. Lisäksi valmistelimme valtakunnallisen
työterveyshuollon laatuportaalin käyttöönottamista.
Laatuportaalin kautta tullaan keräämään myös Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen tiedot.
Paransimme työterveyshuoltoon saapuvien ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista uudistamalla
työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta vastaamaan
uutta asetusta, uutta Hyvä työterveyshuoltokäytäntö
(HTTHK) -opasta sekä muuttuvan työelämän vaatimuksia.
25
Toimintakertomus_2014.indd 25
7.4.2015 14:34:53
Yksilöllinen työkyvyn tuki
Laajensimme osaamista työkyvyn tukemisesta työterveysyhteistyössä. Arviointitutkimus työterveyshuollon
ns. 90:n päivän lausunnoista lain voimaan tulon alkuvaiheessa valmistui.85 Oppaat työkyvyn tukemisesta
pienissä ja suurissa yrityksissä valmistuivat julkaistavaksi vuoden 2015 alkupuolella. Tapaustutkimus työkyvyn
tukemisesta ja sen taloudellisista vaikutuksista kunnallisessa liikelaitoksessa valmistui.86 Järjestimme koulutusta
työkyvyn tukemisesta sekä aloitimme työterveyshuollossa toimivien sosiaalialan asiantuntijoiden koulutuksen.
Selvitimme Kelan uudessa kuntoutusmallissa työterveyshuollon osallistumista yhteistyöhön työpaikan ja kuntoutuksen palveluntuottajien kanssa.87
Yhteistyö muun terveydenhuollon kanssa
Edistimme yhteistyötä työkyvyn tukemiseksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä viidessä sairaanhoitopiirissä alueellisissa
seminaareissa. Kokosimme tutkimusaineiston näiden
toimijoiden yhteistyön tilasta eri sairaanhoitopiireissä.
Lisäksi SEITTI-hankkeissa Lapin ja Pohjois-Savon alueella
kehitettiin alueellisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä sekä kunnallisten työterveyshuoltoyksiköiden
välistä osaamisen ja toiminnan kehittämistä.
Toimivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät
Yrittäjien ja pienten yritysten
työterveyshuollon kehittäminen
Jatkoimme ponnisteluja itsensä työllistävien ja pienten
yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi. Koulutimme maanlaajuisesti työterveyshuoltoja uuden, yrittäjille ja pienryrityksille tarkoitetun työterveyshuoltomallin käyttöönottamiseksi. Laadimme esitteitä ja
koulutimme maanlaajuisesti ELY-keskusten yritysneuvojia tukemaan yrittäjiä ja yrityksiä työterveyshuollon järjestämisessä. Keräsimme uutta tutkimustietoa yrittäjien
ja pienten yritysten työterveyshuollon järjestämisen esteistä ja mahdollisuuksista sekä koulutushankkeemme
vaikuttavuudesta.
Laajempaa työterveysyhteistyötä
Pyrimme laajentamaan työterveyshuollon mahdollisuuksia osallistua työterveysyhteistyöhön työpaikoilla
tuomalla esiin sekä lainsäädännössä että korvauskäytännössä vaikuttavia rajoituksia ja esteitä vaikuttavalle
ja työpaikan tarpeen mukaiselle yhteistyölle. Edistimme
työterveyshuollon ja työpaikan työsuojelun yhteistyötä
työolojen kehittämisessä selvittämällä työpaikkaselvityksen ja työpaikan riskinarvioinnin yhdistävän PIRA-selvitystyökalun käytettävyyttä ja vaikuttavuutta.88
Aloitimme määritystyön oleellisista rakenteisista tiedoista, joita työterveyshuoltojen käyttämiin potilastietojärjestelmiin tulee kirjata. Tämä luo edellytyksiä jatkossa
sekä tietojärjestelmien kehittämiselle että näiden tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistamiselle terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmiin. Lisäksi
aloitimme tutkimushankkeen tieto- ja viestintätekniikan
käytöstä kuntoutusyhteistyössä.
85
86
87
88
Pirjo Juvonen-Posti ym. Työssä jatkamisen tuki pitkittyvässä työkyvyttömyydessä. Työterveyslaitos 2014
Pirjo Juvonen-Posti ym. Työkykyjohtaminen – johdettua yhdessä tekemistä. Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä
ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos 2014.
Seppänen-Järvelä R (toim.) Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Työhönkuntoutuksen toisen vaiheen arviointitutki-
mus. Sosiaaliturvan selosteita 84/2014. Kelan tutkimusosasto. Helsinki
Savinainen M ym. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys – pienen yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön tuloksena. Tietoa työstä. Työterveyslaitos 2014.
26
Toimintakertomus_2014.indd 26
7.4.2015 14:34:53
4
Toiminta-alueet
Työterveyslaitosta ohjaa ministeriöiden edustajista ja
työelämäosapuolista koostuva johtokunta. Työterveyslaitos kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksen piiriin.
Johtokunta
Pääjohtaja ja johtoryhmä
Toiminta-alueet
Asiakasratkaisut
Ratkaisujen kehittäminen
Tiedolla vaikuttaminen
Yhteiset palvelut
4.1 Ratkaisujen
kehittäminen
Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen ytimenä on
tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka perustuu yhteiskunnalliseen tilaukseen ja tähtää työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teemojen tehtävänä
on tarjota työelämän eri toimijoille hyödyllisiä, tutkittuun
tietoon perustuvia ratkaisuja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työurien pidentämiseksi.
Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä tehdyssä itsearvioinnissa tunnistettiin seuraavat vahvuudet ja kehittämiskohteet ratkaisujen kehittämisen matriisimaiselle toimintatavalle strategiakaudella 2011–2014 (Taulukko 2).
Uuden strategiakauden valmistelussa otettiin huomioon
seuraavia asioita:
•
Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden visioita, asiakaslupauksia ja tavoitteita fokusoitiin uuden strategian painotukset huomioon
ottaen. Lisäksi arvioitiin, mitä aihealueita keskitetään yhteen teemaan ja mitkä aiheet ovat useita
teemoja läpileikkaavia. Teemojen määrä väheni
kahdella, ja uudistavan toiminnan tutkimusalueet
määriteltiin.
•
Painopistettä pyrittiin siirtämään uusien ratkaisujen
kehittämisestä olemassa olevien ja levittämisvaiheessa ratkaisujen toimivuuden ja vaikuttavuuden
arviointiin. Myös uusiin tutkimusavauksiin varauduttiin.
•
Teemojen ja uudistavan toiminnan tutkimusalueiden valmistelussa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen osaamista monipuolisesti ja käytettiin henkilöstöä osallistavia työskentelytapoja.
•
Taloudellisten resurssien vähentymiseen varauduttiin tunnistamalla päättyvää T&K-toimintaa ja
merkittävimmät yhteistyötahot sekä hyödyntämällä
monipuolisesti T&K-rahoituslähteitä. T&K-rahoituslinjaukset päivitettiin.
•
Taloushallinnon työnjakoa selkiytettiin toimintaalueen ja yhteisten palveluiden välillä.
Osaamiskeskukset
• Terveys ja työkyky
• Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen
• Työympäristön kehittäminen
Helsinki • Kuopio • Oulu • Tampere • Turku
Kuva 19. Työterveyslaitoksen organisaatio.
Työterveyslaitoksen asiakkaisiin kohdistuva ydintoiminta
tapahtuu kolmella toiminta-alueella: Ratkaisujen kehittäminen (t&k-toiminta), Asiakasratkaisut (liiketoiminta)
ja Tiedolla vaikuttaminen (ulkoinen ja sisäinen viestintä,
mediavaikuttaminen, asiantuntijatoiminta).
Kuva 20. Työterveyslaitoksen innovaatiotimantti.
Työelämää tukevan tiedon, ratkaisujen ja palveluiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
27
Toimintakertomus_2014.indd 27
7.4.2015 14:34:54
Taulukko 2. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen itsearvioinnin tulos 2011–2014.
Vahvuudet
Heikkoudet / kehittämiskohteet
• Yhteistyö ja vuorovaikutus TTL:n sisällä • Toiminta-alueen
taloudellisen tilanteen seuran-
on lisääntynyt.
ta ja ennakointimahdollisuudet eivät ole riittä-
• Henkilöstön osaamista hyödynnetään
vän hyvällä tasolla.  TTL:n yhteisiä talouden
monipuolisesti.
prosesseja ja keskitettyä tukea tulee selkiyttää • Uusia avauksia on tarkasteltu ja toteutettu
ja päällekkäistä hallintoa poistaa.
rohkeasti.
• Henkilöresurssien suunnittelu ja hallinta on
• Laajempien T&K-kokonaisuuksien hallinta on
haasteellista. Päätöksenteko ja ongelmien
kehittynyt.
ratkaisu on monimutkaista.
• Aktiivisuus erilaisissa verkostoissa on lisääntynyt.
 Yhteistyökäytäntöjä ja vastuunjakoa
• Innovaatiomalli on toteutunut parhaimmillaan
toiminta-alueen ja osaamiskeskusten välillä projekteissa, joissa vaikuttavuutta on saatu
tulee kehittää.
aikaan kansallisella ja EU-tasolla.
• Yhteistyötä toiminta-alueiden välillä tulee
• Projektitoimisto on tehostanut merkittävästi
kehittää mm. kaupallisten tuotteiden kehittä
T&K-projektien hallintoa ja ollut yksi
misessä ja tiedon viemisessä työpaikkatasolle.
onnistuneimmista innovaatioista matriisissa.
• Päällekkäisyydet teemojen visioissa ja
• Toiminta-alueen sisällä johtaminen, prosessit ja
tavoitteissa tulee tunnistaa.
toimintamallit ovat selkeitä ja loogisia sekä
• Taloudellisten resurssien vähenemiseen tulee
sisäinen viestintä on aktiivista ja tehokasta.
sopeutua hallitusti. Turhaa byrokratiaa tulee karsia. Ydintoimintaan pitää varata enemmän aikaa.
Toiminta-alueen tuloksellisuus 2014
Toiminta-alueen käyttämä kokonaistyöpanos vuonna 2014 oli 216 htv, joka oli 23 htv pienempi kuin v.
2013 (239 htv). T&K-projektien suunnitteluun ja toteutukseen kohdistui 179 htv, kun se oli 198 htv vuosina
2012 ja 2013. Siten suurin osa (19 htv) T&K-volyymin
pienentymisestä kohdistui T&K-projekteihin. Loppuosa
työpanoksen vähentymisestä liittyi tieteelliseen julkaisemiseen. Vuonna 2014 tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen T&K-projektien päättymisen jälkeen käytettiin
työaikaa 9,9 htv, minkä kustannus on 1,05 milj. euroa.
Vuonna 2013 tähän toimintaan käytettiin 13,4 htv.
Ulkopuolisen T&K-rahoituksen tavoite vuonna 2014 oli
8,5 milj. €. Toteuma oli 9,07 milj. €, josta 90 % kohdistui
yhdeksään teemaan. Vuoteen 2013 verrattuna ulkopuolinen T&K-rahoitus väheni 270 000 €:lla. Tavoitteensa
ylittivät Työhön osallistuminen ja kestävä työura (RK10),
Vaikuttava työterveyshuolto (RK12), Käyttäjälähtöiset
toimivat työtilat (RK14) ja Aivot työssä (RK15) -teemat.
(Kuva 21).
Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain 2011 - 2014
1600000
1400000
EURO
1200000
1000000
800000
600000
400000
200000
0
2011 toteuma
RK00
833537
RK10
1572220
RK11
860353
RK12
1441094
RK13
580901
RK14
1048736
RK15
946676
RK16
1197671
RK17
1003012
RK18
352758
2012 toteuma
798179
2013 toteuma
909022
1366974
739071
831396
453870
882013
1149385
1229532
807880
491512
1066826
1208569
828375
891866
779562
1112946
1273370
565862
2014 tavoite
713218
850000
900000
850000
700000
850000
750000
850000
1300000
650000
2014 toteuma
800000
873198
1443962
647096
928431
836941
818464
1017617
1176463
571673
756642
Kuva 21. Ulkopuolinen T&K-rahoitus teemoittain 2011–2014.89
89 RK00 Uudistava toiminta, RK10 Työhön osallistuminen ja kestävä työura, RK11 Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut, RK12 Vaikuttava työterveyshuolto, RK13 Työelämän tila ja tulevaisuus, RK14 Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat, RK15 Aivot työssä, RK16 Nanoturvallisuus, RK17 Sosiaalinen pääoma, terveys ja hyvinvointi, RK18 Työkyvyn tuki
28
Toimintakertomus_2014.indd 28
7.4.2015 14:34:56
1000 €
2500
Kuva 22. Ulkopuolisen
tutkimusrahoituksen kehitys
rahoittajittain 2010−2014.
2000
1500
1000
500
0
2010
2011
2012
2014
2013
EU, ESR
Suomen Akatemia
Ministeriöt
Tekes
Muu ulkopuolinen
rahoitus
TSR
Taulukko 3. T&K-hakemusten läpimenoprosentit vuonna 2014 päätöksen
saaneista hakemuksista.
Rahoittaja
Läpimeno -% (hakemusten lukumäärä)
Työsuojelurahasto
TEKES
EU: Horizon 2020
EU muut ohjelmat
ESR
Suomen Akatemia
53 % (n=49)
40 % (n=10)
9 % (n=11, TTL kaikissa partnerina)
50 % (n=4, TTL kaikissa partnerina)
50 % (n=4)
30 % (n=10)
Viime vuosien tapaan suurimmat T&K-rahoittajat vuonna 2014 olivat EU, Tekes ja Työsuojelurahasto, joista
saatu rahoitus oli suunnilleen yhtä suuri (kuva 22). Vuoteen 2013 verrattuna EU:lta ja Tekesiltä saatu rahoitus
hieman väheni ja Työsuojelurahaston rahoitus kasvoi.
Kun otetaan huomioon Tekes-rahoituksen edellyttämä
yritysrahoitus (kuvassa 22 kohdassa muut rahoittajat),
Tekes oli suurin T&K-rahoittaja vuonna 2014. Ministeriöiden rahoitus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla
vuosina 2012−2014. Suomen Akatemian rahoitus hieman kasvoi vuoteen 2013 verrattuna, mutta oli selvästi
pienempi kuin vuosina 2010−2012. Muiden rahoittajien
osuus vastaavasti kasvoi vuodesta 2013. Tähän ryhmään
kuuluvat mm. Kela (688 k€) ja Tekes-rahoitukseen liittyvä yritysten rahoitus (600 k€), säätiöt (460 k€) ja ulkomainen tutkimusrahoitus (Kuva 22).
Kilpaillun rahoituksen piirissä olevien T&K-hankehakemusten läpimenoprosentti päätöksen saaneiden hakemusten lukumäärästä oli vuonna 2014 keskimäärin
38,6 %, kun se vuonna 2013 oli 42,5 %. Taulukossa 3
on esitetty rahoittajakohtaiset läpimenoprosentit. Kokonaistulosta heikensi vaatimaton menestys Horizon 2020
-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella. Sen sijaan
Suomen Akatemian hauissa Työterveyslaitos menestyi
edellisvuotta paremmin. Muiden rahoittajien kohdalla
läpimenoprosentit pysyivät samalla tasolla kuin vuonna
2013.
T&K-toiminnan kokonaiskustannukset olivat 21,4 milj.
euroa, mikä henkilötyövuotta kohden oli 99 120 euroa/
htv (Taulukko 4). Vaikka T&K-toiminnan kokonaiskustannukset vähenivät vuoteen 2013 verrattuna 1,2 milj.
eurolla, ne kasvoivat henkilötyövuotta kohden vuoden
2013 tasosta 3 977 eurolla/htv. Kasvu selittyy palkkatason ja yleiskustannusten nousulla. Teemakohtainen
vaihtelu puolestaan johtuu pääasiassa toimintaan osallistuvien eri henkilöstöryhmien palkkaeroista.
Taulukossa 4 on myös esitetty valtionavun käyttö. T&Ktoimintaan käytettiin valtionapua vuonna 2014 yhteensä 12,3 milj. euroa, mikä oli 1 milj. euroa vähemmän
kuin vuonna 2013. T&K-projektien tuottojen osuus kuluista (toiminnallinen kate) vaihteli 45 %:sta 67 %:iin
ja oli keskimäärin 51 % kuten vuonna 2013 (Taulukko
4). Laskennassa on mukana T&K-projektien suunnittelun ja toteutuksen kustannukset. Kun otetaan huomioon
myös T&K-toiminnan yleishallinnon, osaamispääoman ja
tieteellisen julkaisemisen kulut, koko toiminta-alueella
tuottojen osuus kuluista oli keskimäärin 42 %, kun se
vuosina 2012 ja 2013 oli 41 %.
29
Toimintakertomus_2014.indd 29
7.4.2015 14:34:56
Taulukko 4. T&K-toiminnan kustannukset ja toiminnallinen kate vuonna 201490
Uudistava/ Henkilö-
päättyvä
työvuodet
T&K-toiminta
tai teema
Kokonais-
kustannukset
(euroa)*
Kokonais-
Käytetty
kustannukset
valtionapu
(euroa/htv)* (euroa)
Tuotot/
kulut (%) RK00 RK10
RK11
RK12
RK13
RK14
RK15
RK16
RK17
RK18
RK:n koko
toiminta*
17
26
23
16
17
13
19
20
12
16
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
107 582
90 437
80 324
123 238
96 724
107 390
101 443
87 881
102 495
96 783
980 579
1 138 214
976 470
1 055 285
827 423
620 710
945 043
569 622
705 762
811 439
47
52
46
47
50
57
52
67
45
48
216
21 442 227
99 120
12 332 517
42
853
391
814
983
664
439
962
746
277
568
776
227
515
716
364
174
661
085
435
082
*sisältää ulkopuolisen rahoituksen ja valtionavun kustannukset
700
kpl
649
600
519
500
443
400
489
470
408
441 449
475
379
348
300
421
408
366
327
246
200
100
0
2008
Tieteelliset
julkaisut
2009
2010
Yleistajuiset
julkaisut
2011
2012
2013
Yhteisjulkaisut
Kuva 23. Tieteelliset, yleistajuiset ja yhteisjulkaisut Työterveyslaitoksessa 2011–2014.
Tieteellisten julkaisujen määrässä saavutettiin 400 kappaleen tavoite (Kuva 23). Yleistajuisten painettujen julkaisujen määrä on laskenut viime vuosina, mikä johtuu
erityisesti verkkoviestinnän käytön yleistymisestä. Kaikista julkaisuista noin puolet oli yhteistyökumppaneiden
kanssa yhdessä laadittuja julkaisuja.
90 RK00 Uudistava toiminta, RK10 Työhön osallistuminen ja kestävä työura, RK11 Työpaikan työhyvinvoinnin rat-kaisut, RK12 Vaikuttava työterveyshuolto, RK13 Työelämän tila ja tulevaisuus, RK14 Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat, RK15 Aivot työssä, RK16 Nanoturvallisuus, RK17 Sosiaalinen pääoma, terveys ja hyvinvointi, RK18 Työkyvyn tuki
30
Toimintakertomus_2014.indd 30
7.4.2015 14:34:57
Teemat ja uudistava
toiminta vuonna 2014
Työhön osallistuminen ja
kestävä työura
Visio 2015:
Työhön osallistuminen on lisääntynyt työuran
eri vaiheissa. Tähän on päästy, koska työssä
ja työelämän rajoilla olevat, erityisesti
nuoret, ovat saaneet valmiuksia ja ratkaisuja
kiinnittyä työhön ja menestyä työssä. TTL
on ollut tärkeässä roolissa kehittämällä
yhteistyökumppaneiden kanssa yksilö- ja
työ-paikkatason ratkaisuja työntekijöiden
työkyvyn, terveyden, voimavarojen ja
osaamisen varmistamiseksi. Kehitetyt
tuotteet, joiden vaikutuksia on tarkasteltu,
on otettu käyttöön työpaikoilla, opetuksessa
ja työterveyshuollossa.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Teemassa tarkasteltiin työuraa ja sen moninaisuutta
uran alku, keski- ja loppuvaiheessa. Tutkimme, kehitimme ja levitimme ratkaisuja, joilla eri-ikäisiä, erilaissa
elämäntilanteissa ja erilaisista lähtökohdista työelämään
osallistuvia tuettiin työhön kiinnittymisessä, työssä
pärjäämisessä sekä siellä eheämmin ja pidempään jatkamisessa. Työhön osallistumisen kehityssuunta on ollut nousujohteinen. Nuoriin panostaminen on näkynyt
nuorten parantuneena tulevaisuususkona ja pärjäämisen
kokemuksina. Työterveyslaitos on ollut aktiivinen ja haluttu yhteistyökumppani, mikä näkyy yhteishankkeiden
ja konsortiokumppanuuksien määrässä. Yhteiskehittäminen työpaikan kanssa on toimintatapana ollut käytössä
useassa teeman hankkeessa. Teeman tuottamat ratkaisut ovat levinneet hyvin työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja oppilaitosten käyttöön. Kokonaisuutena voi todeta
teeman vision toteutuneen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Toiminta 2014
Teema tuotti tietoa työuramenetelmien ja ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta suhteessa psyykkisiin voimavaroihin, mielenterveyteen sekä työllistymiseen ja työhön
paluun onnistumiseen. Lisäksi selvitettiin, mihin tekijöihin työpaikoilla kannattaa panostaa, jotta terveyden
edistämistoiminta jalkautuu onnistuneesti ja työyhteisö
ja työympäristö tukevat terveyttä ja työkykyä edistäviä
päätöksiä ja tekoja. Nuorten maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen tueksi kehitettiin ja levitettiin
työkaluja ja toimintamalleja eri toimijoiden käyttöön. Tuloksia on tarkemmin kuvattu kappaleissa 3.1.1 ja 3.1.2.
Ikäjohtamisen hyvistä käytännöistä eri maissa on tehty
selvitys, ja ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä on levitetty.
Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut
Visio 2015:
Teeman ydintavoitteena on tietoisuuden
kehittäminen työpaikkojen työhyvinvoinnista,
työhyvinvoinnin tilannekuva sekä
palvelutoiminnan ratkaisumallien
kehittäminen. Tuotamme tietoa ja ratkaisuja
työpaikkojen työhyvinvointitoimintaan
ja työturvallisuuteen sekä uusia
näkökulmia työpaikan työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden väliseen vuorovaikutukseen.
Perinteisiin sisältöihin, joita ovat mm.
kemikaaliturvallisuus, ääniympäristö
ja tapaturmantorjunta, yhdistetään
voimavaralähtöinen näkökulma.
Voimavaralähtöisellä näkökulmalla
tarkoitetaan työhyvinvoinnista lähteviä
positiivisia ja tuottavuutta lisääviä sisältöjä
riskilähtöisen tarkastelutavan rinnalla.
Toiminta-ajatuksena on koota
aineistoa ja näkökulmia työpaikan
työhyvinvointitoiminnasta ja yhdistää
sitä teoriatiedon kanssa yleiseen
työhyvinvointitoiminnan muotoon. Tällöin
syntyy hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja.
Yhteistyössä työpaikkojen kanssa viedään
ratkaisut käytäntöön verkostomaisella
työotteella. Tässä keskeisiä foorumeita
ovat Työhyvinvointifoorumi, johtamisen
kehittämisverkosto, Soterko ja Työelämä
2020. Teema hakee aktiivisesti
vaikuttamisreittejä ja arvioi, tehdäänkö
työpaikan tasolla ratkaisuja työhyvinvoinnin
kehittämiseksi. Tätä työtä varten tarvitaan
myös mittareita, esimerkiksi yritysten
työhyvinvoinnin tasoluokituksia.
Teema ei unohda perinteisiä, aina
ajankohtaisia työturvallisuuden ongelmia,
mutta uutta voimavaralähtöistä näkökulmaa
nostetaan esiin. Teeman ratkaisuista
syntyy mahdollisuuksia työhyvinvoinnin
palvelutoiminnan tuotteille, jolloin teema
toimii palvelun ja tutkimuksen rajapinnassa.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Yleisellä tasolla työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tietoisuus ja tilannekuva ovat kehittyneet suotuisasti. Useita
perinteisiä työympäristöön ja työturvallisuuteen liittyviä
hankkeita on toteutettu. Esimerkiksi kemikaaliturvallisuuden alueella on tuotettu uutta tietoa altistumisesta,
riskeistä ja riskinhallinnasta sekä Suomen merkityksellisimmistä kemikaalialtisteisista töistä. On kehitetty työvälineitä kemikaaliriskien hallintaan työpaikoilla. Nämä
toimet toteuttavat osaltaan Työterveyslaitokselle annettuja Kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteita. SOTERKOn RISKY-ohjelmassa on järjestetty vuosittain seminaa-
31
Toimintakertomus_2014.indd 31
7.4.2015 14:34:57
reja, joissa ovat yhdistyneet ympäristön ja työympäristön
näkökulmat. Myös kaivosalalla on tehty yhteistyötä SOTERKOn puitteissa.
Työpaikkatason työhyvinvoinnin kehittämiseen T&Krahoituksen saaminen on ollut vaikeampaa. Voimavaralähtöinen toiminta perinteisillä työympäristön ja työturvallisuuden alueella etenee myös ajateltua hitaammin.
Erilaisia työhyvinvoinnin tasoluokituksia on kehitetty,
mutta niiden lanseeraaminen yleiseen käyttöön on vaikeaa. Työhyvinvoinnin edistäminen haasteellisessa taloustilanteessa ja ongelmallisilla työpaikoilla kaipaa keinoja.
Toiminta 2014
Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisen ratkaisuja
kehitettiin yhteistyössä STM:n ja Suomen yrittäjien kanssa kymmenissä hankkeissa. Lisäksi toteutettiin hankkeita uudenlaisen työturvallisuuskulttuurin kehittämiseksi
ja edistämiseksi työpaikoilla. Työhyvinvoinnin mallia turvallisuuskriittisille aloille valmisteltiin. Tuloksia ja ratkaisuesimerkkejä koottiin mm. www.tepsi.fi-sivustolle ja
verkkokirjoiksi (Johda tuottavasti, Nostetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhdessä sekä Organisaatiomuutos esimiehen, henkilöstöhallinnon ja työntekijän näkökulmasta). Työympäristöön ja kemikaaliturvallisuuteen
liittyviä ratkaisuja levitettiin.
Vaikuttava työterveyshuolto
Visio 2015:
Vaikuttava työterveyshuolto tukee
työntekijän hyvinvointia ja on tuottava
investointi työnantajalle. Kehitämme
ratkaisuja työterveyshuollon sisällön,
laadun ja kustannushyödyn parantamiseksi
sekä yrittäjien ja pientyöpaikkojen
työterveyshuollon kattavuuden
lisäämiseksi. Kehitämme työpaikan ja
työterveyshuollon yhteistyötä tukevia
toimintamalleja, jotka auttavat työpaikkoja
hyödyntämään tehokkaasti työterveyshuollon
asiantuntemusta. Arvioimme
työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta.
Teeman vision mukaan yritykset ja työpaikat
kokevat hyötyvänsä työterveyshuollosta
ja yritysten ja työterveyshuollon hyvä
yhteistyö vaikuttaa pidentävästi työuriin.
Teeman toimintasuunnitelmassa vuodelle
2011 visiota perusteltiin vähenevällä
työvoimalla ja kasvavilla eläkekustannuksilla,
joihin voidaan vaikuttaa edistämällä
työntekijöiden työterveyttä sekä toimintaja työkykyä. Tässä keskeinen asema on
työterveyshuollolla, joka asiantuntijana tukee
työpaikkoja terveyden edistämisessä ja
työkykyasioissa.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Vuonna 2014 käydyssä julkisessa keskustelussa työterveyshuollon rooli on tunnustettu entistä paremmin
työurien pidentämisessä, erityisesti osatyökykyisten
osalta. Työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen
vähenemiseen tähtäävien toimenpiteiden merkitys on
korostunut työterveysyhteistyössä. Sen sijaan työhyvinvoinnin kehittämisessä ei ole edistytty samassa määrin
luomaan uudenlaisia, modernia työelämää vastaavia toimintatapoja, jotka olisivat levinneet käytännössä. Työterveyshuollon kattavuutta pientyöpaikkojen keskuudessa on pyritty edistämään entistä laajemmalla yhteistyöllä
työvoimahallinnon kanssa.
Tilastojen valossa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus
on vähentynyt, osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet, Kelan korvaamat sairauspäivärahapäivät ovat
vähentyneet ja osasairauspäivärahan käyttö on lisääntynyt. Osittain nämä muutokset voivat liittyä meneillään
olevaan talouden taantumaan. Työnantajien panostus
työterveyspalveluihin ylitti vuonna 2012 ensimmäisen
kerran 700 miljoonaa.
Toiminta 2014
Uudistunut Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta vastaava opas julkaistiin syksyllä 2014, mitä seurasi
laajasti seurattu lanseeraustapahtuma. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaassa on kuvattu työterveyshuoltoyksikön laatujärjestelmän tärkeimmät piirteet, ja
Työterveyslaitoksessa on käynnistetty laatujärjestelmän
rakentamista tukeva koulutus. HTTHK-oppaassa on oma
kappaleensa työterveysyhteistyöstä. Tietojärjestelmiä ja
alueellisia työkyvyn tuki -hoitoketjuja kehittävä Hahmotus-projekti on käynnissä viiden sairaanhoitopiirin alueella. Myös pienten yritysten työterveyshuollon sisällön
ja kattavuuden kehittämiseen, toimeenpanoon ja vaikuttavuuteen paneutuva tutkimushanke on edennyt suunnitellusti.
Työelämän tila ja tulevaisuus
Visio 2015:
Tuomme esiin muuttuvan suomalaisen
työelämän vahvuuksia ja haasteita sekä
parannamme työpaikkojen, työntekijöiden ja
muiden työelämätoimijoiden mahdollisuuksia
edistää hyvää ja kilpailukykyistä työelämää.
Tuotamme tietoa ja käytännön ratkaisuja
työelämän kansainvälistymisen, muuntuvien
työyhteisöjen, työn ja työntekijyyden,
uusien teknologioiden ja kestävän työelämän
voimavaralähtöiseen huomioon ottamiseen
työpaikoilla.
Työelämän tila ja tulevaisuus -teema
on luonteeltaan ennen kaikkea tulevaa
luotaava teema. Teeman onnistuminen
työssään näkyy työelämän uusien ilmiöiden
32
Toimintakertomus_2014.indd 32
7.4.2015 14:34:57
tunnistamisessa ja työelämässä tapahtuvan
muutoksen kuvaamisessa ja ennakoinnissa.
Teeman tärkein tehtävä on ymmärryksen
lisääminen käynnissä olevasta työelämän
murroksesta ja uusien välineiden ja
toimintamallien kehittäminen hyvän
tulevaisuuden tueksi.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Teema on saavuttanut tavoitteensa luomalla laajaa kuvaa kehityssuunnista, nousevista ilmiöistä ja uudistuvan
työelämän tarpeista. Olemme tuottaneet käytännönläheistä tietoa ja työpaikkoja palvelevia välineitä. Olemme
rakentaneet omat sivustot, jotka sisältävät monikulttuurisuuden, kansainvälistymisen ja maahanmuuttajien
työskentelyn sekä onnistuneiden organisaatiomuutosten ja projektityön tietoa, oppaita ja välineitä. Tuotimme
useita julkaisuja ja työkirjoja uusista työskentelymuodoista, organisoitumistavoista, teknologian käytöstä ja
soveltamisesta sekä johtajuuden malleista. Lähes kaikki
hankkeemme, etenkin teemakauden loppupään hankkeet, ovat saaneet paljon positiivista palautetta osallistujilta ja tiedon käyttäjiltä. Osa hankkeista on vielä
kesken. Niiden tuotokset tulevat pääosin vuonna 2015,
jolloin otetaan käyttöön muun muassa ensimmäinen
suomalainen johtamispelisovellus. Uudet välineet lisäävät osaltaan työpaikan käytettävissä olevia vaihtoehtoja
ja auttavat saavuttamaan myös niitä ryhmiä, jotka eivät
koe perinteisiä paperijulkaisuja enää riittäviksi.
Toiminta 2014
Verkostoituvan työelämän tukemisen kokeiluna kehitimme toimintamallin, jolla toimialan yhteistä työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämistä voidaan viedä
eteenpäin sosioteknisen murroksen maailmassa. Avasimme verkostomaista projektityötä tukevat nettisivut ja
kehitimme lohkoutuvien työyhteisöjen ryhmille sopivan
työhyvinvoinnin edistämisen konseptin, joka on jo otettu käyttöön yhdellä toimialalla. Olemme olleet mukana
uusien tiedonlevityskanavien etsinnässä, uutena keinona työelämää kuvaava dokumenttielokuva sai runsaasti
mediahuomiota. Tulevaisuuteen suuntaavat, kestävän
työelämän rakentumista ja työntekijyyden kehityskulkua
peilaavat kirjat valmistuivat, samoin Työterveyslaitoksen
kansainvälistä arviointia varten tehty työelämän ennakointiraportti. Julkaisimme Töissä Suomessa -oppaan
kolmellatoista kielellä ja tuotimme monikulttuurista ja
kansainvälistyvää työpaikkaa sekä maahanmuuttajatyöntekijöitä ja -yrittäjiä tukevat nettisivut. Kaikkia näitä tuloksia on tarkemmin kuvattu kappaleissa 3.1.2 ja
3.2.1.
Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat
Visio 2015:
Kiinteistö- ja rakennusala (KIRA) tunnistaa
sen, että tila on tehty ihmistä ja hänen
toimiaan varten. Työpaikoilla huomio
kohdistuu toimintojen sujuvuuteen, jota
työtilat edistävät. Työtilat suunnitellaan
käyttäjälähtöisesti ja osallistuvasti. Uudet,
tutkimuksiimme pohjautuvat tavoitetasot
otetaan huomioon rakentamishankkeissa.
Ymmärrys koetusta sisäympäristöstä on
oleellisesti lisääntynyt. Tutkimus on tuonut
tiedon siitä, mitkä tekijät todella edistävät
työtiloissa työntekijöiden hyvinvointia.
Tuloksena saavutetaan työympäristöjä, jotka
tukevat sujuvaa toimintaa, hyvinvointia, alan
vetovoimaisuutta ja jopa elämyksellisyyttä.
Sisäympäristö on alettu nähdä organisaatiolle
lisäarvoa tuottavana, strategisena
tuotantoresurssina.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Teemassa tutkittiin miten voidaan tukea työkykyä ja
jatkaa työuria kehittämällä työympäristöjä. Laadukas
sisäympäristö ja toimintaprosessien sujuvuutta edistävät tilat voivat tuoda merkittävän lisän hyvinvointiin ja
tuottavuuteen. Teeman toiminta kohdistui kiinteistö- ja
rakennusalaan (KIRA). Tavoitteena oli uudistaa uudis- ja
korjausrakentamista niin, että lopputuloksena ovat nykyistä paremmat sisäympäristön olosuhteet. Teeman
toiminta on vaikuttanut merkittävästi KIRA-alan asenneilmapiiriin. Rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun
merkitystä terveydelle ei enää aseteta kyseenalaiseksi.
Ymmärrys hyvinvointia edistävän työympäristön piirteistä on lisääntynyt.
KIRA-alalla asiakaslähtöisyys on lisääntynyt kehittämistoiminnassa, erityisesti Rakennetun ympäristön (RYM)
SHOKissa. RYM SHOKin kumppanuusverkostossa on kehitetty ja otettu käyttöön tuoteratkaisuja hyvän sisäympäristön hallintaan sekä menetelmiä työympäristöjen
käyttäjälähtöisen suunnittelun tueksi. Sisäympäristö on
alettu nähdä organisaatiolle lisäarvoa tuottavana resurssina. Osaavat asiakkaat edellyttävät KIRA-alalta entistä
enemmän omien toiveiden huomioimista tilojen rakentamisessa. Tilojen käyttäjät ovat ymmärtäneet toimivien
ja tasokkaiden tilojen tuovan myös kasvua heidän oman
toimintansa tuottavuuteen.
Teeman tuottamalla tiedolla on ollut merkittävää yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Esimerkkeinä
tästä ovat mm. teeman tutkimukset ääniympäristön
kehittämiseksi, jotka johtaneet kansainvälisten standardien tarkistamiseen. Työterveyslaitoksen toimenpideehdotukset rakennusten kosteus- ja homevaurioiden ennalta ehkäisemiseksi saivat vahvan tuen eduskunnalta.
33
Toimintakertomus_2014.indd 33
7.4.2015 14:34:57
Toiminta 2014
RYM Sisäympäristöohjelmassa kehitimme työympäristön
arvioinnin mittareita ja työpaja-konseptin osallistuvan
suunnittelun tueksi sekä visualisointimenetelmän, jolla
voidaan havainnollistaa ja paikantaa käyttäjäkokemuksia.91 Lisäksi kehitimme teoreettisen viitekehyksen hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksista.92
Tutkimme ilmanvaihdon määrän vaikutusta työsuoriutumiseen avotoimiston ihmisperäisiin epäpuhtauksiin liittyen. Vaikutukset olivat oletettua pienempiä.93 Kehitimme
uuden menetelmän työpistekohtaiseen jäähdytykseen
avotoimistoissa. Menetelmä vaikuttaa lupaavalta. Avotoimistojen erilaisten akustiikkaratkaisujen vaikutusta
työtehoon ja hyvinvointiin selvittänyt tutkimus valmistui.
Tulokset ovat kansainvälisesti merkittäviä.95
ovat vaikuttaneet suoraan ISO-standardisointiin, laboratoriotoimintaan sekä uusittavaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan C1.96
Infektioiden mahdollinen leviäminen eristystiloihin on
merkittävä riskitekijä sairaaloissa. Julkaisimme mallinnustuloksia, joiden mukaan leviämisriskiä voidaan pienentää.97,98,99 Kehitimme huonevirtausten, lämpöolojen ja ilman laadun mallinnukseen uusia menetelmiä.100,101,102,103
Tutkimme energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusta
pientalojen sisäympäristöön.104,105 Olimme mukana kehittämässä IV-kuntotutkimusohjeita. Ohjeiden pilotointi
jatkuu vuoden 2015 aikana kenttäkohteissa.106
Subjektiivista kokemusta selittävä, ilmaääneneristystä
kuvaava mittaluku on määritetty laboratoriotutkimuksella, joka on maailmassa tehdyistä kokeista laajin. Tulokset
91 Ruohomäki V et al. (2014) Workplace Needs and Experiences of University Staff. In: O. Broberg, N. Fallentin, P. Hasle, P.L. Jensen, A. Kabel, M.E. Larsen, T.Weller (Eds.) 11th International Symposium on Human Factors in Organisational Design and Management. 46th Annual Nordic Ergonomics Society Conference. Conference Proceedings, Vol. 2, p. 705-710.
92 Ruohomäki V et al. (2014) Dimensions of workspaces that promote well-being. Proceedings of ARCH14, International Con-
ference on Research on Health Care Architecture, November 19-21, 2014, Espoo, Finland.
http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/rymshok
http://rym.fi/results/new-participatory-methods-for-workplace-design/
http://rym.fi/results/dimensions-of- workspaces-promoting-well-being/
93 Koskela H et al. Effect of Low Ventilation Rate on Office Work Performance and Perception of Air Quality - a Laboratory Expe-
riment, Indoor Air 2014, The 13th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, paper 384, July 7-12, 2014, Hong Kong.
94 Maula H et al. Perception of a Cooling Jet from Ceiling - a Laboratory Study, 35th AIVC Conference, Poznan, Poland, September 24-25, 2014.
95 Haapakangas A et al. Effects of irrelevant speech on performance and subjective distraction: The role of acoustic design in open-plan offices, Applied Acoustics 86 2014 1-16.
96 Hongisto V et al. Subjective and objective rating of airborne sound insulation – living sounds, Acta Acustica united with Acusti-
ca 100 2014 848-863.
97 Kalliomäki P et al. Effect of Door Opening in Hospital Isolation Room, R3-proceedings, 45th R3-nordic symposium 19 – 20 May 2014, Naantali, Finland.
98 Kalliomäki P et al. Airflow patterns through a single hinged and a sliding-door in hospital isolation room, Indoor Air 2014, The 13th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, paper 339, July 7-12, 2014, Hong Kong.
99 Saarinen P et al. Air Leakage through Isolation Room Doorway - Measurements and CFD Simulations, Indoor Air 2014, 13th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Hong Kong, July 7-12, 2014.
100 Saarinen P et al. Large-Eddy Simulation of Ventilation Jets with a New Inlet Treatment, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. -614.
101 Saarinen P et al. Simulation of Air Migration through an Isolation Room Doorway during Passage, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. 614-621.
102 Koskela H et al. LES Simulation of the Active Chilled Beam Flow Pattern, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. 582-589.
103 Freitag H et al. Particle Image Velocimetry Measurements of the Internal Air Flow in Active Chilled Beams, Roomvent 2014, 13th International Conference on Air Distribution in Rooms, São Paulo, Brazil, October 19-22, 2014, p. 566-573.
104 Kähkönen E ym. (2014) Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa. SIY Raportti 32 (toim. Säteri, Back-
man) SIY-Sisäilmatieto. Espoo. s. 257-262.
105 Salmi K ym. (2014) Ilmanvaihtokanavien tiiviys pientaloissa. SIY Raportti 32 (toim. Säteri, Backman) SIY-Sisäilmatieto. Espoo. s. 93-98.
106 http://www.sulvi.fi/ajankohtaistaprojektitaineistot/
34
Toimintakertomus_2014.indd 34
7.4.2015 14:34:57
Aivot työssä
Visio 2015:
Tavoitteemme on edistää aivoystävällistä
työtä. Teemme työelämää palvelevaa
soveltavaa aivotutkimusta. Teeman toiminta
edistää yhteiskunnassa asetettuja tavoitteita
työurien pidentämisestä sekä päämäärää,
jonka mukaan Suomessa on 2020-luvulla
Euroopan paras työelämä. Vaikutamme
siihen, että yhteiskunnallinen tietous
aivoterveyden merkityksestä yhteiskunnan ja
työelämän kilpailukyvylle lisääntyy.
Tuotamme tietoa, jonka avulla työ
on kansainvälisessä, liikkuvassa ja
moniaikaisessa toimintaympäristössä
järjestetty ja mitoitettu niin, että
kuormituksen ja palautumisen suhde
on aivojen palautumisen kannalta
optimaalinen. Tuottamamme tiedon
avulla työterveyshuollot, työsuojelu
ja työntekijöittensä työhyvinvoinnista
vastaavat yksiköt voivat toiminnassaan
kehittää toimintamalleja aivoterveyteen
vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamiseksi
ja niiden poistamiseen sekä kognitiivisen
toimintakyvyn heikentymän hallintaan.
TTL:lla on kansainvälisesti korkeatasoinen
asiantuntemus tietotyöstä. Vaikutamme
siihen, että informaatioympäristöt ja
tietojärjestelmät sekä teknologiset
työvälineet on suunniteltu niin, että ihminen
löytää työlleen oleellisen tiedon ja tietotyö on
sujuvaa.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Teeman visio on toteutunut hyvin. Teemassa on käsitelty erityisesti modernia, moniaikaista ja -muotoista
tietotyötä. Tutkimme tietotyötä ja ihmisen tiedonkäsittelyä sekä tietojärjestelmien ja ihmisen vuorovaikutusta
yhdessä Tekesin lippulaivahankkeista (Tietotyön vallankumous) sekä tietojärjestelmähankintoja ja tietojärjestelmien suunnittelua. Kehitimme lääkkeettömän terapian unettomuuden hoitoon. Tutkimme työuupumusta
ja osoitimme työuupumukseen liittyvän mitattavissa
olevan aivotoiminnan muutoksen. Teema on paitsi julkaissut tieteellisillä foorumeilla myös ollut hyvin näkyvä
mediassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teeman
tutkijat ovat kysyttyjä asiantuntijoita ja kouluttajia.
Toiminta 2014
Unettomuuden lääkkeetöntä ryhmähoitoa ja työuupuneiden tiedonkäsittelyä koskevia tuloksia on esitetty
kappaleessa 3.1.2. Unen äänistimulaatiolla voidaan parantaa unenaikaista muistia ja unen virkistysvaikutusta.
Illalla opittu materiaali muistetaan stimulaatioyön jälkeen
paremmin kuin tavallisen yön jälkeen. Tulokset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta tiedeyhteisössä. Soveltava hanke aloitetaan suuren suomalaisen työnantajan
kanssa. Tietotyön haasteita, tietojärjestelmien käytön
kognitiivisia vaikutuksia sekä inhimillisiä virheitä ja niille
altistavia olosuhteita käsitteleviä tutkimuksia on kuvattu
kappaleessa 3.2.1.
Nanoturvallisuuskeskus
Visio 2015:
Teeman visio 2015 on olla Suomen ja
koko Euroopan johtava ja globaalisti
keskeinen nanoturvallisuuden asiantuntijaja tutkimuskeskus, joka edistää
erityisesti teollisten nanomateriaalien
ja nanoteknologioiden turvallista
käyttöä työpaikoilla. Teema tuottaa
luotettavaa ja tasapuolista, huipputason
tutkimukseen perustuvaa tietoa, josta
on hyötyä työpaikoille, yrityksille,
viranomaisille, välittäjäorganisaatioille
ja tutkimusyhteisölle sekä kansalaisille.
Teema on kansallisesti ja kansainvälisesti
verkottunut ja sillä on vaikuttavuutta sekä
Suomessa että maamme ulkopuolella
nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvissä
kysymyksissä. Teema toteuttaa visiotaan
hyödyntäen tehokkaasti alan keskeisten
asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioiden
osaamista. Teeman vaikuttavuus toteutuu
suomalaisilla työpaikoilla käytännön
ohjeina ja suosituksina, sekä räätälöityinä
nanomateriaalien ja -teknologioiden
yritystoimintaa hyödyttävinä dokumentteina.
Tutkimukseen perustuva tietoaines
soveltuu käytettäväksi viranomaisohjeiden,
-määräysten sekä lainsäädännön pohjana.
Nanoteeman vaikuttavuus suureen yleisöön
välittyy yleistajuisen viestinnän välityksellä.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Teeman visio on toteutunut erinomaisesti, ja teema on
vakiinnuttanut asemansa Suomen johtavana ja luotettavana nanoturvallisuusalan keskuksena. Sama kehitys on
ollut nähtävissä sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella.
Teemalla on aktiivista yhteistoimintaa Yhdysvaltain kanssa ja sillä on mm. aktiivinen tutkijanvaihto-ohjelma Brasilian ja Kiinan kanssa. Yhteistoimintaa Brasilian kanssa
syvennetään yhdessä OKM:n kanssa. Tutkimushankkeissaan teema on globaalisti verkottunut, ja EU-komissio
turvautuu säännöllisesti teeman tukeen omissa nanoturvallisuuteen liittyvissä toimissaan. Suomessa on ollut yhä enemmän kysyntää Nanoturvallisuuskeskuksen
osaamiselle. Vuonna 2014 käynnistettiin laajennetun
SOTERKOn nanoturvallisuusohjelma, jossa ovat mukana
Työterveyslaitos, THL, Ilmatieteen laitos, SYKE ja Evira.
35
Toimintakertomus_2014.indd 35
7.4.2015 14:34:57
Toiminta 2014
Teema arvioi tieteellisten tutkimusten pohjalta, että teollisten nanomateriaalien tavoitetasot ovat edelleen
ajan tasalla eikä niiden päivittämiseen ole tunnistettu
tarvetta. Valmistelimme ohjeita ilmanvaihdon toimivuuden parantamiseksi työpaikoille, joissa työntekijöillä on
riski altistua teollisille nanomateriaaleille. Samaa tarkoitusta palveleva henkilösuojaindokumentti valmistuu
keväällä 2015. Tuotimme tietoa Suomelle tärkeiden selluloosananomateriaalien turvallisuudesta ja erityisesti
sinkkioksidin vaikutuksista iholla. Tietoja käytetään mm.
hallinnollisen päätöksenteon ja puunjalostusteollisuuden
tuotekehityksen tukena sekä sinkkioksidin turvallisuuden arvioinnissa ja EU:n kosmetiikkadirektiivin valmistelussa. Nanoteema on tiedottanut aktiivisesti toiminnastaan. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin 12.–15.4.2015
pidettävää kansainvälistä nanoturvallisuuskokousta
(SENN’2015).
Sosiaalinen pääoma, terveys ja
työhyvinvointi
Visio 2015:
Olemme lisänneet tietoa työn
psykososiaalisten tekijöiden ja
terveyden välisistä yhteyksistä sekä
johtamisen, sosiaalisten innovaatioiden ja
työhyvinvoinnin yhteyksistä. Organisaatiot
ovat ottaneet käyttöön TTL:n kanssa
kehittämiään uudistavia johtamisja toimintamalleja. Muutos näkyy
parempina palveluina, työn tuottavuuden
kohentumisena ja työntekijöiden
hyvinvointina. Olemme tunnettu
kansainvälisessä tiedeyhteisössä sekä
arvostettu yhteistyökumppani erityisesti
julkiselle sektorille.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Lisäsimme tietoa työhön liittyvien psykososiaalisten
tekijöiden yhteyksistä terveyteen, työhyvinvointiin ja
työssä jatkamiseen. Psykososiaalisia tekijöitä ovat mm.
työyhteisön sosiaalinen pääoma, johtaminen, työn imua
edistävät voimavaratekijät sekä työn vaatimukset ja
muut kuormitustekijät. Kehitimme työpaikkojen kanssa
johtamiseen, esimiestyöhön ja arjen kehittämistyön to-
teuttamiseen liittyviä toimintamalleja, valmennussisältöjä ja välineitä. Näiden avulla työorganisaatiot voivat
kehittää toimintaansa sekä parantaa tuloksellisuuttaan
työhyvinvointia edistävällä tavalla. Teema on laajasti verkottunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii
yhteistyössä erityisesti julkisen sektorin tahojen kanssa.
Toiminta 2014
Teemassa tutkittiin kunta-alalla työskentelevien univaikeuksia ja työajan hallintaa sekä työssä koettua luottamusta ja työssä jatkamista. Vähäinen työaikojen hallinta
on yhteydessä univaikeuksiin.107 Työssä koettu luottamus vaikuttaa positiivisesti työssä jatkamiseen. Luottamuksen lisääminen työpaikoilla on yksi keino työurien
pidentämiseen.108 Tuloksia työstressin yhteyksistä terveyteen ja työkykyyn sekä yrittäjän hyvinvointia tukevasta toiminnasta on kuvattu kappaleessa 3.1.2.
Vuoden aikana toteutettiin voimavaralähtöisiä kehittämisprosesseja, jotka keskittyivät työyhteisöjen voimavarojen edistämiseen, palvelevaan esimiestoimintaan ja
työn muokkaamiseen. Kehittämishankkeissa luotu mobiilisovellus tuki prosessia.
Mielekäs-ohjelman julkistamistilaisuudessa 12 työpaikkaa sai ministeri Risikolta Vetovoimainen työpaikka
-tunnustuksen. Alueellisissa työpajoissa levitettiin hyviä
käytäntöjä ja ohjelmaa markkinoitiin mediakanavia hyödyntäen.109 Innovaatiojohtamisen ja osallistuvan innovaatiotoiminnan tuloksia on esitetty kappaleessa 3.2.1.
Hyvän johtamisen kriteereiden pilottiversiota testattiin
20 organisaatiossa.110 Onnistu osaamisen uudistajana
-malli liitettiin Työterveyslaitoksen palvelutoimintaan
ja toimialakohtainen versiointi aloitettiin. Organisaatiot ovat ottaneet mallin käyttöönsä ja jatkokehittäneet
sitä.111,112 Palveluverkostotyön oppimishaasteista julkaistiin tuloksia.113
Käynnissä olevassa hankkeessa tutkitaan kompleksisen
työn työkäytäntöjä ja osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on kehittää uusi asiantuntijatyön oppimisen tukiväline. Sopuisa työyhteisö -tietopankki avattiin.114 Sivusto
sisältää tietoa kiusaamisesta ja siellä jaetaan ohjeita
mm. kiusaamisen kohteeksi joutuneille.
107 Salo P et al. Work time control and sleep disturbances: prospective cohort study of Finnish public sector employees. Sleep 2014;37(7):1217-25.
108 Muurinen C et al. Vertical and horizontal trust at work as predictors of retirement intentions: The Finnish Public Sector study. PLOSONE 2014;9(9):e106956.
109 http://www.ttl.fi/partner/mielekas/Sivut/default.aspx
110 http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/sivut/default.aspx
111 http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/onnistu_osaamisen_uudistajana.pdf
112 http://www.digipaper.fi/statetreasury/126765/
113 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/Palveluverkostojen%20muuttuvat%20toimintakonseptit.pdf
114 www.ttl.fi/sopuisa
36
Toimintakertomus_2014.indd 36
7.4.2015 14:34:57
Työkyvyn tuki
Visio 2015:
Suomalaisten terveys ja toimintakyky
näyttävät kehittyneen 2000-luvulla
pääosin myönteisen suuntaan. Erityisesti
keski-ikäisillä ja vanhemmilla koettu
terveys, työkyky ja toimintakyky ovat
parantuneet (Koskinen 2012). Hyvinvointija terveysongelmien vähenemisestä
huolimatta työkyvyttömyys – erityisesti
tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja
mielenterveyden häiriöiden vuoksi – on
kuitenkin edelleen yleistä, niin meillä
kuin muuallakin Euroopassa. Näissä
kansansairauksissa työkyvyttömyys on
useimmiten osittaista. Osittaista työkykyä
ei riittävästi hyödynnetä Suomessa,
vaan esimerkiksi tuotannon asettamat
vaatimukset ja työkyvyttömyyden
mahdollisen pahenemisen ja pitkittymisen
yrityksille aiheuttamat taloudelliset riskit
voivat olla esteenä. Osittaisen työpanoksen
hyödyntäminen nykyistä enemmän
edellyttää asennemuutosta työpaikoilla
ja työterveyshuollossa sekä laajemmin
yhteiskunnassa.
Työterveyshuollon toiminnassa on pyritty
sairauksien ehkäisyn ohella kehittämään
työkyvyttömyyden ehkäisyä. Työkyvyn tuki
-teema pyrkii toiminnallaan edistämään tätä
kehitystä ja tuottamaan näyttöön perustuvaa
tietoa näistä uusista toimintatavoista.
Arvio vision toteutumisesta
vuoden 2014 lopussa:
Teemassa on valmistunut ja käynnissä useita interventiohankkeita, jotka tähtäävät osittaisen työkyvyn hyödyntämiseen. Myönteisiä tuloksia on saatu työhön kohdistuneista toimenpiteistä yläraajaoireiden ilmaantumisen
alkuvaiheessa115, osasairausvapaan käyttämisestä tukija liikuntaelinsairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden
varhaisvaiheessa116 ja selkäpotilaiden asteittain lisätystä
harjoittelusta ja moniammatillisesta kuntoutuksesta.117
Käynnissä olevat hankkeet selvittävät mahdollisuuksia
edistää työhön paluuta tilapäisillä työjärjestelyillä tuki-
ja liikuntaelinperäisissä kivuissa ja mielenterveyden häiriöissä sekä erityyppisten ryhmä- ja yksilöhoitojen vaikutuksia toiminnallisiin oireisiin sisäilmaongelmissa.
Toiminta 2014
Selvitimme työterveyslääkäreiden näkemyksiä tilapäisten työjärjestelyjen käytöstä liikuntaelinten kipujen ja
masennusoireiden yhteydessä. Tuloksia hyödynnetään
kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi myös käynnissä olevan interventiohankkeen koulutusvaiheessa ja myöhemmin työterveyshuollon koulutuksessa.
Osasairauspäivärahan käytön vaikutuksista työhön osallistumiseen on raportoitu kappaleessa 3.1.1.118 Aineistopyyntö Kelalle on tehty 30:n ja 90 päivän sääntöjen vaikutusten selvittämiseksi. Kappaleessa 3.1.2 on esitetty
tuloksia tekijöistä, jotka ennustavat työhön paluuta masennussairauspoissaolon jälkeen119, monikipuisuuden,
samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden ja TULEsairauksien merkityksestä120 sekä työaikojen yhteydestä
työhyvinvointiin121. Kakkostyypin diabetesta sairastavien
sairauspoissaolojen kulusta valmistui kongressiabstrakti.
Yksilöllisen alttiuden, työn ja elintapojen merkityksistä
selkäsairauksissa valmistui käsikirjoitus. Psykososiaalisten tekijöiden työaltistematriisi on esitelty kappaleessa
2.1.1122.
Uudistava toiminta
Uudistava toiminta tarkoittaa uuden, kansainvälisesti
korkeatasoisen tiedon tai aineistojen tuottamista. Se
tähtää työelämän kestävään kehitykseen ja sitä tukevan tieteen ja innovaatioiden edistämiseen. Uudistava
toiminta hyödyntää Työterveyslaitokselle arvokasta henkilöstö-, rakenne- ja suhdepääomaa ja tukee teemojen
toimintaa. Uudistava toiminta jakaantui kahteen tutkimusalueeseen.
Biolääketieteellisten
tutkimusmenetelmien kehittäminen
ja validointi
Tutkimuksissa on tunnistettu allergiaa aiheuttavia ja allergioilta suojaavia uusia mikrobiprofiileja ja selvitetty,
miten ne vaikuttavat allergisen tulehduksen ja terveen
immuunivasteen kehittymiseen. Tutkimukset mahdollistavat uusien ehkäisy-, hoito- ja diagnoosimenetelmien
kehittämisen työhön liittyviin allergioihin. Esim. on tun-
115 Shiri R et al. The effect of workplace intervention on pain and sickness absence caused by upper-extremity musculoskeletal disorders. Scand J Work Environ Health. 2011 Mar;37(2):120-8.
116 Viikari-Juntura E et al. Return to work after early part-time sick leave due to musculoskeletal disorders: a randomized
controlled trial. Scand J Work Environ Health. 2012 Mar;38(2):134-43.
117 Rantonen J et al. The effectiveness of two active interventions compared to self-care advice in employees with non-acute low back symptoms: a randomised, controlled trial with a 4-year follow-up in the occupational health setting. Occup Environ Med. 2012 Jan;69(1):12-20.
118 Kausto ym. 2014
119 Ervasti ym. 2014
120 Kaila-Kangas 2014, Haukka 2014, Lusa 2014
121 Härmä ym. 2014
122 Solovieva 2014
37
Toimintakertomus_2014.indd 37
7.4.2015 14:34:57
nistettu nenän limakalvolta allergiseen nuhaan liittyviä
proteiiniprofiileja, joiden avulla voidaan parantaa hengitystieallergioiden erotusdiagnostiikkaa.
Merkittävien työn ja terveyden
vuorovaikutukseen liittyvien
aineistojen keruu ja ylläpito
Keväällä 2014 toteutettiin sairaalahenkilöstölle seurantakysely, johon vastasi lähes 13 000 työntekijää (vastausprosentti 67 %). Tulokset osoittavat, että työyhteisötaidot olivat parantuneet ja työn kuormittavuus
helpottanut. Toisaalta työsuhteen turvallisuus ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus olivat heikentyneet. Muutokset edelliskyselyyn verrattuna olivat kuitenkin pieniä.
Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus laajeni merkittävästi, kun Helsingin kaupunki liittyi tutkimukseen
2014. Kunta10-tutkimuksen seurantakyselyyn osallistuikin yli 90 000 kunta-alan työntekijää syksyllä 2014,
vastausprosentti 69 %. Tulokset saadaan alkuvuodesta
2015.
4.2 Asiakasratkaisut
Yhteenveto:
•
toiminta-alueen tuottotavoite saavutettiin ja kannattavuus parani
•
laatujohtaminen hyppäsi selvästi eteenpäin ja asiakastyytyväisyys säilyi korkeana
•
Lisenssit- ja Koulutus-palvelukeskukset pääsivät
vahvasti liikkeelle
•
Räätälöidyt palvelut lopetettiin ja kannattamattomia
tuotteita rationalisoitiin
•
perustettiin Työterveysyhteistyön palvelukeskus
•
rohkeus kehittää ja onnistua kasvoi sekä tuoteinvestoinnit fokusoitiin softaan
•
uudistettiin palveluverkkosivut sekä siirryttiin digipohjaiseen tuotemarkkinointiin.
Asiakasratkaisut-toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen maksullisen palvelu-, lisenssi- ja koulutusliiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Vuonna 2014
silmiinpistävä piirre toiminta-alueella oli muutos ja uusiutuminen poikkeuksellisen haastavassa markkinatilanteessa. Toiminta-alue käytti vuoden 2014 aikana
yhteensä 145 henkilötyövuotta. Vaikean kilpailutilanteen vuoksi jouduimme luopumaan useista perinteisisiä
liiketoiminta-alueista sekä sen vastapainona hakemaan
aktiivisesti uutta kasvua niin kansainvälisesti, toiminnallisesti kuin digitalisaationkin kautta.
Vuoden 2014 aikana uudistimme toiminta-alueen strategian. Tätä varten analysoimme laajasti toimintamme
nykytilan ja pääsaavutukset vuoden 2014 lopussa päättyneen strategiakauden aikana. Edellisen strategiakauden tuloksista voidaan todeta, että Asiakasratkaisuttoiminta-alue eteni pääsääntöisesti hyvin, määriteltyjen
tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi palvelu- ja koulutusliiketoiminnat kasvoivat selvästi, kun vuosituotot lisääntyivät noin 15 % kannattavuuden parantuessa. Toisaalta
eteneminen etenkin laatujohtamisessa ja asiakkuuksien
johtamisessa takasi positiivisen kehitystrendin asiakastyytyväisyydessä. Samalla toiminnan johtamisen läpinäkyvyys parantui kautta linjan. Näiden rinnalla kehitystä
kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin palvelukonseptin toteutuksessa voidaan kuitenkin pitää pettymyksenä, kun
toimintaa jouduttiin voimakkaasti fokusoimaan strategiakauden loppupuolella. Yhteenvetona voidaan silti
todeta strategiakauden olleen menestyksekäs etenkin
liiketaloudellisilla mittareilla. Lisäksi hyvän kehityksen
tuloksena Asiakasratkaisut on nyt selvästi vahvempi menestymään tulevaisuuden kiristyvässä kilpailukentässä.
Merkittävimpänä liiketoiminta-avauksena perustimme
Työterveysyhteistyö-palvelukeskuksen uuden strategian viitoittamana. Vuoden 2014 aikana pääsimme myös
hyvään vauhtiin vuoden 2013 lopussa perustettujen
Koulutus- ja Lisenssit-palvelukeskusten kehittämisessä. Näitä varten lisäsimme oleellisesti panostustamme
ja osaamistamme digitalisaation, ohjelmistotuotteiden
ja pilvipalveluiden saralla. Vuoden aikana onnistuimme
myös avaamaan lupaavia uusia kansainvälisiä projekteja
ja asiakassuhteita (Kuva 24).
Kuva 24. Laadimme yhteistyösopimuksen mm. eteläkorealaisen KATRIn kanssa
38
Toimintakertomus_2014.indd 38
7.4.2015 14:34:58
Taulukko 5. Yhteenveto Asiakasratkaisut-toiminta-alueen tuloksista vuonna 2014.
Suoritteiden
määrä
2011 2012 2013 20142014
toteuma toteuma toteumatavoite toteuma
Liikevaihto (M€)
17.6
18.7
18,5
18,5
18,6
Työympäristön
mittaukset ja analyysit
(kpl)
53 000
58 700
67 000
56 000
69 900
Ammattitauti- ja 1 930
1 864
1 681
1800
työkyvyn arviointi-
tutkimukset (kpl)*
Koulutettavapäivät
20 900
22 700
Taulukossa 5 on esitetty Asiakasratkaisut toiminta-alueen tulosyhteenveto. Tärkeimpänä tuloksena saavutimme tuotto- ja volyymitavoitteet sekä paransimme toiminnan kannattavuutta kautta linjan osia toiminnoista
saneeraamalla sekä palveluportfolion kilpailukykyä kehittämällä. Lisäksi etenimme vahvasti laatujohtamisessa.
Vuonna 2014 toimintamme päärungon muodostivat viisi
palvelukeskusta sekä niitä tukeva Liiketoiminnan kehitys
ja tuki -tiimi.
Työympäristö-palvelukeskukselle vuosi 2014 oli edelleen menestyksellinen. Taloudellinen tulos oli hyvä,
palveluiden myynti ylitti tavoitteen ja myyntikate oli
erinomainen haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Asiakkaille toimitettujen työympäristöä koskevien lausuntojen ja raporttien määrä pysyi edellisvuosien
tasolla. Asiakaspalautteen perusteella palvelumme laatu on edelleen korkealla tasolla. Toiminnan tehokkuus
kasvoi kaikilla mittareilla arvioituna. Vuoden 2014 palvelukeskuksen tuotevalikoimaa fokusoitiin luopumalla sisäilmatoiminnassa osin vasta-aineanalytiikasta ja
lopettamalla suojainpalveluissa huonosti kannattavia
toimintoja. Sisäilma-analytiikka keskitettiin Kuopioon.
Sisäilmapalvelussa kehitettiin moniammatillinen toimintamalli ratkaisuksi vaativiin sisäilmakohteisiin. Työympäristön arviointi- ja katsastustuote Tsekkis valmistui.
Kemikaaliturvallisuuteen liittyvä konsultaatiopalvelu
irrotettiin biomonitoroinnin palvelutoiminnasta ja sen
yhdistäminen Työympäristö-palvelukeskukseen siirtyviin
työturvallisuuspalveluihin valmisteltiin. Lisäksi palvelukeskus vastasi vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen toiminnasta. C-osaamiskeskus on Sosiaali- ja
terveysministeriön asettama kemiallisten uhkien eri asiantuntijatahojen muodostama yhteistyöverkosto, jonka
koordinaattorina toimii Työterveyslaitos. Toimintamme
perustana akkreditoitua toimintaa auditoitiin FINASin
toimesta 3 kertaa: akkreditointi on nyt voimassa vuoden
2017 loppupuolelle asti.
Työterveys-palvelukeskus lähes saavutti vuodelle 2014
asetetut tuottotavoitteet. Tuotimme vaativaa työperäisten sairauksien diagnostiikkaa valtakunnallisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Ammattitautien
diagnostiikan kysyntä pysyi ennallaan vuoteen 2013 ver-
22 089
24 000
Helsingin toimipiste: 1 349
Yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa: 760
28 123
rattuna. Valmistelimme uuden, vuonna 2015 käyttöön
otettavan hinnoittelumallin ammattitautidiagnostiikan
palveluille. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen
sisältyvän kuuden kuukauden mittaisen Työterveyslaitosjakson suoritti vuoden aikana runsaat 40 erikoistuvaa
lääkäriä. Koulutusjakson sisällön kehittämisessä teimme yhteistyötä sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden että yliopistojen vastuuhenkilöiden kanssa. Vuoden
2014 aikana jatkoimme työterveyshuollon pätevöittävän
koulutuksen sisällön ja toteutuksen kehittämishanketta
ja käynnistimme uuden koulutusmallin pilottikoulutukset.
Tuotimme työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta
n. 300 koulutettavalle neljällä paikkakunnalla. Teimme
myös yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
kanssa työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen ja
ylempien korkeakouluopintojen toteutuksessa. Lisäksi
jatkoimme työ- ja toimintakyvyn palvelumittauksia ja arviointeja erityisesti fyysisesti kuormittavissa ja korkean
stressin työtehtävissä.
Koulutus-palvelukeskus aloitti toimintansa vuoden
2014 alussa, jolloin toiminta jaettiin neljän kokonaisuuden alle: hyvinvoiva työyhteisö, turvallinen työympäristö, toimiva työsuojelu ja vaikuttava työterveyshuolto.
Kaikissa tuotekokonaisuuksissa toteutettiin avointa täydennyskoulutusta, räätälöityjä tilauskoulutuksia ja asiantuntijaluentoja muiden kouluttajatahojen tilaisuuksissa.
Eniten koulutuksia toteutettiin työsuojelun alueella. Palvelukeskuksen tuottotavoite vuodelle 2014 ylitettiin selvästi. Myös asiakaspalautteen laatu pystyi hyvänä koko
vuoden ajan. Tyytyväisyys koulutukseen kokonaisuutena
oli 95 %. Tuoteryhmistä Toimiva työsuojelu ja Vaikuttava työterveyshuolto ylittivät tuottotavoitteensa ja muodostivat yli puolet koulutuksen kokonaisliikevaihdosta.
Vuoden 2014 aikana fokusoitiin entisestään koulutuksen tuotetarjontaan ja huonosti kannattavista tuotteista
luovuttiin. Koulutustarjonta kuvattiin tuotetarjottimina
ja oppimispolkuina, jotka kohdennettiin etenkin henkilöstöosaajille, työterveyshuollon ammattihenkilöille ja
työsuojelupäälliköille. Merkittävänä virstapaaluna toteutimme syyskuussa ”Hyvä työterveyshuoltokäytäntö”
-webinaarin, jonka avulla tavoitettiin yli 2 300 työterveyshuollon asiakasta. Vuonna 2014 siirryimme myös
sähköisiin oppimateriaaleihin ja vahvistimme pedagogista osaamista.
39
Toimintakertomus_2014.indd 39
7.4.2015 14:34:58
Räätälöidyt palvelut -palvelukeskuksen osalta vuosi
2014 oli vaikea. Heikosta kysynnästä ja kilpailukyvystä
johtuen jäimme jo kevään aikana selvästi jälkeen asetetuista tavoitteista ja jouduimme kohdistamaan palvelukeskukseen voimakkaita saneeraavia toimenpiteitä.
Osana tätä prosessia palvelukeskus lakkautettiin ja sen
sisältämiä tuoteperheitä joko lopetettiin, siirrettiin spinoffeina ulos Työterveyslaitoksesta tai siirrettiin osaksi
muita isompia palvelukeskuksia. Toiminta-alueen koko
vuoden 2014 tulokseen nämä muutokset vaikuttivat
tuottoja vähentäen mutta kannattavuutta parantaen.
Kaikki muutoksiin liittyvät prosessit saatiin päätökseen
vuoden 2014 loppuun mennessä.
Vuoden 2014 aikana loimme uutena avauksena Lisenssit-palvelukeskuksen. Määrittelimme lisenssituotteen
monistettavien lisenssi- ja toimitusmallien kehittämiseksi sähköisille palveluille ja tuotteille. Lisenssituotteiden markkinointitarpeet kartoitettiin ja tehostettiin
toimitustapoja. Työn aikana korostui lisenssituotteiden
ohjelmistointensiivisyys. Vuonna 2015 työnsä aloitti ohjelmistokehitystiimi, jonka muotoutumista tuimme (Työterveyslaitoksen sähköisten palveluiden kehittäminen:
LATU-projekti). Vuoden 2014 aikana Lisenssit ylitti tuottotavoitteensa. Tuotetasolla Työkykyindeksi®, TKI® ja
Parempi Työyhteisö (Party)® -tuotteiden jakeluyhteistyö
vahvistui uusilla sopimussuhteilla sekä olemassa olevien sopimussuhteiden päivittämisellä. Merkittävimpänä
kehityskohteena käynnistettiin ”Nolla tapaturmaa” -foorumin konseptin uudistus. Työ jatkuu vuonna 2015 tietojärjestelmän uudistamisella.
Toiminta-alueen liiketoiminnan kehityksessä ja
tuessa vakautimme Kaupallistamisprosessin perusaskeleet organisaatioon vuoden 2014 aikana. Johdimme
tuoteportfoliota priorisoimalla ja tarkastelemalla tuoteaihioiden potentiaalista asiakaskysyntää ja kannattavuutta. Tämän tuloksena osa Kaupallistamisprosessissa
olevista tuoteaihioista todettiin kannattamattomiksi ja
niiden kehittäminen lakkautettiin; valtaosa tuoteaihioista kuitenkin jatkoi kehittymistä kohti valmista tuotetta.
Vuoden 2014 aikana otimme suuren askeleen kohti digitaalisia palveluja investoimalla alan erityisosaamiseen
ja aloittamalla uusien sovellusten kehitystyön (LATU-projekti). Lisäksi uudistimme verkkosivustomme (kuva 25),
joka lisäsi merkittävästi asiakas¬yhteydenottojen määrää. Osana verkkosivu-uudistusta fokusoimme myös palveluportfolion tehokkaammin markkinoitavaan muotoon
tavoitteena vahvasti brändätyt tuotteet, joilla on suuri,
positiivinen heijastusvaikutus kaikkiin Työterveyslaitoksen palveluihin.
Vuoden 2014 aikana uudistimme myös asiakastiedon
(CRM) kirjaamisperiaatteita ja loimme uuden CRM-kirjausmallin Työterveyslaitoksen sisäisille verkkosivuille.
Samanaikaisesti järkeistimme asiakastietoparametrien
hallintaa. Lisäksi yhdistimme Toimitusprosessin ja Asiakasprosessin tavoitteena toimintojemme tehostaminen
ja selkeyttäminen. Osana Työterveyslaitoksen sisäistä
koulutusta valtaosa Asiakasratkaisut-toiminta-alueella
työskentelevistä suoritti AR Code of Conduct -koulutuksen, jonka avulla pyrimme varmistamaan kaikille yhteisen eettisen toimintakulttuurin.
Kuva 25. Vuonna 2014 uudistimme Asiakasratkaisujen verkkosivut
40
Toimintakertomus_2014.indd 40
7.4.2015 14:34:58
4.3 Tiedolla vaikuttaminen
Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen tuottaman tutkimus- ja asiantuntijatiedon
eteenpäin välittämisestä vaikuttavassa muodossa. Tiedolla vaikuttamisen kulut Työterveys-laitoksessa olivat
8,6 miljoonaa euroa v. 2014, noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kulujen rahoittamiseen
käytettiin ulkoisia tuottoja 1,5 miljoona euroa ja valtionapua 7,1 miljoonaa euroa. Strategiakautta 2011–2014
suuntasivat laitokselle osoitettujen verkostojen koor-dinointi ja viestinnän kehittäminen sekä käytössä olevien
viestintäkanavien monipuolistaminen ja ajantasaistaminen.
Digitaalisen median painoarvo lisääntyi. Verkkopalvelu
päivitettiin ja luotiin uusia konsepteja kuten verkkolehti
Työpiste. Monet hankkeet siirtyivät tuottamaan lopputuotteenaan sähköisiä aineistoja tai tietopalveluja, jotka
ovat helposti työelämän ja kansalaisten tavoitettavissa.
Sähköisen tiedon käyttäjämäärät lisääntyivät selvästi.
Työterveyslaitos sai seuraajia sosiaalisessa mediassa.
Työelämää koskevat uutiset ja tapahtumat saivat huomiota ja kommentteja Twitterissä. Vastaavasti painetun
median painoarvo väheni. Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimittaminen ja kustantaminen Työterveyslaitoksessa loppui.
Strategiakausi oli verkostojen luomisen ja kehittämisen
aikaa. Työterveyslaitos oli keskeinen toimija Johtamisen
kehittämisverkoston sekä Työhyvinvointifoorumin synnyttämisessä. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä edistettiin työpaikkojen alueellisten työhyvinvointiverkostojen syntymistä ja toimintaa. Nämä verkostot linkittyivät
puolestaan Työelämä 2020 -verkoston toimintaan. Myös
työterveysalan kansainvälinen yhteistyö jatkui aktiivisena.
Tutkimustiedon parempi hyödyntäminen päätöksenteossa oli keskustelun kohteena monilla foorumeilla. Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti keskusteluun ja kehitti
mm. Viesti päättäjille -konseptin. Niin erilaisten toimintakäytäntöjen ja lakimuutosten vaikutusten arvioinnit
kuin olemassa olevan tutkimustiedon perusteella tehdyt
arvioinnit saivat lisää painoarvoa toiminnassa. Työterveyslaitos toimii Cochrane-verkostossa ja julkaisee sen systemaattisia kirjallisuuskatsauksia työterveysalalta.
Laitoksen näkyvyys ja
viestintäkanavat
Ajankohtaisia tutkimuksia käsitelleistä tiedotteista eniten huomiota vuonna 2014 saivat kiusaamisen ja vuorotyöntekijöiden uniongelmien ehkäisy sekä etätyön ja
työhyvinvoinnin johtaminen. Uutena tiedotteissa nousivat esille tietojärjestelmät ja niiden hankintaosaamisen
puute, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia työn tekemisen tehokkuuteen ja mielekkyyteen. Kestoaiheina jatkuivat keskustelut homeista ja aivojen sopeutumisesta
infotulvaan.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat näkyivät aktiivisesti eri
medioissa vuoden 2014 aikana. Asiantuntijat antoivat
haastatteluita ja toimivat luennoitsijoina yli 850 kertaa.
Erilaiset youtube-videot tai sähköiset tietoiskut kasvattivat suosiotaan. Mediassa taajaan näkyviä aiheita olivat
stressi, uni ja uupumus, hyvinvoiva työyhteisö ja hyvä
johtaminen. Uudeksi aiheeksi nousi YT-neuvotteluista
selviäminen.
Sote-uudistuksen myötä työterveyshuollon rooli kirvoitti
runsaasti näkemyksiä. Sairaanhoidon osuus työterveyshuollosta on monien mielestä kasvanut liian nopeasti ja
työterveyshuollon tulisi palata perustehtäväänsä työstä
aiheutuvien terveysvaarojen ehkäisyyn sekä työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämiseen.
Etätyöpäivä twiitatuin Suomessa 18.9.2014
Kansallinen etätyöpäivä järjestettiin yhdessä Microsoftin
kanssa jo neljättä kertaa 18.9.2014. Työterveyslaitos oli
vuonna 2014 pääyhteistyökumppani. Teemana oli työn
uusi johtaminen. Etätyöpäivä oli Suomen kolmen twiitatuimman aiheen listalla 18.9.2014.
Laitoksen maine on sidosryhmien parissa
vakaa ja kehittyy positiivisesti
Maine-tutkimuksen 2014 mukaan Työterveyslaitoksen
vahvuuksia ovat luotettavuus ja asiantuntemus. Parannettavaa laitoksella on nopeudessa ja joustavuudessa.
Työterveyslaitoksen maine on pysynyt tasaisena. Kaikkien sidosryhmien antamat kouluarvosanat olivat nousseet (8–8½). Parhaan arvosanan antaa oma henkilökunta (8 ½). Suurin osa sidosryhmistämme suosittelisi
meitä yhteistyökumppaniksi.
Sosiaalisen median käyttö lisääntyi edelleen
Digitaalisuus on juurtumassa osaksi Työterveyslaitoksen toimintakulttuuria. Työterveyslaitos on läsnä Facebookissa, Youtubessa, SlideSharessa, Issuu-palvelussa,
Instagramissa ja Twitterissä.
•
Facebookissa Työterveyslaitoksella organisaationa
ja laitoksen verkkolehdellä Työpisteellä on molemmilla yli 2 000 seuraajaa.
•
Työterveyslaitos twiittasi aktiivisesti. Laitoksen
Twitter-päätili @tyoterveys ylitti vuoden lopussa
4 000 seuraajan rajan. Twitterin oman tilastoseurannan mukaan keskimääräisen hyvä @tyoterveystwiitti saa tuhatkunta näyttökertaa seuraajiemme
Twitter-uutissyötteissä. Laitoksen asiantuntijoiden
Twitterin käyttöä tuettiin vuonna 2014.
•
Esimiestehtäviin siirtyville on perustettu @pomohautomo-Twitter-tili jolla on yli 300 seuraajaa.
Pomohautomosta tehtävä kirja syntyy yhteistyössä
asiantuntijoiden ja @pomohautomo-aktiivien kanssa. Pomohautomopakettiin kuuluu myös luentoja.
•
Vuosittain ilmestyy noin parikymmentä julkaisua
Työterveyslaitoksen verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston ylläpitämässä Julkari-arkistossa. Oppaita
ja käsikirjoja on käytettävissä Duodecimin ylläpitämässä Terveysportissa ja Työterveyskirjastossa. Siir-
41
Toimintakertomus_2014.indd 41
7.4.2015 14:34:58
laitoksen asiantuntijat pitivät messuilla useita esityksiä
ja palvelujamme esiteltiin monipuolisesti. Muita isompia
tapahtumia olivat Work goes happy, Suomi Areena, Esimies ja henkilöstö, Okra-maatalousmessut, Kirjamessut
ja Kuntamarkkinat.
2000000
1500000
1000000
Kansainvälinen toiminta
500000
0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 26. Käynnit Työterveyslaitoksen www-sivuilla
2008–2014.
6000
5241
5000
4527
4000
2213
2000
1000
0
Kansainväliset järjestöt
3134
3000
1990
1400
250 110
2010
450
2011
Facebook-tykkääjät
870
2012
Kansainvälisessä ympäristössä toimimalla vaihdetaan
tietoa ja näkemyksiä työelämästä koskevista kysymyksistä sekä vaikutetaan myös Suomen työelämää koskettavaan lainsäädäntöön ja linjauksiin. Vaikuttaminen perinteisissä työelämän kansainvälisissä järjestöissä jatkui
aktiivisena. Työterveyslaitoksen toiminnan arvioinnista
vastannut kansainvälinen arviointiryhmä kehotti laitosta
edelleen vahvistamaan rooliaan työelämää koskevassa
yhteistyössä Euroopassa ja kansainvälisesti.
2013
2014
Twitter-seuraajat
Kuva 27. Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa
mediassa 2010–2014.
tyminen elektronisiin julkaisuihin on ollut Suomessa
varsin hidasta. Kysyntää painetuille kirjoille on
edelleen, joskin kiinnostus elektronisiin aineistoihin
kasvaa.
Sisäisessä viestinnässä vuonna 2013 alkanut laaja intran ja dokumenttien hallinnan uudistamisprojekti päättyi
keväällä 2014. Uusi SharePoint 2013 -järjestelmä on tehokkaamman viestinnän ja liiketoiminnan mahdollistaja.
Sisäisen viestinnän välineet mahdollistavat entistä paremmin liikkuvaa työtä.
Työterveyspäivät ja muut tapahtumat
61. Työterveyspäivien uudistamisprosessia jatkettiin kehittämällä erityisesti ohjelmasisältöä, perustuen asiakaspalauteanalyysiin ja kohderyhmien edustajien kanssa
käytyyn keskusteluun. 61. Työterveyspäivät tavoitti yli
500 työhyvinvoinnin kehittämisen keskeistä toimijaa,
pääteemana Mielekäs työ – Tuottava työ.
Lisäksi tuettiin eri verkostoja kansallisten sekä kansainvälisten tapahtumien tuottamisessa. Vuoden 2014 aikana Työterveyslaitos järjesti lähes 100 maksutonta tilaisuutta, joissa osallistujia oli yhteensä n. 2 500.
Hyödynsimme viestinnän kanavana myös erilaisia messuja osallistumalla yhteensä 17 messutapahtumaan.
Yksi vuoden 2014 suurimmista työhyvinvointitapahtumista oli EuroSafety -messut Tampereella. Työterveys-
Työterveyslaitos osallistuu Maailman terveysjärjestön
WHO:n maailmanlaajuisen työterveysstrategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen työterveyshuollon kehittämisessä ja systemaattisten katsausten toteuttamisessa. Toimintavuoden aikana Työterveyslaitos tuki
toimintaohjelman implementointia. Lisäksi laitos osallistui WHO:n nanoteknologiaohjeistusta koskevan työryhmän konsultointiin, ohjeiden systemaattisen tietopohjan
arviointiin ja työryhmän työn ohjaukseen.
Työterveyslaitos osallistui ILOn työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan ohjelman suunnittelu- ja ohjausryhmään. Vuoden aikana G20-maat osoittivat kiinnostusta
osallistua työolojen parantamiseen maailmanlaajuisesti
yhdessä ILOn kanssa. Sen seurauksena ILO käynnisti
vuoden jälkipuoliskolla työterveys- ja turvallisuusalan lippulaivaohjelman suunnittelun. Työterveyslaitos osallistui
yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston kanssa Suomen oheistapahtuman järjestämiseen
ILO-ISSAn maailmankongressissa.
Työterveyslaitos oli aktiivinen Kansainvälisen työterveyskomissio ICOHin toiminnassa ja isännöi järjestön puolivälikokousta. ICOHin kanssa järjestettiin myös kansainvälinen asbestikokous. ICOHin puolivälin kokoukseen
osallistui yhteensä noin 70 asiantuntijaa. Vuoden 2014
aikana suunniteltiin ICOH2015-maailmankongressia,
joka toteutuu vuonna 2015 Soulissa.
Alueelliset tiedotuslehdet
Toimintavuonna toimitettiin ja julkaistiin kolme numeroa African, Asian-Pacific ja Barents Newslettereistä.
Teemoina olivat kansainvälisessä ympäristössä keskeiset teemat: asbestin aiheuttamien sairauksien ehkäisy,
ikääntymiseen liittyvät työterveysnäkökohdat, rakennusalan turvallisuus, työterveyshuolto, kemikaaliturvallisuus
ja työelämän monimuotoisuus.
Lähialueyhteistyö
Työterveyslaitos toimii Baltic Sea Network on Occupational Health and Safety -verkoston koordinaattorina.
42
Toimintakertomus_2014.indd 42
7.4.2015 14:34:59
Vilnassa järjestettiin verkoston 20-vuotisjuhlakokous,
jonka teemoina olivat näyttöön perustuvan ohjeistuksen
merkitys, työterveysalan asiantuntijoiden koulutuksen
kehitysnäkymät ja työterveysalan tietojärjestelmien keskeisyys erityisesti työtapaturmien rekisteröinnin osalta.
Yhteistyössä Saimian ja Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa toteutettavan hankkeen tavoitteena
on selvittää lähialueella toimivien suomalaisten yritysten
työterveyspalvelujen tarve ja saatavuus sekä luoda alusta, jonka avulla yritykset voivat helpommin siirtyä uusille
markkinoille.
Itämeren alueen maiden työtapaturmarekisteröintiä
koskeneessa hankkeessa tunnistettiin tekijöitä, joiden
edistäminen vaatii poliittista päätöksentekoa. Hankkeen
johtopäätökset esitetään Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokoukselle vuonna 2015.
Työterveyslaitos toteutti opinnäytetyönä pilotin liittyen
terveyden edistämiseen työpaikoilla elintapoja koskevan
tiedon avulla. Pilottia hyödynnetään hankkeen edistämisessä.
Kansainväliset kokoukset
Työterveyslaitos järjesti lukuisia kansainvälisiä kokouksia
toimintavuoden aikana:
•
The 12th European Seminar on Personal Protective
Equipment
•
ICOHin Mid-term Meeting
•
Helsinki Criteria Update
•
Prevention of Asbestos-Related Diseases
•
Sessio ILO-ISSA maailmankongressissa
•
ILO-ISSA maailmankongressin oheistapahtuma
yhdessä STM:n kanssa
•
Nordic Meeting on Agricultural Occupational Health
(NMAOH).
Yhteistyössä ICOHin kanssa järjestetty kansainvälinen
symposium asbestisairauksien ehkäisystä oli merkittävä
tutkimukseen perustuvan tiedon ajantasaistus asbestin
osalta. Symposiumissa tarkistettiin ja saatettiin nykytiedon tasalle Helsinki Criteria 1997. Asiakirjalla on ollut
suuri merkitys asbestille altistuneiden työntekijöiden oikeusturvan kannalta.
Kokouksessa laadittiin ja hyväksyttiin ns. Helsinki-deklaraatio, joka tukee asbestin käytön täydellistä kieltämistä
asbestin haitallisten terveysvaikutusten kiistattomuuden
takia. Työryhmien taustadokumentit on julkaistu Työterveyslaitoksen verkkosivuilla123. Consensus Statement julkaistiin Scandinavian Journal of Work, Environment and
Health -lehdessä124.
Työterveyslaitos solmi erityisesti ikäjohtamista ja työhön
paluun tukemisen toimia koskevan raamiyhteistyösopimuksen Brasilian SESI-laitoksen kanssa.
Kansainvälistymisen tuki
Tuimme laitoksen asiantuntijoiden kansainvälistymistä
ja järjestimme työterveydestä kiinnostuneiden kansainvälisten asiantuntijoiden lyhytaikaisia tutustumisjaksoja
(110 ulkomaista vierasta) yhdessä laitoksen asiantuntijoiden kanssa.
Tilanne- ja trenditiedon tuottaminen
Työterveyslaitoksen Cochrane-ryhmä julkaisi kahdeksan valmista katsausta ja neljä katsauksen protokollaa.
Katsaukset koskivat terveydenhuoltohenkilöstön työsuojelua, (stressi, käsineet, neulanpistot), masennuspotilaiden työhön paluuta ja vuorotyön aiheuttamien unihäiriöiden hoitoa. Protokollat koskivat mm. istumatyötä
vähentäviä interventioita ja terveydenhuoltohenkilöstön
immunisaatioastetta lisääviä interventioita. Laitoksen
Cochrane-ryhmä lisäsi näkyvyyttään Twitterissä ja Wikipediassa sekä julkaisi kuusi uutiskirjettä yli 1500 tilaajalle. Ryhmän vuoden 2013 ns. tieteellinen impact factor
oli hyvä (6,4).
EU:n Eurofound-säätiölle toimitettiin raportit työoloista, työmarkkinasuhteista sekä työelämän rakennemuutoksista, ja säätiö on julkaissut niitä verkkosivuillaan.
EU:n työterveys- ja työturvallisuusvirastoon toimitettiin
eurooppalaisena yhteistyönä raportti työperäisestä syövästä ns. Topic Centerin (TC-OSH) puitteissa.
Työterveyslaitos ylläpitää lakisääteisiä rekistereitä. Niihin
liittyen julkaistiin vuosiraportit sekä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista aineista sekä ammatissaan altistuvien
(ASA) että työperäisten sairauksien (TPSR) rekisteristä.
Lisäksi tuotettiin englanninkielinen raportti TPSR-rekisteristä. Lisäksi toteutettiin pyydettyjä tietopalveluita laitoksessa ja laitoksen ulkopuolelle (64 kpl). Varsinaista
ASA-rekisterin vaikuttavuustutkimusta ei vielä aloitettu
osin päällekkäisen ja vastaavaa informaatiota keräävän,
vaarallisten kemikaalien korvaamista koskevan Työterveyslaitoksen projektin vuoksi.
Tutkimustoiminnassa osallistuttiin useisiin kemikaaliturvallisuuteen liittyviin hankkeisiin: Reach-asetuksen vaikutus (1. väliarviointi), terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen, työterveys ja maatalous Suomessa,
Parkinsonin taudin riskitekijät, rakennusteollisuuden nanoaltistuminen (Scaffold), veneenrakentajien liuotinaltistuminen ja Kemikaaliriskien hallinta kuntoon (Kemku).
FINJEM-altistumistietomatriisiin lisättiin altistumisarviot
alveolipölylle, ja matriisin kopioita toimitettiin pyynnöstä
ulkomaisille tutkimusryhmille. Työ ja terveys -haastatteluaineistoja pyydettiin käyttöön kolmeen Itä-Suomen
yliopiston opinnäytetyöhön, ja niitä hyödynnettiin myös
laitoksen omissa hankkeissa. Sekä Työterveyslaitoksen
että muiden toimittamia tilastoaineistoja saatettiin yleisesti käytettäväksi verkkosivujen kautta. Työhyvinvointiprofiilien julkaisemisessa todettiin ongelmaksi eri lähteis-
123 http://www.ttl.fi/en/publications/Electronic_publications/Pages/asbestos_asbestosis_and_cancer.aspx
124 http://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3462
43
Toimintakertomus_2014.indd 43
7.4.2015 14:34:59
•
työhyvinvointitoiminnan kattavuuden lisääminen
•
työpaikkojen ja työpaikkoja tukevien toimijoiden
välisen yhteistyön edistäminen, esim. työterveysyhteistyö
•
työpaikkojen eri toimijoiden välisen vuoropuhelun
vahvistaminen
•
yhteistyön lisääminen sidosryhmien sekä muiden
verkostojen ja hankkeiden kanssa
•
tutkimustuloksien käytäntöön vienti soveltamishankkeiden, työkalujen ja menetelmien sekä julkaisujen avulla
•
Verkostojen ylläpitäminen ja
kehittäminen
hyvien käytäntöjen ja esimerkkien kokoaminen,
niiden esiin nostaminen ja jakaminen
•
yhdessä oppiminen
Koordinoimme Johtamisen kehittämisverkoston, Työhyvinvointifoorumin, Nolla tapaturmaa -foorumin ja
Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhy) toimintaa.
Kaikki verkostot tukevat Työelämä 2020 -hanketta. Työterveyslaitos on tehnyt yhteistyölupaukset Työelämä
2020 -hankkeelle. Toiminta verkostoissa on kuvattu kappaleessa 3.2.2.
•
yhdenmukainen viestintä.
Hallitusohjelman mukaisesti Työterveyslaitos kehitti sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Työhyvinvointifoorumia. Laitos kehitti verkostolle alustavan toimintakonseptin, joka esiteltiin STM:lle.
tä saatavien tietojen saapuminen eri aikaan ja toisinaan
pitkälläkin viiveellä.
Asiantuntijatyö
Työterveyslaitoksen henkilöstö toimi asiantuntijoina erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa, antoi lausuntoja,
esiintyi tilaisuuksissa ja mediassa. Asiantuntijatyöhön
käytettiin vuonna 34 henkilötyövuotta vuonna 2014,
mikä on viisi prosenttia koko työpanoksesta. Tiedolla
vaikuttamisen toiminta-alue koordinoi asiantuntijatyötä
yhdessä osaamiskeskusten kanssa.
Verkostomainen toiminta edistää vuorovaikutteista kontaktia eri alojen, sektoreiden ja sidosryhmien kanssa.
Verkostotoiminnan hyötyjä ovat:
•
työpaikkatason työhyvinvointitoiminnan tukeminen
44
Toimintakertomus_2014.indd 44
7.4.2015 14:34:59
Taulukko 6. Tiedolla vaikuttaminen numeroina.
TIEDOLLA VAIKUTTAMISEN
MITTAREITA
Virallisten annettujen lausuntojen
määrä
Vieraiden määrä
Medianäkyvyys
– lehdistötiedotteiden määrä
– tiedotustilaisuuksien määrä
– osumat verkossa)*
Verkkopalvelut www.ttl.fi ja
sosiaalinen media
– käyntien määrä yhteensä
Facebook-tykkääjät
(Työterveyslaitos ja Työpiste)
Twitter-seuraajat (fi + eng)
Kustannetut julkaisut
– uudet nimikkeet
– myydyt kappaleet: julkaisut
– uusintapainokset
– väitöskirjat
Kirjasto- ja tietopalvelut
– lainat ja artikkelijäljenteet
– kirjastossa asioivat
– tiedonhaut
– sähköisten tiedonlähteiden
käyttö, kpl artikkeleita
2011
2010
2009
2014
2013
2012
58
38
27
22
34
31
1 200
963
1 047
1 177
808
730
81
7
71
10
77
15
81
15
1 012
77
7
1355
87
5
1972
1 007 924
988 000
250
1 000 000
1400
1 451 000
2213
110
450
870
1990
(+ Työpiste
200)
5241
(834)
32
29 696
17
3
25
29 600
17
4
24
29 200
18
3
74**
28 910
5
2
58
26 000
12
4
51
26 250
11
4
7 421
1 290
194
22 201
5 310
818
94
19 445
5 746
823
216
20 279
3 251
675
175
24 146
3 189
477
55
23 308
1 673
***
43
21 144
1 697 000 1 780 000
3134
4527
* 2012 siirryttiin seuraamaan medialevikin sijasta osumia internetissä.
** 30 julkaisua, 28 Tietoa työstä -tutkimusraporttisarjassa ilmestynyttä julkaisua ja 16 verkkojulkaisua.
*** Kirjaston kävijämäärää ei enää seurata.
45
Toimintakertomus_2014.indd 45
7.4.2015 14:35:00
5
Osaamisen ja organisaation
toiminnan kehittäminen
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen ja resurssien suuntaaminen
muuttuvan työelämän tarpeiden mukaan ovat olleet
määräävä ilmiö Työterveyslaitoksen toiminnassa kuluneella strategiakaudella. Valtionavun supistusten vuoksi
toteutuneet henkilöstövähennykset ovat tehneet toiminnan fokusoinnin entistä tiukemmaksi ja osaajia on
ollut välttämätöntä suunnata aktiivisesti
Työtä jatketaan edelleen 2015 alkavalla strategiakaudella uuden strategian painopisteiden ohjaamina. Osaamislinjaukset päivitetään strategian mukaisiksi ja käytäntöjä kehitetään niin, että osaamista tulee läpinäkyvää ja
henkilöstöresurssien liikkuvuus hankkeiden ja yksiköiden
välillä mahdollistuu (mm. osaamis- ja kokemusportfolio
-hanke).
Työympäristön kehittäminen
-osaamiskeskus
Strategiakauden keskeisinä kehittämiskohteina ovat
olleet työhygienian pätevyyden ylläpitokoulutuksen
uusien muotojen ja sisältöjen käyttöönotto sekä kemikaaliasiantuntijoiden pätevyyskoulutuksen ohjelman
luominen eri ammattiryhmille. Resurssien fokusoiminen
ja niukkenevien henkilöresurssien oloissa tehdyt henkilöiden uudelleensuunnatut tehtävänkuvat ja laajempien
tehtäväkokonaisuuksien haltuunotto ovat olleet jatkuvaa
toimintaa viime vuodet.
Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus vastaa
osaamisesta ja resursseista fyysisen työympäristön kehittämisessä, sen riskien ja turvallisuuden arvioinnissa ja
hallinnassa sekä työympäristön tutkimisessa ja kehittämisessä voimavaratekijänä.
Osaamisen kehittämisen painopisteinä olivat
vuonna 2014:
•
vahvistaa osaamista uusien teknologioiden työympäristöriskien tunnistamisessa ja hallinnassa ja
haittatekijöiltä suojautumisessa
•
kehittää osaamista ja menetelmiä, jotka tukevat
asiakkaita oman työympäristön kehittämisessä ja
arvioinnissa
•
vahvistaa moniammatillista kehittämisosaamista
•
vahvistaa asiantuntemusta ja perusosaamista
kemikaaliturvallisuuden, pienhiukkasten, melun ja
tärinän ja biologisten haittojen hallinnan alueilla.
Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus
Strategiakauden 2011–2014 keskeisinä kehittämiskohteina olivat työterveyshuollon osaamisresurssin lisääminen ja monipuolistaminen, työlääketieteen osaamisresurssien määrän turvaaminen sekä työhön liittyvien
sairauksien mekanismien tutkimuksessa uuden systeemibiologisen menetelmä- ja osaamisperustan luominen.
Strategiakauden loppua kohden on panostettu työkyvyttömyyden ehkäisyä koskevan osaamisen laajentamiseen osaamiskeskuksessa. Niukkenevat resurssit ovat
pakottaneet erityisesti hoito- ja tukipalveluiden sekä
laboratoriotoimintojen uudelleenjärjestelyihin. Lisäksi
esimieskoulutukseen, johtamisjärjestelmään ja omaan
työterveysyhteistyöhön on panostettu.
Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus vastaa osaamisesta
ja resursseista työterveyden, työkyvyn ja toimintakyvyn
edistämisessä, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien mekanismeissa, diagnostiikassa ja ehkäisyssä sekä
työterveyshuollon kehittämisessä.
Osaamisen kehittämisen painopisteinä olivat
vuonna 2014:
•
vahvistaa sekä terveyden edistämisen että työhön
osallistumisen kehittämis- ja tutkimusosaamista
•
vahvistaa työterveyshuollon toimintaa koskevaa
tutkimusosaamista yhdistämällä työhön liittyvät
sairaudet -tiimin ja työterveyshuollon tutkimus ja
kehittäminen -tiimin
•
kehittää toimintakyvyn arviointia koskevaa palveluja tuoteosaamistamme
•
vahvistaa työterveyshuollon koulutuksen johtamisen osaamista
•
vahvistaa laadullista arviointiosaamista sekä interventiotutkimuksen osaamista
•
vahvistaa työlääketieteellistä osaamista yhdistämällä työlääketiede- ja yli-herkkyyssairauksien
hallinta -tiimit.
Työn ja työorganisaatioiden
kehittäminen -osaamiskeskus
Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työtä, sen muutoksia sekä näiden työhyvinvointi- ja työuravaikutuksia
koskevan tiedon ja uudistumiskykyisyyttä, osaamista,
innovatiivisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta lisäävien
kehittämisen menetelmien osalta.
46
Toimintakertomus_2014.indd 46
7.4.2015 14:35:00
Osaamisen kehittämisen painopisteitä olivat
vuonna 2014:
•
vahvistaa 2020-luvun työelämän mahdollisuuksia
ja haasteita koskevaa ymmärrystä ja tietoa sekä
analysoida ja kehittää keinoja mahdollisuuksien
toteutumisen tukemiseksi ja haasteista selviämiseksi erilaisilla työurilla, erilaisissa kansalaisryhmissä ja
eri toimialoilla.
•
vahvistaa monipuolisten ja toisiaan täydentävien
paradigmojen (lähestymistapojen) soveltamista ja
kehittämistä muuttuvan ja kehittyvän työn tutkimuksessa.
•
kehittää edelleen interventio-, evaluaatio-, ja
implementointitutkimuksen osaamista.
•
vahvistaa työelämän mielenterveyskysymysten sekä
neurologisten ja neuropsykologisten kysymysten
hallintaa.
•
vahvistaa monipuolista osaamista työn, työyhteisöjen, yksilöiden ja organisaatioiden kehityksen
tukemisessa ja kriisivaiheiden ratkaisemisessa.
•
vahvistaa erityisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla
tarvittavien tutkimus- ja palvelukonseptien kehittämistä ja soveltamista.
Työterveyslaitoksen toiminnan
kehittäminen ja Yhteiset palvelut
Sisäisen toiminnan kehittämisen kannalta strategiakautta 2011−2014 leimasi voimakkaaseen matriisiorganisaatioon siirtyminen vahvuuksineen ja haasteineen. Muun
muassa osaamisen ja resurssien johtamiselle sekä tukitoiminnoille matriisissa täytyi luoda uudet käytänteet ja
innovaatiomallin toimintatapoja matriisimallissa testattiin. Osin työ jatkuu myös uudella kaudella.
Strategiakauden aikana toteutettiin useita ICT-järjestelmäuudistuksia, kehitettiin voimakkaasti toimitilojen
käyttöä sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmä
JOTIa. Lisäksi toteutettiin laatu- ja riskikartoitus CAFHenkilöstön
motivaatio
Osaamisen taso
- Tieteellisten ja
ei-tieteellisten
julkaisujen määrä/
t&k-htv
- INSPI-kysely
työn imu
Palvelujen
laatu
- asiakastyytyväisyys
(koulutus)
Arvostus ja
hyödyntäminen
tutkimuslaitoksena
Maine-tutkimus
Tulossopimus
Innovaatiomallin
toimivuus
- CAF
mallissa sekä työn vaarojen ja riskien arviointi kaikissa
tiimeissä, kehitettiin johtoryhmätyötä ja strategista johtamista sekä parannettiin ja uudistettiin keskeisiä, koko
henkilöstöä koskevia HR-toimintoja ja kirjattiin tarkemmat sopimukset IPR-asioiden hallitsemiseksi laitoksessa.
Uuden strategian laatiminen aloitettiin vuonna 2013.
Vuosi 2014 oli aktiivinen kansainvälisen arvioinnin valmistuessa ja johtokunnan hyväksyessä uuden strategian
syyskuussa 2014. Strategian uudistamisen yhteydessä
myös toiminta-alueiden toimintamallia kehitettiin, osin
työ jatkuu myös vuonna 2015. Strategisen johtamisen
voimistamiselle edelleen on selkeä tilaus niukkenevassa
resurssitilanteessa.
Yhteenveto laitoksen kyvykkyyttä ja toiminnan tehokkuutta kuvaavista mittareista kaudella 2011−2014:
Sisäistä kyvykkyyttä osoittavat mittarit ovat kehittyneet
strategiakaudella suotuisasti. Haastavasta henkilöstötilanteesta huolimatta työpaikan työn imun tekijöitä
mittaavan INSPI-kyselyn indikaattorit ovat vahvistuneet
(kyselyt vuonna 2011 ja 2014), tieteellisten ja ei-tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa T&K-henkilötyövuosiin on pysynyt korkeana samoin kuin asiakastyytyväisyys palveluihin (seurantatiedot koulutuksesta).
Maine-tutkimuksesta on saatu yhä kiittävämpiä palautteita ja tulos-sopimuksen toteuttaminen STM:n kanssa
on koettu kiitettäväksi.
Muutaman mittarin periaatteet ovat muuttuneet: avainasiakassopimusten määrä on noussut, mutta lukumäärää
ohjaavammaksi periaatteeksi on nostettu avainasiakassopimusten laatu. Vuonna 2012 toteutettua laadunarviointikierrosta ei uusittu kaudelle siirtyneen laajan kansainvälisen arvioinnin vuoksi. T&K-kokonaiskustannus
suhteessa T&K-henkilötyövuosiin on kasvanut, tämä
johtuu palkka-tason noususta ja yleiskustannusten lisääntymisestä suhteessa laskeneisiin henkilötyövuosiin.
Mitta-van toimitilakehittämisen vaikutukset astuvat toden teolla voimaan vasta vuonna 2016.
Johtaminen
- INSPI-kysely,
palveleva esimies
Kumppanuus
- Avainasiakassopimusten
määrä
- Yhteisjulkaisujen
osuus
Toiminnan
mukaiset
toimitilat
- Toimitilakulut/
toimintakulut
Kilpailukyky T&Krahoituksessa
T&K-rahoitus/T&K-htv
- T&K-kokonaiskustannus/
T&K-hakemusten
läpimeno%
= kehittynyt positiivisesti
= pysynyt ennallaan
= kehittynyt negatiivisesti
= tieto puuttuu
Kuva 28. Työterveyslaitoksen kyvykkyyttä kuvaavat mittarit.
47
Toimintakertomus_2014.indd 47
7.4.2015 14:35:01
6
Tulossopimustavoitteiden mukainen
vaikuttavuus ja toiminnallinen
tuloksellisuus
Seuraavassa osiossa arvioidaan Työterveyslaitoksen ja
sosiaali- ja terveysministeriön välillä solmitun tulossopimuksen toteutumista itsearviona. Työterveyslaitoksen
toteuttamassa tulostavoitteiden itsearvioinnissa on käytetty tulosohjauksessa asetettua arviointiasteikkoa 1-5.
1.
2.
3.
4.
5.
Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna
Tulostavoite on osittain toteutunut
Tulostavoite on lähes toteutunut
Tulostavoite on saavutettu
Tulostavoite on ylitetty
Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa
saavutettava arvosana riippuu saavutetun tuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaan neljä (4). Arvosana viisi
(5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee
minis¬teriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä
ministeriön strategian toteutuksessa.
48
Toimintakertomus_2014.indd 48
7.4.2015 14:35:01
49
Taulukkosivut_49_65.indd 49
8.4.2015 10:04:27
Aiemmissa tuottavuusohjelmissa
toimintojen tehokkuuden lisäämiselle
asetetut tavoitteet on toteutettu taloudellisten kokonaisvaikutusten osalta.
TTL:n tuottavuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus on kehittynyt uudessa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa
asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Toiminnallinen tavoite
2015
4
Tulosarvio
TTL on toteuttanut yhteen toimivuuden
sekä kuvaukset kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä ja menetelmä on osa
jatkuvaa toimintaa.
Toiminnallinen tavoite 2015
4
Kokonaisarkkitehtuuria käytetään välineenä johtamisessa ja suunnittelussa. Merkittävimmät kehityshankkeet ovat hankesalkunhallinnan piirissä ja niissä
toteutetaan arkkitehtuuria Työterveyslaitoksen toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. Tietovarantojen kuvaukset ovat ajan tasalla ja avoimen data osalta
edetään suunnitelman mukaisesti. TTL on osallistunut KA-kohdealueen yhteisiin tehtäviin sovitusti. KA-kypsyystaso 3,0 on saavutettu itsearvioinnin mukaan.
Toteuma ja tulosarvio
TTL:lla on kattava ylätason kokonaisarkkitehtuuri ja kehityspolku, jota
käytetään johtamisessa ja suunnittelussa. Merkittävimmät kehitysprojektit ovat hankesalkunhallinnan piirissä ja niissä toteutetaan arkkitehtuuria.
Tietovarantojen kuvaukset ovat ajan tasalla ja avoimen datan osalta edetään suunnitelmien mukaisesti. TTL osallistuu KA- kohdealueen yhteisiin
tehtäviin 2014 konsernijohtoryhmässä hyväksytyn työsuunnitelman mukaisesti. KA-kypsyystaso 3,0 on saavutettu
Tulostavoite 2014
Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttö
TTL on osallistunut vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteutukseen STM:n ja VM:n ohjeiden mukaisesti. TTL on osallistunut hallinnonalan VATU-ryhmän toimintaan. TTL on tehnyt IPO-suunnitelman omaan toimintansa tasolla (nk. virastotaso). TTL:ssa ei ole yhteisseurannan hankkeita, joihin liittyisi
hankekohtaisia IPO-suunnitelmia. TTL on asiantuntijaroolissa osallistunut aktiivisesti IPO-työhön. Aiemmissa tuottavuusohjelmissa toimintojen tehokkuuden
lisäämiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus ovat parantuneet.
Toteuma
TTL ottaa toiminnan suunnittelun ja henkilöstösuunnittelun yhteydessä
huomioon inhimillisen pääoman (IPO) VATU-ohjeiden mukaisesti.
kuin niistä on päätetty.
TTL toimeenpanee ydintoimintoanalyysin (YTA) johtopäätökset siltä osin
Tulostavoite 2014
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimenpiteet
Tuottavuus
Toiminnallinen tehokkuus
Toiminnallinen tuloksellisuus
50
Taulukkosivut_49_65.indd 50
8.4.2015 10:04:27
Tietohallintolain ja JulkICT-strategian
edellyttämät ja muut VIPin tarjoamat
yhteiset palvelut sekä järjestelmät on
otettu käyttöön. Korotettu turvataso
on saavutettu. TTL:ssa on käytössä
hallinnonalan yhteinen jakelu- ja asiakasrekisterijärjestelmä.
Toiminnallinen tavoite 2015
4
Yhteenliittymän toimintaa laajennetaan ja kehitetään Valtioneuvoston
periaatepäätöksen mukaisesti. TTL osallistuu SOTERKOn roolin ja toimintatapojen arviointiin KV-arvioinnin pohjalta.
Tulostavoite 2014
SOTERKO-yhteenliittymä
TTL on osallistunut SOTERKOn tutkimusohjelmien avulla valtioneuvoston
yhteiseen hanketoimintaan hallitusohjelman mukaisesti. Tulevaa hanketoimintaa on linjattu SOTERKOn
pidemmän aikavälin suunnitelmien
mukaisesti.
Toiminnallinen tavoite 2015
4
Työterveyslaitos on arvioinut mahdollisuuden osallistua TORI-järjestelmään. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että Työterveyslaitos ei voi siirtyä Valtorin palveluiden piirin. Tietoturvan osalta on saavutettu asetetut tavoitteet.
Työterveyslaitos on osallistunut yhteisen jakelu- ja asiakasrekisterijärjestelmähankkeen suunnittelukokouksiin, mutta hanke ei ole edennyt. Suunnitteilla ei
ole rakentaa integraatiota Työterveyslaitoksen järjestelmiin.
Työterveyslaitos on osallistunut julkaisujärjestelmän suunnitteluun. Järjestelmän mahdollinen hyödyntäminen Työterveyslaitoksessa on sovittu arvioitavaksi
v. 2015.
Työterveyslaitoksen linjaukset noudattavat hallinnonalan ja JulkICT:n linjauksia niiltä osin kun se on mahdollista. Asetetut säästötavoitteet on saavutettu.
Työterveyslaitos käyttää soveltuvin osin valtion yhteisiä palveluita.
Toteuma
TTL osallistuu hallinnonalan yhteisen asiakkuuden hallintajärjestelmän
hankkeeseen ja käyttöönottoon sekä rakentaa integraation omaan järjestelmäänsä.
TTL etenee kohti korotettua tietoturvatasoa suunnitelmallisesti.
TTL arvioi perustietotekniikkapalveluiden siirron TORI-organisaatioon.
TTL osallistuu hallinnonalan yhteisen verkkopalvelujen julkaisujärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen, sekä sitoutuu käyttöönottoon sovitun
aikataulun mukaisesti.
TTL:n omat ICT-linjaukset noudattavat hallinnonalan sekä JulkICT-linjauksia. Asetetut ICT-säästötavoitteet on toteutettu. TTL on ottanut v.
2014 aikana käyttöön valtion yhteiset palvelut soveltuvin osin (VY-verkko,
VYVI-palvelut, Virtu).
Tulostavoite 2014
Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tehostaminen
51
Taulukkosivut_49_65.indd 51
8.4.2015 10:04:27
TTL on edistänyt naisten ja miesten
välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja
suunnitelmallisesti sekä tukenut ministeriön työtä sukupuolinäkökulman
valtavirtaistamiseksi.
Toiminnallinen tavoite 2015
4
Uuden strategian laatiminen oli vuonna 2014 keskeisin hanke. Tässä prosessissa on strategiaan tehty ulkopuolisen asiantuntijan johdolla arviointi toiminnallisen tasa-arvon toteutumisesta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi.
Sisäisessä toiminnassa TTL on toiminut voimassaolevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti. Osana palkkausjärjestelmän toimivuuden
arviointia seurataan myös naisten ja miesten välisten palkkojen tunnuslukuja. Työterveyslaitos on johtoryhmän päätöksellä linjannut toiminnallisen tasa-arvon suunnittelun ja seurannan vastuut yksiköiden johtajille.
Toteuma ja tulosarvio
TTL toteuttaa suunnitellut toimenpiteet sukupuolinäkökulman huomioon
ottamiseksi keskeisissä hankkeissa.
Tulostavoite 2014
Sukupuolten välisen tasa-arvon suunnitelmallinen
edistäminen
SOTERKOn tutkimus- ja kehittämisohjelmat ovat tukeneet hallitusohjelman kolmea kärkihanketta. Työterveyslaitos osallistui kaikkiin SOTERKOn ohjelmiin ja
koordinoi niistä kahta. SOTERKO-yhteistyötä laajennettiin valtioneuvoston TULA-päätöksen mukaisesti. Työterveyslaitos osallistui laajennetussa yhteistyössä
ilmastonmuutokseen ja nanoterveyteen liittyvien uusien ohjelmien valmisteluun (jälkimmäisessä valmistelun koordinoijana) sekä käynnissä olevan riskienhallinnan ohjelman laajentamiseen kaivosturvallisuuteen.
Toteuma ja tulosarvio
52
Taulukkosivut_49_65.indd 52
8.4.2015 10:04:27
Hallinnonalan kansalaisille tuottama
sosiaali- ja terveystieto on koordinoitua ja tavoittaa kohderyhmänsä
tehokkaasti.
TTL:ssa on hyvä valmius hoitaa verkkoviestintää kriisitilanteissa.
TTL:n julkaisut on tallennettu hallinnonalan yhteiseen julkaisuarkistoon, ja
ne löytyvät helposti viraston verkkopalvelun kautta.
Hallinnonalan yhteinen verkkoviestintäratkaisu on käytössä ja sivustot
on julkaistu uudella alustalla erikseen
sovitussa aikataulussa
TTL:n viestinnän vaikuttavuus on
parantunut (kansalaiskysely 2012,
mediabarometri 2015, mainetutkimus
2014 )
Toiminnallinen tavoite 2015
4
4
4
3
4
TTL on linkittänyt THL:n kanssa sovitut aineistot sosiaali- ja terveystiedon palveluun.
Kriisiviestintäohje on päivitetty ja osallistuttu valtionhallinnon kriisiviestinnän auditointiin ja vaaratiedotekoulutukseen. Vastaajia auditointikyselyyn oli vähän tietotekniikkaongelmien vuoksi. Verkkopalvelut tukevat kriisiviestintää.
TTL on tallentanut hallinnonalan yhteiseen julkaisuarkistoon julkaisuja.
TTL on osallistunut hallinnonalan yhteisen verkkoviestintäratkaisun kehittämiseen. TTL selvittää omia tarpeitaan ja ratkaisujaan, jotka liittyvät sekä sisällöntuotantoon että verkkopalvelun tekniseen ratkaisuun.
Työterveyslaitos on osallistunut Mainetutkimukseen 2014 ja kaikkien sidosryhmien antamat kouluarvosanat olivat nousseet (8–8½). Parhaan arvosanan antaa oma henkilökunta (8 ½). Työterveyslaitoksen maine on pysynyt tasaisena. Vahvuuksia ovat luotettavuus ja asiantuntemus, parannettavaa nopeudessa
ja joustavuudessa.
Toteuma ja tulosarvio
TTL on tuottanut sovitut sisällöt sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuteen
TTL on päivittänyt kriisiviestinnän ohjeensa Valtioneuvoston uuden häiriötilanneviestinnän ohjeen mukaisiksi ja ottanut ne osaksi häiriötilanteiden
johtamista.
Verkkopalvelut toimivat moitteettomasti kriisiviestinnän tukena.
Sähköinen julkaisuarkisto, Julkari, on soveltuvin osin vakiintuneessa käytössä TTL:ssa, ja myös ajankohtaiset aineistot on tallennettu Julkariin.
TTL osallistuu aktiivisesti STM:n konsernin verkkopalvelun sisältöhankkeeseen.
TTL osallistuu hallinnonalan yhteiseen mainetutkimukseen.
Tulostavoite 2014
Viestinnän kehittäminen sidosryhmätyö, verkkoviestintä,
julkaisutoiminta, kriisiviestintä, SADE-hanke
53
Taulukkosivut_49_65.indd 53
8.4.2015 10:04:28
TTL:lla on käytössä systemaattinen
riskienhallinta sekä kattava valvonta ja
sitä tukeva sisäinen tarkastus.
Toiminnallinen tavoite 2015
4
TTL:n toimitilatehokkuus toimistotiloissa on parantunut ja lähestynyt selkeästi 25 htm2/henkilö tavoitetta.
Toiminnallinen tavoite 2015
4
Aluetoimipisteiden tilankäyttöä on tehostettu kaikkien toimipisteiden osalta. Tampereen, Turun ja Kuopion osalta on vuokrattujen tilojen määrä pienentynyt
noin kolmanneksella vuosien 2013 – 2014 aikana. Oulun osalta muutokset ovat toistaiseksi olleet pienemmät, muiden toimipisteiden muutostöiden valmistuttua tullaan Oulun tilankäyttöä tehostamaan vuosien 2015–2016 aikana.
Helsingin alueen toimitilojen käytön tehostamiseen panostettiin edelleen voimakkaasti vuoden 2014 aikana. Töölöntullinkatu 8 sekä Arinatiellä tehostettiin tilankäyttöä, jolloin näihin toimitiloihin pystyttiin sijoittamaan merkittävässä määrin aikaisempaa enemmän henkilöitä. Osa näin vapautuneista tiloista
saatiin vuokrattua HUS:lle, vuokrattavien tilojen määrä on n. 1.500 m2. Tilatehokkuus tulee merkittävästi edelleen paranemaan, kun Topeliuksenkatu 41 A
sekä Haartmaninkatu 1 A luovutaan vuokrasopimusten päättyessä vuoden 2015 lopussa/ vuoden 2016 alussa.
Toteuma ja tulosarvio
TTL on päivittänyt suunnitelman toimitilojensa tilatehokkuuden lisäämiseksi.
Tulostavoite 2014
Toimitilojen käytön ja hankintatoimen tehostaminen
Työterveyslaitoksessa on toteutettu laadun ja riskien arviointi CAF-mallissa vuonna 2012. Vuonna 2013 toteutettiin tiimitason työn vaarojen ja riskien arvioinnit kaikissa Työterveyslaitoksen tiimeissä. Vuonna 2014 toteutettiin Työterveyslaitoksen toiminnan kansainvälinen arviointi STM:n tilaamana ja jatkettiin tunnistettujen riskien hallintaa ja kehittämisprojektien edistämistä. Toiminnan laadun ja riskien arvioinnin uusintakierrosta valmisteltiin toteutettavaksi vuonna
2015. Asiakasratkaisut-toiminta-alueella auditoitiin akkreditoitua toimintaa ja sertifiointia vuonna 2014 FINASin toimesta seitsemässä kohteessa ja akkreditointi on voimassa vuoden 2017 loppupuolelle saakka.
Toteuma ja tulosarvio
Jatketaan ja syvennetään hallinnonalan sisäisen tarkastuksen yhteistyötä
(SITA-verkosto).
TTL osallistuu hallinnonalan riskienhallinnan kehittämiseen, jossa ryhdytään käyttämään hallinnonalan yhteistä riskienhallintajärjestelmää.
Tulostavoite 2014
Riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkastusten
kehittäminen
54
Taulukkosivut_49_65.indd 54
8.4.2015 10:04:28
1 229
3 990
1 024
1 299
rahoitus EU:lta
muu valtionhallinnon
ulkopuolinen rahoitus: TSR, säätiöt,
ulkomainen rahoitus
rahoitus Suomen
Akatemialta
rahoitus Tekesiltä (ja
siihen liittyvä yritysrahoitus) ja SHOKilta
yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot
•
•
•
•
•
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, %
889
rahoitus muilta valtion virastoilta: ministeriöt, Kela
•
Toteuma
2008
984
1 109
3 621
1 704
1 743
Toteuma
2009
1 052
1 307
3 110
2 074
1 728
Toteuma
2010
43 %
1 473
1 451
3 060
2 358
1 572
Toteuma
2011
41 %
1 754
1 101
3 082
1 907
891
Toteuma
2012
Taulukko 7. Yhteisrahoitteinen valtion ulkopuolinen T&K-rahoitus yhteensä ja päärahoittajittain (1000 euroa)
41 %
1 969
480
3 127
2 239
984
Toteuma
2013
42 %
2 234
577
2 854
1 828
1 609
Toteuma
2014
55
Taulukkosivut_49_65.indd 55
8.4.2015 10:04:28
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset
Tuotot yhteensä
Maksullisen toiminnan tuotot (palvelu ja koulutus)
(Erikseen maksuperustelain
mukaisista ja erityislakien
suoritteista)
Maksullinen toiminta
(1 000 €)
100 %
17,2
2008
toteuma
100 %
17,2
2009
toteuma
Taulukko 8. Maksullisen toiminnan tulos ja kustannusvastaavuus
100 %
17,4
2010
toteuma
100 %
17,6
2011
toteuma
100 %
17,5
2012
toteuma
100 %
18,5
2013
toteuma
100 %
18,5
2014
Toteuma
56
Taulukkosivut_49_65.indd 56
8.4.2015 10:04:28
TTL osallistuu omalla panoksellaan STM:n ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden osittain rahoittamiin tutkimushankkeisiin.
TTL tukee STM:n ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueiden ydinviestien levittämistä ja tuottaa tarvittavaa
asiantuntijatietoa niiden päätöksenteon tueksi.
TTL hoitaa verkostoyhteistyön operatiivisia tehtäviä erikseen
sovittavalla tavalla (ml. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston verkostot). TTL ylläpitää Euroopan työterveys- ja
työturvallisuusviraston kampanjan internet-sivuja STM:n toimittamaan materiaaliin pohjautuen ja ylläpitää osiota tiedossa
olevista tilaisuuksista.
TTL huomioi toiminnassaan työhyvinvointiin liittyvien toimintamallien esittelyn myös EU-tasoisesti (esim. ikäjohtaminen).
TTL varmistaa, että keskeiset alueelliset ja valtakunnalliset
työhyvinvoinnin toimijat ovat mukana THF:n työpajatyöskentelyssä.
TTL laatii vuosittain tilastoanalyysit terveydenhuollon ja työsuojeluhallinnon toiminnan tueksi kansallisia ja alueellisia
toimintaympäristöanalyysejä varten. Analyysien sisältöä kehitetään vuosittain yhteistyössä STM:n kanssa. Alueelliset toimintaympäristöanalyysit laaditaan aluehallintovirastokohtaisesti.
Analyysipäivitys tehdään vuosittain elokuun loppuun mennessä.
TTL on osallistunut alueellisissa työelämäverkostoissa tiedolla
johtamiseen ja asiakasratkaisujen etsimiseen. TTL on osallistunut työelämän kehittymistä kuvaavien mittareiden valmistelutyöhön.
Viestinnällä, koulutuksella, työpajatyöskentelyllä ja hyvien
käytäntöjen jakamisella on lisätty työpaikkojen, työterveyshuollon sekä muiden
työhyvinvoinnin toimijoiden tietoisuutta
ja osaamista sekä parannettu yhteistyötä
työhyvinvointia ja työterveyshuoltoa koskevissa kysymyksissä.
TTL on osallistunut Työelämä 2020 ohjelman valmisteluun ja jalkauttanut sitä
tehokkaasti, mikä pystytään arvioinnilla
osoittamaan.
Työhyvinvointifoorumin toiminta on vakiintunut ja toimintamalli on aktiivisessa
käytössä. Hyvien käytäntöjen tietopankki
(TEPSI) on käyttöönotettu.
3
4
4
4
Työterveys, työturvallisuus ja työhyvinvoinnin tukeminen ovat osa yritysten
strategiaa.
TTL toteuttaa Työelämä 2020 -hanketta ja käyttää Työhyvinvointifoorumia, työpaikkojen työhyvinvointiverkostoa ja
Johtamisen kehittämisverkostoa hyvien johtamis- ja esimiestyökäytäntöjen ja työhyvinvointia edistävien toimintatapojen
levittämiseen. TTL tukee toimialakohtaisten työelämän kehittämisohjelmien valmistelua ja toteutusta.
Johtamisen kehittämisverkoston toiminta
on vakiintunut, mikä pystytään arvioinnin
avulla osoittamaan, ja julkisen sektorin
johtamisen laatukriteerit on tehty.
Tulosarvio
Toiminnallinen tavoite 2015
Tulostavoite 2014
Hyvinvoinnille vahva perusta
Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla
Työn ja työolojen ja työelämän laadun kehittäminen
Tuotokset ja laadunhallinta
57
Taulukkosivut_49_65.indd 57
8.4.2015 10:04:28
Toiminnallinen tavoite 2015
3
Tulosarvio
TTL toteutti Osatyökykyiset työssä -verkkopalvelua valmistelevan esiselvityksen verkkopalvelun tarpeesta ja olemassa olevasta tietomateriaalista.
TTL on tukenut aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden toiminnan kehittämistä osallistumalla työsuojeluneuvottelukunnan kautta useiden valvontaohjeiden sekä työsuojeluvalvonnan tulostavoitteiden suunnitteluun. TTL on tehnyt yhteistyötä vastuualueiden työympäristöanalyysien puitteissa toimittamalla
aineistoa niiden pohjaksi.
TTL on ylläpitänyt Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston kampanjan internet-sivuja STM:n kanssa sovitulla tavalla.
Alueellista verkostotoimintaa on kehitetty erityisesti Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kautta. Valtakunnallisia ja alueellisia tilaisuuksia on järjestetty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan vakiinnuttamissuunnitelma on laadittu.
Työhyvinvointifoorumi on toteuttanut useita hankkeita, joissa on viety tutkimustietoa käytäntöön. Tepsi-tietopankin ensimmäinen versio on käytössä ja seuraavan, monipuolisemman version suunnittelu aloitettiin. Monipuolisen tietojärjestelmän toteuttamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta on käyty neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työterveyslaitos on hoitanut Työhyvinvointifoorumin viestintää aktiivisesti ja monipuolisesti useilla kanavilla: tiedotteet,
Facebook, uutiskirje, tapahtumat. Media on kutsuttu alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin ja medialle ja sidosryhmille on tiedotettu hankkeiden tuloksista. Eniten huomiota mediassa on kerännyt Sopuisa työpaikka -hankkeen tulokset ja kiusaamisen ehkäisyyn liittyvät verkkosivut. Myös väkivallan ehkäisy
kotihoitotyössä ja TEPSI-hanke ovat saaneet huomiota. Myös Työhyvinvointifoorumin erillishankkeet Mielekäs (vetovoimaiset sote-työpaikat) ja Työ ja perhe
ovat olleet esillä 2014. Työhyvinvointifoorumin yhteydessä on toteutettu useita kymmeniä alueellisia työpajoja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Työpajoja on toteutettu erityisesti Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston, Mielekäs-ohjelman sekä Työ ja perhe-elämä -ohjelman ja Sopuisa työyhteisö -hankkeen
puitteissa.
Työhyvinvointifoorumin yhteydessä on toteutettu useita kymmeniä alueellisia työpajoja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Työpajoja on toteutettu erityisesti Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston, Mielekäs-ohjelman sekä Työ ja perhe-elämä -ohjelman ja Sopuisa työyhteisö -hankkeen puitteissa.
Työterveyslaitos on hoitanut Työhyvinvointifoorumin viestintää aktiivisesti ja monipuolisesti useilla kanavilla: tiedotteet, Facebook, uutiskirje, tapahtumat.
Media on kutsuttu alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin ja medialle ja sidosryhmille on tiedotettu hankkeiden tuloksista. Eniten huomiota mediassa on
kerännyt Sopuisa työpaikka -hankkeen tulokset ja kiusaamisen ehkäisyyn liittyvät verkkosivut. Myös väkivallan ehkäisy kotihoitotyössä ja TEPSI-hanke ovat
saaneet huomiota. Myös Työhyvinvointifoorumin erillishankkeet Mielekäs (vetovoimaiset sote-työpaikat) ja Työ ja perhe ovat olleet esillä 2014.
Työhyvinvointifoorumi on toteuttanut useita hankkeita, joissa on viety tutkimustietoa käytäntöön. Tepsi-tietopankin ensimmäinen versio on käytössä ja seuraavan, monipuolisemman version suunnittelu aloitettiin. Monipuolisen tietojärjestelmän toteuttamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta on käyty neuvotteluja
yhteistyökumppaneiden kanssa.
Johtamisen kehittämisverkoston toiminta on toteutunut hallitusohjelmassa esitetyn mukaisesti. Julkisen sektorin johtamisen laatukriteerit laadittiin ja niitä
pilotoitiin 20 organisaatiossa vuoden 2014 aikana. Saatujen arvioiden ja kokemusten pohjalta ne viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa. Verkoston verkkosivut
ja sosiaalisen median alustat ovat aktiivisessa käytössä.
Työterveyslaitos on osallistunut Työelämä 2020 toimintaan sen eri työryhmissä mm. verkoston tieteellisessä asiantuntijaryhmässä. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat luennoineet aihepiiristä ja antaneet medialle haastatteluja ja kirjoittaneet blogikirjoituksia aihepiiristä. Työterveyslaitos on osallistunut aktiivisesti
Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmään, valmisteluryhmään sekä kaikkiin yhteistyöverkostoihin: aluetyöryhmä, tiedeverkosto, työmarkkinaverkosto, kansainvälinen verkosto. Verkostojen lisäksi olemme osallistuneet eri alaryhmiin, esim. mittariryhmään. Työterveyslaitoksella on vahva panos hankkeen alueverkostoissa. Työterveyslaitoksen koordinoimat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisverkosto ovat Työelämä 2020 -hankkeen kehittämisohjelmia.
Toteuma
TTL osallistuu Osatyökykyiset työssä -ohjelman verkkopalvelun
kehittämiseen.
Tulostavoite 2014
58
Taulukkosivut_49_65.indd 58
8.4.2015 10:04:28
Työterveysyhteistyölle on kehitetty selkeät
toimintatavat. TTL on toteuttanut työterveystoiminnan vaikuttavuustutkimusohjelman.
TTL mallintaa työterveysyhteistyön prosessin HTTHK-oppaassa
erikokoiset yritykset huomioiden.
Työpaikkojen kemikaaliriskienhallintaa kos- 5
kevat järjestelmät ovat yleisesti tiedossa ja
käytännössä toimivia.
TTL kehittää kemikaaliriskien viestintää vuonna 2013 valmistuvan toimintaohjelman mukaisesti sekä toteuttaa muita vastuullaan olevia kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteita.
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa kehitetään suunnitelmien mukaisesti. Työterveyshuolloille suunnattu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö maatalousyrittäjien työterveyshuollossa -oppaan päivittäminen ja uudistaminen on käynnissä. Maatalousyrittäjille aaditaan työterveyspalvelujen hankinnan tueksi ns.
ostajan opas. Molemmat oppaat valmistuvat vuoden 2015 aikana. Uudistetun hyvän työterveyshuoltokäytännön juurtumista työterveysyksiköissä edistetään
syksyn aikana alueellisten verkostopäivien yhteydessä.
Pk-yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantamiseen tähtäävä hanke on edennyt suunnitellusti yhteistyössä paikallisten työterveyshuoltojen ja työvoimahallinnon yritysneuvojien kanssa. Lisäksi STM:n ja Kelan kanssa pidetty on esillä rakenteellisia muutoksia pk-yritysten työterveyshuollon
järjestämisen helpottamiseksi esim. Kelan suorakorvauksella. PIRA-hanke on valmistunut vahvistaen työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyön merkitystä
erityisesti pk-yrityksissä.
Asiakasosaaminen on huomioitu uudessa HTTHK-oppaassa. Työterveyshuollon asiakasosaamista on kehitetty omaa työtään tekevien ja pienyritysten osalta
PIE-hankkeen keinoin. Asiakasosaamisen sisällöiltään uudistettua pätevöittävää koulutusta on toteutettu. Asiakasosaamista parantavista työkyvyn tuen indikaattoreista on valmistumassa opas. Työkykyjohtamiseen liittyvää asiakasosaamista on tutkittu Hoffmanco-aineiston avulla.
Hankkeissa kehitetyt käytännöt ovat osa työterveyshuoltoon pätevöittävää ja avointa koulutusta.
Uudessa HTTHK-oppaassa työterveysyhteistyötä on käsitelty laajasti eri näkökulmista. Työterveystoiminnan vaikuttavuustutkimusohjelmasta on toteutettu
STM:n rahoittamat projektit.
Toteuma
Pienten yritysten, yrittäjien, omaa työtään
tekevien, maatalousyrittäjien ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työterveyshuoltopalvelujen kattavuus ja laatu on
parantunut.
4
4
Tulosarvio
Työterveyshuoltopalvelujen kehittämisen painopistettä suunnataan pieniin yrityksiin, yrittäjiin, omaa työtään tekeviin ja
maatalousyrittäjiin.
Työterveyshuollon asiakasosaamisen hyvät
käytännöt ja yhteistyön malleja on levitetty ja niiden vaikutuksia seurataan.
Masto-, Mieli 2009, Tomahoek, PIRA ym.
hankkeissa kehitetyt käytännöt on sisällytetty osaksi työterveyshuoltoa.
Toiminnallinen tavoite 2015
Tulostavoite 2014
Työhyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työpaikalla (työterveysyhteistyö)
59
Taulukkosivut_49_65.indd 59
8.4.2015 10:04:28
Toiminnallinen tavoite 2015
Tulosarvio
Työterveyshuolloille ja työnantajille on annettu tietoa ja järjestetty koulutusta vammaisten ja osatyökykyisten terveyden ja
työkyvyn tukemisesta
TTL:lle siirretyn työterveyshuollon koulutusmäärärahan käytöstä on tehty suunnitelma ja määrärahan käytön seurannasta on
sovittu ministeriön kanssa.
TTL osallistuu työterveyshuollon koulutustyöryhmän ehdotusten
toimeenpanoon kehittäen ja järjestäen koulutusta yhteistyössä
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
TTL vie käytäntöön hyvän työterveyshuoltokäytännön toimintamalleja koulutuksen avulla ottaen huomioon valtioneuvoston
asetuksen 708/2013.
Tulostavoite 2014
Vammaisten ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työhön on lisätty ja vaikutuksia
selvitetty.
Työterveyshuollon henkilöstön koulutus
on valtioneuvoston asetuksen 708/2013
mukaista ja sisältö vastaa uudistunutta
työterveyshuoltoa.
Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallit on kehitetty ja viety
käytäntöön.
Hyvän työterveyshuoltokäytännön toimintamallit on ajantasaistettu ja toimintamallit
on viety käytäntöön.
Toiminnallinen tavoite 2015
Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen työuran eri vaiheissa
4
4
Tulosarvio
Työterveyslaitoksen vastuulla kansallisessa kemikaaliohjelmassa on tukea pk-yritysten kemikaaliriskinhallintaa, tuottaa tietoa kemikaalialtistumisista ja
kemikaaliriskienhallinnasta työpaikoilla ja edistää nanomateriaalien tutkimusta, riskinarviointia- ja hallintaa sekä REACHin ja CLP:n soveltamista työpaikoilla. Vuonna 2014 PK-yritysten riskinhallinnan parantamiseksi olemme ylläpitäneet Kemikaalivihi-verkostoa (www.ttl.fi/kemikaalivihi, www.facebook.com/
kemikaalivihi) ja suomenkielistä kemikaaliriskinhallintajärjestelmää (Stoffenmanager) ja edistäneet niiden käyttöä tiedotuksen, messujen ja TTL:n avoimen
koulutustoiminnan kautta. Koulutustoiminnan ja Kemikaalivihin kautta olemme edistäneet myös REACH- ja CLP-tietoisuutta työpaikoilla. Aloitimme v. 2014
REACH-asetuksen vaikutus työpaikkojen kemikaaliturvallisuuteen – 1. väliarvio -hankkeen. Kemikaaliriskien hallinta kuntoon (KemKu) -hankkeessa selvitettiin merkittävimmät työ- ja toimialat joissa kemialliset tekijät ovat ongelma. Ensimmäisistä tuloksista tiedotettiin v. 2014, ja hanke jatkuu vielä 2015. Lisäksi olemme tuottaneet eri hankkeissa tietoa altistumisista eri kemiallisille altisteille, mukaan lukien tietyille hormonitoimintaa häiritseviksi epäillyille aineille.
Nanomateriaaleihin liittyen TTL koordinoi EU:n NanoSafety Clusteria ja osallistuu EU:n (SCENIHR, SCOEL) ja OECD:n työryhmien nanomateriaaleja koskevien
suositusten valmistelutyöhön. TTL koordinoi laajaa EU-rahoitteista Nanosolutions-hanketta 2013–2017 ja lisäksi sillä on useita kotimaisia ja kansainvälisiä
nanoturvallisuuteen liittyviä tutkimushankkeita käynnissä, ks. www.ttl.fi/nanoturvallisuuskeskus. TTL järjesti nanoturvallisuuskurssin NIVAn kanssa ja selvitti
Pohjoismaisen ministerineuvoston toimeksiannosta nanomateriaalien luokitustarpeita. Yksityiskohtainen kuvaus TTL:n toimista liittyen kansallisen kemikaaliohjelman tavoitteisiin on toimitettu STM:n alaiselle Kemikaalineuvottelukunnalle 1/2015, joka seuraa kemikaaliohjelman toteutumista.
Tulostavoite 2014
60
Taulukkosivut_49_65.indd 60
8.4.2015 10:04:28
TTL on arvioinut sairauspoissaolojen ja
työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisen
sekä työhön osallistumisen lisäämiseen
tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten
vaikuttavuutta.
Toiminnallinen tavoite 2015
4
4
Tulosarvio
Tutkimme työhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävien lakimuutosten vaikutuksia. Yhteistyössä Kelan ja Eläketurvakeskuksen kanssa vertasimme osasairauspäivärahaa vuonna 2008 saaneiden työhön osallistumista samana aikana täyttä sairauslomaa saaneisiin, jotka olisivat olleet osasairauspäivärahaan
oikeutettuja. Molemmissa ryhmissä työhön osallistuminen väheni seuranta-aikana, mutta osasairausvapaaryhmässä väheneminen oli keskimäärin 5 % pienempi kuin vertailuryhmässä. Osasairauspäivärahan käyttö vaikutti myönteisesti työhön osallistumiseen erityisesti miehillä, yli 45-vuotiailla sekä mielenterveydenhäiriöiden yhteydessä. Rekisteriaineistopyyntö on vireillä 30 ja 90 päivän säännön vaikutusten selvittämiseksi.
Työterveyslaitos on julkaissut ja levittänyt työkaluja esteettömyyden arviointiin ja edistämiseen työpaikoilla. Osatyökykyiset työssä -ohjelman tutkimus
tuottaa tietoa käytännöistä, joilla tuetaan osatyökykyisten työelämään pääsyä ja työssä jatkamista. Kohdennettuja työolosuhteita koskevassa tutkimuksessa
tarkastellaan tukitoimia työssä eli mm. ammatillista neuvontaa ja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista, työaikajärjestelyitä ja työn organisointia. TTL on tutkinut työolosuhteiden mukauttamista liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemisen tukemiseksi ja kustannuksien vähentämiseksi.
Luentoja ja materiaalia on tuotettu edellä kuvattuihin koulutusohjelmiin sekä Lapponia-Seittiin osallistuville.
Määrärahan käytöstä ja seurannasta on tehty suunnitelma, jota on seurattu vuositasolla.
TTL on tuottanut koulutustyöryhmän ehdotusten mukaisesti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa työterveyshuollon pätevöittävää koulutusta sekä
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa työterveyshuollon syventävät opinnot ylempiin korkeakoulututkintoihin.
Vna 708/2013 mukaisten sosiaalialan asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset määriteltiin yhteistyössä STM:n kanssa ja TTL käynnisti sosiaalialan asiantuntijoiden työterveyshuollon koulutuksen. Työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen sekä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa suunnitellun koulutuksen
sisältö on uudistettu vastaamaan uuden asetuksen ja uuden HTTHK -oppaan sisältöä.
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opas on julkaistu, lanseeraus tehty webinaarin avulla, laatukoulutus aloitettu ja uudistettu HTTHK-opas on tuotu työterveyshuollon koulutuksiin.
Toteuma ja tulosarvio
Sairausvakuutuslain osasairauspäivärahalain vaikutuksia työhön
osallistumiseen selvitetään, mukana Kela ja ETK.
TTL tuottaa tietoa työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä ja
työkyvyttömyyden ehkäisykeinojen vaikutuksista sekä työn
psykososiaalisten tekijöiden yhteydessä työkykyyn ja työssä
jatkamiseen.
TTL levittää työpaikkojen käyttöön nuorten työurasiirtymien
hallintamalleja, vammaisten ja osatyökykyisten työtiloihin
tarkoitettuja mukauttamisratkaisuja ja esteettömyyden arviointimenetelmiä, maahanmuuttajien työllistymistä ja työhyvinvointia tukevia käytäntöjä sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä
toimintamalleja, ja arvioi näiden vaikuttavuutta.
Tulostavoite 2014
61
Taulukkosivut_49_65.indd 61
8.4.2015 10:04:28
TTL on kehittänyt opiskeluterveydenhuoltoa yhteistyössä THL:n kanssa.
TTL on kehittänyt työttömien ja osatyökykyisten mahdollisuuksia siirtyä kuntoutuksen kautta työelämään yhteistyössä THL:n
kanssa
TTL on vahvistanut opetushallinnon kanssa
työelämään siirtyvien nuorten työelämävalmiuksia ja nuorten aikuisten työuran
kestävyyttä (ml. perehdytys, nuorten
työntekijöiden ja nuorten johtajien työssä
pärjääminen).
3
1
4
Työterveyshuollon tietojärjestelmiä on
4
kehitetty niin, että ne vastaavat työterveyshuollon yhteistyön ja raportoinnin
Laatukriteerit on luotu ja implementointi on aloitettu yhteistyös- tarpeisiin sekä muuttuneisiin säädöksiin ja
oheisiin.
sä Kelan kanssa sekä koulutuksen ja laatuvastaavaverkoston
avulla. Laatujärjestelmän käyttöönoton seuranta on aloitettu.
Työterveyspalveluja tuottavilla yksiköillä on
kattavasti toimiva laatujärjestelmä.
4
TTL vastaa Työterveyshuolto Suomessa
TTL selvittää mahdollisuudet perustaa kansallinen työterveys-katsauksen toteuttamisesta.
huollon laatuportaali.
TTL osallistuu opiskeluterveydenhuollon ohjelman toteuttamiseen ja mielenterveys- sekä päihdetyön menetelmien kehittämiseen yhteistyössä THL:n kanssa. (Päävastuu THL:lla)
TTL järjestää yhteistyössä THL:n kanssa maksullista koulutusta terveyskeskuksille työttömien terveydenhuollon palveluista
resurssien puitteissa. (Päävastuu TTL:lla)
TTL laajentaa Seitti-hankkeen (hanke alueellisten työterveyshuoltoyksikköjen perustaminen ja niiden toiminnan kehittäminen) toimintaa alueellisesti mm. Lappiin, Pohjois-Savoon ja
Pohjanmaalle.
TTL osallistuu monikanavarahoituksen selvittämiseen yhteistyössä STM:n ja THL:n kanssa. (Päävastuu STM:llä)
Seitti-hankkeeseen osallistuneissa yksiköissä kehitetyt toimintamallit on viety
käytäntöön ja varmistettu Seitti-hankkeissa mukana oleville työterveyshuoltojen
asiantuntijatuki ja tietoa jaettu valtakunnallisesti.
4
Työterveyshuolto on integroitunut osaksi
terveydenhuoltojärjestelmää STM:n linjausten mukaisesti, huomioon ottaen paikalliset olosuhteet, tarpeet ja resurssit.
TTL osallistuu sujuvien hoitoketjujen rakentamiseen työkyvyn
tukemiseksi edistämällä perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyön huomioonottamista järjestämissuunnitelmissa resurssien puitteissa
(Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä).
(Päävastuu THL)
4
Tulosarvio
Toiminnallinen tavoite 2015
Tulostavoite 2014
Työterveyshuollon roolin kirkastaminen työterveyshuollon, muun terveyden huollon, sosiaalivakuutuksen ja
työeläkevakuutuksen yhteistyössä sekä yhteistyön rakentaminen.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin.
Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat
62
Taulukkosivut_49_65.indd 62
8.4.2015 10:04:28
Toiminnallinen tavoite 2015
Tulosarvio
Laatukoulutus on käynnistynyt. Laatuportaalin kehitystyö on aloitettu yhtenä Asiakasratkaisut-toiminta-alueen prioriteeteista. TTH Suomessa -katsauksen
tiedot kerätään laatuportaalilla vuoden 2015 aikana.
Vuonna 2014 on ollut vireillä kolme työterveyshuollon tietojärjestelmiin kehittämiseen liittyviä tutkimushankkeita, joihin haettiin myös ulkopuolista rahoitusta.
Tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollisuudet työterveyshuollon kuntousyhteistyössä -hanke sai rahoituksen Kelalta ja hanke käynnistyi syksyllä 2014.
Loppuvuodesta 2014 hyväksyttiin aloitettavaksi TTL:n omana työnä tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kehittää työterveyshuollon tietojärjestelmiä määrittelemällä työterveyshuollon eri palveluprosesseissa kirjattavat oleelliset tiedot ja niiden mahdollisuudet kirjata rakenteisesti.
TTL edustaja on osallistunut opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmään (Wuolijoki), ammattikorkeakoulujen YTHS-kokeilun arviointiin, kehittämistoimenpiteiden kommentointiin ja koulutuksen suunnitteluun. THL:ssä opiskeluterveydenhuollon yhdyshenkilöä tai vastuutahoa ei ole. Satunnaista yhteistyötä
on tehty henkilötasolla.
Yhteistyö THL:n kanssa työttömien ja osatyökykyisten työelämään siirtymisen kehittämiseksi kuntoutuksen kautta ei ole edistynyt.
Työterveyslaitos laati yhteistyössä THL:n kanssa arvioinnin siitä, miten vaikuttavia ja oikeaan osuvia lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen
ehkäisemisen politiikkatoimet ovat.
Kehitimme kuljetusalan pk-yritysten henkilöstön, erityisesti nuorten työntekijöiden, työkyvyn hallintamalleja
Tuotimme oppaita maahanmuuttajille ja työnantajille maahanmuuttajanuoren työhön perehdytykseen ja työkyvyn tukemiseen sekä loimme mallin nuorten
maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseen. Luodut työkalut ja menetelmät muodostavat nuoren työkyvyn ylläpitämisen ja edistämisen
mallin.
TTL julkaisi henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyökaluksi tarkoitetun Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmän myös englanniksi.
Menetelmä tukee ammatillista kehittymistä, motivaatiota ja työhyvinvointia.
TTL on levittänyt Kohti työelämää-, Koulutuksesta työhön- ja Vaikuta työturvallisuuteen -ryhmämenetelmiä, joiden avulla vahvistetaan nuorten urataitoja
ja ehkäistään syrjäytymistä. TTL on tuottanut verkkomateriaalia vaikeasti työllistyvien nuorten työuran tueksi työsuojelun näkökulmasta. Materiaalia voivat
käyttää sekä työllisyyspalvelujen ohjaajat että työpaikkojen työpaikkaohjaajat.
Pohjois-Savon ja Lapin SEITTI -hankkeet on toteutettu.
TTL on osallistunut monikanavarahoitusta pohtineiden valmisteluryhmän ja varsinaisen työryhmän toimintaan aktiivisesti. Yhteistyötä THL:n kanssa on tehty.
Kunnallisten työterveyshuoltojen kehittämistä ja verkostoitumista tukevat Seitti-hankkeet ovat edenneet suunnitellusti Lapissa ja Pohjanmaalla, samoin
viidessä sairaanhoitopiirissä on tehty selvitys työkyvyn hoitoketjujen kehittämismahdollisuuksista. Sisällytetty Seitin (Lappi) ohjelmaan ja maakuntatason
yhteistyöhön.
Kunnallisten työterveyshuoltojen kehittämistä ja verkostoitumista tukevat Seitti-hankkeet ovat edenneet suunnitellusti Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Samoin viidessä sairaanhoitopiirissä on tehty selvitys työkyvyn hoitoketjujen kehittämismahdollisuuksista. Sisällytetty Seitin (Lappi) ohjelmaan ja
maakuntatason yhteistyöhön.
TTL on osallistunut monikanavarahoitusta pohtineiden valmisteluryhmän ja varsinaisen työryhmän toimintaan aktiivisesti. Yhteistyötä THL:n kanssa on tehty.
Toteuma ja tulosarvio
Tulostavoite 2014
63
Taulukkosivut_49_65.indd 63
8.4.2015 10:04:28
2
3
Kaste II:n osaohjelma: Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistumista ja
työhyvinvointia toteutettu suunnitelman
mukaisesti
TTL on osallistunut osaohjelman Sosiaalija terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen toteuttamiseen.
Tulosarvio
Toiminnallinen tavoite 2015
Parhaat hoitomuodot työympäristössä
herkistyneiden, vakavia oireita kokevien
henkilöiden auttamiseksi on kartoitettu ja
otettu käyttöön.
Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskuksen eli C-osaamiskeskuksen toiminnan
ylläpito ja kehittäminen.
Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa.
Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa.
TTL on osallistunut STM:n ympäristöyliherkkyysverkoston
toimintaan.
Toiminnallinen tavoite 2015
Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus
erityistilanteissa (pandemia)
Tulostavoite 2014
Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta
4
4
Tulosarvio
Rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen -työryhmä on kokoontunut kerran vuoden aikana, muuten yhteistyötä on tehty SOTE-rakenteiden
uudistukseen tähtäävän lakiehdotuksen tiimoilta
Johtamisen osaohjelman toteutus on edistynyt suunnitelman mukaisesti hyvin ja aikataulussa toimenpide 12:een kirjattujen tavoitteiden osalta
(Vahvistetaan johtamista uudistamaan palvelurakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja sekä edistämään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia).
Toimenpide 13 (Vahvistetaan johtamista edistämään henkilöstön riittävyyttä ja kehittämään osaamista) on edennyt hitaammin eivätkä siihen kirjatut
toiminnot ole kaikki ehtineet käynnistyä johtuen mm. ohjelmallisten tavoitteiden toteuttamisvastuun jakautumisesta usealle taholle, jolloin toiminnan
käynnistämisen koordinointi on käytettävissä olevien resurssien johdosta ollut haasteellista.
Toteuma ja tulosarvio
Kaste II
Tulostavoite 2014
64
Taulukkosivut_49_65.indd 64
8.4.2015 10:04:29
4
4
4
Tulosarvio
Vuonna 2014 osallistuttiin STM:n käynnistämään sähkömagneettisten kenttien direktiivin implementointiin liittyvän valtioneuvoston asetuksen ja sen perustelumuistion laadintaan. Soveltamisohje ja muu viestintämateriaali tuotetaan yhteistyössä STUKin kanssa asetuksen valmistuttua v. 2015.
TTL laati vuonna 2014 taustamuistiot seitsemän uuden tai päivitettävän aineen HTP-arvon pohjaksi ja yhden aineen biomonitorointiarvon pohjaksi. Lisäksi
osallistuttiin HTP-arvot 2014-julkaisun valmisteluun.
Työhyvinvointifoorumin yhteydessä toimiva Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto on laajentunut ja toimii jo yhdeksällä alueella, jäseniä on noin 700. Työterveyslaitos on osallistunut Työelämä 2020 -hankkeen aluetoiminnan suunnitteluun ja on aktiivisesti mukana hankkeen alueverkostoissa. Alueellisten neuvottelukuntien toimintaa on yhdenmukaistettu. Neuvottelukuntien työ on synkronoitu Työhyvinvointifoorumin ja Johtamisen kehittämisverkoston toiminnan kanssa.
Työterveyslaitoksen koordinoiman alueellisen verkostotoiminnan vakiinnuttamista on tehty osana Työhyvinvointifoorumin vakiinnuttamissuunnitelmaa.
Toteuma
TTL tekee sähkömagneettisten kenttien direktiivin soveltamisohjeen ja siihen liittyvän viestintäaineiston työpaikkojen
käyttöön yhteistyössä STUKin kanssa.
TTL valmistelee työsuojeluviranomaisen
määräämiä työolosuhdemittauksia ja
-selvityksiä koskevat lausunnot sovitussa
ajassa.
TTL on luonut tutkimus-, koulutus- ja viestintäpalveluiden sekä muiden asiantuntijapalveluiden tuotantoon selkeän ja toimivan
palvelukonseptin.
TTL on käynnistänyt alueellisen yhteistyön kehittämisen sisältöinä mm. merkittävien alueellisten työhyvinvointiin ja terveyteen
liittyen asiakokonaisuuksien ratkaiseminen SOTERKO-yhteistyössä ja työhyvinvointifoorumin toiminnassa sekä alueellisten
toimijoiden kehittämistyön aktivointi ja synkronointi.
TTL tuottaa HTP-perustelumuistiot HTP-jaostolle.
Toiminnallinen tavoite 2015
Palvelukyky ja laatu
Yhteistyö hallinnonalan muiden laitosten ja virastojen
kanssa sekä asiantuntijapalvelu
Tulostavoite 2014
TTL osallistui STM:n ympäristöherkkyysverkoston toimintaan. Verkosto suunnitteli viestintää ja käytön ohjeistusta liittyen uuteen ympäristöherkkyyden nimikkeeseen ICD10-tautiluokituksessa. TTL:n johdolla verkosto toteutti yhteistyössä Duodecimin kanssa terveydenhuollolle suunnatun verkkokurssin Duodecimin
Oppiportti-portaaliin aiheena kosteus- ja homevauriot ja oireilevan potilaan kohtaaminen. TTL käynnisti STM:n tuella hankkeen, jossa kehitetään sisäilmasto-ongelmiin liittyvän ympäristöherkkyyden tunnistus- ja arviointimenetelmiä. Verkosto edisti Duodecimin Käypä hoito –suosituksen laatimisen aloittamista
aiheesta kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas.
TTL on ylläpitänyt C-osaamiskeskuksen päivystystoimintaa yhdessä THL:n kanssa. Toimintaa seurataan STM:n koordinoiman ohjausryhmän toimesta. Päivystäjien ja kenttäryhmäläisten osaamista kehitettiin Pelastusopistolla järjestytyssä varautumiskoulutuksessa tammikuussa 2014 ja päivystäjien koulutustilaisuudessa. Lisäksi päivystäjät osallistuivat syyskuussa Sköldvikissä kemikaalionnettomuusharjoitukseen. Vuonna 2014 tuotettiin kemikaalionnettomuuksien
varalle kaksi uutta OVA-ohjetta.
Toteuma
65
Taulukkosivut_49_65.indd 65
8.4.2015 10:04:29
Tulostavoite
2014 Toiminnallinen
tavoite 2015
•
•
•
eläkkeelle siirtymisen
keski-ikä (vuotta)
työkyvyttömyyseläkkeelle
jäävien osuus (% henkilöstöstä)
määräaikaisten osuus (% henkilöstöstä)
Henkilöstörakenne
vähintään 64,5 v
alle 0,5 %
enintään 25 %
63 v 9 kk (25 henk)
0,6
27
enintään 25
alle 0,5
vähintään 64,5 v
Työhyvinvointi
Johtaminen, osaaminen ja työkyky 3,7 (2009)
yli valtion keskitason
• työtyytyväisyysbarometrin
Työn imu (2011): 3,2
kokonaisindeksi (VM Baro) ja
Palveleva esimies määriteltyjen 6 kysymyksen (2011): 3,55
indeksit
• sairauspoissaolot • sairauspoissaolot (pv/htv)
sairauspoissaolo-% enintään sama taso
enintään sama taso
3,4 (2010)
kuin 2010 (3,4%)
kuin 2010 (3,4%)
Henkilöstömäärä (htv)
• yhteensä
736
seurataan
seurataan
• budjettirahoitus
522
• maksullinen toiminta
214
(2011)
toiminnan välillä.
Vertailuluku
Taulukko 9. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Määräaikaisten osuus: 20 % henkilöstöstä
0,2 %
64 v 1 kk (28 henk)
Sairauspoissaolot:
sairauspoissaoloprosentti: 2,9 %
sairauspoissaolot: 4 699 pv / 18,7 htv
Vuonna 2014 henkilöstökysely toteutettiin In
nostuksen spiraali (INSPI) -tutkimuksena:
Palveleva esimies: 3,75
Työn imu: 3,29
Työterveyslaitos luopuu henkilötyövuosieritte
lystä budjettirahoitteisen ja maksullisen
Henkilötyövuosimäärä yhteensä 648 htv.
budjettirahoitus: 452 htv
maksullinen toiminta: 196 htv
Toteuma 2014
henkilötyövuotta
850
800
799
751
750
736
736
704
700
709
648
650
600
550
500
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Kuva 29. Työaika henkilötyövuosina -kehitys 2008–2014.
Työterveyslaitoksen henkilötyövuosien kehitys on ollut
laskeva vuosina 2008–2014. Vuonna 2014 käytyjen ytneuvotteluiden vaikutukset näkyvät htv-kehityksessä.
Henkilötyövuosivähennykset pyrittiin kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti.
Taulukko 10. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2011–2014
Menot
(1000 euroa)
Osaamiskeskus
201120122013 2014 2011 201220132014 20112012 2013 2014
Tiedolla
vaikuttaminen
10 965 9 540
Ratkaisujen
kehittäminen
9 114
8 631
Omat tuotot
(1000 euroa) 1 925
1 680
1 485
8 869
23 789 22 812 22 661 21 422
10 121 8 866
9 369
9 108
13 668 13 946 13 292 12 314
Asiakasratkaisut
21 480 20 511 20 763 20 369
17 412 18 748 18 445 18 451 4 068
Osaamiskeskusten
toiminta
10 704 14 220 16 224 15 845
679
Yhteensä
666768 66 29 293130 3737 37 36 942
083
762
267
796 987408093 146096 354 174
2 096
Valtionapu
(1000 euroa)
45 %
447
45 %
1 914
46 %
1 049
45 %
7 615
1 763
7 434
2 318
1 918
7 146
10 025 13 773 14 310 14 796
55 %
55 %
54 %
55 %
Yhteisten palveluiden toiminta on kohdennettu toiminta-alueille.
Taulukko 11. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2006–2014.
2006 2007 20082009 2010 20112012 20132014
Tuotot (M€)
26,2 27,7 27,928,4 28,7 30,330,0 31,430,0
Tuloutettu valtionapu (M€)36,3 38,1 39,037,9 38,5 37,137,5 37,136,5
Valtionavun osuus menoista (%)
59 58 5756 57 5556 5455
66
Toimintakertomus_2014.indd 66
7.4.2015 14:35:01
M€
20
18
16
17,2
16,4
17,2
17,4
18,7
17,5
18,5
18,5
14
12
10
8
9,2
8,4
7,9
10,1
9,3
9,3
8,9
9,1
6
4
Kuva 30. Omat tuotot toimintaalueittain milj. euroa 2007–2014.
2
1,1
1,3
1,1
1,1
2,1
1,9
1,6
1,5
0
2007
2008
2009
Tiedolla vaikuttaminen
2010
2011
2012
2013
2014
Ratkaisujen kehittäminen
Asiakasratkaisut
%
120
100
80
37
45
43
43
44
12
12
18
2007
2008
2009
36
41
39
41
39
44
44
44
45
21
15
17
15
16
2010
2011
2012
2013
2014
60
40
44
44
20
Kuva 31. Työtunnit toimintaalueittain, % 2007–2014.
0
Tiedolla
Työterveyslaitos siirtyi kolmen toiminta-alueen organisaatioon vuoden 2011 alusta alkaen. Vuosienvaikuttaminen
2006–
2010 vertailutiedot on laskettu yhdistämällä koulutuksen tuotot palvelutuottoihin.
Ratkaisujen
kehittäminen
Asiakasratkaisut
Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus
valtionapuun oikeuttavassa toiminnassa on toteutunut.
Vaatimustaso ylittyi 5 % vuonna 2014.
Taulukko 12. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2006–2014.
2006 2007 20082009 2010 20112012 20132014
VOO-kulut
46,6 48,8 51,447,2 47,7 45,246,1 47,649,3
VOO-tuotot
11,5 11,7 11,011,5 11,8 11,011,4 11,915,7
VOO-tuotto %
25 %
24 %
21 %
24 %
25 %
24 %
25 %
25 %
32 %
67
Toimintakertomus_2014.indd 67
7.4.2015 14:35:01
7
Rahoitus ja
tilinpäätösanalyysi
Taulukko 13. Rahoitus
Toimintamenot
20102011201220132014
toteumatoteumatoteumatoteumatoteuma
Menot (1000 euroa)
65 748
66 939
67 083
68 762
66 267
Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot
28 943
30 308
29 987
31 408
30 093
Nettomenot
36 805
36 631
37 096
37 354
36 174
Talousarvio/kehys
37 268
37 628
37 369
37 964
36 543
194
758
527
Tilikauden tulos
Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista
saavuttaa laitoksen käytettävissä olevalla rahoituksella.
Työterveyslaitokselle on vuoden 2014 talousarviossa
myönnetty 36,543 miljoonaa euroa.
7.1 Rahoituksen rakenne
Työterveyslaitos saavutti lievästi ylijäämäisen tuloksen.
Vuoden 2014 ylijäämä oli 0,3 milj. euroa, nousua vuoteen 2013 verrattuna oli 0,5 milj. euroa.
Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 55 %, loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksullisella toiminnalla.
7.2 Tuotot
– 240
287
7.3 Kulut
Kulut pysyivät kokonaisuudessaan hyvin hallinnassa,
käyttömenot ja henkilökulut olivat 63,0 milj. euroa. Kustannukset alittivat selkeästi vuoden 2013 tason sekä
kulubudjetin. Lähes kaikki kustannuserien osalta saavutettiin merkittäviä säästöjä.
Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin
käytettiin 3,2 milj. euroa, laskua edelliseen vuoteen nähden oli 0,1 milj. euroa.
7.4. Tase
Taseen loppusumma oli 62,3 milj. euroa, nousua edelliseen vuoteen nähden oli 1,7 milj. euroa.
Oman toiminnan tuotot olivat 30,0 milj. euroa, mikä ylitti lievästi budjetoidun tason. Laskua edelliseen vuoteen
nähden oli 0,4 milj. euroa.
Valtionapua saatiin 36,5 milj. euroa, mikä oli 1,4 milj.
euroa vähemmän kuin vuonna 2013.
68
Toimintakertomus_2014.indd 68
7.4.2015 14:35:02
8
Arviointien tulokset ja
sisäisen valvonnan vahvistuslausuma
Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toimintaa ja taloutta vuosikellon mukaisessa suunnittelun ja
seurannan prosessissa.
Toimintavuonna toteutettiin kansainvälinen arviointi Työterveyslaitoksen toiminnasta STM:n tilaamana. Arviointi
valmistui kesäkuussa 2014. Osana arviointia Työterveyslaitos tuotti laajan itsearviointimateriaalin. Itsearviointiraportissa kuvattiin ja arvioitiin Työterveyslaitoksen
toimintamallin toimivuus, strategisten tavoitteiden toteutuminen, toiminta-alueiden operatiivisen toiminnan
ja yhteisten palveluiden tukitoiminnan suoriutuminen
kaudella 2009–2013. Arviointiryhmän raportti on saatavilla Työterveyslaitoksen internet-sivuilla.
Lisäksi jatkettiin vuonna 2012 tunnistettujen ydintoimintojen sekä tiimien työn vaarojen ja riskien hallintaa ja
kehittymisen seurantaa. Arjen työn riskit kohdentuvat
erityisesti henkisen jaksamisen alueelle.
Vuonna 2014 saatiin päätökseen Työterveyslaitoksen
uuden strategian 2015–2020 valmistelu. Strategian laatimiseen osallistuivat henkilöstö ja keskeisimmät sidosryhmät.
Lisäksi vuonna 2014 toteutettiin FINASin tekemät ulkopuoliset määräaikaisarvioinnit, jotka kohdistuivat Asiakasratkaisut-toiminta-alueelle.
Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät
sille asetetut tavoitteet vuonna 2014.
9
Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä
Toimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä.
69
Toimintakertomus_2014.indd 69
7.4.2015 14:35:02
10
0 Allekirjoitukset ja
määräajat
Työterveyslaitoksen johtokunta on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.
Helsingissä 5.3.2015
Kari Välimäki
Puheenjohtaja
Leo Suomaa Varapuheenjohtaja
Antti Närhinen
Kari HaringRiitta Työläjärvi
Heikki PärnänenJan Schugk
Maire Lumiaho
Niilo Hakonen
Riitta Wärn
Harri Vainio
Pääjohtaja
70
70
Toimintakertomus_2014.indd 70
7.4.2015 14:35:04