EUROOPAN
KOMISSIO
Bryssel 9.9.2015
COM(2015) 454 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
julkisia hankintoja koskevista säännöistä nykyisessä turvapaikkakriisissä
FI
FI
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA
NEUVOSTOLLE
julkisia hankintoja koskevista säännöistä nykyisessä turvapaikkakriisissä
Äkillinen, nopeasti lisääntyvä turvapaikanhakijoiden tulva aiheuttaa Euroopan unionille
lukuisia haasteita. Jäsenvaltioiden on erityisesti tyydytettävä riittävällä ja nopealla tavalla
turvapaikanhakijoiden kaikkein välittömimmät tarpeet (asunnot, tavarahankinnat ja
palvelut).
Tässä tiedonannossa esitetään yleiskatsaus julkisten hankintaviranomaisten1
mahdollisuuksiin asettaa nopeasti turvapaikanhakijoiden saataville infrastruktuuria
(asuntoja) sekä ensiarvoisen tärkeitä tavarahankintoja ja palveluja.
Direktiivissä 2004/18/EY2, jäljempänä ”direktiivi”, ja uusimmassa julkisia hankintoja
koskevassa direktiivissä 2014/24/EU3 vahvistetaan EU:n julkisia hankintoja koskevat
säännöt, jotka sisältävät kaikki kyseisten tarpeiden tyydyttämiseksi tarvittavat välineet.
Direktiivi on saatettava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä viimeistään 18. huhtikuuta
2016, minkä vuoksi sitä sovelletaan nyt ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat jo
tehneet tämän.
Tämä tiedonanto perustuu direktiiviin 2004/18/EY, mutta siinä viitataan myös
direktiiviin 2014/24/EU, kun sen säännökset ovat merkityksellisiä nykytilanteessa4.
Tällä tiedonannolla ei luoda uusia oikeudellisia sääntöjä. Se edustaa komission
näkemystä perussopimuksista, julkisia hankintoja koskevista direktiiveistä ja Euroopan
unionin tuomioistuimen, jäljempänä "tuomioistuin", oikeuskäytännöstä. Olisi
huomattava, että unionin oikeuden sitova tulkitseminen kuuluu viime kädessä
tuomioistuimelle.
1
Valtio, alue- tai paikallisviranomainen, julkisoikeudellinen laitos tai yhden tai useamman
viranomaisen taikka yhden tai useamman tällaisen julkisoikeudellisen laitoksen muodostama
yhteenliittymä.
2
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004,
julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten
tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114).
3
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,
julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
4
Tämä koskee varsinkin palveluja koskevien sääntöjen huomattavaa muutosta (ks. 1.3 kohta) ja
nopeutetun avoimen menettelyn käyttöönottoa (ks. 3 kohta).
2
1.
UNIONIN JULKISIA HANKINTOJA KOSKEVIEN SÄÄNTÖJEN SOVELTAMISALA
1.1.
Infrastruktuuri – rakennusurakat
Infrastruktuuria (eli asuntoja) voidaan asettaa saataville joko vuokraamalla olemassa
olevia rakennuksia, jotka eivät vaadi suuria muutoksia (eli rakennusurakoita), taikka
rakentamalla uusia tai remontoimalla nykyisiä rakennuksia.
Olemassa olevien rakennusten vuokraamiseen ei sovelleta julkisia hankintoja koskevia
sääntöjä (ks. direktiivin 16 artiklan a alakohta5). Jos asuntoja on saatavilla, ne voidaan
asettaa saataville ilman hankintamenettelyjä vuokraamalla markkinoilla olevia
rakennuksia tai kohdentamalla olemassa olevaa julkista infrastruktuuria (parakit, koulut,
urheilutilat jne.) tätä käyttöä varten. Unionin julkisia hankintoja koskevia sääntöjä
sovelletaan mahdollisesti silloin, kun on tarpeen rakentaa uusia rakennuksia tai
remontoida taikka muulla tavalla muuttaa olemassa olevia rakennuksia6.
Jotta direktiiviä sovellettaisiin, konkreettisen rakennus-/korjaus-/muutoshankkeen
arvioidun arvon on oltava vähintään 5 186 000 euroa7. Tämä koskee kaikkia
toiminnallisesti riippumattomia hankkeita. Useita eri asuntohankkeita suunnittelevan
kunnan on yleensä laskettava kunkin hankkeen arvo erikseen päättääkseen,
saavutetaanko edellä mainittu vähimmäisarvo. Rakennusurakkahankkeita ei saa jakaa
osiin direktiivin soveltamisen välttämiseksi (direktiivin 9 artiklan 3 kohta).
Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan silloin, kun kynnysarvoa ei saavuteta. Unionin
oikeudellisia perusperiaatteita eli kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa,
yhdenvertaista kohtelua ja avoimuutta sovelletaan kuitenkin tällä alalla, kun
konkreettisella hankkeella on tiettyä rajatylittävää ulottuvuutta8.
1.2.
Tavarahankinnat
Saapuvien turvapaikanhakijoiden suuri määrä edellyttää myös kiireisiä tavarahankintoja
(telttoja, kontteja, vaatteita, huopia, sänkyjä, ruokaa jne.).
5
Ks. direktiivin 2014/24/EU 10 artiklan a alakohta.
6
Rakennusurakkasopimusten määritelmää koskevat direktiivin 1 artiklan 2 kohdan b alakohta ja
direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 6 kohta.
7
Sovellettavat kynnysarvot ja sellaisten jäsenvaltioiden, joiden valutta ei ole euro, kansallisina
valuuttoina ilmaistavat vasta-arvot tarkistetaan kahden vuoden välein direktiiveissä säädetyillä
puhtaasti matemaattisella menetelmillä. Seuraavan tarkistuksen tulosta sovelletaan 1. tammikuuta 2016
alkaen.
8
Se, onko hankkeella ”rajatylittävää ulottuvuutta” on määritettävä tapauskohtaisesti eri tekijöihin
perustuvalla analyysilla. Tältä osin katso komission selittävä tiedonanto yhteisön lainsäädännöstä siltä
osin kuin se koskee sopimuksia, jotka eivät kuulu tai kuuluvat vain osittain julkisia hankintoja
koskevien direktiivien soveltamisalaan (EUVL C 179, 1.8.2006, s. 2–7), jota on tulkittu tarkemmin
tuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä. Ks. mm. tuomioistuimen 11 päivänä joulukuuta
2014 asiassa C-113/13 antama tuomion 46 kohta ja siinä viitattava oikeuskäytäntö.
3
Direktiiviä
sovelletaan
myös
kaikkiin
hankintaviranomaisen
tekemiin
9
tavarahankintasopimuksiin , jos niiden arvioitu arvo on vähintään sovellettavan
kynnysarvon suuruinen eli joko 134 000 tai 207 00010 euroa hankintaviranomaisen
luonteesta riippuen11.
Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan silloin, kun näitä kynnysarvoja ei saavuteta. Edellä
mainittuja unionin oikeudellisia periaatteita noudatetaan samoin edellytyksin kuin
rakennusurakkasopimusten tapauksessa.
1.3.
Palvelut
Turvapaikanhakijat tarvitsevat myös palveluhankintoja (kuten siivous-, terveys, ateria- ja
turvallisuuspalveluja).
Palvelusopimuksia koskevat säännökset
direktiivissä kuin direktiivissä 2014/24/EU.
ovat
ratkaisevasti
erilaiset
nykyisessä
Direktiivin 2004/18/EU mukaan direktiiviä sovelletaan täysimääräisesti palveluihin vain,
jos ne mainitaan täydellisessä luettelossa12. Näistä palveluista turvapaikanhakijat
saattavat tarvita varsinkin linja-autokuljetus- ja siivouspalveluja. Muiden kuin
täydellisessä luettelossa mainittavien palvelujen13 osalta direktiivissä vaaditaan vain
teknisiä eritelmiä koskevien säännösten avoimuutta14 ja soveltamista.
Palvelusopimuksiin
sovelletaan
samoja
direktiivin
kynnysarvoja
kuin
tavarahankintasopimuksiin. Jos palvelusopimuksilla on tiettyä rajatylittävää ulottuvuutta,
niihin sovelletaan unionin oikeudellisia perusperiaatteita samassa määrin kuin
rakennusurakkasopimuksiin15.
9
Tietyissä tapauksissa voidaan soveltaa direktiivissä säädettyjä poikkeuksia.
10
Ks. alaviite 7.
11
Alempaa kynnysarvoa sovelletaan direktiivin liitteessä IV lueteltujen keskushallintoviranomaisten
(esim. ministeriöiden) tekemiin tavarahankintasopimuksiin, kun taas korkeampaa kynnysarvoa
sovelletaan alue- ja paikallisviranomaisten kaltaisten muiden hankintaviranomaisten tekemiin
tavarahankintasopimuksiin.
12
Direktiivin liite II A: huolto- ja korjauspalvelut, maakuljetuspalvelut, ilmaliikenteen kuljetuspalvelut,
postinkuljetus, teleliikennepalvelut, rahoituspalvelut, tietojenkäsittelypalvelut ja niihin liittyvät
palvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut, laskentatoimen palvelut, tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut,
markkinatutkimus- ja otantatutkimuspalvelut, liikkeenjohdon konsulttipalvelut, arkkitehtipalvelut ja
tekniset suunnittelupalvelut, mainospalvelut, rakennusten puhtaanapitopalvelut ja isännöinti- ja
kiinteistönhoitopalvelut, julkaisu- ja painamispalvelut sekä jätevesi- ja jätehuoltopalvelut (jotka
eritellään tarkemmin CPV-viitenumerolla).
13
Ne luetellaan direktiivin liitteessä II B (joka sisältää kaikki muut palvelut kattavan luokan ”muut
palvelut”).
14
Eli ilmoituksen lähettäminen sen tiedoksi antamiseksi tai julkaisemiseksi Euroopan unionin
virallisessa lehdessä sopimuksen tekemisen jälkeen.
15
Arvo on alle asianomaisen kynnysarvon liitteen II A täydellisessä luettelossa mainittavien palvelujen
osalta ja arvo on joko alle tai yli kynnysarvojen kaikkien muiden palvelujen osalta.
4
Direktiiviä 2014/24/EU sovelletaan periaatteessa täysimääräisesti kaikkiin palveluihin.
Sosiaali- ja muihin erityisiin palveluihin16 sovelletaan kuitenkin ns. kevennettyä
menettelyä17. Kun kyseessä on turvapaikanhakijoille tarjottavat palvelut, kevennetyn
menettelyn piiriin voisivat kuulua esim. ateria-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Eräät
palvelut jäävät kokonaan direktiivin 2014/24/EU soveltamisalan ulkopuolelle. Näitä ovat
pelastus- ja ambulanssipalvelut tietyin edellytyksin18.
Yleisesti ottaen direktiiviä 2014/24/EU sovelletaan samasta kynnysarvosta alkaen kuin
aiempaa direktiiviä19. Kevennetyn menettelyn piiriin kuuluvien palvelujen kynnysarvoksi
on vahvistettu 750 000 euroa20.
Kevennetyssä menettelyssä hankintaviranomaisten on varmistettava, että asiasta
tiedotetaan EU:ssa sekä ennen sopimuksen tekemistä että sen jälkeen ja että eräitä
menettelyllisiä
perusvaatimuksia
noudatetaan
(varsinkin
syrjimättömyyden
varmistaminen). Näihin luokkiin kuuluvia palveluja koskevista sopimusmenettelyistä
määrätään kansallisessa lainsäädännössä. Jos näillä palveluilla on tiettyä rajatylittyvää
ulottuvuutta, niihin sovelletaan unionin yleisiä periaatteita, vaikka niiden arvo jäisi alle
kynnysarvon21.
2.
EU:N
JULKISIA
MÄÄRÄAJAT
2.1.
HANKINTOJA
KOSKEVIEN
SÄÄNTÖJEN
MENETTELYT
JA
Yleistä
Kun sopimus kuuluu direktiivin soveltamisalaan, hankintaviranomainen voi tehdä
sopimuksen noudattaen joko avointa tai rajoitettua menettelyä (ks. direktiivin 28
16
Direktiivin 2014/24/EU 74–77 artikla; seuraavat palvelut mainitaan direktiivin 2014/24/EU liitteen
XIV täydellisessä luettelossa: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä niihin liittyvät palvelut,
sosiaalialan,
koulutuksen,
terveydenhuollon
ja
kulttuurin
hallintopalvelut,
pakolliset
sosiaalivakuutuspalvelut, sosiaalietuuspalvelut, muut yhteisöön liittyvät, yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut, uskonnolliset palvelut, hotelli- ja ravintolapalvelut, lainopilliset palvelut,
muut hallinnolliset ja valtion palvelut, yhteiskunnalle tuotettavat palvelut, vankilapalvelut, yleiseen
turvallisuuteen liittyvät ja pelastuspalvelut, tutkimus- ja turvallisuuspalvelut, kansainvälinen liikenne
sekä postipalvelut (jotka eritellään tarkemmin niiden CPV-viitenumerolla).
17
Direktiivin 2014/24/EU johdanto-osan 28 kappale.
18
Direktiivin 2014/24/EU 10 artiklan h alakohta.
19
Alempaa kynnysarvoa sovelletaan keskushallintoviranomaisten tekemiin palvelusopimuksiin, kun taas
korkeampaa kynnysarvoa sovelletaan alue- ja paikallisviranomaisten kaltaisten muiden
hankintaviranomaisten tekemiin palvelusopimuksiin.
20
Tämä kynnysarvo pysyy muuttumattomana myös 1. tammikuuta 2016 jälkeen ja sitä ei tarkisteta
muiden kynnysarvojen tapaan.
21
Direktiivin 2014/24/EU johdanto-osan 114–117 kappaleessa selkeytetään tätä erityisesti silloin, kun
kyseessä on kevennetty menettely.
5
artikla)22. Avoimessa menettelyssä vähimmäismääräaika tarjousten jättämiselle on 52
päivää, mutta tätä määräaikaa voidaan lyhentää 40 päivään, kun käytetään sähköistä
menetelmää (direktiivin 38 artikla). Rajoitetussa menettelyssä yleinen määräaika
osallistumishakemuksen jättämiselle on 37 päivää, ja tarjous on jätettävä 40 päivän
kuluessa siitä, kun hankintaviranomainen on kutsunut toimijan jättämään tarjouksen (ks.
direktiivin 38 artiklan 3 kohta; ensin mainittu määräaika voidaan lyhentää 30 päivään ja
toiseksi mainittu 35 päivään, kun käytetään sähköistä menetelmää23).
Direktiivin 2014/24/EU mukaisissa avoimissa menettelyissä tarjousten jättämisen
määräaika on 35 päivää24. Direktiivin 2014/24/EU mukaisissa rajoitetuissa menettelyissä
menettelyyn osallistumista koskevan pyynnön jättämisen määräaika on 30 päivää, ja
tarjous on esitettävä 30 päivän kuluessa25. Alue- ja paikallisviranomaisten kaltaiset
keskushallintoa alemmalla tasolla olevat hankintaviranomaiset ja osallistujat voivat
keskenään sopia viimeksi mainitun määräajan, jos tämä on mahdollista kansallisen
lainsäädännön nojalla. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, 10 päivän
vähimmäismääräaikaa voidaan soveltaa26.
2.2.
Kiireelliset tapaukset
Kiireellisissä tapauksissa direktiivissä säädetään mahdollisuudesta lyhentää yleisiä
määräaikoja huomattavasti, Tällaisessa tapauksessa hankintaviranomaiset voivat
noudattaa ns. nopeutettua rajoitettua menettelyä, jossa osallistumista koskevan pyynnön
jättämisen määräaika on 15 päivää ja tarjousten jättämisen määräaika 10 päivää27. Tämä
mahdollistaa sopimuksen tekemisen nopeasti.
Direktiivissä 2014/24/EU säilytetään tämä menettely28 ja otetaan lisäksi käyttöön ns.
nopeutettu avoin menettely, jossa tarjousten jättämisen määräaika voidaan lyhentää 15
päivään asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa29.
Nopeutetussa rajoitetussa menettelyssä noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja
avoimuuden vähimmäistasoa, minkä ansiosta kilpailua syntyy jossakin määrin myös
kiireellisissä tapauksissa. Monissa tapauksissa voi olla mahdollista tehdä tarvittavat
22
Neuvontamenettelyt, joissa julkaistaan samalla hankintailmoitus, ja kilpailulliset neuvottelumenettelyt
eivät todennäköisesti ole tässä tapauksessa kiinnostavia vaihtoehtoja, koska niiden käyttöedellytykset
eivät täyttyisi tässä tiedonannossa esitetyissä olosuhteissa.
23
Direktiivin 38 artiklan 5 ja 6 kohta.
24
Direktiivin 2014/24/EU 27 artikla.
25
Direktiivin 2014/24/EU 28 artikla.
26
Direktiivin 2014/24/EU 28 artiklan 4 kohta.
27
Direktiivin 38 artiklan 8 kohta.
28
Direktiivin 2014/24/EU 28 artiklan 6 kohta.
29
Direktiivin 2014/24/EU 27 artiklan 3 kohta.
6
sopimukset nopeutetussa rajoitetussa menettelyssä
mukaisessa nopeutetussa avoimessa menettelyssä).
3.
(tai
direktiivin
2014/24/EU
ÄÄRIMMÄISEN
KIIREELLISISSÄ
TAPAUKSISSA
NOUDATETTAVA
NEUVOTTELUMENETTELY, JOSSA EI JULKAISTA HANKINTAILMOITUSTA
Kun noudatetaan neuvottelumenettelyä, jossa ei julkaista hankintailmoitusta, unionin
lainsäädännössä annetaan mahdollisuus käyttää välinettä, jolla sopimuksia voidaan tehdä
turvapaikanhakijoiden tarpeiden täyttämiseksi myös kaikkein kiireellisimmissä
tapauksissa.
Hankintaviranomaiset
voivat
tehdä
hankintasopimuksia
noudattaen
neuvottelumenettelyä, jossa ei julkaista hankintailmoitusta, kun ”sopimuksen tekeminen
on ehdottoman välttämätöntä, eikä hankintaviranomaisille ennalta arvaamattomista
syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi 30 artiklassa tarkoitetulle avoimelle tai
rajoitetulle menettelylle taikka neuvottelumenettelylle, johon liittyy hankintailmoituksen
julkaiseminen, asetettuja määräaikoja voida noudattaa. Seikat, jotka esitetään
äärimmäisen kiireen perusteiksi, eivät missään tapauksessa saa johtua
hankintaviranomaisista;” (direktiivin 31 artiklan 1 kohdan c alakohta30).
Koska hankintaviranomaiset poikkeavat tällaisessa tapauksessa avoimuutta koskevista
perussopimuksen perusperiaatteesta, unionin tuomioistuin vaatii, että tätä menettelyä
noudatetaan vain poikkeuksellisesti. Kaikkien edellytysten on täytyttävä kumulatiivisesti
ja ne on tulkittava rajoittavasti (ks. esim. asiat C-275/08, komissio v. Saksa, ja C-352/12,
Consiglio Nazionale degli Ingenieri). Kun noudatetaan neuvottelumenettelyä, jossa ei
julkaista hankintailmoitusta, hankintaviranomaiset voivat neuvotella suoraan
mahdollisten urakoitsijoiden kanssa. Siinä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä sopimusta
suoraan etukäteen valitun talouden toimijan kanssa, ellei ainoastaan yksi toimija pysty
suorittamaan toimitukset äärimmäisen kiireellisen tapauksen aiheuttamissa teknisissä ja
ajallisissa rajoitteissa.
Jokaisen hankintaviranomaisen on arvioitava, täyttyvätkö edellytykset sellaisen
neuvottelumenettelyn noudattamiseksi, jossa ei julkaista hankintailmoitusta. Kyseisen
viranomaisen on perusteltava valintansa erillisessä selvityksessä31. Kutakin tapausta
koskevassa erillisessä selvityksessä kaikkien seuraavien arviointiperusteiden on
täytyttävä:
3.1.
”Hankintaviranomaisen kannalta ennalta arvaamattomat tapahtumat”
Turvapaikanhakijoiden lukumäärä on noussut huomattavasti useissa jäsenvaltioissa
verrattain lyhyessä ajassa.
30
Sisällöltään samanlainen säännös on direktiivin 2014/24/EU 32 artiklan 2 kohdan c alakohdassa.
31
Direktiivin 2004/18/EU 43 artiklan f alakohta ja direktiivin 2014/24/EU 84 artiklan 1 kohdan f
alakohta.
7
Yleisesti voidaan olettaa, ettei hankintaviranomainen tiennyt eikä voinut tietää etukäteen
riittävän tarkasti, kuinka monelle turvapaikanhakijalle sen pitäisi suorittaa hankintoja.
Yksittäisen kunnan ei siis ole mahdollista suunnitella etukäteen tarvettaan tarjota
asuntoja, tavarahankintoja tai palveluja turvapaikanhakijoille, minkä vuoksi tässä on
kyseessä ennalta arvaamaton tapaus.
3.2.
Yleisiä määräaikoja ei voida noudattaa tapauksen äärimmäisen
kiireellisyyden vuoksi
On epäilemättä selvää, että eri jäsenvaltioihin saapuvien turvapaikanhakijoiden kaikkein
välittömimmät tarpeet (asunnot, tavarahankinnat ja palvelut) olisi tyydytettävä
mahdollisimman nopeasti.
Tapauskohtaisesti on arvioitava, voidaanko edes nopeutetun rajoitetun menettelyn (tai
direktiivin 2014/24/EU mukaisen nopeutetun avoimen menettelyn) erittäin lyhyitä
määräaikoja noudattaa.
Kuten tuomioistuimen oikeuskäytännössä32 todetaan, äärimmäisen kiireellisissä
tapauksissa hankinnat on suoritettava viipymättä. Poikkeusta ei voida soveltaa sellaisten
sopimusten tekemiseksi, joiden tekeminen vie kauemmin kuin mitä olisi tapahtunut
avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä, nopeutetut (rajoitetut) menettelyt mukaan lukien.
3.3.
Ennalta arvaamattoman tapauksen ja äärimmäisen kiireellisyyden
välinen syy-yhteys
Ei ole mahdollista kohtuudella epäillä, etteikö turvapaikanhakijoiden lukumäärän kasvun
ja heidän tarpeidensa tyydyttämisen välillä olisi syy-yhteys, kun turvapaikanhakijoiden
kaikkein välittömimmät tarpeet on tyydytettävä erittäin nopeasti.
3.4.
”Siinä määrin kuin on ehdottoman välttämätöntä”
Neuvottelumenettely, jossa ei julkaista hakuilmoitusta, voi olla paras tapa tyydyttää
välittömät tarpeet asianmukaisella tavalla. Ne ovat vain väliaikainen ratkaisu siihen
saakka, kun vakaampi vaihtoehto voidaan löytää. Tällaisia vakaampia ratkaisuja ovat
esim. tavanomaisella menettelyllä (nopeutetut menettely mukaan lukien) tehtävät
tavarahankintoja ja palveluja koskevat puitesopimukset.
4.
PÄÄTELMÄT
Hankintaviranomaisten on arvioitava tapauskohtaisesti, minkä menettelyn ne valitsevat
turvapaikanhakijoiden välittömien tarpeiden (asunnot, tavarahankinnat tai palvelut)
tyydyttämiseen tähtäävien sopimusten tekemiseksi.
Kun yksittäisen hankkeen arvo ylittää unionin julkisia hankintoja koskevissa
direktiiveissä säädetyt asiaankuuluvat kynnysarvot ja tarpeet on tyydytettävä uusilla
32
Ks. tuomioistuimen 20 päivänä kesäkuuta 2013 asiassa C-352/12 antaman tuomion 50–52 kohta.
8
hankinnoilla33, hankintaviranomaisten on ensin pyrittävä käyttämään hyväkseen kaikki
mahdollisuudet asianomaisen määräaikojen lyhentämiseksi huomattavasti nopeutettua
(rajoitettua tai direktiivin 2014/12/EU mukaista avointa) menettelyä käyttäen.
Jos tämä ei mahdollista asuntojen, tavarahankintojen ja palvelujen tarjontaa riittävän
nopeasti, voidaan suunnitella sellaisen neuvottelumenettelyn noudattamista, jossa ei
julkaista hankintailmoitusta.
Julkisia hankintoja koskevat unionin säännöt ovat riittävät tyydyttämään
turvapaikanhakijoiden kaikkein välittömimmät tarpeen nykyisissä poikkeuksellisissa
olosuhteissa.
33
Sen sijaan, että tarpeet tyydytettäisiin esim. omilla resursseilla, julkisen sektorin sisäisellä yhteistyöllä
tai nykyisten sopimusten nojalla.
9