liite 1: lastensairaalan hankesuunnitelma
Hallitus 11.5.2015, LIITE 1 KOY Uusi Lastensairaala Uusi lastensairaala 2017 HANKESUUNNITELMA 30.04.2015d HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto ....................................................................................................................................... 4 2. Hankkeen tavoitteet ..................................................................................................................... 6 2.1. 2.1.1. 2.1.2. 2.1.3. 2.1.4. 2.1.5. 2.1.6. 2.1.7. 3. Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle ....................................... 7 Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit ........................................................................... 7 Lapsen ja perheen kokemus .............................................................................................. 8 Sairaala työpaikkana ..........................................................................................................9 Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus ..............................................................................................................9 Tehtävä, rooli yhteiskunnassa .......................................................................................... 10 Mittaristo ........................................................................................................................... 10 Tuottavuustavoitteet .........................................................................................................10 Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut ....................................................... 12 Lastensairaalan yleiskuvaus ........................................................................................... 12 3.1. 3.2. Projektiorganisaatio ja vastuut ........................................................................................ 13 3.3. Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta ..................................... 15 3.3.1. Vuodeosastotoiminta ........................................................................................................ 19 3.3.1.1. Pediatrian osastot ...................................................................................................... 19 3.3.1.2. Lastenkirurgiset osastot ............................................................................................ 19 3.3.1.3. Lastenneurologiset osastot ....................................................................................... 19 3.3.1.4. Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta ................................. 19 3.3.2. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta ................................................................... 20 3.3.3. Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaalaan) ....................... 20 3.3.4. Tehohoito .......................................................................................................................... 20 3.3.5. Päivystyspoliklinikka .........................................................................................................21 3.3.6. Ajanvarauspoliklinikka ...................................................................................................... 22 3.3.7. Lastenklinikan muu polikliininen toiminta ......................................................................... 22 3.3.8. Muu siirtyvä polikliininen toiminta ..................................................................................... 23 3.3.9. Päiväsairaala .................................................................................................................... 23 3.3.10. Kotisairaala ....................................................................................................................... 24 3.3.11. Opetus- ja tutkimustoiminta .............................................................................................. 24 3.3.12. Kuvantaminen ................................................................................................................... 25 3.3.13. Kliininen neurofysiologia ................................................................................................... 25 3.3.14. Leikki- ja nuorisotoiminta .................................................................................................. 25 3.3.15. Sairaalakoulu .................................................................................................................... 25 3.3.16. Lastenpsykiatrinen toiminta .............................................................................................. 26 4. Uudisrakennukseen sijoittuva toiminta ja tilatarve ................................................................ 27 Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna 2021 ................................. 27 Uuden lastensairaalan keskeisten toiminnallisten tilojen laskenta ................................. 29 Vuodeosastojen sairaansijat............................................................................................. 29 Tehohoitopaikat ................................................................................................................ 30 Leikkaussalitoimenpiteet .................................................................................................. 31 Päiväsairaalahoito ............................................................................................................33 Päivystyspoliklinikka .........................................................................................................33 Ajanvarauspoliklinikka ...................................................................................................... 34 Vuodeosastot ..................................................................................................................34 Vuodeosastot, yleistä ...................................................................................................... 34 Vuodeosasto1: kardiologia, pienten kirurgia, Husuke ja silmä-korvahammaspostoperatiiviset potilaat .................................................................................... 36 4.1.2. Vuodeosasto 2: ortopedia, lastenneurologia ja Video-EEG, neurokirurgia ...................... 36 4.1.3. Vuodeosasto 3: infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia .................... 36 4.1.3.1. Vuodeosastojen sairaansijat ..................................................................................... 37 4.2. Immunosuppressioyksikkö .............................................................................................. 38 4.1. 4.2. 4.2.1. 4.2.2. 4.2.3. 4.2.4. 4.2.5. 4.2.6. 4.3. 4.1. 4.1.1. 2/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.3. 4.4. 4.5. 4.6. 4.6.1. 4.7. 4.8. 4.8.1. 4.8.2. 4.8.3. 4.9. 4.10. 4.11. 4.12. 4.13. 4.14. 4.15. 4.15.1. 4.15.2. 4.15.3. 4.15.4. 4.15.5. 4.15.6. 4.16. 30.04.2015d Leikkaus- ja anestesiatoiminta ........................................................................................ 39 Tehohoito ........................................................................................................................ 40 Päivystyspoliklinikka ........................................................................................................41 Ajanvarauspoliklinikka ..................................................................................................... 42 Liikuntasali ja kuntosali .....................................................................................................43 Opetus- ja tutkimustoiminta ............................................................................................. 43 Diagnostiikka ................................................................................................................... 44 Laboratorio........................................................................................................................ 44 Kuvantaminen ................................................................................................................... 45 Kliininen neurofysiologia ................................................................................................... 46 Toimistotilat ..................................................................................................................... 47 Leikki- ja nuorisotoiminta ................................................................................................. 47 Sairaalakoulu................................................................................................................... 48 Opetuskeittiö ................................................................................................................... 48 Vanhempien tilat.............................................................................................................. 48 Päivystäjien tilat............................................................................................................... 48 Tukipalvelut ..................................................................................................................... 49 HUS-Desiko ...................................................................................................................... 49 Ruokahuolto Ravioli ..........................................................................................................49 HUS-Apteekki ................................................................................................................... 50 Uudenmaan sairaalapesula .............................................................................................. 50 HUS-Logistiikka ................................................................................................................ 50 HUS-Tietohallinto.............................................................................................................. 50 Peruskorjattavaan lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat ...................................... 51 5. Henkilöstö ................................................................................................................................... 52 6. Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus ................................................................................. 55 6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 6.5. 6.6. 6.7. 6.8. 7. Tavoitetilat ....................................................................................................................... 56 Tilaratkaisun suuntaviivoja .............................................................................................. 56 Logistiikka ........................................................................................................................ 57 Rakennustekniset työt ..................................................................................................... 59 LVIJA-tekniikka................................................................................................................ 62 Sähkö- ja teletekniikka .................................................................................................... 65 Kiinteät sairaalalaitteet ....................................................................................................75 Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa ...................................................................... 75 Tilajärjestelyt työmaanaikana ja väistötyöt ............................................................................. 77 7.1. 7.2. Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt...................................................... 77 Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt......................................................................... 77 8. Häiriöt työmaan aikana .............................................................................................................. 77 9. Kustannusarvio ja kustannusohjaus ....................................................................................... 79 9.1. 9.2. Kustannusarvio................................................................................................................ 79 Kustannusohjaus ............................................................................................................. 80 10. Aikataulutavoitteet ..................................................................................................................... 80 11. Hankkeen toimintakuluvaikutukset .......................................................................................... 81 3/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 1. 30.04.2015d Johdanto Vuonna 1946 valmistunut HYKSin Lastenklinikka on vuosikymmenien saatossa muodostunut sairaalaksi, jonka vastuulla on monien vakavien ja monimutkaisten lastensairauksien hoito koko Suomessa. Samalla sairaala vastaa suuresta osasta pääkaupunkiseudun lasten sairaanhoitoa. Lastenklinikan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös Lastenlinnan sairaala. Jo vuosikymmenien ajan on tiedetty, että lääketieteen nopea kehittyminen, teknistyminen ja pääkaupunkiseudun väestönkasvu johtavat lisääntyviin ja uudenlaisiin tilatarpeisiin. Sekä Lastenklinikan että Lastenlinnan tekninen kunto on myös asteittain huonontunut ikääntymisen seurauksena. Lastenklinikan yleissuunnitelman päivityksessä (2008–2009) todettiin että aiempi, jatkuvaan peruskorjaamiseen perustuva toimintamalli, ei riitä turvaamaan lastensairaalan tulevaisuutta. Syksyn 2011 aikana toteutettiin HUS konsernihallinnon toimeksiannosta Uuden lastensairaalan tarveselvitys. Tässä selvityksessä tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja järjestää lasten erikoissairaanhoidon palvelut HYKSissä huomioiden samalla Lastensairaalan valtakunnalliset vakiintuneet vastuut. Tarveselvityksessä analysoitiin HYKSin lastensairauksien toiminta vuoden 2010 osalta yksityiskohtaisesti ja esitettiin palvelujen tuotantotarve-ennuste vuodelle 2020. Kysynnän ennustettiin kasvavan osittain väestökehitystä nopeammin seuraavasti; päivystys 10 %, elektiivinen poliklinikkatoiminta 14 %, vuodeosastopäivät 10 %, kirurgiset toimenpiteet (ml. päiväkirurgia) 30 % sekä päiväsairaala 234 %. Hoitojen keskittämisen suhteen päädyttiin vaihtoehtoon, jossa HYKSin lasten somaattisen erikoissairaanhoidon toiminnot olisivat keskitettynä uusiin tiloihin Lastenlinnassa, Lastenklinikalla, Iho- ja allergiasairaalassa, HUSUKEssa sekä Silmä- ja korvasairaalassa hoidettavien lasten osalta. Tarveselvitys totesi uuden lastensairaalan kiireellisen rakentamisen välttämättömäksi sekä määritti ensisijaiseksi rakennuspaikaksi Naistenklinikan ja Lastenklinikan välisen alueen, vaikka paikalta voitaisiin joutua purkamaan olemassa olevia hallinto- ja logistiikkatiloja. Hanke on sittemmin suunnittelun osalta edennyt hankeselvityksen tekemiseen, jossa on edetty toiminnallisten prosessien pääpiirteittäiseen suunnitteluun huomioiden samanaikaisesti HUS konsernin teettämä alueen alustava arkkitehtisuunnittelu (massoitusvaihtoehtoja kaavoituksellisten reunaehtojen valossa). Maaliskuussa 2013 valmistuneessa hankeselvityksessä on päädytty mm. neljän osastoblokin muodostamiseen, uuteen heräämötoiminnan järjestämismalliin sekä monitoimipoliklinikan kokonaisuuteen. Hankeselvitys totesi uusilla tiloilla saavutettavien tuotannon tehostamismahdollisuuksien merkitsevän sitä, että tarveselvityksessä linjatut tulevat tuotantovolyymit voidaan toteuttaa ilman kokonaishenkilöstön muutosta. Hankeselvityksessä myös luovuttiin iho- ja allergiasairaalan toimintojen tuomisesta sairaalan yhteyteen sekä tunnistettiin toimintoja, jotka sijoitettaisiin uuden rakennuksen välittömään läheisyyteen vanhan Lastenklinikan peruskorjattuihin tiloihin. Vuodesta 2009 (yleissuunnitelman päivitys) lähtien on perheiden, henkilöstön, asiantuntijoiden, sairaanhoitopiirin johdon ja poliittisten päättäjien joukossa asteittain voimistuen syntynyt yksimielisyys uuden lastensairaalan kiireellisestä tarpeesta. Samanaikaisesti sairaanhoitopiirin koko rakennuskannan laaja-alainen vanhentuminen ja siitä johtuvat investointitarpeet ovat kuitenkin muodostuneet esteeksi rakentaa uusi lastensairaala HUSin omana hankkeena tilanteen edellyttämällä nopeudella ja laajuudella. Uhkana on ollut lastensairaanhoidon tason aleneminen niin hoidon, tutkimuksen kuin opetuksenkin osalta. 4/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Vakavassa tilanteessa on oma-aloitteisesti kehittynyt kansalaisaktiivisuutta, joka on johtanut Uusi Lastensairaala 2017 –nimisen tukiyhdistyksen syntyyn kesäkuussa 2012. Tukiyhdistykseen on liittynyt joukko laaja-alaisesti yhteiskunnallisesti verkostoituneita ja asiaan sitoutuneita kansalaisia organisoimaan laajamittaisen kansalaiskeräyksen sairaalan rahoituksen avuksi. Tukiyhdistyksen piirissä syntyneen aloitteellisuuden ja eräiden, muun muassa lääketieteellistä tutkimusta tukevien, säätiöiden halukkuuden tuloksena on perustettu Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö (Säätiö). Säätiön tarkoituksena on edistää lastenlääketieteen alaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehitystyötä sekä erikoistumista lastenlääketieteeseen ja lastenlääketieteen harjoittamista ensisijaisesti perustamalla ja ylläpitämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia laitoksia ja edistämällä lastenlääketieteellistä tutkimusta. Säätiö on perustanut Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten Kiinteistöyhtiön sekä valinnut rakennuttajakonsultin (Haahtela Rakennuttaminen Oy) ja suunnittelutoimistot. Arkkitehti- ja pääsuunnittelijapalveluista vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Toiminnallinen suunnittelu on jatkunut koko ajan HUS lastensairaalan toimesta. Hankkeen projektinjohdossa, suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään innovatiivisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla viimeisintä teknologiaa. Suunnitteluratkaisut lukitaan tarvittavina kokonaisuuksina oikea-aikaisesti hankkeen suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Hankinta- ja toimitusrajat huomioidaan säätiön ja HUSin yhteisesti sovittavan hankintaraja-asiakirjan mukaisesti. Hankkeen laajuustavoite on noin 47.800 brm2 ja arvonlisäveroton kustannusarvio on 175 miljoonaa euroa perustuen vuoden 2014 rakentamisen hintatasoon Helsingissä. Kustannusarvio sisältää 5 miljoonan euron varauksen pysäköintihallin toteuttamiseksi sekä 5 miljoonan varauksen Lastensairaalarakennukselle varatun maa-alueen rakentamiskelpoiseksi tekemiseksi. Hankkeen rahoitetaan valtion avustuksella (40 miljoonaa euroa), HUS:n lahjoituksella (40 miljoonaa euroa), yleisellä rahankeräyksellä (35 miljoonaa euroa) sekä lainapääomalla (60 miljoonaa euroa). 5/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 2. 30.04.2015d Hankkeen tavoitteet HUS:n strategiassa vuosille 2012-2016 visio on, että HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä; ja jossa palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. HUS:n ja sen osana uuden lastensairaalan ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle ja säädösten ja sopimusten mukaisesti myös jäsenkuntiensa ulkopuolelle erikoissairaanhoidon palveluita. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia. Hoidon tuloksia tulee arvioida systemaattisesti ja verrata muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta. Uusi lastensairaala tulee säilymään osana HUS:n Meilahden kampusta, jolloin se käyttää samaa infrastruktuuria ja toimii yhteistyössä muiden erikoisalojen ja tukipalvelujen kanssa. Tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman hyvässä integraatiossa Meilahden kampukseen toimiva kokonaisuus, joka huomioi lasten erikoissairaanhoidon erityispiirteet ja lasten sairauksien eri alojen tutkimuksen ja opetuksen. Uuden lastensairaalan rakennuttavan tukisäätiön tavoitteena on rakentaa maailman paras lastensairaala. Tämä tukee saumattomasti HUS:n strategisia tavoitteita. Kun lastensairaala toimii myös yliopistollisena yksikkönä, erikoisalojensa kliinistä tutkimusta tehden sekä yliopistonsa lääketieteelliseen perustutkimustoimintaan integroituneena, korostuu myös tutkimuksen ja opetuksen keskeinen asema HUS:n yhtenä peruskivenä. Lastensairaala on tällöin myös lastenlääketieteellisen opetuksen keskus, joka monin tavoin palvelee suppeampien erikoisalojen opetuksessa myös koko maata ja herättää myös opetuksen suhteen kansainvälistä mielenkiintoa. Tutkimuksen ja opetuksen laaja kokonaisuus on sisällytetty alla olevissa suunnittelun näkökulmissa lääketieteellisten prosessien kokonaisuuteen. Sairaalan suunnittelua ja tavoitteita arvioidaan seuraavien näkökulmien kautta: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit Lapsen kokemus Perheen kokemus Sairaala työpaikkana Suorituskyky/tehokkuus Turvallisuus Toimintavarmuus Muuntojoustavuus Energiatehokkuus Tehtävä/rooli yhteiskunnassa Jokainen suunnitteluratkaisu (toiminnallinen, tekninen, visuaalinen) tullaan arvioimaan näiden näkökulmien valossa. 6/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 2.1. 2.1.1. 30.04.2015d Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit Uuden lastensairaalan lääketieteellisiin prosesseihin sisältyvät kaikkien sairaalassa tutkittavien ja hoidettavien potilasryhmien lääketieteellinen diagnostiikka ja hoito, hoitotyö sekä lastentauteihin liittyvä lääketieteellinen ja hoitotieteellinen tutkimus ja opetus. Nykyaikaisen sairaalatoiminnan laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa kaikki nämä elementit on oltava mukana. Tuotettujen suoritteiden, kuten poliklinikkakäyntien, vuodeosastojaksojen ja leikkausten määrät ja kustannukset tuottavat tärkeää tietoa, mutta eivät enää riitä sairaalan toiminnan laadukkaassa arvioinnissa. Tarvitaan systemaattinen mittaristo laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden monipuoliseksi arvioimiseksi. Tällaista ei toistaiseksi ole ollut Suomen julkisessa terveydenhuollossa käytettävissä. Uuden lastensairaalan lääketieteellisten prosessien arvioinnissa on päädytty käyttämään metodologiaa, joka mittaa 1) sairaalan rakenteellisia resursseja, esim. henkilökunnan kompetenssi ja kyvykkyydet, käytettävissä olevat teknologia- ja muut erityispalvelut, 2) hoitoprosesseja, esim. infektion ehkäisyohjeet ja -ohjelmat ja sitoutuminen parhaisiin hoitokäytäntöihin, ja 3) hoidon tuloksia, kuten potilaiden eloonjääminen, infektiot ja hoidon sivuvaikutukset ja komplikaatiot. Tällaiseen sairaalan toiminnan ja prosessien laaja-alaiseen mittaamiseen on kehitetty useitakin kansainvälisiä menetelmiä, esimerkiksi yhdysvaltalaisen Research Triangle Institute (RTI) Internationalin sairaaloiden yksityiskohtaiseen raportointiin ja siihen liittyvään pisteytykseen perustuva menetelmä. Parhaiden lastensairaaloiden ranking-lista on vuosittain julkaistu U.S. News and World Reportissa: Best Children’s Hospitals ranking. (http://www.usnews.com/pubfiles/BCH_Methodology_2013-14.pdf) Tämän metodologian pohjalta modifioidaan Suomen oloihin soveltuva kriteeristö, joka muodostaa pohjan paitsi lääketieteellisten prosessien arvioinnille niin myös uuden lastensairaalan suunnittelun tavoitteiden määrittelylle kohti toiminnan erinomaisuutta – maailman parasta lastensairaalaa. Kriteeristön modifiointi vaatii myös HUS:n konsernitason osallistumista, koska samanlaisia tarpeita on myös muilla HUS:n uusilla sairaaloilla, ja yllämainitun kriteeristön lisäksi on olemassa muita sairaaloiden akkreditoinnin ja laatuarvioinnin kriteeristöjä. Tätä kirjoitettaessa on käynnistetty HUS-kehitys- ja hankejohdon kanssa työskentely HUS:ssa käyttöön otettavan mittariston päättämiseksi vuoden 2015 aikana. Tässä mittaristossa tulee huomioitavaksi myös Suomen lainsäädännön vaatimukset; esim. terveydenhuoltolaki, päivystysasetus ja hoitotakuun asettamat vaatimukset ja aikarajat. Sairaalan resursseihin liittyvät mittarit kaikille lastensairauksien erikoisaloille (RTImenetelmässä käytetyt): potilasvolyymit hoitaja-potilas-suhde kliiniset ”tukipalvelut” useille eri erikoisaloille (esim. tehohoitopalvelut, geenidiagnostiikka, pediatriset anestesia- ja kivunhoitopalvelut) kliinisen tutkimuksen toiminnot laadun parantamisen toiminnot sähköisen sairauskertomusjärjestelmän toiminnallisuudet magneettisairaalastatus erikoisala-spesifiset kliiniset erityispätevyydet ja diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät modernit teknologiat erikoisala-spesifisen henkilöstön määrä ja kompetenssi (esim. lastentautien suppeat spesialistit) erikoisala-spesifiset tautiryhmäkohtaiset hoito-ohjelmat suppeiden erikoisalojen koulutusohjelmat 7/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d potilaille ja perheille tarkoitetut erityispalvelut vanhempien ja perheiden mukanaolo esim. neuvoa antavissa komiteoissa Hoitoprosesseihin liittyvät mittarit: erikoisala-spesifiset parhaat käytännöt (Best practices) infektioiden torjuntatoimet ja –ohjelmat sairaalan maine avohoidossa toimivien spesialistien keskuudessa Hoidon tuloksiin liittyvät mittarit: septisten sairaalainfektioiden määrä elinsiirtojen onnistuminen haittatapahtumien määrä leikkaushoitojen tulokset 2.1.2. Lapsen ja perheen kokemus Nykyaikaisen lasten sairaalahoidon normeja kuvaavat pohjoismaisen NOBAB:n (Nordiskförening för sjukabarnsbehov) standardit muodostavat perustan lapsen ja perheen huomioimiselle sekä sairaalan suunnittelussa että kaikissa lääketieteellisissä prosesseissa. Vaikka kyseessä on YK:n lastenoikeuksien julistukseen perustuva ja siten juridista suojaa Suomessa nauttivien subjektiivisten oikeuksien lista, nämä oikeudet toteutuvat eri tilanteissa eriasteisesti. Perheen ja lapsen kokemuksen yhtenä mittaristona kehitetään Lastensairaalassa palautekysely, jonka avulla voidaan mittaroida lasten oikeuksien toteutumista sairaalahoidossa. Raportoitujen ”haittatapahtumien” (lasten oikeuksien toteutumattomuus) määrä ja laatu jatkuvana palautemekanismina muodostaa ”perheen kokemus” –mittariston tärkeimmän osan. Pienten lasten osalta sama mittaristo toimii ”lapsen kokemus” –mittaristona. Lasten sairaalahoidon standardit (NOBAB – Nordisk förening för sjukabarnsbehov) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Sairaalahoitoon ottaminen (sairaalaan vain kun ei muuta vaihtoehtoa) Lapsen oikeus vanhempaan kaikissa hoidon vaiheissa Vanhempien läsnäolon turvaaminen (yöpymismahdollisuus) Tiedottaminen (lapsella ja vanhemmilla oikeus saada tietoa) Yhteispäätös (hoitoon liittyvissä asioissa) Hoitoympäristö (lapsia ei hoideta aikuisosastolla) Normaalikehityksen tukeminen (leikki, koulu, sisustus) Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta Hoidon jatkuvuus Loukkaamattomuus (hienotunteisuus, yksityisyys) Vaikka terveydenhuollon alueella on vahvasti tunnistettu tarve toimialan ja palvelujen asiakaslähtöiselle kehittämiselle, on terveydenhuollon organisaatioilla ollut käytössään vain vähän välineitä ja vakiintuneita käytänteitä asiakas- ja potilaskokemustiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Kokemus on tyytyväisyyttä laajempi ja kokonaisvaltaisempi asia, ja sen ymmärtäminen on avain nykyistä potilasystävällisemmän ja potilaskeskeisemmän terveydenhuollon palvelusuunnittelussa. Tekemällä kokemustieto näkyväksi tuodaan potilaiden ääni kuuluviin ja tätä kautta tuetaan nykyisten palvelujen kehittämistä potilaslähtöisemmiksi ja tarpeita vastaaviksi. Lisäksi kokemusten pitkäaikaisen mittaamisen avulla voidaan arvioida muutoshankkeiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia. 8/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Potilaskeskeisyys ja hyvä käyttäjäkokemus on otettu uuden lastensairaalan toiminnallista suunnittelua ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja tavoitteiksi. Lapsen ja perheen kokemuksen mittaamiseen, seuraamiseen ja hyödyntämisen tueksi uuden lastensairaalan suunnittelussa ollaan aloittamassa erillinen (mutta koko hankkeeseen integroitava) tutkimushanke yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden (Strategisen käytettävyyden tutkimusryhmä, TKK) kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on mm. kehittää ja hyödyntää potilaskokemusmittaristoja ja mittausmenetelmiä (sisältäen sähköisiä välineitä) ja erityisesti kehittää konsepteja ja prototyyppejä sairaalakäyntiin liittyvistä sähköisistä palveluista: uudet vertaistuen sähköiset palvelut, monipuoliset sähköiset asiointipalvelut ennen ja jälkeen sairaalavierailun, sairaalan palveluprosessia tukevat sähköiset palvelut (esim. opastus, informointi, vuorovaikutus henkilöstön ja potilaiden välillä). Tälle Lapsus-tutkimushankkeelle (Lapsus: Lapsiperheiden uudistuva sairaala – Potilaskokemus palvelupolkujen arvon kehittäjänä) on saatu Tekes-rahoitus vuosille 2015-2017. Aalto-yliopiston yhteistyönä (Design Factory, TKK) lukuvuonna 2013/2014 on toteutettu myös sairaalan mallitilahanke, jossa tutkittiin potilaiden ja omaisten näkökulmat huomioivia käytännön ratkaisuja potilastilojen suunnittelulle. 2.1.3. Sairaala työpaikkana Sairaalan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointi ja -viihtyvyys ovat keskiössä sairaalaa työpaikkana arvioitaessa. Kun suunnittelun yhtenä lähtökohtana on potilaskeskeisyys, on olennaisen tärkeää varmistaa yhteistoiminnallisen ja osallistavan suunnittelun keinoin myös sairaalan työntekijöiden hyvinvointi ja työolojen kehittyminen toiminnallisen muutosprosessin mukana. HUS:ssa käytössä oleva vuosittainen työolobarometri toimii perustana työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa ja sen kehittämisessä. Uuden lastensairaalan ja koko HUS:n suunnitelmiin sisältyy toimintaperiaatteiden sekä organisaatiorakenteiden osalta pyrkiä ns. magneettisairaalamallin toteuttamiseen. Magneettisairaalalla tarkoitetaan sairaalaa, jolle on myönnetty virallinen kansainvälinen Magneettisairaalastatus ANCC:n (American Nurses Credentialing Center) toimesta. Magneettisairaalastatus on siis ”mittaus-tulos” – tämän laatujärjestelmän määrävälein suoritettavassa auditoinnissa on 14 hoidon laadukkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavaa avaintekijää (magneettivoimaa). Näistä 14 Magneettisairaaloita määrittelevistä avaintekijöistä on v. 2007 muodostettu viitekehys Magneettisairaalastatusta haettaessa ryhmiteltynä viiteen keskeiseen vetovoimatekijään: transformatiivinen johtajuus, rakenteellinen voimavaraistuminen, esimerkillinen ammatillinen toiminta, uusi tieto, innovaatiot, ja kehittäminen ja empiiriset tulokset. Näiden vetovoimatekijöiden ympärille kehitetään toiminnan mittareita mittaamaan sairaalan toimintaa kaikilla organisaation tasoilla, koskien koko sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa. Magneettisairaalastatuksen saaminen edellyttää toiminnan arviointia mm seuraavien kriteereiden mukaan: Hoitotyön rakenteen, prosessien ja erityisesti potilaan hoidon tulosten arviointi Hoitohenkilöstön saatavuuden arviointi Henkilökunnan osallistuminen laadun ja turvallisuuden ongelmien ratkaisuun ja päätöksentekoon Hoitotyön arvostus magneettiorganisaatiossa on yhteydessä potilaan hoidon laatuun ja turvallisuuteen 2.1.4. Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus Otsikossa lueteltuihin tavoiteaiheisiin liittyy sekä toiminnallisia että teknisiä kriteerejä. Näiden tavoiteaiheiden sisältö ja laatumittarit tarkentuvat sovitun aikataulun mukaisesti jatkosuunnittelun myötä. 9/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 2.1.5. 30.04.2015d Tehtävä, rooli yhteiskunnassa Uudella lastensairaalalla on vastuidensa ja osaamisprofiilinsa takia merkittävä rooli yhteiskunnassa myös lasten erikoissairaanhoidon palvelutuotannon ulkopuolella. Siihen liittyy tärkeä asiantuntijarooli lastensairauksista tiedottamisessa ja sairauksien ehkäisyssä. Käynnissä oleva sosiaali- terveydenhuoltopalvelujen uudistus liittyy myös lastensairaalaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiivistyvän kumppanuuden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Tämän yhteistyön edistäminen kuuluu myös HUS:n strategisiin tavoitteisiin. Uusi lastensairaala voi toimia myös laajasti lasten oikeuksien puolestapuhujana ja tarvittaessa keskustelun herättäjänä silloin kun lapsiin kohdistuvia yhteiskunnallisia epäkohtia tulee esille oman toimintamme piirissä. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa on Suomessa keskitetty HYKSiin asetuksella määräten. Osa hoidoista, esim. lasten avosydänkirurgia ja elinsiirrot, toteutetaan vain Helsingissä (valtakunnallisista velvollisuuksista yksityiskohtaisemmin kappaleessa 3.3). HYKS lastensairaalan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian erityisosaamisen piiriin kuuluu lukuisia muitakin pienehköjä potilasryhmiä, joiden ympärille on syntynyt osaamisverkosto ja siten valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös harvinaisille potilaille. Tämä on tuottanut monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen lisäksi mitä asetuksella on määritelty. Tätä toimintaa tukee myös kaikkien harvinaisten sairauksien tutkimisen ja laadukkaan hoidon järjestämiseksi vuoden 2015 alussa HUS:iin perustettu Harvinaisten sairauksien yksikkö. Se integroituu hallinnollisesti osaksi lastensairaalan toimintaa ja koordinoi verkostomaisesti näitä sairauksia sairastavien potilaiden hoitoa kaikissa HUS:n tulosyksiköissä. HYKS lastensairaalan valtakunnalliseen rooliin kuuluu myös koulutus- ja tutkimusvastuu seuraavan polven osaajien koulutuksessa sekä uusien hoitojen kehittämisessä. Lastentautien lisäkoulutusohjelmista (entiset suppeat erikoisalat) osaan voi koulutuksen Suomessa hankkia vain Helsingissä. Yksinomaan Helsinkiin keskitettyihin potilasryhmiin liittyy myös sairaanhoitajien erityiskoulutusta. 2.1.6. Mittaristo Tavoitteiden toteutumisen arviointiin laaditaan mittaristo yhteistyössä suunnitteluosapuolten (Säätiö ja HUS lastensairaalan suunnitteluorganisaatio) 2015-2016 aikana. Sairaalan lääketieteellisen suoristuskyvyn mittarit tullaan muodostamaan HUS:ssa yhteiskäyttöön sovittavista lääketieteellisten prosessien suorituskyvyn standardeista. Uuden lastensairaalan mainetta voidaan mittaroida esim. potilaiden vapaan liikkuvuuden kautta tulevien lähetteiden määrällä. Lapsipotilaan ja perheiden kokemusten mittaristoa tullaan kehittämään toisaalta NOBAB-kriteerien toteutumiseen liittyen ja toisaalta käynnistyvän Aaltoyliopiston tutkimushankkeen myötä jäsentyvien tulosten ja kehitystyön pohjalta. Työolobarometri toimii perustana kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa. Lastensairaalan valtakunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata esimerkiksi HUS:n jäsenkuntien ulkopuolelta hoidettavien potilaiden määrällä tai hoitopäivien osuudella koko toiminnasta, ja koulutuksen osalta suoritettujen tutkintojen ja lisäkoulutusten lukumäärillä. 2.1.7. Tuottavuustavoitteet Taulukossa 1 on esitetty keskeiset uuden lastensairaalan mitattavat tuottavuustavoitteet. Tuottavuuden lisäys perustuu ennen kaikkea lisääntyvään tilatehokkuuteen kun tilat tukevat prosesseja 10/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Tavoite Mittari Henkilöstötuottavuuden lisäys HUS‐ ulkopuolisten potilaiden hoidon lisääminen Lyhyiden vuodeosastohoitojaksojen vähentäminen ‐ päivystyksestä alkaneet ‐ elektiiviset Henkilöstömäärä HUS‐ulkopuolisen laskutuksen osuus 0‐1 vrk‐jaksojen osuus vuodeosastohoitojaksoista Avohoitoprosessien tehostaminen Vastaanottohuoneiden käyttöaste Päivystyksen tehostaminen Päivystyksen läpimeno‐aika (muut kuin seurannassa olevat) Leikkaussalien käyttöaste Salikuormitus klo 8‐15 leikkaussaleissa (10500 min/sali =100%) Lähtötaso 2013 Tavoitetaso 2021 1015 22‐27 % 1015 30 % 17 % 42 % 10 % 20 % 4 pot/huone/pvä 6,5 pot/huone/pvä 169 min 127 min 65 % 85 % Taulukko 1. Uuden lastensairaalan tuottavuustavoitteet ja niiden mittarit. HUSulkopuolisen laskutuksen osuus on ollut 22-27 % vuosina 2011-2013. 11/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 3. 30.04.2015d Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut 3.1. Lastensairaalan yleiskuvaus Tässä suunnitelmassa kuvataan Meilahden kampusalueelle suunniteltavan uuden lastensairaalan rakennushanke. Uusi lastensairaala tulee korvaamaan Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöt ja niissä olevat lasten erikoissairaanhoidon toiminnot. Osa toiminnoista tullaan sijoittamaan myöhemmin peruskorjattavaan Lastenklinikkaan. Lastensairauksien erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan pääkaupunkiseudulla jatkossakin myös HYKS-sairaanhoitoalueen muissa sairaaloissa (Jorvi, Peijas, Kätilöopisto). Lastenklinikka ja Lastenlinna kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueen Lasten- ja nuorten sairauksien tulosyksikköön (LaNu), joka vastaa koko sairaanhoitoalueen, sairaanhoitopiirin, sen ERVA-alueen ja myös valtakunnallisesti sovittujen potilasryhmien lasten erikoissairaanhoidosta. Somaattiseen lasten erikoissairaanhoitoon sisältyy lastentautien (pediatria), lastenkirurgian ja lastenneurologian monipuoliset ja laaja-alaiset sekundaari- ja tertiaaritason erikoissairaanhoidon päivystykselliset ja ei-päivystykselliset palvelut. Poikkeuksena on lasten astman ja allergioiden elektiiviset polikliiniset palvelut, jotka toteutetaan HUSin Tulehduskeskus-tulosyksikköön kuuluvan Iho- ja allergiasairaalan poliklinikalla. HYKS Jorvin, HYKS Peijaksen, HYKS Kätilöopiston ja HUS-piirin muiden lastenyksiköiden (Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari) osalta HYKS Lastenklinikka ja Lastenlinna vastaavat sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. HYKS Lastenklinikka on myös kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta. HUS LaNussa on viisi linjaa: erityispediatria, yleispediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia ja lasten psykiatria sekä harvinaisten sairauksien yksikkö. Lastenpsykiatrian linjaan kuuluva lastenpsykiatrian yleissairaalapsykiatrinen työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä pediatrian, lastenkirurgian ja lastenneurologian kanssa HYKS Lastenklinikalla ja Lastenlinnassa. Tämä työryhmä vastaa somaattisten sairauksien ja vaikeiden psykosomaattisten oireiden vuoksi hoitoon tulleiden potilaiden tarvitsemista lastenpsykiatrisista palveluista. Merkittävä osa työstä kohdistuu potilaisiin, joiden hoito on valtakunnallisesti keskitetty lastensairaalaan (elinsiirrot, epilepsiakirurgia, vaativa sydänkirurgia, monet syöpähoidot, vakavasti sairaat vastasyntyneet jne.). Valtaosa lastenpsykiatrisesta toiminnasta toteutuu kuitenkin somaattisesta hoidosta vastaavan Lastenklinikan ulkopuolella, koska lastenpsykiatrisen hoidon painopiste on viime vuosina siirtynyt voimakkaasti avohoitoon (ks kohta 3.3.16). Toimintoja, joita tällä hetkellä ei ole HYKS Lastenklinikalla, mutta jotka uusina toimintoina integroidaan uuteen lastensairaalaan, ovat alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta HYKS:n Huuli-suulaki-halkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmä-korvasairaalasta päiväkirurgia, Korvaklinikan polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta. Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöissä ilmenneiden kosteusvaurioiden takia toiminta on erityisesti vuosien 2013-2014 aikana joutunut useisiin väistöihin ja toiminnallisiin rajoituksiin, mm. kaksi vuodeosastoa ja polikliinisia toimintoja on joutunut siirtymään Lastenklinikalta Naistenklinikan kiinteistöön. 12/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 3.2. 30.04.2015d Projektiorganisaatio ja vastuut Säätiön hallitus Säätiön hallitus toimii hankkeen ylimpänä päätöksentekijänä. Hallitus vastaa Lastensairaalan rakennushankkeen laadullisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta sekä tekee päätökset organisoinnista, rahoituksesta, aikataulusta ja toteutusmuodosta sekä keskeisimmistä suunnittelija- ja hankintavalinnoista. Hallitus solmii HUSin kanssa aiesopimuksen, vuokrasopimuksen ja muut tarvittavat sopimukset. Kiinteistö Oy Säätiön kokonaan omistama Kiinteistö Oy Lastensairaala toimii hankkeen rakennuttajana ja tulevan Lastensairaalarakennuksen omistajana. Kaikki rakentamiseen liittyvät sopimukset tehdään Kiinteistö Oy:n nimiin ja rakentamisen rahaliikenne kulkee sen kautta. Kiinteistö Oy toimii HUS:in sopimuskumppanina lukuun ottamatta Säätiön ja HUS:in välisiä sopimuksia. Kiinteistö Oy:n hallituksen tehtävänä päätöksenteon lisäksi on ohjata, koordinoida ja valvoa hankkeen toteuttamista Säätiön ja HUS:in hallitusten päätösten mukaisesti. Projektin ohjausryhmä Projektin ohjausryhmä käsittelee hankkeen käytännön toteuttamiseen sekä rakentamisesta työmaan lähiympäristöön aiheutuvia vaikutuksia. Ohjausryhmän tarkoituksena on informoida käynnissä olevista rakennustöistä, minimoida rakennustyöstä aiheutuvat haitat työmaan lähiympäristössä sekä tuoda esiin rakentamisesta aiheutuvat muutokset työmaan lähiympäristöön ja siten varmistaa rakennustöiden keskeytymätön eteneminen. Projektin ohjausryhmään kuluvat rakennuttajan, pääsuunnittelijan, HUS:n ja urakoitsijoiden edustajat. Rakennuttajakonsultti Säätiön toimeksiannosta hanketta rakennuttaa ja valvoo Haahtela -rakennuttaminen Oy. Projektinjohtajana toimii diplomi-insinööri Juhani Jalava ja seniorirakennuttajana diplomiinsinööri Risto Aalto Suunnittelijat Hankkeen suunnittelijoiksi Säätiö on valinnut: Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy Rakenne-, GEO- ja kosteudenhallintasuunnittelu: Ramboll Finland Oy LVIJA -suunnittelu: Ramboll Finland Oy Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelu: Granlund Oy Toiminnallinen suunnittelu Toiminnallisesta suunnittelusta vastaa lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektiryhmä, jonka jäsenet ovat: Osastonylilääkäri Pekka Lahdenne, LaNun tulosyksikkö, projektipäällikkö Ylihoitaja Outi Simonen, LaNun tulosyksikkö Suunnittelija Marjaana Rasanen, LaNun tulosyksikkö Hallinnollinen ylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori, LaNun tulosyksikkö Toiminnallista suunnittelua ja rakennushankkeen sisältöä koordinoi johtoryhmä, jonka jäsenet ovat ym projektiryhmän lisäksi: DI Maarit Mäkikyrö, Haahtela-rakennuttaminen Oy Arkkitehti Ilkka Niukkanen, Haahtela-rakennuttaminen Oy DI Kari Tikkanen, Haahtela-rakennuttaminen Oy Arkkitehti Sakari Forsman, Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Arkkitehti Susanna Kalkkinen, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy 13/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Toiminnallisen suunnittelun projektiryhmää tukee Lastenklinikan seurantaryhmä, jonka jäseniä ovat projektiryhmän lisäksi: Lastenneurologian linjajohtaja Hannu Heiskala, LaNun tulosyksikkö Lastentautien (erityispediatria) linjajohtaja Eero Jokinen, LaNun tulosyksikkö Lastentautien (yleispediatria) linjajohtaja Anne Wikström, LaNun tulosyksikkö Lastenkirurgian linjajohtaja Pentti Kallio, LaNun tulosyksikkö Johtava ylihoitaja Inger Mäenpää, LaNun tulosyksikkö Ylihoitaja Briitta Klemetti, LaNun tulosyksikkö Ylihoitaja Anita Tuhkanen, LaNun tulosyksikkö Ylihoitaja Sirpa Vanhasasi-Huida, LaNun tulosyksikkö Osastonylilääkäri, professori Harri Saxen, LaNun tulosyksikkö ja Helsingin yliopisto Toiminnallista suunnittelua ohjaa HUS-tasolta ohjausryhmä: Raija Malmström, suurten rakennushankkeiden hankejohtaja, HUS Yhtymähallinto Anne Priha, investointijohtaja, HUS Yhtymähallinto Salla Itäaho, arkkitehti, HUS Tilakeskus Hannu Lähteenmäki, kiinteistöjohtaja, HUS Tilakeskus Jari Petäjä, tulosyksikön johtaja, LaNu Toiminnallisen suunnittelun käyttäjäryhmät ovat: Vuodeosastoryhmä, pj linjajohtaja Anne Wikström Ajanvarauspoliklinikkaryhmä, pj apulaisylilääkäri Päivi Miettinen Teho-osastoryhmä, pj osastonylilääkäri Paula Rautiainen Päivystysryhmä, pj päivystyksen vastaava lääkäri Eero Rahiala Immunosuppressioryhmä, pj osastonhoitaja Annika von Schantz Leikkaussali-anestesiaryhmä, pj osastonylilääkäri Tomi Taivainen Diagnostiikkaryhmä, pj osastonylilääkäri Kirsi Lauerma Opetus- ja tutkimusryhmä, pj osastonylilääkäri Harri Saxen 14/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta 3.3. HYKS lastensairaala vastaa ainoana sairaalana Helsingin alueen lasten somaattisesta erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia valtakunnallisia vastuita. Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty HYKSiin sekä asetuksella määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 6.4.2011/336) että käytännössä eri erikoisaloille vakiintuneeseen tapauskohtaiseen konsultaatiotoimintaan. HYKSiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat: allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot elinsiirrot epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja * kirurginen hoito erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut * huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia * kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito lasten sappitieatresian hoito lasten glaukooman leikkaushoito lasten vaativa reumaortopedinen hoito luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito luusyövän primaarinen hoito retinoblastooman hoito skolioosin leikkaushoito vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito. *:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan keskittämässä HYKS Lastenklinikalle. Kun asetuksella on keskitetty ”imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia,” tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat onin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit. Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, esimerkiksi suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien APECED- ja Mulibrey- oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin. Lastenklinikka hoitaa HUS-erityisvastuualueen (ERVA) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Kuva 1). 15/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Kuva 1. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden osastohoidon kustannusten jakautuminen (%) eri sairaanhoitopiireille vuoden 2013 toteuman perusteella. Lastenosastojen hoitopäivien jakautuminen yksiköittäin 2013 4000 hoitopäivien lukumäärä 3500 3000 2500 2000 1500 1000 U Muut sairaanhoitopiirit 500 0 E Erityisvastuualue (Erva) Jäsenkunnat Kuva 2. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden hoitopäivien jakaantuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien välillä vuonna 2013. 16/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4 sekä teho-osastolla K9 (Kuva 2). Tämä liittyy valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Esim. teho-osaston hoitopäiväjakauma on hyvin lähellä väestön maantieteellistä jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille.. Valtakunnallisesti HYKS:iin keskitettyjen hoitojen kustannukset Lastensairaalan tehtävä kansallisena tertiaarisena erikoissairaanhoidon yksikkönä on merkittävä peruste koko hankkeelle. Valtakunnalliseen rooliin liittyy myös rahoitusosuuksien (HUS ja Suomen valtio) määrittyminen. Erityisesti käynnissä olevan kansallisen varainkeruun takia myös julkisuuden mielenkiinto tähän kysymykseen on huomattava. Lastensairaalan valtakunnallisesta roolista hankkeen eri vaiheissa kirjoitettujen monien tekstien ongelma on se, että kansallinen rooli ei ole yhdellä prosenttiosuudella tai asetuksen määrittämällä potilasohjauksella tai muulla vastaavalla seikalla yksinään määritettävissä. Tarvitaan monipuolisempaa tarkastelua. Voidaan arvioida, että lääketieteen kehittyvän erityisosaamisen ja yksilöllistettyjen hoitojen tulevaisuuden tarpeet ja vaatimukset korostavat HYKS lastensairaalan kansallista roolia. Yhteiskuntarakenteen pitkään jatkunut kaupungistuminen ja väestön vähittäinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tulee sairaalan elinkaaren aikana suhteellisesti vielä lisäämään tätä kansallista vastuuta. Tässä tarkastelussa HYKS lastensairaalan valtakunnallinen rooli pyritään käsittelemään mahdollisimman monen relevantin tarkastelunäkökulman kautta. Olennaista on lastensairaalan nykyinen ja ennustettu toiminta HUS-piirin, HUS-ervan ja toisaalta muun maan välillä. Toinen näkökulma on tarkastella kansallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoitovastuuta, jolloin kansalliseen vastuuseen lasketaan mukaan myös HUS-piirin näitä tauteja sairastavat lapset. Erikoissairaanhoidossa n. 20% potilaista aiheuttaa n. 80 % kaikista kustannuksista. Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava tavanomainen hoito. Kansallisen vastuun näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että HUS lastensairaalaan keskitettyjen potilaiden hoitojen kustannusvaikutus on suhteellisesti merkittävästi suurempi kuin näiden potilaiden lukumäärä. Yli 90 % lapsipotilaista, jotka ylipäätään asioivat lastensairaalassa, on sairaalan lähikuntien lapsia. HYKS:iin valtakunnallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoidon kustannuksia on arvioitu eri laskentatavoilla. LaNun lastentautien laskutuksesta, jossa on mukana lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologian klinikkaa, on HUS-jäsenkuntien laskutuksen osuus ollut 72-76 % vuosina 2011-2014 (Taulukko 2). Muiden sairaanhoitopiirien osuus myyntituotosta on yhteensä 22-27 %. Kun huomioon otetaan vain uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden (ei Jorvia, Peijasta, Kätilöopistoa, neonatologian klinikkaa eikä lastenpsykiatrian linjaa) yhteenlasketut välisuoritekustannukset, oli HUS-jäsenkuntien ulkopuolinen laskutusosuus 28-32 % vuosina 2012-2014 (Kuva 3). Tot euro 100 Jäsenkunnat ja jäsenkuntien liikelaitokset 200 Muut kunnat 300 Sairaanhoitopiirit 600 Kuntayhtymät ja muut kunnalliset liikelaitokset 700 Valtio ja sen laitokset 900 Muut maksajat Kumppanit 2011 2012 2013 2014 86 959 775,70 76,2 % 91 059 828,98 76,5 % 94 692 681,88 72,3 % 38 887,31 0,0 % 13 700,00 0,0 % 61 735,10 0,0 % 97 619 030,72 74,6 % 105 503,19 0,1 % 25 779 125,19 22,6 % 27 002 190,00 22,7 % 35 369 955,03 27,0 % 31 704 803,43 24,2 % 28 522,35 0,0 % 13 000,00 0,0 % 7 415,00 0,0 % 8 720,00 0,0 % 252 107,08 0,2 % 424 749,83 0,4 % 205 008,08 0,2 % 438 321,63 0,3 % 1 001 703,28 0,9 % 546 625,76 0,5 % 498 170,85 0,4 % 953 630,56 0,7 % 114 060 120,91 100 % 119 060 094,57 100 % 130 889 421,96 100 % 131 333 141,40 100 % Taulukko 2. HYKS LaNun lastentautien myyntituotot (€ ja %-osuus) 2011-2014. Mukana tässä laskelmassa on lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologiaa. 17/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitokustannusten euromääräisessä kokonaistarkastelussa on mukana HYKS LaNun lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian klinikkaryhmät kokonaisuudessaan. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRGryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Tämän laskutuksen suuruus jäsenkunnissa v. 2013 oli n.14 milj. eur. Ulkokuntalaskutuksen kokonaisuudessaan oletetaan kohdistuvan valtakunnallisesti keskitettyihin potilasryhmiin. Sen suuruus v. 2013 oli n. 36 milj. eur (Taulukko 3). Näiden potilaiden yhteen laskettu kokonaislaskutus oli n. 50 milj. eur. Lastenosastojen välisuoritekustannukset yhteensä jakautuminen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien kesken mukana uuteen lastensairaalaan siirtyvät yksiköt 100% 90% 26,0 % 21,8 % 22,1 % 6,5 % 6,2 % 80% 70% 6,4 % 60% U Muut sairaanhoitopiirit 50% E Erityisvastuualue (Erva) 40% 30% 67,5 % 71,7 % 71,7 % 2013 2012 2011 Jäsenkunnat 20% 10% 0% Kuva 3. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden yhteenlaskettujen välisuoritekustannusten jakautuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien kesken 2011, 2012, ja 2013. Tilastokeskus: Väestöjakauma 0-15 vuotiaat HUS-piiri Ulkokunnat 2013 282 624 672 443 2020 ennuste 30 % 70 % 301 520 691 455 30 % 70 % Koko HYKS NaLa/lastenosaamiskeskus: lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia 0-15 vuotiaat 2013 väestöennuste 2021 2021 kuntalaskutus HUS 7%, muu Suomi 0% toiminnallinen ennuste* jäsenkunta 108 790 374,51 116 405 700,73 116 405 700,73 valtakunnallinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta 14 142 748,69 15 132 741,09 15 132 741,09 ulkokuntalaskutus 35 977 231,62 35 977 231,62 42 577 231,62 valtakunnallinen vastuu yhteensä 50 119 980,31 51 109 972,71 57 709 972,71 yht. 144 767 606,13 152 382 932,35 158 982 932,35 * arvio ulkokuntalaisten leikkausten keskittäminen, n. 300 hoitojaksoa, keskim hinta 22 000/hoitojakso Kansallinen vastuu euroa per 0-15 v. suomalainen 52,48 53,51 58,12 Taulukko 3. HYKS LaNun lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian linjojen koko kuntalaskutus euroina 0-15-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRG-ryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Ulkokuntalaskutuksen oletetaan liittyvän kokonaan valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Näiden potilaiden kokonaiskustannus oli näin arvioituna v. 2013 50,1 milj. eur. Väestö- ja toiminnallisen ennusteen (ulkokuntapotilaiden leikkausten keskittäminen) perusteella kokonaiskustannus v. 2021 tulee olemaan yli 50 milj. eur. Yhteenvetona voidaan todeta, että HYKS lastensairaalan kustannuksissa jäsenkuntien ja toisaalta ulkokuntien prosentuaalinen osuus on riippuvainen laskutavasta. Kaiken kaikkiaan eri näkökulmista tarkastellen valtakunnallisen vastuun voidaan arvioida olevan 2218/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d 30 % HYKS lastensairaalan kokonaiskustannuksista. Vakuutustyyppisesti ajateltuna näiden toimintojen kustannus v. 2013 laskettuna kaikkien Suomen 0-15-vuotiaiden osalta oli 52,5 eur lasta kohden. 3.3.1. Vuodeosastotoiminta Lastentautien (LaNu) tulosyksikössä lastentautien, lastenneurologian ja lastenkirurgian linjoissa toimii yhteensä 11 vuodeosastoa ja kaksi teho-osastoa. Lastenklinikalla on 7 osastoa, Lastenlinnassa 2 osastoa ja yksi pediatrinen ja yksi kirurginen lastenosasto toimivat vuoden 2014 lopulla Naistenklinikan kiinteistössä. Vuodeosastot ovat järjestäytyneet omien erityisosaamisalueidensa mukaisesti. Vuoden 2014 lopulla käytössä on ollut yhteensä 153 sairaansijaa. Tässä luvussa on mukana Lastenklinikalla sijaitseva tehoosasto K9 ja Husuken 10 vuodeosastopaikkaa, jotka tällä hetkellä sijaitsevat Töölön sairaalassa. Vuodeosastotarkastelussa ei ole mukana vastasyntyneiden teho-osasto K7, koska uuden vastasyntyneiden teho-osaston rakennushanke Naistenklinikan kiinteistöön synnytyssalien yhteyteen etenee parasta aikaa omana rakennushankkeenaan. 3.3.1.1. Pediatrian osastot Pediatrian osastoilla hoidetaan lastentautien erikoisalojen päivystyksellisiä ja elektiivisiä potilaita. Aiempi infektio-osasto K1 ja lastentautien osasto K2 ovat sairaalan kosteusongelmien takia hallinnollisesti yhdistyneet, mutta toimivat jakautuneena Lastenklinikalle (osasto K12) ja Naistenklinikalle (osasto N12). Näillä osastoilla hoidetaan kaikenikäisiä infektio- ja muita päivystyspotilaita. Sydänosasto K4 vastaa eri-ikäisten lasten sydänsairauksien hoidosta. Immunosuppressiiviset potilaat ovat hoidossa joko kantasolusiirtoosastolla K10 tai sytostaattiosastolla S10 (syöpä- ja leukemiapotilaat) tai munuais- ja elinsiirto-osastolla K3 (elinsiirtopotilaat). 3.3.1.2. Lastenkirurgiset osastot Kirurgisista osastoista lastenkirurgian ja urologian osastolla K5 hoidetaan gastroenterologisia ja urologisia potilaita. K5 sijaitsee vuoden 2014 lopulla Naistenklinikan kiinteistössä. Pienten lasten kirurgisella osastolla K6 hoidetaan pääsääntöisesti alle 12 kk ikäisiä potilaita ja ortopedian ja traumatologian osastolla K8 ortopedisia ja traumapotilaita. 3.3.1.3. Lastenneurologiset osastot Lastenneurologian osastoista epilepsiaosaston LL11 toimintaa on vaikeahoitoisen epilepsian diagnosoiminen ja epilepsiakirurginen toiminta. Kuntoutusosasto LL14 antaa kuntoutusta vaikeasti vammautuneille subakuuttivaiheessa ja siellä tehdään vaikeavammaisille (diagnoosina suureksi osaksi CP) kuntoutusarvioita. LL13 päiväkeskuksena on keskittynyt autismikirjon tilojen diagnosointiin ja kuntoutuksen suunnitteluun. 3.3.1.4. Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta Husuken vuodeosasto (ja pkl toiminta) sijaitsee v. 2014 lopussa Töölön sairaalassa. Husuken potilaista alle 1-vuotiaat muodostavat suurimman ikäluokan. Husuken vuodeosaston hoitopäivistä v. 2013 59 % kohdistui HUS-jäsenkuntien ja 41 % muiden sairaanhoitopiirien potilaisiin. Osa Husukessa leikatuista lapsipotilaista tarvitsee valvontapaikan leikkauksen jälkeen; tämä on toteutettu Lastenklinikan osastolla K6. Osa halkio-, kranio – ja muista plastiikkakirurgisista lapsipotilaista hoidetaan jo tällä hetkellä Lastenklinikalla anestesiologisista syistä tai erityishoitojen tarpeen vuoksi (n. 20-30 leikkausta/v). 19/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Husuken vuodeosasto toimii myös Töölön sairaalan muiden osastojen lapsipotilaiden hoitopaikkana, esim. palovammapotilaat, mikrokirurgiset rekonstruktiot, käsikirurgiset vammapotilaat (revaskularisaatiot ja replantaatiot). 3.3.2. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta Lastenklinikan anestesia- ja leikkausosastolla sekä erilaisissa anestesiatyöpisteissä, mukaan lukien ns. ”ulkokeikat” = anestesiat (+ toimenpide) leikkausosaston ulkopuolella, potilaita tutkitaan ja/tai heille tehdään toimenpiteitä mm. gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, ortopedian ja traumatologian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, radiologian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, syöpätautien, urologian, verisuonikirurgian sekä hammaslääketieteen aloilla. Kirurgisia toimenpiteitä tehtiin vuonna 2013 3455 (elektiiviset) ja 2626 (päivystystoimenpioteet). Näiden lisäksi ns. ulkokeikkoja oli 2535. Vuonna 2013 leikkauspotilaista 71 % oli HUS-piiristä, 28 % muista sairaanhoitopiireistä ja 1 % ulkomaalaisia. Toimenpiteet vaihtelevat muutamista minuuteista yli kymmenen tuntia kestäviin leikkauksiin. Usein samassa anestesiassa tehdään usean eri erikoisalan toimenpiteitä, jotta vältytään monelta nukutukselta. Toimenpiteen aikana potilaan hoitoon tarvittavan henkilökunnan määrä vaihtelee kahdesta jopa 15 osaajaan. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiaosaston toimenpidevalikoimaan kuuluu n. 500 toimenpidenimikettä, joista vain kymmentä käytetään yli 50 kertaa vuodessa. Päiväkirurgian yksikkö leikkaussaleineen sijaitsee poliklinikka-alueella. Päiväkirurgian yksikössä hoidetaan helsinkiläisten lasten päiväkirurgian lisäksi HUS-piirin ja ulkokuntien lapsia, joilla on tähystystutkimuksia vaativia synnynnäisiä sairauksia. Vuonna 2013 päiväkirurgisia toimenpiteitä tehtiin 1324. 3.3.3. laan) Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaa- Husukessa (Töölön sairaala) hoidetaan lähes 90 % Suomen halkiopotilaista. Kraniofakiaalikirurgia kokonaisuudessaan on keskitetty Husukeen. Halkio- ja kraniopotilaiden ohella Husukessa hoidetaan muuta lasten plastiikkakirurgiaa. Tähän ryhmään kuuluvat muut harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon (jätti)luomet, arvet ja vammat sekä osaltaan lasten palovammat. Toimenpiteitä vuonna 2013 oli 829. Silmä-korvasairaalan (SiKo) leikkaussalissa hoidettavia joko erityisinstrumentaatiota tarvitsevia tai päivystyksenä leikattavia potilaita on ollut n. 300 v. 2013 ja heidän postoperatiivinen vuodeosastohoito on vaatinut yhteensä n. 1000 hoitopäivää. Tämä postoperatiivinen vuodeosastohoito suunnitellaan siirtyväksi uuteen lastensairaalaan. SiKo:n päiväkirurgiassa on v. 2013 tehty 2200 toimenpidettä KNK-lapsille ja 200 silmätautilapsille (pääosin kyyneltiehyiden sondeeraus). Uuteen lastensairaalaan suunnitellaan yhdistettäväksi Lastensairaalan nykyinen päiväkirurginen ja SiKo:n päiväkirurginen toiminta. 3.3.4. Tehohoito Lastensairaalan teho-osaston tehtävä on tarjota HUS-erva-alueen ainoana lasten tehoosastona 0-16-vuotiaiden potilaiden tarvitsema tehohoito. Lisäksi osaston on vastattava HYKS Lastenklinikkaan asetuksella valtakunnallisesti keskitettyjen hoitomuotojen (lasten avosydänkirurgia ja elinsiirrot) tarvitsemasta tehohoidosta. Teho-osaston henkilökunta vastaa koko lastensairaalan elvytysvalmiudesta kaikkina vuorokauden aikoina. 20/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Teho-osaston hoitojaksoja v. 2013 oli 707, bruttohoitopäiviä 3699 ja nettohoitopäiviä 2997. Potilaiden ikä ja koko vaihtelee vastasyntyneistä aikuiskokoisiin painottuen pieniin lapsiin. Alle 1 kk ikäisten osuus potilaista on 25 % ja hoitopäivistä 42 %, 1-12 kk ikäisten osuus sekä potilaista että hoitopäivistä 32 %, ja yli 12 kk ikäisten osuus potilaista 43 % ja hoitopäivistä 26 %. Sisään otettavista puolet on päivystyspotilaita. Keskihoitoaika teholla on 5,19 vrk. Ulkokuntalaisten potilaiden osuus hoitopäivistä on 58 %, ulkomaalaisten 2 %. Suurimmat potilasryhmät ovat: sydänkirurgia (potilaista 32 %, hoitopäivistä 42 %), muu vaativa kirurgia elinsiirrot mukaan lukien (potilaista 23 %, hoitopäivistä 19 %), akuutti hengitysvajaus (potilaista 10 %, hoitopäivistä 13 %), verenkiertovajaus (potilaista 8 %, hoitopäivistä 9 %), neurologia ja neurokirurgia (potilaista 6 %, hoitopäivistä 5 %), aineenvaihduntasairaudet ja myrkytykset (potilaista 6 %, hoitopäivistä 3 %). Potilaista yli 70 % tarvitsee hoitonsa aikana hengityskonetta. Tavanomaisten hengityskone- ja lääkehoitojen lisäksi osastolla on valmius ainoana pediatrisena yksikkönä Suomessa tarjota kaikenikäisille lapsipotilaille niin sanottuja raskaita elinjärjestelmätukihoitoja: ECMO-sydänkeuhkokone, sydämen mekaaniset tukipumput, invasiiviset munuaisen ja maksan tukihoidot (erilaiset dialyysitekniikat ja MARS). Potilaan keskimääräinen tehohoidon vaativuutta kuvaavan TISS–hoitoisuusluokituksen (vaihteluväli 5-65) pistemäärä on 41,45 pistettä/vrk. 3.3.5. Päivystyspoliklinikka Pääkaupunkiseudun lastentautien erikoissairaanhoidon päivystys toimii HYKS Lastenklinikan lisäksi Jorvin sairaalassa Espoossa. Nämä kuuluvat yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Molemmissa toimipisteissä on myös virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon lastenpäivystys. Lastenklinikan päivystys on Suomen suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuositasolla erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystyskäyntien yhteismäärä on n. 40 000. Lastenklinikan päivystykseen tulevista potilaista vajaa 4 % tulee ambulanssilla (n. 1500 vuodessa eli keskimäärin 4 per päivä). Muut potilaat tulevat omaisen tai muun saattajan kanssa itse, noin puolet lähetteellä ja puolet ilman lähetettä. Ambulanssilla tulevat potilaat menevät suoraan päivystyksen ensihoitohuoneeseen, missä sairaanhoitaja tai ensihoitotiimi ottaa heidät vastaan. Muut potilaat tulevat ilmoittautumisen kautta, missä vastaanottava triage-sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan. Laboratoriohenkilökunta ottaa näytteitä 40 %:lta päivystyksen potilaista. Kuvantamistutkimuksia tehdään 22 %:lle potilaista. Potilaille tehdään erilaisia hoidollisia ja diagnostisia toimenpiteitä, kuten suoniyhteyden avaaminen, virtsarakkopunktio, selkäydinnestepunktio, murtumien reponointi ja kipsaus, haavojen ompelu. Lastenklinikan kipsaustoiminta leikkaussalia lukuun ottamatta on keskitetty päivystyspoliklinikalle. Vuodessa päivystyksessä tehdään noin 2300 kipsausta. Erikoissairaanhoidon päivystyksestä 20 % potilaista siirtyy jatkohoitoon jollekin Lastenklinikan osastolle, loput kotiutetaan: 4 %:lle suositellaan jälkitarkastus omalla terveysasemalla ja 30 % ohjataan jatkotutkimuksiin Lastenklinikan ajanvarauspoliklinikan eri vastaanotoille, 45 % ei tarvitse kontrollikäyntiä. 21/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 3.3.6. 30.04.2015d Ajanvarauspoliklinikka Lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian ajanvarauspoliklinikkatoimintaa on Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöissä sekä myös Jorvissa ja Peijaksessa. Tässä raportissa keskitytään uuteen lastensairaalan sijoittuvaan ajanvarauspoliklinikkatoimintaan. Pediatrian eri ajanvarausvastaanotoilla oli v. 2013 yhteensä n. 34 800 käyntiä. Lastenkirurgisia vastaanottokäyntejä oli yhteensä 11 412, ja lastenneurologian vastaanotoilla oli v. 2013 14 400 käyntiä. Nämä käyntiluvut sisältävät lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä erityistyöntekijäkäynnit. Kaikista polikliinisista vastaanottokäynneistä 94 % kohdistui HUS-piirin potilaisiin, 3 % HUS-erva-alueen muihin sairaanhoitopiireihin, ja 4 % kaikista polikliinisista käynneistä oli HUS-erva-alueen ulkopuolisista sairaanhoitopiireistä. Sen sijaan elinsiirtovastaanoton potilaista 20 %, sydänvastaanotolla 8 % ja epilepsiavastaanotolla 10 % oli muista sairaanhoitopiireistä. Lastentautien ajanvarauspoliklinikka tarjoaa HYKS-sairaanhoitoalueen lapsille sekä erikoissairaanhoidon perustason että erityistason palveluja. Osa toiminnasta on valtakunnallista erityistason polikliinista vastaanottotoimintaa. Lastentautien poliklinikalla toimii 14 erikoisvastaanottoa mukaan lukien hoitajavastaanotot (suurimmat diabetes-, endo-, reuma- ja suolistohoitajavastaanotot sekä uroterapeutin vastaanotto). Lastenkirurgian poliklinikan vastaanotot edustavat 13 eri kirurgista tai kirurgiaa sivuavaa erikoisalaa. Lisäksi polikliinistä toimintaa on ortopedisellä osastolla K8 tapahtuvat avokäynnit, jotka ovat preoperatiivisia käyntejä ennen leikkausta, yksittäisiä haavan tarkistuksia tai piikkien poistoja. Osastolla K6 potilaat ovat imeväisikäisiä, joilla on usein ravitsemuksellisia ja nestetasapainoon liittyviä ongelmia ja tarve 1-3 erikoisalan lääkärin ja erityistyöntekijöiden tapaamiseen sekä omahoitajan antaman neuvonnan ja tuen tarve. Näiden potilaiden polikliiniset käynnit siirtyvät jatkossa päivätoiminnan osaksi. Lastenneurologian poliklinikka toiminta jakautuu erikoissairaanhoidon perustasosta vastaavaan lastenneurologiaan, lasten erityisneurologiaan (ns. tertiäärinen toiminta) ja psykiatrian kanssa yhteistyötä rakentavaan lasten käyttäytymisneurologiaan. Perustason neurologialla on vastaanotot Lastenlinnassa, Jorvissa ja Peijaksessa. Erityisneurologian vastaanottoja ovat epilepsia-, kuntoutus- ja konsultaatiovastaanotot; viime mainittu hoitaa pediatriaan ja tiettyihin harvinaissairauksiin liittyvää lastenneurologiaa. Käyttäytymisneurologian vastaanotot ovat autismiin, käytöshäiriöihin ja neurokognitiivisiin pulmiin erikoistuneita. 3.3.7. Lastenklinikan muu polikliininen toiminta Lastentauteihin kuuluvaa polikliinista toimintaa on myös osasto K10:n yhteydessä toimiva hematologinen lasten syöpäklinikan poliklinikka, jossa vastaanottokäyntien määrä oli v. 2013 3908. Tällä pkl:lla annetaan polikliinista hoitoa lapsille, jotka sairastavat syöpä- tai veritautia. Sydäntutkimusyksikkö (sydänasema) tuottaa avohoitopalveluja kaikille sydänpotilaille ja päivystystutkimuksia ei-tehohoitoa tarvitseville sydänpotilaille koko maasta. Yksikkö toimii sydämen osalta paitsi kardiologisena vastaanottona niin myös kliinisen fysiologian laboratoriona. Sydänasemalla tehdään synnynnäisten sydänvikojen ja rytmihäiriöiden diagnostiikkaa ja seurantaa sekä leikattujen tai invasiivisesti hoidettujen sydänpotilaiden seurantaa. Siellä tehdään myös sikiöiden sydänultraäänidiagnostiikkaa. Kokonaiskäyntimäärä v. 2013 oli 4140. 22/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Sydäntutkimusyksikössä sijaitsevassa katetrointilaboratoriossa tehdään lasten rakenteellisten ja hankittujen sydänvikojen ja rytmihäiriöiden invasiivisia tutkimuksia ja katetrihoitotoimenpiteitä. Vuonna 2013 Lastenklinikalla tehtiin katetrointilaboratoriossa kaikkiaan 461 sydämen katetrointia, joihin liittyi diagnostisia tutkimuksia, katetri-interventioita, elektrofysiologisia tutkimuksia, rytmihäiriöiden katetriablaatiohoitoja, tahdistinten asennuksia ja sydänlihasbiopsioita. Elinsiirtoklinikan avoyksikkö muodostuu kahdesta osasta, elinsiirtovastaanotosta (ESV) ja nefrologisesta vastaanottotoiminnasta (MUV). Pkl-käyntejä vuonna 2013 oli ESV:llä 977 ja MUV:lla vajaa 800. Yksiköllä on valtakunnallinen vastuu vaikeaa munuaisen- tai maksan vajaatoimintaa sairastavien lasten hoidosta ja seurannasta, dialyysihoidossa olevien lasten hoidosta sekä kaikkien elinsiirron saaneiden lasten jatkohoidosta ja -seurannasta. Elinsiirtoklinikan dialyysiyksikkö palvelee HUS-alueen pitkäaikaista dialyysia tarvitsevia lapsia ja nuoria. Lisäksi yksikkö vastaa valtakunnallisesti lapsipotilaiden hemodialyysi (HD)-hoidon aloittamisesta ja HD- ja peritoneaalidialyysihoitoihin liittyvästä koulutuksesta. Yksikössä tehdään myös plasmafereesihoitoja niin munuais- kuin muillekin potilaille. Elinsiirtokansliasta koordinoidaan valtakunnallisesti lasten ja nuorten dialyysi- ja elinsiirtotoimintaa. Muiden yliopistosairaaloiden hoidossa olevien vaikeaa munuais- tai maksasairautta potevien lasten tiedot lähetetään elinsiirtokansliaan dialyysi- ja/tai elinsiirtotarpeen arviota varten. Yksikkö huolehtii Suomen lapsipotilaiden elinsiirtojen odotuslistan päivittämisestä sekä kansainvälisten dialyysi- ja elinsiirtorekistereiden päivityksistä. Hammaslääkärin vastaanotot tarjoavat hammashoitopalveluita lastensairaalan omille potilaille, esim. syöpä- (13 % potilaista), elinsiirto- (3 %), kardiologiset (6 %), neurologista sairautta sairastavat (10 %), trauma- ja psykiatriset potilaat. Hammashoito liittyy kiinteästi potilaiden perussairauden hoitoon. Polikliinisiä käyntejä on vuosittain n. 1750. Yleisanestesiassa tehtävien toimenpiteiden lukumäärä on vuosittain n. 150. Toimintaan kuuluu myös HUS-piirin lasten suu- ja leukasairauksien erikoishammashoito. Tyypillisiä potilasryhmiä ovat hampaiden kehityshäiriö- (10 % potilaista), syndrooma- (24 %) ja kehitysvammapotilaat (15 %), vaikeiden hammastraumojen jatkohoito, vuotohäiriöpotilaat, harvinaisia luustosairauksia sairastavat lapset, sosiaalipediatriset potilaat ja tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat lapset ja nuoret. 3.3.8. Muu siirtyvä polikliininen toiminta Korva-nenä-kurkkutautien poliklinikkatoimintaa on ollut Korvasairaalassa ja Dagmarinkadun vastaanotolla, käyntejä v. 2013 oli yhteensä n. 4400. Näiden lisäksi 1500 käyntiä (HuSuKen KNK-lääkärinkäynnit) ja leikkausten jälkikäynnit siirtyvät uuteen lastensairaalaan. Husuken poliklinikkakäyntien määrät ovat pysyneet vuosia tasaisina, v. 2013 alle 16-vuotiailla potilailla oli 5056 vastaanottokäyntiä. Plastiikkakirurgia ja ortodonttia eli oikomishoito ovat keskeisimmät erikoisalat, lisäksi on puheterapeutin, korvalääkärin ja hammasproteetikon vastaanotot. Polikliinisista käynneistä 77 % oli HUS-piirin potilaille, 3 % HUServa-alueen ja 20 % muiden sairaanhoitopiirien potilaille. 3.3.9. Päiväsairaala Päiväsairaalatoimintaa HYKS lastensairaalassa on tällä hetkellä kahdessa paikassa, toinen Naistenklinikan kiinteistössä ja toinen Lastenklinikalla (leukemia- ja syöpäpotilaat ja munuais- ja elinsiirtopotilaat). Tavallisimmat tutkimukset ja hoidot ovat lääkeinfuusioita, verensiirtoja tai anestesiatoimenpiteitä (kuvantamistutkimukset, luuydintutkimukset, korva- tai hammaslääkärin toimenpiteet). Lisäksi päiväsairaalassa toimii aineenvaihduntatutkimusyksikkö, jossa tehdään erilaisia (laboratorio)rasituskokeita ja elintoimintojen mittauksia verinäytteistä. 23/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 3.3.10. 30.04.2015d Kotisairaala Kotisairaalaan eli kotona tapahtuvaan hoitoon sopivat sellaiset lapset, joiden sairaus on tarkasti diagnosoitu ja taudinkulku on kohtuullisen todennäköisesti ennustettavissa. Kotisairaalan kautta hoidetaan syöpä-, hengityshalvaus- tai muuta kroonista sairautta sairastavia sekä akuuttipotilaita. Lyhytsuolisyndroomapotilaat saattavat olla osaston ja kotisairaalan potilaita ensimmäisten elinvuosiensa ajan. Kotisairaala toimii tällä hetkellä kahdessa pisteessä, syöpää sairastavien lasten kotisairaala Lastenklinikalla ja muu kotisairaala Jorvissa. Uuden lastensairaalan kotisairaalaan yhdistetään nykyiset kotisairaalatoiminnat, jotka ovat aloittaneet toimintansa eri aikoina HYKS lastensairaalassa. 3.3.11. Opetus- ja tutkimustoiminta Lastentautien linjat vastaavat lääketieteen opiskelijoiden lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian perusopetuksesta, erikoistuvien lääkäreiden lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian jatkokoulutuksesta sekä lastenlääkäreiden, lastenkirurgien ja lastenneurologien täydennyskoulutuksesta. Lääketieteellisen tiedekunnan lasten- ja naistentautien kurssilla on noin 140 lääketieteen kandidaattia vuodessa, joista puolet on lastentautien ja puolet naistentautien ryhmäopetuksessa 6 viikon jakson. Noin 35 kandidaatin opetus kerrallaan (6-7 ryhmää) on menossa syyskuusta toukokuuhun. Opetuspotilaita käy ns. yliopistopoliklinikalla n 300/ v. Kandiopetus tapahtuu limittäin ja rinnakkain kliinisen toiminnan kanssa, kliiniseen toimintaan varatuissa tiloissa tai neuvotteluhuoneissa. Lääketieteen perusopetuksen lisäksi Lastenklinikalla erikoistuu kerrallaan n. 20 erikoistuvan vaiheen lääkäriä sekä 10 suppeaa erityispätevyyttä suorittavaa lastentautien erikoislääkäriä. Lastenkirurgikoulutusta saa yhtaikaa 5 erikoistuvan vaiheen lääkäriä sekä n. 5 suppeaa erityispätevyyttä suorittavaa lastenkirurgian erikoislääkäriä. Lasten neurologiaan erikoistuu 5 lääkäriä. Lastenklinikan hammaslääkärin vastaanotto toimii lasten hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuspaikkana. Kolmivuotisesta koulutuksesta erikoistuva hammaslääkäri toimii Lastenklinikalla 1,5 vuoden ajan. Vastaanotto toimii myös ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutuksen harjoittelupaikkana. Hoitotyön opiskelijoita käy Lastenklinikalla harjoittelussa n. 200 vuosittain, ja osastoilla on yhtä aikaa 1-5 opiskelijaa. Lastenlinnassa harjoittelijoita on n. 60/v. Opiskelijat tulevat pääkaupunkiseudun neljästä ammattikorkeakoulusta ja muutamista toisen asteen oppilaitoksista. Lisäksi ovat vielä Taitava hoitaja – koulutukseen liittyvät harjoittelijat teho- ja leikkaussaliympäristöissä. Kaikilla hoitotyön opiskelijoilla (sairaanhoitaja, ensihoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, lähihoitaja) on yksi pakollinen lasten- ja nuorten hoitotyön jakso, lisäksi 1-2 valinnaista jaksoa (syventävä). Lastenklinikan julkaisutoiminta on aktiivista, v.2013 TUHAT-järjestelmään kirjautui 327 julkaisua (sisältää tieteelliset julkaisut, suomenkieliset artikkelit ja oppikirjatekstit). Julkaistujen väitöskirjojen määrä vaihtelee vuosittain: vuonna 2012 väitöskirjoja julkaistiin 12 ja vuonna 2013 9. Lastenklinikan tutkijakoulussa on tällä hetkellä n. 40 väitöskirjatyöntekijää. Lastenklinikan tutkimuksen taso on viimeksi arvioitu kansainvälisesti osana kliinisen laitoksen tutkimusta Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnissa 2005. Professoreita on 10, dosenttien lukumäärä Lastentautien klinikkaryhmissä oli 50. 24/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 3.3.12. 30.04.2015d Kuvantaminen Lastenklinikan röntgen tarjoaa kuvantamispalvelut Lastenklinikan, Lastenlinnan ja lastenpsykiatristen potilaiden lisäksi Helsingin perusterveydenhuollon alle 16-vuotiaille potilaille, Kätilöopiston ja Naistenklinikan vastasyntyneille, läpivalaisututkimusten osalta Jorvin, Peijaksen, Lohjan ja Porvoon lapsipotilaille. Naistenklinikalta käy aikuisia magneettikuvauksissa pelvimetrioiden lisäksi sikiön ja istukan kuvauksissa. Magneettikuvauksissa käy myös aikuisia synnynnäisen sydänvian seurannassa ja vaskulaarianomaliatutkimuksissa. Tietokonetomografilla tutkitaan lasten lisäksi syöpätautien osaamiskeskuksen aikuispotilaita. 42 % tutkimuksista on ajanvarauksia, loput tehdään tilauspäivänä. Valtaosa tutkimuksista on natiivikuvauksia (64 %). Muita kuvantamistutkimuksia ovat ultraääni- (UÄ) (20 %), läpivalaisu- (LPV) (1 %), tietokonetomografia- (TT) (8 %) ja magneettikuvaukset (MK) (6 %) sekä toimenpiteet (TMP) (1 %). 3.3.13. Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian (KNF) osasto sijaitsee Lastenlinnassa ja siellä tehdään kliinisen neurofysiologian tutkimuksia Lastenklinikan ja Lastenlinnan, erityisesti neurologian, teho-osastojen, päivystyksen ja vuodeosastojen potilaille. V. 2013 KNF:n tutkimuksia tehtiin 2137. Tutkimuksia tehdään myös Jorvin, Peijaksen, Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan lapsipotilaille sekä Helsingin kaupungin lapsipotilaille. Video-EEG:ssä tutkimuksia tehtiin vuonna 2013 623. KNF on erikoistunut keskus- ja ääreishermoston sairauksien, lihassairauksien ja unihäiriöiden diagnostiikkaan. Se on Suomen ainoa lasten ja nuorten tutkimuksiin keskittynyt kliinisen neurofysiologian yksikkö. Yleisin KNF:ssä tehtävä tutkimus on aivosähkökäyrä (EEG, uni-EEG), jonka tutkimusmäärät ovat kasvussa ja erityisesti teho-osastorekisteröintejä sekä päivystysajan tutkimuksia on enenevästi. Vuodeosastolla tehdään hengityshäiriöstä kärsivien lasten kokoyön polygrafiatutkimuksia (PSG). Unitutkimuksiin kuuluu myös esimerkiksi narkolepsiaepäilyissä nukahtamisviivetutkimus (MSLT). KNF tekee myös diagnostisia herätevastetutkimuksia (SEP, VEP, BAEP), ääreishermojen ja lihasten sähkötoimintatutkimuksia (ENMG) sekä antaa EMG-ohjauksessa spastisuudesta kärsivien lasten botuliinitoksiinipistoksia. Magnetoenkefalografialla tehdään lasten epilepsiakirurgiaan tähtääviä tutkimuksia. KNF-osaston lääkärit sekä osallistuvat Video-EEG-yksikössä tehtäviin VEEGtutkimuksiin sekä lausuvat niitä. Leikkaussalimonitorointeja (IOM) tehdään vähintään viikoittain sekä ortopedisissä että neurokirurgisissa toimenpiteissä. Tällä hetkellä KNFhoitajat ottavat myös EKG-tutkimuksia. 3.3.14. Leikki- ja nuorisotoiminta Leikki- ja nuorisotoiminnan yksikkö järjestää leikki- ja viriketoimintaa Lastenklinikan ja Lastenlinnan osastoilla ja poliklinikoilla oleville lapsille sekä nuorisolle kerho- ym. toimintaa. Yksiköllä on käytössä kaksi toimistotilaa, musiikkihuone ja leikkitila. Leikki- ja musiikkihuone on poliklinikan ja osaston perheiden ja lasten vapaassa käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. 3.3.15. Sairaalakoulu Helsingin kaupungin opetusviraston sairaalakoulu on toiminut Lastenklinikan tiloissa vuodesta 1985 alkaen. Sophie Mannerheimin koulu on perusopetusta antava sairaalaerityiskoulu. Koulun päivittäinen oppilasmäärä vaihtelee 140–160 välillä, vuosittainen oppilaskierto on n. 900 oppilasta. Koulu toimii kuudessa toimipisteessä, pääkoulu sijaitsee osoitteessa Mechelininkatu 46. 25/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Lasten ja nuortensairaalan somatiikan osastojen ja neurologian osastojen opetuksesta huolehtivat koulun Stenbäckinkadun (somatiikka) ja Lastenlinnantien (neurologia) yksiköissä työskentelevät erityisopettajat. Stenbäckinkadun yksikön tilat Lastenklinikalla ovat leikki- ja nuorisoyksikön tilojen vieressä sisääntulokerroksessa. Koululla on käytössä neljä luokkahuonetta ja opettajien kanslia. Suurin osa opetuksesta tapahtuu potilashuoneissa osastoilla yksilöopetuksena, ja vain pieni osa potilaista voi käydä luokkatiloissa. Oppilasmäärä lukuvuonna 2013 2014 oli 437 ja toteutuneita koulupäiviä oli 2570. Oppilaita oli keskimäärin 13,74 päivässä. Lastenlinnantien yksikössä on opetuspalveluja neurologisten osastojen oppilaille. Suuri osa opetuksesta tapahtuu osastoilla yksilöopetuksena. Myös luokkatiloissa tapahtuva opetus ja oppimisvalmiuksien arviointi on enimmäkseen yksilöopetusta. Oppilasmäärä lukuvuonna 2013 -2014 oli 234 ja toteutuneita koulupäiviä 583. Oppilaita oli keskimäärin 3,11 päivässä. 3.3.16. Lastenpsykiatrinen toiminta HYKS lastenpsykiatrian toiminnasta valtaosa toteutuu tällä hetkellä somaattisesta hoidosta vastaavan lastensairaalan ulkopuolella. Lastenpsykiatrian pkl -käyntejä oli vuonna 2014 yhteensä 51 057, hoitopäiviä 8244 ja hoitojaksoja noin 280. Hoito-osastoilla keskimääräinen hoitoaika oli 53 vrk ja akuuttiyksikössä 13 vrk. Toimintoja on organisoitu uudelleen 2013-2014 aikana prosessiorganisaation mukaisiksi. HYKS -alueen läheteohjanta on keskitetty Alkuarviointi- ja akuuttihoitoyksikköön Pasilaan. Lastenpsykiatrista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta tuotetaan Lasten ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöiden ja Lasten neuropsykiatrian ja käyttäytymisen säätelyn häiriöiden sekä Pienten lasten psykiatrian prosesseissa, joissa palveluja tarjotaan polikliinisesti, liikkuvana avohoitona tai osastoilla. Kouluikäisten lasten polikliinista hoitoa ja liikkuvaa avohoitoa toteutetaan Leppävaaran, Tikkurilan, Malmin, Pasilan ja Sörnäisten poliklinikoilla. Pienille lapsille kohdennetut polikliiniset toiminnot sijaitsevat Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Pasilassa. Kiireellistä lastenpsykiatrista osastohoitoa tarjoava osastoyksikkö 16 A+B sijaitsee Lastenlinnan kiinteistön P-osassa. Hoito-osastot A17 ja A31 sijaitsevat Kätilöopiston kiinteistössä ja päiväosasto A18 Pasilassa. Pienten lasten perhe- ja päiväosastotoiminnat siirtyivät alkuvuonna 2015 Sörnäistenkatu 2:een Kalasatamaan. Lasten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus sijaitsee Tallberginkadulla Ruoholahdessa. Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö, joka sijaitsee Lastenlinnan sairaalan kiinteistössä 10. kerroksessa, tarjoaa lastenpsykiatrista konsultaatiota sekä tarvittaessa tutkimusta ja hoitoa somaattisesti sairaille lapsille ja heidän perheilleen. 26/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4. 30.04.2015d Uudisrakennukseen sijoittuva toiminta ja tilatarve 4.1. Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna 2021 HUS lastensairaalan strateginen tavoite on olla maailman parhaimpien akateemisten lastensairaaloiden joukossa, ja alueellisesti sen täytyy olla kilpailukykyinen erityisesti skandinaavisiin ja Keski-Euroopan lastensairaaloihin nähden. Sekä tutkimuksen, koulutuksen että omien erikoislääkäreiden osaamisen kannalta on välttämätöntä, että kaikkein haastavimpia potilaita on sairaalassa riittävästi. Riippumatta hoidon maksajasta raha seuraa terveydenhuollossa potilasta ja siten potilaiden houkutteluun tiettyyn rajaan asti on myös taloudelliset perusteet. Potilaiden vapaa valintaoikeus. Suomalaisten ja muun EU-alueen asukkaiden hoitopaikan vapaa valintaoikeus 2014 alusta lähtien on toistaiseksi vaikeasti ennustettava muutostekijä. Kuitenkin jo nykytilanteessa valtakunnallisella keskittämisellä on lasten sairaanhoidossa saavutettu erinomaiset hoitotulokset ja näköpiirissä ei ole, että keskittämisestä oltaisiin luopumassa. HUS lastensairaalaan on keskitetty vaikeimpien ja harvinaisten pediatristen ja lastenkirurgisten potilaiden hoito koko maasta. Valtakunnallisesti HUS:iin on keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan. HUS lastensairaalassa tehdään valtaosa maan allogeenisista luuydinsiirroista, joita tarvitaan paitsi osassa lasten syöpätapauksia myös joidenkin muiden harvinaisten luuytimeen liittyvien tautien hoidossa. Vaikean epilepsian hoidossa valtakunnallinen vastuu jakautuu HUS:lle ja Kuopion yliopistolliselle keskussairaalalle. Hoitojen keskittäminen Suomessa. Riippumatta potilaiden vapaasta valintaoikeudesta lähetetään edellä mainittujen sairauksien lisäksi yksittäisiä vaikeimpia tertiaaritason potilaita jo nyt Helsinkiin vaikka systemaattisesta keskittämisestä ei olisikaan kyse. Tämä koskee ennen kaikkea harvinaisia pääasiassa vastasyntyneiden kirurgisia sairauksia, joissa osaamisen ja leikkaushoidon keskittäminen takaa hoidon korkean laadun ja turvallisuuden. Tällaisia sairausryhmiä tai toimenpiteitä ovat esim. seuraavat: suolen toiminnan pettäminen (lyhytsuolisyndrooma), maksa- ja sappitiekirurgia lukuun ottamatta sappikivitautia, lasten haimakirurgia, vaikeat anorektaalianomaliat, vaativat gastrointestinaaliset sekundäärikorjaukset, kurkunpään ja henkitorven kirurgia, lasten ja nuorten bariatrinen (lihavuus) kirurgia, antenataalisesti todetun korkeariskisen palleatyräpotilaan hoito, laajat viskeraaliset ja syndromaattiset suonianomaliat, vaativa onkologinen kirurgia ja lasten palleatyrä ja IBD-kirurgia (tulehduksellisten suolistosairauksien kirurgia). Asetuksen perusteella on aiemmin määritelty että HUS lastensairaala soveltuu hyvin näiden keskittämispaikaksi, koska bariatrista kirurgiaa lukuun ottamatta kaikkia näitä toimenpiteitä tehdään jo nyt, ja koska Lastenklinikan muiden erikoisalojen erityisosaaminen tukee näiden potilaiden hoitoa HUSissa. Valtakunnallisia keskittämispäätöksiä hankesuunnitelmaa kirjoitettaessa ei ole tehty. Tämä kotimaisen kysynnän ja palvelutarpeen todennäköinen kasvu, joka voi perustua valtakunnallisiin päätöksiin, mutta myös potilaiden vapaaseen hoitopaikan valintaoikeuteen, on otettu huomioon hankesuunnitelmassa. Ulkomaisten potilaiden kysynnän ennustaminen. Potilasmäärien kasvattaminen nykyisestä joidenkin pienten ja vaativien potilasryhmien hoidossa on edellytys sille, että pystytään takaamaan korkealaatuinen osaaminen. Lastensairaalan osalta on tunnistettu joukko potilasryhmiä, joiden kasvattaminen suuremmiksi kuin mitä Suomen väestöpohja tuottaa, nähdään sairaalan laatua, toimintavarmuutta ja uudistumiskykyä palvelevana strategisena tavoitteena. Erityisesti avosydänkirurgian, interventiokardiologian, elinsiirtojen, epilepsiakirurgian, muun neurokirurgian ja kraniofakiaalikirurgian osalta on syytä varautua n. 20 % lisääntymiseen. Tämä vastaa laskennallisesti mahdollisuutta hoitaa näitä tauteja sairastavia lapsia esimerkiksi Viron väestöpohjan kokoiselta alueelta. Korkealaatuisen hoidon vaatiman 27/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d infrastruktuurin ja osaamisen rakentaminen n. 1,5 miljoonan väestöpohjalle on haasteellista, jolloin potilaiden vapaan liikkuvuuden oloissa palvelujen hankkiminen ulkomailta on realistista. HYKS on näissä oloissa luonnollinen kansainvälisen tason keskus. Kysyntäennuste 2021. Lastensairaudet painottuvat voimakkaasti ensimmäiseen elinvuoteen ja pikkulapsi-ikään. Syntyvyyden vaikutus kysyntään on siten ensisijainen muutostekijä. Toiminnan kysyntäennusteet on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen tuoreimpia väestöennusteita, joissa HUS-jäsenkuntien väestön kasvuksi 2012-2021 on arvioitu 7 %. Koska merkittävä osa lastensairaalan toiminnasta (erityisesti sydän-, elinsiirto- ja tehoosasto) on valtakunnallista, on näiden yksiköiden ennusteissa tärkeä tekijä myös muun Suomen väestönkasvu, joka Tilastokeskuksen arviossa on 0 %. Toinen kysyntäennusteisiin merkittävästi vaikuttava tekijä on lastensairauksien kliinisten asiantuntijoiden ennusteet oman alan potilaiden hoitojen ja sairastavuuden kehityksestä, työnjaon ja hoitoprosessien muutoksista ja mahdollisista hoitojen keskittämisistä. Näiden kahden kustannuspaikkakohtaisesti ja erikseen HUS-piirin ja muun Suomen potilaille määritetyn ennustetekijän perusteella on laadittu 2021 ennuste 2012 kustannuspaikkakartan mukaisesti. Näin saadut toimintaennusteet on otettu huomioon uuden lastensairaalan toiminnan muutosten suunnittelussa. Toimintojen siirto vanhasta Lastenklinikasta ja Lastenlinnasta uuteen sairaalaan, Lastenklinikan peruskorjaus ja HUSin tavoittelema Lastenlinnasta luopuminen on hankala kokonaisuus erityisesti HUSin investointikykyyn liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Uuden lastensairaalan suunnittelussa on lähdetty siitä, että HUS:lle tärkeä prioriteetti on Lastenlinnasta luopuminen ja siten lastensairauksien toimintojen irrottautuminen sieltä heti kun uusi sairaalakiinteistö on käytettävissä. Olettaen, että Lastenklinikan peruskorjaushanke on realistisessa aikataulussa toteutumassa, tavoitteena on että kaikki ne lastensairauksien toiminnot, jotka on suunniteltu uuteen sairaalaan ja peruskorjattavaan Lastenklinikkaan, sijoitetaan tiivistäen uuteen sairaalaan. Mikäli tämä sovittaminen kuitenkin osoittautuu toiminnallis-taloudellisista syistä mahdottomaksi, sijoitetaan lastensairauksien toiminnoista polikliinisiä ja/tai päiväkeskustoimintoja HUSin olemassa oleviin tai tarvittaessa vuokralle hankittaviin Lastenklinikan ja uuden lasten sairaalan ulkopuolisiin tiloihin, niin että syntyvä toiminnallinen haitta ja taloudellinen rasite minimoidaan. 28/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.2. 30.04.2015d Uuden lastensairaalan keskeisten toiminnallisten tilojen laskenta Hankesuunnitelmassa on vuodeosastopaikkojen tarpeen määrittelyssä käytetty v. 2013 hoitopäivätoteumaa ja ennustearvioita v. 2021 kysynnälle. hankessuunnitelma Vuosi Vuodeosastot yhteensä Hoitopäivät , brutto Hoitopäivät, netto väestöennuste lisätty bruttopäiviin (jäsenkunnat 7%, muu Suomi 0%) 2013 hoitopäivä 38335 30668 40213 Vähennykset ennusteesta toiminnallisista muutoksista 12,6% leikovaikutus lisääntyvien tehopaikkojen vaikutus päiväsairaalapaikkojen lisän vaikutus 5146 2200 500 500 Lisäykset ennusteeseen toiminnalliset lisäykset valtakunnalliset leikkauspotilaat korvapotilaat, postoperatiivinen hoito ulkomaalaiset, EU‐alueelta 3050 1000 2000 kokonaisennuste yhteensä 80%/60% kuormituksella saavutettava hoitopäivien lkm (250 arki+115pyhä) erotus: toteuma‐ 80/60 ‐ ennuste sairaansijatarve Teho‐osasto Vuosi Hoitopäivät kokonaisennuste yhteensä 75%/65% kuormituksella saavutettava hoitopäivien lkm (313 arki+52 sunnuntai) erotus: toteuma ‐ 75/65 ennuste sairaansijatarve 37917 41117 37929 ‐12 141 2013 3699 4614 4834 ‐220 18 Taulukko 4. Vuodeosasto- ja tehohoidon hoitopäivien toteumat v. 2013. Hoitopäiväennusteet ja sairaansijamäärät vuodelle 2021 on arvioitu 2013 toteuman, väestöennusteen, toiminnallisten muutosten ja hoitojen keskittämisen perusteella. 4.2.1. Vuodeosastojen sairaansijat Hoitopäivätoteumaan 38 335 (bruttohoitopäivät) v. 2013 on lisätty väestöennuste, jolloin hoitopäiväennusteeksi vuodelle 2021 on saatu 40 213 (Taulukko 4). Hoitopäivien väestöennusteen laskennassa on jaettu HUS-jäsenkuntien osuudeksi 71 % (väestöennuste 7 %) ja muun Suomen 29 % (väestöennuste 0 %). Tästä ennusteesta on seuraavaksi vähennetty suunnitellut toiminnalliset muutokset, joista tärkeimmät ovat 1) neurologisten potilaiden siirtyminen suurelta osin avohoitoon päiväkeskukseen, 2) päiväanestesiatoiminnan lisääntyminen ja potilaiden keskittäminen, 3) päivystyspoliklinikan seurantapaikat, 4) päiväsairaalatoiminnan laajentaminen, erityisesti elinsiirto- ja syöpäpotilaiden osalta, 5) kotisairaalatoiminnan laajentaminen, 6) leikkaukseen kotoa (LEIKO)-toiminnan aiheuttama vuodeosastohoitopäivätarpeen vähennys, ja 7) lisääntyvien tehopaikkojen ja –hoitopäivien aiheuttama vähennys vuodeosastoilta. Nämä toiminnalliset muutokset merkitsevät yhteensä 8346 hoitopäivän vähennystä, joka on n. 20,7 % väestöennusteella korjatusta kokonaishoitopäiväennusteesta (40213). 29/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Toisaalta hoitopäiväennustetta lisäävät ennen kaikkea valtakunnallisten vaikeiden urologisten, neurokirurgisten ja ortopedisten potilasryhmien kasvuennuste ja HUS Korvaklinikalla hoidettavien lapsipotilaiden postoperatiivisen hoidon vaatima hoitopäivätarve sekä mahdollisesti EU-alueelta saapuvien leikkauspotilaiden hoitopäivätarve. Nämä lisäykset tuovat laskennallisesti yhteensä 6050 hoitopäivän lisäyksen. Bruttohoitopäiväennuste vuodelle 2021 on siten 37 917. Turvalliseksi kuormitustavoitteeksi vuodeosastotoiminnalle on uudessa lastensairaalassa asetettu 80 % arkipäivien ja 60 % viikonlopputuotannon osalta bruttohoitopäivistä laskettuna. Näiden lukujen perusteella sairaansijojen kokonaismäärä on laskettu kaavasta:115 (la+su) x A x 0.6 + 250 (arkipäivät) x A x 0.80 = 37 917, jossa A = sairaansijojen lukumäärä. Tästä kaavasta laskettuna 37 917 hoitopäivän tuottamiseksi ym. keskimääräisillä kuormituksilla tarvitaan 141 sairaansijaa. Vuodeosastojen sairaansijojen tarvetta on arvioitu myös nettokuormituksilla. Koska toisaalta lyhyiden vuodeosastojaksojen määrässä tavoitellaan laskua ja toisaalta hoitopäivien kasvu liittyy hoitoihin jotka vaativat pidempiä hoitojaksoja, voidaan nettohoitopäiväennusteen arvioida olevan n. 85 % bruttopäivistä eli 32 229. Nettohoitopäivistä laskettuna turvalliseksi kuormitustavoitteeksi vuodeosastotoiminnalle on uudessa lastensairaalassa asetettu 70 % arkipäivien ja 50 % viikonlopputuotannon osalta. Näiden lukujen perusteella sairaansijojen kokonaismäärä on laskettu kaavasta: 115 (la+su) x A x 0.5 + 250 (arkipäivät) x A x 0.70 = 32 229, jossa A = sairaansijojen lukumäärä. Tällä arviointitavalla päästään samansuuruiseen tulokseen eli tarvitaan 141 sairaansijaa, joilla voidaan tuottaa ym nettohoitopäivämäärä. 4.2.2. Tehohoitopaikat Teho-osaston hoitopäivätuotannon tehokkuusodotukseksi voidaan määritellä vuodeosastoja tasaisempi viikkojakauma, mutta pienempi tavoitekuormitus. Tavoitekuormitukseksi on hankesuunnitelmassa asetettu 65 % sunnuntaisin ja 75 % maanantaista lauantaihin. Teho-osastolla lauantaikuormitus vastaa useimmiten arkipäivää. Vuonna 2013 teho-osastolla tuotettiin 3699 bruttohoitopäivää (Taulukko 4). Tehohoidon kysyntäennuste on laadittu siten, että ei–kirurgiseen tehohoitoon odotetaan väestölisäyksen (7 %) mukainen nousu ja kirurgisen tehohoidon kysyntään lisäksi toimenpide-ennusteiden mukainen nousu. Näin tehohoidon tuotantoennusteeksi v. 2021 muodostuu 4614 hoitopäivää (yhteensä +23 %). Keskimääräisillä kuormituksilla (65 % sunnuntait ja 75 % muut päivät) tämä hoitopäivämäärä voidaan tuottaa yhteensä 18:llä tehohoitopaikalla (52 (su) x 18 x 0.65 + 313 (ma-la) x 18 x 0.75 = 4834). Tämä tuotantoanalyysi on laskettu tasaisen kuormituksen mukaan eikä se ota huomioon päiväkohtaista kysyntävaihtelua. Teho-osaston potilashoitopäivistä n. 60 % tulee kirurgian kautta. Koska pääsääntöisesti lasten toipuminen suuristakin leikkauksista on hyvin ennakoitavaa, tehohoitopäivien tuotantotarve tämän toiminnan osalta voidaan melko hyvin johtaa jo kuukausitasolle suunnitelluista leikkausmääristä. Leikkauspotilaiden lisäksi tehohoidon muita isoja potilasryhmiä ovat vaikeaa sydämen tai hengityksen vajaatoimintaa sairastavat potilaat, myrkytykset sekä aineenvaihdunnan kriisitilanteet, jotka tulevat tehohoitoon päivystyksellisesti. Lasten teho-osaston erityisvaatimuksena on myös varautua jokavuotisiin virusepidemioihin, mikä vaikeuttaa elektiivisen toiminnan ennustettavuutta. Tehohoitoon voi joutua yhtä aikaa useampiakin eristystä edellyttäviä hengitysvajauspotilaita. Suojaeristystä tarvitsevat esim. hematologis-onkologiset immunosuppressiopotilaat sekä elinsiirtopotilaat. Lapsipotilaiden eritystarpeet ovat päivystyksellisiä. Uudelle teho-osastolle suunnitellaan 16 jatkuvasti käytettävissä olevaa tehohoitopaikkaa neljään neljän potilaan hoitomoduuliin ja kaksi erillistä yhden potilaan eristyshuonetta. 30/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Tämä paikkarakenne tukee tilojen toiminnallista monikäyttöisyyttä, minkä ansiosta tehohoitopaikkoja voidaan käyttää myös potilaiden tehovalvontaan. 4.2.3. Leikkaussalitoimenpiteet Leikkausalitoimenpiteiden kokonaismäärän ennakoidaan nousevan 44 % nykyisestä toimenpiteiden määrästä lastensairaalassa. Toimenpiteiden nousu perustuu väestönkasvuennusteeseen (7 % HUS-piiri, 0 % muu Suomi), Töölön ja Jorvin sairaaloista siirtyviin toimenpiteisiin, kotimaiseen (HUS-jäsenkuntien ulkopuoliseen) vaativien lastenkirurgisten hoitojen keskittämiseen sekä tavoiteltuun ulkomaisen kysynnän kasvuun (Taulukko 5A). Taulukko 5A Toteutuneet leikkaussalitoimenpiteet 2013 Toimenpiteiden lukumäärä (virka‐aikana arkipäivisin) Toimenpiteen kesto keskimäärin, min leikkaussaliaika yhteensä, min leikkaussaliaika lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta) keskimäärin, min leikkaussaliaika yhteensä lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta), min 2985 137 410677 147 439424 Leikkaustoimenpiteiden lisäys 2013‐2021 Lisääntyvien toimenpiteiden lukumäärä (virka‐aikana arkipäivisin) Lisääntyvien toimenpiteiden kesto keskimäärin, min Lisääntyvien toimenpiteiden leikkaussaliaika yhteensä, min Lisääntyvien toimenpiteiden leikkaussaliaika lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta) keskimäärin, min leikkaussaliaika yhteensä lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta), min 1539 187 288138 200 308308 Leikkaussalitoimenpiteet 2021 Toimenpiteiden lukumäärä (virka‐aikana arkipäivisin) Toimenpiteen kesto keskimäärin, min leikkaussaliaika yhteensä, min leikkaussaliaika lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta) keskimäärin, min leikkaussaliaika yhteensä lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta), min 4524 154 698815 165 747732 Taulukko 5A. Leikkaussalitarve 2021 (pois lukien päiväkirurginen salitarve). Salitarpeen laskennassa käytetty nykytoiminta 2013 sekä ennustetut toiminnalliset lisäykset vuoteen 2021 mennessä. Laskennassa on sovellettu 85 % kuormitusta ja klo 8-15 toiminta-aikaa 250 vuosittaiselle arkipäivälle. Näin yksi sali kykenee tuottamaan 89 250 leikkaussaliminuuttia, mikä johtaa laskennallisesti 8,37 salin tarpeeseen. Toiminnallisten lisäysten saliaika-arvio on näiden toimenpiteiden todellinen saliaika vuonna 2013. Tämän laskelman lisäksi todetaan, että virka-ajan ulkopuolella tehdään n. 500 toimenpidettä vuosittain. Nämä päivystysaikaiset toimenpiteet eivät vaikuta salitarpeeseen. Perusteet sille, että toiminnalliset lisäykset kasvattavat keskimääräistä saliaikaa, ovat seuraavat: Kotimainen keskittäminen, väestöennuste 0 % Ulkomaalaisten kysynnän kasvu Töölöstä siirtyvät Jorvista siirtyvät Väestöennuste 263 kpl (394 min) 242 kpl (394 min) 646 kpl (123 min) 223 kpl (60 min) 165 kpl (100 min) Päiväkirurginen toiminta kolminkertaistuu nykyiseen verrattuna. Tämä perustuu ennen kaikkea Korvaklinikalta uuteen lastensairaalan siirtyvään lasten päiväkirurgiseen sekä Lastenklinikalla leikkausosastolta päiväkirurgiaan siirtyvään toimintaan (Taulukko 5B). 31/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Taulukko 5B Päiväkirurgia Toteuma (lukumäärä) Korvaklinikka Silmäsondeeraus Husuken arvio Lastenklinikka yhteensä Toiminnalliset lisäykset (lukumäärä) Lastenklinikka (sisältäen leikkausosastolta siirtyvät) Väestöennuste Muutos yhteensä 2021 mennessä toimenpiteiden lkm 2013 2021 1817 188 200 662 1944 201 214 1536 2867 3895 828 200 1028 Taulukko 5B. Päiväkirurginen salitarve 2021. Saliaikalaskelmassa on kaikelle päiväkirurgiselle toiminnalle sovellettu 67 minuutin keskimääräistä saliaikaa. Soveltamalla 85 % kuormitusta ja klo 8-15 toiminta-aikaa 250 vuosittaiselle arkipäivälle päiväkirurginen toiminta edellyttää 2,92 salia. Päiväkirurgian ja raskaamman kirurgian salitarpeet johtavat yhteensä laskennalliseen 11,3 salin tarpeeseen. Taulukoissa 5A ja 5B on esitetty leikkaussalien tarvelaskelma perustuen vuoden 2013 lähtötietoihin. Saliajoista ja toimenpide-ennusteesta johdettu laskennallinen tarve on 11,3 salia. Vuonna 2013 toimenpidelukumäärissä ei ole vielä mukana keskitettäväksi suunniteltujen potilasryhmien leikkauksia. Saliaikojen ja leikkaussalitarpeen laskennassa on käytetty toimenpiteiden toteumaa virka-aikana. Päivystysleikkauksia on n. 10 % virka-aikana tehdyistä leikkauksista. Virka-ajan ulkopuolella tehdään n. 16 % kaikista toimenpiteistä (512/3239), mikä ei vaikuta salitarvelaskelmaan. Leikkaussalitarpeen laskennassa on arvioitu eri toimenpiteiden keskimääräisiä saliaikoja. Koska suuri osa ennustetusta HUS-jäsenkuntien ulkopuolisesta kirurgiasta edustaa pitkää saliaikaa vievää tertiaaritason kirurgiaa, johtaa tämän kirurgian lisäys laskennallisesti keskimääräisen saliajan pidentymiseen. Sairaalan rakentamisvaiheessa yksi raskaaseen kirurgiaan suunniteltavista leikkaussaleista jätetään varustelematta. Se voidaan potilasmäärän kasvaessa myöhemmin ottaa käyttöön hankkimalla ja asentamalla tarvittavat kiinteät ja muut kalusteet ja laitteet. Esitettyjen leikkaussalien lisäksi siirretään nykyisin sydäntutkimusyksikössä sijaitseva katetrointilaboratorio leikkausosastolle. Katetrointilaboratoriossa tehdään invasiivisia sydämen diagnostisia tutkimuksia, toimenpidekardiologisia toimenpiteitä ja rytmihäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa kardiologien toimesta. Se ei ole mukana esitetyissä leikkaussaleissa, mutta tarvitsee leikkaussaliolosuhteet ja erillisen säätötilan. Sydämen katetrointilaboratoriossa tehtäviin toimenpiteisiin on arvioitu tulevan 17 % lisäys eli yhteensä 461 +78 potilasta = 539 potilasta. Interventiokardiologisten toimenpiteiden kasvuennuste johtuu pääosin siitä, että uusia potilaita tulee näiden hoitojen piiriin tekniikoiden ja toimenpiteiden kehittymisestä johtuen. Myös rytmihäiriöiden hoitoon on tulossa uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä. Interventiokardiologian toimenpiteiden lisäyksestä 2/3 kohdistuu HUSjäsenkuntien ulkopuolisiin potilaisiin. Uutena toimintana on viime vuosina tullut ns. hybriditoimenpiteet, joissa potilaalle tehdään samassa yhteydessä sekä sydänleikkaus sydänkirurgin toimesta että katetri-interventio kardiologin toimesta. Näitä hybriditoimenpiteitä tullaan arviolta tekemään 15–20 /v. Tämä lisää tarvetta varustella yksi leikkaussali hybridisaliksi. 32/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.2.4. 30.04.2015d Päiväsairaalahoito Päiväsairaalapaikkatarve uudessa lastensairaalassa 2021 ennuste lastentaudit (diabetes) suolisto, reuma syöpäpotilaat aineenvaihdutatutkimukset elinsiirto lastenneurologia lastenkirurgia Yhteensä kasvuennuste 7% Päiväsairaala on auki 250 päivää/ vuosi. Käyntejä/ päivä Paikkojen tarve / päivä Käynnit yht. 200 975 1350 400 1000 50 350 4325 4628 1/2 päivä muu aika 1/1 päivä 0 200 775 200 600 750 400 0 300 700 50 0 150 200 2275 2050 2434,25 2194 18,5 13,6 9,7 4,9 8,8 8,8 Taulukko 6. Uuden lastensairaalan päiväsairaalassa hoidettavat potilasryhmät, käyntiennusteet ja paikkatarve vuodelle 2021. Uuden lastensairaalan päiväsairaalaan yhdistetään nykyisin Naistenklinikan kiinteistössä toimiva N12:n päiväsairaala ja tällä hetkellä Lastenklinikan kiinteistössä toimivat syöpäpotilaiden ja elinsiirto- ja munuaispotilaiden päiväsairaalat sekä niiden yhteydessä toimiva aineenvaihduntatutkimusyksikkö. Päiväsairaala tulee sijaitsemaan uuden lastensairaalan immunosuppressiivisessa yksikössä, koska yli puolet potilaista tulee olemaan immunosuppressiivisia potilaita. Suurimmat päiväsairaalan potilasryhmät ovat lääkeinfuusioita tai verensiirtoja saavat sekä aineenvaihduntatutkimuksiin tulevat (Taulukko 6). Päiväsairaalan yhteyteen sijoittuu myös valtakunnallinen elinsiirtokanslia ja polikliininen hemodialyysiyksikkö. Esimerkiksi elinsiirtopotilaiden määräaikaiskontrollikäynnit toteutetaan jatkossa päiväsairaalassa. Päiväsairaalahoidon toimintaennusteessa on käytetty vuoden 2014 alun toimintaa pohjana. Tämä johtuu siitä, että tämänhetkinen päiväsairaalahoito Lastenklinikan väistöistä johtuen on toimintaprofiililtaan tulevan päiväsairaalatoiminnan mukaista. Päiväsairaalan käynnit jakautuvat puolipäivä- ja kokopäiväkäynteihin. V. 2021 ennusteiden mukaisesti päiväsairaalakäyntejä on n. 4600 eli n. 18,5 päivässä (laskettu 250 arkipäivän mukaan). Tarvittavien hoitopaikkojen laskennassa on otettu huomioon, että vähän yli puolet käynneistä on puolen päivän mittaisia, jolloin kaksi potilasta voidaan hoitaa samalla potilaspaikalla. Toimintaa varten tarvitaan 14-paikkainen päiväsairaala. 4.2.5. Päivystyspoliklinikka Päivystyskysynnän arvioidaan kasvavan HUS-alueen väestöennusteen (7 %) verran. Käyntimäärä v. 2021 erikoissairaanhoidon päivystyksessä on tällöin n.16 200 ja terveyskeskuspäivystyksessä 23 000. Päivystys erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit erikoissairaanhoidon muut käynnit päivystyksessä erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit yhteensä 2013 2021 15107 16164 3008 3219 18115 19383 terveyskeskuspäivystyskäynnit 21541 23049 Kaikki päivystyskäynnit yhteensä 39656 42432 Taulukko 7. Uuden lastensairaalan päivystyspoliklinikan käyntiennuste vuodelle 2021 on laskettu 2013 toteuman ja 7 % väestönkasvuennusteen perusteella. 33/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.2.6. 30.04.2015d Ajanvarauspoliklinikka Uuden lastensairaalan ajanvarauspoliklinikalla tullaan hoitamaan kaikki polikliiniset potilaat lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian eri vastaanotoilta (ks nykyisen pkltoiminnan kuvaus kappaleissa 3.3.6-3.3.8) lukuun ottamatta immunosuppressiiviseen yksikköön keskitettäviä syöpä-, leukemia-, elinsiirto- ja munuaispotilaiden polikliinisiä käyntejä. Toiminnallisina lisäyksinä tulevat mukaan lastenkirurgisten ja kardiologisten potilaiden preoperatiiviset käynnit (jotka tällä hetkellä toteutetaan vuodeosastolla) sekä Korvaklinikalta siirtyvät 0-15-vuotiaat polikliiniset potilaat (Taulukko 8). Kaikkien polikliinisten vastaanottojen yhteistoteumaan (v. 2013) on lisätty 7 % väestönkasvuennuste. Noin 88 000 vuosittaista poliklinikkakäyntiä merkitsee n. 380 käyntiä päivittäin. Vastaanottokäynteihin on laskettu mukaan myös ns. lisäkäynnit toisen lääkärin tai erityistyöntekijän vastaanotolla. Kaikki vastaanottokäynnit suunnitellaan toteutettavaksi yhteisellä ajanvarauspoliklinikalla. Tavoitteena on 6,5 potilasvastaanottoa huonetta kohden viikon jokaisena arkipäivänä. Laskennallisesti tämä edellyttää n. 58 vastaanottohuonetta. Ajanvarauspoliklinikka Käyntien lukumäärä väestöennuste 7% Toiminnalliset muutokset Korvaklinikalta siirtyvät preoperatiiviset käynnit Käynnit yhteensä 2013 2021 72975 Huonetarve 6,5 pot /250 päivä/huone 6,5 pot/233 päivä/huone (sis. kesäsulku) huonetarve (keskiarvo) 5108 6944 2600 87627 58,2 57,9 58 Taulukko 8. Uuden lastensairaalan ajanvarauspoliklinikan käyntiennuste vuodelle 2021 on laskettu 2013 toteuman, 7 % väestöennusteen ja toiminnallisten muutosten perusteella. 4.3. Vuodeosastot 4.1. Vuodeosastot, yleistä Keskeiset toiminnalliset muutokset vuodeosastotoiminnan osalta uudessa lastensairaalassa tulevat olemaan useamman nykyisen vuodeosaston yhdistyminen suurimmiksi vuodeosastokokonaisuuksiksi ja kaiken avohoitotoiminnan siirtäminen pois vuodeosastoilta. Polikliinisesti hoidettavat potilaat siirretään vuodeosastoilta päiväkeskukseen, päiväsairaalaan ja ajanvarauspoliklinikalle, jonne mm. perustetaan preoperatiivinen vastaanotto. Kotisairaalatoiminta tulee laajentumaan. Se avulla voidaan tukea potilaiden varhaisempaa kotiutumista vuodeosastoilta ja jopa välttää kokonaan vuodeosastohoitoa, esim. kun potilas suoraan päivystyspoliklinikalta siirtyy kotisairaalan hoitoon. Vuodeosastohoidon tarvetta vähentää myös päivystyksen paremmat mahdollisuudet hoitaa lyhytaikaista päivystyksellistä hoitoa vaativia potilaita seurantapaikoilla. 34/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Nykyisen lastensairaalan osastot ovat kooltaan pieniä. Tämä on johtanut tilanteisiin, jossa osastojen käyttöasteet ovat usein matalat, koska varaudutaan oman osaston kysyntävaihteluihin. Joustavuus osastojen välillä on ollut vähäistä, mikä on aiheuttanut ongelmia vastata kysyntäpiikkeihin, kuten infektiosesonkeihin. Luomalla suuremmat vuodeosastokokonaisuudet, siis ryhmittelemällä vuodeosastopaikat uudestaan, voidaan tasata nykyisten osastojen suurta kuormitusvaihtelua ja päästä vuodeosastopaikkojen optimaaliseen käyttöön ja kuormitusasteeseen. Tämä tasoittaa myös henkilöstöresurssien käyttöä ja parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta, sekä vähentää potilassiirtoja osastojen välillä. Hankeselvityksen mukaisesti vuodeosastopaikat jakaantuvat neljään blokkiin, joista yksi muodostaa immunosuppressioyksikön, kts. kohta 4.4. Muut blokit ovat: kardiologia, pienten kirurgia, husuke, silmä-korva-hammas postoperatiiviset potilaat (VOS1, entiset K4, K6, husuke), ortopedia, lastenneurologia ja VideoEEG, neurokirurgia (VOS2, entiset K8, lastenneurologiset osastot) ja infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria ja -kirurgia (VOS3, entiset K1, K2 ja K5). Yhteensä näissä kolmessa blokissa on 114 sairaansijaa: VOS1 42, VOS2 32 ja VOS3 40 ss (Taulukko 9). Kehittämällä vuodeosastojen hoidonvaraustoimintaa tasataan kaikkien blokkien, myös teho-osaston kuormitusta (esim. infektiokauden huippuna elektiivinen toiminta tarvittaessa väistää). Uudessa lastensairaalassa toimii keskitetysti myös ”hoitokoordinaattori” (bed manager), joka on ajan tasalla eri VOS-blokkien kuormitustilanteesta ja henkilöstötilanteesta. Näin voidaan aina taata mahdollisimman sujuvasti jokaiselle vuodeosastohoitoa tarvitsevalle potilaalle huonepaikka, riippumatta mitä kautta hän tulee osastolle. Vuodeosastoblokkien suunnittelussa on lähdetty geneerisestä vuodeosastomallista. Tiettyä variaatiota aiheuttaa eri blokkeihin sijoittuvan toiminnan erityisvaatimukset. Jokainen vuodeosastoblokki koostuu kolmesta tavallisesta moduulista ja yhdestä 6 paikan tehovalvontamoduulista. Video EEG tutkimusyksikkö muodostaa VOS2:lla oman moduulin. Valtaosa potilaista sijoittuu yhden hengen huoneisiin; 76 % VOS1:n ja 67 % VOS2:n huoneista ovat yhden potilaspaikan huoneita, infektiopotilaita hoitavassa blokissa VOS vastaavasti 75 %. Sairaala suunnitellaan siten, että aina ensisijaisesti potilaat sijoitetaan yhden hengen potilashuonepaikan käytön mukaisesti. Huoneratkaisuissa on otettu huomioon vanhemman läsnäolon ja yöpymisen mahdollistava toiminnallisuus. Sisustuksessa ja varustelussa otetaan huomioon lapsen leikki ja ajanviete. Jokaiseen moduuliin sijoittuu yksi hoitaja-asema, joka mahdollistaa sen, että hoitajat ovat lähellä heidän hoidossaan olevia potilaita. Erityisesti tehovalvontamoduulissa potilashuoneiden hyvä sijoittelu aseman ympärille on tärkeätä kriittisesti sairaiden potilaiden turvallisen ja hyvän hoidon takaamiseksi. Toisaalta minkä tahansa potilashuoneen muuttuminen valvontahuoneeksi on mahdollista. Vuodeosastoblokkien hoitotoimintaa tukevat tilat toteutetaan myös yhdenmukaisina geneerisen vuodeosastomallin mukaisesti. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta tärkeä muutos on hoitaja-asemien rakentaminen avotyöskentelytiloiksi, jotta sairaanhoitajat olisivat entistä lähempänä potilaita. Huoltotilojen keskeinen sijainti blokissa on erityisen tärkeätä sujuvan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi näin isoissa yksiköissä. Jokaisessa vuodeosastoblokissa on lapsille leikkihuone, jota voidaan käyttää myös kuntouttavassa tarkoituksessa. Sen yhteydessä on toinen vanhemmille varatuista tiloista. Toinen vanhempien tila on sitten rauhoitettu pelkästään aikuisille. Nuorisolle tarkoitetut omat tilat sijoitetaan esim. käytävän syvennykseen. Käytävien suunnittelussa otetaan huomioon sama kuntouttava näkökulma, kun leikkitilojen suunnittelussa. Huoltoliikenne ohjataan mahdollisuuksien mukaan eri reittejä pitkin osastoille ja osaston tiloissa, kun potilashuoneisiin johtavilla käytävillä. Vuodeosastoblokkien erityispiirteet on esitettynä seuraavassa jaottelussa. 35/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.1.1. 30.04.2015d Vuodeosasto1: kardiologia, pienten kirurgia, Husuke ja silmä-korvahammaspostoperatiiviset potilaat 42 sairaansijaa, joista 26 sijoittuu yhden hengen huoneisiin. Näistä huoneista neljä on eristyshuoneita. Blokissa on 8 kahden hengen huonetta, joista kolme sijoittuu tehovalvontamoduuliin (Taulukko 9). Jos tulevaisuudessa päädytään tilanteeseen, jossa tavoiteltu HUS-ulkopuolinen kotimainen ja ulkomainen lasten leikkauksien keskittäminen ja kysyntä ohjautuu uuteen lastensairaalaan, on mahdollista, että tehovalvontatyyppistä hoitoa on pystyttävä tuottamaan lisää. Merkittävä osa erityisesti ulkomaisesta tavoitellusta kysynnän lisäyksestä koskee lasten sydänleikkauksia. Jo nykyinen sydänkirurgian osuus teho-osaston hoitopäivistä on 46 %. Skenaarioon leikkausmäärien lisääntymisestä varaudutaan niin, että sydänpotilaita hoitavan vuodeosastoblokin suunnittelussa varaudutaan toiseen kolmen kahden hengen huoneen tehovalvontamoduuliin. Sijainniltaan varsinainen teho-osasto ja tämän vuodeosastoblokin tehovalvontamoduulit on sijoitettava lähelle toisiaan, jotta turvataan joustava sydänleikattujen potilaiden postoperatiivisen vaiheen anestesiologinen osaaminen 4.1.2. Vuodeosasto 2: ortopedia, lastenneurologia ja Video-EEG, neurokirurgia 32 sairaansijaa, joista 16 sijoittuu yhden hengen huoneisiin. Näistä huoneista neljä on eristyshuoneita ja kuusi sijoittuu Video-EEG moduuliin. Lisäksi 4 näistä huoneista on muita tilavampia ajatellen neurologisia kuntoutuspotilaita. Blokissa on 8 kahden potilaspaikan huonetta, joista kolme sijoittuu tehovalvontamoduuliin. Toimenpidehuoneessa on kipsausmahdollisuus ja on sen vuoksi tilavampi kuin muissa blokeissa. Video-EEG muodostaa oman moduulin, jossa neljä yhden hengen huonetta on varattu Video-EEG rekisteröinteihin, yksi huone PSG (unipolygrafia) tutkimuksiin ja yksi VideoEEG/PSG käyttöön. Tässä yksikössä on useampi tätä toimintaa tukeva tila ja koko yksiköllä on tilojen suhteen omat erityisvaatimukset, myös sairaalarakennukseen sijainnin osalta. 4.1.3. Vuodeosasto 3: infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia 40 sairaansijaa, joista 24 sijoittuu yhden hengen huoneisiin. Blokissa on 8 kahden hengen huonetta. Eristyshuoneita on yhteensä 10 (1 x 2 h huonetta ja 9 x 1 h huonetta, joista kolme on paineistusmahdollisuudella) ja eristyspaikkoja 11. Tämän blokin tehovalvontamoduuli muodostuu neljästä yhden hengen huoneesta ja yhdestä kahden hengen huoneesta. 36/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.1.3.1. 30.04.2015d Vuodeosastojen sairaansijat Vuodeosastopotilaat ULS 31.3.2015 sairaansijat huoneet Vuodeosastot: Vos1 1 ss huone 1 ss eristys 2 ss huone 2ss valvonta, tehovaraus 1 ss kuntoutus yht. 21 4 10 6 1 42 21 4 5 3 1 34 Vos2 1 ss 1ss videoEEG+PSG 1 ss eristys 2 ss huone 2ss valvonta 1 ss kuntoutus yht. 2 6 4 10 6 4 32 2 6 4 5 3 4 24 Vos3 1ss 1 ss eristys, joista 2 paineistettua 2 ss 2 ss eristys 1 ss valvonta 2 ss valvonta 1 ss kuntotus yht. 10 9 12 2 4 2 1 40 10 9 6 1 4 1 1 32 27 27 26 1 4 14 33 32 6 6 17 2 141 26 1 4 7 33 16 6 6 17 1 117 Immunosuppressio Yhteenveto: Immunosuppressio IS saatto valvonta 1ss valvonta 2 ss yksipaikkainen huone isot huoneet max.2 ss 1ss videoEEG+PSG kuntoutus eristys 1ss eristys 2ss Taulukko 9. Uuteen lastensairaalaan suunniteltujen vuodeosastojen sairaansijat. 37/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.2. 30.04.2015d Immunosuppressioyksikkö Immunosuppressioyksikössä hoidetaan lapsia, joilla sairauden tai sairauteen annetun hoidon vuoksi on immunologinen puolustuskyky alentunut. Suurimmat ryhmät ovat syöpää sairastavat lapset, kantasolusiirron saaneet lapset ja kiinteän elimen siirron saaneet lapset. Uuden lastensairaalan immunosuppressioyksikkö tulee käsittämään vuodeosaston ja poliklinikan ja anestesiatoimenpideyksikön (toimenpide+heräämö+-kantasolukeräys) lisäksi koko lastensairaalan päiväsairaalan. Keskittämällä immunosuppressiiviset potilaat omaan yksikköön päästään siihen tavoitteeseen, että potilas voi pysyä paikoillaan ja hoitohenkilökunta liikkuu potilaan luokse. Uuden toimintaprosessin avulla potilaat ovat paremmassa suojassa infektioilta, kun liikkuminen minimoidaan. Osastosihteerit sijoitetaan ydintoiminnan eli potilashoidon lähelle, ei omiin erillisiin tiloihin kuten nyt. Uuden lastensairaalan immunosuppressioyksikössä on neljä alakokonaisuutta: vuodeosasto, päiväsairaala, anestesiayksikkö ja poliklinikka. Vuodeosastolla potilaspaikkoja on 26, päiväsairaalassa 14 ja poliklinikalla 5 vastaanottohuonetta. Lisäksi yksi potilashuone on varattu saattohoitopotilaalle, minkä vuoksi siihen on yhdistetty vanhempien erillinen huone väliovella (saattohoitosviitti) ja mahdollisimman suora uloskäynti. Immunosuppressioyksikössä potilaiden suojaaminen on keskeistä sekä reititettäessä sisääntuloa ulkoa yksikköön että yksikön sisällä: potilaiden lisäksi vanhempien ja henkilökunnan liikkuminen yksikön sisällä mahdollisimman vähäiseksi - huoneiden sijoittelu tärkeää. Vuodeosaston kaikki huoneet (26) ovat yhden hengen vuodesulkuisia eristyshuoneita, joissa kaikissa on ylipaineistusmahdollisuus. Koko vuodeosaston alueella on lievä ylipaine. Kolme vuodeosastohuonetta on ns. inhalaatiohuoneita, joissa ilmanpoisto on tärkeää kuten myös mahdollisuus yli- ja alipaineistukseen. Kymmenessä potilashuoneessa tulee olla hemodialyysimahdollisuus eli vesipiste. Vuodeosastolla on yksi ja päiväsairaalan ja poliklinikan välimaastossa yksi kaksiosainen tutkimus-, näytteenotto- ja hoitohuone, jotka on erityisesti suunniteltu tämän yksikön toimintaa varten. Nämä huoneet ovat kaksiosaisia siten, että pienemmällä puolella voidaan hoitaa potilasta ja samaan aikaan suuremmassa osassa voi useampi sairaanhoitaja tehdä työtään (näyteputkien keräys, katetrien osien laitto valmiiksi, putkiposti jne.) Erityistyötä tekevien sairaanhoitajien huone on toimistotila, jossa työskentelee viisi sairaanhoitajaa: kantasolusiirtohoitaja, elinsiirtohoitaja, hoidonvaraaja, tutkimushoitaja ja hoitoprotokollakoordinaattori. Afereesi-huoneessa tehdään kantasolukeräyksiä ja fotofereesejä sekä sulatetaan nestetypessä olleet siirteet. Osa keräyspotilaista tarvitsee anestesiaa toimenpiteen aikana. Dialyysitoiminnan vuoksi on oltava pieni tekninen tila, vesihuone. Jokaisessa eristyshuoneessa tulee olla WC, ja tarvittaessa päiväsairaalassa ja poliklinikalla on voitava yksi WC muuttaa eristys-WC:ksi (esim. ESBL-eristys) Immunosuppressio-yksikön poliklinikalla on viisi vastaanottohuonetta, joissa on mahdollista tehdä lääkäri-sairaanhoitaja-parityöskentelyä. Päiväsairaalassa hoidetaan sairaalan päiväsairaalahoitojaksoista kaikki ne, jotka eivät edellytä anestesiaa. Mukana on myös potilaita, joilla puolustuskyky ei ole alentunut. Tavallisimpia ovat suolisto- tai reumasairauksia sairastavat potilaat. Päiväsairaalan potilaat ovat kaikki niin sanottuja puhtaita potilaita eli heillä itsellään ei ole infektiota. Päiväsairaala jakautuu toiminnallisesti kahteen osaan; immunosuppressiossa olevien osa ja eiimmunosuppressiossa olevien paikat. Osa potilaista saa hoitoa muutaman tunnin ajan, jolloin samalla potilaspaikalla hoidetaan kahta potilasta saman päivän aikana (aamu- ja iltapäiväpotilas). Päiväsairaalassa on sekä yhden että useamman potilaan hoitohuoneita. 38/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.3. 30.04.2015d Leikkaus- ja anestesiatoiminta Uuden lastensairaalan leikkaus-, toimenpide- ja anestesiayksikön tehtävänä on tarjota kattavat palvelut kaikelle pediatriselle anestesiaa edellyttävälle toiminnalle huomioiden myös valtakunnalliset erityisvastuut. Toiminta sisältää kaikki lastenkirurgian ja pediatrian erikoisalat sekä lastenneurologian kun lapsille tehdään leikkauksia, toimenpiteitä tai tutkimuksia anestesiassa. Yksikön toiminta jakautuu pääosin seuraaviin toimintaympäristöihin: 1) Leikkaussalit, 2) Sydänkatetrointilaboratorio, 3) Päiväkirurgia, 4) Hammashoito, 5) Heräämöt, 6) Ulkokenttäanestesiat uuden lastensairaalan sisällä ja ulkopuolella. Varsinaisen leikkausosaston keskeisimmät potilaiden lastenkirurgiset erikoisalat ovat thorax-, sydän- ja elinsiirtokirurgia, ortopedia, gastrokirurgia, urologia, neurokirurgia ja plastiikkakirurgia. Uuteen lastensairaalaan siirtyvä toiminta: Elektiivinen lasten neurokirurgia on siirtynyt Lastenklinikalle jo aiemmin. Päivystyksellinen lasten neurokirurgia, mukaan lukien lasten monivammat, on myös siirtynyt vuoden 2014 lopussa lastensairaalan toiminnaksi. Lisäksi siirtyvät Husuken kaikki lasten leikkaukset ja kuvantamistutkimukset. Päiväkirurginen toiminta uudessa lastensairaalassa kolminkertaistuu nykyiseen verrattuna kun Silmä-Korvasairaalasta siirtyy kokonaisuudessaan lasten päiväkirurgiset KNK- ja silmätoimenpiteet. Lisäksi jatkossa harkitaan Jorvin sairaalan lasten päiväkirurgisen toiminnan (tai osan siitä) siirtymistä uuden lastensairaalan päiväkirurgiseen yksikköön. Uuden lastensairaalan kaikki anestesiaa edellyttävä invasiivinen toiminta pyritään keskittämään samaan tilaan (kerrokseen) tavoitteena potilasturvallisuuden varmistaminen sekä tila- ja henkilöstöresurssien optimaalinen käyttö. Poikkeuksena ovat immunosuppressiiviset potilaat, joiden anestesiat jatkossakin tehdään immunosuppressiivisessä yksikössä (ks 4.2.) Kriittisesti sairaiden potilaiden vaativien hoitojen äkillinen tarve on jokapäiväistä lastensairaalan toimintaympäristössä, joten tarvitaan mahdollisimman nopeasti kaikki keskeiset osaajat, laitteet ja välineistö potilaan lähelle. Keskitetyllä toimintamallilla pystytään takaamaan paras mahdollinen tulos. Sydänkatetrointilaboratorio siirtyy leikkausosaston yhteyteen (saliksi), jolloin voidaan tukeutua joustavasti muihin toimintaprosessia tukeviin resursseihin (sydänkirurgit, anestesiologit, hoitajat ja välineistö). Samanlaista synergiaa haetaan myös ison leikkausosaston ja päiväkirurgian toimintojen sijoittelulla toistensa läheisyyteen samaan kerrokseen. Hammasanestesiatoiminnan perustelut ovat analogiset. HUS-Kuvantamisen tarjoamat magneettikuvaukset (MK) tehdään lapsille yleensä sedaatiossa tai yleisanestesiassa (MK-tilat kellarikerroksessa). MK-anestesioiden sekä muiden vaativien tutkimusten jälkeen potilaat kotiutetaan uudessa lastensairaalassa suoraan heräämöstä. Nykyisin potilaat menevät heräämöstä vielä esim. päiväsairaalaan ja kotiutuvat vasta sieltä. Leikkaukseen kotoa (LEIKO)-toiminta: Aiemmin potilaat tulivat toimenpiteisiin vuodeosastojen kautta ja siirtyivät sieltä leikkausosastolle. Uuden lastensairaalan leikkaus-, toimenpide- ja anestesiayksikön merkittävin uusi prosessi on LEIKO-toiminta. Siinä potilaat tulevat leikkaukseen, toimenpiteeseen tai tutkimukseen suoraan kotoa ja jäävät 1-2- päiväksi sairaalaan. Nämä potilaat on etukäteen varmistettu ja valmisteltu tähän toimintamalliin sopiviksi LEIKO-hoitajien toimesta. Osa potilaista käy arviossa ja valmisteluissa preoperatiivisella poliklinikalla. N. 90 % leikkausosaston potilaista tulee suoraan kotoa (tai potilashotellista tms.) leikkaus- ja anestesiayksikön odotus- ja valmistelutilaan. Vuodeosastoilta (valmisteltuina leikkaukseen) arvioimme tulevan jatkossa vain n. 10 % potilaista. Nämä ovat potilaita joiden lääketieteellinen tila tai kunto edellyttää vuodeosastohoitoa etukäteen (vuodepotilaat, traumat, IVnestehoidot ym.). 39/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Tilatarve: Varsinaiselle leikkaus- ja anestesiaosastolle rakennetaan kahdeksan leikkaussalia ja yksi sydäntutkimusten katetrointisali aputiloineen. Leikkaussalien koot vaihtelevat 49 m2 ja 100 m2 välillä, suurin yksittäinen toimenpidesali on Thorax- ja sydänkirurgiasali. Leikkausosaston varastotilat rakennetaan vastaamaan lastensairaalan erityisvaatimuksena olevaa runsasta erikokoisten välineiden ja tarvikkeiden määrää ja lisääntyvää laitetarvetta. Myös muut toimintaa tukevat tilat mitoitetaan toiminnan edellytysten mukaisesti. Sydänsalia on tarkoitus käyttää myös ns hybridisalina. Optimaalisesti sekä varsinainen leikkausosasto että päiväkirurgia sijaitsevat samassa kerroksessa, jolloin saavutetaan selkeitä synergiaetuja esim. heräämö-, varasto- ja huoltotilojen suhteen. Päiväkirurgisia leikkaussaleja on kolme, lisäksi niiden yhteyteen sijoitetaan yksi toimenpidehuone anestesiassa tehtäviä hammastoimenpiteitä varten. Tulevaisuudessa leikkaussaleja ei erotella ainoastaan raskaaseen leikkaustoimintaan tai päiväkirurgiseen toimintaan soveltuviksi vaan ne soveltuvat molempiin käyttötarkoituksiin ja niiden käyttötarkoitusta voidaan vaihdella päivittäisen potilashoidon tarpeen mukaisesti. Päiväkirurginen toiminta edellyttää potilaiden saapumisen ja kotiuttamisen tiloja, jotka mitoitetaan ja suunnitellaan lapsipotilaiden ja perheiden vaatimusten ehdoilla tukemaan sujuvaa ja turvallista hoitoprosessia. Nykyiseen toimintaan verrattuna tarvitaan lisääntyvän toiminnan (salit) lisäksi sekä tilaa (odotus-valmistelu) että henkilöstöä vastaanottamaan nämä osin porrastetusti tulevat LEIKO- ja PÄIKI-potilaat. Valmistelutiloissa potilaat haastatellaan, mahdollisesti esilääkitään ja laitetaan puudutusvoide. Jokaisella lapsella on mukana yksi (tai 2) vanhempi. Uudessa toiminnassa vanhemmat voivat olla lapsen tukena pääsääntöisesti siihen saakka kunnes lapsen anestesia indusoidaan (lapsi nukahtaa), jonka jälkeen vanhemmat ohjataan odotustilaan odottamaan lapsen anestesian loppumista ja lapsen paluuta heräämöön. Erityishuomioita: Leikkausosaston ja teho-osaston toiminnat ovat toisiaan tukevia ja toisistaan riippuvaisia. Vanhalla lastenklinikalla ko. tilojen tilaratkaisu on ollut ihanteellinen. Uudessa lastensairaalassa nämä toiminnat ovat päällekkäisissä kerroksissa ja yhteys turvataan hyvällä kulkuyhteydellä (iso varmatoiminen hissi). Leikkaussali- ja heräämötoiminnat tulevat sijaitsemaan uuden lastensairaalan kolmannessa kerroksessa ja teho-osasto neljännessä kerroksessa. 4.4. Tehohoito Uudelle teho-osastolle suunnitellaan 16 jatkuvasti käytettävissä olevaa tehohoitopaikkaa neljään neljän potilaan hoitomoduuliin ja kaksi erillistä yhden potilaan eristyshuonetta. Yksilölliset potilaspaikat sekä asianmukaiset omaisten tilat tukevat paitsi omaisen läheisyyttä lapsensa luona myös hoitoresurssien tarkoituksenmukaista ja joustavaa käyttöä. Merkittävin muutos vanhaan toimintaan verrattuna tulee olemaan lapsen vanhemman mahdollisuus olla mukana ympärivuorokautisesti lapsensa tehohoidossa. Jokaisen potilaan hoito tapahtuu yksilöidyssä hoitopaikassa. Jokaiseen hoitopaikkaan liittyy omaisentila sekä koko 4 paikan moduulia palveleva lääkinnällisten ja hoidollisten tukitoimien alue (akuutit lääkkeet ja nesteet, lääkintä- ja hoitotarvikkeet ja –välineet, huuhteluhuone, WC ja suihku). Lisäksi kahdelle potilaspaikalle rakennetaan vaihtoehtoinen yhden potilaan eristyshuonemoduuli. Nämä moduulit rakennetaan eristyksen vaatimat paineistusolot mahdollistaen (yli-, ali- tai normaali paine). Molemmissa eristysmoduuleissa on yksi potilaan hoitopaikka, lääkinnällinen ja hoidollinen tukitoimien alue, omaisentila sekä paineistuksen vaatimat käyntisulut. Teho-osastolle suunnitellaan myös saattohoitohuone. 40/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Potilasmoduuliin on leveä liukuovi- ja käytäväyhteys, jossa mahtuu kuljettamaan isoissa tehohoitosängyissä makaavia potilaita tuki- ja valvontalaitteineen sekä infuusiotelineineen potilaspaikalle tai leikkaussaliin ja erikoiskuvantamistutkimuksiin. Jokaisella potilaspaikalla on tilaa omaisille ja käynti etäämmällä teho-osaston alueella sijaitsevaan omaistenhuoneeseen, jossa ovat wc:t ja suihkut sekä päiväsalityyppisesti väljempää oleskelutilaa omaisille. Eristysmoduulissa hoidossa olevan lapsen omaiset eivät käytä yleistä omaistenhuonetta, vaan heidän kulkunsa tapahtuu vanhempainhuoneen käyntisulusta suoraan eristysmoduulin omaisentilaan ja lapsen potilaspaikalle. Eristysmoduulin omaisentila varustetaan WC:llä ja suihkulla. 4.5. Päivystyspoliklinikka Päivystyskysynnän arvioidaan kasvavan HUS-erva-alueen väestöennusteen (7 %) verran. Käyntimäärä v. 2021 erikoissairaanhoidon päivystyksessä on tällöin n. 18 500 ja terveyskeskuspäivystyksessä n. 23 000, yhteensä n. 41 500 (Taulukko 7). Uuteen lastensairaalan luodaan toiminnallisesti aito yhteispäivystys, jossa potilasohjaus tapahtuu potilaiden tarvitseman diagnostiikan ja hoidon mukaan eikä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivystyspotilas ohjataan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekemän triage-arvion perusteella suoraan sopivalle hoitotasolle (sairaanhoitaja-vastaanotto, päivystävä yleislääkäri tai lastenlääkäri). Uusia lastensairaalan päivystyksen potilasryhmiä vuoteen 2017 mennessä ovat 0-15vuotiaat leuka- ja suukirurgiset potilaat ja plastiikkakirurgiset päivystyspotilaat. Heti päivystykseen saapuessa perhe kohtaa ammattitaitoisen vastaanottavan sairaanhoitajan. Vastaanottava hoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden (triage) ja resurssien tarpeen tarvittaessa yhdessä lääkärin kanssa. Arvion perusteella potilas saattajineen ohjataan hoidon tarpeen mukaiselle hoitolinjalle: 1) Ensihoitolinja: potilailla välitön hoidon ja tutkimusten tarve (esim. kouristus, monivamma) 2) Runsaasti resursseja tarvitseva linja (esim. vaikea infektio, krooninen suolistosairaus, akuutti psykoosi) 3) Vähän hoito- ja tutkimusresursseja tarvitseva linja (esim. flunssa, korvakipu, silmätulehdus); hoitajavastaanotto tai fast track Potilailla voi olla tartuttavuuden ja/tai infektioherkkyyden vuoksi tarve eristystiloille, joihin heidät ohjataan suoraan vastaanotosta tai erillisestä sisäänkäynnistä. Muutoksena nykyisiin tiloihin on huoneiden toiminnallinen samankaltaisuus, keskusvalvonta ja henkilöstön työrauhasta ja keskittymisestä huolehtiminen järkevällä suunnittelulla. Nämä ovat keskeisiä potilasturvallisuutta lisääviä uudistuksia, samoin suunniteltujen avokanslioiden sijoitus tarkkailua vaativien tilojen yhteyteen. Toiminta jaetaan ym. kolmeen linjaan, joiden väliin sijoitetaan vain henkilöstölle tarkoitetut kulkuyhteydet. Perheet kulkevat näissä tiloissa vain saatettuina. Päivystyspoliklinikalle on suunniteltu 12 seurantapaikkaa, 3 eristyshuonetta, 3 ensihoitopaikkaa, 4 lepopaikkaa ja muita odotuspaikkoja. Seurantapaikat mahdollistavat yksittäisten potilaiden hoidon ja seurannan jopa yhden yön yli niin, ettei potilasta tarvitse ottaa osastohoitoon. Tämä edellyttää keskeistä työtapojen muutosta myös henkilöstöltä. 41/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Vähän hoito- ja tutkimusresursseja tarvitsevalla linjalla potilaiden määrä on suuri, joten infektiosesonkien aikana odotustilan jakamisen tulee olla mahdollista. Vaikka odotusajat uusilla järjestelyillä pyritäänkin minimoimaan, sesonkiaikana jonojen muodostumista ei voitane välttää ja tällöin infektiot tarttuvat helposti. Eri-ikäisille potilaille varataan ikää vastaavaa viihdykettä odotus- ja tutkimusajaksi. Laboratorion ja kuvantamisen läheinen sijainti on keskeistä potilaiden joustavan hoidon ja turvallisuuden kannalta. 4.6. Ajanvarauspoliklinikka Kaikki polikliiniset potilaat tullaan hoitamaan ajanvarauspoliklinikkatoimintaan suunnitellulla yhteisellä alueella. Tämä poikkeaa merkittävästi nykyisestä tilanteesta, jossa kullakin erikoisvastaanotolla on oma autonomiansa ja pitkäaikainen traditio toimintamalleilleen. Kokonaiskäyntimäärän ennustetaan olevan n. 88 000 käyntiä vuodessa eli n. 380 vastaanottokäyntiä jokaisena arkipäivänä. Sähköisen asioinnin avulla potilaat voivat etukäteen varata aikansa ja täyttää ennakkokyselyitä vastaanottoa varten internetissä (esim. nykylääkitys, suurimmat kysymykset/ongelmat, todistusten ja reseptien tarve). Vastaanottopäivän suunnitellun ohjelman (potilas/ lääkäri/ erityistyöntekijä) voi tarkistaa etukäteen ja sairaalaan saapumisen ja itseilmoittautumispisteen kautta ilmoittautumisen jälkeen potilas ohjataan “GPS-paikannuslaitteen” (esim. tablettitietokone) avulla oikeaan vastaanottohuoneeseen. Samanaikaisesti myös hoitohenkilökunta pystyy seuraamaan potilaan etenemistä sairaalassa. Sairaanhoitajavastaanottoja tullaan myös hallitusti lisäämään, jolloin tämä toiminta korvaa lääkärin vastaanottoja. Osa vastanottokäynneistä voi toisaalta korvautua sähköisellä asioinnilla (esim. insuliinipumppupotilas purkaa itse tiedot pilvipalveluun, minkä jälkeen hoitohenkilökunta antaa siitä sähköisen palautteen) ja näin varsinainen käyntiväli harvenee. Jotta tämä etä- ja omahoito sujuu kitkatta, tarvitaan nopea ja helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä ja helposti siirrettävät tietokoneet (tablettitietokone tms.) sekä henkilökunnalle rauhallinen työtila e-asiointiin. Poliklinikalla on oltava valmius telelääketieteeseen, jonka välityksellä voidaan tarjota konsultaatioita koti- tai ulkomaan sairaaloille. Keskeinen uudistus poliklinikkatilojen rakenteessa on vastaanottohuoneiden mitoittaminen potilaan läsnä ollessa tehtävän työn tarpeisiin ja varaamalla tilaa muuhun kuin välittömään potilashoitoon liittyvään toimisto- yms. työhön vastaanottohuoneiden välittömästä yhteydestä. Tämä ”takatoimisto” toteutetaan toiminnan edellytysten mukaisena ”monitilatoimistona” siten, että erityyppisille toimistotyön työskentelymuodoille varataan riittävästi tarkoituksenmukaista tilaa. Vastaanottohuoneiden mitoituksessa ja varustelussa huomioidaan vastaanottotyyppikohtaiset vaatimukset sekä opetustoiminnan mahdollistaminen poliklinikalla. Potilaiden saapumisen, ilmoittautumisen ja odottelun tiloissa huomioidaan eri-ikäisten lapsipotilaiden vaatimukset. Poliklinikkahuoneissa pyritään muuntojoustavuuteen, mikä takaa tilojen monikäyttöisyyden ja niiden joustavan käytön käyttötarpeen muuttuessa. Käytännössä huoneet suunnitellaan pääosin yhdenmukaisina lukuun ottamatta niitä huoneita, joihin tarvitaan erityisvarustus tai –laitteita; huonekokoja on kaksi (standardi ja tilava). Vastaanottohuoneiden käyttöasteen parantamisen edellytyksenä on reaaliaikaisen tilahallintaohjelman käyttöönotto. Ajanvarauspoliklinikalle on suunniteltu 59 vastaanottohuonetta jaettuna neljään moduuliin. Moniammatillista yhteistyötä varten on poliklinikka-alueelle varattu monimuotoisia potilaskäyttöön suunnattuja neuvottelutiloja, joita käytetään mm. ryhmävastaanottoihin, opetustilanteissa ja perheiden kanssa käytäviin hoitoneuvotteluihin. Nämä tilat varustetaan telelääketieteeseen sopivilla laitteilla. Lisäksi on 8 toimenpide-, hoito- ja tukimushuonetta. 42/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Kaikkiin vastaanottomoduuleihin liittyy vastaanottohuoneiden lisäksi ilmoittautumista ja infoa palveleva vastaanotto- ja neuvontapiste (front desk), hoitotyöhön tarkoitetut mittausja ohjaustilat sekä takatoimisto vastaanoton vaatimalle toimistotyölle. Erityistyöntekijät Sairaalan erityistyöntekijät (esim. fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntyöntekijät, kuntoutusohjaajat, neuropsykologit, puheterapeutit, ravitsemusterapeutit) jalkautuvat poliklinikoille, vuodeosastoille ja päiväkeskukseen (neurologinen päiväkeskus sijoittuu peruskorjattavaan Lastenklinikan kiinteistöön) potilaiden luokse. Valtaosa erityistyöntekijöiden potilasvastaanotoista ja perhetapaamisista tehdään vuodeosastojen potilashuoneissa tai ajanvarauspoliklinikan vastaanottohuoneissa, jotka varustetaan fysio-, toiminta, puheterapia- tai neuropsykologin tarvitsemalla varustuksella. Toimintaterapiaa varten varustetaan lisäksi yksi ortoosihuone erikseen poliklinikalle. Perheneuvotteluja varten ovat myös neuvotteluhuoneet käytettävissä. Fysioterapiatoiminta edellyttää myös toiminnan omien erityistilojen suunnittelua. Nämä tilat sijoitetaan Lastenklinikalle, lukuun ottamatta vaativimpia liikuntasalia ja kuntosalia, jotka suunnitellaan uuden lastensairaalan kiinteistöön. Erityistyöntekijät tarvitsevat myös jaettua toimistotilaa. Nämä sijoitetaan monitilatoimistoalueelle sekä uuteen lastensairaalarakennukseen että Lastenklinikan kiinteistöön. 4.6.1. Liikuntasali ja kuntosali Fysioterapiatoiminta jakautuu sekä uuteen lastensairaalaan että vanhaan Lastenklinikkaan päiväkeskustoiminnan yhteyteen. Fysioterapian toimintaa varten uuteen lastensairaalaan rakennetaan noin 80 m2 liikuntasali ja noin 60 m2 kuntosali sekä niiden varastot. Näille toiminnoille tarvitaan myös pukuhuonetilat. Nämä tilat sijaitsevat 2. kerroksessa ajanvarauspkl:aan liittyen. Vastaanottotoiminnan ulkopuolella nämä tilat voivat olla koko sairaalan yhteiskäytössä. 4.7. Opetus- ja tutkimustoiminta Uudessa lastensairaalassa käytetään hyväksi modernia opetusteknologiaa ja uusimpia opetus- ja oppimismetodeja. Tilat ja opetusvälineet suunnitellaan tämän tavoitteen mukaisesti. Perinteinen luento-opetus on vähenemässä ja korvautumassa interaktiivisilla opetusmetodeilla. Pienryhmäopetusten määrät lisääntyvät. Lääketieteen kandidaattiopetuksen tarvitsemiin tiloihin kuuluvat uuteen lastensairaalaan suunniteltu monikäyttöinen luentosalitila, jonka ympärille on ryhmitetty 2 pienempää neuvottelu- / ryhmäopetustilaa. Poliklinikkaopetukseen käytetään potilashuoneita, joita voidaan käyttää myös normaaliin potilastyöhön ja muuhun opetukseen. Opetuksen tarvitsemat tilat on integroitu koko sairaalan toimintaan, koska opetus kattaa kaikki sairaalan kliinisten toimintojen alueet. Opetustoiminnan mahdollistaminen aidossa potilaan hoitoympäristössä edellyttää toiminnan edellyttämän lisätilatarpeen mitoittamista ydintoiminnan tiloihin. Esimerkiksi osassa ajanvarauspoliklinikkatoiminnan vastaanottohuoneista on varattu opiskelijoiden läsnäoloon suurentamalla harkittua määrää vastaanottohuoneista. Hoitotyön opiskelijoiden opetustoiminta tapahtuu osastojen toiminnan sisällä ja aiheuttaa lisäkuormitusta lähinnä pukuhuoneisiin ja taukotiloihin. Hoitotyön opiskelijat tarvitsevat myös kirjastopalveluita ja nettiyhteydet. 43/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Varsinaiset opetustoimintaan varattavat erilliset tilat sijoittuvat rakennukseen siten, että ne tukevat opetustoiminnan lisäksi myös sairaalan omaa toimintaa. Esim. neuvottelutilat ovat yhteiskäytössä ja kaikkien toimijoiden varattavissa. Kliinisen opetuksen yksikköön kuuluvat simulaatiokeskus, moniopetustila ja sitä reunustavat 2 ryhmätyö-/neuvotteluhuonetta. Nämä tilat sijoitetaan uuteen lastensairaalaan. Sen sijaan opetus- ja tutkimustoiminnan kanslia- ja toimistotilat, jotka sijoitetaan lääkäreiden ja erityistyöntekijöiden monitilatoimistoalueelle, sijoitetaan remontoitavaan Lastenklinikan kiinteistöön. Toisena isona luentosalina opetusta palvelee Lastenklinikan vanha suuri luentosali (Niilo Hallman-sali). Myös kliininen tutkimus integroituu uudessa lastensairaalassa muuhun sairaalatoimintaan; tutkimuspotilaat tutkitaan pääsääntöisesti ajanvarauspoliklinikan tiloissa. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset tehdään sairaalan tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa. 4.8. 4.8.1. Diagnostiikka Laboratorio HUSLABin toimipiste uudessa lastensairaalassa tukee paikallista ja akuuttia lastentautien kliinis-kemiallista, hematologista, mikrobiologista ja patologian näytteenottoa sekä laboratoriodiagnostiikkaa. Laboratorion toimipiste sijoitetaan lähelle päivystystä ja ajanvarauspoliklinikkaa, jolloin se nopeuttaa laboratoriopalveluja näiden toimintojen osalta ja lyhentää lapsipotilaiden ja henkilökunnan matkoja sairaalan sisällä ja liikkumiseen kuluvaa aikaa. Kiireellisiä laboratoriotutkimuksia tai huonosti säilyviä analyysejä, kuten verikaasunäytteitä lukuun ottamatta uuden lastensairaalan laboratoriodiagnostiikan analyysitoiminta keskitetään syksyllä 2015 valmistuvaan HUSLABin uuden toimitalon keskuslaboratorioon, Haartmaninkatu 3. Valtaosa potilasnäytteistä lähetetään putkipostilla tai muulla kuljetuksella analysoitaviksi keskuslaboratorioon. Myös uuden lastensairaalan tarvitsemat näytepalvelut (mm. hematologiset luuydinpreparaatit) valmistetaan ja värjätään keskuslaboratoriossa. Meilahden päärakennuksessa sijaitseva verikeskus palvelee uutta lastensairaalaa toimittamalla tuotteensa (puna- ja valkosolut, trombosyytit ja erilaiset verija plasmavalmisteet) lastensairaalaan. Näyte- ja verivalmisteiden kuljetus perustuu pääosin putkipostiin, joten toimiva ja riittävän laaja putkipostiverkosto sekä uudessa lastensairaalassa sijaitsevat putkipostiasemat ovat olennaisia toiminnalle. Laboratorion toimipisteessä hoidetaan kolmessa näytteenottohuoneessa ja kahdessa WC-tilassa lasten polikliininen näytteenotto. Polikliinisten näytteenottojen takana sijaitsevassa varsinaisessa laboratoriotilassa suoritetaan näytteiden lajittelu ja käsittely, toimitus eteenpäin putkipostilla sekä ympärivuorokautinen akuutti laboratorioanalytiikka. Laboratoriotilojen yhteydessä sijaitsee myös lastensairaalan omia hematologeja ja hemato-patologiaa palveleva mikroskooppihuone monikanavaisine opetusmikroskooppineen, johon HUSLABin keskuslaboratoriossa värjätyt potilasnäytteiden näytelasit toimitetaan. Immunosuppressiivisten potilaiden näytteet otetaan immunosuppressioyksikön monikäyttöisessä toimenpide- ja näytteenottohuoneessa. Oma näytteenottopiste vähentää näiden potilaiden infektiovaaraa ja parantaa potilaiden viihtyvyyttä. Uudet tilat mahdollistavat laboratoriotoiminnan sijoittamisen pienempään tilakokonaisuuteen verrattuna aikaisempiin Lastenklinikassa sijaitseviin tiloihin. Polikliinisten näytteenottohuoneiden, WC-tilojen ja varsinaisen laboratorio- ja lajittelutilan läheinen sijainti mahdollistaa paremmat ja sujuvammat toimintaprosessit ja lyhentää näytteiden kuljetukseen ja käsittelyyn sekä lähetykseen kuluvaa aikaa, ylläpitää ja parantaa näytteiden laatua ja lyhentää uuden lastensairaalan laboratoriotoimipisteessä tehtävien tutkimusten vastausviivettä. 44/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.8.2. 30.04.2015d Kuvantaminen Kuvantamisen toimintojen tilat suunnitellaan liikelaitoksen ehdottamassa laajuudessa sairaalan uudisrakennukseen. Tilojen mitoituksessa on otettu huomioon toiminnan edellytysten lisäksi toiminnan hajasijoittuminen kiinteistöön, mikä saattaa edellyttää tiettyjen potilaan valmistelun ja henkilökunnan tilan lisätarvetta. Huoneet on varustettava rakenteellisesti suurimman suojauksen vaativan laitteiston mukaisesti, koska koneiden hankinta on myöhemmin kuin rakennustekniset työt. Rakenteet eivät saa olla kilpailutuksessa valinnan esteenä. Tietokonetomografia (TT) sijaitsee ensiavun välittömässä yhteydessä, jolloin traumapotilaan siirtyminen kuvaukseen ja takaisin ensiapuun on nopeaa ja turvallista. TT:n valmistelutilassa potilaan riisuminen ja laskimokanyylin laitto tapahtuu rauhassa, ja eristyspotilas voi odottaa muista potilaista erillään. TT-huoneessa ei ole kovaa ääntä ja lämpöä tuottavaa koneistoa, eikä rumia teknisiä laitteita (konehuone, tekninen tila). Raaja-TThuoneessa kuvataan nivelmurtumat vähäisemmin sädeannoksin ja preoperatiiviset alaraajojen rasituskuvat nykyistä tarkemmin. Laite on pieni, hiljainen ja nopea. Vierekkäin sijaitsevat natiivikuvaus- ja UÄ-huoneet minimoivat odotusajan myös ruuhkahuipuissa – lapset pääsevät nopeasti eteenpäin lääkärin hoitoon. UÄ-toimenpiteet tehdään päiväkirurgiassa, mikä parantaa anestesioiden ja toimenpiteiden turvallisuutta, sama reitti kaikkiin toimenpiteisiin. Samassa anestesiassa voidaan tehdä useita toimenpiteitä. Radiologin oma toimenpidekärry sijaitsee päiväkirurgiayksikössä. Harvinaistuviin läpivalaisu(LPV-)tutkimuksiin tulee lapsia koko HUS ERVA-alueelta, mikä turvaa osaamisen ja siten tutkimusten korkean laadun sekä säteilyn käytön optimoinnin. Lapsi kuvataan maan osaavimmissa käsissä optimoidulla laitteella. Uusi LPV-laite mahdollistaa kaikkien muiden toimenpiteiden paitsi radiologisten angiografioiden teon Lastensairaalan omissa tiloissa. Lasten, perheiden ja anestesiatiimin siirtymiset Meilahteen vähenevät. LPV-huoneeseen liittyy steriilivarasto ja huuhteluhuone, joten pelottavat välineet eivät ole lapselle näkyvissä, huone voidaan sisustaa kodinomaisemmin tai laite koristella esim. Linnanmäki-tyyliseksi. Tutkimuksiin tarvittavat välineet ovat piilossa lapsen silmistä omassa varastossaan. Varjoaineilla on oma lääkehuoneensa turvallisesti vain henkilökunnan ulottuvissa. Sanelu- ja demotilat sijoitetaan erilleen potilaan kulkureitistä, lapsipotilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät keskustelut eivät kuulu muiden kuin asianosaisten korviin, tietosuoja paranee. Jotta lapset kuvataan aina oikein, radiologien työtila sijaitsee lähellä röntgenhoitajien työpisteitä. Kahden magneetin MK-osasto sijaitsee kellarikerroksessa. Lapsi tulee anestesiakuvaukseen samaa reittiä kuin muihinkin päiväanestesiaa vaativiin tutkimuksiin, ei siis vuodeosaston kautta. Kaksi rinnakkaista MK-laitetta mahdollistaa potilaiden pääsyn kuvaukseen sovittuna aikana ja päivystystutkimusten ajoituksen. Lastensairaalan oma lasten valmisteluun ja kuvaukseen perehtynyt henkilökunta tekee kaikki tutkimukset. Magneettikuvausten anestesioita voidaan vähentää, kun pikkukoululaiset voivat kokeilla pötköttelyä, kuulokkeita ja laitteen kovia ääniä MK-osaston harjoitusmagneetissa (ns. mock MK) etukäteen. Erilliset liikuteltavat natiivi- ja UÄ-kuvauslaitteet sijoitetaan immunosuppressioalueelle (omaan huoneeseen) ja teho- leikkaussaliosastolle (omaan huoneeseen). 45/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.8.3. 30.04.2015d Kliininen neurofysiologia Akuutisti hermostoon vaikuttaviin sairauksiin sairastuneille lapsille tarjotaan diagnostiikkaa varten oleelliset KNF-tutkimukset kellonajasta riippumatta. Uudessa lastensairaalassa päivystysajan sujuvamman toiminnan mahdollistaa suunniteltu KNF:n sijainti Video-EEG-yksikön välittömässä läheisyydessä, jolloin voidaan hyödyntää hoitajatyöpanosta nykyistä paremmin, kun KNF:n ja lastenneurologian yhteistyö Video-EEG-, EEGja unitutkimusten tekemisessä tiivistyy. KNF-osasto tullee myös sijaitsemaan lähempänä tutkimuksia tarvitsevia potilaita, mikä mahdollistaa tarpeeksi hyväkuntoisten potilaiden siirron KNF-osaston omiin tutkimushuoneisiin ja siten tutkimusten nykyisiä päivystysaikaisia tutkimuksia paremman laadun. Tutkimukset voidaan tehdä myös siirrettävillä laitteilla vuoteen vierellä. Hyvät ATKyhteydet mahdollistavat tutkimuksen reaaliaikaisen näkyvyyden sitä analysoivalle lääkärille sijainnista riippumatta. Toinen tutkimusten saatavuutta parantava asia tulee olemaan se, että teho-osastoilla olevat potilaat sekä akuutisti neurologisesti sairaat potilaat voivat olla jatkuvassa EEG-monitoroinnissa, jonka KNF muokkaa kliinikoiden (teho-osastojen lääkärit sekä lastenneurologit) tulkittavaksi potilasvuoteen äärellä. Määrällisesti suuri osa KNF:n toimintaa uudessa lastensairaalassa tulee edelleen olemaan polikliinisiä tutkimuksia sekä lastenneurologisille että pediatrisille potilaille. Tutkimuksista suurimman osan tekee hoitaja erikoisvarustellussa tutkimushuoneessa, lääkärin työaika kuluu tutkimusten analysointiin. Lääketieteen kehityksen myötä tutkimukset ovat teknisesti yhä haastavampia, mutta lapsipotilaan ja perheen kannalta tutkimukset helpottuvat koska on mahdollista yhdistää useampia eri mittauksia samaan tutkimukseen. Vaikka tutkimukset eivät ole invasiivisia, ovat ne usein raskaita perheille: esimerkiksi tavallisimpaan tutkimukseen uni-EEG:hen lasta valvotetaan edellisenä yönä ja hänet tuodaan 1.5 tunnin tutkimusajalle, jona aikana tutkimus esivalmistellaan ja rekisteröidään valvetta aktivaatioineen sekä spontaania unta. Adekvaatti tilojen suunnittelu tulee merkittävästi helpottamaan lasten kokemusta tutkimuksista: muun muassa nukahtaminen tulee helpottumaan oikein suunnitelluissa, äänieristetyissä ja pimennettävissä huoneissa, joissa on tarpeeksi tilaa vaikkapa lapsen nukuttamiseen omissa rattaissa ennen tutkimussänkyyn siirtoa. KNF-tutkimukset ovat erittäin herkkiä ulkopuolisille häiriöille. Tämä vuoksi tutkimushuoneilla on rakenteellisia erityistarpeita ja KNF-yksikkö ei saa sijaita lähellä sähkömagneettisen häiriön lähteitä (esimerkiksi hissit, isot kuvantamislaitteet). Sähköratkaisuissa tulee ottaa huomioon häiriötaso ja staattisen sähkön aiheuttamat sähköiskut tulee minimoida. Tutkimushuoneiden tulee täyttää ESD-standardit ja olla äänieristettyjä (lasten tulee nukkua tutkimushuoneessa lyhyessä ajassa). Tutkimusvalikoiman kasvaessa sekä laitteiden muuttuessa siisti jälkiasennusmahdollisuus sähkölaitteille tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Tutkimushuoneiden lisäksi osastolla tarvitaan analyysihuoneita. Analyysi on tarkkuutta vaativaa tietokonetyötä: lääkäri analysoi yhtä tutkimusta erikoisohjelmin, joissa usein katsotaan sekä sähkökäyriä että kuunnellaan äänimateriaalia ja katsotaan videokuvaa. Tämä vaatii henkilökohtaisesti asennetut näytöt ja koneen asetukset ja välttämättömän silmien lepuuttamisen vuoksi ajoittain täytyy olla mahdollisuus kohdistaa katse kauempana olevaan kohteeseen. Hoitajat tekevät myös tutkimusten esianalyysia, mitä varten tarvitaan hoitajatyöasemia. Lisäksi osastolla ja Video-EEG:ssa työskentelee 2.5 fyysikkoa pitäen KNF:n erikoislaitteistot toimintakykyisinä. Tutkimushuoneiden maksimaalista rauhoittamista varten olisi suotavaa, että KNFyksikköön tulisi erillinen käytävä potilaiden kululle tutkimushuoneisiin ja oma käytävä henkilökunnalle. Näin voidaan edistää häiriöttömyyttä, potilaiden yksityisyyttä sekä yksikön turvallisuutta. 46/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.9. 30.04.2015d Toimistotilat Uuden lastensairaalan tilamitoituksessa on kattavasti huomioitu potilastyöhön liittyvän toimistotyön vaatimat tilat. Yksiköiden tilavaatimuksiin on sisällytetty toimistotilaa potilaan hoitoon välittömästi liittyvän toimistotyön tarpeisiin. Näiden lisäksi sairaalan muihin tiloihin varataan riittävä määrä toimistotilaa sairaalan hallintoa ja henkilökunnan muuta toimistotilassa tehtävän työn tekemistä varten. Potilastyöhön tiiviisti osallistuvan henkilökunnan toimistotilojen tulee sijaita tiiviisti sairaalan ydintoimintojen yhteydessä, mutta sen sijaan hallinnon tilat ja useat muut toimistot voivat sijaita eri rakennuksessa. Neuvotteluihin perheen ja eri työntekijäryhmien välillä on käytettävissä kaikissa toimintayksiköissä lisäksi erilliset neuvotteluhuoneet. Lääkärit ja erityistyöntekijät tarvitsevat välillisiin potilastöihin (suunnittelu, tutkimustulosten tarkastelu, jatkosuunnitelmien teko jne.) toimistotiloja, jotka on suunniteltu uudessa lastensairaalassa monitilatoimistotilaksi. Valtaosa lääkäreistä, muista asiantuntijoista ja erityistyöntekijöistä työskentelee omassa toimistotilassa alle kolmasosan työajastaan. Noin 230 henkeä tarvitsee toimistotilaa, joka suunnitellaan ryhmiteltäväksi suurelta osin (3/4) uuteen lastensairaalaan. Loput toimistotiloista suunnitellaan sijoitettavaksi vanhan lastenklinikan peruskorjattavaan kiinteistöön. Uuden lastensairaalan tehokkaan johtamisen ja hallinnon mahdollistamiseksi hallinnon tilat mukaan lukien ylin johto ja linjojen johto suunnitellaan rakennettavaksi peruskorjattavan Lastenklinikan tiloihin. 4.10. Leikki- ja nuorisotoiminta Leikki- ja nuorisotoiminnan yksikön palvelut on tarkoitettu kaikille Lastensairaalassa hoidossa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Tiloja käyttävien potilaiden mukana on yleensä joko vanhempi tai joku henkilökunnasta. Lisäksi paikalla on usein sisaruksia, sukulaisia, ystäviä. Leikkiosaston henkilökunta järjestää tiloissa ohjattua yksilö- ja ryhmätoimintaa sekä erilaisia juhlia ja tapahtumia. Tilassa voidaan pitää myös perheen pienimuotoisia juhlia esim. lapsen syntymäpäivät tai konfirmaatio. Tilat ovat perheiden vapaassa käytössä 24/7. Tiloissa on yhtä aikaa hyvin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Siksi tarvitaan useampi huone, jotta voidaan mahdollistaa eri-ikäisten lasten ja nuorten aktiviteetit. Lisäksi potilaat tulevat usein pyörätuolilla, rattailla, sängyllä ja heillä on mukanaan hoitolaitteita. Isossa leikkitilassa on monipuoliset leikki- ja toimintatilat erilaisille leikeille esim. koti-, rooli, auto/liikenne- ja rakenteluleikeille ja peleille. Myös lapsen omatoimista liikkumista pystytään tukemaan kun tilassa mahtuu esim. ajamaan leikkiautolla, työntämään nukenvaunuja tai pallottelemaan. Uudet tilat mahdollistavat taaperoikäisten turvallisen leikkitilan rakentamisen. Lasten suosituimpiin leikkeihin kuuluva sairaalaleikki pystytään myös järjestämään paremmin ja näin voidaan auttaa lapsia jäsentämään ja käymään läpi sairaalakokemuksiaan. Sairaalaleikissä myös sisaruksilla on mahdollisuus leikin keinoin tarkastella ja tutustua sairaalan arkeen ja toimintaan. Taiteellisella ilmaisulla ja kokemisella on tärkeä merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnin kokemuksessa. Ateljeessa ja musiikki-/bändihuoneessa pystytään ohjattua toimintaa järjestämään nykyistä paremmin. Myös lasten ja nuorten omaehtoinen toiminta onnistuu nykyistä paremmin, kun välineet voidaan pitää esillä. Vesi- ja hiekkaleikki ovat pienemmille lapsille terapeuttisia ja rentouttavia toimintamuotoja. Nuorille on oma tila, jossa voidaan järjestää nuorille ohjattua kerhotoimintaa esim. iltaisin ja viikonloppuisin ja siellä nuoret voivat oleilla ja pelata ym. yhdessä omien kavereidensa tai ikätovereiden kanssa. Tämä mahdollistaa vertaistuen. 47/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Aistihuone on elämystila, jossa pyritään aktivoimaan kaikkia aisteja. Tilassa niin lapsilla kuin vanhemmillakin on mahdollisuus rentoutumiseen, stressin ja jännityksen lieventämiseen, tila soveltuu myös aistivammaisille sekä kehitysvammaisille. Valmistamishuone on koko sairaalan henkilökunnan käytössä oleva tila, jossa esimerkiksi pelokkaita lapsia (vanhemmat yleensä myös mukana) voidaan valmistaa tuleviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Sitä voidaan käyttää esim. preoperatiivisten käyntien yhteydessä sekä hoitoon liittyvien asioiden opetukseen ja kertaukseen. Tilassa on potilasja tutkimushuoneiden kalusteita sekä konkreettisia apuvälineitä ja lapsille/vanhemmille suunniteltua ohjausmateriaalia. On tärkeää suunnitella myös ulkoleikkitiloja (leikkiosaston yhteyteen), jotka olisivat helposti saavutettavissa, ja joissa olisi mahdollisuus leikkeihin ja ulkoiluun myös sängyllä tai pyörätuolilla. 4.11. Sairaalakoulu Sairaalakoulun toiminnot on suunniteltu sijoitettavaksi kokonaisuudessaan vanhan Lastenklinikan peruskorjattavaan kiinteistöön. 4.12. Opetuskeittiö Leikki- ja nuoriso-osaston yhteyteen suunnitellaan lastensairaalalle yhteinen opetuskeittiö, jossa mm. toimintaterapeutit tekevät arjen toimintoihin liittyviä arviointeja, ravitsemusterapeutit järjestävät potilaille ja vanhemmille esim. eri dieetteihin liittyvää ohjausta ja opetusta. Lisäksi leikki- ja nuorisotoiminta leipoo ja kokkaa opetuskeittiössä lasten ja nuorten kanssa, ja siellä voidaan järjestää kokkikerhoja kouluikäisille. 4.13. Vanhempien tilat Vuodeosastolla yön yli hoidossa olevan lapsen vanhemmalle varustetaan vuode lapsen läheisyyteen. Lisäksi lasten vanhemmille rakennetaan vuodeosastojen yhteyteen sekä teho-osastolle erillinen vanhempien lepohuone. Sisääntuloaulan läheisyyteen 4. kerrokseen rakennetaan vanhempien ”olohuone”, jossa mahdollistuu lepo, rentoutuminen ja tarvittaessa tietokonetyöskentely langattoman verkon kautta. Potilasjärjestöjen toimintaa ja potilasinfokeskusta varten suunnitellaan myös erillinen huone. Sisääntuloaulan läheisyyteen rakennetaan myös sisarusparkki, jossa muut perheen lapset voivat viettää aikaa valvotussa tilassa. Lisäksi erityisesti kauempaa matkustavia perheitä varten suunnitellaan pyykinpesu- ja kuivaustila vanhempien olohuoneen yhteyteen tai läheisyyteen. Osa HUS-piirin ulkopuolelta saapuvista lapsista ja perheistä tarvitsee potilashotelli-tyyppistä majoitusta. Potilashotelliselvitystyö on parasta aikaa käynnissä Meilahden kampuksella; tarkoituksena on järjestää tämän tyyppinen palvelu integroidusti kaikkien erikoisalojen potilaille. 4.14. Päivystäjien tilat Sairaalassa päivystävien lääkäreiden käyttöön tarvitaan yöpymis-/lepohuoneet. Monitilatoimiston läheisyyteen sijoitetaan seitsemän päivystäjän lepohuoneet: pediatrian makroetupäivystäjä, akuutti pediatrian päivystäjä, yleislääkäripäivystäjä, pitkänmatkan takapäivystäjä (pediatri tai lastenkirurgi tai lastenneurologi), neurologian etupäivystäjä, lastenkirurgian etupäivystäjä, radiologian etupäivystäjä. Näitä huoneita voidaan käyttää virkaaikana hiljaiseen työhön/toimistotyöhön. Näiden lisäksi tarvitaan teho-osaston alueelle tehopäivystäjille kaksi lepohuonetta sekä kolmas tila leikkaussalin anestesiapäivystäjää varten. 48/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.15. 4.15.1. 30.04.2015d Tukipalvelut HUS-Desiko Siivouskeskus perustetaan Meilahden sairaalan tunnelikerrokseen (Lasternsairaalan 2. krs), jossa on tilaa pesukoneille ja isommille siivouskoneille. Lisäksi lastensairaalaan sijoitetaan 2 siivoushuonetta/kerros, joissa säilytetään 1-2 siivouskonetta ja siivouskärryjä. Yksiköissä on omat 1- tai 2-osaiset huoltohuoneet, joissa puhdas ja likainen puoli on selkeästi eroteltuna. Lastensairaalan eristyshuoneissa sekä teho-osaston kaikissa huoneissa on oma desinfioiva huuhtelulaite. Yksiköissä on myös oma liinavaatevarasto, jossa liinavaatteet säilytetään rullakoissa. Uuden lastensairaalan lelut pestään pääsääntöisesti keskitetyssä lelunpesussa siivouskeskuksessa. Pehmolelut annetaan lapsille omaksi. Keskitetty vuodehuolto –toimintamalli perustuu vuonna 2013 ”Meilahden sairaalan yhteiset tilat sänkyvaraston toimintamalli” - työryhmän selvitysraporttiin, jonka ovat yhteistyönä laatineet operatiivinen ja medisiininen tulosyksikkö, HUS-Desiko sekä HUS-Servis. Nykytilanteessa tulosyksiköt omistavat potilassängyt. Sänkyjä on säilytetty osastojen käytävillä ja auloissa, eikä niiden puhdistukselle ole ollut tarkoituksenmukaisia tiloja osastoilla. Keskitetyn sänkyvaraston toimintamallin mukaan sängyt omistaa HUS–Desiko. Tulosyksiköille myytävä palvelu sisältäisi sänkyjen puhdistuksen, huollon, kuljetuksen, petauksen ja liinavaatteet. Kaikki uudet sängyt tulee olla konepesun kestäviä. Sänkyvaraston tilakustannus sisältää sänkyjen pesukoneet. Sänkyjen varastointi on tarkoitus toteuttaa vertikaalisissa varastoautomaateissa. Yksiköissä olisi valmiina potilashuoneissa noin 2/3 koko sänkyjen määrästä. Jatkossa sänkyjä olisi vain kahta kokoa; pinnasänky sekä iso sänky. Ainoastaan teho-osaston käyttöön tulee jatkossa nuorisosänkyjä. Lapsilla käytetään myös erikoissänkyjä, jotka on myös mahdollista koodata esim. teho-osaston käyttöön. Kaikki yksiköt kuuluvat keskitettyyn sänkyvarastoon. Sänkypesulan yhteyteen sijoitetaan sänkyjen korjaustila. Koska sängyt ovat sähkötoimisia, pitää tila suunnitella ja rakentaa sähkölaitekorjaamon vaatimusten mukaisesti. Investointi HUS-Desikon keskitettyyn sänkypesulaan vähentää HUS-Desikon laitoshuoltajien määrää ja kustannuksia, huoltokustannuksia sekä hoitohenkilökunnan työmäärää. Uudessa lastensairaalassa sänkyjen kuljetuksesta huolehtii laitoshuolto. Keskitetty sänkypesula (ja sänkyjen huoltotila) tulee sijoittaa hyvien yhteyksien päähän osastoista, lähelle puhdasta ja likaista hissiä tai varastoautomaattia. 4.15.2. Ruokahuolto Ravioli Ravioli suunnittelee uuteen lastensairaalaan eri ikäisten lasten tarpeisiin räätälöityä ruuan tuotantotapaa. Yksiköissä ruoka lämmitetään potilaskohtaisesti. Ruokahuolto edellyttää yksiköiden jakelupisteissä (osastokeittiö) telakka-aluetta, joihin ruokavaunut liitetään. HUS Logistiikka hoitaa ruokakuljetukset kahdesti vuorokaudessa. 49/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.15.3. 30.04.2015d HUS-Apteekki Infuusionesteiden täyttövarasto sijaitsee Kolmiosairaalan kellarikerroksessa, josta jatkokuljetus tapahtuu uuden lastensairaalan yksiköihin tunnelikäytävää pitkin. Yksiköissä nesteet säilytetään kuljetusrullakoissa. Keskitetyssä infuusionesteiden täyttövarastossa työskentelee HUS-Apteekin henkilö, joka purkaa nesteet valmiiksi rullakoihin. Kaikki nesteisiin liittyvä pahvijäte jää keskitettyyn nestetäyttövarastoon. Tämä toimintatapa säästää henkilökunnan aikaa sekä fyysistä kuormitusta. Uuden lastensairaalan kaikki yksiköt, paitsi ajanvarauspoliklinikka, liittyvät keskitettyyn infuusionestepalveluun. Yksiköiden lääkehuoneeseen varataan tilat 1-2 rullakolle. Sähköinen lääkekaappi osana lääkehoidon prosessia edellyttää HYKS sairaanhoitoalueen johtoryhmän päätöstä, jota ei ole vielä tehty. Sähköinen lääkekaappi ei vaadi perinteistä lääkekaappia enempää tilaa. HUS-Apteekin ohjeistuksen mukaan kaikissa lääkkeitä jakavissa yksiköissä tulee olla 1-2 biologista suojakaappia. 4.15.4. Uudenmaan sairaalapesula Uudenmaan sairaalapesula sijaitsee Keravalla. Puhtaiden tuotteiden tilaukset tehdään pesulapalveluun, josta toimitus sairaalan jakelukeskukseen ja logistiikka hoitaa kuljetukset yksiköihin. Puhdas pyykki säilytetään rullakoissa, ei hyllytetä. Likaisille tuotteille on oma keräyspaikka yksiköissä. Henkilökunnan pukutilat tulevat kellarikerrokseen hyvien hissiyhteyksien läheisyyteen. Puhdas ja likainen pyykki laitetaan eri rullakoihin. Pukutilat varustetaan 100 miehelle ja 800 naiselle. 4.15.5. HUS-Logistiikka HUS-Logistiikka vastaa saapuvan ja lähtevän tavaran toimituksesta. Toiminta edellyttää erilaisia yhteisiä varasto- ja kuljetustiloja (mm. varastotavaran laskutila ja kuljetus, huoltoon menevät/tulevat laitteet, jätehuoneet, pyykkikuilutilat, kylmäsäilytyshuone, logistiikka henkilökunnan tilat). Logistiikan vaatimat tilat tulevat 2.kerrokseen ns. logistiikkaalueelle, josta on suora yhteys Meilahden sairaalan tunneliverkostoon. 4.15.6. HUS-Tietohallinto Tietoliikenne ja ICT-järjestelmät toteutetaan yhdessä HUS tietohallinnon kanssa. Kaikkien järjestelmien kaapeloinnit ja pistorasiat kuuluvat Kiinteisö Oy:lle. Lopullinen jako järjestelmien hankinnasta ja huollosta HUS tietohallinnon ja uuden lastensairaalan välillä tarkentuu hankintaraja-asiakirjan myötä. Kaikkien tietotekniikan tiedonsiirtoon kuuluvien aktiivilaitteiden hankinta ja ylläpito kuuluu tietohallinnolle. Tietohallinnolle sovittavista järjestelmistä toimitetaan tekniset- ja suunnittelutiedot rakennuttajakonsultille suunnittelun ohjausta varten. Kaikissa sähkö- ja teleteknisissä tiloissa pitää huomioida riittävä jäähdytys. Kiinteistöön rakennetaan varavoimaan kytketty UPS-verkko, johon kytketään tietoliikenteen ja ICT-järjestelmien varmennusta vaativat aktiivilaitteet. Yksittäistapauksissa voidaan käyttää erillistä laitekohtaista UPS-varmennusta. 50/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 4.16. 30.04.2015d Peruskorjattavaan lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat Tässä asiakohdassa mainitut toiminnot eivät sisälly Uuden Lastensairaalan hankkeen investointisisältöön. Lastensairaalan tilatarpeista on osoitettavissa tietyt toiminnot, joiden sijainti ”kuumimpien toimintojen” yhteydessä ei ole välttämätöntä ja joiden sijoittuminen vanhan klinikan peruskorjattuihin tiloihin on mahdollista. Hankeselvityksessä esitetty tilajako on tarkentunut hankesuunnitelmavaiheessa. Vanhan lastenklinikan remontoitavaan kiinteistöön sijoitettavat tilat on tarkoitettu toiminnoille, jotka ovat olennainen osa lastensairaalan normaalia toimintaa. Lääkärit, erityistyöntekijät ja osittain myös muu henkilökunta tulee jatkossa työskentelemään saumattomasti molemmissa rakennuksissa. Tästä syystä toimintojen joustavan integroitumisen mahdollistamiseksi tarvitaan hyvin toimiva käytävä- tai tunneliyhteys uudisrakennukseen. Toimintojen sijoittuminen kahteen rakennukseen kasvattanee tosin jonkin verran tiettyjen tukipalveluiden ja muiden rakennuksen yhteisten tilojen määrää. Lastenklinikan kiinteistöön sijoitettavaksi esitetyt tilat ovat yhteensä 4850 hym2, jotka jakautuvat alustavasti seuraavasti: Päiväkeskus 2200 m2 (Neurologinen päiväkeskus; Husuken poliklinikka) Erityistyöntekijät 450 m2; sisältää liikuntasalin, ortoosihuoneen, erityistyöntekijöiden terapiahuoneita Opetus, hallinto, toimistotilat yht. 1240 m2 Sairaalakoulu 200 m2 Sisääntulo, logistiikka, varastotilaa yht.410 m2 Henkilökunnan pukutilat 250 m2 Kotisairaala 100 m2 51/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 5. 30.04.2015d Henkilöstö HYKS-organisaatio on muuttunut vuoden 2015 alussa ja lastensairaala on yksi 12:sta uudesta tulosyksiköstä. Lastensairaalaa johdetaan yhtenä kokonaisuutena siten, että tulosyksikön johtaja on kokonaisvastuussa potilaista, tiloista, laitteista, henkilöstöstä ja taloudesta. Johtamisen näkökulmasta moderni potilaslähtöinen sairaala on optimaalinen yksikkö optimoitaessa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Uuden lastensairaalan toiminnalliseen ja henkilöstösuunnitteluun heijastuu myös uusiin tulosyksiköihin suunnitellut toimintaperiaatteet, joissa on nostettu esiin henkilöstön joustava sijoittuminen eri yksiköihin sekä henkilöstön liikkuvuuden lisääminen mm osastokokoja kasvattamalla. Uuteen lastensairaalaan suunnitellut toimintaprosessit ja tilat mahdollistavat tuotannon tehostamisen, jolloin ennustetut tuotantovolyymit voidaan toteuttaa ilman kokonaishenkilöstön muutosta. Tämä perustuu siihen, että uuden lastensairaalan toimintaprofiilin muuttuessa nykyisestä – esim. vuodeosastotoiminnan suhteellinen väheneminen ja vastaavasti päivätoiminnan lisääntyminen sekä leikkaustoiminnan laajentuminen – henkilöstöä tulee siirtymään uuden toiminnan painopisteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tulevaisuudessa myös lastensairauksien tulosyksikön ja tukipalveluiden hyvää moniammatillista yhteistyötä, jossa tehokkaiksi todetut uudet toimintamallit ja -prosessit otetaan käyttöön. Taulukossa 10 on esitetty Lastenklinikan ja Lastenlinnan henkilöstömäärä vuonna 2013 sekä ennuste 2021. Vuonna 2013 kokonaishenkilökuntamäärä oli 957. Uuteen lastensairaalaan siirtyy henkilöstöä myös Husuke:sta ja korvasairaalasta, yhteensä 58. Uudessa lastensairaalassa toimivan henkilöstömäärän ennuste vuodelle 2021 on yhteensä siten 1015. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa vuosien 2015-2021 mahdollisia toiminnallisten muutosblokkien henkilöstölisäyksiä. 52/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Henkilökunta, Lastenklinikka, Lastenlinna pediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia Hoitohenkilökunta yh oh aoh sh lh ossiht fysioterapeutit kunt.ohj toim.siht hygieniahoitaja (vuosisopimus oper.ty:n kanssa) Toiminnan mukana siirtyvä henkilöstö HUSUKE, KNK, tukipalvelut 2013 4 19 25 487 65 62 24 7 4 1 698 577 aoh, sh, lh Lääkärit erikoistuva lääk sairalalääk/jökö osastonylilääkäri erikoislääkäri osastonlääkäri ylilääkäri apulaisylilääkäri linjajohtaja anestesialääkärit (vuosisopimus oper.ty:n kanssa) Akateemiset toim.terapeutti neuropsyk joht psyk puheterapeutti ravitsemussuun psyk ja puh harjoitt lastentarhanopettaja sairaalapastori Hallinto ja taloushallinto Lastenklinikka ja Lastenlinna yhteensä 2021 698 45 7 14 49 18 5 7 3 149 24 149 24 13 11 1 10 4 3 4 1 47 26 957 47 26 957 2 1 3 4 1 2 13 13 Lasten yleissairaalapsykiatria erikoislääkäri erikoistuva lääkäri psykologi sairaanhoitaja osastonsihteeri nuorisopsykiatria (vuosisopimus) Husuke: lääkäri hoitaja osastonsihteeri yhteensä KNK: lääkäri puheterapeutti neuropsykologi erikoislastentarhanopettaja toimintaterapeutti sosiaalityöntekijä sairaanhoitaja osastonsihteeri yhteensä Husuke ja KNK yhteensä Kaikki yhteensä Tukipalvelut Lastenklinikka, Lastenlinna HUS Apteekki HUSLAB Desiko Kuvantaminen Tukipalvelut yhteensä 2013 2021 7 18 1 26 26 6 1 1 1 1 1 19 2 32 58 1015 32 58 1015 7 51 86 2021 16 30 83 144 129 Taulukko 10. Lastensairaalan henkilöstö 2013 ja ennuste 2021. Hoitohenkilöstölaskelma sairaanhoitaja/lastenhoitaja lkm vuodeosastot yhteensä teho-osasto leikkaustoiminta ja päiväanestsia elektiivinen poliklinikka päivystys immunosuppressio päiväkeskus yhteensä 2013 lkm 299 87 81 55 51 573 2021 muutos lkm 230 ‐69 78 ‐9 99 18 41 ‐14 67 16 15 15 43 43 573 0 Taulukko 11. Laskennallinen arvio hoitohenkilökunnan sijainnista uudessa lastensairaalassa vuonna 2021. 53/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Lähtökohtaisesti uuden lastensairaalan kokonaishenkilömäärä pysyy ennallaan. Eri yksiköiden henkilöstön lukumäärä ja ammattiryhmäjakauma tulevat määräytymään hoidettavien potilaiden määrän ja laadun ja toiminnan sisällön mukaan. Henkilöstölaskelmat eri yksiköihin kohdentuvasta henkilöstöstä sekä ammattiryhmäjakauma on arvioitu alustavasti ja tarkentuvat siinä vaiheessa, kun saadaan lopullinen suunnitelma uudisrakennuksesta ja yksiköiden sijoittumisesta sinne sekä remontoitavan vanhan lastenklinikan kiinteistöön sijoittuvasta toiminnasta. Vuode- ja teho-osastolaskelmat perustuvat toiminnan kokonaisennusteeseen siten, että nykyistä hoitaja per potilas (hoitopäivä) - suhdetta ei ole muutettu. Laskelma on tehty vuodeosastojen osalta 80 % ja teho-osaston osalta 75 % hoitopäiväkuormituksen mukaan, jolloin myös henkilöstölaskelmassa on otettu tämä kuormitus huomioon. Elektiivisen poliklinikan laskenta pitää sisällään asetetun tehokkuuslisän (2021 yksi hoitaja hoitaa päivittäin 10 lääkäreiden vastaanotolla tai 6 omalla hoitajavastaanotolla käyvää potilasta, potilastyötä 4 päivänä viikossa). Leikkaus- ja heräämötoiminnan osalta on käytetty toimenpideprofiilia säilyttäen nykyiset toimenpidekohtaiset leikkaussali- ja heräämömitoitukset. Immunosuppressio-päivätoiminnan ja päiväkeskuksen osalta luvut ovat uuden toiminnan arvioita. Päivystyspoliklinikan laskelma perustuu seurantapaikkojen tuloon uutena toimintana. Päiväkeskuksen henkilöstöluku taulukossa 11 sisältää myös erityistyöntekijät. 54/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 6. 30.04.2015d Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus KOY Uusi Lastensairaala tulee sijaitsemaan Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Uudisrakennuksen laajuustavoite on 47 800 brm2 pitäen sisällään yhteydet nykyisiin viereisiin toimiviin sairaaloihin ja hallinto- ja keskuskeittiörakennuksiin sekä noin 100 autopaikan rakentamisen kellaritasolle. Rakennettavassa kiinteistössä on kahdeksan kerrosta, IV-konehuone-taso näiden yläpuolella ja kellarikerros maan pinnan alapuolella. Hankkeeseen sisältyy lisäksi aluetekniikan muutoksia, tiejärjestelyjä ja tontilla olevan logistiikkakeskuksen purku. Rakennus tulee sijaitsemaan jäljelle jäävän hallinto- ja keskuskeittiörakennuksen, Lastenklinikan ja Naistenklinikan välittömässä yhteydessä siten, että se sijoitetaan nykyisen logistiikkakeskuksen paikalle olemassa olevan keskuskeittiön ja Stenbäckinkadun väliin. Uudisrakennus liitetään edellä mainittuihin rakennuksiin tunneleilla ja käytäväyhteyksillä, jolloin muodostuu uusi, entistä laajempi sisäyhteysverkosto. Rakennuksen sijoittelussa ja massoittelussa on huomioitu KSV:n linjausten mukaisesti kaupunkikuvallisia reunaehtoja, rakennuksen vaatimat logistiset sisäänkäynnit, muut alueen jäljelle jäävät liikennereitit, pelastustiet ja huoltopihat. Tonttia koskeva asemakaavan muutos on lainvoimainen. Kuva 4. Uudisrakennuksen alustava hahmotelma (Arkkitehtitoimisto Sarc Oy) 55/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 6.1. 30.04.2015d Tavoitetilat Uudisrakennuksen tilaratkaisut perustuvat laajaan ja perusteelliseen toiminnan suunnitteluun ja suunnitelluista toimintaprosesseista johdettuun tilatarpeiden määrittelyyn. Tilaratkaisuja suunniteltaessa on käyty läpi sekä sijoittuvien toimintayksikköjen toimintaprosessit että tukipalvelujen toiminta ja koko rakennuksen yhteiset prosessit huomioiden sairaala-alueen elinkaaren aikainen kehittyminen. Hankesuunnitteluvaiheen mukainen laajuustavoite on seuraava: Hyöty-ala Bruttoala Tilavuus 21.550 hym² 47.800 brm² 230.000 m³ Yksityiskohtainen, ohjeellinen tavoitetilaluettelo on liitteenä 1. Jatkosuunnittelussa tilojen pinta-alat täsmentyvät dialogissa käyttäjien ja toteutuksen kanssa. 6.2. Tilaratkaisun suuntaviivoja Rakennuksen alakerroksiin sijoittuvat päivystys- ja ajanvarauspoliklinikat sekä diagnostiikka. Seuraaviin kerroksiin sijoittuu leikkaus- ja anestesiatoiminta ja tehohoito. Ylempiin kerroksiin sijoittuvat vuodeosastot ja immunosuppressiivinen toiminta. Yksiköiden alustava sijoittuminen on esitetty kuvassa 5. Kellari Magneettitutkim usyksikkö Asiakaspaikoitus Henkilökunnan pukutilat 1. kerros Päivystyspoliklinikka Kuvantam inen, Laboratorio Pääsisäänkäynti Opetus- ja sim ulaatiokeskus 2. kerros Ajanvarauspoliklinikka Fysioterapia, Logistiikka-alue Monitilatoim isto Vainajien säilytys, kappeli 3. kerros Leikkaus- ja anestesiayksikkö Monitilatoim isto Teho-osasto 4. kerros Leikki- ja nuorisotoim inta Im m unosuppressio-osasto 5. kerros Päiväsairaala 6. kerros Vuodeosasto 1 Vuodeosasto 2 7. kerros Kliininen neurofysiologia 8. kerros Vuodeosasto 3 Ullakko Talotekniikka Kuva 5. Yksiköiden sijoittuminen kerroksittain. Uuden lastensairaalan yleissuunnitelma 27.02.2015, (Arkkitehtitoimisto Sarc) on liitteenä 2. 56/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Uudisrakennus suunnitellaan kauttaaltaan esteettömäksi. Monikäyttöisyyteen sekä perheen ja potilaan kokemusta edistämään rakennus suunnitellaan siten, että siinä hyödynnetään mahdollisimman paljon rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia langattomia ääni- ja kuvayhteyksiä. Tilaratkaisuissa pyritään esteettisyyteen taidetta ja muotoilua hyödyntäen ja siten potilaiden, omaisten ja henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. 6.3. Logistiikka Rakennuksen toimiva ulkoaluelogistiikka ja sisäinen logistiikka antavat edellytykset rakennukselle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen. Rakennus liittyy omana kokonaisuutenaan Meilahden infrastruktuuriin ja sen edellyttämiin reunaehtoihin. Keskitetty tavaranjakelu toimii Meilahden kampuksen lähtökohdista. Henkilö- ja tavaralogistiikka erotetaan mahdollisuuksien mukaan toisistaan. Potilaiden ja heidän omaisten sekä henkilökunnan kulkureitit suunnitellaan niin, että eri toiminnallisten tilojen saavutettavuus on mahdollisimman helppoa. Erityisenä haasteena on henkilöliikenteen moninkertaistuminen, kun lasten vanhempien sallitaan siirtyä lasten mukana lähes joka paikkaan heidän hoitoprosesseissaan. Asiakkaat Rakennuksen ulko- ja sisäopastuksen suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota eriikäiset ja monikansalliset käyttäjät huomioiden. Asiakkaiden pääasialliset sisääntuloreitit jakautuvat rakennuksen pääsisäänkäynnin, päivystys-poliklinikan ja opetustilojen sisäänkäyntien kautta. Pääsisäänkäynnin kautta asiakkaat ohjautuvat mm. aula-alueen julkisiin palvelupisteisiin, ajanvarauspoliklinikalle, kuvantamiseen ja vuodeosastoille sekä operatiivisen toiminnan omaisille tarkoitetuille reiteille. Päivystyspoliklinikalla on erilliset sisäänkäynnit jalankulkijoille ja hälytysajoneuvoliikenteelle. Liikennesuunnittelussa on erityisen tärkeää huomioida päivystyspoliklinikalle tuotavien kiireisimpien potilaiden välitön pääsy päivystyspoliklinikan eteen ilman riskiä siitä, että muu liikenne voisi ruuhkatilanteessa haitata hälytysliikennettä tai omilla autoilla mahdollisesti hätätilapotilaita tuovia vanhempia. Valtakunnallisten potilasvastuiden takia lastensairaalassa hoidetaan aiempaa enemmän eristystä vaativia lapsipotilaita. Näiden potilaiden hoitoon liittyy samanaikaisesti sekä logistisia että sisäilmanpainevaatimuksia ja infektioiden eristämisvaatimuksia. Sen vuoksi erilaisia vyöhykkeitä joudutaan ryhmittämään näiden vaatimusten perusteella. Tilaryhmät ja yksiköt sekä vuodeosastot suunnitellaan sisäisesti ja toiminnallisesti siten, että ne palvelevat lapsipotilaita ja heidän vanhempiaan mahdollisimman joustavalla tavalla huomioiden heidän kokemuksensa. Toimintayksiköstä riippuen potilas- ja käyttöturvallisuuden varmistaminen on huomioita-varmistaminen eri tavoin (vrt. vuodeosastot, tehohoito). Samalla toteutuvat hoitoprosessit niiden edellyttämällä tavalla. Suunnitteluratkaisussa pyritään mahdollistamaan kehittyvien sisänavigointijärjestelmien hyödyntäminen tulevaisuudessa. 57/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Henkilökunta Henkilökunnan pukutilat sijaitsevat rakennuksen pohjakerroksessa ja tilojen sijoitukseen hyödynnetään lähtökohtaisesti väestönsuojatiloja. Henkilökunta saapuu rakennukseen Meilahden pysäköintitasoilta sisäyhteyden kautta tai henkilökunnalle osoitetun sisääntuloreitin kautta. Rakennuksen sisällä henkilökunta käyttää samoja reittejä asiakkaiden kanssa, mutta erinäisissä toimintatilanteissa henkilökunnan ja asiakkaiden kulkureitit ovat eriytettyjä. Rakennuksen ulkopuoliset tavarakuljetukset Uusi lastensairaala tukeutuu valmistuessaan HUS-Logistiikan uudelleen järjesteltyyn toimintaan. Siten pääsääntöisesti kaikki ulkopuoliset tavarakuljetukset rakennukseen hoidetaan tunneliverkoston kautta. Leikkaus- ja anestesiayksikön erityistarpeiden ja kaasukeskuksen osalta tavaraliikenne tapahtuu olemassa oleva keskuskeittiön huoltopihan kautta, joka jää nykyiseen paikkaansa ja on toiminnassa työmaan aikana. Rakennuksen sisäpuoliset tavarakuljetukset Tavaralogistiikka tukeutuu perusteiltaan Meilahden maanalaiseen tunneliverkostoon ja sen myötä tapahtuviin HUS -logistiikan sisäisiin kuljetuksiin niin tavaroiden, välinehuollon, apteekin, pyykkihuollon ja jätteiden ynnä muiden asioiden osalta. Puhdas ja likainen tavaraliikenne erotetaan toisistaan niin vaaka- ja pystytasossa. Kerroksissa olevat tavara-, jäte- ja pyykkiliikenteeseen liittyvät likaiset ja puhtaat tilat erotetaan myös toisistaan. Tavaroiden ja laitteiden varastoinnissa ryhmitellään kokonaisuudet niin, että ne tukevat varsinaista sairaanhoidollista toimintaa mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti. Varastoautomaatit Rakennukseen tulee kolme varastoautomaattia, joissa säilytetään käytettyjä ja puhtaita sänkyjä sekä hoitotarvikkeita, lääkintälaitteita, liinavaatteita, apuvälineitä, laboratoriokärryjä ja pienempiä jäte-eriä. Pyykki- ja jätekuilut Rakennus varustetaan jäte- ja pyykkikuiluilla, joiden kautta pyykki ja suurimmat jätejakeet toimitetaan 2. kerroksen tukipalvelualueen jätehuoneeseen ja sieltä edelleen jäteasemalle. Hissit Rakennuksen hissimäärä tarkentuu myöhemmin. Perusperiaatteen mukaan henkilö- ja tavaravirroille rakennetaan omat hissit. 58/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 6.4. 30.04.2015d Rakennustekniset työt Rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan ja rakennustyön turvallisuuteen huomioiden rakennusaikainen toiminta sekä valmiin rakennuksen käyttöolosuhteet. Rakennustyössä noudatetaan puhtausluokan P1 vaatimuksia. Louhinta- ja maanrakennustyöt sekä perustukset Rakennukselle louhitaan kellaritiloja. Rakennus perustetaan kallionvaraisesti. Maanrakennustöiden aikana huolehditaan kaivannon kuivatuksesta. Alapohjat tehdään maanvaraisina ja rakennus salaojitetaan. Alapohjien alle tehdään radon-tuuletusputkisto. Runkoratkaisut Runkoratkaisua valittaessa huomioitiin mm. tilojen muuntojoustavuus, esteettömyys, tiiveys ja elinkaaritaloudellisuus. Rakenne- ja suunnitteluratkaisuja valittaessa pyrittiin yleispäteviin ja muuntojoustaviin ratkaisuihin, jotka tukevat sisäistä muunneltavuutta. Näkökohtina runkoratkaisun valintaan oli välipohjien kuormitettavuus ja rei’itettävyys, pystyrakenteiden soveltuvuus sairaalan eri käyttötarkoituksiin. Rakennuksen runkoratkaisuksi on alimpien kerrosten osalta valittu paikalla valettu pilarilaatta-betonirunko sekä ylimpien kerrosten (4.-8.krs) osalta esivalmisteinen liittorakenne. Pilarilaattarunko mahdollistaa mm. muuntojoustavuuden tehokkaan toteutumiseen alimmissa kerroksissa. Edellä mainitut tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa myös elementtirungolla. Kaikki kantavat rakenteet ovat palonkestoluokaltaan luokkaa R60 ja rakennus on palonkestävä, luokka P1. Betonirakenteet ovat paikalla valettuja tai elementtirakenteisia. Pilarit ja palkit ovat teräs- tai teräsbetonirakenteita. Kantavat ala-, väli- ja yläpohjalaatat teräsbetonia. Rakennus jäykistetään hissi-, nostin- tai porraskuiluilla. Rakennuksen kellarikerrokseen tehdään S2-luokan väestönsuoja, joka toimii henkilökunnan sosiaalitiloina. Julkisivu Rakennuksen suunnittelussa noudatetaan asemakaavan vaatimuksia. Materiaalivalinnoissa ja julkisivun rytmityksessä otetaan huomioon rakennukselle asettavat energiankulutus- ja elinkaaritavoitteet. Julkisivurakenteiden valinnassa huomioidaan rakennusaikainen kosteudenhallinta. Julkisivut ovat pääosin teräsbetonisia sandwich-elementtirakenteita, jotka verhoillaan erilaisilla julkisivumateriaaleilla kuten lasilla, keraamisilla elementeillä, metallilla tai luonnonkivellä. Julkisivuratkaisu täydentyy arkkitehtisuunnittelun edetessä. Ikkunat ovat osin avattavia. Ikkunat ovat esim. MSE-rakenteisia ikkunoita ja osin paloosastoivia. Potilas- ja toimenpidehuoneiden ikkunat varustetaan tuuletusikkunaheloituksella ja ne ovat henkilökunnan tai pelastuslaitoksen toimesta avattavissa (irtopainikkeet). Ikkunoihin asennetaan käsikäyttöiset sälekaihtimet ja/tai pimennysverhot tilojen käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan. Yleisiin tiloihin kuten neuvotteluhuoneet tmv, sekä toimenpidehuoneisiin, jotka joudutaan pimentämään, asennetaan pimennysverhot, jotka voivat osin olla moottoriohjattuja. Ulko-ovet ovat teräs- tai alumiiniprofiilirakenteisia ja pääsisäänkäyntien ovet lasiaukollisia. Pää-sisäänkäynnin ovet ovat automaattiliukuovia. Ulko-ovet kytketään kulunvalvontajärjestelmään ja varustetaan ovipuhelimin tarpeen mukaan. Rakennusalueella oleva logistiikkakeskus puretaan. Uudisrakennuksen sijoituksessa huomioidaan liittyvien rakennuksen varauloskäynnit. Pääsisäänkäynnin yhteyteen tuleva saattopiha varustetaan katoksella, jonka muodostaa seuraava kerros ulokkeena. 59/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Rakennukseen tehdään parvekkeita Stenbäckinkadun puoleiselle julkisivulle. Mahdollisten viherkattorakenteiden kohdalla huolehditaan niiden tiiveydestä ja teknisestä toimivuudesta (esim. viherlaatikot). Väliseinät Väliseinät kuivissa potilas- ja vastaanottotiloissa tehdään siten, että kevyiden kiinnitysten tekeminen seiniin on mahdollista. Levyseinärakenteissa käytetään pinnassa EK-laadun kipsilevyä, laminaattipintaista rakennuslevyä tai vastaavaa tuotetta. Seinien ulkokulmat vahvistetaan kestämään törmäilyjä. Väliseinien rakentamisessa ja läpivientien tiivistämisessä kiinnitetään erityistä huomiota rakenteen ääneneristävyyteen. Kaikkien kosteiden tilojen seinät tehdään kosteutta kestävinä rakenteina. Toimisto- ja neuvotteluhuoneiden käytäväseiniin toteutetaan väliseinäikkunoita. Pintamateriaalit Rakenteiden, täydentävien rakennusosien, pinnoitteiden, kalusteiden ja varusteiden suunnittelussa käytetään ensisijaisesti normaaleja ratkaisuja, joista on riittävästi aikaisempaa kokemusta. Materiaalivalinnoissa tilojen viihtyisyys, tarkoituksenmukaisuus ja kestävyys ovat päälähtökohtia. Pintamateriaaleja valittaessa tulee huomioida infektio- ja ympäristönäkökohdat sekä materiaalien hoito- ja huoltokustannukset materiaalin koko elinkaaren ajalta. Rakennuksen sisätiloissa tullaan toteuttamaan monia erityisratkaisuja, joissa huomioidaan lasten ja perheiden viihtyvyys. Pintamateriaalien, kiintokalusteiden, lämmönluovuttimien yms. erityisratkaisujen valinnassa huomioidaan infektioturvallisuus. Tilojen seinäpinnat tasoitetaan ja maalataan pääosin. Paikoin käytetään seinäpinnoissa valmiita pinta-materiaaleja kuten korkeapainelaminaattia tmv. Alakattojen yläpuoliset osuudet maalataan pölynsidontatarkoituksessa. Käytäväalueella käytetään tehosteina esim. akustoivia seinäpaneeleja ja printtilaminaatteja. Märkätilojen seinät pääsääntöisesti laatoitetaan. Leikkaussalin seinäpinnoissa käytetään korkeapainelaminaattia tarkoituksen mukaisessa laajuudessa. Osalaatoituksia käytetään vastaanotto- ja hoitotiloissa, wc- ja taukotiloissa, allastaustoissa yms. Käytäväalueilla tehdään seinäsuojaus esimerkiksi muovi- tai kumimattoa käyttäen. Käytävien, potilas- ja hoitotilojen lattioiden pintamateriaalina on yleensä kumi- tai muovimatto (ei vahattava) tai muu soveltuva lattiamateriaali. Lääkintätilaluokan G2 mukaisissa tiloissa, Video-EEG-tiloissa ja EMG-tiloissa sekä joissakin teknisissä tiloissa käytetään puolijohtavaa muovimattoa. Jalkalistat ovat muovimaton yhteydessä pääosin hitsattavia samanaineisia jalkalistoja tai mattonostoja. Lattioiden pintamateriaalit ja lattialistat ulotetaan myös kiintokalusteiden alle. Märkätiloissa pintamateriaalina käytetään lähtökohtaisesti kitkamuovimattoa. Märkätilojen lattiakallistukset tarkastellaan tilakohtaisesti erikseen. Pääaulan lattiamateriaalina käytetään edustavaa julkisten tilojen lattiamateriaalia. Logistiikkatilojen lattiat päällystetään kulutusta kestävällä materiaalilla. Alakattojen materiaalivalinnoissa huomioidaan akustiset ja hygieniaominaisuudet. Alakattojen tulee olla osin avattavia tekniikan huoltoa varten. Ovet ja ikkunat 60/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Käytäväovet ovat teräsprofiilirunkoisia lasiovia. Osa ovista varustetaan oviautomatiikalla. Käytävillä sijaitsevat aina auki olevat palo-ovet varustetaan palosulkuautomatiikalla, joka sulkee ovet palotilanteessa. Huoneiden ovet ovat pääosin laminaattipintaisia laitosovia. Potilas- ja hoitohuoneiden ovet ovat äänieristettyjä. Potilashuoneiden ovet ovat paloosastoivia, EI15. Potilastilojen yhteydessä seiniin tehdään väliseinäikkunoita valvonnan ja viihtyvyyden parantamiseksi. Väliseinäikkunat ovat säädettävissä läpinäkymättömiksi esim. kaihdinratkaisulla. Kalusteet ja varusteet Kiinteät kalusteet ovat yleensä laminaattipintaista kosteuden kestävää levyä. Kosteudelle alttiit kalusteet ovat rst-rakenteisia tai muovipohjaista komposiittimateriaalia. Huoltohuoneet, siivoushuoneet ja jätehuoneet varustetaan HUS:n ohjeistuksen mukaisilla rst-kalusteilla ja -varusteilla. Ovelliset kaapit ja laatikostot ovat tarpeen mukaan lukittavia. Tiloissa on huonekorttien mukaiset sairaalatason varusteet sekä HUSin opasteohjeeseen perustuva opastejärjestelmä. 61/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 6.5. 30.04.2015d LVIJA-tekniikka Lämmitysjärjestelmä Uudisrakennus varustetaan omalla kaukolämpöliittymällä ja lämmönjakokeskuksella. Lämmitys toteutetaan vesikiertoisella lämmitysjärjestelmällä. Märkätilat varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lumensulatukseen käytetään pääosin kaukolämmön paluuvettä. Lämmönluovuttimet ovat pääosin hygieniaradiaattoreita, joissa ei ole konvektiolamelleja tai päällysritilöitä. Patterit sijoitetaan ulkoseinävyöhykkeillä ikkunoiden alle ja varustetaan termostaattiventtiileillä. Vaihtoehtoisesti ja tilatyypistä riippuen voidaan lämmönluovutukseen käyttää muitakin soveltuvia ratkaisuja, jotka tarkentuvat suunnittelun edetessä. Tuulikaapit varustetaan IV-lämmitysverkostoon tai patterilämmitysverkostoon liitettävillä kiertoilmalämmittimillä sekä oviverhokojeilla. Ilmanvaihtokoneiden patterit liitetään IVlämmitysverkostoon. Verkostot suunnitellaan siten, että muutos- ja huoltotöissä työalue voidaan erottaa mahdollisimman vähäisin häiriöin. Jäähdytysjärjestelmä Rakennus liitetään Helsingin Energian kaukojäähdytysverkostoon. Lämmönvaihtimelle varataan tila alakerran teknisistä tiloista. Kriittisten sairaalalaitteiden varajäähdytys toteutetaan kylmällä käyttövedellä. Tällaisia laitteita ovat mm. magneettikuvauslaitteet. Kaikkien potilastilojen tuloilma viilennetään ilmastointikoneissa. Tilakohtainen viilennys hoidetaan pääosin ilmanvaihdolla. Suuren lämpökuorman tiloissa (esim. sähkö- ja teletilat, kansliat, huoltohuoneet, toimenpidehuoneet, lääkehuoneet) lisäjäähdytys hoidetaan puhallinkonvektoreilla. Puhallinkonvektoreiden valinnassa huomioidaan hygieniavaatimukset. Jäähdytysverkosto rakennetaan rengasverkoksi, jotta tilojen muunneltavuus säilyy. Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennus liitetään omin liittymin HSY:n vesijohto- ja viemäriverkostoihin Stenbäckinkadulla. Sairaalan sisäinen vesi- ja viemäriverkosto rakennetaan siten, että mahdolliset häiriöt rajoittuvat mahdollisimman pieniksi ja muunneltavuus säilytetään. Verkostosta pitää pystyä erottamaan alueita ainakin kerroksittain ja lohkoittain. Järjestelmä varustetaan kerroskohtaisilla sulkuventtiileillä. Hoito- ja potilastilojen kytkentäjohdot tehdään upotettavilla kytkentäjohdoilla. Leikkausosaston oman välinehuollon viemäröinti toteutetaan omana viemärinä riittävän pitkälle haponkestävällä viemärillä hitsatuin liitoksin. Immunosuppressio-osaston tarvitseman dialyysiveden käsittelyä varten hankitaan laitteisto, joka käsittää kaikki järjestelmään tarvittavat laitteet ja putkistot. Teho-osastolle ei rakenneta dialyysivesijärjestelmää vaan vähäinen tarve hoidetaan potilaskohtaisilla laitteilla. Dialyysivettä varten tarvitaan jokaiselle dialyysijärjestelmän potilaspaikoille viemäri, joka voi olla yhteinen kahdelle potilaspaikalle. Vesi- ja viemärikalusteissa huomioidaan hygieniavaatimukset. Elektronisia hanoja voidaan käyttää yleisissä tiloissa kuten wc-tiloissa ja osastojen ulko-ovilla olevilla pesualtailla. Jos elektronisia hanoja käytetään toimenpidetiloissa, joissa käsiä pestään toistuvasti, niiden tulee olla varustettuna veden lämpötilansäädöllä ja ohijuoksutuksen säätömahdollisuudella. Potilashuoneiden vesihanat ovat pääsääntöisesti yksiotesekoittajia. 62/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Sairaalakaasujärjestelmät Sairaalassa käytetyt sairaalakaasut ovat happi, lääkinnällinen paineilma, instrumenttipaineilma, anestesiakaasut, typpioksiduuli (ilokaasu) ja hiilidioksidi (leikkaussali ja VideoEEG). Rakennuksessa kaikki kaasuverkostot tehdään renkaana ja siten, että tarvittaessa kerroskohtaiset renkaat ovat helposti muunneltavissa tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa tai tehtäessä korjaustöitä. Verkosto tulee suunnitella siten, että tarvittaessa pystytään erottamaan alueita kerroksittain ja lohkoittain. Rakennukseen hankitaan omat paineilmakompressorit, jotka sijoitetaan paineilmakeskukseen. Hengityspaineilmalle ja instrumenttipaineilmalle rakennetaan omat verkostonsa. Happi liitetään HUSin happiverkostoon oman happisäiliön kautta ja rakennukseen tehdään hapelle oma rengasverkosto. Anestesia-, ilokaasulle ja hiilidioksidille muodostetaan omat verkostonsa. Lisäksi rakennukseen tehdään kaasukeskus, johon sijoitetaan happipullot ja typpioksidisäiliöt (anestesiakaasu) sekä varaus ilokaasusäiliöille. Ilokaasu- sekä hiilidioksidiverkostoon johdetaan kaasu keskuksessa olevista pulloista. Hiilidioksidi verkoston käyttö rajoittuu leikkaussaleihin. Video-EEG:ssä hiilidioksidin käyttö on vähäistä, joten siellä tarvittavat CO2-pullot sijoitetaan hoitotilojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan komeroon, josta kaasu johdetaan paikallisen verkoston kautta hoito- ja tutkimushuoneisiin, kuusi huonetta. Tilat, joissa käytetään anestesiakaasuja tai typpioksiduulia (ilokaasu), varustetaan kaasunpoistolla joko kohdepoistoilla tai erillisellä kaasunpoistojärjestelmällä (esim. Medicvent-tyyppinen ratkaisu tai vastaava). Osastoilla on painevahtikaapit, joissa on varapullot häiriöiden varalle. Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan pääosin ylimmässä kerroksessa olevaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Leikkausosaston ilmanvaihtokoneet sijoitetaan leikkaussalien päälle rakennettaviin iv-konehuoneisiin. Kellarin tilojen ilmanvaihtokoneet sijoitetaan pääosin kellaritiloihin rakennettaviin iv-konehuoneisiin. Pysäköintihalli varustetaan omalla ilmanvaihtokoneella. Ilmanvaihtokoneet ovat puhtaanapidon takia tarpeen mukaan hygieniakoneita. Ilmanvaihtokonehuoneiden vaikutusalueet jaetaan tarkoituksenmukaisesti kerros- ja osastokohtaisesti. Ilmaeristyshuoneiden ilmanvaihdossa huomioidaan mahdollisuus huonekohtaiseen yli- ja alipaineistuksen. Leikkaussalit varustetaan salikohtaisilla kiertoilmakoneilla ja keskitetyillä raitisilmakoneilla, jotka sijoitetaan salin yläpuolelle seuraavaan kerrokseen. Saleissa on vaatimuksena paikallisesti ohjattava salikohtainen lämpötilan- ja kosteudensäätö. Saleissa on HEPA-suodattimilla varustetut laminaarivirtauskatot ja kohdepoistojärjestelmät. Kuvantamisen erikoistiloille varataan tarvittaessa mahdollisuus lämpötilan ja kosteuden säädölle. Erillispoistoja on esimerkiksi seuraavista tiloista ja toiminnoista: porrashuoneet, hissikuilut, radoninpoisto, laminaarivirtauskaappien tai muiden suojakaappien poistot, dialyysivesien viemäröinti, jätehuoneen erillispoisto, kipsaushuoneen kohdepoisto, immunosuppressio-yksikön inhalaatiohuoneet ja anestesiakaasun erillispoisto. Ilmanvaihtokoneet toteutetaan nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmällä. Höyry- ja lauhdeputkistot Rakennukseen ei tule keskitettyä höyryn tuottoa. Sängynpesukone varustetaan konekohtaisella sähkötoimisella höyrynkehittimellä. 63/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Putkiposti Rakennus varustetaan putkipostijärjestelmällä, joka liitetään Meilahden sairaala-aluetta palvelevaan putkipostijärjestelmään. Putkipostijärjestelmän avulla voidaan lähettää koko Meilahden sairaala-alueella mm. näytteitä laboratorioille ja veripusseja verikeskukselta leikkaussaleihin sekä esim. lääkkeitä eri osastoille ja muita kiireellisiä lähetyksiä. Rakennus varustetaan kahdella erillisellä putkipostilinjalla, jotka liitetään Meilahden sairaalan putkipostikeskuksen linjasiirtimeen, jonka avulla linjojen välinen (sairaala-alueen eri linjojen) liikenne on mahdollista. Putkipostiasemia tulee 1-2 kpl/kerros. Palonsammutus Rakennus varustetaan sprinklerisammutusjärjestelmällä. Tarvittaessa tilat varustetaan vahinkolaukaisunestojärjestelmällä, ennakkolaukaisulla tai kuivalla putkiverkostolla. Lisäksi rakennus varustetaan normaalein pikapalopostein ja kalvovaahtosammuttimin. Savunpoisto Savunpoisto rakennuksessa toteutetaan pääasiassa koneellisella savunpoistolla. Rakennusautomaatio Talotekniikan säädöt toteutetaan DDC-säätöjärjestelmällä. Rakennukseen tulee oma valvomo, johon rakennusautomaation ohjaus keskitetään. Ohjaus siirretään valvomosta HUSin valvomoon. Alakeskuksia asennetaan rakennukseen tarvittaviin paikkoihin, jotka tarkentuvat suunnittelun edetessä. Osastot varustetaan rakennusautomaatioon liitettävällä huonesäätöväylällä. Kaikki kriittiset järjestelmät pitää olla ohjattavissa myös manuaalisesti. Rakennusautomaatioon liitetään lisäksi sähköteknisiä erillishälytys- ja ohjauspisteitä sekä mm. sairaalakaasujen valvonta. Huonekohtaiset säätöjärjestelmät Erikseen määriteltävät eristyshuoneet varustetaan erillisellä tilakohtaisella paineensäätöjärjestelmällä. Muiden huoneiden osalta säätöjärjestelmät toteutetaan rakennusautomaation välityksellä. 64/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 6.6. 30.04.2015d Sähkö- ja teletekniikka Yleistä Sähköasennukset suunnitellaan ja tehdään voimassa olevien määräysten SFS 6000/2012, SFS 6001 mukaan. Lisäksi noudatetaan eri viranomaisten, kuten paloviranomaisten, viestintäviraston ja TUKESin ohjeita. Erityisesti huomioidaan lääkintätilat SFS6000-7-710, EMC-vaatimukset ja verkostojen varmennus. Sähkönsyöttö, keskijännitekojeistot ja muuntajat Uusi Lastensairaala liitetään HUS:n Meilahden sairaala-alueen keskijänniterengasverkkoon renkaana. Lisäksi sairaala liitetään erilliskaapelilla kiinteistön omien varavoimakoneiden häiriötilanteiden varalta Meilahden sairaala-alueen varmennettuun 10kV-jakeluun. Kiinteistössä varaudutaan myös tilavarauksin liittymään Helsingin Energian jakeluverkkoon. Yksi liittymä on kerrallaan kytkettynä ja muut ovat varalla. Tarvittaessa syöttävää liittymää voidaan vaihtaa esim. huoltotöiden tai vikatilanteen johdosta. Pääkeskuksia palvelemaan hankitaan kaksi muuntajaa. Muuntajat sijoitetaan omiin osastoituihin tiloihinsa erilleen kojeistotilasta. Lisäksi rakennukseen toteutetaan satelliittimuuntamo, joka tulee palvelemaan pääasiassa normaalijakelun LVIJ-kuormia. Muuntajina käytetään tyhjäkäynti- ja kuormitushäviöiden osalta pienihäviöisiä ja erillisellä lämpötilavalvonnalla varustettuja kuivamuuntajia. Muuntajien tehomitoituksessa huomioidaan 30 % tehovaraus ja päämuuntamossa sijaitsevat muuntajat mitoitetaan siten, että muuntajan vika- tai huoltotilanteessa pystyy toinen muuntaja syöttämään molempien muuntajien kuorman. Sähköjakelun ohjauksia ja valvontaa varten liitetään Uusi Lastensairaala nykyiseen Meilahden sairaala-alueen sähkönjakelun kaukokäyttöjärjestelmään (Micro-Scada), jolla valvotaan keskitetysti valvomon grafiikan avulla sähkönjakelun tilannetta ja poikkeustilanteissa järjestelmällä voidaan suorittaa tarpeellisia kauko-ohjauksia. Rakennukseen hankitaan modulaarinen, valokaarisuojalla ja ulosvedettävillä, kaukokäyttöön soveltuvilla, katkaisijoilla varustettu keskijännitekojeisto. Suojareleiksi hankitaan kaukokäyttöjärjestelmään soveltuvat kennoterminaalit, varustettuina monipuolisin suojaustoiminnoin. Suunnitteluvaiheessa laaditaan suojaustarkastelu ja määritellään alustavat releiden asetusarvot. Kojeisto- ja muuntajatilat varustetaan vesivahingon estojärjestelmällä varustetulla sprinklerijärjestelmällä. Kojeistojen kotelointiluokan tulee olla IP34 ja muuntajien IP31. Varavoima Uusi Lastensairaala varustetaan kahdella verkon kanssa rinnankäyntikelpoisella varavoimakoneella. Varavoimayksiköt mitoitetaan siten, että kumpikin yksikkö pystyy syöttämään koko sairaalan varavoimakuorman huomioiden 50 % tehoreservi. Mitoituksessa huomioidaan lisäksi se, että varavoimateho on riittävä ilman jakokeskuksiin rakennettavia kuormanpudotus- ja jälleenkytkentäautomatiikoita. Varavoimakoneet liittyvät pääkeskuksiin kiskosiltojen välityksellä ja ohjaavat niissä olevia verkko- ja generaattorikatkaisijoita. Varavoimakoneet toteutetaan diesel-käyttöisinä ja automaattisesti alle 15 sekunnissa käynnistyvinä ja palaavaan verkkoon automaattisesti tahdistuvina laitteistoina siten, että testikäytöt voidaan toteuttaa ilman katkoksia. Varavoimakoneet varustetaan yhteiskäyttöohjauksella siten, että koekäyttö voidaan tehdä yhtä aikaa molemmille koneille. 65/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Varavoimakoneet varustetaan polttoaineen päiväsäiliöillä, joissa on kahdennetut, vuorottelukäytöllä olevat polttoaineen siirtopumput polttoaineen varastosäiliöstä tapahtuvaa automaattista pumppausta varten. Lisäksi varalla on käsikäyttöinen pumppu. Polttoaineen varastosäiliö mitoitetaan 24 h tunnin käyttöä varten todellinen kuormitus huomioiden lisättynä 30 % säiliökapasiteetilla. Turvasyöttöjärjestelmään (≤ 15s) liitetään mm. seuraavat tärkeät kuormat: - lääkintätiloja palvelevat varmistetut jakelut - lääkintätilaluokkaa 2 palvelevat IT-muuntajien takana olevat kuormat - muiden tilojen tärkeät valaisimet ja pistorasiat - poistumisalueiden varavalaistus - rakennuksen kaikki hissit - moottorikäyttöiset ovet - savunpoistopuhaltimet - lääkekaapit ja pakastimet - viestiliikennejärjestelmät - palonsammutusjärjestelmän pumput - tärkeät jäähdytyslaitteet ja pumput - UPS-laitteistot - kaukolämpökeskukset pääpumppuineen - pumppaamot - kriittiset erillispoistot (hissikuilut, vetokaapit) - varavoimalla syötettyjen tilojen ylilämmön poistot - kriittisten tilojen ilmanvaihtokoneet - sairaalakaasujärjestelmien kompressorit ja laitteet Varavoimakonehuoneen yhteyteen sijoitetaan erillinen valvomotila, josta on ikkunallinen näköyhteys varavoimakonehuoneeseen. Katkeamaton sähkönsyöttö (UPS) Potilasturvallisuuden vuoksi sairaala varustetaan katkeamattoman sähkönsyötön järjestelmällä, joka toteutetaan staattisilla UPS-laitteilla. UPS-laitteita varten varataan oma UPS-laitetila. Akustot sijoitetaan kahteen erilliseen huonetilaan. Katkeamattoman, keskitetyn sähkönsyötön järjestelmä toteutetaan kolmella rinnankäyvällä on-line UPS-laitteella ja tilavarauksella neljännelle UPS-laitteelle. Varmennus syistä kukin UPS-laite on oma erillinen laite, modulaarista UPS-laitteistoa ei pidetä tavoitteena. Laitteistossa tulee olla ns. tehonkäytön optimointiominaisuus, jolla varmistetaan hyvä hyötysuhde myös erittäin pienillä tehoalueilla. Laitteistojen tehomitoitus toteutetaan siten, että kahdella rinnankäyvällä yksiköllä voidaan syöttää tarvittava teho + 30% tehovaraus. Tehomitoituksen lisäksi laitteistot mitoitetaan oikosulkuvirran syöttökyvyltään niin, että huoltotilanne huomioiden kahdella rinnankäyvällä UPS-laitteella pystytään erottamaan kaikki vikaantuneet osat verkosta (sulakkeiden laukaisu), toimivan osan jakelusta säilyessä toimintakuntoisena. Keskitetyn sähkönsyötön UPS-laitteet varustetaan laitekohtaisilla huoltovapailla pitkäikä–akustoilla, jotka mitoitetaan 1,5x laskennallisen kuormituksen huipputehon mukaisella kuormalla 1,0h toiminta-ajalle. Akut sijoitetaan avoimille akkutelineille. Keskitettyyn katkeamattomaan sähkönsyöttöjärjestelmään liitetään mm. seuraavat tärkeät kuormat: - kriittiset potilas- ja lääkintätilojen tutkimus- ja valvontalaitteet - leikkaus- ja toimenpidetilojen leikkaus-, tutkimus- ja toimenpidevalaisimet - puhelinjärjestelmän keskus- ja välityslaitteet - kameravalvontajärjestelmä - atk-verkon ja kiinteistön IP-verkon aktiivilaitteet. - hälytys- ja valvontajärjestelmät 66/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 - 30.04.2015d UPS-tilan jäähdytyslaitteiden puhaltimet rakennusautomaation alakeskukset energiamittausjärjestelmän laitteet UPS-laite- ja akustotilat varustetaan vesivahingon estojärjestelmällä varustetulla sprinklerijärjestelmällä. UPS-laitteiden kotelointiluokka on IP2X. 400V pääkojeistot Muuntajat liitetään pääkeskuksiin pienimagneettikenttäisillä kompaktirakenteisilla kiskosilloilla. Pääkeskukset toteutetaan kennokeskuksina ja yhdistetään toisiinsa poikittaiskatkaisijalla ja kiskosillalla. Pääkeskukset varustetaan valokaarisuojauksella (virta- ja valokaariehdon tulee toteutua ennen laukaisua) ja ulosvedettävillä kauko-ohjattavilla pääkatkaisijoilla. Pääkeskuksiin varataan 30 % varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä laajennuksia varten. Pääkeskuksiin liitetään keskitetyn kompensoinnin estokelaparistot. Sähköpääkeskustila varustetaan vesivahingon estojärjestelmällä varustetulla sprinklerijärjestelmällä. Pääkeskusten kotelointiluokan tulee olla IP34. Sähkönjakelun ohjaus-, valvonta- ja suojausjärjestelmä Sähkönjakelun pääkojeet liitetään Meilahden sairaala-alueen olemassa olevaan MicroSCADA ohjaus- ja valvontajärjestelmään. Sen kautta valvotaan ja ohjataan 10kV ja 400V pääjakelun laitteita sekä poikkeavista toiminnoista ja/tai olosuhteista tulevia hälytyksiä. Ohjaus ja valvontajärjestelmään liitetään keskijännitekojeiston kennoterminaalit ja 400V pääkeskuksien katkaisijat sekä hälytyskeskuksen kautta muut järjestelmän hälytys- ja tilatiedot. 400V sähkönjakelu Sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisena, tähtimäisenä jakeluna. Sähkönjakelu toteutetaan pääkeskuksista syötettyjen kennokeskusrakenteisten nousukeskusten avulla. Ryhmäkeskukset toteutetaan teknisissä tiloissa koteloituina yksikkölähtökeskuksina ja muissa tiloissa kehikkokeskuksina johdonsuoja-automaatein. Keskuksiin jätetään vähintään 30 % varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä muutoksia varten. Varavoimavarmennetun ja UPS-varmennetun jakelun keskusten pintavärisävyt toteutetaan erikoisvärisävyisinä ja keskusten nousukaapelointi tehdään palonkestävällä kaapelilla. IT-jakelu Potilasturvallisuuden varmistamiseksi liitetään suojausluokan G2 lääkintätilojen varavoimasähkönjakelu sekä katkoton (UPS) sähkönjakelu lääkintäsuojaerotusmuuntajilla maasta erotettuihin valvottuihin jakeluihin. IT-verkon lääkintäsuojaerotusmuuntajat sijoitetaan erillisiin sähkötiloihin. Tila- tai potilaspaikkakohtaisesi sijoitetaan näihin tiloihin erilliset IT-keskukset (varavoimaverkkoon liitetyt väri vihreä ja UPS-jakeluun liitetyt väri oranssi). Ulkonäkösyistä em. keskukset kootaan yhteen valkoiseen kaappirakenteeseen joka sijoitetaan ko. tilaan. Sähkönmittausjärjestelmä Rakennusten koko sähkönkulutus mitataan sähköenergian laskutusmittauslaitteilla. Seurantamittauslaitteet liitetään kiinteistöautomaation kautta etäseurantaan. 67/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Järjestelmään liitettävät ja tai laskettavat energian kulutuksenseurantakohteet ovat seuraavat: - kokonaisenergiakulutukset laskutusmittareilta - normaalijakelun kuormat - varavoimalla varmennetun jakelun kuormat - UPS-varmennetun jakelun kuormat - pysäköintitilojen kulutus - valaistuskuormat keskuskohtaisesti - ilmanvaihtokoneet koneparikohtaisesti - jäähdytyslaitteet - merkittävät kulutuslaitteet (esimerkiksi kuvantamislaitteet) - Cook&Chill – keittiölaitteet - teleoperaattoreiden keskuslaitteet - sähköautojen latauslaitteet Maadoitukset ja potentiaalintasaukset Rakennuksen sähköverkot tehdään TN-S -järjestelmän mukaan (5-johdinjärjestelmä). Muuntamon käyttö- ja suojamaadoitus suoritetaan määräysten mukaisesti. Leikkaussalit, tehohoitotilat sekä tele- ja atk-kytkentätilat varustetaan puolijohtavilla lattioilla. Ryhmien 1 ja 2 lääkintätilat varustetaan lisäpotentiaalintasauskiskoilla, joihin liitetään tilojen antistaattiset lattiat, johtavat osat ja putkistot sekä erilliset potentiaalintasauspisteet. Rakennus suojataan ilmastollisia ylijännitteitä vastaan ukkossuojauksella. Johtotiet, kaapelointi ja kaapeliläpiviennit Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyjen ja johtokanavien avulla. Pääreiteille toteutetaan omat erilliset kaapelihyllyt vahvavirta-, tele- ja palon aikana toimiviksi tarkoitettujen turvallisuusjärjestelmien kaapelointeja varten. Kellarikerroksessa toteutetaan kaapelikanaali pääsähkönjakelun kaapelointeja varten. Kaapelikanaali toteutetaan 2200 mm korkeana ja varustetaan huoltoluukuin määrävälein. Johtotiet toteutetaan niin, että myöhemmin tehtävät lisäasennukset ovat mahdollisia. Kaikki johdot toteutetaan nipussa paloa levittämättömillä, vähäsavuisilla halogeenivapailla kaapeleilla. Aulatiloihin varataan riittävät sähköliitännät esityssähköistystä varten. Pysäköintihalliin asennetaan 5 kpl sähköauton maksullisia latausluokan 1 (1-vaiheinen pistorasia, 16A ylivirtasuoja) latauspaikkoja. Paloläpivienteihin asennetaan varalle hyväksyttyjä putkia, jotka voidaan ottaa helposti käyttöön aukaisematta jo suljettua paloläpivientiä. Tilojen lääkintätilaluokitus Tilojen lääkintäluokitus sähköisen suojauksen toteuttamiseksi määritellään yhteistyössä käyttöhenkilökunnan kanssa. Muiden lääkintätilojen yhteydessä olevat tilat, jotka tulevaisuudessa on mahdollista muuttaa potilaan tutkimus- ja/tai hoitotiloiksi suunnitellaan vähintään lääkintätilaluokan G1 mukaan. Tilojen sähkötekninen varustelu Huonetiloihin toteutetaan sähköpisteet käytön tarpeiden edellyttämässä laajuudessa. Pysäköintilaitos varustetaan puomein ja nosto-ovin, joiden ohjaukset liitetään järjestelmään liittyvään maksupäätelaitteistoon. 68/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Valaistus Valaistuksen toteutuksella, käytettävyydellä ja koettavuudella on merkittävä vaikutus rakennuksen toimivuuteen parantamista edistävänä tekijänä. Valaistus suunnitellaan tilojen erityisvaatimusten mukaisesti yhteistyössä arkkitehdin kanssa tiloissa tapahtuva toiminta huomioon ottaen. Rakennukseen toteutetaan yleisvalaistusjärjestelmä, johon kuuluu kaikkien tilojen yleisvalaistus, työpisteissä tarvittava työskentelyvalaistus, lääkintätiloissa tutkimukseen, valvontaan ja hoitoon tarvittava valaistus. Valaisimiksi valitaan hyvän hyötysuhteen omaavia valaisimia. Led-valaisimia käytetään soveltuvin osin ja niiden tulee noudattaa olemassa olevia standardeja ja yleisesti voimassa olevia suorituskykyvaatimuksia. Toimisto- ja vastaanottotiloihin asennetaan laadukas valaistus, jonka toteutuksessa on huomioitu näkötehokkuus ja energiankulutus. Valaistusratkaisuissa huomioidaan muuntojoustavuus käyttämällä moduulijärjestelmää. Potilashuoneet varustetaan lapsen turvallisuutta sekä positiivista mielialaa vahvistavalla yleisvalaistuksella, joka toteutetaan kattoon upotettavilla 600x600 alakattojärjestelmään soveltuvilla moduulivalaisimilla. Potilaspaikat varustetaan erillisillä tutkimus- ja lukuvalaisimilla. Potilashuoneen valaistusratkaisuissa huomioidaan omaisen tilan valaistus sekä potilashuoneen yö valaistus. Leikkaussalien ja tehostetun hoidon ja valvonnan huoneiden valaistus toteutetaan säädettävällä diffuusina yleisvalaistuksena, jotka antavat tiloihin selkeää yleisvaloa näkemistä ja tilassa toimimista varten. Tehostetun hoidon tiloissa säädettävyys toteutetaan potilaspaikkakohtaisesti. Henkilökunnan taukotiloihin asennetaan tilojen visuaaliseen ilmeeseen soveltuva valaistusratkaisu, jonka toteutuksessa on huomioitu matala energiankulutus. Aulojen ja odotustilojen perusvalaistus toteutetaan energiatehokkailla led- ja loisteputkiratkaisuilla arkkitehtuuriin soveltuvin ratkaisuin. Käytävien valaistuksen perusratkaisut toteutetaan led- tai loisteputkivalaisimilla, jotka tuottavat diffuusia, häikäisemätöntä valoa käytävätilaan. Tuloksena käytävällä sängyllä kuljettavien potilaat eivät kärsi häikäisystä. Valaistuksenohjauksessa hyödynnetään esimerkiksi vyöhykkeisiin jaettua, energiatehokasta liiketunnistinohjausta jonka avulla valaistustasoa pienennetään yöaikaan kun liikettä ei havaita. Aputilojen, varastojen ja teknisten tilojen valaistus toteutetaan energiatehokkailla valaisimilla, jotka asennetaan kattopintaan tai valaisinripustuskiskoon. Valaistusta ohjataan tilan sisäänkäynnissä olevilla kytkimillä tai painikkeilla ja osassa tiloissa liiketunnistimilla. Pysäköintitilat valaistaan energiatehokkailla loisteputki- tai led-valaisimilla. Leikkausvalaisimet, toimenpidevalaisimet ja tutkimusvalaisimet toteutetaan KSLsuunnitelman mukaisesti. Kohteen lääkintä- ja työtilojen työalueiden valaistusvoimakkuustasot suunnitellaan tilakohtaisesti standardin SFS-EN 12464-1 (painos 2) mukaisesti ko. tilojen erikoistarpeet huomioiden. Tiloissa noudatetaan muiden pintojen valaistusvoimakkuus-suositusarvoja sekä valaistuksen tasaisuusvaatimuksia. Ulkoalueiden kulkuväylille ja piha-alueille toteutetaan aluevalaistusjärjestelmä. Tärkeät kulkureitit valaistaan läpi yön samalla tavalla käyttöturvallisuuden takia. Valaistuksessa huomioidaan kameravalvonnan asettamat vaatimukset. Sisäänkäyntikatoksissa ja niiden ympäristössä varaudutaan julkisivuvalaistukseen ja opastevalaistuksiin. 69/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Yleiskaapelointi Sairaala- ja pysäköintitiloihin hankitaan yleiskaapelointijärjestelmä ATK-, viestintä- ja turvajärjestelmien tarpeita varten. Järjestelmä liitetään Meilahden alueen tietoverkkoon (HUSnet ja talotekniikka) sekä puhelinoperaattoreiden valokuituverkkoon (monipalvelut yms.). Yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan runkoverkon osalta kuiduin (OS2 + OM3) sekä kuparikaapelein ja kerrosverkon osalta Luokka EA tasoisella kuparikaapeloinnilla Cat 6A kategorian komponenteilla. Järjestelmä toteutetaan kokonaisuudessaan suojatulla kaapeloinnilla (U/FTP). Lääkintätilaluokituksen G2 alueilla rakennetaan alueittain ko. tiloja varten omat tiedonsiirtojakamot, joihin liitytään kuitukaapelein. Nämä jakamot ja niihin liittyvät yleiskaapelointipisteet toimivat samalla potilasvalvontalaitteiden kaapelointina. Sairaalatoimintoja palvelevan yleiskaapelointijärjestelmän toteutuksessa huomioidaan: - käyttö hoitajakutsu- ja potilaspalvelujärjestelmissä - käyttö potilasvalvontajärjestelmien tiedonsiirtoväylinä - käyttö informaatiojärjestelmän näytöille. - käyttö infonäytöille kokous- ja vastaanottohuoneiden ovilla - käyttö leikkaus- ja tehohoitotilojen pikapuhelintoiminnoissa Erillisen kiinteistön järjestelmiä palvelevan yleiskaapelointijärjestelmän toteutuksessa huomioidaan: - käyttö kiinteistöautomaation tiedonsiirtoväylänä - käyttö energiaseurantajärjestelmän tiedonsiirtoväylänä - käyttö kameravalvonnan tiedonsiirtoväylänä - käyttö paikannusjärjestelmien tiedonsiirtoväylänä - käyttö kuvan- ja äänensiirtoyhteyksiin esimerkiksi toimenpide- ja kokoustilojen välillä. Sairaala- ja pysäköintitiloihin toteutetaan koko kiinteistön kattava langaton tietoverkko (WLAN). Langaton tietoverkko jaetaan kahteen toiminnalliseen verkkoon. Hoidolliseen langattomaan verkkoon on pääsy vain henkilökunnalla. Julkiseen, potilaiden käytössä olevaan, verkkoon on pääsy kaikilla sairaalan asiakkailla. Langaton tietoverkko mahdollistaa tietoverkon palveluiden toteuttamisen kannettaville päätelaitteille. Langattoman tietoverkon palveluita ovat mm. seuraavat: - langattomat hoitolaitteet - hoitajien langattomat mobiililaitteet (puhelimet, tabletit) - potilaiden langattomat viihdelaitteet (puhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet) - paikannuspalvelut (henkilö/laitepaikannus) Pääjakamo- ja pääteletilat varustetaan kaasusammutusjärjestelmällä. Paikannus- ja tunnistautumispalvelut WLAN-pohjainen paikannus Kiinteistössä varaudutaan WLAN-pohjaiseen paikannukseen sijoittamalla WLANtukiasemapisteitä mm. käytäville, huoneisiin, ulkoseinille ja kiinteistön muihin osiin tarpeen mukaan niin, että paikannus voidaan toteuttaa WLAN-tukiasemien kolmiomittauksella. RFID-pohjainen paikannus ja tunnistautuminen Kiinteistön tiloissa varaudutaan mm. RFID-pohjaiseen henkilöiden ja laitteiden paikannukseen ja tunnistamiseen. Tätä tarkoitusta varten huonetilat, käytävät ja kiinteistön 70/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d muut osat tarpeen mukaan varustetaan yleiskaapelointipisteillä. Pisteitä sijoitetaan jokaiseen huoneeseen sekä käytäville että muihin kiinteistön osiin riittävällä tiheydellä. Kaapeloinnissa varaudutaan myös muiden kuin RFID-pohjaisten paikannus- ja tunnistautumisjärjestelmien hyödyntämiseen (esim. NFC) Potilashuoneiden valvontakamerat Potilashuoneisiin asennetaan hankkeessa potilasvalvontakameravaraukset. Pisteisiin voidaan liittää kamerat, joiden avulla esimerkiksi osaston kansliasta voi seurata potilasta ja potilashuoneen tapahtumia. Kamerajärjestelmissä käytetään PoE-kytkimiä. Yhteisantenni Yhteisantenniverkko toteutetaan kattavasti käytön tarpeen mukaisesti (potilas-, tauko-, kokous- ja neuvotteluhuoneet, odotusaulat jne). Lisäksi varaudutaan TV-kuvan IP-TVsiirtoon potilaspaikkojen mahdollisille monipalvelupäätteille. Keskuskello Keskuskellojärjestelmä toteutetaan sekuntipulssin siirtävänä. Runkoverkon kaapelointi toteutetaan kuitenkin kahdella kellolinjalla, jolloin verkossa voidaan siirtää tarvittaessa myös minuuttipulssi. Valtaosa kelloista toteutetaan sekuntiosoittimella. Kellot sijoitetaan käytön tarpeen mukaisesti kattavasti. Inva-avunpyyntö Inva-WC-tiloihin toteutetaan avunpyyntöjärjestelmät kutsu- ja kuittauspainikkeineen ja hälytysnäyttöineen. Varattu ja pääsy kielletty -valot, infopäätteet sekä sisäänpyyntölaitteet Varattuvalo- ja sisäänpyyntölaitteet sekä info-päätteet asennetaan käytön tarpeen mukaisten huoneiden oville. ”Pääsy kielletty” – valoja asennetaan erikseen määritettyihin tiloihin kuten röntgentiloihin ja tiloihin, joissa röntgenlaitteita voidaan tilapäisesti käyttää. Ovipuhelimet Ovipuhelimet sijoitetaan osastojen sisäänkäynteihin. Ovipuhelinjärjestelmä toteutetaan kuvaominaisuudella varustettuna siten että vastauskojeisiin/erillismonitoreihin saadaan välitettyä videokuva sisälle pyrkivästä henkilöstä. AV-järjestelmät Koulutus- ja neuvottelutiloihin toteutetaan AV-järjestelmät kaapelointeineen. AVlaitteistojen laajuus ja järjestelmätasot selvitetään jatkosuunnittelun edetessä. Erikseen määritettäviin tiloihin toteutetaan erilliset äänentoistojärjestelmät. Esitysäänentoistojärjestelmään kuuluvat puheen ja musiikin toistoon tarkoitetut kaiuttimet, langattomat mikrofonit ja äänenkäsittelylaitteet. Kuvansiirtojärjestelmät Leikkaussaleihin asennetaan kuvansiirtojärjestelmävaraukset. Järjestelmällä näytetään salissa olevien ohjelmalähteiden (esimerkiksi c-kaari, lamppukamera, endoskopialaitteisto, anestesianäyttö tai PACS) välittämä kuva järjestelmää sisältyvillä monitoreilla. 71/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Monitoreja asennetaan monitorivarsiin, lisäksi leikkaussalin seinälle asennetaan suuri monitori. Järjestelmällä on mahdollista tallentaa, editoida ja lähettää salin kuvaliikennettä kokous- ja koulutustiloihin sekä etäkonsultointipisteisiin IP-verkon kautta. Kuvansiirtojärjestelmää ohjataan eri tavoin, kuten esimerkiksi kosketusnäytön, hahmon tai puheentunnistuksen avulla. Kuvansiirtojärjestelmästä siirretään tallennetut tiedot esim. potilaan hoitokertomukseen ja sähköiseen potilasarkistoon. Vuoronumerojärjestelmät Vuoronumerojärjestelmien tarpeet arvioidaan suunnittelun edetessä yksikkökohtaisesti. Itse ilmoittautumisjärjestelmät Itse ilmoittautumisjärjestelmien toteutustapaa ja laajuutta tarkennetaan suunnittelun edetessä. Järjestelmäpuhelinverkko Sairaala varustetaan rakennuksen kattavalla IP-puhelinverkolla (VOIP). Verkko toteutetaan yleiskaapeloinnin osana ja koostuu langattomista päätelaitteista ja pöytäkojeista Matkapuhelinverkko Koko rakennus varustetaan kattavalla matkapuhelinsisäverkolla. Matkapuhelinverkossa sisäkuuluvuus varmistetaan kaikkien suomalaisten operaattoreiden osalta. Teknisten tilojen yhteyteen varataan operaattoritila, johon operaattorit tuovat omat tukiasemansa. Virve- verkko Rakennukseen asennetaan koko rakennuksen käsittävä viranomaisverkko. Info- järjestelmät Rakennukseen toteutetaan sisääntuloaulaan ja muihin erikseen sovittaviin asiakaspaikkoihin infonäytöt, jotka näyttävät esim. reaaliaikaisen julkisen liikenteenaikataulun ja muuta tietoa esim. aukioloista, ruokalistasta ja poikkeusjärjestelyistä. Järjestelmän kaapeliverkko toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää. Pysäköinnin opastelaitteisto Pysäköintilaitos varustetaan sähköisellä opasteella, joka kertoo, onko pysäköintihallista vapaita pysäköintipaikkoja. Turvakuulutus Turvakuulutuksia varten toteutetaan sairaala ja pysäköintitiloihin digitaalinen, yksiohjelmainen äänievakuointijärjestelmä. Järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan standardin EN 60849 (EN 50849) mukaisesti, käyttäen standardien, EN 54-16 ja EN 54-24 mukaisia laitteita. Järjestelmä toteutetaan seuraavin tarkennuksin: • kaikki yleiset tilat, hoito- ja potilashuoneet varustetaan kahdennetulla kaiutinlinjalla • yli 12m2 henkilökunnan tilat varustetaan kahdennetulla kaiutinlinjalla 72/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d • alle 12m2 henkilökunnan tilat varustetaan yhdellä kaiuttimella (käytävän/viereisen tilan kaiutinlinja toimii varmentavana linjana) • pieniä, alle 4m2 (esim. WC:t ja varastot yms.) tiloja ei varusteta kaiuttimella mikäli tilassa ei ole työpistettä. Järjestelmän toissijaiseksi virransyötöksi pyritään hyväksyttämään paloviranomaisella kiinteistön varavoimajärjestelmä. Järjestelmä liitetään kiinteistön keskitettyyn UPSjärjestelmään jota varavoimajärjestelmä syöttää. Hätäkuulutuspisteet toteutetaan paloilmoittimen käyttölaitteiden yhteyteen, vahtimestarille ja valvomoon. Muut kuulutuspisteet toteutetaan käyttäjän kanssa sovittaviin tiloihin. Palohälytyksiin liittyvät kuulutukset annetaan paloilmoituskeskuksen ohjaamina. Tarkempi toiminta kuvataan suunnitteluvaiheessa. Hoitajakutsu ja elvytyshälytys Potilasosastot varustetaan hoitajakutsujärjestelmällä, jonka kautta toteutetaan mm. hoitajakutsut, lisäapukutsut ja hätäapukutsut. Hoitajakutsujärjestelmässä on eritasoisia päätelaitteita, jotka mahdollistavat monipuoliset palvelut potilaille ja auttavat hoitotyössä. Vuodeosastoille toteutetaan elvytyshälytysjärjestelmä. Leikkaus-, tehohoito- ja valvontaosastojen alueet varustetaan erillisellä järjestelmällä lisäapu-, hätäapu- ja elvytyshälytyskutsujen välittämiseksi osastojen kansioihin ja muihin hoitohenkilökunnan tiloihin sekä sairaalan elvytysryhmän tiloihin. Järjestelmän tulee sisältää kattavasti painikkeet ja näyttölaitteet tilojen käyttötarpeiden mukaisesti. Paloilmoitin Sairaala ja pysäköintitilat varustetaan osoitteellisella analogisella paloilmoitinjärjestelmällä. Järjestelmä toteutetaan kattavasti myös alakattojen yläpuolisiin tiloihin. Palohälytysinformaatio viedään tiloihin äänievakuointijärjestelmän ja potilasosastoilla kanslianäyttölaitteiden sekä kantaääni-ilmaisimien avulla. Järjestelmän käyttöliittymä sijoitetaan palokunnan tilaan. Yhteydet pelastuslaitokselle toteutuvat ilmoituksensiirtojärjestelmän kautta. Paloilmoitinjärjestelmän tulee valvontasyistä olla yhteensopiva HUS:n Meilahden alueella käyttämän nykyisen järjestelmän kanssa. Hälytystiedot tulee siirtää HUS turvavalvomoon. Palopeltien ja savunhallintapeltien ohjaus Rakennus varustetaan kiinteistöautomatiikkaan liitettävällä kerrosten ilmanvaihdon palopeltien ohjausjärjestelmällä. Potilashuoneiden savunhallinta toteutetaan vaihtoehtoisesti moottoritoimisilla savunhallintapelleillä tai mekaanisilla palonrajoittimilla. Jos potilashuoneiden savunhallinta toteutetaan moottoritoimisilla pelleillä, järjestelmän ohjaukset toteutetaan huonekohtaisesti omilla savuilmaisilla. Savunpoiston ohjaus Sähkötoimisia savunpoisto- ja korvausilmaluukkuja ohjataan palokunnan toimesta käsitoimisin kytkimin palokunnan tilaan sijoitettavasta savunpoiston ohjauskeskuksesta (SPOK). Turvavalaistus Sairaala ja pysäköintitilat varustetaan akkuvarmennetulla turvavalaistusjärjestelmällä, johon kuuluu poistumisreittivalaistus poistumisteille, avoimen alueen valaistus aulatiloihin ymv. tiloihin, joiden pinta-ala on suurempi kuin 60 m2. Potilasosastojen poistumisreiteillä asennetaan lisävalaisimia lattianrajaan. Lääkintätiloihin ja niiden poistumisalueille 73/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d toteutetaan lisäksi varavalaistus, joka liitetään varavoimakoneella varmistettuun turvasyöttöjärjestelmään (≤ 15s). Väestönsuojatiloihin toteutetaan viranomaismääräysten mukaiset hätävalaistusjärjestelmät. Turvavalaistusjärjestelmä suunnitellaan noudattaen standardien SFS 6000, SFS-EN 50171, SFS-EN 50172 ja EN-1838 sekä sisäasiainministeriön asetuksen 805/2005 vaatimuksia. Lääkintätilojen varavalaistuksen tulee täyttää standardin SFS 6000-7-710 vaatimukset. Järjestelmässä käytetään pitkäikäisiä led-lamppuja. Työajanseuranta ja kulunvalvonta sekä sähkölukitusjärjestelmä Sairaala ja pysäköintitilat varustetaan sairaalan nykyiseen järjestelmään laajennettavalla työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmällä. Järjestelmä toteutetaan kattamaan mm. ulko-ovet, pääkulkureitit, hissit, osastoja rajaavat ovet, teletilat, lääkehuoneet sekä lääkekaapit ja jätetilat. Työajan seurannan päätteet sijoitetaan henkilökunnan kulkureiteille. Kulunvalvontajärjestelmän tulee valvonta syistä olla yhteensopiva HUS:n Meilahden alueella käyttämän nykyisen järjestelmän kanssa. Kulunvalvonta liitetään HUS:n turvavalvomoon. Ovien lukitusta ja lukituksen sähköistä ohjausta varten asennetaan sähkölukitusjärjestelmä. Sähkölukitusjärjestelmä toteutetaan osana kulunvalvontajärjestelmää. Rikosilmoitinjärjestelmä Rakennukseen asennetaan tarkoituksenmukainen osoitteellinen rikosilmoitusjärjestelmä, joka toteutetaan kuorisuojauksena 4 m korkeudelle saakka maanpinnasta kuuntelevilla lasirikkoilmaisimilla, oviin ja luukkuihin asennetuilla magneettikoskettimilla sekä eräiden tilojen osalta tilasuojauksena PIR-liiketunnistimilla. Ympäri vuorokauden käytössä olevia tiloja ei valvota lasirikkoilmaisimilla. Ilmaisimia pyritään asentamaan vain todellisen tarpeen mukaisesti, tarkoituksena pitää ilmaisimien määrä vähäisenä, jolloin virhehälytysten määrä pienenee ja järjestelmän teho ja uskottavuus säilyy hyvänä. Hälytyksistä välitetään ilmoitus HUS:n turvakeskukseen vartijoille. Kameravalvonta Kaikkien sisäänkäyntien, aula- ja odotustilojen, käytävien, kanslioiden ja ulkoalueiden valvontaa varten kiinteistöön asennetaan IP-pohjainen digitaalinen tallentava kameravalvontajärjestelmä. Pääseurantamonitorit sekä käyttö- ja ohjauslaite asennetaan HUS turvakeskukseen vartijoiden tilaan. Osastojen kanslioihin asennetaan valvontamonitorit, joista osaston henkilökunta voi seurata käytävillä tapahtuvaa liikkumista sekä ovipuhelinjärjestelmän soittokojeen edustaa. Osastoille annetaan oikeudet seurata vain osaston sisäisiä sekä soittokojeen edustaa valvovaa kameraa. Erityistilanteissa tallentava kameravalvonta voi olla osa hoito- ja tutkimusjärjestelmää kuten Video-EEG:ssä. Henkilöturvajärjestelmä Henkilöturvajärjestelmä asennetaan kattavasti koko rakennukseen. Henkilökunnalla on langattomat painikkeet ja kerroksiin asennetaan kattava signaalin vastaanottoverkko. Henkilöturvajärjestelmät voidaan tehdä myös IP-pohjaisen WLAN järjestelmän yteyteen. Vastaanotto- ja ilmoittautumistiskeille asennetaan kiinteät hälytyspainikkeet pöytien alapuolelle. Paikannus tehdään tilakohtaisesti, myös hissit huomioiden. Henkilöturvahälytys välitetään HUS:n turvakeskuksen kautta vartijoille ja rakennuksessa vartijoiden tilaan sekä osaston henkilökunnalle, joko käytävänäyttöjen kautta tai suoraan henkilökunnan puhelimeen. 74/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 6.7. 30.04.2015d Kiinteät sairaalalaitteet Lastensairaalan uudet ja modernit kiinteät sairaalalaitteet tukevat varsinaisen hoitotyön suorittamista mahdollisimman tehokkaalla ja turvallisella tavalla. Kiinteiden sairaalalaitteiden ja muun ensikertaisen toimintavarustuksen hankintarajat esitetään hankintaraja-asiakirjassa. HUS:n toimintayksiköt määrittävät lääkintälaitteiden ja varusteidentoiminnalliset vaatimukset ja arvioivat hankintaprosessin aikana tarjottavien laitteiden käyttökelpoisuuden sekä taloudellisuusvaatimusten toteutumisen pitkällä aikavälillä. HUS-kuvantaminen hankkii omat kiinteät laitteensa Uuden Lastensairaalan toimintatiloihinsa. Teknisten vähimmäisvaatimusten, huoltovarmuuden, vasteaikojen ja varaosatakuiden sekä muun teknisen kelpoisuuden osalta HUS-lääkintätekniikka tekee pääasialliset hankintojen määrittelyt. Kiinteiden sairaalalaitteiden vaatimat tekniset liityntävaatimukset ja – rajapinnat määritellään laitespesifikaatioissa sekä rakentamisen urakka-asiakirjoissa. Rakentamisen yhteydessä varaudutaan siihen, että laitteita voidaan päivittää ja huoltaa niiden edellyttämällä tavalla. Sen lisäksi laitteiden laahausreitit suunnitellaan tarkoin ja tulevaisuudessa erityisesti painavien laitteiden vaihtomahdollisuudet taataan rakenteellisin ratkaisuin. Laitehankinnoissa tulee huomioida myös erityisesti lapsen kokemus hoitotilanteestaan sekä muut lastensairaalalle ominaiset aikuistoiminnasta poikkeavat käyttöturvallisuusvaatimukset. 6.8. Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa Hankkeen energiatehokkuustavoitteet määritellään suunnittelun edetessä käyttäen vähimmäistavoitteena HUSin energian tehokkuuden huomioimisen ohjeistusta sekä BREEAMin ohjeistusta. Rakennus sijoittuu Meilahden sairaalan tontin Stenbäckinkadun puoleiselle reunalle ja sen pääjulkisivu on kohti kaakkoa. Rakennus on korkea ja vuodeosastojen tarvitsema päivänvalon määrä on suuri. Aurinkoenergian ja toimintaympäristön aiheuttama lämpökuormitus ja jäähdytystarve voidaan katsoa olevan merkittävä. Julkisivujen suunnitteluratkaisussa auringon lämpöenergiaa leikataan aurinkoenergiasuojapinnoitetuin lasirakentein sekä julkisivun säleikkörakenteilla. Seuraavat energiatehokkuutta parantavat ratkaisut on huomioitu LVIsuunnitteluratkaisuissa: puhaltimien sähkötehokkuusluku (SFP-luku) 1.1.2016 voimaan tulevien määräysten mukainen ilmanvaihtojärjestelmät varustetaan nestekiertoisilla lämmön talteenottopattereilla ajoluiskan lumensulatus kaukolämmön paluuvedellä paineilmakompressoreiden jäähdytysvedestä siirretään lämpöä käyttöveden esilämmitykseen Tarpeen mukainen olosuhteiden hallinta. Ilmanvaihtokoneiden palvelualueiden optimointi tilojen toiminnallisuuden ja käyttöaikojen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden lämmitysverkoston lämpötilasäädön optimointi Seuraavat energiatehokkuutta parantavat ratkaisut on huomioitu sähkösuunnitteluratkaisuissa: - Valaistuksen energiatehokkuuteen vaikutetaan valitsemalla energiatehokkaita valonlähteitä ja hyödyntämällä valaistuksessa tarpeenmukaisen käytön mahdollistavia säätö- ja ohjausjärjestelmiä - Varustetaan eri sähköenergiankäyttöryhmät energianseurannan kannalta soveltuvin mittarein - Taajuusmuuttajat hankitaan varustettuna energiankäyttöä optimoivalla ohjelmistolla 75/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 - 30.04.2015d Käytetään vakiomuuntajien sijasta tyhjäkäynti ja kuormitushäviöiden osalta vähähäviöisiä jakelumuuntajia UPS-laitteet varustetaan tehonkäytön optimointiominaisuudella 76/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 7. 30.04.2015d Tilajärjestelyt työmaanaikana ja väistötyöt 7.1. Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt Työmaan toteutus vaiheistetaan siten, että ennen hankkeen varsinaisten maanrakennus- ja louhintatöiden aloittamista ja olemassa olevien ajoyhteyksien katkaisemista, tehdään uudet tai tilapäiset liikenneyhteydet siten, että liikenne nykyisiin rakennuksiin onnistuu. Rakennusalueen välittömässä läheisyydessä olevien liikennereittien opastus suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisesti sekä tiedotetaan alueella toimiville liikennöitsijöille sekä viranomaistahoille. Käyttöön jääville kulkualueille rakennetaan tarvittaessa väliaikainen valaistus ja mahdolliset liikenteenohjausjärjestelmät. Louhintatyön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Louhintatyöt suoritetaan Meilahden sairaala-alueen keskeytymättömän toiminnan huomioimin vaatimuksin ja louhintatöiden työtapoja ja työaikoja koskevin erityismääräyksin, jotka kirjataan erilliseen louhintatyösuunnitelmaan. Esimerkiksi hallinto-ruokala/keskuskeittiörakennuksen ikkunoita joudutaan sulkemaan louhinta- ja rakennustöiden ajaksi. Louhintatöiden ajaksi lähikiinteistöihin asennetaan etäluettavat tärinämittarit erillisen sijoitussuunnitelman mukaisiin paikkoihin. Syöttövesijohdon reittiä muutetaan tulevan rakennuksen alta pois ennen louhintatöiden aloittamista. 7.2. Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt Läheisten rakennusten aukot ummistetaan tarpeellisissa määrin. Keskuskeittiön LVI-konehuoneen siirto tehdään ennen logistiikkakeskuksen purkutyön aloittamista. Ennen logistiikkakeskuksen purkua teetetään logistiikkakeskuksesta haittaainekartoitus. Nykyään tiloissa sijaitseva äidinmaitokeskus siirretään uuteen sijaintiinsa ennen rakennustöiden aloittamista. Keittiön huoltopihan ja P2 pysäköintiluolan kulku tulee taata koko rakentamisen ajan, ellei tunneliverkoston vaihtoehtoisia sisäänajoreittejä tai vaihtoehtoisia huoltoreittejä voida hyödyntää. Rakennusalueen välittömässä läheisyydessä olevien rakennusaikaisten liikennereittien opastus tiedotetaan alueella toimiville liikennöitsijöille sekä viranomaistahoille. Käyttöön jääville kulkualueille rakennetaan tarvittaessa väliaikainen valaistus ja mahdolliset liikenteenohjausjärjestelmät. 8. Häiriöt työmaan aikana Rakentaminen tulee vaikeuttamaan liikennettä työmaa-alueen läheisyydessä. Huoltotie huoltopihalle ja palvelukeskuksen suuntaan kaventuu. Työmaa-alueelta poistuu pysäköintipaikkoja. Lisäksi keittiön kulkuyhteys saattaa tapahtua osin väliaikaisrakenteiden kautta. 77/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Hallintorakennukselle ja keittiö- ja ruokalatiloille aiheutuu rakennustöistä meluhaittoja. Lisäksi louhintatyöt aiheuttavat laajemmallekin alueelle melu- ja tärinähaittoja. Rakennusalueen lähiympäristön vaaratilanteiden välttämisen menetelmiä kuvataan hankkeelle laadituissa turvallisuusasiakirjoissa. Uuden lastensairaalan teknisiä järjestelmiä liitetään Meilahden sairaalan verkostoihin ja valvontajärjestelmiin. Liityntöjen takia joudutaan tekemään johdotuksia myös muissa rakennuksissa. 78/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 9. 30.04.2015d Kustannusarvio ja kustannusohjaus 9.1. Kustannusarvio Hankkeen laajuustavoite on 21.550 hym2 ja 47.800 brm2. Noin 90 autopaikan pysäköintihallin osuus edellä mainitusta kokonaislaajuudesta on noin 3.000 brm2. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on 175 miljoonaa euroa perustuen vuoden 2014 rakentamisen hintatasoon Helsingissä (Haahtela indeksin pisteluku 85). Kustannusarvioon sisältyy sairaalatoimintojen lisäksi pysäköintihallin rakentamisen, nykyisen logistiikkakeskuksen purkamisen, keskuskeittiön uuden ilmanvaihtokonehuoneen rakentamisen sekä muut maa-alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen kustannukset. Kustannusarvio ei sisällä Säätiön ja HUS:in välisessä hankintaraja-asiakirjassa Hus:in vastuulle osoitettuja kustannuksia. Kustannusarvio ei myöskään sisällä HUS:in hankkeeseen osoittamien henkilöresurssien henkilöstökustannuksia. Hankesuunnitteluvaiheen arvonlisäveroton kustannusarvio jakautuu alustavasti kustannuseriin seuraavasti: Hanketehtävät Rakennus ja laiteosat Putki-, ilmanvaihto- ja tieto-osat Sähköosat 22 000 000 € 87 000 000 € 24 000 000 € 20 000 000 € Käyttäjätehtävät (toimintavarustus) Hankevaraukset 10 000 000 € 12 000 000 € Yhteensä 175 000 000 € Käyttäjätehtävien kustannukset käsittävät kiinteiden sairaalalaitteiden sekä ensikertaisen toimintavarustuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lähtökohtana käyttäjätehtävien sisällyttämiselle hankkeen kustannuksiin on se, että ne ovat rakenteisiin kiinteästi asennettavia ja edellyttävät erityisiä rakennusteknisiä toimenpiteitä. Säätiö ja Hus sopivat jatkossa niistä kojeista ja laitteista, jotka sisällytetään Säätiön hankintaan. Näiden hankintojen yhteismäärä ei kuitenkaan voi ylittää 10 000 000 euroa. Käyttäjätehtäviin yleisesti sisällytettävän irtaimen toimintavarustuksen mukaan lukien niihin liittyvän suunnittelun kustannukset eivät sisälly hankkeen kustannuksiin. Hankkeelle kuuluvan toimintavarustuksen hankintasisältö tarkentuu suunnittelun edetessä. Ennen vuotta 2015 hankkeen johtamiseen, suunnitteluun ja rakentamisen valmisteluun, maa-alueen rakentamiskelpoiseksi tekemiseen sekä maarakennustöiden suorittamiseen on kulunut noin 10.000.000 euroa. Hankkeen tulevien kustannusten arvioidaan jakautuvan rakentamisajalle seuraavasti: vuosi 2015 vuosi 2016 vuosi 2017 vuosi 2018 40 000 000 € 58 000 000 € 55 000 000 € 12 000 000 € Kaikki hinnat alv 0 %. 79/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 9.2. 30.04.2015d Kustannusohjaus Tilaratkaisujen vaikutus toimintamenoihin on merkittävä mm. toiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Suunnittelu- ja toteutusratkaisujen valinnoissa tarkastellaan investointimenon lisäksi myös vaikutusta toimintakustannusten muodostumiseen. Tilasuunnittelun yhteydessä tehtäviä valintoja peilataan toiminnallisuuteen ja suunnitteluratkaisun aiheuttamaan toimintakustannusten muutokseen hyödyntämällä käyttäjän, tilaajan ja rakennuttajan asiantuntemusta. Hankkeen tavoitehinta-arvioita, rakennusosa-arvioita, sitoutumia, toteutumia ja ennusteita seurataan jatkuvana prosessina suunnittelun ja toteutuksen rinnalla. Kustannusarviot ositellaan hankintakokonaisuuksittain ja sitoutetaan mahdollisen yhteistyösopimuksen osapuolet tavoitteisiin. Kustannuksia ohjataan budjettiin suunnitelmia kehittämällä ja etsimällä taloudellisia ratkaisuja. Hankkeen johto tarkistaa kiinteistöyhtiölle osoitettujen laskujen sopimuksenmukaisuuden ja maksukelpoisuuden. Laskut litteroidaan maksatukseen ja seurantajärjestelmään, minkä avulla valvotaan kustannusten kertymistä. Kustannustilanne raportoidaan Säätiölle ja kiinteistöyhtiölle määrävälein ja erikseen havaitun tarpeen mukaan. Hankkeen kustannusten seurannassa käytetään Rakennuttamistieto-ohjelmistoa (Haahtela -kehitys Oy). 10. Aikataulutavoitteet Rakennuksen suunnittelu ja toteutus suoritetaan limittyvänä ja täydentyvänä vaiheittain. Hankesuunnitelman täsmennys sekä ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheet ovat tapahtuneet rinnakkain ja valmistuneet helmikuun 2015 lopussa, minkä jälkeen on käynnistynyt pääasiallinen toteutussuunnittelu. Urakoitsijoiden valintaprosessi on tehty. Urakoitsijavalinnat ovat olleet lainvoimaiset kesäkuusta 2014. Urakoitsijat osallistuvat yhteistyösopimuksen periaatteen mukaisesti suunnitteluvaiheen työskentelyyn. Maanrakennus- ja louhintavaihe on alkanut elokuussa 2014 ja kestää heinäkuuhun 2015. Louhintatöiden aikana on suoritettu keskus-keittiön IV-konehuoneen siirto ja logistiikkakeskuksen purkaminen. Edellä kuvattu vaihe on toteutettu omalla rakennusluvallaan ja logistiikkakeskuksen purkuluvalla. Tämän jälkeen aloitetaan uuden lastensairaalan varsinaisen uudisrakennuksen rakentaminen omalla rakennusluvallaan, joka on saatu 27.03.2015. Rakentaminen suoritetaan niin ikään vaiheittain ja lohkoittain siten, että lokakuun alussa .2017 rakennuksessa voidaan aloittaa vastaanottomenettelyt myöhemmin tehtävän toteutusjärjestyssuunnitelman mukaisesti. Tavoiteaikataulun mukaan 31.10.2017 rakennus tai sen osa on vastaanottokelpoisesti valmis ja HUS:n eri toimijoiden käyttöönottotoimintoja voidaan aloittaa tämän jälkeen vaiheittain. Tavoiteaikataulun mukaan rakennus kokonaisuudessaan on käyttöönotettavissa vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella. 80/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 11. 30.04.2015d Hankkeen toimintakuluvaikutukset Laskelma lastensairaalahankkeen vaikutuksista sairaalan vuotuisiin toimintakuluihin ja tuottoihin - pääosa tuotoista muodostuu jäsenkuntalaskutuksesta - perustuu vuoden 2012 toteumaan (Taulukko 12). Laskelmissa on mukana koko uuteen lastensairaalaan siirtyvä toiminta, myös siltä osin kuin se sijoittuu tässä hankesuunnitelmassa kuvatun mukaisesti nykyisiin (jatkossa peruskorjattaviin) Lastenklinikan tiloihin. Taulukossa 12 vuoden 2021 tuottoarviot perustuvat palvelujen hinnoitteluun vuonna 2012, ja vastaavasti toimintakulujen muutos on arvioitu perustuen vuoteen 2012. Kustannusten arvioidaan toiminnan laajentuessa ja kehittyessä ja mm. kaikkein vaativimpien potilaiden osuuden kasvaessa nousevan noin 2,5 % vuodessa. Maaliskuussa 2013 valmistuneessa hankeselvityksessä tavoitteeksi laskutuksessa asetettiin 27 %:n HUS-ulkokuntaosuus. Mukana tässä laskelmassa on ollut lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) klinikkaryhmät ilman neonatologian klinikkaa. Vuotta myöhemmin maaliskuussa 2014 tämä tavoite on jo saavutettu. Vuoden 2013 toteuman perusteella jäsenkuntien ulkopuolisen laskutuksen osuus oli 27,4 % (Taulukko 2). Uuteen lastensairaalaan suunnitellut toiminnalliset muutokset (ennen kaikkea leikkaustoiminta) tulevat lisäämään HUS:n jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien potilaiden ja siten jäsenkuntien ulkopuolisen laskutuksen osuutta. Voidaan arvioida että muiden kuin jäsenkuntien laskutusosuus em. laskentatavalla on 30 % vuonna 2021. Potilaiden vapaan liikkuvuuden merkitystä on toistaiseksi vaikea ennustaa. Pääosa muiden kuin jäsenkuntapotilaiden laskutuksesta kohdentuu kuitenkin potilaisiin, jotka hoidetaan lastensairaalassa sovitun valtakunnallisen vastuun mukaisesti. HYKS lastensairaalan monipuoliseen erityisosaamiseen perustuvan kansallisen roolin voidaan joka tapauksessa arvioida tulevaisuudessa mieluummin lisäävän kuin vähentävän vapaasti liikkuvien potilaiden määrää. Toimintatuotot on laskettu 2012 toteutuneista välisuoritteista välisuoritelajeittain vuoden 2012 tuotehinnoilla. Tuottojen arviossa 2021 suoritelajeittain on otettu huomioon toiminnan laajentuminen hankesuunnitelmassa esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Siten siinä ovat mukana toiminnalliset muutokset ja operatiivisesta tulosyksiköstä siirtyvät toiminnot. Laskelmat on tehty käyttäen v. 2012 kustannuspaikkoja (vastaavat 2014 kustannuspaikkoja), vaikka tiedossa on, että vuonna 2021 toimintojen jakautuminen kustannuspaikoille tulee muuttumaan. 81/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Mukana uuteen lastensairaalaan siirtyvät lastenyksiköt: Lastenklinikka, Lastenlinna, Husuke, Korvaklinikka, Silmäklinikka 2012 kulut nettokatettava, väh. maksutuotot henkilöstö palvelut tarvikkeet laitteet tilat Päivystys 5 513 106 4 078 702 1 225 886 365 005 71 684 Ajanvarauspoliklinikka 15 257 370 10 821 802 3 513 886 1 203 082 310 510 368 828 Vuodeosastot yhteensä 25 854 396 16 389 320 6 673 491 1 391 123 orto_sydän_siko 7 658 930 5 260 964 1 694 350 285 134 112 369 inf_uro_yleis 9 769 612 6 781 142 2 029 826 568 523 135 311 pienet_neuro_Husuke 8 425 854 4 347 214 2 949 315 537 466 121 147 Immunosuppressio 14 411 354 7 264 989 2 749 788 3 570 773 182 934 Tehohoitopäivät 10 626 138 6 343 707 1 722 338 1 659 950 389 549 Leikkausosasto _päiväanestesia 19 343 024 9 516 707 2 897 603 4 391 534 1 877 011 Päiväkeskus 3 736 314 1 990 842 1 481 241 208 251 26 926 19 399 Kliininen erityistyö 242 063 2 666 030 ‐2 767 642 25 407 296 131 1 416 650 1 745 325 628 624 582 144 534 556 813 660 640 210 1 865 512 340 243 313 040 5 441 627 16 201 017 27 982 218 7 186 989 8 766 411 12 028 818 11 954 438 9 827 412 17 939 748 3 851 901 454 087 Uudet toiminnot, lisäkustannus: vuodehuolto cook and chill, Ravioli täyttöpalvelu / hoitologistikko vartijapalvelut yhteensä 7 430 771 93 652 448 50 000 73 000 100 000 250 000 95 456 765 59 072 099 17 496 593 12 815 126 3 246 842 2012 tuotot Ennuste 2021, 2,5% kustannusten vuosittaisella kasvulla lisättynä ennusteella sekä ennustetulla tuotannon kasvulla 2021 kulut Päivystys Ajanvarauspoliklinikka Vuodeosastot yhteensä orto_sydän_siko inf_uro_yleis pienet_neuro_Husuke Immunosuppressio Tehohoitopäivät Leikkausosasto _päiväanestesia Päiväkeskus Kliininen erityistyö Uudet toiminnot, lisäkustannus: vuodehuolto cook and chill, Ravioli täyttöpalvelu / hoitologistikko vartijapalvelut tietotekniikan järjestelmien poistot laite‐ja kalustoinvestointien poistot vuokra (uusi+osa LKL) nykyisten tilojen vuokra vähennetty yhteensä 7 367 881 19 301 642 31 459 015 10 203 939 11 464 131 9 790 945 13 669 323 16 191 896 30 939 028 5 090 859 323 500 2021 tuotot 7 272 354 22 985 810 33 332 260 11 319 021 11 663 048 10 350 191 14 403 708 16 506 601 30 654 309 5 467 465 636 233 66 500 97 090 133 000 332 500 2 000 000 2 000 000 11 400 000 9 288 463 131 083 770 131 258 740 2012 HYKS NaLa, kaikki lastenyksiköt yhteensä Tot euro T3 TOIMINTATUOT T4 TOIMINTAKULUT 1450 PEDIATRIA 67 755 324 72 954 615 1460 LASTENKIRURGIA 35 466 582 37 788 391 1470 LASTENNEUROLOGIA 24 452 608 17 507 048 1480 LASTENPSYKIATRIA 22 839 250 22 526 670 yhteensä 150 513 764 150 776 725 Taulukko 12. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien lastenyksiköiden kulut ja tuotot suoritelajeittain. Vuoden 2021 tuottoarviot perustuvat palvelujen hinnoitteluun vuonna 2012 ja vastaavasti toimintakulujen muutos on arvioitu perustuen vuoteen 2012. Kustannusten arvioidaan toiminnan kehittyessä ja laajentuessa nousevan noin 2,5 % vuodessa. Laskennan lähtötilanteen eli vuoden 2012 toimintakulut uuteen lastensairaalaan siirtyvät toiminnat mukaan lukien olivat noin 95 milj. euroa ja tuotot noin 94 milj. euroa. Laskelma osoittaa näennäistä lastensairaalan alijäämää. Tämä johtuu siitä että laskelmassa ei ole mukana lastensairaalan toimintoja, jotka eivät siirry uuteen lastensairaalaan (lähes koko lastenpsykiatria, vastasyntyneiden klinikan, Jorvin, Kätilöopiston, Naistenklinikan ja Peijaksen lasten toiminnot) eikä potilasmaksutuottoja, jotka eivät olleet mukana myöskään Operatiivisen tulosyksikön laskelmassa. Lastensairaalahankkeen eräs keskeinen perustelu liittyy tavoitteeseen nostaa lasten erikoissairaanhoidon palvelujen tuottavuutta merkittävästi, kun käyttöön saadaan nykyaikaiset, vaativan hoidon edellytykset täyttävät tilat. Tässä hankesuunnitelmassa kuvattujen toimintaprosessimuutosten avulla mm. nostetaan sairaalan tilatehokkuutta ja kohdennetaan käytettävissä oleva työpanos siten, että henkilötyön tuottavuutta on mahdollista lisätä. Tavoitteena on kattaa uusista sairaalatiloista aiheutuvat lisäkustannukset tuottavuuden kasvulla. 82/83 HANKESUUNNITELMA Uusi lastensairaala 2017 30.04.2015d Lastensairaalan toimintayksiköiden ja siirtyvien yksiköiden sisäiset tilavuokrat ovat lähtötilanteessa 2012 9,3 milj. euroa vuodessa. Sisäisten vuokrien määrän arvioidaan nousevan 11,4 milj. euroksi vuodessa. Uuden lastensairaalan osuus tästä on 8,9 milj. euroa ja Lastenklinikkaan peruskorjattavien tilojen osuus 2,5 milj. euroa. vuodessa. Uuden lastensairaalarakennuksen vuokra-arvio perustuu lastensairaalan tukisäätiön ja HUS:n vuokrasopimusneuvottelujen tietoihin ja se sisältää myös HUS:n hanketta varten tekemän lahjoituksen poistot sekä arvion vuotuisista kiinteistön ylläpitokuluista. Edellä mainitut vuokrat ja vuokravaikutukset ovat Hus:in sisäisiä arvioita eivätkä ne mitenkään liity Säätiön ja Husin välisiin nykyisiin tai tuleviin vuokra- tai muihin sopimuksiin. Arviossa uuden lastensairaalan vuositason kustannuksista on mukana myös arviot HUS-Tietohallinnon kautta saatavista uusista tietoteknisistä järjestelmistä sekä uuden sairaalan käyttöönottoon liittyvistä kasvavista laite- ja kalustoinvestointien poistoista. Lastensairaalan vuoden 2021 tuottoarviot perustuvat vuoden 2012 hinnoitteluun ja ovat ennakoidulla vuoden 2021 tuotantomäärillä laskettuna noin 131 milj. euroa. Toimintakulujen muutos on arvioitu perustuen lähtötasoon vuonna 2012. Kun toiminnan kehittyessä ja laajentuessa kustannusten arvioidaan nousevan n. 2.5 % vuodessa, on lastensairaalan toimintakuluarvio vuodelle 2021 131 milj. euroa (Taulukko 12). Uudelta sairaalalta edellytetään, että se pystyy toimimaan ilman henkilöstön kokonaismäärän lisääntymistä nykyisestä vastaten silti ennakoituun nousevaan tuotantovaatimukseen. Tässä hankesuunnitelmassa toiminnan volyymit on ennustettu toimintokohtaisesti ottamalla huomioon sekä väestö- että muut kysyntäennusteet että asiantuntijoiden arviot eri potilasryhmien lääketieteellisen hoidon kehityksestä. Käsitys toimintojen tehostumisen realistisuudesta perustuu suunniteltuihin toiminnallisiin muutoksiin, niistä johdettuihin henkilöstöarvioihin ja yleiseen tietämykseen tertiääristen sairaaloiden toiminnasta. Tällä perusteella uuden lastensairaalan suunnittelu johtaa tilanteeseen, jossa nykyhenkilöstömäärällä voidaan tuottaa vuoteen 2021 ennustettu toiminnanlisäys. Laskennallisesti malli osoittaa että kulut ja tuotot pysyvät tasapainossa. LIITTEET Tavoitetilaluettelo Liite 1 Yleissuunnitelma 27.02.2015, Arkkitehtitoimisto Sarc Liite 2 Yleissuunnitelma-aineisto on ladattavissa alla olevasta linkistä: https://tiedostot.haahtela.fi/ULS/Liite2-ULS2017ArkYleissuunnitelmaPohjat27022015.pdf 83/83 1(1) UUSI LASTENSAIRAALA 2017, Tavoitetilat, Yhteenveto yksiköittäin, Ver 3.9 Haahtela Yhtiöt, Ilkka Niukkanen, 30.04.2015 Os Yksikkö 01.00 Vuodeosasto 1 01.01 Vuodeosasto 1 01.02 Tehovalvonta 02.00 Vuodeosasto 2 02.01 Vuodeosasto 2 12.00 KNF 12.01 KNF, vuodeosasto 2 03.00 Vuodeosasto 3 03.01 Vuodeosasto 3 03.02 Tehovalvonta 04.00 Immunosupressioyksikkö ja päiväsairaala 04.01 IS-yksikkö, vuodeosasto 04.02 IS-yksikkö, päiväsairaala 04.03 IS-yksikkö, poliklinikka 04.04 IS-yksikkö, yht.til. 05.00 Teho-osasto 05.01 Teho-osasto 06.00 Leikkaus- ja anestesiayksikkö 06.01 Oper & Anest, toimenpiteet 06.02 Oper & Anest, valmistelu 06.03 Oper & Anest, heräämö 06.04 Kudospankki 06.05 Oper & Anest, yht.käyt 06.06 Oper & Anest, Akut.pukut. 06.07 Oper & Anest, tsto 07.00 Fysioterapia 07.01 Fysioterapia 08.00 Ajanvarauspoliklinikka 08.01 Ajanvarauspkl 09.00 Päivystyspoliklinikka 09.01 Päivystyspkl 10.00 Yhteiskäyttöiset tilat 10.01 Opetus- ja neuvottelutilat 10.02 Leikki- ja nuorisotoiminta 10.03 Ekumeniatilat 10.04 Tuloaula 10.05 Vainajien säilystystilat 10.06 Henkilökunnan pukutilat 10.07 Monitilatoimisto 11.00 Kuvantaminen 11.01 Magneettitutkimus 11.02 Kuvantaminen, uä 11.03 Kuvantaminen, nat 11.04 Kuvantaminen, TT 11.05 Kuvantaminen 11.06 Kuvantaminen, gen th 11.07 Kuvantaminen, Rad.yht 13.00 Tukipalvelut 13.01 Laboratorio 13.02 HUS-Desiko 13.04 Logistiikka 13.05 Jäte- ja pyykkihuolto 13.06 Ylläpito OHJELMA-ALA 30.01 Yksikön sisäinen liikenne YKSIKKÖJEN HUONEALA 20.00 Muut 20.03 Väestönsuoja 30.00 Liikennetilat (yksikköjen välinen) 30.02 Yksikköjen yhteiset käytävät ja aulat 30.03 Portaat 40.00 Talotekniikan tilat 40.01 Iv-tekniikan tilat 40.02 Lvvv-tekniikan tilat 40.03 Sähkötekniikan tilat 40.04 Hissikonehuoneet 40.05 Sairaalakaasutilat KOKONAISHUONEALA RAKENTEET, HORMIT, KUILUT Hs Ver3.9 Yksikön sis.liikenne Huom hum2 % hum2 1 690 144 32 % 32 % 541 46 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 550 32 % 496 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 301 32 % 96 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 620 194 32 % 32 % 518 62 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 402 493 157 227 32 % 32 % 32 % 32 % 449 158 50 73 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 565 40 % 626 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 721 344 803 61 373 32 170 45 % 45 % 32 % 32 % 32 % 25 % 25 % 774 155 257 20 119 8 43 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 412 32 % 132 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 2 017 32 % 645 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 095 32 % 350 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 341 300 24 386 101 765 819 25 % 25 % 25 % 25 % 25 % 25 % 25 % 85 75 6 97 25 191 205 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 384 113 120 125 110 25 291 32 % 32 % 32 % 32 % 32 % 32 % 32 % 123 36 38 40 35 8 93 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 150 266 660 120 80 25 % 25 % 25 % 25 % 25 % 38 67 165 30 20 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 21 551 7 595 29 146 600 6 995 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 834 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 550 301 1 814 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 2 279 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 565 3 504 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 412 2 017 1 095 2 736 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 168 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi 1 276 21 551 35 % 11 % 20 % 0 0 3 206 0 0 5 735 3 260 230 2 098 0 147 38 087 18 % 6 687 TAVOITE< 44 774 44 800 2,08 BRUTTOALA (ilman autohallia) Tehokkuuskerroin Brutto / Ohjelma-ala Autohalli 20.01 Autohalli 20.02 Ajoramppi 3 000 3 000 0 BRUTTOALA (autohallin kanssa) TAVOITE< 47 774 47 800 sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi sis.liik.-% hyötyalan lisäksi yks.väl. liik.-% yks. huone-m2 lisäksi talotekn.-% yks. huone-m2 lisäksi rakenne-% kokonais huone-m2 lisäksi 1(12) UUSI LASTENSAIRAALA 2017, Tavoitetilaluettelo Ver 3.9, 30.04.2015 Haahtela Yhtiöt, Ilkka Niukkanen Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Vuodeosasto 1 (26 + 5 (+5) + 6 ss) Kardiologia, pienten kirurgia, Husuke ja silmäkorva-hammaspostoperatiiviset potilaat 124 Huom 1834 Vuodeosasto 1 Potilashuone 1 ss, joista 1 kuntoutushuone 118 22 21 1690 462 joista yksi G2-tila Potilashuone Potilashuoneen wc ja suihku 2 ss amme 5 27 30 6 150 162 joista yksi G2-tila Potilashuone, eristys Sulku (eristyshuone) Eristyshuoneen wc ja suihku Hoitaja-asema Toimisto Toimisto Toimisto (avotiski) Toimisto Toimisto, osastonhoitaja Toimisto Tutkimushuone Lääkehuone Lääkehuone Suojakaappitila lääkevalmistukseen Laboratoriotila ja putkiposti Elvytysvarusteet Potilaskeittiö Ruokailutila Leikkitila Nuorten tila Vanhempien taukotila Vanhempien taukotila Taukohuone, henkilökunta Laukkukaapit, henkilökunta Neuvottelu- ja keskustelutila Neuvottelu- ja keskustelutila Varasto Vaunu- ja ratasparkki Huoltohuone WC, henkilökunta WC, vanhemmat Inva-WC Jätehuone Siivoushuone Tehovalvonta (teho)valvontahuone Valvontapotilaan WC-tila Hoitaja-asema 1ss 4 4 4 4 4 1 1 1 2 3 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 2 6 2 1 2 2 6 3 3 21 5 6 20 14 30 10 25 16 25 25 35 15 5 10 2 30 23 30 24 20 10 30 5 20 10 30 10 22 2 2 5 8 10 84 20 24 80 56 30 10 25 32 75 25 35 15 10 10 2 30 23 30 24 20 10 30 5 20 20 60 10 44 12 4 5 16 20 144 126 18 amme 5 työpistettä Hoitaja-aseman takatila, 2 työpistettä vuorovast. + 3 aoh, 2-osainen tila os siht, ilmoittautuminen os:lle kans. takatila, hoid.var 2+ siht 2 2 työpistettä Lääkärit: 4 työpistettä, kaikki huoneet lähekkäin Toimenpiteet, tutkimukset, lähellä lääkärien tstoa Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä Putkipostiasema Välikkö tai syvennys keskeisellä paikalla Potilaiden ruokahuolto, sis. maidon käsittely Ravinto-ohjaus, luukku potilaskeittiöön Odotus, oleskelu, leikki oleskelu, pelit Lepo, oleskelu, ruokailu Leikkihuoneen yhteydessä 10 paikkaa + keittiö Syvennys taukotilan läheisyydessä Yhdistettävissä toiseen pienempään? Kulutustavara, hoitotarvikkeet, lelut, ym Sisääntulon läheisyys, mahdollisuus lukita 2-osainen (10+10 m2) Vierailijoille Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti 2 hp, tehohoitovaraus amme 42 6 joista yksi G2-tila joista yksi G2-tila joista yksi G2-tila 8 + 2 m2 G2-tila G2-tila 2(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä 107 Vuodeosasto 2 (16 + 5(+5) + 6 ss) Ortopedia, lastenneurologia ja Video-EEG, neurokirurgia Potilashuone Potilashuone Potilashuone (video-EEG) Potilashuone (video-EEG + PSG) Potilashuone (PSG) PSG eteistila Potilashuone, eristys Sulku (eristyshuone) Potilashuoneen wc ja suihku Eristyshuoneen wc ja suihku (teho)valvontahuone valvontapotilaan WC-tila Hoitaja-asema 1550 amme 6 5 4 1 1 2 4 4 17 21 30 21 21 21 5 21 5 6 126 150 84 21 21 10 84 20 102 amme 2 hp amme 5 työpistettä 4 3 3 3 6 30 6 20 24 90 18 60 Toimisto Hoitaja-aseman takatila, 2 työpistettä 3 12 36 Toimisto Toimisto (avotiski) Toimisto Toimisto, osastonhoitaja vuorovastaava, 3 aoh os siht, ilmoittautuminen os:lle 2 hoidonvaraajaa + 2 siht. + varaus 2 työpiste 2 työpistettä 1 1 1 1 30 10 25 15 30 10 25 15 Toimisto Lääkärit: 4 työpistettä, kaikki huoneet lähekkäin 2 26 52 Tutkimushuone Toimisto Valvomo Toimisto Liimaushuone Toimisto Varasto Laitehuone Lääkehuone Lääkehuone Suojakaappitila lääkevalmistukseen Elvytysvarusteet Laboratoriotila ja putkiposti Potilaskeittiö Ruokailutila Leikkitila Nuorten tila (voi olla käytävän pääty tms) Vanhempien taukotila Vanhempien taukotila Taukohuone, henkilökunta Laukkukaapit, henkilökunta Neuvottelu- ja keskustelutila Neuvottelu- ja keskustelutila Varasto Vaunu- ja ratasparkki Huoltohuone WC, henkilökunta WC, vanhemmat Jätehuone Siivoushuone Toimenpiteet, tutkimukset, lähellä lääkärien tstoa hoitaja-asemaPSG-työpistex2, 5 sh työpiste VEEG (5 näyttöä, 3 sh, 1 työpiste) filmin katselu VEEG, 3 sh VideoEEG valmistelu VEEG lääkärin työtila VEEG VEEG 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 2 6 2 2 2 20 25 25 20 20 10 12 15 34 13 5 5 10 30 25 22 15 10 16 30 5 20 10 50 10 20 2 2 8 10 20 25 25 20 20 10 20 15 34 13 10 5 10 30 25 22 15 10 16 30 5 20 20 50 10 40 12 4 16 20 KNF Huom! Sijainti vuodeosasto 2 vieressä Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto, osastonhoitaja Toimisto, front desk Takatoimisto Odotustila Inva-WC Tutkimushuone Tutkimushuone Huoltohuone Taukohuone, henkilökunta WC, henkilökunta 1 ss, joista 4 kuntoutushuonetta 2 ss 1ss 1ss Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä Välikkö tai syvennys keskeisellä paikalla Putkipostiasema Potilaiden ruokahuolto, sis. maidon käsittely Luukku potilaskeittiöön Odotus, oleskelu, leikki Leikkihuoneen yhteydessä Lepo, oleskelu, ruokailu 8 paikkaa + keittiö Syvennys taukotilan läheisyydessä Yhdistettävissä toiseen pienempään? Kulutustavara, hoitotarvikkeet, lelut, ym Sisääntulon läheisyys, mahdollisuus lukita 2-osainen (10+10 m2) Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti 19 Osastonylilääkärin analyysihuone ja neuvotteluhuone Erikoislääkäreiden analyysihuoneet Erikoislääkärin analyysihuone, myös tutkimushuone Erikoistuvien lääkäreiden analyysihuone Fyysikoiden työtila ilmoittautuminen (2 työpistettä) hoitajat, 6 työpistettä Sisältää myös leikkitilan Potilaille EEG ENMG ja herätteet 1-osainen, visuaalisesti eri puolet erotettavissa Taukotila + demostraatio Henkilökunnan WC 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 3 1 1 1 2 Huom 301 20 12 17 25 25 15 10 20 15 6 21 20 15 20 2 20 24 17 25 25 15 10 22 15 6 63 20 15 20 4 8 + 2 m2 3(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Vuodeosasto 3 (20 + 7 (+7) + 6 ss) Infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia Vuodeosasto 3 Potilashuone Potilashuone Potilashuoneen wc ja suihku Potilashuone, eristys Potilashuone, eristys Sulku (eristyshuone) Eristyshuoneen wc ja suihku Hoitaja-asema Toimisto Toimisto Toimisto ( avotiski) Toimisto Toimisto, osastonhoitaja Toimisto Tutkimushuone Lääkehuone 1 Lääkehuone 2 Suojakaappitila lääkevalmistukseen Elvytysvarusteet Potilaskeittiö Ruokailutila Leikkitila Nuorten tila (voi olla käytävän pääty tms) Vanhempien taukotila Vanhempien taukotila Taukohuone, henkilökunta Laukkukaapit, henkilökunta Neuvottelu- ja keskustelutila Neuvottelu- ja keskustelutila Varasto Vaunu- ja ratasparkki Huoltohuone WC, henkilökunta WC, vanhemmat Inva-WC Jätehuone Siivoushuone Tehovalvonta (6 ss) (teho)valvontahuone (teho)valvontahuone valvontapotilaan WC + suihku tehovalvontahuoneen sulku Hoitaja-asema Toimisto Laboratoriotila ja putkiposti 131 1 ss, joista 1 kunhoutushuone 2 ss amme 1 ss joista 2 paineistettua 2ss amme 5 työpistettä Hoitaja-aseman takatila, 2 työpistettä vuorovastaava + 3 aoh os siht, ilmotautuminen os:lle kans. takat, hoidonvar 2+ siht2 2 työpistettä Lääkärit: 4 työpistettä, kaikki huoneet lähekkäin Toimenpiteet, tutkimukset, lähellä lääkärien tstoa Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä Välikkö tai syvennys keskeisellä paikalla Potilaiden ruokahuolto, sis. maidon käsittely Ravinto-ohjaus, luukku potilaskeittiöön Odotus, oleskelu, leikki odotus, oleskelu, pelit Leikkihuoneen yhteydessä Lepo, oleskelu, ruokailu 10 paikkaa + keittiö Syvennys taukotilan läheisyydessä Yhdistettävissä toiseen pienempään? Kulutustavara, hoitotarvikkeet, lelut, ym Sisääntulon läheisyys, mahdollisuus lukita 2-osainen (10+10 m2) Vierailijoille Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti 1ss, joista yksi paineistettu 2ss amme Hoitaja-aseman takatila, 2 työpistettä Putkipostiasema Huom 1814 115 11 6 21 30 1620 231 180 17 9 1 10 10 4 4 1 1 1 2 3 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 2 6 2 1 2 2 6 21 28 5 6 20 15 30 10 25 16 27 25 13 34 5 5 30 23 20 24 10 20 30 5 20 10 33 10 20 2 2 5 8 10 102 189 28 50 60 80 60 30 10 25 32 81 25 13 34 10 5 30 23 20 24 10 20 30 5 20 20 66 10 40 12 4 5 16 20 16 4 1 5 5 24 33 6 5 194 96 33 30 25 1 10 10 8 + 2 m2 4(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Immunosupressioyksikkö Sis. vuodeosasto (26 ss), poliklinikka, päiväsairaala (14 hp) Vuodeosasto / tehovalvonta (26 ss) Potilashuone Potilashuone Sulku (eristyshuone) Potilashuoneen wc ja suihku Saattohoitohuone 176 1ss, (dialyysivalmius 10 h, inhalaatio 1 h) 1ss, inhalaatio normaali potilashuone muuna aikana 2279 109 23 2 26 26 1 22 22 5,5 6,5 22 1402 506 44 143 169 22 Saattohoitohuoneen vanhempaintila Liukuovi tms. yhdistettävissä 1 15 15 Hoitaja-asema 8 työpistettä 3 20 60 Toimisto Lääkärit, ovi hoitaja-asemille, 7 istumapaikkaa 3 34 102 Potilaskeittiö Ruokailutila Neuvotteluhuone Tutkimus-, näytteenotto- ja hoitohuone Lääkehuone Lääkehuone Suojakaappi lääkevalmistukseen Elvytysvarusteet Huoltohuone Leikkitila Nuorten tila Varasto Varasto WC, vanhemmat Inva-WC Siivoushuone Vanhempien taukotila Vanhempien keittiö Päiväsairaala (14 hp) Päiväsairaalan hoitohuone Päiväsairaalan hoitohuone Päiväsairaalan hoitohuone Päiväsairaalan hoitohuone eristys + inh. Päiväsairaalan hoitohuone eristys Päiväsairaalan hoitohuone sulku Eristyshuoneen wc ja suihku Inva-WC WC Tutkimus-, näytteenotto- ja hoitohuone Lääkehuone Suojakaappitila lääkevalmistukseen Huoltohuone Siivoushuone Varasto Hoitaja-asema Vastaanottohuone Afereesihuone Potilaskeittiö Toimisto Neuvotteluhuone Toimenpidehuone Heräämö Poliklinikkatoiminta Ilmoittautuminen Odotushuone Odotushuone / eristetyt WC, potilaat ja vanhemmat Vastaanottohuone Hoitohuone, pieni keskustelutila Neuvotteluhuone Blokin yhteistilat WC, potilaat ja vanhemmat WC, henkilökunta Toimisto Toimisto Toimisto, osastonhoitaja Potilaiden ruokahuolto Ruokailu + lämmitys, ei valmistusta Yhdistettävissä liukuovella (äänieristys!!) hoitajien ja potilaan tila erikseen, labra, putkiposti 1 1 2 1 1 1 4 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 33 1 1 1 1 3 4 4 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 12 1 1 1 1 5 2 1 22 2 8 1 1 2 25 20 10 30 43 25 5 5 20 30 15 10 12 2 5 10 20 15 2 2,5 20 30 15 25 20 20 30 43 25 20 5 20 30 15 10 24 4 5 10 20 15 493 42 42 23 15 45 20 20 5 6 40 25 5 20 10 15 20 15 15 10 25 10 25 40 157 8 15 4 2 100 18 10 227 4 20 20 30 30 1 1 1 1 1 2 1 30 35 4 10 0 8 28 30 35 4 10 0 16 28 Toimisto Taukohuone, henkilökunta Laukkukaapit, henkilökunta Varasto Varastosyvennys Jätehuone Dialyysivarustelut yht. Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä Välikkö tai syvennys keskeisellä paikalla 2-osainen (10+10 m2) Leikki-ikäiset nuoret lääkintälaitteet, natiivi-rtg hoitovälineet, täyttöpalveluvarasto Vierailijoille Lepo, oleskelu, ruokailu ruoan valmistusmahdollisuus 4hh 4hh, dialyysivalmius 2hh 1hh inhalaatiohuone, paineistus, dialyysimahdollisuus 1hh, dialyysimahdollisuus, paineistus Lähellä 4hh 2 x 4hh lähellä ja 1 x heräämössä Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä 2-osainen (10+10 m2) hoitovälineet 5-6 työpistettä Sairaanhoitajan vastaanotto solujen keräys Vain välipalatarjoilu lääkärit 4 työpistettä lääkärit, erityistt, hoitajat, konsultit päiväanest. 4 heräämöpaikkaa Koko blokin yhteinen! Myös päiväsairaalapotilaille suojaeristetyille, suora kulku yhteen vo-huoneeseen Suojaeristyksessä oleville Sairaanhoitajan vastaanotto Päiväsrlan neuvotteluhuoneen vieressä, yhdistettäv. Toinen lukittava eristyskäyttöä varten hoidonvaraajat 2 hlö, osastonsihteeri 4 työpistettä (KSS, elins., tutk.hoitaja, rekisterih…) Osastonhoitaja 4 aoh + vuorovastaava 15 paikka + keittiö Potilas- ja liinavaatteet Natiivi-rtg, uä-laite syvennys tms. parkkipaikka Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti vesihuone (20 m2) + kunnossapitotila ja varasto Huom 42 42 23 15 15 5 5 5 2 40 25 5 20 10 15 20 15 15 10 25 10 25 40 8 15 4 2 20 9 10 (26 ss) joista 2 kpl G2-tila joista 2 kpl G2-tila joista 2 kpl G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila 5(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Huom Teho-osasto (18 ss) Huom! Sijainti leikkausosaston välittömässä läheisydessä 79 4 potilaan hoitomoduli 4 potilaan hoitomodulin WC/suihku 4 potilaan hoitomodulin huuhteluhuone Omaisen tila + keittiökomero 1h-eristysmoduli Eristysmodulin WC/suihku/huuhteluhuone Eristysmodulin sulku Eristysmodulin omaisen tila Eristysmodulin omaisten WC/suihku Saattohoito-/vainajien huone Paaripesu Steriilin tavaran varasto Varasto Liinavaatevarasto Kaasupullovarasto Varasto rtg-, uä- ja EKG-laitteille Välinehuolto Potilaskeittiö Laboratoriotila ja putkiposti Nestevarasto Suojakaappitila lääkevalmistukseen Lääkehuone Puhtaan tavaran terminaali Jätehuone Siivoushuone WC, henkilökunta Tietojärjestelmän operaattorin työtila Osastonhoitajan toimisto Osastonylilääkärin toimisto Neuvotteluhuone Päivystäjän huone 4 1 4 175 6 7 700 6 28 G2-tila G2-tila 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6 1 1 1 1 2 29 8 8 9 5 22 10 15 23 10 13 6 30 12 15 15 5 27 12 10 15 2,5 8 15 15 30 11 58 16 16 18 10 22 10 15 23 10 13 6 30 12 15 15 5 27 12 10 15 15 8 15 15 30 22 G2-tila G2-tila G2-tila os.sihteerit, hoitajat, lääkärit, erikoislääkärit 2 1 1 1 1 4 35 2 5 125 8 35 2 5 125 Yleisötilaisuudet, työskentely, oleskelu Lepo, ruokailu, vaatekaapit Pienyöpymistila 1 1 16 50 35 5 50 35 80 1 1 1 2 2 1 2 5 5 2 4 4 2 5 5 4 8 4 Päivystäjän WC/suihku Hlökunnan taukotila Laukkukaapit, henkilökunta Elvytys/siirtokuljetustarvikevarasto Tehon monitilatoimistoalue Tehon monitilatoimistoalue 1565 Pienyöpymistila, josta kulku potilaspaikalle Ei tehovarusteltu tila Lääkintälaitteet Potilaiden ruokahuolto, sis. maidon käsittely Putkipostiasema Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti Yhdessä leikkausosaston vastaavan hlön kanssa 10 paikkaa + keittiö Syvennys taukotilan läheisyydessä Vanhempainkeskus Olohuone-monitoimitila Monitoimitila, omaistentilat Omaisen yöpymistila Puhelinkoppi Omaisten huoneen eteinen Inva-WC WC Suihkutila omaisille Pyykinpesu "Tuulikaappi", eteinen, sulku Vierailijoille Pesukone ja kuivausrumpu 6(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Leikkaus- ja anestesiayksikkö 154 3504 Toimenpidealue Huom! Tiloilla oltava selkeä yhteys teho-osastoon. 54 1721 Leikkaussali 1 Leikkaussali 1 angion säätöhuone Thorax- ja sydänkirurgia, hybridisali yhteinen Sydänkatetrointilaboratorion säätöhuoneen kanssa 1 1 100 22 100 22 Perfuusiohuone, likainen Perfuusiohuone, puhdas Leikkaussali 2 Leikkaussali 3 Leikkaussali 4 Leikkaussali 5 Leikkaussali 6 Leikkaussali 7 Leikkaussali 8 Sydänkatetrointilaboratorio Sydänkatetrointilaboratorio, laitteiston laitetila Kirurginen käsienpesutila 1 Lääkehuone 1 Sanelupiste Sydän-keuhkokoneen huolto Sydän-keuhkokoneen huolto Raskas ortopedia Päivystysleikkaukset Gastrokirurgia Urologia ja korvaleikkaukset Ortopedia Päivystysleikkaukset Varaus leikkaussalille, käytetään laitevarastona Sydänsalin vieressä Sydänsalin ja angiolaboratorion yhteinen laitetila Isojen salien käytössä Isojen salien käytössä, sis. suojakaappi 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 16 30 80 80 80 60 60 60 60 100 20 10 20 27 16 30 80 80 80 60 60 60 60 100 20 10 20 27 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 15 15 50 50 50 30 25 10 12 17 18 15 15 50 50 50 30 25 10 24 17 18 6 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 2 1 1 1 1 1 2 3 20 15 80 10 80 80 10 10 95 33 12 17 10 30 5 25 10 18 20 15 80 10 80 80 10 20 95 33 24 17 10 30 5 25 20 Infuusiovarasto Laboratoriotila 1 Päiväkirurginen leikkaussali 1 Päiväkirurginen leikkaussali 2 Päiväkirurginen leikkaussali 3 Hammashoitohuone Induktiotila, päiki Kirurginen käsienpesutila 2 Sänkyvarasto Laboratoriotila 2 Lääkehuone 2 WC Osastonkanslia, isot salit Toimisto, isot salit Toimisto, isot salit Osastonkanslia, päiki Varasto, isot salit Varasto, isot salit Varasto Varasto Varasto, isot salit Varasto, isot salit Huoltohuone, likainen Varasto, päiki Varasto, päiki Varasto, päiki Varasto, päiki Varasto, päiki Siivoushuone Putkiposti, vetokaappi, sijainti isojen salien lähellä Anestesiassa tehtävät hoidot Päiki-salien käytössä Päiki-salien käytössä Syvennys tms. salien yhteydessä Putkiposti, vetokaappi, sijainti päiki-salien lähellä Päiki-salien käytössä Henkilökunnalle "Lennonjohto", osastonsihteeri, listanvetäjä Osastonhoitaja Anestesialääkärit ja kirurgit Steriili Tehdassteriili Kipsit Endoskoopit (voi olla myös yhteinen jos hyvä sijainti) Lääkintälaitteet Rtg- ja uä-laitteet, salien välitön läheisyys Steriili Steriili, desinfioidut kestotavarat Tehdassteriili Potilas- ja liinavaatteet Lääkintälaitteet Valmistelualue 30 Valmistelutilan potilaspaikka Valmistelutilan työtila Odotustila Ilmoittautuminen Hoitajan työtila (odotustilassa) Tutkimushuone Vaunu- ja ratasparkki Inva-WC WC Pukuhuoneet Eristyspukuhuone WC, eristyspukuhuone 5 1 1 1 5 4 1 2 4 2 2 2 Sisältää myös nuorten viihdenurkkauksen Hoitaja-asema Potilaille ja omaisille Potilaille ja omaisille Tytöt ja pojat omansa Heräämöalue Huom! Tiloilla oltava selkeä yhteys teho-osastoon. Huom G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila G2-tila 344 16 15 55 10 6 17 10 5 3 15 6 6 40 80 15 55 10 30 68 10 10 12 30 12 12 803 Iso heräämö, 15 potilaspaikkaa sisältää eristyspaikat, 4 kpl 15 33 495 G2-tila Raskas heräämö, työtila Pikaheräämö, 11 potilaspaikkaa "Lennonjohto", hoitajien työtila 1 11 25 18 25 198 G2-tila G2-tila Päiväheräämö työtila, I-vaihe Huoltohuone, likainen WC Inva-WC WC, eristyspotilaat Keittiötila Varasto, heräämö Varasto, heräämö Hoitaja-asema Heräämön käytössä Heräämöpotilaille Heräämöpotilaille Heräämöpotilaille Vain välipalatarjoilu Steriilitavara Tehdaspuhdas 1 1 2 1 2 1 1 1 12 12 3 6 6 5 7 10 12 12 6 6 12 5 7 10 G2-tila Varasto, heräämö Siivouskomero Lääkintälaitteet 1 1 10 5 10 5 Kudospankki Huom! Voivat sijaita yksikön ulkopuolella, esim. eri kerros Toimisto Sulku Laboratoriotila Tankkitila Nestetyppitäyttötila 5 Kudospankki 1 1 1 1 1 61 16 8 20 13 4 16 8 20 13 4 7(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Yhteiskäyttöiset tilat 16 373 Jätehuone Kuiluyhteys jäte ja pyykki 2 6 12 Endoskooppien huolto Varasto Välinehuolto, pesu ja desinfektio Instrumenttihuone Välinehuolto, pakkaus ja sterilointi Välinehuolto, autoklaavin purku Laitehuolto Kuljetusvaunutila Taukohuone, henkilökunta Päiki + isot leikkurit, voi sijaita yksikön ulkopuolella Saapuva ja lähtevä tavara Likainen ja puhdas, voi sijaita eri kerroksessa Voi sijaita eri kerroksessa Voi sijaita eri kerroksessa Huolto ja varasto, voi sijaita eri kerroksessa Lääkintävahtimestari Voi sijaita eri kerroksessa (välinehuollon lähellä) 20 paikka + keittiö 1 1 1 1 1 1 1 1 1 12 36 42 25 54 16 10 12 110 12 36 42 25 54 16 10 12 110 Taukohuone, henkilökunta WC Neuvottelutila Henkilökunta, sijoitettuina eri puolille yksikköä 20 hlöä, lähellä tehon neuvottelutilaa 4 1 3 32 12 32 Akuuttipukutilat Huom! Voivat sijaita yksikön ulkopuolella, esim. eri kerros Pukuhuone Pukuhuone Suihkutila 6 Akuuttipukutilat N/M Akuuttipukutiloissa N/M Akuuttipukutiloissa N/M Toimistotilat Huom! Voivat sijaita yksikön ulkopuolella, esim. eri kerros 2 2 2 32 10 2 4 3 20 4 8 170 Leikkausosaston toimistot, 16 työpistettä Os.sihteerit, AOH, hoitajat, tietojärjest.vast. 1 115 115 Leikkausosaston toimistot, 9 työpistettä Toimisto Os.sihteerit, AOH, hoitajat, tietojärjest.vast. Anestesiaylilääkäri 1 1 40 15 40 15 Fysioterapia Huom! Sijainti Ajanvarauspoliklinikan yhteydessä Fysioterapian liikuntasali Kuntosali Salien varastot Pukuhuoneet Suihkut pukuhuoneessa Inva-WC Kävelyanalyysitila Apuvälineiden varasto Apuvälineiden luovutus Apuvälineiden palautus ja varasto Ortoosin valmistus Ortoosihuoneen varasto 16 Salin oltava kahtia jaettavissa. Fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien varasto ajanvarauspolilla ja liikuntatiloissa ajanvarauspolilla ja liikuntatiloissa 1 1 1 2 2 2 1 1 1 1 2 1 412 85 65 30 12 4 5 100 0 20 20 20 10 85 65 30 24 8 10 100 0 20 20 40 10 Huom 8(12) Tilan nimi Ajanvarauspoliklinikka Huom! Neljään soluun jaettuna Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Tilava vastaanottohuone Ruoanlämmityssyvennys WC, erityisvarusteltu Vastaanottohuone (kosketuseristys) Vastaanottohuoneen wc Hoitohuone, pieni keskustelutila Hoitohuone Toimenpidehuone Toimenpidehuone Suihkutila, rasitus EKG Toimenpidehuone Valokuvaushuone Valokuvaushuoneen työpiste Lääkehuone Varasto Varasto Varasto Silmänpohjakuvaushuone Neuvotteluhuone Odotustila Odotustilan lepotila Odotustilan vauvanhoitotila Palvelupiste (Front Desk) Huoltohuone Siivoushuone WC, erityisvarusteltu Näytevälikkö, jossa putkipostiasema Inva -WC WC Henkilökunnan WC Toimistotyötila (Back-office) Osastonhoitajan huone Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä 125 Toimintaterapeutin varustus Neuropsykologin varustus Fysioterapeutin varustus Kaksi työpistettä Laite sijoitettu Ruoanlämmitys liukoviyhteydellä, puheterapia Korvatutkimukset Silmätutkimukset Sis. kiinteä mittalaite Imeväisen kylvetysmahdollisuus Toiminnallinen, ryhmävastaanotto, liikkumisen havainnointi Videointimahdollisuus Ilokaasumahdollisuus + poistot, UÄ-laite sijoitettuna Iso laite sijoitettuna, urodynaaminen laitteisto Kardiologia, uä- laite + viihdyke (DVD tms.) Iso laite sijoitettuna, gastrodynamialaitteisto Iso laite sijoitettuna, uä-laite ja gyn.tutkimuspöytä Liukuoviyhteys vastaanottohuoneeseen Urodynaamiset tutkimukset Kosketuseristyshuoneen yhteydessä Mittausmahdollisuus Keuhkotutkimus Rasitus-EKG, ergometria Haavat ja avanteet Sisältää pukuhuoneen Hoitotarvikkeet, instrumentit Laitteet, apuvälineet Liinavaatteet rullakoissa Pimeä huonetila Monikäyttöiset, 1 tila lähellä takatoimistoa Näköyhteydellä palvelutiskille, kardiologian soluun Ratkaisusta riippuen 4 - 5 kpl 1-osainen, visuaalisesti eri puolet erotettavissa Näytteenotto Noin 30 työpistettä yhteensä, esim. 1-2 moduulia Huom 2017 1 1 2 26 3 1 4 1 4 1 4 2 1 1 4 1 1 1 1 1 1 6 3 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 5 4 1 4 4 1 1 17 17 17 17 17 17 17 17 22 25 25 25 25 25 25 25 25 3 9 17 5 9 10 17 20 4 25 17 5 15 8 5 5 15 23 40 17 4 12 10 4 17 17 34 442 51 17 68 17 88 25 100 50 25 25 100 25 25 3 9 17 5 54 30 17 20 4 25 17 5 15 16 5 5 15 115 160 17 16 48 10 4 1 1 4 4 8 1 1 5 5 5 2 2 190 15 5 5 20 8 16 190 15 G2-tila 9(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Päivystyspoliklinikka 74 Normaali vastaanottohuone Normaali vastaanottohuone Seurantapaikka 1 ss Seurantapaikka 2 ss Seurantapaikkojen wc-tilat Lepopaikat Eristyshuone Sulku (eristyshuone) Eristyshuone Sulku (eristyshuone) Eristyshuoneen wc ja suihku Toimenpidehuone Toimenpidehuoneen wc + suihku Kipsihuone Kipsihuoneen varasto Ensihoitohuone 2 ss Ensihoitohuone 1 ss Ensihoitohuoneenn etutila Vanhempien tila Triage 1 Takatila Odotustila 1 Lastenhoitotila Lääkärin vastaanotto Sh-vastaanotto, 2-triage Yön yli seuranta, "boxi" Odotustila 2 Lääkehuone Suojakaappitila lääkevalmistukseen Huoltohuone WC, potilaat ja vanhemmat Inva-wc HD alue Varasto Varasto Potilaskeittiö Toimisto Toimisto Hoitaja-asema Takatoimisto Takatoimisto Kulutustavara + instrumentit Potilas- ja liinavaatteet Vain välipalatarjoilu Oh Bed manager, aoh Neuvottelutila Taukohuone, henkilökunta WC, henkilökunta Vaunu- ja ratasparkki Jätehuone Siivoushuone Ambulanssisängyn pesupaikka 1095 5 2 10 1 3 4 2 2 1 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 17 17 14 28 2 8 15 5 15 6 6 25 6 30 10 50 25 30 12 15 10 80 10 85 34 140 28 6 32 30 10 15 6 18 25 6 30 10 50 25 30 12 15 10 80 10 1 1 1 2 6 2 30 15 5 12 2 7 30 15 5 24 12 14 1 1 1 1 1 1 1 1 20 5 10 15 15 25 10 40 20 5 10 15 15 25 10 40 Yhteiskäytöinen rtg:n ja lab:n kanssa Yhteiskäyttöinen ajanvarauspolin, kuvantamisen, lab:in ja neuvonnan kanssa, 35 paikkaa + keittiö 1 1 25 75 25 75 Henkilökunta 1 1 1 1 3 10 15 10 3 10 15 10 1 10 10 4 paikkaa, 1-odotustilan sivussa Kulku ulkoa, paineistettu Toimii myös ns. turvahuoneena Puhtaat ja likaiset tp:t samassa 2 kipsauspaikkaa Yhteys TT-huoneeseen, rtg! Yhteys TT-huoneeseen, rtg! Odottamista ja keskustelua varten ilmoittautuminen sihteerin työtila LD alue LD alue, odotustilan yhteydessä Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä 1-osainen, visuaalisesti eri puolet erotettavissa Potilaat ja vanhemmat Toinen sisääntulon (triage) lähelle Sihteerin työtila Lääkärit + hoitajat, 7 työpistettä Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti inva-wc varustus Huom yhteiskäyttö ajanvar.plk G2-tila G2-tila 10(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Yhteiskäyttöiset tilat 109 2736 Opetus- ja neuvottelutilat Huom! Muu opetustoiminta vanhalla lastenklinikalla 12 341 Monitoimiopetustila Simulaatiohuone 1 Simulaatiohuone 2 Simulaatiohuoneiden säätötila Varasto Neuvottelualueen lämpiö WC Neuvotteluhuone 100 hlön tila Kaksi työpistettä, tila jaettavissa Simulaatiovälineistölle Kahvitarjoilut, naulakot yms. Lämpiön yhteydessä 1 1 1 1 1 1 4 160 25 30 10 10 30 4 160 25 30 10 10 30 16 20-30 hlön tila, yksi tila myös 12 hlön atk-luokkana 2 30 60 Leikki- ja nuorisotoiminta Eteistila WC ja vaipanvaihtotila Inva-WC Vauvojen leikkitila Sairaalaleikki Iso leikkitila Nuortenhuone Musiikkihuone Atelje Vesi- ja hiekkaleikki Ateljen varastotila Aistihuone Valmistamishuone Henkilökunnan työtila Opetuskeittiö MRI-Mock Taukotila, henkilökunta 17 Rattaat, päällysvaatteet… "Potilashuoneen mallitila" 4 työpistettä Ekumeniatilat Papin työhuone Hiljentymishuone Omaisille ja henkilökunnalle, ei kokoustilamainen Odotustila Sisarusparkki Sisarusparkin wc WC, takatila WC, etutilallinen Inva-WC Vaate- ja tavarasäilytys Puhelinkoppi Kahvio Vanhempien tukipiste Vauvanhoitohuone Sisääntulon läheisyys, pyörien pesu/desinfiointi Etutilallinen wc 150 säilytyspaikkaa (kaappi/lokero) Asiakastilat ja keittiö Potilasjärjestöille ym. Vainajien säilytys (6 säilytyspaikkaa) Pesu- ja valmistelutila Kappelin yhteydessä Eteisen yhteydessä 20 istumapaikkaa Monitilatoimistoalue Monitilatoimisto + päivystäjien lepotilat 7 kpl Lepotilan wc ja suihku Kirjasto, neuvottelu Hiljainen huone Taukotila Naulakkoalue wc Siivous 12 12 1 1 12 12 12 12 1 1 1 60 20 2 60 20 2 7 3 1 2 1 1 1 3 4 50 2 175 12 6 21 12 50 4 175 12 6 1 1 1 1 1 101 15 21 15 5 45 4 1 30 "Puhelinkoppi" 15 paikkaa + keittiö Lokeroita, kaappeja, avonaulakoita jne. 15 21 15 5 45 765 170 55 1 17 150 hlö, 100 työpistettä, eri kokoisia 12 12 386 35 sis. suihku + wc sis. suihku + wc 15 5 5 15 20 40 30 20 30 10 5 10 15 15 30 20 15 24 5 Henkilökunnan pukutilat Huom! Vanhalle lastenklinikalle lisäksi 200 pukukaappia Naisten pukuhuone Miesten pukuhuone Työvaatteet 15 5 5 15 20 40 30 20 30 10 5 10 15 15 30 20 15 21 Vainajien säilystystilat Huom! Asianmukainen kulku myös suoraan ulkoa Kylmiö Valmisteluhuone Eteinen Inva-WC Kappeli 1 1 joista1 inva-wc 300 2 Pääsisäänkäynti ja aula Vaunu- ja ratasparkki Neuvonta+vahtimestari/vartija 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Huom 680 55 30 819 1 7 700 4 700 28 1 2 1 1 20 4 40 13 20 8 40 13 2 2 2 3 4 6 800 hlö 100 hlö 11(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Kuvantaminen Magneettitutkimus Huom! Sijainti lähellä päiväanestesiaa MRI ilmoittautuminen Odotus MRI Inva-WC Valmistelutila Valmistelutila WC, potilaat Tutkimushuone Tekniikkatila Säätötila Varasto varasto MRI aph / tiiminvet. Toimistotila WC, henkilökunta Taukotila 61 19 Ilmoittautuminen Odotusalue Potilaille, odotustilassa Potilaiden odottelu ja valmistelu Potilaiden valmistelu, anestesia Valmistelutilojen välissä MRI-tutkimukset MK tekniikkatila Jaettavissa kahtia Kelavarasto 2 työpistettä Sanelu- ja demostraatiotila UÄ-tutkimukset Tutkimushuone UÄ-kanslia ja sanelutila Inva-WC Odotustila Natiivikuvaukset Huom! Lähellä päivystystä Tutkimushuone 1 Tutkimushuone 2 Pukuhuone Kuvalukijatila 1168 384 10 20 5 32 75 2 45 30 12 25 8 10 35 2 12 6 UÄ tutkimukset hoitajat + sanelu Potilaille 3 1 2 potilaiden pukeutumistila tutk.h. välissä 1 1 2 1 22 35 6 Potilaille 1 1 1 1 1 1 1 Läpivalaisu 7 Tutkimushuone Tekninen tila pukuhuone valmistelutila (hlökunta) säätötila steriilivarasto Inva-WC 1 1 1 1 1 1 1 potilaiden pukeutumistila Potilaille Geneerinen tutkimushuone Ortho panthomo ja raaja-TT 1 Tutkimushuone 1 Radiologian yhteistilat 16 G2-tila 66 35 12 50 45 5 15 50 45 10 15 125 50 20 18 12 10 6 9 50 20 18 12 10 6 9 110 55 8 12 5 18 6 6 55 8 12 5 18 6 6 25 25 25 291 Toimisto Odotustila ilmoittautuminen yhteinen/ 7 laitetta 1 1 15 35 15 35 varasto varasto demostraatiotila Toimisto Toimisto Toimisto Toimisto henkilökunnan wc:t Siivoushuone Jätehuone Huoltohuone MK Mock scanner osastokuvauslaitteet+lataus muu varasto demostraatiotila radiologien sanelutilat osastonylilääkäri oh/ aoh toimistot hoitajatoimisto 4 työpistettä henkilökunnan wc:t 1 1 1 2 1 1 1 2 1 1 1 1 10 15 50 32 15 15 20 2 8 8 15 17 10 15 50 64 15 15 20 4 8 8 15 17 Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti 1-osainen, visuaalisesti eri puolet erotettavissa, myös labin Harjoituslaite, sijainti mri-osasto G2-tila 120 7 Välitön yhteys ensihoitohuoneeseen 10 20 5 32 75 4 90 30 24 25 8 10 35 4 12 113 5 TT-tutkimukset Huom! Välitön yhteys ensihoitohuoneeseen Tutkimushuone Säätötila Valmistelutila 1 Valmistelutila 2 Lääkehuone Inva-WC Tekninen tila 1 1 1 1 1 2 2 1 2 1 1 1 1 2 1 Huom G2-tila 12(12) Tilan nimi Käyttötarkoitus 30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9 Lkm à m2 Yhteensä Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Huom! Päivystyksen läheisyydessä Laboratoriohuone Näytteenottohuone Mikroskooppihuone WC, erityisvarusteltu WC, erityisvarusteltu Kanslia WC, henkilökunta Varasto Työtila Odotustila HUS-Desiko Huom! Toimistotilat vanhalle Lastenklinikalle Siivouskeskus, likainen puoli Siivouskeskus, puhdas puoli Vuodehuolto Tekninen tila HK tauko WC, henkilökunta 51 12 Näytteiden käsittely ja analysointi immunosupressioyksikköä varten Näytteenotto Näytteenotto Kanslian yhteydessä Tarvikevarasto, kärryt 10 kpl projektihuone 1276 150 38 14 12 3 6 12 3 7 12 15 7 Sis. myös keskitetyn lelujen pesun Kuivausrummut ja lattiakoneet Pesula Vuodepesulan tekninen tila, mm. sänkyjen korjaus yhteinen logistiikan kanssa Logistiikka Saapuvan ja lähtevän tavaran "terminaali" Logistiikan lastausalue Varastoautomaatti N1, 1-8 krs Varastoautomaatti N2, 1-8 krs Varastoautomaatti N3, 0-8 krs Hissi N4, 0-8 krs 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 8 8 9 38 42 12 3 6 12 3 7 12 15 266 20 30 140 30 40 3 28 Keskeinen yhteys leikkausosastolle ja ulos Vaunut, kärryt yms. Likainen , isot Puhdas, isot Puhdas, muut Ruoka Huom 20 30 140 30 40 6 Sänkyvarasto automaatissa 660 50 110 20 20 20 50 110 160 160 180 Yhteys HUS:n tunneliin hissi Jäte- ja pyykkihuolto 2 Pyykki- ja jätehuoltohuone 2 Ylläpito 2 Keskusvalvomo Tekninen ylläpito 1 1 120 60 120 80 30 50 30 50
© Copyright 2024