Kokousasia PDF
Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus § 486 § 147 § 314 03.12.2012 15.12.2012 28.09.2015 Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 18/2008 - Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto kunnassa (kv) 482/05.09.00/2011 Kunnanhallitus 03.12.2012 § 486 Kunnanvaltuusto 25.9.2008 § 115 Valtuutettu Minna Pirttijärvi jätti valtuuston kokouksessa 25.9.2008 seuraavan aloitteen: "Toimintasuunnitelmassa korostetaan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen viitaten, että kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnan toimenpiteissä ja päätöksissä on otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen edellyttää, että päätöksentekijöillä on ratkaisuja tehdessään tietoa niiden vaikutuksista lapsiin. Suomessa vaaditaan mm. ympäristövaikutusten arviointia mitä pienimmissäkin rakennushankkeissa ja sitä pidetään itsestään selvyytenä, mutta kun kyse on lapsiin vaikuttavista päätöksistä, ei eduskunnassa eikä kunnissa vaadita lapsivaikutusten arviointia. Tämä kertoo jotakin todellisesta arvomaailmastamme. Kirkkonummen tulee nyt liittyä niiden harvojen Suomen kuntien joukkoon, jossa lapsivaikutusten arviointi päätöksiä tehtäessä on yhtä itsestään selvää kuin on esimerkiksi kustannusten laskenta tai ympäristövaikutusten arviointi." Aloitteen olivat myös allekirjoittaneet: Jyri Kuusela, Irja Bergholm, Pekka Oksanen, Maria Feldt, Pirkko Lehtinen, Tapani Lamminen, Ari Tiainen, Lasse Streng, Marjut Frantsi-Lankia. Päätös Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi ______ Taustaa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin taustalla ovat lapsen edun huomioimiseen velvoittavat julkiset sitoumukset ja säädökset, joista keskeisimpiä ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) ja perustuslain 6§ edellyttämä lasten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu palveluita järjestettäessä. Eri alojen oma lainsäädäntö määrittelee tarkemmin, miten lasta on kuultava ennen päätöksen tekemistä (esim. perusopetuslaki ja lukiolaki). Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset mukaan lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi on keino tarkastella lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä, millaisia vaikutuksia päätökset aiheuttavat ja millainen tieto lapsista ja päätösten vaikutuksista lapsiin on päätöksenteon taustalla. Arvioinnin peruskysymyksiä ovat eri päätösten ja toimenpiteiden ennakoidut hyödyt ja / tai haitat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnille. Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan, koska se: – Vahvistaa lasten osallisuutta/osallistumista päätöksentekoon – Tuo näkyväksi erilaisten lapsi- ja nuorisoryhmien sekä lapsiperheiden olemassaolon – Tuo tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinolosuhteista ja palveluiden laadusta – Tuo esiin oman toiminnan ja päätösten vaikutukset erilaisiin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Lapsivaikutusten arvioinnin eri muotoja ovat: 1. ennakkoarviointi, jolloin suunnitteilla olevan päätöksen, toimenpiteen tai ohjelman todennäköisiä vaikutuksia lasten elämään arvioidaan ennen päätöksen toteuttamista 2. prosessiarviointi, jolloin vaikutuksia ja toimeenpanon sujumista analysoidaan päätöksen / toimenpiteen / ohjelman toteutuksen yhteydessä, 3. seuranta, jolloin selvitetään, miten aikaisemmin jo tehty päätös / toimenpide / ohjelma on vaikuttanut lasten elämään (Taskinen 2006, 10) Arvioinnin kohteet ovat sekä välittömiä että välillisiä: – Välittömiä vaikutuksia ovat vaikutukset terveyteen, ihmissuhteisiin, asumiseen, liikkumiseen, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä tasa-arvoon – Välillisiä vaikutuksia ovat esim. vaikutukset perheen talouteen ja palveluihin, vaikutukset yhteisöön ja alueeseen sekä sosiaalisiin suhteisiin Lapsen etua voi arvioida sen mukaan kuinka päätös turvaa lapselle: – Tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin – Läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet – Mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä – Iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon – Taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen – Turvallisen kasvuympäristön – Ruumiillisen koskemattomuuden sekä – Itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen Kirkkonummen kunnassa lapsiin kohdistuvat vaikutukset, lasten edun huomioiminen ja heidän huoltajiensa vaikutusmahdollisuudet Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen (ml. esiopetus) toiminta perustuu lakiin ja asetukseen lasten päivähoidosta (L 1973/36 ja A 1973/239) sekä perusopetuslakiin ja asetukseen (L 1998/628 ja A 1998/852). Toimintaa suunniteltaessa huomioidaan vaikutukset lasten, perheiden ja palveluiden saatavuuden, kattavuuden ja laadun näkökulmasta. Päivähoitolaissa ja asetuksessa on määritelty mm. päivähoitopaikkojen tarpeen turvaaminen, jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevan toiminnan järjestäminen ja suotuisa kasvuympäristö. (L 2 §, 11 §, A 1 §). Varhaiskasvatuksen laatua ohjaavat myös useat muut valtakunnallisen ohjausjärjestelmän tuottamat asiakirjat (esim. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Lasten liikuntasuositukset, Päivähoidon turvallisuussuunnittelu jne.). Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa lapsivaikutuksia arvioidaan toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa toiminnan kehittämiseksi useiden eri mittareiden avulla seuraavasti: Palveluiden järjestämistapa, saatavuus ja hoitopaikkojen riittävyys - Palveluiden järjestämistapaa arvioidaan taloussuunnitelmakaudeksi kerrallaan ja palveluiden saatavuutta/hoitopaikkojen riittävyyttä arvioidaan useita kertoja vuodessa päivähoidon ohjaustiimin toimesta päivähoitolain ja –asetuksen velvoitteiden mukaisesti (vrt. PHL 11§, PHA 2§). Pohjana lapsimäärien arvioinnissa toimii talousarvion väestösuunnite. Lapsen osallisuus Lapsilähtöisessä kasvu- ja oppimisympäristössä lapsi vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä sekä osallistuu itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsi on mukana toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Toiminta noudattaa lapsen rytmejä, aikakäsitystä ja hahmottamisen tapaa. Järjestelyt tukevat lapsen sosiaalista sijoittumista ja, turvaavat lasten mahdollisuudet ottaa huomioon toisiaan ja jättää riittävästi tilaa lasten keskinäiselle vuorovaikutukselle. Osallisuudessaan lapsi kokee, että hänen mielipiteillään ja tunteillaan on merkitystä ja ne ovat arvokkaita. Hänen kysymyksiään ja ajatuksiaan kuullaan ja niitä dokumentoidaan. Lapsella on monipuolisesti välineitä ilmaista itseään ja tilaa tulla näkyväksi ryhmässään toisille lapsille ja aikuisille sekä vanhemmille. Lapset kokevat oman oppimisensa merkitykselliseksi. (Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, 2011). Asiakaspalaute Asiakaspalautetta kerätään vähintään joka 3. vuosi, yksikkökohtaisesti jopa vuosittain. Lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluissa 2-3 krt/v, saadaan myös tietoa lasten ja perheiden toivomuksista ja tarpeista. Varhaiskasvatussuunnitelmien katsastukset (Vasu-katsastus) Päivähoidon yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat arvioidaan kerran kolmessa vuodessa varhaiskasvatuksen johtajan ja suunnittelijan tekemillä katsastuskäynneillä kunnallisiin päiväkoteihin. Näiden katsastusten tarkoituksena on selvittää jokaisen yksikön päivähoitotoiminnan laatua. Katsastusten perusteella arvioidaan myös kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivitystarvetta ohjaavana asiakirjana. Varhaiskasvatuksen katselmukset (Vaka-katselmus) Päiväkotien toimintaa arvioidaan hallinnon toimesta joka 3. vuosi varhaiskasvatuksen johtajan ja suunnittelijan tekemillä varhaiskasvatuksen katselmuksilla. Katselmuksissa arvioidaan päiväkotien toimintaa, johtamista, hallinnon menetelmiä, haasteita sekä käyttösuunnitelman toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Yhteistyöverkostot Varhaiskasvatus toimii tiiviissä yhteistyössä opetustoimen, neuvolan ja sosiaalityön kanssa. Yhteistyöverkostojen tehtävänä on toimia lapsen parhaaksi ja katsoa kaikessa toiminnassa lapsen etua. Opetustoimi Perusopetusta ja yleissivistävää lukiokoulutusta säädellään perusopetuslaissa ja -asetuksessa sekä lukiolaissa ja siihen liittyvässä asetuksessa. Ammatillista koulutusta säädellään sitä koskevassa lainsäädännössä. Lisäksi toimintaa säädellään kunkin koulumuodon omissa opetussuunnitelman perusteissa. Ko. laeissa, asetuksissa ja opetussuunnitelmien perusteissä määritellään, miten toiminta on järjestettävä huomioiden ensisijaisesti lasten ja nuorten etu. Kirkkonummella opetus on järjestetty perusopetuslain mukaisesti erikseen molemmille kieliryhmille. Muutoin toiminnan perusteet ovat samat. Ammatillinen koulutus on keskitetty koulutuskuntayhtymille. Palveluiden saatavuus Opetustoimen palvelut muodostavat kouluverkon. Ammatillinen koulutus on keskittynyt sekä lähikuntiin (Espoo, Lohja, Vihti, Helsinki). Viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti suomenkielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt huomattavasti, ja siksi kouluverkkoa on jouduttu laajentamaan uusilla kouluilla. Niiden sijoittelussa ja rakentamisessa huomioidaan lasten etu niin, että koulumatkat muodostuisivat mahdollisimman lyhyiksi ja turvallisiksi ja että koulut tarjoavat lähtökohtaisesti kaikki opetukseen liittyvät perus- ja tukipalvelut. Palveluita järjestettäessä huomioidaan: Tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi Opetuspalveluiden järjestelyssä noudatetaan ns. lähikouluperiaatetta, jonka mukaan oppilaan opetus järjestetään pääsääntöisesti valtuuston osoittamassa lähikoulussa riippumatta siitä, tarvitseeko oppilas oppimisensa tueksi erityisjärjestelyitä. Kaikissa kirkkonummelaisissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmät, joiden tehtävänä on huolehtia oppilaiden hyvinvoinnista. Opetustoin on yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusturvan kanssa käynnistänyt asetuksen mukaisen kuntatason oppilashuoltoryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ja ohjata kunnan oppilashuoltotyötä. Oppimisen tukena kaikissa kouluissa on myös kolmiportaisen erityisen tuen mallin mukaiset oppimisen tukipalvelut. Vain niissä tapauksissa, joissa opetusta ei kyetä järjestämään lähikoulussa, oppilaalle osoitetaan jokin muu koulu lähikouluksi. Toimintaa kehitetään kunnan linjauksen mukaisesti niin, että lapselle ja nuorelle voidaan tarjota mahdollisuus yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toisen asteen opintoihin. Erityisesti on kiinnitetty huomiota nivelvaiheyhteistyöhön, johon luotu toimintamallit moniammatillisena yhteistyönä Läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet Opetusryhmät muodostetaan niin, että uudessa ryhmässä on muita jo ennestään tuttuja ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan toivomia koulukavereita. Luokanopettajat opettavat pääsääntöisesti samaa luokkaa useamman vuoden, jolloin oppilaalla on mahdollisuus solmia aikuisen kanssa kasvua, kehitystä ja oppimista tukevan pidempikestoisen opettaja – oppilassuhteen. Mahdollisuus saada ymmärtämystä ja hellyyttä - Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaan opiskelua, kasvamista ja kehittymistä tuetaan yksilöllisesti. Lisäksi hänen yksilöllisyytensä huomioidaan ja sitä kunnioitetaan kaikessa toiminnassa. Tämän lisäksi erilaisin toimenpitein tuetaan oppilaiden keskinäistä sosiaalisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Iän ja kehitystason mukainen valvonta ja huolenpito Perusopetuslain mukaisesti opetus järjestetään siten, että 1. - 6. luokkien opetuksesta vastaa pääsääntöisesti luokanopettaja, joka kantaa päävastuun oppilaasta ja tämän huolenpidosta. Perusopetuksen kolmella ylimmällä luokalla ja luokio-opetusksessa luokanvalvojan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia oppilaan ensisijaisena kasvattajana ja yhteyshenkilönä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus - Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen valtakunnallisten tuntijakojen mukaisesti oppilaille ja opiskelijoille annetaan mahdollisuus vaikuttaa opintojensa sisältöön valinnaisten oppiaineiden avulla. Perusopetuksessa toimii lisäksi erilaisia erikoisluokkia, jotka tarjoavat oppilaille mahdollisuuden painottaa opinojaan musiikkiin, luonnontieteisiin, ruotsin kieleen (kielikylpyluokat) ja tvt-teknologiaan (virtuaaliluokat). Turvallinen kasvuympäristö - Toimittaessa lasten ja nuorten kanssa turvallisuuskysymyksiin paneudutaan erityisen tarkasti. Opetustoimen lainsäädännössä edellytetään, että oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle taataan turvallinen ja terveellinen opiskelu- ja työskentely-ympäristö ja suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä: • Perusopetuslaki (628/1998) 29 § • Lukiolaki (629/1998) 21 § • Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 28 § Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallitus on opetussuunnitelman perusteissa antanut määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. Perusopetuksen oppilailla on perusopetuslain mukaisesti subjektiivinen oikeus turvalliseen koulumatkaan. Mikäli koulumatka ylittää viisi kilometriä, oppilaalla on oikeus ilmaiseen koulukyyditykseen. Kirkkonummen kunnan omien kuljetusperiaatteiden mukaisesti 1. - 3. vuosiluokkien oppilailla on oikeus ilmaiseen kuljetukseen, mikäli koulumatka on yli kolme kilometriä. Mikäli matka on luokiteltu oppilaan ikäluokalle vaaralliseksi, oppilas on aina oikeutettu ilmaiseen koulumatkaetuun. Koulurakennusten, sitä ympäröivän piha-alueiden ja opetusvälineiden kunto tarkistetaan säännöllisesti lukuvuosittain ja niiden kuntoa seurataan jatkuvasti toiminnan yhteydessä. Ruumiillinen koskemattomuus Edellä mainittujen turvallisuuteen liittyvien määräysten lisäksi kaikissa kirkkonummelaisissa peruskouluissa noudatetaan KIVA-kouluperiaatetta. 1. - 6. luokilla järjestetään kummiluokkatoimintaa. 7. - 9. luokilla järjestetään tukioppilastoimintaa. Oppilailla on myös mahdollisuus tukea ruumiillisen koskemattomuuden periaatetta vertaissovittelun avulla. Itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen Sekä perus- että lukio- ja ammatillisen opetuksen keskeisimpänä tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän selviää arjessa ja työelämässä itsenäisesti ja vastuullisesti. Oppilaille ja opiskelijoille annetaan ikäkaudet huomioiden mahdollisuus toteuttaa itseään aktiivisesti opintojen aikana niin, että he oppivat huomioimaan ympäristön ja muut toiminnassa mukana olevat henkilöt. Oppilaiden osallisuutta on kehitetty korostamalla koulujen oppilaskuntien asemaa. Kaikissa perusopetuksen kouluissa sekä lukiossa toimii aktiiviset oppilaskunnat. Niissä kouluissa, joihin on sijoitettu esiopetusryhmä, myös niiden edustajat on otettu mukaan oppilaskuntatoimintaan. Lukiolain 27 § edellyttää, että koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Myös Kirkkonummen perusopetuksessa oppilaskunnilla annetaan mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan siltä osin, kuin se on toiminnan kannalta mahdollista. Asiakaspalaute Perusopetuksen laatukriteerien avulla opetuksen toteutusta arvioidaan 11 arviointikriteerin avulla. Kriteeristöön kuuluu myös sekä oppilaiden että huoltajien antama palaute. Kirkkonummen kunta on ottanut kriteerit käyttöön. Kuluvan lukuvuoden 2012 – 13 aikana arvioidaan kaikki arvioinnin osa-alueet, jolloin sekä oppilailla että heidän huoltajilleen annetaan mahdollisuus arvioida toimintaa. Saadun palautteen pohjalta opetuksesta vastaavat lautakunnat valitsevat keskeiset kehittämiskohteet vuodelle 2014. Koulut ovat luoneet myös omia palautejärjestelmiä ja huoltajakyselyitä. Näiden lisäksi toiminnan arvioinnissa käytetään kuntabarometrin tuloksia. Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden toiminta kohdistuu nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaisiin nuoriin. Nuorisolain mukaisesti nuorisopalvelut tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolain muutoksen yhteydessä vuoden 2011 alusta lakiin lisättiin määräykset viranomaisten monialaisesta yhteistyöstä sekä etsivästä nuorisotyöstä. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Monialaisen yhteistyöverkoston tehtävänä on mm. koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. Verkosto edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Kirkkonummen kunta on 27.4.2011 perustanut paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanoa varten nuorten ohjaus- ja palveluverkoston, jossa on edustettuina kunnallisten viranomaisten ohella valtion viranomaisia, sekä kolmannen sektorin toimijoita. Kunnanhallituksen 15.10.2012 päätöksen mukaisesti nuorten ohjaus- ja palveluverkosto käsittelee vuoden 2013 alusta täysimääräisesti voimaan tulevan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet. Nuorisolain mukaisesti etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta on yhteistyössä koulutuksen toteuttajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toteuttamassa etsivää nuorisotyötä kunnan alueella. Toiminnan pohjana on tilastotieto ja arviointi nuorten tarvitsemasta tuesta. Nuorten omaehtoista toimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistetään käytännön tasolla kunnan nuorisofoorumin välityksellä. Nuorten omat ideat ja ehdotukset ohjaavat toimintaa, samalla mahdollistaen nuorten demokratiakasvatuksen. Yhdyskuntatekniikka Kaavoituksen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan ja edistetään turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista (Maankäyttö ja rakennuslaki). Kaavoitus on osa sitä työtä jolla luodaan edellytykset Kirkkonummen kunnan kehitykselle. Maankäyttö- ja rakennuslain myötä kaavoitukseen tullut osallistumismenettely pyrkii takaamaan eri osapuolten sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja sitä kautta parantamaan ympäristön laatua. Kirkkonummen kunnassa on vuonna 2008 päivitetty liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuutta parannetaan liikenneturvallisuustyöllä, jota koordinoi liikenneturvallisuustyöryhmä. Ryhmässä on edustajat kunnan eri hallintokunnista sekä keskeisistä sidosryhmistä. Liikenneturvallisuustyöryhmä vastaa kunnassa liikenneturvallisuutta koskevan koulutus-, valistus- ja tiedotustoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä. Lisäksi ryhmä seuraa liikenneturvallisuuden kehittymistä Kirkkonummella Kiinteistöjen osalta maankäyttö edellyttää myös turvallisen, terveellisen, viihtyisän toimintaympäristön luomista. Rakennusmääräykset ja asetukset korostavat myös näitä näkökohtia. Pelastuslaki edellyttää turvallisuus- ja pelastussuunnitelman laatimista. Suunnitelman tarkoituksena on lisätä käyttäjille tietoa talon turvallisuuteen liittyvissä asioissa normaali- ja poikkeusoloissa sekä antaa käyttäjille toimintaohjeita päivittäisten onnettomuuksien, suuronnettomuuden ja poikkeusolojen varalta. Perusturva Perusturvassa lapsivaikutuksia arvioidaan jo toimintaa suunniteltaessa. Toimintoja suunniteltaessa huomioidaan riittävät resurssit, jossa huomioidaan vaikutus lapsiin ja lapsiperheisiin. Perusturvassa toimintaa suunnitellaan moniammatillisesti eri tulosalueiden kesken palveluketjuja ja hoitokokonaisuuksia rakentaen. Perusturvan painopistealueina ovat lasten ja nuorten palvelut. Suunnitelmien toteutumista arvioitaessa vaikutuksia arvioidaan myös luottamusmies tasoilla. Perusturvassa on laadittu seuraavia lapsiin liittyviä suunnitelmia, joita arvioidaan säännöllisesti: Terveydenedistämisen työryhmän Kirkkonummen hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma vuosiksi 2012-2013.ja sen perusteella tehdyt johtopäätökset ja suosituksen terveydenedistämistoimenpiteiksi. Kunnanvaltuusto 3.10.2011. • Kirkkonummen mielenterveys- ja päihdepalvelut vuosina 2009-2020 • Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelma v.2012-2016 • Kirkkonummen lastensuojelusuunnitelma 2009-2013 • Kirkkonummen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kuvaus • Kirkkonummen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-201 • Toimintaohjelma vuosille 2012-2017. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. Yhteenveto Kirkkonummen kunnan palveluiden tuotannossa ja siihen liittyvässä päätöksen teossa otetaan huomioon lasten ja nuorten etu. Heillä ja heidän huoltajillaan on mahdollisuus antaa palautetta toiminnasta, joka huomioidaan toimintoja kehitettäessä ja uusia toimintoja suunniteltaessa. Lisäksi toimialojen yhteistyötä on viime vuosina kehitetty ottaen erityisesti huomioon toiminnan vaikutus lapsiin ja nuoriin. Näin ollen ei ole tarpeellista ottaa käyttöön erillisiä lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointiin kehitettyä mittaristoa. Valmistelija: Opetustoimen johtaja Jukka Pietinen Lisätietoa: Varhaiskasvatuspäällikkö Tarja Kotamäki Opetustoimen johtaja Jukka Pietinen Nuorisotoimenjohtaja Seppo Savikuja Rakennuttamispäällikkö Pekka Eurasto Johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää 1 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää merkitä edellä olevan selvityksen tiedoksi ja pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti ehdotuksen mukaisesti. _____ Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua, kuntalaki 91 § _____ Kunnanvaltuusto 15.12.2012 § 147 Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää merkitä edellä olevan selvityksen tiedoksi ja pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä Käsittely Keskustelun aikana valtuutettu Minna Pirttijärvi ehdotti, että asia palautetaan, jotta vastataan aloitteen kysymykseen, miten lapsivaikutuksen arviointi voidaan ottaa käyttöön kunnassa. Valtuutettu Marjut Frantsi-Lankia kannatti Pirttijärven ehdotusta. Kunnanvaltuusto hyväksyi Pirttijärven ehdotusta yksimielisesti. Päätös Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto päätti, että asia palautetaan, jotta vastataan aloitteen kysymykseen, miten lapsivaikutuksen arviointi voidaan ottaa käyttöön kunnassa. _____ Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua _____ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto on 15.12.2012 §147 päättänyt palauttaa valtuustoaloitteen nro 18/2008 – Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto kunnassa, jotta vastataan aloitteen kysymykseen, miten arviointi voidaan ottaa käyttöön. Valtuutettu Emmi Wehka-aho jätti 23.3.2015 § 33 aloitteen UNICEFin lapsiystävällinen kunta toimintamallin käyttöönotosta. Kunnanhallitus on kokouksessaan 11.5.2015 § 165 päättänyt, että Kirkkonummen kunta liittyy UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malliin siten, että mallin toteuttaminen alkaa vuonna 2016 ja valtuuttaa kunnanjohtajan tekemään päätöksen koordinaatioryhmän nimeämisestä siten, että siinä on kattava edustus kaikilta kunnan toimialoilta. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 15.6.2015 § 68 päättänyt merkitä em. kunnanhallituksen päättämät toimenpiteet tiedokseen ja lisäksi valtuuttaa kunnanjohtajan nimeämään koordinaatioryhmään myös 2-3 tehtävästä kiinnostunutta luottamushenkilöä. Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin tavoitteena on, että lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan sekä arvioidaan päätösten lapsivaikutusta. Näin ollen lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto toteutetaan Kirkkonummen kunnassa valtuustoaloitteen 2/2015 UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toimintamallin käyttöön ottamisella. Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala, puh. 040 505 1015, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto päättää merkitä sivistystoimenjohtajan vastauksen tiedoksi sekä pitää vastausta riittävänä ja aloitetta loppuun käsiteltynä 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös Kunnanhallitus: Kunnanhallitus päätti ehdotuksen mukaisesti. _____ Tiedoksi Jatkokäsittelyyn kunnanvaltuustolle Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (kuntalaki 91 §) _____
© Copyright 2024