26.05.2015 - Savukosken kunta

SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
KOKOUSTIEDOT
Aika
Paikka
ASIALISTA
Tiistai 26.5.2015 klo 17.00-19.26
Savukosken kunnanvirasto
KÄSITELTÄVÄT
ASIAT §:t
79
Kunnanhallitukselle tiedoksi
80
Kalastajan Savukoski –hankkeen loppuraportin esittely
81
Lausuntopyyntö Lapin TE-toimiston palveluiden tuottamisesta
82
Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus
83
Osallistuminen Lapin ammattikorkeakoulun REILA –reittimerkintöjen
turvallisuus, pilottialueena Lappi –hankkeeseen
84
Meidän KorvatunturinMaa –hankesuunnitelma
85
Kunnanhallituksen 11.5.2015 pöytäkirjan tarkastaminen sekä
kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastaminen etänä
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
KOKOUSPÖYTÄKIRJA
nro
7/2015
sivu
130
KOKOUSAIKA
Tiistai 26.5.2015 klo 17.00-19.26
KOKOUSPAIKKA
SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET
(ja merkintä siitä kuka
toimi puheenjohtajana )
POISSA
MUUT SAAPUVILLA OLLEET
(ja läsnäolon peruste)
LAILLISUUS JA
PÄÄTÖSVALTAISUUS
ASIAT
Savukosken kunnanvirasto
Ahvenainen Jouni
Haapakoski Raimo
Halonen Jouni
Harju Irja
Karvonen Tuovi
Peltoniemi Helena
Hannuniemi-Pulska Ritva
Karpeeki Teuvo
Jäsen
Jäsen
Puheenjohtaja
Jäsen
Varapuheenjohtaja
Jäsen
Varajäsen
Varajäsen
Ahvenainen Jouni
Orava Juho
Jäsen
Jäsen
Kilpimaa Kari
Savukoski Jouko
Mulari Antti
Röninki Iines
Valtuuston I varapuheenjohtaja,
Valtuuston II varapuheenjohtaja
Esittelijä
Pöytäkirjanpitäjä
Todettiin.
§:t 79-85
Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Raimo Haapakoski ja Teuvo Karpeeki.
§ 81 tarkistettiin kokouksessa.
PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS
JA VARMENNUS
PÖYTÄKIRJAN
TARKASTUSTOIMITUS
Puheenjohtaja
Pöytäkirjanpitäjä
Jouni Halonen
Iines Röninki
Pöytäkirja on tarkistettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan
käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme.
Tarkastusaika
Savukoski, 27.5.2015
Allekirjoitukset
Raimo Haapakoski
1.6.2015
Teuvo Karpeeki
PÖYTÄKIRJA ON OLLUT
YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ
Aika ja paikka
Savukoski, 10.6.2015
Allekirjoitus
Todistaa
ilmoitustaulun hoitaja
Taimi Kuosku
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
131
KUNNANHALLITUKSELLE TIEDOKSI
Khall 79
Saapuneet pöytäkirjat:
1. Lapin liiton hallituksen pöytäkirja 30.3.2015
2. Teknisen lautakunnan pöytäkirjat 5.2. ja 11.3.2015
3. Sosiaalilautakunnan pöytäkirja 22.4.2015
4. Pelkosenniemen-Savukosken ktt ky:n hallituksen ptk 5.5.2015
5. Lapecon yhtymähallituksen ptk 12.5. ja yhtymäkokouksen ptk
13.5.2015
Suomen kuntaliitto:
6. Yk 6/2015: Uusi kuntalaki
Sito Oy:
7. Kutsu Nuolivaaran tuulipuiston YVA-menettelyyn / edustajan
nimeäminen YVA-menettelyn seurantaryhmään
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
8. Valtionosuus- ja yksikköhintapäätös 2015
Merikratos:
9. Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2014
Valtiovarainministeriö:
10. Päätös kuntien tietoturvajaoston asettamisesta
Kiinteistönluovutusilmoitukset:
11. Savukosken kunnan Savukosken kylässä sijaitseva Materopalo –tila
RN:o 44:3 (Ollila Anne kp / Väntänen Veikko), Savukosken
kunnassa sijaitseva Siirtola –tila RN:o 7:19 (Tervonen Veijo kp /
Granroth Raimo), Savukosken kunnan Savukosken kylässä
sijaitseva Rantala –tila RN:o 2:169 (Kilpimaa Mikko, Kilpimaa
Johanna / Kumakari Ismo ja Riikka), määräala Savukosken
kunnassa sijaitsevasta Kumpula –tilasta RN:o 18:6 (Laine AnnaLiisa, Laine-Kinnunen Seija / Harju Lea ja Alpo), Savukosken
kunnan Savukosken kylässä sijaitseva Muka –tila RN:o 81:3 (Ollila
Mika / Ämmälä Sami, Ämmälä Anne)
Kunnanjohtaja: Merkitään tiedoksi.
Kunnanhallitus: Kunnanjohtaja selosti uuden Kuntalain mukanaan
tuomia muutoksia.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti, että hän on
sopinut kunnanjohtajalle virkavapaan 1.-2.6.2015
vastineeksi tehdyistä ylitöistä.
Merkittiin tiedoksi.
--------------------
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
132
KALASTAJAN SAVUKOSKI –HANKKEEN LOPPURAPORTIN ESITTELY
Khall 80
Liite
Kunnan kautta toteutettu Kalastajan Savukoski –hanke on päättynyt
vuoden 2014 loppupuolella. Hanke jakaantui kehittämisosioon sekä
investointiosioon.
Kunnan projektiohjeen mukaan projektin tavoitteiden saavuttamisen
arviointi esitetään kunnanhallitukselle vuosittain ja projektin päättyessä
loppuraportissa.
Hanketta vetänyt Kari Kivelä selvittää kokouksessa hankkeen
kummankin osion loppuraportit (liitteenä).
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus kuulee Kari Kivelän selonteon
Kalastajan Savukoski –hankkeen kummankin osion
loppuraporteista ja merkitsee ne tiedoksi.
Kunnanhallitus: Kokous keskeytettiin klo 17.15-17.50, jolloin kuultiin
Kari Kivelän selonteko Kalastajan Savukoski -hankkeen
kehittämis- ja investointiosion toteutumisesta ja
saavuttamasta tietoisuudesta. Lisäksi Kivelä kertoi ItäLapin kuntayhtymän suunnittelemasta Kalastajan Itä-Lappi
hankkeesta.
Merkittiin ne tiedoksi.
Raimo Haapakoski poistui kokouksesta klo 18.05.
------------------------------
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
133
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPIN TE-TOIMISTON PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA
Khall 81
Liite
Lapin ELY-keskus pyytää 29.5.2015 mennessä alueensa kunnilta ja
Lapin liitolta lausuntoa TE-toimiston palveluiden tuottamisesta. ELYkeskus valmistelee päätöstä, jossa kuvataan monikanavaiset ja
paikkariippumattomat TE-palvelut. Päätös tulisi korvaamaan Lapin TEtoimiston perustamisvaiheessa vuoden 2012 lopussa tehdyn päätöksen
TE-toimiston palveluverkostosta.
Valmistelussa olevalla päätöksellä luovuttaisiin TE-toimiston
toimipaikoista. TE-toimistolla olisi hallinnollinen toimipaikka
Rovaniemellä, mikä käytännössä tarkoittaa toimiston postiosoitetta ja
asiakirjojen arkistointipaikkaa. Palvelut tuotetaan alueellisina ja TEtoimiston johto ja asiantuntijat työskentelevät eri puolilla Lappia olevissa
työskentelypisteissä. Asiakkaiden käytössä on eri paikkakunnilla
itsepalvelutiloja hyödyntäen yhteispalvelupisteitä, Virtu-palvelupisteitä,
kuntien asiointipisteitä tai TE-toimiston toimitiloja.
Liitteenä luonnos valmistelussa olevasta päätöksestä sekä kunnan
lausunto Lapin TE-toimiston palveluiden tuottamisesta.
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa liitteen mukaisen lausunnon
Lapin TE-toimiston palveluiden tuottamisesta.
Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti.
Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkistettiin kokouksessa.
----------------------
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
134
SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS
Khall 82
Rakennusmestari
Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto pyytää Savukosken kunnan
lausuntoa Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvasta.
Yara Suomi Oy hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 §:n
mukaista oikeutta aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta
huolimatta ja vesilain 3 luvun 16 §:n mukaista oikeutta ryhtyä hankkeen
toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin enne päätöksen
lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevien töiden ja toiminnan
aloittamista varten hakija esittää vakuuden asettamista kahdessa
vaiheessa niin, että vakuus olisi suurimmillaan yhteensä 900 000 euroa.
Suunnitellun kaivospiirin koko on 59,3 km2. Hankealue on pääosin
rakentamatonta valtion maata lukuun ottamatta joitakin pieniä
yksityisomistuksessa olevia tiloja, joille on rakennettu lomamökkejä ja
kämppiä.
Ympäristölupaa haetaan kaivostoimintaan, malmin rikastamiselle,
kaivannaisjätteen hyödyntämiselle ja sijoittamiselle jätealueille,
rakentamisessa käytettävän tarvekiven louhinnalle, betoniasemalle,
käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Kemijokeen, aluevesien johtamiselle
Yli-Nuorttiin ja saniteettijätevesien käsittelylle sekä muille hankkeeseen
liittyvälle toiminnalle, kuten lämpölaitokselle ja polttoaineen
jakeluasemalle.
Vesilain mukaista lupaa haetaan louhosten kuivatukselle,
pohjavesipinnan alentamiselle ja pohjaveden virtausten muuttamiselle,
Sokliojan siirtouomalle, Yli-Nuorttin oikaisulle, Loitsanan ja
Loitsonlammen kuivattamiselle, siltojen rakentamiselle sekä
purkuputken rakentamiselle vesiuomien ylitse ja alitse. Lisäksi haetaan
poikkeusta luonnontilaisten lähteiden luonnontilaisuuden vaarantamista
koskevasta kiellosta sillä perusteella, että kyseisen vesiluontotyypin
suojelutavoitteet eivät hankkeen johdosta huomattavasti vaarannu.
Soklin hankkeessa on tarkoitus hyödyntää karbonaattimassiivin alueella
sijaitsevia fosfaattimalmeja ja rautamineraalivarantoja sekä
mahdollisesti alueella esiintyviä kiillemineraalirikkaita (vermikuliitti)
yksiköitä ja mangaanin suhteen rikastuneita yksiköitä. Soklin
esiintymässä olevia niobimalmeja ja niiden sisältämiä muita arvoaineita
(uraani, tantaali, torium) ei louhita eikä rikasteta. Mineraalivarantoarvion
mukaan fosfaattimalmeja on yhteensä noin 122 miljoonaa tonnia (Mt).
Loitson fosforiesiintymä käsittää noin 100 Mt malmia, jossa
keskimääräinen P2O5 – pitoisuus on 14 %. Pierkulin esiintymä sisältää
noin 20 Mt fosforimalmia keskimääräisen P2O5 – pitoisuuden ollessa 9
%. Pierkuli tulee mukaan tuotantoon noin 10 vuotta kaivostoiminnan
aloittamisesta. Kaivoksen tuotteet ovat fosforirikaste (apatiittirikaste)
1,5–1,7 Mt/v ja rautarikaste (magnetiittirikaste) 0,3–0,5 Mt/v.
./..
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
135
SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS
Khall 82./..
Kaivoksen maa- ja vesirakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuonna 2016.
Rakennettavilta alueilta ja myöhemmin myös louhosten alueilta
poistetaan pintamaita. Maanpoistomassoille on varattu kolme aluetta,
joiden yhteenlaskettu läjityskapasiteetti on 44,5 Mm3. Muu
rakentaminen sekä laiteasennukset aloitetaan vuonna 2017. Tehtaan
tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana. Kaivoksen tämän
hetkinen suunniteltu toiminta-aika mineraalivarantojen perusteella on 20
vuotta. Malminetsintää jatketaan koko kaivoksen elinkaaren ajan sekä
kaivosalueella että sen lähiympäristössä, mikä mahdollisesti jatkaa
toiminta-aikaa.
Louhinta tapahtuu avolouhintana ja malmin ominaispiirteistä johtuen
pääasiassa ilman räjäytyksiä. Malmi irrotetaan pääasiassa
kaivinkoneella ja/tai pintakaivureilla. Malmia tullaan louhimaan 4-10 Mt/v
ja sivukiveä 2,7 Mt/v. Räjäytyksiä tarvitaan lähinnä tarvekiven
louhinnassa. Tarvekiveä käytetään kaivoksen elinkaaren aikana tie- ja
patorakenteisiin maksimissaan 3 Mm3. Avolouhoksia louhitaan enintään
14 ja niistä tuotannossa on kerrallaan enintään 6 louhosta.
Avolouhosten pinta-alat ovat yhteensä 4,4 km2. Malmi kuljetetaan
dumppereilla ja kiviautoilla avolouhoksen murskaamolle, missä se ensin
seulotaan ja sen jälkeen murskataan kahdessa vaiheessa. Murskattu
malmi kulkee katetuilla hihnakuljettimilla tasausvarastolle, missä malmi
homogenisoidaan. Homogenisointivarastosta malmi siirretään
hihnakuljettimilla rikastamon syöttösiiloon, josta se syötetään
jauhatukseen.
Malmissa oleva magnetiitti rikastetaan heikkomagneettisilla
rumpuerottimilla. Magnetiittirikaste sakeutetaan ja sen jälkeen
suodatetaan keraamisella imusuodattimella. Suodatettu rikaste viedään
hihnakuljettimilla magneettirikasteen varastorakennukselle, josta se
lastataan päivittäin kuorma-autoihin ja viedään maantiekuljetuksina
Kemijärvelle edelleen kuljetettavaksi. Ei-magneettinen fraktio
pumpataan apatiitin vaahdotukseen. Apatiittirikaste sakeutetaan ja
suodatetaan painesuodattimilla. Sen jälkeen rikaste kuivataan
höyrykuivaimella, minkä jälkeen rikasteen kosteus on 0,5-1,0 %.
Tarvittaessa suodatettua apatiittirikastetta voidaan viedä väliaikaisesti
varastolle, jonka koko on yhden päivän rikastustuotanto. Kuivattu
rikaste kuljetetaan pneumakuljettimilla siiloihin, joista se lastataan
kuorma-autojen päällä oleviin säiliöihin/kontteihin, jotka kuljetetaan
maantiekuljetuksina Kemijärvelle ja sieltä edelleen junakuljetuksina
johonkin Perämeren satamaan.
Rikastusprosessin jätteet kerätään yhteiseen pumppukaivoon, josta
liete pumpataan hydrosyklonille. Syklonin ylite kulkee sakeuttimen
kautta ja alite voidaan pumpata suoraan rikastushiekka-altaalle.
Rikastushiekkaa muodostuu noin 3,1 Mm3/v. Rikastushiekka-altaan
läjityskapasiteetti on 61 Mm3 ja pinta-ala 9,8 km2.
./..
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
136
SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS
Khall 82./..
Hakija luokittelee rikastushiekan pysyväksi jätteeksi. Sen
sulfidimineraalipitoisuus on alhainen, eikä materiaali ole missään
olosuhteessa happoa muodostavaa. Prosessissa tarvitaan raaka- ja
prosessivettä. Raakavettä käytetään muun muassa jauhatusmyllyjen
jäähdytykseen ja reagenssien valmistukseen. Prosessivettä voidaan
käyttää jauhatuksessa ja magneettierotuksessa lietteen laimentamiseen
sekä vaahdotuksessa rännivesinä. Prosessivesi saadaan kierrättämällä
sakeuttimien ylitevedet prosessivesitankkiin. Lisäksi rikastushiekkaaltaalta palautetaan selkeytettyä vettä rikastamolle. Raakavetenä
käytetään louhosten kuivatusvettä.
Toiminnasta syntyy jätevesiä hydrologialtaan normaalina vuonna 6,2
Mm3 ja sateisena vuonna 9,3 Mm3. Käsiteltyjä jätevesiä johdetaan
Kemijokeen ja aluevesiä Yli-Nuorttiin. Jätevesien mukana ei kulkeudu
vesistöön haitallisia aineita siten, että vesiympäristölle vaarallisista ja
haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaiset
ympäristölaatunormit ylittyisivät. Kemijokeen kohdistuvan
kokonaisfosforikuormituksen arvioidaan olevan keskimääräisellä
tuotannolla 454 kg/v ja maksimituotannolla 625 kg/v. Kemijokeen
kohdistuvan kokonaistyppikuormituksen on arvioitu olevan
keskimääräisellä tuotannolla 4 540 kg/v ja maksimituotannolla 6 250
kg/v. Kaivostoiminnasta aiheutuu melua ja tärinää samoin kuin pölyä ja
kaasumaisia päästöjä.
Rakentamistyöt ja pohjaveden ottaminen muuttavat vesistöjen valumaalueiden suhteita ja ohjaavat vesiä eri suuntiin kuin nykytilanteessa.
Sokliojassa, Sotajoessa, Yli-Nuorttissa ja Nuortissa virtaamat vähenevät
ja Kemijoessa lisääntyvät. Muutokset ovat suurimpia Sokliojassa, jossa
virtaamien pienenemisen lisäksi Sokliojan luonnollinen alaosa 2 km:n
matkalta jää kuiville ja vesi ohjataan uuteen rakennettavaan uomaan.
Tämän seurauksena osa taimenen poikastuotantoalueista menetetään.
Rakentamistöistä aiheutuu kiintoainepäästöjä muun muassa uusien
uomien käyttöönottovaiheessa. Kaivoshankkeen johdosta alueelta
häviäisi yhteensä 28 tunnettua lähdekohdetta.
Hankkeen vaikutukset vesistöihin, kalastoon ja kalastukseen ovat
hakijan arvion mukaan kokonaisuudessaan sen tasoisia, että niistä ei
aiheudu korvattavaa vahinkoa. Uomien siirrosta aiheutuvien taimenen
lisääntymis- ja elinalueiden menetysten kompensoimiseksi uusiin
uomiin on tarkoitus tehdä taimenelle sopivia kutu- ja poikasalueita.
Kemijoen vesistön rehevöitymisestä aiheutuvat kalataloudelliset haitat
hakija esittää kompensoitavaksi 6 000 euron suuruisella vuotuisella
kalatalousmaksulla.
./..
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
137
SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS
Khall 82./..
Hankkeeseen liittyy sähkölinjan rakentaminen Sokliin sekä Sokliin
vievän tien perusparannus välillä Martti-Sokli, mutta ne eivät kuulu
ympäristö- ja vesitalousluvan piiriin. Kaivoshanke sijaitsee KeminSompion paliskunnan erityisellä poronhoitoalueella.
Ympäristö- ja vesitalouslupahakemus liitteineen on luettavissa PohjoisSuomen aluehallintoviraton nettisivuilla osoitteessa
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=891627
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus antaa alla olevan lausunnon:
1. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on riittävät selvitykset
hankkeen vaikutuksista, vaikka osa selvityksistä on jo
vanhentunutta tietoa mm. rautatiestä ja Venäjä-vaihtoehdosta.
2. Kemijokeen laskettavan puhdistetun jäteveden rehevöittävä
vaikutus tulee minimoida.
3. Nuorttijoen virtaaman pienentäminen lisää mahdollisuutta joen
rehevöitymiseen, jota tulee välttää.
4. Jäteveden laatua tulee seurata säännöllisesti ja puuttua
välittömästi mahdollisiin ongelmiin.
5. Porojen vapaan liikkumisen esteet tulee minimoida kaivamalla
putkilinjat osittain maan sisään.
6. Poroille vaaralliset osat kaivosalueesta tulee aidata
suunnitelman mukaisesti.
7. Kalataloudelle aiheutettu haitta tulee korvata täysimääräisesti.
8. Paras mahdollinen tekniikka tulee huomioida kaikessa
rakentamisessa hanketta toteutettaessa.
9. Melu sekä pölyn rehevöittävä vaikutus tulee minimoida
murskaamolla ja rikastamolla.
10. Kemijokeen Lattunassa laskevan purkuputken jäätymistä estävä
vaikutus tulee minimoida.
11. Patojen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
12. Maa-ainesten ja sivukivien läjitys tulee tehdä luontoon sopivasti
maisemoiden.
13. Rikastushiekka-altaalla kuivuneen rikastushiekan pölyämisen
estäminen kastelemalla tulee tehdä säännöllisesti sekä istuttaa
kasvillisuutta alustavan suunnitelman mukaisesti.
14. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä tulee kehittää ja käyttää
hankkeen pienissäkin yksityiskohtaisissa toteuttamisen
osakokonaisuuksissa.
15. Liikenteen melu ja tärinä aiheuttaa haittaa kaivosalueen lisäksi
koko rekkojen ja junien kuljetusmatkan varrella.
Kunnanhallitus: Kunnan rakennusmestari Jarmo Ahtinen selosti Soklin
kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen
sisältöä ja asiasta keskusteltiin.
Raimo Haapakoski saapui kokoukseen klo 17.50.
./..
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
138
SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS
Khall 82 ./..
Kunnanhallitus antaa alla olevan lausunnon:
1. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on osin vanhentunutta tietoa
hankkeen vaikutuksista.
2. Kemijokeen laskettavan puhdistetun jäteveden rehevöittävä
vaikutus pitää minimoida.
3. Nuorttijoen virtaama pitää säilyttää entisellään.
4. Jäteveden laatua tulee seurata säännöllisesti ja puuttua
välittömästi mahdollisiin ongelmiin.
5. Porojen vapaan liikkumisen esteet tulee minimoida kaivamalla
putkilinjat osittain maan sisään.
6. Poroille vaaralliset osat kaivosalueesta tulee aidata
suunnitelman mukaisesti.
7. Kalataloudelle aiheutettu haitta tulee korvata täysimääräisesti
huomioiden tähän asti tehty kehittäminen. Kalatalouden nykytila
tulee selvittää välittömästi ja sitä tulee seurata ja ulottaa
Savukosken alapuoleiseen vesistöön saakka.
8. Luonnon kannalta parasta mahdollista tekniikkaa (best available
technic) tulee käyttää kaikessa rakentamisessa hanketta
toteutettaessa.
9. Melun sekä pölyn haittavaikutukset tulee minimoida
murskaamolla ja rikastamolla sekä estää niiden vaikutus alueen
ulkopuolella. Melun ja pölyn aiheuttamaa vaikutusta on
seurattava ja tutkittava.
10. Kemijokeen Lattunassa laskevan purkuputken joen jäätymistä
estävä vaikutus tulee minimoida.
11. Patojen turvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota ja
täyttää riittävät turvallisuuslaskelmat.
12. Maa-ainesten ja sivukivien läjitys pitää tehdä luontoon sopivasti
maisemoiden.
13. Rikastushiekka-altaalla kuivuneen rikastushiekan pölyämisen
estäminen kastelemalla tulee tehdä säännöllisesti sekä istuttaa
kasvillisuutta alustavan suunnitelman mukaisesti.
14. Ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä (best available
practice) tulee kehittää ja käyttää hankkeen pienissäkin
yksityiskohtaisissa toteuttamisen osakokonaisuuksissa.
15. Liikenteen melu ja tärinä aiheuttaa haittaa kaivosalueen lisäksi
koko rekkojen ja junien kuljetusmatkan varrella. Liikenteen
osalta vaaditaan täydentävä ympäristöarvioinnin tekeminen,
koska malmirikaste siirtyi kuljetettavaksi rekoilla.
16. Vesistön nykytila tulee selvittää vuoden 2015 aikana ja sitä tulee
seurata jatkossa riittävästi.
Ritva Hannuniemi-Pulska esitti, että Soklin hakelaitoksen
energiapuun hankinnasta ja radioaktiivisten aineiden osalta tulee
tehdä täydentävät ympäristövaikutusten arvioinnit. Esitystä ei
kannatettu, joten puheenjohtaja totesi, että esitys raukesi
kannattamattomana.
./..
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
139
SOKLIN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS
Khall 82 ./..
Ritva Hannuniemi-Pulska esitti, että koko edellä laadittu
lausunto hylätään. Esitystä ei kannatettu, joten
puheenjohtaja totesi, että esitys raukesi
kannattamattomana.
Kunnanhallitus hyväksyi edellä päätetyn lausunnon
antamisen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.
Ritva Hannuniemi-Pulska ilmoitti päätöksestä eriävän
mielipiteensä.
-------------------------
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
140
OSALLISTUMINEN LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN REILA –REITTIMERKINTÖJEN
TURVALLISUUS, PILOTTIALUEENA LAPPI –HANKKEESEEN
Khall 83
Liite
Savukosken kuntaa on pyydetty mukaan Lapin ammattikorkeakoulun
koordinoimaan REILA -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on
reittimerkintöjen yhtenäistäminen pelastuspalvelun käyttöön,
merkinnöistä hyötyvät myös paikalliset ihmiset ja turistit. Hanke kestää
2,5 vuotta ja ajoittuu vuosille 2015-2018. Hankkeen suunnitellut
vuosikustannukset jakautuvat seuraavasti: vuonna 2016 2000 euroa,
vuonna 2017 2000 euroa ja vuonna 2018 1000 euroa. Vuodelle 2015 ei
ole maksuosuutta. Tarkemmat tiedot hankkeesta liitteessä.
Myönteisen päätöksen ovat tähän mennessä tehneet: Enontekiö,
Muonio, Kolari, Kittilä, Ylitornio, Rovaniemi, Posio, Kemijärvi ja
Salla. Kielteisen päätöksen ovat tehneet: Inari, Sodankylä, Simo,
Ranua ja Keminmaa. Pelkosenniemi on tehnyt ehdollisen päätöksen
hankkeeseen lähtemisestä.
Kunnanjohtaja: Savukosken kunta päättää osallistua hankkeeseen,
mikäli vuosikustannukset ovat Savukosken osalta enintään
1000 euroa/ vuosi. Kunnan vastuuhenkilöksi hankkeeseen
nimetään kunnanjohtaja.
Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti.
--------------------------
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
141
MEIDÄN KORVATUNTURINMAA -HANKESUUNNITELMA
Khall 84
Liite
Elinkeino-maaseutusihteeri
Kevään aikana on yhteistyössä eri tahojen kanssa valmisteltu Meidän
KorvatunturinMaa –hankesuunnitelmaa.
Hankkeen päätavoite on luoda KorvatunturinMaalle ilme ja
toimintaympäristö, josta näkyy Jouluntarina ja tätä ilmettä asukkaat
voivat hyödyntää. Ihmisten asumisviihtyvyys lisääntyy ja mahdollisesti
myös palveluiden tarjonta kasvaa. Hankkeen läpäisyteemana kulkee
Jouluntarinan mukaisesti joulu, mutta tarkoituksena on näyttää, että
KorvatunturinMaassa eletään ja asutaan muutakin arkea kuin joulua.
Sen arjen vahvuus ja voima on meidän perinteissä ja luonnossa.
KorvatunturinMaan elämä, vuosikellon mukaisesti on tuotteistettavissa
ja myytävissä, mutta tähän mennessä siihen ei ole panostettu.
Hankkeella etsitään ne toimenpiteet, jotka tuovat lisäarvoa esim. alueen
tapahtumiin. Tavoitteena on myös saada ihmiset tuntemaan, että
KorvatunturinMaassa asuminen on ylpeyden aihe. Se, että meillä on
täällä puhdas luonto ja rauhallisuus, on voima jota pitäisi pystyä
hyödyntämään. Hankkeen päätyttyä KorvatunturinMaassa tehdään
asioita ylpeästi ja ollaan mukana erilaisissa yhteistyökuvioissa viemässä
omaa aluettaan ja tuotteitaan maailmalle. Kunnan yleisilme on
KorvatunturinMaan nimen mukainen ympäri vuoden. Ilme on
luonnonmukaisuutta noudattava, mutta kuitenkin selkeästi nähtävä ja
aistittava.
RAHOITUSSUUNNITELMA
Julkinen tuki 90 %, josta
EU ja valtion 80 %
Kuntien osuus 20 %
Yksityinen rahoitusosuus 10 %
• raha
• vastikkeetta tehtävä työ
106 454,11
85 163,28
21 290,82
11 828,23
4 345,09
6 875,74
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää jättää hankehakemuksen
Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle. Lopullinen päätös
hankkeeseen lähtemisestä tehdään sen jälkeen, kun on
saatu Leader ry:n hallitukselta hyväksymispäätös
hankkeesta.
Viranhaltijoilla on mahdollisuus tehdä tarpeellisia
muutoksia hankesuunnitelmaan.
Kunnanhallitus: Kunnanjohtaja esitti lisäksi, että hankkeen
ohjausryhmään valitaan kunnanhallituksen edustaja.
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti ja
kunnanhallituksen edustajaksi ohjausryhmään valittiin
Helena Peltoniemi.
------------------------------
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
142
KUNNANHALLITUKSEN 11.5.2015 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN SEKÄ
KUNNANHALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN ETÄNÄ
Khall 85
Toimistosihteeri
Kunnan hallintosäännön 46 §:n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa
puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa
puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan
toimielimen päättämällä tavalla.
Edellä olevan perusteella kukin toimielin on käytännössä päättänyt
miten pöytäkirja tarkastetaan.
Kunnanhallitus on 9.2.2015 §:ssä 13 osaltaan päättänyt, että
kokouksessa valitut pöytäkirjantarkastajat tarkastavat kokousten
pöytäkirjat viimeistään seuraavassa kokouksessa.
Kunnanhallituksen 11.5.2015 toinen pöytäkirjantarkastaja Jouni
Ahvenainen on estynyt työreissun vuoksi tarkastamaan pöytäkirjaa.
Näitä vastaavia tilanteita varten sähköisesti tapahtuvan tarkastuksen
käyttöönotto toisi joustavuutta tarkastuskäytäntöön. Käytännössä
sähköinen tarkastusmenettely olisi välivaihe pöytäkirjan nähtäville
asettamiseksi ja päätösten täytäntöön panemiseksi.
Mikäli kunnanhallitus päättää, että kunnanhallituksen pöytäkirja voidaan
tarkastaa etänä, mahdollistetaan se, että pöytäkirjantarkastaja voi
tarkastaa pöytäkirjan joko entiseen tapaan saapumalla sovitusti
tarkastamaan ja allekirjoittamaan pöytäkirjan, tai saatuaan pöytäkirjan
sähköpostitse tarkastettavakseen lähettämällä sähköpostitse kokouksen
pöytäkirjanpitäjälle pöytäkirjan hyväksymisilmoituksen viimeistään
ilmoitettuna tarkastuspäivänä.
Pöytäkirjantarkastajan sähköposti-ilmoitus liitetään dokumenttina
pöytäkirjaan ja sähköisestä etähyväksymisestä tehdään merkintä
pöytäkirjan kansilehdelle. Pöytäkirjantarkastajan tulee noudattaa
ilmoitettuja määräaikoja ja pöytäkirjan etänä tarkastaneen
pöytäkirjantarkastajan tulee varmentaa tarkastuksensa
allekirjoituksellaan myöhemmin (kuitenkin mahdollisimman pian).
Mikäli pöytäkirjantarkastus etänä katsotaan tarpeelliseksi myös muissa
kunnan toimielimissä, voi kukin toimielin tarvittaessa päättää asiasta
erikseen.
Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus
1. tarkastaa kunnanhallituksen 11.5.2015 kokouksen
pöytäkirjan.
2. päättää, että pöytäkirjantarkastajat voivat
erityistilanteessa tarkastaa kunnanhallituksen
pöytäkirjan myös etänä edellä mainitulla tavalla. ./..
viranomainen
kokouspäivämäärä
sivu:
SAVUKOSKEN KUNTA
Kunnanhallitus
26.5.2015
143
KUNNANHALLITUKSEN 11.5.2015 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN SEKÄ
KUNNANHALLITUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN ETÄNÄ
Khall 85./..
Pääsääntöisesti pöytäkirjan tarkastuksessa noudatetaan
nykyistä käytäntöä tarkastamalla ja allekirjoittamalla
pöytäkirja sovitusti tai viimeistään seuraavassa
kokouksessa.
Kunnanhallitus: Hyväksyttiin yksimielisesti.
----------------------------