liite 3, käyttösuunnitelmat
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan kokous 20.1.2015, LIITE 3 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2015 Sisällysluettelo 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET ...................................................................... 5 1.1 1.2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET ......................................................................................................... 5 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET ........................................... 6 2 HYKS LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO ........................................................................... 7 2.1 2.2 2.3 2.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA .......................... 7 PALVELUTAVOITTEET.................................................................................................................. 8 TALOUS ....................................................................................................................................... 10 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 11 3 HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET.................................................................................... 12 3.1 3.2 3.3 3.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 12 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 12 TALOUS ....................................................................................................................................... 14 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 15 4 HYKS PSYKIATRIA .......................................................................................................................... 17 4.1 4.2 4.3 4.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 17 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 18 TALOUS ....................................................................................................................................... 20 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ .............................................................................................. 20 5 HYKS AKUUTTI................................................................................................................................ 21 5.1 5.2 5.3 5.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 21 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 22 TALOUS ....................................................................................................................................... 25 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 25 6 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS ..................................................................................................... 27 6.1 6.2 6.3 6.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 27 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 28 TALOUS ....................................................................................................................................... 29 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 30 7 HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS ............................................................................................. 32 7.1 7.2 7.3 7.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 32 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 33 TALOUS ....................................................................................................................................... 35 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 36 8 HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS ............................................................................................. 39 8.1 8.2 8.3 8.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 39 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 40 TALOUS ....................................................................................................................................... 42 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 42 9 HYKS NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET .................................................................................. 45 9.1 9.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 45 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 45 3 9.3 9.4 TALOUS ....................................................................................................................................... 47 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 48 10 HYKS SYÖPÄKESKUS .................................................................................................................... 49 10.1 10.2 10.3 10.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 49 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 50 TALOUS ....................................................................................................................................... 52 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 53 11 HYKS TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA................................................................................. 56 11.1 11.2 11.3 11.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 56 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 58 TALOUS ....................................................................................................................................... 60 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 60 12 HYKS TULEHDUSKESKUS ............................................................................................................. 62 12.1 12.2 12.3 12.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 62 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 62 TALOUS ....................................................................................................................................... 64 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 65 13 HYKS VATSAKESKUS .................................................................................................................... 66 13.1 13.2 13.3 13.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 66 PALVELUTAVOITTEET................................................................................................................ 67 TALOUS ....................................................................................................................................... 69 HENKILÖSTÖ............................................................................................................................... 70 14 HYKS SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO ........................................................................................ 72 14.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA ........................ 72 14.2 TALOUS ....................................................................................................................................... 72 14.3 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ .............................................................................................. 72 Liite 1 HYKS tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet vuodelle 2015 Liite 2 HYKS tulosyksiköiden vuoden 2015 tuloslaskelma, henkilöstömäärä ja -työvuodet 4 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET 1.1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Talousarvioesitykseen on lisäksi sisällytetty HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatiouudistuksen edellyttämät rakenteelliset, työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset. HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatiouudistus HUS:n hallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 § 132, että pääosa (esimerkiksi oikeuspsykiatria, tertiääritason potilaiden hoito, pääkaupunkiseudun potilaiden hoito) Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalan toiminnasta yhdistetään hallinnollisesti HYKS-sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköön vuoden 2015 alusta. Samassa kokouksessa (§133) HUS:n hallitus päätti HUS:n strategian mukaisesta HYKS:n uudesta vuonna 2015 voimaan astuvasta organisaatiosta (ns. osaamiskeskusorganisaatio) ja perusti uusien osaamiskeskusten johtajien virat kokouksessaan 21.10.2013 (§ 156). HYKSsairaanhoitoalueen lautakunta käsitteli kokouksessaan 27.5.2014 (§ 46) HYKS:n organisaatiouudistuksen valmistelua ja antoi hallitukselle valmistelua koskevan lausunnon. Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS:n organisaatiota muutetaan 1.1.2015 alkaen siten, että aiemman kuuden kliinisen tulosyksikön sijaan sairaanhoitoalueella on 12 kliinistä tulosyksikköä (osaamiskeskusta), jotka ovat seuraavat: - HYKS Akuutti - HYKS Lasten ja nuorten sairaudet - HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito - HYKS Naistentaudit ja synnytykset - HYKS Psykiatria - HYKS Pää- ja kaulakeskus - HYKS Sisätaudit ja kuntoutus - HYKS Sydän- ja keuhkokeskus - HYKS Syöpäkeskus - HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia - HYKS Tulehduskeskus - HYKS Vatsakeskus Näiden kliinisten tulosyksiköiden lisäksi sairaanhoitoalueella on HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö. Hyksin organisaatiouudistukseen liittyen HYKS-sairaanhoitoalueelle siirtyy HUS:n sisäisten toimintojen siirtojen/yhdistämisen seurauksena yhteensä 462 henkilöä, näistä 396 henkilöä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, 36 henkilöä Apuvälinekeskuksen taseyksiköstä ja 30 henkilöä HUSLAB-liikelaitoksesta (myrkytystietokeskuksesta 21 henkilöä ja perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnoista 9 henkilöä). Organisaatiouudistuksen yhteydessä muista HUS:n yksiköistä siirtyvän / yhdistyvän toiminnan vaikutus sairaanhoitoalueen toimintakuluihin ja poistoihin on yhteensä noin 50,5 milj. euroa; tästä Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalasta siirtyvän toiminnan osuus on 32,4 milj. euroa, Apuvälinekeskuksen taseyksikön yhdistämisen vaikutus on 14,5 milj. euroa ja HUSLAB:lta siirtyvän toiminnan yhteensä 3,6 milj. euroa. Uuden organisaatiomallin muodostaminen vaikuttaa merkittävästi toimintatuottojen ja -kulujen kohdentumiseen HYKS-sairaanhoitoalueen kaikkien tulosyksiköiden välillä. Tulosyksiköiden väliset sisäiset erät (tuotot ja kulut) muodostavat suuren osan uusien tulosyksikköjen toimintatuotoista ja -kuluista. Tulosyksiköiden aiempien vuosien tuloslaskelmia, jotka sisältävät tulosyksiköiden väliset sisäiset erät, ei ole mahdollista muokata uutta tulosyksikköjakoa vastaavaksi. 5 Väestö ja ikääntyminen Vuoden 2013 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli 1 163 428 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk. 28.9.2012) mukaan väestömäärä kasvaisi 20 311 asukkaalla (1,7 %) vuoteen 2015 mennessä. Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien 65vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 7,6 %:lla (13 361 henkeä) vuodesta 2013 vuoteen 2015. Kunnittain tarkasteltuna 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi ennusteen mukaan eniten Keravalla (+ 12,5 %), Kirkkonummella (+ 11,5 %), Vantaalla (+10,0 %) ja Espoossa (+ 9,6 %). Sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN HYKS-sairaanhoitoalue 1 163 428 1 170 978 1 183 739 Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 366 44 102 44 193 Lohjan sairaanhoitoalue 91 889 93 886 94 784 Hyvinkään sairaanhoitoalue 185 978 187 488 189 099 Porvoon sairaanhoitoalue 96 789 97 655 98 287 HUS yhteensä 1 581 450 1 594 109 1 610 102 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Väestö 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN 0-14 vuotiaat 15-44 vuotiaat 45-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat 75+ vuotiaat HUS yhteensä 266 975 268 705 271 412 648 871 651 005 655 347 418 098 416 166 415 873 149 058 155 912 162 504 98 448 102 321 104 966 1 581 450 1 594 109 1 610 102 Muutos 2014 enn/ 2015 enn Muutos -% 12 761 91 898 1 611 632 15 993 1,1 % 0,2 % 1,0 % 0,9 % 0,6 % 1,0 % Muutos 2014 enn/ 2015 enn Muutos -% 2 707 4 342 -293 6 592 2 645 15 993 1,0 % 0,7 % -0,1 % 4,2 % 2,6 % 1,0 % Muutos HYKS SAIRAANHOITOALUE Väestö 2015 ENN/ VÄESTÖMUUTOS 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN 2014 ENN Muutos -% 0-14 vuotiaat 15-44 vuotiaat 45-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat 75+ vuotiaat HUS yhteensä 1.2 188 673 189 286 191 610 502 027 503 346 507 622 298 005 296 429 296 423 105 371 109 927 114 239 69 352 71 990 73 845 1 163 428 1 170 978 1 183 739 2 324 4 276 -6 4 312 1 855 12 761 1,2 % 0,8 % 0,0 % 3,9 % 2,6 % 1,1 % HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET HYKS-tulosyksiköiden avaintavoitteet HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisten vuoden 2015 käyttösuunnitelmien liitteenä on esitetty tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet tai päivittäistoiminnan tavoitteet tasapainotettuna ohjauskorttina, johon on koottu kuntayhtymätason avaintavoitteista Hyksin tulosyksiköille johdetut mittarit ja tavoitearvot. Yhteisten tavoitteiden lisäksi ovat tulosyksiköt voineet ottaa suunnitelmiinsa oman toimintansa ja taloutensa kannalta keskeisiä tavoitteita ja valita niille mittaustavat. 6 2 HYKS LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikkö (ATeK) edustaa osaltaan uudenlaista potilas- ja ongelmakeskeistä toimintatapaa. Keskuksen tehtävänä on tuottaa muille osaamiskeskuksille leikkaussali- ja tehohoitopalvelut laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti ja näin osaltaan mahdollistaa niiden menestyminen. Samoin keskuksen tehtävänä on vastata koko HUS-alueen välinehuollosta (2016) ja koordinoida kivunhoitoa. Kipuklinikan nykyinen kapasiteetti on riittämätön hoitotakuun mukaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Tilannetta yritetään helpottaa lisäämällä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa, mutta kapasiteetin lisääminen tulee väistämättä harkittavaksi. Meilahden Tornisairaalan paluumuutto ja teho- ja tehovalvontaosaston 10 perustaminen Meilahden tornisairaalan käyttöönotto ja paluumuutto tapahtuu vaiheittain kevään ja syksyn 2015 aikana. Tornisairaalaan paluuseen on valmistauduttu uudistamalla potilasprosesseja sekä kehittämällä tukipalveluita. Samanaikaisesti on siirrytty sähköiseen hoitokertomukseen ja kehitetty sähköistä asiointia. Meilahden tornisairaalaan perustetaan teho- ja tehovalvontaosasto 10, jossa on 20 teho- ja tehovalvontapaikkaa, kun aiemmin käytössä oli 7 tehohoitopaikkaa. Teho- ja tehovalvontapaikkojen lisäys on tärkeää, jotta voidaan vastata yhä suurempaan kysyntään ja saavutetaan valtakunnallinen taso tehohoitopaikkojen määrässä. Uuden osaston perustaminen tehostaa toimintaa ja parantaa hoidon laatua, kun kaikki teho- ja tehovalvontahoitoa tarvitsevat potilaat voidaan hoitaa yhdellä osastolla vuodeosastokuntoisiksi. Samalla saavutetaan yhden päivystäjän hallitsema optimaalisen suuri osastokoko, vastataan paremmin erikoisalakohtaisiin kysynnän vaihteluihin ja vältytään erikoisalakohtaisilta pieniltä tehovalvonnoilta. Teho- ja tehovalvontatasoinen hoito, sisältäen tasapuolisesti kaikki erikoisalat sydänkirurgiaa lukuun ottamatta, keskitetään hallinnollisesti ATeK:n tulosyksikköön. Toiminnan muutoksen vaikutuksia tehohoitopäivien ja tehovalvontapäivien määrään on tässä vaiheessa vaikea varmuudella arvioida, sillä tehovalvontatasoisia potilaita on aiemmin hoidettu hajautetusti heräämössä, päivystyspoliklinikalla, sisätautien tehovalvonnassa ja vuodeosastolla, joissa on tarkoitus jatkossa keskittyä oman hoitoprosessin ydinosaamiseen kuuluvien potilaiden sujuvampaan hoitoon. Henkilöstön tarve lisääntyy uusien tehohoitopaikkojen vuoksi. Meilahden tornisairaalassa tulee remontin jälkeen olemaan 33 kaikille potilasryhmille avointa teho- ja tehovalvontapaikkaa nykyisen 16 asemesta. Uudet hoitopaikat otetaan käyttöön vaiheittain palvelutarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa. Meilahden tornisairaalan leikkaussalien käyttöönotto Meilahden tornisairaalan remontin valmistuttua muualla väistössä olevat Meilahden sairaalan operatiiviset toiminnot palaavat takaisin ja leikkausosastolla palautetaan remontin aikana väistötiloina toimineet leikkaussalit (14–19) takaisin leikkaussalikäyttöön samalla heräämöä 10 potilaspaikalla laajentaen. Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla tehtiin vuonna 2013 yhteensä 6 953 leikkausta (joista päivystyksiä 4 255) sekä lisäksi heräämötoimenpiteitä ja ulkopisteanestesioita 4 971 kappaletta. Leikkaustoimenpiteistä ns. jononpurkuleikkauksia oli 162 vuonna 2013. Tornisairaalan remontin aikana on pehmytkudoskirurgisten leikkausten, erityisesti päivystysleikkausten kysyntä kasvanut. Kysyntään ei nykytoiminnalla pystytä vastaamaan lääketieteellisesti hyväksyttävällä nopeudella. Meilahden sairaalaan, jossa leikkaussalikapasiteetti nousee nykyisestä 12:sta 18:aan, siirtyy HYKS:n operatiivisesta toiminnasta leikkaustoimintaa Kirurgisen sairaalan lisäksi sekä Jorvin että Peijaksen sairaaloista. Siirtyvä kirurgia on pääosin ns. raskasta kirurgiaa. Meilahden tornisairaalan paluumuutolla tulee olemaan heijastusvaikutuksia myös Herttoniemen sairaalan operatiiviseen toimintaan. Näiden järjestelyjen seurauksena virka-aikainen leikkaussalikapasiteetti kokonaisuudessaan lisääntyy. Vuositasolla Meilahden sairaalassa tehtävien leikkausten määrän arvioidaan kasvavan noin 2 500:lla. Tavoitteena on 7 asteittain vähentää lisätöiden määrää jo vuoden 2015 loppupuolella, vaikka varsinaiset vaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vasta Meilahden tornisairaalan käyttöönoton jälkeen vuoden 2016 aikana. Jorvin sairaalan palovamma-/plastiikkakirurgisen leikkaussalikapasiteetin lisääminen Jorvin sairaalan uuden päivystyslisärakennuksen 2-kerrokseen rakennettavan teho-osaston ja palovammakeskuksen tarkoituksena on hoitaa sekä HYKS Jorvin alueen tehostettua valvontaa ja tehohoitoa tarvitsevat potilaat että vastata valtakunnan keskittämistä vaativien vaikeiden palovammapotilaiden hoidosta. Yksikköön valmistuu nykyisen leikkausosaston jatkeeksi lisärakennuksen puolelle palovammapotilaiden leikkauksia varten oma leikkaussali. Leikkaussalin käyttö tulee muodostumaan ensisijaisesti palovammapotilaiden hoidosta, mutta tiloissa tehdään myös muita plastiikkakirurgisia leikkauksia. Vastaavasti Töölön sairaalassa vapautuu palovammaleikkauksilta kapasiteettia muuhun plastiikkakirurgiseen leikkaustoimintaan. Uuden leikkaussalin arvioidaan lisäävän plastiikkakirurgista leikkausvolyymia 230 DRG- tuotteella ja vastaavasti 230 pre-operatiivisella poliklinikkakäynnillä, mutta suunnittelussa on varauduttu myös mahdollisesti tulevaisuudessa lisääntyviin palovammaleikkausmääriin. Uudessa leikkaussalissa hoidettavien palovammapotilaiden leikkaushoito vaatii enemmän hoitohenkilökuntaa kuin useimmat muut isot leikkaukset. Rintarauhaskirurgian järjestelyihin liittyvät muutokset Organisaatiouudistuksen seurauksena rintarauhaskirurginen vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminta on päätetty siirtää HYKS Syöpäkeskukseen. Leikkaustoimenpiteet tuotetaan kuitenkin edelleen ATeK:sta. Aiemmin rintarauhaskirurgiassa työskentelevän salitiimin työpanos on ostettu Naistenklinikan leikkausosastolta, mutta vuoden 2015 alusta lukien yhteensä 11 sairaanhoitajaa siirtyy hallinnollisesti ATeK:iin. Siirtyvät sairaanhoitajat perehdytetään myös muuhun Kirurgisessa sairaalassa tapahtuvaan leikkaustoimintaan. Helsingin kaupungin toimenpiteet Herttoniemen sairaalassa ja niiden vaikutukset ATeK:in toimintaan Helsingin kaupunki on ilmoittanut siirtävänsä oman toimintansa terveysasemaa lukuun ottamatta pois Herttoniemen sairaalasta alkusyksystä. Tässä tilanteessa ATeK:n vuokra- ym. kustannukset tulisivat kasvamaan merkittävästi. Sen vuoksi parhaillaan selvitetään, olisiko Meilahden uusien leikkaussalien korjaustyöt mahdollista toteuttaa suunniteltua aiemmin, jolloin toimintaa voitaisiin siirtää Kirurgisesta sairaalasta Meilahteen ja siten raivata tilaa Herttoniemen yksikön siirtymiselle Kirurgiseen sairaalaan. Mikäli tämä ei onnistu, joudutaan varautumaan talousarviossa ennakoitua suurempiin kuluihin Herttoniemen osalta. 2.2 PALVELUTAVOITTEET 2.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus ATeK:lla on jäsenkuntien maksuosuuksien mukaista laskutusta vain kivunhoidon linjalla. Suuria muutoksia talousarviossa ei ole tämän hetken toimintaan eikä maksajiin. Kivunhoidon kysyntä on tarjontaa suurempaa, joten pieni ylitysuhka on olemassa. 8 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 TP 2013 TA 2014 0 0 Oma palvelutuotanto ENN 2014 ENN 2014 124 6 497 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 TAE 2015 2 239 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 74 0,0 % 0,0 % 2 165 0,0 % 0,0 % 21 0,0 % 0,0 % 21 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 0 0 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 0 0 2 260 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille ATeK:lla on hoitopalveluista laskutusta vain kivunhoidossa, muita tuloja tulee jatkossa muodostumaan uuden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalveluiden linjan toiminnasta. Tavoitteena on myydä myös HUS:n ja erityisvastuualueen ulkopuolelle koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 125 6 740 Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto TP 2013 TA 2014 0 0 ENN 2014 TAE 2015 2 327 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 75 0,0 % 0,0 % 2 251 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 0 0 22 0,0 % 0,0 % 22 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit 0 0 9 2 349 2.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö HUS ja Carea ovat suunnittelemassa yhteisviran perustamista kivunhoitoon. Suunnitelmat eivät talousarvion tekovaiheessa olleet vielä lopullisesti selvinneet, joten mahdollisesti perustettava yhteisvirka ei sisälly talousarvioon. 2.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet on esitettynä käyttösuunnitelman liitteenä olevassa tasapainotetussa ohjauskortissa. 2.3 TALOUS Talousarviovuotta leimaavat toiminnalliset muutokset. Organisaatiomuutoksen lisäksi merkittävät rakennushankkeet Meilahden kampusalueella, sekä Jorvin sairaalassa vaikuttavat talouteen. Rakennushankkeiden valmistumisella on suuri merkitys ATeK:n toimintaan ja toimintaintensiteettiin eri kiinteistöissä. Näiden lisäksi suunnitteilla on palovammaosaston siirto Töölön sairaalasta Jorvin sairaalaan, talousarviota valmistellessa lopulliset suunnitelmat eivät olleet käytettävissä. Talousarviossa ei myöskään ole huomioitu Herttoniemen sairaalan muutosten mahdollisesti aiheuttamia lisäkuluja. Talousarviossa lähdetään olettamuksesta, että tilauskanta olisi vuonna 2015 vuotta 2014 pienempi. HYKS:n kirurgisen lähetevirran perusteella olettamus on riskipitoinen. ATeK:n osalta volyymioletus näkyy selkeimmin Hus-Logistiikalta ostettavien tarvikkeiden budjetin selkeänä laskuna sekä vuoden 2014, että vuoden 2013 toteumatasoista. Talousarvion lähtöolettamien lisäksi tulosyksikölle on kohdistettu 1,5 miljoonan euron kustannussäästöt sisältävä kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman tavoitteisiin pyritään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa, yhteinen tahtotila on selvästi vähentää leikkaussalilisätöitä nykytasosta. Eri tulosyksiköiden ohjelmat ovat tältä osin yhdenmukaiset ja yhteistyössä tavoitteisiin on mahdollista myös päästä. Operatiivisten toimintojen sijoittumisella eri kiinteistöihin on suuri vaikutus ATeK:n toimintaan, suurimmat muutokset tullaan näkemään Meilahden alueen paluumuuttojen yhteydessä. Tällöin raskaan kirurgisen toiminnan tulisi siirtyä pois Kirurgisesta sairaalasta ja henkilöstöä siirtyy tässä yhteydessä toiminnan mukana. Suurimpana yksittäisenä muutoksena Kirurgisessa sairaalassa on heräämö-valvontaosaston loppuminen ja henkilökunnan siirtyminen Meilahteen avattavalle uudelle teho-osastolle. Talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa on lähdetty tästä olettamasta. Jos valvontaosasto avataan uudelleen ja Kirurgisessa sairaalassa jatketaan raskasta kirurgiaa, on tällä ATeK:n henkilöstö- ja muihin kustannuksiin merkittävä vaikutus. Omat erityispiirteensä talousarviovuoteen tuo organisaatiouudistus, merkittäviä muutoksia on niin sairaanhoitopiiritasolla kuin tulosyksikön omissa rakenteissakin. Samanaikaisesti toteutetaan myös mittava laskentatunnisteuudistus, joka tulee muuttamaan tilirakenteen lisäksi myös vastuuyksikkönumerot vuoden 2015 aikana. Nämä yhdessä tulevat aiheuttamaan vuoden 2015 toiminnanseuraamiseen ja ohjaamiseen lisähaastetta. Lääkärisopimuksen 1.1.2015 voimaan tulevat uudet päivystyskorvaukset aiheuttavat ATeK:ssa lisäkustannuksia raskaan päivystyskuormituksen takia. ATeK:ssa on tällä hetkellä käytössä 25 päivystyspistettä, joten sopimuksen vaikutus on tuntuva. Talousarvio on kuitenkin laadittu talousarvio-ohjeen mukaisesti, sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuodesta 2014 vuoteen 2015 on ohjeistuksen mukaan 1 %. 2.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 10 2.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet - Muutosjohtaminen ja lähiesimiestyön tukeminen Vahva, eettinen ja osallistava johtaminen tukemaan moniammatillista asiantuntijayhteisöä Toiminnan mukainen henkilöstörakenne ja -mitoitus Osaava ja sitoutunut henkilöstö Työhyvinvoinnin edistäminen Tutkimustyön ja koulutuksen mahdollisuuksien parantaminen Vuoden 2015 aikana keskeiset muutosjohtamisen toimenpiteet kohdistuvat uuden organisaatiorakenteen juurruttamiseen. Lisäksi erikoisalojen sijoittuminen eri kiinteistöihin edellyttää hyvää suunnittelua ja vahvaa muutosjohtajuutta. Meilahden uuden teho-osaston valmistuminen ja kuuden lisäleikkaussalin käyttöönotto edellyttää henkilöstö perehdyttämistä ja kouluttamista sekä lisähenkilöstön rekrytointia. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen valmistuminen, ja sen myötä palovammakeskuksen siirtyminen Töölön sairaalasta Jorviin vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, toimintatapojen yhteensovittamista ja tiivistä yhteistyötä tehohoitoisten potilaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi uudessa toimintaympäristössä. Rintarauhaskirurgian leikkaus- ja anestesiahoitajien siirtyminen pysyvästi osaksi Kirurgisen sairaalan päiväkirurgian henkilöstöä edellyttää niin ikään hyvää yhteistoimintaa ja yhteisen työkulttuurin rakentamista. Toimintojen siirtyminen eri kiinteistöihin Meilahden tornin paluumuuton yhteydessä edellyttää myös lääkärityövoiman mitoituksen muutoksia. Samoin osaamisprofiilien vaatimukset eri kiinteistöissä voivat muuttua. Tämä edellyttää lääkärijohtajilta vahvaa johtajuutta. Toimintojen uudelleen sijoittumisen myötä tulee myös päivystyksen järjestämiseen uusia haasteita. Lisäksi kiinteistöjen ikä ja rapistunut kunto vaatii jatkuvaa valmiutta tehdä nopeita päätöksiä häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Tavoitteena tulee olla turvallinen työ- ja hoitoympäristö. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi - Esimiehet osallistuvat HUS:n johtamiskoulutuksiin (mm. EVA I ja II, lähi- ja keskijohdon koulutukset) Esimiehille tarjotaan mahdollisuutta työnohjaukseen Ulkoinen ja sisäinen koulutus sekä tulosyksikön oma täydennyskoulutus (tutkimus, koulutus ja asiantuntijapalveluiden linja) vahvistaa henkilöstön osaamista Perehdytyksen rakenteiden yhtenäistäminen ja vaikuttavuuden arviointi Työkierron mahdollistaminen Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen Taitava perioperatiivinen ja Taitava tehohoitaja koulutusten kehittäminen Syventävän perehdytyksen lisääminen Opinnäytepankin kehittäminen yhteiseksi hoitotyön ja lääketieteen opiskelijoille Uusien opetus- ja ohjausmenetelmien kehittäminen opiskelijaohjauksessa Joustavat työaikajärjestelyt Työhyvinvointiohjelman hyödyntäminen johtamisessa Avoimen ja rohkaisevan keskustelukulttuurin vahvistaminen Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot ATeK on luonteeltaan sisäinen palveluntuottaja, joten tulosyksikön sisäinen kauppa on suurta. Tulosyksikön keskeisimmät ostot muilta HYKS:n tulosyksiköiltä muodostuu kirurgien ostamisesta vuosisopimuksilla leikkaussaleihin. Vastaavasti suurimmat myynnit muodostavat anestesialääkäreiden myynnistä muiden tulosyksiköiden leikkausosastoille, sekä anestesialääkäreiden ja -hoitajien myynnit muihin HUS:n yksiköihin. 11 3 HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön (LaNu) toiminnassa ei tulosyksikkölähtöisesti tavoitella suuria muutoksia toiminnassa vuonna 2015. Toimintaympäristössä on sen sijaan lukuisia tekijöitä, joilla on tai saattaa olla suuriakin tuotannollis-taloudellisia vaikutuksia tulosyksikköön jopa vuoden tähtäimellä. Ulkokuntatuotanto on pediatriassa ja lastenkirurgiassa merkittävää; n. 1/3 koko Hyksin ulkokuntalaskutuksesta syntyy näissä kahdessa yksikössä. Tuotanto perustuu osin lakisääteisesti määriteltyyn ja myös kliinisesti yksiselitteiseen tuotantoon kuten lasten sydänvikojen korjaava hoito. Toisaalta Lastenklinikalle on lähetetty suuri määrä erilaisia erityisen vaikeita potilastapauksia, joiden lähettämiseen ei ole velvoitetta. Läheteseurantamme osoittaa, että erityisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on vähentänyt potilaiden lähettämistä Lastenklinikalle. Päijät-Hämeen keskussairaala on aiemmin enenevästi käyttänyt LaNun palveluja oman ERVA-yliopistoklinikkansa sijasta. Tässä olemme nähneet nyt merkittävän laskun. Suurten jäsenkuntien Helsingin, Vantaan ja Espoon Hyksin käytössä on nähtävissä eriytyvää kehitystä, jolle emme ole tunnistaneet lapsiväestön sairastavuuteen liittyviä syitä. Samalla näiden kuntien lapsiväestön hoidon tuotanto yksityissektorilla on merkittävän eriasteista ja sen lähivuosien kehitystrendit ovat lisänneet kuntien lasten terveydenhoidon eriytymistä. Olemme huolissamme siitä, että erityisesti lastenpsykiatrian palvelukysyntä eri kuntien taholta olisi homogeenista, koska mielenterveyspalveluissa piilevän palvelutarpeen olemassaolo ja kehittyminen on salakavalinta ja toisaalta vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin poikkeuksellisen suuria. Toimitiloihin liittyvät riskit ovat lasten ja nuorten sairauksien toiminnan kannalta sekä tuotannollisia että taloudellisia riskejä. Erityisesti Lastenklinikan heikko kunto ja henkilöstön sisäilmasta johtuva sairastavuus ovat merkittäviä tuotantokyvyn riskejä. - 3.2 Monivammalapsipotilaat ja neurokirurgiset päivystyspotilaat siirtyivät Töölöstä Lastenklinikalle joulukuun alusta Kriittisesti sairaiden lasten noutopalvelun järjestely vasta alkuvaiheessa NaLa:n potilasryhmistä lapsien (0-14 v.) määrän ennustetaan HYKS-sairaanhoitoalueen kunnissa kasvavan 1,3 % vuodesta 2014. Valtakunnallisesti tämän ikäryhmän kasvu on pääkaupunkiseudun väestönkasvua matalampi. PALVELUTAVOITTEET Odotamme, että avohoidon lisääntyminen jatkuu myös vuoden 2015 aikana. Kotisairaala-toiminnan suhteen työskentelemme itse aktiivisesti sen eteen, että tavanomaisten tautien osastohoitojaksoja voitaisiin enenevästi korvata kotisairaalatoiminnalla. Lastenpsykiatrian osalta on odotettavissa, että hoitopäivien lukumäärä vielä edelleen laskee, vaikka mitä ilmeisimmin viime vuosien nopea kehitys on laantumassa. Pediatrin klinikkaryhmään kuuluva kotisairaanhoidon yksikkö on kasvanut tasaisesti vuoden 2012 kesästä lähtien. Yksikköön on rekrytoitu uutta henkilökuntaa ”orgaanisesti” kuntien palvelutarpeen kasvaessa. Vuonna 2015 kotisairaanhoidon yksikön volyymin ennakoidaan edelleen lisääntyvän maltillisesti. Vuoden 2014 tammi-marraskuussa yksikön toimintakulut ovat nousseet 19 % vuodesta 2013 ja samalla periodilla henkilötyövuodet ovat lisääntyneet 17 %. Pitkän aikavälin strategisen tavoitteen mukaisesti pyrimme huolehtimaan erityisen hyvin siitä, että meille tarjottaville virolaispotilaille voidaan tarjota mahdollisimman sujuvasti heidän tarvitsemansa yleensä varsin vaativa hoito (sydänleikkaukset, epilepsiakirurgia etc.). 12 3.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien osuus palvelutuotannosta on LaNun vuoden 2015 talousarviossa 143 M€. Toiminnan kehitys avohoitopainotteisempaan suuntaan tulee edelleen jatkumaan vuonna 2015. Lastentautien erikoisalojen osalta avohoitokäyntien osuus tuotteiden kokonais-määrästä on kasvanut tasaisesti vuosien 2010 ja 2014 välillä. Samalla aikajaksolla tuotteistettujen hoitopäivien lukumäärä on laskenut huomattavasti. Vastaavasti NordDRG-tuotteiden lukumäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena vuosien 2010 ja 2014 välillä. Vuoden 2014 aikana NordDRG-tuotteiden lukumäärä kasvaa noin prosentin verran ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2015. Lastentautien erikoisalojen osalta ulkoisten ostopalveluiden määrä on laskenut erittäin voimakkaasti vuosien 2010 ja 2014 välillä. Suurin muutos on kohdistunut lastenpsykiatrian ja lastenneurologian terapiapalveluiden ostoihin, joiden osalta kehitys on jatkunut suhteellisen tasaisena vuoden 2014 lopulle saakka. Vuonna 2015 näiden ulkoisten terapiapalveluiden käyttö tulee tasaantumaan, joten niihin ei enää kohdisteta suuria sopeutuspaineita. Myös ulkoisten toimisto- ja asiantuntijapalveluiden, matkustusja kuljetuspalveluiden sekä koulutus-, kulttuuri- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2013. 13 3.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille 3.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ERVA-alueen laskutus on tammi-marraskuussa vähentynyt 25 % edellisestä vuodesta. Ennustamme vuodelle 2015 myyntituottojen maltillista kasvua vuoteen 2014 verrattaessa. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin laskutus on kasvanut runsaasti vuodesta 2011. Myös Kymenlaakson laskutus on kasvanut vuodesta 2011, mutta laskenut kuluvana vuonna huomattavasti vuodesta 2013. Koko erityisvastuualueen osalle ennustamme vuoden 2015 potilasmäärien ja laskutuksen kääntyvän hienoiseen kasvuun. Lastenkirurgian osalta toimintavolyymia pystytään kasvattamaan, jolla ennustamme olevan positiivisen vaikutuksen myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueiden potilaiden hoitoon. ERVA-alueelta saapuvien lähetteiden määrä on kuluvana vuonna vähentynyt, mutta ennustamme kehityksen tasaantuvan jo vuoden 2015 alkupuolella. 3.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa. 3.3 TALOUS Tulosyksikön talousarvion toimintatuottojen summa on 193 M€, joista jäsenkuntien maksu-osuus on 143 M€. Koska organisaatio muuttuu rakenteeltaan vuodesta 2014, ei täsmällisiä muutosprosentteja edellisiin vuosiin pystytä ilmaisemaan tulosyksikkötasolla. Sitovien nettokulujen osalta budjetti on 139 M€. Lastentautien osalta sitoviin nettokuluihin varsin ratkaisevasti vaikuttavien ulkokuntatulojen kertymä on vuoden 2014 aikana laskenut. Vuonna 2015 muilta sairaanhoitopiireiltä saatavien toimintatulojen ennus- 14 tetaan kuitenkin jälleen kääntyvän maltilliseen kasvuun. Lastenkirurgian osalta leikkaussalikapasiteetin käyttöaste kasvaa, jonka ennustetaan näkyvän vuoden alusta lähtien myös ulkokuntapotilaille tehtävien toimenpiteiden lisääntymisenä. Lastenkirurgian ja pediatrian toimintaa ovat vuoden 2014 aikana häirinneet Lastenklinikan lukuisat tilaongelmat, jotka ovat jättäneet leimansa myös raskaan kirurgian prosesseihin ja näkyneet mm. lukuisina leikkausten peruutuksia vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Tulosyksikön sopeuttamissuunnitelmien kokonaissumma on 2,07 M€, joista 584 t€ kohdistuu henkilöstökuluihin. HUS-sisäisten palveluiden osuus on 1 M€ ja ulkoisten palveluiden osuus 35 t€. HUS-sisäisten aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden summa on 376 t€. Vastaavasti ulkoisten aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sopeutuskiintiö on 67 t€. Toimitilojen vuokriin kohdistuva osuus sopeutuksista on 123 t€. Lastenkirurgian ja pediatrian alkuvuoden ongelmallisen tilanteen johdosta somaattisen palvelutuotannon tuottavuusmittarit ovat vuonna 2014 olleet negatiivisia. DRG-pistekertymän lasku edelliseen vuoteen verrattaessa on pitkälti syntynyt vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Kumulatiivisesti tilanne on vuoden kuluessa parantunut ja kohenee ennusteemme mukaan edelleen loppuvuoden aikana. Vuoden 2015 osalta ennustamme palvelutuotannon tuottavuusmittareiden paranevan vuoden 2014 tasosta. Vuosina 2014 ja 2013 LaNun yksiköiden sopeutussuunnitelmat ovat kokonaisuutena toteutuneet erittäin hyvin ja talouden tasapaino on pysynyt erinomaisena. Vuonna 2015 NaLan aikana vakiintuneita talouden suunnittelun ja seurannan prosesseja jatketaan ja jalostetaan. Niiden avulla toiminnan tuottavuutta pyritään edelleen parantamaan. 3.3.1 Tuloslaskelma LaNun toimintatuotot on vuodelle 2015 budjetoitu 193 miljoonan euron suuruisiksi. Tästä jäsenkuntien maksuosuus on 143 miljoonaa euroa. Toimintakulujen budjetti on 188 miljoonaa euroa ja toimintakate 4,9 miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten vuodelle 2015 budjetoitu summa on 1,4 miljoonaa euroa. LaNun poistot ovat kokonaisuudessaan vähentyneet vuosien 2011 ja 2014 välillä ja laskevat edelleen vuoden 2015 aikana. Sitovien nettokulujen osalta budjetti on 139,2 miljoonaa euroa. LaNun toimintaan ei kohdistu vuonna 2015 HYKSin raamiin sisältyviä toiminnallisia muutoksia (muutosblokkeja). Ainoa NaLan esittämä ja HYKSin ja budjettiraamiin hyväksytty toiminnallinen muutos on hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan toiminnan keskittäminen ja toiminnan kasvu, joka sisältyy naistentautien ja synnytysten tulosyksikön budjettiin. Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 3.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Organisaatiomuutos edellyttää henkilöstöresurssien tarkastelua ja siihen liittyvää ammattirakenteen uudistamista. Henkilöstöjohtamisen tavoite on hyvällä johtamisella luoda vetovoimainen monien mahdollisuuksien työpaikka (Magneettisairaalastatus). Henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen turvataan osallistavalla johtamisella, henkilöresurssien optimaalisella ohjauksella sekä koulutuksen, työkyvyn tukemisen ja työn-ohjauksen keinoin. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon kustannusten hallinta ja tuottavuuden parantaminen. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Esimiesten johtamisosaamista vahvistetaan mm. mahdollistamalla johtamiskoulutukseen osallistumista ja hyödyntämällä esimiestyöskentelyä kuvaavien mittareiden tuloksia. Lean-toiminnan avulla tarkastel15 laan ja kehitetään prosesseja. Laadukkaalla opiskelija-ohjauksella ja hyvällä, systemaattisella perehdytyksellä varmistetaan Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön vetovoimaisuus. Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa uudenlaista toimintatapaa henkilöstöresurssien optimaalisessa käytössä. Osaamisen varmistamista ja laajentamista kehitetään mahdollistamalla työkiertoa, järjestämällä täydennyskoulutusta ja tukemalla urakehitystä. Sisäisen työkierron ja lainapalvelun arvioidaan ja kehitetään. Sissitoimintaa kehitetään käyttämällä sissivakansseja monipuolisesti. Tulevaisuuden eläköitymistä ajatellen kehitetään mentorointitoimintaa yksiköissä. Moniammatillista työnjakoa arvioidaan ja työnkuvia tarkistetaan Työhyvinvointia tuetaan hyvällä, oikeudenmukaisella ja vuorovaikutuksellisella johtamisella. Työssä jaksamista tuetaan joustavilla työajoilla, työkyvyntukiprosesseilla sekä virkistystoiminnalla. Hoitoisuusluokituksesta (henkilöstöresursseja kuvaavia mittareita) saatuja tietoja hyödynnetään, jotta voidaan hoitotyön resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisesti, joustavasti ja oikeudenmukaisesti. Varmistetaan että työntekijöiden oikeus käydä kehityskeskusteluja esimiehen kanssa toteutuu ja esimiesindeksejä seurataan mahdollisia toimenpiteitä ajatellen. Sairaus-poissaoloja ja niiden syitä seurataan jatkuvasti ja työolosuhteiden parantamiseen panostetaan (esim. riskienkartoitukset ). Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Muutos vuokratyön käytössä on siis ollut hyvin radikaali. Vuoden 2014 tammi-marraskuun aikajaksolla lastentautien klinikkaryhmät käyttivät vuokratyöhön yhteensä 33 500 euroa. Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt vuoden 2014 tammi-marraskuussa 157 000 euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 tammi-marraskuusta vuokratyövoiman kustannukset ovat vähentyneet peräti 391 000 euroa. Vuokratyövoiman käyttöä minimoidaan edelleen, mutta yhä laajeneva kotisairaala-toiminta edellyttää vuokratyövoiman käytön mahdollisuutta silloin kun omat henkilöstöresurssit eivät riitä. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. 16 4 HYKS PSYKIATRIA 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA SOTE: HYKS Psykiatria hakee omien hoitoketjujensa osalta mahdollisimman kattavaa roolia Eteläsuomen SOTE:lle palveluita tuottavassa Uudenmaan tuottajakuntayhtymässä. HUS-Psykiatrian tiekarttaraportti: ohjaa osaltaan HYKS Psykiatrian toimintaa kohti tiiviimpää yhteistyötä HUS-alueiden kanssa. Helsinki: HYKS Psykiatrian ja Helsingin kaupungin mielenterveys ja päihdepalveluiden toimintojen harmonisointi ja yhteisen toiminnan ja tilojen suunnittelu on yksi lähivuosien painopistealueista. Raamit: HYKS Psykiatrian tulosyksikön ja Kellokosken sairaalasta siirtyvien yksiköiden henkilöstö ja suoritemäärä, luovat karkean taloudellisen raamin osaamiskeskukselle. Psykiatrian rakennemuutos luo edelleen painetta avohoidon tuottavuuden lisäämiseen ja tuotteistuksen kehittämiseen. 4.1.1 Tulosyksikön toiminnan keskeiset muutokset / tavoitteet Psykiatrian tiekartan mukaisesti psykoosiosastojen fuusiot Kellokoskella ja toisaalta uusi yhteinen HUS-Mielialahäiriöosasto Psykiatriakeskuksessa laskevat psykiatristen sairaansijojen määrää HUStasolla. HUS-alueiden HYKS-sairaansijojen käyttö lisääntyy ja kokonaiskäyttö laskee. HUS-psykiatrian takapäivystysringit vähenevät kahdella. Uusia polikliinisia toimintoja sairaalan ja avohoidon välimaastoon käynnistetään: Geropsykiatrian pkl Jorvissa, ECT-yksikkö Jorvissa, HYKS-alueen ensipsykoosikeskus, kotipkl Peijaksessa, Psykiatriset hoitajat Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystyksissä. 4.1.2 Tulosyksikön rakenne HUS:n hallituksen linjaama (17.6.2013) osaamiskeskussuunnittelu tuotti 30.5.2014 julkaistun HYKS Psykiatrian osaamiskeskusraportin. Laajapohjaisen suunnittelun tuloksena Hyks luopui alueellisesta organisaatiosta päätyen viiteen linjaan, joiden suunnittelun pohjana oli laaja potilasryhmäkohtainen työskentely. Linjarakenne henkilöstömäärineen ja alayksikköineen on kuvattuna alla. Kellokosken osastojen liittämisen myötä entinen HYKS Psykiatrian tulosyksikkö kasvoi n. 30%:lla. 17 5 linjaa: Linjat ovat HUS:n hallituksen osaamiskeskuksille asettamien tavoitteiden mukaisesti prosessimaisia ja ulottuvat perusterveydenhuollossa sijaitsevasta painopisteestään aina vaativiin tertiääritason toimintoihin asti. Linjat vastaavat oman potilasryhmänsä hoitojen kehityksestä ja tutkimuksesta, ja tekevät tiivistä yhteistyötä yliopiston kanssa. 4 sairaalakampusta: Psykiatriakeskuksen sairaalatoiminta tapahtuu neljällä kampuksella - Töölö, Jorvi, Peijas ja Kellokoski. Valtaosa toiminnasta on kuitenkin avohoitoa ja tapahtuu pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla suurpolikliinikoilla. Linjojen välistä yhteistyötä kampuksilla tukevat alueelliset vastuuhenkilöt, joista keskeisiä ovat koordinoivat apulaisylilääkärit ja kliiniset opettajat, jotka toimivat osaamiskeskuksen hallinnon ylilääkärin suorassa alaisuudessa. Paikallista koordinointia tekevät myös kampuksella toimivat linja kohtaiset ylihoitajat sekä johtavat erityistyöntekijät. 4.1.3 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,45 %. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,0 % Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 1,0 % (0,4 % 1.7.2015) Henkilösivukulu-% 23,5 % Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. 4.2 PALVELUTAVOITTEET Elektiiviset lähetteet Nettiterapiat ECT-hoidot Hoitopäivät PTH HTV 4.2.1 9000 Hoidetut eri potilaat 1 000 Ostopalveluterapiat 500 Käynnit 140 226 (täyttöaste 85%) 20 21 000 300 278 000 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien maksuosuuksiin ei ole tulossa merkittäviä euromääräisiä muutoksia. Suurin muutos tapahtuu HYKS-kuntien kohdalla siinä, että laskutettavana organisaation osana on HYKS Psykiatria yksistään koska Kellokosken sairaalan osuudet on siirretty HYKS:iin. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos TP 2013 TA 2014 ENN 2014 18 TAE 2015 140 226 1 341 278 000 Muutos-% Muutos-% TAE 2015/ TAE 2015/ TA 2014 ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 4.2.2 TP 2013 0 TA 2014 ENN 2014 0 0 0 TAE 2015 121 696 59 695 402 61 600 12 023 5 924 6 099 0 0 133 719 Muutos-% Muutos-% TAE 2015/ TAE 2015/ TA 2014 ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut kaikille maksajille Avohoidon kehittäminen jatkuu ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii käyntimäärän nostamista arviolta 45% edellisvuodesta. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ TP 2013 TA 2014 ENN 2014 Muutos-% Muutos-% TAE TAE 2015/ TAE 2015/ 2015 TA 2014 ENN 2014 143 743 0,0 % 0,0 % 1 356 0,0 % 0,0 % 282 000 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % TP 2013 0 TA 2014 0 ENN 2014 Muutos-% Muutos-% TAE TAE 2015/ TAE 2015/ 2015 TA 2014 ENN 2014 123 855 0,0 % 0,0 % 61 268 0,0 % 0,0 % 407 0,0 % 0,0 % 62 180 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0 0 12 069 5 970 6 099 0 0 135 924 19 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö Aiempien ERVA-yhteistyökuvioiden ohella HYKS Psykiatrialle siirtyvät Kellokoskelta vaikeahoitoiset ja oikeuspsykiatriset aikuis- ja nuorisopotilaat. 4.3 TALOUS Psykiatriakeskuksen kustannusbudjetti on n. 143,8 M€ ja se tähtää korkeintaan 1,9 M€ tappiolliseen tulokseen vuonna 2015. Linjojen taloudet ovat hyvin erilaisia; perinteiseen elektiiviseen toimintaan keskittyneet linjat – Mielialahäiriö sekä Psykoosi ja oikeuspsykiatria - tuottavat voittoa, kun taas ja uudenmuotoiseen konsultatiiviseen ja päivystykselliseen toimintaan painottuneet linjat -neuro-, gero- ja päihdepsykiatria sekä akuuttipsykiatria - tuottavat nykyisellä tuotteistuksella ja hinnoittelulla tappiota. Tätä pyritään hallitsemaan 1) hinnoittelulla - Päivystyksellisen ja kalliin liikkuvan toiminnan hinnoittelua lähennetään asteittain toiminnan kuluja vastaavaksi ja perinteisen elektiivisen toiminnan tehostamisen kautta hinnat saattavat laskea – ja 2) tuotteistuksella - Vuoteen 2017 mennessä syksyllä 2014 käyttöön otettavat toimenpidekoodit muodostavat pohjan DRG-tyyppiselle tuotteistukselle. Talouden seurantaa optimoidaan säännöllisellä raportoinnilla kaikilla tasoilla ja luomalla selkeät esimiestasokohtaiset sabluunat HUS-totaliin, joiden avulla omina linjoinaan johdettavat lääkärilinjan ja hoitotyön talousvastuut on eriteltävissä. Talousarviovuoden tehostamisvaatimus on tulosyksikön osalta 1,4 M€. Tämä koostuu ulkoisten kustannuslajien hallintaan ja tulosyksikkö tulee jatkamaan tuttua ja tiukkaa linjansa henkilöstömenojen ja ostopalveluiden osalta. 4.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 4.4 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 4.4.1 Henkilöstösuunnitelma Psykiatriakeskuksessa työskentelee n. 1754 eri henkilöä (n. 1365 HTV). Osaamiskeskuksen linjoja johdetaan kumppanuusperiaatteella: linjajohtajat ja ylihoitajat. Esikuntatyössä ovat mukana mm. nimikkoprofessori ja erityistyöntekijöiden potilasryhmäkohtaiset esimiehet. Palkkarakenteen osalta käynnissä on lähinnä henkilökohtaisilla palkanlisillä rahoitettu avohoidon hoitajien suoritepalkkauspilotti, sekä toiminnan tehostamisen kautta rahoitettava hoitajavastaanottotoimintaan liittyvä palkantarkastus. Henkilöstöjohtamisen painopisteet, ja toimenpiteet: Potilasryhmäkohtaisuus: Osaamiskeskusideologian mukainen potilasryhmäkohtaisen työskentelyn optimointi: Rakenne, jossa hoitotyön, lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden linjakohtainen johtaminen. Avohoidon toiminnan tehostaminen: Tavoitteena lisätä potilaiden kanssa vietettyä aikaa: Konsernivetoinen suoritepalkkauspilotti, sekä tuloksellisuusprojektin arviointi, sekä itsenäisen hoitajavastaanoton edelleenkehittäminen. Alimmalle esimiestasolle viety suoriteseuranta. Kokeilukulttuuri: Osallistava, salliva, valmentava johtaminen, jota kautta edellytyksiä innovaatioille ja konkreettisille toimintamalleille muuttuvassa ympäristössä. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. 20 5 HYKS AKUUTTI 5.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Päivystyksen osalta tapahtuu merkittävä toiminnallinen muutos kaikissa sairaaloissa. Päivystykset ovat jatkossa erikoisaloista riippumatta HYKS Akuutin alaista toimintaa ja niitä koskee yhtenäiset toimintasäännöt. Kiireellisen hoidon kriteereiden mukaisesti päivystyksessä tulee hoitaa vain päivystyspotilaita ja tähän pyritään selkeillä muiden erikoisalojen kanssa yhteistyössä tehdyillä toimintaohjeilla. Potilasvirta on ensihoidosta sisälle sairaalaan eikä päivystykseen palata enää hoidon myöhäisemmässä vaiheessa. Kaikilla päivystysalueilla korostetaan soveltuvien potilaiden kulkua suoraan päivystyspoliklinikan ohi tarkoituksenmukaisiin hoitopaikkoihin kuten Meilahden CCU-potilaiden osalta nykyään tapahtuu. Mm. aivoinfarktipotilaiden ja lonkkamurtumapotilaiden prosessia tullaan kehittämään ja näin vähentämään PPKL:n kuormitusta. Kiireellisen hoidon asetus astuu voimaan 1.1.2015 ja asettaa useita vastuita päivystyspoliklinikoille. Hoidontarpeen arvion voi jatkossa suorittaa vain sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, minkä vuoksi lähihoitajien ja lääkintävahtimestarien työnkuvia rajataan tältä osin. Asetus edellyttää myös yhden päivystyksestä vastaavan lääkärin nimeämistä kaikkiin vuoroihin, minkä tarkoituksena on mm. turvata resurssien tarkoituksenmukainen käyttö sujuvuuden turvaamiseksi. Peijaksen päivystysosasto, sen valvonta, CCU ja tehovalvonta yhdistyvät yhdeksi vastuuyksiköksi (Päivystys ja valvontaosasto). Erittäin suurena, vastikään Vantaan taholta esille nousseena ja siten tarkemmin ennakoimattomana toiminnallisena muutoksena aloitetaan suunnittelu Peijaksen terveyskeskuspäivystystoiminnan siirtämisestä HUSin vastuulle. Toiminta on nykyisin täysulkoistettu Attendolle. HYKS Akuutti tulee tarkastelemaan toiminnan laatua ja toteuttamista uudesta näkökulmasta, jonka vaikutuksia resurssitarpeisiin ei vielä voida arvioida. Suunnittelutyö tulee joka tapauksessa vaatimaan huomattavan työpanoksen, koska niin toimintatavat kuin tietojärjestelmät sekä henkilökuntarakenne ovat erilaiset kuin HYKS Akuutin nykyisillä PPKL:illa. Meilahden CCU:n henkilökunta eriytyy maaliskuussa 2015 Sydän ja keuhkokeskuksen alaiseksi. Syksyllä 2015 otetaan HYKS Akuutissa käyttöön uusi Meilahden päivystysosasto, joka tulee hoitamaan konservatiivisia päivystyspotilaita korkeintaan 1-2 vrk ajan. Päivystysosastolla tehdään hoitopäätöksiä ympärivuorokautisesti ja kotiutuksia voidaan toteuttaa iltaisin ja viikonloppuisin huomattavasti vuodeosastoja tehokkaammin. Valtuuston 16.6.2010 (§ 20) kokouksessa hyväksymän Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ensisijainen tavoite ja perustelu oli tarve vastata Jorvin alueen kuntien kasvavaan palvelujen kysyntään yhteispäivystyksen uudella toimintamallilla, joka edellyttää suurista potilasmääristä johtuen riittäviä ympärivuorokautista päivystystä varten suunniteltuja tiloja. Jorvin sairaalan päivystyksen uudisrakennus, johon sijoittuu päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto, valmistuu vuoden 2015 lopussa. Uudet tilat otetaan tulevina vuosina vaiheittain käyttöön ja ensimmäiset lisätilojen ja palvelutuotannon kasvun edellyttämät henkilöstömuutokset on suunniteltu toteutettavan marraskuusta 2015 lukien. Päivystyspoliklinikan ja -osaston palvelutarpeeseen vaikuttaa alueen väestön kasvu ja väestörakenteen muutos (ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden kasvu). Tavoitteena on strategian mukaisesti tarjota oikea-aikaista ja -tasoista hoitoa potilaan tarpeiden mukaan tiivistyvällä kumppanuudella perusterveydenhuollon kanssa. Jorvin sairaalan yhteispäivystys on hyvä esimerkki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviistä yhteistyöstä. Päivystyspoliklinikan palvelutuotanto lisääntyy ennustetun potilasmäärän suhteessa. Päivystysosastolla palvelutuotannon määrä kasvaa samassa suhteessa kuin käytössä olevat sairaansijat. Tuotanto tulee laajenemaan nykyisestä mm. kirurgisen toiminnan tyydyttämättömien ja kasvavien tarpeiden vuoksi. Päivystysosaston lisääntyvällä sairaansijamäärällä (nykyisestä 16 sairaansijasta 30 sairaansijaan) voidaan vähentää vuodeosastopaikkojen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja minimoida lisääntyvän päivystys21 toiminnan tuoma vuodeosastojen lisäkuormitus. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 15 uutta vakanssia. Jorvin päivystys toimii Helsingin yliopiston akuuttilääketieteen koulutusohjelman koulutusyksikkönä, jossa toimii kymmenkunta akuuttilääketieteeseen erikoistuvaa. Yliopiston nimeämänä tästä koulutuksesta vastaa päivystyksen linjajohtaja apunaan kaksi erikoislääkäriä. Päivystyspoliklinikan HYKS Akuutin alaista akuuttilääkäritoimintaa pyritään jatkuvasti lisäämään ja riippuvuutta ulkopuolisten päivystäjien käyttämisestä vähentämään, aikaansaaden näin kustannussäästöjä. Päivystysasetuksen hengen mukaisesti kaikkien erikoisalojen päivystäjien panosta pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan yhä tasapuolisemmin, mikä tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää kokonaiskustannuksia. Jatkuvan leanperiaatteisiin perustavan toiminnan kehittämisen avulla pyritään parantamaan toiminnan sujuvuutta ja laatua sekä potilaiden saamaa hoitoa ja potilastyytyväisyyttä. Päivystyspoliklinikalla ambulanssipotilaille suoritetusta erillisestä triagesta tullaan luopumaan ja siirrytään ensihoidon tekemään potilaan ensiarvioon ja sitä seuraavaan potilaan streemaukseen potilaalle mahdollisimman oikeaan hoitoprosessiin päivystyksessä. Muutos vapauttaa PPKL:n hoitajaresurssia muihin tehtäviin vaihtelevassa määrin. Kehittämishanke aloitetaan Jorvissa, mutta pyritään laajentamaan soveltuvin osin muihinkin yksiköihin. Lisäksi Espoon terveyskeskuksen kanssa on aiemmin sovittu alkuvaiheen murtumakontrollien siirtymisestä uuden päivystysalueen tiloihin Espoolta muutosblokkina saatavien lääkäri- ja hoitohenkilökunnan tarvitsemien resurssien turvin. Päivystyslisärakennukseen tulee myös Espoon sairaalan päivystysosasto, jonka lääkärimiehitys on suunniteltu toteutettavaksi HYKS Akuutin toimesta. Ensihoidon tehtävämäärän kasvu tulee jatkumaan väestön ikääntyessä, laitoshoidon edelleen vähentyessä ja HYKS alueen asukasmäärän kasvaessa. Tehtävämäärän kasvuun vaikuttavat myös erilaiset viranomaisten päätökset (AVI, Valvira ja EOA), joiden perusteella hätäkeskus hälyttää ambulanssin lievemmin aihein. Pääkaupunkiseudulle keskittyvät keskisuuret ja suuret joukkotilaisuudet kuormittavat ensihoitoa enenevässä määrin. Pelastuslaitokset (Helsingin pelastuslaitos ja LUP) eivät saaneet esitetty lisäresursointia vuodelle 2015, minkä vuoksi lisä- ja hätätöiden käyttö tullee entisestään kasvamaan. Myrkytystietokeskuksen toiminnan arvioidaan jatkuvan ennallaan, myös volyymiltään. STM:n toimeksiannon mukaisesti laaditaan vuoden aikana yksityiskohtainen käynnistys ja toteuttamissuunnitelma koskien HUSia ja Myrkytystietokeskusta kemikaalien aiheuttamien myrkytysten, massamyrkytysten ja muiden harvinaisten myrkytysten valtakunnallisena toimijana sekä valtakunnalliseen valmiuteen liittyvässä myrkytyslääkevalmiuden koordinoinnissa, myrkytyslääkehankinnoissa, varastoinnissa ja jakelussa. 5.2 5.2.1 PALVELUTAVOITTEET Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien maksuosuuksissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia edellisvuoteen nähden. Pidemmällä tähtäimellä Peijaksen tk-päivystyksen järjestelyt tulevat vaikuttamaan osuuksiin, mutta tässä vaiheessa kun suunnittelutyö ei vielä ole käynnistynyt, ei voida arvioida muutosta. 22 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet TP 2013 TA 2014 ENN 2014 Avohoitokäynnit 23 418 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 58 331 0,0 % 0,0 % TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 60 613 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 32 397 0,0 % 0,0 % 28 216 0,0 % 0,0 % 11 0,0 % 0,0 % 10 0,0 % 0,0 % 0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % TAE 2015 Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 0 0 Oma palvelutuotanto ENN 2014 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto 0 0 Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 5.2.2 0 0 60 624 Hoitopalvelut kaikille maksajille Päivystyksen käyttö HUS-alueen ulkopuolelta pois lukien ulkomaalaiset potilaat on ollut jo pidempään laskussa. Laskuun on vaikuttanut muiden alueiden parantunut valmius huolehtia omista potilaistaan. Palvelujen tarjoamisen osalta ollaan lievästi ristiriitaisessa tilanteessa. Toisaalta palvelua tulisi tuottaa harkiten eli ohjata palvelun piiriin kuulumattomat asianmukaisiin palveluihin. Toisaalta ulkokuntatuloa tulisi saada lisää. Ei voida ajatella, että ulkokuntalaiselle tarjottaisiin hoitoa eri kriteereillä kuin omistajakuntien asukkaille. Edelliset seikat huomioiden on todennäköistä, ettei alueen ulkopuolisten asukkaiden palvelumäärä ainakaan merkittävästi kasva. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 24 128 60 953 11 800 TP 2013 0 TA 2014 0 ENN 2014 TAE 2015 64 331 33 636 23 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% Muutos-% TAE 2015/ TAE 2015/ TA 2014 ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit 5.2.3 29 458 1 237 0 0 19 18 0 0 0 64 350 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Erityisvastuualuetason yhteistyö Toimitaan Hyksin erityisvastuualueen (erva) päivystyksen järjestämissuunnitelman mukaisesti. 5.2.4 Ensihoito HYKS alueella ensihoidon kiireelliset (A-C) tehtävät on järjestetty yhteistoimintasopimuksilla kolmen pelastuslaitoksen kanssa. Kiireettömät (D) tehtävät on kilpailutettu ja niitä hoitaa kaksi yksityistä yritystä. HYKS tuottaa itse vain kahden lääkäriyksikön (Helsingin lääkäriyksikkö ja lääkärihelikopteri) palvelut sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelut. Kunta as. lkm 1.1.2014 HUS ensiPelastuslaitos hoito Yksityisiltä ostettavat palvelut (Dtehtävät) yhteensä Espoo 260 753 3 104 050 321 966 60 618 3 486 634 13,37 Helsinki 612 664 7 512 347 560 000 322 944 8 395 291 13,70 Kauniainen 9 101 108 340 11 238 2 116 121 693 13,37 Kerava 34 913 531 089 60 341 44 896 636 326 18,23 Kirkkonummi 37 899 451 156 46 796 8 810 506 763 13,37 Vantaa 208 098 3 165 541 359 659 267 604 3 792 804 18,23 HYKS-ALUE YHT 1 163 428 14 872 523 1 360 000 706 988 16 939 511 14,56 Hätäkeskuksen tehtävien jakauma Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa lkm 2013 20 000 63 000 1 000 3 000 3 000 19 000 109 000 Yhteensä 24 euroa/asukas 5.2.5 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Potilaan hoidon arvio tehdään ambulanssissa Osastoille pääsyn sujuvoittaminen, osastokoordinaattorihanke Akuuttilääketieteen toimintamallin kehittäminen Jorvissa Sujuva yhteistyö HYKS-alueen kuntien kanssa HUS:n päivystysten toimintaperiaatteiden yhdenmukaistaminen Neuvotteleminen Vantaan kanssa päivystysasetuksen mukaisen todellisen yhteispäivystyksen rakentamiseksi Peijakseen STM:n toimeksianto myrkytysten hoidon valtakunnallinen erityisosaaminen Ensihoito saadaan osaksi HUS Totalia (raportointi) 5.3 TALOUS Hyksin organisaatiouudistuksen yhteydessä Hyks Akuuttiin siirtyi jokseenkin selvärajaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, mikä helpottaa talousarviossa pysymistä moniin enemmän muutoksia kokeneisiin tulosyksiköihin nähden. Uudenlainen tulonohjaus ja siihen liittyen Akuutille siirretyt vastuut muodostavat kuitenkin riskin ennustevirheelle. Toinen merkittävä talouden ennakointia vaikeuttava tekijä ovat Meilahden alueen muutot. Päivystys ja sen kustannukset ovat riippuvaisia muusta palveluketjusta ja muutokset siinä vaikuttavat nopeasti päivystyksen kustannuksiin. Ensihoidon puolella tulossa olevat alihankinnan kilpailutukset ja suunniteltu lisäosto vaikuttavat kustannuksiin. 5.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2 5.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Vuorovaikutteinen johtaminen Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Asiallinen kohtelu ja hyvä käytös Henkilöstön osaaminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Työolobarometrissa esimiesindeksin tavoitetaso ka 3.6 Kehitetään välitöntä yhteistoimintaa yksiköissä, kiinteistökohtaiset Yt-kokoukset 4 krt/vuosi Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin kehittäminen Henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen Ennakoiva rekrytointi Opiskelijat tulevina työntekijöinä opiskelijaohjauksen laadun seuranta CLES- mittarilla Akuuttilääkärien rekrytointia pyritään lisäämään Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmat Hoitohenkilökunnan tarvittava osaaminen ja arviointi NCS- mittarilla 25 Päivystysasetuksen hengen mukaisesti kaikkien erikoisalojen päivystäjien panosta pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan yhä tasapuolisemmin Akuutti hoitotyön koulutusohjelman suunnittelu ja toteutus Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Peijaksen terveyskeskuspäivystyksen siirtyessä HUS:lle on varmistettava toimintaa vastaavat henkilöstöresurssit. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. 26 6 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS 6.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Vuosi 2015 on HYKS Pää- ja kaulakeskus-tulosyksikön ensimmäinen toimintavuosi. Tulosyksikössä on viisi hoitolinjaa (hammas-, suu- ja leukasairaudet, knk-taudit, neurologia, neurokirurgia ja silmätaudit). Kaikilla erikoisaloilla vaikuttaa väestömäärän lisäys ja ikärakenteen muutos, sote-uudistukseen valmistautuminen ja hoidon saatavuuden turvaaminen. Julkisen rahoitustilanteen huononeminen asettaa entistä suurempia vaatimuksia tuottavuuden parantamiselle. Tulosyksikön menestystekijöinä korostuvat laatu- ja potilasturvallisuus sekä tutkimus- ja opetustoiminta. Hoitotakuun toteuttamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota uuden organisaation aloittaessa. Valvira on asettanut 900 tuhannen euron uhkasakon HUS:lle. Määräaika on 28.2.2015. Tavoitteena on hoitotakuun saavuttaminen heti vuoden alussa. PK-keskuksen osalta keskeisenä on silmätautien lähetteiden käsittelyn tehostaminen. Myös leikkaushoidossa, päiväkirurgiassa ja polikliinisessä hoidossa tavoitellaan pysyvää lainmukaista hoitoon pääsyä jo tammikuun alusta. Päivystysasetus ja päivystysmuodoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat etenkin suu- ja leukakirurgiaan. Asetus määrää perustettavaksi erva-tasoinen suun terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys. Tämä toteutetaan vahvistamalla Töölön sairaalan slk-päivystyspistettä. Samalla päivystyspiste muuttuu myös siltä osin, että päivystystä seuraava päivä on vapaa. Silmätautien päivystysuudistuksen yhteydessä on tarkoitus siirtyä kokonaan vapaamuotoiseen päivystykseen v. 2015 aikana. Väestömäärän lisäys ja väestön ikääntyminen vaikuttaa eniten silmätautien kysyntään. Myös uudet teknologiat ja kalliit lääkkeet rasittavat hoitolinjan taloutta. Myös neurologiassa ja neurokirurgiassa kysyntä on kasvava. Endovaskulaarinen neurokirurgia lisääntyy, joka johtaa HUS-kuvantamisen palvelujen käytön lisäykseen. Aivovammojen hoitoa ja kuntoutusta kehitetään edelleen. Oman toiminnan kapasiteettivajausta täydennetään ulkoa ostetuilla palveluilla (ostopalvelu- ja palveluseteli). Laajemmassa mittakaavassa tämä näkyy silmätaudeissa ja kuulon kuntoutuksessa. Virka-ajan ulkopuolista lisätyötä vähennetään täyttämällä päiväaikaista kapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti. Tähän tähtäävinä panostuksina ovat mm. Lauttasaaren silmäsairaalaa ja Ortonista vuokrattu leikkaussali neurokirurgialle. Leikkauslisätyöstä on nykyennusteella mahdollista luopua vuoden 2015 aikana. Epätarkoituksenmukainen ja rapistuva kiinteistökanta rasittaa kaikkia PK-keskuksen hoitolinjoja. Silmäkorvasairaalan peruskorjaus jatkuu vuonna 2015 yhden kerroksen korjaussuunnittelulla. Korjaustyö ajoittuu seuraavalle vuodelle. Töölön sairaalan kiinteistön huono kunto on jatkuva riski toiminnalle. Kirurgisen sairaalan vanhentuneet ja epätarkoituksenmukaiset tilat vaikeuttavat suu- ja leukakirurgian toimintaa. Positiivisena muutoksena on Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen valmistuminen. Tämä mahdollistaa neurologian paluumuuton torniin huhtikuussa 2015. Neurologia saa uudistetut valvonta-, vuodeosasto- ja poliklinikkatilat. Hyks-alueen leikkaustoimintaa järjestetään uudelleen Meilahden leikkaussalien saneerauksen valmistuttua v. 2016. Muutoksen linjaukset tehdään v. 2015 aikana. HUS-tasoista koordinaatiosta huolehditaan kaikilla erikoisaloilla. Silmäklinikka antaa Lohjan sairaalalle lääkärityövoiman ja vastaa toiminnan ohjauksesta, samoin knk-klinikka Porvoon sairaalassa. Neurologian toiminta on shp-tasoisen koordinaation piirissä kaikilla sairaanhoitoalueilla. Lääketieteelliseen, hoitotieteelliseen ja muuhun opetus- ja tutkimustoimintaan panostetaan. Vuonna 2016 lopussa tapahtuvaan hammaslääketieteen perusopetuksen (tn myös SLK-erikoishammashoitoyksikön) muuttoa Meilahden alueelle suunnitellaan jo vuonna -15. 27 6.2 PALVELUTAVOITTEET Palvelutavoitteena kaikilla erikoisaloilla on hoitotakuun saavuttaminen ja kiireellisen hoidon takaaminen sitä tarvitseville. Kysynnän kasvu merkitsee lukumääräisesti nousevaa palvelutuotantoa kaikilla erikoisaloilla. Tähän vastataan tuottavuutta lisäämällä, keinoina mm. avohoidon ja päiväkirurgian painottaminen, uusintakäyntien vähentäminen, asiantuntijakonsultaatioiden ja hoitopuhelujen lisääminen sekä päiväaikaisen kapasiteetin käyttöasteen nostaminen. Onnistunut rekrytointitoiminta sekä henkilöstön koulutukseen ja perehdytykseen panostaminen edesauttavat näiden tavoitteiden saavuttamista. Sote-uudistus toteutuu tn. vasta v. 2017, mutta siihen tulee varautua ajoissa. Tiedossa on PäijätHämeen liittyminen eteläiseen erva-alueeseen. Tämä saattaa vaikuttaa potilasvirtoihin jo v. 2015. Potilaiden vapaa liikkuvuus on toistaiseksi aiheuttanut melko vähän kysynnän lisäystä PK-keskuksen erikoisaloilla. Suurin kasvu on silmätaudeissa. Odotettavissa on että maltillinen kysynnän kasvu jatkuu tulevina vuosina. Meilahden tornisairaalan muuton ansiosta neurologia saa asianmukaiset ja nykyaikaiset poliklinikka- ja vuodeosastotilat keväällä 2015. Muutto suunnitellaan niin, että palvelutuotantoon tulee mahdollisimman vähän laskua. Muutosblokkina samalla toteutettava AVH-valvonnan paikkamäärän lisäys tapahtuu vaiheittain niin, että v. 2015 paikkamäärä kasvaa kahdella. Riskit palvelutavoitteille Tärkeimpänä riskinä voidaan pitää aikaisemmin mainittuja kiinteistöongelmia sekä tietojärjestelmäriskejä. Organisaatiouudistuksen ja Harppi-hankkeen yhteydessä toteutettava laskentatunnistemuutos tulee vaikeuttamaan toimintaa alkuvuodesta 2015. 6.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto TP 2013 TA 2014 TP 2013 TA 2014 0 0 ENN 2014 ENN 2014 76 220 164 634 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 TAE 2015 140 272 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 104 748 0,0 % 0,0 % 35 524 0,0 % 0,0 % 12 514 0,0 % 0,0 % 10 354 0,0 % 0,0 % 0 0,0 % 0,0 % 2 161 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 0 0 Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 0 0 28 0 0,0 % 0,0 % 152 787 0,0 % 0,0 % 6.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Jäsenkuntapalvelujen tuotannossa pyritään noudattamaan kuntien kanssa sovittuja linjauksia. Aikaisempien vuosien kokemus on, että kysynnän kasvua ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä ennakoimaan. Hoitotakuun asettamat lakisääteiset velvoitteet saattavat näissä tilanteissa johtaa sovitun palvelumäärän ylityksiin. Jäsenkuntien kannalta näiden tuottaminen ”marginaalikuluilla” johtaa kuitenkin kokonaistaloudelliseen lopputulokseen. Ulkokuntatulojen ennustetaan kasvavan. Tämä liittyy potilaiden vapaaseen liikkuvuuteen ja tulevaan sote-uudistukseen (Päijät-Häme). Hyksin Oy:n tuotantomäärien kasvattamisessa PK-keskuksella on keskeinen rooli. Neurokirurgian palvelujen ulkomaisen kysynnän ennustetaan edelleen kasvavan. Myös muiden erikoisalojen huippuosaaminen kasvattaa Hyksin Oy:n menestymismahdollisuuksia. Tuotteet (kaikki maksajat) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu TP 2013 Tuotteet (kaikki maksajat) TP 2013 Oma palvelutuotanto 0 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto 0 Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ 0 *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit 6.2.3 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 80 075 173 180 TA 2014 0 ENN 2014 TAE 2015 156 500 119 083 37 417 0 0 12 667 10 504 0 2 163 0 169 167 Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Erityisvastuualuetason yhteistyö Erva-alueen yhteistyö lisää palvelujen kysyntää varsinkin silmätaudissa koska sekä Careassa että Eksotessa on silmälääkäripula. Myös tulosyksikön muut erikoisalat (neurologia, neurokirurgia, knk-taudit ja slk) joutuvat tukemaan erva-alueen muita sairaaloita näiden rekrytointiongelmien takia. Päijät-Hämeen liittyminen eteläiseen sote-alueeseen v. 2017 saattaa näkyä kysynnän kasvuna jo v. 2015. Yhteistyötä pyritään parantamaan etupainotteisesti. 6.3 TALOUS Vuosi 2015 tulee olemaan ensimmäinen täyden kapasiteetin toimintavuosi Lauttasaaren silmäsairaalassa. Tähän vaikuttavat rekrytoinnin ja perehdytyksen valmistuminen, hoitajavastaanottojen lisääminen ja vapautuvan lääkärityövoiman tehokas käyttö. Tästä seuraa oman toiminnan toimintalukujen ja tulojen kasvu. Kysynnän kasvu rajoittaa kuitenkin vastaavien ostettujen palvelujen täysimääräisen vähentämi29 sen. Ortonin vuokrasalin koko vuodelle ajoittuva (pl. kesäsulku) tehokas käyttö lisää päiväsaikaista toimintaa neurokirurgiassa. Tuottoja kertyy vuosisopimusmyynneistä muille HYKS tulosyksiöille yhteensä 4,6 milj. euroa, joka suurelta osin koostuu henkilötyöpanosmyynneistä. HYKS organisaatiomuutoksen vuoksi sisäisten ostot kasvavat merkittävästi. HYKS Pää- ja kaulakeskus ostaa palveluita muilta HYKS tulosyksiköiltä yhteensä 19,5 milj. eurolla. Toimintakuluista tähän kokonaisuuteen kuluu 10,4 %. Näistä merkittävät ostot tehdään AteK:lta, jonka anestesiapalveluita sisältävän sopimuksen arvo on 7,0 milj. euroa. Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksiköltä ostetaan erityisesti erityistyöntekijöitä sekä neurologiaan hoitopäiviä muilta erikoisaloilta yhteensä 4,7 milj. euron arvosta. Traumahoidon ja tukielinsairauksien tulosyksiköltä ostetaan erityisesti traumahoidon tarvitsemia palveluita suu- ja leukakirurgiaan ja neurokirurgiaan. Tämän kokonaisuuden arvo on yhteensä 2,4 milj. euroa. Tulehdus–tulosyksiköltä ostetaan erityisesti Kolmiosairaalassa neurologiaan päiväsairaalapalveluita. Kuluerä Tulehduksen osalta on 2,3 milj. euroa. Neurologian siirtymiseen Meilahden tornisairaalan vaikuttaa kahden henkilön verran ja aiheuttaa kustannuksia karsitussa muutosblokissa mainitun summan. Talousarviovuoden kehittämisohjelma kohdentuu pääasiassa lisä- ja ylitöiden vähentämiseen. Tavoitteena on tältä osin vähentää kustannuksia lähes 1,2 milj. euroa. Tämä toteutetaan siirtämällä toimintaa lisätöistä päiväaikaiseen työhön sekä kehittämällä (Lean) prosesseja kaikilla hoitolinjoilla. Päiväaikaisen kapasiteetin lisäys voidaan toteuttaa tehostamalla työskentelyä nykyisissä toimitiloissa sekä äskettäin saaduissa lisätiloissa (Orton, Lauttasaari, Haartmaninkatu 1). 6.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 6.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Pää- ja kaulakeskus kiinnitetään huomiota henkilöstörakenteeseen ja mitoitukseen, tavoitteena laadukas ja kustannustehokas toiminta. Tämä toteutetaan vastuullisella henkilöstösuunnittelulla ja mitoituksella. Täyttölupamenettelystä vastaa toimialajohtaja. Vapautuvien vakanssien käyttöä hallitaan parhaiten toiminnan sisältä. Vapautuvien vakanssien keskittämistä Hyks-hallintoon ei katsota tarpeelliseksi. Johtamisen tulee olla tavoitteellista. Tiedolla johtamista edistetään kaikilla esimiestasoilla. Koulutukseen ja kehittämistoimintaan panostetaan. Myös muuta johtamisosaamista vahvistetaan tavoitteena hyvä esimiestyö. Onnistumista arvioidaan työolobarometrin ja kehityskeskustelujen kautta. Johtamisen tavoitteena on oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Näiden toteuttamisessa tulee olla yhteiset pelisäännöt. Organisaatiouudistus yhdistää erilaisia toimintakulttuureja. Näitä tulee yhtenäistää oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi. Myös palkkauksessa saattaa ilmetä korjausta vaativaa eriarvoisuutta. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Henkilöstön joustava käyttö (esim. lainavuorot) Tunnuslukujen käyttö (hoitoisuusluokitus, työssäoloprosentti, vuodeosastokuormitus, leikkaussalien käyttöaste) Tietojärjestelmien hyödyntäminen (HUSPLUS, Harppi) Tavoitteellinen mitoitus (HTV:n hinta nousee enintään 0,8 % vuoden 2014 toteumasta) Vältetään vuokratyön käyttöä, vähennetään lisätöitä, seurataan lisä- ja ylitöitä systemaattisesti 30 Prosessien kehittäminen, työ tehdään oikea-aikaisesti oikeassa paikassa, työnjaon tarkistaminen, esim. sähköinen ilmoittautuminen, tekstiviestipalvelut, hoitajavastaanottojen kehittäminen/laajentaminen Siirrytään mahdollisimman pian sähköiseen työajan seurantaan Kannustava palkkaus, TTL-mallin käyttö Henkilöstöresurssien kriittinen tarkastelu (esim. ulkoinen auditoinnin toteuttaminen silmätaudeilla) Esimieskoulutuksen lisääminen Systemaattinen perehdytys Varhaisen puuttumisen malli käytön kannustaminen ja lisääminen Osaamiskartoitusten toteuttaminen Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Silmätautien ostopalvelu- ja palvelusetelitoiminnan hallinnointiin liittyvä sihteerityö ostetaan omalta liikelaitokselta ilman vakanssimäärän lisäystä. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot Merkittävin henkilötyöpanosmyynti on Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikköön erityisesti neurologien osalta, yhteensä 8,3 erikoislääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Myös Akuutille neurologien palveluja myydään 5,1 erikoislääkärin ja kahden erikoistuvan lääkärin verran. Neurologipalvelujen myynnin arvo on 1,7 milj. euroa. Henkilötyöpanosmyynti on merkittävää myös ATeK:lle, joka koostuu suu- ja hammaslääkärien palvelujen myynnistä kirurgisen sairaalan leikkaussaliin, yhteensä neljä erikoislääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Myös lasten- ja nuorten sairauksille suurin myynti koostu suu- ja hammaslääkäripalvelujen myynnistä (1,3 erikoislääkäriä ja yksi erikoistuva lääkäri). Suu- ja hammaslääkärien osalta myynnin arvo on noin 0,7 milj. euroa. Suurimmat henkilötyöpanosostot tehdään ATeK:sta. Anestesialääkäripalvelujen ostojen kokonaisarvo on 2,8 milj. euroa ja sisältää 26 erikoislääkärin palvelut. Sisätaudeilta ja kuntoutukselta ostetaan fysioterapiapalveluita yhteensä 22 fysioterapeutin, 3,5 toimintaterapeutin ja seitsemän sosiaalityöntekijän verran. Näiden osalta sopimuksen arvo on 1,6 milj. euroa. 31 7 HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS 7.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA 7.1.1 Sisätautien linja Sisätautien toiminnot käsittävät vuodeosasto- ja polikliinista toimintaa Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Jorvin sairaalassa ja Peijaksen sairaalassa on omat yleissisätautiosastot. Jorvin sairaalassa osastot JOS4 ja JOS6 sekä Peijaksen sairaalassa PES2 ja PES3. Oheisessa taulukossa esitetään osastojen nettohoitopäivät, käytössä olevat sairaansijat, keskimääräiset hoitoajat ja kuormitusluvut. Nähdään, että hoitoajat ovat suunnilleen samanpituisia molempien sairaaloiden molemmissa osastoissa. Hoitoaikojen ennustetaan pysyvän suunnilleen samoina myös ensi vuonna. Meilahden sairaalassa yleissisätautiset potilaat on hoidettu osastolla 6B. Meilahden tornisairaalan valmistuttua on Meilahden kampusalueelle suunnitteilla perustaa yleissisätautinen ja geriatrinen osasto. Meilahden sairaalan yleissisätautien poliklinikka toimii kolmena iltapäivänä kolmiosairaalan kolmannessa kerroksessa. Keskiviikkoisin poliklinikan potilaiden katsomisesta vastaavat kliiniset opettajat sivuvirkojensa puitteissa sekä yleissisätautien klinikan ylilääkäri. Torstai- ja perjantai-iltapäivisin potilaat katsoo sisätauteihin erikoistunut lääkäri. Jorvin sisätautien poliklinikalla toimivat kardiologian, gastroenterologian, endokrinologian, neurologian, reumatologian, keuhkosairauksien, infektiosairauksien ja yleissisätautien vastaanotot. Peijaksen poliklinikalla toimivat kardiologian, gastroenterologian, reumatologian, hematologian, endokrinologian, neurologian, keuhkosairauksien ja yleissisätautien vastaanotot. Vastaanottoa pitävät lääkärit tulevat omista tulosyksiköistään mutta Jorvin ja Peijaksen sisätautien poliklinikan hoitohenkilökunta kuuluu HYKS Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikköön. 1.1. - 30.11.2014 välisenä aikana Jorvin sisätautien poliklinikalla kävi 4 998 ensikäyntipotilasta ja 11 523 uusintakäyntipotilasta. Vuonna 2013 vastaavana aikana luvut olivat 5 080 ja 11 785. Peijaksen sairaalan sisätautien poliklinikalla on käynyt vuoden 2014 marraskuun loppuun mennessä 4 800 ensikäyntipotilasta ja 12 052 uusintakäyntipotilasta, kun taas vastaavana aikana viime vuonna luvut olivat 4 419 ja 12 446. Ensi vuonna käyntien määrä tulee vielä lisääntymään reumatologien ja gastroenterologien lisätessä poliklinikkakäyntejänsä. Tämä tulee asettamaan haasteita myös hoitohenkilökunnan riittävyydelle. Sisätauteihin erikoistuvat lääkärit kuuluvat sisätautien linjan alaisuuteen. Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikkö ”vuokraa” erikoistuvia lääkäreitä eri tulosyksiköille ja laskuttaa tulosyksiköitä työpanoksen mukaisesti. 7.1.2 Kuntoutuksen ja geriatrian linja HYKS strategiassa kuntoutus on nyt nostettu esiin osaksi hoitokokonaisuutta. Selkäydinvammapoliklinikka SYV-PKL on toiminut 2014 aikana Nordenskiöldinkadulla, VEGA-talon vuokratiloissa Fysiatrian poliklinikalla. 10.01.2015 HUS Tilakeskus on vuokrannut Invalidiliiton Kuntoutus Validia Helsinki OY:ltä uudet poliklinikkatilat, jolloin toiminta integroituu paremmin tulevaan suunnitelmaan HYKS vaativan kuntoutuksen vuodeosastoon tukemaan mm. selkäydinvammaisten potilaan polkua akuutista subakuuttiin ja life-time careen. Vuodelle 2015 on myönnetty SYVpoliklinikalle osastonylilääkärin virkapohja. 32 10.01.2015 HUS Tilakeskus on vuokrannut Invalidiliiton Kuntoutus Validia Helsinki OY:ltä uudet poliklinikkatilat 7 henkilölle. HYKS vaativan kuntoutuksen vuodeosastoesitys muutosblokkina on etenemässä 2015 - 2016 hallinnossa. Suunnitelmassa on aluksi 2015 vuokrata Invalidiliiton Kuntoutus Validia Helsinki Oy:ltä 20 paikkainen vuodeosasto tukipalveluineen joko omana toimintana tai osin vuokrahenkilöstöllä (kokonaiskustannus noin 4 miljoonaa €). Helsingin kaupungin oman erikoissairaanhoidon Fysiatrian poliklinikan henkilöstön (5 lääkäriä, 1 sh, 2 os.siht.) ja toiminnan yhdistyminen Laakson sairaalasta HYKS Fysiatrian klinikkaan. Siirto tapahtuu Helsingin kaupungilta liikkeenluovutusperiaatteella rahoituksineen 1.3.2015. Siirron kokonaisbudjettia (1,2 milj. euroa) ja henkilöstövaikutuksia ei ole huomioitu käyttösuunnitelmassa. HYKS Fysiatrian palveluseteli käyttöön 2015 (arvio 100 000€). Helsingin yliopiston fysiatrian professuuri on päätetty 35% virkatyönä ja HUS strategian mukaisesti perustetaan pohjavirka 65% fysiatrian professorille HYKS fysiatrian klinikkaan. Yhteistyössä toimialat TuPla ja HYKS Kuntoutuksen fysiatria pystyttävät ns. ”Selkäcenterin”. Töölön sairaalan palovammakeskuksen siirtyminen 2015 Jorvin sairaalaan uuteen perustettavaan palovammayksikköön tarkoittaa vastaavasti Töölön palovammayksikön fysioterapiatoiminnan siirtymistä Jorviin (kustannusarvio 50 000€). Organisaatiomuutoksemme myötä siirtyvät 01.01.2015 Paciuksenkadun neurologinen poliklinikka, Iho- ja allergiasairaalan ja Syöpäkeskuksen fysioterapeutit HYKS kuntoutukseen. Medisiinisen tulosyksikön toimintaterapeuttien siirtymisestä edelleen neuvotellaan. Geriatrian osalta siirtyvät HYKS Kuntoutus ja geriatrian linjaan geriatrian professori ja geriatriaan erikoistuvat lääkärit. 7.1.3 Apuvälinekeskus Vuonna 2014 käynnistyi ensimmäisen vaiheen keskittäminen apuvälineiden hallinnoinnissa erikoissairaanhoidossa: 1.4.2014 alkaen erikoissairaanhoidon apuvälineiden tilaukset sekä maksusitoumukset käsiteltiin keskitetysti HUS Apuvälinekeskuksen toimesta. Myös apuvälineisiin liittyvät kunnossapitokoulut (HUS-Desiko, HUS-Kuvantaminen sekä HUS-Kiinteistöt) keskitettiin kulkemaan HUS Apuvälinekeskuksen kautta. Vuodelle 2015 on talousarviossa huomioitu tämän muutoksen loppuunsaattaminen eli palvelukysyntä kasvaa vuoteen 2014 verrattuna, koska alueellinen toiminta on vuonna 2015 täysimääräistä. 7.2 7.2.1 PALVELUTAVOITTEET Sisätautien linja Sisätautien linjan tavoitteena on lisätä polikliinisten käyntien määrää etenkin Meilahden yleissisätautien poliklinikalla resursointia lisäämättä ja näin palvella muitakin tulosyksiköitä. Keskeisiä sisätautipoliklinikan tehtäviä Meilahdessa ovat: Preoperatiiviset konsultaatiot Leikkaustoimintaa on tornin remontin vuoksi jouduttu ohjaamaan eri sairaaloihin, joissa osan sisätautien konsultaatiomahdollisuudet ovat puutteelliset. Tämän vuoksi tilannetta pyritään helpottamaan ohjaamalla ongelmapotilaat poliklinikalle. Sisätautien jälkipoliklinikkatoiminnot Yleissisätautien poliklinikka toimii osastojen 5B ja 6B jälkipoliklinikkana yleissisätautisille ja osittain kardiologisille potilaille. HYKSin muiden erikoisalojen konsultaatiot 33 Poliklinikalle voidaan lähettää muiden erikoisalojen, kuten kirurgian, neurologian, syöpätautien, keuhkosairauksien ja psykiatrian kotiutuvia potilaita, joilla on tarvetta yliopistosairaalatasoisille konsultaatioille. HYKSin sisätautien eriytyvien erikoisalojen lähetteet HYKSin sisätautien eriytyville erikoisaloille (kardiologia, hematologia, gastroenterologia, nefrologia, reumasairaudet) tulee jatkuvasti lähetteitä, jotka eivät täysin täytä eriytyvän erikoisalan indikaatioita tai potilaalla on selkeästi ongelmia useammilta sisätautien eriytyviltä erikoisaloilta. Tällöin eriytyvän alan poliklinikan ylilääkäri voi ohjata lähetteen sisätautien poliklinikalle, mikäli katsotaan, että potilas tarvitsisi kuitenkin yliopistosairaalatasoista polikliinista hoitoa. Päivystyksestä kotiutuvat potilaat Päivystyspoliklinikalta kotiutuu päivittäin potilaita, jotka vaativat kliinistä tai laboratorioarvojen kontrollointia, mutta joiden kontrollointi jää terveyskeskusten varaan tai potilaat jäävät täysin ilman kontrollia. Sisätautien poliklinikalle voidaan ohjata Meilahden sairaalan päivystyksestä tämän kaltaisia melko pikaista kannanottoa vaativia potilaita. Preventiopoliklinikka HYKSin Meilahden sisätautien poliklinikka toimii myös hankalia lipidihäiriöitä sairastavien potilaiden konsultaatiopoliklinikkana. Aiemmin kardiologian poliklinikan yhteydessä toimineen sepelvaltimotaudin preventiopoliklinikan toiminnat sulautettiin yleissisätautien poliklinikkaan.Tarkoitus on jatkossa keskittää familiaarista hyperkolesterolemiaa sairastavien potilaiden hoito ja konsultaatiot yleissisätautien poliklinikalle. Vuodeosastojen käytäntöjä aiotaan kehittää aikaistamalla potilaiden kotiutumista, jolloin potilaiden entistä sujuvampi siirtyminen päivystyksestä mahdollistetaan. 7.2.2 Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos TP 2013 Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 Oma palvelutuotanto 0 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto 0 Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 0 *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ENN 2014 TA 2014 TAE 2015 7 019 45 601 ENN 2014 TA 2014 0 TAE 2015 21 795 13 836 7 959 14 581 11 461 0 3 120 0 36 376 34 Muutos-% Muutos-% TAE TAE 2015/ 2015/ TA 2014 ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% Muutos-% TAE TAE 2015/ 2015/ TA 2014 ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7.2.3 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos TP 2013 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 Oma palvelutuotanto 0 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto 0 Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ 0 *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit 7.2.4 TA 2014 ENN 2014 Muutos-% Muutos-% TAE TAE 2015/ TAE 2015/ 2015 TA 2014 ENN 2014 0,0 % 0,0 % 7 059 0,0 % 0,0 % 46 545 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % TA 2014 0 0 ENN 2014 Muutos-% Muutos-% TAE TAE 2015/ TAE 2015/ 2015 TA 2014 ENN 2014 22 120 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 13 956 0,0 % 0,0 % 8 164 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 15 259 12 139 3 120 0 0,0 % 37 379 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Erityisvastuualuetason yhteistyö HYKS-Erva -alueella apuvälinetoiminnan hyvä yhteistyö jatkuu. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus saada julkaistua ensimmäiset HUS-laajuiset apuvälineiden luovutusperusteet, jotka kattavat myös Erva-alueen. Yhteistyötä jatketaan myös mm. apuvälineiden yhteiskilpailutuksilla. 7.3 7.3.1 TALOUS Hinnoittelu ja kustannukset Tulosyksikön talousarvio on merkittävästi alijäämäinen. Osa tästä kertyy tulosyksikön johdon kustannuspaikoilta, joihin on vanhan tulosyksikköjaon painolastina todennäköisesti jäänyt kustannuksia, jotka eivät todellisuudessa toteudu tai jotka tulisi kohdistaa uudelleen kulun todelliselle aiheuttajalle. Tämän erän suuruuden ja jakauman ennakointi on kuitenkin tässä vaiheessa vaikeaa ja jää tulevan vuoden kehittämiskohteeksi. 35 Sisätautien linjassa epätarkkuutta aiheuttaa suuri muiden tulosyksiköiden potilaiden osuus ja siihen liittyen tulonohjausmuutoksen myötä muuttuvat drg-hinnat. Mahdollinen Meilahden alueelle perustettava sisätautien osasto on toinen merkittävä talouteen vaikuttava tekijä. Kuntoutuksen ja geriatrian linjaan siirtyvien fysioterapeuttien määrä on elänyt jatkuvasti ja tätä kirjoitettaessa tiedossa ollut siirtyvän henkilöstön määrä oli 2,2 % suurempi kuin tuloslaskelman pohjana käytetty. Vanhoissa tulosyksiköissä fysioterapian hinnoittelu on ajoittain ollut hyvin maltillista kattaen vain henkilöstön suorat palkkakulut, muttei muita kuluja. Hinnoittelua on korjattu alkavalle vuodelle, mutta esitetyt hinnanmuutokset on palvelua ostavissa tulosyksiköissä koettu osin liian suuriksi ja tästä syystä fysioterapian sisäinen hinnoittelu ei täysin vastaa kustannuksia. Sosiaalityön toiminnan tuloslaskelmaan vaikuttavat samat syyt kuin fysioterapian puolella, joskin prosentuaalisesti heitot ovat suurempia toiminnan ollessa lähes pelkästään sisäistä vuosisopimuspohjaista laskutusta. Siirtyvän henkilökunnan määrä on nykytiedon mukaan 9,8 % enemmän kuin tuloslaskelman pohjana käytetty. Apuvälinekeskus on liitetty Sisuun selvästi erillisenä kokonaisuutena niin, että hallinnollisia kustannuksia, jotka normaalisti kohdistuvat linjojen toimintaan, ei ole kohdistettu keskukselle. Menettely parantaa keskuksen tietojen vertailtavuutta ja pienissä määrin huonontaa tulosyksikön muun toiminnan vertailtavuutta edellisvuosiin nähden. 7.3.2 Apuvälinekeskus Vuoden 2015 budjettiin sisältyy Apuvälinekeskuksen osalta yksi uusi apuvälineteknikon vakanssi. Tämä vakanssi on perustettu tukemaan yhä enemmän tietoteknistyvien ympäristönhallinta- ja kommunikoinnin apuvälineiden luovutuksia ja ylläpitoa. Toimen myötä Apuvälinekeskus siirtää ulkoisilla palveluntuottajilla tehtyä työtä omaksi työkseen, joka on kustannustehokkaampaa. Apuvälinekeskuksen poistot lisääntyvät vuoteen 2014 nähden n. 260 000 euroa. Poistojen kasvu on huomioitu käymällä kriittisesti läpi muuta kulurakennetta. 7.3.3 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 7.4 7.4.1 HENKILÖSTÖ Sisätautien linja Jorvin sisätaudeilla toimii 1 ylilääkäri, 1 apulaisylilääkäri ja 2 osastonlääkäriä. Peijaksessa toimii vastaavasti 1 ylilääkäri, 1 osastonylilääkäri ja 2 osastonlääkäriä. Jorvin sisätautien poliklinikalla toimii yksi osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 18 sairaanhoitajaa, 3 lähihoitajaa, 11 sihteeriä ja 1 jalkojenhoitaja. Vastaavasti Peijaksen sisätautien poliklinikalla toimii 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 14 sairaanhoitajaa, 5 osastonsihteeriä ja 1 jalkojenhoitaja. Jorvin ja Peijaksen vuodeosastoilla toimii yhteensä 4 osastonhoitajaa, 6 apulaisosastonhoitajaa, 84 sairaanhoitajaa, 18 lähihoitajaa ja 10 osastosihteeriä. Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan sisätaudeilla. Vuokratyövoiman käyttö on ollut vähäistä. Sairauspoissaoloja on ollut edellisvuoteen verrattuna vähemmän. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot 36 Keskeinen tulosyksikön myytävä henkilötyöpanos ovat erikoistuvat lääkärit. Sisätautien konsultaatiot muille tulosyksiköille on myös keskeinen vuosisopimusperusteinen henkilötyöpanosmyynti. Sisätautien osastopäivystys on kolmas keskeinen myytävä työpanos. 7.4.2 Kuntoutuksen ja geriatrian linja Linja noudattaa HUS strategian henkilöstöjohtamisen mukaisia painopistealueita: Osaava ja motivoitunut henkilöstö - Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi - Henkilöstön osaaminen - Henkilöstön täydennyskoulutus - Työhyvinvointi ja työsuojelu - Vuorovaikutteinen johtaminen - Toiminnan kehittäminen yhdessä - Palkkaus - Muu palkitseminen - Henkilöstöruokailu, virkistystoiminta - Työsuhdeasunnot - Työterveyshuolto - Työmatkat - Tasa-arvosuunnitelma Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi tapahtuu jatkuvan arvioinnin ja toiminnan aktiivisen suunnittelun avulla. Toimimme proaktiivisesti ja suunnittelemme toiminnan lomakausiksi toimiviksi kokonaisuuksiksi. Yllättäviin poissaoloihin on yksiköissä tehty priorisointisuunnitelmia ja pitkiin poissaoloihin pyritty saamaan kokeneita sijaisia. Henkilöstön osaaminen pyritään varmentamaan jatkuvan kouluttamisen, työkierron, opintokäyntien ja mentoroinnin avulla. Henkilöstön täydennyskoulutus järjestetään HUS ohjeiden ja toiminnan mukaan. Huomioidaan uudet toiminnot ja perehdytetään tekijät oikea-aikaisesti uuteen toimintaan. Perehdytyssuunnitelma tehdään jokaiselle yksilöllisesti. Työhyvinvointi ja työsuojelu huomioidaan toiminnassa aktiivisesti. Työolosuhteista ja -suojelusta sekä henkilöstön työkyvystä huolehditaan joka tasolla. Seurataan lyhyitä ja pitkiä poissa-oloja ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrää. Työaikapankkitoiminnan saa vapaaehtoisesti ottaa myös käyttöön. Vuorovaikutteinen johtaminen huomioidaan reilulla ja avoimella kanssakäymisellä. Tartutaan oikeaaikaisesti hankaliin tapahtumiin ja siten autetaan ja ohjataan henkilöstöä oikeaan suuntaan. Vuosittain käydään kehityskeskustelut kaikkien kanssa. Suurimmissa yksiköissä ne käydään eri vuosina ryhmissä ja yksilöllisesti tavattuna. Jokainen tulee kuulluksi. Esimiesasemassa olevat koulutetaan tehtävään sopivalla johtamiskoulutuksilla. Toiminnan kehittäminen yhdessä tapahtuu yhteistoimintamenettelykokouksilla ja avoimen sisäisen viestinnän avulla. Henkilökunta tulee kuulluksi ja heitä kuunnellaan. Henkilökuntaa irrotetaan mahdollisiin projekteihin potilaiden polkujen kehittämiseksi. Kliininen asiantuntija tukee ko. toimintaa. Palkkauksen osalta HUS:ssa strategian mukaisesti kehitetään kannustavaa palkkausta. Muu palkitseminen tapahtuu palkitsemalla hyviä työsuorituksia ns. NOPSAlla ja erilaisilla henkilökohtaisilla lisillä. Henkilöstöruokailuun on mahdollisuus henkilöstöravintoloissa, jolloin myös huomioidaan ravintoopillisesti oikeanlainen ateriointi. Virkistystoimintaa tuetaan HUS urheiluseurojen kautta, elokuvailloilla tai muilla aktiivisilla toiminnoilla ns. virkistysrahan avulla. Työsuhdeasuntoja suositellaan HUS-ohjeiden mukaan, mikäli työntekijällä/-hakijalla ei muuten ole mahdollista tulla HYKSiin töihin. Työterveyshuolto HUS ohjeiden mukainen 37 Työmatkat HUS ja HYKS ohjeiden mukaan. Korvataan julkisen liikenteen kuluja työmatkaseteleillä ja pysäköintejä helpotetaan HUS-pysäköintiluvalla. Tasa-arvosuunnitelmaa toteutetaan perustyössä kaikissa valinnoissa ja päätöksissä Vuodelle 2015 on myönnetty SYV-poliklinikalle osastonylilääkärin virkapohja (vuosipalkka-arvio 80 000€) Erityistyöntekijöiden sijoittaminen linjaan 18.11.2014 toimitusjohtaja Aki Lindénin päätöksellä: fysioterapeutit 201 toimintaterapeutit 129 sosiaalityöntekijät 154 puheterapeutit 39 psykologit 227 ja 2015 vuoden aikana Vuokratyövoimaa ei ole käytetty, mutta kehitetään SEURE:n kanssa sijaistoimintaa. Helsingin kaupungin fysiatrian poliklinikan toiminnan siirtyminen HYKS Fysiatrian klinikkaan merkitsee 8 (5 lääkäriä, 1 sh, 1 os.sihteeri) henkilön lisäystä. Toiminnan siirtoa ei ole huomioitu tulosyksikön vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa. Selkäydinvammapoliklinikalle 1 osastonylilääkäri lisää. 7.4.3 Apuvälinekeskus Apuvälinekeskuksen henkilöstön näkökulmasta vuosi 2015 on jälleen muutoksen vuosi, kun toiminto siirtyy takaisin HYKSiin. Muutoksissa on ensisijaisen tärkeää tukea henkilöstä hyvän ilmapiirin saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Hyvä johtaminen kuin myös esimiesten aito kiinnostus ja tuki henkilöstölle ovat edelleen työhyvinvoinnin lähtökohtana. Jokainen työntekijä myös myötävaikuttaa hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen ja ottaa itse vastuuta työ- ja toimintakyvystään. Prosessien yhteisellä läpikäynnillä ja kehittämisellä, kehityskeskusteluilla, muutoksista avoimesti tiedottamalla, viikoittaisilla osastokokouksilla sekä tiimipalavereilla tuetaan muutoksessa elämistä. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Koulutussuunnitelman muodostuminen alkaa yksilötasoisten kehityskeskustelujen tuottaman tiedon perusteella, koulutussuunnitelma konkretisoituu koulutusbudjetissa ja ammattiryhmittäin kohdennetuissa koulutustapahtumissa, joihin osallistumista kannustetaan. Työolobarometrien säännönmukaista läpikäyntiä ja tämän perusteella kehittämiskohteiden määrittelyä yhdessä henkilöstön kanssa jatketaan. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. 38 8 HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS 8.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Toimintaympäristö on haasteellinen. Kardiologian alan potilaiden keski-ikä on 65 vuotta ja keuhkosairauksienkin puolella potilasmateriaali on iäkästä. Sairastuvuus on väestön ikääntymisestä johtuen kasvussa. Keuhkosairauksien lähetteiden määrä on vuonna 2014 kasvanut edellisestä vuodesta 14 %, kardiologian 4 %. Yleisthorax ja ulkokunnat myös 14%:n kasvu, sydänkirurgian lähetteiden määrän pysyessä ennallaan. Väestö ja ikääntyminen Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk. 28.9.2012) mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen väestömäärä kasvaisi 1,1 % vuodesta 2014 vuoteen 2015. Ikääntyneen väestönosan (yli 65-vuotiaat) osalta kasvun ennustetaan olevan n. 3,4 %. Koska sydän- ja keuhkokeskuksessa hoidettavien potilaiden keski-ikä on yli 60 vuotta, ikääntyneen väestönosan kasvu lisää merkittävästi sydän- ja keuhkokeskuksen palvelujen kysyntää. Kysynnän kasvun arvioidaan olevan n. 2-3 %, joka on selvästi enemmän kuin mitä talousarvioesityksen laadinnassa on huomioitu. Lainsäädäntö: Päivystysasetus ei aiheuta muutoksia Sydän- ja keuhkokeskuksen toimintaan. Sen sijaan uusi päivystyssopimus vaikuttaa päivystysaikaisen toiminnan sisäisiin järjestelyihin, mutta osaltamme ei kustannuksiin. Päivystystoiminnan järjestäminen Sydän- ja yleisthoraxkirurgian osalta on haasteellista, koska yleisthoraxkirurgian erikoislääkäreiden määrä ei ole riittävä erikoisalakohtaisen päivystyksen toteuttamiseksi. SOTE-lainsäädäntö vaikuttaa 2016 alkaen toimintaamme. Teknologian ja hoitokäytäntöjen kehittyminen Teknologian kehittymisen myötä on turvallisesti lisätty päiväsairaalatyyppistä toimintaa, mutta enää sen suhteellisen osuuden toiminnasta ei oleteta kasva merkittävästi lähivuosina. Ikääntymiseen liittyen, tahdistinasennusten määrä on kasvanut vuonna 2013 20 % ja vuonna 2014 10 %. Muidenkin toimenpiteiden määrä ja niihin liittyvien hoitotarvikkeiden kulutus on kasvanut samasta syystä. Samanaikaisesti viimeisten kilpailutusten myötä tarvikkeiden hinnat ovat laskeneet ja siten kokonaiskulu on pysynyt talousarvion mukaisena. Toiminnalliset muutokset Keuhkosairauksien toiminnan vahvistaminen Sydän- ja keuhkokeskuksessa Keuhkosairauksien erikoisalan lähetteiden määrä Jorvin sairaalaan poliklinikalle lisääntyi vuodesta 2012 vuoteen 2013 lähes 10 %. Lisääntyneeseen kysyntään on vastattu toimintaa tehostamalla mm. lisäämällä konsultaatiotyyppistä toimintaa ja ohjaamalla potilaat entistä nopeammin takaisin perusterveydenhuollon seurantaan sekä harventamalla kontrollikäyntejä ja siirtämällä osa seurantakäynneistä hoitajavastaanotoille. Näiden toimenpiteiden seurauksena avohoitokäyntituotteiden määrä lisääntyi vain noin 5 %:lla painottuen hoitopuheluihin ja -kirjeisiin sekä muihin käynteihin. Potilaiden odotusaika ensikäynnille on kuitenkin pidentynyt ja jäi alle tavoitteen; vuonna 2013 odotti Jorvin keuhkosairauksien poliklinikan ensikäynnille yli 3 kuukautta 28 % potilaista. Keuhkosairauksien toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitettävällä yhdellä uudella vakanssilla, ensisijaisena sijoituspaikkana Jorvin sairaala, on tarkoitus myös lisätä konsultaatiotoimintaa perusterveydenhuollossa sekä tarvittaessa joustavasti tasata ruuhkahuippuja myös muissa keuhkoyksiköissä. 39 Sydänkirurgian toiminnan tehostaminen Väestön ikärakenteen muutos lisää sydänkirurgian tarvetta samalla kun erikoislääkäreitä on jäämässä eläkkeelle. Sydänkirurgeja koulutetaan (koulutusaika 5-10 vuotta) tällä hetkellä vähemmän kuin HYKS:n koulutusohjelman mukainen tarve osoittaa. Sydänkirurgiassa on myös jouduttu turvautumaan lisätöihin, jotta hoito on pystytty antamaan hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitettyjen 2 uuden vakanssin avulla on tarkoitus vähentää lisätöiden tarvetta ja samalla edistää sydän- ja thoraxkirurgian hoitoonpääsyä parantamalla mm. jononhallintaa ja potilasohjausta. Thorax- ja ruokatorvikirurgian lisääntyminen Ruokatorvi- ja keuhkosyöpäkirurgia lisääntyy vuosien 2013 - 2014 aikana noin 15 %. Osa kasvusta tulee muilta sairaanhoitopiireiltä, jossa thoraxkirurgia omana toiminta toistaiseksi päättyy ja potilaat siirtyvät Hyksiin hoidettavaksi eri sopimuksella. Kymenlaaksosta tullee uusia thoraxkirurgisia potilaita yhteensä noin 70 - 80 /vuosi. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on tiedustellut mahdollisuutta lähettää HYKS Sydänja keuhkokeskukseen vuosittain noin 20 - 30 uutta keuhko- ja ruokatorvisyöpää sairastavaa potilasta mini-invasiiviseen kirurgiseen hoitoon. Lisäksi Satakunnan sairaanhoitopiiristä on tehty kysely mahdollisuudesta hoitaa Sydän- ja keuhkokeskuksessa keuhko- ja ruokatorvisyöpää sairastavia potilaita miniinvasiivisella leikkaustekniikalla. Huomioiden edellä mainitut ympäristön keskussairaaloiden palvelukysyntä sekä HUS-alueen ikääntyvän väestön sairastavuuden lisäys, leikkausten lukumäärän vuosikasvu on todennäköisesti 150 kpl. Toiminnallisena muutoksena vuodelle 2015 esitetään 5 uutta vakanssia. Toiminnallisten muutosten lisäksi, HYKS:n organisaatiouudistukseen liittyen, Sydänkirurginen tehoosasto liittyy Sydän- ja keuhkokeskukseen 1.1.2015 ja Meilahden sydänvalvontaosaston hoitohenkilökunta siirtyy sydän- ja keuhkokeskuksen alaisuuteen 16.3.2015 alkaen. Tornisairaalan remontin valmistuttua Meilahden kardiologiset sekä sydän- ja thoraxkirurgisen vuodeosastot muuttavat torniin huhtikuusta alkaen. Keuhkosairauksien vuodeosastotoiminta Meilahdessa keskitetään Kolmiosairaalaan. 8.2 8.2.1 PALVELUTAVOITTEET Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntakysynnän merkittävästä kasvusta (lähetteet tammi-syyskuussa +7,1 %) huolimatta Sydän- ja keuhkokeskuksen jäsenkuntien maksuosuuden ennakoidaan vuonna 2014 kasvavan edellisvuodesta vain n. 0,7 %. Vuoden 2014 talousarvio kuitenkin ylittyy selvästi, koska sen toteutuminen olisi edellyttänyt kysynnän ja sitä kautta toiminnan volyymin selvää laskua. Koska Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2015 talousarvio jäsenkuntien maksuosuuden osalta perustuu edellisen vuoden talousarvioon, on vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuus noin 2,3 % vuodelle 2014 ennustettua vähemmän. Jäsenkuntien maksuosuuden pienenemisestä ja vuoden 2015 hinnanmuutoksista johtuen palvelutuotannon suunniteltu volyymi vuodelle 2015 onkin NordDRG-tuotteiden osalta 5,5 % ja avohoitokäyntien osalta 8,5 % edellisvuodelle ennustettua pienempi. Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvien ostopalvelujen osalta vähennys johtuu huhtikuussa 2014 tapahtuneesta apuvälinetoiminnan keskittämisestä apuvälinekeskukseen. 40 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 TP 2013 TA 2014 ENN 2014 (9kk) 6 250 5 329 5 983 5 745 7,8 % -4,0 % NordDRG-tuotteet 21 801 20 401 22 565 21 098 3,4 % -6,5 % Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 61 603 58 926 65 252 59 686 1,3 % -8,5 % 3,4 % -6,6 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 -2,0 % 10,4 % Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät TP 2013 TA 2014 ENN 2014 (9kk) 114 995 5 163 110 605 4 319 116 144 4 874 TAE 2015 TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 113 814 5 381 2,9 % 24,6 % NordDRG-tuotteet 96 140 92 318 95 846 94 048 1,9 % -1,9 % Avohoitokäynnit 13 692 13 968 15 424 14 385 3,0 % -6,7 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 1 585 1 006 1 129 745 -26,0 % -34,0 % 1 585 1 006 1 128 744 -26,1 % -34,0 % 1 1 Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -69 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS Muu myynti jäsenkunnille **) 116 511 267 111 612 117 273 9 114 559 2,6 % 0,0 % -2,3 % -100,0 % KAIKKI YHTEENSÄ *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 116 778 111 612 117 282 114 559 2,6 % -2,3 % **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 8.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Sydän- ja keuhkokeskus tuottaa palveluja jäsenkuntien lisäksi myös muille sairaanhoitopiireille ja muille maksajille. Muista sairaanhoitopiireistä tulleiden lähetteiden määrän kasvusta huolimatta vuonna 2014 jäsenkuntien maksuosuuden ulkopuolisen palvelutuotannon laskutuksen ennakoidaan yksittäisten, erityisen kalliiden hoitojaksojen vähentymisen johdosta, vähenevän n. 6 % edellisvuodesta. Vuonna 2015 laskutuksen odotetaan kasvavan vuoteen 2014 verrattuna n. 8 %. Kasvua odotetaan erityisesti thoraxkirurgian osalta, kun Lappeenrannan ja Kotkan lisäksi entistä suurempi osa myös Porin ja Hämeenlinnan potilaista hoidetaan HYKS:ssä. 8.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö Kardiologian ja sydänkirurgian yhteistyöstä ja vaativien hoitojen keskittämisestä on sovittu erityisvastuualueeseen kuuluvien Kymenlaakson (Carea) ja Etelä-Karjalan (Eksote) sairaanhoitopiirien kanssa. Merkittäviä muutoksia toiminnan muotoihin tai volyymiin ei ole odotettavissa. Kardiologityövoiman vajaus (erityisesti Careassa) voi kuitenkin lisätä kardiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden kysyntää Hyks:sta. Toisaalta Sydän- ja keuhkokeskuksen tulee kyetä turvaamaan invasiivisen rytmikardiologian palvelut niin, että nykyiset ylipitkät odotusajat lyhenevät. Muutoin uhkana on, että erityisvastuualueen potilaat hakeutuvat muualle rytmihäiriöiden ablaatiohoitoihin Hyks:n pitkien odotusaikojen vuoksi. Suunnitelman mukaan kyseiset sairaanhoitopiirit keskittävät edelleen sydänkirurgiset potilaat Hyks, Sydän- ja keuhkokeskukseen. Keuhkosairauksien erikoissairaanhoidonpalvelut ovat turvattuja toistaiseksi erityisvastuualueen muissa sairaaloissa, mutta asiantuntijoiden ikärakenne tulevaisuudessa saattaa aiheuttaa haasteita. Koulutukseen pyrkivien määrä on ollut alhainen. Yleisthorax kirurgia on keskittynyt HYKSiin voimakkaasti viime vuosina ja erityisvastuualueen yleisthorax kirurgian palvelut lähes kokonaisuudessaan ostetaan HYKSistä. 41 8.3 TALOUS Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2015 talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut edellisen vuoden talousarvio. Talousarviota laadittaessa on huomioitu ennakoitujen palkkojen sopimuskorotusten sekä muiden kustannustason muutosten vaikutukset sekä organisaatiomuutosten ja toiminnallisten muutosten vaikutukset. Talousarvioon on lisäksi sisällytetty tuottavuusvaade, joka on 1,5 % yksikön ulkoisista kuluista (0,66 milj. euroa). Talousarvion laadinnan lähtökohtana ollut vuoden 2014 talousarvio oli sydän- ja keuhkokeskuksen osalta euromääräisesti edellisen vuoden toteumaa pienempi, ja sen toteutuminen suunnitellusti olisi edellyttänyt kysynnän (lähetteiden määrän) ja tuotannon volyymin pienemistä. Palvelujen kysyntä on kuitenkin vuonna 2014 kasvanut edellisestä vuodesta merkittävästi, erityisesti jäsenkuntien osalta, ja tästä johtuen vuoden 2014 talousarvion ennakoidaankin ylittyvän tuottojen osalta n. 0,6 % ja kulujen osalta n. 1,6 %. Koska vuoden 2015 talousarvion laadinnassa ei ole huomioitu vuoden 2014 kysynnän kasvusta johtunutta toiminnan volyymin kasvua, jonka ennakoidaan jatkuvan myös talousarviovuonna, on vuoden 2015 talousarvioon sisältyvä todellinen sopeutus- ja tuottavuusvaade huomattavasti yllä esitettyä suurempi. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä muusta sopeutuksesta johtuen talousarvion toimintatuotot ovatkin n. 2,8 milj. euroa ja kulut n. 3,1 milj. euroa pienemmät kuin mitä vuoden 2014 toimintavolyymin ylläpito kustannustason- ja muut suunnitellut muutokset huomioiden edellyttäisi. Talousarvion toteutuminen suunnitellusti edellyttääkin tuottavuuden parantamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden onnistumisen lisäksi jäsenkuntakysynnän ja sitä kautta tuotettujen palvelujen vähenemistä vuodelle 2014 ennustetusta. Tuottavuus- (talousarviovuoden kehittämisohjelma) ja sopeuttamisohjelman mukaisesti: - 8.3.1 Jäsenkuntakysyntä vähenee edellisvuodesta vähentäen toimintavolyymia ja jäsenkuntalaskutusta Ulkokuntamyynti erityisesti yleisthoraxkirurgian osalta lisääntyy Toimintavolyymin pienenemisen myötä lisätyönä tehtyjen leikkausten määrä pienenee vähentäen lääkärien hoitotakuun henkilöstökuluja Hoitohenkilökunnan lyhytaikaisten sijaisten käyttöä voidaan vähentää ja vuodeosastojen sulkuja lisätä Sisäiset ostot HYKS:n muilta tulosyksiköiltä vähenevät (leikkaustoimenpiteet, polikliininen toiminta) Kalliiden toimenpiteiden kohdentaminen entistä tarkemmin niistä hyötyville potilaille vähentää toimenpide- ja tarvikekustannuksia. Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 8.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Tavoitteena on, että henkilöstöresurssien käyttö on tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimivaa. Sairaansijojen käytön seuranta on systemaattista ja niitä hyödynnetään joustavasti. Henkilöstön osaamista vahvistetaan. Henkilöstörakenteen tarkastelu: Henkilöstörakenteen muutostarve liittyy yksiköiden uudelleensijoittumiseen Tornisairaalan valmistuttua ja yksiköiden sijoittuessa uusille paikoilleen tornisairaalassa ja kol42 miosairaalassa. Vuoden 2015 aikana muuttojen jälkeen sydänkirurgian osasto toimii 26-paikkaisena ja vuodelle 2016 suunnitellaan step-down -yksikön käyttöönotto. Yleisthoraxkirurgian osaston sairaansijamäärä kohoaa 24:ään. sairaansijojen lisääntyminen vaatii henkilöstöresurssin tarkastelua ja toimintaa vastaavaa resurssien lisäystä sekä osaamisen vahvistamista. Henkilöstön osaaminen: Henkilöstömäärän ja osaamisen tulee vastata vaativaa erikoissairaanhoidon tasoa niin sydän- ja thoraxkirurgian kuin kardiologian ja keuhkosairauksien osalta. Sydän- ja keuhkosiirtotoiminta vaatii hyvin syvää erityisosaamista. Kardiologisen vuodeosaston siirtyessä Tornisairaalaan toiminta jakautuu kahteen kerrokseen. Henkilöstön osaamista vahvistetaan tarkkailun muuttuessa valvontatasoisten potilaiden hoitoyksiköksi. Keuhkosairauksien osastolle siirtyy osa kardiologian elektiivisestä toiminnasta. Henkilöstön koulutusta lisätään ja monipuolistetaan. Opetushoitajatoiminnan systemaattinen lisääminen ja kehittäminen osaamisen kriteerien laadinnassa ja arvioinnissa sekä koulutuksen systematisoinnissa on perusteltua. Henkilöstöresurssointi: Henkilöstöresurssia tarkastellaan muuttoihin liittyen yksiköiden kokojen ja toiminnan muuttuessa. Polikliininen toiminta lisääntyy ja toiminnan lisäystä varten on tarkasteltava henkilöstörakennetta ja henkilöstömäärää. Hoitajavastaanottojen määrä lisäys on perusteltua vastaamaan toiminnan vaatimaa tarvetta. Lisääntynyt toiminta vaatii lisää asianmukaista tilaa. Valvonnan henkilöstöresurssit on saatettava toimintaa vastaavalle asianmukaiselle tasolle. Varahenkilöstön määrän lisääminen jokaisessa yksikössä on perusteltua. Olemassa olevat sissi vakanssit ovat vahvistamassa normaalitoimintaa, eivät riitä vuosilomien ja koulutusten kattamiseen. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Henkilöstötavoitteissa on henkilöstön työkierron toteuttaminen linjojen sisällä ja tarvittaessa linjojen välillä vuodeosasto-, operatiivinen vuodeosasto- ja valvonta-akselilla. Järjestetään systemaattista koulutusta koulutussimulaatiota hyödyntäen. Lyhytaikaisten sijaisten määrän vähentäminen ja äkillisissä poissaoloissa henkilöstöresurssin joustava sijoittelu -toimintamallin hyödyntäminen. Hoitoisuustietojen hyödyntäminen resurssi ym. tarkastelussa. Tarvittavan henkilöstön perusteltu lisääminen toiminnan mukaisesti, alkaen määräaikaisista toimista. Henkilöstön osaamista vahvistetaan tarkkailun muuttuessa valvontatasoisten potilaiden hoitoyksiköksi sekä step-down yksikköä perustettaessa. Osaamisen kartoituksen aloittaminen ja osaamiskriteerien laatiminen osana opetushoitajien toimintaa. Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Tarkastellaan kriittisesti sijaisten tarvetta, seurataan sijaisten käyttöä. Pyritään sisäisin järjestelyin tukemaan toimintaa äkillisissä puutoksissa Sovittujen organisaatiomuutosten mukaisesti sydänkirurginen teho-osasto 21 henkilöstöineen ja sydänvalvomon henkilökunta siirtyvät v. 2015 Hyks Sydän- ja keuhkokeskukseen sekä toiminnallisten muutosblokkien toteutuessa lisääntyy lääkäreiden ja hoitajien määrä. Tornisairaalan paluumuuttojen yhteydessä keuhko-, nefro-, reuma- ja yleissisätautien yhteisosaston toiminta päättyy ja reumatologisia, nefrologisia sekä yleissisätautipotilaita hoitanut henkilöstö siirtyy kyseisten potilaiden hoidosta vastaaville muiden tulosyksiöiden osastoille. 43 Vuokratyövoiman käyttöä vähennetään, ja sitä käytetään vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaisesti vain hengityshalvausyksikössä. Vuoden 2014 aikana vuokratyötä on jonkin verran jouduttu käyttämään myös muilla vuodeosastoilla. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitovastuulla olevien potilaiden hoidosta leikkaustoimenpiteet sekä käytännössä kaikki keuhkosairauksien polikliininen hoito ja lisäksi kardiologian polikliininen hoito Jorvissa ja Peijaksessa toteutetaan muihin HYKS:n tulosyksiköihin kuuluvissa yksiköissä (sydän- ja keuhkokeskus ostaa sisäisesti nämä palvelut). Tästä syystä sydän- ja keuhkokeskus myy vuosisopimuksiin perustuen kyseisten potilaiden hoitoon liittyvät lääkäripalvelut niille yksiköille, joissa hoito toteutetaan. - Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikölle myydään leikkaussaleissa sekä Meilahden tehoosastolla tarvittavat sydän- ja thoraxkirurgipalvelut. Sisätautien ja kuntoutuksen keskukselle myydään Kardiologien sekä keuhkolääkärien palvelut Jorvissa ja Peijaksessa Tulehdussairauksien keskukselle myydään keuhkolääkäripalvelut Meilahdessa Lisäksi Sydän- ja keuhkokeskus myy keuhkolääkärien Meilahden päivystyspoliklinikalla tarvittavat päiväja päivystysaikaiset palvelut HYKS, Akuutille sekä HYKS Vatsakeskukselle sen endoskopiayksiköissään tarvitsemat keuhkosairauksien erikoislääkäripalvelut. Sydän- ja keuhkokeskus myös ostaa tarvitsemiaan lääkäri- ja muun henkilökunnan palveluja muilta HYKS:n tulosyksiköiltä. Merkittävimpinä Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -yksiköltä ostettavat anestesiapalvelut eri sydän- ja keuhkokeskuksen yksiköihin, HYKS, Akuutilta Jorvissa ja Peijaksessa ostettavat päivystysaikaiset lääkäripalvelut vuodeosastoille, Sisätautien- ja kuntoutuksen keskukselta ostettavat Meilahden päivystysaikaiset lääkäripalvelut vuodeosastoille, sisätautien erikoistuvien lääkärien palvelut, sekä sosiaalityöntekijöiden ja fysioterapeuttien palvelut vuodeosastopotilaille. Lisäksi ostetaan mm. keuhko-, nefro-, reuma- ja yleissisätautiosaston tarvitsemat nefrologi- ja reumatologipalvelut (Tornisairaalaan muuttoon saakka) sekä hyytymishäiriöyksikön ja sairaalahygieniayksikön palvelut. 44 9 HYKS NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 9.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Toimintaympäristössä merkittävimmät haasteet aiheutuvat väistötiloissa toimimisesta. Naistenklinikan viivästyminen ja tähän liittyvä epävarmuus aiheuttavat ongelmia esimerkiksi päivystyksen sekä synnytysja leikkaustoiminnan tehokkaassa järjestämisessä. Palvelujen tuottamistapa ei ole optimaalinen väistötilanteessa, ja mahdollinen reservi nykyisissä väistötiloissa on jokseenkin olematon. Uusi organisaatio astuu voimaan vuoden 2015 alusta, ja lapsivuodeosastolinjaan kohdistuvat toiminnan muutokset pyritään käynnistämään väistöistä huolimatta alkuvuoden 2015 aikana. Linjajohtaja ja alueesta vastaava ylihoitaja valmistelevat asiaa yhdessä lastenklinikan edustajien kanssa. Sikiölääketieteen yksikön johtajan valinta, yksikön toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen ovat vuoden 2015 tavoitteita. Yksikön tuottamaan palveluun kuuluvat sikiöseulonnat, vaativa sikiödiagnostiikka sekä erityistilanteiden vaatima hoito. Sikiön DNA:n perustuva non-invasiivinen diagnostiikka (NIPT) ja yli erikoisalojen toimiva hoidon koordinointi otetaan käyttöön alkuvuodesta ja työryhmätyöskentelynä kartoitetaan sikiöön kohdistuvien interventioiden käynnistämismahdollisuuksia. Erva-alueen ylittävää palvelujen tuotantoa pyritään kasvattamaan. Hoitotakuun näkökulmasta hedelmöityshoitojen saatavuus ja leikkausjonojen hallinta ovat haasteellisia. HUSin leikkaustoiminnan organisointi kokonaisuudessaan vaikuttaa suoraan leikkaussalitarpeeseen. Ikärakenteen muutos lisää vuosittaista leikkaustarvetta ja samaan aikaan hedelmöityshoitojen kysynnän kasvu asettaa kasvupaineita hormonipoliklinikalle. HYKSin organisaatiouudistukseen liittyvät työnjaolliset muutokset muuttavat osan aiemmin omasta palvelutuotannosta sisäisiksi ostopalveluksi (esim. vastasyntyneiden kotiinlähtötarkastukset ja sosiaalityö), joita tuottavat muut tulosyksiköt kuten LaNu ja SiSu. Omassa toiminnassa tapahtuvat keskeiset muutokset ovat prosessilähtöisen linjajaon käyttöönotto, Sikiölääketieteen yksikön (Fetomaternal Medical Center, FMC) käynnistyminen ja lapsivuodeosastojen toiminnan muutos potilashotellimaiseksi. Äitiys- ja naistentautien poliklinikat yhdistyvät. 9.2 PALVELUTAVOITTEET Synnytysten osalta potilasvolyymi on viimeisten vuosien aikana pysynyt kohtuullisen vakaana, vaikka aiemmat ennusteet antoivat odottaa selkeää synnyttäjämäärien kasvua HUS-alueella. Suuria volyymimuutoksia ei edelleenkään tapahdu, eikä päivystysasetuksen voimaantulo näytä muuttavan alueellista jakoa hyväksytyn Porvoon poikkeuslupapäätöksen jälkeen. HYKSin väistötilanne tosin näyttää hieman kasvattaneen Hyvinkään synnyttäjämäärää. Naistentautien potilasryhmistä kasvu kohdistuu 65–75vuotiaiden ryhmään, jossa palvelujen kysyntä kohdistuu laskeumien, pidätyskykyyn liittyvien ongelmien sekä erilaisten gynekologisten maligniteettien diagnosointiin ja hoitoon. Suurin toiminnallinen kasvu näyttää kuitenkin kohdistuvan hormonipoliklinikalle erilaisten lapsettomuushoitojen kysynnän kasvaessa ja kuormittaessa julkista terveyden huoltoa. Tulosyksikön näkökulmasta tärkeimpiä muutoksia ovat valtakunnallisiin suosituksiin perustuva vastasyntyneen metabolinen seula sekä äitien loppuraskauden streptokokkiseulonta (GBS-seulonta). Hoitotakuu laajenee kattamaan myös infektiopotilaiden (HIV, hepatiitti C) lapsettomuustutkimuksia ja – hoitoja, joiden osalta suositus esittää valtakunnallista keskittämistä. Myös hedelmöityshoidon yhteydessä tehtävään alkiodiagnostiikkaan suositus esittää valtakunnallista keskittämistä. 45 9.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien maksuosuuden kannalta ei ole tiedossa mitään suuria muutoksia vuodelle 2015. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 synnytysten hinnat nousivat selvästi ja nyt tulevalle vuodelle hintataso tippuu hieman. DRG-ryhmittelijässä tapahtuneet muutokset vaikuttavat suoraan tulonmuodostukseen. Synnytysten määrä näyttää vakaalta vuodesta toiseen eikä myöskään naistentautien palvelujen kysyntä näytä reagoivan kovin voimakkaasti demografiseen ikärakenteen muutokseen. Toisaalta julkisen palvelutarpeen kasvu nousu näkyy lisääntyvinä käynteinä esimerkiksi hormonipoliklinikalla. Palvelutarve kasvaa myös väestömäärän maltillisesti kasvaessa pääkaupunkiseudulla. HYKS Naistentautien ja synnytysten tuloyksikön jäsenkuntien maksuosuus on näin ollen kohtalaisen hyvin ennustettavissa vuodelle 2015. Vastasyntyneiden synnytyksen jälkeiseen hoitoon liittyvät kustannukset sekä sosiaalityön kustannukset kanavoituvat sisäisen laskutuksen kautta palvelujen hintoihin ja kuntien maksuosuuksiin. Sikiöseulonnan kehitys, vastasyntyneen metabolisen seulonnan käynnistyminen ja loppuraskauden streptokokkiseulonta lisäävät kustannuspainetta. Väistötilanne vaikeuttaa tarkoituksenmukaisten toiminnallisten muutosten toteuttamista sekä tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto TP 2013 TA 2014 TP 2013 TA 2014 0 0 ENN 2014 ENN 2014 63 667 95 112 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 TAE 2015 90 620 Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 74 286 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 16 334 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 0 0 223 0,0 % 0,0 % 223 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % 13 0,0 % 0,0 % 90 856 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 9.2.2 0 0 Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden maksajien osalta ei voida olettaa mitään dramaattisesti talousarviosta tai edellisestä vuodesta poikkeavaa. Ulkoisen laskutuksen määrää pyritään mahdollisuuksien rajoissa lisäämään ja tuomaan omaa erikoisaamista entistä paremmin esille. FMC:n käynnistyminen sekä hedelmöityshoitoja koskevat keskittämissuositukset voivat lisätä ulosmyyntiä, mutta muutokset ovat hitaita ja painottuvat parhaimmillaankin loppuvuoteen. 46 Tuotteet (kaikki maksajat) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu TP 2013 Tuotteet (kaikki maksajat) TP 2013 Oma palvelutuotanto 0 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto 0 Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ 0 *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit 9.2.3 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 64 915 97 041 TA 2014 0 ENN 2014 TAE 2015 93 246 76 497 16 749 0 0 229 229 13 93 489 Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Erityisvastuualuetason yhteistyö Vuoden 2015 aikana valmistaudutaan SOTE-alueen suunniteltuun laajenemiseen l. yhteistyötä Lahden ja Päijät-Hämeen shp:n kanssa tiivistetään. 9.3 TALOUS Tuleva vuosi tuo Naistentaudeille ja synnytyksille uudella tulosyksikkörakenteella uuden kustannusrakenteen. Sikiölääketieteen yksikön toiminta on vielä käynnistymisvaiheessa ja uusina kuluina vuodelle 2015 tulevat myös edistyneemmät sikiöseulonnan menetelmät, joiden kustannusvaikutus on yhteensä yli miljoonan euron luokkaa. Verrattuna vuoden 2014 NaSyn klinikkaryhmään, Naisten ja lastentautien tulosyksikön jakautuminen tuo hallinnollisia kustannuksia, sekä kirjanpidossa näkyviksi uusia asioita. Esimerkeiksi sopivat hyvin pediatrian vuosisopimuspalvelut lapsivuodeosastoille, tutkimuksen rahoitus ja muiden sairaanhoitopiirien hoidettavana olleiden potilaiden laskutus. Alkuvuodesta organisaatiouudistus sekä laskentatunnisteen muutos tuovat paljon lisää työtä, mikä realisoitunee myös piiloon jäävinä kustannuksina. Toiminnan kehityshankkeet joilla kuluja tasapainotetaan, esimerkiksi tarkoitus lyhentää vastasyntyneiden hoitojaksoja, alkavat tuottaa positiivisia tulosvaikutuksia vasta todennäköisesti hieman pidemmällä aikavälillä. Onkin todennäköistä, että alkuvuoden tunnusluvut eivät näytä kovinkaan hyviltä. Naistenklinikan remontti ja väistöt ovat merkittävässä osassa myös vuoden 2015 taloudessa. Kätilöopiston sisäilmaongelmat aiheuttavat haittaa toiminnalle ja lisäävät kustannuksia. Lopullinen korjaustarve ja sen vaikutus toimintaan ei vielä ole selvillä. Jorvin vuodeosastotornien, äitiyspoliklinikan sekä leikkaussalien kunto aiheuttavat myös riskin. Tulevaisuuden merkittäviä toiminnan siirtoja, kuten leikkaus- sekä päivystystoiminnan keskittämistä, ei päästä aloittamaan suunnitellusti. Tuottavuustavoitteeseen vaadittavat toimenpiteet sisältävät kohtalaisen suuria muutoksia osastotoiminnan uudelleen järjestämisen näkökulmasta. Potilashotellia muistuttavaan toimintaan siirtyminen lapsivuodeosastoilla auttaa sekä henkilöstö- että infrakulujen hallinnassa. Muutoinkin lapsivuodeosastojen toimintaa pyritään järjestämään uudelleen ja hoitojaksoja pyritään samaan lyhemmiksi. Tällä on joitakin 47 vaikutuksia hoitajien palkkakuluihin, erityisesti sijaistarpeen näkökulmasta. Lisääntyviä laboratoriokuluja pyritään kompensoimaan näytteenottojen tehokkaammalla järjestämisellä. Myös tarvikkeissa ja lääkekuluissa nähdään potentiaalia kulujen vähentämiselle. Kulukuri aiotaan pitää tiukkana niin sisäisten kuin ulkoistenkin kulujen osalta. Toiminnan kulurakenteen kannalta suuremmat muutokset jäävät kuitenkin paluumuuton jälkeiselle ajalle, jolloin leikkaus- ja päivystystoimintoja voidaan yhdistää tarkoituksenmukaisesti. 9.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 9.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Henkilöstöjohtamisessa noudatetaan HUSin strategiaa. Erikoislääkärikoulutuksen sekä erikoislääkärisijaisten rekrytointia systematisoidaan ja yhdenmukaistetaan. Johtamisessa lisätään jaetun johtajuuden elementtejä jalkautumalla yksiköihin ja kuulemalla nykyistä enemmän henkilökuntaa. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota väistötilanteessa. Tulosyksikön johto jalkautuu osastoille viikoittaisilla vierailuilla henkilöstön kuulemiseksi ja työoloihin tutustumiseksi. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Potilashotellia muistuttavan toiminnan käynnistämisellä ja toimintojen yhdistämisellä pyritään saavuttamaan henkilöstötavoitteet. Koulutukseen ja henkilökunnan osaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota vakiinnuttamalla esim. simulaatiokoulutus sekä mahdollistamalla laaja-alainen työkierto. Toimintaa kehitetään entistä enemmän näyttöön perustuvaksi ja esim. tutkimusklubi toiminta vakiinnutetaan. Työnkuvia laajennetaan hoitajavastaanottotoimintaa lisäämällä esim. polikliinisessä toiminnassa ns. rengasvastaanottotoiminta. Kehitetään vaihtoehtoisia ohjausmenetelmiä, kuten virtuaalinen synnytyssairaalaan tutustuminen, joka vapauttaa hoitajaresurssia muuhun hoitotyöhön. Päivittäisen resursoinnin mallin käyttöönottaminen mahdollistaa hoitajaresurssin entistä systemaattisemman liikuttelun. Toiminnassa haetaan synergiaetuja perustamalla sisäisin järjestelyin esim. kolposkopiapoliklinikka Kätilöopistolle. Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Henkilökunnan määrästä ei ole olemassa luotettavia vertailulukua. Hallinnollisesti siirtoja on tapahtunut reilusti ja nyt onkin ensimmäinen vuosi kun Naistentautien ja synnytysten tulosyksikkö toimii nykyisellä rakenteellaan. Tulevana vuonna tuottavuustavoitteeseen pääseminen edellyttää henkilöstön vähenemää sekä lääkäreiden että hoitohenkilökunnan sijaisten osalta. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot Selvästi merkittävin työpanoksen osto on Atekilta ostettavat anestesialääkärit naistentautien leikkaustoimintaa varten. Merkittävää on myös pediatrian erikoislääkäreiden palveluiden osto lapsivuodeosastoille. Merkittävää myyntiä on päivystävien gynekologien palvelu Atekille Jorvin sairaalassa, sekä Syöpäkeskukselle myytävä erikoislääkäri palvelu onkologisten syöpien hoitoa varten. 48 10 HYKS SYÖPÄKESKUS 10.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Syöpä on pääasiassa vanhempien ikäluokkien sairaus. HYKS sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärän kasvu on ennusteen mukaan huomattavasti nopeampaa yli 65-vuotiassa, mikä lisää syöpähoitojen kysyntää ja syöpäpotilaiden määrää merkittävästi myös v. 2014. Lähetekasvu on ollut 1-10/2014 syöpäkeskuksessa 8.9 %. Syöpähoitojen kysyntä tulee kuitenkin olemaan pelkästään tapausmääriin perustuvaa kasvua voimakkaampaa, koska uusia hoitomuotoja ja käyttöaiheita tulee lisää ja syöpään sairastuneet elävät pidempään. Viimeisen 18 kk aikana on tullut markkinoille peräti 12 uutta syöpälääkettä. Vuonna 2014 alusta laajentunut potilaiden valinnanvapaus on vaikuttanut syöpäkeskuksen toimintaan melko vähän, mutta valinnanvapauden tultua tutummaksi saattaa tällaisten hoitopaikkaa vaihtavien potilaiden osuus kasvaa lähivuosina. Todennäköisesti oman väestöpohjan potilaita ei hakeudu muualle hoitoon, sillä tällä hetkellä Syöpäkeskuksen hoito koetaan korkeatasoisena ja turvallisena. Syöpäkeskuksen toiminta alkoi 1.1.2014 ja 1.1.2015 alkaen Syöpäkeskukseen siirtyy operatiivisesta tulosyksiköstä rintarauhaskirurgia. Kaikki vakanssisiirtoihin liittyvät yt-menettelyn mukaiset kuulemiset on pidetty viikolla 46/2014. Lisäksi keuhkosyöpien onkologisen hoidon järjestämisestä HYKS alueella jatketaan neuvotteluja Sydän-keuhkokeskuksen kanssa. Suuresta toimintavolyymin kasvusta johtuen Syöpäkeskuksen muutosblokeista on osa hyväksytty vuoden 2015 talousarvioon mukaan uusina vakansseina. Alla pääkohdat uusista toiminnallisista muutoksista perusteluineen: Lapsuus- tai nuoruusiällä syövän sairastaneiden myöhäisseurantapoliklinikan perustaminen HYKS Syöpäkeskukseen (STM) Lapsuusiällä syöpää sairastavista potilaista noin 80 % paranee ja heistä arviolta kahdella kolmesta on merkittävä hoidon aiheuttama myöhäisvaikutus. STM asettaman selvitystyöryhmän ministeriölle 24.8.2012 jättämän raportin mukaan lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden hoitojen myöhäisvaikutusten seuranta ja koordinointi on ollut Suomessa järjestämättä. Jatkotehtävänä työryhmälle asetettiin, yhteistyössä Erva-alueiden toimijoiden kanssa, valmistella ehdotus myöhäisseurantapoliklinikoiden perustamisesta. HUS:n alueella on arviolta 1 500 lapsena tai nuorena syövän sairastanutta aikuista, jotka kuormittavat toistaiseksi koordinoimattomasti sekä erikoissairaanhoitoa että perusterveydenhuoltoa. HYKS Lasten ja nuorten sairauksien toimialan ja HYKS Syöpäkeskuksen esityksen perusteella HYKS Syöpäkeskukseen perustetaan 1.2.2015 alkaen näiden potilaiden HUS:n myöhäisseurantapoliklinikka. Toiminnan käynnistetään ja sitä ylläpidetään alkuun koordinaatiokeskustyyppisenä yhden uuden sairaanhoitajavakanssin turvin. Vakanssi on ollut osa Syöpäkeskuksen muutosblokkiesitystä. Sädehoidon henkilöstömitoitus Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut sädehoitokeskuksille ohjeet henkilöstömitoituksesta seuraavasti; yksi erikoislääkäri 250 potilasta kohti vuodessa, yksi sairaalafyysikko 400 potilasta kohti vuodessa. Lisäksi edellytetään erikoistekniikkojen laajaan käyttöön 1-2 vakanssia ja hoitohenkilökunnan (röntgenhoitajia) määrän lisäystä potilasmäärän kasvun suhteessa. STUK:n tekemässä tarkastuksessa 14.11.2013 velvoitettiin sairaalaa tarkastamaan lääkärien ja fyysikoiden määrät vastaamaan ohjeistuksen mukaisia vaatimuksia ja toimittamaan STUKille selvityksen toimenpiteistä 30.4.2014 mennessä. Toimenpiteitä suunniteltaessa oli otettava huomioon potilasmäärän tasainen kasvu, mikä lisää henkilökunnan tarvetta 4 % /vuosi. Toiminnallisena muutoksena vuonna 2015 sädehoito-osastolla aloittaa suunnitellusti uusi lääkäri ja fyysikko. 49 Uuden antikoagulaatiohoitovastaanoton (AK-klinikka) toiminnan käynnistäminen ja hyytymishäiriökonsultaatiotoiminnan turvaaminen HYKS Syöpäkeskuksen Hematologian klinikassa Hematologian klinikan alaisena toimivan hyytymishäiriöyksikön palvelujen kysyntä on jatkuvassa kasvussa, mm. päivystysaikaisten konsultaatioiden määrä kasvoi 55 %:lla vuodesta 2011 vuoteen 2013 ja lääkäreiden ylityötunnit lisääntyivät 20 %:lla vuodesta 2011 vuoteen 2012. Hyytymishäiriökonsultaatiopalvelutarpeen muutos johtuu mm. väestön ikääntymisen aiheuttamasta hyytymishäiriöiden riskin kasvusta, uusien antitromboottisten lääkkeiden lisääntyneestä kirjosta ongelmineen, syöpäsairauksien määrän kasvusta sekä entistä moniongelmaisten potilaiden mahdollisuuksista saada lääkkeellistä tai operatiivista hoitoa koko HUS alueella. Konsultaatiotarpeen lisääntyminen on havaittu selvästi jo kirurgian ja neurologian aloilla ja em. aloilta on esitetty kiinteämpää yhteistyötä Syöpäkeskuksen kanssa palveluntarpeen täyttämiseksi. Operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen asetti työryhmän, jossa kirurgian, anestesiologian ja hyytymishäiriöyksikön edustajat ovat suunnitelleet konsultaatiomahdollisuuksia ja erillisen antikoagulaatiohoitovastaanoton (AK-klinikka) perustamista hyytymishäiriöyksikön sisälle. AKklinikan tarkoituksena on palvella moniongelmaisten tukospotilaiden hoitoa ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Tämän tyyppinen toiminta on kansainvälisesti yleistä ja se vähentää vuoto- ja tukoskomplikaatioita ja siten hoidon kustannuksia. AK-klinikkatoiminnan tavoitteena on parantaa hoidon laatua, vähentää komplikaatioiden aiheuttamia kustannuksia ja kehittää suomalaista hyytymishäiriötoimintaa. Lisääntyneen konsultaatiotarpeen tyydyttämiseksi ja AK-klinikkatoiminnan käynnistämiseksi 1.2.2015 aloittaa AKlääkäri muutosblokkiesityksen mukaisesti. 10.2 PALVELUTAVOITTEET 10.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Syöpäkeskuksen vuoden 2105 talousarvio jäsenkuntien maksuosuuden osalta perustuu edellisen vuoden talousarvioon, jonka lisäksi siinä on huomioitu organisaatiomuutosten sekä suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Merkittävin jäsenkuntien maksuosuuteen vaikuttava muutos on rintarauhaskirurgian siirtyminen syöpäkeskukseen, jonka arvioidaan kasvattavan jäsenkuntien maksuosuutta n. 9,1 milj. eurolla ja lisäävän NordDRG-tuotteiden määrää n. 4.100:lla ja avohoitokäyntien määrää n. 8.400:lla. Toiminnan muutosten vaikutus huomioiden syöpäkeskuksen vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuus on euromääräisesti noin 4,5 % vuodelle 2014 ennustettua pienempi. Syynä tähän on se, että talousarvion laadinnassa ei ole huomioitu vuonna 2014 tapahtunutta kysynnän kasvusta johtunutta toiminnan volyymin kasvua, jonka ennakoidaan johtavan vuoden 2014 talousarvion ylittymiseen. Jäsenkuntien maksuosuuden pienenemisestä ja vuoden 2015 hinnanmuutoksista johtuen palvelutuotannon suunniteltu volyymi vuodelle 2015 onkin (organisaatiomuutokset huomioiden) NordDRG-tuotteiden osalta 1,6 % ja avohoitokäyntien osalta 7,5 % vuodelle 2014 ennakoitua pienempi. 50 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2013 TA 2014 ***) ENN 2014 (9kk) ***) TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 115 821 116 129 118 338 2,2 % 1,9 % 70 545 76 163 78 231 10,9 % 2,7 % 3,8 % 2,1 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 TP 2013 TA 2014 ***) ENN 2014 (9kk) ***) TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0 85 740 91 595 96 164 12,2 % 5,0 % 0,0 % 0,0 % Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet 68 591 73 674 78 124 13,9 % 6,0 % Avohoitokäynnit 17 150 17 921 18 040 5,2 % 0,7 % -26,9 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 0 297 391 286 -3,6 % 261 270 244 -6,6 % -9,6 % 36 121 42 18,0 % -65,3 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 4 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS Muu myynti jäsenkunnille **) 0 86 037 91 986 96 454 12,1 % 4,9 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ 0 86 037 91 986 96 454 12,1 % 4,9 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) ***) TA2014 ja Ennuste 2015 -tiedot ilman rintarauhaskirurgiaa 10.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Syöpäkeskus tuottaa palveluja jäsenkuntien lisäksi myös muille sairaanhoitopiireille ja muille maksajille. Palvelutuotannon laskutuksesta muille kuin jäsenkunnille tuotettujen palvelujen osuus vuoden 2015 talousarviossa on n. 8,0 %. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 TA 2014 ***) ENN 2014 (9kk) ***) TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 117 510 118 396 120 645 2,7 % 1,9 % 72 443 78 573 80 543 11,2 % 2,5 % 0,0 % -100,0 % Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät 13 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 0,0 % 0,0 % 4,2 % 2,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto TP 2013 TA 2014 ***) ENN 2014 (9kk) ***) TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0 93 040 98 303 104 527 12,3 % 6,3 % 0,0 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet 75 192 79 605 85 732 14,0 % 7,7 % Avohoitokäynnit 17 848 18 690 18 795 5,3 % 0,6 % 0,0 % -100,0 % Siirtoviivehoitopäivät 8 Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % -26,8 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 0 Hoitopalvelut muista sairaaloista 298 392 287 -3,6 % 262 271 245 -6,5 % -9,6 % 36 121 42 18,0 % -65,3 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ 0 93 338 100 4 0,0 % 0,0 % 0,0 % -96,0 % 98 795 104 818 12,3 % 6,1 % 8 0 0,0 % -100,0 % 0,0 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) Myynti muille maksajille Myynti erityisvastuualueelle 7 301 6 801 8 364 14,6 % 23,0 % 1 161 2 298 3 164 172,4 % 37,7 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) ***) TA2014 ja Ennuste 2014 ilman rintarauhaskirurgiaa 51 10.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö Yhteistyötä erityisvastuualueella jatketaan tiiviinä HUS strategian mukaisesti. Konkreettisina toimenpiteinä: Säännölliset yhteistoimintakokoukset kaksi kertaa/vuosi jatkuvat Ekstranetin kautta kaikki hoito-ohjeet saataville koko ERVA alueelle Toiminnan ja hoitoon pääsyn seuranta - yhteiset hoitolinjat ja hoito-ohjeet - konsultaatiotoiminta harvinaisissa syövissä ja kalliiden lääkkeiden käytön osalta - kliinisen ryhmän suositukset kalliista lääkkeistä tiedotetaan koko ERVA alueelle - tuetaan mahdollisuuksien mukaan Carean ja Eksoten henkilöstövajetta ml. rintakirurgit Jatketaan uudistettua opetusohjelmaa erikoistuville lääkäreille huomioiden keskussairaaloissa palvelua suorittavat 10.3 TALOUS Syöpäkeskuksen vuoden 2015 talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut edellisen vuoden talousarvio. Talousarviota laadittaessa on huomioitu ennakoitujen palkkojen sopimuskorotusten sekä muiden kustannustason muutosten vaikutukset sekä organisaatiomuutosten ja toiminnallisten muutosten vaikutukset. Merkittävin näistä muutoksista on rintarauhaskirurgian siirtyminen syöpäkeskukseen vuoden 2015 alusta. Tämän arvioidaan lisäävän sekä toimintatuottoja, että -kuluja n. 10 milj. eurolla. Talousarvioon on lisäksi sisällytetty tuottavuusvaade, joka on 1,5 % yksikön ulkoisista kuluista (0,31 milj. euroa). Vuonna 2014 Syöpäkeskuksen palvelujen kysyntä, erityisesti jäsenkuntien osalta, on kasvanut merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna, ja tästä johtuva toimintavolyymin kasvu sekä harvinaisten, erittäin kallista lääkehoitoa saavien hematologisten potilaiden määrän lisääntyminen johtaakin arvion mukaan vuoden 2014 talousarvion ylittymiseen toimintatuottojen osalta n. 5,2 % ja kulujen osalta n. 5,4 %. Koska vuoden 2015 talousarvion laadinnassa ei ole huomioitu vuoden 2014 kysynnän kasvusta johtunutta toiminnan volyymin kasvua eikä erityisen kalliiden potilaiden määrän lisääntymistä, on vuoden 2015 talousarvioon sisältyvä todellinen sopeutus- ja tuottavuusvaade huomattavasti yllä esitettyä 0,31 milj. euroa suurempi. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä muusta sopeutuksesta johtuen talousarvion toimintatuotot ovatkin n. 3,2 milj. euroa ja kulut n. 2,0 milj. euroa pienemmät kuin mitä vuoden 2014 toimintavolyymin ylläpito kustannustason- ja muut suunnitellut muutokset huomioiden edellyttäisi. Talousarvion toteutuminen suunnitellusti edellyttääkin tuottavuuden parantamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden onnistumisen lisäksi jäsenkuntakysynnän ja sitä kautta tuotettujen palvelujen vähenemistä vuodelle 2014 ennustetusta. Tuottavuus- (talousarviovuoden kehittämisohjelma) ja sopeuttamisohjelman mukaisesti: - Jäsenkuntakysyntä vähenee edellisvuodesta vähentäen toimintavolyymia ja jäsenkuntalaskutusta Ulkokuntamyynti lisääntyy Toimintavolyymin pienenemisen myötä sisäiset ostot HYKS:n muilta tulosyksiköiltä vähenevät (polikliininen toiminta, lääkehoidot) Vuodeosastotoiminnan tehostaminen (yksi vuodeosasto muutettu viikko-osastoksi 19.10.2014) tuo säästöjä henkilöstökulujen osalta. Suun kautta otettavien syöpälääkkeiden anto sairaalan kautta vähenee Lääkekulujen kasvun hillitsemiseksi uudet syöpälääkkeet otetaan käyttöön hallitusti ja tarkkojen hoito-ohjeiden sekä indikaatioiden mukaisesti. 52 10.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 10.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Tavoitteena osaava ja motivoitunut henkilöstö: Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi: Syöpäkeskuksen vetovoimaisuus säilyy yhtä myönteisenä rekrytoinnin suhteen niin lääkäri- kuin hoitohenkilökunnan puolella. Yhteistyö oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa jatkuu tiiviinä ja opiskelijoiden antamat CLES- tulokset Syöpäkeskuksessa säilyvät hyvinä. Henkilöstön riittävyydestä huolehditaan myös potilasmäärän kasvaessa. Uudistava, osallistava johtajuus ja organisaatio: Esimieskoulutuksiin osallistuminen: EVA I, EVAII ja muut sisäiset –ja ulkoiset koulutukset, kuten esimiesinfoiltapäivät ja palvelussuhdekoulutuspäivät. Jokainen johtaja ja esimies on velvollinen osallistumaan jatkuvaan koulutukseen ja oman toimintansa säännölliseen arviointiin. Johtaminen on vuorovaikutuksellista, reilua ja selkeää. Johtaminen on kustannustietoista ja korostuu muutoksissa optimaalisen henkilöstön määrän resursoinnissa, tehokkaiden prosessien kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa. Esimiehet näkyvät työyksiköissä, mm. osallistuvat yksiköiden yhteistoimintakokouksiin ja tarvittaessa osastokokouksiin ja muihin henkilöstön yhteisiin tilaisuuksiin. Henkilöstön osaaminen: Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja henkilöstö osallistuu aktiivisesti koulutuksiin, koska mm. syöpätaudit on yksi nopeimmin kehittyvistä lääketieteen aloista. Kaikkien ammattiryhmien koulutuksiin osallistumisesta huolehditaan. Uusien työntekijöiden perehdytykseen kiinnitetään huomiota ja työhön opastusta kehitetään. Henkilöstön täydennyskoulutus: Syöpäkeskus on maailmanlaajuisesti korkeatasoinen yksikkö, on saavuttanut Comprehensive Cancer Center -statuksen ja tämä jo edellyttää henkilökunnan suunnitelmallista osaamisen ylläpitoa. Syöpäkeskus on yksi keskuksista, joka lähtee hakemaan myös magneettisairaalastatusta ja myös tämä edellyttää henkilöstön korkeatasoista osaamista ja kouluttautumista kaikilla tasoilla. Työhyvinvointi ja työsuojelu: Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain ja niitä parannetaan suunnitelmallisesti. Suunnitelma perustuu TOB 2014 perusteella nimettyihin kehittämiskohteisiin Henkilöstön työolosuhteista ja -suojelusta ja työkyvystä huolehditaan ja tavoitteena pidetään sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi: Henkilöstön optimaalinen resursointi eri yksiköiden välillä, mm. hoitohenkilöstön joustava liikuteltavuus, käyttäen päivittäisen resursoinnin= PRM- mallia lyhyissä sijaisuus tarpeissa äkillisten poissaolojen vuoksi. Hoitajavastaanottotoiminnan aktiivinen ylläpitäminen ja mahdollinen laajentaminen. 53 HUS Totalin, Cressidan ja Rafaela -tietojen hyödyntäminen optimaalisen henkilöstöresursoinnin saavuttamiseksi. Tiivis yhteistyö oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa takaavat myös riittävät henkilöstöresurssit tulevaisuudessa, mm. myönteinen suhtautuminen opiskelijoihin ja opiskelijat määrät Syöpäkeskuksessa pysyvät ainakin nykyisen kaltaisina. Henkilöstön osaaminen ja täydennyskoulutus: Henkilöstön kouluttaminen erityistaitoja vaativiin tehtäviin. Syöpäkeskuksen jokaisessa yksikössä on kattava perehdytysohjelma Syöpäkeskuksessa järjestetään mm. oma, kohdennettu uuden työntekijän perehdytysiltapäivä tammikuussa ja kesäkuussa 2015. Kokopäiväiset syöpäinfopäivät sairaanhoitajaopiskelijoille jatkuvat joka vuosi. Formaalisen syöpäsairaanhoitajakoulutuksen aloittaminen Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa v. 2014 Uudistava, osallistava johtajuus ja organisaatio: Vuosittainen kehityskeskustelu esimiehen kanssa. Henkilöstöinfot muutoksista (uudisrakentamiseen ja organisaatioon liittyvät muutokset). Työhyvinvointi ja työsuojelu: HUS Riskit, Haipro, työkyvyntukiohjelma ovat aktiivi sessa käytössä TOB 2014 tulosten hyödyntäminen kehittämiskohteiden valitsemisessa. Syöpäkeskuksessa toimii aktiivisesti yhdistetty työhyvinvointi/virkistysryhmä 2015. Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Talousarvion henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet perustuvat arvioon syöpäkeskukseen siirtyvän henkilökunnan määrästä ja -työvuosista. Talousarvioluvuissa on lisäksi huomioitu tuottavuus- ja sopeuttamisohjelman mukaisten tavoitteiden (lisä- ja ylitöiden vähentäminen) vaikutukset henkilötyövuosien määrään. Henkilötyövuosiin ja -määriin sisältyy toiminnallisiin muutoksiin liittyvät Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistaman myöhäisseurantapoliklinikan käynnistäminen lapsena – ja nuorena syöpään sairastuneille v.2015. Tähän toimintaan perustetaan erikoislääkärin virka ja sairaanhoitajan toimi. Tämän lisäksi STUK:n vaatima henkilöstömitoitus tulee olla standardien mukainen eli tähän tarkoitukseen perustetaan erikoislääkärin virkoja v.2015. Tämän lisäksi organisaatiomuutokseen liittyen, syöpäkeskus sai oman, kokopäiväisen kliinisen asiantuntijan. Sen sijaan kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi oman henkilökunnan tehokas käyttö päivittäistä resursointia käyttäen (PRM). Tämä vähentää ulkopuolisten keikkalaisten ja sisäisten sijaisten käyttöä. Tämän lisäksi lisä- ja ylitöiden merkittävään vähenemiseen vaikuttaa työaikapankin aktiivinen käyttö, jolloin kertyneet lisä- ja ylityöt annetaan aikana, eikä rahana. Rintarauhaskirurgian siirtyminen syöpäkeskukseen lisää henkilömäärää n. 40 ja henkilötyövuosia n. 31,5 verrattuna vuoden 2014 ennusteeseen. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot Syöpäkeskuksen hoitovastuulla olevien potilaiden hoidosta rintarauhaskirurgian leikkaustoimenpiteet sekä hematologian polikliininen hoito ja lisäksi vuodeosastohoito Peijaksessa toteutetaan muihin 54 HYKS:n tulosyksiköihin kuuluvissa yksiköissä (syöpäkeskus ostaa sisäisesti nämä palvelut). Tästä syystä syöpäkeskus myy vuosisopimuksiin perustuen kyseisten potilaiden hoitoon liittyvät lääkäripalvelut niille yksiköille, joissa hoito toteutetaan. - Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikölle myydään leikkaussaleissa tarvittavat rintarauhaskirurgien palvelut. - Tulehdussairauksien keskukselle myydään hematologipalvelut Meilahdessa - Sisätautien ja kuntoutuksen keskukselle myydään hematologipalvelut Peijaksessa Lisäksi syöpäkeskus myy hyytymishäiriöyksikön palveluita muille HYKS:n tulosyksiköille sekä onkologipalveluita HYKS:n yksiköille ja lisäksi Hyvinkään sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueille. Syöpäkeskus myös ostaa tarvitsemiaan lääkäri- ja muun henkilökunnan palveluja muilta HYKS:n tulosyksiköiltä. Merkittävimpinä ovat Naistentautien ja synnytysten keskukselta ostettavat gynekologipalvelut, Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -yksiköltä ostettavat anestesiapalvelut, Sisätautien- ja kuntoutuksen keskukselta ostettavat Meilahden päivystysaikaiset lääkäripalvelut ja sisätautien erikoistuvien lääkärien palvelut hematologian vuodeosastolle sekä sosiaalityöntekijöiden ja fysioterapeuttien palvelut vuodeosastopotilaille sekä Tulehdussairauksien keskukselta ostettavat sairaalahygieniayksikön palvelut. 55 11 HYKS TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA 11.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Tukielinkirurgian linjan (ortopedia ja traumatologia, käsikirurgia) kiireettömän hoidon kysyntä on ollut tasaisessa, mutta maltillisessa kasvussa viimeisten vuosien aikana (muutos n. +10 % vuosina 2009 2014). Mikäli linjan erikoisaloihin liittyvässä tai niitä sivuavassa toiminnassa ei HUS-tasolla tapahdu merkittäviä muutoksia vuonna 2015, ei linjan toiminnassa ole odotettavissa historiallisesta kasvusta poikkeavia muutoksia. Mahdolliset muutokset HUS-tason kiireettömän hoidon toiminnoissa (esim. keskittäminen Hykssairaaloihin) - erityisesti raskaan kirurgian alueilla - saattavat kuitenkin oleellisesti muuttaa resurssitarvetta ja potilaiden hoitoon pääsyn ennustetta myös Hyksissä. Linjaan kuuluvien erikoisalojen kiireettömän hoidon kysynnän ja toiminnan sisällössä on havaittu muutostrendi viimeisten kahden vuoden aikana, sillä erityisesti ortopedis-traumatologisten lyhyt- ja päiväkirurgisten hoitojen kysyntä on laskenut merkittävästi. Yhtäaikaisesti on ns. raskaamman kirurgian osuus kysynnästä kasvanut (mm. spinaalikirurgia ja tekonivelkirurgia). Tämän seurauksena on mahdollista, että hoitojaksojen pituudet tulevat kasvamaan ja hoitojen toteuttamiseen tarvittavaa leikkaussaliaikaa ja sairaansijakapasiteettia joudutaan allokoimaan toimintaan suhteellisesti enemmän kuin lukumäärissä tapahtuvien muutosten perusteella on ennakoitavissa. Ortopedian ja traumatologian erikoisalalla on lisäksi mahdollista että em. kehitys johtaa paikallisiin järjestelytarpeisiin päiväkirurgisten ja ns. isojen leikkaussalien välillä. Linjan erikoisalojen kiireettömän leikkaushoidon indikaatiot ovat pitkälti vakiintuneet eikä niissä ole odotettavissa merkittäviä toimintaan tai sen volyymin vaikuttavia nopeita muutoksia. Linjalla jatketaan aiemmin aloitettua suurten potilasryhmien lähetteiden strukturoinnin kehittämistä. Tämän seurauksena on odotettavissa, että yhä suuremmalle osalle potilaista voidaan jatkossa antaa oikeat hoito-ohjeet tai ohjata heidän jatkotutkimuksensa asianmukaiselle erikoisalalle yksinomaan lähetetietojen perusteella. Täten on odotettavissa, että tarve avohoitona suoritettaville ensikäynneille ei kasva samassa suhteessa kuin lähetteiden absoluuttinen määrä. Päivystystoiminta Tukielinkirurgialla kattaa operatiivisen toiminnan osalta Hyksin kysynnän, jonka lisäksi Töölön yksikkö on vastannut vaikeimpien traumahoitojen toteuttamisesta HUS:ssa ja osin myös valtakunnan tasolla. Päivystyksellisen hoidon kysyntä on pysynyt vuosien ajan lukumäärältään vakiintuneena, mutta päivystysleikkaustoiminnan edellyttämä aikaresurssi (leikkaussaliaika) on päivystyspotilaiden lukumäärän vakiintumisesta huolimatta ollut vähäisessä kasvussa. Merkittävin tähän vaikuttanut tekijä on hoitomenetelmien tekninen kehittyminen, joka usein johtaa toimenpideaikojen kasvamiseen. Reisiluun yläosan murtuman saaneiden potilaiden leikkaukseen pääsyn odotusaika on osassa Hyksin yksiköitä kansainvälisesti arvioituna ja lääketieteellisen nykytietämyksen perusteella liian pitkä. Tämän toiminnan saattaminen asianmukaiselle tasolle edellyttää päivystyksellisen leikkaustoiminnan lisäämistä erityisesti ilta-aikaan. Muutoksen toteuttaminen edellyttää ensisijaisesti leikkaussalihenkilöstön työvuorojärjestelyitä mm. Töölön yksikössä. Päivystystoimintaan ja sen resursointiin oleellisesti vaikuttava seikka on 1.1.2015 voimaan astuvan asetuksen konkreettinen toteutus HUS:ssa. Hyksin päivystyksellinen toiminta ortopediassa ja traumatologiassa sekä käsikirurgiassa nojaa kolmen yksikön tasapainotettuun toimintaan. Merkittävin osa toiminnasta on keskitetty Töölön yksikköön, mutta Peijaksen ja Jorvin yksiköiden toiminta on huomattava ja yhtä suuri molemmissa. Muutokset Hyksin sisällä em. sairaaloiden päivystystoiminnan jakautumisessa, esim. asetuksen edellyttämänä, johtaa muutostarpeisiin, jotka edellyttävät resurssien tasapainotusta muutoksen kohteina olevien sairaaloiden välillä. Muiden HUS-sairaaloiden päivystystoiminnan keskittäminen Hyksin yksiköihin osittain tai kokonaan edellyttää vastaavassa mittasuhteessa kokonaisvaltaista resursointien uudelleen arviointia sairaaloiden välillä. Plastiikkakirurgian haasteena on yli tuhannen potilaan leikkausjono ja lisätöistä huolimatta riittämätön tuotantokapasiteetti jonojen purkamiseksi. Plastiikkakirurgian leikkaussalissa on kosteuden aiheuttamia 56 sisäilmaongelmia, joiden selvitykset ovat kesken. Hoitotakuussa pysyminen vaarantuu, mikäli leikkaussalia joudutaan korjaamaan kesken vuoden. Vuoden 2015 aikana Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö siirtyy kokonaan paperittomaan toimintamalliin. Pilottihanke toteutetaan tammi-maaliskuussa Töölön sairaalassa ja toimintamalli laajennetaan vuoden kuluessa koko tulosyksikköön. Kokonaan sähköinen toiminta sujuvoittaa toimintaa ja lisää tulosyksikön tuottavuutta. Samalla vapautuu Töölön sairaalasta 250 neliömetriä arkistotilaa, joka voidaan ottaa tuotantokäyttöön ja siten vähentää tilanpuutteesta aiheutuvaa lisätyön tarvetta. Kansallinen palovammakeskus aloittaa toimintansa Jorvin sairaalassa viimeistään vuoden 2016 alussa. Palovammatehon ja Jorvin sairaalan teho-osaston liittäminen yhteen tuo säästöjä henkilöstökuluissa. Palovammahoidolle on ominaista suuri vaihtelu potilaiden määrissä. Kymmenen prosentin alikäyttö merkitsee työvoimakustannuksissa n. 500 000 euroa vuodessa ja käyttöasteen tasaaminen yhdessä vatsakeskuksen kanssa on erittäin tärkeää. 11.1.1 Keskeiset budjettioletukset Tuottavuuden parantamiseksi Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikölle on asetettu 1,70 %, mikä merkitsee 839 tuhannen euron ulkoisten kulujen vähentämistarvetta. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on täten kustannusten oletettua nousua pienempi. Henkilöstökulut ja palkkojen sopimuskorotukset sekä muut ulkoiset toimintakulut Henkilöstökustannusten arvioitu muutos vuodesta 2014 vuoteen 2015 on palkat 1 % ja henkilöstösivukuluprosentteina on käytetty 23,5 % (varhaiseläkemaksujen kanssa 24,18 %). Tuottavuusvaateen takia Tukielin- ja plastiikkakirurgian henkilöstökulujen talousarvio on vain 0,3 prosenttia korkeampi kuin laskennallinen toteuma 2014. Muiden ulkoisten toimintakulujen arvioitu muutos on yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan palvelujen ostoissa 1,5 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa 0,4 %. Vuodelle 2015 budjetoidut ostot liikelaitoksilta, sekä muilta tulosyksiköiltä että tulosalueilta ovat samalla tasolla kuin vuoden 2014 laskennallinen toteuma. Kustannustason muutos huomioon ottaen budjetti on lähtökohtaisesti pieni ja vaatii tulosyksiköltä palvelujen ja tuotannon huolellista suunnittelua Tukielin- ja plastiikkakirurgian budjetin taustaoletukset ja toiminnan volyymi - Budjettioletuksena on, että palvelujen kysyntä on keskimääräisen vuoden tasolla. Toimintavolyymi on lähes vuoden 2014 tasolla. Tuottavuus paranee Muille maksajille kuten vakuutusyhtiölle myytävät palvelut toteutuvat hieman suurempina kuin vuonna 2014 Hoidon saatavuus saavutetaan virka-aikaista työtä tehostamalla Yhteisten jaettujen yksiköiden kulut ja tulot toteutuvat arviointien mukaisesti Tiedossamme olevat epävarmuustekijät Nykyisten käytettävissä olevien kiinteistöjen huono kunto ja tulossa olevat korjaukset muodostavat todellisen toiminnallisen ja taloudellisen uhan, jotta kaikki palvelutavoitteet saavutetaan sekä pysytään hoidon saatavuuden lain määräämissä puitteissa. Plastiikkakirurgian leikkaussalin kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelman mahdollisesti aiheuttama tuotannon katkos pyritään ennakoimaan varaamalla väistötilat yksityissairaalasta. Myös Jorvin leikkaussalin vuodelle 2015 suunniteltu korjausrakentaminen saattaa vähentää tuotantoa. Palvelujen oikea hinnoittelu toimintaprofiilin ja kustannusrakenteen muuttuessa ja hoitoprosesseja uudistettaessa muodostaa suuren haasteen ja epävarmuustekijän. Erilaiset talviolosuhteet aiheuttavat vuosit- 57 tain suuriakin muutoksia tapaturmapalvelujen tarpeessa sekä hoitoprosesseja kehitetään jatkuvasti eikä hinnoitteluvaiheessa ole tiedossa tai mahdollista ennakoida kaikkia muutoksia täysimääräisesti. Valtion yliopistotasoisen terveyden ja tutkimuksen rahoituksen pieneminen asettaa haasteen yliopistosairaalatasoisen korkeatasoisen tutkimuksen kehittämiselle ja ylläpitämiselle. Osin tätä voidaan kompensoida kuntayhtymän omalla tutkimusrahoituksella. 11.2 PALVELUTAVOITTEET Tukielinkirurgian linjan lähtökohtaisena tavoitteena vuonna 2015 on toteuttaa kysynnän mukaiset kiireettömät hoidot lain edellyttämässä ajassa nykyisiä resursseja mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen ja pääosin omana toimintana. Osassa toimintoja turvaudutaan tarpeen mukaan ajoittaisiin lisätöihin, joilla taataan että kaikki toiminnan alueet (hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen ja hoidon toteuttaminen) toteutuvat lain edellyttämässä määräajassa. Päivystystoiminnassa pyritään edelleen nopeuttamaan leikkaushoitoa odottavien potilaiden hoitoon pääsyä mm. pyrkimällä aikaisempaa joustavampaan toimintaan. Plastiikkakirurgian osalta pyrimme toimintavuoden aikana tekemään yksityiskohtaisen suunnitelman leikkausjonojen purkamiseksi. Perusterveydenhuollon toiminnan tukemiseksi ja lähetemäärien hillitsemiseksi tulemme perustamaan kumppanuuslääkärien virkoja. Kumppanuuslääkärit toimivat 60 % työajasta perusterveydenhuollossa ja 40 % Hyksin klinikoissa. Kumppanuuslääkärit ovat avainryhmä terveydenhuollon integroitujen palveluketjujen toimivuuden kannalta. Tämän toiminnan avulla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja vähennetään merkittävästi lähetemäärää erikoissairaanhoitoon. Kumppanuustoiminta kohdistuu ortopediaan, käsikirurgiaan, plastiikkakirurgiaan, haavahoitoon ja geriatriseen osaamiseen. Hoitoketjuyhteistyötä teemme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa lonkkamurtumapotilaiden hoidon optimoimiseksi, haavakeskuksen vahvistamiseksi ja selkäkeskuksen toiminnan käynnistämiseksi. Jäsenkuntien maksuosuuden mukainen palvelutuotannon määrä on v. 2015 yhteensä 120 155 tuotetta, joka on 92 % koko tulosyksikön palvelutuotannon lukumäärästä. Myös palvelusetelit otetaan pienessä määrin käyttöön etenkin plastiikkakirurgiassa. Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön vuoden 2015 muiden maksajien palvelutuotannon osuus on noin 8 %, noin 4 600 nordDRG-tuotetta ja noin 6 000 avohoitokäyntiä. Palvelutuotanto Hyksin kliiniset palveluille on vähäistä. Tukielinkirurgian klinikasta siirtyi Jorvin ja Peijaksen sairaalassa tehtyjä päivystyskäyntejä Akuuttiin yli 3 miljoonan euron edestä. Hammas- suu- ja leukasairauksien hoitoa siirtyi Pään ja Kaulan keskukseen noin 13 miljoonalla eurolla. Fysiatria ja Fysioterapian että sosiaalityö siirtyi Sisätauti ja Kuntoutuksen keskukseen 7 miljoonalla eurolla. Palovammaosaston henkilökunta siirtyi Leikkaus-, anestesia ja tehohoidon tulosyksikköön. 58 11.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS *) Sisältää ryhmän Luokittelematon TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 43 567 76 548 TP 2013 0 TA 2014 0 0 0 0 0 ENN 2014 TAE 2015 118 420 105 299 13 121 1 587 1 587 120 007 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 11.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu TP 2013 Tuotteet (kaikki maksajat) Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit TP 2013 0 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 48 162 82 230 TA 2014 0 ENN 2014 TAE 2015 136 337 121 981 14 356 0 0 1 864 1 864 0 0 138 201 59 11.2.3 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa. 11.3 TALOUS Tukielin- ja plastiikkakirurgian talousarvion toimintatuotot ovat yhteensä 170,1 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista noin 71 % muodostuu jäsenkunnilta saatavista palveluista. Sairaanhoidollisten palvelujen myynti muille sairaanhoitopiireille ja maksajille muodostaa tulopohjasta n. 11 % ja muille HYKS-alueen tulosyksiköille myytävät palvelut noin 14 %. Lisäksi tuottoja saadaan asiakasmaksuista ja opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön talousarvion toimintakulut ovat 169,6 miljoonaa euroa ja poistot 300 tuhatta euroa. Talousarvion toimintakuluissa ulkoisia toimintakuluja on vähennetty 839 tuhannella eurolla (-1,7 %), joka perustuu tulosyksikölle asetettuun tuottavuustavoitteeseen. Tavoitteena on vähentää reilusti lisätyön kustannuksia vuodesta 2014. Talousarvion toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on yli 25 % ja ostot liikelaitoksilta sekä muilta sisäisiltä palvelutuottajilta muodostavat noin 71 % toimintakuluista. Merkittävä osa palkkabudjetin vähennyksestä kohdistuu lisätöihin, joihin varataan budjetissa noin 35 % vuoden 2014 toteutuneista lisätyön henkilöstökuluista. Lisätöiden vähentämiseksi vuonna 2015 tehdään merkittävästi aiempaa vähemmän lisätöitä käsikirurgiassa. Poliklinikan lisätöitä vähennetään kokeilemalla työajan liukumaa klo 8.00 – 18.00 sekä parantamalla virtausnopeutta, niin että yksi lääkäri toimii samanaikaisesti kahdessa vastanottohuoneessa Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön talousarvio päättyy 195 tuhatta euroa ylijäämäiseksi. 11.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 11.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet - Muutosjohtaminen ja lähiesimiestyön tukeminen Toiminnan mukainen henkilöstörakenne ja -mitoitus Osaava ja sitoutunut henkilöstö Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen toimintojen suunnittelussa Avoin, keskusteleva työyhteisö Vuoden 2015 aikana muutosjohtamista tarvitaan uuden organisaatiomallin mukaisen toiminnan ja käytäntöjen jalkauttamiseen. Myös erikoisalojen sijoittuminen eri kiinteistöihin edellyttää hyvää suunnittelua ja vahvaa muutosjohtajuutta. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen valmistuminen ja palovammakeskuksen siirtyminen Töölön sairaalasta Jorviin vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, joka on aloitettu jo vuonna 2014. Toimintatapojen yhteensovittaminen, henkilöstön koulutus ja potilaiden hyvän hoidon turvaaminen vaatii yhteistyötä eri ammattiryhmien ja tulosyksiköiden välillä. Elektiivisen gastokirurgian siirtyminen Peijaksen sairaalasta Meilahteen ja gastrokirurgian päivystyspotilaiden hoidon turvaaminen Peijaksessa edellyttää henkilöstön uudelleen sijoittelua ja yhteistyötä henkilökunnan perehdytyksen ja koulutuksen järjestämiseksi. Meilahden paluumuuttoon liittyy urologian osaston 132 muutto Peijaksen sairaalasta takaisin Meilahden sairaalaan. 60 Tavoitteena on myös henkilöstömitoituksen arvioinnin parantaminen osallistumalla henkilöstömitoitustyökalujen kehittämiseen ja mahdolliseen pilotointiin. Traumasairaalan suunnitteluun osallistuminen on aktiivista ja henkilöstön osallistuminen huomioidaan suunnittelun eri vaiheissa. Toimijat ovat mukana myös Peijaksen sairaalan Monipoliklinikan tilojen laajennuksen ja toiminnan suunnittelussa. Hyvä tiedottaminen, avoin johtamiskulttuuri, osaamisen turvaaminen ja henkilökunnan osallistuminen uuden tulosyksikön toiminnan kehittämiseen turvaavat henkilöstön pysyvyyttä ja tulosyksikön vetovoimaisuutta. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Tutkimus ja opetus: - Esimiehet osallistuvat HUS:n järjestämiin johtamiskoulutuksiin (mm. EVA I ja II, lähi- ja keskijohdon koulutukset) Esimiehille ja työyksiköille tarjotaan mahdollisuutta työnohjaukseen Ulkoinen ja sisäinen koulutus sekä tulosyksikön oma täydennyskoulutus vahvistaa koko henkilöstön osaamista Työkierron mahdollistaminen Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen Taitava kirurginen hoitaja koulutuksen jatkaminen ja sisällön kehittäminen Syventävän perehdytyksen lisääminen Uusien opetus- ja ohjausmenetelmien kehittäminen opiskelijaohjauksessa Joustavat työaikajärjestelyt Työhyvinvointiohjelman hyödyntäminen. Yhteistyö työterveyshuollon ja työsuojelun toimijoiden kanssa Säännölliset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet tulosyksikön toiminnasta ja johdon jalkautuminen yksiköihin Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Hoitohenkilökunnan vuokratyövoiman käytöstä luovutaan. Tätä edesauttaa ns. lainavuoromallin kehittäminen työyksiköiden välillä ja kiertävän varahenkilöstön (Peijaksen sairaala) käyttö. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot Sisäistä henkilötyöpanosta ostetaan vuonna 2015 yli 6 miljoonan euron edestä. Suurin ostettava työpanos on palovammaosaston henkilökunta noin 1,9 miljoonalla eurolla sekä anestesialääkärien työpanokset poliklinikoille ja vuodeosastoille. Lisäksi ostetaan Sisätauti ja kuntoutuksen keskukselta fysioterapia ja sosiaalityön henkilöstötyöpanos. Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö myy 9,6 miljoonan euron edestä lääkärityöpanosta muille tulosyksiköille. Eniten työpanosta myydään leikkaussaleihin, tehoosastoille sekä päivystysalueelle. Opetus ja tutkimus Opetus ja tutkimuslinjan tavoitteena on parantaa lääkäreiden koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia. Tukielin ja plastiikkakirurgiaan perustetaan tutkimuspoliklinikka, jota koordinoi tutkimushoitaja. Tutkimukseen hankitaan asianmukaiset tutkimusvälineet. Opetukselle ja tutkimukselle perustetaan viestintäkanavat. Opetustiloja parannetaan sisustamalla ne yhteiseen käyttöön. 61 12 HYKS TULEHDUSKESKUS 12.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA HUS:n ja HYKS:n organisaatiouudistus, jossa HYKS Tulehduskeskuksesta tuli 11 muun tulosyksikön kanssa oma toimialansa, vaikuttavat voimakkaasti vuoden 2015 toimintaan. Tulehduskeskuksen palvelujen kysyntä on kasvanut edelleen. Vaikka 20–30 % saapuneista lähetteistä käännytetään lähettävään yksikköön, kun potilaan kohdalla ei ole todettavissa erikoissairaanhoidon tarvetta, on tutkimuksiin ja hoitoon tulevien määrä koko ajan kasvamassa selvästi enemmän kuin kunnat ovat tilanneet. Erityisen suurta kasvu on ollut ihosyöpien kohdalla, joka johtuu väestön vanhenemisesta ja toisaalta väestönkasvusta. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut potilaan vapaa liikkuvuus, ja oikeus hoitopaikan valintaan ei ole kovin merkittävästi lisännyt tai vähentänyt palvelujen kysyntää. Tämä todennäköisesti lisää medisiinisen tulosyksikön tuottamien palvelujen kysyntää enemmän kuin HUSalueen potilaiden hakeutumista muualle hoitoon. Vuoden 2015 tapahtuvat laajat muutot koskettavat myös tulehduskeskusta. Auroran sairaalan, tornisairaalan sekä kolmiosairaalan tilajärjestelyissä tapahtuvat muutokset ja niihin liittyvä epävarmuus aiheuttavat haasteita tulehduskeskuksen toiminnalle ja sen suunnittelemiselle. Lisäksi rakennuskannan nykytila saattaa aiheuttaa muutoksia tilatarpeissa lyhyelläkin viiveellä 12.2 PALVELUTAVOITTEET Tulehduskeskuksen tärkeimmät tavoitteet vuodelle 2015 ovat yhteistyön syventäminen ja käynnistäminen perusterveydenhuollon kanssa ja taataksemme kilpailukykyiset hinnat jäsenkunnille, talouden tehostaminen HUS:n strategian mukaisesti. Tärkeimpiä kehittämishankkeita ovat yhteispoliklinikan toiminnan tehostaminen, varautuminen uusiin vaarallisiin epidemioihin, influenssarokotusten kattavuuden lisääminen, ihosyöpien lääkehoidon jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon ja haavakeskusten kehittäminen. 12.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkunnilta laskutettu somaattinen palveluntuotanto tulee pysymään pitkälti samalla tasolla kuin Tulehduskeskuksen erikoisaloilla vuonna 2014. Joissain DRG-tuotteissa tuotteistetut hinnat ovat hieman korkeampia kuin medisiinisen tulosyksikön hinnat vuonna 2014, mutta tämän vaikutus lopulliseen jäsenkuntien maksuosuuteen ei ole kovinkaan suuri. Avohoidon osuus tulee tuskin muuttumaan paljoakaan. Tulehduskeskuksessa toimivat erikoisalat ovat kohtalaisen vakaita potilasmäärien kehityksen suhteen, pois lukien infektiosairaudet. Väestön ikärakenteen muutos lisää myös tulevana vuonna palveluiden kysyntää tuo kasvupainetta jäsenkuntien maksuosuuteen. Tuotekorin rakenne pysynee hyvin samankaltaisena kuin aiemminkin. Tulosyksikön toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat hankkeet ja niiden onnistuminen realisoituu jäsenkuntalaskutukseen vasta vuodesta 2016 eteenpäin. 62 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) Oma palvelutuotanto TP 2013 TA 2014 TP 2013 TA 2014 0 0 ENN 2014 ENN 2014 14 858 121 865 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos-% TAE 2015/ ENN 2014 TAE 2015 46 474 Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 24 121 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 22 353 0,0 % 0,0 % 356 0,0 % 0,0 % 356 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut 0 0 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 0 0 46 830 12.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Muiden maksajien osalta ei voida olettaa mitään merkittävästi talousarviosta tai edellisestä vuodesta poikkeavaa. Ulkoisen laskutuksen määrää pyritään lisäämään ja tuomaan omaa erikoisaamista entistä paremmin esille. Tuotteet (kaikki maksajat) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu TP 2013 Tuotteet (kaikki maksajat) TP 2013 Oma palvelutuotanto 0 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto 0 Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) YHTEENSÄ 0 *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 15 250 127 272 TA 2014 0 ENN 2014 TAE 2015 48 298 25 118 23 180 0 363 363 0 48 662 63 Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos-% 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 12.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö HYKS Tulehduskeskus tarjoaa erityisvastuualueen sairaaloille laajaa yhteistyötä reumatologian, infektiosairauksien, allergologian ja ihosairauksien aloilla. Alueen reumatautien videokapillaroskopiat tehdään Meilahden sairaalassa, samoin systeemisten reumatautien ja alan ongelmatapausten diagnostiikka. Allergiaklinikka tarjoaa lasten vaikean astman hoitokonsultaatiot, atooppisen ihottuman ja ruokaaineallergian selvitykset. Infektiosairauksien klinikka hoitaa ongelmalliset HIV-potilaat, primaarit immuunipuutostilapotilaat, ja diagnostiset infektio-ongelmat mm. laajan puhelinkonsultaatiotoiminnan avulla. Lisäksi vaarallisten uusien epidemioiden, kuten ebolan, hoito on keskitetty Tulehduskeskukseen. Ihotautiklinikka vastaa erityisvastuualueen genodermatooseista, vaativista epikutaanitesteistä, ihon tuumoreiden PAD-perusteisesta leikkaustoiminnasta, ja vaikeista osastohoitoa vaativista ihotautipotilaista. Näiden ja monien muidenkin erityisvastuualueen ongelmallisten tai harvinaisten potilastapausten tutkimisesta ja hoidosta sopivat joustavasti kunkin alan ylilääkärit keskenään kun tarvetta ilmenee. HYKS Tulehduskeskus järjestää myös laajalti eri alojen erikoislääkäreiden jatkokoulutukseen kuuluvan meeting-ohjelman videoyhteydellä erityisvastuualueen kaikille sairaaloille, mm. reumataudeissa, allergologiassa ja ihotaudeissa sekä sukupuolitaudeissa. Lisäksi Meilahden laaja-alainen kaikkien konservatiivisten alojen yhteinen ”torstaimeeting” -koulutusohjelma on nähtävissä erityisvastuualueen sairaaloissa videoyhteydellä. 12.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa. 12.3 TALOUS Taloutta ei voi verrata aiempiin vuosiin, sillä tulosyksikön rakenne ei vastaa aiempaa Tulehdus- klinikkaryhmän rakennetta. Organisaation ja laskentatunnisteen muutos aiheuttanee lyhyellä tähtäimellä kustannusten kasvua ja toiminnan kehittämishankkeet ovat pidemmän aikavälin projekteja. Haasteena onkin työtehtävien järjesteleminen niin, että hallinto sujuisi kevyemmin ja kuluja kertyisi vähemmän kuin vanhoissa HYKS-tulosyksiköissä. Vuosi 2015 tuo mukanaan huomattavan määrän HYKS-alueen sisäistä kauppaa, jonka vaikutus on Tulehduskeskuksen osalta hyvin suuri, palveluiden myynti on noin 20 milj. euroa ja palveluita ostetaan muilta tulosyksiköiltä noin 10 milj. eurolla. Ylivoimaisesti suurimpina erinä sisäiseen kauppaan vaikuttavat Meilahden kolmiosairaalassa sijaitsevat yhteispoliklinikka sekä päiväsairaala. Vuodesta 2015 alkaen nämä usean tulosyksikön kanssa toimivat yksiköt tarjoavat mahdollisuuden toiminnan ja tulosyksiköiden yhteistyön kehittämiselle. Näissä yksikössä syntyy myös reilusti kuluja, jotka tulevat Tulehduskeskukselle läpilaskutuseriksi. Esimerkiksi lääkemenot päiväsairaalassa on hyvä esimerkki tällaisesta. Uutena eränä muilta tulosyksiköiltä laskutetaan nyt infektioepidemiologian yksikkö, joka tarjoaa palveluitaan kaikille HYKS- ja HUS yksiköille. Infektio-osastojen mahdollinen muutto Auroran sairaalasta Meilahden kolmiosairaalaan tuottaisi kuluja, sekä muutosta itsestään että osastojen osittaisesta uudelleen kalustamisesta. Toisaalta muuttojen jälkeen osastojen ja poliklinikkojen henkilökuntaa voitaisiin sopeuttaa paremmin vastaamaan toiminnan tarpeisiin. Säästöä syntyisi myös potilaskuljetuksissa, kun potilaita ei tarvitse enää kuljettaa yhtä paljon Meilahden ja Auroran välillä. Muutto on kuitenkin vielä epävarmaa ja tätä kirjoittaessa olemme epävarmuuden tilassa. Kehittämistoimenpiteiden toiminnallistamissuunnitelmassa on tarkoitus vähentää HUS-konsernin ulkoisia kuluja ja Tulehduskeskuksen osalta pääpainopiste on henkilöstöresurssien sovittamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi pyritään myös löytämään tapoja poliklinikkatoiminnan tehostamiseen, eli käy64 tännössä siihen että poliklinikkojen käyttöasteet saataisiin korkeammiksi. Kehittämistoimenpiteiden toiminnallistamissuunnitelman lisäksi pyritään panostamaan siihen, ettei uusia kuluja pääse syntymään samalla kun vanhoissa pystytään toimintaa tehostamaan. Kulujen hallinnan kannalta suurin haaste on palveluiden kysynnän kasvu. 12.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 12.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet - Muutosjohtaminen Vuorovaikutteinen johtaminen Osaamisen kehittäminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi - Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen muutoksessa Vuosittaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa (isot yksiköt joka toinen vuosi) Esimieskoulutuksiin osallistuminen (EVA I ja II, keskijohdon koulutukset) Osaamisen kehittämissuunnitelmat (sisäiset ja ulkoiset koulutukset huomioiden tulevat osaamiskeskukset) Järjestelmällinen perehdytys Tehokas sisäinen viestintä Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Henkilökunnan työpanosta ei voi verrata mihinkään aiempiin vuosiin, kuten ei myöskään henkilötyövuosimittareita voida verrata aiempaan. Hoitavan henkilökunnan määrässä ei tapahdu heti vuoden alkuun suuria vaihteluita, loppuvuoteen mennessä pitäisi näkyä jo vähenemää. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot Ylivoimaisesti suurimmat henkilöpanosten ostot tapahtuvat kolmiosairaalan yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa, jonne Tulehduskeskus ostaa neurologian, nefrologian, hematologian ja gastroenterologian lääkäripanosta. Henkilötyöpanoksen myynnissä puolestaan tärkeintä on infektiolääkäreiden konsultointi, jota myydään erityisesti tehohoito-osastoille. Muu suurempi erä on reumatologien työpanoksen myynti sisätautien osastoille Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Infektiohenkilökunta konsultoi hyvin paljon lähes kaikkia HYKS tulosyksiköitä, mutta tässä on kyse pikemminkin palvelunmyynnistä. 65 13 HYKS VATSAKESKUS 13.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA 13.1.1 HYKS Vatsakeskuksen toiminnan keskeiset muutokset Väestörakenteen muutos eli etenkin 65 – 74 -vuotiaiden (+3,9 %) ja yli 75-vuotiaiden (+ 2,6 %) määrän lisääntyminen lisää Vatsakeskuksen kysyntää erityisesti syöpäsairauksien nopean lisääntymisen kautta. Vaikkakin lähetteiden määrä kasvu loppuvuoden 2014 perusteella vaikuttaisi olevan tasaantumassa pidempiaikainen seuranta vuodesta 2009 osoittaa lähetemäärän kasvun olevan merkittävää ja tasaista etenkin verisuonikirurgiassa, urologiassa ja vatsaelinkirurgiassa. Laskevaa trendiä ei ole osoitettavissa myöskään gastroenterologian, nefrologian tai endokrinologian aloilla. Lääketieteellisten hoitokäytäntöjen muutokset voivat vähentää ennustettua palvelutuotannon kustannusten kasvua. Tällaisia ovat esimerkiksi optimaalisen dialyysitavan valinta, munuaissiirtojen lisääminen, endoskopiatoiminnan vaikuttavuuden uudelleenarviointi (esim. divertikuliittipotilaat, IBD:n seuranta), uuden teknologian hallittu käyttöönotto ja lyhytjälkihoitoisen (mukaan lukien 23 h) kirurgian jatkuva kehittäminen. Lakisääteisissä velvoitteissa keskeinen tekijä on hoitotakuun toteuttaminen. Keskuksen toiminnasta suurin osa on väistössä Kirurgisessa sairaalassa, Jorvissa ja Peijaksen sairaalassa. Lisäksi Naistenklinikan korjauksen aiheuttamat päällekkäiset väistöt eli rintarauhaskirurgian siirtyminen Kirurgiseen sairaalaan edelleen pienensi keskuksen käytössä ollutta hoitokapasiteettia. Tämän johdosta hoitotakuun toteuttaminen on vaatinut vuonna 2014 merkittävän määrän lisätöitä uhkasakon uhan pakottamana. Leikkaussalikapasiteetti lisääntyy vasta 2015 lopulla kun Meilahden tornisairaalan paluumuuton toinen vaihe joulukuussa 2015 on toteutettu ja saatu käyttöön kaikki 18 Meilahden tornisairaalan leikkaussalia. Päivystysasetus voi vaikuttaa myös merkittävästi keskuksen toimintaan päivystyspotilaiden määrän lisääntyessä, jos Porvoon sairaalan tai Lohjan sairaalan päivystysleikkaustoimintaa muutetaan. Niiden suhteen ei kuitenkaan lopullisia päätöksiä ole vielä tehty. Meilahden tornisairaalan valmistuminen ja paluumuutto vaikuttavat keskuksen toimintaan. Väistön takia merkittävä osa päivystyspotilaista on jouduttu siirtämään jatkohoitoon Kirurgiseen sairaalaan ja Jorviin. Tornisairaalassa päivystyspotilaiden käytössä olevat sairaansijat nousevat nykyisestä 33 sairaansijasta 45 sairaansijaan vähentäen potilassiirtoja ja näin tehostaen toimintaa. Tornisairaalan hoitoprosessit on pitkäaikaisessa kehitysprosessissa suunniteltu uudelleen. Tukipalveluiden osuutta on pystytty lisäämään ja hoitohenkilökunnan työpanosta kohdentamaan paremmin potilaiden hoitoon. Uusia toimintamalleja ovat mm. sänkyvarasto, sänkyhuolto, leikoyksikkö, lääkeautomaatio, osastojen ruoanjakelu (cook and chill), keskitetty pienlaitevarasto ja osastojen varastologistiikka sekä jätehuolto. Palvelusetelihankintoja laajennetaan 2015 aikana. Laskimopalveluseteli on ollut käytössä 1.4 2014 alkaen ja seteleitä tullaan käyttämään noin 300 potilaan hoidossa kuluvana vuonna. Uusina seteleinä käyttöön on hyväksytty nivustyrä- ja vasektomiasetelit. Lisäksi circumcisio-palveluseteli on valmistumassa ja otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa. 13.1.2 Keskeiset budjettioletukset Tuottavuuden parantamiseksi Vatsakeskuksen tulosyksikölle on asetettu 1,71 % tavoite, mikä merkitsee 1,148 miljoonan euron ulkoisten kulujen sopeutusvaadetta. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on täten kustannusten oletettua nousua pienempi. Keskuksen budjetin taustaoletukset ovat, että palvelujen kysyntä (lähetteet) on suunnilleen vuoden 2014 tasolla ja että toimintavolyymi on vuoden 2014 tasolla. Hoidon saatavuus toteutetaan virka-aikaista työtä tehostamalla ja tuottavuutta parantamalla. Lisäksi oletetaan että yhteisten jaettujen yksiköiden kulut ja tulot toteutuvat arviointien mukaisesti. 66 13.1.3 Tiedossa olevat epävarmuustekijät Palvelujen oikea hinnoittelu toimintaprofiilin ja kustannusrakenteen muuttuessa ja hoitoprosesseja uudistettaessa muodostaa suuren haasteen ja epävarmuustekijän. Hoitoprosesseja kehitetään jatkuvasti eikä hinnoitteluvaiheessa ole tiedossa tai mahdollista ennakoida kaikkia muutoksia täysimääräisesti. HYKS Vatsakeskuksen sisäiset ostot ovat 93,9 miljoonaa euroa vuodessa. Sisäiset ostot ovat HYKSsairaanhoitoalueen muista tulosyksiköistä ja liikelaitoksista selvästi suurimmat vatsakeskuksessa verrattuna muihin tulosyksikköihin. Tämän osuuden virheellinen arviointi voi johtaa keskuksen talousarvion toteutumiseen tavalla mikä ei ole keskuksen johdon kontrolloitavissa lyhyellä aikavälillä. Lääkärisopimuksen päivystysmääräyksiä koskeva uudistus 1.1.2015 on tullut voimaan ilman, että sen taloudellisten vaikutuksia on huomioitu talousarvion valmistelussa. Uudistus rajaa päivystysvelvollisuuden työpaikkapäivystyksessä enintään 5 kertaan/kuukausi tai enintään 85 tuntia/kuukausi ja vapaamuotoisessa päivystyksessä 6 kertaan/kuukausi. Vatsakeskuksen päivystyspotilaiden määrä ja päivystystoiminnan osuus muihin tulosyksikköihin verrattuna on poikkeavan suuri ja uudistus voi vaikuttaa erityisesti esimerkiksi elinsiirtotoiminnan järjestämiseen. Valtion yliopistotasoisen terveyden ja tutkimuksen rahoituksen pieneminen asettaa haasteen yliopistosairaalatasoisen korkeatasoisen tutkimuksen ja kehittämisen ylläpidolle. Osin tätä voidaan kompensoida kuntayhtymän omalla tutkimusrahoituksella, mutta siitäkin huolimatta rahoitus ei riitä ylläpitämään kaikkea kehitys- ja tutkimustoimintaa. Esimerkkinä tästä on Meilahden tutkimus- ja kehittämisyksikön rahoittaminen ja henkilökunnan työllistäminen jatkossa operatiivisen tulosyksikön loputtua organisaatiouudistuksen myötä. 13.2 PALVELUTAVOITTEET Jäsenkuntien maksuosuuden mukainen palvelutuotannon lukumäärä on vuonna 2015 reilu 199 000 tuotetta, joka on 97 % koko tulosyksikön palvelutuotannon lukumäärästä. Lisäksi toteutuu arvioiden noin 500 palvelusetelituotetta. Vatsakeskuksen vuoden 2015 muiden maksajien palvelutuotannon osuus on noin 3 %, josta arvioidaan olevan noin 4100 nordDRG-tuotetta ja 2 300 avohoitokäyntiä. Meilahden Tornisairaalan paluumuutto aiheuttaa 1-2 viikon pituisen alenemisen palvelutuotannossa. Paluumuutto tapahtuu kahdessa vaiheessa huhtikuussa ja joulukuussa 2015. 67 13.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 106 166 93 248 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % #JAKO/0! #JAKO/0! TP 2013 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Muu palvelutuotanto TA 2014 ENN 2014 0 0 0 0 Ostopalvelut Hoitopalvelut muista sairaaloista Palvelusetelit Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 0 0 TAE 2015 Muutos-% TAE 2015/ TA 2014 Muutos% TAE 2015/ ENN 2014 167 633 0,0 % 0,0 % 150 956 16 677 4 042 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 781 3 143 118 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 171 675 0,0 % 0,0 % Jäsenkuntien maksuosuudessa ei tapahdu merkittäviä vatsakeskusta koskevia muutoksia. 13.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Elinsiirtotoiminnan lisääntyminen lisää muille sairaanhoitopiireille tuotettavia palveluita. Vuodelle 2015 suunnitellun muun kun jäsenkuntien maksuosuuteen kuuluvan palvelutuotannon laskutusarvo on 23,6 milj.€. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n vaikutus hoitopalveluihin ei ole merkittävä koska hoitotakuuongelmien takia kapasiteettia ei ole käytettävissä tämän potilasryhmän hoidon merkittävään lisäämiseen. 68 Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet Avohoitokäynnit Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Muutos% TAE 2015/ TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 TA 2014 0,0 % 110 288 0,0 % 95 567 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos% TAE 2015/ TA 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Muutos% TAE 2015/ ENN 2014 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 Oma palvelutuotanto 0 0 189 827 Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet 172 601 Avohoitokäynnit 17 225 Siirtoviivehoitopäivät Terveyskeskuspäivystys, käynnit Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät Muu palvelutuotanto 0 0 4 071 Ostopalvelut 810 Hoitopalvelut muista sairaaloista 3 143 Palvelusetelit 118 Projektituotteet Tartuntatautilääkkeet Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0 YHTEENSÄ 0 0 193 898 *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit 13.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö HYKS vatsakeskuksen erva-yhteistyö perustuu aiemmin sovittuun työnjakoon ja hoidon porrastukseen. Vuoden 2015 aikana yhteistyötä tullaan tiivistämään ja harkitusti lisäämään esimerkiksi robottikirugiassa. Vuodelle 2015 arvioidaan erva-alueen palvelutuotannon laskutusarvon pysyvän oleellisesti ennallaan. 13.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa. 13.3 TALOUS Vatsakeskuksen talousarvion toimintatuotot ovat yhteensä 226,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista noin 76 % muodostuu jäsenkunnilta saatavista palvelutuloista. Sairaanhoidollisten palvelujen myynti muille 69 sairaanhoitopiireille ja maksajille muodostaa tulopohjasta n. 10,4 % ja muille HYKS-alueen tulosyksiköille myytävät palvelut noin 10,7 %. Vatsakeskuksen tulosyksikön talousarvion toimintakulut ovat 225,4 miljoonaa euroa ja poistot 1,3 miljoonaa euroa. Talousarvion toimintakuluissa ulkoisia toimintakuluja on vähennetty 1,148 miljoonalla eurolla (-1,71 %), joka perustuu tulosyksikölle asetettuun tuottavuustavoitteeseen. Talousarvion toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on noin 25 %. Ostot HYKSin sisäisiltä palvelutuottajilta, liikelaitoksilta ja tulosalueilta muodostavat noin 70 % toimintakuluista. Suurimmat sisäiset ostot tehdään anestesia- leikkaus- ja tehotoiminnan tulosyksiköltä yli 66 miljoonalla eurolla. Henkilöstökustannusten arvioitu muutos vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1 % palkat ja henkilöstösivukuluprosentteina on käytetty 23,5 % (Varhaiseläkemaksujen kanssa 24,18 %). Muiden ulkoisten toimintakulujen arvioitu muutos on yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan palvelujen ostoissa 1,5 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa 0,4 % kasvua. Vuodelle 2015 budjetoidut ostot liikelaitoksilta ja muilta tulosyksiköiltä ovat myös vuoden 2014 laskennallisen ennusteen tasolla. Kustannustason muutos huomioon ottaen budjetti on jo lähtökohtaisesti pieni ja vaatii tulosyksiköltä palvelujen ja tuotannon huolellista suunnittelua. Vatsakeskuksen tulosyksikön talousarvio päättyy 78 tuhatta alijäämäiseksi. Meilahden tornisairaalan paluumuutto ja sen ajoitus aiheuttaa HYKS Vatsakeskukselle merkittävän lisäkustannuksen. Keskukselle tarkoitettujen tilojen vuokrat on merkitty täysmääräisesti maksettaviksi 1.3.2015 alkaen vaikka muuton pääosa tapahtuu vasta vuoden 2015 lopulla. Samalla tornisairaalan tilaperusteisesti allokoitu tietotekniikan laskutus siirtyy keskuksen maksettavaksi. Samaa006E aikaan keskus joutuu kuitenkin maksamaan edelleen käytössään olevien Kirurgisen sairaalan väistötilojen vuokrat ja tietotekniikan kustannukset. Syöpäkeskukseen siirtyi pehmytkudoskirurgiasta sen omaa palvelutuotantoa noin 9 miljoonaa euroa ja vastaavasti Medisiinisestä tulosyksiköstä siirtyi Vatsakeskukseen nefrologiaa, endokrinologiaa ja gastroenterologiaa 34 miljoonaa euroa. HYKS Akuuttiin siirtyy palvelutuotantoa 11 miljoonaa euroa. 13.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 13.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Esimiestoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään Meilahden tornisairaalan paluumuuton yhteydessä henkilökunnan osaamisen pitkäkestoiseen vahvistamiseen. Painopisteenä on hoitohenkilökunnan käytön tehostaminen: pitkäkestoinen täydennyskoulutus, henkilökunnan joustava liikkuminen yksiköiden välillä, optimaalinen resursointi ja uusien toimintamallien käyttöönotto minkä tavoitteena ammattiryhmien työn optimaalinen kohdistaminen potilaan hoitoon. Esimiesten kannustetaan osallistumaan HUS:n johtamiskoulutuksiin (mm. EVA I ja II, lähi- ja keskijohdon koulutukset). Perehdytys- ja lähtökyselyiden sekä TOB-tulokset hyödynnetään henkilöstöjohtamisen ja työnantajakuvan kehittämisen tukena tulosyksikössä. Eläköitymisen myötä tapahtuva vaihtuvuus huomioidaan henkilöstömäärän suunnittelussa ja uusien työntekijöiden perehdyttämistä vahvistetaan. Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima 70 HYKS Vatsakeskuksen vuoden 2015 käyttösuunnitelman henkilömäärä- ja henkilötyövuosisuunnitelmat sisältävät lakisääteisiin ja tärkeisiin toiminnallisiin muutoksiin esitetyt 9 uutta vakanssia, jotka kohdistuvat urologian toiminnan lisäämiseen ja Meilahden sairaalan paluumuuttoon. Operatiivisen tulosyksikön talousarvion vuoden 2013 sopeuttamistoimenpiteet kohdistuivat lähes yksinomaan pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmään, tuolloin tehtiin ns. Jorvin osastosulut. Sopeutustoimenpiteiden takia vuokratyövoiman ostoon käytettävää määrärahaa on rajoitettu minimiin jo vuoden 2014 aikana. Vuodelle 2015 on varattu talousarviossa 100 000 euroa vuokratyövoiman ostoon. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Henkilöstökuut ja palkkojen sopimuskorotukset Sopeutusvaateen takia Vatsakeskuksen henkilöstökulujen talousarvio on vuoden 2014 laskennallisen toteuman tasolla. Vertailussa on vähennetty pois toiminnallisten muutosten vaikutus. Merkittävä osa henkilöstökulujen vähennyksestä kohdistuu kliinisiin lisätöihin joihin ei budjetissa varata määrärahaa lainkaan. Lisätyöt korvataan palveluseteleillä ja tuotantorakenteen kehittämisellä. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot Henkilötyöpanosta ostetaan vuonna 2015 yli 4 miljoonan euron edestä. Suurin ostettava työpanos on anestesialääkärien ja anestesiahoitajien työpanokset poliklinikoille ja vuodeosastoille sekä fysioterapia että sosiaalityö. Vatsakeskus myy lääkärityöpanosta yhteensä 12,7 miljoonan edestä. Eniten työpanosta myydään leikkaussaleihin, teho-osastolle ja päivystysalueelle. 71 14 HYKS SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO 14.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA 14.1.1 Tulosyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Vuonna 2015 on valmistelussa sairaanhoitoalueen toimintaympäristöön ja omaan toimintaan merkittävästi vaikuttavia uudistuksia, joihin sairaanhoitoalueella tulee monella tasolla valmistautua. Keskeisenä tulosyksikön käyttösuunnitelman valmistelussa on ollut 1.1.2015 voimaan tuleva organisaatio uudistus. Sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikön rooli kasvaa sairaanhoitoalueen tukemisessa ja ohjaamisessa sekä tulosyksiköiden vuoden 2015 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Sairaanhoitoalueen johtoon keskitetään 1.1.2015 alkaen sairaanhoitoalueen talous- ja hankintahenkilöt sekä työsuojelupäälliköt. Lisäksi HYKS-sairaanhoitoalueen johto osallistuu aktiivisesti kuntayhtymätasoisiin avainhankkeisiin, jotka koskevat potilaslähtöisen ja oikea-aikaisen hoidon jatkuvaa edistämistä sekä uudistuvan organisaation edellyttämään prosessien ja työnjaon kehittämistä. HYKS-sairaanhoitoalueen johtoon on varattu jonkin verran omaa kehittämishankerahoitusta. Kehittämishankerahoituksen tuella pystytään käynnistämään uusia toimintatapoja edistäviä ja innovatiivisia kehittämishankkeita. 14.1.2 Keskeiset budjettioletukset Talousarvio on laadittu vuoden 2015 yleisten valmisteluohjeiden mukaan. 14.2 TALOUS 14.2.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 14.3 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 14.3.1 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet Hyks toimintaohjeen mukaisesti sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikön tehtävänä on huolehtia tulosyksiköiden toiminnan koordinoinnista ja ohjauksesta sekä avustaa tulosyksiköitä tarjoamalla niiden toiminnassa tarvitsemia hallinnon palveluita. Hyks sairaanhoitoalueen johdossa toimii taloustiimi, henkilöstötiimi, hankintatiimi ja hallinnon sekä yleisjuridiikan ryhmä. Tiimit ovat moniammatillisia ja usean henkilön erilaista osaamista tarvitaan hyvien tulosten saavuttamiseksi. Tiimi on ryhmä asiantuntijoita, joilla on yhteinen tavoite, johon kaikki jäsenet ovat sitoutuneet. Luottamukseen perustuvassa työkulttuurissa ihmiset haluavat oppia jatkuvasti ja jakaa osaamistaan. 72 Työhyvinvoinnin kehittämisen kohteena on tämä laajentunut koko työyhteisö. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi - Työyhteisön työntekijöiden voimavarojen ja vahvuuksien kartoitus Työyhteisötaitojen tukeminen Täydennyskoulutuksen keinoin henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpito ja tukeminen Vuorovaikutus ja verkostoituminen Työn sisältöjen kehittäminen Tiedon jakaminen Yhdessä tekeminen, asioiden jatkuvasti yhä paremmin tekeminen Esimiehen motivointi, innostus ja kannustus muuttuvassa toimintaympäristössä. Henkilömäärä ja -työvuodet Hyksin osaamiskeskusten perustamisen yhteydessä 1.1.2015 alkaen sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikköön keskitetään HYKSin tulosyksiköistä taloussuunnittelijat, hankintahenkilöt ja työsuojelupäälliköt. Lisäksi Operatiivisestä tulosyksiköstä siirtyy sairaanhoitoalueen johtoon johtava lääkäri ja kaksi sihteeriä. Tulosyksikön henkilöstösuunnitelmassa on esitetty yksi uusi henkilöstökoordinaattorin vakanssi. Sairaanhoitoalueen johdossa on vuonna 2015 yhtensä 45 henkilöä, kasvua vuodesta 2014 yhteensä 24 henkilöllä. Henkilötyövuosia arvioidaan vuonna 2015 kertyvän 39,2 htv. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. 73 74 HYKS-tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat 2015 Yhteenveto: HYKS-tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet tai päivittäistoiminnan tavoitteet LIITE 1 Strateginen painopiste tai toiminnan osa-alue Strateginen avaintavoite tai päivittäistoiminnan tavoite Kilpailukyky / PTH yhteistyö/ Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Palvelujen saatavuus 1 a. Potilas pääsee nopeasti hoitoon / Hoitotakuun toteutuminen 7. Potilaat pääsevät hoitoon sujuvasti Pysytään hoitotakuussa kaikissa yksiköissä. 93 % potilaista hoidetaan Kuukausittainen raportointi 150 päivän sisällä. - Kaikki HYKS-tulosyksiköt Kilpailukyky / PTH yhteistyö/ Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Toiminnan laatu 1b. Potilas pääsee laadukkaaseen hoitoon / 8. Painehaavoja ei synny HUS hoidon aikana (somatiikka) Painehaavat vähenevät jokaisella mittauskerralla 15 % edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b. toteutuu. Kolmasti vuodessa - Kaikki somaattiset HYKS-tulosyksiköt: Painehaavat hoitopäivää kohti - HYKS Psykiatrian tulosyksikkö: eristäminen ja sitominen Kilpailukyky / PTH yhteistyö/ Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Toiminnan laatu 1b. Potilas pääsee laadukkaaseen hoitoon / Kaatumiset hoitopäivää 9. Kaatumisia ei tapahdu hoitojakson kohden aikana (somatiikka) Kaatumiset vähenevät jokaisella mittauskerralla 15 % edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b. toteutuu. Kolmasti vuodessa Toiminnan laatu Paluut 30 päivän aikana 5. Hoitojaksot toteutuvat laadukkaasti osastohoidon jälkeen (% jaksoista) Toisesta vuosineljänneksestä 2015 Vuonna 2015 < 4,5 % (Vertailutaso: lähtien alkaa tulosalue- ja 3. vuosineljännes 2014: 5,2 %) tulosyksikkötasoinen kuukausittainen seuranta - Kaikki HYKS-tulosyksiköt Potilasturvallisuus Toiminnan laatu 6. Kuolleisuus sairaalahoidon jälkeen vähenee Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden kuluessa sairaalahoidon päättymisestä Toisesta vuosineljänneksestä 2015 lähtien alkaa tulosalue- ja tulosyksikkötasoinen kuukausittainen seuranta - Kaikki HYKS-tulosyksiköt 10. Tuotantosuunnitelma DRG-tuotteet, käyntituotteet ja hoitopäivätuotteet (lkm), Talousarvion mukainen poikkeama TA 2015:sta. Mittarina laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos Kuukausittain - Kaikki HYKS-tulosyksiköt: 12. Työpanos, HTV HTV - oma henkilöstö - vuokratyövoima Talousarvion mukainen 13. HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin (hoitohenkilökunta, lääkärit, erityistyöntekijät, muu henkilökunta) HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin nousee vuoden 2014 toteumasta korkeintaan 0,8 % (talousarviossa huomioitu henkilöstökulujen kustannustason nousu on 1,0 %) Palvelujen saatavuus Henkilöstö Mittari(t) Painehaavat hoitopäivää kohden Psykiatria: eristäminen ja sitominen Tavoitetaso Tavoite vuonna 2015 on, että kuolleisuus ei lisäännyt (Vertailutaso: 3. vuosineljännes 2014: 0,85 %) Seurantatiheys - Kuukausittain (oma henkilöstö) - Neljännesvuosittain (vuokratyövoima) Kuukausittain Seuranta- / raportointitaso - Kaikki somaattiset HYKS-tulosyksiköt: Kaatumiset hoitopäivää kohti - Kaikki HYKS-tulosyksiköt - Seuranta HYKS-tulosyksikkötasolla (vuosien 2015 ja 2014 tulosyksikkötason tiedon eivät ole täysin vertailukelpoiset) - Raportointi HYKS-sairaanhoitoaluetasolla 1 Yhteenveto: HYKS-tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet tai päivittäistoiminnan tavoitteet Strateginen painopiste tai toiminnan osa-alue Strateginen avaintavoite tai päivittäistoiminnan tavoite Henkilöstö 14. Työssäolo-% (=tehty vuosityöaika Tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) vuosityöajasta % Vuoden 2013 toteuma: +1% Kuukausittain 15. a) Sitovat nettokulut b) Toimintakulut Sitovat nettokulut euroa Toimintakulut euroa Talousarvion mukainen Talousarvion mukainen Kuukausittain Kuukausittain 16. Tilikauden tulos Tilikauden tulos euroa Talousarvion mukainen (vähintään) Kuukausittain Kilpailukyky: Tuottavuus Talous Kilpailukyky / PTH yhteistyö/ Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Potilas-/asiakastyytyväisyys Mittari(t) - Somatiikka (ei ATeK); mittari valmisteltava - Somatiikka (ATeK); mittari 2 a. Toiminta on kustannustehokasta / valmisteltava 17. Tuottavuustavoite - Psykiatria; kustannukset / hoidetut eri henkilöt (euroa / hoidetut eri henkilöt) 4. Potilaat valitsevat HUS:n / 20. Kokonaistyytyväisyys / potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana Jatkuva potilastyytyväisyyskysely; HUS:n suositteleminen hoitopaikkana Tavoitetaso 1,45 %:n parannus vuodesta 2014 (HYKS-taso) Tavoitetaso kullekin HYKStulosyksikölle erikseen määritelty Seurantatiheys Seuranta- / raportointitaso - Seuranta HYKS-tulosyksikkötasolla (vuosien 2015 ja 2013 tulosyksikkötason tiedon eivät ole täysin vertailukelpoiset) - Raportointi HYKS-sairaanhoitoaluetasolla - HYKS-tulosyksiköt (muut kuin alla olevat) - Leikkausalit, teho- ja kivunhoidon sekä sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö - Kaikki HYKS-tulosyksiköt Kuukausittain, kun mittarit ja - Kaikki HYKS-tulosyksiköt raportit on määritetty Deflatointikertoimena käytetään peruspalveluiden hintaindeksiä Kysymykseen: suosittelisin HUSia hoitopaikaksi > 80 % vastaa kyllä Kolmannesvuosittain (jatkuvan kyselyn tulokset) - Kaikki HYKS-tulosyksiköt Osa HYKS-tulosyksiköistä on määritellyt oman toiminnan ohjausta ja johtamista varten esitettyjen näkökulmien alle omia lisätavoitteita ja mittareita Vain HUS-/HYKS-tasolla seurattavat / raportoitavat tavoitteet, joihin HYKS-tulosyksiköt osallistuvat sovitusti: Strateginen painopiste tai toiminnan osa-alue Strateginen avaintavoite tai päivittäistoiminnan tavoite Mittari(t) Tavoitetaso Kilpailukyky 2b. Tutkimus on kansainvälistä huippuluokkaa 2b. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä Lääketieteellisen tiedekunnan ja HUSn ulkopuolisen kilpailutetun Vuosi tutkimusrahoituksen yhteinen määrä kasvaa 5 % vuodessa. 3. Potilas oikeassa hoitopaikassa oikean ajan Sovitut palveluketjut kuvattu ja niiden sujuvuudelle on Kolme palveluketjua kuvataan ja rakennettu toimivat mitataan vuonna 2015 seurantamittarit Sijoittuminen kolmen edullisimman Jäsenkuntien terveydenhuollon sairaanhoitopiirin joukkoon nettomenot/asukas Kilpailukyky PTH yhteistyö Asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Opetus ja tutkimus 11. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta Toimivat rakenteet tarpeiden arviointiin ja resurssisuunnitteluun HUS osallistuu rakenteiden toimintaan suunnitellusti Seurantatiheys Vuositavoite, seuranta kolmannesvuosittain Seuranta- / raportointitaso HUS-/ HYKS-tasolla HUS-tasolla Vuosi Kolmasti vuodessa arviointi HUS-tasolla 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE Liite 2 HYKS-sairaanhoitoalueen tuloyksiköiden käyttösuunnitelma 2015 tuloslaskelma HYKS-sha 1 000 eur) Jäsenkuntien maksuosuus Muut palvelutuotot Muut myyntitulot yhteensä Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus Muut toimintatuotot yhteensä Toimintatuotot TA 2015 1 168 914 167 730 68 514 20 457 48 056 1 405 157 Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Poistot Tilikauden yli-/alijäämä Sitovat nettokulut 653 819 409 157 212 744 633 114 525 1 390 877 14 280 0 1 168 914 Syöpä- Tukielin- ja TulehdusNaistenPään ja Sisätaudit Sydän- ja LeikkausLasten ja Psykiatria Akuutti VatsaSairaankeskus plastiikka- keskus taudit ja keuhkoja kaulasalit, tehonuorten keskus hoitokeskus kuntoutus keskus synnytykset ja kivunsairaudet alueen kirurgia hoito johto KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 2 260 142 766 133 719 60 624 152 787 36 376 114 560 90 856 96 454 120 007 46 830 171 675 0 190 459 43 434 4 024 33 993 22 565 38 164 29 144 4 312 11 431 43 406 20 890 47 606 4 871 2 836 6 925 4 171 2 795 11 914 5 598 4 420 7 381 4 022 6 700 4 324 7 395 30 1 308 2 648 1 464 505 3 333 1 799 1 416 1 694 1 120 1 486 1 334 2 319 29 1 528 4 277 2 707 2 290 8 581 3 799 3 004 5 687 2 902 5 214 2 990 5 076 1 195 556 193 125 141 914 97 412 187 266 80 138 148 124 102 550 111 908 170 113 72 044 226 677 4 901 81 741 44 097 49 230 0 12 586 187 654 3 624 4 278 -2 018 98 746 55 105 18 697 20 15 745 188 313 1 413 3 399 139 366 86 359 39 168 1 867 0 16 371 143 765 56 -1 908 135 627 36 589 52 658 5 511 0 3 980 98 737 471 -1 796 62 420 74 155 75 116 24 471 0 13 958 187 700 2 023 -2 457 155 244 29 030 29 179 20 047 0 5 575 83 830 1 712 -5 404 41 780 43 894 73 608 20 149 613 9 448 147 712 1 205 -792 115 352 50 530 33 355 6 925 0 8 691 99 501 493 2 555 88 301 25 980 47 439 31 450 0 6 417 111 286 1 480 -858 97 312 42 767 115 989 5 817 0 5 045 169 617 300 195 119 812 22 360 26 809 15 100 0 4 750 69 019 159 2 866 43 964 57 901 138 866 17 075 0 11 568 225 411 1 344 -78 171 753 3 766 642 102 0 391 4 901 0 0 0 Henkilöstölukumäärä ja -työvuodet HYKS-sha Henkilömäärä Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät YHTEENSÄ Henkilötyövuodet Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät YHTEENSÄ TA 2015 8 246 2 044 1 264 597 12 151 TA 2015 6 389 1 675 1 144 374 9 582 Pään ja LeikkausLasten ja Psykiatria Akuutti kaulasalit, tehonuorten keskus ja kivunsairaudet hoito KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 1 051 1 341 1 124 459 862 264 266 214 42 326 72 172 202 67 197 3 189 214 11 58 1 390 1 968 1 754 579 1 443 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 803 998 887 377 646 241 221 158 47 229 61 149 172 56 171 1 113 147 10 38 1 106 1 482 1 364 490 1 085 NaistenSisätaudit Sydän- ja taudit ja keuhkoja kuntoutus keskus synnytykset KS 2015 KS 2015 390 559 113 120 80 61 55 6 638 746 KS 2015 KS 2015 295 468 88 106 81 63 41 1 506 638 Syöpäkeskus Tukielin- ja Tulehdusplastiikka- keskus kirurgia Vatsakeskus Sairaanhoitoalueen johto KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 762 335 459 278 626 0 132 108 145 102 211 1 68 47 88 54 116 40 4 20 2 10 21 4 966 510 694 444 974 45 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 KS 2015 594 252 376 210 483 0 109 79 121 78 197 1 70 44 82 47 111 36 3 11 1 3 1 3 777 386 580 337 793 39
© Copyright 2024