1. No category

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
yleissuunnitelma 2015–2019
OSA 1, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ja sen nykytila
OSA 2, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen investoinnit 2015 – 2019
29.5.2015
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Lisätietoja
Toimialajohtaja Petri Kouvo, puhelin 09 1561 2280
Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, puhelin 040 551 1032
[email protected]
Esipuhe
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva
yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Vuonna 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on pääkaupunkiseudun ainoa kunnallinen jätteenkäsittelypaikka ja se tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle.
Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestelyt muuttuivat oleellisesti vuonna 2014, kun toimintansa aloitti
Vantaan Energia Oy:n Vantaalle Långmossebergeniin rakentama jätevoimala. Sekajätteen polton käynnistyminen on vähentänyt merkittävästi Ämmässuolle loppusijoitettavan jätteen määrää. Loppusijoitettava
jäte on myös muuttunut vähemmän haitalliseksi.
Yleissuunnitelmassa esitetyt hankkeet painottuvat HSY:n strategia 2020 päämäärien mukaisesti Ämmässuon alueen ympäristön tilan parantamiseen ja siihen, että HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaalija energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä.
Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Tavoitteen on hyödyntää jäte materiaalina mahdollisimman tehokkaasti.
Vuoden 2015 aikana biojätteen käsittelyn energiatehokkuutta parannetaan. Käsittelymenetelmäksi on
valittu nykyisen käytössä olevan kompostoinnin ohella mädätys, joka on kompostointia edullisempi ja
ympäristölle ystävällisempi ratkaisu. Suunnitelmakauden aikana otetaan käyttöön ja tehostetaan myös
muita jätteenkäsittelymenetelmiä. Tämän lisäksi selvitetään ja tarpeen mukaan käynnistetään yhteistyötä
muiden jätehuollon parissa toimivien tai jätteenkäsittelykeskuksen toimintoa muutoin palvelevien yritysten
kanssa.
Suunnitelmakaudella 2015 - 2019 kehittämistarpeita asettavat myös alueelle suunnitellut ekoteollisuuskeskustoiminnot (EKOMO). Suurelta osin toteutettavat ylläpito- ja kehittämisinvestoinnit liittyvät myös
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle asetettuihin kasvaviin ympäristönsuojelullisiin vaatimuksiin. Voimakas panostus ympäristövaikutusten hallintaan on välttämätöntä, sillä jätteenkäsittelykeskuksen mittakaava ja sijainti pääkaupunkiseudulla edellyttävät tehokkaita ympäristönsuojelutoimia.
HSY:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.10.2012 (§ 117) jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelman
2012 - 2016 talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä vuosittain erikseen vahvistettavan investointiohjelman perustaksi. Tällä yleissuunnitelmalla 2015 - 2019 päivitetään aiemmin hyväksytty suunnitelma
vastaamaan HSY:n strategiaa 2020 ja muuttunutta toimintaa.
Yleissuunnitelman osassa 1 esitellään jätteenkäsittelykeskus, sen nykyiset toiminnot ja sen toimintaa
ohjaavat tekijät. Yleissuunnitelman osassa 2 esitellään investoinnit, jotka noudattavat HSY:n hallituksen
11.4.2014 hyväksymän jätehuollon investointiohjelman 2015 - 2024 korirakennetta. Investoinneissa on
kaksi osakokonaisuutta: ympäristövaikutusten hallinta sekä alueiden ja toimintojen kehittäminen ja sen
vaatimat investoinnit.
Yleissuunnitelma on laadittu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän asiantuntijoiden toimesta
helmi–toukokuussa 2015. Ramboll Finland Oy on osallistunut suunnitelman laadintaan.
Tiivistelmäsivu
Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: HSY ja Ramboll Finland Oy
Nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yleissuunnitelma 2015–2019
Tiivistelmä:
Päivämäärä: 29.5.2015
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Espoon Ämmässuolla sijaitseva vuonna
1987 käyttöönotettu jätteenkäsittelykeskus on pääkaupunkiseudun ainoa kunnallinen jätteenkäsittelypaikka. Jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. HSY:llä on Ämmässuolla omistuksessa maata yhteensä noin 260
ha, josta jätteenkäsittelykeskuksen osuus on noin 150 ha. Muilta osin alueet ovat lähinnä suojaviheralueita. Jätteenkäsittelytoiminta on otettu huomioon maakuntakaavoituksessa ja Espoon sekä
Kirkkonummen asemakaavoissa ja muissa maankäytön suunnitelmissa. Jätteenkäsittelykeskuksen
toimintaa tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailu koskee mm. vesiä,
ilman laatua ja melua.
Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään noin 300 000 tonnia erilaisia jätteitä.
Ämmässuolla otettiin käyttöön laajennusalue vuonna 2007, kun vanhan kaatopaikan käytöstä jouduttiin luopumaan. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 ha ja sille on sijoitettu noin 11 milj.
tonnia jätettä. Laajennusalueen kokonaispinta-ala on noin 84 ha. Biojäte käsitellään tällä hetkellä
kompostointilaitoksessa ja vaaralliset maa-ainekset kyseiseen toimintaan varatussa pima-hallissa.
Lisäksi jätteitä käsitellään ja jalostetaan useilla kenttäalueilla ja maa-aineksia käytetään vanhan
kaatopaikan muotoiluun. Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon. Kaatopaikoilla syntyvä kaasu kerätään ja hyödynnetään HSY:n kaasuvoimalassa.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta muuttui voimakkaasti, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala
otettiin käyttöön vuonna 2014. Suurin osa aiemmin loppusijoitetusta jätteestä ohjautuu nykyisin
polttoon. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen pääpaino on siirtymässä jätteen loppusijoittamisesta
sen jalostamiseen.
Ämmässuolla aloitettiin sekajätteen paalaus ja välivarastointi ennen jätevoimalan käynnistymistä
vuonna 2013. Paalausta ja välivarastointia jatketaan tarvittaessa voimalan vuosihuoltojen ja muiden
seisokkien aikana. Jätevoimalan kuonien ja tuhkien käsittely aloitettiin vuonna 2014 tätä tarkoitusta
varten rakennetuilla kuonien ja tuhkien esikäsittely- ja loppusijoitusalueilla.
Biojätteiden käsittelyä on aiempina vuosina kehitetty alueella voimakkaasti. Nykyiset kompostointilaitokset on saneerattu ja niiden hajukaasujen käsittely on uudistettu vuosien 2012 - 2013 aikana.
Suunnitelmakauden 2015 – 2019 aikana biojätteen käsittelyä kehitetään ja käsittelykapasiteettia
kasvatetaan rakentamalla nykyistä kompostointia täydentävä biokaasulaitos, joka valmistuu vuonna
2015. Biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa perustuu ns. osavirtamädätykseen, jossa vastaanotettu biojäte jaetaan ominaisuuksiensa perusteella joko mädätykseen tai kompostointiin. Biokaasun
hyödyntämisratkaisut valmistuvat vuoden 2016 aikana. Koko suunnitelmakauden aikana kehitetään
lisäksi kompostin jälkikäsittelyä, lietteiden käsittelyä ja multatuotteiden valmistusta.
Toiminnan muutosten johdosta jätteenkäsittelykeskuksessa toteutetaan myös muita käsittelypalvelulähtöisiä hankkeita. Kaatopaikan laajennusalueelle rakennetaan jätteiden loppusijoitusalueita ja
käsittelykenttiä sekä lisätään maamassojen ja rakennusjätteiden käsittelykapasiteettia. Hyötykäyttöalueille varaudutaan toteuttamaan jätteiden käsittelylaitoksia tai -laitteita laajentamalla käsittelykenttiä.
Ohjelmakauden 2015 - 2019 merkittävimmät ympäristövaikutusten hallintaan liittyvät investoinnit
koskevat Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyyttä sekä kaatopaikkojen pintojen viimeistelyrakenteita. Lisäksi kaatopaikkakaasun keräykseen ja hyödyntämiseen liittyviä investointeja toteutetaan
kaasun aiheuttamien hajuhaittojen ja räjähdysvaaran estämiseksi. Lisäksi kehitetään ja rakennetaan
sekä ylläpidetään alueen infraa ja energiainvestointeja ja hankitaan käsittelypalvelujen koneita ja
laitteita. Käsittelypalvelulähtöisten investointien kokonaismäärä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on ohjelmakaudella 2015 - 2019 yhteensä n. 40,3 milj. euroa.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011
Sisällys
OSA 1 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS JA SEN NYKYTILA ..................................... 11
1
2
Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti ja lupatilanne ..................................................................... 11
1.1
Sijainti ja maanomistus ..................................................................................................... 11
1.2
Kaavoitus ............................................................................................................................ 12
1.2.1
Maakuntakaava ..................................................................................................... 12
1.2.2
Yleiskaava .............................................................................................................. 12
1.2.3
Asemakaavat ......................................................................................................... 12
1.3
Rakennusoikeudet ............................................................................................................. 13
1.4
Suojavihervyöhykkeet ....................................................................................................... 14
1.5
Lupatilanne ......................................................................................................................... 14
1.6
Vuorovaikutus ympäristön asukkaiden kanssa .............................................................. 15
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja rakenteet ................................................................... 16
2.1
2.2
2.3
2.4
Jätteiden vastaanotto ........................................................................................................ 17
2.1.1
Vaakatoiminnot ..................................................................................................... 17
2.1.2
Sortti-asema .......................................................................................................... 18
Jätteiden käsittely .............................................................................................................. 19
2.2.1
Ulkokentillä tapahtuvat jätteiden käsittelytoiminnat (jalostaminen) ............... 19
2.2.2
Voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisten maiden käsittely ........................ 23
2.2.3
Biojätteen käsittely ............................................................................................... 24
2.2.4
Ämmässuon laajennusalue ................................................................................. 26
2.2.5
Uudet käsittelypalvelut ......................................................................................... 30
Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta .......................................... 30
2.3.1
Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen .................................................. 31
2.3.2
Vesien keräys ja johtaminen ................................................................................ 33
2.3.3
Viimeistelyrakenteet ............................................................................................. 34
2.3.4
Ympäristön tila ja sen tarkkailua palvelevat toiminnot ..................................... 35
Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen ............................................................................ 36
2.4.1
Tiejärjestelyt .......................................................................................................... 36
2.4.2
Sähköverkko .......................................................................................................... 36
2.4.3
Aluelämpöverkko .................................................................................................. 37
2.4.4
Tietoverkot ............................................................................................................. 37
2.4.5
Valvonta- ja automaatiojärjestelmät ................................................................... 37
3
2.4.6
Turvallisuusjärjestelmät........................................................................................38
2.4.7
Toimisto- ja sosiaalitilat ........................................................................................39
Toiminnassa odotettavissa olevat muutokset ...........................................................................40
3.1
Lainsäädännön muutokset ................................................................................................40
3.2
Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämistä koskevat ratkaisut ...............................40
3.3
Muutosten vaikutus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan.....................41
3.4
Ekomo ..................................................................................................................................41
3.5
Jätemääräennusteet ...........................................................................................................42
OSA 2 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN INVESTOINNIT 2015 - 2019 .................44
4
Ympäristövaikutusten hallinta .....................................................................................................45
4.1
4.2
4.3
5
Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen ................................................................45
4.1.1
Vanha kaatopaikka ................................................................................................45
4.1.2
Kaatopaikka ............................................................................................................45
4.1.3
Kaasuvoimala .........................................................................................................45
Vesien keräys ja johtaminen ..............................................................................................45
4.2.1
Tasausallas TAL11 ................................................................................................45
4.2.2
Muut vesihuollon täydennystyöt ..........................................................................46
Viimeistelyrakenteet ...........................................................................................................46
4.3.1
Vanha kaatopaikka ................................................................................................46
4.3.2
Kaatopaikka ............................................................................................................47
Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit .....................................49
5.1
5.2
5.3
5.4
Biojätteen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen ...........................................................49
5.1.1
Biokaasulaitos ja siihen liittyvät toiminnot .........................................................49
5.1.2
Kompostointilaitos ja vanha kompostointilaitos ...............................................51
5.1.3
Biojätteen käsittelyyn liittyvät kentät ..................................................................51
Ämmässuon laajennusalue ................................................................................................51
5.2.1
Huoltokanaali .........................................................................................................52
5.2.2
Muut laajennusalueen rakennustyöt ...................................................................52
Infran kehittäminen ja ylläpito ...........................................................................................53
5.3.1
Tiejärjestelyt ...........................................................................................................53
5.3.2
Varasto- ja korjaamorakennus .............................................................................53
5.3.3
Hyötykäyttökentät ja muut kenttärakenteet ........................................................54
5.3.4
Muut infrastruktuurin liittyvät rakenteet..............................................................54
Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet ................................................................................54
5.5
6
5.4.1
Rakennusjätteen lajittelu ja hyödyntäminen ...................................................... 55
5.4.2
Tuhkan varastointi ja esikäsittely ....................................................................... 55
Energiainvestoinnit ............................................................................................................ 55
5.5.1
Tuulivoima ............................................................................................................. 55
5.5.2
Muut energiainvestoinnit ..................................................................................... 57
Yleissuunnitelman toteuttamiseen liittyvät riskit ...................................................................... 58
6.1
Jätemääräennusteet .......................................................................................................... 58
6.2
Lainsäädäntö ja lupa-asiat ................................................................................................ 58
6.3
Tekniset ratkaisut ja ympäristövaikutukset .................................................................... 58
7
Katsaus tulevaan .......................................................................................................................... 60
8
Yhteenveto investoinneista ......................................................................................................... 61
11
OSA 1 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS JA SEN NYKYTILA
1
Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti ja lupatilanne
1.1
Sijainti ja maanomistus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (kuva 1.1) sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon
kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Alueelle liikennöidään pohjoispuolella olevalta Turunväylältä Histan liittymän kautta Nupurintietä pitkin.
HSY:llä on Ämmässuolla omistuksessa maata yhteensä noin 258 hehtaaria (kuva 1.2), josta jätteenkäsittelytoimintojen aluetta noin 150 hehtaaria.
Jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja itäpuolella maata on Espoo kaupungin omistuksessa ja länsipuolella Helsingin kaupungin omistuksessa. Osa jätteenkäsittelykeskusta ympäröivistä maista on yksityisessä
omistuksessa. HSY:n tavoitteena on hankkia omistukseensa asemakaavoissa jätteenkäsittelylle ja sitä
tukeville toiminnoille varatut alueet sekä suojavihervyöhykkeiksi osoitetut yksityisten maanomistajien alueet.
Espoon puolella lähin asutus sijaitsee Kolmperässä noin 700 m etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen
rajalta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asutus on Laitamaalla noin 500 m etäisyydellä luoteessa.
Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m
etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Histan alue on jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella, noin 2,0
km etäisyydellä.
Kuva 1.1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (kuva Hannu Vallas / Lentokuva Vallas Oy / kesäkuu 2014)
12
1.2
Kaavoitus
1.2.1
Maakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen
periaatteet pitkälle tulevaisuuteen.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue).
Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.12.2008. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010.
Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon
alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden
loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä.
1.2.2
Yleiskaava
Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EKalueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EKalueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EKaluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka
puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi.
Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja
virkistysalueeksi.
1.2.3
Asemakaavat
Ämmässuon asemakaava on vahvistettu 18.6.2008 (kuva 1.2). Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen
pinta-ala on noin 280 ha.
Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin
kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan
(kuva 1.2).
Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke
(kaavamerkintä EV/VR). Asemakaavoituksen viimeaikaisia tavoitteita on ollut muuttaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. Tieyhteyden
mahdollistava asemakaava (Kulmakorpi I) on valmisteilla (kaavaehdotus ollut nähtävillä 11.8. - 9.9.2014,
espoo.fi / 10.9.2014).
13
Kuva 1.2. Ämmässuon asemakaavojen yhdistelmä ja HSY:n omistamat alueet (lähde FCG).
1.3
Rakennusoikeudet
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen rakennusoikeudet on esitetty kaava-alueittain ja kiinteistöittäin kuvassa
1.2. Kunkin kiinteistön osalta on esitetty kaava-alueeseen sisältyvä myönnetty, käytetty ja jäljellä oleva
rakennusoikeus.
Kaatopaikkatoimintaan varatuilla alueilla (vaaleanpunainen alue):

myönnetty 9 927 k-m

käytetty 4 445 k-m

jäljellä oleva 5 482 k-m
2
2
2
Pääosa käyttämättömästä rakennusoikeudesta on kaatopaikan laajennusalueen Kirkkonummen puoleisella osalla, jolla rakennusoikeutta edellyttävien kiinteiden rakennelmien rakentamistarve on vähäistä.
Laajennusalueen Espoon puoleisella osalla (kiinteistö 1:428) rakennusoikeutta oli 25.8.2014 jäljellä vain
2
537 k-m , mikä ei salli merkittävää rakentamista ko. tontilla ilman lisärakennusoikeuden hankintaa nykyistä asemakaavaa muuttamalla. Kiinteistöllä 1:428 sijaitsevat vanhan kaatopaikan lisäksi kaatopaikan laajennusalueen itäosat ja kaasunkäsittelyn sekä vesienkäsittelyn alueet.
14
Jätteenkäsittelykeskuksen lounaisosassa sijaitsevalla ET-1 alueella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvele2
vien rakennusten ja laitosten korttelialue) rakennusoikeutta on 5 000 k-m . Alueella sijaitsevat kaatopaikan laajennusalueen vesienkeräysjärjestelyt.
Jätteenkäsittelykeskuksen luoteisosassa sijaitsevalla ET-2 alueella (yhdyskuntateknistä huoltoa palvele2
vien rakennusten ja laitosten korttelialue) rakennusoikeutta on 5 500 k-m . Alueella sijaitsevat kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleiset hyötykäyttökentät.
Jätteenkäsittelykeskuksen itäosassa sijaitsevalla ET-2 alueella rakennusoikeutta on seuraavasti (tummanpunainen alue):

myönnetty 165 000 k-m

käytetty 27 637 k-m

jäljellä oleva 139 584 k-m
2
2
2
Alueella sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottoalue, sortti-asema, toimistorakennukset, kompostointilaitokset hyötykäyttökenttineen ja pilaantuneiden maiden käsittelylaitos. Alueelle ollaan rakentamassa mm. mädätyslaitosta. Alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta runsaasti jäljellä, joka riittää
tarvittavaan lisärakentamiseen.
1.4
Suojavihervyöhykkeet
Kappaleessa 1.2 mainittu Ämmässuon alueen asemakaavoissa jätteenkäsittelykeskuksen ympärille osoitettu suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR, ks. kappale 1.2.) muodostaa yhtenäisen alueen jätteenkäsittelykeskuksen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle. Itäpuolelle ei ole osoitettu suojaviheraluetta, koska
jätteenkäsittelykeskus rajautuu Kulmakorven yhdyskuntateknisiin alueisiin.
Suojavihervyöhykkeen alueet ovat Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, HSY:n ja neljän yksityisen
henkilön omistuksessa. Bockträsketin vesialue vesijättömaineen on yhteistä vesialuetta. Suojavihervyöhykkeen kokonaispinta-ala on noin 153 hehtaaria.
Asemakaavojen mukaiselle suojavihervyöhykkeelle on laadittu hoitosuunnitelma (Suojavihervyöhykkeen
hoitosuunnitelma, Sito Oy, 23.6.2009).
Suojavihervyöhykkeille voidaan Kirkkonummen asemakaavan mukaan rakentaa asutuksen suojaksi maisemaan sopeutuvia meluvalleja.
1.5
Lupatilanne
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 2.1, EteläSuomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2.2 sekä Hallintooikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 2.3.
15
Taulukko 2.1. Jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset.
Taulukko 2.2. Jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat.
Taulukko 2.3. Jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset.
1.6
Vuorovaikutus ympäristön asukkaiden kanssa
Ämmässuon alueen sidosryhmille järjestetään tapaamisia, joissa tiedotetaan Ämmässuon toiminnoissa
tapahtuvista muutoksista ja saadaan palautetta toiminnasta. Vuosittain järjestetään useita tapaamisia
ympäristöasioiden sidosryhmälle. Lisäksi lähiseudun asukkaille järjestetään jätteenkäsittelykeskuksessa
mm. Avoimet ovet -tapahtumia.
16
2
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja rakenteet
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa työskentelee noin 40 henkilöä. Lisäksi alueella on urakoitsijoiden palveluksessa olevia henkilöitä, joiden määrä vaihtelee mm. vuodenajasta riippuen.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot voidaan jaotella seuraavasti:




Jätteiden vastaanottotoiminnot
o
vaaka-asema
o
Sortti-asema
Jätteiden käsittely
o
ulkokentillä tapahtuvat jätteenkäsittelytoiminnot (jätteiden jalostaminen)
o
pilaantuneiden ja vaarallisten maiden käsittely (pima-halli)
o
biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen
o
kaatopaikkatoiminnot (jätteen loppusijoittaminen), kaatopaikka, vanha kaatopaikka ja
tuhkan loppusijoitusalue sekä niihin liittyvät rakenteet ja alueet
o
uudet laitosmaiset jätteiden käsittelytoiminnot (LATE ja tuhkien esikäsittely) sekä niiden
ylläpito- ja kehittäminen
Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta
o
kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen
o
vesien hallinta
o
viimeistelyrakentaminen
o
ympäristön tarkkailua palvelevat toiminnot
Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen sijoittuminen alueella on esitetty kuvassa 2.1.
17
Kuva 2.1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen sijoittuminen.
2.1
Jätteiden vastaanotto
2.1.1
Vaakatoiminnot
Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tuleva ja sieltä poistuva kuorma-autoliikenne ohjataan alueen
pohjoisosassa olevan vaaka-aseman kautta.
18
Ämmässuolla otettiin vuonna 2011 käyttöön kulunvalvontajärjestelmä, jossa jokainen alueelle pyrkivä
ajoneuvo tunnistetaan ja dokumentoidaan. Tunnistuksen perusteella kulkuluvalliset ajoneuvot päästetään
alueelle, mutta luvattomien ajoneuvojen pääsy alueelle estetään.
Vaakatoimintojen ensisijaisena tarkoituksena on kontrolloida ja kirjata alueelle tulevien ja sieltä poistuvien
kuormien laatu- määrä ja asiakastiedot. Jätteenkäsittelymaksut määräytyvät tonniperusteisina. Vaakajärjestelmä tuottaa tarvittavan laskutusaineiston.
Vaakahenkilökunta ohjaa auton jätelajiin mukaiseen purkupaikkaan. Alueelle tulleet jätekuormat näkyvät
välittömästi vaakajärjestelmässä. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimivilla HSY:n kuormantarkastajilla
on jätteenkäsittelykeskuksen langattoman tietoverkon ja kannettavien päätelaitteidensa välityksellä tosiaikainen tieto siitä, mitä jätekuormia ja minne on kulloinkin tulossa. Jätteen purun yhteydessä tehtävällä
kuormantarkastuksella varmistetaan jätteen soveltuvuus käsittelyyn.
Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan
kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätteen tuoja maksaa
tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.
Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan
kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään aina ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta jätekuorma oli lähtöisin.
Vuonna 2014 Ämmässuolle otettiin vastaan noin 42 600 kuormaa. Jätteiden lisäksi kaatopaikka-alueille
tuli niiden rakentamisessa ja sulkemisessa käytettäviä maa-aineksia ja vastaavia materiaaleja.
2.1.2
Sortti-asema
HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet nk. Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.
Sortti-asemille voi tuoda hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä ja sekajätteitä henkilöautolla, peräkärryllä, pakettiautolla tai muulla kevyellä kuljetusvälineellä.
Jätteen hyötykäytön edistämiseksi ja ympäristösyistä vastaanotetaan tietyt puhtaat hyötyjäte-erät ja kotitalouksien vaaralliset jätteet maksutta. Osa hyötyjätteistä, kuten puu- ja risukuormat, otetaan vastaa
alennetulla hinnalla. Maksullisia jäte-eriä Sortti-asemalla ovat sekajäte, energiajäte ja laittelemattomat
hyötyjätekuormat.
Ämmässuon Sortti-asema palvelee lähinnä Espoon ja Kirkkonummen alueita. Se sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa alueen tuloportin läheisyydessä. Jätteen pientuojien liikenne on erotettu vaaka-alueelle menevästä kuorma-autoliikenteestä kiertoliittymällä. Yksityisten pienkuormien ja ammattimaisen kuorma-autoliikenteen mahdollisimman varhainen erottaminen on tehnyt alueen sisäisen liikenteen
sujuvammaksi. Samalla on parantunut palveluja harvemmin käyttävien yksityisten jätteen tuojien asioimisen turvallisuus.
Vuonna 2014 Ämmässuon Sortti-asemalla kävi noin 39 600 asiakasta. Jätteitä otettiin vastaan noin 7 100
tonnia. Suurimmat yksittäiset jätelajit, joita Sortti-asemille toimitettiin, olivat sekajäte, puujäte, risut, metallijäte ja puutarhajäte.
19
Sortti-asemalla otettiin käyttöön Roll Pack -puristin syksyllä 2011. Puristimella tiivistetään jätelavoilla olevaa jätettä ja tehostetaan siten kuljetuslogistiikkaa.
Asemalle toimitetut sekajätteet viedään jätevoimalaan, puutarhajäte menee käsiteltäväksi kompostointilaitokseen ja risut murskataan kompostin tukiaineeksi.
Muut asemalla vastaanotetut jätelajit toimitetaan sopimuspohjaisesti HSY:n ulkopuoliseen käsittelyyn ja
hyödyntämiseen.
2.2
Jätteiden käsittely
2.2.1
Ulkokentillä tapahtuvat jätteiden käsittelytoiminnat (jalostaminen)
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä
hyötykäyttötarkoituksia varten.
Tällä hetkellä jätteenkäsittelykeskuksessa käsitellään ja välivarastoidaan jätteitä kenttäalueilla seuraavasti:

Maa- ja kiviaineksen käsittely

Puujätteen haketus ja välivarastointi

Kyllästetyn puujätteen välivarastointi

Biojätekompostin jälkikypsytys ym. kompostointi ja mullan valmistus

Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen käsittely

Lasin välivarastointi

Sekajätteen paalaus ja välivarastointi

Kuonan varastointi ja käsittely

Tuhkan varastointi ja esikäsittely ennen loppusijoitusta

Kiviainespohjaisten lietteiden käsittely

Multatuotteiden jalostus ja välivarastointi

Rakennusjätteen lajittelu ja jalostus
Vuonna 2015 jätteenkäsittelykeskuksen alueella on käytössä jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin seuraavat kenttäalueet:

kompostointilaitosten pohjoispuoleiset kenttäalueet, noin 5,7 ha

kompostointilaitosten eteläpuoleiset kenttäalueet, noin 5,5 ha

kompostointilaitosten eteläpuoleisten kenttäalueiden laajennus, 1. toteutusvaihe 1,9 ha multatuotekenttä ja 2. toteutusvaihe 4,0 ha multatuotekenttä

kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleiset kenttäalueet, noin 4,1 ha

kaatopaikan laajennusalueella sijaitsevat kenttäalueet, yhteensä n.8,0 ha.
Kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiivisasfalttibetonia. Osalla
kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon.
20
Kenttäalueita käytetään siten, ettei toimintoja sidota tapahtuvaksi tietyillä kentillä, vaan kenttiä käytetään
kulloisenkin tilanteen mukaan eri materiaalien käsittelyyn ja välivarastointiin. Käytön edellytyksenä on,
että kentän rakenteet täyttävät toiminnalle asetetut vaatimukset ja kentän valumavedet käsitellään hallitusti.
Maa- ja kiviaines
Maa- ja kiviaineksen käsittelyyn hyötykäyttökentille otetaan vastaan:

Jätettä sisältäviä maita eli sellaisia ylijäämämaita, jotka sisältävät betonikappaleita ja isoja kiviä
sekä epäpuhtauksina jätemateriaaleja (muovia ym.).

Puhtaita maa- ja kiviainesmassoja.
Ympäristöluvan mukaisesti kenttäalueilla saa vastaanottaa, murskata ja seuloa tavanomaisiksi jätteiksi
luokiteltavia, jätettä sisältäviä maa- ja kiviainesjätteitä, joiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat
alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen, 30 000 t/a ja syntypaikkalajiteltua rakennusjätettä 50 000
t/a.
Jätettä sisältävää maata vastaanotettiin vuonna 2014 noin 23 500 t sekä betoni- ja muuta rakennusjätettä
noin 15 100 t.
Jätettä sisältävistä maista erotellaan jätteet seulomalla. Betonikappaleet ja isot kivet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen magneettierottimella.
Puhtaat maa- ja kiviainesmassat seulotaan.
Seulonta ja murskaus suoritetaan siirrettävällä kalustolla alan urakoitsijan toimesta. Murskausta tehdään
joitakin kertoja vuodessa. Seulonta- ja murskauslaitteisto ja -tekniikka vaihtelevat urakoitsijakohtaisesti.
Käsittelyn melu- ja pölyhaittoja estetään koteloinneilla ja tarvittaessa kastelulla (vesisumutus). Varastokasoja kastellaan myös tarvittaessa. Kenttäalueen pintavaluntavedet ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen
jätevesien käsittelyyn.
Erotettu rautametalli ohjataan hyötykäyttöön. Seulottu maa ja murske käytetään vanhan kaatopaikan
muotoilussa ja esipeittokerroksen rakentamisessa. Betonimursketta käytetään kaatopaikan rakenteissa,
mm. laajennusalueen kallioseinämien suojauksessa salaojituskerroksena ja vanhan kaatopaikan tierakenteissa. Jätemateriaalit sijoitetaan uudelle kaatopaikalle.
Puhdas puujäte
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistettua puuhaketta käytetään Ämmässuon omassa toiminnassa kompostoinnin tukiaineena tai toimitetaan ulkopuoliseen hyödyntämiseen polttoaineena.
Puujätettä saa varastoida ja hakettaa kompostointikentillä ympäristöluvan mukaisesti 30 000 t/a. Em.
määrään sisältyvät sekä murskausta odottava puujäte että murskattu puujäte. Vuonna 2014 puuta käsiteltiin Ämmässuolla noin 22 800 t.
Käsiteltävä puujäte varastoidaan kenttäalueella. Puujätteestä erotetaan ennen haketusta silmämääräisen
tarkastelun perusteella haketukseen ja hyötykäyttöön soveltumaton materiaali, joka toimitetaan joko hyötykäyttöön (metallit ym.) tai kaatopaikan laajennusalueelle. Materiaali nostetaan työkoneella hakettimelle.
21
Hake varastoidaan kasoissa kenttäalueella.
Kyllästetty puujäte
Jätteenkäsittelykeskuksen kenttäalueilla vastaanotetaan ja välivarastoidaan kyllästettyä puujätettä ympäristöluvan mukaisesti enintään 10 000 t/a. Välivarastoinnista puujäte ohjataan asianmukaisen luvan
omaavaan käsittelylaitokseen. Välivarastointi tapahtuu siirtolavoilla. Suuremmat erät välivarastoidaan
kasoissa. Tarvittaessa pitkä puutavara katkotaan lyhyemmäksi siten, että se sopii jatkokuljetusvälineisiin.
Muuta kyllästetyn puujätteen esikäsittelyä ei harjoiteta.
Vuonna 2014 painekyllästettyä puuta vastaanotettiin noin 1 100 t.
Kompostit ja mullan valmistus
Kompostointilaitosten eteläpuolella on kompostointikenttiä noin 5,5 hehtaaria ja pohjoispuolella 4,5 hehtaaria. Kesällä 2010 tehtyjen korjaustöiden jälkeen kentät on kauttaaltaan pinnoitettu tiiviillä asfaltilla.
Lisäksi kenttien eteläpuolella on v. 2011 valmistunut noin 1,9 ha multatuotekenttä ja sen vuonna 2014
valmistunut 4,0 ha laajennusosa. Kenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä.
Kentillä käsitellään materiaaleja seuraavasti:

jälkikypsytetään biojätteen käsittelyssä syntyviä tuotteita

välivarastoidaan mm. puutarha- ja puistojätettä, risuja ja kantoja, kuori- ja haketetaan karkeaa
kasviperäistä jätettä ympäristöluvan mukaisesti enintään 30 000 t/a

kompostoidaan viherjätettä

valmistetaan maa-aineksista ja biojäte kompostista multatuotetta, ympäristöluvan mukaisesti
enintään 300 000 t/a ja varastoidaan multaa.
Ympäristöluvan mukaan alueella voidaan kompostoida myös muita kompostointiin soveltuvia massoja
(esim. metsäteollisuuden kuitulietteet 15 000 t/a).
3
Kompostointikentillä on tilaa noin 70 000 komposti-m aumaukseen.
Asfaltti-, betoni- ja tiilijäte
Asfalttijätettä syntyy maa- ja tierakentamisessa vanhoja asfalttirakenteita purettaessa. Betoni- ja tiilijäte
on peräisin talonrakennuksen uudis- ja korjausrakentamisesta.
Asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden käsittelyn vaiheet ovat vastaanotto, käsittely ja -lajittelu, murskaus, magneettierotus ja seulonta.
Käsittelyä tehdään joitakin kertoja vuodessa. Käsittely suoritetaan siirrettävällä kalustolla alalla toimivan
urakoitsijan toimesta.
Mursketta käytetään vanhan kaatopaikan esipeitossa ja muotoilussa sekä laajennusalueen kaatopaikan
peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa. Betoniraudat ohjataan hyötykäyttöön. Esikäsittelyssä erotetut
jätemateriaalit sijoitetaan laajennusalueen kaatopaikalle.
Ympäristöluvan mukaan asfaltti-, betoni- ja tiilijätteitä voidaan käsitellä enintään 80 000 t/a.
22
Sekajätteen paalaus ja välivarastointi
HSY aloitti sekajätteen paalauksen ja välivarastoinnin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella vuonna 2013, eli jo ennen jätevoimalan valmistumista paalaamalla 30 010 tonnia kotitaloudesta
erilliskerättyä sekajätettä. Muoviin käärityt jätepaalit varastoitiin laajennusalueelle S2 alueen eteläpuolella
olevalle tiiviille asfaltoidulle kentälle kahdeksaan erikokoiseen varastoaumaan, joiden mitoituksessa on
otettu huomioon liikennealueet ja palontorjuntaa varten tarvittavat käytävät. Aumoihin paalit varastoitiin
viiteen kerrokseen, joista paaleja on toimitettu vuodesta 2014 jätevoimalaan poltettavaksi. Jatkossa paalattavan jätteen määrä riippuu jätevoimalan tarpeista.
Ympäristöluvan mukaan kaatopaikan laajennusalueella saa vastaanottaa, murskata, seuloa ja paalata
sekajätettä ja energiajätettä enintään 75 000 t/a; ja varastoida paalattua sekajätettä ja energiajätettä
150 000 t/a.
Sekajätteen välivarastointia tarvitaan myöhemminkin jätevoimalan voimalan seisokkien ja vuosihuoltojen
aikana sekä tasaamaan jätevirtojen vaihteluita. Samalla poistetaan jätevoimalan pitemmistä seisokeista
aiheutuva biohajoavaa jätettä sisältävän sekajätteen loppusijoitustarve kaatopaikalle.
Myöhemmin polttoon ohjattavat sekajäte-erät joko paalataan tai varastoidaan kaatopaikan S1 lakialueella
loppusijoitetusta jätteestä erotettuna sekä tiivistetään ja murskataan jyräämällä ja peitetään varastoinnin
ajaksi siten, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja. Hajuhaittojen torjumiseksi välivarastoitava jäte peitetään esimerkiksi hakkeella tai kompostilla.
Sekajätteen välivarasto puretaan varastointia seuraavien talvikuukausien aikana.
Ympäristöluvan mukaan kaatopaikan laajennusalueella saa välivarastoida esilajiteltua, paalaamatonta
poltettavaa jätettä kerrallaan enintään 30 000 t. Jätteen välivarastointitoiminnasta kaatopaikan S1 lakialueella laaditaan vuonna 2015 yksityiskohtainen ympäristöviranomaisille toimitettava suunnitelma, jossa
esitetään jätteen välivarastointi, poiskaivuja jatkokäsittely sekä haittojen torjunta ja niiden seuranta.
Kuonan vastaanotto ja käsittely
Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle
aloitettiin 3.4.2014. Kuonaa vastaanotettiin noin 42 000 tonnia vuonna 2014. Vastaanotetusta kuonasta
on toimitettu viranomaisille ympäristöluvan edellyttämä perusmäärittely 27.1.2015. Kuona varastoidaan ja
ikäännytetään kasoissa ja käsitellään 20 000 - 30 000 tonnin erissä. Kuonan käsittelyssä on meneillään
koevaihe, jossa kokeillaan erilaisia käsittelytapoja. Lopullisesta käsittelytavasta päätetään viimeistään
vuoden 2016 alussa.
Vastaanotettua raakakuonaa käsiteltiin 3.10.–27.11.2014 yhteensä noin 32 500 tonnia. Kuonasta eroteltiin magneettista metallia noin 2 500 tonnia ja ei-magneettista metallia noin 1 800 tonnia. Jäljelle jäi noin
28 000 tonnia mineraaliainesta. Magneettinen metalli myytiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat siitä uusioraaka-aineita. Myös karkearakeinen (12–50 mm) ei-magneettinen metalli (301 tonnia)
myytiin kotimaisille toimijoille jatkojalostettavaksi. Pienirakeisempaa (2-12 mm) ei-magneettista metallia
toimitettiin Hollantiin jatkojalostukseen 1 469 tonnia. Ei-magneettisesta metallista erotellaan jalostusprosessissa alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi.
Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seuloutuvat eri raekokoihin, joilla voidaan korvata neitseellisiä maa-aineksia. Alustavien laboratorioanalyysien mukaan mineraaliainekset täyttävät tavanomaisen jätteen kriteerit eli niitä voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa kalvon alapuolisissa osissa. Eri
23
raekoot ovat tällä hetkellä varastossa odottamassa lopullisia laboratorioanalyysejä, joiden perusteella
päätetään niiden hyödyntämiskohteista ympäristöluvan lupamääräysten mukaan.
Kiviainespohjaisten lietteiden käsittely
Kiviainespohjaisia lietteitä (kallioporausjäte) sekä HSY:n omassa toiminnassa syntyviä lietteitä (mm. tasausaltaiden pesuvedet) varten on rakennettu vuonna 2013 hulevesialtaan HVA3 linjaan 1 (HVA3-LO1)
lasketukseen ja suodatukseen perustuva koerakenne, joka koostuu kahdesta poikkisuun-taisesta suodatinpenkereestä ja pituussuuntaisesta linjan keskellä olevasta salaojituspenkereestä. Em. penkereet jakavat ko. koerakenteen sen pituussuunnassa kolmeen suunnilleen yhtä suureen lokeromai-seen osaan
(purkualueet 1 ja 2, laskeutusalue sekä purkualue 3 / selkeytysalue).
Jos käsittelytoiminta HVA3:n koerakenteessa osoittautuu toimivaksi ratkaisuksi, otetaan ko. allaslokero
pysyvästi ensisijaiseksi kiviainespohjaisten lietteiden käsittelyjärjestelmäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa.
2.2.2
Voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisten maiden käsittely
Maan puhdistamisen vähimmäistavoitteena on tuottaa maata, joka on kelpoista sijoitettavaksi jätteenkäsittelykeskuksen vanhalle kaatopaikalle tai kaatopaikan laajennusalueelle.
Ympäristöluvan mukaisesti pilaantuneita maa-aineksia käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa enintään 50 000 t/a, joista yhteensä enintään 25 000 tonnia saa olla vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä. Maiden pääasiallinen käsittelymenetelmä on mikrobiologinen käsittely hapellisissa olosuhteissa eli kompostointi. Käsittelyä tehostetaan tarvittaessa huokosilmakäsittelyllä.
Käsiteltävät maat
Käsittelyyn tulevat maamassat ovat pääosin peräisin vanhoilta pilaantuneilta maa-alueilta, mutta käsiteltäväksi tulee myös öljy-, kuljetus-, yms. onnettomuuksissa syntyneitä pilaantuneita maita. Maat ovat peräisin lähinnä HSY:n alueen kunnista.
Pilaantuneiden maiden varastointikapasiteetti (käsittelyä odottavat, käsiteltävät ja käsitellyt) on sama kuin
laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti, eli 50 000 t. Perusteluna tälle on pilaantuneiden maiden käsittelyn mahdollinen kesto yli vuoden, jolloin aikaisempina vuosina tulleet käsittelyssä olevat maat joudutaan
laskemaan mukaan tarkasteluvuoden varastointikapasiteettiin.
Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksessa voidaan käsitellä ympäristöluvan mukaisesti myös pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnassa syntyviä jätteitä, kuten hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteitä ja ilmanpuhdistimien biosuodatinmateriaalia. Laitoksessa käsitellään myös pieniä liete-eriä, jotka sopivat
pitoisuuksiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käsittelylaitoksen prosesseissa käsiteltäviksi. Näitä ovat esim.
hiekan- ja öljynerottimien pohjalietteet.
Rakenteet ja käsittely
Pilaantuneiden maiden käsittelykenttä sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Käsittely toteutetaan
asfalttikentällä kevytrakenteisissa hallissa (PIMA-halli). Ulkopuoleisten puhtaiden vesien pääsy käsittelykentälle estetään ojituksilla ja muilla järjestelyillä.
24
PIMA-halliin on rakennettu tarvittavat viemäröinnit sekä hiekan- ja öljynerotin PIMA-hallin pohjoispäähän.
Vastaanottoalue sijaitsee PIMA-hallin vieressä. PIMA-halli on varustettu ilmanvaihtojärjestelmällä, jossa
on otettu huomioon VOC-maiden käsittelystä aiheutuvat tarpeet.
Maamassat vastaanotetaan joko vastaanottoalueelle tai suoraan PIMA-halliin.
Käsittelyä odottavia pilaantuneita maita on varauduttu välivarastoimaan PIMA-hallin läheisillä kenttäalueilla pressuilla peitettyinä. Välivarastointikentän pintavaluntavedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien käsittelyyn.
Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmät valitaan tapauskohtaisesti. Mikrobiologinen hajotus käsittelymenetelmineen soveltuu parhaiten biohajoavien hiilivety-yhdisteiden, kuten erilaisten öljyjen ja polttoaineiden, kreosootin ja PAH-yhdisteiden, kloorifenolien, glykolien sekä TBT:n ja muiden organotinojen käsittelyyn. Vastaanotettavat, välivarastoitavat ja käsiteltävät maat voivat sisältää myös muita haitta-aineita
(esim. metalleja, syanidia, PCB-yhdisteitä jne.) kuin kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä varsinaisesti käsitellään. Tällaiset haitta-aineet, joita ei kompostoimalla ja/tai huokosilmakäsittelyllä pystytä käsittelemään, jatkokäsitellään muilla tavoin. Kulloinkin käytettävä jatkokäsittelytapa päätetään maaeräkohtaisesti.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omasta aluelämpöverkostosta saatavaa lämpöä hyödynnetään
pilaantuneiden maiden puhdistamisen tehostamiseksi.
Prosessissa syntyvät jätteet käsitellään seuraavasti:

käsittelyssä syntyvä seulontajäte (puuta, kiviainesta, tiiltä, betonia, metallia, rakennusjätettä yms.)
lajitellaan ja sijoitetaan joko jätteenkäsittelykeskuksessa oleviin erilliskeräyspisteisiin tai jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle

puhdistusprosessissa syntyvät jätteet (ilmastusputket, välivarastoitujen maiden katteina käytetyt
aumamuovit yms.) sijoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle

ilmanpuhdistuksen jätteitä muodostuu huokoskaasulaitteiston ja VOC-hallin poistoilmojen biosuodattimien ja/tai aktiivihiilisuodattimien suodatinmateriaalin vaihdoista. Biosuodattimista poistettu suodinmateriaali joko käsitellään pilaantuneiden maiden puhdistusprosesseissa, mikäli se ominaisuuksiltaan niihin soveltuu, tai sijoitetaan kaatopaikalle. Käytetty, regenerointiin kelpaamaton
aktiivihiilijäte toimitetaan asianmukaisen luvan saaneeseen vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan.

PIMA-hallien ylijäämävedet, joita ei käytetä kasteluvetenä, johdetaan hiekan- ja öljynerottimen
kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Käsittelykentän PIMA-hallien puhtaat kattovedet ja ajoalueiden
puhtaat valumavedet johdetaan maastoon kuten muutkin vastaavat vedet käsittelykeskuksen alueelta.
2.2.3
Biojätteen käsittely
Ämmässuolla otetaan vastaan pääkaupunkiseudun alueelta erilliskerättyä kotitalouksien biojätettä sekä
kaupan ja teollisuuden orgaanisia jätteitä. Tässä yleissuunnitelmassa käytetään yleistermiä ”biojäte” Ämmässuolla laitosmaiseen käsittelyyn vastanotettavista biohajoavista jätteistä.
25
Biojätteen käsittely kompostointilaitoksessa
Laitosmaista kompostointia varten Ämmässuolla on kaksi laitosyksikköä, joita kutsutaan kompostointilaitokseksi (vuonna 2006 käyttöönotettu laitos) ja vanhaksi kompostointilaitokseksi (vuonna 1998 valmistunut laitos). Esikompostointi hoidetaan kompostointilaitoksessa ja jälkikompostointi vanhassa kompostointilaitoksessa. Vaihtoehtoisesti vanhaa kompostointilaitosta käytetään mädätetyn jätevesilietteen laitosmaisessa kompostoinnissa.
Biojätteet käsitellään syyskuuhun 2015 saakka kompostoimalla. Ensimmäisessä vaiheessa biojäte kompostoidaan laitosmaisesti suljetuissa tunnelitekniikkaan perustuvissa kompostointilaitoksissa. Toisessa
vaiheessa esikompostoitu biojäte jälkikypsytetään ulkona avoaumoissa. Biojätteen laitosmaisella erilliskäsittelyllä vähennetään oleellisesti muutoin kaatopaikalle sijoittavasta orgaanisesta jätteestä syntyviä
kasvihuonekaasupäästöjä sekä ympäristön hajuhaittoja. Biokaasulaitoksen valmistuttua syyskuussa
2015, biojäte ensin mädätetään ja sitten kompostoidaan tunnelikompostointilaitoksessa. Lopuksi näin
esikäsitelty materiaali vielä jälkikypsytetään ulkona aumoissa.
Biojätteestä valmistetaan ensisijaisesti maanparannustarkoitukseen soveltuvaa, lannoitelainsäädännön
vaatimukset täyttävää kompostituotetta, jota hyödynnetään viherrakentamisessa ja maataloudessa. Kompostoinnin lopputuotetta hyödynnetään myös biosuodatinmateriaalina Ämmässuon bioreaktorikaatopaikan pintarakenteissa.
Syyskuusta 2015 alkaen biokaasulaitos ja kompostointilaitos pystyvät käsittelemään vuodessa noin
60 000 tonnia biojätettä. Käsittelyyn tulevan biojätteen määrä oli vuonna 2014 noin 50 600 tonnia. Laitoskapasiteetissa on varauduttu biojätteen määrä kasvamiseen ja lietteiden käsittelyyn kompostoimalla. Biojätteen käsittelyn varmistamiseksi on lisäksi haettu lupaa kompostointilaitosten häiriötilanteiden yhteydessä sijoittaa biojätettä kaatopaikalle. Lupahakemus jätettiin Uudenmaan ELY-keskukselle 3.3.2010, joka
myönsi jatkoluvan 18.3.2010.
Ympäristöluvan No YS 553 (26.5.2003) mukainen biojätteen käsittelyn kapasiteetti on 49 000 tonnia vuodessa. Laitosten kokonaiskapasiteetin nostoon 80 000 tonniin haettiin ympäristölupaa 3.5.2011 vireille
tulleella ympäristölupahakemuksella (Dnro ESAVI/125/04.08/2011), josta saatiin päätös 8.10.2014. Ko.
ympäristölupa on tällä hetkellä Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltävänä lupapäätöksestä tehdyn valituksen
takia.
Biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa (tilannekatsaus)
Kokouksessa 25.1.2013 (§ 118) hallitus päätti tarkistaessaan mädätyslaitoksen hankesuunnitelmaa, että
biojäte käsitellään jatkossa osavirtamädätykseen perustuvalla kuivaprosessilla. Mädätyslaitos on osa
HSY:n biojätteen käsittelykokonaisuutta, jossa yhdistetään mädätyksen ja kompostoinnin parhaat puolet
uudella tavalla niin sanotulla osavirtaprosessilla. Tällöin vastaanotettu biojäte jaetaan ominaisuuksiensa
perusteella joko kuivamädätykseen tai kompostointiin. Biojätteen käsittelylaitoksen kapasiteetti on 60 000
tonnia erilliskerättyä biojätettä, josta 44 000 tonnia vuodessa on mahdollista mädättää ennen kompostointia ja 16 000 tonnia kompostoida suoraan. Lisäksi kompostointilaitokset on suunniteltu hallituksen päätöksen mukaisesti käsittelemään jäteveden puhdistuksessa syntyvää lietettä. Biojätteen käsittelyprosessi
koostuu biojätteen vastaanotto- ja esikäsittelytoiminnoista, kahdesta kuivamädätysreaktorista sekä mädätysreaktoreiden ja esikäsittelyn kanssa yhteensopivaksi muutetusta tunnelikompostointiprosessista. Vanha vuonna 1998 käyttöön otettu tunnelikompostointilaitos tulee jatkossa toimimaan varalaitoksena sekä
tarvittaessa jälkikypsytystilana tai siellä kompostoidaan mädätettyä jätevesilietettä.
26
Kompostointilaitoksia on saneerattu vuosina 2013 – 2015 investointiohjelman 2013 - 2022 mukaisesti.
Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt alkoivat keväällä 2014 ja biokaasulaitos valmistuu syksyllä 2015. Biokaasulaitos sijoittuu nykyisen kompostointilaitoksen yhteyteen jätteenkäsittelykeskuksen itäosaan. Osavirtamädätysprosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään elokuusta
2015 alkaen nykyisessä kaatopaikkakaasuvoimalaitoksessa ja uuden biokaasuvoimalaitoksen valmistumisen jälkeen uudessa erillisessä kaasumoottorivoimalaitoksessa sähköksi ja lämmöksi. Uuden biokaasulla käyvän voimalaitoksen arvioidaan valmistuvan keväällä 2016.
2.2.4
Ämmässuon laajennusalue
Laajennusalueen pinta-ala on 84 ha. Siitä pääosan muodostaa 55 hehtaarin jätetäyttöalue, joka on louhittu 10 - 15 metriä ympäröivää maantasoa alemmaksi. Kalliolouhinta on päättynyt alueella. Alueella oleva
kaatopaikan ensimmäinen vaihe on otettu käyttöön lokakuussa 2007, kun vanhan kaatopaikan käytöstä
jouduttiin luopumaan.
Kaatopaikan laajennusalueen kokonaistäyttötilavuus on saa olla ympäristöluvan mukaisesti korkeintaan
3
19,2 milj.m (pinta-ala noin 60 ha, lakikorkeus +125).
Toiminnot ja aluevaraukset
Ensimmäisenä vaiheena käyttöön otetulle kaatopaikalle S1 on sijoitettu sekajätettä.
Kaatopaikan S1 jätetäyttöalueen alapuolelle, alueen keskiosaan on rakennettu huoltotunneli. Huoltotunnelin ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa bioreaktorikaatopaikan suotovesien keräys, suotovesien
keräysjärjestelmän huollettavuus sekä kaatopaikan pohjan tiivisterakenteiden tarkkailu.
Vanhan kaatopaikan puoleisen kallioseinän viereen on rakennettu teräsbetoninen eristysseinä. Eristysseinän ja kalliopinnan väliin jää viranomaismääräysten edellyttämä erillistila, jossa sijaitsevat bioreaktorikaatopaikan huoltamiseen tarvittavat putkistot ja laitteistot.
Kaatopaikan (vaiheet S1 ja S2) lisäksi laajennusalueelle on sijoitettu seuraavia käsittely-, välivarastointija loppusijoitustoimintoja sekä aluevarauksia (kuva 2.3):

vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavan tuhkan loppusijoitusalue T1 (ympäristölupa 18.12.2009, No
YS 1627)

tuhkan loppusijoitusaluevaraus

kuonan loppusijoitusaluevaraus, jonne on tarkoitus välivarastoida suunnitelmakaudella 2015 2019 Blominmäen jätevedenpuhdistamon louhinnoissa syntyviä kiviaineksia

inertin jätteen ja tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikka R1

kuonan varastointi- ja käsittelyalue

LATE -lajitteluterminaali

vara-alue.
27
Kuva 2.3. Laajennusalueen nykyiset toiminnot ja hahmotelma suunnitelluista toiminnoista
Kaatopaikka, S1-alue
3
Kaatopaikan vaiheen S1 pinta-ala on noin 12,4 ha ja täyttötilavuus noin 2,85 milj.m . Vuonna 2013 val3
mistuneen vaiheen S2 pinta-ala on noin 4,6 ha ja täyttötilavuus noin 0,7 milj.m .
Täyttöalueen työmaatiet rakennetaan jäteasfaltista, murskatusta betonista, kiviainesmurskeesta ja myös
jätevoimalan kuonasta.
S1 -alueelle on sijoitettu biohajoavaa sekajätettä, joten sen täyttöpenkereen alimpia kerroksia on varauduttu hoitamaan bioreaktorikaatopaikkatekniikalla rakentamalla täyttöpenkereen laajuinen kierrätysveden
imeytyskenttä täyttötasoon noin +70.
Kaatopaikalla S1 on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristövaikutusten hallintaan. Täyttöalueen pohjan ja
kallioseinämien eristäminen on tehty vaativimmin rakentein kuin valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä
861/1997 on edellytetty. Tällä on haettu lisävarmuutta tiivistysrakenteisiin. Täyttöalueen pohjalla on huoltotunneli, johon kerätään täytön suotovedet ja jossa on täyttöalueen tiiviiden pohjarakenteiden alapuolisen salaojituksen tarkkailujärjestelmät. Huoltotunnelissa on myös muita kaatopaikan ja jätteenkäsittelykeskuksen teknisiä laitteita ja järjestelmiä. Vanhan kaatopaikan ja kaatopaikan välissä on huoltokanaali,
jossa on kaasunkeräysputkistoja, säätöasemia sekä vesien ja kaasun siirtoputkia. Kaatopaikalle S1 on
rakennettu kattava kaasunkeräysjärjestelmä.
Täyttöalueelle S1 loppusijoitettavien jätteiden määrä ja laatu muuttui merkittävästi vuonna 2014, kun Vantaan Energian Jätevoimala käynnistyi ja siihen asti kaatopaikalle loppusijoitetut sekajätteet hyödynnetään
nyt ko. jätevoimalassa energiana. Laajennusalueelle valmistui lisäksi syksyllä 2014 jätteiden esikäsittelyä
28
2
varten erillinen noin 3000 m laajuinen rakennusjätteiden käsittelykatos (lajitteluterminaali), jossa saapuva
jäte jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään sekä loppusijoitettavaan osaan.
Täyttöalueelle S1 nykyisin loppusijoitettava jäte on em. syistä käytännössä inerttiä eikä siitä muodostu
kaatopaikkakaasua, joten kaasunkeräyskaivoilla ei ole enää jatkossa tarvetta kerätä kaatopaikkakaasua
täyttötason 7 yläpuolisista jätetäyttökerroksista.
Täyttöalueen S1 jätepenkereen luiska-alueet on muotoiltu ja tiivistetty väliaikaisena pintarakenteena toimivalla esipeittokerroksella sitä mukaa, kun luiska-alueet ovat saavuttaneet täyttötasonsa mukaisen täyttökorkeutensa. Luiskien esipeittoon on käytetty tarkoitukseen soveltuvia huonosti vettä läpäiseviä maaaineskerroksia, joilla vähennetään ko. alueilta ilmaan purkautuvan kaatopaikkakaasun ja ko. alueilla
muodostuvan suotoveden määrää.
Koska jätteen hajoamisen seurauksena luiska-alueilla tapahtuu voimakasta painumista, luiska-alueiden
esipeittokerrosta tiivistetään lisäämällä ko. alueille uutta esipeittoon soveltuvaa materiaalia.
Laboratorioanalyysien mukaan jätevoimalan kuonasta seulotut mineraaliainekset täyttävät tavanomaisen
jätteen kriteerit, joten niitä voidaan hyödyntää lopullisen pintarakenteen tiivistyskalvon alapuolisissa osissa. Siksi luiskien esipeittokerroksessa on käytetty vuodesta 2015 lähtien myös kuonan esikäsittelyprosessista saatuja mineraalijakeita siten, että esipeittokerroksen alaosassa on käytetty raekokoon 0/2 seulottua kuonaa ja sen päällä karkeampia kuonajakeita.
Alueelle S1 rakennetaan väliaikaisen pintarakenteena toimivan esipeittokerroksen päälle lopullinen pintarakenne vaiheittain heti, kun on varmistuttu siitä, että jätetäyttö on painunut riittävästi, jolloin lopulliset
pintarakenteet säilyvät ehjinä.
Täyttöalueen S1 suotovedet kerätään salaojaputkilla kaatopaikan pohjalla olevaan huoltotunneliin. Täyttöalueen tiiviiden pohjarakenteiden alapuolisen salaojituksen tarkkailujärjestelmät sijaitsevat myös huoltotunnelissa.
Huoltotunnelirakenteet
Huoltotunneli on kaatopaikan pohjarakenteen alapuolella ja se on eristetty jätetäytöstä vesi- ja kaasutiiviisti. Alueen täytön edetessä tunneli tulee jäämään jopa 70 metriä paksun jätetäytön alle. Tämän vuoksi
tunnelin rakenteelliseen mitoitukseen ja kestävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Kaatopaikan suotovesi aiheuttaa ajan mittaan kerrostumista keruuputkien sisäpinnalle. Mikäli kerrostumia
ei poisteta säännöllisesti, on vaarana putkien tukkeutuminen. Tällöin suotovesijärjestelmää ei voida enää
käyttää ja kaatopaikan sisäinen vedenpinta alkaa nousta. Kaatopaikan tiiviyden ja sen sisäisten prosessien kannalta on tärkeää, että kaatopaikan sisäinen vedenpinta pysyy mahdollisimman alhaisena.
Myös varsinaisen tiiviin pohjarakenteen alla sijaitsevaan tarkkailukerrokseen sijoitetut salaojaputket on
johdettu huoltotunneliin. Tarkkailusalaojien avulla seurataan kaatopaikan varsinaisen pohjarakenteen
toimivuutta. Mahdollisessa ensisijaisen tiivistysrakenteen vuototapauksessa tarkkailusalaoja toimii varajärjestelmänä, jonka avulla tarkkailusalaojakerrokseen vuotanut suotovesi saadaan tarvittaessa kerättyä
käsittelyyn. Tarkkailusalaojakerroksen alla on pohjarakenteessa vielä varmistuksena tiivis asfalttikerros.
Kaatopaikkakaasun esiintymisriskistä johtuen huoltotunneli on luokiteltu kokonaan räjähdysvaaralliseksi
tilaksi. Tunnelin rakenteiden ja käytön turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tunnelin käyttö on
29
mahdollista vain erityisen turvallisuuskoulutuksen läpikäyneille henkilöille. Tunnelin käytöstä on laadittu
tarkat käyttö- ja turvallisuusohjeet, joiden noudattamista valvoo tunnelin vastaava hoitaja.
Huoltotunneli on varustettu ilmanvaihto- ja LV-järjestelmillä, sähkön käyttö- ja jakelujärjestelmillä sekä
sähköteknisillä tietojärjestelmillä, kuten hätäpuhelin-, valvonta-, hälytys- ja ilmaisinjärjestelmillä. Lisäksi
tunneliin on sijoitettu putkistojen huoltotoimenpiteitä varten korkeapainevesi- sekä paineilmalinja.
Tunnelista on täysin valmiina sen 1. vaihe, jonka pituus on 450 metriä. Tunnelin 400 metriä pitkä 2. vaihe
toteutettiin runkorakenteiltaan kevennettynä ja se valmistui vuoden 2012 alussa ja se palvelee paalialuetta ja myöhemmin käyttöön otettavaa vaiheen S2 täyttöaluetta. Kuonan varastointi- ja käsittelyalueen
sekä täyttöalueen R1 vedet johdetaan tunnelin 2. vaiheen jatkeena olevassa tunneliurassa olevaan kaivoja putkistojärjestelmään, josta kuormitteiset vedet johdetaan tunnelin 2. vaiheen putkistoihin ja edelleen
suotovesien tasausaltaaseen ja puhtaat vedet hulevesiviemäriin.
Huoltokanaali- ja eristysmuurirakenteet
Katettu huoltokanaali on suunniteltu rakennettavaksi kolmessa vaiheessa. Huoltokanaalin kokonaispituus
on noin 880 metriä. Kanaalista on katettu noin 600 m (1. ja 2. vaihe). Kolmannessa vaiheessa katetaan
loput noin 280 metriä kanaalia.
Huoltokanaalin 1. vaihe palvelee kaatopaikan kaasunkeräystä sekä kaasun ja vesien johtamista, tarkkailua sekä putkistojen huoltotoimenpiteitä. Huoltokanaalin 2. vaiheeseen ja vielä kattamattomaan 3. vaiheeseen ei sijoiteta kaasunhallintaan liittyviä rakenteita, joten kanaalin vaiheet 2 ja 3 palvelevat ainoastaan laajennusalueen vesienjohtamista sekä toimivat kanaalin omiin taloteknisiin järjestelmiin sekä laajennusalueen kaukolämpöverkostoon liittyvien putkistojen asennusreittinä.
Kanaalin pohjalle on sijoitettu suotovesien keräyskouru estämään vanhan kaatopaikan alueelta kallioperän kautta suotautuvien vesien pääsy alempana oleviin kaatopaikan ja käsittelykenttien kuivatusjärjestelmiin.
Huoltokanaalin leveys on pohjatasolla noin 5 m, ylätasolla noin 12 m ja sen korkeus on noin 15 m. Huoltokanaalin laajennusalueen puoleinen seinä on teräsbetonia ja se on pinnoitettu, tiivistetty sekä suojattu
kaatopaikan pohjarakenteen vaatimusten mukaisesti. Vanhan kaatopaikan puoleisen seinän muodostaa
ruiskubetonilla päällystetty kallio.
Kaasunkeräyksen säätöasemat sijaitsevat huoltokanaalin vaiheen 1 teräsrakenteisilla hoitotasoilla. Kaasukeräyksen putkistot on kytketty kaatopaikan kaasunkeräyskaivojen alapäihin. Alhaalta imevällä ratkaisulla kaatopaikkakaasun keräys on voitu käynnistää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Myöhemmin,
täyttökorkeuden noustessa, imuputket kytketään vaiheittain kaivojen yläosiin.
Tuhkien loppusijoitusalue T1
Tuhkan ja kuonan tulo Ämmässuolle käynnistyi jätevoimalan toiminnan alettua vuonna 2014. Tuhkat luokitellaan tavanomaisiksi vaarallisiksi jätteiksi ja ne loppusijoitetaan stabiloituna tuhkasoluun T1. Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkan loppusijoitussolu T1 otettiin käyttöön 1.4.2014. Loppusijoitusalueen T1 pinta-ala on noin 0,4 ha ja siitä oli käytössä vuonna 2014 noin puolet. Tuhkasolu on katettu
3
ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m . Jätevedenpuhdistamolle ohjautuvia
tuhkasolun suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä
säännöllisten kenttämittausten avulla. Tuhkasoluun loppusijoitettiin vuonna 2014 stabiloitua jätevoimalan
tuhkaa 4 070 tonnia.
30
Inertin ja vastaavan jätteen kaatopaikka R1
Tavanomaisen epäorgaanisen jätteen loppusijoitukseen tarkoitettu kaatopaikka R1, jonka pinta-ala on
noin 4,0 ha, sijaitsee laajennusalueen lounaisosassa. Alueen pohjarakenteet ja ko. alueeseen liittyvä
vesienhallintajärjestelmä on rakennettu valmiiksi vuoden 2014 aikana ja sen täyttötilavuus on noin
3
370 000 m . Alueelle voidaan sijoittaa käsittely- ja välivarastointitoimintoja tai loppusijoittaa inertiksi jätteeksi tai tavanomaiseksi epäorgaaniseksi jätteeksi luokiteltavaa jätettä (esim. asbestijäte), joten alueelle
ei rakenneta kaasunkeräysjärjestelmiä. Alueen R1 pohja on tehty rakentein, jotka täyttävät valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimustason.
2.2.5
Uudet käsittelypalvelut
Tässä yleissuunnitelmassa uusilla käsittelypalveluilla tarkoitetaan niitä vuonna 2013 ja 2014 käynnistyneitä laitosmaisia käsittelytoimintoja ja -palveluja, jotka liittyvät muiden kuin biojätteiden tai ilman energiahyödyntämismahdollisuutta olevien jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn.
Jätevoimalan tuhkan varastointi ja esikäsittely
Ämmässuolla otetaan vastaan Vantaan jätevoimalasta syntyviä kattila- ja lentotuhkia n. 3 500 t/a. Tuhkat
varastoidaan laajennusalueella sijaitsevan loppusijoitusalueen vieressä olevalla käsittelyalueella oleviin
varastosiiloihin, joita on kolme (3) kpl. Siilojen 1 ja 2 täyttyä tuhkat esikäsitellään stabiloimalla yhden päivän aikana noin 1,5 viikon välein ja stabiloitu tuhkaerä sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikan soluun
T1.
Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden (raskasmetallit) sitomista side- ja lisäaineilla (mm.
sementti) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkan esikäsittely (stabilointi) tehdään toistaiseksi ko. palvelun tuottavan urakoitsijan omalla prosessilaitteistolla, joka koostuu jäte- ja sideaineiden varastosiiloista sekä sekoitusyksiköstä. HSY vastaa stabiloinnissa käytettävien side- ja lisäaineiden reseptistä ja stabiloidun tuhkan
loppusijoituksesta sääsuojalla katettuun soluun T1 (tuhkan loppusijoitus, ks. kappale 8.1.5).
Rakennusjätteen lajittelu (LATE) ja jalostus
2
Laajennusalueelle valmistui syyskuussa 2014 n. 3 000 m laajuinen lajittelukatos (lajitteluterminaali LATE), jonka 12 metrin vapaa sisäkorkeus luo edellytykset monipuoliselle rakennusjätteen ja muun lajiteltavan jätteen käsittelytoiminnalle. Vuonna 2014 lajittelukatoksessa käsiteltiin n. 8 700 t rakennus ja muita
lajiteltavia jätteitä.
Kipsijätteen välivarastointi- ja esikäsittely
Nykyisessä PIMA-hallissa aloitettiin joulukuussa 2013 kipsijätteen välivarastointi- ja esikäsittelykokeilu,
2
jolloin Sortti-asemilta erilliskerättyjä kipsijätelevyjä varastoidaan n. 5 000 m alueella ja välivarastoidun
kipsijätteen esikäsittelyä tehdään keväällä 2015, kun välivaraston koko on n. 1 000 t, mobiililaitteistolla,
jolloin esikäsittelyyn käytetään normaaleja mekaanisia prosessilaitteita ja tuotettu kipsijauho on riittävän
puhdasta hyödynnettäväksi uusien levyjen valmistuksessa.
2.3
Kaatopaikkojen jälkihoito ja ympäristövaikutusten hallinta
Jätelain mukaan kaatopaikan pitäjän on varauduttava vähintään 30 vuoden jälkihoitovaiheeseen kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Ämmässuolla kaatopaikan jälkihoitoa tehdään ainakin sen aikaa, kun alueella
on jätteenkäsittelyyn ja jätehuoltoon liittyvää toimintaa. Koska Ämmässuon tavanomaisen jätteen kaato-
31
paikka-alueet ovat varsin suuria, todellinen tarve jälkihoitoon on merkittävästi jätelain mukaista minimiaikaa pidempi.
Kaatopaikan sulkemisen perustehtävä on estää jätetäyttöön loppusijoitetusta jätteestä johtuvat ympäristöhaitat vesiin ja ilmakehään. Toimivat pintatiivisterakenteet estävät sadeveden imeytymisen jätetäyttöön
ja helpottavat vesien hallintaa. Tiiviiden pintarakenteiden ja toimivan kaasunkeräyksen avulla voidaan
tehokkaasti estää metaania sisältävän kaatopaikkakaasun purkautuminen ilmakehään.
Kaatopaikan pinta painuu sen sisäisen biologisen hajoamisen seurauksena vuosikausia. Tämä painuminen voi olla paikoin epätasaista. Kaatopaikan jälkihoidossa on varauduttava pinnan uudelleen muotoiluun
ja tiivistysrakenteiden korjaukseen. Korjaus- ja uusimistarve määräytyy rakenteiden kunnon ja pinnan
muodonmuutosten sekä kaatopaikan painumien mukaan.
2.3.1
Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen
Kaatopaikkakaasun määrät
Arvio Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa muodostuvista kaatopaikkakaasun määristä on esitetty
kuvassa 2.2. Arviossa ovat mukana kaatopaikka ja vanha kaatopaikka.
Kuva 2.2. Ämmässuolla muodostuva ja kerätty metaani. (Lähde Ramboll 2015)
Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla on tehty mikrometeorologisia kaatopaikkakaasun mittauksia
vuodesta 2003 lähtien. Mittauksia jatketaan edelleen. Mittauksilla saadaan tietoa kaatopaikkakaasun
päästöistä sekä vanhalta kaatopaikalta että kaatopaikan laajennusalueelta sekä arvioita kaatopaikkakaasun keräyksen tehokkuudesta pinnan tiivistämistoimenpiteiden ohjaamiseksi.
Kaasunkeräys vanhalla kaatopaikalla
Vanhalle kaatopaikalle on rakennettu käytön aikana kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Kaasupumppaamon 1 yhtey-
32
dessä on soihtupoltinasema, joka koostuu neljästä soihdusta. Kaasunkeräysjärjestelmässä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun erilliseen talteenottoon ja käsittelyyn.
Kaasukaivoja on jatkettu täytön noustessa täyttöalueella. Uudempia Ø 1 200 mm pystykaivoja täyttöalueella on 181 kpl. Lisäksi on vanhempia pystykaivoja ja vaakakeräyssalaojia, jotka toimivat vielä osittain.
Kaasunsäätöasemia on 7 kpl ja kaasupumppaamoja 4 kpl. Kaasukaivorakenteissa on otettu huomioon
kaatopaikan painuminen jätetäytön lopettamisen jälkeen.
3
Vuonna 2014 kaatopaikkakaasua kerättiin vanhalta kaatopaikalta noin 25,3 milj. normaali-m , jonka polttoaine-energia oli noin 117 GWh.
Kaasunkeräys S1-alueella
Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Alkuvaiheessa kaasunimu on järjestetty kaivojen alaosasta.
Kaivoja jatketaan täytön noustessa. Myöhemmässä vaiheessa siirrytään asteittain kaivojen yläimuun
kun/jos alaimujärjestelmän toiminta häiriintyy.
Kaatopaikkakaasun keräys käynnistyi kaatopaikan itäosalla toukokuussa 2009 ja länsiosalla joulukuussa
2009. Sekä itä- että länsiosan kaasut johdetaan kaasunsäätöasemille ja niistä siirtoputkilla suoraan kaasupumppaamolle 4 ja sieltä edelleen hyödynnettäväksi. Kaasunsäätöasemat on sijoitettu kaatopaikan
itäreunalla olevaan huoltokanaaliin ja kahteen erilliseen asemaan länsireunan kalliotasanteella. Tarvittava
imupaine kaasunkeräyskaivoihin tuotetaan kaasupumppaamolla 4. Hyötykäyttöalueella sijaitsevaa paineenkorotuspumppaamoa käytetään kaasuvoivoimalaan johdettavan kaasun kuivaamiseen. Kaatopaikan
kaatopaikkakaasun käsittelyssä on varauduttu hyvä- ja huonolaatuisen kaasun keräykseen.
Kaatopaikalla S1 on uusittu kaasukaivojen imulinjoja vuodesta 2014 lähtien ja imulinjojen uusimista jatketaan tarpeen mukaan.
Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle valmistui vuonna 2010 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. HSY myy suurimman osan laitoksen tuottamasta sähköstä valtakunnan verkkoon. Kaasun hyödyntäminen parantaa jätteiden hyötykäyttöä. Kaatopaikkakaasulla tuotetulla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita sähkön tuotannossa. Sähkönenergian tuottaminen kaatopaikkakaasulla on myös taloudellisesti kannattavaa.
Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,6
MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa.
Kaasuvoimalalle myönnetyssä ympäristöluvassa edellytettiin, että kaasuvoimalaitoksen sähkön tuotannossa syntyvä lämpöenergia on hyödynnettävä niin tehokkaasti kuin se on teknisesti ja taloudellisesti
mahdollista. ORC (Organic Rankine Cycle) laitteistoa käytetään kaasuvoimalan pakokaasujen lämmön
hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui Ämmässuolle syksyllä 2011.
33
2.3.2
Vesien keräys ja johtaminen
Jätevesien keräys ja käsittely
Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta seuraavasti:

kaatopaikoilta

biojätteiden käsittelystä (kompostointilaitokset, rakennettava mädätyslaitos, jälkikypsytys- ja multatuotekentät)

hyötykäyttökentiltä ja tiealueilta

kaasuvoimalasta

toimisto- ja sosiaalitiloista, Sortti-asemalta ja vaaka-asemalta.
Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla kahteen tasausaltaaseen. Vanhan kaatopaikan
3
yhteydessä olevan altaan (TAL1) tilavuus on noin 16 000 m ja kaatopaikan laajennusalueen yhteyteen
3
rakennetun altaan (TAL3) tilavuus noin 17 000 m .
Suotovesien tasausaltaita on lisäksi kompostointikentän yhteydessä (TAL2) ja kaatopaikan laajennusalueen pohjoispuoleisella vastaanottokentällä. Jälkikypsytyskentän yhteyteen on vuonna 2010 valmistunut
tasausallas TAL8 sekä vuosina 2013 ja 2014 pienemmät tasausaltaat PIMA-kentällä ja multakentällä.
Tasausaltaan TAL1 eteläpuolella on vesiasema, josta suotovedet pumpataan siirtoviemärissä Ø 315
Kauklahteen (pituus noin 6,3 km). Kauklahdessa on liityntäpiste HSY Veden viemäriverkkoon. Kaikki alueella muodostuvat jätevedet johdetaan vesiaseman kautta tasausaltaaseen TAL1. Vesiasemalla jätevesien laatu ja määrä kontrolloidaan. Altaasta TAL1 vedet johdetaan takaisin vesiaseman pumppaamolle.
Tasausaltaan TAL1 yhteydessä oleva vanha pumppaamo (pumppaus poistoviemäriin) toimii varapumppaamona.
Hulevedet
Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. aluilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat hulevedet johdetaan maastoon ja niitä käytetään osittain jätteenkäsittelykeskuksen teknisenä vetenä. Maastoon johdettavien vesien laatua tarkkaillaan sähkönjohtokykymittareiden
avulla. Jos vesissä havaitaan likaantumista, ne johdetaan suotovesialtaisiin.
Hulevedet kerätään ojilla ja viemäreillä hulevesialtaisiin. Alueella on tällä hetkellä hulevesialtaita nykyisen
3
3
täyttöalueen itä- (HVA1, 2 300 m ) ja länsipuolella (HVA2, 2 600 m ) sekä laajennusalueella (HVA3,
3
3
9 000 m ) ja vesiaseman eteläpuolella (HVA4, 6 700 m ).
Hulevesien tasausaltaita on lisäksi vanhalla kaatopaikalla alemman terassitien varressa. Hulevesialtaiden
3
tilavuus on yhteensä noin 22 000 m .
Hulevesialtaat HVA1, HVA2 ja HVA4 on varustettu teknisen veden pumppaamoilla TVP1, TVP2 ja TVP4.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on alueen sisäinen teknisen veden verkosto, johon on liitetty eri toiminnot. Verkostoa laajennetaan ja kehitetään tarpeen mukaan.
34
Käyttövesijärjestelmät
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on talousveden, teknisen veden ja paloveden käyttöjärjestelmät ja
verkostot.
Talousvesi on otettu Kirkkonummelta tulevasta vesijohdosta 110 PVC-10. Espoon kaupunki on rakentanut vuonna 2008 runkovesijohdon 315 PVC-10 Nupurista Ämmässuontien risteykseen. Jätteenkäsittelykeskus on liitetty em. runkovesijohtoon v. 2008. Kirkkonummelta tuleva vesijohto 110 PVC-10 on myös
liitetty runkovesijohtoon. Tällä tavalla Kirkkonummen kunta saa lisävettä Veikkolan taajaman tarpeisiin.
Teknisenä vetenä käytetään alueen puhtaita hulevesiä ja talousvettä. Mahdollisia palotilanteita varten
3
3
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on 500 m palovesiallas ja palovesipumppaamo 240 m /h x 26
m, josta palovettä saadaan biojätteen käsittelyn laitosalueelle. Alueella on teknistä vettä hyödyntävä palovesiverkosto pikapaloposteineen. Palovesialtaasta saadaan sammutusvettä myös suoraan säiliöautoon.
3
Palovesiallas pidetään täytenä alueelle tulevalla talousvesilinjalla. Palovesialtaan yhteydessä on 80 m
käyttövesisäiliö, johon vesi otetaan alueelle tulevasta vesijohdosta. Käyttövesisäiliöstä vesijohtovettä
voidaan johtaa tarvittaessa alueen teknisen veden verkostoon.
Laajennusalueen lajittelukatoksen ja paalialueen mahdollisia palotilanteita varten on rakennettu hulevesi3
en tasausaltaaseen HVA2 (tilavuus 2 600 m ) palovesipumppaamo HVP4 (216 m3/h x 52 m), johon on
liitetty kolme paalialueella olevaa DN150 palopostia. Pumppaamon runkolinja DN200/DN250 on jatkuvasti
täynnä vettä ja paineellinen vesipostien sulkuventtiileihin saakka.
2.3.3
Viimeistelyrakenteet
Vanha kaatopaikka
Vanha kaatopaikka otettiin käyttöön v. 1987 ja sen käytöstä luovuttiin lokakuussa 2007. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on noin 53 ha ja sinne loppusijoitetun jätteen kokonaismäärä on noin 11 milj. tonnia.
Kaatopaikan suurin täyttökorkeus saa olla ympäristöluvan mukaisesti viimeistelyn pintarakenteet huomioon ottaen +107 ja luiskaltevuudet jyrkimmillään 1:3. Täyttöalueiden pohjan korkeustaso on +58 - +68.
Jätetäyttö painuu huomattavasti jätteen hajoamisen ja kuormittavien massojen vaikutuksesta. Painuminen on suurinta täytön lakialueella ja ajallisesti heti varsinaisen kaatopaikkatäytön loputtua. Ajan myötä
painuminen tasaantuu ja vähenee siten, että jätetäytön pintarakenteiden viimeistely on mahdollista. Tasaiset painumat ovat pintarakenteiden ehjänä pysymisen kannalta välttämättömiä. Jätetäytön vakavuudesta on tehty stabiliteettitarkasteluja, joiden mukaisesti täyttöalueen esipeittoa ja muotoilua tehdään.
Täytön painumia mitataan myös säännöllisesti.
Täyttöalueelle on rakennettu terassitiet ja nousutiet terassiteille. Terassiteitä on kahdella eri tasolla
(alempi terassitie ja ylempi terassitie). Terassiteiden varrelle on sijoitettu kaatopaikkakaasun ja kierrätysveden säätöasemat, vesien tasausaltaita ja vesi- sekä kaasuputkistoja. Täyttöalueen viimeistelyn rakennusvaiheet on rajattu terassiteiden mukaan.
Täyttöalueen viimeistelyrakentamista on tehty vaiheittain v. 2002 lähtien. Alemman terassitien alapuolella
viimeistelyrakenteet on tehty lopullisina. Terassiteiden välissä väliaikaisista viimeistelyrakenteista puuttuu
kasvukerros. Ylemmän terassitien yläpuolella väliaikainen pintarakenne on tehty massiivisella maatäytöllä, jonka alla on kaatopaikkakaasun pintakeräysjärjestelmä ja kaatopaikkaveden kierrätysjärjestelmä.
Väliaikaiset pintatiivistysrakenteet valmistuivat lokakuussa 2010.
35
Kaatopaikka, S1-alue
Kaatopaikalle S1 ei ole vielä toteutettu viimeistelyrakenteita eli pintatiivistysrakenteena toimivia lopullisia
pintarakenteita.
2.3.4
Ympäristön tila ja sen tarkkailua palvelevat toiminnot
Ämmässuon alueen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan kattavasti HSY:n jätehuollon omaan ympäristöjohtamisjärjestelmään ja lupaehtoihin liittyvänä toimintana. Ympäristöraportti julkaistaan puolivuosittain ja
tämän lisäksi edellistä toimintavuotta koskeva raportti vuosittain HSY:n verkkosivuilla osoitteessa
www.hsy.fi.
Alueelta tulevat puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista suotovesistä. Kaikkia maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan. Jos kuormitusta havaitaan, voidaan pintavedet
myös ohjata käsittelyyn.
Niin vesien kuin kaatopaikkakaasun hallintajärjestelmät on toteutettu siten, että niiden toimintakunnon
tarkkailu ja tarvittavat huollot voidaan tehdä helposti ja luotettavasti myös kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Kaatopaikan laajennusalueen pohjalle on rakennettu tätä tarkoitusta varten huoltotunneli. Vanhan
kaatopaikan ja laajennusalueen väliin on tehty samaa tarkoitusta varten huoltokanaali.
Jätteen käsittelyyn ja ympäristöhaittojen tarkkailuun ja torjumiseen käytettävät järjestelmät on toteutettu
soveltaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käytetyn tekniikan ja ympäristönsuojeluratkaisujen taso on
Ämmässuolla selkeästi parempaa kuin muualla Suomessa. Myös Euroopan- ja maailmalaajuisesti vertailtuna Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on tekniikan tasoltaan parhaimpien joukossa.
Vesitarkkailun vuosiyhteenvedon 2014 (Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu) mukaan
jätteenkäsittelykeskuksen pintavesiä kuormittavaa vaikutusta on havaittavissa alueelta laskevissa kolmessa ojassa. Kuormitus ilmenee pääosin vesien sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoisuuksina. Loojärvessä jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusta ei enää ole todettu. Loojärven veden laatuun vaikuttaa ympäristön maankäytön hajakuormitus.
Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella noin 2,2 km etäisyydellä (Nupurin pohjavesialue, luokka I), pohjoispuolella noin 2,2 km etäisyydellä (Kolmirannan pohjavesialue, luokka I) ja kaakkoispuolella noin 2,3 km etäisyydellä (Järvikylän pohjavesialue, luokka I). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei ole pohjavedellä yhteyttä mainituille pohjavesialueille.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 2002 ensin yhdellä
ja vuodesta 2011 lähtien kahdella Ämmässuon ilmanlaatuasemalla. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden
(TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Ilmanlaadun mittausasemat on sijoitettu jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vallitsevien tuulten alapuolelle jätteentäyttöalueeseen nähden. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen
suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi.
Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, jonka mukaan HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisesti hajuhaittaa aiheuttavista toiminnoista kuten esimerkiksi kompostointiaumojen käännöistä ja toimenpiteiden ajankohdista.
36
Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti.
Alueen linnustoa seurataan lokkilaskentoja tekemällä. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Seurannan
kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyyn.
2.4
Alueinfra, sen ylläpito ja kehittäminen
2.4.1
Tiejärjestelyt
Käsittelykeskukseen tuleva ja sieltä poistuva liikenne liittyy Nupurintiehen alueelle johtavan Ämmässuontien kautta. Välittömästi tuloportin jälkeen on kiertoliittymä, josta jätteen pientuojien liikenne jakautuu Sorttiasemalle, henkilökunnan ja toimistolla asioivien liikenne toimiston paikoitusalueelle ja ammattimainen
jäteautoliikenne vaakakentälle.
Kaikki alueen pääliikenneväylät on asfaltoitu. Tiet on mitoitettu kaksisuuntaiseen liikennöintiin. Alueen
sisäisen tieverkoston kautta on järjestetty mahdollisimman joustavat yhteyden jätteenkäsittelyalueille.
Kaatopaikan purkualueelle menevät väliaikaiset tiet on pinnoitettu mahdollisimman lähelle kippausaluetta.
Vanhan kaatopaikan päälle on rakennettu kaksitasoinen terassitie. Terassitien ensisijaisena tarkoituksena
on toimia huoltoväylänä vanhan kaatopaikan tarkkailu- ja huoltotöissä. Uudelle kaatopaikalle rakennetaan
vastaavat terassitiet sitä mukaa, kun kaatopaikka saavuttaa suunnitelman mukaisen korkeutensa.
2.4.2
Sähköverkko
Sähkönsyöttö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on hoidettu Fortum Oyj:n omistuksessa
olevien 20 kV:n ja 110 kV:n sähkölinjojen kautta.
Ämmässuolle valmistunut kaasuvoimala muutti HSY:n sähkön käyttäjästä sen tuottajaksi. Voimalan noin
15 MW sähköteho edellyttää siirtokapasiteetiltaan suurempaa sähkölinjaa ja sitä vastaavaa muunto- ja
kytkinasemaa. Kaasuvoimala on liitetty erillisellä kytkinasemalla osaksi 110 kV:n sähkölinjaan, jota kautta
suurin osa kaasuvoimalan tuottamasta sähköstä myydään valtakunnan verkkoon. Poikkeustapauksissa,
kaasuvoimalan seisokkien aikana voidaan samaa liityntää käyttää myös jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman sähkön syöttöön.
Oman sähkön tuotannon myötä on ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista rakentaa alueelle myös käsittelykeskuksen oma sisäinen 20 kV:n sähköverkko. Tällöin sähköenergia käsittelykeskuksen omaan kulutukseen saadaan suoraan kaasuvoimalasta ja sähkön kulutuksen siirtomaksuilta vältytään.
Sisäinen 20 kV:n verkko viimeisteltiin vuosien 2012 – 2013 aikana. Käsittelykeskuksen kulutusmuuntajat
on kytketty sisäiseen verkkoon, joka on toteutettu tilankäyttö-, luotettavuus- ja turvallisuussyistä maakaapeleilla.
Jätteenkäsittelykeskuksen läpi kulkeva Fortum Oyj:n 20 kV:n ilmajohto on jätetty paikoilleen, koska se
syöttää sähköä myös käsittelykeskuksen ulkopuolisiin kulutuspisteisiin. Lisäksi linjaa voidaan käyttää
jätteenkäsittelykeskuksen varasähkönsyöttönä.
37
2.4.3
Aluelämpöverkko
Jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalassa jalostetaan kaatopaikkakaasu ensisijassa sähköksi. Samalla
syntyy myös huomattava määrä lämpöä. Lämpöä jalostetaan edelleen sähköksi ORC-voimalassa. Osa
lämmöstä jää kuitenkin käytettäväksi yksinomaan lämpönä. Tämän lämmön tehoksi on arvioitu noin 7
MW.
Lämmön käyttökohteita jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat mm laajennusalueen huoltokanaalin ja
huoltotunnelin lämmitys sekä käsittelylaitosten ja rakennusten lämmitys. Aluelämpöverkkoon liittyvät jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ratkaistaan tapauskohtaisesti. Nykyisellään lämpöä syntyy Ämmässuon
alueella merkittävästi enemmän, kuin sille on käyttöä.
2.4.4
Tietoverkot
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on rakennettu tuotantoverkkoympäristö, joka palvelee alueella toimivien automaatio- ja valvontajärjestelmien tiedonsiirtotarpeita. Tuotantoverkko on Ethernet lähiverkkotekniikkaa käyttävä, joten sitä voidaan hyödyntää lähes kaikessa nykyaikaisessa tiedonsiirrossa. Olemassa
olevaa verkkoa voidaan tarvittaessa laajentaa sitä mukaa, kun uusia tiedonsiirtotarpeita ilmenee ilman
merkittäviä investointeja.
Jätteenkäsittelykeskuksessa on vesienhallinnan automaation käytössä myös radiomodeemiverkko alueella hajallaan olevien kohteiden liittämiseksi osaksi automaatiojärjestelmää.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii 3G tiedonsiirto- ja matkapuhelinverkko. Verkon kuuluvuutta on
jouduttu parantamaan rakentamalla paikallisia tukiasemia, koska alueen jätetäyttöalueet, rakennukset
sekä itäpuolella sijaitseva maankaatopaikka ovat aiheuttaneet katveita ja siten kuuluvuuden heikentymistä. Matkapuhelinverkon parannustyöt tehdään vuoden 2015 aikana.
Käsittelykeskuksen alueella on oma koko alueen hyvin kattava sisäinen radiopuhelinjärjestelmä käyttöhenkilökunnan keskinäistä viestintää varten. Radiopuhelimet on varustettu hätäilmoitustoiminnalla.
Kaatopaikan laajennusalueen huoltotunneli ja alueen itäpuolinen katettu huoltokanaali on varustettu VIRVE (Viranomaisradioverkko) -kuuluvuudella, joka mahdollistaa VIRVE:n käytön myös näissä suljetuissa
tiloissa. Pelastusviranomaisilla on mahdollisuus käyttää omaa viestintäjärjestelmäänsä koko jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätetäyttöalueiden korkeuden kasvaessa on myös VIRVE verkon kuuluvuus heikentynyt alueen ulkopuolisiin tukiasemiin tietyissä kohteissa. Verkon kuuluvuutta tullaan parantamaan
uusimalla ja korottamalla antennien sijoituspaikkoja.
2.4.5
Valvonta- ja automaatiojärjestelmät
Jätteenkäsittelykeskuksessa on käytössä useita eri valvonta- ja automaatiojärjestelmiä. Järjestelmiä ovat
mm. vesienhallinnan automaatiojärjestelmä, kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn automaatiojärjestelmät, kaasuvoimalaitoksen automaatiojärjestelmät, sähköverkon automaatiojärjestelmät sekä tärkeimpien rakennusten ja tilojen rakennusautomaatiojärjestelmät. Lisäksi on myös paloilmoitusjärjestelmä, kulunvalvonta- ja ajoneuvotunnistusjärjestelmä, kameravalvontajärjestelmä sekä jätteenkäsittelytoimintoihin
liittyviä järjestelmiä.
38
Kompostointilaitokset
Kompostointilaitoksien prosessiautomaatiojärjestelmien kautta ohjataan ja hallitaan biojätteiden käsittelyprosesseja laitoksissa. Järjestelmät rajautuvat kompostointilaitosten rakennuksiin ja niillä hallitaan kompostointilaitoksien valvontatiloista.
Vesien hallintajärjestelmä
Vesien hallintajärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei pääse
kuormitteisia vesiä ympäristöön. Järjestelmän putkistoilla, pumpuilla ja altailla voidaan tulvatilanteissa
varastoida suuriakin määriä alueelle kertyviä vesiä. Lisäksi vesien hallintajärjestelmällä huolehditaan suljetun kaatopaikan kostutuksesta ja alueen teknisen veden tarpeesta.
Vesienhallinnan ohjaus- ja automaatiojärjestelmä on hajautettu alueella olevien osaprosessien ja toimintojen mukaan. Vesiasema, yksittäisten vesialtaiden ohjaus, suotovesien hallinta ja lukuisat yksittäiset
mittauspisteet ja erilliset alueelle sijoitetut toimilaitteet on liitetty samaan automaatiojärjestelmään radiomodeemi- ja tuotantoverkon tiedonsiirtoyhteyksillä.
Prosessiautomaation avulla on käyttäjällä luotettava kokonaiskuva alueen vesien tilanteesta.
Järjestelmä varmistaa – kriittisissä paikoissa kaksinkertaisin – mittauksin ja automatiikalla, että alueelta
maastoon johdettavat vedet ovat puhtaita.
Kaasujärjestelmä
Käsittelykeskuksen kaatopaikkakaasujärjestelmän prosessiautomaatiot kattavat kaasunkeräyspumppaamot, paineenkorotuksen, soihtupolttimet ja alueelle v. 2010 valmistuneen kaasumoottorivoimalan. Vesien
hallintajärjestelmän tavoin kaatopaikkakaasujärjestelmä ja sen prosessiautomaatiot on hajautettu osaprosessien mukaan käsittelykeskuksen alueelle.
Kaasumoottorivoimalan yhteydessä on alueen keskusvalvomotila, jonne on keskitetty voimalan ohjauksen ja valvonnan lisäksi myös kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmien ja vesienhallintajärjestelmän valvonta ja ohjaus.
Keskitetty valvonta
Yksittäisten prosessien ja järjestelmien automatisoinnissa on otettu huomioon, että ne voidaan yhdistää
ns. ylemmän tason automaatiovalvomoon. Käsittelykeskuksen alueella toimii jo tällä hetkellä useita jatkuvasti toiminnassa olevia tuotantoprosesseja. Turvallisuusvaatimusten ja lisääntyvän ympäristövastuun
vuoksi kasvaa tarve jatkuvan valvonnan järjestämiseen.
Automaatiojärjestelmien ja etäkäyttöyhteyksien avulla on järjestetty myös prosessien etävalvonta ja
-ohjaus.
2.4.6
Turvallisuusjärjestelmät
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on kokonaisuudessaan aidattu.
Alueen turvallisuuden lisäämiseksi sekä omaisuusrikosten ja vahingontekojen estämiseksi alueen kulkujärjestelyjä on muutettu siten, että alueelle pääseminen ja siellä liikkuminen edellyttävät asianomaista
lupaa.
39
Henkilöliikenne (ajoneuvoliikenne) ohjataan puomien kautta. Alueelle pääsee kirjautumalla ajoneuvotunnistusjärjestelmään, joka avaa puomin järjestelmään kirjatulle ajoneuvolle. Kulkulupaa väliaikaisesti tarvitsevat voivat kirjautua järjestelmään käsittelykeskuksen toimistolla. Ammattimainen jätteentuontiliikenne
ohjataan ainoastaan vaakakaistojen kautta. Vaakahenkilökunta ja -järjestelmä kontrolloivat tätä liikennettä. Sortti-asema erotetaan aitaamalla ja liikennejärjestelyin muusta jätteenkäsittelykeskuksen alueesta.
Kaikki merkittävimmät jätteenkäsittelykeskuksen laitokset ja rakennukset on varustettu paloilmoitinjärjestelmän yhteydellä. Järjestelmästä on yhteys aluehälytyskeskukseen.
2.4.7
Toimisto- ja sosiaalitilat
Jätteenkäsittelykeskuksen toimisto- ja sosiaalitilat sijaitsevat vastaanottoalueen yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksen pohjoisosassa. Rakennuksia on kaksi.
Vanhempi toimistorakennus valmistui vuonna 1996. Rakennus on kaksikerroksinen ja sen kerrosala on
2
748 k-m . Rakennuksessa on valvomo, työ- ja neuvotteluhuoneita, sosiaalitilat, pieni keittiö, varastotiloja
ja väestönsuoja.
Uudempi toimistorakennus valmistui vuonna 2005. Rakennus on yksikerroksinen ja sen kerrosala on 285
2
k–m . Rakennuksessa on työ- ja neuvottelutiloja, sosiaalitilat, pieni keittiö ja varastotiloja.
Toimisto- ja sosiaalitiloja on lisäksi kompostointilaitoksilla ja kaasuvoimalassa.
Jätteenkäsittelykeskuksen keskusvalvomo sijoittuu kaasuvoimalan yhteyteen.
Alueella toimivilla urakoitsijoilla on omat sosiaalitilansa.
40
3
Toiminnassa odotettavissa olevat muutokset
3.1
Lainsäädännön muutokset
EU:n jätedirektiivi (2008/98/EY) ja kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) määräävät vähentämään huomattavasti biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoitusta. Suomessa on ollut käynnissä jätealan lainsäädännön
kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja
ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Uusi jätelaki (646/2011) ja siihen
liittyvät muut lait vahvistettiin 17.6.2011 ja ne tulivat voimaan 1.5.2012.
Valtioneuvoston asetuksella kaatopaikoista (331/2013) rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle 1.1.2016 lähtien kasvihuonepäästöjen ja kaatopaikan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan elintarvike-, puutarha-,
paperi-, kartonki- ja puujätettä sekä kasvi- ja eläintuotannossa, metsäteollisuudessa ja yhdyskuntien ja
elintarviketeollisuuden jätevedenpuhdistamossa syntyvää jätettä sekä muuta sellaista jätettä, joka voi
hajota aerobisesti tai anaerobisesti.
Tavoitteena on, että biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen loppusijoittamisesta tavanomaisen jätteen
kaatopaikalle luovutaan lähes kokonaan vuoteen 2016 mennessä. Asetuksen 331/2013 mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi ei hyväksytä jätettä, jonka orgaanisen aineksen pitoisuudesta johtuva orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) tai vaihtoehtoisesti hehkutushäviö (LOI) on
enemmän kuin 10 prosenttia. Rajoitukset eivät koske eräitä erikseen nimettyjä jätteitä. Lupaviranomainen
voi myös tietyissä tilanteissa myöntää määräaikaisen poikkeuksen rajoituksista. Asetuksen yleisestä soveltamisalasta johtuu, ettei kielto koske pilaantumatonta maa-ainesjätettä, kaivannaisjätettä eikä pilaantumatonta ruoppausjätettä, jos se sijoitetaan erillään muista jätteistä.
3.2
Pääkaupunkiseudun jätehuollon järjestämistä koskevat ratkaisut
HSY panostaa edelleen sekä jätteen synnyn ehkäisyyn että jätteen hyötykäytön edistämiseen kierrättämällä. HSY on valmistautunut jätteiden kierrätyksen edistämiseen ja orgaanisen jätteen loppusijoituksen
rajoituksiin kahdella seudun jätehuoltoon merkittävästi vaikuttavalla ratkaisulla:

YTV:n (nykyään HSY) hallitus päätti maaliskuussa 2006, että pääkaupunkiseudun syntypaikkalajiteltua sekajätettä aletaan käsitellä jätevoimalassa. Poltettava jäte on pääosin kotitalouksissa
syntyvää jätettä, josta on lajiteltu erikseen kierrätykseen kelpaavat materiaalit. Jätteen polttokäsittelyllä korvataan nykyistä kaatopaikkakäsittelyä.

HSY:n hallitus hyväksyi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennettavan biojätteen mädätyslaitoksen hankesuunnitelman 11.6.2010.
Jätevoimalahankkeen tarjouskilpailun voitti Vantaan Energia Oy. Jätevoimala rakennettiin Vantaan
Långmossebergeniin ja otettiin käyttöön maaliskuussa 2014. Jätevoimalan käynnistymisen jälkeen Ämmässuolle tuotavan sekajätteen määrä väheni merkittävästi ja orgaanisen jätteen loppusijoitustarve käytännössä poistui. Tällä on pidemmällä tähtäimellä merkittävä vähentävä vaikutus jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvien haju- ym. haittojen määrään.
Tehtyjen selvitysten mukaan biojätteen mädätys on kompostointia edullisempi ja ympäristöystävällisempi
ratkaisu. Kompostin lisäksi mädätyksessä saadaan energianlähteeksi kelpaavaa biokaasua. Mädätyslai-
41
toksen käyttöönotto vuonna 2015 mahdollistaa myös biojätteiden käsittelykapasiteetin noston siten, että
biojätteen käsittelystä aiheutuvat ympäristöhaitat ovat paremmin hallittavissa.
3.3
Muutosten vaikutus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan
Jätevoimalan käyttöönotto aiheutti pääkaupunkiseudun jätehuoltoon ja Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan merkittäviä muutoksia:

Toimintojen pääpaino on siirtynyt loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen ja esikäsittelyyn. Laajennusalueelle on rakennettu rakennusjätteen lajittelukatos.

Ämmässuolle on rakennettu jätteiden paalausalue ja paalaustoiminta paalivarastoineen on aloitettu.

Jätevoimalan kuonalle on rakennettu varasto- ja esikäsittelyalue sekä on rakennettu jätevoimalasta vastaanotetuille tuhkille vaarallisten jätteiden sijoittamiseen soveltuva kaatopaikka ja siihen
liittyvä käsittelyalue. Tuhkat esikäsitellään stabiloimalla ennen niiden sijoittamista tuhkasoluun.
Jätteen paalausta tarvitaan edelleen, jotta sekajätteen varastointi jätevoimalan vuosihuoltojen ja muiden
mahdollisten seisokkien aikana onnistuisi.
Jätteen energiahyötykäytön lisääminen ei kokonaan poista kaatopaikkatarvetta. Loppusijoitettavan jätteen
määrän vähentymisen johdosta kaatopaikka täyttyy hitaammin ja uuden kaatopaikkatilan tarve vähenee.
Jätteenkäsittelykeskukselle 14.12.2012 myönnetty uusi ympäristölupa mahdollistaa aiempaa laajemmat
jätteen jalostamistoiminnot sekä esim. multatuotteiden valmistuksen. Näitä uusia toimintoja varten alueella tarvitaan lisää kenttä- ja laitosaluetilaa. Suunnitelmakaudella tutkitaan, kehitetään ja käynnistetään
yhteistoimintaa muiden toiminnanharjoittajien kanssa tavoitteena Ämmässuon alueen ja infran mahdollisimman korkea hyödyntämisaste. Tällaisten yhteistyöhankkeiden osalta alueinfraa on suunniteltu jatkossa kehitettäväksi. Jätteenkäsittelykeskuksen olemassa olevat rakenteet, rakennukset ja käsittelyalueet
vaativat säännöllisiä ylläpito-, korjaus- ja täydennysinvestointeja.
3.4
Ekomo
Vuonna 2013 käynnistetyssä Ekomo -Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään
suunnitelmakaudella 2015–2019 jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin
kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta.
Ekomo ekoteollisuuskeskuksen tavoite on rakentaa Ämmässuon alueelle monipuolinen ekoteollinen keskittymä, johon tulee toimimaan sekä kaupallisia yrityksiä, pilot-vaiheen yrityksiä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kaupalliset yritykset tekevät omaa liiketoimintaansa yhdessä HSY:n ja/tai alueen muiden yritysten kanssa. Yritykset tulevat mm. hyödyntämään Ämmässuon alueella olevia kierrätettäviä materiaaleja
raaka-aineina. Tavoitteena on, että materiaalien jalostusarvoa nostetaan mahdollisimman paljon.
Ekomon ekoteollisuuskeskuksessa on tavoitteena toimia pilotointiympäristö, jossa voidaan kehittää uusia
innovaatioita pilotoimalla, testaamalla ja jalostamalla teollisia materiaali- ja sivuvirtoja sekä biojätettä.
Ekomon alue tarjoaa yrityksille ja muille toimijoille erinomaiset pilotointimahdollisuudet materiaalien hyödyntämisen ja jalostamiseen. Ekomon alueella on mahdollista toteuttaa myös tutkimus- ja kehitystoimintaa yhdessä esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
42
Ekomon aluetta kehitetään aktiivisesti yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Espoon Kulmakorpi I –alue
sijaitsee Ämmässuon alueen vieressä ja kaupungin tavoitteena on kehittää alueelle monipuolista ekoteollisuus- ja yritystoimintaa.
3.5
Jätemääräennusteet
Ämmässuolle vastaanotettavan jätteen määrä on laskenut jätevoimalan käyttöönoton myötä huomattavasti. Jätevoimalan käynnistyttyä kaikki kotitaloussekajäte ja lähes kaikki muu sekajäte ohjataan laitoksen
huolto- ja korjausaikoja lukuun ottamatta jätevoimalaan. Tiettyjä polttoon sopimattomia epäorgaanisia
sekajätteitä loppusijoitetaan kaatopaikalle jatkossakin. Jätevoimalan korjaus- ja huoltoajan sekajäte paalataan, mutta siihenkin varaudutaan, ettei kaikkea sekajätettä kaikissa tilanteissa pystytä paalaamaan,
vaan osa loppusijoitetaan kaatopaikalle.
Jätteiden laadun ja määrän muutos vaikuttaa kaatopaikkarakentamisessa hyödynnettävien jätejakeiden
vastaanottoon. Erilaiseen kaatopaikkarakentamiseen otetaan pieniä määriä asfalttia ja betonia jatkossakin. Kenttärakentaminen alueella jatkuu myös jätevoimalan käynnistymisen jälkeen, joten niihin käytettyjen kiviainesten vastaanottoa jatketaan kuten ennenkin. Maa- ja kiviainesmassojen vastaanottoa ja jalostamista ei kuitenkin vähennetä jätevoimalan käynnistyttyä, vaan toimintaa kehitetään ja kaatopaikkasijoittamisen sijaan multatuotteille etsitään kaatopaikan ulkopuolista käyttöä.
Jätevoimalan käyttöönoton jälkeen HSY:n vastuulle siirtyi tuhkan ja kuonan vastaanotto Ämmässuolla.
HSY:n vastaa kattilatuhkien ja sähkösuotimelta kerätyn lentotuhkan käsittelystä.
Rejektien ja erilaisten pilaantuneiden/jätepitoisten maiden vastaanottopaikoista on pulaa pääkaupunkiseudulla. Näiden jätteiden vastaanotto ei kuitenkaan kuulu lakisääteisesti HSY:n vastuulle, joten Ämmässuolla vastaanotettavia määriä on vaikea arvioida. Loppusijoitettavia maamassoja vastaanotetaan vanhalle kaatopaikalle ja vastaanottoa jatketaan ainakin pysyvän pintarakenteen valmistumiseen saakka. Kaatopaikan laajennusalueelle ei maamassoja ole suunniteltu sijoitettavaksi.
Ämmässuolla vastaanotettu biojätemäärä on viime vuosina laskenut. Merkittävin syy tähän on se, että
kaupan ja teollisuuden biojätettä on ohjautunut käsittelyyn muualle. Kotitalousbiojätteen määrä on noussut ja sen uskotaan jatkossakin nousevan väestökasvun mukaisesti. Lisäksi Ämmässuolla varaudutaan
Suomenojan ja myöhemmin Blominmäen mädätettyjen jätevesilietteiden laitosmaiseen hyödyntämiseen.
Jätevoimalan käyttöönoton lisäksi Ämmässuon jätemääriin vaikuttaa mahdollisesti ennustekaudella mm.
orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, joka tulee voimaan 1.1.2016. Jatkossa HSY:n on mm. eriteltävä
kirjanpidossa markkinaehtoinen toimintansa. Em. muutosten vaikutusta jätemääriin on kuitenkin tässä
vaiheessa vaikea täysin ennakoida.
Ekomo-toiminnan käynnistyminen nostaa alueella vastaanotettavan jätteen määrää. Käsiteltäviä materiaaleja alueella tulee olemaan esimerkiksi Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisessa syntyvät
louheet, joita syntyy yhteensä yli 2 miljoonaa tonnia. Ekomon jätemääriä arvioitaessa on lähdetty siitä,
että ko. materiaalista tulisi Ämmässuolle käsiteltäväksi 20 % kokonaismäärästä. Yhteistyö kierrätysasfalttia käyttävän yrityksen kanssa lisäisi Ekomon alueella käsiteltävän materiaalin määrää arvioilta 80 000
tonnia.
Kuvassa 3.1 on esitetty, kuinka Ämmässuolle vastaanotettavan jätteen määrä on muuttunut vuosina
2011–2014 ja sen ennustetaan kehittyvän vuosina 2015–2019.
43
Kuva 3.1. Ämmässuolla vastaanotettavien jätteiden määrän kehitys vuosina 2011–2019
44
OSA 2 ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN INVESTOINNIT 2015 - 2019
Ämmässuolle suunnitelmakaudelle ajoittuvat käsittelypalvelulähtöiset investoinnit on esitetty osassa 2
HSY:n hallituksen 11.4.2014 hyväksymän jätehuollon investointiohjelman 2015 – 2024 korirakenteen
mukaisesti. Suunnitelmakaudelle ajoittuvien investointien sijoittuminen Ämmässuon alueella on esitetty
kuvassa 4.0.
Kuva 4.0 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot ja investoinnit vuosina 2015-2019
45
4
Ympäristövaikutusten hallinta
4.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen
Yhteenveto kaatopaikkakaasun keräystä ja hyödyntämistä koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle 2015 – 2019 on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa ”4 Kaasujärjestelmä”.
4.1.1
Vanha kaatopaikka
Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysverkostoa ylläpidetään suunnitelmakaudella 2015–2019 investoimalla
sen kaasunkeräysverkostoon vuosittain noin 0,1 miljoonaa euroa.
4.1.2
Kaatopaikka
Kaatopaikan kaasunkeräysverkostoa ylläpidetään suunnitelmakaudella 2015–2019 investoimalla sen kaasunkeräysverkostoon vuonna 2015 noin 0,15 miljoonaa euroa ja
tämän jälkeen vuosina 2016–2019 vielä vuosittain noin
50 000 euroa.
Kaatopaikan kaasukaivot (kuva 4.1) ja säätöasemat muutetaan yläimujärjestelmään sopiviksi vuonna 2015. Ko.
investoinnin arvo on noin 0,3 miljoonaa euroa. Säätöasemille ja kaasupumppaamolle tehdään lisäksi tarpeen mukaan ylläpitoinvestointeja vuosina 2016–2019 vuosittain
noin 50 000 eurolla.
Kuva 4.1. Valokuva kaatopaikan kaasukaivon
muutostyöstä yläimujärjestelmään sopivaksi.
4.1.3
Kaasuvoimala
Kaasuvoimalaan hyödynnettäväksi johdettavan kaatopaikkakaasun käsittelyyn investoidaan vuonna 2015
noin 0,3 miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitelmakaudella investoidaan kaasun puhdistuksessa syntyvien
rikkipitoisten jätevesien käsittelyyn.
4.2 Vesien keräys ja johtaminen
Yhteenveto vesienhallintaa koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle 2015 – 2019 on
esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa ”5 Vesienhallintajärjestelmä”. Kokonaisuudessaan vesienhallintajärjestelmään investoidaan suunnitelmakaudella 5,2 miljoonaa euroa.
4.2.1
Tasausallas TAL11
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttöalueiden laajentuessa on tarpeen lisätä myös alueilla
syntyvien ja viemäriin johdettavien likaantuneiden valumavesien varastoallaskapasiteettia.
Suunnitelmakaudella rakennetaan vuosina 2016 – 2017 uusi tasausallas TAL11, joka sijoittuu vesiaseman ja nykyisen kaatopaikkavesien tasausaltaan TAL1 viereen (kuva 4.2). Jätteenkäsittelykeskuksen
toimintaa valvova ympäristöviranomainen on vaatinut HSY:n jätehuoltoa lisäämään vesienhallintajärjes-
46
telmän toimintavarmuutta rakentamalla rinnakkainen allas vuonna 1987 käyttöönotetulle vanhalle jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaalle TAL1. Vanhan altaan ohittaminen poikkeuksellisessa tilanteessa tai
huoltotoimenpiteitä varten on nykyisin järjestelyin mahdotonta. Tällöin huoltotoimenpiteiden aikana on
mahdollista käyttää TAL 11 allasta. Uuden altaan myötä lisääntyvällä jätevesien tasauskapasiteetilla varaudutaan myös jatkossa yleistyviin säätilojen ääri-ilmiöihin.
3
Tasausaltaan TAL11 vesitilavuus on 9000 m ja se on kattamaton teräsbetonirakenteinen allas.
Kuva 4.2. Tasausaltaan TAL11 sijainti
Vanha tasausallas TAL1 saneerataan vuonna 2018 sen jälkeen, kun allas TAL11 on rakennettu ja on
käytössä.
4.2.2
Muut vesihuollon täydennystyöt
Vesihuollon verkostoja ja järjestelmiä täydennetään tarpeen mukaan muiden rakennushankkeiden yhteydessä.
4.3 Viimeistelyrakenteet
Kaatopaikan S1 viimeistelyrakenteisiin kohdistuvat investoinnit ovat suunnitelmakaudella 2015 – 2019
yhteensä 2,8 milj. euroa. Lisäksi muihin kaatopaikan viimeistelyrakenteiden korjauksiin käytetään vuosittain noin 50 000 euroa.
Yhteenveto viimeistelyrakenteita koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle 2015 –
2019 on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa ”6 Viimeistelyrakenteet”.
4.3.1
Vanha kaatopaikka
Vanhan kaatopaikan lakialueella jätetäytön muotoilua jatketaan ympäristöluvan mukaisesti hyödynnettäväksi hyväksytyillä jätteillä arviolta vuoden 2020 loppuun saakka. Vanhan kaatopaikan lakialueella pysyvä
47
pintarakenne toteutetaan arviolta vuosina 2020 – 2022 sen jälkeen, kun keskialueen muotoilu vesiä poisjohtavaksi on saatettu päätökseen ja suurimmat jätetäytön muodonmuutokset ovat tapahtuneet.
4.3.2
Kaatopaikka
Alueelle S1 rakennetaan väliaikaisena pintarakenteena toimivan esipeittokerroksen päälle lopullinen pintarakenne (kuva 4.3) heti, kun on varmistuttu siitä, että jätetäyttö on painunut riittävästi, jolloin lopulliset
pintarakenteet säilyvät ehjinä. Yhteensä S1-alueen pintarakenteisiin investoidaan suunnitelmakaudella
noin 4,4 miljoonaa euroa.
Kuva 4.3. Jätevoimalan kuonaa hyödyntävän pintarakennevaihtoehdon tyyppipoikkileikkaus.
Ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista esipeittokerrosta tiivistetään sitä mukaa kuonamurskeilla, kun seulottua jätteenpolton kuonaa on saatavilla. Esipeittokerroksen tiivistämisestä ja lopullisen pintarakenteen toteutuksesta vuosina 2015 – 2017 on laadittu alustava vaiheistussuunnitelma, jossa vaiheistus on jaettu 14 eri toteutusalueeseen (kuva 4.4). Lopullisen pintarakenteen toteutus aloitetaan kesällä
2015 luiska-alueella sijaitsevan koe-/aloitusalueen rakentamisella. Syksyyn 2017 mennessä koko täyttöalueen S1 esipeittokerros on tiivistetty ja pintarakenne toteutettu täyttöalueen reuna-alueille (kuva 4.5).
48
Kuva 4.4. Pintarakenteen vaiheistuksen tilanne syksyllä 2015.
Kuva 4.5. Pintarakenteen vaiheistuksen tilanne syksyllä 2017.
49
5
Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden
vaatimat investoinnit
5.1 Biojätteen käsittely ja biokaasun hyödyntäminen
Biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen liittyvät investoinnit ovat suunnitelmakaudella 2015–
2019 yhteensä noin 12,8 miljoonaa euroa. Yhteenveto biojätteen käsittelyä koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle 2015–2019 on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa ”7 Biojätteen
käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen”.
5.1.1
Biokaasulaitos ja siihen liittyvät toiminnot
Biokaasulaitoksen viimeistelytöitä jatketaan vuonna 2015 ja laitoksessa syntyvän kaasun hyötykäyttöä
varten hankitaan kaasupumppaamo (kuvat 5.1 ja 5.2).
Kuva 5.1. Biokaasupumppaamon ja CHP-laitoksen sijainti biojätteen käsittelyalueella.
50
Kuva 5.2. Vuonna 2015 toteutettavan biokaasupumppaamon leikkauspiirustus
Lisäksi biojätteen käsittelyalueelle hankitaan biokaasun sähkön ja lämmön tuotantolaitos (kuva 5.3) leasing -periaatteella vuosina 2015-2016.
Kuva 5.3 Havainnepiirustus vuonna 2015 toteutettavasta CHP-laitoksesta.
51
5.1.2
Kompostointilaitos ja vanha kompostointilaitos
Kompostointilaitoksen viimeiset saneerausurakat valmistuvat vuoden 2015 aikana, minkä jälkeen suunnittelukaudella ei ole nähtävissä merkittäviä kompostointilaitokseen kohdistuvia investointitarpeita. Yleissuunnitelmassa on varauduttu vuosina 2016- 2019 prosessiin kohdistuviin parannustoimenpiteisiin.
Vanhassa kompostointilaitoksessa tehdään vuoden 2015 aikana saneeraustoimenpiteitä, mitkä mahdollistavat maksimissaan 10 000 t/a tasoisen mädätetyn jätevesilietteen kompostoinnin laitoksessa. Yleissuunnitelmassa on varauduttu nostamaan jätevesilietteen käsittelykapasiteetti tasolle 20 000 t/a vuonna
2017 (TTS 11 000).
5.1.3
Biojätteen käsittelyyn liittyvät kentät
Biojätteen käsittelyyn liittyvien kenttätoimintojen laajentamiseen varaudutaan vuosina 2017 - 2019 (Suomenojan/Blominmäen jätevedenpuhdistamon lietteiden käsittely) rakentamalla kuvan 5.4 koilliskulmassa
oleva metsäalue (alueet I, J ja K) kompostointikentäksi. Vaihtoehtoisesti alueelle tulee mullan jalostustoimintoja ja lietteen käsittely tehdään etelämmäs tarkoitukseen varatuille kenttäalueille. Kenttien rakentamisessa hyödynnetään, mikäli mahdollista, kierrätysmateriaaleja.
Kuva 5.4. Biojätteen käsittelyyn liittyvä pohjoinen kenttäalue A – D ja sen laajennusalue I – K.
Jälkikypsytykseen käytettävillä kentillä tehdään ylläpitokorjauksia ja varaudutaan vanhojen kenttäalueiden
uudelleenpinnoituksiin.
5.2 Ämmässuon laajennusalue
Laajennusalueeseen liittyvät investoinnit ovat suunnitelmakaudella 2015 – 2019 yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Yhteenveto laajennusaluetta koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle
2015 – 2019 on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa ”8 Ämmässuon laajennusalue”.
52
5.2.1
Huoltokanaali
Ämmässuon laajennusalueen ja vanhan kaatopaikka-alueen kalliolouhinnan väliin jäävä huoltokanaali oli
suunniteltu rakennettavaksi kolmessa vaiheessa. Näistä kaksi on täysin valmiina. Huoltokaalin rakentaminen on kesken ja se muodostaa nykyisellään turvallisuusriskin. Rakentamatta on kolmas vaihe, jossa
kanaalin loppuosa noin 280 metriä varustetaan sääsuojatyyppisellä katolla. Avonaisena kanaali lisäksi
kerää roskia sekä talvella lunta ja jäätä, mikä aiheuttaa riskin rakenteiden pitkäaikaiskestävyydelle. Kanaalin 3. vaiheen katerakenne (kuva 5.5) toteutetaan suunnitelmakauden alkupuolella. Ko. sääsuojarakenteeseen kohdistuvat investointikustannukset ovat noin 1.0 miljoonaa euroa.
KAIDE
850
MITTALINJA
LEVEYS VAIHTELEE
ERISTYSSEINÄ
TUKIMUURI
Leikkaus PL 915
1:20
UUNN. TASAUS
tönärit ja palkit rak.
Kuva 5.5. Tyyppipoikkileikkaus sääsuojalla katetusta huoltokanaalin vaiheesta 3
5.2.2
Muut laajennusalueen rakennustyöt
Laajennusalueelle rakennetaan suunnitelmakaudella 2015 – 2019 tarpeen mukaan tukialueita sekä toteutetaan tuhkasolun päätyseinä ja tehdään muita alueen rakenteisiin ja toimintoihin liittyviä rakennustöitä.
Näihin liittyvät investoinnit ovat suunnitelmakaudella 2015 – 2019 yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa.
Suunnitelmakaudella varaudutaan myös uuden vaakasillan rakentamiseen laajennusalueen lisääntyviä
kenttätoimintoja varten. Laajennusalueen omalla vaakasillalla kyetään merkittävästi vähentämään alueen
53
sisäisiä siirtoja sekä näistä aiheutuvia kustannuksia. Uutta vaakasiltaa kyetään etäkäyttämään nykyiseltä
vaaka-asemalta käsin. Laajennusalueen vaakasilta sijoitetaan alueen eteläreunalle.
5.3 Infran kehittäminen ja ylläpito
Yhteenveto alueinfrastruktuuria koskevien investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle 2015 – 2019
on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa ”9 Infran kehittäminen ja ylläpito”.
5.3.1
Tiejärjestelyt
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on rakennettu valmius uudelle Kulmakorven kautta kulkevalle
tieyhteydelle (kuva 5.6). Kulmakorven alueelle on valmisteilla Kulmakorpi I asemakaava, joka mahdollistaa uuden katuyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorventien kautta. Asemakaava
pyritään vahvistamaan muutamassa vuodessa, jolloin katuyhteys Kulmakorventieltä Ämmässuolle on
mahdollista rakentaa.
Ämmässuon asemakaavassa on määräys, jonka mukaan Ämmässuontien ajoneuvoliikenne katkaistaan,
kun Kulmakorventien kautta kulkeva korvaava katuyhteys Nupurintielle on rakennettu. Uuden katuyhteyden käyttöönotto luo tarpeen järjestää myös Ämmässuon sisäinen liikenne uudelleen.
Nykyinen reitti
Uusi tieyhteys
Kuva 5.6. Nykyinen pääasiallinen reitti (Turunväylä – Ämmässuo) ja uusi reitti (Kulmakorpi).
5.3.2
Varasto- ja korjaamorakennus
Alueelle rakennetaan vuonna 2015 varasto- ja korjaamorakennus (kuva 5.7), korvaamaan nykyään hajallaan olevia ja väliaikaisiksi tarkoitettuja tiloja. Varasto- ja korjaamorakennukseen tulee mm. asianmukaiset tulityötilat.
54
Kuva 5.7. Varasto- ja korjaamotilat
5.3.3
Hyötykäyttökentät ja muut kenttärakenteet
Erilaisia hyötykäyttökenttiä rakennetaan laajennusalueelle sekä biojätteen käsittelyalueiden eteläpuolelle
mm. ekoteollisuuskeskuksen tuleviin tarpeisiin sekä mahdollisia omia jätteenkäsittelytarpeita varten.
5.3.4
Muut infrastruktuurin liittyvät rakenteet
Alueinfraa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Vuosille 2015–2019 on suunnitteilla seuraavia toimenpiteitä:

aluevalvontajärjestelmään liittyvät täydennykset

sähköverkon täydennystyöt

aluelämpöverkkoon liittyvät täydennykset

rakennuksiin liittyvät ylläpitoinvestoinnit

muut Ämmässuon kunnossapito- ja täydennystyöt

”Kuusakosken vuokratonttiin” liittyvät työt ja hankinnat
5.4 Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet
Yhteenveto käsittelypalveluiden koneiden ja laitteiden investointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle
2015 – 2019 on esitetty kappaleen 8 taulukon 8.1 kohdassa ”10 Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet”.
55
5.4.1
Rakennusjätteen lajittelu ja hyödyntäminen
Rakennusjätteen ja muun lajiteltavan jätteen käsittelyä LATE -katoksessa kehitetään tekemällä nykyistä
jätteen lajittelua tukevia laitehankintoja, jolloin hankitaan esim. murskaimia ja seuloja. Energiahyödyntämiseen ohjattavalle lajitellulle ja edelleen käsitellylle jätteelle tarvitaan paalain ja paalien käärintälaite.
LATE-katoksen rakennusjätteiden käsittelyä tukeviin laitehankintoihin investoidaan vuosina 2016 - 2017
noin 0,5 miljoonaa euroa.
5.4.2
Tuhkan varastointi ja esikäsittely
HSY hankkii tuhkan stabilointia varten oman esikäsittelylaitteiston (sekoitusaseman ja varastosiilot, kuva
5.8) vuosina 2015 - 2016 sitten, kun nykyistä ostopalveluna toteutettua tuhkan esikäsittelyä koskeva sopimus päättyy. Tuhkan esikäsittelylaitteistoon investoidaan vuosina 2015 - 2016 noin 0,5 miljoonaa euroa.
Kuva 5.8. Nykyinen tuhkan esikäsittelylaitteisto
5.5 Energiainvestoinnit
Suunnitelmakauden 2015 – 2019 energiainvestoinnit liittyvät uusituvan energian hyödyntämiseen. Yhteenveto energiainvestointien jakautumisesta suunnitelmakaudelle 2015 – 2019 on esitetty kappaleen 8
taulukon 8.1 kohdassa ”11 Energiainvestoinnit”.
5.5.1
Tuulivoima
HSY on vuodesta 2010 lähtien selvittänyt Ämmässuon alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. Hankkeen lähtökohtana on ollut HSY:n omalle kiinteistölle toteutettava yhden tuulivoimalan hanke. Tarkastelussa on ollut kaksi vaihtoehtoista toteutuspaikkaa (kuva 5.9). Tuulivoimalan hankesuunnitelma hyväksyttiin HSY:n hallituksen kokouksessa 14.11.2014 hankkeen jatkovalmistelun pohjaksi.
56
Kuva 5.9. Hankesuunnitelmassa esillä olleet tuulivoimalan vaihtoehtoiset paikat
HSY:n hallituksen hyväksymässä jätehuollon investointiohjelmassa Ämmässuon tuulivoimahankkeen
toteutukseen on varauduttu vuosina 2017 - 2018. Varsinainen investointipäätös tehdään tuulivoimalan
toimittajan valinnan yhteydessä, jolloin päätetään myös hankkeen liiketoimintamallista.
Ämmässuon tuulivoimalan investointikustannuksiksi on vuonna 2014 laaditussa hankesuunnitelmassa
arvioitu noin 4,5 - 4,8 milj. euroa, josta itse tuulivoimalan arvioidaan maksavan noin 3,5 milj. euroa. Tuulivoimalan vuotuiseksi tuotannoksi on hankesuunnitelmassa arvioitu 10,5 GWh. Tuulivoimalan takaisinmaksuajaksi on arvioitu noin yhdeksän vuotta.
Hankesuunnitelman laskelmien perusteella jatkoselvityksiä ja -suunnittelua varten suositeltiin investointikustannuksiltaan edullisinta sijoituspaikkavaihtoehtoa VEB hyötykäyttökentän reunassa (kuva 5.10). Tuulivoimalan sijoittamista hyötykäyttöalueen reunaan puoltavat valmiiksi rakennettu ympäristö ja siten vähäisemmät infrastruktuuriin liittyvät kustannukset.
57
Kuva 5.10. Näkymä lännestä tuulivoimalan sijoituspaikkavaihtoehdolle VEB
Tuulivoimaloiden häiritsevät tekijät liittyvät yleensä tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksiin. Ämmässuon tapauksessa lähimpään vakituiseen asuntoon on tuulivoimalasta matkaa noin 1,1 kilometriä ja lomaasuntoon noin 1,5 kilometriä. Melun vaikutusalueen laajuus on asutuksen etäisyyden lisäksi kuitenkin
riippuvainen muun muassa valittavan tuulivoimalatyypin lähtömelutasosta, tuulivoimalatornin korkeudesta
ja maaston muodoista, joten tarkempien meluvaikutusten arvioimiseksi tehdään vielä tehtävä erillinen
meluselvitys.
HSY jatkaa tuulivoimahankkeen selvityksiä hallituksen päätöksen mukaisesti. Selvitykset tehdään tässä
vaiheessa korkeintaan kahdelle HSY:n alueelle rakennettavalle voimalalle.
5.5.2
Muut energiainvestoinnit
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen soveltuvuutta selvitetään myös muun uusituvan energian, kuten aurinkoenergian sekä lämmön talteenoton osalta.
HSY on mukana vuoden 2015 loppuun kestävässä FinSolar-hankkeessa, jossa tutkitaan paitsi jätteenkäsittelykeskuksen soveltuvuutta aurinkoenergiainvestoinnille myös erilaisia investointimalleja. Hankkeessa
tarkasteluun on valittu aurinkoenergian toteuttaminen kompostointilaitoksen katolle, sillä se olisi teknisesti
yksinkertainen toteuttaa. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista miettiä aurinkoenergiaratkaisujen laajentamista myös esim. suljetuille kaatopaikoille. Ensivaiheessa toteutetaan vuoden 2017 aikana Pilottina
pienempi laitos, josta saatujen kokemusten perusteella varaudutaan toteuttamaan suuremman mittakaavan laitos suunnitelmakauden aikana.
58
6
Yleissuunnitelman toteuttamiseen liittyvät riskit
6.1
Jätemääräennusteet
Jätemääräennusteisiin liittyy epävarmuustekijöitä. Ominaisjätemäärin ja kasvuennusteiden lisäksi epävarmuutta aiheuttaa mm. jätteiden hinnoittelun vaikutus jätevirtojen ohjautumiseen. Viime vuosina jätteenkäsittelyn palvelun tarjoajia on tullut lisää, jolloin myös pääkaupunkiseudulta on ohjautunut vaihtelevia määriä jätevirtoja HSY:n alueen ulkopuolelle käsiteltäväksi.
Mikäli Ämmässuolle tulevien jätteiden määrät ovat merkittävästi arvioitua pienempiä, vaarana ovat ylimitoitetut investoinnit tai niiden väärä ajoittuminen. Jätemäärien pieneneminen voi tässä tapauksessa nostaa jätteenkäsittelyn yksikkökustannuksia, mikä taas saattaa johtaa haitallisesti jätevirtojen ohjautumiseen
toisaalle käsittelyyn.
Ämmässuolla jätteiden loppusijoitusalueet toteutetaan vaiheittain, mikä pienentää virheinvestointien mahdollisuutta.
Biojätteiden käsittelymäärät ovat olleet vuosina 2012 - 2014 lievässä laskussa Ämmässuolla, joten tarvetta biojätteen kapasiteetin nostamiseen heti mädätyslaitoksen käyttöön oton jälkeen ei tällä hetkellä ole
nähtävissä. Toisaalta biojätteiden käsittelypalveluille HSY:n alueen ympäristössä näyttäisi olevan kysyntää, mutta Ämmässuolle tulevan biojätteen määrän kehittyminen on silti epävarmaa.
6.2
Lainsäädäntö ja lupa-asiat
Lainsäädännön suuntaviivat ovat nähtävillä useammaksi vuodeksi eteenpäin, joten näin lyhyellä investointijaksolla ei ole odotettavissa yllättäviä lainsäädännön muutoksia. Jätelain (646/2011) soveltaminen ja
valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) vaikuttavat kuitenkin mahdollisesti jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan jakson aikana, eikä kaikkia vaikutuksia ole tässä vaiheessa mahdollista ennakoida.
Jätteenkäsittelykeskuksen keskeisimmille toiminnoille on myönnetty ympäristöluvat, joista on vireillä valituksia hallinto-oikeudessa. Valituksista voi aiheutua lupamääräyksiin muutoksia.
6.3
Tekniset ratkaisut ja ympäristövaikutukset
Jätteenkäsittelyn järjestämistä säätelee jätehuoltolaki ja sen nojalla annetut täydentävät lait, määräykset
ja ohjeet. Kaatopaikkojen rakentamista koskee ennen kaikkea valtioneuvoston asetus kaatopaikoista
(331/2013), jossa on esitetty määräykset mm. kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteista ja kaasun- sekä
vesienhallinnasta.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisessa on otettu huomioon vallitseva lainsäädäntö. Toteutetut ja ohjelmakaudella toteutettavat investoinnit ovat suurelta osin ”pakollisia”, lainsäädännön edellyttämiä investointeja, jotka tähtäävät jätteenkäsittelyn ympäristövaikutusten hallintaan. Lisäinvestointeja
tarvitaan alueiden ja toimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Nykyisten toimintojen laajentamisella ja uusilla toiminnoilla korvataan jätteenpoltosta johtuvaa Ämmässuolle ohjautuvien jätevirtojen pienentymistä.
Uusilla toiminnoilla lisätään jätteenkäsittelyn kapasiteettia ja pidetään HSY:n alueen asukkaiden jätehuoltokustannukset hallinnassa. Uusilla toiminnoilla varmistetaan myös jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen viimeistelyssä ja käytössä tarvittavan maa- ja kiviaineksen saatavuus.
59
Ohjelmakaudella toteutettavat investoinnit tähtäävät jätteenkäsittelypaikan ympäristövaikutusten vähentämiseen ja jätteiden käsittelyn tehostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristösuojelutoimet toteutetaan vähintään voimassa olevien määräysten mukaisina. Investointien laajuudessa ja toteutustavassa ei
siten ole nähtävissä teknisiä tai ympäristönsuojelullisia riskejä.
60
7
Katsaus tulevaan
Ohjelmakaudella Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia,
jotka aiheutuvat lähinnä sekajätteiden polton käynnistymisestä.
Ohjelmakauden jälkeen investointitarpeet kohdistuvat seuraavan noin kymmenen vuoden aikana pääosin
kaatopaikan laajennusalueen ennakoituun lisärakentamiseen, kaatopaikkojen viimeistelyyn ja jätteenkäsittelykeskuksen laitosten ja muiden rakenteiden täydennys- ja lisärakentamiseen sekä ylläpitokorjauksiin.
Myös muutokset mm. jätelaissa tai energiahyödyntämiseen liittyvässä verotuksessa voivat luoda investointitarpeita.
Vanhan kaatopaikan lopullisten pintarakenteiden tekeminen ajoittuu 2020-luvun alkupuolelle. Kaatopaikan (S1-alue) lopullisten pintarakenteiden rakentaminen aloitetaan jo vuonna 2015.
Jätteenkäsittelykeskuksessa vuonna 2010 käyttöön otetun kaatopaikkakaasuvoimalan ja keväällä 2016
käynnistyvän biokaasuvoimalan tuottaman lämmön uusia käyttömahdollisuuksia tullaan selvittämään
myös ohjelmakauden jälkeen. Kaatopaikkakaasumäärän lasku pitkällä aikavälillä tullaan ottamaan huomioon kaasuvoimalan tulevaa käyttöä suunniteltaessa.
Ämmässuon alueella selvitetään mahdollisuuksia lisätä tuuli- ja aurinkovoiman sekä muiden päästöttömien tai uusiutuvaan energiaan perustuvien energiaratkaisujen toteuttamista.
Vuonna 2013 käynnistetyssä Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään
suunnitelmakaudella 2015 – 2019 jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin
kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta.
61
8
Yhteenveto investoinneista
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käsittelypalvelulähtöiset investoinnit ovat yhteensä noin 40,3 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuvat alueiden ja toimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen, joihin investoidaan yhteensä 28,9 miljoonaa euroa. Ympäristövaikutusten hallintaan investoidaan noin 11,4
miljoona euroa. Yhteenveto investoinneista on esitetty taulukossa 8.1.
Taulukkoa 8.1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käsittelypalvelulähtöiset investoinnit 2015–2019.
Jätehuollon yleissuunnitelma 2015-2019
TA2015
2015
2016
2017
2018
2019 2015-2019
Ympäristövaikutusten hallinta
4 Kaasujärjestelmä
Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysverkosto
Vanhan kaatopaikan kaasupumppaamot ja säätöasemat
Kaasuvoimala
Laajennusalueen kaasunkeräysverkosto
Laajennusalueen kaasupumppaamot ja säätöasemat
5 Vesienhallintajärjestelmä
Vesienhallintajärjestelmä
Vesihuoltojärjestelmät
Jätevesien käsittely
Jätevesien kierrätys
6 Viimeistelyrakenteet
Vanha kaatopaikka pintatiivistysrakenteet
Vanha kaatopaikka kierrätysvesijärjestelmä
Laajennusalueen pintatiivistysrakenteet
Laajennusalueen kierrätysvesiverkosto
Muut viimeistelyrakenteet (korjausinvestoinnit)
3 660
700
100
0
300
150
150
850
50
500
0
300
2 110
100
60
1 400
550
0
2 073
728
50
0
328
200
150
935
35
900
0
0
410
0
0
410
0
0
2 800
200
100
0
0
50
50
1 550
50
1 500
0
0
1 050
0
0
1 000
0
50
2 800
200
100
0
0
50
50
1 550
50
1 500
0
0
1 050
0
0
1 000
0
50
2 300
200
100
0
0
50
50
1 050
50
1 000
0
0
1 050
0
0
1 000
0
50
1 500
300
100
0
0
150
50
150
50
100
0
0
1 050
0
0
1 000
0
50
11 473
1 628
Alueiden ja toimintojen ylläpito ja kehittäminen
7 Biojätteen käsittely
Uusi kompostointilaitos
Vanhan kompostointilaitoksen k&t-työt
Kompostointikenttien ylläpitokorjaukset
Hyötykäyttöalueen laajennus / kolmion alue
Biokaasulaitos
Biokaasunkaasun hyödyntäminen
8 Ämmässuon laajennusalue
Laajennusalueen pohjarakenteet
Laajennusalueen huoltokuilu- ja eristysmuurirak.
Laajennusalueen huoltotunnelirakenteet
Tukialueet
Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueet
Vaakasilta
Muut laajennusalueen rakennustyöt
9 Infran kehittäminen ja ylläpito
Tiejärjestelyt
Varasto- ja korjaamorakennus
Aluevalvontajärjestelmä
Sähköverkon täydennystyöt
Aluelämpöverkko
Hyötykäyttökentät
Muut kenttärakenteet
Muut rakennukset
Muut Ämmässuon k&t-työt
10 Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet
LATEn käsittely
Tuhkan sekoitusasema + siilot
Muut koneet ja laitteet
11 Energiainvestoinnit
Tuulivoima
Muut energiainvestoinnit (aurinko, lämmöntaltteenotto ym.)
8 305
5 450
800
100
50
0
4 500
0
1 550
0
500
0
250
0
0
800
610
50
350
30
50
0
100
0
0
30
695
0
600
95
0
0
0
9 331
7 199
1 541
102
20
0
4 956
580
462
0
36
0
235
10
0
181
1 040
50
700
35
50
65
100
0
0
40
630
0
400
230
0
0
0
3 970
1 350
200
50
300
300
300
200
1 150
0
500
0
250
0
200
200
1 050
50
0
50
50
300
100
200
200
100
370
250
100
20
50
0
50
4 980
1 800
200
500
50
500
500
50
150
0
0
0
150
0
0
0
1 860
50
0
50
50
50
1 360
200
0
100
270
250
0
20
900
800
100
6 820
1 100
200
100
50
500
200
50
150
0
0
0
150
0
0
0
1 850
50
0
50
100
50
1 500
0
0
100
120
0
0
120
3 600
3 600
0
3 750
1 400
500
50
300
300
200
50
250
0
0
0
150
100
0
0
800
50
0
50
50
50
500
0
0
100
300
0
0
300
1 000
0
1 000
28 851
12 849
11 965
11 404
6 770
7 780
9 120
5 250
40 324
KÄSITTELYPALVELULÄHTÖISET INVESTOINNIT
YHTEENSÄ
5 235
4 610
2 162
6 600
1 690
5 550