Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014

Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen
toiminta vuonna 2014
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353
Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979
Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986
[email protected]
Copyright
HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY
Tiivistelmä
Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
alueelle myönnettyihin ympäristölupiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2014 aikana ollut
ympäristösuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Poikkeamia lievemmiksi häiriöiksi katsottiin muun
muassa kaatopaikalla ollut pieni kytöpalo lauantai-iltapäivällä 24.5.2014 ja kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön
raja-arvon ylitykset.
Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan valvontaan
liittyvä määräaikaistarkastus toteutettiin 20.5.2014 ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupaan (26.5.2003/14.12.2012)
liittyvä tarkastus 18.6.2014. Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, 24.6.2014 päivätty muistio. Ämmässuon
Sortti-aseman tarkastus 15.8.2014 ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä
määräaikaistarkastus oli 30.10.2014. Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus 13.–14.5.2014.
Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan kaluston
kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014 ja biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla toteutettiin
työsuojelutarkastus 6.11.2014.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun Vantaan Energia
Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Kaatopaikalle
sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin
jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön
otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki
lajiteltavat jätteet. Sellaisenaan (HSY:n kaatopaikoilla) hyödynnettävien pilaantuneiden maiden vastaanotetut
massamäärät pienenivät alle puoleen edellisestä vuodesta HSY:n tiukennettua vuoden 2014 alussa kyseisten maiden
vastaanottoehtojaan laadunvarmistuksen osalta. Talouden yleinen heikko tilanne on jo useamman vuoden ajan
vaikuttanut alentavasti käsittelyä edellyttävien pilaantuneiden maiden vastaanottomääriin, eikä tilanne normalisoitunut
vielä kuluvanakaan vuonna. Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden
poistamiseksi kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Kompostointilaitoksen saneeraustyöt ovat jatkuneet
loppuvuonna. Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt jatkuivat vuoden 2014 aikana.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 328 266 tonnia vuonna 2014.
Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2014 loppuun mennessä 76 571 tonnia jätettä. Maa-aineksia sijoitettiin
vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 3 148 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 39 613 tonnia.
Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuonna 2014 yhteensä 50 635 tonnia biojätettä, josta 99 % käsiteltiin
laitosmaisesti. Kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin 47 230 tonnia biojätettä. Tavanomaiseksi jätteeksi
luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-halliin 5 424 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia
pilaantuneita maita 789 tonnia. Vuonna 2014 kerättiin kaatopaikkakaasua 47,23 milj.Nm 3, jonka energiasisältö oli 10 %
vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kerätystä kaasusta 88 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja
lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Vuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä
88,98 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 14,67 GWh ja loput sähköstä myytiin.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien
yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa.
Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä 457 949 m3. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin
johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät
ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Haisevien rikkiyhdisteiden
osalta TRS-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 17 kappaletta.
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen
ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja,
metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin.
Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen
tutkimiseen. Lisäksi HSY:n jätehuollossa on jatkettu muun muassa kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen sekä
uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille
järjestettiin toimintavuoden aikana kolme tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja alueen lupatilannetta.
Jätteenkäsittelykeskuksessa sattui vuoden 2014 aikana yksi sairauspoissaoloon johtanut lievä työtapaturma ja eri
toimintojen osalta suoritettiin yhteensä 17 turvallisuuskävelyä. Jätevoimalan käynnistymisen seurauksena
jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni 1.9.2014 alkaen, ollen maanantaista
perjantaihin kello 7.00-17.00.
Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen
Pvm: 27.2.2015
Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2014
Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, haju, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu,
kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset,
Ämmässuo
Kieli: Suomi
Sivuja: 55
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi
1
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
2
1. Toimistorakennukset
11. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas
2. Ämmässuon Sortti-asema
12. Paalikenttä
3. Vaaka-asema
13. Kaatopaikka
4. Kompostointilaitos
14. Vastaanottokenttä
5. Vanha kompostointilaitos
15. Tuhkalokero
6. Biopesuri
16. Vanha kaatopaikka
7. PIMA-halli
17. Kuonakenttä
8. PIMA-kenttä
18. Lajittelukatos
9. Vesiasema
Rakenteilla:
10. Kaasuvoimala
19. Biokaasulaitos
Sisällys
Tiivistelmä _____________________________________________________________________________ 1
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus _________________________________________________________ 2
1
Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta __________________________________ 6
2
Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, kaavoitus ______________________________ 7
3
4
5
2.1
Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset ......................................................................................... 7
2.2
Kaavoitus ..................................................................................................................................... 8
2.3
Viranomaistarkastukset ................................................................................................................ 8
Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt _____________________________________________________ 10
3.1
YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista ................................................... 10
3.2
Häiriöt ja lievät poikkeamat......................................................................................................... 10
3.3
Poikkeukselliset aukioloajat ........................................................................................................ 10
Jätteen vastaanotto_________________________________________________________________ 12
4.1
Jätteen määrä ............................................................................................................................ 12
4.2
Jätteen tuojien ja laadun valvonta............................................................................................... 13
Bio- ja puutarhajäte _________________________________________________________________ 15
5.1
6
8
5.1.1
Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi ................................................................. 15
5.1.2
Bio- ja viherjätevirrat .................................................................................................... 15
5.1.3
Biojätteen jälkikypsytys kentällä ................................................................................... 17
5.1.4
Viherjätteen kompostointi ............................................................................................ 17
5.2
Kompostoinnin tarkkailu ............................................................................................................. 17
5.3
Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt ...................................................................................... 18
5.4
Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut.................................................................................................. 18
5.5
Valmiin kompostin käyttö............................................................................................................ 18
Jätteen käsittely kentillä _____________________________________________________________ 19
6.1
7
Kompostointi ja jälkikypsytys ...................................................................................................... 15
Maa-aines .................................................................................................................................. 19
6.1.1
Jätepitoinen maa ......................................................................................................... 19
6.1.2
Maa-aines ................................................................................................................... 19
6.1.3
Kiviainespitoinen liete .................................................................................................. 19
6.1.4
Turve........................................................................................................................... 19
6.2
Betoni ........................................................................................................................................ 19
6.3
Asfaltti ........................................................................................................................................ 19
6.4
Kipsi........................................................................................................................................... 19
6.5
Puu ............................................................................................................................................ 20
6.6
Lajiteltava jäte ............................................................................................................................ 20
6.7
Kuona ........................................................................................................................................ 20
Jätteen loppusijoitus ________________________________________________________________ 21
7.1
Tavanomaisen jätteen kaatopaikka ............................................................................................ 21
7.2
Vanha kaatopaikka..................................................................................................................... 21
7.3
Vaarallisen jätteen kaatopaikka .................................................................................................. 21
Pilaantuneet maat __________________________________________________________________ 22
8.1
Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 22
3
8.2
Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen .................................................................................... 22
8.3
Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut.................................................................................................. 23
9
Tuhkat ___________________________________________________________________________ 25
10
Jätteen varastointi __________________________________________________________________ 26
10.1 Jätepaalit ................................................................................................................................... 26
10.2 Kipsi........................................................................................................................................... 26
10.3 Painekyllästetty puu ................................................................................................................... 26
10.4 Lasi ............................................................................................................................................ 26
10.5 Metalli ........................................................................................................................................ 26
10.6 Kuona ........................................................................................................................................ 26
10.7 Multa ja sen raaka-aineet ........................................................................................................... 26
11
Ämmässuon Sortti-asema____________________________________________________________ 27
11.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 27
11.2 Siisteys ...................................................................................................................................... 28
11.3 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ........................................................................ 28
12
Kaasun keräys ja hyötykäyttö _________________________________________________________ 29
12.1 Kaasun keräys ........................................................................................................................... 29
12.2 Kaasuvoimala ............................................................................................................................ 29
12.3 Toimintahäiriöt ........................................................................................................................... 32
12.4 Toiminnassa syntyvät jätteet ...................................................................................................... 33
13
Rakentaminen _____________________________________________________________________ 34
13.1 Tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueet ....................................................................................... 34
13.2 Kaatopaikan laajennusalue ........................................................................................................ 34
13.3 Kaatopaikka ............................................................................................................................... 34
13.4 Vanha kaatopaikka..................................................................................................................... 34
13.5 Kaasuvoimala ............................................................................................................................ 34
13.6 Biojätteen käsittely ..................................................................................................................... 35
13.7 Vesienhallinta............................................................................................................................. 35
14
Ympäristövaikutukset _______________________________________________________________ 36
14.1 Sää ............................................................................................................................................ 36
14.2 Vesi ........................................................................................................................................... 37
14.2.1
Pintavedet ................................................................................................................... 38
14.2.2
Pohjavedet .................................................................................................................. 39
14.2.3
Jätevedet .................................................................................................................... 41
14.3 Jätetäyttöjen tila ......................................................................................................................... 42
14.4 Painumatarkkailu ....................................................................................................................... 42
14.5 Ilma............................................................................................................................................ 42
14.5.1
Hiukkaset .................................................................................................................... 43
14.5.2
Hajut ........................................................................................................................... 44
14.5.3
Metaanimittaukset ....................................................................................................... 46
14.6 Melu........................................................................................................................................... 47
14.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut.................................. 48
15
4
14.7.1
Ympäristön ja viheralueiden hoito ................................................................................ 48
14.7.2
Roskaantuminen ......................................................................................................... 48
14.7.3
Haittaeläimet ............................................................................................................... 48
14.7.4
Linnut .......................................................................................................................... 49
Energian tuotanto ja kulutus __________________________________________________________ 50
16
Työsuojelu ja turvallisuus ____________________________________________________________ 51
17
Tutkimushankkeet __________________________________________________________________ 52
17.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset.......................................................... 52
17.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus ....................................................................................... 52
17.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus ................................................................................................. 53
17.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset ............................................................................................. 53
17.5 Jätehuoltojärjestelmän elinkaariarviointi...................................................................................... 53
Liitteet _______________________________________________________________________________ 54
Jakelu _______________________________________________________________________________ 55
5
1
Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimii
pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta,
käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen
toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen
käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella
syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on
myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän
raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen
jätteenkäsittelykeskuksen alueella.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos kun
Vantaan Energia Oy käynnisti 25.3.2014 jätevoimalan ensimmäisen polttolinjan ja 3.4.2014 toisen
polttolinjan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän tuhkan stabilointi
sekä kuonan vastaanotto, käsittely ja välivarastointi. Jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä
kiinteistöjen
sekajätteet
ohjattiin
hyvinkin
nopeasti
kokonaisuudessaan
jätevoimalaan
ja
jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettavat ja käsiteltävät jätemäärät putosivat vastaavasti. Jätevoimalan
kaupallinen käyttö alkoi 1.9.2014.
Jätteen energiahyödyntämisen alkamisen johdosta lyhennettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueen kuormaautoliikenteen aukioloaikaa 1.9.2014 alkaen välille kello 7.00–17.00, aiemman kello 7.00–21.00 sijaan.
Alueen Sortti-asema palvelee pientuojia normaalisti, kello 21.00 saakka. Jätteenkäsittelykeskuksessa
käynnistettiin myös Sortti-asemilla erilliskerätyn kipsijätteen varastointi- ja käsittelykokeilu, jota tehdään
yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuollon kanssa.
Biokaasulaitoksen harjannostajaisia vietettiin 18.12.2014. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden
sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kolme tapaamista (14.1.2014, 10.6.2014 ja 2.10.2014), joissa
käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja ja alueen lupatilannetta.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot keskittyvät jatkossa jätepohjaisten materiaalien
jalostamiseen uudelleenkäyttöä ja muuta hyödyntämistä varten. Kaatopaikka-asetus rajoittaa vuoden 2016
alussa loppusijoitukseen soveltuvien materiaalien määrää, lisäten osaltaan kentillä tapahtuvaa
jätteenkäsittelytoimintaa. Uusi biokaasulaitos valmistuu vuoden 2015 aikana. Biokaasulaitoksen yhteyteen
rakentuu oma sähkön- ja lämmöntuotantoyksikkö, joka lisää alueen uusiutuvan energian tuotantoa.
Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin.
Luvat ovat koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu
ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia.
6
2
Ympäristöluvat, viranomaispäätökset
ja -tarkastukset, kaavoitus
2.1
Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen
aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä
olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2014
on koottu taulukkoon 4.
Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset.
Ympäristöluvat ja -päätökset
Tilanne
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa
26.5.2003
Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen
korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007.
Laajennusalueen louhinnan ja
kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003
Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan
lupamääräysten
muutos
26.5.2008.
Hakemus
lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä.
Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen
ympäristölupa 16.5.2005
Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä
27.12.2007.
Kaasumoottorivoimalaitoksen
ympäristölupa 17.11.2007
Toiminnan
olennaista
muutosta
koskeva
päätös
28.11.2008. Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan
tarkistamiseksi vireillä.
Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen
muutos 20.9.2007
Lainvoimaiseksi
28.11.2008.
Vaasan
hallinto-oikeuden
päätöksellä
Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009
Lainvoimaiseksi
21.6.2011.
Vaasan
hallinto-oikeuden
päätöksellä
Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien
yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004
Ämmässuon-Kulmakorven
alueen
yhteistarkkailuohjelman
muutosta
koskeva
12.3.2007.
Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005
Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä
27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten
tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014.
vesien
päätös
Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat
ympäristöluvat.
Ympäristöluvat
Tilanne
Louhinnan ja murskauksen
ympäristölupa
Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille
18.12.2012.
Kaasuvoimalaitoksen
ympäristölupa
Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille
20.12.2013.
7
Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset.
Ympäristöluvat
Tilanne
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskus
Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden
käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen
käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen.
Etelä-Suomen
aluehallintoviraston
ympäristölupapäätös
14.12.2012.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Biojätteen käsittely
Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa.
Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna
2014.
Taho
Kannanotto
Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja
ympäristökeskus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikan vesien
tarkkailun ja mittausten hyväksyminen, 22.1.2014.
Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja
ympäristökeskus
HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ongelmajätesolun pohjarakenne
ja seinäeristeet, loppuraportin tarkastaminen, 29.1.2014.
Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja
ympäristökeskus
Ilmanlaadun mittausohjelman hyväksyminen, 19.2.2014.
Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja
ympäristökeskus
Hyväksyminen 20.2.2014: Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet,
lisätutkimus, 31.1.2014.
Etelä-Suomen
aluehallintovirasto
Päätös
vaarallisen
jätteen
kaatopaikan
tuhkien
ja
kuonien
kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista, 1.4.2014.
2.2
Kaavoitus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia.
Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.6.2014 Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen
nähtävillepanon. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8.–9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata
yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen
rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle.
2.3
Viranomaistarkastukset
Kompostointilaitoksia ja kentillä tapahtuvaa jälki- ja puutarhajätteen kompostointia koskeva ympäristöluvan
valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen
kunta/ympäristötoimi) pidettiin 20.5.2014. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli
määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi.
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (valvontaluokka 1:
UUDELY, Espoon ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 18.6.2014. Tarkastus
koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, toiminta-aika, polttoaineet ja muut kemikaalit, vesien
johtaminen ja käsittely, roskaantuminen ja suojaviheralueiden hoito, vahinko ja onnettomuustilanteet ja niihin
varautuminen, melu, haju- ja metaanimittaukset, hiukkaset ja rikkiyhdisteet, tavanomaisen jätteen
8
kaatopaikka, jätteiden käsittely kentillä, nestemäisten jätteiden käsittely, kipsijätteen ja kattohuovan käsittely.
Vaarallisen jätteen kaatopaikan osalta tehtiin oma, 24.6.2014 päivätty muistio.
Pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon
ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) pidettiin 30.10.2014.
Ämmässuon Sortti-aseman ympäristönluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon
ympäristökeskus, Kirkkonummen kunta/ympäristötoimi) tehtiin 15.8.2014.
Jätteenkäsittelykeskuksessa suoritettiin yleinen palotarkastus 13.–14.5.2014. Ensimmäisenä päivänä
läpikäytiin alueen palo- ja pelastusasiakirjoja ja toisena päivänä suoritettiin palotarkastuksia alueen
rakennuksiin pistokoeluonteisesti.
Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan
kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014. Biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla oli
työsuojelutarkastus 6.11.2014.
Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueen työmaalla ja
työmaakokouksissa useamman kerran sen rakennusvaiheen aikana.
9
3
Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt
3.1
YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista
tilanteista
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa ei vuoden 2014 aikana ollut poikkeuksellisia tilanteita.
3.2
Häiriöt ja lievät poikkeamat
Jätteenkäsittelykeskuksessa oli pieni kytöpalo kaatopaikalla lauantai-iltapäivällä 24.5.2014. Paikalle saapui
kolme pelastuslaitoksen sammutusyksikköä ja tilanne saatiin nopeasti hallintaan. Palon syttymissyy jäi
epäselväksi; sen on voinut aiheuttaa esimerkiksi Sortti-asemilta tulleissa kuormissa ollut itsesyttyvä
materiaali.
Kaasuvoimalan kaasumoottorien CO-päästön raja-arvo (650 mg/n-m 3, O2 5 %) ylittyi toimintavuoden aikana
(katso tämän raportin luku 12.2).
Jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoja käsitellään tämän raportin luvussa 14.5.2.
Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli
niillä ei ole ympäristövaikutuksia.
3.3
Poikkeukselliset aukioloajat
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00–21.00 elokuun loppuun saakka.
Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käynnistymisen seurauksena jätteenkäsittelykeskuksen yksityisten
kuorma-autokuormien vastaanottoaika lyheni 1.9.2014 alkaen, ollen maanantaista perjantaihin kello 7.00–
17.00. HSY:n omien kuormien vastaanotto jatkui edelleen kello 21:een asti. Jätteenkäsittelykeskus oli
kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna 10 päivänä vuonna 2014 taulukon 5
mukaisesti.
Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut
poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet (kaatopaikka ja kompostointilaitos) vuonna 2014.
Taulukkoa on täydennetty myös vastaanottokentän (kiinteistöjen metallit ja lasi sekä jätevoimalan kuona)
tiedoilla.
Päivämäärä
Viikonpäivä
Kellonaika
4.1.2014
la
7.00–14.00
11.1.2014
la
7.00–14.00
13.4.2014
su
10.00–18.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
21.4.2014
ma
10.00–18.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
3.5.2014
la
10.00–18.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
31.5.2014
la
10.00–17.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
15.6.2014
su
10.00–17.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
21.12.2014
su
10.00–18.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
26.12.2014
pe
10.00–21.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
27.12.2014
la
10.00–18.00
Kompostointilaitos ja vastaanottokenttä *
*Taulukkoa täydennetty jälkikäteen vastaanottokentän tiedoilla.
10
Paikka
Kaatopaikka, kompostointilaitos ja
vastaanottokenttä *
Kaatopaikka, kompostointilaitos ja
vastaanottokenttä *
Taulukossa 5 esitettyjen aukioloaikojen lisäksi HSY:n risukuormien vastaanottoa jätteenkäsittelykeskuksen
viherjätekentälle tapahtui poikkeuksellisesti yhtenä toukokuun viikonloppuna ja jätevoimalan kuonaa
vastaanotettiin kuonakentälle viitenä lauantaina taulukossa 6 esitetyn mukaisesti.
Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet
vuonna 2014.
Päivämäärä
Viikonpäivä
Kellonaika
Paikka
17.5.2014
la
10.00–17.00
Kompostikenttä
18.5.2014
su
10.00–17.00
Kompostikenttä
31.5.2014
la
10.00–17.00
Kuonakenttä
11.10.2014
la
10.00–17.00
Kuonakenttä
22.11.2014
la
10.00–17.00
Kuonakenttä
6.12.2014
la
10.00–17.00
Kuonakenttä
27.12.2014
la
10.00–17.00
Kuonakenttä
HSY vesihuolto toimittaa päivystysluontoisesti putkirikkojen yhteydessä vähäisessä määrin maita
jätteenkäsittelykeskukseen myös yöllä ja viikonloppuisin. Puhtaat maat otetaan vastaan laajennusalueelle.
Viemärivesipitoiset maat otetaan vastaan tiivisasfaltti maakentälle. Mahdolliset pilaantuneet maat otetaan
vastaan PIMA-hallin vastaanottokentälle. Putkirikkomaiden tuonnin paluukuormana HSY:n vesihuolto vie
mennessään korjausta varten kivimursketta.
Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Sortti-asema
oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena toukokuun lauantaina (10.5.2014,
17.5.2014 ja 24.5.2014) klo 9.00–16.00.
11
4
Jätteen vastaanotto
4.1
Jätteen määrä
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 328 266 tonnia vuonna
2014. Kaatopaikan ulkopuolisissa kenttärakenteissa hyödynnettiin 800 tonnia maata. Vuonna 2014
vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 7.
Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet kappalemäärinä (kpl) tai tonneina (t) vuosina
2012–2014. EWC-koodit on esitetty jätelajin perässä sulkeissa. Muutokset (kpl, t, %) vuosien 2013–2014
välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteita koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella.
Vuosi
Muutos
Suoritteet 1) 2) 3)
2012
2013
2014
kpl
%
Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a
73 318
65 633
42 622
-23 011
-35,1
2012
2013
2014
t
%
553 250
259 390
499 441
215 234
328 266
76 571
-171 175
-138 663
-34,3
-64,4
2012
2013
2014
t
%
0
116 594
38 579
78 015
13 200
24 202
19 154
0
44 029
20 773
18 060
5 195
57 992
51 112
2 637
56 404
39 613
16 573
218
5 330
3 148
12 376
18 840
-1 487
-4 977
-52 662
-47 964
28,1
90,7
-8,2
-95,8
-90,8
-93,8
Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin
(170302, 170101, 170107,170102)
5 048
6 880
2 182
-4 698
-68,3
Jalostus toiminta, t/a
2012
2013
2014
t
%
0
0
8 707
2 167,0
Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a
Kaatopaikan loppusijoitus, t/a
Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a
Jätevoimalan tuhka (190113)
Kaatopaikan rakenteet, t/a
Pilaantuneet ja muut maat (170504A, 170504P)
Rakennusjäte (170302, 170101, 170107,170102)
Muu hyödynnettävä jäte (170201)
Vanha kaatopaikka, t/a
Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, 170504P)
Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen
(170904, 200301, 180104)
Rakennuskipsi (170802)
Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a
Mineraalipitoiset jätteet (170504A, 170504P)
Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a
Maat (170504A, 170504P)
Betoni ja muu rakennusjäte (170101)
Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a
Jätevoimalan kuona (190112)
Pilaantuneiden maiden käsittely PIMA-hallilla ennen
hyödyntämistä, t/a
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat
(170504P)
Vaaralliset maat (170503)
Kompostointi, t/a
Kompostointilaitos (200108, 020106)
Viherjätekompostointi (020106, 200201)
Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, 200201)
Puun lajitteluun (polttoon) (170201)
Välivarastointi, t/a
4)
Lasi (150107, 200102)
Kyllästetty puu (170204)
Energiajae (200301)
Metalli (200140)
0
40
913
872
2012
2013
2014
t
%
0
56 928
40 475
16 453
2 467
50 833
33 442
17 391
2 314
38 581
23 527
15 054
-153
-12 251
-9 915
-2 337
-6,2
-24,1
-29,6
-13,4
2012
2013
2014
t
%
0
0
42 575
2012
2013
2014
t
%
5 417
5 918
5 424
-494
-8,3
-32,6
629
1 170
789
-381
2012
2013
2014
t
%
47 704
8 176
11 052
16 106
51 274
9 408
9 933
17 280
50 635
8 874
6 118
16 645
-639
-534
-3 815
-634
-1,2
-5,7
-38,4
-3,7
2012
2013
2014
t
%
2 189
2 249
3 211
962
42,8
1 161
3 271
1 009
83
1 091
0
82
-83
8,1
-100,0
0
138
871
733
531,4
1)Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja
2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 11)
3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain
4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi
12
Jätekuormien ohjautuminen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan on vähentänyt vastaanotettujen kuormien
määrä. Uusina jätelajeina vastaanotettiin jätevoimalan tuhkaa ja kuonaa. Syyskuussa 2014 otettiin käyttöön
lajittelukatos, jonne ohjattiin kaikki lajiteltavat jätteet. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt
huomattavasti.
4.2
Jätteen tuojien ja laadun valvonta
Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että kaatopaikalle sijoitetaan
ainoastaan ympäristöluvassa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto
valvovalle viranomaiselle.
Vuoden 2014 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 499 tarkastuspöytäkirjaa. Hinnan muutoksia kirjattiin
yhteensä 284 kappaletta (kuva 1). Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 49 kappaletta
huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaisille siihen
kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 28
jätekuormaa.
3
6
15 9
10
35
Hinnan muutokset
Asiakirjavirhe
Asbesti
33
Korjauskehoitus
Lajittelematon kuorma
Siivousmaksu
55
284
Peittämätön kuorma
Kyllästetty puu
49
Muut huomautukset
Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen
kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2014.
Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 10 kappaletta. Puutteellisesta
lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 166 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2).
13
400
350
300
Kpl
250
200
150
100
50
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Vuosi
Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien
(puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina 2004–2014.
Jätevoimalan kuonan käsittelystä ajettiin kansainvälisenä siirtona 58 konttia pienirakeista (2-12 mm) eimagneettista metallia Hollantiin käsiteltäväksi. Kansainvälisistä kuljetuksista tehtiin viranomaisille ilmoitukset
vähintään kolme päivää ennen jätteen siirtoa. Siirtoasiakirjoihin merkittiin erikseen kontin ja sinetin numerot.
Jokaisen lähtevän kontin mukana tuli olla täytetty ja allekirjoitettu, alkuperäinen siirtoasiakirja; kopiot
viranomaisten päätöksistä, leimatut ilmoitusasiakirjat sekä kopio kuljetusliikkeen jätehuoltorekisteriotteesta.
Siirtoasiakirja
kulkee
alkuperäisenä
jäte-erän
mukana
lähtöpaikasta
loppukäsittelytai
hyödyntämislaitokseen.
14
5
Bio- ja puutarhajäte
5.1
Kompostointi ja jälkikypsytys
5.1.1
Biojätteen kompostointi ja jälkikompostointi
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 50 635 tonnia
biojätettä. Ämmässuon kompostointilaitoksissa käsiteltiin kaikkiaan noin 47 230 tonnia biojätettä, mikä on
noin 2 079 tonnia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotetusta
biojätteestä 4,8 % (2 428 tonnia) kuljetettiin käsiteltäväksi Forssaan Envor Group Oy:n mädätyslaitokselle.
Kompostointilaitokselle vastaanotetusta biojätteestä 0,8 % (410 tonnia) käsiteltiin kentällä. Nestemäinen
biojäte vastaanotettiin erilliseen säiliöön, johon sitä kertyi vuoden aikana 208 tonnia. Säiliön tyhjennyksestä
vastasi Envor Group Oy ja se toimitettiin Forssaan mädätyslaitokselle. Kompostointilaitokseen ja/tai
nestepitoisen biojätteen säiliöön sopimatonta biojätettä sijoitettiin hallitusti 0,2 % kaatopaikalle.
Jätteenkäsittelykeskukseen tulleesta biojätteestä käsiteltiin laitosmaisesti 99 % (Ämmässuolla 94,2 % ja
Forssassa 4,8 %).
Tuki- ja seosaineita lisättiin kompostin sekaan yhteensä 37 479 tonnia. Tukiaineina käytettiin risu-, kanto- ja
puuhaketta sekä kompostin ylitettä ja epäkuranttia kompostia.
5.1.2
Bio- ja viherjätevirrat
Kuvassa 3 on esitetty vuosien 2012–2014 aikana vastaanotetut biojätejakeet tonneittain ja kuvassa 4 on
esitetty saman ajanjakson viherjätemäärät tonneittain. Vuosien 2012 ja 2013 nestemäisen biojätteen
vastaanotto on sisältynyt teollisuusbiojätteeseen.
60 000
t / Vuosi
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
Nestemäinen biojäte
Purut (teollisuusbiojäte)
Eläinten kuivikkeet
Teollisuusbiojäte
Kotitalousbiojäte
2012
103
10 366
38 359
2013
269
506
13 752
36 556
2014
208
263
633
13 201
36 330
Kuva 3. Vastaanotetut biojätejakeet tonneittain (t) vuosina 2012–2014.
15
20 000
18 000
16 000
t / Vuosi
14 000
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
-
2012
503
2 538
7 266
7 205
Puu
Kannot
Muu viherjäte
Risut ja risuhake
2013
522
1 189
8 944
6 573
2014
387
861
8 462
3 044
Kuva 4. Vastaanotetut viherjätejakeet tonneittain (t) vuosina 2012–2014.
Taulukoihin 8 ja 9 on kerätty vuoden 2014 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen
jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että
viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti tunnelikompostoinnilla Ämmässuolla, mutta ne voidaan
ohjata käsiteltäväksi myös muihin laitoksiin. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat sekä
laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa. Teollisuusbiojätteisiin
kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn.
Taulukko 8. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2014.
Kompostointilaitos (t)
Kenttäkäsittely (t)
Forssan
mädätyslaitos (t)
0
13 201
Yht.
47 230
Yht.
2 220
Yht.
0
yht.
81
Nestemäinen biojäte 20 01 08
208
0
0
208
0
0
Eläinten kuivikkeet
02 01 06
633
486
147
0
0
0
Purut
(teollisuusbiojäte)
20 01 08
263
0
263
0
0
0
50 635
47 716
410
2 428
0
81
Biojäte
Kotitalousbiojäte
Teollisuusbiojäte
Yhteensä
16
EWC
-koodi
Vastaanotettu
(t)
20 01 08
36 330
20 01 08
KaatoPoltto
paikka
(t)
(t)
Taulukko 9. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2014.
Myyty
energiantuotantoon
hakkeena (t)
EWC
-koodi
Vastaanotettu
(t)
Käytetyt haketukiaineet
biojätteenkompostoinnissa (t)
Risut
20 02 01
3 044
1 535
Kannot
20 02 01
861
553
0
8 462
0
0
387
2 975
0
12 754
5 063
8 275
Viherjätejäte
Muu viherjäte 20 02 01
Puu
19 12 07
Yhteensä
640
+ muuta haketta 7 635
Viherjätettä murskattiin alueella useamman kerran vuoden aikana. Puhdasta puuta on haketettu kuusi
kertaa, risuja haketettiin viisi kertaa ja kantoja murskattiin kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Haketettuja
tuotteita on käytetty tuki- ja seosaineina. Vuoden 2014 aikana haketettuja ja aikaisemmasta vuodesta
ylijääneitä tuki aineita on myyty energian tuotantoon.
5.1.3
Biojätteen jälkikypsytys kentällä
Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin
tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja.
Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö,
kompostointiaumojen käännöstä.
5.1.4
jossa
HSY
ilmoittaa
verkkosivuillaan
osoitteessa
www.hsy.fi
Viherjätteen kompostointi
Vuoden 2014 aikana vastaanotettiin viherjätekentälle yhteensä 8 874 tonnia viherjätettä. Viherjäte sisälsi
lehtiä, risuja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja kuivikkeet).
Puutarhajäte sekä se osa risuhakkeesta, jota ei tarvittu tukiaineena tunnelikompostointiprosessissa,
aumakompostoitiin kentillä.
Puutarhajäteaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin ja näiden
kompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja.
5.2
Kompostoinnin tarkkailu
Kompostipanokset numeroidaan juoksevalla numerolla ja panoksia seurataan laitoskäsittelyn jälkeen ulkona
tapahtuvaan seulontaan ja alitteen luovutukseen asti. Panoksille tehdyt toimenpiteet, hygienisointi ja
näytetulokset kirjataan ylös.
Tietokoneelta seurataan kompostointiprosessin tärkeimpiä parametreja. Tulokset tallennetaan niin, että niihin
voidaan tarvittaessa palata myöhemmin.
Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan antureiden avulla. Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä
kastellaan tarvittaessa.
Luovutettavat kompostialitteet numeroidaan eränumeroin. Erästä otettavat näytteet toimitetaan ulkopuolisen
laboratorion analysoitaviksi.
17
5.3
Huolto- ja korjaustoimenpiteet ja häiriöt
Kompostointilaitosta saneerattiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jotta siellä pystyttäisiin käsittelemään
tulevaisuudessa myös biokaasulaitoksessa syntyvä lopputuote eli mädäte. Saneeraustöiden aikana biojäte
vastaanotettiin vanhalle kompostointilaitokselle (7.1.–17.8.2014), johon rakennettiin väliaikaisia sekoitus- ja
seulalaitteita. Toiminnassa ei ollut varsinaista huoltoseisokkia.
Kompostointilaitoksen saneeraukseen kuului automaattisen tunnelityhjennysjärjestelmän poisto, tunnelihallin
lattian nosto sekä uuden esi- ja jälkikäsittelylaitteiston rakentaminen. Saneeraustyöt valmistuivat syksyn
2014 aikana, jonka jälkeen biojätteen vastaanotto ja esikompostointi siirrettiin takaisin
kompostointilaitokseen. Muita olennaisia toimintahäiriöitä ei ollut vuonna 2014.
5.4
Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut
Kompostilaitoksen biopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa.
Kompostointilaitoksen poistoilman mitattu hajuluku vuonna 2014 oli 304 hy/m³ (reduktio 90,7 %) ja
ammoniakkipitoisuus 3,5 NH3/ppm (reduktio 96 %). Vanhan kompostointilaitoksen poistoilman mitattu
hajuluku oli 1086 hy/m³ (reduktio 91 %) ja ammoniakkipitoisuus 1 NH3/ppm (reduktio 99 %).
Vuoden 2014 aikana viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä oli noin 3430 m 3. Kompostointilaitoksen
viemäriin johdetun prosessiveden vuositarkkailun tulokset on esitetty keskiarvoina taulukossa 10.
Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2012–2013 ja
2.7.2014 otetun näytteenoton tulokset. Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu
kokonaisjätevesimäärä (m3). Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot
viemäriin johdettavalle vedelle.
Vuosi
Parametri
Yksikkö
Raja-arvo
2012
2013
2014
ka
ka
2.7.2014
Ammoniumtyppi
mg N/l
---
1 400
1 250
530
Biologinen hapenkulutus
mg O2/l
---
20 000
37 000
23 000
Kemiallinen hapenkulutus
mg O2/l
---
34 000
83 000
31 000
Kiintoaine
mg/l
---
7 300
47 000
1 700
Kokonaisfosfori
mg P/l
---
160
445
180
Kokonaistyppi
mg N/l
---
4 000
2 600
1 100
6-11
5,6
5,7
4,2
mg SO4/l
400
3 500
1 755
150
mS/m
---
1 800
2 232
920
pH
Sulfaatti
Sähkönjohtavuus
Parametri
Virtaama
5.5
Vuosi
Yksikkö
m
3
2012
2013
2014
1 950
3 750
3 430
Valmiin kompostin käyttö
Valmis kompostimateriaali seulottiin, analysoitiin akkreditoidussa laboratoriossa ja luovutettiin mullan
tuotantoon. Vuoden 2014 aikana mullantuotantoon on luovutettu noin 19 275 tonnia kompostia.
18
6
Jätteen käsittely kentillä
6.1
Maa-aines
6.1.1
Jätepitoinen maa
Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi noin 14 324 tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä
poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite (kiviaines ja betoni) murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin
kaatopaikan pintarakenteissa.
6.1.2
Maa-aines
Maa-aineksia vastaanotettiin 34 392 tonnia. Maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. Maita
käytettiin muun muassa kaatopaikan lakialueen tiivistämisessä.
6.1.3
Kiviainespitoinen liete
Kiviainespitoista lietettä käsiteltiin 2 314 tonnia. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin
selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen kiintoaines hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa.
6.1.4
Turve
Vuonna 2012 jätteenkäsittelykeskuksen kenttärakentamisen yhteydessä otettiin talteen turvetta noin 7 000
kuutiota. Turvetta kuivatettiin kaksi vuotta aumassa ja tänä vuonna kaksi kolmasosaa siitä seulamurskattiin
viherrakentamisen raaka-aineeksi. Loput turpeesta murskataan kun tarvitaan lisää raaka-ainetta mullan
valmistukseen.
6.2
Betoni
Yli 150 mm:n betonia vastaanotettiin 11 622 tonnia. Betoni murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa.
6.3
Asfaltti
Asfalttia vastaanotettiin 11 133 tonnia. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Asfalttirouhetta
käytettiin jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi.
6.4
Kipsi
Kipsiä vastaanotettiin koko vuonna noin 913 tonnia. Kipsi tulee pääasiassa Sortti-asemien erilliskeräyksestä.
Kipsi käsitellään kun kokonaismäärä on noin 1 300 tonnia. Kipsien käsittely tapahtuu 1-2 vuoden välein.
Kipsi varastoitiin PIMA-hallissa (katso tämän raportin luku 10.2). Lue lisää kipsin käsittelystä ja varastoinnista
tämän raportin luvusta 17.1.
19
6.5
Puu
Pinnoitetun puun vastaanotto siirrettiin lokakuussa kompostointikentältä laajennusalueelle lajittelukatoksen
viereen. Puuta vastaanotettiin 16 645 tonnia.
Pinnoittamattoman puun käsittely jatkuu kompostointikentällä. Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 387
tonnia. Pinnoittamaton puuhake käytettiin kompostin tukiaineena.
6.6
Lajiteltava jäte
Lajittelukatos otettiin käyttöön 16.9.2014. Lajittelukatoksessa käsiteltiin jätteenkäsittelykeskukseen tulevat
sekajätekuormat, jotka sisälsivät polttoon kelpaavaa tai muuten lajiteltavaa jätettä. Sortti-aseman sekajätteet
lajiteltiin myös lajittelukatoksessa.
Lajittelukatokseen vastaanotettiin 8 707 tonnia jätettä. Lajittelun jälkeen polttokelpoista jätettä tuli 8088
tonnia, metallia 40 tonnia, puuta noin 7 tonnia ja loppusijoitettavaa jätettä 159 tonnia. Sähkö- ja
elektroniikkaromu, kylmälaitteet ja auton renkaat lajiteltiin erikseen jätteistä. Vuoden vaihteessa oli
varastoituna kiviainespohjaista rejektiä 100 tonnia lajittelukatoksessa jatkokäsittelyä varten.
6.7
Kuona
Kuonan vastaanotto kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Sitä vastaanotettiin 42 049 tonnia. Vastaanotetusta
kuonasta on toimitettu viranomaisille ympäristöluvan edellyttämä perusmäärittely 27.1.2015.
Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 20 000–30 000 tonnin erissä. Kuonan
käsittelyssä on meneillään koevaihe, jossa kokeillaan erilaisia käsittelytapoja. Lopullisesta käsittelytavasta
päätetään viimeistään vuoden 2016 alussa.
Vastaanotettua raakakuonaa käsiteltiin 3.10.–27.11.2014 yhteensä noin 32 500 tonnia. Kuonasta eroteltiin
magneettista metallia noin 2 500 tonnia ja ei-magneettista metallia noin 1 800 tonnia. Jäljelle jäi noin 28 000
tonnia mineraaliainesta.
Magneettinen metalli myytiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat siitä uusioraaka-aineita. Myös
karkearakeinen (12–50 mm) ei-magneettinen metalli (301 tonnia) myytiin kotimaisille toimijoille
jatkojalostettavaksi. Pienirakeisempaa (2-12 mm) ei-magneettista metallia toimitettiin Hollantiin
jatkojalostukseen 1 469 tonnia. Lue lisää kansainvälisestä siirrosta Hollantiin luvusta 4.2. Ei-magneettisesta
metallista erotellaan jalostusprosessissa alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi.
Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seuloutuvat eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla voidaan
korvata neitseellisiä maa-aineksia. Alustavien laboratorioanalyysien mukaan mineraaliainekset täyttävät
tavanomaisen jätteen kriteerit eli niitä voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa kalvon alapuolisissa
osissa. Eri raekoot ovat tällä hetkellä varastossa odottamassa lopullisia laboratorioanalyysejä, joiden
perusteella päätetään niiden hyödyntämiskohteista ympäristöluvan lupamääräysten mukaan. Lue tämän
raportin luvusta 17.1. HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan
hyödyntämismahdollisuuksia.
20
7
Jätteen loppusijoitus
7.1
Tavanomaisen jätteen kaatopaikka
Tavanomaisen jätteen kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria (S1-alue). Tästä alueesta oli
käytössä 6,7 hehtaaria vuonna 2014.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalla jätteen loppusijoittamisen määrä väheni jätteen energiahyödyntämisen
johdosta. Jätevoimalan ja jätteen lajittelukatoksen ansiosta jätteet saatiin energiahyötykäyttöön.
Maaliskuussa HSY:n keräämä yhdyskuntajätteen käsittely alkoi jätevoimalassa. Syyskuussa alkoi
jätteenkäsittelykeskukseen tulevan jätteen lajittelu lajittelukatoksessa. Loppuvuonna ei kaatopaikalle ohjattu
lajitteluun soveltuvaa hyödynnettävää tai polttoon soveltuvaa jätettä.
Kaatopaikalle sijoitettiin loppuvuodesta edelleen polttoon kelpaamatonta, kaivantoon sijoitettavaa ja
asbestipitoista jätettä. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään kiviainespohjaisia jätteitä ja maaaineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa.
7.2
Vanha kaatopaikka
Vanhan kaatopaikan kokonaispinta-ala on 52 hehtaaria. Tästä alueesta oli käytössä noin 6 hehtaaria vuonna
2014. Kaatopaikalle vastaanotettiin 5330 tonnia maata. Kaatopaikan päälle varastoitiin käsiteltyä
voimalakuonaa 15 260 tonnia kuonan jatkohyödyntämistä varten.
7.3
Vaarallisen jätteen kaatopaikka
Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron
kokonaispinta-ala on neljä hehtaaria. Tästä alueesta oli käytössä noin kaksi hehtaaria vuonna 2014.
Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti. Jätevedenpuhdistamolle ohjautuvia tuhkalokeron
suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten
kenttämittausten avulla ja Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
Tuhkalokeroon on loppusijoitettu stabiloitua jätevoimalatuhkaa 4 070 tonnia.
Tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9.
21
8
Pilaantuneet maat
8.1
Yleistä toiminnasta
Raportointivuosi oli toinen laitosmittakaavan mukainen toimintavuosi, tosin PIMA-hallin tilaresurssista (noin
5 000 m2) noin neljäsosa oli varattuna joulukuun 2013 alusta lähtien kipsijätteen välivarastointi- ja
käsittelykokeilulle, toisin sanoen pois PIMA-toiminnosta. Kipsijätekokeilun oli suunniteltu kestävän noin
vuoden.
Vuoden 2014 alusta lähtien HSY tiukensi sellaisenaan hyödynnettävien pilaantuneiden maiden
vastaanottoehtojaan hyväksymällä vain laboratorioanalyyseillä tutkittuja pilaantuneita maita Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla hyödynnettäviksi. Pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013
päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn
mukaisesti.
PIMA-toiminnossa ei raportointivuonna ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. Käyttö-, päästö- ja
vaikutustarkkailut
toteutettiin
29.1.2014
päivitetyssä
Toimintojen
käyttö-,
päästöja
vaikutustarkkailusuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus teki HSY:n Ämmässuon pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan
liittyvän määräaikaistarkastuksen 30.10.2014. Tarkastus oli PIMA-toiminnon historian toinen; ensimmäinen
määräaikaistarkastus pidettiin 4.5.2012.
8.2
Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen
Vuonna 2014 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 10 551
tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä 789 tonnia. Viimeisten kolmen
vuoden aikana suoraan sellaisenaan Ämmässuon kaatopaikoilla hyödynnettävien pilaantuneiden maiden
massamäärät (noin 5 220 tonnia vuonna 2014) ovat pienentyneet alle puoleen aikaisempien vuosien tasosta
(kuva 5).
45 000
Käsittelyä edellyttäneet
vaaralliseksi jätteeksi
luokiteltavat pilaantuneet maat
40 000
35 000
Käsittelyä edellyttäneet
tavanomaiseksi jätteeksi
luokiteltavat pilaantuneet maat
30 000
t
25 000
20 000
Sellaisenaan hyödynnettäväksi
kaatopaikalla kelpoiset
tavanomaiseksi jätteeksi
luokiteltavat pilaantuneet maat
15 000
10 000
Sellaisenaan hyödynnettäväksi
vanhalla kaatopaikalla kelpoiset
tavanomaiseksi jätteeksi
luokiteltavat pilaantuneet maat
5 000
0
2010
2011
2012
Vuosi
2013
2014
Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi
luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi
tai käsittelyyn tonneina (t) vuosina 2010–2014.
22
Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista
pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30–50 % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2014 käsittelyyn
ohjautuneista pilaantuneista maista (noin 6 120 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi
jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat pääasiassa akuuttien öljyvahinkojen pilaamia.
Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2014 siirtyi/käsittelyssä vuonna 2014 jatkoi noin 2 550 tonnia
pilaantuneita maita. Vuoden 2014 aikana käsitellyt maa-ainekset (3 980 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi
kaatopaikalle. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maa-aineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6).
Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt)
pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 4 705 tonnia.
Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus –toiminto käsitteli PIMA-välivarastointikentällä
jätepitoisen, pilaantuneen maaerän (94 tonnia).
12000
10000
t
8000
Jatkojalostettaviksi maakentälle
Hyödynnettäviksi kaatopaikalle
6000
Hyödynnettäviksi vanhalle
kaatopaikalle
4000
2000
0
2010
2011
2012
2013
2014
Vuosi
Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät
tonneina (t) vuosina 2011–2014.
8.3
Ilma- ja vesipäästöjen tarkkailut
PIMA-käsittelyn ilmapäästöjä on teknisesti ollut mahdollista tarkkailla 8.2.2013 alkaen. Vuonna 2014
käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu
koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää maiden käsittelyssä. Näin ollen ei
päästömittausaineistoakaan kertynyt.
PIMA-hallin ilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän
seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakojeiden suodattimien
ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä ilmanvaihtojärjestelmän huoltojen aikana. PIMA-hallin
ilmanvaihdon tarkoitusperusteesta (työsuojelu) johtuen ympäristöluvan määräyksiin perustuvaa
raportointivelvollisuutta ei ole, mutta laadullisena yhteenvetona voidaan todeta, etteivät PIMA-hallin
sisäilman keskimääräiset häkä- ja hiilidioksidipitoisuudet (CO, CO2) ylittäneet tarkasteluvuonna HTParvojaan (HTP=haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
23
PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu aloitettiin vuoden 2012 jälkipuoliskolla (kaksi
näytteenottokertaa). Vuonna 2013 vesinäytteitä otettiin silloisen tarkkailuohjelman mukaisesti, ja neljällä
näytteenottokerralla. Vuoden 2014 alusta lähtien HSY otti käyttöön uuden seurantasuunnitelmansa, joka on
esitetty 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien
seurantasuunnitelma -asiakirjassa. Tarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2012–2014 on esitetty
taulukossa 11. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole
ylittyneet vuosina 2012–2014.
Taulukko 11. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2012–2014.
Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle.
Vuoden 2014 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi).
Taulukkoa koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella.
Vuosi
Parametri
1)
Arseeni
1)
Elohopea
Hopea
Kadmium 1)
Kemiallinen
hapenkulutus 1)
Kiintoaine 1)
2)
Klooratut hiilivedyt
2)
Kloorifenolit
Kloorivapaat VOCyhdisteet 1)
Kokonaishiilivetypitoisuus 1)
1)
Kokonaiskromi
2)
Kokonaissyanidi
Kromi (VI) 1)
Kupari 1)
Lyijy 1)
1)
MTBE
1)
Nikkeli
2)
PAH-yhdisteet
PCB-yhdisteet 2)
1)
pH
1)
Sinkki
Sähkönjohtavuus 1)
1)
TAME
Tina
1)
2)
Yksikkö
Rajaarvo
2014 1) ja 2)
2012
2013
ka
ka
ka
min.
maks.
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
0,1
0,01
0,2
0,01
0,0030
<0,0002
<0,001
0,0008
0,0082
0,0004
<0,001
0,0003
0,0037
0,0002
--0,0001
0,0022
<0,0003
--0,0000
0,0065
0,0004
--0,0001
mg/l
---
---
---
135,8
93,0
190,0
mg/l
mg/l
mg/l
-------
--<0,0092
0,0005
--0,0000
0,0005
59,8
0,0000
---
13,0
0,0000
---
140,0
0,0000
---
mg/l
3
---
---
0,0000
0,0000
0,0001
mg/l
200
0,0835
1,380
100
<50
200
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
1
0,5
0,1
2
0,5
--0,5
----6–11
3
----2
0,0021
<0,0050
<0,0500
0,0085
0,0030
--<0,0030
<0,0001
0,0001
7,3
0,0435
32,75
--0,0015
0,0159
<0,0050
<0,0500
0,0258
0,0238
--0,0166
0,0193
0,0000
7,1
0,2650
148,85
--0,0027
0,0160
--0,0000
0,0141
0,0060
0,0000
0,0099
0,0001
--7,2
0,0625
29,23
0.0000
---
0,0019
--<0,0500
0,0093
0,0029
<0,0005
0,0031
0,0001
--7,0
0,0320
23,10
<0,0005
---
0,0320
--<0,0500
0,0240
0,0130
<0,0005
0,0180
0.0002
--7,3
0,1200
38,50
<0,0005
---
mg/l
mS/m
mg/l
mg/l
HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 1.
HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 2.
24
9
Tuhkat
Jätevoimalatuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
varastosiiloihin. Tuhka puretaan pneumaattisesti siiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Vaarallisen jätteen
kaatopaikalle tuhkalokeroon vastaanotettiin 2 637 tonnia jätevoimalatuhkaa (ns. raakatuhkaa) vuonna 2014.
Ennen loppusijoittamista tuhka stabiloidaan sementin ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi.
Loppusijoitettavaa massaa syntyi 4 067 tonnia. Ympäristölupa mahdollistaa erilaisten sideaineiden käytön.
Sideaineena käytettiin 1.4.–11.9.2014 Megasementtiä ja tämän jälkeen sideaineeksi vaihdettiin
Plussementti, jota käytettiin vuoden loppuun saakka.
Jätevoimalatuhka on vaarallista jätettä ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia. Ämmässuolle
vastaanotetun raakatuhkan liukoisen kloridin vaihteluväli oli 48 932–61 852 mg/kg. Stabiloidussa tuhkassa
kloridien liukoisuus vaihteli 42 000-57 000 mg/kg eli pitoisuudet alittivat selkeästi ympäristöluvan raja-arvon
75 000 mg/kg. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.
Tällä varmistetaan, että stabiloidun tuhkan kloridien liukoisuus alittaa ympäristöluvassa annetun raja-arvon.
Ympäristöluvan edellyttämä perusmäärittely on toimitettu viranomaisille 29.8.2014 ja sen päivitetty versio
9.1.2015.
Tuhkan käsittelyyn liittyvistä ympäristöluvista, viranomaispäätöksistä ja kannanotoista sekä
viranomaistarkastuksista on kerrottu tämän raportin luvussa 2 ja tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueiden
rakentamisesta tämän raportin luvussa 13.1.
25
10 Jätteen varastointi
10.1 Jätepaalit
Jätepaaleja oli alkuvuonna varastoituna 30 456 tonnia. Loppuvuonna paaleja oli varastoituna 16 016 tonnia.
Jätepaalit toimitetaan jätevoimalalle polttoon.
10.2 Kipsi
Kipsiä varastoidaan PIMA-hallin yhteydessä. Vuosilta 2013–2014 kipsiä oli varastoituna vuoden 2014
lopussa 953 tonnia. Varastoidun kipsin käsittely ja hyödyntämiseen ohjaaminen on suunniteltu keväälle
2015. Lue lisää kipsin varastoinnista ja käsittelystä tämän raportin luvusta 17.1.
10.3 Painekyllästetty puu
Painekyllästettyä
jatkokäsittelyyn.
puuta
vastaanotettiin
varastoon
1091
tonnia.
Painekyllästetty
puu
toimitettiin
10.4 Lasi
HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin 4 136 tonnia. Lasi
siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoihin ja viikossa lähtee 1-2 yhdistelmäajoneuvollista lasia jatkokäsittelyyn.
10.5 Metalli
HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 871 tonnia. Metalli siirtokuormattiin päivittäin
jatkokäsittelyyn.
10.6 Kuona
Vastaanotettua jätevoimalakuonaa oli varastoituna kuonakentällä 15 260 tonnia ja jätevoimalakuonan
käsittelystä syntynyttä mineraaliainesta noin 28 000 tonnia vuoden 2014 lopussa. Lue tämän raportin
luvusta 17.1. HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia.
10.7 Multa ja sen raaka-aineet
Multakentän laajennusosassa (jossa kenttä on jaettu A-D-lohkoihin) on varastoituna biojätekompostista
tehtyjä koemultasekoituksia 1 267 tonnia. Kentällä on varastossa hiekkaa 22 399 tonnia ja
hiekkaturvesekoitusta 1 582 tonnia tulevien multasekoitusten raaka-aineeksi. Multakentän A-lohko on
vuokrattu HSY:n vesihuollon Metsäpirtin mullalle, joka varastoi alueella valmistamaansa nurmikko- ja
puutarhamultaa.
26
11 Ämmässuon Sortti-asema
11.1 Yleistä toiminnasta
Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002.
Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2014 aikana 39 560 asiakasta. Asiakkaita oli 4 244 henkilöä
vähemmän kuin vuonna 2013. Sortti-asemalla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot.
Ämmässuon Sortti-aseman kävijämäärät vuosina 2012–2014 on esitetty taulukossa 12.
Taulukko 12. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina 2012–2014.
Asiakasmäärät
2012
2013
2014
Maksulliset asiakkaat
28 597
30 040
28 163
Ilmaisasiakkaat
13 701
13 764
11 397
Yhteensä
42 298
43 804
39 560
Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettujen jätteiden määrät saadaan Sortti-asemalta poiskuljetetuista
määristä. Vastaanotetut jätemäärät ovat esitetty taulukossa 13. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut
jätemäärät ovat pienempiä kuin ympäristöluvassa määritellyt maksimimäärät.
Taulukko 13. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät tonneina (t) vuosina 2012–2014.
Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2013 ja 2014 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan.
Vuosi
EWC
-koodi
Enimmäismäärä
Energiajäte
20 03 01
* kaikki yhteensä
30 000 (paitsi
vaaralliset jätteet)
Risujäte
Kyllästetty puujäte
Kylmälaitejäte
Metallijäte
Muu SER-jäte
Puujäte
Puutarhajäte
Sekajäte
Tv- ja monitorijäte
20 02 01
20 01 37
20 01 23
20 01 40
20 01 36
20 01 38
20 02 01
20 03 01
20 01 35
Vaaralliset jätteet
16 06 01,
16 06 02,
16 06 03,
20 01 14,
20 01 21,
20 01 27,
20 01 29,
20 01 32,
20 01 26,
20 01 19
Suoritteet
10 000
Muutos
2012
2013
2014
t
%
214
182
97
-85
-46,7
828
195
48
433
202
1 830
310
3 509
88
591
261
51
365
211
1 921
436
3 637
72
652
200
45
339
177
1 842
439
3 167
76
61
-61
-6
-26
-34
-79
3
-470
4
10,3
-23,4
-11,8
-7,1
-16,1
-4,1
0,7
-12,9
5,6
93
105
103
-2
-1,9
27
Vantaan Energia Oy:n syyskuussa 2014 kaupalliselle käytölle avattu jätevoimala on vaikuttanut Ämmässuon
Sortti-aseman toimintaan siten, että jätteiden lajittelua asemalla on tehostettu. Ennen jätevoimalan
käyttöönottoa
Ämmässuon
Sortti-asemalla
vastaanotettu
sekajäte
toimitettiin
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikalle. Jätevoimalan aloitettua toimintansa sekajäte on toimitettu polttoon
ja jätevoimalan käyttöseisokkien aikana sekajäte on toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
lajittelukatokseen käsittelyyn ennen kuljettamista jätevoimalaan.
Asiakaspalvelun parantamiseksi Ämmässuon Sortti-asema oli aikaisempien vuosien tapaan avoinna
kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3.
Ämmässuon Sortti-aseman ympäristönluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus tehtiin 15.8.2014.
HSY:n jätehuollon ympäristö- ja laatu- sekä työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallintajärjestelmä kattaa
myös Ämmässuon Sortti-aseman toiminnan.
11.2 Siisteys
Ämmässuon Sortti-aseman alueen siisteyttä hoidetaan jätteenkäsittelykeskuksessa toimivan
käsittelypalvelut-yksikön huoltomiehen toimesta. Huoltomies pesee Sortti-aseman piha-alueen kaksi kertaa
viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alustat siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1–2 kertaa
kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.
11.3 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus
Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla vaarallisten jätteiden kontin vieressä.
Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.
Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on
saatavilla imeytysainetta mahdollisen vahingon sattuessa.
Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2014 on
esitetty tämän raportin liitteenä 2.
28
12 Kaasun keräys ja hyötykäyttö
12.1 Kaasun keräys
Kaasun keräys alkoi vanhalla kaatopaikalla vuonna 1996. Jätteen täyttötoiminta siirtyi kaatopaikalle
marraskuussa 2007. Kaasun keräys kaatopaikan itäosalla käynnistyi toukokuussa 2009 ja länsiosalla
joulukuussa 2009. Sekä itä- että länsiosan kaasut johdetaan suoraan kaasupumppaamolle 4 ja edelleen
hyödynnettäväksi. Kaasunkeräysjärjestelmä on tarkemmin kuvattuna tämän raportin liitteessä 3.
Vuonna 2014 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 25,30 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli
117 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 21,92 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 108 GWh.
Yhteensä kaasua kerättiin 47,23 milj. nm 3 (225 GWh), jonka energiasisältö oli 10 % vähemmän kuin
edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 6,18 milj. nm 3 (12 % kerätystä kaasusta). Vanhan
kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2 888 nm 3/h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli
13,3 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2503 nm 3/h (8760 h), jonka sisältämä
polttoaineteho oli 12,4 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 14.
Taulukko 14. Kaasupumppaamoiden (1–4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta 2012–2014.
Vuosi
Kaasupumppaamo
Yhteensä
2012
Käyntiaste (%)
Kaasumäärä (m3)
CH4 -pitoisuus (%)
Keskim. virtaus (m3/h)
Keskim. teho (kW)
2013
Käyntiaste (%)
Kaasumäärä (m3)
CH4 -pitoisuus (%)
Keskim. virtaus (m3/h)
Keskim. teho (kW)
2014
Käyntiaste (%)
Kaasumäärä (m3)
CH4 -pitoisuus (%)
Keskim. virtaus (m3/h)
Keskim. teho (kW)
1
2
3
4
98,3
12 867 616
53,2
1 490
7 879
98,2
9 883 425
48,7
1 146
5 548
98,0
8 845 261
49,1
1 028
5 015
99,0
20 128 060
48,7
2 315
11 206
1
2
3
4
99,7
11 812 374
48,5
1 352
6 518
99,6
7 215 593
51,3
827
4 217
96,1
9 865 023
44,9
1 172
5 231
98,5
22 493 577
49,2
2 607
12 749
1
2
3
4
96,7
10 315 919
45,3
1 218
5 484
99,1
6 080 589
51,5
700
3 583
97,7
8 693 986
42,7
1 016
4 312
99,0
22 138 338
49,5
2 553
12 562
Keskiarvo
98,4
51 724 362
49,6
5 979
29 648
Yhteensä
Keskiarvo
98,0
51 386 567
49,0
5 958
28 715
Yhteensä
Keskiarvo
98,7
47 228 832
48,0
5 487
25 939
12.2 Kaasuvoimala
3
Kaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 41,05 milj. Nm (198 GWh), hyödyntämisaste 88 %, vuonna 2014.
Hyödyntämisaste nousi vuoteen 2013 verrattuna 8 %.
Sähköä tuotettiin 88,98 GWh vuonna 2014, josta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli
yhteensä 14,67 GWh ja sähköä myytiin 74,33 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin
hyödynnettävää lämpöä 10 087 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain
hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 7.
29
80
70
Milj. Nm3
60
50
Kerätty
kaasumäärä
40
30
Hyödynnetty
kaasumäärä
20
10
0
Vuosi
Kuva 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm3) vuosina
1996–2014.
Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosien 2010–
2012) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden
2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2014 päästöjä. Taulukossa 15 on esitetty tuotanto- ja
päästötiedot vuodelta 2013–2014.Taulukossa 16 on esitetty kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot
sekä polttoaineen laatu vuodelta 2014.
Taulukko 15. Kaasumoottoreiden (1–4) moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuosina 2013–2014.
Vuosi 2013
Kaasumoottori
ORC
Yhteensä
Tuotanto
1
2
3
4
Polttoaineen kulutus (milj. m3)
Polttoaineen energiasisältö (GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (kWh)
Tuotettu lämpö (MWh)
Päästöt
Nox (NO2) (kg/a)
CO (kg/a)
VOC (kg/a)
NMVOC (kg/a)
Vuosi 2014
Tuotanto
Polttoaineen kulutus (milj. m3)
Polttoaineen energiasisältö (GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (kWh)
Tuotettu lämpö (MWh)
Päästöt
Nox (NO2) (kg/a)
CO (kg/a)
VOC (kg/a)
NMVOC (kg/a)
30
10,277
10,216
9,199
11,231
40,923
50,070
7 342
21 422 963
49,769
7 291
21 442 200
44,745
7 179
19 774 458
54,783
7 531
22 541 468
199,367
1
2
3
4
Yhteensä
28 257
25 323
19 320
33 406
106 306
49 894
59 106
4 177
54 077
63 040
4 095
39 193
51 987
3 955
49 749
60 028
4 373
192 913
234 161
16 601
1
Kaasumoottori
2
3
4
8 063
6 308 202
ORC
91 489 291
9 373,9
Yhteensä
10,318
9,181
11,530
10,019
41,048
49,807
8 102
20 968 931
44,379
7 758
19 397 375
55,593
8 472
22 455 457
48,378
7 566
19 511 670
1
2
3
4
Yhteensä
27 658
22 908
21 939
28 916
101 421
48 837
57 853
4 089
48 920
57 028
3 705
44 507
59 035
4 491
43 062
51 960
3 785
185 326
225 876
16 070
198,157
8 385
6 643 001
88 976 434
10 087,0
Taulukko 16. Kaasumoottoreiden (1–4) kuukausikohtaiset tuotantotiedot ja polttoaineen laatu vuonna 2014.
Tuotantotiedot ja
Vuosi 2014 (kuukaudet)
polttoaineen laatu
Kaasumoottori 1
1
Polttoaineen kulutus (milj. m3)
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
Kaasumoottori 2
Kaasumoottori 3
Polttoaineen kulutus (milj. m )
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
Kaasumoottori 4
Polttoaineen kulutus (milj. m )
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
ORC
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
Kaasuvoimalaan syötetty
kaasu
Polttoaineen CH4 - pitoisuus
(%)
Polttoaineen O2 - pitoisuus
(%)
Polttoaineen CO2 - pitoisuus
(%)
Kaasuvoimalan lämmön
tuotanto
Hyödynnetty lämpö (MWh)
5
6
7
8
9
10
11
12
735
436
681
712
720
642
638
733
698
726
681
700
1 838 1 088 1 696 1 740 1 675 1 652 1646 1 944 1 867 2 040 1 795 1 987
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
0,961 0,878 0,797 0,741 0,675 0,841 0,601 0,677 0,669 0,346 0,957 1,038
4,589 4,209 3,822 3,447 3,231 4,105 2,968 3,453 3,212 1,656 4,571 5,112
736
669
682
577
520
663
740
700
629
1 817 1 690 1 633 1 425 1 322 1 719 1 735 1 652 1 492
2
3
4
5
6
7
8
9
400
773
10
703
739
1 973 2 167
11
12
0,922 0,905 0,866 0,912 1,054 0,924 0,941 0,979 0,909 1,024 0,995 1,099
4,402 4,339 4,156 4,266 5,062 4,512 4,658 4,791 4,371 4,913 4,756 5,379
692
657
692
694
744
696
717
729
669
724
717
741
1 725 1 719 1 705 1 729 2 047 1 832 1 877 1 948 1 779 2 029 1 931 2 135
1
3
4
4,584 2,674 4,069 4,190 2,680 4,032 4,041 4,807 4,511 4,912 4,415 4,894
1
3
3
0,960 0,559 0,848 0,896 0,561 0,826 0,817 0,965 0,938 1,016 0,925 1,007
1
Polttoaineen kulutus (milj. m3)
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
2
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
0,973 0,917 0,916 0,962 0,892 0,877 0,957 0,984 0,960 1,088 0,493 0,000
4,646 4,397 4,397 4,506 4,279 4,282 4,737 4,902 4,618 5,300 2,311 0,000
731
664
720
719
741
686
739
736
704
744
1 818 1 745 1 769 1 830 1 878 1 760 1 878 1 925 1 851 2 121
382
937
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
740
617
660
515
711
549
708
554
735
543
699
532
690
552
701
594
657
534
710
570
703
571
671
511
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
48,3
48,4
48,6
48,2
48,6
49,3
50,0
50,3
48,6
48,9
49,0
49,5
0,80
0,83
0,90
0,95
0,91
0,78
0,70
0,75
0,85
0,90
0,88
0,60
36,9
37,3
36,9
37,0
37,5
38,3
38,6
38,9
37,3
37,0
38,7
39,0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
908
202
101
101
202
403
605
706
2 219 1 715 1 614 1 311
Kaasumoottoreiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus.
3
Lupamääräysten mukaan hiilimonoksidipitoisuus saa olla enintään 650 mg/n-m muunnettuna 5 %
happipitoisuuteen. Vuonna 2014 raja-arvo ylittyi jatkuvasti (kuva 8 ja taulukko 17). Etelä-Suomen
aluehallintovirastossa
on
vireillä
kaasuvoimalan
lupamääräysten
tarkistamista
koskeva
ympäristölupahakemus.
Soihtujen, joita on neljä kappaletta, ympäristöluvan mukaiset päästömittaukset suoritettiin 10.12.2014.
Mittaustulokset ovat esitetty tämän raportin liitteessä 4.
31
1200
1000
mg/n-m3 O2 5 %
Raja-arvo
800
Kaasumoottori 1
Kaasumoottori 2
600
Kaasumoottori 3
400
Kaasumoottori 4
200
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Kuukausi
Kuva 8. Kaasuvoimalan kaasumoottorikohtaisten CO-päästöjen kuukausikeskiarvot vuonna 2014.
Taulukko 17. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvojen vaihtelut ja COpäästön raja-arvon (650 mg/n-m3, O2 5 %) ylitykset vuosina 2012–2014.
Vuosi 2012
Kaasumoottori
1
2
3
4
3
CO-päästön kuukausikeskiarvo
Ylitys CO -päästön raja-arvosta (650 mg/n-m , O2 5 %)
673–877 mg/n-m³, O₂ 5 %
ylitys 4–35 % raja-arvosta
712–803 mg/n-m³, O₂ 5 %
ylitys 10–24 % raja-arvosta
587–773 mg/n-m³, O₂ 5 %
ylitys 0–19 % raja-arvosta
670–831 mg/n-m³, O₂ 5 %
ylitys 3–-28 % raja-arvosta
Vuosi 2013
3
Kaasumoottori
CO-päästön kuukausikeskiarvo
Ylitys CO -päästön raja-arvosta (650 mg/n-m , O2 5 %)
1
2
3
4
692–879 mg/n-m³, O₂ 5 %
637–843 mg/n-m³, O₂ 5 %
735–881 mg/n-m³, O₂ 5 %
614–853 mg/n-m³, O₂ 5 %
ylitys 6–35 % raja-arvosta
ylitys 0–30 % raja-arvosta
ylitys 13–36 % raja-arvosta
ylitys 0–31 % raja-arvosta
Kaasumoottori
1
2
3
CO-päästön kuukausikeskiarvo
852–977 mg/n-m³, O₂ 5 %
739–841 mg/n-m³, O₂ 5 %
831–951 mg/n-m³, O₂ 5 %
Ylitys CO -päästön raja-arvosta (650 mg/n-m , O2 5 %)
ylitys 31–50 % raja-arvosta
ylitys 14–29 % raja-arvosta
ylitys 28–46 % raja-arvosta
4
765–965 mg/n-m³, O₂ 5 %
ylitys 18–48 % raja-arvosta
Vuosi 2014
3
12.3 Toimintahäiriöt
Kaasumoottorille 1 jouduttiin 19.2.–1.3.2014 vaihtamaan moottorin ja generaattorin välinen kumikytkin sekä
runkolaakeri 1. Kaasumoottorille 2 vaihdettiin 2.–7.4.2014 uusi generaattorin jännitteensäätäjä vanhan
rikkoonnuttua sekä 5.–8.5.2014 vaihdettiin moottorin välijäähdyttimet edellisten tukkeennuttua.
Välijäähdyttimet jouduttiin uudelleen vaihtamaan 21.–30.10.2014, koska kaatopaikkakaasun epäpuhtaudet
olivat syövyttäneet ja tukkineet jäähdyttimet. Kaasumoottorille 4 aloitettiin huolto-ohjelman mukainen E60
huolto 17.11.2014, joka valmistui alkuvuodesta 2015.
32
12.4 Toiminnassa syntyvät jätteet
Kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 28 200 litraa, 1000 litraa käytettyä
jäähdytysnestettä (etyleeniglykoli) sekä käytettyjä öljyn- ja kaasunsuodattimia. Moottoreiden öljynvaihto
kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn
toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet ja käytetty jäähdytysneste toimitettiin HSY:n
Ämmässuon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin, ja kaasusuodattimet kaatopaikalle.
33
13 Rakentaminen
13.1 Tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueet
Keväällä 2014 viimeisteltiin ja otettiin käyttöön jätevoimalan vaaralliseksi jätteeksi luokitellun tuhkan käsittelyja loppusijoitusalue (tuhkalokero). Viimeistelytöihin kuuluivat muun muassa tuhkalokeron kattaminen ja
käsittelylaitteiston perustuksien rakentaminen, aluesähköistys sekä itse käsittelylaitteiston ja siihen kuuluvien
siilojen pystytys.
Esikäsitellyn tuhkan loppusijoitusalue (solu T1) on kallioon louhittuun kaivantoon toteutettu lokeromainen
noin 40 metriä leveä, noin 100 metriä pitkä ja 9,5–10,5 metriä korkea kaatopaikkasolu, jonka seinämä- ja
pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen
muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset.
13.2 Kaatopaikan laajennusalue
Syyskuussa valmistui 3 000 m2 laajuinen lajittelukatos, jonka 12 metrin vapaa sisäkorkeus luo edellytykset
monipuoliselle käsittelytoiminnalle. Lajittelukatoksen sähköistyksen yhteydessä parannettiin koko alueen
yleisvalaistusta.
Kaatopaikan viiden suotovesialtaan pinnoitusten uusiminen valmistui elokuussa.
13.3 Kaatopaikka
Kaatopaikalle sijoitettua kaasunkeräysverkostoa on saneerattu.
Vuonna 2015 tehtäväksi tarkoitetulla viimeistelyalueella on aloitettu viimeistelyurakan valmistelevat työt
korottamalla kaasu- ja kierrätysvesikaivoja.
13.4 Vanha kaatopaikka
Vanhalla kaatopaikalla ei tehty pintarakenteita eikä muitakaan rakennustöitä vuoden 2014 aikana.
13.5 Kaasuvoimala
Kaasuvoimalan kaasunkäyttöä on tehostettu rakentamalla rikinpoistolaitos rikkiyhdisteiden poistamiseksi
kaasusta ennen sen johtamista kaasumoottoreille. Järjestelmä on koekäytössä. Investoinnilla pyritään
kaasumoottoreiden huoltokustannusten alentamiseen.
Kaasuvoimalan ja biokaasulaitoksen välille
poikkeustilanteissa kaasumoottoreille.
34
on
rakennettu
putkisto
mädätyskaasun
johtamiseksi
13.6 Biojätteen käsittely
Kompostointilaitoksen saneeraustyöt ovat jatkuneet loppuvuonna. Saneeraustyöt valmistuivat loppuvuodesta
2014 lukuun ottamatta pieniä viimeistelytöitä ja prosessi-ilmajärjestelmän saneerausta, minkä on määrä
valmistua keväällä 2015.
Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustyöt ovat jatkuneet ja saavuttivat
viimeistelyvaiheen vuoden 2014 lopussa. Laitoksen koekäyttö alkaa vuoden 2015 helmikuussa. Biokaasu
hyödynnetään ensin kaasuvoimalassa ja myöhemmin uudessa biokaasulaitoksen läheisyyteen
valmistuvassa erillisessä voimalaitoksessa, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2015 loppupuoliskolla.
13.7 Vesienhallinta
Vesienhallinnan osalta ei ole ollut käynnissä merkittäviä rakennushankkeita vuonna 2014. Vesiaseman
vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden altaan rakennuskaivannon louhinnan
suunnittelutyöt valmistuivat. Louhintatyöt on määrä tehdä vuonna 2015. Uuden altaan rakennusteknisten
töiden arvioidaan käynnistyvän vuoden 2016 aikana.
35
14 Ympäristövaikutukset
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä,
liikenteestä,
rakentamisesta
ja
kaatopaikkaprosesseista.
Ympäristövaikutuksia
seurataan
ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2.1). Lisäksi
suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan
toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden
kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin,
että yleisilme on siisti.
14.1 Sää
Ämmässuolla kuukauden keskilämpötilat vuonna 2014 olivat pääosin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Talvi oli
lämmin ja alkukesä oli hieman keskimääräistä viileämpi. Heinäkuu oli puolestaan hieman keskimääräistä
lämpimämpi. Elo-, syys- ja lokakuu olivat lämpötiloiltaan hyvin tavanomaisia syksyn ollessa lämmin. Marrasja joulukuu olivat lämpötiloiltaan niille tyypillisiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut
kuukauden keskilämpötilat vuonna 2014 on esitetty kuvassa 9.
25
20
15
2014
10
oC
2003-2013
5
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
-5
-10
Kuukausi
Kuva 9. Kuukausittaiset keskilämpötilat (°C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä
vuonna 2014 että vuosina 2003–2013. Vuoden 2014 aikana HSY:lla on siirrytty käyttämään uutta
tiedonkeruujärjestelmää, jonka vuoksi lokakuun säätiedot voivat olla osittain vajavaisia.
Talvi oli vesisateinen ja hyvin vähäluminen. Alkukesä oli tavanomaista jonkin verran sateisempi. Heinäkuu
puolestaan oli selvästi vähäsateisempi. Elokuussa oli runsaita sateita. Syksy oli vähäsateinen ja sademäärä
oli myös marraskuussa alhainen. Joulukuu oli taas puolestaan sateinen ja loppukuusta sade tuli lumena.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut sademäärät vuonna 2014 (vuosisadanta 665
mm) on esitetty kuvassa 10.
36
200
180
160
140
mm
120
2012
100
2013
80
2014
60
40
20
0
1
2
3
4
5
6
7
Kuukausi
8
9
10
11
12
Kuva 10. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina
2012–2014. Vuoden 2014 aikana HSY:lla on siirrytty käyttämään uutta tiedonkeruujärjestelmää, jonka vuoksi
lokakuun säätiedot voivat olla osittain vajavaisia.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lisäksi säähavaintoja Helsinki-Vantaan lentoaseman
Kaisaniemen havaintoasemilta on käsitelty tarkemmin tämän raportin liitteissä 5, 8 ja 12.
sekä
14.2 Vesi
Vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten
mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua
valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon
ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden
kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Kuvassa
11 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet.
Vuosi 2014 oli laajan tarkkailun vuosi (edellinen laajan tarkkailun vuosi oli vuonna 2010) ja tarkkailu
toteutettiin yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson 2013–2016 mukaisesti, laajimmalla näytteenottokerralla
yhteensä 71 havaintopisteestä (ohjelmassa laajimmillaan 75 havaintopistettä). Näytteenottokierrokset
toteutettiin pinta- ja pohjavesipisteille maalis-, touko-, elo-, ja lokakuussa sekä viemäriin johdettavan veden
pisteille tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Tässä raportissa on esitetty vuoden 2014
havaintoja muutamien pisteiden osalta. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun koko
raportti vuodelta 2014 on esitetty tämän raportin liitteessä 5.
37
Kuva 11. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien
yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä
viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit..
14.2.1 Pintavedet
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja
tarvittaessa palonsammutukseen. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan maastoon. Jätteenkäsittelykeskuksen
alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman
mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojien havaintopisteissä on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset,
joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun
vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät.
Ämmässuonpuron kautta laskevista vesistä kuormitteisimmat pisteet olivat edelleen kuormituslähdettä
lähinnä sijaitsevat havaintopisteet P2 ja P8. Pitoisuudet olivat keskimääräisiä ja hyvin samankaltaisia kuin
aikaisempina vuosina tarkkailujaksolla havaintopisteellä P2. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan
valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Ylijäämämaista huuhtoutuu happea kuluttavia
orgaanisia yhdisteitä, mikä ilmenee korkeana kemiallisen hapenkulutuksen arvoina tällä pisteellä.
Maanläjitysalueen kuormitus näkyy pisteellä myös korkeina typpi-, barium- ja rautapitoisuuksina sekä
kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena (kuva 12) ja sähkönjohtavuutena. Touko- ja lokakuussa 2014
näytteissä havaittiin PAH-yhdisteitä. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden
laatua, keskimääräiset pitoisuudet olivat laskeneet verrattuna vuoteen 2013, mutta pitoisuudet olivat hyvin
lähellä tarkkailujakson keskimääräisiä pitoisuuksia. Kuten aikaisempinakin vuosina kuormitusvaikutus näkyi
kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena sekä typpi-, kloridi (kuva 12)- ja
sulfaattipitoisuuksina veden laadussa. Kaakkoiseen avo-ojaan ei kulkeudu valumavesiä kompostointi- ja
38
hyötykäyttökentän alueelta, koska valumavedet on johdettu järjestelmällisesti salaojien, viemärien ja tiiviiden
asfalttipäällysteiden avulla kompostointikentän tasausaltaaseen.
Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b näkyi kuormitusta korkeina typpipitoisuuksina ja lievästi
kohonneena sähkönjohtavuutena. Tarkkailujaksoon 2010–2014 verrattaessa keskimääräiset pitoisuudet
olivat vuonna 2014 tavanomaisella tasolla. Lokakuussa 2014 näytteissä havaittiin PAH-yhdisteitä.
Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 pitoisuudet olivat vuonna 2014
pääsääntöisesti pysyneet tavanomaisella tasollaan paitsi, että sekä bakteeripitoisuudet että alumiinin
pitoisuus olivat nousseet ja sekä sähkönjohtavuus että kloridipitoisuus (kuva 12) olivat laskeneet.
Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopiste P6 ilmensi voimakkainta
kuormitusta. Yleisesti ottaen pisteen veden laatu oli samanlaista kuin aikaisempina vuosina. Elokuun
näytteessä esiintyi fluoranteenia, jonka pitoisuus oli hieman yli määritysrajan, ja runsaat sateet vaikuttivat
todennäköisesti bakteerimäärien nousuun näytepisteellä. Laitamaanpuron havaintopisteellä P7 veden laatu
ei ilmentänyt varsinaista kuormitusta.
200
180
mg/l
160
140
P2
120
P3
100
P4
P6
80
P8
60
40
20
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009 2010
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kuva 12. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b
lokakuussa 2013), P4, P6 ja P8 vuosina 2004–2014.
14.2.2 Pohjavedet
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella,
jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan
vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa.
Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa
pisteeltä etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien
eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vaikutukset
olivat selkeimmin nähtävissä pohjavesipisteillä 30A ja MV6. Molemmissa pisteissä suolistoperäiset bakteerit
viittasivat pintavesien vaikutukseen. Pisteessä 30A lievää kuormitusvaikutusta kuvaa myös koholla oleva
sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus (kuva 13). Vuodesta 2013 kohonnut rautapitoisuus ylitti talousvedelle
asetetun laatunormin ja ammoniumtypen pitoisuus ylitti pohjaveden ympäristönormin. Pisteellä MV6
pohjavesi oli aikaisempaan tapaan hapetonta ja tämän seurauksena rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet
olivat erittäin korkeita. Arseeni- ja sinkkipitoisuus ylittivät vuoden 2014 kahdella näytteenottokerralla
ympäristölaatunormipitoisuuden.
39
100
90
80
mg/l
70
60
30A
50
31
40
MV6
30
20
10
0
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Vuosi
Kuva 13. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2004–2014.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsevan pohjavesipisteen 31
vedenlaatutuloksissa ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Pohjavesipisteen pitoisuudet olivat
vuonna 2014 aikaisempaan tapaan alhaiset, kuitenkin fenolisia yhdisteitä havaittiin pisteellä.
Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa.
Kalliopohjavesipisteessä SK4B/09 vuonna 2014 pohjaveden laatu oli hyvin samantapaista kuin aiemminkin
eikä varsinaisia kuormitusvaikutuksia ollut havaittavissa. Vedessä ei todettu merkittäviä muutoksia muilta
osin kuin, että vuoteen 2010 verrattuna bariumpitoisuus oli hieman kohonnut ja lisäksi elo- ja lokakuun
näytteissä
pintavesien
vaikutukseen
viittasivat
pohjavedessä
kohonneet
suolistoperäisten
indikaattoribakteerien määrät. Kalliopohjavesipisteen 257/07 pitoisuudet olivat vuonna 2014 alhaiset ja
vuoden 2013 kaltaiset, lukuun ottamatta lokakuussa mitattua aiempaa korkeampaa kokonaistyppipitoisuutta.
Veden laatu ei merkittävästi vaihdellut vuoden 2010 tuloksiin verrattuna, lukuun ottamatta metalleista
bariumin ja sinkin pitoisuuksia, jotka olivat kohonneet.
Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueen sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen
(pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös Ekopark Espoon ja Espoon kaupungin
siirtoajoneuvovaraston alueilta) vaikutukset olivat selvemmin nähtävissä kalliopohjavesipisteessä 106
sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuden osalta. Kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuus ylittivät pohjaveden
ympäristölaatunormin, samoin kuin ylitti hienoisesti myös sinkin pitoisuus lokakuussa. Pohjavedessä todettiin
maaliskuussa hyvin pieni määrä tolueenia ja toukokuussa PAH-yhdisteitä. Lisäksi pohjavedessä todettiin
runsaasti suolistoperäisiä indikaattoribakteereja, mikä viittasi pintavesien voimakkaaseen vaikutukseen.
Kalliopohjavesipisteet 36 ja 101 sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisen ruhjeen kohdalla, johon kulkeutuu vesiä
aina
Kuusakoski
Oy
Ekopark
Espoon,
Espoon
kaupungin
siirtoajoneuvovaraston
ja
jätteenkäsittelykeskuksen kompostointialueelta. Pohjaveden havaintopisteellä 36 lieviä kuormitusvaikutuksia
ilmentävät hieman koholla olevat sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Pisteellä 101 pohjavedessä oli
aiempaan tapaan väriä ja kemiallinen hapenkulutus oli koholla (näytteenotto vain toukokuussa). Pisteellä
260/13, joka sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä
laajalta alueelta Ekoparkin ja siirtoajoneuvovaraston alueelta, oli havaittavissa lievää kuormitusvaikutusta.
Vuonna 2014 muun muassa pohjaveden happitilanne pisteessä oli heikko ja osin siitä johtuen rautapitoisuus
oli koholla, ylittäen pohjaveden laatunormin touko- ja elokuun näytteissä, kloridipitoisuus ylitti niukasti
pohjavedelle asetetun laatunormipitoisuuden ja lokakuun näytteessä havaittiin hieman PAH-yhdisteitä.
Pisteistä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia
kalliopohjaveteen. Kalliopohjavesipisteessä 24B/05 ei ollut havaittavissa selvää kuormitusvaikutusta muutoin
paitsi, että muun muassa veden happipitoisuus oli hieman heikentynyt ja lokakuussa vedessä havaittiin
PAH-yhdisteitä. Pisteen 256/07 vedenlaatutulokset olivat normaalilla tasollaan, eivätkä ilmentäneet
40
kuormittavaa vaikutusta. Elokuun näytteessä bentseenin pitoisuus ylitti pohjaveden laatunormipitoisuuden,
mutta lokakuun näytteessä öljyhiilivetyjä ei havaittu.
14.2.3 Jätevedet
Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan
tasausaltaaseen
(TAL1)
ja
edelleen
Suomenojan
jätevedenpuhdistamolle.
Vuonna
2014
jätteenkäsittelykeskuksesta pumpattiin vesiaseman kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä
yhteensä noin 457 950 m3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 7 % alhaisempi kuin vuonna 2013.
Vuonna
2014
vesinäytteitä
otettiin
kahdeksan
kertaa
viemäriin
johdettavasta
vedestä
kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot
eivät ylittyneet vuonna 2014. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu
kokonaisjätevesimäärä vuosina 2012–2014 on esitetty taulukossa 18.
Vuoden 2014 osalta virtaaman perusteella laskettu viemäriin johdetun jäteveden kuormitus (kg/a) ylitti EPRTR-kynnysarvon veteen arseenin, kokonaistypen, kromin, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta.
Vanhalla kaatopaikalla ei tapahtunut suotovesien kierrätystä takaisin jätetäyttöön vuonna 2014.
Taulukko 18. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka)
laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2012–2014. Taulukossa on esitetty
teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuoden 2014 osalta on
taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi).
Vuosi
Parametri
Ammoniumtyppi
Arseeni
Biologinen hapenkulutus
Elohopea
Kadmium
Kemiallinen hapenkulutus
Kiintoaine
Kokonaisfosfori
Kokonaishiilivetypitoisuus
Rajaarvo
Yksikkö
2012
2013
2014
ka
ka
ka
min.
maks.
mg N/l
---
377
453
360
70
510
mg/l
0,1
0,02
0,03
0,03
0,01
0,04
mg O2/l
---
442
376
384
46
1 200
mg/l
0,01
<0,0002
<0,0002
<0,0002
<0,0002
<0,0002
mg/l
0,01
<0,01
0,00
0,00
0,00
0,00
mg O2/l
---
1 362
1 523
1 245
440
2 700
mg/l
---
118
187
264
110
640
mg P/l
---
4,7
5,5
6,4
1,9
16,0
mg/l
200
0,2
0,4
0,5
0,03
2,7
Kokonaiskromi
mg/l
1
0,12
0,20
0,16
0,04
0,30
Kokonaistyppi
mg N/l
---
393
661
332
87
600
Kupari
mg/l
2
0,03
0,03
0,03
0,01
0,06
Lyijy
Monosykliset aromaattiset
hiilivedyt, BTEX
Nikkeli
Orgaanisen hiilen
kokonaismäärä
pH
mg/l
0,5
0,00
0,01
0,01
0,00
0.03
mg/l
3
0,01
0,03
0,002
0,000
0,002
mg/l
0,5
0,06
0,06
0,05
0,02
0,10
mg/l
---
478
557
380
93
558
6-11
7,7
7,8
7,6
7,2
8,0
Sinkki
mg/l
3
0,11
0,12
0,18
0,06
0,37
mg SO4/l
400
149
133
69
6,8
180
mS/m
---
620
631
497
141
870
Sulfaatti
Sähkönjohtavuus
Parametri
Virtaama
Yksikkö
m
3
2012
602 587
Vuosi
2013
491 923
2014
457 949
41
14.3 Jätetäyttöjen tila
Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen
vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat
vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on
seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan
yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetyttöjen tilasta. Tämän raportin liitteessä 6
esitetyssä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin yhteenvetoraportissa tammijoulukuu 2014 on tarkasteltu muun muassa kaatopaikkojen suotovesien laadun kehittymistä sekä
kaatopaikkojen vesitaseita ja metaanin muodostumista. Kaatopaikan suotovesisalaojista otettujen näytteiden
analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan
virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista eikä myös
vuodonvalvontamittauksissa valokaapelimittauksin todettu rakenteiden vuotoihin viittaavia havaintoja.
Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden
toiminnasta havaittu.
14.4 Painumatarkkailu
Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty
vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 123 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset
tehtiin kolmesti vuonna 2014. Ensimmäinen mittaus tehtiin toukokuussa, seuraava mittaus heinäkuussa ja
kolmannen kerran mitattiin marraskuussa. Raportti vuoden 2014 marraskuussa tehdyistä mittauksista on
tämän raportin liitteenä 7. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä.
Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on
hitaampaa kaatopaikan alareunalla kuin ylempänä keskiosalla. Hitainta painuminen on jätetäytön alareunassa länsi- ja eteläosissa ja nopeinta jätetäytön keskellä ylemmän terassitien kohdalla, erityisesti
vanhan kaatopaikan pohjois- ja itäpuolilla vuoden 2014 aikana. Vanhimpien seurantapisteiden painuminen
on viime vuosina hidastunut. Nämä pisteet sijaitsevat pääosin alemman terassitien kohdalla eri puolilla
vanhaa kaatopaikkaa.
14.5 Ilma
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon
ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 14). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden
rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametrejä kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä
sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien
hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Ilmanlaadun mittausasemat on sijoitettu
jätteenkäsittelykeskuksen alueelle vallitsevien tuulten alapuolelle jätteentäyttöalueeseen nähden.
Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja
nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n
verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Ämmässuon ilmanlaaturaportti vuodelta 2014 on esitetty tämän
raportin liitteessä 8.
Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden
kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO 2,
CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen
ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 12.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun
seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä
metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 14.5.3).
42
Kuva 14. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema
1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan
täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten
alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden.
14.5.1 Hiukkaset
Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella
vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi
Laitamaan
asuinalueen
tuntumaan.
Vuoden
2007
alussa
mittaukset
siirrettiin
takaisin
jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5)
mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun
mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5)
pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2004–2014 on esitetty kuvassa 15.
Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi
korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuonna 2014.
PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3). Mikäli ylityksiä on
enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Korkein PM10-pitoisuuden
vuorokausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,8–13,9
µg/m3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin syyskuussa. Vuonna 2014 hengitettävien hiukkasten
vuosikeskiarvo oli 9,0 µg/m3.
Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo on 25 µg/m 3 sekä Maailman terveysjärjestön (WHO)
antama ohjearvo vuorokausipitoisuudelle on 10 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo
mitattiin helmikuussa. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1–10,2 µg/m 3. Korkeimmat
kuukausikeskiarvot mitattiin helmi- ja syyskuussa. Pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo vuonna 2014
oli 6,4 µg/m3. HSY:n muilla mittausasemilla pääkaupunkiseudulla PM2,5-pitoisuuden vuosikeskiarvot ovat
vaihdelleet 7 ja 13 µg/m 3 välillä.
43
45
40
35
PM10
Ämmässuo
µg/m3
30
PM10
Laitamaa
25
20
PM2.5
Ämmässuo
15
10
5
0
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Vuosi
Kuva 15. Ämmässuolla ja Laitamaalla mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) ja Ämmässuolla mitattujen
pienhiukkasten (PM2,5) kuukausikeskiarvot (µg/m3)vuosina 2004–2014.
14.5.2 Hajut
Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi
esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien
rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen
anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi. Kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen
vähenemisen myötä kaatopaikan merkitys hajulähteenä pienenee.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta
2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRSpitoisuuksia.
TRS-pitoisuuden
vuorokausiohjearvo
(10
µg/m 3,
kuukauden
toiseksi
suurin
vuorokausikeskiarvo) ei ylittynyt vuonna 2014. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella
mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on työpaikka-alue ja
ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle.
Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet vuonna 2014 olivat ilmanlaadun mittausasemilla 1 ja 2
pienempiä kuin vuonna 2013. Kauempana nykyisestä jätetäytöstä sijaitsevalla ilmanlaadun mittausasemalla
1 TRS-pitoisuudet olivat selkeästi alhaisempia kuin ilmanlaadun mittausasemalla 2. Vuonna 2014 TRSpitoisuuden vuosikeskiarvo ilmalaadun mittausasemalla 1 (TRS1) oli 0,4 µg/m 3 ja ilmanlaadun
mittausasemalla 2 (TRS2) oli 1,1 µg/m 3. Vuoden 2014 korkein vuorokausikeskiarvo oli tammikuussa. TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1–2,1 µg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin
joulukuussa. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2004–2014 ilmanlaadun mittausasemilla 1
(TRS1) ja 2 (TRS2) on esitetty kuvassa 16.
44
4,0
3,5
3,0
µg/m3
2,5
TRS 1
2,0
TRS 2
1,5
1,0
0,5
0,0
2004
2005
2006
2007
2008
2009 2010
Vuosi
2011
2012
2013
2014
Kuva 16. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m3) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun
mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) vuosina 2004–2014.
Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka
aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Vuonna 2014
hajutuntien määrä oli alentunut vuodesta 2013 molemmilla ilmanlaadun mittausasemilla. Hajutuntien määrä
oli 2,4 % mitatusta ajasta ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja vastaava luku ilmanlaadun mittausasemalla 2 oli
7,1 % vuonna 2014.
HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2014 aikana yhteensä 17 valitusta (vuonna 2013
valituksia oli yhteensä 25 kappaletta) jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaitusta hajusta.
Hajuvalitukset tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvat toimenpiteet. Hajuvalituksen
tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan mahdollinen aiheuttaja ja vallitsevat sääolosuhteet. Vuosien 2010–
2014 hajupalautteiden määrät kuukausittain on esitetty kuvassa 17.
10
9
Kpl
8
7
2010
6
2011
5
2012
4
2013
3
2014
2
1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Kuukausi
Kuva 17. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien
hajupalautteiden määrä (kpl) kuukausittain vuosina 2010–2014.
45
HSY:lla aloitettiin kesällä 2014 käytäntö, jonka mukaan HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa
www.hsy.fi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisesti hajuhaittaa aiheuttavista toiminnoista ja
toimenpiteiden ajankohdista kuten esimerkiksi kompostointiaumojen käännöistä.
Konsultin toimesta kartoitettiin HSY Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevien hajujen
esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinnin avulla yhdeksän kertaa syys–
joulukuussa
2014
(liite
9).
Kenttähavainnointitutkimuksessa
selvitetään
aistinvaraisesti
jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvien hajujen esiintymistä alueen ympäristössä.
Tutkimuksen
väliraportissa
syys-joulukuun
2014
kenttähavainnoinnin
mukaan
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman hajun esiintymistiheys tutkimusalueella (kuva 18) oli yhteensä 47 %
havainnoista. Selvän hajun esiintymistiheys tutkimusalueella (kuva 18) oli yhteensä 30 % havainnoista.
Kenttähavainnoinnissa hajua kuvailtiin kaatopaikan jätetäytön, kompostin ja rikkivedyn hajuksi. Suurin hajun
esiintymistiheys havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen pohjois- ja koillispuolella. Voimakkaimmat hajuhavainnot
puolestaan havaittiin jätteenkäsittelykeskuksesta luoteen ja pohjoisen suuntaan. Tutkimus jatkuu alkuvuonna
2015.
Kuva 18. Hajukartoituksen tutkimusalue (A-I).
14.5.3 Metaanimittaukset
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen.
Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen
mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä kaatopaikka-alue ovat suurimpia
metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitettiin
kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne
pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden
parannuksilla. Vuonna 2014 metaanimittaukset toteutettiin sekä kaatopaikalla (liite 10) että vanhalla
kaatopaikalla (liite 11).
Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin edellisvuonna käyttöön otetulla menetelmällä, tarvittavalla
laitteistolla varustetulla mönkijällä, kesä-heinäkuussa. Esipeitetyllä alueella vuotokohtia mitattiin enemmän
46
kuin viimeistellyltä alueelta, mutta nämä lakialueen mitatut pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet edellisvuoden
tasosta.
Kaatopaikalla mittauksia tehtiin vuoden aikana neljä kertaa (maalis-, touko-, kesä- ja joulukuussa), joista
kesäkuun mittaus tapahtui mönkijällä. Mittausmenetelmä todettiin toimivaksi kaatopaikan vaihtelevaan
maastoon silloin kun olosuhteet mönkijän käytölle ovat hyvät. Mittaus ei ole suoraan verrattavissa kävellen
suoritettuihin mittauksiin. Mitatut pitoisuudet ovat edelleen kaatopaikalla selvästi suurempia kuin vanhalla
kaatopaikalla. Pitoisuuksien ero johtuu kaatopaikka-alueen toiminnasta sekä siitä, ettei alueella ole
viimeisteltyjä pintarakenteita. Tämän vuoksi kaatopaikkaa ja vanhaa kaatopaikka-aluetta ei voi suoraan
verrata toisiinsa.
Kaatopaikkojen päästöjä on mitattu myös mikrometeorologisella mittausmenetelmällä yhteistyössä
Ilmatieteen laitoksen kanssa (liite 12). Mittauksia on tehty vanhalla kaatopaikalla vuodesta 2003 alkaen ja
kaatopaikalla jätteen loppusijoittamisen alkamisesta asti vuoden 2007 lopusta lähtien. Mikrometeorologisella
mittausmenetelmällä mitataan kuinka ilman pyörteet kuljettavat kaasuja kaatopaikan pinnan yläpuolella ja
saatu mittaustulos edustaa alueellista keskiarvoa. Menetelmä tuottaa tiedon orgaanisesta jätteestä syntyvän
kaatopaikkakaasun määrästä sekä sen jakaantumisesta metaanin ja hiilidioksidin välillä.
Mikrometeorologisten mittausten perusteella vuoden 2014 metaanin hajapäästö oli kaatopaikalla 4 370
tonnia (hiilidioksidia 15 000 tonnia) ja vanhalla kaatopaikalla 365 tonnia (hiilidioksidia 990 tonnia).
Päästöjen ehkäisemisessä on selkeästi tullut esiin tiiviiden pintarakenteiden ja toimivan kaasunkeräyksen ja
kaasukaivojen kunnostuksen merkitys. Päästömittaukset auttavat kaasunkeräyksen ja pintarakenteiden
optimoimisessa niin, että jätteenkäsittelykeskuksessa saadaan mahdollisimman paljon metaania
hyötykäyttöön.
14.6 Melu
Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan
ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman
mukaisesti.
Ympäristömelun omavalvontamittaukset tehtiin huhti-, heinä-, loka-, ja joulukuussa kolmessa
mittauspisteessä. Mittauspisteet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
Melutasoa mitattiin kaikissa mittauspisteissä yhtäjaksoisesti 1–2 tunnin ajan. Tuulen nopeus oli
mittausjaksoilla alle pääosin 5 m/s. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa
määriteltyä ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-arvoa 55 dB. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 19.
Taulukko 19. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvonnan mittaustulokset ja
mittausten aikaiset säähavainnot (lämpötila, tuulen nopeus ja suunta) vuonna 2014.
Lmin,
Lmax,
Lämpötila, Tuulen nopeus,
Tuulen
Mittauspiste
Pvm
LAeq, dB
o
dB
dB
C
m/s
suunta, °
Laitamaa
Kolmperä
Råbacka
22.4.2014
22.7.2014
14.10.2014
22.12.2014
22.4.2014
22.7.2014
14.10.2014
22.12.2014
22.4.2014
40,3
40,0
42,6
47,6
51,4
49,0
50,8
53,1
48,7
33,5
34,5
36,0
41,5
41,8
40,9
45,4
48,7
31,7
57,2
57,5
65,4
60,9
76,9
63,7
55,6
62,9
75,7
16,1
24,2
8,4
-3,4
17,6
25,3
8,7
-3,4
12,3
1,8–4,6
1,4–5,5
1,6–3,5
0,6–1,8
0,8–4,7
1,3–6,1
0,9–3,5
1,8–3,3
1,6–3,2
180–37
333–73
17–48
31–118
180–49
345–106
12–64
42–67
180–30
22.7.2014
41,3
31,6
61,5
22,4
1,1–3,8
2–60
14.10.2014
45,7
38,8
70,5
8,2
0,8–2,6
6–42
22.12.2014
39,4
33,9
59,2
-3,0
1,9–3,6
45–77
47
Meluntarkkailuohjelman mukaiset ulkopuolisen konsultin suorittamat ympäristömelumittaukset tehtiin
5.6.2014 (liite 13). Ekvivalenttimelutason raja-arvo ei ylittynyt mittauksissa.
Melumittausten aikana toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa oli normaalia. Ulkopuolisen konsultin
suorittaman mittauksen aikaiset toiminnot on esitetty tämän raportin liitteessä 13. Omavalvontamittausten
aikaiset toiminnot on esitetty tämän raportin liitteessä 14.
Alkuvuona tehtiin yksi meluvalitus (27.6.2014), joka koski biojätteen käsittelyalueella käytettyä lokkien
äänipelotetta (”nestekaasutykki”).
14.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen,
haittaeläimet ja linnut
14.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidon tavoitteilla vaikutetaan alueen
yleisilmeeseen. Hoitotoimenpiteillä alueet pidetään siisteinä, liikennealueet turvallisina, rakennettujen
viheralueiden kasvillisuus elinvoimaisena, puusto monilajisena ja estetään haitallisten vieraslajien
lisääntyminen alueella. Suojavihervyöhykkeen suunnitellulla hoidolla säilytetään suojametsä-alueet
peittävinä, monilajisina ja monikerroksisina.
Viheralueille on suunniteltu lisää kasvillisuusalueita käyttäen pensasryhmiä rakennetuilla alueilla
suojaavuuden, viihtyvyyden ja visuaalisen ilmeen kehittämiseksi. Viheralueiden puu- ja pensasistutusten
lisäämisellä saadaan vähennettyä tuulen haitallista vaikutusta avoimilla alueilla. Monipuoliset puu- ja
pensasistutukset ehkäisevät liikenteen aiheuttamaa melu- ja pölyhaittaa alueella.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden haitallisten vieraslajien kartoittamisen
jälkeen on esiintymiä seurattu säännöllisesti kasvukauden aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
avoimilla viheralueilla ja suojavihervyöhykkeillä on suoritettu hoitotoimenpiteitä haitallisten kasvilajien
hävittämiseksi. Avoimille alueille perustettujen niittyjen luonnonkasvillisuus on lisääntynyt haitallisten
vieraslajien hävittämisen jälkeen.
14.7.2 Roskaantuminen
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään roskaantumista jätteen vastaanoton
rajoittamisella kovilla tuulilla, täyttöalueille rakennetuilla aidoilla sekä jätetäytön peittämisellä. Lisäksi
jätehuoltomääräyksissä edellytetään jätekuormien peittämistä niin, etteivät ne aiheuta roskaantumista
kuljetuksen aikana. Jätepenkereeltä ympäristöön levinneitä roskia on kerätty tarpeen mukaan. Vuoden 2014
aikana roskien keräystä alueella suorittivat HSY:n oma henkilökunta, urakoitsijat sekä lähialueiden
urheiluseurat.
14.7.3 Haittaeläimet
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on sijoitettu myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita, jotka tarkastetaan ja
huolletaan säännöllisesti. Syöttiasemalaatikot sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa oletetaan olevan jyrsijöitä ja
niiden sijoittelua muutetaan tarpeen mukaan. Syöttiasemalaatikot ennalta ehkäisevät mahdollisen
jyrsijäkannan kasvua alueella. Kompostointilaitokselle asennettiin joulukuussa kokeiluluontoisesti viisi
myrkytöntä, sähkötoimintaan perustuvaa, Wisebox-asemaa. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään
kuukausittain. Jätteenkäsittelykeskuksen hygieniatarkastus jyrsijöille soveltuvien pesä- ja suoja-paikkojen
tunnistamiseksi toteutetaan kerran vuodessa (liite 15). Tarkastuksen perusteella jätteenkäsittelykeskuksen
alue on varsin siisti. Alueen siisteydestä huolehtiminen ja nurmialueiden lyhyenä pitäminen, roskien keruu
sekä jätepenkereen tiivistäminen ja peittäminen sekä laajat asfalttikentät ehkäisevät jyrsijöiden esiintymistä.
48
Lokkeja on karkotettu jätteenkäsittelykeskuksen alueella työsuojelullisena toimenpiteenä paukkupanoksin
sekä ampumalla. Harmaalokkeja on ammuttu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vuoden aikana 653
kappaletta (taulukko 20), joista 157 kappaletta ammuttiin yhteensä poikkeusluvan aikana (10.4.–8.5.2014 ja
16.7.–31.7.2014). Vanhan kompostointilaitoksen läheisyydessä, jossa lokit viihtyvät, on kesäkuun lopussa
käytetty lokkien karkotukseen myös ”nestekaasutykkiä”.
Taulukko 20. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ammuttujen harmaalokkien määrä (kpl) vuosina
2004–2014.
Vuosi
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Harmaalokit (kpl)
625
420
693
354
399
579
1 028
491
591
831
653
14.7.4 Linnut
Lokkilaskennat ovat jatkuneet jätteenkäsittelykeskuksen alueella, nyt kahdettatoista vuotta, aikaisempien
vuosien tapaan. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Lokkilinnut ovat
olleet seurannan erityiskohteena laskennoissa alusta alkaen. Vuonna 2014 jätteenkäsittelykeskuksessa
havaittiin lokkilajeista nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa-, iso-, ja merilokki.
Laskennoissa seurataan lokkien lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa kuten
kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä
tasolla. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa
toissijaisesti. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä.
Vuonna 2014 Ämmässuon linnustoon vaikutti eniten talvien leutous ja sekajätteen avoläjityksen
vähentyminen. Jätteen vastaanotto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa väheni merkittävästi 25.3.2014
alkaen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloittaessa jätteen vastaanoton. Lokkien kannalta muutos tarkoitti
sekajätteen seassa olevan ravinnon saatavuuden vähenemistä ja siirtymistä kaatopaikalta
jätteenkäsittelykeskuksen muille alueille kuten kompostointilaitoksen tuntumaan. Havaintojen perusteella
ravinnon saatavuuden heikkeneminen Ämmässuolla on vaikuttanut lokkien oleskeluun alueella ja
yksilömäärät ovat pienentyneet melkein kaikilla lajeilla.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen havainnoista voi lukea tarkemmin tämän raportin
liitteestä 16.
49
15 Energian tuotanto ja kulutus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on rakennettu sisäinen sähköverkko, joka on jaettu voimalaitos- ja
teollisuusverkkoihin. Voimalaitosverkko käsittää sähkön tuotannon, voimalaitosverkon omakäytön ja sähkön
myynnin. Teollisuusverkko koostuu jätteenkäsittelykeskuksen verollisesta sähkön kulutuksesta
(kompostointi, vesienhallinta ym.). Jätteenkäsittelykeskukseen ostettiin vuoden aikana sähköä vain 26 550
kWh, joka laski edellisvuoteen verrattuna noin 24 %. Vähäinen ostetun sähkön määrä kuvaa
kaasunkeräysjärjestelmän ja kaasuvoimalan toimintavarmuutta. Taulukossa 21 on esitetty vuotuiset sähkön
tuotanto- ja kulutustiedot vuosilta 2012–2014.
Taulukko 21. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkön tuotanto- ja kulutustiedot (kWh) vuosilta 2012–
2014. Sähköverkko on jaettu voimalaitosverkkoon (V-verkko) ja teollisuusverkkoon (T-verkko).
Vuosi
Sähkö (kWh)
2012
V-verkko
2013
T-verkko
V-verkko
T-verkko
2014
V-verkko
Tuotettu sähkö
98 949 723
91 489 291
88 976 434
Myyty sähkö
82 527 827
75 631 514
74 330 350
69 580
34 830
26 550
Ostettu sähkö
Oma
sähkönkulutus
9 370 806
7 120 670
8 808 542
7 084 065
9 080 067
T-verkko
5 592 567
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on rakennettu myös sisäinen aluelämpöverkko, johon kaasuvoimalan
jäähdytysvesistä tuotetaan lämpöä. Lämpöä tuotetaan yli alueella tarvittavan määrän, hyödynnetyn lämmön
määrä nousi edellisvuoteen verrattuna noin 8 %. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen
aluelämpöverkon aluelämmön kulutus vuosina 2012–2014 on esitetty taulukossa 22.
Taulukko 22. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen aluelämpöverkon hyödynnetyn lämmön määrä
(MWh) vuosina 2012-2014.
Vuosi
Aluelämpö (MWh)
Aluelämmön kulutus
50
2012
2013
2014
5 776
9 374
10 087
16 Työsuojelu ja turvallisuus
Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaan
kaluston kunnonvalvontaa ja asiakirjatarkastusta 3.4.2014. Biojätteen käsittelyn rakennustyömaalla oli
työsuojelutarkastus 6.11.2014.
Työterveyshuollon työpaikkaselvitys tehtiin jätteen vastaanotto- ja käsittelytoiminnoista sekä suunnattu
työpaikkaselvitys työskentelystä huoltotunnelissa.
Työhygieenisiä
ilmanlaadusta.
selvityksiä
tehtiin
tuhkien
käsittelystä
sekä
kompostointilaitoksen
toimistotilojen
Turvallisuuskävelyjä toteutettiin suunnitellusti kaksi kappaletta/prosessi. Yhteensä turvallisuuskävelyjä tehtiin
jätteenkäsittelykeskuksen alueella 17 kappaletta. Turvallisuuskävelykäytäntö laajennettiin koskemaan myös
Ämmässuon sähköverkkoa.
Jätteenkäsittelykeskuksessa työskenteleville HSY:n työntekijöille järjestettiin turvallisuuspäivät 2.–3.9.2014.
Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa työhyvinvointiin, ensiapuun ja henkilökohtaisiin suojaimiin liittyviä
asioita.
Biojätteen käsittelyssä työskentelevien urakoitsijoiden kanssa pidettiin yhteinen työsuojelupalaveri sekä koko
jätteenkäsittelykeskuksen toiminnat kattava HSY:n sisäinen työsuojelun koordinaatiopalaveri.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella tapahtui HSY:n omalle henkilöstölle yksi työtapaturma.
Työturvallisuushavaintoja tehtiin 35 kappaletta, joista kaksi luokiteltiin merkittäviksi. Turvallisuushavaintoon
johtaneita syitä voi olla useampia, pääosa havainnoista liittyy ohjeiden vastaiseen toimintaan (kuva 19).
Kuva 19. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa 1.1.–31.12.2014 tehtyjen turvallisuushavaintojen syyt ja
kappalemäärät. Turvallisuushavaintoon johtaneita syitä voi olla useampia.
51
17 Tutkimushankkeet
Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan
käyttöönottoon liittyvien toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun
muassa ekoteollisuuskeskukseen, kaatopaikkojen monitorointiin, kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen
sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.
17.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät
tutkimukset
Tuhkan ja kuonan käsittelymahdollisuuksia on selvitetty yhteistyössä muiden jätealan toimijoiden kanssa.
Tuhkan stabilointi aloitettiin koetoimintana heti jätevoimalan käynnistyttyä huhtikuussa ja kuonan
käsittelykokeet käynnistettiin syksyllä. Kuonan hyötykäyttömahdollisuuksia on kartoitettu sekä Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen alueella että sen ulkopuolella muun muassa erilaisissa meluvallirakenteissa. HSY
on mukana valtakunnallisessa UUMA2 -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää uusiomateriaalien
hyödyntämistä maarakentamisessa. Lisäksi kuonan ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämistä viherrakentamisessa on selvitetty yhteistyössä MTT:n kanssa. Muun muassa kuonan hyödyntämistä selvitetään
Cleen Oy:n koordinoimassa Materiaalien arvovirrat (ARVI) -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on
materiaalitehokkuuden parantaminen ja alaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen. ARVI:ssa HSY selvittää
kuonan hyödyntämistä betonin valmistuksessa.
Kipsilevyjen keräystä on selvitetty EAKR-rahoitusta saavassa Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys
kierrätykseen (KIHU) -hankkeessa, jossa ovat mukana myös koordinaattori Päijät-Hämeen jätehuolto (PHJ)
sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on käynnistetty näiden
kipsilevyjätteiden varastointi PIMA-halliin. Varastoitu materiaali käsitellään erityisesti kipsijätteen käsittelyyn
tehdyllä kalustolla. Käsittelylaitteistona toimii siirrettävä kierrätysyksikkö, joka kuljetetaan Ämmässuolle
jätteenkäsittelykeskukseen materiaalimäärän täyttyessä (arviolta 1 300 tonnia). Kierrätysyksikkö erottelee
kipsin muista epäpuhtauksista.
Ympäristöministeriön rahoitusta saava Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen prosessiyhdistelmät
(KOMBI) -projekti on jatkunut suunnitellusti. Projektin tavoitteena on optimoitu osavirtamädätysprosessi,
jonka avulla voidaan vähentää mädätysprosessissa syntyvien jätevesien määrää ja tehostaa typen
talteenottoa korkealaatuisen lopputuotteen aikaansaamiseksi.
HSY:n jäte- ja vesihuollon yhteisen HUMUS-projektin tavoitteena on yhdistää ja laajentaa HSY:n
multatuotantoa. Projektissa selvitetään muun muassa biojätekompostin tuotteistusta, ylijäämämaiden
hyödyntämismahdollisuuksia multatuotannossa ja jätevesilietteen laitoskompostoinnin mahdollisuuksia
Ämmässuolla.
17.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus
Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta
teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n
toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa,
palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta.
52
17.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus
Kaatopaikkojen monitorointiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä on jatkettu muun muassa
mikrometeorologisten mittausten sekä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin osalta
(katso tämän raportin luvut 14.3 ja 14.5.3).
17.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset
Vuoden 2014 alusta lähdettiin valmistelemaan Ämmässuon tuulivoimalaa varten hankesuunnitelmaa, jonka
hallitus hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi syksyllä. Hankesuunnitelmassa on tarkasteltu tuulivoimalan
teknistä toteutettavuutta, vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, alustavia ympäristövaikutuksia, tarvittavia lupia
ja selvityksiä sekä hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulua. Hankkeen teknisen määrittelyn lähtökohtana
on ollut HSY:n omalle kiinteistölle Ämmässuolle toteutettava yhden tuulivoimalan hanke.
Aurinkoenergian osalta HSY on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa FinSolar-hankkeessa, jossa HSY:n
tavoitteena on tutkia, onko Ekomon (Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) yhteyteen kehitettävissä
taloudellisesti kaikille osapuolille kannattava toimintamalli alueen toimijoiden aurinkoenergian
yhteisinvestoinnille. Alueella on rakennuksia, joiden kattopintoja voisi mahdollisesti hyödyntää
aurinkoenergian tuotantoon sekä hyvä sähkön kanta- ja alueverkko.
17.5 Jätehuoltojärjestelmän elinkaariarviointi
Uusi jätelaki sisältää maininnan etusijajärjestyksestä, jota jätehuollon toimijan on noudatettava tuotteen ja
jätteen elinkaaren aikaiset vaikutukset huomioiden. Keväällä 2014 on valmistunut elinkaarimalli biojätteen
keräyksestä ja käsittelystä. Mallin tarkoituksena on toimia päätöksenteon apuvälineenä ja edistää
resurssitehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteutusta.
53
Liitteet
Liite 1
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeet ja rakenteet
Liite 2
Polttoainesäiliöiden vuositarkastus 2014
Liite 3
Kaasunkeräyksen ja kaasuvoimalan toiminta vuonna 2014
Liite 4
Ämmässuon kaatopaikan soihtujen päästömittaukset 10.12.2014
Liite 5
Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2014
Liite 6
Kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitorointi 2014, Tammi–joulukuu 2014
tarkkailut ja niiden tulosten tarkastelut
Liite 7
Vanhan kaatopaikan painumamittaustarkkailun raportti 2014
Liite 8
Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014
Liite 9
Hajun määrittäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä
kenttähavainnoinnilla 2014–2015, Väliraportti
Liite 10
Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2014
Liite 11
Metaanimittaukset Ämmässuon vanhalla kaatopaikalla 2014
Liite 12
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen metaanin ja hiilidioksidin sekä
haihdunnan mikrometeorologiset päästömittaukset tammikuu–joulukuu 2014
Liite 13
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelumittaukset 18.8.2014
Liite 14
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvontamittaukset, Toiminnot
vuonna 2014
Liite 15
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hygieniatarkastusraportti 2014
Liite 16
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti 2014
54
Jakelu
Etelä-Suomen aluehallintovirasto / Johansson
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Vuola
Espoon kaupungin ympäristökeskus / Anttila
Espoon seudun ympäristöterveys / Keisteri
Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelutoimisto
Käsittelypalveluiden ja rakennuttamisyksikön henkilökunta
Bergström, Hanf, Juntunen, Kouvo, Lumikumpu, Miettinen, Mäntynen, Routio, Silvonen, Tukiainen,
Turunen, Uuksulainen
Kokko, Koskentalo, Lehtinen, Methuen, Rinta-Kanto
HSY:n kirjaamo, verkkoviestintä, neuvonta
HSY:n verkkosivut www.hsy.fi (ilman liitteitä)
55
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi