Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti

Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen
ympäristöraportti
Tammi-kesäkuu 2015
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353
Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979
Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986
[email protected]
Copyright
HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY
Tiivistelmä
Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
alueelle
myönnettyihin
ympäristölupiin
ja
lupien
mukaisiin
tarkkailusuunnitelmiin.
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksessa ei tammi-kesäkuun 2015 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja
poikkeuksellisia tilanteita.
Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus ja vaarallisen jätteen kaatopaikan sekä
kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvät määräaikaistarkastukset pidettiin 26.5.2015.
Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan valvontaan liittyvät määräaikaistarkastukset pidettiin 28.5.2015.
Biokaasulaitoksella toteutettiin työsuojelutarkastus 23.1.2015 ja palotarkastus 7.4.2015. HSY:n jätehuollon sertifioitu
(ISO 14001 ja ISO 9001) toimintajärjestelmä velvoittaa systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja
kehittämiseen. Inspecta suoritti 28.5.2015 jätehuollon toimintajärjestelmän auditoinnin, jossa käsiteltiin muun muassa
voimalaitoskuonan käsittelyä ja voimalaitostuhkan loppusijoittamista Ämmässuolla. Auditoinnissa ei havaittu poikkeamia.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 154 418 tonnia tammi-kesäkuussa.
Vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 165 940 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2015
loppuun mennessä 4407 tonnia jätettä, joka on 93 % vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa
jätettä vastaanotettiin 9 847 tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 1 504
tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 30 854 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia
pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 1 418
tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin tuhkalokeron siiloihin 2 202 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin
vastaan 34 793 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2015 loppuun mennessä
19 672 asiakasta.
Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin tammi-kesäkuussa 18 304 tonnia kotitalouksien biojätettä ja 7 653 tonnia
teollisuusbiojätettä. Ämmässuolla tapahtuva biojätteenkäsittely tehostui 11.6.2015 käyttöönotetulla biokaasulaitoksella.
Uusi biokaasulaitos ja olemassa oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja
kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkönja lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin.
Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 21,35 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 7 % pienempi kuin vastaavana aikana
vuonna 2014. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 89 % hyödynnettiin
kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Alkuvuoden aikana
kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 41,4 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7
GWh ja loput sähköstä myytiin.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien
yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa.
Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 309 661 m3 tammi-kesäkuussa 2015.
Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ei ylittänyt teollisuusjätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Hengitettävien
hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun
mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 18
kappaletta hajuja koskien ja melua koskien kaksi kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn
melumittauksen
mitatut
arvot
eivät
ylittäneet
jätteenkäsittelykeskuksen
ympäristöluvissa
määriteltyä
ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on
siisti.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua
jatkettiin. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien
toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun muassa ekoteollisuuskeskukseen
sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Kompostointilaitoksen
saneeraukseen liittyvät viimeistelytyöt ja prosessi-ilmajärjestelmän saneeraus valmistuivat keväällä 2015. Uuden
tasausaltaan rakennuskaivannon louhintatyöt ovat käynnistyneet.
Jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui tammi-kesäkuussa 2015 yksi sairauspoissaoloon johtanut työtapaturma. Alueen
toiminnasta raportoitiin yhteensä 15 turvallisuushavaintoa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettiin eri toimintojen
osalta yhteensä kahdeksan turvallisuuskävelyä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille
järjestettiin alkuvuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen
lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Kesäkuussa järjestettiin avoimet ovet
-tilaisuus lähialueen asukkaille.
Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen
Pvm: 31.8.2015
Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi-kesäkuu 2015
Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu,
kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset,
Ämmässuo
Kieli: Suomi
Sivuja: 54
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi
1
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
2
1. Toimistorakennukset
11. Vesiasema
2. Ämmässuon Sortti-asema
12. Kaasuvoimala
3. Vaaka-asema
13. Kuonakenttä
4. Vanha kompostointilaitos
14. Paalikenttä
5. Biokaasulaitos
15. Lajittelukatos
6. Kompostointilaitos
16. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas
7. Biopesuri
17. Tuhkalokero
8. PIMA-halli
18. Kaatopaikka
9. PIMA-kenttä
19. Vastaanottokenttä
10. Pinnoittamattoman puun kenttä
20. Vanha kaatopaikka
Sisällys
Tiivistelmä _____________________________________________________________________________ 1
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus _________________________________________________________ 2
1
Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta __________________________________ 7
2
Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus ________ 8
3
4
5
6
7
2.1
Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset ......................................................................................... 8
2.2
Tarkkailusuunnitelmat .................................................................................................................. 9
2.3
Viranomaistarkastukset .............................................................................................................. 10
2.4
Kaavoitus ................................................................................................................................... 10
Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt _____________________________________________________ 11
3.1
YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista ................................................... 11
3.2
Häiriöt ja lievät poikkeamat......................................................................................................... 11
3.3
Poikkeukselliset aukioloajat ........................................................................................................ 11
Jätteen vastaanotto_________________________________________________________________ 12
4.1
Jätteen määrä ............................................................................................................................ 12
4.2
Jätteen tuojien ja laadun valvonta............................................................................................... 12
Biojätteen käsittely _________________________________________________________________ 13
5.1
Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 13
5.2
Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys ........................................................................................ 13
5.2.1
Bio- ja viherjätevirrat .................................................................................................... 13
5.2.2
Biojätteen jälkikypsytys kentällä ................................................................................... 15
5.2.3
Viherjätteen kompostointi ............................................................................................ 15
5.3
Kompostoinnin tarkkailu ............................................................................................................. 16
5.4
Huolto- ja korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 16
5.5
Häiriöt ja muut poikkeustilanteet ................................................................................................. 16
5.6
Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 16
5.6.1
Vesi ............................................................................................................................. 16
5.6.2
Ilma ............................................................................................................................. 16
5.6.3
Melu ............................................................................................................................ 17
5.7
Haittaeläimet .............................................................................................................................. 17
5.8
Kemikaalit .................................................................................................................................. 17
5.9
Valmiin kompostin käyttö............................................................................................................ 17
Pilaantuneet maat __________________________________________________________________ 18
6.1
Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 18
6.2
Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen .................................................................................... 18
6.3
Häiriöt ja muut poikkeustilanteet ................................................................................................. 19
6.4
Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 19
6.4.1
Vesi ............................................................................................................................. 19
6.4.2
Ilma ............................................................................................................................. 19
Jätteen käsittely kentillä _____________________________________________________________ 20
7.1
Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 20
7.2
Maa-aines .................................................................................................................................. 20
7.2.1
Kiviainespitoinen jäte ................................................................................................... 20
3
7.2.2
Kiviainespitoinen liete .................................................................................................. 20
7.2.3
Turve........................................................................................................................... 20
7.3
Betoni yli 100 mm....................................................................................................................... 20
7.4
Asfaltti ........................................................................................................................................ 20
7.5
Kipsi........................................................................................................................................... 20
7.6
Puu ............................................................................................................................................ 21
7.7
Lajiteltava jäte ............................................................................................................................ 21
7.8
Kuona ........................................................................................................................................ 21
7.9
Pilaantuneet maat ...................................................................................................................... 21
7.10 Bio- ja puutarhajäte .................................................................................................................... 21
8
Muu käsittely ______________________________________________________________________ 21
8.1
9
10
Käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu ................................................................................... 21
Jätteen loppusijoitus ________________________________________________________________ 22
9.1
Tavanomaisen jätteen kaatopaikka ............................................................................................ 22
9.2
Vanha kaatopaikka..................................................................................................................... 22
9.3
Vaarallisen jätteen kaatopaikka .................................................................................................. 22
Tuhkat ___________________________________________________________________________ 23
10.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 23
10.2 Tuhkan käsittely ......................................................................................................................... 23
10.3 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 23
10.3.1
Vesi ............................................................................................................................. 23
10.3.2
Ilma ............................................................................................................................. 23
10.4 Kemikaalit .................................................................................................................................. 23
11
Jätteen varastointi __________________________________________________________________ 24
11.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 24
11.2 Jätepaalit ja jyräpaali .................................................................................................................. 24
11.3 Kipsi........................................................................................................................................... 24
11.4 Painekyllästetty puu ................................................................................................................... 24
11.5 Lasi ............................................................................................................................................ 24
11.6 Metalli ........................................................................................................................................ 24
11.7 Kuona ........................................................................................................................................ 24
11.8 Pilaantuneet maat ...................................................................................................................... 24
11.9 Bio- ja puutarhajäte .................................................................................................................... 25
11.10 Ämmässuon Sortti-asema .......................................................................................................... 25
12
Kivenmurskaus ja louhinta ___________________________________________________________ 26
12.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 26
12.2 Louhinta ..................................................................................................................................... 26
12.3 Kivenmurskaus .......................................................................................................................... 26
12.4 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 26
12.4.1
Vesi ............................................................................................................................. 26
12.4.2
Ilma ............................................................................................................................. 26
12.4.3
Melu ja tärinä............................................................................................................... 26
12.5 Toiminnassa syntyvät jätteet ...................................................................................................... 26
13
Ämmässuon Sortti-asema____________________________________________________________ 27
13.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 27
13.2 Jätteen määrä ............................................................................................................................ 27
13.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta............................................................................................... 28
4
13.4 Alueen hoito ............................................................................................................................... 28
13.5 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 28
13.5.1
Vesi ............................................................................................................................. 28
13.5.2
Melu ............................................................................................................................ 28
13.6 Haittaeläimet .............................................................................................................................. 28
13.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ........................................................................ 28
14
Kaasun keräys ja kaasuvoimala _______________________________________________________ 29
14.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta.......................................................................... 29
14.2 Kaasun keräys ........................................................................................................................... 29
14.3 Kaasuvoimala ............................................................................................................................ 30
14.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 31
14.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet ................................................................................................. 31
14.6 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 31
14.6.1
Vesi ............................................................................................................................. 31
14.6.2
Ilma ............................................................................................................................. 31
14.6.3
Melu ............................................................................................................................ 32
14.7 Kemikaalit .................................................................................................................................. 32
14.8 Toiminnassa syntyvät jätteet ...................................................................................................... 32
15
Vesienhallinta _____________________________________________________________________ 33
15.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 33
15.2 Käyttötarkkailu ........................................................................................................................... 33
15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 33
15.4 Pintavedet .................................................................................................................................. 33
15.5 Jätevedet ................................................................................................................................... 33
15.6 Kemikaalit .................................................................................................................................. 34
16
Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ________________________________ 35
16.1 Kemikaalit .................................................................................................................................. 35
16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ........................................................................ 35
17
Rakentaminen _____________________________________________________________________ 36
17.1 Ympäristövaikutusten hallinta ..................................................................................................... 36
17.1.1
Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen.............................................................. 36
17.1.2
Vesien keräys ja johtaminen ........................................................................................ 36
17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit ............................................ 36
18
17.2.1
Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen ................................................. 36
17.2.2
Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit ............................................. 36
Ympäristövaikutukset _______________________________________________________________ 37
18.1 Sää ............................................................................................................................................ 37
18.2 Vesi ........................................................................................................................................... 38
18.2.1
Pintavedet ................................................................................................................... 39
18.2.2
Pohjavedet .................................................................................................................. 40
18.2.3
Jätevedet .................................................................................................................... 41
18.3 Jätetäyttöjen tila ......................................................................................................................... 42
18.4 Painumatarkkailu ....................................................................................................................... 42
18.5 Ilma............................................................................................................................................ 43
18.5.1
Hiukkaset .................................................................................................................... 44
18.5.2
Hajut ........................................................................................................................... 44
5
18.5.3
Metaanimittaukset ....................................................................................................... 46
18.6 Melu........................................................................................................................................... 47
18.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut.................................. 48
18.7.1
Ympäristön ja viheralueiden hoito ................................................................................ 48
18.7.2
Roskaantuminen ......................................................................................................... 48
18.7.3
Haittaeläimet ............................................................................................................... 48
18.7.4
Linnut .......................................................................................................................... 49
19
Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen _________________________ 50
20
Työsuojelu ja turvallisuus ____________________________________________________________ 51
22
Tutkimushankkeet __________________________________________________________________ 52
22.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset.......................................................... 52
22.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus ....................................................................................... 53
22.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus ................................................................................................. 53
22.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset ............................................................................................. 53
Liitteet _______________________________________________________________________________ 54
Jakelu _______________________________________________________________________________ 54
6
1
Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (liite 1, kuva 1) sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon
kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön
seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta
tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Nykyään Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset
jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Jätteenkäsittelykeskuksen
rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto.
Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto,
esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä
tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä
kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa
toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös
Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu
eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella.
Ämmässuolla tapahtuva biojätteen käsittely tehostui 11.6.2015 käyttöönotetulla biokaasulaitoksella (liite 1,
kuva 18). Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen yhteyteen. Uusi biokaasulaitos ja olemassa
oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan.
Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön- ja
lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin.
HSY:n jätehuollolla on sertifioitu (ISO 14001 ja ISO 9001) toimintajärjestelmä. Tämä velvoittaa
systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen. Inspecta suoritti 28.5.2015
jätehuollon toimintajärjestelmän auditoinnin, jossa käsiteltiin jätehuollon toiminnan johtamista ja suunnittelua
sekä voimalaitoskuonan käsittelyä ja voimalaitostuhkan loppusijoittamista Ämmässuolla. Auditoinnissa ei
havaittu poikkeamia.
Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana kaksi tapaamista
(11.3.2015 ja 9.6.2015), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta
sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Ämmässuolla järjestettiin 13.6.2015
avoimet ovet -tilaisuus lähialueen asukkaille (liite 1, kuva 17). Päivän teemana oli tiedottaa asukkaille
jätehuollossa yleisesti tapahtuneista muutoksista sekä Ämmässuon alueen tulevaisuudesta. Päivään
osallistui noin 340 henkilöä.
Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin
ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2.
Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia.
Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja
jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18.
HSY:lla on valmisteilla työkalu ympäristölupamääräysten seurantaan liittyen. Työkalun tarkoituksena on
parantaa ympäristölupamääräysten toteutumisen seurantaa sekä helpottaa raportointia.
7
2
Ympäristöluvat, viranomaispäätökset
ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat
sekä kaavoitus
2.1
Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen
aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä
olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot alkuvuodelta
2015 on koottu taulukkoon 4.
Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset.
Ympäristöluvat ja -päätökset
Tilanne
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa
26.5.2003
Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen
korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007.
Laajennusalueen louhinnan ja
kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003
Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan
lupamääräysten
muutos
26.5.2008.
Hakemus
lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä.
Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen
ympäristölupa 16.5.2005
Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä
27.12.2007.
Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen
muutos 20.9.2007
Lainvoimaiseksi
28.11.2008.
Vaasan
hallinto-oikeuden
päätöksellä
Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009
Lainvoimaiseksi
21.6.2011.
Vaasan
hallinto-oikeuden
päätöksellä
Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien
yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004
Ämmässuon-Kulmakorven
alueen
yhteistarkkailuohjelman
muutosta
koskeva
12.3.2007.
Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005
Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä
27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten
tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014.
Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015
Lupa on lainvoimainen.
vesien
päätös
Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat
ympäristöluvat.
8
Ympäristöluvat
Tilanne
Louhinnan ja murskauksen
ympäristölupa
Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille
18.12.2012.
Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset.
Ympäristöluvat
Tilanne
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskus
Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden
käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen
käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen.
Etelä-Suomen
aluehallintoviraston
ympäristölupapäätös
14.12.2012.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Biojätteen käsittely
Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa.
Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna
2015.
Taho
Kannanotto
Etelä-Suomen
aluehallintovirasto
Biojätteen
käsittelylaitoksen
pidentäminen, 13.1.2015.
Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja
ympäristökeskus
HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen
rakenteiden suunnitelmat ja laatuasiakirjat, asiakirjojen tarkastaminen,
13.3.2015.
Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja
ympäristökeskus
Biokaasulaitoksen käyttöönottotarkastus, 26.3.2015.
Säteilyturvakeskus
Turvallisuuslupa nro 7882/L1/15, biojätteen käsittelylaitos, 30.3.2015.
Etelä-Suomen
aluehallintovirasto
Biojätteen
käsittelylaitoksen
pidentäminen, 1.6.2015.
2.2
ympäristöluvan
ympäristöluvan
eräiden
eräiden
määräaikojen
määräaikojen
Tarkkailusuunnitelmat
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat:
-
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015.
Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan
käsittelyyn liittyvät suunnitelmat:
o
HSY:n pilaantuneiden maiden
27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015.
käsittelytoiminnon
ilmapäästöt.
Seurantasuunnitelma
o
HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma
30.8.2013.
o
Jätevoimalan
28.10.2014.
tuhkien
käsittely
Ämmässuolla.
Näytteenotto-
ja
testaussuunnitelma
o
Jätteenpolton
19.5.2015.
kuonan
käsittely
Ämmässuolla.
Näytteenotto-
ja
testaussuunnitelma
-
Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma
4.6.2015.
-
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015.
-
Vesien yhteistarkkailun työohjelma 28.2.2014.
9
-
Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014.
-
Meluntarkkailusuunnitelma 16.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 5.5.2008. Uusi
tarkkailuohjelma on valmisteilla.
2.3
Viranomaistarkastukset
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä
määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus) pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan
ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi.
Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015.
Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1.
Kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015.
Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista
osa tarkastetaan otantaperusteisesti kerran lupakaudessa.
Kaasuvoimalan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015. Laitos kuuluu
Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4.
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015.
Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun
muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta
jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, orgaaninen jäte, kuonan
käsittely.
Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastus pidettiin biokaasulaitoksen
rakennustyömaalla 23.1.2015.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suorittama palotarkastus biokaasulaitoksella
Tarkastuksessa varmistuttiin uuden mädättämörakennuksen paloturvallisuudesta.
tehtiin
7.4.2015
Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt biokaasulaitoksen työmaalla ja työmaakokouksissa
useamman kerran alkuvuonna 2015.
Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaiden
kuljetusajoneuvojen työsuojelutarkastuksia 18.5.2015.
2.4
Kaavoitus
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia.
Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.6.2014 Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen
nähtävillepanon. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8.–9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata
yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen
rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle.
Kolmperänranta – Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan
muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet,
läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden
talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue
ja sen luonto- ja maisema-arvot.
10
3
Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt
3.1
YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista
tilanteista
Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia
tilanteita alkuvuonna 2015.
3.2
Häiriöt ja lievät poikkeamat
Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli
niillä ei ole ympäristövaikutuksia.
Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18.
3.3
Poikkeukselliset aukioloajat
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00–17.00. Jätteenkäsittelykeskus
oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna alkuvuonna 2015 taulukon 5
mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä
kuorma-autoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00–21.00 välisenä aikana.
Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat
poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet tammi-kesäkuussa 2015.
ennakkoon
ilmoitetut
Päivämäärä Viikonpäivä
Kellonaika
Paikka
3.1.2015
La
10.00–18.00
Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja
metalli sekä jätevoimalan kuona)
10.1.2015
La
10.00–18.00
Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja
metalli sekä jätevoimalan kuona)
29.3.2015
Su
10.00–17.00
Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja
metalli sekä jätevoimalan kuona)
6.4.2015
Ma
10.00–17.00
Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja
metalli sekä jätevoimalan kuona)
2.5.2015
La
10.00–17.00
Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja
metalli sekä jätevoimalan kuona)
16.5.2015
La
10.00–17.00
Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja
metalli sekä jätevoimalan kuona)
14.6.2015
Su
10.00–17.00
Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja
metalli sekä jätevoimalan kuona)
Taulukossa 5 esitettyjen aukioloaikojen lisäksi vastaanotettiin lauantaina 16.5.2015 ja 23.5.2015 kello 8.00–
16.00 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kuonaa kuonakentälle.
Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Sortti-asema
oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (25.4., 9.5.,
16.5.2015).
Avoimet ovet -tilaisuus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen asukkaille pidettiin lauantaina
13.6.2015.
11
4
Jätteen vastaanotto
4.1
Jätteen määrä
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 154 418 tonnia tammikesäkuussa 2015. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 165 940 tonnia.
Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 4 407 tonnia jätettä, joka on 93
% vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna.
Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 9 847 tonnia, jotka jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään sekä
loppusijoitettavaan osaan.
Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 1 504 tonnia ja kaatopaikan
rakenteisiin 30 854 tonnia. Vastaanottokentällä vastaanotettiin erilaisia maa- ja kiviaineksia yhteensä 18 031
tonnia.
Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin
kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja.
Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen
pilaantuneiden maiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla
vastaanotettujen jätteiden määrät on esitelty luvussa 13.
Vuonna
2015
vastaanotetut
jätemäärät
esitellään
jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa ja Vahti-ilmoituksissa.
4.2
tarkemmin
eriteltyinä
Ämmässuon
Jätteen tuojien ja laadun valvonta
Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan
vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään
tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille
aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen
alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi,
ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan
ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin.
Vuoden 2015 tammi-kesäkuun aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä
kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 133 kappaletta.
Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 24 kappaletta. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen
laatu- ja hinnanmuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä
puutteet jätteen kuljetuksissa.
Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois kuusi jätekuormaa. Pääasiallinen syy käännytyksiin
oli se, että jäte ei ollut kaatopaikkakelpoista.
Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa (13.3).
12
5
Biojätteen käsittely
5.1
Yleistä toiminnasta
Ämmässuolla otetaan vastaan pääkaupunkiseudun erilliskerättyä kotitalouksien biojätettä sekä kaupan ja
teollisuuden orgaanisia jätteitä. Uutena toimintona vuodelle 2015 on aloitettu biojätteen mädätys ja
biokaasun valmistus biokaasulaitoksessa. Ämmässuon Biokaasulaitos toimii osavirtamädätys periaatteella.
Kompostointilaitoksessa biokaasulaitoksen mädätetty biojäte sekoitetaan karkeaan biojätteeseen ja
kompostoidaan laitosmaisesti kompostointilaitoksella. Laitokselta valmistuva komposti seulotaan ja
luovutetaan jatkojalostukseen.
Biojätteen käsittelyn ja sitä palvelevan kaasun hyödyntämisyksikön tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn
tarkkailuohjelman mukaisesti.
5.2
Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys
Vastaanotetut kotitalous- ja teollisuusbiojätteet käsitellään Ämmässuolla laitosmaisesti. Biokaasulaitos
otettiin virallisesti käyttöön 11.6.2015, mutta laitoksen koekäyttö ja ympin täyttö aloitettiin huhtikuussa.
Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa ja seulottu hieno biojäte syötetään
biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin (liite 1, kuva 14). Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen
kuin se poistetaan reaktorista. Tunnelikompostointiin syötetään tukiaineita, karkeaa biojätettä sekä
mädätettyä biojätettä, eli mädätettä. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa,
jonka jälkeen komposti seulotaan ja syötetään hygienisointitunneliin, jossa varmistetaan panoksen
hygieenisyys.
Laitoksesta kannetaan hygieeniset panokset ulos kentälle aumaan jälkikypsytykseen. Vuodenajasta ja
sääolosuhteista riippuen aumoissa kompostia jälkikypsytetään 4–6 kuukautta ennen kuin kompostin
todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään
näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu
komposti luovutetaan jatkojalostukseen.
Taulukossa 6 kuvataan uuteen biokaasulaitokseen liittyviä käyttöparametreja kesäkuulta 2015.
Biokaasulaitoksen toista reaktoria ajetaan täydellä teholla käyttöönottovaiheessa ja toista käytetään vain
vajaalla täytöllä.
Taulukko 6. Biokaasulaitokseen liittyviä käyttöparametreja kesäkuussa 2015.
Parametri
Mädätykseen syötetty biojäte
Muodostunut biokaasu
Kompostointiin syötetty mädäte
Soihdun poltto tunnit
5.2.1
Yksikkö
Kesäkuu 2015
t
1 476
Nm3
251 907
m3
1 343
h
1 292
Bio- ja viherjätevirrat
Vuosien 2013–2015 tammi-kesäkuussa käsittelyyn vastaanotetut kotitalous- ja teollisuusbiojätejakeiden
määrät näkyvät kuvassa 1. Kuvassa 2 on vastaavasti esitetty vuosien 2013–2015 ensimmäisen puoliskon
aikana vastaanotetut viherjätejakeet.
13
30000
t / Tammi-kesäkuu
25000
20000
15000
10000
5000
0
Purut (teollisuusbiojäte kentälle)
Eläinten kuivikkeet
Teollisuusbiojäte
Kotitalousbiojäte
2013
159
282
6 392
18 870
2014
130
263
6 973
18 016
2015
212
446
7 653
18 304
Kuva 1. Vastaanotetut biojätejakeet tonneittain (t) vuosien 2013–2015 tammi-kesäkuussa.
7 000
t / Tammi-kesäkuu
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
Puu
Muu viherjäte
Kannot
Risut
2013
259
1 316
533
2 208
2014
212
1 933
523
1 819
2015
294
1 711
868
2 891
Kuva 2. Vastaanotetut viherjätejakeet tonneittain (t) vuosien 2013–2015 tammi-kesäkuussa.
Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty vuoden 2015 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen
jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että
viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti Ämmässuolla mädättämällä biokaasulaitoksessa, mutta ne
voidaan ohjata käsiteltäväksi myös kompostointilaitokselle tai jos jostain syystä oma kapasiteetti ei riitä niin
sitten ne voidaan ohjata Ämmässuon ulkopuoliseen laitokseen. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat
sekä laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa.
Teollisuusbiojätteisiin kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn. Biojätteen käsittelyssä
muodostuvaa kompostointiin kelpaamatonta rejektiä on ajettu säännöllisesti Vantaan Energia Oy:n
jätevoimalaan.
14
Taulukko 7. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät* tonneittain (t) vuoden 2015 tammi-kesäkuussa.
Muu bioEWCVastaan KompostoinKenttäjätteenKaatoJätelaji
Mädätys
Poltto
koodi
-otettu
tilaitos
käsittely
käsittelypaikka
laitos
Kotitalous
-biojäte
20 01 08
18 304
16 829
-
Teollisuus
-biojäte
20 01 08
7 653
7 591
-
Eläinten
kuivikkeet
02 01 06
446
239
Purut
(teollisuus
-biojäte
kentälle)
20 01 08
212
26 614
Yhteensä
Osuus
yht.
1 476
yht.
20
yht.
967
yht.
42
207
-
-
-
-
-
212
-
-
-
-
24 658
419
1 476
20
967
42
93 %
2%
6%
0%
4%
0,2 %
*Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita
Taulukko 8. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät* tonneittain (t) vuoden 2015 tammi-kesäkuussa.
Käytetty
EWCVastaanhaketukiaineena
Myyty
Jätelaji
Käsitelty
koodi
otettu
biojätteenkomposenergiantuotantoon
toinnissa
Risut
20 02 01
2 891
1 244
1 244
-
Kannot
20 02 01
868
868
-
-
Muu
viherjäte
20 02 01
1 711
1 711
-
-
Puu
19 12 07
294
145
2 141
-
3 968
3 385
-
Yhteensä
*Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita
Risujen ja pinnoittamattoman puun haketus on tapahtunut kaksi kertaa vuoden 2015 tammi-kesäkuussa.
Kantoja ei ole haketettu kyseisellä ajanjaksolla.
5.2.2
Biojätteen jälkikypsytys kentällä
Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin
tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja (liite 1, kuva 13).
Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö,
kompostointiaumojen käännöstä.
5.2.3
jossa
HSY
ilmoittaa
verkkosivuillaan
osoitteessa
www.hsy.fi
Viherjätteen kompostointi
Viherjätekentälle vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää lehtiä, risuja, risuhaketta, kantoja, puruja ja
eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja -kuivikkeet).
Puutarhajäte, jota ei käytetty laitosmaisessa käsittelyssä tukiaineena (katso taulukko 8), kompostoitiin
aumoissa viherjätekentällä. Viherjätekentän kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen
viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut 55
astetta tai yli kahden viikon ajan. Aumoja kasteltiin tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurattiin
etäluettavilla lämpötila-antureilla (liite 1, kuva 13).
15
5.3
Kompostoinnin tarkkailu
Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin
kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointija näytetulokset kirjataan ylös. Kompostia seurataan vastaanotosta sen luovutukseen saakka.
Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata
myöhemmin.
Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla (liite 1, kuva 13). Aumat käännetään
kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka
lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät
numeroidaan vuoden ja erän mukaisesti.
5.4
Huolto- ja korjaustoimenpiteet
Määräaikaishuollot suoritettiin eri laitteiden käyttöohjeiden mukaisesti. Lisäksi toteutettiin muutamia
merkittäviä muutoksia kompostointilaitoksessa.
Biokaasulaitoksen ilmastusjärjestelmä liitettiin kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmään.
Tunnelikompostoinnin tuloilman esilämmityksen mahdollistava muutostyö toteutettiin.
Kompostointilaitoksen tunnelien täyttölaitteen kulkupalkit ankkuroitiin seiniin sekä vanha seulontalinja
kunnostettiin.
Vanhalla kompostointilaitoksella uusittiin haurastuneet vesilinjat. Vastaanottohallin kuluneen lattian
korjaustarve selvitettiin ja kunnostettiin kompostointitunnelien ovet.
Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.2.1.
5.5
Häiriöt ja muut poikkeustilanteet
Biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen yhteensovittaminen on tuonut haastetta biojätteen käsittelyyn
mutta ei ole aiheuttanut poikkeustilanteita.
5.6
Päästötarkkailu
5.6.1
Vesi
Kenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko
viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden
tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden
laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä analyysitulokset
syötetetään VAHTI-järjestelmään. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. Viemäriin johdetun jäteveden määrä tammi3
kesäkuussa 2015 oli 4 403m .
5.6.2
Ilma
Kompostointilaitoksien biosuotimia, kompostointilaitoksen biopesurin (liite 1, kuva 15) ja vanhan
kompostointilaitoksen happopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran
vuodessa. Vuoden 2015 poistoilman mittaukset tehdään syksyllä, kun mädätys-kompostointi-järjestelmä on
vakiintunut ja tulokset ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa.
16
Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä
Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 18.5.2)
5.6.3
Melu
Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa
(katso tämän raportin luku 18.6). Biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasun hyödyntämislaitoksen (CHP)
toiminnoista aiheutuvan melutason kertaluontoista mittausta laitoksen ensimmäisenä käyttövuonna ei ole
vielä tehty.
5.7
Haittaeläimet
Tammi-maaliskuussa 2015 suoritettiin jyrsijöiden (lähinnä rottien) torjuntaa. Kaikkiaan syöttiasemia
biojätteen käsittelylaitoksilta löytyy 29 kappaletta sekä lisäksi neljä kappaletta hissipyydyksiä.
Kärpäsmyrkytyksiä on tehty 23.6. alkaen noin kahden viikon välein kompostointilaitoksen tiloissa. Aineena
on käytetty pyretriini, piperonyylibutoksidi sumutetta. Lisäksi kärpäsiä torjutaan sekä sähkö- että
liimapyydyksillä.
5.8
Kemikaalit
Vanhalla kompostointilaitoksella käytetään rikkihappoa poistoilman pesuun. Vanhan kompostointilaitoksen
takana sijaitsevassa neutralointiasemassa käytetään lipeää jäteveden pH:n neutralointiin. Vuoden 2015
tammi-kesäkuussa käytettyjen kemikaalien määrä on esitetty taulukossa 9.
Taulukko 9. Biojätteen käsittelyssä käytettyjen kemikaalien määrät tonneina (t).
Kemikaali
Kauppanimi
Rikkihappo
Lipeä
5.9
H2SO4-TEC93-BU
NAOH-50KJ-IBCAL
Määrä (t)
2
20
Valmiin kompostin käyttö
Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n seulalla (liite 1, kuva 11) ja luovutetaan jatkojalostukseen
sen ollessa tarpeeksi kypsää. Alkuvuonna 2015 on valmistunut viisi biojäte-erää ja kaksi puutarhajäte-erää.
Jatkojalostukseen on luovutettu neljä erää, joiden luovutettu määrä on esitetty taulukossa 10.
Taulukko 10. Luovutus valmiiden kompostien keskiarvo parametrit vuoden 2015 tammi-kesäkuussa.
Parametri
Yksikkö
Biojäte
Viherjäte
Tilavuuspaino
g/l
565
653
Kosteus
Orgaaninen aines
pH
%
%
49
57
8,7
54
39
8,4
2,0
3,0
mS/m
320
50
Juurenpituus
%
59
83
Kokonaistyppi
g/kg ka
34
13
Kokonaisfosfori
g/kg ka
8 140
1 800
Kokonaiskalium
g/kg ka
15 800
6 000
t
1 733
1 630
Hiilidioksidin tuotto
Sähkönjohtavuus
Luovutettu jatkojalostukseen
17
6
Pilaantuneet maat
6.1
Yleistä toiminnasta
Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella.
Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita
tarvittaessa. Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon (PIMA-toiminnon) alueella syntyvät suoto- ja
pintavaluntavedet
kerätään
ja
johdetaan
hiekanja
öljynerottimen
jälkeen
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen vesienkeräilyjärjestelmään.
Alkuvuonna 2015 pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoteen
2014 verrattuna. Vuoden 2014 alussa käyttöönotettu kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäviä pilaantuneita
maita koskeva vaatimus laboratorioanalyysitulosten esittämisestä ennen maaerien toimittamista Ämmässuon
kaatopaikoille on edelleen voimassa ja se näkyy alhaisina massamäärinä viime vuoden tapaan.
Joulukuussa 2013 alkanut kipsijätteen välivarastointi- ja käsittelykokeilu jatkuu edelleen vuonna 2015, mikä
tarkoittaa, että noin kolmannes PIMA-hallin tilaresurssista on edelleen varattuna kyseiseen toimintaan.
Tarkastelujaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden
maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. PIMA-toiminnon
ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n
pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn
mukaisesti. Toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma -asiakirja (päivitetty 29.1.2014) on
korvattu uudella, 29.6.2015 päivätyllä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun
suunnitelma -tarkkailuohjelmalla, johon myös kolmen edellä mainitun PIMA-asiakirjan sisältö on tiivistetty.
6.2
Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen
Alkuvuonna 2015 sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita
vastaanotettiin 2 221 tonnia (vastaavina ajanjaksoina vuonna 2014 määrä oli 1 379 tonnia ja vuonna 2013
määrä oli 10 455 tonnia) ja ne hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa ja jätteiden peittomateriaalina.
Kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätepitoisia pilaantuneita
maita vastaanotettiin käsittelyyn raportointijaksolla 560 tonnia. Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen
jalostus -toiminto käsitteli PIMA-välivarastointikentällä jätepitoisia pilaantuneita maaeriä (210 tonnia).
Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita
vastaanotettiin PIMA-toimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä 1 418 tonnia. PIMATU-palvelun
(Tiukentuneiden vastaanottovaatimusten ohella käyttöön otettu pilaantuneiden maiden vastaanottoa koskeva
palvelu, jossa maaerä voidaan ottaa tutkimattomana vastaan PIMA-halliin. Tällöin HSY tutkii maaerän
asiakkaan puolesta. Palvelusta on sovittava HSY:n kanssa etukäteen ennen maaerän toimitusta.) kautta
vastaanotettuja maita saapui tutkittaviksi ja käsiteltäviksi 253 tonnia. Tarkastelujaksolla vastaanotetuista
pilaantuneista maista suurin osa on edellisvuosien tapaan ollut öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Alkuvuoden
2015 aikana vastaanotetuissa pilaantuneissa maissa ei todettu VOC-yhdisteitä.
PIMA-käsittelystä siirrettiin tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä 1 530 tonnia käsiteltyjä maa- ja kiviaineksia
hyödynnettäviksi Ämmässuon kaatopaikoille. Vuodelta 2014 käsittelyyn vuodelle 2015 siirtyi yhteensä noin 4
705 tonnia pilaantuneita maita (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa).
Kesäkuun lopussa PIMA-toiminnossa (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä
välivarastossa) oli noin 4 846 tonnia maa-aineksia.
18
6.3
Häiriöt ja muut poikkeustilanteet
PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa.
6.4
Päästötarkkailu
6.4.1
Vesi
Pilaantuneiden maiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otettiin alkuvuonna 2015 näytteitä
tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa: maalis- ja kesäkuussa. Nämä analyysitulokset on syötetty VAHTIjärjestelmään. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät
ylittyneet tarkastelujaksolla. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa.
PIMA-toiminnon hiekanerotin-, öljynerotin- ja näytteenottokaivot tyhjennettiin vakiintuneen käytännön
mukaisesti kesäkuussa. Samoin kesäkuussa uusittiin öljynerotinkaivon hälyttimen varmistusakku.
6.4.2
Ilma
PIMA-hallin ilmanvaihtojärjestelmä on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä. Huoltotoimenpiteiden
sekä kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana ilmanvaihto on ollut pysähdyksissä enintään
muutaman päivän ajan tuloilmakojeiden esisuodattimien tukkeutumisen estämiseksi.
VOC-yhdisteitä sisältäviä maaeriä ei ole tullut käsittelyyn raportointijaksolla, joten VOC-ilmanvaihtoa ei ole
toistaiseksi ollut tarpeellista käyttää maiden käsittelyssä. Tämän seurauksena kesäkuun loppuun 2015
mennessä myöskään päästömittausaineistoa ei ole kertynyt. Ilmanvaihdon TVOC-anturit huollettiin ja
kalibroitiin tarkastelujakson aikana laitevalmistajan toimesta. PIMA-hallin ilmantarkkailutulokset kootaan
jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin.
19
7
Jätteen käsittely kentillä
7.1
Yleistä toiminnasta
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä
hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin
tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia.
Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet
johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon.
7.2
Maa-aines
7.2.1
Kiviainespitoinen jäte
Jätepitoista maata otettiin vastaan 17 058 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Maita seulottiin alkuvuonna
17 618 tonnia. Osa maista oli viime vuonna vastaanotettuja. Maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan
muotoilussa ja pinnan tiivistämisessä.
Jätettä sisältävistä maista erotellaan jätteet seulomalla maa-ainekset eri jakeisiin. Metallit erotetaan
pääasiassa magneetilla. Muut jätteet poistetaan käsin karkeimmista maa-aineksista.
7.2.2
Kiviainespitoinen liete
Kiviainespitoista lietettä otettiin vastaan 635 tonnia tammi-kesäkuussa 2015 kiviainespohjaisten lietteiden
selkeytysaltaaseen. Altaan vesi selkeytettiin ja johdettiin jätevedenpuhdistamolle. Kiviaines hyödynnettiin
kaatopaikan muotoilussa.
7.2.3
Turve
Multakentän pohjan turpeita kuivatettiin laajennusalueella. Turpeet seulottiin toiseen kertaan ja siirrettiin
multakentälle mullan valmistuksen raaka-aineeksi.
7.3
Betoni yli 100 mm
Betonia yli 100 mm otettiin vastaan 5 872 tonnia alkuvuonna. Betonit käsitellään loppukesän aikana.
Betonikappaleet murskataan. Betoni-raudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen
jälkeen kouralla sekä magneettierottimella.
7.4
Asfaltti
Asfalttia otettiin vastaan 3 299 tonnia tammi-kesäkuussa. Asfaltti hyödynnetään kaatopaikalla liikennealueilla
tai murskattuna jätteenkäsittelykeskuksessa teiden pinnassa pölyämisen vähentämiseksi.
7.5
Kipsi
Kipsijätettä vastaanotettiin alkuvuonna 730 tonnia. Kipsijätteen vastaanotto tapahtui vuoden 2014 tapaan
PIMA-hallissa. Vuonna 2014 erilliskerättyä kipsijätettä käsiteltiin (liite 1, kuva 5) 1 122 tonnia. Kipsijätteen
käsittelijä toimitti kipsijauheen jatkojalostukseen, paperin polttoon ja metallin keräykseen.
20
7.6
Puu
Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 8 592 tonnia tammi-kesäkuussa. Pinnoitettu puu murskattiin (liite 1, kuva
9) ja urakoitsija toimitti sen polttoon.
Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 145 tonnia alkuvuonna. Pinnoittamattomasta puusta
jätteenkäsittelykeskuksessa valmistettua puuhaketta käytetään kompostoinnin tukiaineena (katso tämän
raportin kohta 5.2.1).
7.7
Lajiteltava jäte
Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella sijaitsee jätteiden esikäsittelyä varten rakennettu erillinen noin 3
000 m2 laajuinen rakennusjätteiden ja jätteenkäsittelykeskukseen tulevien muiden polttoon hyödynnettävien
jätteiden lajittelukatos (liite 1, kuva 3), jossa saapuva jäte jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään
sekä loppusijoitettavaan osaan.
Lajittelukatokseen otettiin käsiteltäväksi aiemmin kaatopaikalle ohjautunut ja nyt poltossa hyödynnettävä
seka- ja rakennusjäte. Jätettä otettiin vastaan 5 365 tonnia alkuvuonna. Jätteitä eroteltiin seuraavanlaisesti:
Poltettavaa jätettä 4 940 tonnia, metallia 99 tonnia, puuta 72 tonnia. Rejektiä ajettiin kaatopaikalle 267
tonnia.
7.8
Kuona
Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille
asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se
käsitellään 20 000–30 000 tonnin erissä.
Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 34 793 tonnia tammi-kesäkuussa 2015.
Kuonan käsittely (liite 1, kuva 4) alkoi toukokuussa ja jatkuu elokuun loppuun asti. Kuonasta on saatu tänä
vuonna kesäkuun loppuun mennessä magneettista metallia 1 850 tonnia ja 330 tonnia ei-magneettista
metallikonsentraattia jatkojalostettavaksi.
7.9
Pilaantuneet maat
Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6.
7.10 Bio- ja puutarhajäte
Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5.
8
Muu käsittely
8.1
Käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu
Renkaiden paloittelua ei ole tehty jätteenkäsittelykeskuksessa sen toiminnan aikana.
21
9
Jätteen loppusijoitus
9.1
Tavanomaisen jätteen kaatopaikka
Loppusijoitettavien jätteiden määrä ja laatu muuttui merkittävästi vuonna 2014 kun Vantaan Energia Oy:n
jätevoimala käynnistyi ja siihen asti kaatopaikalle loppusijoitettavat sekajätteet hyödynnetään nyt kyseisessä
jätevoimalassa energiana.
Kaatopaikalle vastaanotettiin pääasiassa hyödyntämiseen soveltumatonta polttoon kelpaamatonta jätettä.
Maa- ja kiviaineksia sekä voimalaitoksen kuonaa käytettiin kaatopaikan pinnan tiivistämiseen, reunaalueiden muotoiluun, kaasunkeräyksen yläimuputkistojen ja jyräpaalivarastoalueen (katso tämän raportin
luku 11.2) rakentamiseen.
Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria. Lakialueen pinta-ala on 6,7 hehtaaria, josta jätteen
loppusijoitusalueena on ollut parin hehtaarin kokoinen alue.
Jätteen vastaanotto määristä ja laadusta kaatopaikalle on kerrottu tämän raportin luvussa 4. Kaatopaikkaan
liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.1. Kaatopaikan jätetäytön tilasta on
kerrottu tämän raportin luvussa 18.3.
9.2
Vanha kaatopaikka
Vanha kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 1987 ja sen käytöstä luovuttiin vuonna 2007. Vanhan
kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta täyttöaluetta on noin kuusi hehtaaria.
Maa-ainesten sijoituksesta vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin on kerrottu tämän raportin
luvussa 4.1.
Tämän raportin luvussa 18.3 on kerrottu vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta, luvussa 18.4
painumatarkkailusta ja luvuissa 14 sekä 18.5.3 kaatopaikkakaasun tarkkailusta ja päästöistä.
9.3
Vaarallisen jätteen kaatopaikka
Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron
kokonaispinta-ala on neljä hehtaaria. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus
3
on noin 40 000 m . Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen
kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009
asetut vaatimukset.
Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin
luvussa 10.
22
10 Tuhkat
10.1 Yleistä toiminnasta
Jätevoimalan
kattilaja
lentotuhka
kuljetetaan
säiliöautoilla
jätevoimalalta
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa
sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi
rakennettuun tuhkalokeroon (katso tämän raportin luku 9.3).
10.2 Tuhkan käsittely
Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 2 202 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Ennen
loppusijoittamista tuhka stabiloidaan sementin ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan
stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (mm. sementti)
niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty 2 054 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu
tuhkalokeroon 3 068 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 600 tonnia vettä ja 414 tonnia Plussementtiä.
Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan (liite 1, kuva 16) pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti.
Tällä varmistetaan, että stabiloidun tuhkan kloridien liukoisuus alittaa ympäristöluvassa annetun raja-arvon.
10.3 Päästötarkkailu
10.3.1 Vesi
Jätevedenpuhdistamolle ohjautuvia tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen
jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven
alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
10.3.2 Ilma
Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen
pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman
mukaisesti ja tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun
mittausasema 2:lla.
10.4 Kemikaalit
Tuhkan stabilointia varten on vastaanotettu 465 tonnia Plussementtiä, josta 414 tonnia on käytetty tuhkan
käsittelyssä.
23
11 Jätteen varastointi
11.1 Yleistä toiminnasta
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin
luvusta 7.1.
11.2 Jätepaalit ja jyräpaali
Jätepaaleja ajettiin alkutalvesta jätevoimalaan 12 651 tonnia. Jyräpaaliin sijoitettiin 4 500 tonnia.
Jyräpaalissa jäte tiivistetään 3,5 metriä korkeaksi aumaksi. Auma ympäröi kahden metrin korkuinen maavalli.
Jäte peitetään lopuksi aumamuovilla. Jyräpaali sijaitsee kaatopaikan täyttöalueen S1 laella erotettuna
loppusijoitetusta jäteverollisesta jätteestä.
11.3 Kipsi
Kipsijätettä vastaanotetaan 1–2 vuotta PIMA-halliin ennen sen käsittelyä PIMA-hallissa. Kipsiä käsiteltiin
helmikuussa 1 122 tonnia.
11.4 Painekyllästetty puu
Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 425 tonnia tammi-kesäkuussa. Painekyllästettyä puuta noudettiin
vastaanottokentältä kuukausittain.
11.5 Lasi
HSY:n kotitalouksista erilliskerättyä lasia välivarastoitiin 1 766 tonnia alkuvuonna. Lasia noudettiin
keskimäärin pari kertaa viikossa.
Lasinkeräys siirtyi 1.5.2015 alkaen Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastuulle. HSY on sopinut
tuottajayhteisön kanssa lasipakkausjätteen terminaalipalvelusta, jonka puitteissa HSY tuottaa Ämmässuolla
RINKI Oy:lle lasipakkauksiin liittyvää vastaanotto-, käsittely- ja välivarastointipalvelua.
11.6 Metalli
HSY:n kotitaloudesta erilliskerättyä metallia välivarastoitiin 483 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Metallia
toimitettiin pari kertaa viikossa jatkojalostukseen.
11.7 Kuona
Kuonaa varastoitiin marraskuusta 2014 alkaen kuonakentälle noin 44 000 tonnia. Vuoden 2014 käsittelyn
jälkeen varastoon oli kertynyt 9 477 tonnia kuonaa ja vuonna 2015 tammi-kesäkuussa kuonaa on
vastaanotettu 34 793 tonnia. Kuonan käsittely alkoi toukokuussa ja päättyy elokuussa.
11.8 Pilaantuneet maat
Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6.2.
24
11.9 Bio- ja puutarhajäte
Bio- ja puutarhajätteen varastoinnista on kerrottu tämän raportin luvussa 5.
11.10 Ämmässuon Sortti-asema
Ämmässuon Sortti-aseman jätteiden varastointi käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa.
25
12 Kivenmurskaus ja louhinta
12.1 Yleistä toiminnasta
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttöalueiden laajentuessa on tarpeen lisätä myös alueilla
syntyvien ja viemäriin johdettavien likaantuneiden valumavesien varastoallaskapasiteettia, joten vesiaseman
viereen, nykyisen tasausaltaan rinnalle, on rakentumassa uusi tasausallas.
HSY:llä on vireillä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus. Hakemuksessa on varauduttu
jätteenkäsittelykeskuksen
kehittämisen
aiheuttamiin
louhintaja
murskaustarpeisiin
sekä
jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuodun louheen murskaukseen.
12.2 Louhinta
Vesiaseman vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden altaan
rakennuskaivannon louhintatyöt käynnistyivät keväällä. Louhittu kiviaines murskataan paikanpäällä ja
murske varastoidaan jatkokäyttö varten. Louhinta- ja murskaustöiden on määrä valmistua syyskuussa 2015.
Tiedot määristä kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin.
12.3 Kivenmurskaus
Katso edellä raportin luku 12.2.
12.4 Päästötarkkailu
Alla mainitun lisäksi louhinnan ja murskauksen päätyttyä tullaan vuosiraportissa esittämään ympäristöluvan
edellyttämät tarkkailutulokset, jotka perustuvat muun muassa toiminnan käyttöpäiväkirjaan.
12.4.1 Vesi
Toiminnassa ei muodostu haitallisia jätevesiä. Pölynsidonnassa muodostuvat vedet ja kaivantoon kertyvät
hulevedet johdetaan hulevesialtaaseen HVA4 ja jatkuvatoimisen sähkönjohtavuustarkkailun jälkeen
maastoon. Maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan myös Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien
yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.
12.4.2 Ilma
Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkaillaan päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia
ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla.
12.4.3 Melu ja tärinä
Kivenmurskauksen ja louhinnan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen
kanssa (tämän raportin luku 18.6). Louhintatyötä valvotaan urakkasuorituksen yhteydessä asennetuilla
jatkuvatoimisilla tärinämittareilla, joilla varmistetaan, että vaadittuja louhintatärinän raja-arvoja ei ylitetä.
12.5 Toiminnassa syntyvät jätteet
Tieto toiminnassa syntyvistä jätteistä kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin.
26
13 Ämmässuon Sortti-asema
13.1 Yleistä toiminnasta
HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville
jätteille miehitetyt vastaanottopisteet niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa
2002.
Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 19 672 asiakasta. Asiakkaita oli 783
enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2014.
Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki
kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3.
Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi
15.8.2014.
13.2 Jätteen määrä
Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Jätteiden vastaanottomäärät
saadaan selville asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 11 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman
suoritteet tammi-kesäkuulta 2015. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja
nestekartonkipakkauksia.
Taulukko 11. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina tammi-kesäkuussa vuosina 2013–2015.
Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2014 ja 2015 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan.
Vuosi
Muutos
Suoritteet
EWC-koodi
2013
2014
2015
t
%
Risujäte
20 02 01
218
358
324
-34
-9,5
Kyllästetty puujäte
20 01 37
120
92
96
4
4,3
Kylmälaitejäte
20 01 23
22
20
19
-1
-5,0
Metallijäte
20 01 40
129
145
174
29
20
Muu SER-jäte
20 01 36
103
88
103
15
17
Puujäte
20 01 38
863
889
947
58
6,5
Puutarhajäte
20 02 01
86
137
138
1
0,7
Sekajäte*
20 03 01
1 640
1 528
1 558
30
2,0
Tv- ja monitorijäte
20 01 35
41
46
24
-22
-48
Vaaralliset jätteet
16 06 01,
16 06 02,
16 06 03,
20 01 14,
20 01 21,
20 01 27,
20 01 29,
20 01 32,
20 01 26,
20 01 19
37
46
56
10
21,7
* Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen sekä rakennus- ja purkujätteen ja muovin
27
Ämmässuon Sortti-aseman jätteiden varastointi käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa.
13.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta
Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille.
Alueella on nauhoittava kameravalvonta.
13.4 Alueen hoito
Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alustat
siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat
lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan.
Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Vaarallisen jätteen kontti on valuma-alueellinen.
Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet
korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita.
13.5 Päästötarkkailu
13.5.1 Vesi
Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan ilman öljynerotinta hulevesilinjaan. Linjassa
johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksella. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven
alueen yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan havaintopisteillä kaakkoisen avo-ojan laatua.
HSY on esittänyt 28.10.2014 päivätyssä selvityksessä, että Ämmässuon Sortti-aseman hulevesilinjaan
tehdään yhteys jätevesilinjaan, jolloin hulevedet voidaan ohjata kahdella käsiventtiilillä kuormitteisten vesien
tasausaltaaseen, joka tarvittaessa toimii öljynerottimena. Altaaseen johdetun veden pinnalle kertynyt öljy
voidaan kerätä pois ja vedet johtaa edelleen viemäröitäviksi HSY:n vesihuollon ohjeistuksen mukaisesti.
Sortti-aseman vaarallisen jätteen kontin alueella muodostuvat vedet johdetaan kahden ritiläkaivon kautta
umpisäiliöön, jonka tyhjennys suoritetaan imuautolla. Erillistä tarkkailua ei ole.
13.5.2 Melu
Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin
luku 18.6).
13.6 Haittaeläimet
Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta
vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa.
Asemalla on myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita ja alueella tehdään vuosittain tuholaistorjuntaan
keskittynyt hygieniatarkastus.
13.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus
Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla vaarallisten jätteiden kontin vieressä.
Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota.
Aseman työkoneet (liite 1, kuva 6) ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla.
Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vahingon sattuessa.
28
14 Kaasun keräys ja kaasuvoimala
14.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta
Vanhalle kaatopaikalle on rakennettu käytön aikana kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista
(liite 1, kuva 19), täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Uudempia Ø 1 200
mm:n pystykaivoja täyttöalueella on 181 kappaletta.
Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä.
Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Alkuvaiheessa kaasun imu on järjestetty kaivojen alaosasta. Kaivoja
jatketaan täytön noustessa ja siirrytään asteittain kaivojen yläimuun. Työt ovat alkaneet toukokuussa 2015.
Vuonna 2010 valmistui jätteenkäsittelykeskuksen alueelle 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy
hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä
kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,6 MW. Moottorivoimalaitos on
suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon
kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasuvoimalan pakokaasujen lämmön
hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui Ämmässuolle syksyllä 2011.
Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
14.2 Kaasun keräys
Tammi-kesäkuussa 2015 kerättiin kaatopaikkakaasua 21,35 milj.Nm 3. Kerätyn kaasun polttoaineteho oli 7 %
pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea,
99,2 %. Kerätystä kaasusta 89 % (18,98 milj.Nm 3) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja
lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa.
Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun
kumulatiivinen määrä vuona 2014 ja alkuvuonna 2015 on esitetty kuvassa 3. Kaasunkeräyspumppaamoiden
käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2013 ja 2014 on esitetty kuvassa 4.
50
45
Milj. Nm 3 (CH4 50 %)
40
2014 kerätty
35
30
2014 hyödynnetty
25
2015 kerätty
20
15
2015 hyödynnetty
10
5
0
1
2
3
4
5
6
7
Kuukausi
8
9
10
11
12
Kuva 3. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina 2014–2015.
29
100
98
2014 kum.
96
%
2014 kk
94
2015 kum.
92
2015 kk
90
1
2
3
4
5
6
7
Kuukausi
8
9
10
11
12
Kuva 4. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina
2014–2015.
14.3 Kaasuvoimala
Alkuvuoden 2015 aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 41,4 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen
ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh ja loput sähköstä myytiin. Kaasunvoimalan tuottamaa
aluelämpöä hyödynnettiin 8 527 MWh. Taulukoissa 12 ja 13 on esitetty yhteenveto kaasuvoimalan toimintaja tuotantotiedoista tammi-kesäkuulta 2015.
Taulukko 12. Kaasumoottoreiden toiminta- ja tuotantotiedot tammi-kesäkuulta 2015.
Tuotantotiedot ja
polttoaineen laatu
Vuosi 2015 (kuukaudet)
Kaasumoottori 1
Polttoaineen kulutus (m3)
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
Kaasumoottori 2
3
Polttoaineen kulutus (m )
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
Kaasumoottori 3
3
Polttoaineen kulutus (m )
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
Kaasumoottori 4
Polttoaineen kulutus (m3)
Polttoaineen energiasisältö
(GWh)
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
30
1
2
3
4
5
6
863 635
917 788
591 018
0
948 324
1 061 679
4,258
4,306
2,790
0
4,657
5,203
670
672
452
0
618
707
1 809,538
1 829,562
1 198,735
0
1 891,441
2 114,724
1
2
3
4
5
6
972 022
870 088
815 125
1 003 486
156 171
1 003 816
4,792
4,082
3,849
4,898
0,767
4,919
717
640
642
691
137
672
2 016,949
1 743,321
1 743,883
2 084,627
356,753
2 015,365
1
2
3
4
5
6
561 806
90 049
1 061 679
1 101 365
1 063 497
348 752
2,770
0,422
5,013
5,375
5,222
1,709
428
1 171,799
1
62
167,551
2
655
2 019,720
3
686
2 213,298
4
704
2 144,731
5
231
683,409
6
582 472
983 584
950 484
1 117 890
1 131 439
785 813
2,872
4,615
4,488
5,456
5,556
3,851
382
1 180,782
638
1 970,618
615
1 824,302
699
2 192,448
740
2 271,243
514
1 548,557
Taulukko 13. Kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedot tammi-kesäkuulta 2015.
Tuotantotiedot ja
polttoaineen laatu
Vuosi 2015 (kuukaudet)
ORC
1
2
3
4
5
6
701
610
718
682
726
718
518,498
442,306
587,473
553,550
574,893
548,547
Kaasuvoimalaan syötetty
kaasu
1
2
3
4
5
6
Polttoaineen CH4 - pitoisuus
(%)
49,60
47,20
47,50
49,10
49,40
49,30
Polttoaineen O2 - pitoisuus
(%)
0,70
1,10
1,60
1,00
1,00
0,90
Polttoaineen CO2 - pitoisuus
(%)
40,90
39,10
37,60
39,70
34,50
34,30
Polttoaineen H2S - pitoisuus
(ppm)
555
81
104
88
49
50
Kaasuvoimalan lämmön
tuotanto
1
2
3
4
5
6
Hyödynnetty lämpö (MWh)
1 693
1 496
1 674
1 564
1 249
851
Käyntitunnit (h)
Tuotettu sähkö (MWh)
14.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet
Kaasumoottorille 4 suoritettiin huolto-ohjelman mukainen E60 huolto sekä tarvittavat lisätyöt ajanjaksolla
17.11.2014–16.1.2015. Kaasumoottorille 3 suoritettiin vastaava huolto ajanjaksolla 19.1.–27.2.2015,
kaasumoottorille 1 ajanjaksolla 23.3.–6.5.2015 ja kaasumoottorille 2 ajanjaksolla 8.5.–4.6.2015.
14.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet
Kaasumoottorin 3 generaattori hajosi 10.6.2015. Generaattori irrotettiin ja vietiin ABB Oy:n korjaamolle
tutkittavaksi ja korjattavaksi. Tästä ei aiheudu tuotannon menetyksiä, koska kerätty kaatopaikkakaasu määrä
riittää enää kolmelle kaasumoottorille.
14.6 Päästötarkkailu
14.6.1 Vesi
Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin
testataan puolivuosittain.
14.6.2 Ilma
Kaasuvoimalan CO-päästöt ovat ylittyneet poikkeuksetta lähes koko toiminnan ajan vuodesta 2010 alkaen ja
Uudenmaan ELY-keskus kehottikin vuonna 2013 HSY:tä hakemaan muutosta lupamääräyksessä mainittuun
hiilimonoksidin päästöraja-arvoon 650 mg/m3 (ympäristölupapäätös 28.11.2008). HSY jätti joulukuussa 2013
hakemuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan tarkistamiseksi 24.10.2013 annetun valtioneuvoston asetuksen
mukaisesti ja uusi lupa saatiin 19.2.2015, lupa tuli lainvoimaiseksi 24.3.2015 alkaen. Uudessa luvassa COpäästön jatkuvatoiminen mittausvelvoite säilyi mutta raja-arvo 650 mg/m 3 poistui. Luvassa määriteltiin rajaarvo typenoksidipitoisuudelle, joka saa olla enintään 190 mg NO2/n-m3 kuivassa savukaasussa muutettuna
31
15 %:n happipitoisuuteen. Savukaasujen typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC)
kokonaispitoisuus mitataan vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein.
Taulukossa 14 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset tammi-kesäkuussa
2015.
Taulukko 14. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot tammi-kesäkuussa
2015, päästön yksikkö mg/n-m3, O2 5 %.
Vuosi
2015
Kuukausi
1
2
3
4
5
6
Kaasumoottori 1
869
772
765
huolto
772
799
Kaasumoottori 2
792
745
753
755
803
765
Kaasumoottori 3
924
586
647
670
747
774
Kaasumoottori 4
657
676
691
699
764
776
14.6.3 Melu
Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin
luku 18.6).
14.7 Kemikaalit
Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa (liite 1, kuva 8) käytettiin 20 %
NaOH-liuosta 110 tonnia, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 5 800 kg.
Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja
suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä
korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa.
14.8 Toiminnassa syntyvät jätteet
Tammi- ja kesäkuun 2015 välisenä aikana kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä
seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 5 768 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 200 kg, käytettyjä
kaasunsuodattimia 10 kg, käytettyä suodatinmassaa 800 kg, jätevesiviemärin öljynerotuskaivon öljyistä vettä
3 000 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja
(Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin
Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. Käytetty
suodatinmassa toimitettiin hävitettäväksi Ekokem Oy:lle, Lassila & Tikanoja Oyj toimitti öljynerotuskaivon
öljyisen veden jatkokäsittelyyn.
32
15 Vesienhallinta
15.1 Yleistä toiminnasta
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia
kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä
suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen
saniteettivesistä sekä jätteen vastaanotto- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat
pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät
maastoon tasausaltaiden ja veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen
toiminnoissa teknisenä vetenä.
15.2 Käyttötarkkailu
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa
tarkkaillaan säännöllisesti.
15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan
toiminnanharjoittajan huolto-ohjelmaan.
liittyvät
huolto-
ja
korjaustoimet
kirjataan
Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.2.
15.4 Pintavedet
Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja
tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita
vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla
erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun
jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, voidaan ne myös ohjata
käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa
18.2.1.
15.5 Jätevedet
Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen
viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden
käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla
tasausaltaisiin.
Kesäkuussa aloitettiin suotoveden kierrätys vanhan kaatopaikan pohjoisosalle, johon suotovettä pumpattiin
noin 60 m3 vuorokaudessa. Suotoveden kierrätyksellä pyritään vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun
tuotannon tehostamiseen.
Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua
koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 18.2.3. Laitoskohtaiset tarkkailut kootaan vuosiraporttiin.
33
15.6 Kemikaalit
Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka ainesosat ovat
ferrinitraatti ja -sulfaatti. Kemikaalin tarkoituksena on sitoa rikkivety jäteveteen, jotta se ei aiheuttaisi
Kauklahden jätevedenpumppaamolla tai -linjoissa hajuhaittoja. Tammi-kesäkuun 2015 aikana kemikaalia
syötettiin jäteveteen noin 90 tonnia. Kemikaalin vaikutuksia jätevedestä vapautuvaan rikkivetyyn seurataan
mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä.
34
16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja
työkoneiden tankkaus
16.1 Kemikaalit
Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole käytössä REACH-asetuksen mukaisia rajoitettuja tai luvanvaraisia
aineita.
Vahti-järjestelmään ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä
jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit.
Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.8, tuhkan käsittelyn
merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 10.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit
on esitetty tämän raportin luvussa 14.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät
kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 15.6.
16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus
Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt
tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti.
HSY on toimittanut 23.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden
ominaisuuksista sekä sijainnista.
Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän
raportin luvussa 13.7.
35
17 Rakentaminen
Tammi-kesäkuun 2015 aikana on valmisteltu ja osin toteutettu kesälle 2015 suunniteltuja rakennusurakoita.
Merkittävimmät investoinnit ovat tammi-kesäkuussa kohdistuneet biojätteen käsittelyyn ja mädätyskaasun
hyödyntämineen.
17.1 Ympäristövaikutusten hallinta
17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen
Kaatopaikan kaasukaivojen ja säätöasemien muuttaminen jätetäytön pohjalta tapahtuvasta niin kutsutusta
alaimujärjestelmästä yläimujärjestelmään sopiviksi aloitettiin toukokuussa 2015. Lisäksi kaasulinjojen,
säätöasemien ja kaasupumppaamojen korjauksia on tehty sekä vanhan kaatopaikan että kaatopaikan
alueella tarpeen mukaan.
17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen
Vesiaseman vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden altaan
rakennuskaivannon louhintatyöt ovat käynnistyneet (liite 1, kuva 7). Louhintatöiden on määrä valmistua
syyskuussa 2015. Uuden altaan rakennusteknisten töiden arvioidaan käynnistyvän vuoden 2016 aikana.
17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat
investoinnit
17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen
Kompostointilaitoksen saneeraukseen liittyvät viimeistelytyöt ja prosessi-ilmajärjestelmän saneeraus
valmistuivat keväällä 2015.
Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustöiden viimeistely jatkui alkuvuoden aikana
ja laitoksen koekäytöt alkoivat helmikuussa. Laitoksen luovutus tilaajalle on määrä tapahtua elokuun 2015
lopussa. Biokaasu (liite 1, kuva 2) tullaan hyödyntämään ensin kaasuvoimalassa ja myöhemmin uudessa
biokaasulaitoksen läheisyyteen valmistuvassa erillisessä voimalaitoksessa, joka on määrä ottaa käyttöön
vuoden 2016 kesällä.
Biokaasulaitoksen ja nykyisen kaasuvoimalan välille on alkuvuonna rakennettu kaasuputki, joka mahdollistaa
laitoksen tuottaman biokaasun hyötykäytön kaasuvoimalassa ennen erillisen voimalaitoksen valmistumista
sekä myöhemmin voimalan huolto- ja häiriötilanteissa.
17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on alettu vuonna 2015 rakentamaan varasto- ja korjaamorakennusta (liite
1, kuva 20) korvaamaan nykyään hajallaan olevia ja väliaikaisiksi tarkoitettuja tiloja.
Ämmässuon sähköverkon osalta on tehty pienimuotoisia täydennystöitä.
36
18 Ympäristövaikutukset
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä,
liikenteestä,
rakentamisesta
ja
kaatopaikkaprosesseista.
Ympäristövaikutuksia
seurataan
ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista, viranomaispäätöksistä ja tarkkailusuunnitelmista
tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan
jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat
tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen.
Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti.
18.1 Sää
Alkuvuosi 2015 oli keskimääräistä selvästi sateisempi ja tammi-maaliskuussa oli selvästi keskimääräistä
lämpimämpää. Touko- ja kesäkuu puolestaan olivat hieman keskimääräistä kylmempiä. Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 on
esitetty kuvissa 5 ja 6.
20
15
oC
10
2015
5
2004-2014
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
-5
-10
Kuukausi
Kuva 5. Kuukausittaiset keksilämpötilat (°C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä
vuonna 2015 että vuosina 2004–2014.
37
200
180
160
mm
140
120
2013
100
2014
80
2015
60
40
20
0
1
2
3
4
5
6
7
Kuukausi
8
9
10
11
12
Kuva 6. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina
2013–2015.
18.2 Vesi
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksessa
vesien
laatua
seurataan
jätteenkäsittelykeskuksen
automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla.
Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen
vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Vuosi 2015 on
normaalin tarkkailun vuosi ja tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson 2013–2016
mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutettiin pinta- ja pohjavesipisteille maalis- ja touko-kesäkuussa sekä
viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis- ja touko-kesäkuussa.
Kuvassa 7 on esitetty
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä
raportissa on esitetty muutamien näiden pisteiden osalta vuoden 2015 havaintoja.
38
Kuva 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun
havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan
veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit.
18.2.1 Pintavedet
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien
yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset
mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla (liite 1, kuva 12).
Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät.
Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä.
Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta.
Havaintopisteen P2 veden sähkönjohtavuus, kloridi (kuva 8)- ja sulfaattipitoisuudet olivat toukokuussa
maaliskuuta korkeammat. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan
Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia lähinnä sähkönjohtavuuden
ja kloridipitoisuuksien (kuva 8) osalta. Veden ravinnepitoisuudet olivat aiempaa korkeammat ja veden
hygieeninen laatu oli huonontunut maaliskuulta.
Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b veden väriarvo, sähkönjohtavuus, humus-, rauta- ja
kloridipitoisuudet (kuva 8) olivat maaliskuun näytteenottokertaa ja vuoden 2014 arvoja korkeampia. Veden
kokonaistyppipitoisuus oli puolestaan vuosien 2009–2014 tarkkailukertojen alhaisin. Veden hygieeninen
laatu oli hyvä. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 veden
sähkönjohtavuus, kloridi (kuva 8)- ja sulfaattipitoisuudet olivat maaliskuun näytekertaa korkeampia, mutta
edellisen tarkkailuvuoden toukokuun tasolla. Veden kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuudet olivat
maaliskuuta alhaisempia. Veden hygieeninen laatu oli edelleen välttävällä tasolla. Haapajärvenpuroon
39
laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteen P6 veden sähkönjohtavuuden arvo, ravinne- ja
kloridipitoisuudet (kuva 8) olivat maaliskuun näytekertaa korkeampia. Veden väriarvo oli alhaisempi kuin
maaliskuussa
200
180
160
140
P2
P3
mg/l
120
P4
100
P6
P8
80
60
40
20
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Vuosi
Kuva 8. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b
lokakuussa 2009), P4, P6 ja P8 vuosina 2005–2015.
18.2.2 Pohjavedet
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella,
jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan
vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa.
Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa
pisteeltä etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Tyypilliseen tapaan pohjavesi pisteellä MV6 oli maalis- ja
toukokuussa hapetonta, minkä seurauksena rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat erittäin korkeita.
Pääosin vedenlaatu vastasi vuoden 2014 ja maaliskuun 2015 tasoa. Pohjavesipiste 30A sijaitsee
hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Pisteellä 30A toukokuussa
sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja kloridipitoisuus (kuva 9) nousivat maaliskuulta, mutta pysyivät
matalammalla
tasolla
kuin
vuonna
2014.
Kloridipitoisuus
ylitti
pohjavedelle
määritetyn
ympäristölaatunormikriteerin
ja
pohjavedessä
havaittiin
vähäisiä
määriä
suolistoperäisiä
indikaattoribakteereja.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsevan pohjavesipisteen 31
vedenlaatutuloksissa ei ollut maalis- eikä toukokuussa 2015 havaittavissa täyttöalueiden vaikutuksia.
Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa.
Pisteen SK4B/09 vedenlaatu pysyi toukokuussa pääosin maaliskuun tasolla ja joiltain osin parani edelleen.
Pisteellä 257/07 ei toukokuussa tapahtunut merkittäviä muutoksia maaliskuuhun verrattuna muuten paitsi,
että pohjavesi oli vähähappista ja tyypillisesti hapanta.
40
Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä
määrin vesiä myös Ekopark Espoon ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa
kalliopohjavesipisteessä 106 veden laatu oli toukokuussa pisteelle tyypillisellä tasolla. Pisteellä 106 oli
havaittavissa lieviä kuormitusvaikutuksia sähkönjohtavuuden, kloridipitoisuuden sekä alkaliniteetin osalta.
Lisäksi pisteellä havaittiin suolistoperäisiä indikaattoribakteereita.
Havaintopisteellä 36 nitraattityppipitoisuus laski maaliskuulta ja sähkönjohtavuus pysytteli samalla tasolla.
Ammoniumtyppeä ei havaittu, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet hieman nousivat. Pisteellä 101 toukokuussa
sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus ja kokonaistypenpitoisuus olivat hieman koholla.
Kloridipitoisuus pysyi selvästi vuosien 2011–2014 tasoa alhaisempana. Näytteessä todettiin fekaalisia
streptokokkeja sekä muita hiilivetyjä. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä
ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä laajalta alueelta Ekoparkin ja romuautovaraston alueelta.
Toukokuussa sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus sekä kalsiumpitoisuus olivat
koholla. Kloridin ja raudan osalta pitoisuudet ylittivät pohjaveden laatuvaatimuspitoisuudet. Ammoniumtypen
pitoisuus ylitti ympäristölaatunormipitoisuuden.
Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen
vaikutuksia kalliopohjaveteen. Pisteen 24B/05 happitilanne oli toukokuussa heikko maaliskuun tapaan ja
ammoniumtyppipitoisuus oli koholla. Rautapitoisuus ylitti selvästi talousvedelle asetetun laatusuosituksen.
Tarkkailupisteen 256/07 vedenlaatutulokset olivat normaalilla tasollaan, eivätkä ilmentäneet kuormittavaa
vaikutusta.
100
90
80
mg/l
70
60
30A
50
31
40
MV6
30
20
10
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Vuosi
Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2005–2015.
18.2.3 Jätevedet
Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan
tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2015 tammi-kesäkuussa
jätteenkäsittelykeskuksesta pumpattiin vesiaseman kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä
yhteensä noin 309 661 m3. Viemäriin johdetun jäteveden määrä oli noin 46 % suurempi kuin vastaavana
ajankohtana vuonna 2014.
Alkuvuonna 2015 vesinäytteitä otettiin neljä kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottoina.
Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tammikesäkuussa 2015 TAL1:ssa. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu
kokonaisjätevesimäärä alkuvuosina 2013–2015 on esitetty taulukossa 15.
41
Taulukko 15. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka)
laatu ja viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä tammi-kesäkuussa vuosina 2013–2015. Taulukossa on
esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuoden 2015
osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi).
Vuosi
RajaParametri
Yksikkö
2013
2014
2015
arvo
ka
ka
ka
min.
maks.
Ammoniumtyppi
Arseeni
mg N/l
mg/l
Biologinen hapenkulutus
Elohopea
Kadmium
Kemiallinen hapenkulutus
mg O2/l
mg/l
mg/l
mg O2/l
Kiintoaine
Kokonaisfosfori
Kokonaishiilivetypitoisuus
Kokonaiskromi
Kokonaistyppi
Kupari
Lyijy
Monosykliset aromaattiset
hiilivedyt, BTEX
Nikkeli
Orgaanisen hiilen
kokonaismäärä
pH
Sinkki
Sulfaatti
mg/l
mg P/l
mg/l
mg/l
mg N/l
mg/l
mg/l
Sähkönjohtavuus
Parametri
Virtaama
397
0,01
490
0,04
337
0,03
280
0,01
400
0,05
320
<0,0005
<0,005
1 258
730
<0,0005
0,0001
2 100
152
<0,0005
0,0002
880
73
<0,0005
0,0000
510
320
<0,0005
0,0004
1 300
2
0,5
195
4,5
0,3
0,15
455
0,03
0,02
450
10,3
0,9
0,27
570
0,03
0,01
298
4,5
0,2
0,15
325
0,03
0,01
62
2,4
0,03
0,09
160
0,01
0,01
910
7,6
0,4
0,23
440
0,05
0,03
mg/l
3
0,002
0,003
0,002
<0,001
0,002
mg/l
0,5
0,05
0,09
0,04
0,02
0,06
439
543
217
205
238
7,8
0,12
90
7,7
0,22
93
7,9
0,15
233
7,8
0,06
170
8,0
0,31
340
529
843
476
245
670
0,1
0,01
0,01
200
1
mg/l
6-11
3
400
mg/l
mg SO4/l
mS/m
Yksikkö
m
3
2013
233 536
Vuosi
2014
211 600
2015
309 661
18.3 Jätetäyttöjen tila
Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen
vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat
vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on
seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan
yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta. Kaatopaikan suotoveden
ominaisuudet ovat tyypillisiä metaanivaiheen hajoamistilassa olevalle jätetäytölle, eikä oleellisia
pitoisuusmuutoksia ole tapahtunut. Myös pohjarakenteiden alapuolisten vesien virtaamat ja johtokyvyt ovat
olleet edellisvuosien kaltaisia ja virtaamamittareiden toimivuus on ollut hyvä. Tuloksissa ei ole havaittavissa
viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Vanha kaatopaikan jätetäytössä ei ole vakavuuden heikentymistä
kuvastavia sivuttaissiirtymiä. Jätetäytön vesipinnoissa ei merkittävää muutosta ja suotovesien
virtaamamittareiden toimivuus on ollut hyvä. Poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta ei havaittu.
18.4 Painumatarkkailu
Vanhan kaatopaikan jätetäyttö painuu jätteen hajoamisen ja sinne sijoitettujen massojen vaikutuksesta.
Painuminen on suurinta täytön lakialueella ja ajallisesti heti varsinaisen kaatopaikkatäytön loputtua. Ajan
myötä painuminen tasaantuu.
Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003 ja tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 117
kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumisen seurantapisteet on mitattu toukokuussa 2015. Mittauksissa
42
tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien
painumista sekä siirtymistä.
Vanhan kaatopaikan painuminen on epätasaista. Painuminen on selvästi hitaampaa kaatopaikan alareunassa kuin ylempänä jätetäytön keskiosalla. Länsi- ja eteläosissa jätetäytön painuminen on
kokonaisuudessaan vähäisempää kuin täytön pohjois- ja itäosilla. Nopeinta painuminen on kaatopaikan
pohjoisreunalla ylemmän terassitien kohdalla, jossa painumisnopeus on keskimäärin 2,1 cm/kk. Vanhimpien
seurantapisteiden painuminen on viime vuosina hidastunut, ja joidenkin pisteiden painuminen on pysähtynyt.
Nämä pisteet sijaitsevat pääosin alemman terassitien alapuolella ja eri puolella vanhaa kaatopaikkaa.
18.5 Ilma
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon
ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 10). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden
rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametrejä kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä
sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien
hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen
ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat
mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi.
Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden
kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO 2,
CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen
ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 14.6.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun
seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä
metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 18.5.3).
Kuva 10. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema
1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan
täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten
alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden.
43
18.5.1 Hiukkaset
Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella
vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi
Laitamaan
asuinalueen
tuntumaan.
Vuoden
2007
alussa
mittaukset
siirrettiin
takaisin
jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5)
mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun
mittausasemalta 1 mittausasemalle 2.
Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi
korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuoden 2015
tammi-kesäkuussa. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3) kerran
maaliskuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo
ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat tammi-kesäkuussa välillä 6,8–15 µg/m 3. Korkein
PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin helmikuussa.
Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) antama
vuorokausiohjearvo on 25 µg/m3. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 4,7–9,3 µg/m3.
Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin maaliskuussa.
Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta
2005–2015 on esitetty kuvassa 11.
45
PM10
Laitamaa
40
35
PM10
Ämmässuo
(Asema 1)
µg/m3
30
25
PM 2,5
Ämmässuo
(Asema 1)
20
PM10
Ämmässuo
(Asema 2)
15
10
PM 2,5
Ämmässuo
(Asema 2)
5
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010 2011
Vuosi
2012
2013
2014
2015
Kuva 11. Ämmässuolla ilmanlaadun mittausasemilla 1 ja 2 sekä Laitamaalla mitattujen hengitettävien
hiukkasten (PM 10) ja Ämmässuolla ilmanlaadun mittausasemilla 1 ja 2 mitattujen pienhiukkasten (PM 2,5)
kuukausikeskiarvot (µg/m3)vuosina 2005–2015.
18.5.2 Hajut
Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi
esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien
rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen
anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi. Kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen
vähenemisen myötä kaatopaikan merkitys hajulähteenä pienenee.
44
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta
2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRSpitoisuuksia.
TRS-pitoisuuden
vuorokausiohjearvo
(10
µg/m 3,
kuukauden
toiseksi
suurin
vuorokausikeskiarvo) ei ylittynyt tammi-kesäkuussa 2015. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen
alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on työpaikka-alue ja
ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle.
Ilmanlaadun mittausasemalla 1 TRS-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1–0,2 µg/m 3. Korkein
ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin tammikuussa (0,8 µg/m 3). Ilmanlaadun mittausasemalla 2 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 1,2–2,7 µg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin
huhtikuussa ja korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin maaliskuussa (8,5 µg/m 3). TRSpitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2005–2015 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) on
esitetty kuvassa 12.
4,0
3,5
3,0
µg/m3
2,5
TRS 1
2,0
1,5
TRS 2
1,0
0,5
0,0
2005
2006
2007
2008
2009
2010 2011
Vuosi
2012
2013
2014
2015
Kuva 12. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m3) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun
mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) vuosina 2005–2015.
Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka
aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Lukumäärällisesti eniten hajutunteja mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 huhtikuussa (144 kpl). Myös
ilmanlaadun mittausasemalla 1 hajutuntien lukumäärä oli korkeimmillaan huhtikuussa (5 kpl).
HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2015 tammi-kesäkuun aikana yhteensä 18
jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja
suunnitellaan hajua torjuvat toimenpiteet. Hajuvalituksen tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan
mahdollinen aiheuttaja ja vallitsevat sääolosuhteet. Vuosien 2011–2015 hajupalautemäärä kuukausittain on
esitetty kuvassa 13.
45
10
9
8
7
2011
Kpl
6
2012
5
2013
4
2014
3
2015
2
1
0
1
2
3
4
5
6
7
Kuukausi
8
9
10
11
12
Kuva 13. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta koskevien
hajupalautteiden määrä (kpl) kuukausittain vuosina 2011–2015.
HSY ilmoittaa hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi.
Hajuhaittojen ehkäisemiseksi jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa 15.6.
18.5.3 Metaanimittaukset
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen.
Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen
mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot (liite 1, kuva 19) sekä kaatopaikka-alue ovat
suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla
kartoitetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten
perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla
ja pintarakenteiden parannuksilla. Kaatopaikalla tehtiin metaanimittaukset 25.3.2015 kävellen. Vuotokohtia
löytyi edellisten mittausten tapaan. Jätetäytöllä oltiin samaan aikaan tekemässä uutta
pintakeräysjärjestelmää, joka osaltaan lisäsi vuotokohtia. Loppukesästä on suunniteltu tehtävän
metaanimittaukset sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla.
Kaatopaikkojen päästöjä on mitattu myös mikrometeorologisella mittausmenetelmällä yhteistyössä
Ilmatieteen laitoksen kanssa. Mittauksia on tehty vanhalla kaatopaikalla vuodesta 2003 alkaen ja
kaatopaikalla jätteen loppusijoittamisen alkamisesta asti vuoden 2007 lopusta lähtien. Mikrometeorologisella
mittausmenetelmällä mitataan kuinka ilman pyörteet kuljettavat kaasuja kaatopaikan pinnan yläpuolella ja
saatu mittaustulos edustaa alueellista keskiarvoa. Menetelmä tuottaa tiedon orgaanisesta jätteestä syntyvän
kaatopaikkakaasun määrästä sekä sen jakaantumisesta metaanin ja hiilidioksidin välillä.
Mikrometeorologisten mittausten perusteella tammi-kesäkuun 2015 metaanin hajapäästö kaatopaikalla oli 1
730 tonnia (hiilidioksidin hajapäästö 4 500 tonnia) ja vanhalla kaatopaikalla 245 tonnia (hiilidioksidin
hajapäästö 544 tonnia).
Päästöjen ehkäisemisessä on selkeästi tullut esiin tiiviiden pintarakenteiden ja toimivan kaasunkeräyksen ja
kaasukaivojen kunnostuksen merkitys. Päästömittaukset auttavat kaasunkeräyksen ja pintarakenteiden
optimoimisessa niin, että jätteenkäsittelykeskuksessa saadaan mahdollisimman paljon metaania
hyötykäyttöön.
46
18.6 Melu
Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan
ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman
mukaisesti.
Ympäristömelun omavalvontamittaukset tehtiin toukokuussa kolmessa mittauspisteessä. Mittauspisteet
sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melutasoa mitattiin (liite 1, kuva 10)
kaikissa mittauspisteissä yhtäjaksoisesti 1–2 tunnin ajan. Tuulennopeus oli mittausajanjaksoilla alle 5 m/s.
Mitatut tulokset eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason
(LAeq) raja-arvoa 55 dB. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 16.
Taulukko 16. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvonnan mittaustulokset ja
mittausten aikaiset säähavainnot (lämpötila, tuulen nopeus ja suunta) 4.5.2015.
Pvm
LAeq,
dB
Lmin,
dB
Lmax,
dB
Lämpötila,
o
C
Tuulen nopeus,
m/s
Tuulen suunta,
°
Laitamaa
4.5.2015
39,5
25,0
62,0
8,3
0,4–2,5
351–230
Kolmperä
4.5.2015
41,0
31,7
64,9
9,1
0,4–2,6
0–352
Råbacka
4.5.2015
45,2
26,8
66,6
10,0
1,4–4,8
108–216
Mittauspiste
Jätteenkäsittelykeskuksessa toiminta oli normaalia mittauspäivänä 4.5.2015. Melumittausten aikaiset
toiminnot jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja mittauspisteiden suuntaa antava sijainti on esitetty kuvassa
14.
Kuva 14. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisesti melua aiheuttavat toiminnot ympäristömelun
omavalvontamittausten aikana 4.5.2015. Mittauspisteiden suuntaa antava sijainti on esitetty karttakuvassa.
47
HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2015 tammi-kesäkuun aikana kaksi valitusta, jotka
koskivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaittua melua.
Koko jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman uusiminen on
Jätteenkäsittelykeskuksessa tullaan jatkossa hyödyntämään melumallinnusta.
parhaillaan
valmisteilla.
18.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen,
haittaeläimet ja linnut
18.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti
huomiota haitallisten vieraslajien lisääntymismahdollisuuksien ehkäisemiseen viheralueilla ja
suojavihervyöhykkeellä. Haitallisten kasvilajien säännöllisellä tarkkailulla ja hävittämisen suunnittelulla
ennaltaehkäistään haitallisten kasvilajien esiintyvyyttä alueilla.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa pyritään lisäämään alueiden
helppohoitoisuutta yhdistämällä lähekkäin sijaitsevia kasviryhmiä yhtenäiseksi kasviryhmäksi. Kasviryhmien
väliin lisätyillä taimilla on yhdistetty pensasryhmiä, jotka tiheäksi kasvaessaan ehkäisevät rikkakasvien
kasvua. Puiden ympärille on istutettu pensasryhmiä tarkoituksena muodostaa monikerroksellinen
kasviryhmä. Yhtenäisten kerroksellisten kasviryhmien lisäyksellä parannetaan ympäristön visuaalista ilmettä,
lisätään hoidettavien alueiden helppohoitoisuutta ja kasvien suojaavaa vaikutusta.
Viheralueita korjataan vaihtamalla huonokuntoisille alueille uusi kasvualusta ja lisäämällä uusia pensaiden ja
puiden taimia. Taimivalinnassa huomioidaan kasvien vaatimat kasvualustan ominaisuudet ja talvenkestävyys
suosimalla kotimaisia taimia. Avoimien alueiden luonnonmukaisia maisemaniittyjä niitetään rikkakasvien
lisääntymisen ehkäisemiseksi ja suomalaisten niittykasvilajien säilyttämiseksi.
Viherrakentamista koskevia kokeita on suunniteltu tarkoituksena testata erilaisten kasvualustojen
soveltuvuutta
kasvilajeille,
jotka
tarvitsevat
määrätynlaisia
kasvuedellytyksiä.
Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen viheralueella tehdään koe, jossa erilaisille kasvualustasekoituksille istutetaan
tarkoin valittuja kasvilajeja ja seurataan niiden kehittymistä. Kasvualustojen vertailulla saadaan selville mitkä
maa-ainesten sekoitussuhteet soveltuvat viherrakentamiseen ja kokeeseen valituille kasvilajeille.
18.7.2 Roskaantuminen
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään roskaantumista käsittelyalueille
rakennetuilla aidoilla sekä jätetäytön peittämisellä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöön levinneitä roskia
on kerätty tarpeen mukaan. Alkuvuonna 2015 roskien keräystä alueella suorittivat HSY:n lisäksi lähialueiden
urheiluseurat.
18.7.3 Haittaeläimet
Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on sijoitettu myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita, jotka tarkastetaan ja
huolletaan säännöllisesti. Syöttiasemalaatikot sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa oletetaan olevan jyrsijöitä,
ja niiden sijoittelua muutetaan tarpeen mukaan. Syöttiasemalaatikot ennalta ehkäisevät mahdollisen
jyrsijäkannan kasvua alueella. Tuholaistorjunta-tarkastukset tehdään kahden viikon välein ja tarkastuksia
lisätään tarpeen mukaan. Tuholaistorjunnassa on siirrytty käyttämään elektronista raportointijärjestelmää,
joka näyttää tiedot tuholaishavainnoista ja kohteissa tehdyistä käsittellyistä. Biojätteen käsittelyn
haittaeläinten torjunnasta on kerrottu tarkemmin tämän raportin luvussa 5.7. ja Ämmässuon Sortti-aseman
haittaeläinten torjunnasta luvussa 13.6.
48
Jätteenkäsittelykeskuksen hygieniatarkastus jyrsijöille soveltuvien pesä- ja suojapaikkojen tunnistamiseksi
toteutetaan loppuvuodesta
Lokkeja on karkotettu jätteenkäsittelykeskuksen alueella työsuojelullisena toimenpiteenä paukkupanoksin ja
ampumalla alkuvuonna 2015.
18.7.4 Linnut
Lokkilaskennat ovat jatkuneet jätteenkäsittelykeskuksen alueella aikaisempien vuosien tapaan.
Laskennoissa seurataan jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää linnustoa. Alueen näkyvimmät
linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Laskennoissa seurataan lokkien lisäksi
jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia
petolintuja. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä
silmälläpitäen. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja
pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja
lukumääristä.
Tammi-kesäkuun 2015 aikana Ämmässuolla havaittiin meri-, iso-, harmaa-, selkä-, kala- ja naurulokki.
Lisäksi havaittiin selkälokin lähialueilla pesivien alalajien yksilöitä. Biojätteen kompostointilaitos
ympäristöineen on lokkien eniten suosima alue Ämmässuolla. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan
tapahtuvan sekajätteen kuljetuksen myötä vanha sekajätteen läjitysalue kaatopaikalla on jäänyt lähes
kokonaan pois lokkien käytöstä, lukuun ottamatta satunnaisten kaivuutöiden aikaisia pieniä määriä lokkeja.
49
19 Energian tuotanto ja kulutus sekä
energiatehokkuuden parantaminen
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on rakennettu sisäinen sähköverkko, joka on jaettu voimalaitos- ja
teollisuusverkkoon. Voimalaitosverkko käsittää sähkön tuotannon, voimalaitosverkon omakäytön ja sähkön
myynnin. Teollisuusverkko koostuu jätteenkäsittelykeskuksen verollisesta sähkön kulutuksesta
(kompostointi, vesienhallinta ym.). Tuotetun sähkön määrä vähenee sitä mukaa kuin muodostuvan
kaatopaikkakaasun määrä vähenee. Taulukossa 17 on esitetty vuotuiset sähkön tuotanto- ja kulutustiedot
vuosien 2012–2014 sekä vuoden 2015 tammi-kesäkuun (1–6) osalta.
Taulukko 17. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkön tuotanto ja kulutus (kWh) vuosina 2012–2014
sekä vuoden 2015 tammi-kesäkuussa (1–6). Sähköverkko on jaettu voimalaitosverkkoon (V) ja
teollisuusverkkoon (T).
Vuosi
Sähkö (kWh)
2012
V
2013
T
V
2014
T
V
2015 (1–6)
T
V
T
Tuotettu sähkö
98949723
91489291
88976434
41418623
Myyty sähkö
82527827
75631514
74330350
33722460
Ostettu sähkö
69580
34830
26550
23280
Oma
sähkönkulutus
9370806
7120670
8808542
7084065
9080067
5592567
4053417
3666026
Alueelle on rakennettu sisäinen aluelämpöverkko, johon kaasuvoimalan jäähdytysvesistä tuotetaan lämpöä.
Lämpöä hyödynnetään alueen rakennusten lämmittämisessä. Aluelämpöverkko on rakennettu vaiheittain ja
vuonna 2013 verkko kattoikin jo kaikki päätoiminnot. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen
aluelämpöverkon aluelämmön kulutus vuosina 2012–2014 sekä vuoden 2015 tammi-kesäkuussa (1–6) on
esitetty taulukossa 18.
Taulukko 18. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen aluelämpöverkon aluelämmön kulutus (MWh)
vuosina 2012–2014 sekä vuonna 2015 tammi-kesäkuussa (1–6).
Vuosi
Aluelämpö (MWh)
Aluelämmön kulutus
2012
2013
2014
2015 (1–6)
5 776
9 374
10 087
8 527
Ämmässuolla toteutettujen energiansäästöhankkeiden kautta on kyetty alentamaan alueen toimistojen,
aluevalaistuksen, Ämmässuon Sortti-aseman ja vaakatoimintojen yhteenlaskettua sähkönkulutusta vuoteen
2012 verrattuna noin 20 %.
50
20 Työsuojelu ja turvallisuus
Jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui tammi-kesäkuussa 2015 yksi sairauspoissaoloon johtanut
työtapaturma. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta raportoitiin yhteensä 15 turvallisuushavaintoa. Työnjohto
käsittelee turvallisuushavainnot ja korjaavista toimenpiteistä sovitaan kirjallisesti. Toimenpiteiden
toteuttamista seurataan kuukausittain. Pääosa havainnoista liittyy koneisiin ja työvälineisiin, kunnossapitoon
sekä puutteelliseen suunnitteluun (kuva 15).
Kuva 15. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tammi-kesäkuussa 2015 tehtyjen turvallisuushavaintojen
syyt.
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettiin eri toimintojen osalta yhteensä kahdeksan turvallisuuskävelyä,
joista on laadittu erilliset pöytäkirjat.
Jätteenkäsittelykeskuksessa pidettiin 16.1.2015 työsuojelun koordinaatiokokous, johon osallistui alueen
toimintovastaavat sekä HSY:n työsuojeluorganisaation edustajat.
Työsuojelu- ja palotarkastukset on koottu tämän raportin lukuun 2.3.
51
22 Tutkimushankkeet
Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan
käyttöönottoon liittyvien toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun
muassa ekoteollisuuskeskukseen, kaatopaikkojen monitorointiin, kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen
sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.
22.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät
tutkimukset
Tuhkan ja kuonan käsittelymahdollisuuksia on selvitetty yhteistyössä muiden jätealan toimijoiden kanssa.
Tuhkan stabilointi aloitettiin koetoimintana heti jätevoimalan käynnistyttyä keväällä 2014 ja kuonan
käsittelykokeita on jatkettu. Kuonan hyötykäyttömahdollisuuksia on kartoitettu sekä Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksen alueella että sen ulkopuolella muun muassa erilaisissa meluvallirakenteissa. HSY
on mukana valtakunnallisessa UUMA2 -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää uusiomateriaalien
hyödyntämistä maarakentamisessa. Muun muassa kuonan hyödyntämistä selvitetään myös Cleen Oy:n
koordinoimassa Materiaalien arvovirrat
(ARVI) -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on
materiaalitehokkuuden parantaminen ja alaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen. ARVI:ssa HSY selvittää
kuonan hyödyntämistä betonin valmistuksessa.
Kipsilevyjen keräystä selvitettiin EAKR-rahoitusta saaneessa Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys
kierrätykseen (KIHU) -hankkeessa, jossa olivat HSY:n lisäksi mukana koordinaattori Päijät-Hämeen
jätehuolto (PHJ) sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa
välivarastoitu kipsilevyjäte käsiteltiin helmikuussa 2015 (liite 1, kuva 5). Käsittelystä järjestettiin Ämmässuolla
mediatilaisuus 25.2.2015. Käsittelylaitteistona oli Gypsum Recycling International A/S:n siirrettävä
kierrätysyksikkö. Käsittelyssä muodostunut kipsijauhe toimitettiin jatkojalostukseen, paperi polttoon ja metalli
keräykseen.
Ympäristöministeriön rahoitusta saava Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen prosessiyhdistelmät
(KOMBI) -projekti on jatkunut suunnitellusti. Projektin tavoitteena on optimoitu osavirtamädätysprosessi,
jonka avulla voidaan vähentää mädätysprosessissa syntyvien jätevesien määrää ja tehostaa typen
talteenottoa korkealaatuisen lopputuotteen aikaansaamiseksi.
HSY:n jäte- ja vesihuollon yhteisen HUMUS-projektin tavoitteena on yhdistää ja laajentaa HSY:n
multatuotantoa. Projektissa selvitetään muun muassa biojätekompostin tuotteistusta, ylijäämämaiden
hyödyntämismahdollisuuksia multatuotannossa ja jätevesilietteen laitoskompostoinnin mahdollisuuksia
Ämmässuolla.
Raportointikauden aikana Fortum toteutti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kenttäalueella
pienimuotoisen hevosenlannan ja puhtaan puuhakkeen sekoituskokeilun. Selvitystyö liittyy uuden
hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen sallia hevosen lannan käyttö energiantuotannossa. Saatujen
tulosten pohjalta tutkitaan mahdollisuutta laajemman sekoituskokeen järjestämisestä loppuvuoden 2015
aikana.
Toukokuussa selvitettiin alueella erilliskerätyn metallijätteen koostumusta. Tutkittavia metallijätetyyppejä
olivat Sortti-asemien metallijäte, kiinteistöistä erilliskerätty metallijäte ja kierrätyspisteistä kerätty metallijäte.
Alkuvuoden aikana valmistuivat opinnäytetyöt kaatopaikkakaasusta erotetun rikkilietteen hyödyntämisestä
sekä kuonan käsittelyn kasvihuonekuormituspäästöjä elinkaaritarkasteluna.
52
22.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus
Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta
teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n
toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa,
palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta.
Strategiseen Resurssiviisas pääkaupunkiseutu (REPA) -hankkeeseen sisältyvä Teolliset symbioosit osaprojekti käynnistyi. Osaprojektissa selvitetään ja kokeillaan muun muassa mädätetyn puhdistamolietteen
käsittelyvaihtoehtoja. Projekti saa Tekesin rahoitusta ja se kestää huhtikuuhun 2017 asti.
22.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus
Kaatopaikkojen monitorointiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä on jatkettu muun muassa
mikrometeorologisten mittausten sekä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin osalta
(katso tämän raportin luvut 18.3 ja 18.5.3.).
22.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset
HSY:n hallituksen hyväksymässä tuulivoiman hankesuunnitelmassa on tarkasteltu tuulivoimalan teknistä
toteutettavuutta, vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, alustavia ympäristövaikutuksia, tarvittavia lupia ja
selvityksiä sekä hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulua. Hankkeen teknisen määrittelyn lähtökohtana on
ollut HSY:n omalle kiinteistölle Ämmässuolle toteutettava yhden tuulivoimalan hanke.
Aurinkoenergian osalta HSY on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa FinSolar-hankkeessa, jossa HSY:n
tavoitteena on tutkia, onko Ekomon (Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) yhteyteen kehitettävissä
taloudellisesti kaikille osapuolille kannattava toimintamalli alueen toimijoiden aurinkoenergian
yhteisinvestoinnille. Alueella on muun muassa seinämärakenteita, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää
aurinkoenergian tuotantoon sekä hyvä sähkön kanta- ja alueverkko.
53
Liitteet
Liite 1
Valokuvia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta 2014–2015.
Tutkimusraportit ja selvitykset, joiden aihepiiriä on tässä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
ympäristöraportissa (tammi-kesäkuu 2015) käsitelty, liitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
vuosiraporttiin 2015. Osa näistä edellä mainituista raporteista on nähtävillä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa
www.hsy.fi ja niitä voi myös tiedustella ympäristöpäällikkö Juha Uuksulaiselta ja ympäristöinsinööri Sirkka
Kuisma-Granvikilta (yhteystiedot on esitetty tämän raportin alussa lisätietoja -kohdassa).
Jakelu
Etelä-Suomen aluehallintovirasto / Johansson
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Vuola, Suominen
Espoon kaupungin ympäristökeskus / Anttila
Espoon seudun ympäristöterveys / Keisteri
Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelutoimisto
Käsittelypalveluiden ja rakennuttamisyksikön henkilökunta
Bergström, Hanf, Juntunen, Kouvo, Lumikumpu, Miettinen, Mäntynen, Routio, Silvonen, Turunen,
Uuksulainen
Koskentalo, Kupari, Lehtinen, Methuen, Rinta-Kanto
HSY:n kirjaamo, verkkoviestintä, neuvonta
HSY:n verkkosivut www.hsy.fi (ilman liitteitä)
54
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi