Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi-kesäkuu 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979 Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986 [email protected] Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei tammi-kesäkuun 2015 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus ja vaarallisen jätteen kaatopaikan sekä kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvät määräaikaistarkastukset pidettiin 26.5.2015. Jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan valvontaan liittyvät määräaikaistarkastukset pidettiin 28.5.2015. Biokaasulaitoksella toteutettiin työsuojelutarkastus 23.1.2015 ja palotarkastus 7.4.2015. HSY:n jätehuollon sertifioitu (ISO 14001 ja ISO 9001) toimintajärjestelmä velvoittaa systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen. Inspecta suoritti 28.5.2015 jätehuollon toimintajärjestelmän auditoinnin, jossa käsiteltiin muun muassa voimalaitoskuonan käsittelyä ja voimalaitostuhkan loppusijoittamista Ämmässuolla. Auditoinnissa ei havaittu poikkeamia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 154 418 tonnia tammi-kesäkuussa. Vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 165 940 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 4407 tonnia jätettä, joka on 93 % vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 9 847 tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 1 504 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 30 854 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 1 418 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin tuhkalokeron siiloihin 2 202 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 34 793 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 19 672 asiakasta. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin tammi-kesäkuussa 18 304 tonnia kotitalouksien biojätettä ja 7 653 tonnia teollisuusbiojätettä. Ämmässuolla tapahtuva biojätteenkäsittely tehostui 11.6.2015 käyttöönotetulla biokaasulaitoksella. Uusi biokaasulaitos ja olemassa oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkönja lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin. Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 21,35 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 7 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 89 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Alkuvuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 41,4 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 309 661 m3 tammi-kesäkuussa 2015. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ei ylittänyt teollisuusjätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 18 kappaletta hajuja koskien ja melua koskien kaksi kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun muassa ekoteollisuuskeskukseen sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Kompostointilaitoksen saneeraukseen liittyvät viimeistelytyöt ja prosessi-ilmajärjestelmän saneeraus valmistuivat keväällä 2015. Uuden tasausaltaan rakennuskaivannon louhintatyöt ovat käynnistyneet. Jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui tammi-kesäkuussa 2015 yksi sairauspoissaoloon johtanut työtapaturma. Alueen toiminnasta raportoitiin yhteensä 15 turvallisuushavaintoa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettiin eri toimintojen osalta yhteensä kahdeksan turvallisuuskävelyä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Kesäkuussa järjestettiin avoimet ovet -tilaisuus lähialueen asukkaille. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: 31.8.2015 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi-kesäkuu 2015 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 54 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1. Toimistorakennukset 11. Vesiasema 2. Ämmässuon Sortti-asema 12. Kaasuvoimala 3. Vaaka-asema 13. Kuonakenttä 4. Vanha kompostointilaitos 14. Paalikenttä 5. Biokaasulaitos 15. Lajittelukatos 6. Kompostointilaitos 16. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 7. Biopesuri 17. Tuhkalokero 8. PIMA-halli 18. Kaatopaikka 9. PIMA-kenttä 19. Vastaanottokenttä 10. Pinnoittamattoman puun kenttä 20. Vanha kaatopaikka Sisällys Tiivistelmä _____________________________________________________________________________ 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus _________________________________________________________ 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta __________________________________ 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus ________ 8 3 4 5 6 7 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset ......................................................................................... 8 2.2 Tarkkailusuunnitelmat .................................................................................................................. 9 2.3 Viranomaistarkastukset .............................................................................................................. 10 2.4 Kaavoitus ................................................................................................................................... 10 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt _____________________________________________________ 11 3.1 YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista ................................................... 11 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat......................................................................................................... 11 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat ........................................................................................................ 11 Jätteen vastaanotto_________________________________________________________________ 12 4.1 Jätteen määrä ............................................................................................................................ 12 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta............................................................................................... 12 Biojätteen käsittely _________________________________________________________________ 13 5.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 13 5.2 Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys ........................................................................................ 13 5.2.1 Bio- ja viherjätevirrat .................................................................................................... 13 5.2.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä ................................................................................... 15 5.2.3 Viherjätteen kompostointi ............................................................................................ 15 5.3 Kompostoinnin tarkkailu ............................................................................................................. 16 5.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 16 5.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet ................................................................................................. 16 5.6 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 16 5.6.1 Vesi ............................................................................................................................. 16 5.6.2 Ilma ............................................................................................................................. 16 5.6.3 Melu ............................................................................................................................ 17 5.7 Haittaeläimet .............................................................................................................................. 17 5.8 Kemikaalit .................................................................................................................................. 17 5.9 Valmiin kompostin käyttö............................................................................................................ 17 Pilaantuneet maat __________________________________________________________________ 18 6.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 18 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen .................................................................................... 18 6.3 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet ................................................................................................. 19 6.4 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 19 6.4.1 Vesi ............................................................................................................................. 19 6.4.2 Ilma ............................................................................................................................. 19 Jätteen käsittely kentillä _____________________________________________________________ 20 7.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 20 7.2 Maa-aines .................................................................................................................................. 20 7.2.1 Kiviainespitoinen jäte ................................................................................................... 20 3 7.2.2 Kiviainespitoinen liete .................................................................................................. 20 7.2.3 Turve........................................................................................................................... 20 7.3 Betoni yli 100 mm....................................................................................................................... 20 7.4 Asfaltti ........................................................................................................................................ 20 7.5 Kipsi........................................................................................................................................... 20 7.6 Puu ............................................................................................................................................ 21 7.7 Lajiteltava jäte ............................................................................................................................ 21 7.8 Kuona ........................................................................................................................................ 21 7.9 Pilaantuneet maat ...................................................................................................................... 21 7.10 Bio- ja puutarhajäte .................................................................................................................... 21 8 Muu käsittely ______________________________________________________________________ 21 8.1 9 10 Käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu ................................................................................... 21 Jätteen loppusijoitus ________________________________________________________________ 22 9.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka ............................................................................................ 22 9.2 Vanha kaatopaikka..................................................................................................................... 22 9.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka .................................................................................................. 22 Tuhkat ___________________________________________________________________________ 23 10.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 23 10.2 Tuhkan käsittely ......................................................................................................................... 23 10.3 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 23 10.3.1 Vesi ............................................................................................................................. 23 10.3.2 Ilma ............................................................................................................................. 23 10.4 Kemikaalit .................................................................................................................................. 23 11 Jätteen varastointi __________________________________________________________________ 24 11.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 24 11.2 Jätepaalit ja jyräpaali .................................................................................................................. 24 11.3 Kipsi........................................................................................................................................... 24 11.4 Painekyllästetty puu ................................................................................................................... 24 11.5 Lasi ............................................................................................................................................ 24 11.6 Metalli ........................................................................................................................................ 24 11.7 Kuona ........................................................................................................................................ 24 11.8 Pilaantuneet maat ...................................................................................................................... 24 11.9 Bio- ja puutarhajäte .................................................................................................................... 25 11.10 Ämmässuon Sortti-asema .......................................................................................................... 25 12 Kivenmurskaus ja louhinta ___________________________________________________________ 26 12.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 26 12.2 Louhinta ..................................................................................................................................... 26 12.3 Kivenmurskaus .......................................................................................................................... 26 12.4 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 26 12.4.1 Vesi ............................................................................................................................. 26 12.4.2 Ilma ............................................................................................................................. 26 12.4.3 Melu ja tärinä............................................................................................................... 26 12.5 Toiminnassa syntyvät jätteet ...................................................................................................... 26 13 Ämmässuon Sortti-asema____________________________________________________________ 27 13.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 27 13.2 Jätteen määrä ............................................................................................................................ 27 13.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta............................................................................................... 28 4 13.4 Alueen hoito ............................................................................................................................... 28 13.5 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 28 13.5.1 Vesi ............................................................................................................................. 28 13.5.2 Melu ............................................................................................................................ 28 13.6 Haittaeläimet .............................................................................................................................. 28 13.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ........................................................................ 28 14 Kaasun keräys ja kaasuvoimala _______________________________________________________ 29 14.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta.......................................................................... 29 14.2 Kaasun keräys ........................................................................................................................... 29 14.3 Kaasuvoimala ............................................................................................................................ 30 14.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 31 14.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet ................................................................................................. 31 14.6 Päästötarkkailu .......................................................................................................................... 31 14.6.1 Vesi ............................................................................................................................. 31 14.6.2 Ilma ............................................................................................................................. 31 14.6.3 Melu ............................................................................................................................ 32 14.7 Kemikaalit .................................................................................................................................. 32 14.8 Toiminnassa syntyvät jätteet ...................................................................................................... 32 15 Vesienhallinta _____________________________________________________________________ 33 15.1 Yleistä toiminnasta ..................................................................................................................... 33 15.2 Käyttötarkkailu ........................................................................................................................... 33 15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 33 15.4 Pintavedet .................................................................................................................................. 33 15.5 Jätevedet ................................................................................................................................... 33 15.6 Kemikaalit .................................................................................................................................. 34 16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ________________________________ 35 16.1 Kemikaalit .................................................................................................................................. 35 16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus ........................................................................ 35 17 Rakentaminen _____________________________________________________________________ 36 17.1 Ympäristövaikutusten hallinta ..................................................................................................... 36 17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen.............................................................. 36 17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen ........................................................................................ 36 17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit ............................................ 36 18 17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen ................................................. 36 17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit ............................................. 36 Ympäristövaikutukset _______________________________________________________________ 37 18.1 Sää ............................................................................................................................................ 37 18.2 Vesi ........................................................................................................................................... 38 18.2.1 Pintavedet ................................................................................................................... 39 18.2.2 Pohjavedet .................................................................................................................. 40 18.2.3 Jätevedet .................................................................................................................... 41 18.3 Jätetäyttöjen tila ......................................................................................................................... 42 18.4 Painumatarkkailu ....................................................................................................................... 42 18.5 Ilma............................................................................................................................................ 43 18.5.1 Hiukkaset .................................................................................................................... 44 18.5.2 Hajut ........................................................................................................................... 44 5 18.5.3 Metaanimittaukset ....................................................................................................... 46 18.6 Melu........................................................................................................................................... 47 18.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut.................................. 48 18.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito ................................................................................ 48 18.7.2 Roskaantuminen ......................................................................................................... 48 18.7.3 Haittaeläimet ............................................................................................................... 48 18.7.4 Linnut .......................................................................................................................... 49 19 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen _________________________ 50 20 Työsuojelu ja turvallisuus ____________________________________________________________ 51 22 Tutkimushankkeet __________________________________________________________________ 52 22.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset.......................................................... 52 22.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus ....................................................................................... 53 22.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus ................................................................................................. 53 22.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset ............................................................................................. 53 Liitteet _______________________________________________________________________________ 54 Jakelu _______________________________________________________________________________ 54 6 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus (liite 1, kuva 1) sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sortti-asema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuolla tapahtuva biojätteen käsittely tehostui 11.6.2015 käyttöönotetulla biokaasulaitoksella (liite 1, kuva 18). Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen yhteyteen. Uusi biokaasulaitos ja olemassa oleva kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kompostista valmistetaan multatuotteita myyntiin. HSY:n jätehuollolla on sertifioitu (ISO 14001 ja ISO 9001) toimintajärjestelmä. Tämä velvoittaa systemaattiseen ja jatkuvaan toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen. Inspecta suoritti 28.5.2015 jätehuollon toimintajärjestelmän auditoinnin, jossa käsiteltiin jätehuollon toiminnan johtamista ja suunnittelua sekä voimalaitoskuonan käsittelyä ja voimalaitostuhkan loppusijoittamista Ämmässuolla. Auditoinnissa ei havaittu poikkeamia. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana kaksi tapaamista (11.3.2015 ja 9.6.2015), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Ämmässuolla järjestettiin 13.6.2015 avoimet ovet -tilaisuus lähialueen asukkaille (liite 1, kuva 17). Päivän teemana oli tiedottaa asukkaille jätehuollossa yleisesti tapahtuneista muutoksista sekä Ämmässuon alueen tulevaisuudesta. Päivään osallistui noin 340 henkilöä. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. HSY:lla on valmisteilla työkalu ympäristölupamääräysten seurantaan liittyen. Työkalun tarkoituksena on parantaa ympäristölupamääräysten toteutumisen seurantaa sekä helpottaa raportointia. 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot alkuvuodelta 2015 on koottu taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Tilanne Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 26.5.2003 Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Aukioloaikoja koskevaan purkuhakemukseen korkeimman hallinto-oikeuden päätös 29.5.2007. Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen ympäristölupa 16.5.2005 Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Laajennusalueen ympäristölupapäätöksen muutos 20.9.2007 Lainvoimaiseksi 28.11.2008. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Lainvoimaiseksi 21.6.2011. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva 12.3.2007. Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 Lupa on lainvoimainen. vesien päätös Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. 8 Ympäristöluvat Tilanne Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Vireille 18.12.2012. Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Tilanne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ympäristöluvan (kaatopaikka- ja kenttätoiminnot, pilaantuneiden maiden käsittely, tarkkailut sekä kho:n päätöksellä 11.5.2010 lupaviranomaisen käsiteltäväksi palautettu vanhan kaatopaikan jatkokäyttö) tarkistaminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös 14.12.2012. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2015. Taho Kannanotto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Biojätteen käsittelylaitoksen pidentäminen, 13.1.2015. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen rakenteiden suunnitelmat ja laatuasiakirjat, asiakirjojen tarkastaminen, 13.3.2015. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Biokaasulaitoksen käyttöönottotarkastus, 26.3.2015. Säteilyturvakeskus Turvallisuuslupa nro 7882/L1/15, biojätteen käsittelylaitos, 30.3.2015. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Biojätteen käsittelylaitoksen pidentäminen, 1.6.2015. 2.2 ympäristöluvan ympäristöluvan eräiden eräiden määräaikojen määräaikojen Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. o Jätevoimalan 28.10.2014. tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma o Jätteenpolton 19.5.2015. kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma - Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015. - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. - Vesien yhteistarkkailun työohjelma 28.2.2014. 9 - Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. - Meluntarkkailusuunnitelma 16.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 5.5.2008. Uusi tarkkailuohjelma on valmisteilla. 2.3 Viranomaistarkastukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus) pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 26.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista osa tarkastetaan otantaperusteisesti kerran lupakaudessa. Kaasuvoimalan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 28.5.2015. Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, orgaaninen jäte, kuonan käsittely. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastus pidettiin biokaasulaitoksen rakennustyömaalla 23.1.2015. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suorittama palotarkastus biokaasulaitoksella Tarkastuksessa varmistuttiin uuden mädättämörakennuksen paloturvallisuudesta. tehtiin 7.4.2015 Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastaja on käynyt biokaasulaitoksen työmaalla ja työmaakokouksissa useamman kerran alkuvuonna 2015. Aluehallintoviraston Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue suoritti jätteenkäsittelykeskuksessa raskaiden kuljetusajoneuvojen työsuojelutarkastuksia 18.5.2015. 2.4 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaavatilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.6.2014 Kulmakorpi I asemakaavaehdotuksen nähtävillepanon. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8.–9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kolmperänranta – Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue ja sen luonto- ja maisema-arvot. 10 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 §:n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole ollut ympäristönsuojelulain 123 §:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita alkuvuonna 2015. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt käsitellään laitosten toiminnasta kertovien lukujen yhteydessä, mikäli niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00–17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna alkuvuonna 2015 taulukon 5 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuorma-autoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00–21.00 välisenä aikana. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet tammi-kesäkuussa 2015. ennakkoon ilmoitetut Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 3.1.2015 La 10.00–18.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) 10.1.2015 La 10.00–18.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) 29.3.2015 Su 10.00–17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) 6.4.2015 Ma 10.00–17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) 2.5.2015 La 10.00–17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) 16.5.2015 La 10.00–17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) 14.6.2015 Su 10.00–17.00 Kompostointilaitos, vastaanottokenttä (kiinteistöjen lasi ja metalli sekä jätevoimalan kuona) Taulukossa 5 esitettyjen aukioloaikojen lisäksi vastaanotettiin lauantaina 16.5.2015 ja 23.5.2015 kello 8.00– 16.00 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kuonaa kuonakentälle. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00–21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (25.4., 9.5., 16.5.2015). Avoimet ovet -tilaisuus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen asukkaille pidettiin lauantaina 13.6.2015. 11 4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 154 418 tonnia tammikesäkuussa 2015. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 165 940 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 4 407 tonnia jätettä, joka on 93 % vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 9 847 tonnia, jotka jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään sekä loppusijoitettavaan osaan. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 1 504 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 30 854 tonnia. Vastaanottokentällä vastaanotettiin erilaisia maa- ja kiviaineksia yhteensä 18 031 tonnia. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettujen jätteiden määrät on esitelty luvussa 13. Vuonna 2015 vastaanotetut jätemäärät esitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa ja Vahti-ilmoituksissa. 4.2 tarkemmin eriteltyinä Ämmässuon Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2015 tammi-kesäkuun aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 133 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 24 kappaletta. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatu- ja hinnanmuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksissa. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois kuusi jätekuormaa. Pääasiallinen syy käännytyksiin oli se, että jäte ei ollut kaatopaikkakelpoista. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa (13.3). 12 5 Biojätteen käsittely 5.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuolla otetaan vastaan pääkaupunkiseudun erilliskerättyä kotitalouksien biojätettä sekä kaupan ja teollisuuden orgaanisia jätteitä. Uutena toimintona vuodelle 2015 on aloitettu biojätteen mädätys ja biokaasun valmistus biokaasulaitoksessa. Ämmässuon Biokaasulaitos toimii osavirtamädätys periaatteella. Kompostointilaitoksessa biokaasulaitoksen mädätetty biojäte sekoitetaan karkeaan biojätteeseen ja kompostoidaan laitosmaisesti kompostointilaitoksella. Laitokselta valmistuva komposti seulotaan ja luovutetaan jatkojalostukseen. Biojätteen käsittelyn ja sitä palvelevan kaasun hyödyntämisyksikön tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. 5.2 Laitosmainen käsittely ja jälkikypsytys Vastaanotetut kotitalous- ja teollisuusbiojätteet käsitellään Ämmässuolla laitosmaisesti. Biokaasulaitos otettiin virallisesti käyttöön 11.6.2015, mutta laitoksen koekäyttö ja ympin täyttö aloitettiin huhtikuussa. Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa ja seulottu hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin (liite 1, kuva 14). Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Tunnelikompostointiin syötetään tukiaineita, karkeaa biojätettä sekä mädätettyä biojätettä, eli mädätettä. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen komposti seulotaan ja syötetään hygienisointitunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Laitoksesta kannetaan hygieeniset panokset ulos kentälle aumaan jälkikypsytykseen. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen aumoissa kompostia jälkikypsytetään 4–6 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. Taulukossa 6 kuvataan uuteen biokaasulaitokseen liittyviä käyttöparametreja kesäkuulta 2015. Biokaasulaitoksen toista reaktoria ajetaan täydellä teholla käyttöönottovaiheessa ja toista käytetään vain vajaalla täytöllä. Taulukko 6. Biokaasulaitokseen liittyviä käyttöparametreja kesäkuussa 2015. Parametri Mädätykseen syötetty biojäte Muodostunut biokaasu Kompostointiin syötetty mädäte Soihdun poltto tunnit 5.2.1 Yksikkö Kesäkuu 2015 t 1 476 Nm3 251 907 m3 1 343 h 1 292 Bio- ja viherjätevirrat Vuosien 2013–2015 tammi-kesäkuussa käsittelyyn vastaanotetut kotitalous- ja teollisuusbiojätejakeiden määrät näkyvät kuvassa 1. Kuvassa 2 on vastaavasti esitetty vuosien 2013–2015 ensimmäisen puoliskon aikana vastaanotetut viherjätejakeet. 13 30000 t / Tammi-kesäkuu 25000 20000 15000 10000 5000 0 Purut (teollisuusbiojäte kentälle) Eläinten kuivikkeet Teollisuusbiojäte Kotitalousbiojäte 2013 159 282 6 392 18 870 2014 130 263 6 973 18 016 2015 212 446 7 653 18 304 Kuva 1. Vastaanotetut biojätejakeet tonneittain (t) vuosien 2013–2015 tammi-kesäkuussa. 7 000 t / Tammi-kesäkuu 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Puu Muu viherjäte Kannot Risut 2013 259 1 316 533 2 208 2014 212 1 933 523 1 819 2015 294 1 711 868 2 891 Kuva 2. Vastaanotetut viherjätejakeet tonneittain (t) vuosien 2013–2015 tammi-kesäkuussa. Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty vuoden 2015 bio- ja viherjätevirrat, joista voidaan nähdä vastaanotettujen jätejakeiden jakautuminen eri käsittelymuotoihin. Kompostointiprosessilla käsitellään sekä bio- että viherjätteet. Biojätteet käsitellään pääsääntöisesti Ämmässuolla mädättämällä biokaasulaitoksessa, mutta ne voidaan ohjata käsiteltäväksi myös kompostointilaitokselle tai jos jostain syystä oma kapasiteetti ei riitä niin sitten ne voidaan ohjata Ämmässuon ulkopuoliseen laitokseen. Biojätteistä eläinten kuivikkeet ohjautuivat sekä laitoskompostointiin muun biojätteen seassa että kenttäkäsittelyyn viherjätteen seassa. Teollisuusbiojätteisiin kuuluva puru ohjattiin ainoastaan kenttäkäsittelyyn. Biojätteen käsittelyssä muodostuvaa kompostointiin kelpaamatonta rejektiä on ajettu säännöllisesti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. 14 Taulukko 7. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät* tonneittain (t) vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Muu bioEWCVastaan KompostoinKenttäjätteenKaatoJätelaji Mädätys Poltto koodi -otettu tilaitos käsittely käsittelypaikka laitos Kotitalous -biojäte 20 01 08 18 304 16 829 - Teollisuus -biojäte 20 01 08 7 653 7 591 - Eläinten kuivikkeet 02 01 06 446 239 Purut (teollisuus -biojäte kentälle) 20 01 08 212 26 614 Yhteensä Osuus yht. 1 476 yht. 20 yht. 967 yht. 42 207 - - - - - 212 - - - - 24 658 419 1 476 20 967 42 93 % 2% 6% 0% 4% 0,2 % *Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita Taulukko 8. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät* tonneittain (t) vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Käytetty EWCVastaanhaketukiaineena Myyty Jätelaji Käsitelty koodi otettu biojätteenkomposenergiantuotantoon toinnissa Risut 20 02 01 2 891 1 244 1 244 - Kannot 20 02 01 868 868 - - Muu viherjäte 20 02 01 1 711 1 711 - - Puu 19 12 07 294 145 2 141 - 3 968 3 385 - Yhteensä *Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita Risujen ja pinnoittamattoman puun haketus on tapahtunut kaksi kertaa vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Kantoja ei ole haketettu kyseisellä ajanjaksolla. 5.2.2 Biojätteen jälkikypsytys kentällä Biojätekompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Aumat kasteltiin tarvittaessa ja näiden jälkikompostoitumista seurattiin mittaamalla aumojen sisälämpötiloja (liite 1, kuva 13). Kesällä 2014 aloitettiin käytäntö, kompostointiaumojen käännöstä. 5.2.3 jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi Viherjätteen kompostointi Viherjätekentälle vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää lehtiä, risuja, risuhaketta, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevosenlanta ja -kuivikkeet). Puutarhajäte, jota ei käytetty laitosmaisessa käsittelyssä tukiaineena (katso taulukko 8), kompostoitiin aumoissa viherjätekentällä. Viherjätekentän kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut 55 astetta tai yli kahden viikon ajan. Aumoja kasteltiin tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurattiin etäluettavilla lämpötila-antureilla (liite 1, kuva 13). 15 5.3 Kompostoinnin tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointija näytetulokset kirjataan ylös. Kompostia seurataan vastaanotosta sen luovutukseen saakka. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikypsytyksen lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla (liite 1, kuva 13). Aumat käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät numeroidaan vuoden ja erän mukaisesti. 5.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Määräaikaishuollot suoritettiin eri laitteiden käyttöohjeiden mukaisesti. Lisäksi toteutettiin muutamia merkittäviä muutoksia kompostointilaitoksessa. Biokaasulaitoksen ilmastusjärjestelmä liitettiin kompostointilaitoksen ilmanvaihtojärjestelmään. Tunnelikompostoinnin tuloilman esilämmityksen mahdollistava muutostyö toteutettiin. Kompostointilaitoksen tunnelien täyttölaitteen kulkupalkit ankkuroitiin seiniin sekä vanha seulontalinja kunnostettiin. Vanhalla kompostointilaitoksella uusittiin haurastuneet vesilinjat. Vastaanottohallin kuluneen lattian korjaustarve selvitettiin ja kunnostettiin kompostointitunnelien ovet. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.2.1. 5.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen yhteensovittaminen on tuonut haastetta biojätteen käsittelyyn mutta ei ole aiheuttanut poikkeustilanteita. 5.6 Päästötarkkailu 5.6.1 Vesi Kenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä analyysitulokset syötetetään VAHTI-järjestelmään. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. Viemäriin johdetun jäteveden määrä tammi3 kesäkuussa 2015 oli 4 403m . 5.6.2 Ilma Kompostointilaitoksien biosuotimia, kompostointilaitoksen biopesurin (liite 1, kuva 15) ja vanhan kompostointilaitoksen happopesurin toimintaa tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Vuoden 2015 poistoilman mittaukset tehdään syksyllä, kun mädätys-kompostointi-järjestelmä on vakiintunut ja tulokset ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. 16 Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 18.5.2) 5.6.3 Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Biojätteen käsittelylaitoksen ja kaasun hyödyntämislaitoksen (CHP) toiminnoista aiheutuvan melutason kertaluontoista mittausta laitoksen ensimmäisenä käyttövuonna ei ole vielä tehty. 5.7 Haittaeläimet Tammi-maaliskuussa 2015 suoritettiin jyrsijöiden (lähinnä rottien) torjuntaa. Kaikkiaan syöttiasemia biojätteen käsittelylaitoksilta löytyy 29 kappaletta sekä lisäksi neljä kappaletta hissipyydyksiä. Kärpäsmyrkytyksiä on tehty 23.6. alkaen noin kahden viikon välein kompostointilaitoksen tiloissa. Aineena on käytetty pyretriini, piperonyylibutoksidi sumutetta. Lisäksi kärpäsiä torjutaan sekä sähkö- että liimapyydyksillä. 5.8 Kemikaalit Vanhalla kompostointilaitoksella käytetään rikkihappoa poistoilman pesuun. Vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointiasemassa käytetään lipeää jäteveden pH:n neutralointiin. Vuoden 2015 tammi-kesäkuussa käytettyjen kemikaalien määrä on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Biojätteen käsittelyssä käytettyjen kemikaalien määrät tonneina (t). Kemikaali Kauppanimi Rikkihappo Lipeä 5.9 H2SO4-TEC93-BU NAOH-50KJ-IBCAL Määrä (t) 2 20 Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 mm:n seulalla (liite 1, kuva 11) ja luovutetaan jatkojalostukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Alkuvuonna 2015 on valmistunut viisi biojäte-erää ja kaksi puutarhajäte-erää. Jatkojalostukseen on luovutettu neljä erää, joiden luovutettu määrä on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Luovutus valmiiden kompostien keskiarvo parametrit vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. Parametri Yksikkö Biojäte Viherjäte Tilavuuspaino g/l 565 653 Kosteus Orgaaninen aines pH % % 49 57 8,7 54 39 8,4 2,0 3,0 mS/m 320 50 Juurenpituus % 59 83 Kokonaistyppi g/kg ka 34 13 Kokonaisfosfori g/kg ka 8 140 1 800 Kokonaiskalium g/kg ka 15 800 6 000 t 1 733 1 630 Hiilidioksidin tuotto Sähkönjohtavuus Luovutettu jatkojalostukseen 17 6 Pilaantuneet maat 6.1 Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon (PIMA-toiminnon) alueella syntyvät suoto- ja pintavaluntavedet kerätään ja johdetaan hiekanja öljynerottimen jälkeen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienkeräilyjärjestelmään. Alkuvuonna 2015 pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2014 alussa käyttöönotettu kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäviä pilaantuneita maita koskeva vaatimus laboratorioanalyysitulosten esittämisestä ennen maaerien toimittamista Ämmässuon kaatopaikoille on edelleen voimassa ja se näkyy alhaisina massamäärinä viime vuoden tapaan. Joulukuussa 2013 alkanut kipsijätteen välivarastointi- ja käsittelykokeilu jatkuu edelleen vuonna 2015, mikä tarkoittaa, että noin kolmannes PIMA-hallin tilaresurssista on edelleen varattuna kyseiseen toimintaan. Tarkastelujaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Toimintojen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma -asiakirja (päivitetty 29.1.2014) on korvattu uudella, 29.6.2015 päivätyllä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmalla, johon myös kolmen edellä mainitun PIMA-asiakirjan sisältö on tiivistetty. 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Alkuvuonna 2015 sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin 2 221 tonnia (vastaavina ajanjaksoina vuonna 2014 määrä oli 1 379 tonnia ja vuonna 2013 määrä oli 10 455 tonnia) ja ne hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa ja jätteiden peittomateriaalina. Kaatopaikalla sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätepitoisia pilaantuneita maita vastaanotettiin käsittelyyn raportointijaksolla 560 tonnia. Varsinaisen PIMA-käsittelyn lisäksi Jätteen jalostus -toiminto käsitteli PIMA-välivarastointikentällä jätepitoisia pilaantuneita maaeriä (210 tonnia). Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-toimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä 1 418 tonnia. PIMATU-palvelun (Tiukentuneiden vastaanottovaatimusten ohella käyttöön otettu pilaantuneiden maiden vastaanottoa koskeva palvelu, jossa maaerä voidaan ottaa tutkimattomana vastaan PIMA-halliin. Tällöin HSY tutkii maaerän asiakkaan puolesta. Palvelusta on sovittava HSY:n kanssa etukäteen ennen maaerän toimitusta.) kautta vastaanotettuja maita saapui tutkittaviksi ja käsiteltäviksi 253 tonnia. Tarkastelujaksolla vastaanotetuista pilaantuneista maista suurin osa on edellisvuosien tapaan ollut öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Alkuvuoden 2015 aikana vastaanotetuissa pilaantuneissa maissa ei todettu VOC-yhdisteitä. PIMA-käsittelystä siirrettiin tammi-kesäkuussa 2015 yhteensä 1 530 tonnia käsiteltyjä maa- ja kiviaineksia hyödynnettäviksi Ämmässuon kaatopaikoille. Vuodelta 2014 käsittelyyn vuodelle 2015 siirtyi yhteensä noin 4 705 tonnia pilaantuneita maita (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa). Kesäkuun lopussa PIMA-toiminnossa (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa) oli noin 4 846 tonnia maa-aineksia. 18 6.3 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 6.4 Päästötarkkailu 6.4.1 Vesi Pilaantuneiden maiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otettiin alkuvuonna 2015 näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa: maalis- ja kesäkuussa. Nämä analyysitulokset on syötetty VAHTIjärjestelmään. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. PIMA-toiminnon hiekanerotin-, öljynerotin- ja näytteenottokaivot tyhjennettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti kesäkuussa. Samoin kesäkuussa uusittiin öljynerotinkaivon hälyttimen varmistusakku. 6.4.2 Ilma PIMA-hallin ilmanvaihtojärjestelmä on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä. Huoltotoimenpiteiden sekä kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana ilmanvaihto on ollut pysähdyksissä enintään muutaman päivän ajan tuloilmakojeiden esisuodattimien tukkeutumisen estämiseksi. VOC-yhdisteitä sisältäviä maaeriä ei ole tullut käsittelyyn raportointijaksolla, joten VOC-ilmanvaihtoa ei ole toistaiseksi ollut tarpeellista käyttää maiden käsittelyssä. Tämän seurauksena kesäkuun loppuun 2015 mennessä myöskään päästömittausaineistoa ei ole kertynyt. Ilmanvaihdon TVOC-anturit huollettiin ja kalibroitiin tarkastelujakson aikana laitevalmistajan toimesta. PIMA-hallin ilmantarkkailutulokset kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 19 7 Jätteen käsittely kentillä 7.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. 7.2 Maa-aines 7.2.1 Kiviainespitoinen jäte Jätepitoista maata otettiin vastaan 17 058 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Maita seulottiin alkuvuonna 17 618 tonnia. Osa maista oli viime vuonna vastaanotettuja. Maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan muotoilussa ja pinnan tiivistämisessä. Jätettä sisältävistä maista erotellaan jätteet seulomalla maa-ainekset eri jakeisiin. Metallit erotetaan pääasiassa magneetilla. Muut jätteet poistetaan käsin karkeimmista maa-aineksista. 7.2.2 Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä otettiin vastaan 635 tonnia tammi-kesäkuussa 2015 kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Altaan vesi selkeytettiin ja johdettiin jätevedenpuhdistamolle. Kiviaines hyödynnettiin kaatopaikan muotoilussa. 7.2.3 Turve Multakentän pohjan turpeita kuivatettiin laajennusalueella. Turpeet seulottiin toiseen kertaan ja siirrettiin multakentälle mullan valmistuksen raaka-aineeksi. 7.3 Betoni yli 100 mm Betonia yli 100 mm otettiin vastaan 5 872 tonnia alkuvuonna. Betonit käsitellään loppukesän aikana. Betonikappaleet murskataan. Betoni-raudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. 7.4 Asfaltti Asfalttia otettiin vastaan 3 299 tonnia tammi-kesäkuussa. Asfaltti hyödynnetään kaatopaikalla liikennealueilla tai murskattuna jätteenkäsittelykeskuksessa teiden pinnassa pölyämisen vähentämiseksi. 7.5 Kipsi Kipsijätettä vastaanotettiin alkuvuonna 730 tonnia. Kipsijätteen vastaanotto tapahtui vuoden 2014 tapaan PIMA-hallissa. Vuonna 2014 erilliskerättyä kipsijätettä käsiteltiin (liite 1, kuva 5) 1 122 tonnia. Kipsijätteen käsittelijä toimitti kipsijauheen jatkojalostukseen, paperin polttoon ja metallin keräykseen. 20 7.6 Puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 8 592 tonnia tammi-kesäkuussa. Pinnoitettu puu murskattiin (liite 1, kuva 9) ja urakoitsija toimitti sen polttoon. Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 145 tonnia alkuvuonna. Pinnoittamattomasta puusta jätteenkäsittelykeskuksessa valmistettua puuhaketta käytetään kompostoinnin tukiaineena (katso tämän raportin kohta 5.2.1). 7.7 Lajiteltava jäte Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella sijaitsee jätteiden esikäsittelyä varten rakennettu erillinen noin 3 000 m2 laajuinen rakennusjätteiden ja jätteenkäsittelykeskukseen tulevien muiden polttoon hyödynnettävien jätteiden lajittelukatos (liite 1, kuva 3), jossa saapuva jäte jaetaan materiaali- ja energiahyödynnettävään sekä loppusijoitettavaan osaan. Lajittelukatokseen otettiin käsiteltäväksi aiemmin kaatopaikalle ohjautunut ja nyt poltossa hyödynnettävä seka- ja rakennusjäte. Jätettä otettiin vastaan 5 365 tonnia alkuvuonna. Jätteitä eroteltiin seuraavanlaisesti: Poltettavaa jätettä 4 940 tonnia, metallia 99 tonnia, puuta 72 tonnia. Rejektiä ajettiin kaatopaikalle 267 tonnia. 7.8 Kuona Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 20 000–30 000 tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 34 793 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Kuonan käsittely (liite 1, kuva 4) alkoi toukokuussa ja jatkuu elokuun loppuun asti. Kuonasta on saatu tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä magneettista metallia 1 850 tonnia ja 330 tonnia ei-magneettista metallikonsentraattia jatkojalostettavaksi. 7.9 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. 7.10 Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. 8 Muu käsittely 8.1 Käytöstä poistettujen renkaiden paloittelu Renkaiden paloittelua ei ole tehty jätteenkäsittelykeskuksessa sen toiminnan aikana. 21 9 Jätteen loppusijoitus 9.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Loppusijoitettavien jätteiden määrä ja laatu muuttui merkittävästi vuonna 2014 kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimala käynnistyi ja siihen asti kaatopaikalle loppusijoitettavat sekajätteet hyödynnetään nyt kyseisessä jätevoimalassa energiana. Kaatopaikalle vastaanotettiin pääasiassa hyödyntämiseen soveltumatonta polttoon kelpaamatonta jätettä. Maa- ja kiviaineksia sekä voimalaitoksen kuonaa käytettiin kaatopaikan pinnan tiivistämiseen, reunaalueiden muotoiluun, kaasunkeräyksen yläimuputkistojen ja jyräpaalivarastoalueen (katso tämän raportin luku 11.2) rakentamiseen. Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria. Lakialueen pinta-ala on 6,7 hehtaaria, josta jätteen loppusijoitusalueena on ollut parin hehtaarin kokoinen alue. Jätteen vastaanotto määristä ja laadusta kaatopaikalle on kerrottu tämän raportin luvussa 4. Kaatopaikkaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.1. Kaatopaikan jätetäytön tilasta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.3. 9.2 Vanha kaatopaikka Vanha kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 1987 ja sen käytöstä luovuttiin vuonna 2007. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta täyttöaluetta on noin kuusi hehtaaria. Maa-ainesten sijoituksesta vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin on kerrottu tämän raportin luvussa 4.1. Tämän raportin luvussa 18.3 on kerrottu vanhan kaatopaikan jätetäytön tilasta, luvussa 18.4 painumatarkkailusta ja luvuissa 14 sekä 18.5.3 kaatopaikkakaasun tarkkailusta ja päästöistä. 9.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on neljä hehtaaria. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus 3 on noin 40 000 m . Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 10. 22 10 Tuhkat 10.1 Yleistä toiminnasta Jätevoimalan kattilaja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon (katso tämän raportin luku 9.3). 10.2 Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 2 202 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Ennen loppusijoittamista tuhka stabiloidaan sementin ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (mm. sementti) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty 2 054 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon 3 068 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 600 tonnia vettä ja 414 tonnia Plussementtiä. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan (liite 1, kuva 16) pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Tällä varmistetaan, että stabiloidun tuhkan kloridien liukoisuus alittaa ympäristöluvassa annetun raja-arvon. 10.3 Päästötarkkailu 10.3.1 Vesi Jätevedenpuhdistamolle ohjautuvia tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 10.3.2 Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. 10.4 Kemikaalit Tuhkan stabilointia varten on vastaanotettu 465 tonnia Plussementtiä, josta 414 tonnia on käytetty tuhkan käsittelyssä. 23 11 Jätteen varastointi 11.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. 11.2 Jätepaalit ja jyräpaali Jätepaaleja ajettiin alkutalvesta jätevoimalaan 12 651 tonnia. Jyräpaaliin sijoitettiin 4 500 tonnia. Jyräpaalissa jäte tiivistetään 3,5 metriä korkeaksi aumaksi. Auma ympäröi kahden metrin korkuinen maavalli. Jäte peitetään lopuksi aumamuovilla. Jyräpaali sijaitsee kaatopaikan täyttöalueen S1 laella erotettuna loppusijoitetusta jäteverollisesta jätteestä. 11.3 Kipsi Kipsijätettä vastaanotetaan 1–2 vuotta PIMA-halliin ennen sen käsittelyä PIMA-hallissa. Kipsiä käsiteltiin helmikuussa 1 122 tonnia. 11.4 Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 425 tonnia tammi-kesäkuussa. Painekyllästettyä puuta noudettiin vastaanottokentältä kuukausittain. 11.5 Lasi HSY:n kotitalouksista erilliskerättyä lasia välivarastoitiin 1 766 tonnia alkuvuonna. Lasia noudettiin keskimäärin pari kertaa viikossa. Lasinkeräys siirtyi 1.5.2015 alkaen Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastuulle. HSY on sopinut tuottajayhteisön kanssa lasipakkausjätteen terminaalipalvelusta, jonka puitteissa HSY tuottaa Ämmässuolla RINKI Oy:lle lasipakkauksiin liittyvää vastaanotto-, käsittely- ja välivarastointipalvelua. 11.6 Metalli HSY:n kotitaloudesta erilliskerättyä metallia välivarastoitiin 483 tonnia tammi-kesäkuussa 2015. Metallia toimitettiin pari kertaa viikossa jatkojalostukseen. 11.7 Kuona Kuonaa varastoitiin marraskuusta 2014 alkaen kuonakentälle noin 44 000 tonnia. Vuoden 2014 käsittelyn jälkeen varastoon oli kertynyt 9 477 tonnia kuonaa ja vuonna 2015 tammi-kesäkuussa kuonaa on vastaanotettu 34 793 tonnia. Kuonan käsittely alkoi toukokuussa ja päättyy elokuussa. 11.8 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6.2. 24 11.9 Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastoinnista on kerrottu tämän raportin luvussa 5. 11.10 Ämmässuon Sortti-asema Ämmässuon Sortti-aseman jätteiden varastointi käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. 25 12 Kivenmurskaus ja louhinta 12.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttöalueiden laajentuessa on tarpeen lisätä myös alueilla syntyvien ja viemäriin johdettavien likaantuneiden valumavesien varastoallaskapasiteettia, joten vesiaseman viereen, nykyisen tasausaltaan rinnalle, on rakentumassa uusi tasausallas. HSY:llä on vireillä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus. Hakemuksessa on varauduttu jätteenkäsittelykeskuksen kehittämisen aiheuttamiin louhintaja murskaustarpeisiin sekä jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelta tuodun louheen murskaukseen. 12.2 Louhinta Vesiaseman vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden altaan rakennuskaivannon louhintatyöt käynnistyivät keväällä. Louhittu kiviaines murskataan paikanpäällä ja murske varastoidaan jatkokäyttö varten. Louhinta- ja murskaustöiden on määrä valmistua syyskuussa 2015. Tiedot määristä kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 12.3 Kivenmurskaus Katso edellä raportin luku 12.2. 12.4 Päästötarkkailu Alla mainitun lisäksi louhinnan ja murskauksen päätyttyä tullaan vuosiraportissa esittämään ympäristöluvan edellyttämät tarkkailutulokset, jotka perustuvat muun muassa toiminnan käyttöpäiväkirjaan. 12.4.1 Vesi Toiminnassa ei muodostu haitallisia jätevesiä. Pölynsidonnassa muodostuvat vedet ja kaivantoon kertyvät hulevedet johdetaan hulevesialtaaseen HVA4 ja jatkuvatoimisen sähkönjohtavuustarkkailun jälkeen maastoon. Maastoon johdettavia vesiä tarkkaillaan myös Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 12.4.2 Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkaillaan päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. 12.4.3 Melu ja tärinä Kivenmurskauksen ja louhinnan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Louhintatyötä valvotaan urakkasuorituksen yhteydessä asennetuilla jatkuvatoimisilla tärinämittareilla, joilla varmistetaan, että vaadittuja louhintatärinän raja-arvoja ei ylitetä. 12.5 Toiminnassa syntyvät jätteet Tieto toiminnassa syntyvistä jätteistä kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 26 13 Ämmässuon Sortti-asema 13.1 Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi kesäkuun 2015 loppuun mennessä 19 672 asiakasta. Asiakkaita oli 783 enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2014. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 15.8.2014. 13.2 Jätteen määrä Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 11 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tammi-kesäkuulta 2015. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Taulukko 11. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina tammi-kesäkuussa vuosina 2013–2015. Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2014 ja 2015 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Vuosi Muutos Suoritteet EWC-koodi 2013 2014 2015 t % Risujäte 20 02 01 218 358 324 -34 -9,5 Kyllästetty puujäte 20 01 37 120 92 96 4 4,3 Kylmälaitejäte 20 01 23 22 20 19 -1 -5,0 Metallijäte 20 01 40 129 145 174 29 20 Muu SER-jäte 20 01 36 103 88 103 15 17 Puujäte 20 01 38 863 889 947 58 6,5 Puutarhajäte 20 02 01 86 137 138 1 0,7 Sekajäte* 20 03 01 1 640 1 528 1 558 30 2,0 Tv- ja monitorijäte 20 01 35 41 46 24 -22 -48 Vaaralliset jätteet 16 06 01, 16 06 02, 16 06 03, 20 01 14, 20 01 21, 20 01 27, 20 01 29, 20 01 32, 20 01 26, 20 01 19 37 46 56 10 21,7 * Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen sekä rakennus- ja purkujätteen ja muovin 27 Ämmässuon Sortti-aseman jätteiden varastointi käsitellään jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. 13.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on nauhoittava kameravalvonta. 13.4 Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alustat siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1-2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Vaarallisen jätteen kontti on valuma-alueellinen. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 13.5 Päästötarkkailu 13.5.1 Vesi Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan ilman öljynerotinta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksella. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan havaintopisteillä kaakkoisen avo-ojan laatua. HSY on esittänyt 28.10.2014 päivätyssä selvityksessä, että Ämmässuon Sortti-aseman hulevesilinjaan tehdään yhteys jätevesilinjaan, jolloin hulevedet voidaan ohjata kahdella käsiventtiilillä kuormitteisten vesien tasausaltaaseen, joka tarvittaessa toimii öljynerottimena. Altaaseen johdetun veden pinnalle kertynyt öljy voidaan kerätä pois ja vedet johtaa edelleen viemäröitäviksi HSY:n vesihuollon ohjeistuksen mukaisesti. Sortti-aseman vaarallisen jätteen kontin alueella muodostuvat vedet johdetaan kahden ritiläkaivon kautta umpisäiliöön, jonka tyhjennys suoritetaan imuautolla. Erillistä tarkkailua ei ole. 13.5.2 Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 13.6 Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Asemalla on myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita ja alueella tehdään vuosittain tuholaistorjuntaan keskittynyt hygieniatarkastus. 13.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla vaarallisten jätteiden kontin vieressä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet (liite 1, kuva 6) ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vahingon sattuessa. 28 14 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 14.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalle kaatopaikalle on rakennettu käytön aikana kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista (liite 1, kuva 19), täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Uudempia Ø 1 200 mm:n pystykaivoja täyttöalueella on 181 kappaletta. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Alkuvaiheessa kaasun imu on järjestetty kaivojen alaosasta. Kaivoja jatketaan täytön noustessa ja siirrytään asteittain kaivojen yläimuun. Työt ovat alkaneet toukokuussa 2015. Vuonna 2010 valmistui jätteenkäsittelykeskuksen alueelle 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,6 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasuvoimalan pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui Ämmässuolle syksyllä 2011. Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 14.2 Kaasun keräys Tammi-kesäkuussa 2015 kerättiin kaatopaikkakaasua 21,35 milj.Nm 3. Kerätyn kaasun polttoaineteho oli 7 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea, 99,2 %. Kerätystä kaasusta 89 % (18,98 milj.Nm 3) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2014 ja alkuvuonna 2015 on esitetty kuvassa 3. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2013 ja 2014 on esitetty kuvassa 4. 50 45 Milj. Nm 3 (CH4 50 %) 40 2014 kerätty 35 30 2014 hyödynnetty 25 2015 kerätty 20 15 2015 hyödynnetty 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 Kuukausi 8 9 10 11 12 Kuva 3. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina 2014–2015. 29 100 98 2014 kum. 96 % 2014 kk 94 2015 kum. 92 2015 kk 90 1 2 3 4 5 6 7 Kuukausi 8 9 10 11 12 Kuva 4. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina 2014–2015. 14.3 Kaasuvoimala Alkuvuoden 2015 aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 41,4 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 7,7 GWh ja loput sähköstä myytiin. Kaasunvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin 8 527 MWh. Taulukoissa 12 ja 13 on esitetty yhteenveto kaasuvoimalan toimintaja tuotantotiedoista tammi-kesäkuulta 2015. Taulukko 12. Kaasumoottoreiden toiminta- ja tuotantotiedot tammi-kesäkuulta 2015. Tuotantotiedot ja polttoaineen laatu Vuosi 2015 (kuukaudet) Kaasumoottori 1 Polttoaineen kulutus (m3) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori 2 3 Polttoaineen kulutus (m ) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori 3 3 Polttoaineen kulutus (m ) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) Kaasumoottori 4 Polttoaineen kulutus (m3) Polttoaineen energiasisältö (GWh) Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) 30 1 2 3 4 5 6 863 635 917 788 591 018 0 948 324 1 061 679 4,258 4,306 2,790 0 4,657 5,203 670 672 452 0 618 707 1 809,538 1 829,562 1 198,735 0 1 891,441 2 114,724 1 2 3 4 5 6 972 022 870 088 815 125 1 003 486 156 171 1 003 816 4,792 4,082 3,849 4,898 0,767 4,919 717 640 642 691 137 672 2 016,949 1 743,321 1 743,883 2 084,627 356,753 2 015,365 1 2 3 4 5 6 561 806 90 049 1 061 679 1 101 365 1 063 497 348 752 2,770 0,422 5,013 5,375 5,222 1,709 428 1 171,799 1 62 167,551 2 655 2 019,720 3 686 2 213,298 4 704 2 144,731 5 231 683,409 6 582 472 983 584 950 484 1 117 890 1 131 439 785 813 2,872 4,615 4,488 5,456 5,556 3,851 382 1 180,782 638 1 970,618 615 1 824,302 699 2 192,448 740 2 271,243 514 1 548,557 Taulukko 13. Kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedot tammi-kesäkuulta 2015. Tuotantotiedot ja polttoaineen laatu Vuosi 2015 (kuukaudet) ORC 1 2 3 4 5 6 701 610 718 682 726 718 518,498 442,306 587,473 553,550 574,893 548,547 Kaasuvoimalaan syötetty kaasu 1 2 3 4 5 6 Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 49,60 47,20 47,50 49,10 49,40 49,30 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 0,70 1,10 1,60 1,00 1,00 0,90 Polttoaineen CO2 - pitoisuus (%) 40,90 39,10 37,60 39,70 34,50 34,30 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) 555 81 104 88 49 50 Kaasuvoimalan lämmön tuotanto 1 2 3 4 5 6 Hyödynnetty lämpö (MWh) 1 693 1 496 1 674 1 564 1 249 851 Käyntitunnit (h) Tuotettu sähkö (MWh) 14.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Kaasumoottorille 4 suoritettiin huolto-ohjelman mukainen E60 huolto sekä tarvittavat lisätyöt ajanjaksolla 17.11.2014–16.1.2015. Kaasumoottorille 3 suoritettiin vastaava huolto ajanjaksolla 19.1.–27.2.2015, kaasumoottorille 1 ajanjaksolla 23.3.–6.5.2015 ja kaasumoottorille 2 ajanjaksolla 8.5.–4.6.2015. 14.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Kaasumoottorin 3 generaattori hajosi 10.6.2015. Generaattori irrotettiin ja vietiin ABB Oy:n korjaamolle tutkittavaksi ja korjattavaksi. Tästä ei aiheudu tuotannon menetyksiä, koska kerätty kaatopaikkakaasu määrä riittää enää kolmelle kaasumoottorille. 14.6 Päästötarkkailu 14.6.1 Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain. 14.6.2 Ilma Kaasuvoimalan CO-päästöt ovat ylittyneet poikkeuksetta lähes koko toiminnan ajan vuodesta 2010 alkaen ja Uudenmaan ELY-keskus kehottikin vuonna 2013 HSY:tä hakemaan muutosta lupamääräyksessä mainittuun hiilimonoksidin päästöraja-arvoon 650 mg/m3 (ympäristölupapäätös 28.11.2008). HSY jätti joulukuussa 2013 hakemuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan tarkistamiseksi 24.10.2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ja uusi lupa saatiin 19.2.2015, lupa tuli lainvoimaiseksi 24.3.2015 alkaen. Uudessa luvassa COpäästön jatkuvatoiminen mittausvelvoite säilyi mutta raja-arvo 650 mg/m 3 poistui. Luvassa määriteltiin rajaarvo typenoksidipitoisuudelle, joka saa olla enintään 190 mg NO2/n-m3 kuivassa savukaasussa muutettuna 31 15 %:n happipitoisuuteen. Savukaasujen typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispitoisuus mitataan vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Taulukossa 14 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset tammi-kesäkuussa 2015. Taulukko 14. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot tammi-kesäkuussa 2015, päästön yksikkö mg/n-m3, O2 5 %. Vuosi 2015 Kuukausi 1 2 3 4 5 6 Kaasumoottori 1 869 772 765 huolto 772 799 Kaasumoottori 2 792 745 753 755 803 765 Kaasumoottori 3 924 586 647 670 747 774 Kaasumoottori 4 657 676 691 699 764 776 14.6.3 Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 14.7 Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa (liite 1, kuva 8) käytettiin 20 % NaOH-liuosta 110 tonnia, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 5 800 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. 14.8 Toiminnassa syntyvät jätteet Tammi- ja kesäkuun 2015 välisenä aikana kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 5 768 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 200 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 10 kg, käytettyä suodatinmassaa 800 kg, jätevesiviemärin öljynerotuskaivon öljyistä vettä 3 000 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. Käytetty suodatinmassa toimitettiin hävitettäväksi Ekokem Oy:lle, Lassila & Tikanoja Oyj toimitti öljynerotuskaivon öljyisen veden jatkokäsittelyyn. 32 15 Vesienhallinta 15.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen vastaanotto- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon tasausaltaiden ja veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. 15.2 Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. 15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan toiminnanharjoittajan huolto-ohjelmaan. liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.2. 15.4 Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, voidaan ne myös ohjata käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2.1. 15.5 Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Kesäkuussa aloitettiin suotoveden kierrätys vanhan kaatopaikan pohjoisosalle, johon suotovettä pumpattiin noin 60 m3 vuorokaudessa. Suotoveden kierrätyksellä pyritään vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotannon tehostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 18.2.3. Laitoskohtaiset tarkkailut kootaan vuosiraporttiin. 33 15.6 Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka ainesosat ovat ferrinitraatti ja -sulfaatti. Kemikaalin tarkoituksena on sitoa rikkivety jäteveteen, jotta se ei aiheuttaisi Kauklahden jätevedenpumppaamolla tai -linjoissa hajuhaittoja. Tammi-kesäkuun 2015 aikana kemikaalia syötettiin jäteveteen noin 90 tonnia. Kemikaalin vaikutuksia jätevedestä vapautuvaan rikkivetyyn seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä. 34 16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 16.1 Kemikaalit Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole käytössä REACH-asetuksen mukaisia rajoitettuja tai luvanvaraisia aineita. Vahti-järjestelmään ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.8, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 10.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 14.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 15.6. 16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut 23.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 13.7. 35 17 Rakentaminen Tammi-kesäkuun 2015 aikana on valmisteltu ja osin toteutettu kesälle 2015 suunniteltuja rakennusurakoita. Merkittävimmät investoinnit ovat tammi-kesäkuussa kohdistuneet biojätteen käsittelyyn ja mädätyskaasun hyödyntämineen. 17.1 Ympäristövaikutusten hallinta 17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasukaivojen ja säätöasemien muuttaminen jätetäytön pohjalta tapahtuvasta niin kutsutusta alaimujärjestelmästä yläimujärjestelmään sopiviksi aloitettiin toukokuussa 2015. Lisäksi kaasulinjojen, säätöasemien ja kaasupumppaamojen korjauksia on tehty sekä vanhan kaatopaikan että kaatopaikan alueella tarpeen mukaan. 17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden altaan rakennuskaivannon louhintatyöt ovat käynnistyneet (liite 1, kuva 7). Louhintatöiden on määrä valmistua syyskuussa 2015. Uuden altaan rakennusteknisten töiden arvioidaan käynnistyvän vuoden 2016 aikana. 17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit 17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksen saneeraukseen liittyvät viimeistelytyöt ja prosessi-ilmajärjestelmän saneeraus valmistuivat keväällä 2015. Kuivamädätysprosessiin perustuvan biokaasulaitoksen rakennustöiden viimeistely jatkui alkuvuoden aikana ja laitoksen koekäytöt alkoivat helmikuussa. Laitoksen luovutus tilaajalle on määrä tapahtua elokuun 2015 lopussa. Biokaasu (liite 1, kuva 2) tullaan hyödyntämään ensin kaasuvoimalassa ja myöhemmin uudessa biokaasulaitoksen läheisyyteen valmistuvassa erillisessä voimalaitoksessa, joka on määrä ottaa käyttöön vuoden 2016 kesällä. Biokaasulaitoksen ja nykyisen kaasuvoimalan välille on alkuvuonna rakennettu kaasuputki, joka mahdollistaa laitoksen tuottaman biokaasun hyötykäytön kaasuvoimalassa ennen erillisen voimalaitoksen valmistumista sekä myöhemmin voimalan huolto- ja häiriötilanteissa. 17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on alettu vuonna 2015 rakentamaan varasto- ja korjaamorakennusta (liite 1, kuva 20) korvaamaan nykyään hajallaan olevia ja väliaikaisiksi tarkoitettuja tiloja. Ämmässuon sähköverkon osalta on tehty pienimuotoisia täydennystöitä. 36 18 Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten, tarkkailuohjelmien sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista, viranomaispäätöksistä ja tarkkailusuunnitelmista tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. 18.1 Sää Alkuvuosi 2015 oli keskimääräistä selvästi sateisempi ja tammi-maaliskuussa oli selvästi keskimääräistä lämpimämpää. Touko- ja kesäkuu puolestaan olivat hieman keskimääräistä kylmempiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 on esitetty kuvissa 5 ja 6. 20 15 oC 10 2015 5 2004-2014 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 -5 -10 Kuukausi Kuva 5. Kuukausittaiset keksilämpötilat (°C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2015 että vuosina 2004–2014. 37 200 180 160 mm 140 120 2013 100 2014 80 2015 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 Kuukausi 8 9 10 11 12 Kuva 6. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina 2013–2015. 18.2 Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Vuosi 2015 on normaalin tarkkailun vuosi ja tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson 2013–2016 mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutettiin pinta- ja pohjavesipisteille maalis- ja touko-kesäkuussa sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis- ja touko-kesäkuussa. Kuvassa 7 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty muutamien näiden pisteiden osalta vuoden 2015 havaintoja. 38 Kuva 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit. 18.2.1 Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla (liite 1, kuva 12). Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Havaintopisteen P2 veden sähkönjohtavuus, kloridi (kuva 8)- ja sulfaattipitoisuudet olivat toukokuussa maaliskuuta korkeammat. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia lähinnä sähkönjohtavuuden ja kloridipitoisuuksien (kuva 8) osalta. Veden ravinnepitoisuudet olivat aiempaa korkeammat ja veden hygieeninen laatu oli huonontunut maaliskuulta. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b veden väriarvo, sähkönjohtavuus, humus-, rauta- ja kloridipitoisuudet (kuva 8) olivat maaliskuun näytteenottokertaa ja vuoden 2014 arvoja korkeampia. Veden kokonaistyppipitoisuus oli puolestaan vuosien 2009–2014 tarkkailukertojen alhaisin. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 veden sähkönjohtavuus, kloridi (kuva 8)- ja sulfaattipitoisuudet olivat maaliskuun näytekertaa korkeampia, mutta edellisen tarkkailuvuoden toukokuun tasolla. Veden kiintoaine-, rauta- ja ravinnepitoisuudet olivat maaliskuuta alhaisempia. Veden hygieeninen laatu oli edelleen välttävällä tasolla. Haapajärvenpuroon 39 laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteen P6 veden sähkönjohtavuuden arvo, ravinne- ja kloridipitoisuudet (kuva 8) olivat maaliskuun näytekertaa korkeampia. Veden väriarvo oli alhaisempi kuin maaliskuussa 200 180 160 140 P2 P3 mg/l 120 P4 100 P6 P8 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosi Kuva 8. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b lokakuussa 2009), P4, P6 ja P8 vuosina 2005–2015. 18.2.2 Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Tyypilliseen tapaan pohjavesi pisteellä MV6 oli maalis- ja toukokuussa hapetonta, minkä seurauksena rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Pääosin vedenlaatu vastasi vuoden 2014 ja maaliskuun 2015 tasoa. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Pisteellä 30A toukokuussa sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja kloridipitoisuus (kuva 9) nousivat maaliskuulta, mutta pysyivät matalammalla tasolla kuin vuonna 2014. Kloridipitoisuus ylitti pohjavedelle määritetyn ympäristölaatunormikriteerin ja pohjavedessä havaittiin vähäisiä määriä suolistoperäisiä indikaattoribakteereja. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsevan pohjavesipisteen 31 vedenlaatutuloksissa ei ollut maalis- eikä toukokuussa 2015 havaittavissa täyttöalueiden vaikutuksia. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen SK4B/09 vedenlaatu pysyi toukokuussa pääosin maaliskuun tasolla ja joiltain osin parani edelleen. Pisteellä 257/07 ei toukokuussa tapahtunut merkittäviä muutoksia maaliskuuhun verrattuna muuten paitsi, että pohjavesi oli vähähappista ja tyypillisesti hapanta. 40 Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös Ekopark Espoon ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 veden laatu oli toukokuussa pisteelle tyypillisellä tasolla. Pisteellä 106 oli havaittavissa lieviä kuormitusvaikutuksia sähkönjohtavuuden, kloridipitoisuuden sekä alkaliniteetin osalta. Lisäksi pisteellä havaittiin suolistoperäisiä indikaattoribakteereita. Havaintopisteellä 36 nitraattityppipitoisuus laski maaliskuulta ja sähkönjohtavuus pysytteli samalla tasolla. Ammoniumtyppeä ei havaittu, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet hieman nousivat. Pisteellä 101 toukokuussa sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus ja kokonaistypenpitoisuus olivat hieman koholla. Kloridipitoisuus pysyi selvästi vuosien 2011–2014 tasoa alhaisempana. Näytteessä todettiin fekaalisia streptokokkeja sekä muita hiilivetyjä. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä laajalta alueelta Ekoparkin ja romuautovaraston alueelta. Toukokuussa sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti, kemiallinen hapenkulutus sekä kalsiumpitoisuus olivat koholla. Kloridin ja raudan osalta pitoisuudet ylittivät pohjaveden laatuvaatimuspitoisuudet. Ammoniumtypen pitoisuus ylitti ympäristölaatunormipitoisuuden. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Pisteen 24B/05 happitilanne oli toukokuussa heikko maaliskuun tapaan ja ammoniumtyppipitoisuus oli koholla. Rautapitoisuus ylitti selvästi talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Tarkkailupisteen 256/07 vedenlaatutulokset olivat normaalilla tasollaan, eivätkä ilmentäneet kuormittavaa vaikutusta. 100 90 80 mg/l 70 60 30A 50 31 40 MV6 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosi Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2005–2015. 18.2.3 Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2015 tammi-kesäkuussa jätteenkäsittelykeskuksesta pumpattiin vesiaseman kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä yhteensä noin 309 661 m3. Viemäriin johdetun jäteveden määrä oli noin 46 % suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2014. Alkuvuonna 2015 vesinäytteitä otettiin neljä kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottoina. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tammikesäkuussa 2015 TAL1:ssa. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä alkuvuosina 2013–2015 on esitetty taulukossa 15. 41 Taulukko 15. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä tammi-kesäkuussa vuosina 2013–2015. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuoden 2015 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Vuosi RajaParametri Yksikkö 2013 2014 2015 arvo ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi Arseeni mg N/l mg/l Biologinen hapenkulutus Elohopea Kadmium Kemiallinen hapenkulutus mg O2/l mg/l mg/l mg O2/l Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaishiilivetypitoisuus Kokonaiskromi Kokonaistyppi Kupari Lyijy Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX Nikkeli Orgaanisen hiilen kokonaismäärä pH Sinkki Sulfaatti mg/l mg P/l mg/l mg/l mg N/l mg/l mg/l Sähkönjohtavuus Parametri Virtaama 397 0,01 490 0,04 337 0,03 280 0,01 400 0,05 320 <0,0005 <0,005 1 258 730 <0,0005 0,0001 2 100 152 <0,0005 0,0002 880 73 <0,0005 0,0000 510 320 <0,0005 0,0004 1 300 2 0,5 195 4,5 0,3 0,15 455 0,03 0,02 450 10,3 0,9 0,27 570 0,03 0,01 298 4,5 0,2 0,15 325 0,03 0,01 62 2,4 0,03 0,09 160 0,01 0,01 910 7,6 0,4 0,23 440 0,05 0,03 mg/l 3 0,002 0,003 0,002 <0,001 0,002 mg/l 0,5 0,05 0,09 0,04 0,02 0,06 439 543 217 205 238 7,8 0,12 90 7,7 0,22 93 7,9 0,15 233 7,8 0,06 170 8,0 0,31 340 529 843 476 245 670 0,1 0,01 0,01 200 1 mg/l 6-11 3 400 mg/l mg SO4/l mS/m Yksikkö m 3 2013 233 536 Vuosi 2014 211 600 2015 309 661 18.3 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta. Kaatopaikan suotoveden ominaisuudet ovat tyypillisiä metaanivaiheen hajoamistilassa olevalle jätetäytölle, eikä oleellisia pitoisuusmuutoksia ole tapahtunut. Myös pohjarakenteiden alapuolisten vesien virtaamat ja johtokyvyt ovat olleet edellisvuosien kaltaisia ja virtaamamittareiden toimivuus on ollut hyvä. Tuloksissa ei ole havaittavissa viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Vanha kaatopaikan jätetäytössä ei ole vakavuuden heikentymistä kuvastavia sivuttaissiirtymiä. Jätetäytön vesipinnoissa ei merkittävää muutosta ja suotovesien virtaamamittareiden toimivuus on ollut hyvä. Poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta ei havaittu. 18.4 Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan jätetäyttö painuu jätteen hajoamisen ja sinne sijoitettujen massojen vaikutuksesta. Painuminen on suurinta täytön lakialueella ja ajallisesti heti varsinaisen kaatopaikkatäytön loputtua. Ajan myötä painuminen tasaantuu. Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003 ja tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 117 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumisen seurantapisteet on mitattu toukokuussa 2015. Mittauksissa 42 tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista sekä siirtymistä. Vanhan kaatopaikan painuminen on epätasaista. Painuminen on selvästi hitaampaa kaatopaikan alareunassa kuin ylempänä jätetäytön keskiosalla. Länsi- ja eteläosissa jätetäytön painuminen on kokonaisuudessaan vähäisempää kuin täytön pohjois- ja itäosilla. Nopeinta painuminen on kaatopaikan pohjoisreunalla ylemmän terassitien kohdalla, jossa painumisnopeus on keskimäärin 2,1 cm/kk. Vanhimpien seurantapisteiden painuminen on viime vuosina hidastunut, ja joidenkin pisteiden painuminen on pysähtynyt. Nämä pisteet sijaitsevat pääosin alemman terassitien alapuolella ja eri puolella vanhaa kaatopaikkaa. 18.5 Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 10). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sääparametrejä kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO 2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 14.6.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 18.5.3). Kuva 10. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. 43 18.5.1 Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuoden 2015 tammi-kesäkuussa. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3) kerran maaliskuussa. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat tammi-kesäkuussa välillä 6,8–15 µg/m 3. Korkein PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) antama vuorokausiohjearvo on 25 µg/m3. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 4,7–9,3 µg/m3. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2005–2015 on esitetty kuvassa 11. 45 PM10 Laitamaa 40 35 PM10 Ämmässuo (Asema 1) µg/m3 30 25 PM 2,5 Ämmässuo (Asema 1) 20 PM10 Ämmässuo (Asema 2) 15 10 PM 2,5 Ämmässuo (Asema 2) 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 2012 2013 2014 2015 Kuva 11. Ämmässuolla ilmanlaadun mittausasemilla 1 ja 2 sekä Laitamaalla mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja Ämmässuolla ilmanlaadun mittausasemilla 1 ja 2 mitattujen pienhiukkasten (PM 2,5) kuukausikeskiarvot (µg/m3)vuosina 2005–2015. 18.5.2 Hajut Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi. Kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen vähenemisen myötä kaatopaikan merkitys hajulähteenä pienenee. 44 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRSpitoisuuksia. TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvo (10 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo) ei ylittynyt tammi-kesäkuussa 2015. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on työpaikka-alue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 TRS-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1–0,2 µg/m 3. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin tammikuussa (0,8 µg/m 3). Ilmanlaadun mittausasemalla 2 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 1,2–2,7 µg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin huhtikuussa ja korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin maaliskuussa (8,5 µg/m 3). TRSpitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2005–2015 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) on esitetty kuvassa 12. 4,0 3,5 3,0 µg/m3 2,5 TRS 1 2,0 1,5 TRS 2 1,0 0,5 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi 2012 2013 2014 2015 Kuva 12. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m3) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) vuosina 2005–2015. Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Lukumäärällisesti eniten hajutunteja mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 huhtikuussa (144 kpl). Myös ilmanlaadun mittausasemalla 1 hajutuntien lukumäärä oli korkeimmillaan huhtikuussa (5 kpl). HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2015 tammi-kesäkuun aikana yhteensä 18 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvat toimenpiteet. Hajuvalituksen tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan mahdollinen aiheuttaja ja vallitsevat sääolosuhteet. Vuosien 2011–2015 hajupalautemäärä kuukausittain on esitetty kuvassa 13. 45 10 9 8 7 2011 Kpl 6 2012 5 2013 4 2014 3 2015 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 Kuukausi 8 9 10 11 12 Kuva 13. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta koskevien hajupalautteiden määrä (kpl) kuukausittain vuosina 2011–2015. HSY ilmoittaa hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa 15.6. 18.5.3 Metaanimittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot (liite 1, kuva 19) sekä kaatopaikka-alue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Kaatopaikalla tehtiin metaanimittaukset 25.3.2015 kävellen. Vuotokohtia löytyi edellisten mittausten tapaan. Jätetäytöllä oltiin samaan aikaan tekemässä uutta pintakeräysjärjestelmää, joka osaltaan lisäsi vuotokohtia. Loppukesästä on suunniteltu tehtävän metaanimittaukset sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla. Kaatopaikkojen päästöjä on mitattu myös mikrometeorologisella mittausmenetelmällä yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Mittauksia on tehty vanhalla kaatopaikalla vuodesta 2003 alkaen ja kaatopaikalla jätteen loppusijoittamisen alkamisesta asti vuoden 2007 lopusta lähtien. Mikrometeorologisella mittausmenetelmällä mitataan kuinka ilman pyörteet kuljettavat kaasuja kaatopaikan pinnan yläpuolella ja saatu mittaustulos edustaa alueellista keskiarvoa. Menetelmä tuottaa tiedon orgaanisesta jätteestä syntyvän kaatopaikkakaasun määrästä sekä sen jakaantumisesta metaanin ja hiilidioksidin välillä. Mikrometeorologisten mittausten perusteella tammi-kesäkuun 2015 metaanin hajapäästö kaatopaikalla oli 1 730 tonnia (hiilidioksidin hajapäästö 4 500 tonnia) ja vanhalla kaatopaikalla 245 tonnia (hiilidioksidin hajapäästö 544 tonnia). Päästöjen ehkäisemisessä on selkeästi tullut esiin tiiviiden pintarakenteiden ja toimivan kaasunkeräyksen ja kaasukaivojen kunnostuksen merkitys. Päästömittaukset auttavat kaasunkeräyksen ja pintarakenteiden optimoimisessa niin, että jätteenkäsittelykeskuksessa saadaan mahdollisimman paljon metaania hyötykäyttöön. 46 18.6 Melu Äänenpainetasoja valvotaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja lähiympäristössä Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 hyväksymän ja huhtikuussa 2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Ympäristömelun omavalvontamittaukset tehtiin toukokuussa kolmessa mittauspisteessä. Mittauspisteet sijaitsevat jätteenkäsittelykeskuksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melutasoa mitattiin (liite 1, kuva 10) kaikissa mittauspisteissä yhtäjaksoisesti 1–2 tunnin ajan. Tuulennopeus oli mittausajanjaksoilla alle 5 m/s. Mitatut tulokset eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-arvoa 55 dB. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristömelun omavalvonnan mittaustulokset ja mittausten aikaiset säähavainnot (lämpötila, tuulen nopeus ja suunta) 4.5.2015. Pvm LAeq, dB Lmin, dB Lmax, dB Lämpötila, o C Tuulen nopeus, m/s Tuulen suunta, ° Laitamaa 4.5.2015 39,5 25,0 62,0 8,3 0,4–2,5 351–230 Kolmperä 4.5.2015 41,0 31,7 64,9 9,1 0,4–2,6 0–352 Råbacka 4.5.2015 45,2 26,8 66,6 10,0 1,4–4,8 108–216 Mittauspiste Jätteenkäsittelykeskuksessa toiminta oli normaalia mittauspäivänä 4.5.2015. Melumittausten aikaiset toiminnot jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja mittauspisteiden suuntaa antava sijainti on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisesti melua aiheuttavat toiminnot ympäristömelun omavalvontamittausten aikana 4.5.2015. Mittauspisteiden suuntaa antava sijainti on esitetty karttakuvassa. 47 HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2015 tammi-kesäkuun aikana kaksi valitusta, jotka koskivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä havaittua melua. Koko jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman uusiminen on Jätteenkäsittelykeskuksessa tullaan jatkossa hyödyntämään melumallinnusta. parhaillaan valmisteilla. 18.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut 18.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa on kiinnitetty erityisesti huomiota haitallisten vieraslajien lisääntymismahdollisuuksien ehkäisemiseen viheralueilla ja suojavihervyöhykkeellä. Haitallisten kasvilajien säännöllisellä tarkkailulla ja hävittämisen suunnittelulla ennaltaehkäistään haitallisten kasvilajien esiintyvyyttä alueilla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön ja viheralueiden hoidossa pyritään lisäämään alueiden helppohoitoisuutta yhdistämällä lähekkäin sijaitsevia kasviryhmiä yhtenäiseksi kasviryhmäksi. Kasviryhmien väliin lisätyillä taimilla on yhdistetty pensasryhmiä, jotka tiheäksi kasvaessaan ehkäisevät rikkakasvien kasvua. Puiden ympärille on istutettu pensasryhmiä tarkoituksena muodostaa monikerroksellinen kasviryhmä. Yhtenäisten kerroksellisten kasviryhmien lisäyksellä parannetaan ympäristön visuaalista ilmettä, lisätään hoidettavien alueiden helppohoitoisuutta ja kasvien suojaavaa vaikutusta. Viheralueita korjataan vaihtamalla huonokuntoisille alueille uusi kasvualusta ja lisäämällä uusia pensaiden ja puiden taimia. Taimivalinnassa huomioidaan kasvien vaatimat kasvualustan ominaisuudet ja talvenkestävyys suosimalla kotimaisia taimia. Avoimien alueiden luonnonmukaisia maisemaniittyjä niitetään rikkakasvien lisääntymisen ehkäisemiseksi ja suomalaisten niittykasvilajien säilyttämiseksi. Viherrakentamista koskevia kokeita on suunniteltu tarkoituksena testata erilaisten kasvualustojen soveltuvuutta kasvilajeille, jotka tarvitsevat määrätynlaisia kasvuedellytyksiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen viheralueella tehdään koe, jossa erilaisille kasvualustasekoituksille istutetaan tarkoin valittuja kasvilajeja ja seurataan niiden kehittymistä. Kasvualustojen vertailulla saadaan selville mitkä maa-ainesten sekoitussuhteet soveltuvat viherrakentamiseen ja kokeeseen valituille kasvilajeille. 18.7.2 Roskaantuminen Jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään roskaantumista käsittelyalueille rakennetuilla aidoilla sekä jätetäytön peittämisellä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöön levinneitä roskia on kerätty tarpeen mukaan. Alkuvuonna 2015 roskien keräystä alueella suorittivat HSY:n lisäksi lähialueiden urheiluseurat. 18.7.3 Haittaeläimet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on sijoitettu myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Syöttiasemalaatikot sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa oletetaan olevan jyrsijöitä, ja niiden sijoittelua muutetaan tarpeen mukaan. Syöttiasemalaatikot ennalta ehkäisevät mahdollisen jyrsijäkannan kasvua alueella. Tuholaistorjunta-tarkastukset tehdään kahden viikon välein ja tarkastuksia lisätään tarpeen mukaan. Tuholaistorjunnassa on siirrytty käyttämään elektronista raportointijärjestelmää, joka näyttää tiedot tuholaishavainnoista ja kohteissa tehdyistä käsittellyistä. Biojätteen käsittelyn haittaeläinten torjunnasta on kerrottu tarkemmin tämän raportin luvussa 5.7. ja Ämmässuon Sortti-aseman haittaeläinten torjunnasta luvussa 13.6. 48 Jätteenkäsittelykeskuksen hygieniatarkastus jyrsijöille soveltuvien pesä- ja suojapaikkojen tunnistamiseksi toteutetaan loppuvuodesta Lokkeja on karkotettu jätteenkäsittelykeskuksen alueella työsuojelullisena toimenpiteenä paukkupanoksin ja ampumalla alkuvuonna 2015. 18.7.4 Linnut Lokkilaskennat ovat jatkuneet jätteenkäsittelykeskuksen alueella aikaisempien vuosien tapaan. Laskennoissa seurataan jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää linnustoa. Alueen näkyvimmät linturyhmät ovat parvina esiintyvät lokki- ja varislinnut. Laskennoissa seurataan lokkien lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella esiintyvää muuta linnustoa kuten kottaraisia ja parvilintuja saalistavia petolintuja. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmälläpitäen. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Laskennat antavat yleiskuvan linnuston lajistosta ja lukumääristä. Tammi-kesäkuun 2015 aikana Ämmässuolla havaittiin meri-, iso-, harmaa-, selkä-, kala- ja naurulokki. Lisäksi havaittiin selkälokin lähialueilla pesivien alalajien yksilöitä. Biojätteen kompostointilaitos ympäristöineen on lokkien eniten suosima alue Ämmässuolla. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan tapahtuvan sekajätteen kuljetuksen myötä vanha sekajätteen läjitysalue kaatopaikalla on jäänyt lähes kokonaan pois lokkien käytöstä, lukuun ottamatta satunnaisten kaivuutöiden aikaisia pieniä määriä lokkeja. 49 19 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on rakennettu sisäinen sähköverkko, joka on jaettu voimalaitos- ja teollisuusverkkoon. Voimalaitosverkko käsittää sähkön tuotannon, voimalaitosverkon omakäytön ja sähkön myynnin. Teollisuusverkko koostuu jätteenkäsittelykeskuksen verollisesta sähkön kulutuksesta (kompostointi, vesienhallinta ym.). Tuotetun sähkön määrä vähenee sitä mukaa kuin muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä vähenee. Taulukossa 17 on esitetty vuotuiset sähkön tuotanto- ja kulutustiedot vuosien 2012–2014 sekä vuoden 2015 tammi-kesäkuun (1–6) osalta. Taulukko 17. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkön tuotanto ja kulutus (kWh) vuosina 2012–2014 sekä vuoden 2015 tammi-kesäkuussa (1–6). Sähköverkko on jaettu voimalaitosverkkoon (V) ja teollisuusverkkoon (T). Vuosi Sähkö (kWh) 2012 V 2013 T V 2014 T V 2015 (1–6) T V T Tuotettu sähkö 98949723 91489291 88976434 41418623 Myyty sähkö 82527827 75631514 74330350 33722460 Ostettu sähkö 69580 34830 26550 23280 Oma sähkönkulutus 9370806 7120670 8808542 7084065 9080067 5592567 4053417 3666026 Alueelle on rakennettu sisäinen aluelämpöverkko, johon kaasuvoimalan jäähdytysvesistä tuotetaan lämpöä. Lämpöä hyödynnetään alueen rakennusten lämmittämisessä. Aluelämpöverkko on rakennettu vaiheittain ja vuonna 2013 verkko kattoikin jo kaikki päätoiminnot. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen aluelämpöverkon aluelämmön kulutus vuosina 2012–2014 sekä vuoden 2015 tammi-kesäkuussa (1–6) on esitetty taulukossa 18. Taulukko 18. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sisäisen aluelämpöverkon aluelämmön kulutus (MWh) vuosina 2012–2014 sekä vuonna 2015 tammi-kesäkuussa (1–6). Vuosi Aluelämpö (MWh) Aluelämmön kulutus 2012 2013 2014 2015 (1–6) 5 776 9 374 10 087 8 527 Ämmässuolla toteutettujen energiansäästöhankkeiden kautta on kyetty alentamaan alueen toimistojen, aluevalaistuksen, Ämmässuon Sortti-aseman ja vaakatoimintojen yhteenlaskettua sähkönkulutusta vuoteen 2012 verrattuna noin 20 %. 50 20 Työsuojelu ja turvallisuus Jätteenkäsittelykeskuksessa tapahtui tammi-kesäkuussa 2015 yksi sairauspoissaoloon johtanut työtapaturma. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta raportoitiin yhteensä 15 turvallisuushavaintoa. Työnjohto käsittelee turvallisuushavainnot ja korjaavista toimenpiteistä sovitaan kirjallisesti. Toimenpiteiden toteuttamista seurataan kuukausittain. Pääosa havainnoista liittyy koneisiin ja työvälineisiin, kunnossapitoon sekä puutteelliseen suunnitteluun (kuva 15). Kuva 15. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa tammi-kesäkuussa 2015 tehtyjen turvallisuushavaintojen syyt. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella suoritettiin eri toimintojen osalta yhteensä kahdeksan turvallisuuskävelyä, joista on laadittu erilliset pöytäkirjat. Jätteenkäsittelykeskuksessa pidettiin 16.1.2015 työsuojelun koordinaatiokokous, johon osallistui alueen toimintovastaavat sekä HSY:n työsuojeluorganisaation edustajat. Työsuojelu- ja palotarkastukset on koottu tämän raportin lukuun 2.3. 51 22 Tutkimushankkeet Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönottoon liittyvien toimintojen kuten tuhkan ja kuonan käsittelyn tutkimiseen. Lisäksi on jatkettu muun muassa ekoteollisuuskeskukseen, kaatopaikkojen monitorointiin, kaatopaikan ja jätevirtojen ohjaukseen sekä biojätteen käsittelyyn ja uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. 22.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset Tuhkan ja kuonan käsittelymahdollisuuksia on selvitetty yhteistyössä muiden jätealan toimijoiden kanssa. Tuhkan stabilointi aloitettiin koetoimintana heti jätevoimalan käynnistyttyä keväällä 2014 ja kuonan käsittelykokeita on jatkettu. Kuonan hyötykäyttömahdollisuuksia on kartoitettu sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella että sen ulkopuolella muun muassa erilaisissa meluvallirakenteissa. HSY on mukana valtakunnallisessa UUMA2 -hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä maarakentamisessa. Muun muassa kuonan hyödyntämistä selvitetään myös Cleen Oy:n koordinoimassa Materiaalien arvovirrat (ARVI) -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on materiaalitehokkuuden parantaminen ja alaan liittyvän liiketoiminnan edistäminen. ARVI:ssa HSY selvittää kuonan hyödyntämistä betonin valmistuksessa. Kipsilevyjen keräystä selvitettiin EAKR-rahoitusta saaneessa Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen (KIHU) -hankkeessa, jossa olivat HSY:n lisäksi mukana koordinaattori Päijät-Hämeen jätehuolto (PHJ) sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa välivarastoitu kipsilevyjäte käsiteltiin helmikuussa 2015 (liite 1, kuva 5). Käsittelystä järjestettiin Ämmässuolla mediatilaisuus 25.2.2015. Käsittelylaitteistona oli Gypsum Recycling International A/S:n siirrettävä kierrätysyksikkö. Käsittelyssä muodostunut kipsijauhe toimitettiin jatkojalostukseen, paperi polttoon ja metalli keräykseen. Ympäristöministeriön rahoitusta saava Biojätteen kompostoinnin ja mädätyksen prosessiyhdistelmät (KOMBI) -projekti on jatkunut suunnitellusti. Projektin tavoitteena on optimoitu osavirtamädätysprosessi, jonka avulla voidaan vähentää mädätysprosessissa syntyvien jätevesien määrää ja tehostaa typen talteenottoa korkealaatuisen lopputuotteen aikaansaamiseksi. HSY:n jäte- ja vesihuollon yhteisen HUMUS-projektin tavoitteena on yhdistää ja laajentaa HSY:n multatuotantoa. Projektissa selvitetään muun muassa biojätekompostin tuotteistusta, ylijäämämaiden hyödyntämismahdollisuuksia multatuotannossa ja jätevesilietteen laitoskompostoinnin mahdollisuuksia Ämmässuolla. Raportointikauden aikana Fortum toteutti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kenttäalueella pienimuotoisen hevosenlannan ja puhtaan puuhakkeen sekoituskokeilun. Selvitystyö liittyy uuden hallitusohjelman mukaiseen tavoitteeseen sallia hevosen lannan käyttö energiantuotannossa. Saatujen tulosten pohjalta tutkitaan mahdollisuutta laajemman sekoituskokeen järjestämisestä loppuvuoden 2015 aikana. Toukokuussa selvitettiin alueella erilliskerätyn metallijätteen koostumusta. Tutkittavia metallijätetyyppejä olivat Sortti-asemien metallijäte, kiinteistöistä erilliskerätty metallijäte ja kierrätyspisteistä kerätty metallijäte. Alkuvuoden aikana valmistuivat opinnäytetyöt kaatopaikkakaasusta erotetun rikkilietteen hyödyntämisestä sekä kuonan käsittelyn kasvihuonekuormituspäästöjä elinkaaritarkasteluna. 52 22.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Strategiseen Resurssiviisas pääkaupunkiseutu (REPA) -hankkeeseen sisältyvä Teolliset symbioosit osaprojekti käynnistyi. Osaprojektissa selvitetään ja kokeillaan muun muassa mädätetyn puhdistamolietteen käsittelyvaihtoehtoja. Projekti saa Tekesin rahoitusta ja se kestää huhtikuuhun 2017 asti. 22.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus Kaatopaikkojen monitorointiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä on jatkettu muun muassa mikrometeorologisten mittausten sekä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin osalta (katso tämän raportin luvut 18.3 ja 18.5.3.). 22.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset HSY:n hallituksen hyväksymässä tuulivoiman hankesuunnitelmassa on tarkasteltu tuulivoimalan teknistä toteutettavuutta, vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, alustavia ympäristövaikutuksia, tarvittavia lupia ja selvityksiä sekä hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulua. Hankkeen teknisen määrittelyn lähtökohtana on ollut HSY:n omalle kiinteistölle Ämmässuolle toteutettava yhden tuulivoimalan hanke. Aurinkoenergian osalta HSY on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa FinSolar-hankkeessa, jossa HSY:n tavoitteena on tutkia, onko Ekomon (Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) yhteyteen kehitettävissä taloudellisesti kaikille osapuolille kannattava toimintamalli alueen toimijoiden aurinkoenergian yhteisinvestoinnille. Alueella on muun muassa seinämärakenteita, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon sekä hyvä sähkön kanta- ja alueverkko. 53 Liitteet Liite 1 Valokuvia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta 2014–2015. Tutkimusraportit ja selvitykset, joiden aihepiiriä on tässä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportissa (tammi-kesäkuu 2015) käsitelty, liitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin 2015. Osa näistä edellä mainituista raporteista on nähtävillä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi ja niitä voi myös tiedustella ympäristöpäällikkö Juha Uuksulaiselta ja ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvikilta (yhteystiedot on esitetty tämän raportin alussa lisätietoja -kohdassa). Jakelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto / Johansson Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Vuola, Suominen Espoon kaupungin ympäristökeskus / Anttila Espoon seudun ympäristöterveys / Keisteri Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelutoimisto Käsittelypalveluiden ja rakennuttamisyksikön henkilökunta Bergström, Hanf, Juntunen, Kouvo, Lumikumpu, Miettinen, Mäntynen, Routio, Silvonen, Turunen, Uuksulainen Koskentalo, Kupari, Lehtinen, Methuen, Rinta-Kanto HSY:n kirjaamo, verkkoviestintä, neuvonta HSY:n verkkosivut www.hsy.fi (ilman liitteitä) 54 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
© Copyright 2024