Suomalaisen diplomaatin uratie - Pertti Torstila, valtiosihteeri
ULKOASIAIHALLINNON TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO SISÄLTÖ • 1. Ulkoasiainhallinnosta ja ulkoasiainministeriön toimintaympäristöstä ja organisaatiosta • 2. Urasta ulkoasiainhallinnossa • 3. Edustustot – Suomen silmät ja korvat maailmalla • 4. Historian havinaa ULKOASIAINHALLINTO ULKOASIAINMINISTERIÖ JA EDUSTUSTOT MUODOSTAVAT ULKOASIAINHALLINNON Ulkoasiainhallinnon toiminnan lainsäädännölliset puitteet Perustuslaki Ulkoasiainhallintolaki Laki valtioneuvostosta Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta Valtioneuvoston ohjesääntö Tasavallan presidentin asetus ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista Valtioneuvoston asetus ulkoasiainministeriöstä Ulkoasiainministeriön työjärjestys Wienin yleissopimus diplomaattisista suhteista Wienin yleissopimus konsulisuhteista Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Ulkoministeriön toimialasta Toimivalta ulkopolitiikassa ja EU-asioissa • Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. • Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta. • Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa ulkoministeri. - ks. Perustuslaki 93 § Ministerien työnjako • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Toivakka käsittelee kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä koskevat asiat. • Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Berner käsittelee pohjoismaista yhteistyötä koskevat asiat. • Ulkoasiainministeri Soini toimii UM:n päällikkönä ja käsittelee muut ministeriötä koskevat asiat, sekä toimii pääministerin ensimmäisenä sijaisena. Suunnittelu ja tutkimus Ulkomaankauppaja kehitysministeri Sisäinen tarkastus Ulkoasiainministeri Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Viestintäosasto Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Kehityspoliittinen osasto Taloudellisten ulkosuhteiden osasto Poliittinen osasto Oikeuspalvelu Talous Afrikan ja Lähiidän osasto Amerikan ja Aasian osasto Eurooppaosasto Kansalaispalvelut Hallintopalvelut Itäosasto Protokollapalvelut Kehitysevaluoinnin yksikkö Alivaltiosihteeri Virkamiesjohdosta ja sen tehtävistä Ulkoasiainministeriön korkein virkamiesjohto Valtiosihteerin tehtävistä Alivaltiosihteereiden tehtävistä Työjärjestys • Ministeriön työjärjestys on toiminnan organisoinnin väline, ”miten työ järjestetään” • Sisältää: organisaatio, johtoryhmät, yksikköjen tehtävät, johdon/ virkamiesten päätösvalta, sijaisuudet, virkamatkamääräykset, lomat ... Ulkoasiainministeriön työjärjestys 1§ Soveltamisala Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n mukaisesti ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään ulkoasiainministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (257/2000). Tarkempia säännöksiä asiasta annetaan tässä työjärjestyksessä. Henkilöstörakenteesta Diplomaattiura ja hallintoura • Yleisura ja erityisvirkamiehet • Tie diplomaattiuralle aukeaa ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssin (KAVAKU) kautta. Ministeriö rekrytoi uusia virkamiehiä diplomaateiksi pääsääntöisesti kerran vuodessa. -> Tyypillinen hakija tänä päivänä vs. menneinä vuosina • • • • • Muodolliset kelpoisuusvaatimukset diplomaattiuralle: Suomen kansalaisuus ylempi korkeakoulututkinto erinomainen suomen kielen taito ja vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito hyvä suullinen ja kirjallinen taito yhdessä sekä vähintään tyydyttävä taito toisessa seuraavista kielistä: arabia, englanti, espanja, japani, kiina, portugali, ranska, saksa tai venäjä ”A Diplomat is a person who can tell you to go to hell in such a way that you actually look forward to the trip.” - Caskie Stinnet (American writer and editor) KAVAKUSTA Kavaku-valintaprosessi (2013) 1. Hakijoiden karsinta hakupapereiden perusteella (551) 2. Aineistokoe ja alkuhaastattelu (200) 3. Soveltuvuustestit, haastattelut ja kielikokeet (n. 60) 4. Valinta- ja koulutusryhmän loppuhaastattelu (20-30 valitaan) Koko valintaprosessi kestää yhteensä noin 6 kk • Etuna hakemisessa • UM:n diplomaattivirkamieheltä vaaditaan: • • • • • • • • • monipuolisuutta laaja-alaisuutta niin kiinnostuksen kohteissa kuin ajattelussakin toiminnallista joustavuutta ja sopeutumiskykyä nopeaa uuden oppimista uteliaisuutta sosiaalisia taitoja ja esiintymisvalmiutta tiimi - henkeä ja ryhmätyötaitoja uran aikana pitkässä juoksussa kärsivällisyyttä – maratonlaji motivaatiota - monessa mielessä kutsumusammatti • Hakijamääristä Ulkoasiainministeriöön valittu hakija palkataan ensin 1,5-2,5 vuoden mittaiseen määräaikaisen avustajan virkasuhteeseen. Tänä aikana hän suorittaa KAVAKU:n sekä harjoittelee vähintään kahdella ulkoasiainministeriön eri osastolla ja ulkomaanedustuksessa. Kavaku-opintojaksot ja harjoittelu osastoilla vuorottelevat: 1. Kavakun A-osio (n. 1 kk): perehdyttää ulkoasiainhallintoon ja sen tehtäväkenttään 2. Ensimmäinen osastoharjoittelu (n. 8 kk) 3. Kavakun B-osio (n. 1 kk): ulkoasiainhallinnon ja sen tehtäväkenttään perehtyminen 4. Toinen osastoharjoittelu (n. 8 kk) Kesken toisen osastoharjoittelun on C-osio (2 vkoa:a), jossa tähtäin on UE:ssa toimimisessa. Matkat: Bryssel, Moskova, Tallinna EUE-harjoittelu 2 viikkoa, sijoittuminen pitkin vuotta Ulkoasiainsihteeriksi nimittäminen Hallintouralle Halkun kautta • Ulkoministeriö rekrytoi uusia virkamiehiä avustaviin tehtäviin toimistosihteereiksi pääsääntöisesti kerran vuodessa. Avustaviin tehtäviin kuuluvat sihteerin tehtävien lisäksi tieto- ja taloushallinnon tehtävät sekä passi- ja viisumitehtävät. • V. 2012: 1. Karsinta hakupapereiden perusteella (n. 400) 2. Alkuhaastattelu (n. 80) 3. Soveltuvuustestit ja haastattelut (n. 40) 4. Valinta (17 valittiin) Koko valintaprosessi kestää yhteensä noin 2-3 kk • • • • Muodolliset kelpoisuusehdot: • Suomen kansalaisuus • Ylioppilastutkintoa ja soveltuvaa ammatillista koulutusta • Suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullinen ja kirjallinen taito, sekä hyvä taito käyttää suullisesti ja kirjallisesti yhtä seuraavista kielistä: englanti, espanja, ranska, saksa tai venäjä • Aloitus toimistosihteerinä ( n. 7 vuotta) -> osastosihteeri (n. 10 vuotta) -> hallinnollinen avustaja (n. 10 vuotta) -> hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Halkun sisältö 1. Halkun A-osio (2 vkoa): perehdyttää ulkoasiainhallintoon ja hallintouran tehtäväkenttään 2. Ensimmäinen osastoharjoittelu (2,5 kk) 3. Halkun B-osio (2 vkoa): perehdyttää ulkoasiainhallinnon tehtäviin ja syventää hallintouran tehtäväkentän tuntemusta 4. Toinen osastoharjoittelu (2,5 kk) 5. Sijoittuminen hallintouran tehtävään ministeriössä Hallintouralle valituilla on 6 kk koeaika. Ensimmäiseen tehtävään ulkomaanedustuksessa siirrytään pääsääntöisesti 2-4 vuoden ministeriössä toimimisen jälkeen. • Ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmästä Erityisvirkamiesten rekrytointi • Tehtäviä, joissa tarvitaan erityisosaamista ja tietyn alan ammattitaitoa – erikoistuminen oikeudelliset erityisasiantuntijat kauppapoliittiset asiantuntijatehtävät kehitysyhteistyön sektorineuvonantajat talous-, tieto-, turvallisuus- , kiinteistö- ja materiaalihallinnon erityistehtävät • Kymmeniä rekrytointeja vuosittain Siirtymisvelvollisuudesta • Ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin, kehitysyhteistyöneuvoksen, kehitysyhteistyösihteerin, lehdistöneuvoksen, lehdistösihteerin, hallinnollisen ulkoasiainsihteerin, avustajan, hallinnollisen avustajan, osastosihteerin, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, virastomestarin ja vahtimestarin virat ovat yleisvirkoja. • Yleisviroissa siirtymisvelvollisuus: • Ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, avustaja ja hallinnollinen avustaja ovat määrättäessä velvollisia virassaan siirtymään toiseen tehtävään ja toiseen virkapaikkaan ulkoasiainhallinnon organisaatiossa. • • Erityisvirkamiehen siirtymisestä EDUSTUSTOT -SUOMEN SILMÄT JA KORVAT MAAILMALLA Edustustokartta 2015 • Vuonna 2015 yhteensä 93 toimipistettä Lisäksi Helsingistä käsin toimii kolme kiertävää suurlähettilästä • Noin 400 palkattomasti työskentelevää kunniakonsulia Edustustot • Ulkomaanedustuksen muodostavat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot Diplomaattisiin edustustoihin kuuluvat: • Eri valtioissa olevat suurlähetystöt ja niiden erilliset yksiköt • Kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä olevat pysyvät edustustot ja erityisedustustot. Lisäksi Suomella on muita diplomaattisia edustustoja eli yhteystoimistoja. (Ulkoasianhallintolaki 204/2000 5-6 §) Konsuliedustustot ovat lähetetyn virkamiehen johtamia pääkonsulaatteja, konsulaatteja, pääkonsulaattiin kuuluvia erillisiä yksiköitä tai kunniakonsulin johtamia kunniakonsulaatteja. • Kiertävistä suurlähettiläistä ja kunniakonsuleista • Edustustojen tehtävistä – Kansainvälisten järjestöissä ja yhteistyöelimissä edustautuminen Ulkomailla asuvat tai lomailevat suomalaiset voivat äänestää edustustoissa. Viisumihakemusten määrästä Apua maailmalla • Ulkoministeriö ja Suomen edustustot palvelevat matkaavia suomalaisia vahinko-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä passija konsuliasioissa. • Neuvontaa ja käytännönapua. Ei kulukorvauksia. • Ulkoministeriö julkaisee matkustusturvallisuuteen liittyviä tiedotteita. • UM:n matkapuhelinpalvelut Matkustustiedotteisiin kannattaa tutustua ennen matkaa. HISTORIAN HAVINAA Perustehtävät säilyneet samoina • Ulkoministeriö perustettiin kesäkuussa 1918. Ensimmäiseksi ulkoministeriksi – ulkoasiain senaattoriksi – nimitettiin pankinjohtaja Otto Stenroth. • Perustaminen ruotsalaisen hallintomallin mukaisesti • Ensimmäiset toimenpiteet • Perustehtävät • Hallinnollisten tehtävien lisääntyminen Ensimmäinen ulkoministeri Otto Stenroth oli organisointikyvyistään tunnettu pankinjohtaja. Diplomaattiuran aukeneminen naisille • Vuoteen 1950 saakka Suomea palvelivat diplomaattisissa tehtävissä vain miehet. (Vähäiset hakijamäärät: siirtymisvelvollisuus) • Ensimmäisenä naisena karrieeriin hyväksyttiin 1.9.1950 varatuomari Terttu Apala • ensimmäinen suurlähettiläsnimitys : Osloon vuonna 1958 nimitetty ministeri ja kansanedustaja Tyyne Leivo-Larsson (ei kuitenkaan ollut ulkoasiainhallinnon karrieerissä oleva virkailija, vaan nimitys tapahtui poliittisin perustein virkauran ulkopuolelta) • Ensimmäiset diplomaatinuralla suurlähettilääksi edenneet naiset olivat New Delhiin 1.10.1974 nimitetty Riitta Örö ja Belgradiin 1.12.1975 nimitetty Eeva-Kristiina Forsman. Katajanokan kärjessä Ulkoministeriö toimii Helsingin Katajanokalla useassa toimipisteessä. Carl Ludvig Engelin suunnittelema päärakennus valmistui 1819–1820, ja tilat olivat pitkään sotilas- ja telakkakäytössä. Ministeriön logosta
© Copyright 2024