ULKOASIAIHALLINNON TEHTÄVÄT JA
ORGANISAATIO
SISÄLTÖ
• 1. Ulkoasiainhallinnosta ja ulkoasiainministeriön
toimintaympäristöstä ja organisaatiosta
• 2. Urasta ulkoasiainhallinnossa
• 3. Edustustot – Suomen silmät ja korvat maailmalla
• 4. Historian havinaa
ULKOASIAINHALLINTO
ULKOASIAINMINISTERIÖ
JA
EDUSTUSTOT
MUODOSTAVAT
ULKOASIAINHALLINNON
Ulkoasiainhallinnon toiminnan
lainsäädännölliset puitteet
Perustuslaki
Ulkoasiainhallintolaki
Laki valtioneuvostosta
Valtioneuvoston asetus
ulkoasiainhallinnosta
Valtioneuvoston ohjesääntö
Tasavallan presidentin asetus
ulkomaanedustustojen
sijaintipaikoista
Valtioneuvoston asetus
ulkoasiainministeriöstä
Ulkoasiainministeriön
työjärjestys
Wienin yleissopimus
diplomaattisista suhteista
Wienin yleissopimus
konsulisuhteista
Valtioneuvoston kanslia
Ulkoasiainministeriö
Oikeusministeriö
Sisäministeriö
Puolustusministeriö
Valtiovarainministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ympäristöministeriö
Ulkoministeriön toimialasta
Toimivalta ulkopolitiikassa
ja EU-asioissa
• Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti
yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
• Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien
päätösten kansallisesta valmistelusta.
• Ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta
muille valtioille ja kansainvälisille järjestöille vastaa
ulkoministeri.
- ks. Perustuslaki 93 §
Ministerien työnjako
• Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Toivakka käsittelee
kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä koskevat asiat.
• Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Berner käsittelee
pohjoismaista yhteistyötä koskevat asiat.
• Ulkoasiainministeri Soini toimii UM:n päällikkönä ja käsittelee
muut ministeriötä koskevat asiat, sekä toimii pääministerin
ensimmäisenä sijaisena.
Suunnittelu
ja tutkimus
Ulkomaankauppaja kehitysministeri
Sisäinen
tarkastus
Ulkoasiainministeri
Pohjoismaisen
yhteistyön ministeri
Valtiosihteeri
kansliapäällikkönä
Viestintäosasto
Alivaltiosihteeri
Alivaltiosihteeri
Alivaltiosihteeri
Kehityspoliittinen
osasto
Taloudellisten
ulkosuhteiden
osasto
Poliittinen osasto
Oikeuspalvelu
Talous
Afrikan ja Lähiidän osasto
Amerikan ja
Aasian osasto
Eurooppaosasto
Kansalaispalvelut
Hallintopalvelut
Itäosasto
Protokollapalvelut
Kehitysevaluoinnin
yksikkö
Alivaltiosihteeri
Virkamiesjohdosta ja sen tehtävistä
Ulkoasiainministeriön korkein virkamiesjohto
Valtiosihteerin tehtävistä
Alivaltiosihteereiden tehtävistä
Työjärjestys
• Ministeriön työjärjestys on toiminnan organisoinnin
väline, ”miten työ järjestetään”
• Sisältää: organisaatio, johtoryhmät, yksikköjen tehtävät,
johdon/ virkamiesten päätösvalta, sijaisuudet,
virkamatkamääräykset, lomat ...
Ulkoasiainministeriön työjärjestys
1§
Soveltamisala
Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n mukaisesti ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin
toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.
Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään ulkoasiainministeriöstä annetussa
valtioneuvoston asetuksessa (257/2000). Tarkempia säännöksiä asiasta annetaan tässä työjärjestyksessä.
Henkilöstörakenteesta
Diplomaattiura ja hallintoura
• Yleisura ja erityisvirkamiehet
• Tie diplomaattiuralle aukeaa ulkoministeriön kansainvälisten asioiden
valmennuskurssin (KAVAKU) kautta. Ministeriö rekrytoi uusia virkamiehiä
diplomaateiksi pääsääntöisesti kerran vuodessa. -> Tyypillinen hakija tänä päivänä vs.
menneinä vuosina
•
•
•
•
•
Muodolliset kelpoisuusvaatimukset diplomaattiuralle:
Suomen kansalaisuus
ylempi korkeakoulututkinto
erinomainen suomen kielen taito ja vähintään tyydyttävä ruotsin kielen taito
hyvä suullinen ja kirjallinen taito yhdessä sekä vähintään tyydyttävä taito toisessa
seuraavista kielistä: arabia, englanti, espanja, japani, kiina, portugali, ranska, saksa
tai venäjä
”A Diplomat is a person who can tell you to go to hell in such a way that you
actually look forward to the trip.” - Caskie Stinnet (American writer and editor)
KAVAKUSTA
Kavaku-valintaprosessi (2013)
1. Hakijoiden karsinta hakupapereiden perusteella (551)
2. Aineistokoe ja alkuhaastattelu (200)
3. Soveltuvuustestit, haastattelut ja kielikokeet (n. 60)
4. Valinta- ja koulutusryhmän loppuhaastattelu (20-30
valitaan)
 Koko valintaprosessi kestää yhteensä noin 6 kk
• Etuna hakemisessa
• UM:n diplomaattivirkamieheltä vaaditaan:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
monipuolisuutta
laaja-alaisuutta niin kiinnostuksen kohteissa kuin ajattelussakin
toiminnallista joustavuutta ja sopeutumiskykyä
nopeaa uuden oppimista
uteliaisuutta
sosiaalisia taitoja ja esiintymisvalmiutta
tiimi - henkeä ja ryhmätyötaitoja
uran aikana pitkässä juoksussa kärsivällisyyttä – maratonlaji
motivaatiota - monessa mielessä kutsumusammatti
• Hakijamääristä
Ulkoasiainministeriöön valittu hakija palkataan ensin 1,5-2,5 vuoden mittaiseen määräaikaisen
avustajan virkasuhteeseen. Tänä aikana hän suorittaa KAVAKU:n sekä harjoittelee vähintään
kahdella ulkoasiainministeriön eri osastolla ja ulkomaanedustuksessa.
Kavaku-opintojaksot ja harjoittelu osastoilla vuorottelevat:
1. Kavakun A-osio (n. 1 kk): perehdyttää ulkoasiainhallintoon ja sen tehtäväkenttään
2. Ensimmäinen osastoharjoittelu (n. 8 kk)
3. Kavakun B-osio (n. 1 kk): ulkoasiainhallinnon ja sen tehtäväkenttään perehtyminen
4. Toinen osastoharjoittelu (n. 8 kk) Kesken toisen osastoharjoittelun on C-osio (2 vkoa:a), jossa
tähtäin on UE:ssa toimimisessa.
Matkat: Bryssel, Moskova, Tallinna
EUE-harjoittelu 2 viikkoa, sijoittuminen pitkin vuotta
Ulkoasiainsihteeriksi nimittäminen
Hallintouralle Halkun kautta
•
Ulkoministeriö rekrytoi uusia virkamiehiä avustaviin tehtäviin toimistosihteereiksi pääsääntöisesti
kerran vuodessa. Avustaviin tehtäviin kuuluvat sihteerin tehtävien lisäksi tieto- ja taloushallinnon
tehtävät sekä passi- ja viisumitehtävät.
•
V. 2012:
1. Karsinta hakupapereiden perusteella (n. 400)
2. Alkuhaastattelu (n. 80)
3. Soveltuvuustestit ja haastattelut (n. 40)
4. Valinta (17 valittiin)
 Koko valintaprosessi kestää yhteensä noin 2-3 kk
•
•
•
•
Muodolliset kelpoisuusehdot:
• Suomen kansalaisuus
• Ylioppilastutkintoa ja soveltuvaa ammatillista koulutusta
• Suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen
tyydyttävää suullinen ja kirjallinen taito, sekä hyvä taito käyttää
suullisesti ja kirjallisesti yhtä seuraavista kielistä: englanti, espanja,
ranska, saksa tai venäjä
• Aloitus toimistosihteerinä ( n. 7 vuotta) -> osastosihteeri (n. 10
vuotta) -> hallinnollinen avustaja (n. 10 vuotta) -> hallinnollinen
ulkoasiainsihteeri
Halkun sisältö
1. Halkun A-osio (2 vkoa): perehdyttää ulkoasiainhallintoon ja hallintouran
tehtäväkenttään
2. Ensimmäinen osastoharjoittelu (2,5 kk)
3. Halkun B-osio (2 vkoa): perehdyttää ulkoasiainhallinnon tehtäviin ja syventää
hallintouran tehtäväkentän tuntemusta
4. Toinen osastoharjoittelu (2,5 kk)
5. Sijoittuminen hallintouran tehtävään ministeriössä
 Hallintouralle valituilla on 6 kk koeaika. Ensimmäiseen tehtävään
ulkomaanedustuksessa siirrytään pääsääntöisesti 2-4 vuoden ministeriössä
toimimisen jälkeen.
• Ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmästä
Erityisvirkamiesten rekrytointi
• Tehtäviä, joissa tarvitaan erityisosaamista ja tietyn alan
ammattitaitoa – erikoistuminen




oikeudelliset erityisasiantuntijat
kauppapoliittiset asiantuntijatehtävät
kehitysyhteistyön sektorineuvonantajat
talous-, tieto-, turvallisuus- , kiinteistö- ja materiaalihallinnon
erityistehtävät
• Kymmeniä rekrytointeja vuosittain
Siirtymisvelvollisuudesta
• Ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin,
kehitysyhteistyöneuvoksen, kehitysyhteistyösihteerin, lehdistöneuvoksen,
lehdistösihteerin, hallinnollisen ulkoasiainsihteerin, avustajan, hallinnollisen avustajan,
osastosihteerin, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, virastomestarin ja vahtimestarin
virat ovat yleisvirkoja.
• Yleisviroissa siirtymisvelvollisuus:
• Ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen
ulkoasiainsihteeri, avustaja ja hallinnollinen avustaja ovat määrättäessä velvollisia
virassaan siirtymään toiseen tehtävään ja toiseen virkapaikkaan ulkoasiainhallinnon
organisaatiossa.
• • Erityisvirkamiehen siirtymisestä
EDUSTUSTOT
-SUOMEN SILMÄT JA KORVAT
MAAILMALLA
Edustustokartta 2015
• Vuonna 2015 yhteensä 93
toimipistettä
Lisäksi Helsingistä käsin toimii
kolme kiertävää suurlähettilästä
• Noin 400 palkattomasti
työskentelevää kunniakonsulia
Edustustot
• Ulkomaanedustuksen muodostavat diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot
Diplomaattisiin edustustoihin kuuluvat:
• Eri valtioissa olevat suurlähetystöt ja niiden erilliset yksiköt
• Kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä olevat pysyvät edustustot ja
erityisedustustot.
Lisäksi Suomella on muita diplomaattisia edustustoja eli yhteystoimistoja.
(Ulkoasianhallintolaki 204/2000 5-6 §)
Konsuliedustustot ovat lähetetyn virkamiehen johtamia pääkonsulaatteja,
konsulaatteja, pääkonsulaattiin kuuluvia erillisiä yksiköitä tai kunniakonsulin johtamia
kunniakonsulaatteja.
• Kiertävistä suurlähettiläistä ja kunniakonsuleista
• Edustustojen tehtävistä
– Kansainvälisten järjestöissä ja yhteistyöelimissä edustautuminen
Ulkomailla asuvat tai
lomailevat suomalaiset voivat
äänestää edustustoissa.
Viisumihakemusten määrästä
Apua maailmalla
• Ulkoministeriö ja Suomen edustustot
palvelevat matkaavia suomalaisia vahinko-,
onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä passija konsuliasioissa.
• Neuvontaa ja käytännönapua. Ei
kulukorvauksia.
• Ulkoministeriö julkaisee
matkustusturvallisuuteen liittyviä tiedotteita.
• UM:n matkapuhelinpalvelut
Matkustustiedotteisiin kannattaa
tutustua ennen matkaa.
HISTORIAN HAVINAA
Perustehtävät säilyneet samoina
• Ulkoministeriö perustettiin kesäkuussa 1918.
Ensimmäiseksi ulkoministeriksi – ulkoasiain senaattoriksi – nimitettiin pankinjohtaja Otto
Stenroth.
• Perustaminen ruotsalaisen hallintomallin mukaisesti
• Ensimmäiset toimenpiteet
• Perustehtävät
• Hallinnollisten tehtävien lisääntyminen
Ensimmäinen ulkoministeri
Otto Stenroth oli
organisointikyvyistään
tunnettu pankinjohtaja.
Diplomaattiuran aukeneminen naisille
• Vuoteen 1950 saakka Suomea palvelivat diplomaattisissa tehtävissä
vain miehet. (Vähäiset hakijamäärät: siirtymisvelvollisuus)
• Ensimmäisenä naisena karrieeriin hyväksyttiin 1.9.1950 varatuomari
Terttu Apala
• ensimmäinen suurlähettiläsnimitys : Osloon vuonna 1958 nimitetty
ministeri ja kansanedustaja Tyyne Leivo-Larsson (ei kuitenkaan ollut
ulkoasiainhallinnon karrieerissä oleva virkailija, vaan nimitys tapahtui
poliittisin perustein virkauran ulkopuolelta)
• Ensimmäiset diplomaatinuralla suurlähettilääksi edenneet naiset
olivat New Delhiin 1.10.1974 nimitetty Riitta Örö ja Belgradiin
1.12.1975 nimitetty Eeva-Kristiina Forsman.
Katajanokan kärjessä
Ulkoministeriö toimii Helsingin
Katajanokalla useassa toimipisteessä.
Carl Ludvig Engelin
suunnittelema päärakennus valmistui
1819–1820, ja tilat olivat pitkään sotilas- ja
telakkakäytössä.
Ministeriön logosta