1. No category

Viljelijätukihaun
Kertausharjoitus
6.5.2015
Reijo Hämäläinen ja Pirjo Tammela
Tukioikeuksien siirrot 2015
• Tukioikeuksia siirrettäessä vastaanottajan pitää olla
aktiiviviljelijä eli jättää tukihakemus 2015.
• Jos tukioikeudet saa perintönä, ennakkoperintönä tai lain
193/2013 mukaisessa sukupolvenvaihdoksessa, ei
vastaanottajan tarvitse täyttää aktiiviviljelijän
määritelmää
• vanhan B-C1 alueen tukioikeuksien aluetietoa ei
muuteta, mutta B-C1-alueen tukioikeuksia voidaan
siirtää sekä uudelle AB-alueelle että uudelle Calueelle.
• Hallinnansiirto ilman pinta-alaa!
– Tukioikeuksia voi 1.1.2015 alkaen vuokrata ilman
peltoa
Tukioikeuksien mitätöinti suoritetaan seuraavasti:
1. Verrataan hallinnassa olevia tukioikeuksia 15.6.2015 tilanteen perustella
siihen hehtaarimäärään, jotka viljelijä on ilmoittanut tukikelpoisina
hehtaareina 15.6 2015.
Pinta-ala, jota käytetään tämän laskennan yhteydessä, on tukikelpoisella
maatalousmaalla olevien kaikkien kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala.
2. Jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien
määrä, tilalle pitää suorittaa ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti.
3. Asetetaan kaikki tilan tukioikeudet sellaiseen järjestykseen, että viimeisenä
listassa ovat yksikköarvoltaan alhaisimmat tukioikeudet (€/ha).
4. Jos viimeisen ryhmän tukioikeudet ovat samanarvoisia, omistettujen
tukioikeuksien lukumäärää ja vuokrattujen tukioikeuksien lukumäärää on
tarvittaessa vähennettävä samassa suhteessa. Jos em. ryhmässä ei ole
tarpeeksi tukioikeuksia, jatketaan tarkastelua seuraavaksi alimmasta
ryhmästä.
5. Tarkastellaan kuinka monta tukioikeutta pitää mitätöidä (0,00 ha) kahden
desimaalin tarkkuudella ja mitätöidään tarvittavat tukioikeudet. Käytetään
normaaleja pyöristyssääntöjä.
•
Tukioikeuksien mitätöinti tehdään vain kerran, vuonna 2015 15.6 tilanteen
perusteella!
Tukioikeuksien siirrot 2015
• Viljelijällä ei kannata olla vuodesta 2016 alkaen
hallinnassaan ylimääräisiä tukioikeuksia
suhteessa pinta-alaan eikä tilan kannata
ilmoittaa tilapäisesti viljelemätöntä alaa
• Jos tilalla on vuokramaita, silloin ainakin
kannattaa ylimääräiset tukioikeudet hävittää
– Muuten joutuu loppuvuodesta käymään
maanomistajien kanssa kehityskeskusteluja siitä,
miksi heidän omistamistaan tukioikeuksista on
hävinnyt osa
Tukioikeuksien siirrot 2015
Vipun Maatilaosiossa näkyvät ympäri vuoden kaikki
tilan siirrot ja niiden ajantasainen tilanne
Kansallinen varanto
• Nuori viljelijä (pääkohdat)
– Hakija ensimmäisen perustukihakemuksen
jättämisvuonna korkeintaan 40 v. (31.12.2015)
– Hakija aloittanut tilanpidon pääasiallisena yrittäjänä
aikaisintaan 1.1.2010 (5 v. sääntö)
– Tukioikeuksia voi hakea kerran sinä aikana, kun
täyttää nuoren viljelijän määritelmän. Tämä on sama
ajanjakso, kuin nuoren viljelijän tuessa.
Voi valita itselleen edullisimman vuoden ko.
ajanjaksolta.
– Nuoren viljelijän määritelmän täyttyminen eri
toimintamuodoissa vastaava kuin nuoren viljelijän
tuessa.
Viherryttämistuki
Viljelyn monipuolistaminen
C-alue
• Alle 10 ha peltoalaa: vapautuu vaatimuksesta
• Yli 10 ha peltoalaa: 2 kasvia, pääkasvi enintään 75 % peltoalasta
• Vapautuu vaatimuksista myös:
– tilat, joiden alasta yli 75 % on nurmikasveilla ja/tai kesannolla ja
tilan muussa käytössä (eli muuna kuin nurmena ja/tai kesantona)
oleva peltoala on enintään 30 ha.
– Vaatimus ei myöskään koske tiloja, joilla yli 50 % peltoalasta ei
ollut viljelijän ilmoittamana edellisvuoden tukihakemuksessa ja
jonka koko peltoalalla viljellään tukihakemusten vertailun
perusteella eri viljelykasvia kuin edellisenä kalenterivuonna.
– Luomutilat saavat vapautuksen kaikista
viherryttämisvaatimuksista.
• Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on 30.6. – 31.8.
– Tänä aikana viljelykasvien on oltava todettavissa.
Viherryttämistuki
Viljelyn monipuolistaminen
Kahden kasvin vapautus
• yli 75 % maatilasi peltoalasta on nurmea,
kesannolla tai näiden käyttötapojen
yhdistelmänä, edellyttäen että näiden
käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on
enintään 30 hehtaaria.
• Yli 120 ha tilat:
– Jos muuta kuin nurmea + kesantoa yli 30 ha,
viherryttämisen ehto ei täyty ja viherryttämistukea
leikataan
– Joko lisättävä nurmea/kesantoa, jotta muu ala jää
alle 30 ha tai vähennettävä nurmea + kesantoa
alle 75 %
Pysyvä nurmi
• Mikään peltolohko ei vielä tänä keväänä ole pysyvän nurmen lohko
(paitsi 2014 pysyvänä laitumena ilmoitettu)
• 2015 jälkeen pysyvän nurmen lohkoja ovat ne peruslohkot, jotka
2010 alkaen on ilmoitettu kokonaan yhtäjaksoisesti nurmeksi ja
ilmoitetaan nurmeksi myös 2015
– kasvulohkojako jonakin vuonna 2010-2014 katkaisee tarkastelun
– Kasvulohkojako 2015 ei pelasta pysyvältä nurmelta
– Lohkoja yhdistettäessä nurmivuosiksi tulee se, jolla on pienempi
nurmivuosimäärä yhdistettävistä lohkoista.
• Lohkon hallinnan muutos vuosina 2010-2014 ja 2015 siitä eteenpäin
ei katkaise pysyvän nurmen laskentaa!
Ennallistamismenettely:
• Tilat, joilla on ollut kahden edellisen vuoden aikana hallinnassaan
pysyvää nurmea saattavat joutua ennallistamaan tai ilmoittamaan
vastaavan muun alan pysyväksi nurmeksi
• Pysyvät nurmet lasketaan vuosittain lokakuussa
Pysyvä nurmi
• Pysyvän nurmen lohko saa kaikki normaalit
korvaukset, myös ympäristökorvauksen.
• Mutta, jos lohkosta tulee pysyvä nurmi 2015, niin
ympäristökorvauksen toimenpidekorvausta ei
makseta, jos lohko ilmoitetaan 2016
–
–
–
–
–
–
–
suojavyöhykkeeksi
monivuotiseksi ympäristönurmeksi
luonnonhoitopeltonurmeksi
viherlannoitusnurmeksi
kerääjäkasville
saneerauskasville
monimuotoisuuspelto riista ym.
Pysyvän nurmen nurmikasveja ei ole
• Ympäristökorvauksen lohkokohtaisten
toimenpiteiden nurmet
– Suojavyöhyke
– Luonnonhoitopeltonurmi
– Monivuotinen ympäristönurmi
– Viherlannoitusnurmi
• Ruokohelpi (kun ilmoitetaan
ruokohelpenä)
Pysyvä nurmi
Pysyvä nurmi
Lohkojen korvauskelpoisuus
• Tukikelpoisuus → korvauskelpoisuus
• Peruslohkon korvauskelpoisuus on lohkon pysyvä ominaisuus
– Pl. viljelemättömäksi ilmoitetut/todetut sekä maatalouskäytöstä
poistettavat lohkot
• Korvauskelpoiseen peruslohkoon voidaan lisätä vuosittain enintään
0,1 hehtaaria korvauskelvotonta alaa
– Tulee mahdolliseksi vasta v. 2016
• Peruslohkon korvauskelpoisuudella voi olla yksi kolmesta arvosta:
– Korvauskelpoinen = voidaan liittää ympäristökorvaus-, LHK- ja
luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksille
– LHK-kelpoinen = voidaan maksaa ainoastaan luonnonhaittakorvausta
• Pysyvät laitumet sekä pellolla, että pellon ulkopuolella
– Ei korvauskelpoinen = ei voida liittää sitoumuksille, eikä maksaa
luonnonhaittakorvausta
• Pohjoisten tukien erillinen tukikelpoisuus poistuu
Lohkojen korvauskelpoisuuden
vaihto
• Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa
olevien lohkojen välillä, jos vaihdettavaa
tilakohtaisesti vähintään 0,5 hehtaaria.
– Vaihtoa ei voi tehdä AB-alueelta C-alueelle.
– Ymp.korv. kohdentamisalueella vain suuremmasta
korvauksesta pienempään
– Ei voi siirtää jos lohkokohtaisen ymp-toimenpiteen
toteutus kesken (esim. suojavyöhyke)
– Oltava omistuksessa oleva lohko
– Jos luomusitoumuslohko, ilmoitettava myös ELY:een!
Korvauskelpoiset lohkot 2015
Korvauskelvottomiksi jäävät vuoden 2004 jälkeen ilmoitetut lohkot sekä lohkot, joita
ei ole järjestelmiin ilmoitettu
Korvauskelpoiset lohkot vuodesta 2015 alkaen:
A. Lohkot, jotka olivat tukikelpoisia LFA- ja ympäristötuessa v. 2014
B. Lohkot, joilla oli LFA-, YMP- tai pohjoisten tukien tukikelpoisuus vuonna 2013
C. Tukikelpoisuutensa menettäneet lohkot
D. Lohkot, jotka on ilmoitettu jonakin vuosista 1995-2004
E. Jonolohkot
F. Pysyvät laitumet v. 2014 mukaan (vain LHK, pellolla ja pellon ulkopuolella)
G.20-vuotisten erityistukisopimusten alat, kun sopimus päättynyt
Ryhmien B-G lohkolla on täytynyt olla kasvulohkoja myös v. 2013 tai 2014, eikä
ilmoitettu kasvi ole saanut olla viljelemätön.
Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus (hakuasetusluonnoksen perusteella)
H. Tilusjärjestelylohkot
I. Yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä siirtyvät lohkot
J. Viljelemättömyyssitoumuksesta vapautuneet lohkot
Korvauskelpoinen ala
• Uudet korvauskelpoisuudet näkyvät viljelijöille Vipupalvelussa ja paperilla saapuneella esitäyttötulosteella
• Viljelijällä mahdollisuus ottaa kantaa tukikelpoisuuteen
tukihaussa 2015
• Kaikkia lohkoja ei saada aukottomasti selville
sovelluksesta (yhdistetyt lohkot, useamman kerran
jaetut) -> korvauskelpoisuushaku keväällä 2015.
• Jos jokin lohkoistasi ei ole saanut automaattisesti
korvauskelpoisuutta ja se sille lohkolle kuuluisi:
– TÄYTÄ TUKIHAKEMUKSEN PERUSLOHKON LISÄTIETOKOHTAAN ILMOITUS, ETTÄ HAET LOHKOLLE
KORVAUSKELPOISUUTTA
• Sekä sähköisessä, että paperisessa haussa
Luonnonhaittakorvaus (LHK)
C-alue: Tuki yhteensä 242(kasvi)/302(eläin) €/ha
Degressio, eli tukitason aleneminen, tilakoon kasvaessa
• Kesantorajoite:
– Vuodesta 2015 alkaen: Kesannot + LHP-nurmet enintään 25 %
– Vuodesta 2016 alkaen: Kesannot + suojavyöhyke + lhp-nurmet
enintään 25 %
– Kesannon vastapainona täytyy olla viljelykasveja, myös
monimuotoisuuspellot ja viherlannoitusnurmi lasketaan
viljelykasveiksi
Luonnonhaittakorvaus-kotieläintila
• Eläintiheysraja 0,35 ey/ha
• Hakuvuoden eläimet ja pinta-ala → lopullinen
maksu seuraavan kalenterivuoden puolella
– Huom. Eläintiheys lasketaan korvauskelpoista
peltohehtaaria kohti (ei sis. pellon ulkopuolisia
pysyviä laitumia)
– Jos ei täyty, tukea ei makseta, mutta ei sanktiota
• Hevoset lasketaan eläintiheyteen
• Tuotantotauoilla ei ole merkitystä
Laskenta kotieläinkorotuksessa
– Sikojen määristä vähennetään 2 pienintä kk
– Siipikarjan määristä vähennetään 4 pienintä kk
Ympäristökorvaus
• Ravinteiden tasapainoinen käyttö
• Tilan kaikkia peltolohkoja koskeva toimenpide
• Sisältää:
- Viljelykiertosuunnitelma viisi vuotta
- Tehdään ensimmäisen vuoden lohkojen perusteella
- Aiesuunnitelma lohkojen viljelykasveista seuraavan viiden
vuoden aikana.
- Palautetaan myöhemmin kunnan maataloustoimistoon.
- Viljelysuunnitelma vuosittain
- Lohkokirjanpito
Ravinteiden tasapainoinen käyttö
- Viljavuustutkimukset
- Näyte/lohko yli 0,5 ha lohkoista
- Yli 5 ha lohkoista näyte jokaista alkavaa viittä
hehtaaria kohden
- Alle 0,5 lohkojen osalta voidaan käyttää viereisen
lohkon viljavuusnäytettä
- Viereisellä lohkolla tarkoitetaan lohkoa jolla yhtenäinen
rajaviiva tai lohkojen välissä oja tai tie
- Alle 0,5 ha yksittäinen lohkosta oma näyte
- Tai valinnaisesti voi käyttää typpilannoituksen osalta
runsasmultaisen maiden arvoja ja fosforilannoituksessa
hyvän viljavuusluokan arvoja
Jatkuu…..
- Suojakaistat vesistöjen varsilla
- Keskimäärin 3 m
- Tarpeen voi tarkistaa uomarekisteristä (vipukartta)
- Koulutuspäivä/verkkotentti
- suoritetaan kahden ensimmäisen sitoumusvuoden
aikana
- Peltomaan laatutesti
- Tehdään 3. sitoumusvuoden loppuun mennessä
- Tehdään ympäristösitoumukseen kuuluvista yli 0,5 ha
peruslohkoista
• Korvaus 54 €/ha peltoviljelykasvit, puutarhakasvit
200 €/ha
Viljavuustutkimus
Mavista on saatu tulkinta viljavuustutkimuksista suojavyöhyke- ym. ympäristökorvauksen
toimenpidelohkoilla. Pääsääntö on se, että ei tarvita viljavuustutkimusta, mutta jos
lohkoa perustettaessa lannoitetaan, silloin pitää olla voimassa oleva
viljavuustutkimus.
TARVITAANKO VILJAVUUSTUTKIMUS:
• vanha viherkesanto EI
• nyt keväällä perustettava viherkesanto JOS LANNOITETAAN
• sänkikesanto EI
• avokesanto EI
• kesantolohko, jolle kylvetään syysvilja SYKSYLLÄ
• luonnonhoitopelto nurmi, jossa vanha heinä EI
• keväällä kylvettävä lhp-nurmi JOS LANNOITETAAN
• monimuotoisuuspelto riista/maisema/niitty/lintu JOS LANNOITETAAN
• keväällä perustettava viherlannoitusnurmi JOS LANNOITETAAN
• viherlannoitusnurmi, aiemmin perustettu EI
• suojavyöhyke, jossa vanha nurmi EI
• keväällä perustettava suojavyöhyke JOS LANNOITETAAN
• monivuotinen ympäristönurmi KYLLÄ
• saneerauskasvi KYLLÄ
Lisäyksenä vielä, että jos lohko, jolla tänä keväänä viljavuustutkimuksen tarve, on ollut
viime vuonna kesanto- tai lhp-lohkona, jolla ei ole tarvinnut olla voimassa olevaa
viljavuustutkimusta, niin lohkoa on lannoitettava typen osalta kuten runsasmultaista
lohkoa ja fosforin osalta hyvän viljavuusluokan mukaan ja viljavuustutkimus on
otettava kasvukauden aikana.
Lohkokohtaiset toimenpiteet
- Suojavyöhykkeet
- Voidaan perustaa pelloille, jotka sijaitsevat vesistöjen ja
valtaojien varsilla, Natura 2000 alueiden ja pohjavesi-alueella
sekä ympäristöhoitosopimuksella hoidettavaan kosteikkoon
rajoittuville peltolohkoille
- Yli 3 metriä leveä monivuotinen nurmi
- Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita
- Nurmi niitettävä ja korjattava vuosittain, myös laiduntaa
- Voidaan ilmoittaa kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden
aikana
- Ilmoittamisen jälkeen säilytettävä sitoumuskauden loppuun
- Korvaustaso muu alue 450€/ha/v (E-P) kohdentamisalue
500€/ha/v (ei ravinteiden tasapainoinen käyttö korvausta)
- max. 25% 2016 alkaen
Suojavyöhyke jatkuu…
• v. 2015 koskee 25 % lhk-rajoitus
kesantoa + lhp-nurmea
• Suojavyöhyke luetaan viljelyyn v. 2015
• v. 2016 koskee 25 % lhk-rajoitus
kesantoa + lhk-nurmea +
suojavyöhykettä
• Suojavyöhyke ei ole viljelyä 2016
Suojavyöhyke jatkuu….
• jos valtaoja lohkolla, mutta ei ole
uomarekisterissä -> sähköisessä
karttasovelluksessa voi siirtää lohkon rajapistettä
ja selitelaatikkoon maininta että halutaan
muuttaa oja valtaojaksi, ojan leveys mukaan (yli
3 m )-> kunta hyväksyy tarkastuksen jälkeen
• paperikarttoja emme oikeastaan tarvitse,
pyydämme erikseen
Kerääjäkasvit
- Tarkoitetaan kasvustoa joka käyttää yksivuotisen varsinaisen
viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ravinteita
- Kerääjäkasvina voi olla italianraiheinä tai muu nurmiheinä,
apila tai nurmipalkokasvi, öljyretikka, muokkausretiisi tai muu
ristikukkainen öljykasvi tai näiden seos
- Kerääjäkasvi voidaan kylvää viljelykasvin aluskasviksi kylvön
yhteydessä tai viimeistään viljan orasvaiheessa esimerkiksi
rikkakasviäestyksen yhteydessä.
- Kerääjäkasvi voidaan kylvää myös viljelykasvin korjuun
jälkeen tai hieman ennen korjuuta, kuitenkin viimeistään
15.8.
- Kasvuston voi muokata tai kyntää syksyllä aikaisintaan 1.
lokakuuta, voi päättää kemiallisesti 15.9 alkaen
- Korvaustaso 100€/ha/v
Kerääjäkasvit jatkuu…
• Lannan levitys kerääjäkasvilohkolle
→1.10 alkaen saa levittää
– Lietelantaa sijoittamalla
• Lohko kelvannee kasvipeitteisyyteen
• Jos levitetään muuten kuin sijoittamalla, lanta on
mullattava/kynnettävä maan sisään
– jos kevyt- muokkaaminen ei vastaa nitraattiasetuksen
muokkaamista ja lohkoa muokattava ”paremmin”,
niin lohko ei kelpaa kasvipeitteisyyteen,
Valintarajoitukset lohkokohtaisille toimenpiteille
• Jos luomu, niin ei voi valita
– Vaihtoehtoinen kasvinsuojelu puutarhakasveilla tai
– viherlannoitusnurmet
• Tilalla ei voi olla samaan aikaan
– Lietelannan sijoittaminen peltoon sekä
– Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen
• Kumina ei saa korvausta
– puutarhakasvien toimenpiteistä
– Kerääjäkasvit-toimenpiteestä ei makseta ko. kasvulohkolle
• Lohkolle voi valita toisen toimenpiteistä
– Suojavyöhykkeet
– Valumavesien hallinta
• Lohkolla ei voi samaan aikaan toimenpiteitä
– Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla
– Puutarhakasvein vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
– Kerääjäkasvit
29
Lohkokohtaiset toimenpiteet
• Valumavesien hallinta
- Säätösalaojituksen hoitotoimenpide
- Lohkolla on säätösalaojitusjärjestelmä, jonka avulla pohjaveden
tasoa säädellään sää- ja kasvuolosuhteiden mukaan
- Säätökastelun tai kuivatusvesien kierrätys hoitotoimenpiteet
- Säätökastelussa pellon vesitaloutta säädellään
kokonaisvaltaisesti salaojastojen kautta tapahtuvan
ojastokastelun ja säädetyn kuivatuksen avulla.
- Kuivatusvesien kierrätyksellä tarkoitetaan peltoalueelta kertyvien
valumavesien varastoimista kevätvalunnan ja rankkasateiden
aikana erilliseen altaaseen, josta ne kuivana kautena johdetaan
kasteluvetenä takaisin pellolle.
- Korvaustaso säätösalaojituksen hoito 70€/ha/v ja
säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys 250€/ha/v, sille alalle
jolla toimenpidettä toteutetaan
30
Lohkokohtaiset toimenpiteet
• Valumavesien hallinta
- Voidaan valita lohkoille jotka ovat:
- Happamilla sulfaattimailla kohdentamisalueella I. (E-P luukuun
ottamatta Alavus, Lehtimäki, Soini, Ähtäri)
- Turve tai multamailla (maanäyte analyysi kuntaan 30.9
mennessä)
- Lohkoille joilla on ollut erityisympäristötuki valumavesien
hallinta
- Vuosittain maksettava ala voi kasvaa kolmena
ensimmäisenä sitoumusvuonna.
- Toimea on toteutettava samalla lohkon alalla vuosittain
sitoumuskauden loppuun siitä lähtien, kun toimi on
ensimmäistä kertaa hakemuksessa ilmoitettu lohkolle.
- Vuosittain lohkokortille muistiinpanot tehdyistä toimista
31
Lohkokohtaiset toimenpiteet
• Valumavesien hallinta
- Toimenpiteeseen sitoudutaan lnro 470 ja
lohkot luetellaan lnro 463. Liitteenä ovat:
- Jäljennös salaojasuunnitelman ojastokartasta
- Viljavuusanalyysi tai
- Happamien sulfaattimaiden analyysitulos tai
Geologian tutkimuskeskuksen ottama näyte
lohkosta
- Liitteet toimitetaan kuntaan 30.9 mennessä
- Mikäli lohkolla on ollut voimassa oleva
erityistukisopimus valumavesien käsittelystä,
ei edellä mainittuja liitteitä tarvitse toimittaa.
32
Lohkokohtaiset toimenpiteet
• Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä
enintään 15 % tilan tukikelpoisesta alasta.
- Riista- ja maisemakasveilla vuosittain
perustettavat sekä niitty- ja lintukasveilla
vähintään 2-v olevat lohkot
• Monimuotoisuuspeltoja ja
luonnonhoitopeltonurmia voi olla kuitenkin
yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta
peltoalasta (20 % kohdentamisalueella)
- Luonnonhoitopeltonurmia voi olla 5%
(kohdentamisalueella olla 20%)
• Prosenttiosuuden ylittävästä alasta ei makseta
toimen mukaista korvausta
33
Lohkokohtaiset toimenpiteet
• Monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä
enintään 15 % tilan tukikelpoisesta alasta.
- Riista- ja maisemakasveilla vuosittain
perustettavat sekä niitty- ja lintukasveilla
vähintään 2-v olevat lohkot
• Monimuotoisuuspeltoja ja
luonnonhoitopeltonurmia voi olla kuitenkin
yhteensä enintään 15 % tilan tukikelpoisesta
peltoalasta (20 % kohdentamisalueella)
- Luonnonhoitopeltonurmia voi olla 5%
(kohdentamisalueella olla 20%)
• Prosenttiosuuden ylittävästä alasta ei makseta
toimen mukaista korvausta
34
Ympäristölainsääntöä
• Viljelijää koskee mm. seuraavat toimenpiteet
lainsäädäntötasolla
- Kasvinsuojeluainelaki (mm. ruiskun testaus,
ruiskuttajan tentti)
- Uusi nitraatti asetus (Lannan varastointi, lantaanalyysi, typpilannoituksen kasvikohtaiset
rajat, vuotuinen lohkokohtainen kirjanpito
typpilannoituksen ja orgaanisten lannoitteiden
käytöstä)
- 1 metrin pientareen valtaojien ja vesistöjen
varsilla
35
Hoito-ohjeita yhteenveto
• Luonnonhoitopeltonurmi; Niitto joka toinen vuosi
• Kesanto (viher ja avo); Ei enää vuosittaista
niittopakkoa, hoidettava niin että viljelymaisema
pysyy avoimena ja rikkakasvien leviäminen
estettävä
• Suojavyöhyke; Kasvusto niitettävä ja sato
korjattava
• Viherlannoitusnurmi; ei niittopakkoa, sato
voidaan korjata
Prosenttilaskua, jotta koko pinta-ala saa LHK
• Luonnonhaittakorvaus
– Kesanto + suojavyöhyke + lhp max. 25 %, josta lhp:n
max. 5%
• Ymppi
– Lhp+ monimuotoisuus pellot (riista, maisemakasvit,
niitty- ja lintukasvit max. 15%, josta monimuotoisuutta
15 %
• Yhteenveto:
– Kesanto/ suojavyöhyke 20% + lhp 5 %+ 10%
monimuotoisuus nurmia = 35%
– Kesanto/suojavyöhyke 25% + 15% monimuotoisuus
peltoja= 40%
Esimerkki kesantorajoitteesta
100 hehtaarin tilalla on suojavyöhykealaa 60
hehtaaria ja 40 hehtaaria kauraa.
– Vuonna 2015 tilalle maksetaan koko alalle
luonnonhaittakorvausta, koska suojavyöhykeala ei
rajoita korvauksen maksua.
– Vuonna 2016 kesantorajoitteen kasveja olisi
enemmän kuin 25 hehtaaria (raja 25 %). Korvausta
maksettaisiin 13,33 suojavyöhykehehtaarille (= 40
ha/3). Yhteensä tilalle maksettaisiin
luonnonhaittakorvausta 53,33 hehtaarille (=13,33 ha
+ 40 ha).
Suojavyöhykkeen niittojäte
•
Hyviä käyttökohteita niittojätteelle ovat
–
–
–
–
–
–
rehukäyttö
laiduntaminen
kuivikekäyttö
biokaasulaitos
polttolaitos
kompostointi laatalla tai esimerkiksi rumpukompostorissa ja hyödyntäminen
lannoitteena
– käyttö katteena ympäristökorvauksen ”Orgaanisen katteen käyttö
puutarhakasveilla ja siemenperunalla”-toimessa
•
•
•
•
Kate- ja viherlannoituskäytössä kannattaa ottaa huomioon, että niittojäte
saattaa sisältää paljon rikkakasvien siemeniä ja kasvattaa näin pellon
siemenpankkia.
Niittojätettä ei saa kuljettaa metsään tai joutomaalle kasalle. Jätelain
(646/2011) mukaan jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti eikä
siitä saa aiheutua vaaraa tai haittaa. Jätteellä tarkoitetaan lain mukaan
ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä.
Niittojätettä ei myöskään voi levittää kesannolle, koska avo- sänki- ja
yksivuotisen viherkesannon lannoitus on kielletty ja monivuotista
viherkesantoakin saa lannoittaa vain perustamisen yhteydessä (VNa
4/2015).
Myöskään levitys toiselle suojavyöhykkeelle, luonnonhoitopeltonurmelle tai
muille pelloille, joiden lannoitus on tukiehtojen mukaan kielletty, ei ole
sallittua.
Nitraattiasetus
• Voimaan 1.4.2015
• Lannan levitys kielletty 1.11-31.3.
• Aumat kielletty 1.11.-31.1.
– sallittu vain eläinlääkärin todistuksella (tautisaneeraus)
– muuna aikana voi työteknisistä syistä perustaa
pellolle auman
– Ilmoitettava ympäristönsuojelusihteerille 14 vrk:n
aiemmin
– Syksyllä levitetyn lannan typpi huomioitava
täysimääräisenä
• Syksyllä kasvipeitteiseen maahan 1.9. jälkeen vain
sijoittamalla
• Pellon kaltevuus-/vesistörajoitukset kiristyvät
• Kirjanpito typpilannoituksista
• Kasvikohtaiset typen enimmäismäärät
Kysymyksiä ja vastauksia
Mavin sivuille on avautunut kevään tukihakuun liittyvä
kysymys ja vastaus –palsta. http://www.mavi.fi/fi/tuet-japalvelut/Documents/UKK2_tukihakukoulutus_kevät_201
5.pdf
Eläinten hyvinvointituesta kysymyksiä ja vastauksia:
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-jalomakkeet/viljelija/Documents/EHT%20sitoumusehdot/ky
symyksia-ja-vastauksia-EHK-22042015.pdf
Nitraattiasetus, kysymyksiä ja vastauksia:
http://www.ym.fi/download/noname/%7BC7A566266AFD-4322-9B5C-E1367365550D%7D/108430