LUOVAN LUOKAN ESIINMARSSI Richard Florida (2005) Luovan luokan esiinmarssi. Talentum. Helsinki 2005. Tutkimusjohtaja, HTT, YTM Jari Kaivo-oja ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN Taloutta ohjaa inhimillisen luovuuden nousu Kulttuurin perushenki tai – luonne = eetos Luovuus on välttämätöntä – kyse on laadun merkityksen korostumisesta suhteessa määrään Joseph Schumpeter: Capitalism, Socialism and Democracy =>luovan tuhon käsite keskeinen talouden kehitystä selittävä tekijä Myytti 1: ”Teknologia vapauttaa meidät” Myytti 2: ”Dinosautukset ovat tuhoon tuomittuja” Myytti 3: ”Valta kansalle” Myytti 4: ”Hollywoodin malli” ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN Mitä on luovuus? Ei ole sama asia kuin älykkyys. Luovuuteen kuuluu kyky laatia synteesejä. Luovuus edellyttää riskinottokykyä ja itsevarmuutta. Luova työ voi olla tuhoisaa, koska kyse on usein olemassaolevien ajattelutapojen radikaalista kyseenalaistamisesta. Tuottaa uutta teknologiaa, uusia tavarantoimittajia, uusia organisaatiotyyppejä, ja uusia vastauksia markkinoiden kilpailuun. ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN Schumpeter: Mukautuvat reaktiot vs. luovat reaktiot (Homo economicus vs. homo creativus) Luovuutta on jokaisessa ihmisessä – enemmän tai vähemmän. Luovuus edellyttää myös tavallisten kykyjen (muistaminen, lukeminen, puhuminen, kuuleminen, tunnistaminen, kielen ymmärtäminen jne.) kehittämistä. Luovien nerojen olemassaolo on pitkälti myytti. Valmistelu, kypsyttely, oivallus ja vahvistus on tyypinnen luova prosessi. ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN Ongelman ratkaisun löytäminen eli ”Heureka”vaihe Kokemukset ja vaihtoehtoiset näkökulmat ovat luovuuden taustalla aina Luovuus on aina moniulotteista ja kokemusperäistä, mitään ei synny tyhjästä. ”Neroudesta 90 % on perspiraatiota ja 10% inspiraatiota.” -George Bernard Shaw, Thomas Alva Edison Luovat keskukset historiassa: Firenze Renessanssin aikaan, Wien 1800-luvun lopussa, California Yhdysvalloissa tänään Books by de Bono include: •The Use of Lateral Thinking (1967) ISBN 0-14-013788-2, introduced the term "lateral thinking" •The Five-Day Course in Thinking (1968), introduced the L game •The Mechanism of the Mind (1969), Intl Center for Creative Thinking 1992 reprint: ISBN 0-14-013787-4, su •Lateral Thinking: Creativity Step by Step, (1970), Harper & Row 1973 paperback: ISBN 0-06-090325-2 •Practical Thinking (1971) •Lateral Thinking for Management (1971) •Po: A Device for Successful Thinking (1972), ISBN 0-671-21338-5, introduced the term Po •Po: Beyond Yes and No (1973), ISBN 0-14-021715-0 •Eureka!: An Illustrated History of Inventions from the Wheel to the Computer (1974) •Teaching Thinking (1976) •The Greatest Thinkers: The Thirty Minds That Shaped Our Civilization (1976), ISBN 0-399-11762-8 •The Happiness Purpose (1977) •Opportunities : A handbook for business opportunity search (1978) •Future Positive (1979) •Atlas of Management Thinking (1981) •Learn-To-Think (1982), ISBN 0-88496-199-0 co-authored with Michael Hewitt-Gleeson •Tactics: The Art and Science of Success (1985) •Conflicts (1985) •Masterthinker's Handbook (1985) •Six Thinking Hats (1985) ISBN 0-316-17831-4 •I Am Right, You Are Wrong: From This to the New Renaissance: From Rock Logic to Water Logic (1990) ISB •Six Action Shoes (1991) •Serious Creativity: Using the Power of Lateral Thinking to Create New Ideas (1992) ISBN 0-00-255143-8 – •How to Be More Interesting (1998) •Simplicity (1999) •Thinking in the New Millennium (1999) •Why I Want To Be King of Australia (1999) •How to Have A Beautiful Mind (2004) •Six Value Medals (2005) Isaac Newton, 1643-1727 ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN ”Sattuma suosii vain valmistautunutta mieltä” -Louis Pasteur ”Onni suosii valmitautunutta yritystä” -Wesley Cohen & Daniel Levinthal Avoimmuus vaikutteille on osa luovuutta, samoin sisäinen palkitsevuus. Luovuudelle täytyy olla aikaa. Luovilla ihmisillä ei ole yleensä paljon läheisiä ihmissuhteita, mutta paljon kollegoita ja tuttavia. ”Sisäinen motivaatio edistää luovuutta, mutta ulkoinen motivaatio on luovuuden kannalta tuhoisaa.” – Teresa Amabile ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN Tarvitaan vakaita, mutta virikkeellisiä ympäristöjä Ks. Kaivo-oja, Jari (2003) Innovatiiviset toimintaympäristöt kulttuuriyritysten menestyksen lähtökohtana. Teoksessa MarjaLiisa Niinikoski & Kaisa Sibelius (toim.) Kulttuuribusiness. Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise ja WSOY. Vantaa, 30-49. ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN Luovuus on aina sosiaalinen prosessi, luovat tiimit on osa luovuutta ruokkivaa ilmapiiriä. ”Keksintötehdas”- T.M. Edisonilla, ”Tehdas” Manhattanilla Andy Warhol Alakohtainen toimeliaisuus, henkinen vastaanottavuus, etninen monimuotoisuus, poliittinen avoimuus Luovuus ei virtaa automaattisesti, se voi tyrehtyä eri kulttuureissa (esimerkkeinä Kiina, Lähi-Itä) Ihminen on kokeilija ja ongelmien ratkoja, ihminen tuottaa ideoita – Paul Romer ARKIELÄMÄN MUUTTUMINEN Karl Marxin visio: ”Ihmiset omistavat jokin päivä tuotantovälineet ja he ovat itse tuotantovälineitä” Kehitys kohti luovaa tehdasta, Älykkäiden ja taitavien ihmisten laboratorio eräs yleistyvä toimintamalli Luovuus vs. byrokraattiset organisaatiot tyypillinen ongelma luovuutta hyödyntävälle kehitykselle, tarvitaan riittävää erilaisuutta, esim. kaupunkiympäristöissä Microsoft 4.12.1978 Prof. Paul Romer, Stanford University LUOVA EETOS Nykypäivän talous on luova talous. Tieto on tärkein resurssi – Peter Drucker Tieto ja informaatio ovat luovuuden lähtökohtia – Richard Florida Investoinnit luovuuteen ovat ratkaisevan tärkeä asia. Patentit on eräs tapa mitata luovuuden kehitystä. Peter Drucker Floridan indeksit 1. Luovuusindeksi (Creativity Index) 2. Diversiteetti-indeksi (Diversity (Gay) Index) 3. Korkeateknologiaindeksi (High Tech Index) ja 4. Innovaatioindeksi (Innovation Index) LUOVAN TALOUDEN YDINALAT T&K –toiminta Kustannustoiminta Ohjelmistot TV ja radio Muotoilu Musiikki Elokuvat Lelut ja pelit Mainosala Arkkitehtuuri Esittävät taiteet Käsityöala Videopelit Muoti Taide Luova luokka Yhdysvalloissa Rolf Jensen LUOVUUDEN YHTEISKUNNALLINEN RAKENNE 1. Teknologista luovuutta ja yrittäjyyttä edistävät uudet järjestelmät, 2. Tavaroiden ja palveluiden tuottamisen uudet ja entistä tehokkaammat mallit, ja 3. Kaikenlaista luovuutta edistävä laaja sosiaalinen, kulttuurillinen ja maantieteellinen ympäristö. LUOVA TALOUS Riskipääomasijoittajat ovat olleet olennainen osa luovan talouden kehitystä Yhdysvalloissa Huipputeknologia ei kehity ilman riskipääomasijoittajia Luova tehdas ja moduulituotanto ovat uusia tuotantomalleja Alihankintajärjestelmät ovat osa kaikkea teollista toimintaa, äärimuotona on virtuaaliset yritykset, jotka koostavat kaiken tuotannon alihankkijoilla Japani: TQM-ajattelu, laatupiirit ja palautejärjestelmät LUOVA TALOUS 1. Maatalouden esiinnousu 2. Nykyaikaisen kaupan ja erikoistumisen synty 3. Teollisen kapitalismin esiinnousu 4. Organisaatioiden aikakausi LUOVA LUOKKA Peter Drucker & Fritz Machlup: ”Tietotyöläisten” tunnistaminen jo 1960-luvulla Daniel Bell: Jälkiteollinen aikakausi 1970-luvulla Robert Reich: Symbolianalyytikot Paul Fussell: X-luokka David Brooks (2000): Bobot eli boheemi- ja porvarillisen elämäntavan yhdistelmän omaksuneet ihmiset LUOVAN LUOKAN YDIN Professorit, tutkijat, insinöörit, kuvataiteilijat, runoilijat, romaanikirjailijat, viihetaiteilijat, näyttelijät, muotoilijat, arkkitehdit, tietokirjailijat, toimittajat, analyytikot, mielipidevaikuttajat, Luovat asiantuntijat Monissa ammateissa ollaan alentamassa taitovaatimuksia: luova luokka, superluova ydin; muut luokat ovat palveleva luokka, työväenluokka, maatalousväestö Floridan arvio, 12% työvoimasta kuuluu ydinryhmään, luovaan luokkaan kuuluu 30% Yhdysvaltain väestöstä, palvelevan luokan osuus 43 % väestöstä, työväen luokan n. 25%. PALKKARAKENNE YHDYSVALLOISSA V. 1999 Luokka Työntekijämäärä Keskituntipalkka Keskivuosipalkka Luova luokka 38 278 110 23,44 48 752 Supeluova luokka 14 932 420 20,54 42 719 Työväenluokka 33 238 810 13,36 27 799 Palveleva luokka 66 293 720 10,61 22 059 Maatalous 463 360 8,65 18 000 Yhteensä 127 274 000 15,18 31 571 Lähde: Occupational Employment Statistics, Dept of Labour US. LUOVAN LUOKAN ARVOT Yksilöllisyys Meritokratia Monimuotoisuus ja avoimuus Itseilmaisu, liberaalisuus Tasa-arvoisuuden kannatus Yhteiskunnallinen aktiivisuus Ahkeruus Homo creativus Tutkimusprofessori, Center for Political Studies Chicago Inglehartin globaali arvokartta (World Values Survey) KONEPAJA JA KAMPAAMO Ihmiset toivovat työympäristöltään virikkeellisyyttä: Kampaamo on houkuttelevampi työpaikka kuin konepaja amerikkalaisille nuorille Rahalla ei saa kaikkea, eikä se tuota loputtomasti tyytyväisyyttä ja onnellisuutta ihmisille. Arvostettuja asioita: Haastellisuus, joustavuus, työn jatkuvuus, peruspalkka, lomat, mielipiteiden arvostus, etuudet, teknologia IT-alan työntekijöiden arvostuksissa korkealla (Information Week-lehti) KONEPAJA JA KAMPAAMO Työntekijöitä IT-alalla houkuttaa haasteellisuus ja vastuullisuus, joustavuus, vertaistunnustus, osallistuminen yhteisön kehittämiseen, sijainti, taloudelliset näkökohdat Työntekijäryhmät: ”Seurataan voittajaa”, ”Iso riski, iso palkkio”, ”Pelastetaan maailma”, ”Elämätyyli” Luova luokka ei ole yhtenäinen asenteiltaan. KONEPAJA JA KAMPAAMO Motiivit työntekoon ovat muuttuneet ja moninaistuneet. 42%: ”Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen 28%: ”Ammattitaidon kehittäminen ja vastaava yleneminen” 12%: ”Uraohjus” 12%: ”Kokeilija” 6%: ”Vapaita toimijoita” 20%: ”Teknologia tärkeää” 34%: ”Palkka, lomat, etuudet tärkeitä” Enää ei edetä Maslowin tarvehierarkian mukaan ylös. Abraham Maslow, 1907-1970 HORISONTAALISET TYÖMARKKINAT Urakehitys on monenkirjavaa Nousujohteinen lineaarinen ura ei enää ilmeinen kehitysura Ihmiset tekevät yllättäviä valintoja Sitoutumattomuus on lisääntynyt, puhutaan horisontaalisesta hyperliikkuvuudesta Yhdysvalloissa työpaikkaa vaihdetaan 3,5 vuoden välein Sovelias aika vaihtaa työpaikkaa on 3-5 vuoden välein. Vapaat toimijat lisääntyneet jossain määrin, ”Free Agent Nation”-kirja –Dan Pink BOSTONIN LAATIKKO TYÖN LOPPU? Jeremy Rifkin, Stanley Aronowitz: =>Kehittynyt teknologia ja globalisaatio tekevät työstä lopun Epävakaus on lisääntynyt työmarkkinoilla. Automaatio ja saneeraukset ovat yleisiä ilmiöitä. Turvallisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat heikentyneet työmarkkinoilla . Ammattiliittojen rooli muutosprosessissa on epäselvä. Yrittäjyys on aina mahdollinen vaihtoehto. ”Tee työsi hyvin niin saat pitää työkaikkasi”sääntö ei enää ole voimassa. Lojaalisuutta työnantajaa kohtaa ei enää arvosteta. TYÖN LOPPU? Joillakin ei ole lainkaan töitä, jotkut taas ajavat itsensä burnoutiin työnarkomanialla. Yritykset ovat pakotettuja hakemaan joustavuutta työnteon osalta. Work-life –balance on iso haaste monilla työpaikoilla. Pätkätyöt ovat lisääntyneet. Työnjohtaminen on yhä haasteellisempaa. Työntekijöiltä edellytetään yhä suurempaa itseohjautuvuutta. Work-life balance map HORISONTAALISET TYÖMARKKINAT Ihmiset kehittävät uraansa horisontaalisesti, yritysten välillä, eivät niinkään vertikaalisesti yrityksen sisällä. Vertikaalinen yleneminen uralla on harvinaista. ”Job-hoppers”-ilmiö on yleinen. Ihmiset samaistuvat ammattiinsa – ei yritykseen. Vastuu omasta urakehityksestä ja sen osatekijöistä on lisääntynyt. Pysyvä tilapaisyys on tietyssä määrin opittu hyväksymään työntekijöiden joukossa. ASU VAPAA Yksilöllisyyttä sallitaan aikaisempaa enemmän. Yksilöllisyyttä ja itsensä ”brändaamista” jopa edellytettään. Työskentelyilmapiiri on muuttumassa. Avoimuus ja työtilojen käyttäjäystävällisyys lisääntynyt työpaikoilla. Rentoa pukeutumista arvotetaan. Rento työilmapiiri on eräs tapa pitää huippuosaajat yrityksessä. Univormukulttuuri on väistymässä, mutta vastareaktioitakin on ilmennyt. ”Geek chic”-tyyli, ei haluta olla sotilaita, muttei nörttejäkään, erottautuminen on tärkeintä ASU VAPAA Perustyöaikoja noudatetaan yhä vähemmän Joustava työaika yleistynyt. Lapsiperheiden tarpeet on huomioitava jotenkin. Projektimaisuus tärkeää. Pitkät työpäivät eivät ole loppumassa. Source: Microsoft UUDET TYÖSKENTELYTILAT Avokonttorimalli, korkea sisäkatto yleinen, Ulkoseinää myötäilevät kulkuväylät (Idea: kaikki nauttivat näkymistä), Yhteiset tilat, tiloja vapaamuotoiseen oleskeluun, Hyvä järjestys, runsaasti piilotettua varastotilaa, Kokeellinen ympäristö (laadukas suunnittelu, voimakkaat värit, rakenne-elementit näkyvissä), Epäsuora valaistus, runsaasti taidetta, Kaikki palvelut lähellä, ajantasaisuuden korostaminen, Mahdollisuus keskittyä tarvittaessa (Personal harboursajattelu, Blue Space/IBM) Lähde: Don Carter, UDA Architects Red grasshopper -Hermann Miller Helmut Lang clothes LUONTOISEDUT HUIPPUTEKNOLOGIAYRITYKSISSÄ? 50%: ilmainen ruokailu 50%: ilmaiset liput kulttuuri- ja urheilutapahtumiin 31%: kemiallisen pesulan palvelut 19%: palkallinen äitiysloma 15%: ilmaiset hierontapalvelut 15%: vahtimestaripalvelut Lähde: The Society for Human Resource Management 2000 LUOVUUDEN HALLINTA Capability Maturity Model (CMM), Carnagie Mellon-yliopiston arviointimalli Luovuutta on vaikea mallintaa, ehkä mahdotontakin? Työn johtamisen mallit ovat ratkaisevia menestykselle White-collar sweatshop vs. caring company Stressiä kotona vai työpaikalla? ”Bohemian workplace” vastapainona ”normaalille työpaikalle: Erilaisia työpaikkoja erilaisille ihmisille? LUOVUUDEN HALLINTA 1. Palkkaa fiksuja, ajattelevia ihmisiä. 2. Varaudu työntekijän epäonnistumiseen. 3. Minimoi jälkivaikutukset, kun työntekijän tekevät virheitä. 4. Luo ”me vastaan muut” -mentaliteetti. 5. Huolehdi että yrityksellä säilyy aloittavan yrityksen mentaliteetti. 6. Tee toimistosta kodikas paikka. Lähde: David Thielen, Microsoftin ohjeet LUOVUUDEN HALLINTA Työn rikastuttaminen Työn rajojen laajentaminen Työn muovaaminen Pehmeä valvonta Uudet sopimussuhteet Avoimen koodin ohjelmistot Solmioton työpaikka Ajattelutoiminta ratkaisee Eräs pioneerimalli: Andy Warholin ”Factory” Muita General Electricin tutkimusosasto, Belllaboratoriot, MIT Lab Andy Warhol ”Tehtaassa” PERUSIDEOITA Yhteistyö Vertaisarviointi Palautteen antaminen Vapaa liikkuminen Flow-ajattelu Rentous Ei pomoilua Yliopistomaailmaan muistuttavat puitteet Huippulahjakkuuksien houkuttelu AIKAVÄÄRISTYMÄ Taistelu aikaa vastaan työelämässä. Ajankäytön tehostaminen on aikaimme tavoite yrityksissä. Kiireen tunne on lisääntynyt työelämässä. Ylirasittuneisuus on tyypillistä. ”Pitkät työpäivät – vähän lomia” on tyypillinen työnteon malli USA:ssa. Luova luokka tekee pisintä työpäivää. Luova luokka tuntee muita todennäköisemmin olevansa stressaantunut ja kiireinen. Muutoksen ja nopeuden tarve on levinnyt kaikille aloille. Matkapuhelin ja sähköposti ovat lisänneet tosiasiallista työpäivän pituutta. Työpäivät ovat katkoksellisia ja tuloshakuisuus lisää paineita tehdä pitkiä päiviä. Yhteenkietoutuneet aikataulut on eräs taustatekijä kiireen tunteelle. Aikapula korkeakoulututkinnon suorittaneiden joukossa on hyvin yleistä. AIKAVÄÄRISTYMÄ Ihmisten aika on rahaa. Joustava, yhteenkietoutunut elämä on tyypillista luovan luokan edustajille. Lykätty elämä ja etupainotteinen urakehitys tyypillisiä piirteitä. ”Yksityiselämä saa odottaa”ajattelu on aika tyypillistä. Uran vaihto tai elämäntavan vaihto on myös muodissa. Bill Gatesin sekunti maksoi vuonna 1998 10000 $. AIKAVÄÄRISTYMÄ Robinson & Godbey: Ajankäytön tehostaminen: Toimintojen nopeuttaminen Toiminnon korvaaminen Monisuorittaminen Yksityiskohtainen ajan ja rahankäytön suunnittelu ELÄMYKSELLINEN ELÄMÄ Ylivirtuaalisuus vs. reaalisuus, Mr DotComGuy Elämysten metsästäminen liittyy luovan luokan elämäntapaan Joseph & James Gilmore ”The Experience Economy” =>Elämysteollisuus on tulevaisuuden teollisuutta Interaktiivisuus tärkeää Virikkeellisyyttä haetaan Luova luokka ei ole joutilas luokka (vrt. Veblen ”Leisure Class”) Jopa äärikokemukset houkuttelevia ELÄMYKSELLINEN ELÄMÄ Aktiivinen elämäntyyli kuten ulkoliikunta ja kaikenlainen kuntoilu on yleistynyt luovan luokan piirissä, samoin muut harrastukset ja aikuisopiskelu Passiivinen penkkiurheilu ei pääosin kiinnosta luovan luokan jäseniä, työväen luokka on kiinnostunut TV:stä ja penkkiurheilusta ”Hyväkuntoiset” kaupungit ovat myös luovia kaupunkeja Yhdysvalloissa. Vapaa-ajan tehokasta käyttöä suositaan luovan luokan piirissä. Elämyksellisyyttä korostetaan musiikin ja taiteen yhteydessä. Luovan luokan jäsenet haluavat olla hyväkuntoisia. Uusia harrasteita: Laitesukeltaminen, alppihiihto, matkailu, tennis, golf, lentäminen, eri urheilulajit jne. ELÄMYKSELLINEN ELÄMÄ Katutason kulttuurielämä on tärkeä osa luovaa kaupunkia: baarit, kahvilat, ravintolat, taidegalleriat, elokuvateatterit, kirjakaupat, monitoimtilat, 24h-lifestyle ”Kaikki kiinnostava tapahtuu marginaaleissa” – pienillä forumeilla Eri vaikutteiden ja kulttuurien yhdistely on tärkeää, eklektisyys Luovuus pohjautuu usein synteeseihin ELÄMYKSELLINEN ELÄMÄ Elämyksellisyys voi johtaa myös pinnallisuuteen. Luovan luokan edustajat ovat myös kriittisiä, ja suosivat autenttisia ja paikallisia kokemuksia. Autenttisuutta on vaikea löytää, koska normipaikat valtaavat alaa. Pintapaikat menettävät nopeasti suosiotaan, samoin standardoidut ketjut MrDotComGuy SUURI SULAUMA Eri alat ovat sulautumassa yhteen. Raja-aidat ovat häviämässä toimialojen väliltä. Protestanttinen etiikka vs. boheemietiikka Porvariston ja proletariaatin ristiriita on nykyään epäselvempi D.H. Lawrence: Yhteiskunta on vakaiden olojen bolsevismia, pelkkää inhimillisen tappamista ja mekaanisen palvontaa.” Boheemikulttuuri on lähellä luovan luokan perusarvoja, ks. David Brooks ”Bobos in Paradise” Silti 1960-luvusta jäi jälkeen ei Woodstock vaan Piilaakso Paul Allen, Apple & Bill Gates, Microsoft Steve Jobs, Applen perustaja Kirjailija D.H. Lawrence ”The organization kid” The Atlantic Monthly 2001 PAIKAN VOIMA Mukava ympäristö on tärkeä tekijä myös yrityksille. Elämäntyylien kirjoa etsitään, pelkät työpaikat eivät riitä huippuosaajille. Maantiede ei ole kuollut. Robert Putman: Sosiaalisen pääoman teoria Henkinen pääoma kytkeytyy yhä selvemmin talouskasvuun. (Jane Jacobs, Robert Lucas) Toiset paikat ovat otollisempia luovuudelle kuin toiset (tiheät työmarkkinat, elämäntyyli, sosiaalinen vuorovaikutus, monimuotoisuus, aitous, identiteetti, paikan laatu). LUOVUUDEN MAANTIEDE Luovan luokan keskukset kärjessä, työväenluokan ja palvelevan luokan dominoimat kaupungit ovat heikoilla Luokkien välillä on tapahtumassa iso jako. Luovuus luo alueellisia etuja. TEKNOLOGIA, TALENTTI JA TOLERANSSI Mikään kolmesta T:stä ei riitä yksin menestykseen. Kotiutumiselle uuteen paikkaan täytyy olla mahdollisimman vähän esteitä. Maahanmuutto lisää myös talouden kasvua. Yrittäjyys on voimakasta maahanmuuttajien joukossa. Rotusyrjintä ei edesauta alueen taloudellista kehitystä. Taiteen, kulttuurin ja luonnonsuojelun tukeminen edistää alueen vetovoimaa. Tuottajakaupungit ja kuluttajakaupungit USAssa, painopiste on siirtynyt kuluttajakaupunkien suuntaan TEKNOLOGIA, TALENTTI JA TOLERANSSI Uusia indeksejä: Boheemisuusindeksi (Bohemian Index) Tyylikkyysindeksi (Coolness Index) Monimuotoisuuden yhdistelmäindeksi (Composite Diversity Index, CDI) TEKNOLOGIA, TALENTTI JA TOLERANSSI Väestön kasvu: Monimuotoisuus ja luovuus yhdessä vievät väestönkasvua eteenpäin. Työllisyyden kasvu: Luovuus on keskeisin työllisyyden kasvua vauhdittava tekijä. Tärkein työllisyyden kasvua ennustava tekijä on boheemisuusindeksi. Suuralueet: Luovuus ja monimuotoisuus vauhdittavat yhdessä suurkaupunkien väkiluvun ja työllisyyden kasvua. Boheemisuusindeksi ja CDI ovat ainoat muuttujat jotka ennustavat merkittävässä määrin väkiluvun ja työllisyyden kasvua. Pienet ja keskisuuret alueet: Maahanmuutto on näiden alueiden kasvulle tärkeämpää kuin muilla aloilla. Monikulttuurisuusindeksi on ainut muuttuja, joka ennustaa luotettavasti näiden alueiden kasvua. ZIPFIN LAKI George Zipf esitti ns. rank-size-rule-säännön On voimassa Yhdysvalloissa, mutta sitä ei ole pystytty selittämään tieteellisesti Robert Axtell on pystynyt selittämään Zipfin lain Luovat toimijat ryhmittyvät muiden luovien toimijoiden ympärille ja vahvistavat toistensa tuottavuutta Luovat toimijat yhdistyvät muodostaakseen laajempia taloudellisia yksiköitä ja yrityksiä. Yrityksen sijoittuvat kaupunkeihin, joissa he voivat kasvaa ja kehittyä. Kaupungit puolestaan kasvavat ja kehittyvät luovien toimijoiden ja yritysten sijaintipaikkoina. SOSIAALISESTA PÄÄOMASTA LUOVAAN PÄÄOMAAN ”Kaupunki-ilma vapauttaa”-Vanha saksalainen sananlasku Robert Putman: Sosiaalinen pääoma Teos ”Bowling Alone”=>Sosiaalinen pääoma on vähenemässä USA:ssa v. 19801993 Vaikutteet: Emile Durkheim, Pierre Bordieu, James Coleman SOSIAALISESTA PÄÄOMASTA LUOVAAN PÄÄOMAAN Putnam: Syitä siirtymään: (1) Työajan piteneminen ja ajan- ja rahankäytön paineet, (2) Kaupunkien hallitsematon kasvu, (3) TV ja media syö ihmisten aikaa, (4) Sukupolvisiirtymä kohti minäkeskeistä sukupolvea Florida: Lähes anonyymiyhteisö on nykyajan ihmisten tavoitteena, eivät liian läheiset ja sitovat sosiaaliset suhteet. Vanhat yhteisöt koetaan rajoittavina kaupunkiympäristössä, löyhät siteet koetaan järkevämpinä, on syntynyt uudentyyppisiä löyhäsidonnaisia organisaatioita SOSIAALISESTA PÄÄOMASTA LUOVAAN PÄÄOMAAN Florida: Sosiaalinen pääoma on 2-teräinen miekka: Voi edistää, mutta myös hidastaa luovuutta ja talouden kehitystä. Florida: Ulkopuolisten hylkiminen liittyy sosiaaliseen pääomaan. Tulokkaat otetaan paremmin vastaan väljemmissä verkostoissa ja löyhempia siteitä suosivissa alemman sosiaalisen pääoman yhteisöissä. Kaikilla ei ole varaa ”sosiaaliseen pääomaan”. SOSIAALISESTA PÄÄOMASTA LUOVAAN PÄÄOMAAN Sosiaalinen pääoma ei tarjoa selitystä alueen innovatiivisuudelle ja kasvulle. Luovan pääoman teoria selittää innovatiivisuutta ja kasvua paremmin. (Robert Cushing) Robert Cushingin tyypittely: (1) Klassiset sosiaalisen pääoman yhteisöt, (2) organisaatioiden aikakauden yhteisöt, (3) nörttilät, (4) luovat keskukset Löyhät sosiaaliset siteet vai vahvat sosiaaliset siteet ratkaisevia luovuudelle? Florida: Löyhät siteet ovat luovuutta/innovatiivisuutta enemmän selittäviä (sama johtopäätös Carolyn Warella Greenwich Village-1920-luvulla tutkimuksessaan) Menestyksekkäät kaupungit olleet aina rotujen ja kulttuurien sulatusuuneja. (Carolyn Ware) LUOVAN YHTEISÖN RAKENTAMINEN Kokemusta, ammattiosaamista, neroutta ja energiaa tarvitaan luovan yhteisön menestykseen. ”Nörttilä”-malli ei ole ratkaisu jatkossa. Kaupungit lähtökohtana uudenlaiselle kehitykselle, uusi elpyminen on käynnissä USA:ssa. Yliopistot ovat luovuuden keskipisteessä. Ihmisläheisen ilmapiirin rakentaminen on tärkeää. Hyviä esimerkkejä: Dublin, Austin Jotkut paikkakunnat jäävät ”loukkuun”. LUOVAN YHTEISÖN RAKENTAMINEN Ei ole helppoja ratkaisuja Luovan luokan tarpeita on hyvä tutkia tarkemmin. Standardiratkaisut harvoin toimivat parhaalla tavalla. R&D-investointeihin kannattaa satsata. T&T&T-ajattelu on tieteellisestikin perusteltua LUOVA LUOKKA KASVAA AIKUISEKSI? Historia ei ole päättynyt – Carlos Fuentes Tuleeko luova luokka luokkatietoiseksi? Ehkä jossain määrin... Tarvetta poliittiseen osallistumiseen ei nähdä vahvana. Tärkeitä asioita luovalle luokalle: 1. Investoinnit luovuuteen, 2. Luokkaerojen voittaminen, 3. Yhteenkuuluvuuden muotojen kehittäminen yhteiskuntaan maailman muuttuessa monimuotoisemmaksi ja vaikeammin hallittavaksi. KIITOKSET MIELENKIINNOSTA... LISÄÄ TIETOA TULEVAISUUSAJATTELUSTA JA TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUKSESTA: Web: www.tukkk.fi/tutu Email: [email protected] Puh. 050-5027030
© Copyright 2024