Suomen keskiaika n.
1150-1521
s. 35-39
Ristiretket




Ristiretkien syitä:
Talous: verot, kaupankäynti ja mm. turkikset
kiinnostivat Ruotsia
Valta: kuninkaalle valloitukset tärkeitä
osoittamaan asemansa maan johdossa
Uskonto: kirkko jakaantui 1054, katoliset ja
ortodoksit kamppailivat pakanamaista,
ristiretkeläisille luvattiin pääsy taivaaseen
Kolme ristiretkeä







Kristinusko levisi hitaasti kaupan ja ristiretkien
myötä, sekoittui aluksi muinaisuskontoihin
Kolme ristiretkeä (1155-1293:
1. Varsinais-Suomi (piispa Henrik & kuningas Eerik,
legenda Lallista ja Henrikin surmasta)
2. Häme (Birger jaarli)
3. Karjala (Torkkeli Knuutinpoika)
Valloitusten seurauksena alettiin rakentaa Turun,
Hämeen- ja Viipurin linnaa
Novgorod teki vastahyökkäyksiä Suomen alueelle
Ristiretkien oletetut kohteet
Pähkinäsaaren rauha 1323


1323 Novgorod ja Ruotsi tekivät
rauhansopimuksen Suomen alueesta
Pähkinäsaaressa Laatokan saaressa
Suomi jaettiin ensimmäistä kertaa: Länsi jäi
Ruotsille, Itä-Suomi Novgorodille
Pähkinäsaaren oletettu
rajalinja
Suomesta osa Ruotsia:
keskiajan yhteiskunta s. 35-51





Suomesta v. 1362 Ruotsin maakunta,
Itämaa, sai lähettää omat edustajat Uppsalan
Moran kuninkaanvaaliin
Yhdeksän linnalääniä, joissa kruunun
virkamiehiä >> linnojen rakentaminen & verot
Sääty-yhteiskunta: aatelisto, papisto,
porvarit, talonpojat
Ensimmäiset lait otettiin käyttöön (ns.
maalait), laamanninoikeus ja pitäjien käräjät
Katolinen kirkko: Turun piispa johti,
verotusoikeus, luostarilaitos
Suomesta osa Ruotsia:
keskiajan yhteiskunta s. 35-51


Maatalous pääelinkeino,
suomalaiskaupungit osana Hansajärjestelmää: voi, kala, turkikset
Suomeen kuusi kaupunkia: Turku, Porvoo,
Ulvila, Naantali, Viipuri, Rauma
Kristofferin maanlaki (1442):
tachto tapon kaari



1. Nytt tule rijta miesten waihelle, tappauat toinen toisens, Silloin
maka mies miestä wastan, ia pitä maxaman heidhän perillisens
kuningan sacko 8. aurtot ia 13. ma~rka, nijn mös kihlacunnalle.
2. Hengi hengest. Tappa mies miehen ia käsitetän tuorelda työldä
cohta Rumin tykönä taicka pakeneuaisilda ialgoilda, sama päiuänä ia
öönä, iona hän työn teki, nijn andakan hengen hengest. Ia ei pidhä
hänelle oleman rauha paitzi kircko ia klostarit. Ios se löytän että hän teki
sen työn tahdollans, paitzi caickia hengen hätä, se maatkan
kihlacunnan nimitöxelle, iosa työ tehtin, ennen quin hänen hengens
otetan.
3. Tule sen miehen lähimmäinen suku, ioca tapettu on, päiuän ia
öön sisällä, ia tappa miehen tappaian sillä wihalla ilman duomiota, nijn
maxakan hänen edhestäns, ia paastokan ninquin mwkin miehen
tappaia, ia ei taruitze maalda pakeneman, eikä hengiens mistaman,
wan maxakan kuningalle 8. aurtot ia 13. ma~rka, ia samalle muoto
kihlacunnalle.
Linnaläänit
Keskiajan kaupungit
Hansa-kaupan reittejä
Turun linna
Hämeen linna
Viipurin linna
Olavinlinna
Kastelholma
Raasepori
Katolinen kirkko





Kirkko oli valtiota vahvempi vallanpitäjä
Turkuun tuli piispa, kun Turun tuomiokirkko valmistui
n. 1292
Piispa nimitti pitäjien papit, jotka olivat opiskelleet
Turun katedraalikoulussa (teinit)
Kirkolla oli oikeus verottaa pitäjien asukkaita
kymmenyksillä (mm. vilja, turkikset, suolattu kala,
liha + kyyditysvelvollisuus)
Kirkolla myös dominikaani, fransiskaani- ja
birgittalaisluostarit maassa
Turun tuomiokirkko
Opiskelua katedraalikoulussa
Naantalin Birgittalaisluostari
Kalmarin unioni ja Kustaa
Vaasa





1396 Ruotsi yhdistyi Tanskan ja Norjan kanssa
Kalmarin unioniksi aina vuoteen 1523
Hallitsijana toimi kuningatar Margareeta ja hänen
seuraajana Eerik Pommerilainen
Ruotsi kapinoi unionia vastaan, koska koki vain
Tanskan hyötyvän siitä
v. 1520 unionikuningas Kristian II murhasi 80
ruotsalaisylimystä Tukholmassa
Tukholman verilöyly johti ruotsalaiset kapinaan
Tanskaa vastaan, heitä johti Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa
Eerik Pommerilainen kruunataan Kalmarin unionin
kuninkaaksi 17.6.1397
Tukholman verilöyly
Uusi aika ja Kustaa Vaasan
uskonpuhdistus



Kustaa Vaasa nousi valtaan liittoutumalla
Lyypekin kanssa, mutta velkaantui samalla
sille
Paikatakseen maan taloutta Kustaa Vaasa
toteutti uskonpuhdistuksen, kääntyen
luterilaisuuteen
1527 katolinen kirkko menetti valtaasemansa ja luovutti omaisuuksiaan valtiolle
Västeråsin valtiopäivillä
Kustaa Vaasan uudistuksia





Kirkon jumalanpalveluksissa siirryttiin kansankielelle
(Suomessa Mikael Agricola suomensi Uuden
testamentin ja julkaisi aapisen)
Verotusta kiristettiin (alettiin maksaa taloittain)
Kuninkuudesta tuli perinnöllinen Vaasa-suvussa
Ulkomaankauppaa laajennettiin, Suomeen tuli
Helsingin kaupunki v. 1550
Asutus alkoi laajeta pohjoiseen, ns.
savolaisekspansio pohjoiseen >> johti sotaan
Venäjän kanssa, v. 1557 rauhanneuvottelut
Moskovassa Mikael Agricolan johdolla
Mikael Agricola 1510-1557





Kotoisin Pernajasta
Opiskeli Viipurin
latinakoulussa
Wittenbergin yliopistoon
Turun katedraalikoulun
rehtori, 1550 Turun
piispaksi
Uuden testamentin
suomennos (1548), ABCkirja (1543) + 7 muuta
ensimmäistä suomenkielistä
kirjaa