Valintaopas

VALINTAOPAS 2015–2016
Opiskelijat kemian tunnilla
Ikaalisten yhteiskoulun lukio
Tutorit 2014
Oppilaskunnan hallitus 2014
2
SISÄLLYSLUETTELO
Perustamisesta nykypäivään
Yhteystiedot
Opettajat ja oppiaineet 2014–2015
Oppilaskunta
Tutortoiminta
Ilmoitusasiat
4
5
6
7
7
8
Opetussuunnitelman yleinen osa
9
Järjestyssäännöt
Arviointi
Suoritus- ja arvosteluohjeet
12
13
15
Aine- ja kurssikohtainen esittely
20
Äidinkieli ja kirjallisuus
Ruotsi
Englanti
Saksa
Ranska
Matematiikka
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Psykologia
Musiikki
Kuvataide
Käsityö
Liikunta
Terveystieto
Opinto-ohjaus
Ilmaisutaito
Tietotekniikka
Wanhojen tanssiaiset
Ainevalintakortti
20
21
22
23
24
25
29
30
30
31
32
33
33
34
35
35
36
38
39
40
41
41
42
42
44
46
3
PERUSTAMISESTA NYKYPÄIVÄÄN
Ikaalisten yhteiskoulu on perustettu vuonna 1902, ja lukio on aloittanut toimintansa 1931.
Koulurakennus on valmistunut vuonna 1952 ja lisärakennus vuonna 1960. Ikaalisten
yhteiskoulu on muutettu 1.8.1968 Ikaalisten kunnalliseksi keskikouluksi ja Ikaalisten
yhteislukioksi. Ikaalisten yhteislukio on muutettu 1.8.1974 Ikaalisten kauppalan (nykyään
kaupungin) koululaitokseen kuuluvaksi Ikaalisten lukioksi. Syksyllä 2002 lukion nimi
muutettiin Ikaalisten yhteiskoulun lukioksi. Lukiorakennus peruskorjattiin lukuvuonna
2006–2007.
Syksyn 2014 ylioppilaat Paavo Salin ja Eero Hakala
4
IKAALISTEN YHTEISKOULUN LUKIO
Postiosoite
Käyntiosoite
PL 25,
Poppelikatu 10,
Puhelin
vaihde
telefax
kanslia
rehtori
opettajainhuone
kiinteistönhoitaja
Ohivalintanumerot
e-mail
www-osoite
wilma
39501 Ikaalinen
39500 Ikaalinen
03-45 011
03-450 1292
03-450 1291
03-450 1413
03-450 1293
044 730 1283
044 730 1295
[email protected]
http://www.ikaalinen.fi/palvelut/koulut/lukio/
https://ikawilma.ikaalinen.fi:1443 (poissaoloseuranta)
Henkilökunnan
[email protected]
sähköpostiosoitteet
Rehtori
Helena Korkeakoski
puh. 044 730 1283
e-mail: [email protected]
Apulaisrehtori/
opinto-ohjaaja
Niko Mäenpää
puh. 044 730 1294
e-mail: [email protected]
Koulusihteeri
Sirpa Sarin
puh. 4501 291
[email protected]
Kanslian palveluajat maanantai-perjantai klo 8.00–14.00.
Koulun virallinen ilmoitustaulu on ala-aulassa.
Kanslian postilaatikko
Postia/ilmoittautumisia voi jättää kanslian oven vieressä olevaan
postilaatikkoon. Lomakkeita löytyy kansliakerroksen käytävässä
olevalta palvelutiskiltä.
Kuraattori
Minttu Haveri
puh. 044 730 1298
Terveydenhoitaja
Merja Jokinen
puh. 044 730 1275
Kiinteistönhoitaja
Jorma Kalliomäki
puh. 044 730 1295
5
OPETTAJAT JA OPPIAINEET lv 2015–2016
Eivola Outi, matematiikka ja kemia
Härmä Esa, maantiede ja biologia
Karttunen Outi, ranska
Latvala Riitta, liikunta ja terveystieto
Mèlart Hanna, kuvataide
Mäenpää Niko, historia ja yhteiskuntaoppi
Pasanen Niina, tietotekniikka
Patokorpi Varpu, englanti
Peltoniemi Ilkka, musiikki
Perälä Liisa, ruotsi ja saksa
Rantanen Janne, liikunta ja terveystieto
Rantavaara Hanna, ruotsi, sivutoiminen tuntiopettaja
Rintakoski Yrjö, fysiikka
Vuorela Timo, uskonto, psykologia ja filosofia
Väisänen Anna, äidinkieli ja kirjallisuus sekä ilmaisutaito
Samuli Kyrönviita/ KU1
6
OPPILASKUNNAN HALLITUS JA OHJAAVA OPETTAJA
vuosi 2015
1. vuosikurssi
Noora Iso-Oja, puheenjohtaja
Annika Kujansuu, jäsen
Miika Mäkelä, varapuheenjohtaja
Vili Heikkilä, jäsen
2. vuosikurssi
Arttu Aalto, jäsen
Jani Haavisto, jäsen
Oona Honkamaa, sihteeri
Iida Mäkinen, rahastonhoitaja, opettajainkokousvastaava
Ohjaava opettaja Esa Härmä
TUTORTOIMINTA
Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa aloittivat lukuvuonna 2005–2006 ensimmäiset tutorit.
Tutortoiminta eli vertaisohjaus on oppilaanohjausta, jossa ohjaajina toimivat lukion toisen
vuosikurssin opiskelijat. Tutorien pääasiallisena tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita
pääsemään nopeasti perille koulun käytänteistä ja opiskelutavoista. Lisäksi tutorit
osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin, tapahtumien järjestelyihin sekä uusien tutorien
koulutukseen. Tutorit saavat työstään kurssimerkinnän sekä erillisen kirjallisen
todistuksen.
Suoritukseen sisältyy

osallistuminen tutor-koulutukseen;
järjestetään 5. jaksossa lukujärjestyspalkkien
ulkopuolisena ajankohtana.

ohjaustilaisuuksien pitäminen omalle ryhmälle.

koulun esittely- ja edustustilaisuuksiin
osallistuminen.

osallistuminen uusien tutorien koulutukseen.

tutorpäiväkirjan pitäminen.
7
ILMOITUSASIAT
Opinto-ohjaus
Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa opiskelijan ohjaukseen osallistuu jokainen koulun
henkilökuntaan kuuluva. Ohjauksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta
vastaa opinto-ohjaaja Niko Mäenpää. Opinto-ohjauksen oppitunneilla perehdytään lukioopiskelun luonteeseen ja sen tavoitteisiin, opiskelutekniikkaan, nuoren kehitykseen sekä
urasuunnittelun perusteisiin. Luokkatuntien lisäksi kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus
saada opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyvää ohjausta henkilökohtaisesti tai pienryhmissä.
Henkilökohtaiseen ohjaukseen opiskelijan tulee itse varata aika opinto-ohjaajalta, jonka
tavoittaa myös puhelinnumerosta 044 7301294 tai sähköpostilla osoitteesta
[email protected].
Opiskelijan ottamista kopioista peritään seuraavat maksut: A4 yksipuolisena 20 senttiä,
A4 kaksipuolisena 40 senttiä, A3 yksipuolisena 40 senttiä ja A3 kaksipuolisena 80 senttiä.
Kopiomaksu peritään kaikista opiskelijan ottamista omista kopioista.
Koulumatkat ja koulumatkatukihakemus
Ikaalisten yhteiskoulun opiskelijat ovat oikeutettuja koulumatkatukeen, jos koulumatkan
pituus on yli 10 km. Koulumatkan kustannus on lisäksi oltava vähintään 54 €/kk. Jos
opiskelija
linja-autoyhteyksien
puuttumisen
vuoksi joutuu itse
järjestämään
koulukuljetuksen, hänellä on mahdollisuus anoa korvausta KELA:lta näin aiheutuneista
kuluista. Opiskelijan tulee täyttää koulumatkatukihakemus ja jättää se koulun kansliaan
KELAan toimitettavaksi. Lukiossamme on siirrytty näyttölipusta opiskelijaseutulippuun.
Opiskelijaseutulippu on voimassa 30 vrk rajatulla kuntien määrittelemällä
seutulippualueella (meillä Parkano-Ikaalinen-Tampere). Opiskelija maksaa lipusta
20 €/kerta ja koulu/kunta maksaa lopun 43 €:n omavastuuosuudesta. Opiskelija huolehtii
itse kortin lataamisen matkahuollon toimipisteessä Ikatalla.
Opintotuki
Lukiossa opintotukea voi saada lukion oppimäärän suorittamiseen. Päätoimisena pidetään
lukion päiväopetuksena järjestettyjä opintoja. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat
hakijan opintomenestys ja taloudellisen tuen tarve. Opintojaan aloittavalle riittää
oppilaitokseen hyväksyminen. Opiskelijan on tämän jälkeen edistyttävä opinnoissaan.
Opintojen edistymistä ei pidetä riittävänä, jos opiskelija laiminlyö opintojaan.
Lapsilisän saaja ei saa opintorahaa. Lapsilisää maksetaan viimeisen kerran kuukaudelta,
jona lapsi täyttää 17 vuotta. Seuraavan kuukauden alusta lukien lapsi voi hakea
opintotukea. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien.
(Opintotukihakemuksen jättämisessä ratkaisevaa on saapumispäivämäärä – ei
postituspäivä!) Lisätietoja saa koulun kansliasta ja KELAn paikallistoimistosta, molemmista
saa myös hakulomakkeita.
Osoitetietojen muutokset on ilmoitettava kansliaan pikaisesti. Tietojen muutokset
vaikuttavat opintotukietuuksiin.
8
OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA
LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA
Lukiokoulutuksen tehtävä
Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on
antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään
perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion
päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla
näytöillä.
Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa
tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena
ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden
työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja
hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen
oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.
Ikaalisten yhteiskoulun lukio tahtoo tukea nuorten kasvamista yksilöiksi, joilla on terve
itsetunto ja halu itsensä monipuoliseen kehittämiseen ja jotka ovat sosiaalisesti ja
eettisesti valveutuneita, ymmärtävät kansallisen kulttuurin merkityksen, ovat valmiita
avoimeen ja suvaitsevaan kansainvälisyyteen ja kantavat vastuuta maailmasta kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Arvoperusta
Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa
pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia
vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja
kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja
ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen,
inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa
demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa,
osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että
ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä
korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että
opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen
vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan
kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä.
Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden
välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen
kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt
käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan
unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään.
Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata
muuttuvan maailman haasteet.
Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa
asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden
opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin.
9
1.



Terve itsetunto
itsensä tunteminen
itsensä ja toisten arvostaminen
halu kehittää itseään
2.



Kriittinen ja humaani maailmankuva
demokratian, tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistäminen
oman maailmankuvan kriittinen rakentaminen
mahdollisimman monipuolisen maailmankuvan rakennusaineiden
tarjoaminen
 ympäröivän maailman ja sen lainalaisuuksien kriittinen pohdinta
3. Oman kulttuuriperimän tunteminen
 suomalaisen, pohjoismaisen, eurooppalaisen ja koko maailman
kulttuuriperimän vaaliminen
 paikkakunnan historian ja perinteiden vaaliminen
4.




Kansainvälisyys
suvaitsevaisuus
avoimuus
toisten kansojen ja kulttuurien arvostus
kansainvälinen yhteistyö
5. Yhteistyökyky
 kestävän kehityksen korostaminen muuttuvassa maailmassa
 omien velvollisuuksien ja oikeuksien tunteminen
OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen
on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän
vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien
tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.
Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla
samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään
strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa
se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi
toisenlaisissa tilanteissa.
Oppiminen ymmärretään tilannesidonnaiseksi tapahtumaksi, jossa opiskelija käsittelee
aktiivisesti ja päämäärätietoisesti tietoa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Oppiminen tapahtuu sekä itsenäisesti että opettajan ohjauksessa vertaisryhmän kanssa.
Oppiminen on aina sidoksissa opiskelijan aiempiin tietorakenteisiin. Nämä ohjaavat uuden
omaksuttavan tiedon käsittelyä, tulkintaa ja mieleen painamista. Oppimisessa korostuvat
elinikäisen oppiminen ja oppimaan oppiminen. Uuden tiedon ohella oppimis- ja
työskentelytavat ovat elinikäisen oppimisen edellytykset. Opetuksessa tulee huomioida
erilaiset oppijat. Opiskelun tavoitteena on antaa valmiuksia toimia aktiivisena ja
vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä.
10
Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä.
Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja
käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu.
Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.
Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa
koko yhteisön jäsenten vastuuta, avoimuutta yhteistyölle ja vuorovaikutukselle
yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla
mahdollisuus
osallistua
oman
työyhteisönsä
kehittämiseen
muun
muassa
oppilaskuntatoiminnan kautta.
Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion
kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle
asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua
lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden
arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet
tulee kuvata opetussuunnitelmassa.
Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa on pitkät perinteet opetus- ja kasvatustyössä. Meillä
keskitytään
ammattitaitoisen
henkilökunnan
johdolla
hyvään
yleissivistävään
perusopetukseen, joka takaa vertailukelpoiset ja hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet.
Opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun tukeminen tapahtuu yhdessä kotien kanssa.
Erityisesti siirryttäessä perusopetuksesta lukioon opiskelua tuetaan tiiviillä yhteistyöllä
yhteiskoulun opettajien kanssa.
Lukion tutor-toiminnan tarkoitus on auttaa uusia opiskelijoita pääsemään nopeasti perille
koulun käytänteistä ja opiskelutavoista. Tutor-toiminta eli vertaisohjaus on
oppilaanohjausta, jossa ohjaajina toimivat lukion toisen vuosikurssin opiskelijat. Tutorit
osallistuvat myös koulun esittelytilaisuuksiin, tapahtumien järjestelyihin sekä uusien
tutorien koulutukseen.
Ikaalisten yhteiskoulun lukion yhteistyökumppaneita ovat korkeakoulut, toisen asteen
oppilaitokset, aikuiskoulutus, musiikkiopisto, perusopetuksen koulut, seurakunta,
työvoimatoimisto, Pohjois-Satakunta -lehti, kansalaisopisto, paikalliset kulttuuri- ja
liikuntajärjestöt ja -laitokset.
Koulussamme toteutetaan vuotuinen kulttuuriretki, lukiodiplomit, suulliset kielikokeet;
nivelkohdassa tukea antavat valmentavat kurssit sekä koulun juhlat työsuunnitelmassa
päätettävällä tavalla.
Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen.
Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja voi halutessaan osallistua opettajainkokouksiin
ja koulun kehittämisryhmään.
Hyvinvointia koulussamme edistävät yhteiset pelisäännöt ja sitoutuminen perustehtävään,
oppimiseen, koulutukseen ja kasvatukseen. Hyvinvoinnin edellytys on koulun hyvä henki.
Tähän sisältyy mm. työrauha, tasa-arvoisuus, toisten kuunteleminen, rehellinen palaute,
oman edun tavoittelun vähentäminen, avoimuus, huumori, rehellisyys ja toisten huomioon
ottaminen. Kunnioitamme toisten työntekoa arvostamalla jokaista ihmisenä,
ymmärtämällä, ettei kukaan ole täydellinen. Hyvä yhteistyö edellyttää tehokasta
tiedonkulkua, tiedotteiden lukemista, aikarajojen ja yhteisten sääntöjen noudattamista.
11
Järjestyssäännöt
1. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä.
2. Päivänavauksesta huolehtivat opiskelijat, opettajat ja seurakunta kukin
vuorollaan. Päivänavaus alkaa klo 8.55 ja kestää n. viisi minuuttia.
3. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti työjärjestyksen mukaisesti
4. Opiskelijat poistuvat luokasta opettajan kanssa tunnin loputtua ja tulevat
luokkaan viivyttelemättä kellon ilmoittaessa tunnin alkamisesta.
5. Opiskelijan edellytetään käyttäytyvän asiallisesti ja noudattavan hyviä
tapoja. Koulun omaisuutta käsiteltäessä on noudatettava erityistä
huolellisuutta. Opiskelija on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle
aiheuttamansa vahingon. Sattuneesta vahingosta on ilmoitettava koulun
henkilökunnalle.
6. Yhteisen viihtyvyyden kannalta on välttämätöntä, että
kouluyhteisön jäsen säilyttää koulun ja koulualueen siistinä.
jokainen
7. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä
vapautusta.
8. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä
asiallisesti (LL 25 §).
9. Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai
käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista.
Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen
oppilaitoksesta määräajaksi kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi (LL 25 §)
10. Kouluyhteisön jäsen ei saa käyttää päihteitä eikä huumaavia aineita
kouluaikana eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja retkillä.
11. Tupakointi
ja
tupakkatuotteiden
käyttäminen
on
kielletty
koulurakennuksessa ja koulun alueella sekä sen välittömässä
läheisyydessä. Samoin tupakointi on kielletty koulun ulkopuolella
järjestettävien oppituntien aikana ja kaikissa koulun tapahtumissa.
12. Milloin opiskelijoiden vapaa-ajan toiminta tapahtuu koulun tiloissa tai
koulun
kerhojen
puitteissa,
tulee
heidän
noudattaa
koulun
järjestyssääntöjä soveltuvin osin.
13. Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen määrätä,
noudatetaan voimassa olevia lukiota koskevia säännöksiä ja määräyksiä
sekä rehtorin tai opettajien antamia ohjeita.
Opiskelijan työpäivät ovat lukujärjestyksen mukaiset koulupäivät. Kurssit
suoritetaan osallistumalla lähiopetukseen. Opiskelijan anoessa poissaoloa on
samalla esitettävä poissaoloaikainen opintosuunnitelma. Koeviikoille ei
myönnetä poissaololupaa lomamatkoja varten. Poissaolojen merkityksestä
kurssin suoritukseen kerrotaan tarkemmin kohdassa arviointi.
12
ARVIOINTI
Opiskelijan arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja
oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen
tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi
antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden
vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja
kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvostelu, arvosanan antaminen, on
yksi arvioinnin tulos. Keskeistä on, että arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä
tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.
Koulun itsearviointi
Opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan jatkuva arviointi on
välttämätöntä koulun toiminnan tarkoituksenmukaiselle uudistamiselle. Tavoitteellisella ja
yhdessä suunnitellulla arvioinnilla saadaan aikaan hyvät edellytykset koulun toimimiselle
hyvänä oppimis- ja työympäristönä.
Itsearviointi on osa opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä. Siihen osallistuvat
Ikaalisten yhteiskoulun lukiossa opettajat, opiskelijat, muut kouluyhteisön jäsenet,
opiskelijoiden huoltajat ja yhteistyötahot. Arviointitietoa käytetään parantamaan koulun
toimivuutta ja mitoitettaessa voimavaroja.
Itsearviointi on syytä suunnata kullakin kerralla vain osaan määritellyistä tavoitteista. Ajan
mittaan sen tulee kattaa kaikki toiminnan osa-alueet. Arvioinnin tulee olla monipuolista,
joustavaa ja avointa. Arvioinnin palaute raportoidaan aina siinä mukana oleville ja
tarvittaessa koulun ylläpitäjälle. Arviointi muodostaa myös pohjan koulun talouden
voimavarojen suunnittelulle.
Koulun työvuoden alussa määritellään alkavan vuoden arvioinnin kohdealue. Valitun osaalueen arviointi suoritetaan työvuoden kuluessa useissa erilaisissa yhteyksissä.
Opiskelija-arviointi
Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä
opiskelijalle kurssin alussa.
Arviointia on kaikissa koulun vuorovaikutustilanteissa. Arvioinnin kautta opiskelija
konkretisoi koulunsa toiminta-ajatuksen, toivotut tulokset ja opiskelunsa tavoitteet.
Opiskelija-arvostelun ohella arviointi antaa palautetta opiskelijan edistymisestä, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. Arvioinnissa oppimisprosessi saa aikaisempaa merkittävämmän korostuksen. Opiskelijan realistiset käsitykset omista taidoistaan ja tavoitteistaan, oman työn merkityksestä, omista taidoistaan ja tiedoistaan auttavat terveen
itsetunnon ja minäkuvan rakentumista.
Opettajalle oman työn arviointi sekä opetuksen arviointi yhdessä opiskelijoiden kanssa
antaa perusteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle.
13
KIELIOHJELMA
Valtioneuvoston vahvistamassa lukion tuntijaossa esiintyy kaksi kielenopetuksen tasoa:
A-taso ja B-taso. A1 tarkoittaa alakoulun 3. luokalla yhteisenä alkanutta kieltä ja A2
alakoulun 3. luokalla vapaaehtoisena alkanutta kieltä. B1 tarkoittaa yläkoulun 7. luokalla
alkanutta yhteistä kieltä ja B2 yläkoulun 8. luokalla alkanutta valinnaista kieltä sekä B3
lukiossa alkanutta valinnaista kieltä. Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään
yhtä A-tason kieltä ja vähintään yhtä B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen
kotimainen kieli.
Ikaalisten yhteiskoulun lukion kieliohjelma määräytyy Ikaalisten kaupungin yleissivistävän
opetuksen koulutussuunnitelman perusteella seuraavasti:
A1
B1
B2
B3
englanti
ruotsi
ranska, saksa
ranska, saksa
Opettajat Anna Väisänen ja Liisa Perälä saksan opiskelijoiden kanssa
Düsseldorfissa joulukuussa 2013
14
SUORITUS- JA ARVOSTELUOHJEET
Opiskeluaika ja opinto-ohjelma
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukiolain 24§:n mukaisesti suoritusaika
on korkeintaan neljä vuotta, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusajan
pidennystä. Pidennyksestä päättää rehtori.
Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit, vähintään 10 syventävää
kurssia sekä mahdollisesti soveltavia kursseja. Näiden yhteismäärän tulee olla vähintään
75.
Koska lukion tulee totuttaa opiskelijansa pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn, opiskelijan opinto-ohjelmaan tulee kuulua kahtena ensimmäisenä vuotena vähintään 28 kurssia/lukuvuosi. Perustellusta syystä opiskelija voi lukion opinto-ohjaajan
kanssa neuvoteltuaan laatia rehtorin luvalla opinto-ohjelmansa tästä poikkeavalla tavalla.
Opiskelija valitsee opinto-ohjelmaansa kurssit aina lukuvuotta varten kerrallaan. Opiskelija
voi kuitenkin tarkistaa opinto-ohjelmaansa kurssien vaihtuessa. Lukuvuoden aikana
tapahtuvista tarkistuksista opiskelijan tulee neuvotella ensin opinto-ohjaajan kanssa.
Rehtorille osoitetut kirjalliset opinto-ohjelman tarkistuspyynnöt perusteluineen on jätettävä
kansliaan pääsääntöisesti viikkoa ennen kurssin alkamista. Yleensä aloitettua kurssia ei
voi keskeyttää. Aineenopettajan kanssa neuvoteltuaan opiskelija voi erityisestä syystä
keskeyttää kurssin opiskelun rehtorin luvalla. Arvosteltavaksi jätettyä kurssia ei voi poistaa
opinto-ohjelmasta.
Hyväksytysti suoritetun kurssin opiskelija voi ottaa uudelleen opinto-ohjelmaansa vain, jos
opettajakunta myöntää siihen luvan erityisen painavasta syystä. Tällöin kurssin
arvosanaksi tulee suorituksista parempi.
Kurssien suoritus ja arvostelu
Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä Arvioinnin tehtävänä on antaa
palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun
etenemisestä. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi
muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja
motivoi opintoja. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa.
Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia. Kurssit
arvostellaan toisistaan riippumatta niiden päätyttyä. Kunkin oppiaineen pakolliset ja
syventävät kurssit arvioidaan numeroin riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai
oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa.
Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan
päättötodistukseen.
Numeroarvosanat ovat
4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) ja 10
(erinomainen).
Muita arviointitapoja ovat
suoritusmerkintä s = suoritettu, kesken = k, hylätty = h.
15
Numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden
oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja
sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden
kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä
käsittää vain kaksi kurssia. Muut valinnaiset opinnot arvioidaan siten, kuin
kurssiselosteiden yhteydessä määrätään.
Liikunta ja terveystieto ovat kaksi eri oppiainetta, jotka arvioidaan erillisinä. Äidinkieli ja
kirjallisuus sekä historia ja yhteiskuntaoppi ovat kumpikin yksi oppiaine, joista annetaan
vain yksi arvosana.
Muutoin kuin numeroarvosanalla arvioiduista kursseista annetaan numeroarvosana
päättötodistukseen, mikäli opiskelija sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä, kun kaikki opintoohjelmaan kuuluvat ko. aineen kurssit on suoritettu.
Suoritus
Pääsääntöisesti kurssi suoritetaan niin, että opiskelija osallistuu opetukseen ja suorittaa
kurssiin kuuluvan kokeen, ns. kurssikokeen. Tällöin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin
kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin myös opiskelijan
tuotosten arviointiin.
Kurssin suoritus lähiopetuksessa
Poissaoloja
5
Poissaoloja
yli 6
Poissa kokeesta
hyväksyttävästä
syystä
Kurssikoe
hylätty
tai poissa kokeesta
luvatta
Kurssikoe hyväksytty
tai
jätetty arvostelematta
hyväksyttävästä syystä
Opiskelija
selittää
syyt
opettajalle
Ei arvostella
Uusintakuulustelu
jakson
jälkeen
Uusintakuulustelu
jakson
jälkeen
Kurssin
korotuskoe
Kurssi suoritettava
uudestaan
Jos
hylätty,
mahdollisuus kerran
kurssin suoritus-k.
Jos hylätty,
kurssi käytävä
uudestaan
Järjestetään kaksi
kertaa lukuvuodessa
Jos opiskelijalla on kurssin arviointiin liittyviä osasuorituksia palauttamatta tai tekemättä,
kurssi arvioidaan merkinnällä k (kesken) ja opiskelijalla on mahdollisuus täydentää
suorituksiaan myöhemmin opettajan kanssa sovittuun määräpäivään mennessä. Kaikki
keskeneräiset kurssit raukeavat lukuvuoden päättyessä, ja ne on suoritettava uudestaan,
paitsi viidennen jakson keskeneräinen kurssi, joka on suoritettava seuraavan lukuvuoden
ensimmäisen jakson aikana.
Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin
osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden
suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.
16
Jos opiskelija on poissa opetuksesta, se vaikuttaa alentavasti arviointiin. Jos poissaoloon
on hyväksyttävä syy, opiskelijan tulee antaa tarvittavat näytöt opettajan kanssa sovittavalla
tavalla. Aloitteen tästä tekee opiskelija. Jos hyväksyttävä pitempiaikainen poissaolo on
etukäteen tiedossa (esim. leikkaus, orkesterin esiintymismatka, urheilijoiden kilpailut ja
valmennusleirit, myönnetyt lomamatkat, inssiajo ja liukkaankelin harjoitukset), opiskelija
sopii opettajien kanssa poissaoloajan opintosuunnitelmasta viikkoa ennen tai välittömästi
tulevasta poissaolosta tiedon saatuaan. Hyväksyttyyn sairauspoissaoloon tulee olla
lääkärin/kouluterveydenhoitajan todistus ja muihin poissaoloihin ao. vastuuhenkilön
varmennus.
Jos poissaoloja on yli kuusi tuntia, kurssi poistetaan opiskelijan opinto-ohjelmasta, ja se on
käytävä uudestaan tai suoritettava kokonaan itsenäisesti.
Lukioasetuksen 4§:n mukaan lukion opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa
suorittaa opetukseen osallistumatta lukion opetussuunnitelmaan kuuluva kurssi tai
oppimäärä. Luvan myöntää rehtori ao. aineen opettajia kuultuaan.
Jos opiskelija aikoo suorittaa kurssin opetukseen osallistumatta, hänen tulee neuvotella
siitä kurssin opettajan kanssa ja laatia opiskelusuunnitelma. Suoritus voi tapahtua
pääsääntöisesti seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:
- Opiskelija tekee sovitut opetukseen osallistumista korvaavat tehtävät ja osallistuu
kurssikokeeseen.
- Opiskelija suorittaa kurssikoetta laajemman kurssin korotuskokeen.
Uusintakuulustelut
Kurssin uusintakoe pidetään jokaisen jakson päättymisen jälkeen työsuunnitelmassa
ilmoitettavana aikana. Kurssin korotuskoe pidetään kaksi kertaa lukuvuodessa
työsuunnitelmassa määrättyinä päivinä.
Opiskelijalla, joka on ollut hyväksyttävästä syystä poissa kurssikokeesta ja jolle ei siitä
syystä ole annettu kurssiarvosanaa, on oikeus osallistua kurssikokeen uusintaan kurssin
päättymisen jälkeen ensimmäisenä uusintakuulustelupäivänä. Tämä sama oikeus on
opiskelijalla, joka on saanut hylätyn kurssiarvosanan. Kurssiarvosana määräytyy tämän
kokeen ja opetuksen yhteydessä annettujen tai muiden näyttöjen perusteella.
Opiskelijalla, joka on saanut kurssiarvosanan tai joka hyväksyttävien poissaolojen vuoksi
on jätetty arvostelematta, on oikeus osallistua kerran korotuskokeeseen. Tämän kokeen
arvosana on kurssin arvosana, jos se on aikaisemmin annettua arvosanaa parempi.
Kurssin korotuskokeeseen voi kuulua myös suullinen osa. Opettaja voi harkintansa
mukaan pitää tämän suullisen osan muulloinkin kuin koepäivänä.
Opiskelijalla on saman kurssin osalta oikeus osallistua vain kurssikokeen uusintaan tai
kurssin korotuskokeeseen. Samana päivänä opiskelija voi osallistua korkeintaan kahteen
kokeeseen.
Jos opiskelijan poissaolojen vuoksi kurssi on jätetty arvostelematta eikä poissaoloihin ole
ollut hyväksyttäviä syitä, menettää opiskelija tältä osin myös oikeutensa osallistua kurssin
korotuskokeeseen. Tällöin opiskelija voi suorittaa kurssin vain edellä suorituskohdassa
mainitulla tavalla. Sama on tilanne, jos opiskelija on saanut hylätyn kurssiarvosanan ja hän
kurssikokeen uusinnassa tai kurssin korotuskokeessa saa edelleen hylätyn
kurssiarvosanan.
17
Kirjalliset ilmoittautumiset uusintakuulustelupäivien kokeisiin on jätettävä kansliaan
annettuun määräaikaan mennessä. Jos opiskelija ilmoittautuu ja on poissa kuulustelusta
ilman hyväksyttävää syytä, katsotaan uusintakuulustelun suoritus hylätyksi, eikä
opiskelijalla ole siis enää oikeutta osallistua uusintakuulusteluun.
Aineen oppimäärän suoritus
Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin
läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien
perusteella. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista
oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Tällöin
jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen arvosanassa.
Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa,
mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen
perustella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Oppimäärän arvosana on numeroarvosanoin arvosteltujen kurssiarvosanojen keskiarvo,
soveltavat kurssit ovat keskiarvoon vaikuttava lisänäyttö.
Opiskelija voi kuitenkin yrittää parantaa oppiaineen arvosanaa suorittamalla kyseisen
aineen erillisen kuulustelun.
Lukion oppimäärän suoritus
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden
oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75
kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa, eikä
mitään voi jälkikäteen enää poistaa.
Erilliset kuulustelut
Opiskelijalla on oikeus osallistua samassa oppiaineessa vain yhteen erilliseen
kuulusteluun. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta.
Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa
kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa
korottaa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon
kokeisiin valmistautumisessa.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa
etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille.
Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot
Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä yhden tai useamman lukion
kurssin suoritukseksi, mikäli opinnot tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavat
korvattavia lukion opetussuunnitelman mukaisia tai niitä täydentäviä opintoja. Rehtori ja
hänen määräämänsä opettaja päättävät opintojen hyväksymisestä.
Näistä opinnoista annetaan oppiaineen numeroarvosana, tai ne vaikuttavat oppiaineen
arvosanaan lukiossa vain, jos kyseiset opinnot kuuluvat johonkin lukion opetussuunnitelman mukaiseen oppiaineeseen.
Oppilaan edun mukaista on, että hän pyytää päätöstä opintojen hyväksymisestä lukion
kurssin suoritukseksi ennen, kuin aloittaa opinnot toisessa oppilaitoksessa.
18
Hyväksyttyä kurssisuoritusta ei saa uusia muussa oppilaitoksessa. Luettaessa opiskelijalle
hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamassa
arvioinnissa. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi,
sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon
mukaisesti:
asteikko 1-5
hylätty
1
2
3
4
5
lukioasteikko
4 (hylätty)
5 (välttävä)
6 (kohtalainen)
7 (tyydyttävä)
8 (hyvä)
9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)
asteikko 1-3
hylätty
1
1
2
2
3
Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä kumpaa (ylempää vai alempaa) lukion
arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, on vastaavuus määriteltävä
opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin
pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai
syventävinä kursseina, niistä annetaan numeroarvosana.
Arvioinnista tiedottaminen
Jokaisen jakson jälkeen opiskelijalle annetaan jaksotodistus, johon edellytetään huoltajan
allekirjoitusta.
Anttoni Tornikoski/ KU1
19
AINE- JA KURSSIKOHTAINEN ESITTELY
ÄIDINKIELI
PAKOLLISET
KURSSIT
Kurssi 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)
Kurssi 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)
Kurssi 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)
Kurssi 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)
Kurssi 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)
Kurssi 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)
Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja.
Kurssilla tehdään puheviestinnän harjoituksia sekä yksin että ryhmässä. Opitaan
arvioimaan puheviestinnän merkitystä opiskelussa, ihmissuhteissa ja työelämässä.
Kurssi 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)
Kurssilla syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä.
Varmennetaan taitoja kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja
johdonmukaista tekstiä. Kurssi valmentaa opiskelijoita ylioppilaskokeen tekstitaidon
kokeeseen.
Kurssi 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)
Kurssilla perehdytään yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja
nykykirjallisuuteen. Omien tekstien laatimisessa kiinnitetään erityistä huomiota tekstin
viimeistelyyn ja muun muassa kielen ja tyyliasun hiomiseen. Kurssilla perehdytään
ylioppilaskokeen esseekokeeseen.
SOVELTAVAT KURSSIT
Kurssi V. Asiatyyli ja viestintä (ÄIV)
Kurssilla kehitetään lukio-opinnoissa tarvittavia kielellisiä perusvalmiuksia. Harjoitellaan
oikeakielisyyttä ja asiatyyliä. Kurssi on tarkoitettu niille lukion aloittaneille opiskelijoille,
jotka haluavat kerrata äidinkielen ja kirjallisuuden perusasioita.
Kurssi 10. Luova kirjoittaminen (ÄI10)
Kurssilla tutustutaan luovaan kirjoittamiseen kirjoittamalla ja analysoimalla erilaisia
fiktiivisiä tekstejä. Tehdään runsaasti teksti- ja kirjoitusharjoituksia. Keskustellaan
teksteistä ja harjoitellaan tekstien muokkausta. Teksteistä voidaan työstää ryhmän oma
julkaisu.
Kurssi 11. Lehtityön kurssi (ÄI11)
Kurssilla tutustutaan lehden toimittamisen eri vaiheisiin sekä teoriassa että käytännössä.
Harjoitellaan tuottamaan lehdessä julkaistavaksi sopivaa materiaalia. Mahdollisuuksien
mukaan vieraillaan lehden toimituksessa tutustumassa toimittajan työhön.
20
Kurssi 12. Median maailma (ÄI12)
Opiskelija suorittaa itsenäisesti Median maailma -verkkokurssin. Ohjeet löytyvät internetsivuilta http://www10.edu.fi/lukiodiplomi/media/#1. Tehtäväsuoritukset palautetaan omalle
opettajalle.
Kurssi 13. Median lukiodiplomi (ÄI13)
Kurssi pohjautuu Opetushallituksen suoritus- ja arviointiohjeisiin. Pohjana on opiskelijan
lukioaikana suorittamat vähintään neljä mediaan liittyvää tai soveltavaa kurssia, joiden
jälkeen suoritetaan median lukiodiplomikurssi. Kurssin aikana työstetään lukiodiplomityö,
laaditaan työsuunnitelma ja mediaelämäkerta sekä kirjoitetaan essee, joka sisältää
itsearvioinnin. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus.
RUOTSI
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Koulu- ja vapaa-aika (RUB1)
Kurssi 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)
Lukukauden aikana on mahdollisuus järjestää halukkaille opintomatka johon Pohjoismaahan.
Kurssi 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)
Kurssi 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)
Kurssi 5. Elinympäristömme (RUB5)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa
oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat
ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden ruotsin kurssien aihepiirit. Kurssi
vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista
kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen
ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssiin kuuluu suullisen kielitaidon koe.
Kurssi 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä
vaativamman kieliaineksen avulla.
Kurssi 9. Abikurssi (RUB9)
Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen eri osioita. Kurssi järjestetään
kesällä.
SOVELTAVA KURSSI
Kurssi V. Valmentava kurssi (RUBV)
Kurssi on tarkoitettu lukion aloittaville opiskelijoille. Kurssilla kerrataan ruotsin kielen
perusasioita. Tavoitteena on luoda edellytykset ruotsin opiskelulle lukiossa.
21
ENGLANTI
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)
Kurssi 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)
Kurssi 3. Opiskelu ja työ (ENA3)
Kurssi 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)
Kurssi 5. Kulttuuri (ENA5)
Kurssi 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon,
luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Kurssi 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8)
Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen
käyttöä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä muiden
englannin kurssien aihepiirit. Kurssiin kuuluu suullisen kielitaidon koe.
Kurssi 9. Abikurssi (ENA9)
Kurssi valmentaa opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan
rakenteita ja sanastoa sekä harjoitellaan erilaisia yo-kokeen
tehtävätyyppejä.
Kurssi V. Valmentava kurssi (ENAV)
Kurssin tarkoituksena on kerrata englannin perusasioita ja luoda
edellytykset englannin opiskelulle lukiossa. Kurssi on tarkoitettu niille
lukion aloittaneille, joiden kielitaito kaipaa erityistä tukea.
SAKSA
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa- ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi
vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan
kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssi 2. Meillä ja muualla (SAB22)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla
22
Kurssi 3. Ennen ja nyt (SAB23)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.
Kurssi 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssi 5. Kulttuuri (SAB25)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esim. kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Kurssi 6. Yhteinen maapallomme (SAB26)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon
tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla
painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista
suullisesti ja kirjallisesti.
Kurssi 7. Tiede ja tekniikka (SAB27)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Kurssi 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja
kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Kurssi 9. Abikurssi (SAB29)
Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen eri
mahdollista toteuttaa opintomatka kohdekieliseen maahan.
osioita.
Halukkaille
on
SAKSA
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät
ihmissuhteet,
ja
kurssilla
opitaan
selviytymään
yksinkertaisista
arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Kurssi 2. Näin asiat hoituvat (SAB32)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten
ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja
ateriointipalveluja. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
23
Kurssi 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssi 4. Meillä ja muualla (SAB34)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssi 5. Ennen ja nyt (SAB35)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.
Kurssi 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB36)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssi 7. Kulttuuri (SAB37)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Kurssi 8. Yhteinen maapallomme (SAB38)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä
maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Kurssi 9. Abikurssi (SAB39)Kurssilla harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen
eri osioita. Halukkaille on mahdollista toteuttaa opintomatka kohdekieliseen maahan.
RANSKA
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB1)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät
ihmissuhteet,
ja
kurssilla
opitaan
selviytymään
yksinkertaisista
arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Kurssi 2. Näin asiat hoituvat (RAB2)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit.
Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten
ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja
ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
24
Kurssi 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB3)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin,
vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja
laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Kurssi 4. Meillä ja muualla (RAB4)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Kurssi 5. Ennen ja nyt (RAB5)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.
Kurssi 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB6)
Kurssilla aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten
tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista
ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Kurssi 7. Kulttuuri (RAB7)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,
elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia alueita.
Kurssi 8. Yhteinen maapallomme (RAB8)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä
maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös
mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten
selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Kurssi 9. Abikurssi (RAB9)
Kurssi valmentaa opiskelijaa päättökokeeseen. Opiskelijoiden osallistuminen kirjalliseen
ja/tai suulliseen päättökokeeseen antaa suuntaa kurssin toteutukselle. Harjoitellaan
monipuolisesti ylioppilaskokeen eri osioita.
MATEMATIIKKA (PITKÄ OPPIMÄÄRÄ)
PAKOLLISET KURSSIT
MAA1: Funktiot ja yhtälöt
Vahvistetaan ja syvennetään peruslaskutaitoja yhtälön ratkaisusta, prosenttilaskennasta,
verrannollisuudesta, neliöjuuresta ja potenssien laskusäännöistä. Syvennetään funktion
käsitettä sekä tutustutaan potenssi- ja eksponenttifunktioihin.
MAA2: Polynomifunktiot
Tutustutaan polynomifunktioihin ja opetellaan ratkaisemaan polynomiyhtälöitä sekä epäyhtälöitä.
25
MAA3: Geometria
Vahvistetaan
peruskoulussa
opittuja
taitoja
sekä
tasogeometriassa
että
avaruusgeometriassa. Opetellaan muodostamaan lausekkeita geometrisen tiedon pohjalta
sekä ratkaisemaan lausekkeista muodostettuja yhtälöitä. Opetellaan soveltamaan
trigonometriaa myös vinokulmaisiin kolmioihin.
MAA4: Analyyttinen geometria
Luodaan yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Tutustutaan suoran,
ympyrän ja paraabelin yhtälöihin. Vahvistetaan yhtälöryhmän ratkaisutaitoja sekä
opetellaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja –epäyhtälöitä.
MAA5: Vektorit
Tutustutaan vektorin käsitteeseen ja hyödynnetään sitä kuvioiden ominaisuuksien
tutkimisessa. Tutkitaan vektoreita kaksi- ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa.
Tutustutaan kolmiulotteisen suoran ja tason yhtälöihin.
MAA6: Todennäköisyys ja tilastot
Tutustutaan diskreetteihin ja jatkuviin tilastoihin ja niiden tunnuslukuihin. Harjoitellaan
kombinatoriikkaa (esimerkiksi kuinka monella eri tavalla luokan oppilaat voidaan järjestää
jonoon). Opetellaan todennäköisyyslaskentaa sekä perehdytään jatkuvien jakaumien
ominaisuuksiin.
MAA7: Derivaatta
Kerrataan rationaalifunktio ja -yhtälöt. Tutustutaan funktion raja-arvoon ja jatkuvuuteen.
Opetellaan määrittämään yksinkertaisten funktioiden derivaatta. Tutkitaan derivaatan
avulla funktion kulkua sekä ratkotaan pienimmän ja suurimman arvon ongelmia.
MAA8: Juuri- ja logaritmifunktiot
Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin, niiden ominaisuuksiin sekä
derivaattoihin. Opitaan yhdistetyn funktion derivointi. Tutustutaan käänteisfunktioihin.
MAA9: Trigonometriset funktiot ja lukujonot
Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin yksikköympyrän avulla. Opetellaan
trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen sekä trigonometristen funktioiden derivointi.
Tutustutaan lukujonoihin ja opetellaan ratkaisemaan käytännön ongelmia lukujonojen
avulla.
MAA10: Integraalilaskenta
Tutustutaan integraalifunktion käsitteeseen ja opetellaan integroimaan alkeisfunktioita.
Tutustutaan määrättyyn integraaliin, ja hyödynnetään sitä pinta-alojen ja tilavuuksien
määrittämisessä.
26
SYVENTÄVÄT KURSSIT
MAA11: Lukuteoria ja logiikka
Opitaan muotoilemaan väitelauseita matemaattiseen muotoon sekä tutkimaan niiden
totuusarvoja totuustaulujen avulla. Opetellaan matemaattisia todistusperiaatteita. Opitaan
lukuteorian peruskäsitteet ja perehdytään alkulukuihin sekä lukujen jaollisuuteen.
Suoritusajankohta: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden aikana. Kurssi on
kuitenkin mahdollista suorittaa jo ensimmäisen vuoden keväällä.
MAA12: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä
Opitaan etsimään tuttujen yhtälöiden ratkaisujen likiarvoja numeerisesti. Pohditaan
likiarvojen ”riittävää” tarkkuutta ja likiarvojen virheen merkitystä. Tutustutaan algoritmiseen
ajatteluun ja tietokoneiden käyttämään matematiikkaan. Määritetään numeerisesti myös
funktioiden muutosnopeutta sekä pinta-alaa.
Suoritusajankohta: Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden keväällä.
MAA13: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi
Syvennetään ja kerrataan differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettista perustaa.
Tutustutaan äärettömän käsitteeseen. Syvennetään integraalilaskennan taitoja.
Hyödynnetään
raja-arvoja
ja
integraalia
muun
maussa
lukujonojen
ja
todennäköisyysjakaumien tutkimiseen.
MAA14: Kertauskurssi
Kerrataan pitkän matematiikan pakollisten kurssien pääasioita. Ratkotaan tehtäviä, jotka
edellyttävät eri kurssien tietojen yhdistelyä. Lasketaan vanhoja ylioppilaskoetehtäviä.
Harjoitellaan selkeän koevastauksen laatimista.
SOVELTAVA KURSSI
MAAV: Johdantokurssi
Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeisiä matematiikan aihepiirejä ja
valmentaa opiskelemaan matematiikkaa lukiossa.
Lisäksi myös pitkän matematiikan opiskelijoille suositellaan kurssia MAB7
Talousmatematiikka. Suositus koskee erityisesti kaupallisen alan jatko-opinnoista
kiinnostuneita. Kurssin voi tarvittaessa suorittaa myös itsenäisesti toisen vuoden keväällä
tai kolmannen vuoden aikana. Kurssin pohjatietoina tarvitaan kurssien MAA8 ja MAA9
tietoja.
27
MATEMATIIKKA (LYHYT OPPIMÄÄRÄ)
PAKOLLISET KURSSIT
MAB1: Lausekkeet ja yhtälöt
Vahvistetaan peruskoulussa opittuja matemaattisia taitoja, kuten yhtälönratkaisua.
Perehdytään lineaariseen riippuvuuteen ja verrannollisuuteen. Tutustutaan toisen asteen
polynomifunktioon ja opetellaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.
MAB2: Geometria
Vahvistetaan peruskoulussa opittuja geometrian taitoja sekä tasogeometriassa että
avaruusgeometriassa. Opitaan tekemään havaintoja geometrisista kuvioista sekä
ratkomaan käytännön ongelmia geometrian avulla.
MAB3: Matemaattisia malleja I
Tutkitaan reaalimaailman ilmiöitä ja niiden säännönmukaisuuksia. Syvennetään
lineaariseen mallin käsitettä sekä tutustutaan eksponentiaaliseen malliin. Opitaan
ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Tutustutaan logaritmiin ja ratkaistaan sen avulla
eksponenttiyhtälöitä.
MAB4: Matemaattinen analyysi
Tutkitaan polynomifunktioiden kulkua ja muutosnopeutta. Tutustutaan derivaatan
käsitteeseen sekä opitaan derivoimaan polynomifunktioita. Hyödynnetään derivaattaa
funktion suurimman ja pienimmän arvon ratkaisemisessa.
MAB5: Tilastot ja todennäköisyys
Opitaan
käsittelemään
ja
tulkitsemaan
todennäköisyyslaskennan perusteisiin.
tilastollisia
aineistoja.
Perehdytään
MAB6: Matemaattisia malleja II
Tutustutaan kahden muuttujan lineaarisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuun. Ratkaistaan
lineaarisia yhtälöpareja sekä lineaarisia optimointitehtäviä. Tutustutaan lukujonoihin ja
niiden hyödyntämiseen käytännön ongelmissa. Kurssin aikana vahvistetaan
yhtälönratkaisutaitoja.
SYVENTÄVÄT KURSSIT
MAB7: Talousmatematiikka
Kurssin tavoitteena on antaa matemaattisia valmiuksia opiskelijan oman talouden
suunnitteluun. Perehdytään talouselämän käsitteisiin ja laskumenetelmiin. Harjoitellaan
muun muassa opintotuki-, verotus- sekä lainalaskuja.
28
MAB8: Matemaattisia malleja III
Tutustaan nykypäivän teknologisoituvan maailman tarvitsemaan matematiikkaan. Opitaan
vektorin käsite sekä vektorien peruslaskutoimitukset. Tutkitaan vektoreita kaksi- ja
kolmiulotteisissa koordinaatistoissa. Tutkitaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän
avulla. Opetellaan ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä. Hyödynnetään trigonometrisia
funktioita jaksollisten ilmiöiden mallinnuksessa.
MAB9: Kertauskurssi
Kerrataan lyhyen matematiikan pakollisten kurssien pääasioita. Ratkotaan tehtäviä, jotka
edellyttävät eri kurssien tietojen yhdistelyä. Lasketaan vanhoja ylioppilaskoetehtäviä.
Harjoitellaan selkeän koevastauksen laatimista.
BIOLOGIA
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Eliömaailma (BI1)
Kurssi 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 3. Ympäristöekologia (BI3)
Kurssilla syvennetään ekologista tietämystä niin globaalilla kuin lähiluonnonkin tasolla.
Aihepiirejä ovat biodiversiteetti ja sen merkitys, ympäristöongelmat, Suomen luonnon
erityispiirteet ja kestävä kehitys.
Kurssi 4. Ihmisen biologia (BI4)
Sisältö keskittyy ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Kurssilla opiskellaan ihmisen
lisääntymisen ja yksilönkehityksen biologiaa, eri elinten ja elimistöjen rakennetta ja
toimintaa, elimistön uhkia ja puolustusmekanismeja sekä ihmislajin ominaisuuksia
evoluutiossa.
Kurssi 5. Bioteknologia (BI5)
Opiskellaan solun rakennetta ja toimintaa aikaisempia kursseja syvällisemmin. Mitä geenit
ovat, miten ne toimivat, millaista on niiden toiminnan säätely ja miten niitä tutkitaan,
selvenee
tällä
kurssilla.
Sisältöön
kuuluu
myös
tietämystä
mikrobeista,
jalostusmenetelmistä ja geenitekniikasta. Geeninsiirtoja ja muuta geeniteknologiaa
tarkastellaan myös eettisestä näkökulmasta.
SOVELTAVA KURSSI
Kurssi 6. Essential biology (BI6)
Opiskellaan biologian perusasioita englannin kielellä, tavoitteena esimerkiksi helpottaa
pääsykoe- tai englanninkielisten opiskelukirjojen lukemista.
29
MAANTIEDE
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Sininen planeetta (GE1)
Kurssi 2. Yhteinen maailman (GE2)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 3. Riskien maailma (GE3)
Opiskellaan uutisistakin tuttujen riskien syitä, seurauksia ja varautumismahdollisuuksia.
Aiheina ovat niin luonnonmaantieteelliset kuin ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen ja
itse ihmistoimintaan liittyvät riskit. Tavoitteena on oppia kunkin riskin alueellisuutta ja
maapallon riskialueita.
Kurssi 4. Aluetutkimus (GE4)
Kurssilla opiskellaan kartografian ja muun maantieteellisen tiedon havainnollistamisen
perusteita. Tutustutaan paikkatietojärjestelmiin ja harjoitellaan niiden sovellusta
tietokoneohjelmilla. Samalla valmistellaan tutkielma itse valitusta aiheesta.
SOVELTAVA KURSSI
Kurssi 5. Kertauskurssi (GE5)
Kurssilla kerrataan keskeisiä teemoja ylioppilaskokeita silmälläpitäen. Opiskelijoiden
valinnoista riippuen kerrattavat asiat voivat olla niin maantiedettä kuin biologiaakin.
FYSIIKKA
PAKOLLINEN KURSSI
Kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 2. Lämpö (FY2)
Kurssilla käsitellään monipuolisesti mm. lämpöoppiin liittyviä peruskäsitteitä,
lämpölaajenemista, kaasujen tilanyhtälöitä, olomuodon muutoksia, termodynamiikan
pääsääntöjä sekä energiavaroja. Lisäksi kurssissa käsitellään energiavaroja, energian
tuotantoa ja käyttöä nyt sekä tulevaisuudessa.
Kurssi 3. Aallot (FY3)
Kurssi koostuu mekaanisesta aaltoliikkeestä, äänestä ja valosta aaltoliikkeenä. Äänen
yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. kuulovaurioihin ja kuulon suojelemiseen.
30
Kurssi 4. Liikkeen lait (FY4)
Kurssilla käsitellään monipuolisesti liikettä. Tarkastellaan kappaleiden välisiä
vuorovaikutuksia, kappaleeseen vaikuttavien voimien lakeja sekä erilaisia tapoja mallintaa
kappaleen liikettä. Selvitetään miten kappale liikkuu ja mikä liikkeen aiheuttaa.
Mekaaninen energia on yksi kurssin keskeisimmistä asiasisällöistä. Lisäksi tarkastellaan
kappaleiden törmäyksiä ja niihin liittyviä säilymislakeja.
Kurssi 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Opetussuunnitelman edellyttämä kokeellinen lähestymistapa on vahvasti mukana tässä
kurssissa. Oppilastöiden ja niihin liittyvien graafisten esitysten avulla havaitaan suureiden
välinen riippuvuus. Näin opiskelijoita perehdytetään tieteenteon rakenteeseen.
Kurssi 6. Sähkö (FY6)
Sähköasioihin perehdytään oppilastöiden kautta lähtien luonnon tapahtumien
havainnoista, mittausasetelmasta ja tiedon keräämisestä. Graafisen esityksen avulla
havaitaan suureiden välinen riippuvuus.
Kurssi 7. Sähkömagnetismi (FY7)
Sähkömagnetismiin perehdytään oppilastöiden kautta lähtien luonnon tapahtumien
havainnoinnista, mittausasetelmasta ja tiedon keräämisestä. Kokeellisuuden avulla
havaitaan ilmiöitä ja suureiden välisiä riippuvuuksia.
Kurssi 8. Aine ja säteily (FY8)
Kurssilla opiskelijat perehtyvät säteilyn ja aineen rakenteen tutkimukseen, sekä historiaan
että nykypäivään. Perustietojen ohella saadaan käsitys esimerkiksi säteilyn käytöstä
lääketieteessä ja tekniikassa sekä ydinenergian vapautumisesta niin ydinvoimaloissa kuin
tähdissäkin. Lisäksi käsitellään säteilyturvallisuutta.
Kurssi 9. Matemaattinen fysiikka (FY9)
Kurssilla muodostetaan kokonaiskuva fysiikasta kokoamalla yhteen fysiikan eri osa-alueet.
Syvennetään eri osa-alueiden osaamista laskennallisella tasolla. Lisäksi käydään läpi yotehtäviä ja niiden pisteyttämisiä.
KEMIA
PAKOLLINEN KURSSI
Kurssi 1. ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Tutustutaan kemiaan tieteenä sekä kemian mahdollisuuksiin ja merkitykseen nykypäivänä.
Syvennetään peruskoulussa opittuja kemian perusteita, mm. orgaanisten yhdisteiden
rakenteista, ominaisuuksista ja reaktioista. Tutustutaan kemiallisiin sidoksiin ja pohditaan
sidosten vaikutusta aineen ominaisuuksiin.
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 2. Kemian mikromaailma (KE2)
Tutustutaan aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiin yhteyksiin. Opitaan käyttämään
erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä aineen ominaisuuksien päättelyssä.
Syvennetään tietoja orgaanisten yhdisteiden rakenteesta.
31
Kurssi 3. Reaktiot ja energia (KE3)
Tutustutaan kemiallisiin reaktioihin, niihin vaikuttaviin tekijöihin sekä niiden merkitykseen
ihmiselle. Harjoitellaan reaktioyhtälöiden kirjoittamista sekä reaktioiden matemaattista
käsittelyä. Tutustutaan reaktioissa tapahtuviin energianmuutoksiin sekä reaktionopeuteen.
Kurssi 4. Metallit ja materiaalit (KE4)
Tutustutaan teollisesti merkittäviin raaka-aineisiin ja niiden jalostusprosesseihin. Lisäksi
perehdytään hapettumis-pelkistymisreaktioihin sekä sähkökemiaan. Tutustutaan erilaisiin
muoveihin ja muihin polymeereihin.
Kurssi 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Tutustutaan kemialliseen tasapainoon erityisesti happo- ja emäsreaktioiden kautta.
Tutkitaan, miten kemiallinen tasapaino ilmenee luonnossa ja teollisissa prosesseissa.
Perehdytään lisäksi kiinteän aineen liukoisuuteen sekä kylläisessä liuoksessa vallitsevaan
tasapainoon.
Kurssi 6. Kemian työkurssi (KE6)
Tutustutaan tarkemmin kemiassa käytettäviin kokeellisiin tutkimusmenetelmiin.
Harjoitellaan havaintojen tekoa sekä havaintojen raportointia.
Kurssi suoritetaan kerhomuotoisena toimintana varsinaisen lukujärjestyksen ulkopuolella.
Kurssin suorittamisen voi aloittaa jo ensimmäisenä vuotena, mutta kurssin suorittaminen
kokonaisuudessaan edellyttää kurssin KE3 tietojen hallintaa.
USKONTO
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
Kurssi 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
Kurssi 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 4. Uskontojen maailmat (UE4)
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,
juutalaisuutta, islamia ja luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. Näkökulmina
kuhunkin uskontoon ovat levinneisyys ja kannattajamäärät, pyhät kirjat ja oppi, eettiset
ohjeet, kultit ja rituaalit sekä suuntaukset.
Kurssi 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)
Perehdytään kristinuskon vaikutuksiin suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aiheita
ovat Suomen kirkkohistorian yleislinjat, luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot
nykypäivän Suomessa, suomalaisen ihmisen uskon luonne sekä ei-kristilliset yhteisöt
Suomessa.
Kurssi 6. Uskonto elokuvassa (UE6)
Kurssin tavoitteena on yhdistää opiskelijan uskonnosta hankkimat perustiedot syventäen
elokuvakerronnalliseen ainekseen. Kurssilla tutustutaan elokuvien avulla uskonnon eri
ilmenemismuotoihin. Kurssin sisältöinä ovat tunneilla katsottavat uskontoaiheiset elokuvat
sekä opiskelijoiden elokuvista tekemät analyysit ja alustukset. Elokuvien aiheet sivuavat
uskontoa ja politiikkaa, uskontoa ja identiteettiä sekä uskontojen välistä dialogia.
32
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
Elämänkatsomustieto on monitieteinen, uskontoihin tai maailmankatsomuksiin
sitoutumaton oppiaine. Se on valittavissa oppilaille, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen
tai ortodoksiseen kirkkoon. Kurssit suoritetaan verkkokursseina.
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Hyvä elämä (ET1)
Kurssi 2. Maailmankuva (ET2)
Kurssi 3. Yksilö ja yhteisö (ET 3)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana
sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä
maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
Kurssi 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja
katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn,
historiaan ja tutkimukseen.
FILOSOFIA
PAKOLLINEN KURSSI
Kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 2. Filosofinen etiikka (FI2)
Perehdytään etiikan, eettisyyden ja moraalisen päättelyn luonteeseen länsimaisen
filosofian näkökulmasta. Tutkitaan etiikan eri teorioita sekä niiden käsityksiä hyvästä,
pahasta, oikeasta ja väärästä. Kurssin kantavana teemana on moraalin merkitys
nykyaikana. Kurssilla valmistetaan myös tutkielma jostain modernista eettisestä
ongelmasta.
Kurssi 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)
Keskitytään todellisuuden käsitteellistämiseen filosofian apuvälinein. Tarkastellaan
käsityksiä todellisuuden ja olemassaolon rakenteesta. Etsitään totuuden luonnetta, tiedon
mahdollisuuksia ja rajoja. Tutustutaan tieteelliseen tutkimukseen ja sen metodologisiin
peruskäsitteisiin.
Kurssi 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)
Miksi yhteiskunta on olemassa ja mihin sitä tarvitaan? Mitä ovat nyky-yhteiskuntaan
liittyvät filosofiset kysymykset? Kurssin keskeisiä teemoja ovat eri yhteiskuntateoriat,
oikeudenmukaisuus, oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus, anarkismi,
yhteiskunnalliset utopiat, identiteetin rakentuminen ja sukupuolisuus.
33
HISTORIA
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Kurssi 2. Eurooppalainen ihminen (HI2)
Kurssi 3. Kansainväliset suhteet (HI3)
Kurssi 4. Suomen historian käännekohta (HI4)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)
Kurssilla käsitellään Suomen historian keskeisiä vaiheita esihistoriasta vuoteen 1809
sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee historian
keskeisimmät kehityslinjat Ruotsi-Suomen poliittisessa -, väestö-, sosiaali- ja
taloushistoriassa. Kurssin kautta opiskelija ymmärtää Suomen osaksi Eurooppaa ja
ikaalilaisen ihmisen osaksi kansallista kehitystä. Kurssilla pyritään toteuttamaan
vierailu johonkin keskiajan tai uuden ajan historialliseen kohteeseen Ikaalisissa tai
lähialueilla.
Suositellaan suoritettavaksi 1. lukuvuoden aikana.
Kurssi 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)
Kurssilla opiskelija tutustuu Euroopan ulkopuolisten kulttuuripiirien (esim. Afrikka, Intia ja
islamilainen maailma) historiaan, henkiseen kulttuuriin, yhteiskuntarakenteeseen,
talouselämään ja luonnonolosuhteisiin ja niiden keskinäiseen riippuvuuteen. Tavoitteena
on, että opiskelija tuntee kulttuurin peruskäsitteen ja oppii ymmärtämään omasta
kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa. Kurssi voidaan
toteuttaa tutkielmakurssina.
Suositellaan suoritettavaksi 2. lukuvuoden aikana.
SOVELTAVAT KURSSIT
Kurssi 7. Maailmantilanne nyt (HI7)
Kurssilla seurataan ajankohtaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuuriteemoja
joukkotiedotusvälinepainotteisesti. Tavoitteena on, että opiskelija seuraa aktiivisesti
tiedotusvälineiden muuttuvaa tietoa ja hankkii itselleen kyvyn kohdata yhteiskunnan
muutoksia. Kurssi toteutetaan tutkielmakurssina, jossa aihepiirit vaihtelevat medioissa
kunakin aikana ajankohtaisten kysymysten mukaan. Kurssi on mahdollista laskea
kuuluvaksi mediadiplomin pohjakursseihin.
Suositellaan suoritettavaksi 2. lukuvuoden jälkeen HI3-kurssin jälkeen.
Kurssi 8. Antiikki – länsimaisen kulttuurin perusta (HI8)
Kurssi keskittyy antiikin Kreikan ja Rooman poliittiseen, kulttuuri-, taide- ja
sosiaalihistoriaan. Pyrkimyksenä on lähestyä antiikkia sen omista lähtökohdista lähtien ja
oppia tuntemaan antiikin kulttuurin merkitys eurooppalaisuuden perustana.
Historian ja yhteiskuntaopin kertauskurssi (HI9)
Kurssilla kerrataan historian ja yhteiskuntaopin keskeisimpiä sisältöjä. Lähiopetus jakautuu
puoliksi historian ja yhteiskuntaopin kesken, ja kurssin sisällöt vaihtelevat opiskelijoiden
kertaustarpeiden mukaan. Lisäksi harjoitellaan hyvän reaalivastauksen kirjoittamista.
34
YHTEISKUNTAOPPI
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Yhteiskuntatieto (YH1)
Kurssi 2. Taloustieto (YH2)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 3. Kansalaisen lakitieto (YH3)
Kurssi esittelee Suomen oikeusjärjestystä ja sen periaatteita. Lisäksi kurssi opettaa
opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan kansalaisena, kuluttajana ja työntekijänä sekä
hoitamaan yksinkertaisia oikeustoimia itse. Kurssilla varataan mahdollisuus käydä
seuraamassa oikeusistuntoa paikallisessa käräjäoikeudessa.
Kurssi 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija Euroopan unionin toimintaan ja yksittäisen
kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa. Kurssilla seurataan myös ajankohtaista
Euroopan unionista käytävää keskustelua. Kurssilla on mahdollisuus tutustua myös
Euroopan kansakuntien kulttuuriin ja ominaispiirteisiin.
PSYKOLOGIA
PAKOLLINEN KURSSI
Kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)
Kurssilla tutustutaan yksilön psyykkiseen kehitykseen elämän eri vaiheissa. Aiheita ovat
erilaiset kehityspsykologiset teoriat, perintötekijät ja hermoston kehitys, sosiaalisen
vuorovaikutuksen merkitys ihmisen kehityksessä, psyykkisen kehityksen ongelmat sekä
psyykkisen kehityksen tutkiminen.
Kurssi 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)
Kurssilla perehdytään ihmiseen tietoa käsittelevänä olentona. Aiheina ovat muisti,
havaitseminen, vireystilan säätely, nukkuminen ja uni, hermoston rakenne, hermosolun ja
hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin, kognitiivisen toiminnan
häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus, kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian
tutkimus ja sovelluksia.
Kurssi 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)
Kurssin teemoja ovat eritasoiset motiivit, tunteet ja niiden muodostuminen, tunneteoriat,
tunteiden ja motivaation yhteydet hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla, motivaation ja
tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden
biopsykologinen perusta. Lisäksi aiheina korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten
ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko.
35
Kurssi 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)
Kurssilla tarkastellaan persoonallisuutta ja mielenterveyttä. Aiheita ovat minuus ja
identiteetti, persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista,
persoonallisuuden tutkiminen, mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden
häiriöt ja hoito.
SOVELTAVAT KURSSIT
Kurssi 6. Tutki ja kokeile (PS6)
Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan oma psykologinen tutkimus. Lisäksi perehdytään
psykologiatieteen luonteeseen ja eri tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan tieteellisen
tekstin tuottamista ja tutkimusraportin laadintaa.
Kurssi 7. Sosiaalipsykologian perusteet (PS7)
Kurssilla syvennetään tietoja ihmisestä sosiaalisena toimijana. Keskeisiä aiheita ovat
vuorovaikutus, asenteet, viestintä, valta, yksilö ryhmässä sekä ryhmien väliset suhteet.
MUSIIKKI
PAKOLLISET KURSSIT
MU1 Musiikki ja minä
Mikä on suhteesi musiikkiin? Oletko tekijä, kuuntelija, tulkitsija tai kulttuuripalveluiden
käyttäjä? Kurssilla etsitään omaa tapaasi toimia musiikin alueella ja kehitetään
äänenkäyttöä sekä soittotaitoa. Samalla syvennetään musiikin peruskäsitteiden
tuntemusta, kuunnellaan ääniympäristöä ja perehdytään kuulonhuoltoon.
MU2 Moniääninen Suomi
Suomalainen musiikkikulttuuri on osa eurooppalaista musiikkikulttuuria, ja se sisältää
lukuisia osakulttuureja. Kurssilla tutustutaan laajasti suomalaiseen populaari-, taide- ja
perinnemusiikkiin tutkimalla, kuuntelemalla ja musisoimalla. Musisoimalla kehitetään omaa
ilmaisua ja sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksia.
SYVENTÄVÄT KURSSIT
MU3 Ovet auki musiikille
Kurssilla tutustut itsellesi ennestään vieraisiin musiikkikulttuureihin. Ryhmä valitsee
mielenkiintonsa mukaan musiikin tutkimuskohteita eri puolilta maailmaa, ja tutkii musiikkia
osana alueen kulttuuria. Musiikinlajeihin tutustutaan musisoiden, musiikkia kuunnellen,
tietokirjallisuuden avulla ja muusikoihin tutustuen. Kurssilla kehität erityisesti
tiedonhankinta-, musisointi- ja esitystaitojasi.
MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa
Kurssin tavoitteena on tutustua musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin osana
mediaa ja eri taidemuotoja. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi elokuvien musiikki,
musiikkivideot ja näyttämömusiikki. Tuotoksena tällä kurssilla on usein tehty musiikkivideo,
alkaen musiikin äänittämisestä ja päättyen videon leikkaamiseen digitaalisen
kuvankäsittelyn avulla.
36
MU5 Musiikkiprojekti
Kurssilla toteutetaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillinen kokonaisuus, jossa
hyödynnetään aiempien kurssien aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Ajankohdasta ja
osallistujista riippuen toteutuksena voi syntyä äänitallenne, sävellysprojekti, konserttisarja
tai vaikkapa musiikkiteatteria.
SOVELTAVAT KURSSIT
MU6 Musiikkiteknologia
Musiikin tekemiseen tarvittava teknologia on kaikkien ulottuvilla. Kurssilla toteutetaan
opiskelijoiden työnä demoäänitys omasta tai cover-laulusta. Samalla opiskellaan
äänitysohjelman käytön perusteet, tutustutaan soitinten ja laulun mikittämiseen ja
digitaaliseen äänen muokkaamiseen. Mahdollisuuksien mukaan suoritetaan myös
vierailukäynti oikeaan äänitysstudioon. Kurssi on valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna
2016-2017. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
MU7 Vapaa säestys
Säestystaidosta on hyötyä monessa eri ammatissa. Vapaan säestyksen kurssilla
opetellaan populaarimusiikin laulujen säestämistä pianolla ja kitaralla. Reaalisointumerkit,
tabulatuurimerkinnät, nuotit ja korvakuulo toimivat apuvälineinä soittamiselle, jonka
tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä säestää laulua tyylinmukaisesti. Harjoittelun
yhteydessä sivutaan myös improvisointia ja soittamista osana bändiä. Kurssi on
valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna 2015-2016.
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
MU8 Konserttimusiikki
Kurssilla vieraillaan vähintään neljässä erilaisessa konsertissa, jotka voivat vaihdella
tarjonnan mukaan esim. jazz-konsertista sinfoniaorkesterin esitykseen tai vaikka
musikaaliin. Tavoitteena on tutustua konserttikulttuuriin ja –käyttäytymiseen sekä laajentaa
erilaisten musiikin tyylilajien tuntemusta konserttielämyksien kautta. Musiikkia
analysoidaan kuunnellen, keskustellen ja kirjallisesti.
kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
MU9 Musiikkidiplomi
Musiikin lukiodiplomi perustuu lukioaikaiseen musiikinopiskeluusi. Edellytyksenä
suorittamiselle on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Se on osoitus
erityisestä harrastuneisuudestasi musiikissa ja tuo esiin erityisosaamistasi. Diplomissa
yhdistyvät koulun ulkopuoliset musiikkisuoritukset ja lukion musiikinopetuksen tavoitteet.
Lisätietoja musiikkidiplomista saat musiikinopettajalta ja Ikaalisten lukion nettisivuilta.
Musiikkioppilaitoksissa suoritetut kurssit
Lukio-opiskeluiden aikana tehdyistä laulu- tai soitinopinnoista voidaan hyväksi
lukea soveltavia kursseja, mikäli opinnot ovat tavoitteiltaan, sisällöiltään ja
tuntimääriltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.
 Lukuvuoden mittaiset laulu- tai soitinopinnot
1 kurssi
 Peruskurssitasoiset tutkinnot
1 kurssi
 Ylemmät laulu- tai soitintutkinnot
2 kurssia
37
KUVATAIDE
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)
Kurssi 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)
1. kurssi on pakollinen kaikille ja 2. vaihtoehtoinen musiikin kanssa.
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 3. Media ja kuvien viestit (KU3)
Tutustutaan valokuvan, mainonnan, television ja elokuvan kuvakerrontaan sekä graafisen
suunnittelun perusteissa kuvitukseen. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain
poikkeustapauksissa.
Kurssi 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)
Teematyöskentelyn ja oman kuvallisen ilmaisun kautta syvennetään eri kulttuurien ja
taiteen tuntemusta. Keskeisiä sisältöjä: taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin.
Kurssin voi suorittaa itsenäisesti opettajan kanssa sovittavalla tavalla.
Kurssi 5. Nykytaiteen työpaja (KU5)
Tutustutaan nykytaiteeseen, sen ilmiöihin ja niiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin.
Prosessinomaista työskentelyä nykytaiteen keinoihin ja ilmiöihin pohjautuen. Oma tai
ryhmän yhteinen produktio. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa.
SOVELTAVAT KURSSIT
Kurssi 6. Keramiikka ja kuvanveisto (KU6)
Kehitetään kolmiulotteista työskentelyä, tilallista ajattelua ja omaa kuvailmaisua.
Päämateriaalina savi, mutta myös esim. paperimassa, kipsi, rautalanka ja
kierrätysmateriaalit. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa. Kurssi on
valittavissa vuorovuosin Grafiikka-kurssin (KU7) kanssa.
Kurssi on valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna 2014-2015.
Kurssi 7. Taidegrafiikka (KU7)
Tutustutaan taidegrafiikan erilaisiin tekniikoihin, esim. kuivaneula, kartonkigrafiikka,
puupiirros, linokaiverrus, carborundum, serigrafia. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Kurssi on valittavissa vuorovuosin Keramiikka ja kuvanveisto -kurssin (KU6) kanssa.
Kurssi on valittavissa seuraavan kerran lukuvuonna 2015-2016.
Kurssi 8. Piirustus (KU8)
Kurssilla harjoitellaan sekä mallista piirtämistä että etsitään ja kehitetään omaa luovaa
piirustustyyliä erilaisin piirtimin. Kurssilla tutustutaan piirrostaiteeseen taidehistorian avulla.
Kurssin voi suorittaa itsenäisesti opettajan kanssa sovittavalla tavalla.
Kurssi 9. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU9)
(edellyttää vähintään 4 hyväksytyn kuvataiteen kurssin suorittamista)
Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliomuotoinen näyttötyö (tuotos, prosessin kuvaus) ja
kirjallinen tehtävä. Lukiodiplomi suoritetaan Opetushallituksen laatimien ohjeiden ja
tehtävien
mukaisesti.
Kurssi
arvioidaan
suoritusmerkinnällä
ja
erillisellä
diplomitodistuksella, jossa arviointiasteikko on 1-5. Suorituksen arvioi kaksi henkilöä: oma
opettaja ja ulkopuolinen asiantuntija.
38
KÄSITYÖ
Teknisen käsityön opetussuunnitelma
Lukion teknisen käsityön kurssit antavat mahdollisuuksia suorittaa kädentaitojen opintoja
myös lukiossa. Opiskelun lähtökohtana ovat opiskelijoiden omat ideat, toteutus ja
itsenäinen työskentely. Käsityöprosessiin kuuluu tuotteen suunnittelu, tuotteen
valmistaminen sekä prosessin dokumentointi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen
(portfolio, nettisivu).
Kurssityöt ja oppisisällöt voivat sisältää teknisen työn eri osa-alueita opiskelijan omien
intressien pohjalta puu-, muovi- ja sähköteknologiasta elektroniikkaan, jossain määrin on
mahdollista myös metallien käyttö tuotteiden valmistamisessa. Opiskelussa voivat
painottua tuotesuunnittelu, koneellinen työstäminen tai perinteinen käsityövälineiden käyttö
opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Kurssimateriaalit opiskelija kustantaa pääosin
itse, koulu voi olla apuna materiaalien hankinnassa. Elektroniikkarakentelussa on
mahdollisuus tutustua esimerkiksi tietokoneen käyttöön mikroprosessorien ohjelmoinnissa
(picaxe).
Teknisen työn kursseja on kolme, joista viimeinen on lukiodiplomikurssi. Kurssin pituus on
38 oppituntia.
Tekninen käsityö ja teknologia (TN 1)
Tekninen käsityö ja teknologia (TN 2)
Lukiodiplomikurssi
Kaikilla em. kursseilla opiskelijat voivat hyödyntää mahdollisuuksien mukaan tietokonetta
tuotesuunnitteluun, mallintamiseen, tekniseen piirtämiseen, tiedon hakemiseen internetistä
sekä oppilastöiden dokumentoimiseen ja esittelyyn.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan koko käsityöprosessi, idea ja suunnitteluvaiheesta valmiiksi
tuotteeksi sekä dokumentointi. Arviointia suoritetaan myös töiden edetessä jatkuvana
arviointikeskusteluna. Arviointi tapahtuu TN1- ja TN2-kurssien osalta hyväksytty/hylätty
periaatteella. Lukiodiplomikurssin arvioinnissa noudatetaan erillistä ohjeistusta.
Oppimisympäristö
Opiskelu tapahtuu Ikaalisten yhteiskoulun lukiorakennuksessa, erityisessä teknisen työn
luokassa, jossa on nykyaikainen ja toimiva varustus monipuoliseen ja työturvalliseen
opiskeluun 16 opiskelijalle. Luokassa on myös tietotekninen varustus ja joitakin oppiaineen
erityisohjelmia. Lisäksi luokan läheisyydessä sijaitsee lukion atk-luokka.
Radio sekä vahvistin, voidaan kytkeä äänilähteeseen.
39
LIIKUNTA
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssi 1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
Kurssi 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien
ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssin ohjelmaa suunnitellaan yhdessä
opiskelijoiden kanssa.
Kurssi 4. Yhdessä liikkuen (LI4)
Kurssin sisältönä ovat vanhojen tanssit. Kurssi huipentuu koko lukion kanssa yhdessä
järjestettäviin juhlatanssiaisiin.
Kurssi 5. Kuntoliikunta (LI5)
Kurssilla keskitytään oman säännöllisen liikunnan tehostamiseen ja oman kunnon
kohottamiseen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka
toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä.
SOVELTAVAT KURSSIT
Kurssi 6. Lentopallokurssi (LI6)
Kurssilla syvennetään ja kehitetään omia lentopallotaitoja. Mahdollisuuksien mukaan
pelataan haasteotteluita muiden koulujen kanssa.
Kurssi 7. Mailapelikurssi (LI7)
Kurssilla kokeillaan ja kehitetään omia mailapelitaitoja. Mailapelit valitaan vuodenaikojen
mukaan.
Kurssi 8. Abien virkistyspelit (LI8)
Kurssin sisältö kootaan opiskelijoiden toiveiden mukaisesti taitoja ja virkistystä tuottavasta
liikunnasta.
Kurssi 9. Liikunnan lukiodiplomi (LI9)
Kurssin tavoitteen on OPH:n määrittämän liikunnan lukiodiplomin suorittaminen lukioaikana. Opiskelija saa ylioppilastodistuksen liitteeksi todistuksen diplomin suorittamisesta.
Kurssi 10. Tanssin jatkokurssi (LI10).
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti abiturienteille.
40
TERVEYSTIETO
PAKOLLINEN KURSSI
Kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1)
SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssi 2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)
Kurssilla
syvennetään
pakollisen
kurssin
tavoitteita
nuoren
arkielämän
terveystottumuksien ja selviytymisen osalta. Kurssilla korostetaan terveyden ylläpitoon
liittyvää vastuuta.
Kurssi 3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin
terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin
kehityslinjoihin. Tutustutaan terveydenhuollossa käytössä oleviin tavallisimpiin tutkimuksiin
ja niiden tulosten tulkintaan.
OPINTO-OHJAUS
PAKOLLINEN KURSSI
Kurssi 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)
SYVENTÄVÄ KURSSI
Kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)
Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen
itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatko-opintojen ja työelämän kannalta
tärkeisiin kysymyksiin. Kurssin aikana tutustutaan syvällisemmin oman kotikunnan ja
lähialueen työ- ja yrityselämään sekä opiskeluvaihtoehtoihin toisella asteella ja erityisesti
korkea-asteella. Työtapoina vierailuluennot, yritysvierailut sekä muut opintoretket.
SOVELTAVA KURSSI
Kurssi 3. Tutortoiminta (OP3)
Tutortoiminta eli vertaisohjaus on oppilaanohjausta, jossa ohjaajina toimivat lukion toisen
vuosikurssin opiskelijat. Tutorien pääasiallisena tehtävänä on auttaa uusia opiskelijoita
pääsemään nopeasti perille koulun käytänteistä, opiskelutavoista ym. Lisäksi tutorit
osallistuvat koulun esittelytilaisuuksiin, tapahtumien järjestelyihin sekä uusien tutorien
koulutukseen. Kurssin suoritustapoina ovat osallistuminen tutorkoulutukseen,
ohjaustilaisuuksien pitäminen omalle ryhmälle, koulun esittely- ja edustustilaisuuksiin
osallistuminen, osallistuminen uusien tutorien koulutukseen. Kurssille osallistujat pitävät
tutorpäiväkirjaan.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, ja se suoritetaan 2. lukuvuoden aikana.
41
ILMAISUTAITO
SOVELTAVAT KURSSIT
1. Draamallisen ilmaisun taitoja (IT1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan omia ilmaisuvalmiuksiaan ja
rohkaistuu
käyttämään
niitä.
Lisäksi
pyritään
kehittämään
opiskelijoiden
vuorovaikutustaitoja ja toimintaa ryhmässä sekä opiskelijoiden kykyä arvioida omaa
ilmaisuaan.
Kurssilla tehdään esimerkiksi keskittymis-, kontakti- ja rooliharjoituksia. Mahdollisuuksien
mukaan käydään teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää teatteriesitystä.
2. Ideasta muotoon (IT2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää taitojaan jollakin teatteri-ilmaisun osaalueella ja ymmärtää teatterin peruselementtien merkityksen. Tavoitteena on oppia
tekemään esittävää teatteria ja oppia arvioimaan sekä omaa että muiden draamallista
työskentelyä.
Kurssin sisältö ja työtavat keskittyvät teatteri-ilmaisullisten taitojen syventämiseen.
Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää
teatteriesitystä.
3. Teatteritaide kautta aikojen (IT3)
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan teatteritietoutta. Lisäksi pyritään siihen, että
opiskelija ymmärtää esittävän ja osallistuvan teatterin eroja.
Kurssin sisältö ja työtavat koostuvat teatteritaiteen historiaan tutustumisesta sekä
toiminnallisesti että draamakirjallisuuden avulla. Mahdollisuuksien mukaan käydään
teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää teatteriesitystä siten, että opiskelija
osaisi sijoittaa näkemänsä ja kokemansa teatteritraditioon.
4. Oivalluksesta osallistumaan (IT4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää taitojaan jollakin teatteri-ilmaisun osaalueella ja ymmärtää teatteria kokemusten, elämysten ja tiedon avulla. Lisäksi pyritään
siihen, että opiskelija oppii tekemään osallistuvaa teatteria ja oppii arvioimaan sekä omaa
että muiden draamallista työskentelyä.
Kurssilla keskitytään teatteri-ilmaisullisten taitojen syventämiseen ja jonkin aiheen
työstämiseen esityksen muotoon toiminnallisin menetelmin. Mahdollisuuksien mukaan
käydään teatterissa ja pyritään analysoimaan muiden tekemää teatteriesitystä.
TIETOTEKNIIKKA
SOVELTAVAT KURSSIT
Kurssi 1. Peruskurssi (AT1)
Kurssilla perehdytään esityksen tekemiseen POWERPOINT -esitysgrafiikkaohjelmalla.
Opiskelijoiden halutessa käydään läpi myös tutkielman laadintaa WORDtekstinkäsittelyohjelmalla. Samalla opiskelijat oppivat hallitsemaan mainittujen ohjelmien
perusominaisuuksia. Tutustutaan INTERNETIN toimintaan, käyttöön ja palveluihin.
42
Kurssi 2. Taulukkolaskenta ja tietokanta (AT2)
Kurssin käytyäsi osaat hyödyntää taulukkolaskentaa laskukaavoihin, laatia kaavioita ja
etsiä sekä lajitella tietoa laajemmista tietokannoistakin. Opit myös laatimaan
yksinkertaisen tietokannan.
Kurssi 3. WEB -kurssi (AT3)
Kurssilla laaditaan WEB -sivusto HTML-merkkauksella. Opiskelijat voivat hyödyntää
aikaisempaa kokemustaan tai aloittaa aivan alusta. Tutustutaan webin sisällön
tuottamiseen, arvioidaan luotettavuutta ja pohditaan vaaroja. Samalla kiinnitetään
huomiota korrektiin verkkotyöskentelyyn.
Kurssi 4. Ohjelmointi (AT4)
Tällä kurssilla tutustutaan ohjelmointiin. Opit laatimaan itse yksinkertaisia toimivia
tietokoneohjelmia. Kurssilla lähdetään liikkeelle aivan alkeista, mitään etukäteistietoa
ohjelmoinnista ei tarvita. Kurssin käytyäsi osaat käskyt/käskyrakenteet tiedon
tulostukseen, tiedon syöttöön, ehtolauseisiin, toistorakenteisiin, yksinkertaisiin funktioihin.
Kurssi tarjoaa yhden mahdollisuuden loogisen ajattelun kehittämiselle.
Kaisa Tapiainen, Mika Kujansuu, kirjailijavieras Aleksi Delikouras ja Ida-Maria Heloterä
43
The Dianmonds of the Night -tanssiaiset 2014 ♫ ♫ ♫
44
Noora Kalli / KU8
45
Ikaalisten yhteiskoulun lukio
AINEVALINTAKORTTI LV _________
NIMI: ______________________
Osoite:
puh:
selvästi tekstaten
OPPIAINE
________________________
________________________
KURSSIEN NUMEROT
OPISKELUSUUNNITELMA
ympyröi valinnat
pakolliset
syventävät
soveltavat
ÄI
123456
789
10 11
12 13
Englanti (A1-kieli)
ENA
123456
Ruotsi (B 1-kieli)
RUB
12345
Äidinkieli ja
kirjallisuus
lukion
omat
1.vuosi
2. vuosi
3. vuosi
V
V,1,2,3,7,
10,11,12
4,5,
11,12,13
6,8,9
789
V
V,1,2,3
4,5,6
7,8,9
679
V
V,1,2
3,4,5
6,7,9
Kielet
Saksa
B2 lukiossa jatkava
SAB2
123456789
1,2,3
4,5,6
7,8,9
B3 lukiossa alkava
SAB3
123456789
1,2,3
4,5,6
7,8,9
B2 lukiossa jatkava
RAB2
123456789
1,2,3
4,5,6
7,8,9
B3 lukiossa alkava
RAB3
123456789
1,2,3
4,5,6
7,8,9
V,1,2,3,
4,6
5,7,8,
9,11,12
10,13,14
1,2,3
4,5,6
7,8,9
5,6
Ranska
Matematiikka
Matematiikka, pitkä
MAA
123456
7 8 9 10
11 12 13 14
Matematiikka, lyhyt
MAB
123456
789
V
Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia
BI
12
345
6
1
2,3,4,6
Maantiede
GE
12
34
5
1
2,3,4
3.5
Fysiikka
FY
1
23456789
1,2,3
4,5,6
7,8,9
Kemia
KE
1
2345
1,2
3,4
5
1,4,5
2,4,5,6
3,4,5,6
1,2
2,3,4
3,4
4,5
Katsomusaineet
Uskonto/ET
UE/ET
123
45
Filosofia
FI
1
234
6
Psykologia
PS
1
2345
67
1,2
3,6,7
Historia
HI
1234
56
7,8
1,2,5,8
3,4,6,7
9
Yhteiskuntaoppi
YH
12
34
1,4
2,3,4
Musiikki
MU
12
345
6789
1,2,3,4
3,4,5,7
7,8,9
Kuvataide
KU
12
3456789
9
1,2,3
4,5,7,8
7,8,9
Käsityö
TN
1
2
3
1,6,5
2,3,4,7
7,8,9,10
1
2,3
2,3
1
2
Taideaineet
123
Liikunta
LI
12
3 4 5 6 7 8 10
Terveystieto
TE
1
23
Opinto-ohjaus
OP
1
2
Tietotekniikka
AT
1234
1,2
3,4
Ilmaisutaito
IT
12345
1,2
3,4
INO1, INO2, konsertin tuottaminen, bändi
(ympyröi haluamasi kurssit)
9
3
KU7 (KU6)
valittavissa
5
vuorovuosina
vaalealla fontilla valtakunnalliset kurssit
lihavoidulla fontilla koulukohtainen tarjonta
Pvm: __________________
Opiskelijan allekirjoitus: __________________________
Huoltajan allekirjoitus: ___________________________
46
Itsenäisyyspäiväjuhlan lavasteet
Abit
47
IKAALISTEN YHTEISKOULUN LUKION
YHTEISVALINNAN HAKUNUMERO ON
1079
Juulia Lahti /KU7
48