1. No category

Heryk
Opinto-opas
2015 –2016
1
Sisältö
Hyvä lukiolainen 3
1. Opiskeluohjeita 4
2. Yhteystiedot sekä koulun käytänteitä 5
Kanslia ja opettajainhuone 5
Lukion opettajat 6
Koulutunnit 8
Säilytyslokerot 8
Wilma 9
3. Opiskelu lukiossa 10
Luokaton lukio 10
Lukion oppimäärä 10
Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit 11
Opinto-ohjelma ja sen tarkistaminen 11
Kurssivalinnat sekä valintoihin
liittyviä tärkeitä käsitteitä 12
Kurssitarjotin 12
Ainevalintakortti 12
Kiertokaavio ja työjärjestys 12
Opiskeluaika 14
Kurssin suorittaminen 19
Ainekohtaisia erityismääräyksiä 20
Uskonnon opetus 20
Matematiikan oppimäärä 20
Vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta 20
Poissaolo 21
Myöhästyminen 21
Koeviikko 22
Koulusta eroaminen 22
Opiskelija lukiolain ja –asetuksen näkökulmasta 23
4. Arvointi 24
Kurssiarviointi 24
Hylätyn kurssin uusiminen 24
Hyväksytyn kurssin uusiminen 25
Opintojen hyväksilukeminen 25
Oppiaineen arviointi 26
Tentit 27
5. Lukio-opiskelun tukena 28
Ryhmänohjaaja 28
Opinto-ohjaus 28
Erityisopetus 28
Kouluterveydenhuolto 29
Kanslia 30
Opintotuki 30
Opiskelijakortit 30
Oppilaskunta
30
Tutortoiminta 31
6. Ylioppilastutkinnosta 32
Kuva seuraavalla aukeamalla: entiset herykiläiset
Iso-H ja avaruustutkija Sini Merikallio ottamassa
selfietä Herykistä maailmalle -paneelissa syksyllä 2014.
2
Hyvä lukiolainen
Tervetuloa Herttoniemen yhteiskoulun lukioon.
Lukiomme toimii luokattomana koko laajuudessaan.
Tämä opinto-opas on laadittu Sinulle avuksi.
Lue se huolellisesti. Lueta se myös huoltajillasi!
Lukio jatkaa peruskoulussa alkanutta yleissivistävää koulutustasi. Lukion käyminen antaa Sinulle pohjan yliopisto- ja korkeakouluopintoihin
sekä muuhun ammatilliseen koulutukseen.
Lukio tahtoo kehittää Sinua monipuolisesti: tietojasi, taitojasi ja toiminnallisuuttasi. Lukio pyrkii säilyttämään ja kannustamaan itsenäisyyttäsi
ja luovuuttasi. On siis tärkeää, että asetat itsellesi
opiskelutavoitteita ja että viihdyt omassa koulussasi. Sinusta itsestäsi riippuu, kuinka hyvin tavoitteisiisi pääset.
Rehtori Johanna
Kallio
3
1. Opiskeluohjeita
Lukio-opiskelu edellyttää onnistuakseen hyvää opiskelutekniikkaa. Siihen kuuluu
•työrauhan ja viihtyisän ympäristön arvostaminen
•määrätietoisuus
•omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus
•älyllinen uteliaisuus, halu tietää ja osata
Lukiossa käsitellään laajoja kokonaisuuksia. Työmäärä lisääntyy.
Kurssit ovat tiiviitä ja eteneminen nopeaa. Lukion käyminen voi
tuntua ajoittain raskaalta. Tavoitteesi ja tuloksesi eivät välttämättä ole samansuuntaiset. Voit kuitenkin itse vaikuttaa opiskelutekniikkaasi. Tällöin säästät aikaasi ja voimiasi ja ehdit tehdä muutakin kuin vain opiskella.
Seuraavassa muutamia tärkeitä seikkoja:
•Vältä myöhästymisiä ja poissaoloja.
•Käytä oppitunnit tehokkaasti osallistumalla, harjoittelemalla, kysymällä.
•Oppikirja on välttämätön runko, muttei ainut tietolähde.
•Kotitehtävien päivittäinen tekeminen on paras tae pysyä kiin-
ni asiassa.
•Suunnittele ajankäyttösi koulun ja harrastusten suhteen tasa-
painoiseksi.
•Huolehdi terveydestäsi! Terveenä jaksat keskittyä ja opiskella.
Tärkeintä lukio-opiskelussasi on kuitenkin koko opiskelijajoukon myönteinen ja aktiivinen henki, yhteistyö, työrauha, toisen auttaminen ja toisen mielipiteen kunnioittaminen, yhteinen
hauskanpito ja huumori.
Vanhoja keväällä 2015.
4
2. Yhteystiedot
sekä koulun käytänteitä
Kanslia ja opettajainhuone
Kettutie 6, 00800 Helsinki
Koulun kanslia
755 20311
Opettajainhuone
755 20325
Faksi
755 20388
Rehtori
Johanna Kallio
755 20312
Apulaisrehtori
Ari Leväniemi
755 20313
Koulusihteeri
Tarja Laitinen
755 20311
Opinto-ohjaaja
Elina Salmi
0400 873 593
5
Lukion opettajat
6
Nimi
Lyhenne
Opetusaine
Björkroth Katri
KB
Ke
Calonius Hanne
HC
En, Ra
Hannila-Ådahl Eija
EH
Ru, Sa
Hellinen Anu
AH
Ma
Honkanen Lenita
LH
Ru
Jortikka Harri
HJ
Ge
Kallio Erja
EK
LiT,
Kamppinen Kirsti
KK
Hi,Yh
Kauppinen Elisa
EKa
Te
Kivimäki-Sandgren Eevu
EKi
Äi
Kotala Elena
EKo
Ku
Kotro Arno
AK
Fi, Ps, Et
Kumpumäki Sakari
SK
Ke, Ma
Laakso Tuomo
TL
Mu
Laivuori Kaija
KL
Ue, Ps
Loukkojärvi-El Kamel Erja
EL
En, Ve
Mäenpää Juho
JM
Hi, Yh
Mäkinen Marjo
MM
Äi
Niemi Markus
MN
Tvt, Fy
Nikkilä Vesa
VN
Äi, It
Norppa Tommi
TN
LiP, Te
Saarinen Ruusu
RS
Fy, Ma
Saarilahti Maija
MS
Bi
Salmi Elina
ES
Op
Tunninen Pauli
PTu
Fy, Ke
Töllinen Jonna
JT
En, Ik
Ventelä Eveliina
EV
Äi
Viuhkola Mervi
MeV
Ra, En
Virkkunen Mira
MiV
Ma
Opettajat tavoitat parhaiten Wilma-viestillä tai henkilökohtaisesti ennen oppitunnin alkua tai heti tunnin päätyttyä. Kiireellisessä asiassa voit kysyä opettajaa opettajainhuoneesta.
Herttoniemen yhteiskoulun maistereita
historiapäivänä syksyllä 2014 eri aikakausien asuissa.
7
Koulutunnit
Koulun ovet aukeavat klo 8.00. Kolmas tunti alkaa aamun­avauk­
sel­la luokissa klo 10.00. Oppituntien alkamisajat ovat taulukossa.
Tiistaisin klo 9.45 - 10.00 tai muuna sovittuna ajankohtana on
kaikilla luokilla ns. ryhmänohjaajan tuokio kotiluokassa.
Lukion ruokailuvuorot ovat klo 11.40 - 12.00 ja 12.00 - 12.20 ruokasalissa. Ryhmien ruokavuorot ilmoitetaan ensimmäisenä koulupäivänä. Vain ennakolta opettajan ja ruokalan kanssa sovituissa
tapauksissa voit ruokailla aikaisemmissa ruokavuoroissa ja silloinkin siten, että ruokailuvuorossa olevilla oppilailla on etuoikeus ruokailupaikkoihinsa.
Kurssitarjotin pyritään laatimaan siten, ettei koulupäiviin muodostuisi hyppytunteja. Monien ainevalintayhdistelmien takia näitä ei kuitenkaan voida välttää. Hyppytuntiesi kohdalle voit etsiä
kurssitarjottimelta jonkin muun kurssin, jonka voisit suorittaa siinä kohden. Kurssitarjotinmuutoksista tulee kysyä lupaa aineenopettajalta tai opinto-ohjaajalta. Hoida kurssimuutokset aina ennen jakson alkua.
Säilytyslokerot
Saat käyttöoikeuden omaan säilytyslokeroon kouluisännältä
maksamalla 20 euron panttimaksun. Jos kadotat avaimesi, menetät panttimaksusi ja joudut maksamaan lisäksi 10 euroa. Uuden
avaimen saat uutta panttimaksua vastaan.
8
tunti
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
ma - pe
8.10 - 8.55
9.00 - 9.45
10.00 - 10.45
10.55 - 11.40
12.20
13.15
14.10
14.55
15.45
-
13.05
14.00
14.55
15.40
16.30
Wilma
Wilma on hallinto-ohjelma, joka löytyy osoitteesta wilma.edu.
hel.fi. Wilman aktiivinen seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää,
koska koulun viestintä tapahtuu pääosin Wilman kautta. Myös
poissaolojen ja kurssisuoritusten seuraaminen tapahtuu Wilmassa.
Opiskelijat valitsevat Wilmassa kurssinsa ja näkevät työjärjestyksensä sekä lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa.
Wilmasta löytyy myös opetussuunnitelma ja kurssikuvaukset.
Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot ja
viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.
Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat
koulun tiedotteita.
Opiskelijat sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajat saavat
Wilmaan salasanat ja tunnukset ryhmänohjaajalta.
9
3. Opiskelu lukiossa
Luokaton lukio
Luokattomuuden perusajatus on opiskelun joustavuus.
Luokattomassa lukiossa et jää luokalle etkä siirry luokalta toiselle. Eri oppiaineiden kurssit tai tunnit eivät myöskään ole sidoksissa vuosiluokkiin.
Luokattomassa lukiossa voit valita itse, mitä kursseja lukuvuoden aikana opiskelet. Sinulla on mahdollisuus jatkuvasti harkita
ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja omasta opinto-ohjelmastasi koulun
tarjoaman valinnaisuuden antamissa puitteissa.
Valinnoistasi riippuen joudut liikkumaan sekä kooltaan että
koostumukseltaan erilaisissa ryhmissä ja eri opettajien ohjauksessa. Kaikki tämä kehittää itsetuntemustasi, vastuutasi ja elämässäsi tarvittavien valmiuksien oppimista.
Vaikka opiskelusi pohjaa omiin valintoihisi ja joudut työskentelemään erilaisissa ryhmissä, sinulla on kotiryhmä. Opiskelijat
jaetaan ennen lukion aloittamista opintoryhmiin (aikaisemmin
luokat). Joku opettajista on ryhmänohjaaja (aikaisemmin luokanvalvoja). Hän perehdyttää opiskelijat kouluun ja opiskeluun, seuraa lähiohjaajana ryhmänsä etenemistä sekä tiedottaa ryhmälle
koulua koskevista ajankohtaisista asioista.
Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja toimivat läheisessä yhteistyössä ja ovat sinun tärkeimmät tukihenkilösi lukiossa.
Lukion oppimäärä
Lukion oppimäärä sisältää 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka) pakollista kurssia sekä vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia. Lisäksi koulu tarjoaa soveltavia sekä
koulukohtaisia syventäviä kursseja. Yhteensä kursseja tulee olla suoritettuna vähintään 75, enimmäiskurssimäärää ei ole. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssisi. Mitään
niistä ei jälkikäteen voida poistaa.
Koko lukion oppimäärä muodostuu tuntijaossa luetelluista kaikille yhteisistä eli pakollisista aineista sekä vapaasti valittavista
aineista. Valinnaisia aineita ovat mm. muut kielet kuin toinen kotimainen ja yksi vieras kieli.
10
Pakolliset, syventävät ja soveltavat
kurssit
Pakolliset kurssit ovat nimensä mukaisesti kaikille pakollisia
kursseja.
Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtakunnalliseen tuntijakoon merkittyjä, pakollisiin opintoihin välittömästi liittyviä
kursseja. Ylioppilaskirjoitukset perustuvat pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin, joten syventäviä kursseja
kannattaa valita niistä aineista, jotka aikoo kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.
Soveltavat kurssit sekä koulukohtaiset syventävät kurssit voivat
olla kertauskursseja, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia
kursseja sekä muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Soveltavien kurssien järjestäminen vuosittain riippuu opiskelijoiden
osallistumishalukkuudesta ja koulun käytössä olevasta tuntimäärästä. Osa soveltavista kursseista toteutetaan vain joka toinen
vuosi, ja tarvittaessa kurssivalikoimaa voidaan lisätä.
Pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit näet keskiaukeamalla
olevasta ainevalintakortista. Kurssien sisällöt on esitelty Wilmassa kohdassa opetussuunnitelma sekä koulumme kotisivulla.
Opinto-ohjelma ja sen tarkistaminen
Opiskelija laatii alustavan opinto-ohjelman ennen lukion alkua.
Opinto-ohjelmasta käy ilmi kielivalinnat, matematiikan taso ja
myöhemmässä vaiheessa ylioppilaskirjoitusaineet. Opinto-ohjelma täsmentyy lukio-opiskelun aikana.
Keskustele opinto-ohjelmasi tarkistamisesta ja muutoksesta aineenopettajan, opinto-ohjaajan ja/ tai rehtorin kanssa. Tarkistus
on tarpeen esimerkiksi silloin, kun
• jossakin aineessa kurssi on etenemisesteen takia käytävä uudelleen,
• haluat kurssin päätyttyä vaihtaa jonkin aineen oppimäärän
toiseen,
• haluat kurssin kuluessa jättää valitsemasi kurssin tai aineen
kokonaan pois opinto-ohjelmastasi tai ottaa jotain lisää,
• vaihdat pitkän matematiikan lyhyeen tai toisen kotimaisen
kielen pitkästä keskipitkään tai päinvastoin.
Kaikki muutokset on tehtävä hyvissä ajoin ennen sen jakson alkamista, jota muutos koskee.
11
Kurssivalinnat sekä valintoihin liittyviä
tärkeitä käsitteitä
Kurssitarjotin
Kurssitarjottimelle on koottu kaikki lukuvuoden kurssit jaksoittain oikeille paikoilleen. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin
valmistuu edellisen vuoden toukokuussa. Kurssitarjottimesta etsit ja valitset opinto-ohjelmaasi kuuluvat kurssit. Kurssitarjottimesta tehdään paperinen versio (tämän vuoden kurssitarjotin
löytyy opinto-oppaan keskiaukeamalta), mutta lopulliset kurssivalinnat tehdään Wilmassa omilla tunnuksillasi.
Lukiossa aloittaville tehdään ensimmäisen jakson kurssivalinnat valmiiksi ja loppuvuoden valinnat tehdään opinto-ohjauksen
tunnilla opinto-ohjaajan johdolla. Lukion toisen ja kolmannen
vuoden kurssivalinnat tehdään toukokuussa. Kurssivalintojen teossa auttaa ainevalintakortti, joka on opinto-oppaan keskiaukeamalla.
Ainevalintakortti
Opinto-ohjelman laatimisessa sekä kurssivalintojen teossa auttaa ainevalintakortti. Siihen on koottu suositus siitä, missä järjestyksessä ja minä vuonna mikin kurssi kannattaa opiskella. Ainevalintakortista voit myös tarkistaa kunkin aineen pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit. Herttoniemen yhteiskoulun ainevalintakortti on opinto-oppaan keskiaukeamalla.
Kiertokaavio ja työjärjestys
Jaksottainen työ- eli lukujärjestyksesi rakentuu kiertokaavion
avulla. Kutakin valitsemaasi kurssia vastaa kiertokaaviossa viisi
oppituntia. Seuraavalla sivulla olevasta kiertokaaviosta näet, miten mikäkin kurssitarjottimelta valittu kurssi sijoittuu työjärjestykseesi.
Näet työjärjestykset luokkatiloineen ja opettajineen Wilmasta.
Ne ovat näkyvissä myös koulun seinillä niille varatuissa paikoissa.
12
Herttoniemen yhteiskoulun lukion kiertokaavio
Kurssitarjottimessa käytetään seuraavia oppiainelyhenteitä:
Äi
=
äidinkieli
Ena
=
A-englanti (ala-asteella alkanut)
Raa
=
A-ranska (ala-asteella alkanut)
Rua
=
A-ruotsi (ala-asteella alkanut)
Rub
=
B1-ruotsi (7. luokalla alkanut)
Sab3
=
B2/3 -saksa (yläkoulussa alkanut tai lukiossa alkava)
Rab3
=
B2/3-ranska (yläkoulussa alkanut tai lukiossa alkava)
Lab3
=
B2/3-latina (yläkoulussa alkanut tai lukiossa alkava)
Veb3
=
B3-venäjä (lukiossa alkava)
Maa
=
pitkä matematiikka
Mab
=
lyhyt matematiikka
Bi
=
biologia
Ge
=
maantieto
Fy
=
fysiikka
Ke
=
kemia
Ue
=
uskonto
13
Et
=
elämänkatsomustieto
Hi
=
historia
Yh
=
yhteiskuntaoppi
Li
=
liikunta
Te
=
terveystieto
Ku
=
kuvataide
Mu
=
musiikki
Op
=
opinto-ohjaus
Ps
=
psykologia
Tvt
=
tieto- ja viestintätekniikka
Soveltavien kurssien oppiainelyhenteet ilmoitetaan kurssikuvausten yhteydessä.
Oppiainelyhenteeseen liittyvä ensimmäinen numero tarkoittaa
kurssinumeroa ja toinen ryhmän numeroa. (Esim. Bi13 = biologian kurssi 1, ryhmä 3). Sama kurssi saattaa esiintyä kurssitarjottimessa useamman kerran ryhmien lukumäärästä riippuen.
Opiskeluaika
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan 3-vuotinen ja voit suorittaa
sen 2-4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää suoritusajan pidennystä.
Lukioon tultuasi rakennat itsellesi opinto-ohjelman eli alustavan suunnitelman lukio-opintojen suorittamisesta. Pohjana on
suunnitelmasi siitä, kuinka monessa vuodessa aiot lukion suorittaa. Yksityiskohtaisen opinto-ohjelman laadit lukuvuosittain.
Opinto-ohjelma on laadittava vähintään 8-9 (lukio kahdessa
vuodessa) ja enintään 20 jaksoa varten (lukio neljässä vuodessa).
Opinto-ohjelma suositetaan laadittavaksi yleensä 3-vuotiseksi (1314 jaksoa). Tällöin kursseja on valittava keskimäärin 6 jaksoa kohden. Jos suoritat lukiota neljässä vuodessa, tulee sinulle hyppytunteja enemmän kuin 3-vuotisella etenemispolulla. Jos taas aiot
suorittaa lukion kahdessa vuodessa, sinun on suoritettava melko
paljon kursseja joko itsenäisesti tai iltaopiskeluna aikuislukiossa.
Opinto-ohjelmaa ja opintoihin käytettävää aikaa voit opiskelun
14
Herttoniemen yhteiskoulun lukion ainevalintakortti, 2015-2016
Vihreällä on merkitty pakolliset kurssit, punaisella syventävät ja keltaisella koulukohtaiset kurssit.
Yhteensä kursseja tehdään lukioaikana 75.
Pakollisia kursseja on lukossa 47 (Mab ja Rub), 51 (Maa, Rub) tai 52 (Maa, Rua).
Syventäviä kursseja tehdään lukioaikana vähintään 10.
Musiikista ja kuvataiteesta on yksi pakollinen kurssi sekä toinen valinnan mukaan jommasta kummasta.
Opinto-ohjauksessa 1a, 1b ja 1c muodostavat yhdessä yhden kurssin.
Kurssitarjotin mahdollistaa seuraavien aineiden kirjoittamisen myös syksyllä: englanti, lyhyt matematiikka,
biologia, maantieto, historia ja terveystieto. Joidenkin muidenkin aineiden osalta se on mahdollista.
Kurssien nimet ja kuvaukset löydät wilmasta (opetussuunnitelma) tai koulun kotisivuilta.
Taito- ja taideaineiden syventäviä ja soveltavia kursseja voi tehdä muussakin kuin numerojärjestyksessä.
Ohjeet ainevalintoihin
Ohje toisen vuoden valintoihin: Valitse toiselle vuodelle suositellut pakolliset kurssit. Valitse sen lisäksi suositellut
syventävät kurssit niistä aineista, jotka aiot kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa tai joita muusta syystä haluat
opiskella. Tämän lisäksi voit valita koulukohtaisia kursseja. Jos kirjoitat jonkun aineen jo 3. vuoden syksyllä,
tulee tästä aineesta olla pakolliset ja mielellään myös syventävät kurssit tehtyinä 2. opiskeluvuoden loppuun
mennessä. Yhteensä kursseja tulisi valita vähintään 28, mielellään ainakin 30.
Ohje kolmannen vuoden valintoihin: Valitse kolmannelle vuodelle loput pakolliset kurssit (yhteensä 47/52).
Valitse lisäksi syventäviä kursseja ainakin kirjoitettavista aineista (yhteensä vähintään 10). Lisäksi voit valita
kertauskursseja kirjoitettavista aineista, jos sellaisia on tarjolla sekä muita koulukohtaisia kursseja.
Tarkista, että saat riittävästi kursseja (Koko lukion oppimäärä on 75 kurssia).
15
Herttoniemen yhteiskoulun lukion
15A
Jakso 1
1
KE11 SK
2
RUA11 LH
3
HI11 JM
4
MA11 AH
5
FI11 AK
6
TE11 EKAU
7
RAB31 HC
8
LI11 EKA
Jakso 2
1
2
ENA11 EL
3
HI21 KK
4
MA21 AH
5
MU11 TL
6
ÄI11 EV
7
RAB32 HC
8
IT1 VN
Jakso 3
1
ET1 AK
2
ENA21 EL
3
GE11 HJ
4
MA31 AH
5
KU11 EKO
6
ÄI21 EV
7
8
Jakso 4
1
PS11 KL
2
RUA21 LH
3
FY11 RS
4
MA41 AH
5
KU22 EKO
6
ÄI31 EV
7
HI31 KK
8
LI13 EKA
Jakso 5
1
UE11 KL
2
ENA31 EL
3
BI11 MS
4
MA51 AH
5
FY21 RS
6
RUA31 LH
7
RAB33 HC
8
MU23 TL
16
15B
15C
15D
14A
14B
FY12 RS
PS12 AK
HI12 KK
MA12 SK
KU12 EKO
ENA12 MEV
SAB31 EH
LI12 TN
RUB11 LH
ENA13 EL
FI13 AK
MA13 RS
MU13 TL
ÄI13 MM
MB11 AH
PS14 KL
RUB12 LH
HI14 KK
ENA14 JT
ÄI14 EV
KU14 EKO
YH11 JM
MA61 AH
RUA4 EH
UE21 KL
TE2 TN
FY31 MN
BI22 MS
MA62 SK
UE22KL
ÄI42 MM
HI42 KK
VEB34 EL
GE21 HJ
BI21 MS
MA71 AH
ENA41 EL
ÄI41 MM
SAB34 EH
FY41 MN
LI21 EKA
HI35 KK
UE32 KL
MA72 SK
FY32 RS
YH12 KK
ENA42 HC
ÄI7 VN
LI22 TN
YH21 KK
BI3 MS
MA81 AH
UE31 KL
ENA51 JT
HI41 KK
Li4 (tanssi)
MU3 TL
GE22 HJ
YH22 JM
MA82 SK
ENA64 EL
ÄI52 MM
ENA52 MEV
MA11.1 AH
BI42 MS
MA91 AH
ÄI51 MM
RUA5 EH
VEB35 EL
FY51 MN
MU4 TL
MA11.2 SK
FY52 RS
MA92 SK
RUB42 LH
ENA82 EL
IKI JT
SAB35 EH
KU6 EKO
BI7 MS
MA12.1 AH
KE21
RUA6 EH
ENA61 JT
FY61 PTU
VEB36 EL
KU3 EKO
RU91 LH
MA12.2 SK
PS42 KL
RUB52 LH
KE22 PTU
ENA62 HC
FY62 PTU
LI23 EKA
BI12 MS
GE12 HJ
ÄI12 MM
MA22 SK
RUA12 LH
FI12 AK
SAB32 EH
HI13 KK
FY13 RS
MA23 MIV
KU13 EKO
TE13 TN
ENA23 JT
KE12 SK
HI22 KK
RUA22 LH
MA32 SK
MU12 TL
TE12 EKAU
VEB31 EL
RUB21 LH
PS13 KL
MA33 RS
HI23 KK
ÄI23 MM
KU21 EKO
ENA22 MEV
UE12 KL
ÄI22 MM
MA42 SK
MU21 TL
RUA32 LH
VEB32 EL
LI14 TN
HI32 KK
ÄI32 MM
MA52 SK
KU23 EKO
ENA32 MEV
SAB33 EH
FI14 AK
HI24 KK
ENA24 JT
UE14 KL
MU14 TL
MB21 AH
GE14 HJ
BI14 MS
HI34 KK
ENA34 EL
MB12 MIV
RUB13 EH
RUB23 EH
MB22 MIV
KE13 SK
BI13 MS
MA43 RS
PS21 KL
ENA33 HC
MB31 AH
RUB22 LH
ÄI24 EKI
MB32 MIV
FY14 MN
TE14 EKAU RUB33 EH
HI33 KK
GE13 HJ
RUB31 LH
MA53 RS
MU22 TL
UE13 KL
ÄI33 EV
KE14 SK
RUB32 LH
MB41 AH
ÄI34 EKI
PS22 KL
MB42 MIV
VEB33 EL
LI15 EKA/LI16 TN
FY22 MN
KU4 EKO
n peruslukujärjestys 2015-2016
14C
GE23 HJ
MA63 MIV
ENA43 EL
RUB43 EH
ENA44 EL
RUB41 LH
ÄI44 EV
LI9 TN
LI3 EKA
YH13 JM
MA73 MIV
ET2 AK
BI23 MS
MB5 MIV
UE23 KL
ÄI43 EV
ENA54 EL
ENA53 MEV
MA83 MIV
FY42 RS
RUB53 EH
UE33 KL
PS31 KL
MB6 MIV
LI7 EKA
BI41 MS
FI2 AK
MA93 MIV
ÄI53 EV
HI43 KK
ENA63 MEV
ENA83 HC
YH23 JM
HI72 JM
MA16. SK
ENA10.4 EL
FI4 AK
SAB36 EH
ET3 AK
LI24 TN
MB8 MIV
GE3 HJ
PS32 KL
ENA81 EL
RUB51 LH
HI51 KK
ÄI54 EV
PS41 KL
HI52 KK
ÄI10.1 MM
ÄI10.2 EV
05.06.2015
13A
13B
13C
BI5 MS
MA10.1 SK
KE32
ÄI61 MM
HI6 KK
ENA71 JT
HI8 KK
MU5 TL
HI71 JM
MA10.2 AH
GE4 HJ
ÄI62 EKI
FY72 PTU
SAB37 EH
KE31 PTU
KU5 EKO
PS51 KL
MA10.3 RS
UE4 KL
ÄI63 EV
EN72 EL
RAB37 HC
MA13.1 SK
MA14.1 SK
KE51
ÄI81 MM
FY81 MN
KE41 PTU
LI5 TN
MU6 TL
MA13.2 AH
MA14.2 AH
ENA73 EL
ÄI82 EKI
FY82 PTU
RUA7 LH
KE42 PTU
KUD EKO
UE5 KL
MA15.1 SK
KE52
ÄI91 MM
FY91 MN
ENA10.1 JT
RAB38 HC
LI8 TN
RU10 LH
MA15.2 AH
PS6 AK
ÄI92 EKI
RUA81 LH
ENA10.2 HC
SAB38 EH
MA14.3 RS
RUB6 EH
ÄI83 EV
FI3 AK
MB9 MIV
RUB71/RUA82 LH
FY71 PTU
YH4 JM
PS52 KL
RU92 LH
MA15.3 RS
YH5 JM
ÄI93 EV
RUB72 EH
TE3 TN
FY92 MN
ENA10.3 EL
YH31 JM
KIERTOTUNTIKAAVIO
MB7 MIV
YH32 JM
1
2
3
4
5
6
7
8
9
MA
6
6
5
5
3
2
1
1
.
TI
2
2
3
4
6
7
8
8
8
KE
7
7
5
5
4
3
3
1
TO
1
2
3
4
5
6
8
8
17
PE
1
2
4
4
6
7
7
.
Pakolliset, syventävät ja koulukohtaiset kurssit
1
1
1
2
2
2
2
2
3
3
3
3
3
4
4
6
4
4
4
4
7
5
5
5
5
8
9
6
6
7
8
10
2. vuosi
Äidinkieli
1
3
1. vuosi
Englanti A
1
2
10
7
6
7
8
10
8
14
10
10
3. vuosi
7
13
4
5
9
6
9
9
10
8
16
7
12
6
5
11
5
7
9
Ruotsi A
1
5
Matematiikka A
B
B
4
3
3
2
Biologia
2
Maantieto
1
4
3
2
5
4
3
7
5
5
6
8
6
5
5
4
9
3
4
3
5
8
4
3
2
4
7
1
2
1
6
1
3
1
5
Fysiikka
1
2
4
Kemia
1
2
4
2
Uskonto/ET
1
3
Filosofia
2
2
4
2
Psykologia
1
3
8
6
5
3
8
6
5
7
4
1
2
3
Historia
9
1
2
7
Liikunta
1
Yhteiskuntaoppi
Terveystieto
1
4
Kuvataide
7
1c
3
Musiikki
1b
6
1a
4
5
Opinto-ohjaus
3
1
1
2
B2-kieli/ B3-kieli
Tieto- ja viestintätekn
Pakolliset kurssit yhteensä
15
18
edetessä ja jaksojen vaihtuessa tarkistaa sekä muuttaa. Valintojen
muuttaminen on mahdollista vain koulun tuntijaon ja työjärjestyksen sallimissa rajoissa. Muutoksista on aina sovittava opintoohjaajan kanssa. Muutokset tulee tehdä ennen jakson alkua, jota
muutos koskee.
Vähimmäistyömäärä lukuvuotta kohden on 20 kurssia. Jokaisessa jaksossa on suoritettava vähintään kaksi (2) arvosteltua kurssia.
Opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta ei täytä näitä ehtoja,
katsotaan eronneeksi, jollei rehtori perustellusta syystä myönnä
tähän poikkeusta.
Kurssin suorittaminen
Lukiossa jokaisen aineen oppimäärä koostuu kursseista. Kurssin
pituus on 38 tuntia, ja kun kurssi päättyy, se arvioidaan.
Kurssi opiskellaan yleensä keskitetysti eli yhden jakson aikana.
Oppiainetta on viisi tuntia viikossa. Kurssin viikkotuntimäärä on
pienempi, jos se on hajautettu usean jakson ajalle.
Kurssin voi suorittaa luokkamuotoisesti opiskellen osallistumalla opetukseen tai itsenäisesti opiskellen.
Itsenäinen opiskelu on yhteistoiminnallista opiskelua pienryhmissä ilman opettajan suoraa vaikutusta, itsenäistä opiskelua
opettajan ohjauksessa tai kurssin suorittamista kokonaan itsenäisesti tekemällä opettajan antamat tehtävät. Mikäli haluat opiskella jonkin kurssin itsenäisesti, sinun on kysyttävä sitä opettajalta
hyvissä ajoin. Jos opettaja antaa luvan itsenäiseen suoritukseen,
täytetään itsenäisen suorituksen lomake, jonka saat opinto-ohjaajalta tai kansliasta.
Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti luokkamuotoisesti sekä numerojärjestyksessä. Opetussuunnitelmassa on kurssien kohdalla
maininta, mikäli kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kukin opettaja tiedottaa oman aineensa kurssien pääsisällöt sekä suositeltavat kurssien suoritusjärjestykset.
Kurssien suoritusjärjestyksestä voit poiketa ao. aineenopettajan
ja rehtorin luvalla.
Saat osallistua kurssille, mikäli kurssia edeltäviä peräkkäisiä
hylättyjä arvosanoja (=4/H) tai O-merkintöjä (=osallistunut, kurssi
on vain osittain suoritettu) tai K-merkintöjä (=kurssi keskeytynyt)
ko. oppiaineessa ei ole kahta peräkkäin. Kaksi perättäistä O, K tai
4 -merkintää aiheuttavat etenemisesteen.
Etenemisesteen poistaminen, hylättyjen kurssien suorittaminen ja arvosanan korottaminen selvitetään Arviointi -luvussa.
19
Ainekohtaisia erityismääräyksiä
Uskonnon opetus
Yhteisiin oppiaineisiin kuuluvan uskonnon opetuksesta ovat uskonnonvapauslain perusteella halutessaan vapautettuja sellaiset
opiskelijat, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Vapautuksesta tulee jättää huoltajan ilmoitus rehtorille. Mikäli tällaisia
opiskelijoita on lukiossa vähintään kolme, heille opetetaan uskonnon sijasta elämänkatsomustietoa, joka silloin on heille pakollista.
Jos lukiossa on muuhun uskontokuntaan kuin evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia opiskelijoita, vapautetaan heidät uskonnon opetuksesta kuitenkin sillä ehdolla, että
he saavat oman uskontokuntansa mukaista opetusta muualta.
Uskonnonvapauslain nojalla yleisestä uskonnon opetuksesta vapauttamiseen tarvitaan opiskelijan huoltajan kirjallinen ilmoitus
rehtorille. Siinäkin tapauksessa, että opiskelija ei osallistu uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, on hänen vähimmäiskurssimääränsä oltava 75 koko lukion ajalta.
Matematiikan oppimäärä
Mikäli opiskelija vaihtaa pitkästä matematiikasta lyhyeen, hän
voi korvata lyhyen matematiikan pakollisia kursseja vastaavilla pitkän matematiikan suorituksilla. Korvaavuus menee seuraavalla tavalla: Maa2 > Mab1, Maa3 > Mab2, Maa8 > Mab3, Maa7 >
Mab4 ja Maa6 > Mab5. Muut jo suoritetut pitkän matematiikan
kurssit voidaan lukea lyhyen matematiikan syventäviksi kursseiksi.
Vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta
Ulkomaalaisella on oikeus anoa rehtorilta muutosta pakollisten
kielten opinto-ohjelmaansa. Jonkin aineen opiskelusta, tavallisimmin liikunnasta, voi rehtori vapauttaa opiskelijan lääkärintodistuksen perusteella.
20
Poissaolo
Poissaolot selvitetään Wilmassa seuraavan kolmen koulupäivän aikana. Alle 18-vuotiaiden huoltaja selvittää poissaolot ja yli
18-vuotiaat selvittävät ne itse.
Etukäteen voit pätevän syyn nojalla anoa lupaa koulusta poissa
olemiseen
• yksittäisen oppitunnin ajaksi ao. opettajalta,
• enintään kolmeksi koulupäiväksi ryhmänohjaajalta sekä
• edellä mainittua pidemmäksi ajanjaksoksi rehtorilta.
Hoida poissaololupa-anomuksesi ajoissa ja näytä lupaa aineenopettajille ja ryhmänohjaajallesi.
Jos sinulle kertyy poissaolotunteja kurssilta yli kuusi, kurssisi
suorittaminen keskeytyy ja kurssi on suoritettava uudestaan.
Jos joudut olemaan poissa tunneilta opetussuunnitelman mukaisen toiminnan, kuten tutor- ja oppilaskuntatoiminnan tai ylioppilaskirjoitusten vuoksi, merkitään Wilmaan ”opetus muualla”
–merkintä. Tällaiset poissaolot eivät kerrytä poissaolokiintiötä
eivätkä siis aiheuta kurssin keskeytymistä. Myöskään opinto-ohjaaja-, erityisopettaja-, lääkäri- tai muut vastaavat käynnit eivät
kerrytä poissaolokiintiötä. Sen sijaan etukäteen anotut lomat lasketaan poissaolokertymään.
Poikkeustapauksissa (esim. pitkäaikainen sairaus) aineenopettaja päättää kurssin jatkamisesta, mahdollisista lisänäytöistä ja
oikeudesta osallistua kurssin loppukokeeseen.
Mikäli olet sairaana koeviikolla, sinun on ilmoitettava siitä kurssin opettajalle Wilmassa pikaviestinä tai huoltajan etukäteisselvityksenä viimeistään koepäivän aamuna. Tällöin saat oikeuden
suorittaa ko. kokeen uusintakoepäivänä. Kokeesta poissaolo vastaa kolmen tunnin poissaoloa kurssilta.
Uuden kurssin alkaessa on sinun oltava läsnä kahdella ensimmäisellä aineen tunnilla, jollet etukäteen ole saanut pätevän syyn
nojalla lupaa poissaoloon. Näin varaat kurssipaikkasi.
Myöhästyminen
Jos myöhästyt oppitunnilta, pääset sisään, mutta sinut merkitään
poissaolleeksi. Hammaslääkäristä tai vastaavasta saa tunnille tulla myöhässä, mikäli myöhästymisestä on kirjallinen todistus tai
muu pätevä selitys. Myöhästyminen tunnilta ilman pätevää syytä
tulkitaan poissaoloksi.
21
Koeviikko
Kunkin jakson päättyessä on 7-päiväinen koeviikko, jolloin pidetään kurssien loppukokeet. Sinulla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei sinulla ole runsaiden poissaolojen aiheuttamaa estettä. Kokeet järjestetään erillisen työjärjestyksen mukaisesti ja
sinun on osallistuttava pääsääntöisesti oman ryhmäsi loppukokeeseen. Koeviikon työjärjestys laitetaan ennen koeviikkoa vahtimestarin kopin lasiseinään ja milloin tahansa voit lukea sen
Herttoniemen yhteiskoulun kotisivujen kalenterista. Koeviikon
työjärjestyksessä ilmoitetaan myös kokeiden palautusajankohta.
Koeaika on klo 9.00 - 11.40. Jos sinulla on kaksi koetta samana
päivänä, koeaika on pidempi ja alkaa 8.10 ja päättyy siitä sinun on
ilmoitettava viikkoa ennen koepäivää kyseisten aineiden opettajille. Kokeesta ei saa myöhästyä. Jos myöhästyt, sinun on tultava
ensin kansliaan, jossa arvioidaan, voitko mennä kokeeseen.
Kokeiden lisäksi koeviikolla pidetään oppiaineiden kertaustunteja (=pohjatunti) sekä mahdollisesti taito- ja taideaineiden tunteja.
Jos sairastut, sinun on ilmoitettava poissaolostasi ennen kokeen
alkamista. Ilmoittamaton poissaolo tulkitaan suoritusyritykseksi.
Jaksojen aikana voidaan pitää välikokeita tavallisilla oppitunneilla. Jaksojen aikana on myös muita näyttöjä kuten esseekirjoituksia sekä kielten sana- ja kuuntelukokeita.
Koulusta eroaminen
Mikäli paikkakunnalta muuton tai jonkin muun syyn vuoksi joudut eroamaan koulusta, keskustele ennakkoon asiasta ryhmänohjaajasi ja/tai opinto-ohjaajan kanssa sekä aina ehdottomasti rehtorin kanssa. Eroamisesta tulee jättää kirjallinen ilmoitus, jonka allekirjoittaa huoltaja tai täysi-ikäinen oppilas itse.
Erotessasi saat koulusta erotodistuksen.
22
Opiskelija lukiolain ja –asetuksen näkökulmasta
Opiskelija, joka ei ole suorittanut lukiota neljässä vuodessa eikä perustellusta syystä myönnetyllä jatkoajalla, katsotaan eronneeksi.
Eronneeksi katsotaan myös opiskelija, joka ilmoittamatta pätevää syytä on poissa lukiosta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä.
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.
Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan
vilppiä tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus
ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen kirjallista varoitusta tai erottamista opiskelijaa on
kuultava ja yksilöitävä rangaistuksen aiheuttava teko tai laiminlyönti sekä hankittava tarpeellinen selvitys.
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon
saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai
päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta
arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Mikäli opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi,
jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
Koulun järjestyssäännöt löytyvät Wilman tiedotteista.
23
4. Arvointi
Kurssiarviointi
Kurssiarvosana annetaan kurssin päätyttyä. Se perustuu eri tavoin annettuun näyttöön kurssin aikana. Jokainen kurssi arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Arvioinnin suorittaa kurssin
opettaja. Poissaolot oppitunneilta sekä tehtävien laiminlyönnit
vaikuttavat kurssin arviointiin ja saattavat johtaa kurssin keskeytymiseen.
Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan
numeroin. Soveltavat kurssit arvioidaan joko suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty) tai arvosanoin. Jos kurssin suoritus
keskeytyy (K = keskeytynyt), on kurssi suoritettava uudelleen (ei
itsenäisesti). Kurssista voi saada myös osallistumismerkinnän (O
= osallistunut), joka tarkoittaa, että kurssi on vain osittain suoritettu ja se pitää suorittaa seuraavan jakson uusintakuulustelupäivään mennessä, muutoin se muuttuu merkinnäksi K (esim.
ensimmäisen jakson O pitää suorittaa viimeistään toisen jakson
uusintakuulustelupäivään mennessä).
Mikäli kurssi on hajautettu eli jaettu kahteen eri jaksoon, saat
arvosanan tai suoritusmerkinnän vasta, kun kurssi on kokonaan
suoritettu. Hajautettu kurssi on suoritettava saman lukuvuoden
aikana.
Itsenäisesti opiskeltu kurssi tulee aina olla hyväksytysti suoritettu.
Tarkempia tietoja kurssien arviointiperusteista sekä arvioinnin
yksityiskohdista saat kurssien opettajilta ja ryhmänohjaajilta.
Kurssiarvioinnin näet Wilmassa. Sieltä näet suoritetut aineet,
kurssien numerot ja saadut arvosanat. Mikäli saat hylätyn arvosanan ja uusimalla tai uudelleen kurssin käymällä saat kurssisi hyväksytyksi, korotus tulee näkyviin siinä jaksoarvostelussa, johon
mennessä hylätty kurssi on suoritettu. Sama koskee myös hyväksytyn, uudelleen käydyn kurssin arvosanaa.
Hylätyn kurssin uusiminen
24
Hylätyn kurssin voit suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille niin pian, kuin se sopii opintosuunnitelmaasi tai osallistumalla kerran uusintakuulusteluun. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti uusintakoelupalapulla, joka palautetaan
huolellisesti täytettynä etukäteen ilmoitettuun päivään mennes-
sä uusintakuulustelulaatikkoon. Ilmoittautuminen on sitova. Jos
suoritat uusintakuulustelussa kahden aineen kokeen samanaikaisesti, merkitse se molempien aineiden uusintakoelappuun.
Myös ne opiskelijat, jotka ovat pätevän syyn takia estyneet kokeen suorittamisesta jakson aikana, saavat suorittaa kokeensa
uusintakuulustelussa.
Hylätyn kurssin kokeen voit tehdä kerran kahdessa seuraavassa
uusintakuulustelussa (esim. ensimmäisen jakson hylätyn kokeen
voit tehdä ensimmäisen tai toisen jakson uusintakuulustelupäivänä).
Mikäli jäät pois uusintakuulustelusta ilmoittamatta, se tulkitaan suoritusyritykseksi.
Mikäli sinulle uusintakokeisiin osallistumisesta huolimatta jää
jostakin aineesta kaksi perättäistä hylättyä (4, H, O tai K) arvosanaa, on sinulla etenemiseste. Se tarkoittaa, että sinun on suoritettava toinen perättäisistä hylätyistä tai kesken jääneistä kursseista
hyväksytysti, ennen kuin voit jatkaa kyseisen aineen opiskelua.
Keskustele etenemisesteen poistamisesta opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa.
Hyväksytyn kurssin uusiminen
Hyväksytyn kurssin voit uusia osallistumalla uudelleen kurssin
opetukseen. Uusiminen edellyttää samanlaista läsnäolovelvoitetta kuin kurssin ensimmäinenkin suorittaminen. Hyväksytyn
kurssin voit uusia opetukseen osallistumatta lukuvuoden ensimmäisessä uusintakuulustelussa elokuussa. Parempi arvosanoista
jää voimaan.
Opintojen hyväksilukeminen
Voit lukea hyväksesi lukion oppimäärään muualla suoritettuja
opintoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Muualla suoritettuja hylättyjä
kursseja ei voi siirtää lukion oppimäärään.
Muualla suoritettavista opinnoista sinun on sovittava etukäteen
opinto-ohjaajan ja aineenopettajan kanssa. Lopullisen päätöksen
hyväksiluvusta tekee rehtori.
25
Oppiaineen arviointi
Oppimääräsi kussakin oppiaineessa muodostuu oppiaineen pakollisista ja valitsemistasi syventävistä ja/ tai soveltavista kursseista. Osassa aineista kaikki kurssit ovat syventäviä ja soveltavia.
Oppimäärän hyväksytty suoritus edellyttää, että sinulla on oltava kunkin aineen pakollisista ja syventävistä kursseista vähintään
2/3 hyväksytysti suoritettuna. Kaikki soveltavat kurssit tulee olla
hyväksytysti suoritettuja.
Olet suorittanut lukion oppimäärän, kun olet suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaasi kuuluvien oppiaineiden
oppimäärät.
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan
kaikki yhteiset oppiaineet sekä valinnaiset vieraat kielet.
Opinto-ohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä (suoritettu / hylätty).
Halutessaan opiskelija voi pyytää päättötodistukseen numeroarvosanan sijasta suoritusmerkinnän oppiaineista, joita on suorittanut vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä ja
liikunnasta, joita on suorittanut vain kaksi kurssia. Opinto-ohjaaja muuttaa pyynnöstä arvosanan suoritusmerkinnäksi. Kevään
ylioppilaiden on pyydettävä muutosta huhtikuun loppuun mennessä ja syksyn ylioppilaiden lokakuun loppuun mennessä.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien
arvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Soveltavat sekä koulukohtaiset syventävät kurssit voivat vaikuttaa korottavasti oppiaineen päättöarvosanaan, mutta pakollisten ja valtakunnallisten
syventävien kurssien mukaista arvosanaa ei voi alentaa.
Opiskelija ei voi jättää pois suorittamiaan arvioituja aineen oppimäärään sisällytettyjä kursseja.
Saadakseen lukion päättötodistuksen kevään päättäjäistilaisuudessa tulee opiskelijan olla suorittanut kaikki oppimääräänsä
kuuluvat kurssit viimeistään saman lukuvuoden huhtikuun loppuun mennessä. Syksyn ylioppilailla kurssien tulee olla suoritettuna lokakuun loppuun mennessä.
26
Tentit
Opiskelijalla on mahdollisuus ennen päättötodistuksen saamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi
kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Tenttitilaisuus auttaa ylioppilastutkintoon valmistautumisessa. Jos haluat, että tenttitilaisuus on
osaltasi oppiaineen korotustentti, ilmoita siitä etukäteen opettajallesi. Mikäli osoitat kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosanasi edellyttää, tulee arvosanaasi korottaa. Tentit
järjestetään viikoilla 9 ja 10, tiistaina ja torstaina klo 14. Tenttiin
ilmoittautuminen on sitova. Aiheettomasta poissaolosta seuraa
sakkomaksu.
27
5. Lukio-opiskelun tukena
Ryhmänohjaaja
Ryhmänohjaajasi puoleen voit kääntyä missä tahansa asiassa.
Ryhmänohjaaja myös tiedottaa Wilman ja ryhmänohjausvarttien
kautta ajankohtaisista asioista. Ryhmänohjaustuokiot ovat pääsääntöisesti tiistaisin klo 9.45 kotiluokassa.
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjaus lukiossa sisältää oppitunteja, erikseen pidettäviä
infoja, ryhmänohjaustuokioita sekä yksilö- ja pienryhmäohjausta.
Opinto-ohjauksen tunnit, infot ja ryhmänohjaustuokiot muodostavat yhdessä pakollisen opokurssin. Opinto-ohjauksen tunnit on hajautettu kolmelle vuodelle ja opinto-ohjaaja tiedottaa
niistä erikseen.
Opinto-ohjaaja kutsuu sinut ohjauskeskusteluun ensimmäisen
lukiovuoden keväällä sekä kolmannen lukiovuoden syksyllä. Lisäksi voit varata opinto-ohjaajalta ajan aina tarpeen mukaan.
Opinto-ohjauksen tarkoituksena on:
•auttaa lukio-opiskelussa ja ylioppilaskirjoitussuunnitelman teossa,
•antaa tietoa lukion jälkeisistä opinnoista ja työelämästä,
•selkiinnyttää uravalintaasi ja edistää siihen liittyvää pohdintaa sekä
•hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin ja ohjauksen kannalta tärkeisiin kohteisiin.
Erityisopetus
28
Kaikki lukion opiskelijat osallistuvat ensimmäisen kouluviikon
aikana järjestettävään lukemisen ja kirjoittamisen seulontatestiin. Seulontamenetelmällä kartoitetaan opiskelijoiden tuen tarve lukemisessa ja kirjoittamisessa. Tarkoituksena on löytää ne
opiskelijat, jotka tuen avulla voisivat parantaa saavutuksiaan.
Opiskelijat, joiden pistemäärä jää alle seulontatestin suositusrajan, ohjataan toisessa jaksossa erityisopettajalle. Tarvittaessa
opiskelijan kanssa laaditaan suunnitelma, johon sisällytetään
erilaisia oppimis- ja muististrategioita, vahvistetaan lukemisen ja
kirjoittamisen tekniikoita ja tuetaan opiskelijan itseluottamusta
oppijana.
Henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä opiskelijan on mahdollista päästä luku- ja kirjoittamistaitojen yksilötestiin (ns. lukitesti), jossa arvioidaan mahdollinen lukivaikeus. Mikäli lukivaikeus osoittautuu keskivaikeaksi tai vaikeaksi, on erityistä tukea
tarvitsevan opiskelijan mahdollista saada erityisjärjestelyjä lukioaikana ja ylioppilaskirjoituksissa. Erityisjärjestelyjä hoitaa ja
koordinoi erityisopettaja.
Kouluterveydenhuolto
TERVEYDENHOITAJA (puh. 050 310 5644) huolehtii terveystarkastuksista ja neuvonnasta, antaa ensiapua ja järjestää lääkärinvastaanotot.
KOULULÄÄKÄRI Herttoniemen terveyskeskuksesta käy 1-2 kertaa kuukaudessa.
HAMMASHOIDON vastaanotot järjestetään Herttoniemen
hammashoitolassa. Sinun on itse varattava sieltä aika hammashoitoa tarvitessasi.
OPISKELUHUOLLOSTA koulussamme vastaavat yhteisöllinen
opiskeluhuoltoryhmä sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisöä tukevaa. Tämän lisäksi opiskelijoilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuollosta vastaavat mm. rehtori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi, opinto-ohjaaja sekä opettajien edustaja.
Kouluaikana ja koulumatkoilla sattuneissa TAPATURMISSA on
korvauksen saamiseksi otettava yhteyttä opettajaan, terveydenhoitajaan tai kansliaan.
KOULUPSYKOLOGI (puh. 755 20 326 tai 0400 874 218) antaa tukea koulunkäyntiin, kasvuun ja aikuistumiseen liittyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Koulupsykologi on tavattavissa joka päivä.
29
Kanslia
Kansliassa voit asioida klo 9.00 — 15.00 välisenä aikana. Kanslia
on suljettu klo 10.30-11.15. Kansliasta voit hakea loma-anomuksen, itsenäisen suorittamisen lomakkeen sekä välitodistuksen.
Kansliaan voit viedä todistuksen muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista saadaksesi niistä kurssin. Kansliaan tulee toimittaa yhteystiedoissa tapahtuneet muutokset. Kansliasta saat
myös Kelan opintotukilomakkeen sekä opiskelija-alennuslomakkeita, joista on kerrottu alla enemmän.
Opintotuki
Lukiolaiset kuuluvat valtion opintoukijärjestelmän piiriin. Opiskelija voi lapsilisäiän ohitettuaan saada opintorahaa, tietyin
edellytyksin myös opintolainaa, jonka valtio takaa. Opintolainan
koroista ja muista lainaehdoista sopivat pankki ja opiskelija.
Opintotukea myönnetään pääsääntöisesti hakemuksen jättämistä seuraavan kuukauden alusta. Takautuvasti sitä voidaan
maksaa vain, jos hakemusta ei ole voitu jättää aikaisemmin opiskelijasta riippumattomasta syystä. Oman etusi mukaista on jättää
seuraavaa lukuvuotta koskeva hakemuksesi jo kevätlukukauden
lopulla.
Opintotuesta saat tietoja koulusihteeriltä. Häneltä saat myös
hakulomakkeen.
Opiskelijakortit
Lukiolaisten liiton kortilla saa useita opiskelija-alennuksia. Hakemuslomakkeen saa osoitteesta www.lukio.fi tai koulun kansliasta.
VR:n opiskelijakortin hakemuslomakkeen saa osoitteesta www.
vr.fi tai koulun kansliasta.
HSL:n alennuslippuhakemuksen saa 17 vuotta täyttänyt opiskelija kansliasta.
Oppilaskunta
30
Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat automaattisesti lukion oppilaskuntaan, joka valitsee itselleen vuoden alussa puheenjohtajan
ja muut hallituksen jäsenet. Oppilaskunnan toimintaa ohjaa oppilaskunnan valitsema opettaja, joka osallistuu säännöllisesti oppilaskunnan kokouksiin ja tuo opettajakunnan näkemyksen käsiteltäviin asioihin.
Oppilaskunnan tehtävänä on lisätä kouluviihtyvyyttä ja varmistaa, että opiskelijat saavat vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Lukion oppilaskunta mm. päättää syksyllä järjestettävän
päivätyökeräyskohteen ja toteuttaa siihen liittyvän äänestyksen.
Lukion oppilaskunta järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia,
tempauksia ja teemapäiviä, jotka osaltaan rakentavat hyvää yhteishenkeä ja piristävät koulutyötä. Lukion oppilaskunnalla on
myös aktiivinen facebook-ryhmä, jossa jokainen opiskelija voi
esittää uusia ideoita, ottaa kantaa erilaisiin asioihin ja osallistua
tapahtumien suunnitteluun.
Oppilaskunnan toimintaan osallistuminen kehittää vastuuta,
yhteistyötaitoja ja kykyä hoitaa käytännön asioita. Lisäksi se antaa hyviä eväitä työelämää varten.
Tutortoiminta
Toisen vuosikurssin opiskelijoista kootaan tutorryhmä. Tutorit
vastaanottavat uudet opiskelijat jo kesällä. Heidän tehtävänään
on uusien opiskelijoiden auttaminen ja opastaminen lukio-opintojen alussa sekä kurssivalintojen teossa. Tutorit myös järjestävät
ryhmäytystä uusille opiskelijoille sekä auttavat käytännön ongelmissa. Tutorit tekevät lisäksi markkinointityötä olemalla mukana
avoimissa ovissa, messuilla ja kouluvierailuilla. Tutortoimintaa
koordinoi ja ohjaa opinto-ohjaaja.
Tutorhaku järjestetään maalis-huhtikuussa. Kaikki halukkaat
ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat voivat hakea tutoreiksi
opinto-ohjaajan ohjeiden mukaisesti.
31
6. Ylioppilastutkinnosta
Ylioppilastutkinto järjestetään syksyllä ja keväällä. Ylioppilastutkinto on suoritettava 1-3 perättäisen tutkintokerran aikana.
Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen tai
suomi toisena kielenä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta tutkinnon pakollista koetta voi valita seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen
koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineen koe. Pakollisiin kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe. Lisäksi
tutkintoon voi sisällyttää yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.
Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua, kun on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit. Kirjoitukset perustuvat kuitenkin sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin. Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan Wilmassa opinto-ohjaajan antamien
ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Tutkinto alkaa ensimmäisestä
ilmoittautumisesta eikä ilmoittautuessasi tekemiä valintoja, kuten aineyhdistelmää, kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä tai
kokeen tasoa, voi jälkikäteen muuttaa.
Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi. Ensimmäiset sähköiset kokeet (saksa, maantiede, filosofia) toteutetaan syksyllä 2016,
koko tutkinto tehdään sähköisesti keväällä 2019.
Tarkempaa tietoa ylioppilastutkinnon suorittamisesta saat ryhmänohjaustunneilla, opinto-ohjaajalta, kunkin oppiaineen tunneilla sekä infoissa. Ylioppilastutkinnon suorittamista koskevat
määräykset ja ohjeet löytyvät YTL:n sivulta www.ylioppilastutkinto.fi
Kaikki koulun toimintaan liittyvät aikataulut julkaistaan vuosittain koulun kotisivuilla ja Wilmassa.
32
Hyvää alkavaa lukuvuotta, lukiolainen!
33
Heryk
2015 – 2016
34