matskut_PK_13.10.15

USKONTOTIETEEN PERUSTEET
UST/USH 111 (4op)
1.9. – 15.10. 2015
Ti 14-16 ja to 14-16
P II
Uskontotieteen perusteet
 Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
 Tavattavissa
uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E,
huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15
 Sposti:
 P.
[email protected]
0294124332
 Info:
weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa,
matskut.helsinki.fi
Kurssin suorittaminen
 Luennot ja kirjallisuus
 Fingerroos,
Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka.
Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin,
Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K.
Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen
ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede",
"Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää
jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta"
sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen:
Uskontotieteen maastot ja kartat ss. 9-108.
 Tentitään
keskiviikkona 21.10. klo. 9-12, P II
 Rästitentit:
tiedekuntatentti 19.2. tai ensimmäisessä
kesätentissä 21.6., ilmoittautuminen weboodissa
Esimerkkejä
 Sosiologinen (rakenteellinen) näkökulma:
ympäristötoiminta uskonnollisen instituution ja
yhteiskunnan suhteiden peilinä (Pesonen 2004)
 Selitysmalleja
- Ympäristötoiminta peilaa kirkon sisäistä sekularisaatiota
- Ympäristötoiminta kertoo uskonnollisten instituutioiden
deprivatisaatiosta
 Kvantitatiiviset asennemittaukset: kristillisen
vakaumuksen ja ympäristöasenteiden suhteet
 Lynn
Whiten teesin testausta
 Perushypoteesi:
Mitä kirjaimellisemmin uskoo raamatun
totuuteen sitä vähemmän on kiinnostunut
ympäristönsuojelusta
Esimerkkejä
 Testattuja alahypoteeseja:
 He, jotka uskovat Jumalaan ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin he, jotka epäilevät Jumalan olemassaoloa
 Raamattua kirjaimellisesti tulkitsevat ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin ei-kirjaimellisesti tulkitsevat
 Fundamentalistikristityt ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin liberaalimmat kristityt
 He, joilla on kuva vähemmän armollisesta/armahtavasta Jumalasta ovat
vähemmän kiinnostuneita ympäristönsuojelusta kuin he, joiden jumalakuva
on enemmän armahtava
 He, jotka käyvät kirkossa useammin ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin he, jotka käyvät kirkossa harvemmin
 He, jotka rukoilevat useammin ovat vähemmän kiinnostuneita
ympäristönsuojelusta kuin he, jotka rukoilevat harvemmin
Esimerkkejä
 Kvantitatiiviset tutkimukset tuottaneet ristiriitaisia
tuloksia
 Toisaalta
selkeä tai epämääräinen tuki Whiten teesille
 Toisaalta tulos, jonka mukaan kristinuskolla ja
ympäristöasenteilla ei kytköstä
Lukemistoa
 ”Encyclopedia of Religion and Nature” (2 osaa)
 “The Oxford Handbook of Religion and Ecology”
 “This Sacred Earth. Religion, Nature, Environmentalism”
 ”Attitudes to Nature”
 “Worldviews and Ecology. Religion, Philosophy and the
environment”
 “Uskonnon luonto”, jossa erityisesti artikkelit
kristinuskosta, islamista ja hindulaisuudesta
 ”Vihertyvä kirkko”
Uskontotieteen suuntaukset: kysymykset
 Esittele lyhyesti uskontotieteen
tutkimussuuntausten keskeinen sisältö
 Minkälainen on Mircea Eliaden uskontokäsitys?
 Esittele uskontososiologian lähtökohtia ja
tutkimustapoja (myös kirjasta)
 Miten uskonnollista kokemusta voidaan tutkia?
(myös Hovin artikkeli)
 Millä tavalla Sigmund Freudin psykoanalyyttista
teoriaa on sovellettu uskonnontutkimuksessa?
(Korkeen artikkeli)
 Mitä on uskontoekologia?
Uskontotieteen lähestymistavat
 Ymmärtävä, selittävä ja kriittinen

Gothóni (ed.) 2005: How to do comparative
religion. Three ways, many goals.
 Perustuu Jürgen Habermasin tiedonintresseille
 Lähtökohta: miten tutkimuksissa lähestytään
todellisuutta ja tuotetaan uutta tietoa
 Tutkimus tiedon luomisen prosessina
Uskontotieteen lähestymistavat
 Ymmärtävä lähestymistapa
 tutkittavan
uskonnon tarkastelu sisältä päin
 Usein religionistit
 yleistyksiä ja universaaleja vertailuja välttävä ote
 tutkijan roolin korostaminen tutkimusprosessissa
 tutkittavien käsitysten ymmärtäminen
- Gothóni, Utriainen, Pentikäinen
Uskontotieteen lähestymistavat
 Selittävä lähestymistapa
todellisuudesta  hypoteesit  havainnot, joilla
näitä testataan
 teorioiden vahvistaminen ja erityisesti kumoaminen
 uskontoa tarkastellaan ilmiönä, jonka kaikki
merkitykset eivät ole ihmiselle itselleen tietoisia
 teoreettiset selitysmallit
 selitykset haetaan inhimillisen todellisuuden alueelta
 naturalistit
 ylikulttuurinen vertailu
 teoriat
Bååå
Uskontotieteen suuntaukset
 Selittävä lähestymistapa
 esimerkkinä
kognitiivinen
 uskonnontutkimus
 Ilkka
Pyysiäinen, Veikko Anttonen, Pascal Boyer: Ja ihminen
loi jumalat, Thomas Lawson, Harvey Whitehouse
 idea:
uskonnollinen ajattelu ja käyttäytyminen nojaavat
ihmiselle lajityypillisiin kognitiivisiin mekanismeihin
 ihmisen
uskonnollista toimintaa voidaan selittää mielen
toiminnan avulla
 keskittyminen
ajattelun prosesseihin, jotka tuottavat
tietynlaisia uskonnollisuuden ilmauksia
 ajatus
universaaleista mielen kategorioista
 uskonnollisten
uskomusten intuitionvastaisuus
Uskontotieteen lähestymistavat
 Kriittis-emansipatorinen lähestymistapa
 toimintaorientoitunutta
 lähtökohtana
yhteiskunnallinen ongelma
 paljastaminen, purkaminen ja rakentaminen
 emansipaatio
Uskontotieteen suuntaukset
 Kriittis-emansipatorinen lähestymistapa
 esimerkkinä
-
-
-
feministinen uskonnontutkimus
uskontokritiikki ja uskontotieteen kritiikki
sekulaarifeministit vs. spirituaalifeministit
monet yhteiskunnan miehisen vallan oikeuttavat
elementit löydettävissä uskonnoista
miehet uskonnollisina johtajina
institutionalisoitumisen merkitys miehen ja naisen
asemalle
valta pakenee naisia?
Uskontotieteen suuntaukset
 feministiteologit
 reformistit
ja radikaalit
 hermeneuttinen, ymmärtävä lähestymistapa
 tutkittaville oma ääni
 tutkijan persoonan ja vuorovaikutuksen merkitys
 tutkijasubjektin esiin nostaminen
Uskontotieteen lähestymistavat: kysymykset
 Esittele ymmärtävän ja selittävän lähestymistavan eroja ja
yhtäläisyyksiä
 Minkälaisilla välineillä kognitiivinen uskonnontutkimus
tarkastelee uskontoa?
 Mitkä ovat feministisen uskontokritiikin ja feministien
uskontotieteeseen kohdistaman kritiikin perusajatukset?