Kuopion Kaupunkilehti | 14.2.2015 MIELIPIDE Ihastuitko? Vihastuitko? Tekstaa numeroon 13521 »»Näppäile»viestiin: KKL (välilyönti) SANA (välilyönti) ja sitten mielipiteesi. Kirjoita lopuksi oma nimesi tai nimimerkkisi. Lehti julkaisee asialliset viestit tällä sivulla. » Viestin hinta 0,95 e »»Oli se hieno»teko»kun»Sokos» poisti» sisääntuloaulastaan»pari»penkkiä.»Nyt» ne»samat»istukselijat»ovat»ravintolan» puolella»ostamatta»mitään»ravintolasta.»Pitävät»ostavien»asiakkaiden»paikat.»Toisaalta,»nythän»heillä»on»paremmat,»pehmustetut»istuimet.»Kyllä»siinä» passaa»taas»kulkijoita»tuijottaa. OHIKULUKIJA »»Puutarha- ja Maaherrankadun» risteyksen»liikennevaloilla»hävitettiin»viimeinenkin»järki»kaupungin»liikenteestä. PUNAINEN »»Todella mukavaa, kun» Helsinki» ja» oopperatalo»järjestää»senioreille»iltapäivätanssit» ja» tapahtuma» siirretään» myös»palvelutaloihin.»Kuopion»teatterissa»olisi»todella»loistavaa»toteuttaa» samaa»toimintaa.»Samalla»voisi»tutustua»uuteen»remontoituun»teatteriin.» RT. »»Todellakin Kuopion kaupungin»sosiaalitoimen»päälliköiden»virat»on»mennyt» hyvä» veli» -suhteilla.» Sosiaalialan» päälliköiden»mielivallan»alle»joko»olet» pakotettu» menemään» tai» lähdettävä»pois.»Niinkuin»moni»nuori»ammattilainen»tekee.»Ei»ole»ihme»jos»sairaspoissaolot» lisääntyy» ja» henkinen» pahoinvointi»jyllää»työyhteisössä.»Jos»et» ole»samaa»mieltä»asioista»jonka»tunnet»ja»tiedät»vääräksi»joudut»sivuun»ja» syrjityksi.» PÄÄLLIKÖT ARVOSTAKAA ALAISIANNE »»Kiitos sataman pipolätkän»järjestäjille.» Oli» kiva» huomata» eräänä» iltana» satamassa» kävellessä,» että» satamatorilla»soi»musiikki»ja»siellä»on»ihmisiä.» Tällaista»lisää,»kiitos. OHIKULKIJA »» Eräs neulamäkeläinen yöeläjä»vois» pitää»öisin»ne»mölyt»mahassaan.»Kyllä»päivällä»osaa»hiljaa»olla»mutta»yöllä» sitä»musiikkia»pitää»soitella.» VINK VINK »»Hei, heijastin heilumaan!»Te»”pimeät”» inehmot,» jotka» iltaisin» tummissa» vaatteissa»pyöräilette,»lenkkeilette»tai» ulkoilutatte»koiraa,»heijastin»mukaan!» Ja»lumisateiden»myötä»”liikkuvia»igluja”»on»myös»tullut»teille,»joten»harjan» käyttö»olisi»myös»tarpeen.» ILLALLA AUTOILEVA »»Antti puhuu asiaa.» Vehmersalmen» taksiluvat»voisi»Ely»keskus»ihan»hyvin» palauttaa» takaisin.» Pikku» kyytiä» riittäisi»varmaan»hyvin»kun»muutenkin»jo» päivystävät»siellä»vapaa»ajallaan. TARKKAILIJA »»Nyt sit selvis» mix» kihomadot» leviää»koulus»ym»kulovalkean»tavoin.»Kihomatojen»aikaan»voi»mennä»kouluun» ym»ja»saikkua»et»saa»yhex»hoitopäiväx. LUKIJA »»Kuopion torille tehtiin»luistelurata,» mikä» onkin» mukava» asia.» Mutta» olosuhteet» siinä» ovat» aika» onnettomat,» ensinnäkin»rata»on»niin»pieni»ettei»siinä»voi»luistella»kuin»pikkulapset.»Voisiko»ensi»talvena»tehdä»hieman»isomman? KYSYNPÄ VAAN »»Kiitos Tero Taipaleelle» kolumnista.» Oli»taas»aika»hervotonta»läpänheittoa,» tällä»kertaa»autokaupoista.»Naurettiin» työporukassa. SANNA |27 KIRJOITA MIELIPIDEPALSTALLE.»Lähetä»lyhyt,»korkeintaan»1500»merkkiä»pitkä»mielipiteesi»toimitukseemme»sähköpostilla» [email protected]»tai»postilla»Tulliportinkatu»8,»70100»Kuopio.»Pidemmät»mielipiteet»julkaistaan»vain»kirjoittajan»omalla» nimellä.»Liitä»mukaan»aina»myös»yhteystietosi. Piispan vastauksia Taunolle, Jormalle ja Taunolle Ystävällinen keskustelumme professori Markku Myllykankaan kanssa poiki muutamia vastineita (Kaupunkilehti 6.2.). Olen niistä hyvilläni. Kysymykset totuudesta, uskosta ja tieteestä ovat tärkeitä. Siksi tahdon niihin vastata. Tauno Puolitaival totesi, että tiedeuskovia ei ole olemassa. Kyllä on. Filosofi Mikael Stenmark erittelee kansainvälisesti arvostetussa tutkimuksessaan Scientism (2001) viisi eri tiedeuskovaisuuden muotoa: tieto-opillinen, ontologinen, moraalinen, eksistenttinen ja kaiken kattava. Esimerkiksi Richard Dawkins ja Edward Wilson edustavat viimeksi mainittua. Skientismi on itsetuhoinen: sen omia lähtöoletuksia ei voida todistaa tieteellisesti. Puolitaival tunnustaa luonnontieteen rajat, mutta uskoo, että tieteet yhdessä kykenevät vastaamaan myös oikeaa ja väärää (moraali), olemassaolon perimmäistä luonnetta (ontologia) ja ihmiselämän mielekkyyttä (eksistenssi) koskeviin kysymyksiin: ”Kyllä ne yhdessä.” Juuri tästä tiedeuskossa on kysymys. Kun fyysikko Albert Einstein puhui uskon ja tieteen kumppanuudesta, hän ei Puolitaipaleen mukaan tarkoittanut ollenkaan uskonnollista uskoa. Kyllä tarkoitti. Einstein käytti termiä religion: ”Oikein ymmärrettynä tieteen ja uskonnon (religion) välillä ei ole ristiriitaa. Tiede ilman uskontoa (religion) on rampa. Uskonto (religion) ilman tiedettä on sokea” (Einstein: Ideas and Opinions 1954). Itse en tosin mielelläni käytä uskonto-termiä sen epämääräisyyden takia. Uskontotieteilijätkään eivät ole yksimielisiä sen sisällöstä. ” Jeesus»Nasaretilainen»ei»ollut»» vähääkään»kiinnostunut»siitä,»onko» maapallo»kaiken»keskus. Jorma Voutilainen viittasi Einsteinin yksityiskirjeeseen, jossa tämä puhuu kriittisesti Jumalasta tai uskonnosta. Olen hyvin tietoinen Einsteinin monimielisyydestä asiassa. Sallikaamme se hänelle, hän oli fyysikko, ei uskonnonfilosofi. Mutta mikä tahansa on oma maailmankatsomuksemme, olisi vastoin Einsteinin omaa itseymmärrystä käyttää häntä ateismiin käännyttämisen välineenä. Einstein itse sanoi: ”En ole ateisti, enkä oikein panteistikaan.” Paras tutkimus aiheesta on fysiikan professorin Max Jammerin kirja Einstein and Religion (1999). Tauno Korhonen vaati, että teologia tulisi poistaa yliopistosta. Miksi? Teologia tutkii uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyviä vakaumuksia ja käytäntöjä tieteellisin metodein. Tieteellinen metodi ei ehkä vastaa kaikkiin kysymyksiimme, mutta tiedeyliopissa minkään ilmiön tutkiminen tieteellisin metodein ei saa olla etukäteen kiellettyä. Siksi teologia kuuluu yliopistoon. Fyysikot, sekä uskovat että eiuskovat, ovat yhtä mieltä maailmankaikkeuden hienosäädöstä. Orgaaninen elämä on erittäin epätodennäköistä, oxfordilaisen fyysikon mukaan yhtä todennä- Tiede ja usko eivät sulje toisiaan pois Dosentti Markku Myllykangas ja piispa Jari Jolkkonen aloittivat Kuopion Kaupunkilehdessä 31.1.2015 hienon keskustelun tieteestä, uskosta ja totuudesta. Oma näkemykseni on, ettei tiede ja usko sulje toisiaan pois. Empiirinen tiede on metodina osoittautunut murskaavan tehokkaaksi etsittäessä tietoa. Antiikin kreikan filosofeista uuden ajan alkuun asti oli vallalla rationalismiksi kutsuttu tiedon hankintametodi. Platonin mukaan havainnot eivät ole luotettavia eikä tiedon etsintää voi perustaa niihin. Rationalismissa totuutta etsittiin puhtaan järjen keinoin. Kuitenkin vasta empiirisen tieteellisen metodin myötä ihmisen maailmankuva alkoi todenteolla laajentua. Empiirisessä tieteessä tiedon etsintä pohjautui havaintoihin, joilta vaadittiin objektiivisuutta, toistettavuutta ja falsifioitavuutta. Luotettaviksi todettuja havaintoja pyrittiin sit- ” Ei»tiede»ja»» usko»poissulje» toisiaan. ten ymmärtämään järjen avulla. 1900-luvun alussa alkoi kuitenkin myös tieteen verkko heilua. Einsteinin suhteellisuusteorioiden myötä tieteellisestä maailmankuvasta katosi absoluuttinen aika ja avaruus. Niistä tulikin yhtä äkkiä suhteellisia maailmankaikkeuden rakenneosia, jotka olivat syntyneet alkuräjähdyksessä siinä kuin energia ja ainekin. Kvanttifysiikan mukana tieteellisestä maailmankuvasta katosi myös determinismi ja …aine. Youngin kaksoisrakokokeen myötä alkeishiukkanen ei enää ollutkaan tietyllä hetkellä tietyssä paikassa oleva pieni ainehippunen. Aineen hiukkas- ja aalto- luonne osoittautuivat käsitteiksi, jotka kykenivät vain vajavaisesti kuvaamaan olevaisuuden perimmäistä olemusta. Kaiken lisäksi tietoisuus osoittautui välttämättömäksi ehdoksi aineelle. Voidaan sanoa, että me elämme eräänlaisessa olevaisuuden kuplassa keskellä olemattomuutta. Käsitteellinen kielemme, ja samalla mielemme, on sidoksissa havaintoihin eikä näin ollen kykene kurkottamaan havaittavan todellisuuden eli tämän universumin ulkopuolelle. Ludwig Wittgensteinin mukaan ”kielemme rajat ovat maailmamme rajat”. Käsitteet, kuten ”universumin ulkopuoli” tai ”ennen alkuräjähdystä” ovat mielettömiä, koska ne ovat sidoksissa ajan ja tilan käsitteisiin, jotka puolestaan ovat universumin ominaisuuksia ja näin ollen mielekkäitä vain sen sisällä. Samoin empiirinen, havaintoihin perustuva, tieteellinen metodi Mikä ihmeen mäkihypyn auktoriteetti? Kun Kari Ylianttila valittiin vuosi sitten mäkihypyn lajijohtajaksi, perusteltiin valintaa kokemuksella ja sen tuomalla auktoriteetilla. Mäkihypyn luottamusjohtoa vakuutti idea siitä että kun pannaan maailmaa nähnyt mäkimies johtamaan Suomen mäkiryhmää, paranevat joukkueen ilmapiiri ja tulokset kuin itsestään. No tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Suomalainen mäkivalmennusjohto ei ole kuluneen vuoden aikana tehnyt elettäkään oman vanhentuneen lajianalyysin päivittämiseksi eikä suostunut uskomaan sitä tosiasiaa, että laji on huipputasoillaan muuttunut toiseksi kuin Suomessa harjoitellaan. Samalla herää kysymys siitä, mihin Ylianttilan auktoriteetti perustuu. Suurimmalle osalle nykyhyppääjistä hän on hahmo lajin esihistoriasta, mutta mitä sanottavaa hänellä on tämän päivän hyppäämisestä, vrt. Pekka Niemelä? Toisaalta Mika Kojonkoski, arvostan häntä suuresti. Mäkihypyn SM-kisoissa ihmeteltiin kun lajiryhmänvastaava Mika Kojonkoski ei tullut paikalle. Mitä huippu-urheilujohtajan organisointikyvystä kertoo se, että lajiryhmävastuu on organisoitu tyypille, joka ei ehdi hommaa tekemään? Mihin auktoriteetti perustuu? Suomalaislahjakkuuksien kehitys alkaa hidastua aikuisiän lähestyessä, muualla kehitytään. On Niko Kytösahon, Andreas Alamommon ja kump- paneiden junioriloisto. Mutta on myös historiallisen onneton maailmancup-ryhmä, joka on menettänyt otteen tekemisestään ja hyppää omaa potentiaaliaan huonommin. Suomen mäkivalmennus ei osaa tuoda lahjakkuuksiaan huipulle. Todellisissa huippumaissa kehitys vasta alkaa tässä vaiheessa. Mitä sellaista osataan Itävallassa tai Norjassa, mitä emme osaa? Luulisin että ainakin Mika Kojonkoski ja myös Pekka Niemelä tietävät tilanteen tarkalleen, urheilijanpolku kohti ammattimaista harjoittelua ja ammattilaisuutta! Heikki Koponen, Kuopio rajoittuu määritelmänsä mukaisesti siihen osaan todellisuutta, josta voimme edes periaatteessa tehdä havaintoja. Jos haluamme lähettää ihmisen Marssiin, voittaa syövän tai estää ekokatastrofin on meidän parasta nojautua empiiriseen tieteelliseen metodiin. Näihin tarkoituksiin ja tässä viitekehyksessä se on toimivin metodi. Ihmismieli on kuitenkin aina hapuillut noiden rajojen ulkopuolelle. Uskon, että ihmismielessä on muitakin ulottuvuuksia kuin vain sen käsitteellinen osa. Jos ”vaikenemme siitä, mistä ei voi puhua” jäämme vaille paitsi upeaa matkaa, mutta joudumme myös luopumaan, ei vain uskosta, vaan myös taiteesta. Ei tiede ja usko poissulje toisiaan. Niiden käsitteistö vain on pätevä eri viitekehyksissä. Markus Karjalainen köistä, kuin osuminen kiväärillä tulitikkuaskiin, joka on sijoitettu 200 miljoonan valovuoden päähän. Kutkuttava kysymys on: miten näin äärimmäinen hienosäätö selitetään? Tauno Korhosen mukaan tiede on tehnyt uskonnot ongelmallisiksi osoittaessaan, että ”maapallo ei ole kaiken keskus.” Jeesus Nasaretilainen ei ollut vähääkään kiinnostunut siitä, onko maapallo kaiken keskus. Kun tapaan leipäjonossa olevan köyhän, sairaalassa makaavan syöpäpotilaan tai itsemurhaa hautovan vangin, häntä ei auta Einsteinin suhteellisuusteorian selittäminen. Hän kysyy, olenko arvokas, kuka rakastaa minua, onko elämälläni tarkoitus. Luulen, että Einstein ymmärsi tämän. Jari Jolkkonen Dosentti, Itä-Suomen yliopisto Fellow of Royal Society of Arts Verotoimistossa ei saa päivällä palvelua Yritin käydä pikaisesti kiireisen työpäivän lomassa hoitamassa verotoimistossa asian, jonka olisi pitänyt hoitua infotiskillä. Tiskillä ei ollut ketään töissä! Minua ennen oli jo kaksi asiakasta odottanut ties miten kauan, he kyllästyivät odottamaan ja lähtivät pois. Minäkin odotin vielä ainakin 15-20 minuuttia ja ketään ei näkynyt. Minunkin jälkeeni oli asiakkaita. Lähdin pois ilman palvelua. Miten tämä on mahdollista? Jos on joku taukoaika, siitä pitäisi olla lappu tiskillä että tietää tulla myöhemmin. Minä ja monet muut oltiin epätietoisia että mitä tämä on kun ketään ei näy. Pettynyt asiakas LUKIJAN KUVA » Nappasitko hyvän kuvan? Lähetä lukijan kuva jpg-muodossa osoitteeseen [email protected] Kauko»Jääskeläinen»lähetti»rantakuvan»Fuengiloran»matkaltaan.