Lataa: PowerPoint naudan ruuansulatus
Naudan ruuansulatuskanava 1. Pötsi 12.1.2017 2. Verkkomaha Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 1 3. Satakerta 5. Ohutsuoli 12.1.2017 4. Juoksutusmaha 6. Maksa Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 7. Munuaiset 2 NAUTA ON MÄREHTIJÄ • RUUANSULATUKSELLE TYYPILLISTÄ, ETTÄ SE PURESKELEE SYÖMÄNSÄ REHUN USEITA KERTOJA ELI MÄREHTII • NAUDAN RUUANSULATUKSESSA ON NELJÄ MAHAA • RUUANSULATUSKANAVA ON YHTENÄINEN PUTKI SUUSTA PERÄAUKKOON 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 3 SUU JA NIELU • SUUN RAKENNE ON SELLAINEN, ETTÄ NAUTA PYSTYY TEHOKKAASTI NYHTÄMÄÄN RUOHOA • SUUN LIMAKALVO SARVEISTUNUTTA • ETUHAMPAAT VAIN ALALEUASSA • KIELESSÄ MAKUNYSTYT, TUNTEE NELJÄ PERUSMAKUA: • MAKEA, SUOLAINEN, KARVAS JA HAPAN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 4 • SYÖDESSÄÄN NAUTA PURESKELEE REHUA VAIN SEN VERRAN, ETTÄ PYSTYY NIELAISEMAAN SEN • SYLKIRAUHASET ERITTÄVÄT SYLKEÄ • AIKUINEN LEHMÄ ERITTÄÄ SYLKEÄ 100 -200 L VRK:SSA • SYLJEN KAKSI TÄRKEÄÄ TEHTÄVÄÄ: 1. KOSTUTTAA JA LIUKASTUTTAA REHUN -> HELPOMPI NIELLÄ 2. SISÄLTÄÄ SUOLOJA, JOTKA TASOITTAVAT PÖTSIN HAPPAMUUTTA REHUSTA TULEVIA HAPPOJA JA PÖTSISSÄ MUODOSTUVIA HAIHTUVIA RASVAHAPPOJA VASTAAN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 5 • MITÄ HIENOJAKOISEMPAA REHU ON, SITÄ ENEMMÄN PINTA-ALASTA ON ALTTIINA SULATUKSEEN OSALLISTUVILLE MIKROBEILLE JA ENTSYYMEILLE • MÄREHTIMINEN ON OLENNAINEN OSA REHUN HIENONNUSTA • HIENONTUMISEN TULEE TAPAHTUA NIMENOMAAN RUUANSULATUSKANAVASSA • JOS SYÖTETTY REHU ON LIIAN HIENOA, VOI RUUANSULATUSKANAVAAN TULLA HÄIRIÖITÄ JA NAUTA VOI SAIRASTUA 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 6 RUOKATORVI • RUOKATORVEA MYÖTEN REHU KULKEUTUU SUUSTA MAHOIHIN JA MAHOISTA TAKAISIN SUUHUN • PÖTSISSÄ MUODOSTUNEET KÄYMISKAASUT POISTUVAT RÖYHTÄISYINÄ RUOKATORVEN KAUTTA SUUHUN JA SUUSTA ULOS • SUURIN OSA KAASUISTA ON HIILIDIOKSIDIA JA METAANIA • LYHYTAIKAINENKIN HÄIRIÖ KAASUJEN POISTAMISESSA JOHTAA NOPEASTI ELÄIMEN PUHALTUMISEEN JA JOPA KUOLEMAAN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 7 RUOKATORVI.. • REHU KULKEE RUOKATORVESSA MOLEMPIIN SUUNTIIN AALTOLIIKKEEN ELI PERISTALTIIKAN AVULLA • PERISTALTTISET -> ALAS • ANTIPERISTALTTISET -> TUOVAT MÄREPALAN YLÖS SUUHUN UUDELLEEN PURESKELTAVAKSI • KESKIMÄÄRIN MINUUTIN MÄREHTIMISEN JÄLKEEN NAUTA NIELAISEE MÄREPALAN JA ALOITTAA UUDEN MÄREHTIMISEN MUUTAMAN SEKUNNIN KULUESSA • NAUTA MÄREHTII KESKIM. 6-10 TUNTIA / VRK 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 8 MAHAT • NAUDALLA ON NELJÄ MAHAA: 1. PÖTSI 2. VERKKOMAHA 3. SATAKERTA ELI LEHTIMAHA 4. JUOKSUTUSMAHA • 1-3 OVAT ETUMAHOJA • JUOKSUTUSMAHA JA SEN JÄLKEISET RUUANSULATUSKANAVAN OSAT OVAT KUIN YKSIMAHAISELLA 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 9 ETUMAHOJEN TEHTÄVÄT • REHUN VARASTOINTI • PIDENTÄÄ REHUN VIIPYMISAIKAA, MIKÄ PARANTAA REHUN SULAVUUTTA • REHUN VIIPYMISAIKA PÖTSISSÄ VAIHTELEE KESKIM. 30 – 80 TUNTIIN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 10 TILAVUUKSIA AIKUINEN NAUTA: - PÖTSI 100 – 200 L - VERKKOMAHA 4 – 10 L - SATAKERTA 10 – 20 L - JUOKSUTUSMAHA 5 – 15 L • VERTAA PIKKUVASIKAN MAHOIHIN ! 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 11 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA • PÖTSI JA VERKKOMAHA MUODOSTAVAT TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN • REHU ON KERROKSITTAIN PÖTSISSÄ • ALIMMAISENA HIENOJAKOISIN, SULANEIN JA PAINAVIN REHUMASSA • SEN PÄÄLLÄ PÖTSINESTE, JONKA PINNALLA KELLUU KARKEAREHUN MUODOSTAMA KERROS • YLIMPÄNÄ ON KEVEIN AINES, KAASUT 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 12 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA .. • PÖTSIN SEINÄMÄN SÄÄNNÖLLISET, N. MINUUTIN VÄLEIN TOISTUVAT SUPISTUKSET SEKOITTAVAT REHUMASSAA • REHU VETTYY, SIIVILÖITYY JA HAJOAA • SUPISTUS NOSTAA PÖTSIN SISÄLTÖÄ YLÖSPÄIN, MINKÄ JÄLKEEN SE LASKEUTUU ALASPÄIN • SULAMATON REHUMASSA JÄÄ NESTEKERROKSEN PÄÄLLÄ OLEVAAN KARKEAREHUKERROKSEEN -> VIIPYMÄAIKA PITENEE JA SULATUS TEHOSTUU 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 13 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA .. • PÖTSISSÄ OLEVA KARKEAREHU ÄRSYTTÄÄ PÖTSIÄ SUPISTUMAAN RAAPIMALLA PÖTSIN SEINIÄ • REHUN HAJOTUS TAPAHTUU PIENELIÖSTÖN ELI MIKROBIEN AVULLA • MIKROBIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ KUITUPITOISEN REHUN HAJOTTAMISESSA • MIKROBIT KÄYTTÄVÄT REHUN VALKUAISTA JA ENERGIAA OMAAN LISÄÄNTYMISEENSÄ JA KASVUUNSA -> MUODOSTUU MIKROBIMASSAA • MIKROBIMASSA ON VALKUAISTA, JOSTA OSA KULKEUTUU PÖTSISTÄ OHUTSUOLEEN JA IMEYTYY SIELTÄ MÄREHTIJÄN KÄYTTÖÖN • MIKROBIMASSA ON SIIS MÄREHTIJÄN TÄRKEÄ VALKUAISEN LÄHDE 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 14 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA .. • HAJOITTAESSAAN REHUJA MIKROBIT TUOTTAVAT HAIHTUVIA RASVAHAPPOJA: ETIKKA-, PROPIONI- JA VOIHAPPOA • NÄMÄ HAIHTUVAT RASVAHAPOT OVAT MÄREHTIJÄN TÄRKEIN ENERGIAN LÄHDE • HAIHTUVAT RASVAHAPOT IMEYTYVÄT PÖTSIN SEINÄMÄN LÄPI ELIMISTÖN KÄYTTÖÖN • MIKROBIT TUOTTAVAT MYÖS B- JA KVITAMIINEJA 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 15 PÖTSIN JA VERKKOMAHAN TOIMINTA .. • PÖTSIMIKROBIT TOIMIVAT pH-ALUEELLA 5.5 – 7. • MIKÄLI NÄMÄ RAJAT YLITTYVÄT, MIKROBITOIMINTA HÄIRIYTYY JA REHUJEN SULATUS PÖTSISSÄ HEIKKENEE • RUOKINNALLA JA SYLJEN ERITYKSELLÄ ON TÄRKEÄ MERKITYS PÖTSIN pH:n SÄÄTELYSSÄ • ILMAN PÖTSIN PIENELIÖITÄ NAUTA KUOLEE • PÖTSISTÄ JA VERKKOMAHASTA REHUMASSA SIIRTYY VIIMEISEEN ETUMAHAAN ELI SATAKERTAAN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 16 SATAKERTA • ELI LEHTIMAHA • NIMI JOHTUU MAHAN SISÄPUOLELLA OLEVISTA POIMUISISTA, LEHTIMÄISISTÄ KALVOISTA • KALVOJEN LÄPI REHUMASSASTA IMEYTYY NESTEITÄ, KIVENNÄISIÄ JA HAIHTUVIA RASVAHAPPOJA • REHU HIENONTUU EDELLEEN • REHUMASSA VIIPYY NOIN 5 TUNTIA • REHUMASSA SIIRTYY JUOKSUTUSMAHAAN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 17 JUOKSUTUSMAHA • TOIMINTA VASTAA YKSIMAHAISEN ELÄIMEN MAHALAUKUN TOIMINTAA • ERITTYY RUUANSULATUSENTSYYMEJÄ JA SUOLAHAPPOA • pH ERITTÄIN HAPAN 1-3 • EI MIKROBITOIMINTAA • REHU VIIPYY N. 1-2 h 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 18 RUUANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT • REHU HIENONTUU JA SULAA • SIITÄ VAPAUTUU RAVINTOAINEITA JA VETTÄ • RAVINTOAINEET IMEYTYVÄT KANAVAN SEINÄMIEN LÄPI JA KULKEUTUVAT VERENKIERRON MUKANA ELIMISTÖN KÄYTTÖÖN • SULATUKSEN SEURAUKSENA VAPAUTUVIEN RAVINTOAINEIDEN LISÄKSI RS-KANAVASSA SYNTYY MYÖS UUSIA RAVINTOAINEITA • REHUNSULATUKSEN LISÄKSI RUUANSULATUSKANAVAN TÄRKEÄ TEHTÄVÄ ON POISTAA HAITALLISIA AINEITA ELIMISTÖSTÄ 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 19 SUOLISTO • JUOKSUTUSMAHASTA RUOKA KULKEUTUU OHUTSUOLEEN • EDELLEEN PAKSUSUOLEEN JA UMPISUOLEEN, JOKA ON OSA PAKSUSUOLTA • PERÄSUOLEEN, JOKA AVAUTUU PERÄAUKKONA, JOSTA SULAMATON REHUMASSA ELI SONTA POISTUU ELIMISTÖSTÄ 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 20 OHUTSUOLI • ALKUOSASSA ENTSYYMIT SULATTAVAT REHUA • LOPPUOSA ON RAVINTOAINEIDEN VARSINAINEN IMEYTTÄMISALUE • ELIMISTÖÖN IMEYTYY MM. VALKUAISIANEEN RAKENNUSAINEITA ELI AMINOHAPPOJA • HAIMA- JA SAPPINESTEET NEUTRALOIVAT HAPANTA RUOKASULAA • SUOLENSEINÄMÄN NUKKALISÄKKEET LISÄÄVÄT SUOLEN IMEYTYMISPINTA-ALAA • AIKUISEN NAUDAN OHUTSUOLI ON N. 40 m. 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 21 PAKSU- JA UMPISUOLI • MIKROBIT HAJOITTAVAT REHUA VIELÄ JONKIN VERRAN, VÄHÄINEN MERKITYS PÖTSIIN VERRATTUNA • IMEYTYY LÄHINNÄ MM. VETTÄ JA KIVENNÄISIÄ • PAKSUSUOLI n. 10 m • UMPISUOLI n. 0.75 m • REHU VIIPYY PAKSUSUOLESSA 4-6 h 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 22 PERÄSUOLI • REHUMASSASTA IMEYTYY VIELÄ VETTÄ JA ULOSTE SAA LOPULLISEN KIINTEYTENSÄ • ULOSTEEN KOOSTUMUS VAIHTELEE: - REHUN LAATU - REHUN SULAMINEN - VEDEN IMEYTYMINEN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 23 MAKSA • RUUANSULATUKSEN KESKEISIN ELIN 1.TÄRKEIN TEHTÄVÄ MÄREHTIJÄLLÄ GLUKOOSIN MUODOSTUS • GLUKOOSIA TARVITAAN VERENSOKERIN LÄHTEEKSI 2. MUUTTAA VERENKIERROSSA OLEVAA AMMONIAKKIA UREAKSI • AMMONIAKKIA MUODOSTUU PÖTSIMIKROBIEN HAJOTTAESSA REHUN VALKUAISTA 3. MAKSASSA MUODOSTUU KETOAINEITA JOS ELÄIN JOUTUU KÄYTTÄMÄÄN ELIMISTÖNSÄ RASVAVARASTOJA ENERGIANLÄHTEENÄÄN JA SAMANAIKAISESTI ELIMISTÖN VERENSOKERIPITOISUUS ON LASKENUT • KETOAINEIDEN MUODOSTUS SAATTAA OLLA NIIN RUNSASTA ETTÄ ELÄIN SAIRASTUU KETOOSIIN ELI ASETONITAUTIIN 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 24 MAKSA.. 4. RASVALIUKOISTEN VITAMIINIEN VARASTO 5. PUHDISTAA HAITALLISET AINEET, ESIM. RASKASMETALLIT 6. ERITTÄÄ SUOLEEN SAPPINESTETTÄ, JONKA TEHTÄVÄNÄ ON A. EDISTÄÄ RASVAN SULATUSTA JA IMEYTYMISTÄ B. RASVALIUKOISTEN VITAMIINIEN IMEYTYMISTÄ C. NEUTRALOI OHUTSUOLEEN TULEVAA REHUMASSAA 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 25 HAIMA • HAIMA ERITTÄÄ HAIMANESTETTÄ • HAIMANESTE HAJOTTAA HIILIHYDRAATTEJA, VALKUAISTA JA RASVOJA • ERITTÄÄ MM. INSULIINI-HORMONIA 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 26 • KIRJALLISUUTTA: – Sakari Alasuutari, Katariina Manni, Helena Rautala: Lypsylehmän ruokinta ja hoito, 2006, Gummerus, Jyväskylä 12.1.2017 Tuotanteläinten hoidon perusteet / ph 27
© Copyright 2024