Liite 1: Henkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 Hallintolautakunta 21.4.2015 Yhteistyötoimikunta 23.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 1 Sisältö 1 JOHDANTO ......................................................................................................... 2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE............................................................. 3 2.1 Henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointi.............................................................. 3 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne ................................................................ 7 2.3 Eläköityminen .................................................................................................... 9 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS ................................................................................ 14 4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ......................................................................... 15 4.1 Koulutus ........................................................................................................... 15 4.2 Keskitetty koulutus ........................................................................................... 16 5 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY ............................................................... 17 5.1 Sairauspoissaolot ............................................................................................ 17 5.2 Työtapaturmat .................................................................................................. 18 5.3 Työkykyä ylläpitävä toiminta ............................................................................ 19 5.4 Henkilöstön muistaminen ................................................................................. 20 5.5 Työhyvinvointikysely 2014 ............................................................................... 20 6 YHTEISTOIMINTA ............................................................................................. 20 6.1 Yhteistyötoimikunta .......................................................................................... 21 6.2 Työsuojelutoimikunta ....................................................................................... 21 6.3 Neuvottelutoiminta ........................................................................................... 22 7 PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT ............................................................ 22 7.1 Tehdyn työn hinta ............................................................................................ 23 7.2 Henkilöstökulut ................................................................................................ 25 7.3 Eläkemenot ...................................................................................................... 26 8 TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET ................................................... 27 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ .......................................................................................... 29 10 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA................................................... 29 Lähteet 2 1 Johdanto Raahen kaupunki laatii vuosittain henkilöstöraportin. Tämä on kahdestoista kaupungin henkilöstöraportti. Raportissa kerrotaan tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista kaupungin luottamushenkilöiden, virkamiesjohdon ja kaikkien muiden henkilöstöasioista kiinnostuneiden käyttöön. Henkilöstöraportin laadinnassa on huomioitu soveltuvin osin KT:n suositukset henkilöstöraportoinnista. Hyväntuulinen Raahe – kehittyvä kaupunki on kaupunkistrategian aiheena vuosille 2014 2020. Tärkeimpinä päämäärinä strategiassa on mainittu avoimuus, kestävä kasvu, kuntalaislähtöisyys sekä uudistumisvalmius. Vuoden 2014 talousarviossa on tuotu esille se, että henkilöstömenoista pyritään löytämään säästöjä. Keinoiksi mainittiin mm. rekrytointien kriittinen tarkastelu, lomarahojen vapaaksi vaihtamissuositus sekä henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen henkilökohtaiseen eläkeikään saakka. Tästä johtuen henkilöstöhallinnossa kohdennettiin vuoden 2014 aikana työpanosta erityisesti henkilöstön työssä jaksamisen ja selviytymisen tukemiseen. Kaupunginhallitus käsitteli vuoden aikana kaikki virkojen ja toimien vakituiset täyttölupahakemukset. Lomarahan vapaaksi vaihtamissopimus oli voimassa myös vuoden 2014 aikana Raahen kaupungin ja Vihannin kunnan yhdistymisestä on kulunut kaksi vuotta. Henkilöstö on sulautunut hyvin yhteen uudessa organisaatiossa ja jokaiselle on löytynyt omat työtehtävät. Kuntaliitoksen yhteydessä voimaan tullut lain mukainen viiden vuoden irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Vuoden 2014 aikana kunnille tuli velvoite yhtiöittää liiketoimintansa vuoden loppuun mennessä. Raahen sataman yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet käynnistettiin ja kaupunginvaltuusto teki päätöksen Raahen sataman liiketoiminnan siirtämisestä Raahen Satama Oy:lle vuoden päättyessä. Joulukuussa 2014 kaupunginvaltuusto päätti, että Vihannin lukion toiminta lakkaa 31.7.2015 ja kaikki opiskelijat siirtyvät Raahen lukioon. Vihannin koulujen toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oleville viran- ja toimenhaltijoille turvataan päätöksen mukaan työn jatkuminen Raahen kaupungin palveluksessa. Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen antoi kesäkuussa 2014 määräyksen kuntarakennelain mukaisesti toimitettavasta erityisestä kuntajakoselvityksestä Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Selvityksen tekemiseen annettiin aikaa elojoulukuu 2014. Kuntajakoselvittäjäksi ministeriö määräsi Kaarina Daavittilan. Selvityksen perusteella arvioidaan edellytyksiä yhdistää mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitystyöhön osallistui loppuvuoden aikana omalla työpanoksellaan myös kaupungin henkilöstöä. Selvityksen pohjalta kunnat tekevät omat päätöksensä asiasta vuoden 2015 aikana. Henkilöstö pidettiin tietoisena selvityksen etenemisestä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2014 lopulla Raahen kaupungin savuttoman työpaikan toimintaohjeen. Ohjeen mukaisesti kaupunki julistautui savuttomaksi työpaikaksi työterveyslaitoksen savuttoman työpaikan kriteerien pohjalta laadittujen omien kriteerien mukaan. Henkilöstöpalvelut 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa henkilöstömäärä ja rakennetiedot esitetään pääsääntöisesti 31.12.2014 (poikkileikkauspäivä) voimassa olleiden palvelussuhteiden määrän mukaan. Keskushallinnon henkilöstömäärään on sisällytetty myös liikelaitoksen (satama) henkilöstö, koska satama on henkilöstömäärältään liian pieni yksinään tilastoitavaksi. Vakinaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös ne viranhaltijat ja työsopimussuhteiset, jotka ovat vapaalla omasta tehtävästä ja hoitavat määräaikaisesti muuta tehtävää Raahen kaupungilla. Henkilöstömäärissä eivät ole mukana omais- ja perhehoitajat eivätkä poliittiset luottamushenkilöt, koska he eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. 2.1 Henkilöstömäärän kehitys ja rekrytointi Raahen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli 1135 henkilöä 31.12.2014. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 859 henkilöä (75,7 %), sijaisia 70 (6,2 %) ja määräaikaisia 206 (18,1 %). Edellisvuoteen nähden vakinaisten työntekijöiden määrä kasvoi vuoden aikana 19 henkilöllä, sijaisten 6 henkilöllä ja määräaikaisten työntekijöiden määrä puolestaan laski 8 henkilöllä. Kaiken kaikkiaan henkilöstön määrä kasvoi 17 henkilöllä. Virkasuhteisia oli 37,9 % ja työsuhteisia 62,1 %. Kokoaikaisia oli henkilöstöstä 82,2 %, osa-aikaisia 10,4% ja sivutoimisia 7,4 %.Keskimäärin joka kuukauden viimeisen päivän tilanteen mukaan palkattuja henkilöitä oli yhteensä 1108 (1119 v. 2013). Naisia koko henkilöstöstä oli 78 % ja miehiä 22 %. Kunta-alalla työskenteli vuonna 2013 palvelussuhteen luonteen mukaan vakinaisia 77,8 %, määräaikaisia oli 20,7 % ja työllistettyjä 1,5 % (KT Kuntatyönantajat, Henkilöstörakenne). Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden 2013 tilaston mukaan 79 % ja miesten osuus 21 %. (KT Kuntatyönantajat, Kunnalliset palkat ja henkilöstö). Raahen asukasluku vuonna 2014 oli 25 383 asukasta (25 507 v. 2013). Kaupungin koko henkilöstön määrä sataa asukasta kohden oli 4,5 (4,4 v. 2013) ja vakinaisen henkilöstön määrä 3,4 (3,3 v. 2013). Taulukko 1. Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet v. 2014 Henkilötyövuosien laskennassa on huomioitu vakinaisen henkilöstön palveluksessaolopäivät. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuodeksi. Henkilötyövuodet/vakinainen henkilöstö Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/2013 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/2014 Miehet 127,32 127,45 Naiset 542,57 550,71 Muutos % Yhteensä ed. vuodesta 669,89 678,16 1,23 4 Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2014 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (840 v. 2013). Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 35 4,16 Päättyneet palvelussuhteet 50 5,95 Henkilöstön rekrytoinneissa on käytetty enenevissä määrin Kuntarekry.fi -palvelua. Palvelu on kunta-alaan keskittyvä koko maan kattava sähköinen rekrytointipalvelu, jonka toimittaja on Suomen Kuntaliiton omistama KL - Kuntarekry Oy. Raahen kaupungilla palvelua hyödynnettiin eniten opetustoimessa ja koululaisten kesärekrytoinnissa. Taulukko 3. Kuntarekry.fi -palvelun käyttö 2014 Kuntarekry -palvelu Hakijoita Paikkoja Koululaisten kesärekry 537 325 (kesätyöseteleitä 125, 2014 kaupungin paikkoja 200) Muut paikat 794 44 Hakijamäärältään laajin rekrytointi oli nuorten kesärekry. Raahen kaupunki työllisti kesällä 2014 koululaisia (vuosina 1996 -1998 syntyneet) kaupungin omiin töihin 201 nuorta ja kesätyösetelillä yrityksiin työllistyi 119 nuorta. Nykyisellä koululaisten kesätyöllistämismuodolla kaupunki voi taata vähintäänkin kerran kesätyöpaikan tai kesätyösetelin nuorelle (nuori voi itse valita hakuvaiheessa jommankumman vaihtoehdon) niiden kolmen vuoden aikana, jolloin nuori voi olla ikänsä puolesta kesärekryssä mukana. Kesätyöllistämisen kustannukset olivat noin 97 000,00 euroa. 5 Taulukko 4. Henkilöstön määrä palvelujakson tyypin mukaan Koko henkilöstön määrästä naisia oli 78 % ja miehiä 22 %. Vakinaisista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä, määräaikaisista oli naisia 73 % ja miehiä 27 %. Eniten määräaikaisia oli sivistyspalvelukeskuksen palveluksessa. Palvelussuhteessa 31.12. Miehet Vuosi: Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä Naiset Yhteensä Muutos % ed.vuodesta 2013 178 65 10 2014 175 74 11 2013 662 213 8 2014 684 202 17 2013 840 278 18 2014 859 276 28 2,26 -0,72 243 249 875 886 1118 1135 1,52 Yhteensä Taulukko 5. Henkilöstön määrä palvelussuhteen tyypin mukaan palvelukeskuksittain / vakinaiset ja määräaikaiset Palvelukeskus Vakinaiset Vuosi: Keskushallinto Hallintopalvelukesk. Sivistyspalvelukesk. Sosiaalipalvelukesk. Tekninen palvelukesk. Yhteensä 2013 23 180 534 3 100 840 Määräaikaiset 2014 21 179 561 4 94 859 2013 8 16 236 4 14 278 Yhteensä 2014 11 16 221 7 21 276 2013 31 196 770 7 114 1118 Muutos % edellisestä vuodesta 2014 32 195 782 11 115 1135 %-osuus koko henkilöstöstä 2014 3,23 -0,51 1,56 57,14 0,88 1,52 2,82 % 17,18 % 68,90 % 0,97 % 10,13 % 100,00 % Taulukko 6. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/koko-, osa-aikaiset, sivutoimiset Määräaikaisesti osa-aikatyössä olevat eivät näy osa-aikaisissa, koska palkkausjärjestelmä käsittelee mm. osittaisen hoitovapaan, osa-aikalisän, jne. keskeytyksenä. Palvelukeskus Vuosi: Keskushallinto Hallintopalveluk. Sivistyspalveluk. Sosiaalipalveluk. Tekninen palveluk. Yhteensä Kokoaikaiset 2013 27 170 591 3 106 897 Osa-aikaiset 2014 32 175 613 6 107 933 2013 3 22 96 4 7 132 Sivutoimiset 2014 3 13 90 5 7 118 2013 1 4 83 0 1 89 Yhteensä 2014 2 2 79 0 1 84 2013 31 196 770 7 114 1118 2014 37 190 782 11 115 1135 6 Kaavio 1. Henkilöstö ammattinimikkeittäin (koko henkilöstö) Nimikkeen lehtori alle on sijoitettu myös aineenopetuksen lehtorit. Kaaviosta on jätetty pois nimikkeet, joita esiintyy enintään 5 henkilöllä. 7 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kunnallisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2013 oli 45,7 vuotta ja vakinaisen kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli tuolloin 47,8 vuotta.(Kuntatyönantajat/Henkilöstö ikäluokittain ja keski-iät). 31.12.2014 Raahen kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta (48,8 v. 2013). Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden naisten keski-ikä oli 48,5 vuotta (sama kuin vuonna 2013) ja miesten 48,7 vuotta (49,7 v. 2013). Sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä oli 41,9 vuotta vuoden lopussa (41,8 v. 2013). Taulukko 7. Henkilöstön ikärakenne/kaikki Ikä vuosina lkm %-osuus alle 30 v. 93 8,2 30-39 v. 242 21,3 40-49 v. 289 25,5 50-59 v. 367 32,3 60-64 v. 124 10,9 65 v. ja yli 20 1,8 Yhteensä 1135 100,00 Keski-ikä 46,9 v. Kaavio 2. Vakinainen henkilöstö (859) ikäryhmittäin Yli 50-vuotiaita 426 henkilöä (49,60 %) . 8 Kaavio 3. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin Taulukko 8. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin / naiset - miehet Ammattiryhmä (vakinainen henkilöstö) Henkilöstön määrä %-osuus koko henkilöstöstä Keski-ikä miehet Keski-ikä naiset Keski-ikä kaikki Johtohenkilöstö 55,3 49,1 52,5 20 2,3 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 44,9 53,7 52,6 104 12,1 Ruokapalveluhenkilöstö 32,7 49,0 48,3 70 8,1 Opetushenkilöstö 45,4 45,1 45,2 260 30,3 Koulujen muu henkilöstö 51,4 47,2 47,6 53 6,2 Kulttuuri- ja vapaa-aika 53,0 48,0 48,9 40 4,7 Sos.toimen ammattihenkilöstö 60,3 60,3 3 0,3 Perhepäivähoitohenkilöstö 54,2 54,2 24 2,8 Päiväkotihenkilöstö 51,0 47,8 47,8 154 17,9 Tekninen henkilöstö 53,0 51,1 52,4 27 3,1 Teke:n tuntipalkkaiset 51,3 63,0 51,5 48 5,6 50,3 50,3 52 6,1 51,7 4 0,5 48,5 859 100,00 Siivoushenkilöstö Talonmiehet ja muu henkilöstö 51,7 Yhteensä 48,7 48,5 9 Kaavio 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain, miehet ja naiset Vuonna 2013 keski-ikä keskushallinnossa oli 55,9, hallintopalvelukeskuksessa 50,1, sivistyspalvelukeskuksessa 47,1, sosiaalipalvelukeskuksessa 54,3 ja teknisessä palvelukeskuksessa 53,5 vuotta. 2.3 Eläköityminen Kaikilla palkansaajilla on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Raahen kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin KuEL:n (Keva) ja VaEL:n (Valtionkonttori) kautta. Kunnallisen eläkelain eli KUEL:in piiriin kuuluvat virka- ja työsuhteiset henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun ja lukion opettajista ja rehtoreista kuuluvat yhä valtion eläkelain eli VaEL:in piiriin. Vuodesta 1999 lähtien VaEL:in piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät asteittain KuEL:in piiriin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 - 68 vuoden iässä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen edellyttää, että työnantajalla on tarjota henkilölle osa-aikatyötä. Raahen kaupungin palveluksessa vuoden 2014 aikana oli osa-aikaeläkkeellä 35 henkilöä, joista vuoden aikana saavutti vanhuuseläkeiän 7 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 4 henkilöä. 31.12.2014 osa-aikaeläkkeellä olevien keski-ikä oli 61,5 vuotta. Alkanutta osaaikaeläkettä ei lueta Kevan tilastoissa eläkkeelle siirtyviin. Osa-aikaeläkkeellä oleva siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraansa perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. Seuraavista Kevan taulukoista ( taulukot 9-12) käy ilmi KuEL- ja VaEL -eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosina 2000 - 2014 ja keski-ikä vuosina 2008 – 2014 sekä eläke-ennuste vuoteen 2030 saakka (taulukko 14).Vihannin ja Raahen kuntaliitoksesta johtuen Vihannin tiedot näkyvät taulukoissa vuodesta 2013 alkaen. 10 Taulukko 9. KuEL –eläkkeelle siirtyneet, henkilömäärä KuEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki 2000-2014 Eläkelajeittain, henk. Henk. Yhteensä (pl. oae) Työkyvyttö myyseläke Vanhuuseläke Osatyökyvyt tömyysel. Kuntoutustuki Työttömy yseläke Osa-aikaeläke 2000 44 13 12 7 2 10 2001 41 13 4 6 1 17 10 8 2002 48 14 3 6 2 23 20 2003 32 11 2 6 0 13 4 2004 46 11 10 14 2 9 3 2005 45 19 6 6 5 9 3 2006 42 10 11 7 6 8 12 2007 46 18 8 11 4 5 8 2008 45 15 7 13 2 8 11 2009 47 16 7 6 9 9 5 2010 47 28 3 8 7 1 19 2011 43 21 9 4 7 2 10 2012 23 14 4 2 3 0 4 2013 31 18 3 9 1 0 4 2014 44 28 3 9 4 0 4 Taulukko 10. KuEL –eläkkeelle siirtyneet, keski-ikä KuEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki 2000-2014 Eläkelajeittain keski-ikä, v. Ikäv. Kaikki eläkelajit Työkyvyttö myyseläke Vanhuuseläke Osatyökyvyt tömyysel. Kuntoutustuki Työttömyyseläke 2000 57,3 62,5 56,3 46,9 52,5 60,1 2001 58,1 61,8 54,0 45,3 58,0 60,8 2002 59,1 62,2 58,7 47,0 56,5 60,8 2003 58,0 62,1 57,5 46,3 2004 56,4 62,1 57,4 49,1 54,5 60,0 2005 59,3 62,1 54,7 55,2 57,4 60,0 2006 58,9 63,6 59,0 53,3 55,7 60,0 2007 58,8 63,1 57,3 53,4 56,0 60,0 2008 57,8 63,6 57,9 49,5 56,5 60,3 2009 59,5 63,9 58,3 50,7 57,9 60,1 2010 59,9 63,6 55,0 52,9 55,0 60,0 2011 59,9 64,2 54,4 51,8 58,3 62,0 2012 60,9 64,4 59,3 51,0 53,7 2013 60,3 64,2 58,7 53,3 59,0 2014 60,6 64,3 60,3 49,9 59,0 60,0 11 Taulukko 11. VaEL –eläkkeelle siirtyneet, henkilömäärä VaEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki 2008-2014 Eläkelajeittain, henk. Henk. Yhteensä Työkyvyttö Vanhuuseläke (pl. oae) Kuntoutustuki myyseläke Osatyökyvyt Työttömy tömyysel. yseläke Osa-aikaeläke 2008 7 7 0 0 0 0 0 2009 21 17 1 1 2 0 2 2010 13 13 0 0 0 0 1 2011 10 10 0 0 0 0 0 2012 3 2 0 1 0 0 0 2013 6 6 0 0 0 0 1 2014 6 5 0 1 0 0 0 Taulukko 12. VaEL-eläkkeelle siirtyneet, keski-ikä VaEL-eläkkeelle siirtyneet Raahen kaupunki 2008-2014 Eläkelajeittain keski-ikä, v. Ikäv. Yhteensä Työkyvyttö Vanhuuseläke 2008 61,3 61,3 2009 59,6 61,1 2010 61,0 61,0 2011 61,6 61,6 2012 56,7 60,0 2013 60,5 60,5 2014 60,7 62,4 Osatyökyvyt Kuntoutustuki myyseläke 54,0 Työttömyyseläke tömyysel. 44,0 50,0 52,0 57,0 12 Kaavio 5. Eläkkeelle (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) jäi vuoden 2014 aikana sivistyspalvelukeskuksesta 17, teknisestä palvelukeskuksesta 11, hallintopalvelukeskuksesta 7 ja keskushallinnosta 1 henkilö.Raahen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 aikana osatyökyvyttömyyseläkkeellä 13 henkilöä, joka on koko henkilöstön määrästä 1,2 %. Vuoden lopussa osatyökyvyttömyyseläkkeellä olleiden henkilöiden keski-ikä oli 61,5 vuotta. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,2 vuotta. Taulukko 13. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lukumäärä, %-osuus koko henkilöstömäärästä sekä siirtyneiden keski-ikä. Kuntoutustukipäiviä oli 151 päivää/ henkilö. Kuntoutustuella olevista oli koko vuoden ajan kuntoutustuella 1 henkilö. % koko henkilöstömäärästä keski-ikä lkm Työkyvytt.eläkkeelle siirtyneet yht., joista: - osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä - kuntoutustuelle siirtyneitä - täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 17 1,5 4 10 0,4 0,9 59,0 50,1 3 0,3 60,3 Iän perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke. Työkyvyn heikentyessä sairauden perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki. 13 Kaavio 6. Eri eläkemuodoille siirtyneiden määrä prosentteina, laskelmassa on mukana 54 henkilöä. Eläkepoistumaennuste perustuu oletukseen siitä, että kaikki työntekijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisessa vanhuuseläkeiässään tai 65-vuotiaina. Työkyvyttömyyseläkeennuste perustuu edellisten vuosien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määriin. Ennusteessa ovat mukana KuEL- ja VaEL -eläkevakuutuksen piiriin kuuluvat. Vuonna 2014 Raahen kaupungin palveluksesta KuEL- ja VaEL -eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62,2 vuotta. Taulukko 14. Eläkepoistuma Kunta-alan eläkepoistumaennusteen mukaan Raahen kaupungin palveluksesta eläkkeelle siirtyvästä henkilöstöstä vuosina 2012 - 2030 suurimmat ammattiryhmät ovat perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, ruokapalvelutyöntekijät, lastenhoitajat sekä opettajat. 14 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Kaavio 7. Henkilöstön sijoittuminen eri työaikamuotoihin 31.12.2014 Koko kunta-alan henkilöstöstä eri työaikamuodoittain suurin ryhmä on jaksotyössä työskentelevät. Taulukko 15. Työpanos kalenteripäivinä 2013-2014 Työpanos kalenteripäivinä 2013 Vakinaiset palvelujaksot - vuosilomat - sairauslomat - lakisääteiset - muut poissaolot Poissaolot yht. 295 397 26 543 12 734 17 897 8 538 65 712 Määräaikaiset palvelujaksot - vuosilomat - sairauslomat - lakisääteiset - muut poissaolot Poissaolot yht. Vak. ja määräaik. palvelujaksot yht. Vak. ja määräaik. poissaolot yht. Työpanos yhteensä 91 485 3 470 2 457 1 297 825 8 049 386 882 73 761 313 121 %:ia 2013 palv.jaksoista 2014 %:ia 2014 palv.jaksoista 9,0 4,3 6,1 2,9 22,2 298 230 26 228 13 073 18 283 8 815 66 399 8,8 4,4 6,1 3,0 22,3 3,8 2,7 1,4 0,9 8,8 92 469 3 373 2 391 1 193 926 7 883 3,6 2,6 1,3 1,0 8,5 19,1 390 699 74 282 316 417 19,0 Vuosilomiin lasketaan lisäksi säästövapaat, sairauslomiin tapaturmat ja ammattitaudit, lakisääteisiin poissaoloihin perhevapaat, asevelvollisuus, kuntoutustuet jne. Muissa poissaoloissa ovat mm. lomarahavapaat, 30-vuotislomat, lääkinnälliset kuntoutukset, opiskelu ja koulutus jne. Poissaolot ovat sekä palkallisia että palkattomia Opetushenkilöstön palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen. Lukuvuosien välissä on ns. kesäkeskeytys ja laskennallinen vuosiloma, joka ei sisälly vuosilomiin. 15 4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 4.1 Koulutus Vuonna 2014 talousarviossa oli varattu keskitettyä koulutusmäärärahaa 65 000 euroa, josta käytettiin yhteensä 51 764 euroa. Koulutusta tällä rahalla sai 684 henkilöä. Keskitetystä koulutusmäärärahasta maksetaan koulutus- ja osallistumismaksuja sekä lisäksi mahdollisia päivärahoja ja matkakorvauksia, mutta ei palkkakustannuksia. Koulutusta saaneiden henkilöiden määrässä voi olla mukana henkilöitä, jotka ovat osallistuneet vuoden aikana useampaan koulutukseen. Lisäksi palvelukeskuksilla oli talousarvioissaan omia koulutusmäärärahoja käyttösuunnitelmien mukaan 155 301 euroa. Palvelukeskukset käyttivät koulutus- ja osallistumismaksuihin 157 840 euroa. Koulutukseen käytetyt määrärahat eivät sisällä koulutuksesta mahdollisesti aiheutuneita päivärahoja, matkakorvauksia eivätkä palkkakustannuksia. Koulutusta järjestettiin keskimäärin 0,6 päivää/henkilö (vakinaiset ja määräaikaiset). Koulutus- ja osallistumismaksut olivat keskimäärin 185 euroa/henkilö. Koulutuspäivät ja osallistujamäärät on laskettu Prima- palkkalaskentajärjestelmän poissaoloihin syötetyistä tiedoista. Kaikkia sisäisiä koulutuksia ei ole haettu Web-tallennuksen kautta poissaoloiksi, eivätkä tällaiset koulutuspäivät näy koulutuspäivien lukumäärässä. Taulukko 16. Osaamisen kehittäminen Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään mm. työyhteisövalmennusta, tietojärjestelmäkoulutusta ja ensiapukoulutusta. Osallistujamäärä Päiviä/ osallistuja Koulutus- ja osallistumis kustannukset €/ vuosi 436 2,6 135 993 47 4,2 14 660 Muu osaamisen kehittäminen 189 2,8 58 951 Opintovapaalla olevan hlöstön lkm 12 94,6 0 Yhteensä 684 Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Lakisäät. sosiaali- ja terv. huollon täydennyskoulutus 209 604 16 4.2 Keskitetty koulutus Keskitetyn koulutusmäärärahan käytössä pääpainopisteinä olivat työyhteisökoulutukset sekä laatujärjestelmän kehittämiseen suunnatut laadunhallinnan valmennuskoulutukset. Keskitettyä koulutusmäärärahaa suunnattiin myös palvelukeskusten omiin, työhön liittyviin koulutuksiin, luottamusmiesten koulutuksiin sekä koko henkilöstölle tarkoitettuihin ensiapukoulutuksiin. Keskitetyn koulutusmäärärahan käyttö jakaantui vuonna 2014 seuraavasti: Laatukoulutus Esimieskoulutus Työyhteisökoulutus Tietojärjestelmäkoulutus Henkilöstöjärjestöt Työsuojelu Keskushallinto, hallintopalvelukeskus ja liikelaitokset Tekninen palvelukeskus Sivistyspalvelukeskus Muut koulutuskustannukset 24 217 € 589 € 7 331 € 165 € 2 288 € 2 361 € Yhteensä 51 764 € 3 976 € 2 950 € 5 067 € 2 820 € Laadunhallinnan valmennuskoulutus Vuonna 2009 aloitettua prosessipohjaisen laatujärjestelmän kehittämiseen suunnattua laadunhallinnan valmennuskoulutusta toteutettiin sivistyspalvelukeskuksessa ja hallintopalvelukeskuksessa, ja siihen käytettiin 24 217,70 €. Pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma on laadittu vuosille 2009 – 2015. Valmentajana toimi edelleen Jari Pääsinniemi. Esimieskoulutukselle oli varattu 5000 €, mutta esimieskoulutuksen suunnittelu ja toteutuminen siirtyy vuodelle 2015. Kuluneet 589,85 € sisältyivät yksittäisiin esimieskoulutuksiin. Työyhteisöille annettiin mahdollisuus hakea avustusta omiin koulutuksiin keskitetystä koulutusmäärärahasta, ja rahaa myönnettiin palvelukeskusten välillä henkilöstömäärän suhteessa. Työyhteisökoulutuksiin myönnettiin yhteensä 10 000 € ja niitä käytettiin 7 331,06 €. Uusia tietojärjestelmiä ei vuonna 2014 otettu käyttöön ja päivittämisten yhteydessä pidetyt koulutukset toteutettiin pääsääntöisesti sisäisenä koulutuksena. Erilaisten tietojärjestelmien koulutuksiin käytettiin 165,51 €. Keskitetystä koulutusmäärärahasta tuettiin henkilöstöjärjestöjen luottamusmieskoulutuksia ja työsuojeluhenkilöstön koulutusta sekä järjestettiin kaksi ensiapukurssia. Ensiapukoulutuksiin osallistui yhteensä 17 henkilöä. Keskitettyä koulutusmäärärahaa jaettiin palvelukeskuksille yhteensä 12 000 € ja siitä käytettiin yksittäisiin työhön liittyviin koulutuksiin yhteensä 11 993 €. Muut koulutuskustannukset -osiosta tuettiin mm. henkilöstön osallistumista Raahe-opiston järjestämiin kielikoulutuksiin. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2014 viimeisenä päivänä yhteensä 7 henkilöä palkkatukisina. Lisäksi palvelukeskuksissa voi olla oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä, joiden palkkakustannukset maksetaan palvelukeskusten omista budjeteista esim. palvelussuhteessa olevan henkilöstön täydennys- tms. koulutus. 17 5 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon tavoitteena on Raahen kaupungin henkilöstön terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Raahen kaupungilla oli sopimus työterveyspalveluiden järjestämisestä Suomen Terveystalo Oy:n kanssa ajalla 1.1.-31.3.2014. Työterveyshuoltosopimukseen sisältyi lakisääteinen ennaltaehkäisevä ja rajattu sairasvastaanotto. Työterveyshuolto oli järjestetty työntekijöille, joilla oli voimassa oleva palvelussuhde. Henkilöstöpalvelut ja työterveyshuoltohenkilöstö seurasivat säännöllisesti tavoitteiden toteutumista. 1.4.2014 alkaen työterveyspalveluiden tuottajana toimii Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuoltopalvelut pitävät sisällään työterveyshuoltolain mukaiset lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut (kustannusluokka KL1) sekä rajatut sairaanhoidon palvelut (kustannusluokka KL2). Kustannusten ohjautuminen painottuu KL1 70 % ja KL2 30 %. Kustannusten jakautumista seurataan kuukausittain. Kustannusten jakautumisen toteuman ollessa lähempänä jakoa KL1 80 % ja KL2 20 %, palvelusopimukseen tehtiin muutos, jossa kustannusten jakautuminen muutettiin painottumaan KL1 80 % ja KL2 20 %. Työterveyshuoltopalvelut ovat Raahen kaupungilla päätoimisessa virka- ja työsuhteessa olevien käytettävissä. Palkattomilla työ- tai virkavapailla olevat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin palkattoman vapaan aikana. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain henkilöstöpalveluiden ja Caritas Lääkärit Oy:n yhteisessä ohjausryhmässä. Tarvittaessa on mahdollista tehdä tarvittavia muutoksia palvelusopimukseen. Keskimäärin työterveyshuollon kustannukset olivat 172,30 € / hlö (laskettuna 1135 henkilöllä), Kelan korvaus sekä yksityisten palveluntuottajan arvonlisäveropalautus huomioiden kustannukset olivat 163,81 € / hlö. Vuonna 2014 työterveyshuollon lakisääteisiin (korvausluokka KL1) terveyspalveluihin sisältyi työpaikkaselvityksiä 211 tuntia sekä terveystarkastuksia lääkärillä 639 kappaletta, hoitajalla 515 kappaletta, fysioterapeutilla 152 kappaletta ja psykiatrilla tai erikoislääkärillä 57 kappaletta. Sairausvastaanottokäyntejä (korvausluokka KL2) toteutui seuraavasti: lääkärillä 414 kappaletta ja terveydenhoitajalla 26 kappaletta. Lisäksi suoritettiin laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia sairausvastaanottokäyneillä 432 kappaletta ja terveystarkastuksissa 4415 kappaletta. 5.1 Sairauspoissaolot Taulukko 17. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä koko henkilöstö. Ei sisällä tapaturmapoissaoloja. Sairauspäivät Vuosi Vakinaiset Sijaiset, määräaikaiset Sairauspäivät/hlö 2013 2014 2013 2014 12147 12135 14,46 14,13 2413 2378 8,68 8,61 18 Kaavio 8. Vakinaisen henkilöstön sairauspäivät palvelukeskuksittain 2013-2014 Taulukko 18. Työterveyshuollossa kirjoitettujen sairauspoissaolojen tilastot eniten poissaolopäiviä kerryttäneiden syiden osalta 1.4. - 31.12.2014. Muualta kuin työterveydestä kirjoitetut sairauslomat eivät näy syytilastossa. Sl-päiviä Prosentti osuus slpäivistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 2425 51,68 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 1669 35,03 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 128 2,68 Hermoston sairaudet 118 2,38 Poissaolojen syyt Muut syyt - - 5.2 Työtapaturmat Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastojen mukaan Raahen kaupungilla tehtiin vuonna 2014 yhteensä 59 työtapaturmailmoitusta, joista aiheutui yhteensä 126 sairauspäivää. Tapaturmista 47 oli sellaisia, joista ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työtapaturmailmoituksien määrä lisääntyi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien määrä puolestaan väheni jonkin verran. Eniten tapaturmia sattui äkillisen fyysisen kuormituksen yhteydessä, esim. nostotilanteissa (11) ja kompastumisten tai liukastumisten yhteydessä (9) tai terävän esineen aiheuttamina (9). Tapaturmien seuraukset olivat enimmäkseen haavoja ja pinnallisia vammoja tai tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja. Eniten vammoja tuli jalkojen ja käsien alueelle. 19 Työmatkatapaturmailmoituksia tehtiin vuonna 2014 yhteensä 3, ja niistä ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työmatkatapaturmailmoituksien määrä väheni huomattavasti aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 aikana lähetettiin työterveyslaitokselle tutkittavaksi yksi ammattitautiepäily. Taulukko 19. Tapaturmat 2013- 2014 koko henkilöstö Vahingot Vahingot 2013 2014 Työtapaturmat 39 59 Työmatkatapaturmat ja ammattitautitapaukset 16 3 Yhteensä 55 62 5.3 Työkykyä ylläpitävä toiminta Vuoden 2014 aikana vakituisessa palvelussuhteessa olevalla henkilöstöllä oli mahdollisuus hakeutua PHT ry:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) järjestämille 1. askel – hyvinvointijaksoille. Jaksoja järjestettiin pitkin vuotta eri teemoin, eri kohteissa ympäri maata. Jaksot koostuivat viiden vuorokauden pääjaksosta ja kahden vuorokauden seurantajaksosta. Työnantaja sitoutui maksamaan osallistujien omavastuuosuudet yhteensä 210 €, ja myönsi palkallisen vapaan jaksojen ajalle. Ainoastaan matkakulut jäivät osallistujan itsensä maksettaviksi. Jaksoille osallistui 9 henkilöä ja omavastuukustannuksia työnantaja maksoi 1 650 €. Vuoden 2013 toukokuussa toimintansa aloittanut kahdeksan henkilön paikallinen pilottikuntoutusryhmä jatkoi toimintaansa toukokuulle 2014 saakka. Kevään aikana kertyi paikallisesta toiminnasta kustannuksia yhteensä 2 573 €. Kelan hyväksymään lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistui 20 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä vuoden aikana. Kuntoutukseen osallistuttiin palkallisena ja kuntoutuspäiviä kertyi keskimäärin 7 päivää/osallistunut henkilö. Kaupungin henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä on mahdollisuus vuokrata Rokuan ja Vuokatin lomaosakkeita käyttöönsä. Vuokatin lomaosakkeen käyttöaste oli 58,63 % (58,08% v. 2013) ja Rokuan lomaosakkeen 36,99 % (49,86 % v. 2013). Pitkään kaupunkia palvelleilla (30 - 40 vuotta) työntekijöillä oli mahdollisuus oleskella ilmaiseksi Rokuan lomaosakkeessa seitsemän vuorokauden ajan pitkästä palvelusajasta myönnettävän vapaan yhteydessä. Työnantaja tuki henkilöstön uimahallikäyntejä Kuntokeidas Vesipekassa kerran viikossa maksamalla osan käyntihinnasta. Liikuntahallillla oli kuntosalivuorot kaksi kertaa viikossa ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun liikuntasalissa kahvakuulatunti. Uimahallilla oli mahdollisuus osallistua myös vesijumppaan kerran viikossa. Kaupungilta eläkkeelle jääneiden uimahallikäyntejä tuettiin yhden kerran viikossa ja lisäksi heillä oli kaksi ilmaista kuntosalivuoroa viikossa liikuntahallilla. Henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus 8,50 euron kulttuurikorvaukseen kerran vuodessa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus 10 euron liikuntakorvaukseen ja 10 euron kieliopintokorvaukseen kerran vuodessa. 20 Edullinen työpaikkaruokailumahdollisuus oli järjestetty tietyille kouluille sekä Palvelutalo Kreivinaikaan ja Maininkiin. Henkilöstöpalveluista tuettiin eri toimipisteiden jouluruokailuja 7,50 eurolla/osallistuja. 5.4 Henkilöstön muistaminen Työnantaja muisti pitkään palvelleita työntekijöitään Kuntaliiton myöntämillä kultaisilla ja hopeisilla ansiomerkeillä. Lisäksi työnantaja myönsi viiden työpäivän mittaisen palkallisen 30vuotisvapaan ja kymmenen työpäivän mittaisen 40-vuotisvapaan vakituisessa palvelussuhteessa pitkään työskenneille työntekijöille. Vapaiden yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmaiseen seitsemän vuorokauden oleskeluun Rokuan lomaosakkeessa. 50- ja 60 – vuotissyntymäpäivinä työnantaja muisti työntekijöitä 85 euron arvoisella lahjalla ja kukkakimpulla. Työnantaja muisti myös eläkkeelle jääviä lahjalla ja kukilla. 5.5 Työhyvinvointikysely 2014 Kyselyyn vastasi yhteensä 535 henkilöä. Kokonaisuudessaan kyselyn perusteella henkilöstön työhyvinvointi on hieman parantunut. Vastaajista kokee yli 80 % työpaikan ilmapiirin hyväksi, lähes 90 % tehtävien ja roolien olevan selkeät ja yli 80 % toimii mielestään aktiivisesti yhdessä työkavereiden kanssa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yli 80 % vastaajista on sitä mieltä, että työyhteisössä hyväksytään erilaisuus (esim. nuoret/ikääntyneet). Työyhteisöjen kehittäminen on asia, joka vaatii panostusta. Kehittämistä tukee se, että yli 76 % ilmoittaa ottavansa mielellään vastaan uusia tehtäviä ja haasteita. Kyselyn tulosten perusteella myös esimiestyö vaatii kehittämistä. Palautetta onnistumisesta esimieheltään saa vain 38,9 % ja työnsä arvostusta kokee vain 64 %. Vastaajista 80 % kokee työkykynsä työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin nähden hyväksi. 12 % kokee tämän hetkisen työmäärän liian suureksi. Yli 80 % on mielestään saanut mahdollisuuden osallistua ammattitaitoa edistävään koulutukseen. Työpaikan ilmapiiriin vaikuttaviksi tekijöiksi koetaan vastausten perusteella avoimuus, asenteet, luottamus, selkeät tehtävänkuvat ja yhteiset tavoitteet, johtaminen ja jokaisen henkilökohtainen sitoutuminen sekä työskentelyolosuhteet ja työvälineiden kunto. Kehityskeskustelun lähiesimiehen kanssa käy säännöllisesti 55 % vastaajista, ja enemmistö vastaajista (74 %) kokee työhyvinvointikyselyyn vastaamisen hyödylliseksi. Työsuojelupäällikkö esitteli työstämänsä kyselyn tulokset palvelukeskuksittain johtoryhmille ja sen jälkeen tulosalueittain tai – yksiköittäin toimipisteissä. Tulosten perusteella työyksiköt laativat omat kehittämissuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteitä, joilla parannetaan kehitettäviä osa-alueita ja joilla pidetään voimassa ne osa-alueet, joilla on jo onnistuttu. 6 YHTEISTOIMINTA Henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan sovelletaan yhteistoimintalain mukaista lakia Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) ja kaupunginhallituksen 31.3.2008 § 130 hyväksymää yhteistoimintaohjetta. Raahen kaupungin yhteistoimintaohjeen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtä ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. Raahen kaupungin edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimivat yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta. 21 6.1 Yhteistyötoimikunta Yhteistoimintalain mukaan työnantajaa edustavat esimiesasemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät sekä kaupunginhallituksen nimeämät edustajat. Henkilöstön edustajina toimivat henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ja puheenjohtajat, jotka ovat Raahen kaupungin palveluksessa. Yhteistyötoimikunnassa oli 10 jäsentä, joille oli nimetty myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä neljä oli henkilöstön edustajia ja kuusi työnantajan edustajia. Yhteistyötoimikunnan toimintakausi on neljä vuotta ja kokouksia on pidettävä vähintään neljä vuodessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana viisi kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - Esimiestason organisaatiojärjestelyt Raahen kaupunkistrategia vuosille 2014 - 2020 Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen 1.4.2014 alkaen Raahen kaupungin etätyöperiaatteet Ansio- ja kunniamerkkien hakeminen Vuoden 2013 tilinpäätös Virkistysmäärärahojen ja kuntoutustoiminnan tukeminen vuonna 2013 ja suunnitelma vuodelle 2014 Virka- ja työvapaaohjeiden päivitys Palkatun henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistaminen, päivitetyt ohjeet Kuntajakoselvitys Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä Vuoden 2015 talousarvio ja käsittelyaikataulu Vihannin lukion lakkauttaminen Raahen sataman yhtiöittäminen Savuton työpaikka Kuntokeidas Vesipekan remontti ja sen vaikutukset henkilöstön virkistystoimintaan 6.2 Työsuojelutoimikunta Työsuojelu on lakisääteinen jokapäiväisen työnteon ja toiminnan osa, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuului vuonna 2014 yhdeksän (9) työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Työnantajaa työsuojelutoimikunnassa edustivat henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana kaksi kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - Korvaushakemus vuoden 2013 työterveyshuollon kustannuksiin Työsuojeluorganisaation kokoonpano Tapaturmatilastot vuodelta 2013 Työsuojelun toimintaohjelma vuodelle 2014 Vaaratilanneilmoitukset Työpaikkakäyntien tarkastuspöytäkirjat Sisäilmaryhmän kiinteistöraportti Sisäilmaongelmiin liittyvät oirekyselyt Työhyvinvointikyselyn toteuttaminen v. 2014 Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostavat toimikaudella 1.1.2014 – 31.12.2017 työsuojelupäällikkö (työnantajan edustaja) ja kolme työsuojeluvaltuutettua (henkilöstön edustajat), joista yksi edustaa toimihenkilöitä. 22 6.3 Neuvottelutoiminta Paikallisneuvotteluissa Raahen kaupungin henkilöstöä edustivat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet tai luottamusmiehet JUKO ry:stä, KTN ry:stä, JHL ry:stä, JYTY ry:stä. Super ry:n ja Tehy ry:n osalta henkilöstöä edustivat ammattiosastojen puheenjohtajat, koska ko. järjestöillä ei ole valittuna luottamusmiehiä kaupungin organisaatiossa. Työnantajaa edusti hallintolautakunnan neuvotteluryhmä, jossa oli sekä luottamushenkilöitä että virkamiehiä. Vuoden 2014 aikana neuvoteltiin paikallisesti mm. seuraavista asioista: - 7 OVTES -palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien opettajien TVA – korvausten tarkistaminen ajalle 1.1.2014 - 31.7.2014 JHL :n neuvottelupyyntö / liikunnanohjaajalle epäselvistä asioista Opettajien TVA :t 2014 - 2015 Vuosilomansijaisuudet palvelutoimistossa / Paikallisneuvottelupyyntö / Raahen JHL ry 055 Yhteistoimintalain mukainen menettely koskien Raahen sataman yhtiöittämistä ja henkilöstön siirtymistä Raahen Satama Oy:n palvelukseen Yhteistoimintalain mukainen neuvottelumenettely koskien Vihannin lukion lakkauttamista ja siitä aiheutuvia henkilöstön työ- ja virkatehtävien uudelleen järjestelyjä Palkkojen harmonisointi / Raahen ja Vihannin kuntaliitos Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen 2014 Luottamusmiesten ajankäyttö Yhteistoiminnan kehittäminen PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstömenot kasvoivat tilinpäätöksen mukaan n. 326 000 € (0,7 %) edellisestä vuodesta. Koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1119 henkilöä. Eläkekulut nousivat edellisestä vuodesta n. 84 000 € (0,8 %). Raahen kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten palkkaus määräytyy seuraavien sopimusalojen mukaan: - Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) - KVTES:n Liite 12, Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot (PPH) - Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), - Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), - Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten (2012–2013) voimassaoloaika on 1.1.2012 – 28.2.2014 ja sopimusten (2014–2016) voimassaoloaika on 1.3.2014 – 31.1.2017.Vuonna 2014 toteutettiin kunta-alan voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkastukset. Raahen kaupungissa on käytössä tehtävien vaativuuteen (KVTES, OVTES ja TS) ja henkilökohtaisen suorituksen (KVTES ja TS) arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät. 23 Taulukko 20. Palkkausrakenne %-osuudet kokonaisansioista sopimusaloittain/ koko henkilöstö. Tarkastelussa on mukana henkilöiden säännöllisen työajan palkka, mahdolliset lisä- ja ylityöt, opettajien ylitunnit ja epämukavalta työajalta maksettavat korvaukset. %-osuudet kokonaisansiosta Varsinaiset palkat Muut säänn.työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä KVTES 97,92 1,81 0,27 100% Opetusala Tekniset Tuntipalkk. 87,67 98,14 90,13 12,33 1,34 7,73 0,00 0,52 2,14 100% 100% 100% Kaavio 9. Koko henkilöstön määrä sopimusaloittain 31.12.2014 KVTES:n piiriin kuului 53,8 % henkilöstöstä, OVTES:iin 34,5 %, perhepäivähoitajiin (PPH) 2,6 %, TS:iin 3,5 % ja TTES:n piiriin 5,6 %. 7.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hintaan on laskettu sopimusaloittain työskentelevän henkilöstön säännöllisen työajan ja lisä- ja ylityöajan palkat sekä samalta ajalta tehdyt työtunnit. Tehdyn työn hinta euroa/ tunti kertoo todellisen tuntihinnan, jossa mukana ovat kaikki maksetut palkat ja jakajana on käytetty ainoastaan tehtyjä tunteja. Huomioitava on, että palkalliset poissaolot nostavat euro/ tunti -hintaa. Sivukuluja ei ole laskettu tuntihintaan. Tuntihintaan vaikuttaa alentavasti henkilöstössä tapahtuva vaihtuvuus (työkokemuslisät, pitkät vuosilomat). 24 Kaavio 10. Tehdyn työn hinta sopimusaloittain koko henkilöstö Kaavio 11. Tehdyn työn hinta sopimusaloittain vakinainen henkilöstö Kaavio 12. Tehdyn työn hinta € palvelukeskuksittain koko henkilöstö 25 7.2 Henkilöstökulut Vuoden 2014 tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat 46,8 miljoonaa euroa, mikä on n. 29 % kaupungin toimintakuluista. Henkilöstökuluissa syntyi säästöä talousarvioon nähden n. 218 000 euroa. Taulukko 21. Henkilöstökulut tilinpäätöksessä Tilinpäätöksessä varsinaisiin henkilöstökuluihin lasketaan palkat, palkkiot, sosiaali-, eläke- ja tapaturmamaksut, eläkkeiden omavastuut/ Varhe- maksut ja ns. Raahen kaupungin vanhat eläkkeet (varausten lisäyksenä). Henkilöstökuluista vähennetään kaupungille maksetut sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Henkilöstökulut Talousarvio/1000 euroa Tilinpäätös/1000 euroa Poikkeama/1000 euroa 2012 45 755 46 152 -397 2013 46 827 46 492 335 2014 47 037 46 819 218 Taulukko 22. Henkilöstökustannukset tilinpäätöksessä Alla esitetään myös kustannukset, joita tilinpäätöksessä ei lasketa henkilöstökuluihin. Näitä kustannuksia ovat koulutus-, henkilökunnan virkistystoiminta-, muistamis- ja työterveyshuollon kustannukset. Koulutuskuluissa on mukana vain keskitetty koulutusmääräraha. 2 013 Henkilöstökustannukset Palkat Palkkiot Sosiaaliturvamaksut 2014 1000 euroa 1000 euroa 33743 33578 484 445 1987 1921 10382 10318 408 556 Koulutus / keskitetty 65 52 Henkilökunnan virkistystoiminnan tukeminen 18 15 Henkilökunnan muistaminen 10 9 435 195 219 108 Yksityisen palveluntuottajan arvonlisäverovähennys 22 10 Raahen kaupungin kuntoutus Kuntoutusrahat, sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset 10 4 512 556 172 268 174 142 Eläkevakuutusmaksut Eläkkeiden omavastuut/Varhe-maksut Työterveyshuollon kustannukset Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin Työllistämistuet Muiden kuntien osuus kehittämiskeskuksen henkilöstömenoista 26 7.3 Eläkemenot Työnantajan kunnallinen eläkemaksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe- maksua työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työnantaja maksaa eläkemenoperusteista eläkemaksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin. Kuntatyönantaja voi omilla toimillaan vaikuttaa eläkemaksuihin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta ei aiheudu työnantajalle varhe-maksua. Vuonna 2014 palkkaperusteisen eläkemaksun perusteena olivat työntekijöiden KuEL-ansiot, jotka olivat yhteensä 27 621 689 €. Kuntien eläkevakuutukselle maksettiin ennakkona vuoden 2015 eläkemaksuja. Ennakkomaksuja ovat palkkaperusteiset eläkemaksut 6 485 924 €, eläkemenoperusteiset maksut 4 651 207 € ja Varhe –maksut 558 599 €. Taulukko 23. Kevalle maksetut KuEL-maksut ja %-osuus maksettujen palkkojen summasta. Kuntien eläkevakuutukselle maksetaan seuraavan vuoden eläkemaksuja ennakkona. Maksut 1000 euroa Palkkaperusteinen maksu %-osuus palkkakustannuksista 6 065 (5 773 v. 2013) 17,8 Varhe-maksu 556 ( 408 v. 2013) 1,6 Eläkemenoperusteinen maksu 4 252 (4 608 v. 2013) - (ei lasketa) 27 8 Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon nettokustannukset laskivat vuonna 2014 n. 60 % edelliseen vuoteen nähden. Kustannusten laskun merkittävänä syynä oli työterveyspalveluiden rajoittaminen koskemaan vain lakisääteisten ennaltaehkäisevän työterveyshuollon korvausluokka KL1:n palveluita ajalla 1.1.- 31.3.2014. Työterveyshuollon toimintaan liittyen toteumassa on myös korvausluokka KL2:een kuuluvia kustannuksia, eli yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhoidon kustannuksia. Uudessa 1.4.2014 solmitussa työterveyspalvelusopimuksessa painopistealueet määriteltiin koskemaan korvausluokka Kl1 70 % ja korvausluokka KL2 30 %. Kaavio 13. Työterveyshuollon kustannukset 2013 -2014. Työterveyshuollon kustannukset 500 000,00 € 450 000,00 € 400 000,00 € 350 000,00 € 300 000,00 € 250 000,00 € Korvausluokka KL1 200 000,00 € Korvausluokka KL2 kustannukset yhteensä 150 000,00 € 100 000,00 € 50 000,00 € - € 2013 2014 Korvausluokka KL1 145 923,15 € 161 086,54 € Korvausluokka KL2 289 148,46 € 34 447,01 € kustannukset yhteensä 435 071,61 € 195 533,55 € Kela määrittelee vuosittain työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän ja maksettavien korvausten enimmäismäärän. Korvausluokassa KL1 kustannukset eivät ylittäneet Kelan määrittelemää laskennallista enimmäismäärää 182 160,00 €, joten siitä on mahdollista saada korvausta 60 %. Korvausluokassa KL2 kustannukset eivät ylittäneet Kelan määrittelemän laskennallista enimmäismäärää 273 350,00€, joten siitä on mahdollista saada korvausta 50 %. Omavastuuosuus työterveyshuollon kustannuksista laski edelliseen vuoteen verrattuna 5 %, ja oli näin 2014 vuonna 40 % työterveyshuollon kustannuksista. Kustannuksista saatujen korvausten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5 %, ollen vuonna 2014 55 %. Yksityisen palveluntuottajan tuottamista työterveyshuoltopalveluista saadaan arvonlisäverovähennystä 5 % toteutuneista kustannuksista, vähennyksessä ei huomioida ensiapukoulutuksista aiheutuneita kustannuksia, eikä ensiapuvälineiden hankintakustannuksia. 28 Kaavio 14. Saadut korvaukset ja omavastuu 2013 - 2014. Kelan palautus vuodelle 2014 on laskennallinen arvio. Saadut korvaukset ja omavastuu 500 000,00 € 450 000,00 € 400 000,00 € 350 000,00 € 300 000,00 € 250 000,00 € Kelan palautus KL 2 200 000,00 € Kelan palautus KL1 150 000,00 € Alv palautus 5 % 100 000,00 € Omavastuu 50 000,00 € 0,00 € 2013 2014 Kelan palautus KL 2 135 919,50 € 16 362,33 € Kelan palautus KL1 83 309,67 € 91 922,06 € Alv palautus 5 % 21 531,12 € 9 655,45 € Omavastuu 194 311,32 € 77 593,71 € 29 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Henkilöstöstä noin puolet on yli 50-vuotiaita. Jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen normaaliin eläkeikään saakka (varhainen välittäminen, kehityskeskustelut, ikäohjelma-toimintamallin laatiminen). Seuraavien vuosien aikana henkilöstöä eläköityy huomattava määrä ja tarvittaessa tilalle rekrytoidaan ensisijaisesti sisäisesti uusi työntekijä tai tiukan harkinnan jälkeen ulkoisesti uutta väkeä. Muutostilanteissa uuden työntekijän perehdyttämisen merkitys korostuu, jotta hänen työpanoksensa olisi mahdollisimman pian täysin työnantajan hyödynnettävissä. Perehdyttäminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja niin, että siihen varataan tarpeeksi aikaa niin uuden työntekijän kuin perehdyttäjänkin kannalta. Näin varmistetaan joustava tehtävien siirto uusille tekijöille ja vahvistetaan henkilöstön työhyvinvointia ja vähennetään henkilöstön uupumista. 10 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Henkilöstöraportin tunnuslukuja 2013 2014 1118 1135 Vakinaisia 840 859 Määräaikaisia 278 276 Naisten suhteellinen osuus 78,3 78 55 50 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 62,7 60,6 Sairauspoissaolot/Henkilö, vakinaiset 14,46 14,1 Henkilömäärä Yli 50 vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä Koulutus/Kalenteripv/Henkilö (arvioitu) 1,7 0,6 Koulutuskulut keskimäärin/Euroa/Henkilö (arvioitu) 137 185 1 823 1844 4,4 4,5 Henkilöstökulut/Asukas Henkilöstön määrä/100 asukasta Vakinaisen henkilöstön määrä/100 asukasta Asukasluku (tilinpäätös) Lähteet: Henkilöstöhallinnon informaatiojärjestelmä eHRMinfo Kevan tilastot Kunnallinen työmarkkinalaitos, web-sivustot Palkkausjärjestelmä Prima Raahen kaupungin talousarvio 2014 ja tilinpäätös 2014 Työterveyshuollon tilastot Vakuutusyhtiö Pohjola, tilastot 3,3 3,4 25507 25383
© Copyright 2024