Kappale 1:
Makrotaloustiede
KT34 Makroteoria I
Juha Tervala
Makrotaloustiede
• ”Talouden kokonaissuureiden, kuten
kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja
työttömyysasteen tutkiminen.”
Taloussanomien taloussanakirja
• Makrotaloustiede tutkii mm. tuotantoa,
työttömyyttä, tulonjakoa työvoimatekijöiden
välillä, inflaatiota, rahoitusmarkkinoita ja
talouden avoimuutta
BKT
• Maan hyvinvoinnin tärkein mittari on
bruttokansantuote (BKT), joka mittaa tuotantoa ja
tuloa jollakin aikaperiodilla (yleensä vuosi ja
vuosineljännes)
• Makrotaloustiede tarkastelee BKT:stä eri
aspekteja, mutta kaksi silmiinpistävää asiaa ovat:
– Useimmissa maissa BKT kasvaa pitkällä ajalla melko
vakaasti
– BKT:n vaihtelussa on merkittäviä poikkeamia trendistä
ympärillä, eli suhdannevaihtelut ovat lyhyellä ajalla
merkittäviä
Fig. 1.1
Satisfaction with life index
BKT per capita ja tyytyväisyys elämään 2006
GDP per capita 2006
Makrotaloustiede
• Makrotaloustiede käsittelee myös
– tulojen jakautumista tuotannontekijöiden,
työvoiman ja pääoman, välillä
– inflaatiota, hintatason nousua
– rahoitusmarkkinoiden ja ns. reaalitalouden välistä
yhteyttä
• Rahoitusmarkkinat = ”paperitalous” eli
varallisuusesineiden kauppa
• Reaalitalous = tavaroiden ja palveluiden kauppa
– talouksien avoimuutta
Table 1.2
Avoimuus: Tuonnin ja viennin keskiarvon suhde
BKT:n (%)
Belgium
Netherlands
Ireland
Denmark
Switzerland
Sweden
Germany
Portugal
Spain
UK
1960
2010
38.3
46.3
30.6
32.7
27.7
22.7
19.0
16.0
8.9
20.9
83.4
83.4
87.0
54.4
51.9
47.7
47.7
35.8
32.7
28.4
1960
2010
6.1
5.2
10.7
16.8
14.2
13.1
Russian Federation
Poland
Ukraine
Hungary
-----
25.9
40.3
51.6
132.2
China
--
15.3a
European Union
United States
Japan
a 2008
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
instead of 2010
Sources: IMF, OECD
Makrotaloustiede
• Makrotaloustieteen keskeisin pitkän ajan kysymys
on talouskasvu
• Miksi toiset maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä?
• Länsimaiden BKT:ssä on ollut selkeä trendi pari
vuosisataa: ylöspäin
• Kasvu on ollut melko vakiosta pitkään, ehkä
hieman nopeutuen toisen maailmansodan jälkeen
• BKT:n luonnollinen logaritmi on järkevämpi tapa
kuvat BKT:tä
– Logaritmisella asteikolla kulmakerroin kuvaa vuotuista
muutosta
BKT 1870-2010
a) Reaalinen BKT, alkuperäinen data
Fig. 1.5 (a)
Fig. 1.5 (b)
BKT 1870-2010
b) Reaalinen BKT logaritmisella asteikolla
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Sources: www.eco.rug.nl;
www.conference-board.org/economics/database-cfm
• Suhdannevaihtelut ovat yksi talouden
näkyvimpiä ilmiötä
• Yksi makrotaloustieteen keskeisistä teemoista
ja haasteista on selittää suhdannevaihteluita,
eli BKT:n poikkeamia trendiltä
Makrotaloustiede
• Miksi suhdannevaihteluita?
• Miksi (suhdanneluonteista) työttömyyttä?
• Pitkään vastaus oli: markkinoiden optimaalisia
reaktioita → mitään ei tarvitse tehdä (”laissezfaire”)
• 1936: John Maynard Keynesin ”Yleisen teorian”
mukaan laman syynä oli kokonaiskysynnän lasku
– Taantumien ja lamojen syy on riittämätön
kokonaiskysyntä
– Kirjan synnytti makrotalousteorian
• Keynesin oppi oli kokonaiskysynnän sääntely
Kokonaiskysyntä ja -tarjonta
• Kokonaiskysyntä ja -tarjonta yhdessä määräävät
talouden tasapainon
• Kokonaiskysyntä: koti- ja ulkomaisten
kotitalouksien, yritysten ja valtion kulutus- ja
investointipäätökset
– ml. raha- ja finanssipolitiikka
• Kokonaistarjonta: talouden tuotantopotentiaali
– Työn tarjonta
– Pääoman määrä
– Tuottavuus; tuotannontekijöiden käytön tehokkuus
Fig. 1.10
Endogeeniset ja eksogeeniset muuttujat
Endogeenisten muuttujien arvot määräytyvät mallissa
Eksogeenisten muuttujien arvot määräytyvät mallin ulkopuolella, niiden
arvot ja käyttäytyminen otetaan annettuna
Makrotaloustiede on joukko teorioita ja malleja
• Mitään yksittäinen makromalli ei vastaa kaikkiin
kysymyksiin
– Mitä keynesiläinen teoria sanoo pitkän ajan talouskasvusta?
– Mitä talouskasvumalli sanoo lamoista?
• Makrossa pitää käyttää eri malleja eri kysymysten
käsittelyyn
– Mitä aiheuttaa pitkän ajan talouskasvun?
– Mitä aiheuttaa suhdannevaihtelut?
• Jokaisen mallit kohdalla on otettava huomioon
– sen oletukset
– mitkä muuttujat ovat endogeenisia, mitkä taas eksogeenisia
– mihin kysymyksiin se pyrkii vastaamaan ja mihin ei
Positiivinen ja normatiivinen
makrotaloustiede
• Makrotaloudessa analyysi ja talouspolitiikka
ovat usein läheisesti sidoksissa
• Positiivinen taloustiede: miten talous toimii?
• Normatiivinen taloustiede: arvioita siitä miten
asioiden pitäisi olla ja mitä pitäisi tehdä?
• Makrossa talouspolitiikka suositukset ovat
yleisiä
Kirja ja luennot
• KT34-kurssi käsittelee lähinnä
suhdannevaihteluita
• Kurssin oppikirja: Burda ja Wyplosz:
Macroeconomics: A European Text (6th Edition)
• Tämän kurssin luennot seuraavat kirjaa
valikoidusti
– Kirjaa kannattaa lukea vain siltä osin kuin sitä
käsitteellään
• Kirjan osa I: johdanto
– Kpl 1 ja 2 käydään valikoidusti läpi
Kirja ja luennot
• Osa II: Talous pitkällä ajalla
– Kpl 6 Hinnat ja valuuttakurssi pitkällä ajalla
käydään lyhyesti läpi
– Kappaleet 7 ja 8: Intertemporaalinen
budjettirajoite ja kulutus käydään lyhyesti läpi
Osa III: talous lyhyellä ajalla
• Kappale 9
– Raha ja rahapolitiikka, osa I (kirjan kappale)
– Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö (lyhyt
ylimääräinen materiaali)
• Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä
ajalla
– IS-TR-malli (TR= Taylor rule), IS-LM-mallin
perillinen
Osa III: talous lyhyellä ajalla
• Kappale 11: Kansainväliset pääomaliikkeet ja
makrotaloudellinen tasapaino (avoimissa
talouksissa)
– Mundell-Fleming-malli = IS-TR-malli avoimissa
talouksissa
• Kappale 13: Kokonaiskysyntä (AD) ja –tarjonta
(AS)
– Kokonaiskysyntäkäyrän johtaminen IS-TR- ja MundellFleming-mallista
– Yksittäisen euromaan (kiinteä valuuttakurssin tapaus)
suhdannevaihteluiden ymmärtäminen
Opiskelusta
• On hyvä katsoa luentomateriaalia ennen luentoa
• Luennolla voi oppia lisää
• Luennon jälkeen käykää asia huolella läpi
– Erityisesti mallien keskeiset opit pitää ymmärtää
• Käykää materiaali läpi ennen harjoitusten
tekemistä
• Harjoitusten jälkeen käy tehtävä huolella läpi,
jotta olet ymmärtänyt asia oikein
• Kerratkaa materiaali ja harjoitukset ennen tenttiä