1. No category

Kappale 2:
Kansantalouden tilinpito
KT34 Makroteoria I
Juha Tervala
Bruttokansantuote
• BKT on kokonaistuotannon mitta (eikä minkään
muun mitta)
• BKT
1. lasketaan joko kokonaismenojen, -tulojen tai
tuotannon avulla
2. mitataan tiettyä aikayksikköä kohden
(vuosineljännes/vuosi)
3. ainoastaan markkinatransaktiot mukaan
4. ainoastaan lopputuotteet mukaan
5. mitataan rahassa
BKT
• On kolme tapaa mitata BKT:tä ja ne johtavat
samaan tulokseen
1. BKT on lopputuotteiden summa (arvo) tietyllä
alueella, tietyllä ajalla
– Välituotteita ei lasketa mukaan
2. BKT on arvonlisien summa tietyllä alueella,
tietyllä ajalla
– Arvonlisä: Tuotannon arvo vähennettynä välituotteiden
arvoilla, joita yritys käyttää tuotannossa
– Lopputuotteiden arvo sisältää jo niissä käytettyjen
välituotteiden arvon. Sekä välituotteiden ja
lopputuotteiden sisällyttäminen BKT:hen aiheuttaisi
saman asian moninkertaista laskemista BKT:hen
BKT
3. BKT on tuotannontekijätulojen summa
tietyllä alueella, tietyllä ajalla
• Kolme huomionarvoista asiaa
– Nimellinen BKT muuttuu hintojen ja
tuotantomäärien muuttuessa
– Maiden välinen vertailu vaatii summien
ilmaisemisen samassa valuutassa
– Suuri populaatio → suuri BKT; onkin järkevämpi
tarkastella usein per capita BKT:tä
BKT:n mittaaminen
• Maanviljelijä tuottaa viljaa ja myy sen myllärille eurolla
– Arvonlisä: 1 - 0 = 1
– Tuotannontekijätulo = 1
• Mylläri tuottaa viljasta jauhoa ja myy sen leipurille kolmella eurolla
– Arvonlisä: 3 – 1 = 2
– Tuotannontekijätulo = 2
• Leipuri leipoo jauhosta leivän ja myy sen ekonomistille kuudelle
eurolla
– Arvonlisä: 6 – 3 = 3
– Tuotannontekijätulo = 3
•
•
•
•
BKT lopputuotteen arvolla = leivän arvo, eli 6 €
BKT arvonlisien summana: 1+2+3=6 €
BKT tuotannontekijätulolla 1+2+3=6€
Yritysten liikevaihtojen summa 1+3+6 = 10 €
Reaalinen ja nimellinen BKT
• BKT on kaikkien tuotettujen lopputuotteiden ja palveluiden arvo
• Nimellinen BKT (nyt NBKT) mittaa tätä arvoa käyttäen tämän hetken
hintoja
– 𝑁𝐵𝐾𝑇 = 𝑃𝑂𝑚𝑒𝑛𝑎 𝑄 𝑂𝑚𝑒𝑛𝑎 + 𝑃𝐴𝑝𝑝𝑒𝑙𝑠𝑖𝑖𝑛𝑖 𝑄 𝐴𝑝𝑝𝑒𝑙𝑠𝑖𝑖𝑛𝑖
• Reaalinen BKT (nyt RBKT) mittaa tätä arvoa käyttäen tietyn perusvuoden
hintoja
• Nimellisen BKT:n muutos voi johtua:
– hintojen muutoksesta
– tuotantomäärien muutoksesta
• Reaalisen BKT:n muutokset voivat johtua ainoastaan tuotantomäärien
muutoksista
– Nimellistä BKT:tä tärkeämpi mitta, koska se ottaa inflaation huomioon
– Lähes aina puhutaan reaalisesta BKT:stä
Hintaindeksit
• Inflaatio on kokonaishintatason
prosentuaalinen muutos
• BKT-deflaattori on yksi inflaation mitta
• 𝐵𝐾𝑇 − 𝑑𝑒𝑓𝑙𝑎𝑎𝑡𝑡𝑜𝑟𝑖 =
𝑁𝐵𝐾𝑇
𝑅𝐵𝐾𝑇
• Tyypillisempi inflaation mittari on
kuluttajahintaindeksin (KHI, eng. CPI =
consumer price index) muutos
Table 2.1
BKT:n kasvu euroalueella
Year
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Nominal
GDP
4.6
5.2
4.3
3.4
3.0
4.1
3.6
5.0
5.3
2.3
-3.2
2.6
Real
GDP
3.0
3.9
0.9
0.9
0.8
2.2
1.7
3.1
2.9
0.3
-4.2
1.7
GDP
Deflator
1.6
1.3
2.4
2.5
2.2
1.9
1.9
1.9
2.4
2.0
1.0
1.0
Source: Eurostat
Kuluttajahintaindeksi
• KHI mittaa kokonaishintatasoa
• Voidaan käyttää
– seuramaan tyypillisen kotitalouden elinkustannusten
nousua
– vertaamaan rahan arvoa eri aikoina
• KHI lasketaan seuraavasti
1. Selvitetään tyypillisen kulutuskorin sisältö
2. Kerätään kuukausittain hintatietoja kustakin kulutuskoriin
kuuluvasta tavarasta ja lasketaan tyypillisen kulutuskorin
hinta
3. KHI jossakin kuussa: 100 ×
𝐻𝑖𝑛𝑡𝑎 𝑡ä𝑠𝑠ä 𝑘𝑢𝑢𝑠𝑠𝑎
𝐻𝑖𝑛𝑡𝑎 𝑝𝑒𝑟𝑢𝑠𝑘𝑢𝑢𝑘𝑎𝑢𝑡𝑒𝑛𝑎
KHI-inflaatio Suomessa
Inflaatio Italiassa
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Source: International Financial Statistics
Fig. 2.3
Government
(T-G)
Rest of
World
(X-Z)
Private
Sector
(S-I)
BKT:n osat
• BKT on kuvassa vasemmalla: BKT =Y= C+I+G+X-Z
• Valtio (julkinen sektori) kerää veroja ja jakaa
tulonsiirtoja, niiden ero on nettoverot T
• Yksityiset tulot ovat Y-T
• Ne jakautuvat kulutukseen (C) ja säästämiseen (S)
• Säästöt kanavoidaan investointeihin (I)
– Nettosäästäminen S-I
• Kotimainen yksityinen kysyntä on C+I
BKT:n osat
• Valtio käyttää nettoverot julkiseen kulutukseen
(muut kuin tulonsiirrot) G
• Kotimainen kysyntä (absorption) on siis C+I+G
• Kotimaan tuonti on Z
• Kotimaan vienti on X
• Nettovienti on N-Z
• BKT on kotimaisen kysynnän ja nettoviennin
summa: Y = C+I+G+X-Z
• Tuotannontekijätulot: Y=C+S+T
Table 2.3
BKT:n osat, % BKT:stä
Huom.: Julkinen kulutus ei pidä sisällä tulonsiirtoja!
Consumption (C)
Investment (I)
Government
purchases (G)
Australia
Germany
France
UK
56.4
58.5
56.8
65.0
22.4
18.2
20.1
17.0
17.4
18.9
23.6
21.0
Italy
Japan
Canada
Switzerland
59.3
57.4
56.4
59.1
20.7
24.0
21.4
21.4
19.9
18.1
19.7
11.3
USA
Euro Area
69.8
57.2
18.8
20.8
15.8
20.5
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Source: IMF
Table 2.4
BKT ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot,
2009
GDP
Households disposable income
(billions of € )
(billions of € )
% of GDP
Germany
2,395.0
1,554.2
64.9
France
1,907.7
1,293.9
67.8
Sweden
290.9
154.4
53.1
Switzerland
354.5
211.4
59.6
10,122.6
7,911.5
78.2
1,565.7
1,057.6
67.5
United States
United Kingdom
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Sources: OECD Economic Outlook, ECB
Fig. 2.4 (c)
BKT on kotimaisen tuotannon
summa
X-Z
Depreciation
G
Nettokansantulo on
BKT miinus pääoman
kuluminen eli poistot
I
GDP
NDP
C
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Fig. 2.4 (g)
Käytettävissä olevat tulot
Valtion
Valtio
Depreciation epäsuorat jakaa
verot
tulonsiirtoja
Indirect
X-Z
G
taxes
Valtion
suorat
verot
I
GDP
NDP
C
National
income
Tuotannontekijätulot
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Personal
income
Personal
disposable
income
Tilinpidon identiteetti
• BKT on Y = C+I+G+X-Z ja Y=C+S+T, eli C+I+G+XZ=C+S+T
• Järjestelemässä saadaan (S-I)+(T-G) = (X-Z)
• Oikealla puolella on nettovienti (X-Z=CA)
• Ensimmäinen termi on yksityinen
nettosäästäminen
• Toinen termi vasemmalla on julkinen
nettosäästäminen
• Esim. jos yksityinen ja julkinen nettosäästäminen
on negatiivista, niin maa velkaantuu ulkoisesti
Table 2.5
Identiteetin mukaiset erät 2010 (% of BKT:stä)
S-I
T-G
CA
Japan
Belgium
10.3
3.9
-6.7
-2.6
3.6
1.3
Denmark
France
Germany
4.7
2.6
8.1
0.8
-4.8
-2.5
5.5
-2.2
5.6
-1.3
11.5
0.7
-2.2
-3.8
-5.2
-3.5
7.7
-4.5
4.7
5.8
4.1
1.6
-8.3
-3.9
6.3
-2.5
0.2
Italy
Netherlands
Spain
Sweden
UK
Euro area
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Source: OECD
Identiteetti ja kausaalisuus
• Identiteetti ei sano mitään kausaalisuudesta
• Oletetaan, että S>I, eli yksityinen säästäminen on
suurempaa kuin investoinnit
• (S-I)=(X-Z)-(T-G)
• Vasen puoli on positiivinen, jolloin oikean
puolenkin täytyy olla positiivinen
• Tämä voi johtua
– Valtion velkaantumisesta, johon yksityinen sektori
reagoi säästämällä
– Viennin hyvästä vireestä ja kotitalouksien
säästämisestä
– Investointien vähyydestä, vaikka taantuman takia
Maksutase
• Maksutase (balance of payments) mittaa
transaktiota muiden maailman maiden kanssa
• Maksutase erottelee i) tavaroiden ja
palveluiden kaupan ja ii) rahoitusesineiden
transaktiot
• Muistisääntö: transaktio joka johtaa rahan
virtaamiseen ulkomaille (kotimaahan) on
miinusmerkkinen (plusmerkkinen)
Table 2.6
Maksutase
I.
Vaihtotase
a.
Tavarat ja palvelut
1.
2.
b.
Tuotannontekijäkorvaukset
(international income)
1.
2.
c.
Tavarat
Palvelut
II.
Pääoma- ja rahoitustase (Capital
and financial accounts, FA)
a.
Pääoman siirrot (capital account)
(investointiavut ja velkojen
anteeksiannot)
b.
Rahoitustase (financial account)
1.
Palkansaajakorvaukset (
wages and
compensation)
Pääomakorvaukset
(investment income)
Tulonsiirrot (current
transfers)
2.
3.
4.
c.
Suorat sijoitukset (direct
investment)
Arvopaperisijoitukset (portfolio
investment)
Muut sijoitukset (other investment)
Valuuttavaranto (reserve Assets)
Virheet ja tunnistamattomat erät
(errors and omissions)
Vaihtotase
• Vaihtotase = CA = Y-(C+I+G) = Y-A
• Vaihtotase on kotimaan tulojen ja kulutukset ero
• Jos vaihtotase on positiivinen, maa tuottaa
enemmän kuin kuluttaa
• Tällöin maa on nettomääräinen säästäjä suhteessa
muuhun maailmaan (nettomääräinen rahavirta
ulospäin)
• Ja maa kartuttaa ulkomaista varallisuutta ja
maksaa vanhojen velkoja
• Jos CA on negatiivinen, maa kuluttaa enemmän
kuin tuottaa ja velkaantuu ulkoisesti
(nettomääräinen rahavirta kotimaahan)
Table 2.09
Maksutaseita, 2005
($US bn.)
© Oxford University Press,
2009. All rights reserved.
Source: IMF
Maksutase
• Jos CA on alijäämäinen, rahaa virtaa
kotimaahan
• Jos CA on alijäämäinen, loppuosan
maksutaseesta täytyy olla ylijäämäinen
– transaktio joka johtaa rahan virtaamiseen
kotimaahan on plusmerkkinen
• CA+FA+OFF=0 (määritelmä)
• Vaihtotase + pääoma- ja rahoitustase +
viralliset (julkiset) interventiot = 0
Maksutase
• Vaihtotaseen epätasapainoa pitää vastata (yhden
suhteessa yhteen) joko yksityinen rahavirta tai
viralliset interventiot
• Jos maalla on vaihtotaseen alijäämä, eikä
virallisia interventioita ole, yksityisen pääoma- ja
rahoitustaseen pitää rahoittaa velkaantuminen
• Jos pääoma- ja rahoitustase on epätasapainossa,
on kaksi vaihtoehtoa
– Kotimaisen valuutan ylitarjonta uhkaa kotimaisen
valuutan ulkoista arvoa, valuuttakurssia
Maksutase
1. Keskuspankki (KP) haluaa estää valuutan heikkenemisen
• KP voi ostaa kotimaista valuuttaa valuuttavarannollaan
• OFF on tällöin positiivinen ja tämä erä rahoittaa
alijäämäisen vaihtotaseen (CA:n)
2. Keskuspankki ei suorita interventiota valuuttamarkkinoilla
• Kotimaisen valuutan ylitarjonta johtaa devalvoitumiseen
a) Devalvoituminen johtaa kotimaisen hyödykkeiden
suhteellisen hinnan laskuun → vientikysyntä kasvaa &
tuonti laskee → vaihtotaseen vaje vähenee
b) Ulkomaiset sijoittajat ostavat kotimaisia varallisuusesineitä
→ FA kasvaa
• Maksutaseen identiteetti pätee aina