UMPIRAUHASET
JA HORMONITUOTANTO
Siiri Virolainen ja Anni Mantere
BI4
UMPIRAUHASET
• Hypotalamus ja aivolisäke
o
säätelevät muiden hormonien eritystä
o
melatoniini
o
tyroksiini ja kalsitoniini
o
parathormoni
o
o
kuorikerros: kortisoli
ydin: adrenaliini
o
glukagoni ja insuliini
o
estrogeeni ja progesteroni
o
testosteroni
• Käpyrauhanen
• Kilpirauhanen
• Lisäkilpirauhaset
• Lisämunuaiset
• Haiman umpieritteiset sarakkeet
• Munasarjat (nainen)
• Kivekset (mies)
HORMONIT
• Kemiallisia viestiaineita
• Säätelevät elimistön toimintaa hermoston
kanssa
• Erittyvät umpirauhasista
• Leviävät verenkierron mukana koko kehoon
• Solut, joissa on sopiva reseptori, reagoivat
• Säätely hitaampaa ja pitkäkestoisempaa kuin
hermoston
• Vaikutus kestää vain tietyn ajan, sillä kudosten
ja veren entsyymit hajottavat hormonit
RASVALIUKOISET JA VESILIUKOISET
HORMONIT
• Sukupuolihormonit ja
kilpirauhashormoni
• Kulkevat veressä plasman
kuljettajaproteiineihin
sitoutuneina
• Pääsee solukalvon läpi
• Reseptorit sijaitsevat
solulimassa tai tumassa
• Hormonin kiinnittyessä
reseptoriin se käynnistää
reaktiosarjan
o proteiinisynteesi käynnistyy ja sen
synnyttämät entsyymit muuttaa
solun aineenvaihduntaa
• Useimmat hormonit
vesiliukoisia
• Liukenevat vereen tai
kudosnesteeseen
• Eivät läpäise solukalvon
fosfolipidikerrosta
• Kiinnittyvät solukalvon
reseptoreihin
• Reseptorissa tapahtuu
rakenteellinen muutos
o aktivoi muutoksen soluliman
inaktiiviseen molekyyliin
o tämä on toisiolähetti, joka
välittää hormonin viestin
eteenpäin solussa
Parempi kuva UUSI BIOS4 s. 54
HYPOTALAMUS
• Hypotalamus on pieni väliaivojen pohjassa sijaitseva
hermokimppu
• Rekisteröi elimistön tarpeita
• Pyrkii ylläpitämään elimistön homeostasiaa eli
tasapainoa
• Mittaa veren lämpötilaa, kemiallista koostumusta ja
hormonien määriä
• Saa viestejä verestä ja keskushermoston muista osista
• Niiden mukaan hypotalamuksen erityistoimintaan
erilaistuneet hermosolut tietävät erittää joko
aivolisäkkeen toimintaa tehostavia tai estäviä hormoneja
• Tuottaa mm. Gonatropiinia vapauttavaa hormonia
(GNRH) ja tyreotropiinia vapauttavaa hormonia (TRH)
• Palautesäätely ylläpitää hormonitason veressä juuri
oikeana
o kun jonkin hormonin määrä nousee verenkierrossa, se vaikuttaa
hypotalamuksen toimintaan jarruttavasti
AIVOLISÄKE
• Aivolisäke eli hypofyysi on pieni umpirauhanen (painaa
hieman yli puoli grammaa), joka sijaitsee aivojen alla,
pään keskipisteessä
• Kiinnittyy varrellansa hypotalamukseen, joka ohjaa sen
toimintaa
• Pienuudestaan huolimatta erittäin keskeinen hormoni
• Tuottaa useita hormoneja, joista monet säätelevät
muiden hormonien toimintaa
o esim. kasvuhormonia, vesiaineenvaihduntaa säätelevää “vesihormonia” ja
maitohormonia
• Aivolisäkkeen sairauksia ovat mm. aivolisäkkeen
vajaatoiminta (Hypopituitarismi), maitohormonin
liikatuotanto (Prolaktinooma) sekä kasvuhormonin
liikatuotanto (Akromegalia)
• Aivolisäke koostuu kahdesta osasta: adenohypofyysistä
eli etulohkosta ja neurohypofyysistä eli takalohkosta
ETULOHKO
TAKALOHKO
• epiteelikudosta, runsaasti
verisuonia ja endokriinisia
soluja
• tuottaa muiden
umpieritysrauhasten
toimintaa ohjaavia
hormoneja, tropiineja
• muita etulohkon
tuottamia hormoneja
ovat esim.
• koostuu hermosoluista,
hermotukisoluista ja
verisuonista
• ei varsinainen
umpirauhanen, koska se ei
sisällä tavallisia hormoneja
tuottavia soluja
• takalohkon hormonit
muodostuvat
hypotalamuksessa
• sieltä ne kulkeutuvat
takalohkoon “varastoon”
• näitä hormoneja on ADH eli
antudiureettinen hormoni ja
oksitosiini
o somatotropiini eli kasvuhormoni
o Lutropiini eli lutenisoiva hormoni
(LH) ja follitropiini eli follikkelia
stimuloiva hormoni (FSH)
o Prolaktiini eli maidonerityshormoni
STRESSIN VAIKUTUS
HORMONITOIMINTAAN
• Lyhytaikainen stressi ei yleensä ole ihmiselle vaarallista. Näissä
tilanteissa aivolisäkkeen etulohkossa syntyy morfiinin sukuisia
välittäjäaineita, endorfiineja ja enkefaliinia, jotka vähentävät
kipua ja lisäävät mielihyvän tunnetta.
• Pitkäaikainen uhkaa elimistön sisäistä tasapainoa.
• Kun ihminen on stressaantunut, hänen hermostolliset ja
hormonaaliset muutokset keskittävät elimistön voimat
energian tuotantoon ja kudosten vaurioitumisen estämiseen.
• Sympaattinen hermosto nostaa elimistön suorituskykyä ja
vaikuttaa lisämunuaisen ytimeen, joka alkaa erittämään
adrenaliinia.
• Stressitilanteessa hypotalamus säätelee elimistöä niin, että
lisämunuaisen kuori alkaa erittää kortisolia vereen
o
haitallinen elimistölle pitkäaikaisen ja korkeapitoisena, sillä kuluttaa energiaa ->
laihtuminen ja yleiskunnon heikkeneminen -> vastustuskyvyn heikkeneminen ja
psyykkiset oireet
ADH eli ANTIDIUREETTINEN HORMONI
• hypotalamuksen syntetisoiva, takalohkon kautta vereen erittyvä
peptidihormoni
• ADH tärkein nestetasapainoa ylläpitävä hormoni
• jos elimistön nestevarastot hupenevat, ADH:n tuotto lisääntyy
• elimistö vähentää nestehukkaa virtsaamista vähentämällä
• suuri määrä ADH:a veressä lisää janontunnetta
SOMATOTROPIINI ELI KASVUHORMONI
• erittyy aivolisäkkeen etulohkosta
• vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti kudosten kasvuun ja
kehitykseen
• esim. proteiinisynteesin kiihtyminen, kudosten kasvun voimistuminen,
glukoosin soluunoton vähentäminen (=vaikutus aineenvaihduntaan)
( kaavio s. 56)
• vaikutukset vastakkaisia insuliinin vaikutuksille
• heikentää siis insuliinin vaikutusta
• liikaeritys aiheuttaa jättiläiskasvuisuutta ja liian vähäinen
kääpiökasvuisuutta
• eritys voimakkaimmillaan lapsuus- ja nuoruusiässä
ADRENALIINI
• erittyy lisämunuaisten ydinosasta sympaattisen
hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti
vereen
• saa aikaan fyysisen suorituksen tehostumisen rasituksessa
ja stressissä
o
o
o
o
o
nostaa veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta
lisää insuliinin eritystä haimassa
kasvattaa sydämen sykettä
kohottaa verenpainetta
toimii välittäjäaineena myös keskushermostossa
• käytetään lääkeaineena anafylaksian, sydänkohtauksen
ja astman hoidossa
o adrenaliinikynä ensisijaisesti anafylaksian ensihoidossa
• saa elimistössä aikaan saman vaikutuksen kuin
sympaattinen hermosto
s. 58 t. 2 Käsiteparit
Selitä lyhyesti, miten eroavat toisistaan
a. vesiliukoinen ja rasvaliukoinen hormoni
Vesiliukoisten hormonien reseptorit sijaitsevat solukalvossa ja reseptorin
aktivoituminen aktivoi myös solussa olevia inaktiivisia molekyylejä. Tämä
aktivoitunut molekyyli on nimeltään toisiolähetti, sillä se välittää hormonin
viestin eteenpäin ilman että itse hormoni pääsee solun sisään.
Rasvaliukoinen hormoni pystyy läpäisemään solukalvon, joten reseptorit
sijaitsevat solulimassa tai tumassa. Siellä hormonit kiinnittyvät
reseptoreihinsa, joka käynnistää reaktiosarjan, jossa geenin toimintaa
aktivoidaan tai estetään.
b. Insuliini ja glukagoni
Molemmat säätelevät elimistön sokeritasapainoa, mutta glukagoni on
insuliinin vastavaikuttaja. Insuliinitasojen ohjaamana insuliinireseptorit
säätelevät glukoosin varastoitumisesta glokogeeniksi ja glukagoni
vapauttaa adrenaliinin avustamana glukoosia maksan
glykogeenivarastosta.
c. aivolisäkkeen etu-ja takalohko
Aivolisäkkeen etulohkon rakenne on epiteekudosta ja verisuonija, mutta
takalohko on hermosoluja, hermotukisoluja ja verisuonia. Etulohko
tuottaa itse hormoneja, mutta takalohko on vain hypotalamuksesta
saapuvien hormonien “varastopaikka”. Ne myös oletettavasti
vapauttavat eri hormoneja. Etulohko vapauttaa Tyreotropiinia (TSH),
Follitropiinia (FSH) ja Lutropiinia(LH), kun taas taas takalohko vapauttaa
Antidiureettista hormonia (ADH) ja Toksiinia.
d. Lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen stressi
Lyhytaikainen stressi ei yleensä ole vahingollista. Tällöin
aivolisäkkeen etulohkossa syntyy morfiinin sukuisia välittäjäaineita,
endorfiineja ja enkefaliinia, jotka vähentävät kipua ja lisäävät
mielihyvän tunnetta.
Pitkäaikainen stressi taasen on vaarallista, sillä se uhkaa elimistön
sisäistä tasapainoa. Näissä stressitilanteissa hermostolliset ja
hormonaaliset muutokset keskittävät elimistön voimat energian
tuotantoon ja kudosten vaurioitumisen estämiseen. Se saattaa
aiheuttaa pitkäkestoisena laihtumista, sairastumista ja
mielenterveydellisiä ongelmia.
t. 5
Jännittävä tilanne vaikuttaa elimistöön
yllättävillä tavoilla. Stressaavassa tilanteessa
stressihormonit, kuten oksitosiini ja adrenaliini,
kiihdyttävät toimintaansa turvatakseen elimistön
toiminnat. Aivolisäkkeen etulohkossa syntyneet
endorfiini ja enkefaliini jopa lisäävät mielihyvän
tunnetta stressaavassa tilanteessa, joten pieni
jännitys on usein vain hyväksi.
t. 6
Aivolisäkkeen etulohkon toiminta ja tehtävät
• tuottaa kasvuhormonia eli somatotropiinia, joka
vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti kudosten
kasvuun ja kehitykseen
• tuottaa muiden umpirauhasten toimintaa
sääteleviä hormoneja, tropiineja
• tuottaa sukupuolihormoneja follitropiinia (FSH) ja
lutropiinia (LH)
o vaikutus mieheen siitiötuotantona ja naiseen kuukautisina
• tuottaa prolaktiinia, jonka ansiosta maitorauhaset
kehittyvät, maidontuotanto alkaa sekä maitoon
tuotetaan proteiineja, lipidejä ja hiilihydraatteja
LÄHTEET
•
•
•
•
•
•
•
•
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/bi/bi3/08_umpieritysjarj
estelma/03?C:D=i16G.iSG0&m:selres=i16G.iSG0
http://www.korvaushoidossa.fi/index.php?title=Hypotalamus
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00996
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivolis%C3%A4ke
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adenohypofyysi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvuhormoni
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adrenaliini
Bios 4: Ihmisen biologia, Sanoma Pro
KUVALÄHTEET
• http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/kemikaalit/aivot.jpg
• http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/ldk/ldk00239.jpg
• https://peda.net/kannonkoski/e-opinoppikirjat/ihminen8/umpirauhaset/kuvamappi/kuvagalleria/umpirauhaset2
• http://image.slidesharecdn.com/symbioosi5luku3-140725084625phpapp02/95/symbioosi5-luku3-3-638.jpg?cb=1406296084