Kansainväliset pääomaliikkeet ja makrotaloudellinen tasapaino
Kappale 11: Kansainväliset pääomaliikkeet ja makrotaloudellinen tasapaino KT34 Makroteoria I Juha Tervala Avoin talous • Edeltävä IS-TR-malli ei ottanut huomioon kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita • Mundell-Fleming-malli – IS-LM/TR-malli pienelle avotaloudelle – Ei siis kuvaa euroaluetta tai Yhdysvaltoja • Hyödykemarkkinoiden avoimuus – Kauppa muiden maiden kanssa – Yksi mittari: tuonnin ja viennin BKT-osuuksien keskiarvo • Rahoitusmarkkinoiden avoimuus – Rahoitusinstrumenttien kv. kauppa – Mittareita: maan bruttosaamiset muilta mailta ja maan bruttovelat muille maille (varantoja) Table 11.1 Table 11.1: Measures of Openness and Economic Size Figure 11.2 (a) Kv. pääomaliikkeiden rajoitukset, indeksin nouseminen tarkoittaa rajoitusten vähenemistä © Oxford University Press, 2012. All rights reserved. Sources: Chinn and Ito (2008); IMF Kansainväliset bruttovelat ja -saamiset ovat kasvaneet huomattavasti lähde: Obsteld (2012) Figure 11.1 Korko Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tasapaino i*= kv. tuotto i* Jos koti- ja ulkomaan korot eivät ole samat, pääomaa virtaa toiseen maahan niin kauan kunnes korot ovat samat i > i*, pääomaa virtaa maahan IFM = International i < i*, pääomaa virtaa pois Financial Market EQ Tuotanto Valuuttakurssijärjestelmät • Kelluva valuuttakurssi: nimellinen valuuttakurssi saa vapaasti määräytyä markkinoilla ja sen arvo vaihtelee taloustilanteen mukaan • Kiinteä valuuttakurssi: keskuspankki määrittelee valuuttakurssin ja tarpeen vaatiessa myy tai ostaa kotimaan valuuttaa pitääkseen valuuttakurssin tavoitellulla tasolla • Näiden välissä on ohjattu kellunta (managed floating): Keskuspankilla ei ole julkilausuttua valuuttakurssitavoitetta, mutta pyrkii estämään valuuttakurssin suuria muutoksia • Valuuttakursseja on myös näiden välissä Valuuttakurssi Juan/dollari Kiinan keskuspankki ostaa dollareita määrän S1-D1, myymällä omaa valuuttaa Dollareiden tarjonta Kiinan valuuttakurssitavoite Tasapaino Dollareiden kysyntä Dollareiden kysyntä D1 Dollareiden tarjonta S1 Dollaria Valuuttakurssi • Jos Kiina pitää oman valuutan aliarvostettuna suhteessa dollariin, dollari on yliarvostettu • Mitä aliarvostetumpi Kiinan juan on – sitä enemmän dollareita Kiina ansaitsee viennistä ja – vähemmän se käyttää dollareita tuonnin ostamiseen • Aliarvostetun valuutan ylläpitäminen vaatii keskuspankilta dollareiden ostamista (ja juanien myymistä) – Siksi Kiinalla on maailman suurin valuuttareservi • Aliarvostetun valuutan takia Kiinalla ja monilla muilla mailla kehittyvillä talouksilla ja öljyntuottajilla on ollut huomattavia pääomia sijoitettavaksi ulkomaille (ml. Yhdysvallat) • Epäsymmetria: Liian vahvaa valuutta ei voi ylläpitää aina, koska se vaatii ulkomaan valuutan myymistä (jotka saattavat loppuvat) ja kotimaan valuutan ostamista Figure 11.4 Kiinan ulkomaiset valuuttareservit (miljardia US$) Source: IMF Figure 11.3 Kiinteä valuuttakurssi ja rahamarkkinat Korko i i* i KP kohtaa (i) rahan kotimaisen kysyntäkäyrän ja (ii) ulkomaan koron → sen pitää valita piste A. 1) Jos i>I*, rahaa virtaa maahan, kunnes i=i* 2) Jos i<i*, rahaa virtaa pois, A kunnes i=i* Maalla ei ole mahdollisuutta B harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa → ei TR-käyrää; IS ja IFM D=k(i)Y määräävät tasapainon M/P Figure 11.5 (b) Aiemmin: kysyntäshokki ilman pääomien liikkeitä (suljettu talous) Positiivinen TR kysyntäshokki: IS-käyrä oikealle i C Korko i A i* IS‘ IS Y Y‘‘ Uusi TP: piste C, Y<Y‘‘, i > i* Tuotanto Figure 11.5 (a) Kysyntäshokki avoimessa taloudessa, kun valuuttakurssi on kiinteä Korko i IS-käyrä oikealle → tuotanto kasvaa, mutta korko pysyy samana B A IFM i* IS‘ IS Y Y‘ Tuotanto Figure 11.6 (a) Kv. rahoitusmarkkinoiden shokki (koron nousu) kiinteiden valuuttakurssien tapauksessa i B Korko i*‘ A i* Y Y‘ Pisteessä A, i<I* ja pääomaa virtaa IFM‘ maasta → KP joutuu ostamaan omaa IFM valuuttaa ja rahamäärä supistuu, kunnes ollaan pisteessä B (Y↓!). IS (katso myös kuva 11.3.) Tuotanto USA:n rahapolitiikka • Yhdysvallat on maailman johtava talous ja monet maat kiinnittävät valuutan arvon dollariin – Maailmassa on 66 maata (pl. USA), joissa dollari on laillinen maksuvälinen tai jotka kiinnittävät oman valuutan arvon dollariin tai aktiivisesti ohjaavat oman valuutan arvoa suhteessa dollariin (The Economist 13.08.2011) – “Dollariblokin” yhteenlaskettu BKT oli noin 9000 miljardia 2010 (USA:n n. 14500), eli noin 14 % maailman BKT:stä • Tämä tarkoittaa sitä, että maat altistuvat Yhdysvaltojen rahapolitiikalle – Markkinakorkojen nouseminen talouskriisin alkuvaiheessa supisti monien maiden tuotantoa (viennin laskemisen ohella) – Fedin ekspansiivinen rahapolitiikka lisää dollariblokin tuotantoa → talouskriisin aikana huolia sen vaikutuksista muihin maihin – Yhdysvaltojen korot vaikuttavat huomattavasti maailmantalouteen Kiinteän valuuttakurssin muuttaminen • Kiinteä valuuttakurssi tarkoittaa mallissa kiinteää valuuttakurssin tasoa, jota KP voi muuttaa • Revalvaatio tarkoittaa valuutan ulkoisen arvon nostamista (S↑) • Devalvaatio tarkoittaa valuutan ulkoisen arvon heikentämistä (S↓) 𝑆𝑃 𝑃∗ • Reaalinen valuuttakurssi 𝜎 = muuttuu nimellisen valuuttakurssin muuttuessa, koska hinnat oletetaan kiinteiksi Devalvaatio • Oletetaan, että KP devalvoi valuutan • Nimellisen valuuttakurssin devalvoiminen devalvoi reaalista valuuttakurssia • Maan kilpailukyky paranee, koska maan hyödykkeet tulevat halvemmiksi suhteessa ulkomaisiin → vienti kasvaa ja tuonti vähenee → vaihtotase paranee • Nimellinen devalvaatio siirtää IS-käyrää oikealle • 𝑌 = 𝐶 𝜔,𝑌 − 𝑇 + 𝐼 𝑞 , 𝑟 + 𝐺 + + + 𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎 ) − + − + − Figure 11.7 (a) Korko Devalvaatio: muutos hyödykkeiden kysynnässä A i* B Devalvaatio lisää kotimaisten hyödykkeiden kysyntää: IS-käyrä siirtyy oikealle ja tuotanto kasvaa Y → Y‘. IFM IS Y Y‘ IS´ Tuotanto Figure 11.7 (b) Devalvaatio: muutos rahan kysynnässä Tuotannon kasvaminen lisää rahan kysyntää: D-käyrä siirtyy oikealle. KP täytyy lisätä rahamäärää, jotta korko = kv. korko. Eli pitää siirtyä D´ pisteeseen B. Korko i i* A B D M/P M/P‘ Rahamäärä Figure 11.7 (c) Devalvaatio: Rahan kysynnän muutos Piste C: vakioinen rahamäärä johtaisi korkoon i > i* ja pääomaa virtaisi maahan. C Korko i i* A B D´ D M/P M/P‘ KP:n täytyy estää vahvistuminen interventiolla ja rahamäärä kasvaa. Rahamäärä Talous kiinteiden valuuttakurssientapauksessa • Itsenäistä rahapolitiikka ei ole mahdollista harjoittaa, koska korko määräytyy ulkomailla – Rahapolitiikan määrää valuuttakurssi • Kysyntäshokin vaikuttavat täydellä teholla tuotantoon – Finanssipolitiikka on hyvin tehokasta – Viennin muutokset aiheuttavat suuria tuotannon vaihteluita • Kv. koron vaihtelut vaikuttavat kotimaiseen tuotantoon • Devalvaatio (revalvaatio) lisää (laskee) tuotantoa Tuotanto ja korko kelluvien valuuttakurssin tapauksessa • Seuraavaksi analysoidaan kelluvien valuuttakurssien tapausta • Kolme keskeistä ominaisuutta: 1. KP harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa: nyt KP seuraa Taylorin sääntöä 2. KP antaa valuuttakurssin määräytyä markkinoilla vapaasti 3. Hinnat ovat jäykkiä, joten nimellisen valuuttakurssin muutokset vaikuttavat reaaliseen valuuttakurssiin → nimellisen valuuttakurssin muutokset vaikuttavat kilpailukykyyn ja IS-käyrään • 𝑌 = 𝐶 𝜔 , 𝑌 − 𝑇 + 𝐼 𝑞 , 𝑟 + 𝐺 + 𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎 ) + + + − − + − Figure 11.8 (a) Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki: TR-käyrä ↓ Piste C: i < i*: TR‘ Pääomaa virtaa ulos → valuutta devalvoituu → kilpailukyky B paranee → IFM kysyntää siirtyy kotimaisiin hyödykkeisiin → IS‘ nettovienti ja tuotanto kasvavat, IS eli IS-käyrä siirtyy oikealle ja piste B Y‘ Tuotanto on EQ Korko TR A i* i C Y Ekspansiivinen rahapolitiikka kelluvien valuuttakurssin tapauksessa • KP laski korkoa → TR-käyrä alaspäin • Piste C: i<i* → kotimaista pääomaa virtaa ulkomaille paremman tuoton perässä → valuuttamarkkinoilla myydään kotimaan valuuttaa ja ostetaan ulkomaan valuuttaa → kotimaan valuutta devalvoituu (heikkenee) • Devalvoituminen laskee kotimaisten hyödykkeiden suhteellista hintaa → koti- ja ulkomaista kysyntää siirtyy kotimaisiin tavaroihin → vienti kasvaa ja tuonti laskee → nettovienti ja kotimaisten hyödykkeiden kysyntä kasvavat • Reaalinen devalvoituminen siirtää IS-käyrää oikealle, siten että se kohtaa TR- ja IFM-käyrät → piste C on tasapaino • Rahapolitiikka vaikuttaa valuuttakurssin kautta! Rahapolitiikka kelluvien kurssin tapauksessa • Rahapolitiikka vaikuttaa tuotantoon vaikuttamalla kokonaiskysynnän komponentteihin: – suljetettu talous: i ↓ → I ↑ → Y ↑ – avoin talous : TR-shokki = TR-käyrä ↓ → S ↓ → σ ↓ → NX ↑→ Y↑ • Ekspansiivinen rahapolitiikka (pienessä taloudessa) ei lisää maailman kysyntää, se vain siirtää kysyntää ulkomaisista hyödykkeistä kotimaisiin – Siksi kotimaisen työllisyyden ja tuotannon lisääntyminen tapahtuu muiden maiden kustannuksella (beggar-thyneighbour) – Esimerkki: Ruotsi (jolla on suuri vaihtotaseen ylijäämä) on viime vuosina harjoittanut ekspansiivista rahapolitiikka ja siten ajanut valuuttakurssia alas: eli maa pyrki irti taantumasta muiden maiden kustannuksella! Ekspansiivinen rahapolitiikka kelluvien valuuttakurssin tapauksessa • KP siis siirsi TR-käyrää alaspäin, mutta korko on sama kuin aiemmin • Rahapolitiikan aiheuttama devalvaatio stimuloi taloutta, mutta korko määräytyy maailmalla (i=i*) • Korkeampi tuotanto siirtää rahan kysyntää oikealle • KP:n täytyy lisätä rahan tarjontaa Figure 11.8 (b) Rahapolitiikka ja rahan kysyntä i D=k(i)Y D´=k(i)Y‘ A i* B Tuotannon kasvaminen lisää rahan kysyntää: Dkäyrä siirtyy oikealle. Y‘ > Y M/P M/P‘ Reaalinen rahamäärä Figure 11.9 (a) Kysyntäshokit kelluvien valuuttakurssien tapauksessa i B i A i* Positiivinen kysyntäshokki: ISTR käyrä oikealle. Piste B: i > i* → pääomaa virtaa maahan ja valuutta C vahvistuu. IFM Revalvoituminen → kilpailukyky IS‘ heikkenee ja IS-käyrä siirtyy vasemmalle, IS pisteeseen, jossa IS, TR ja IFM leikkaavat Y Kysyntäshokit ja kelluva valuuttakurssi • Opetus: kysyntäshokit eivät vaikuta tuotantoon, jos valuuttakurssi kelluu! – Vähän epärealistinen tulos; kelluva valuuttakurssi ainakin tasapainottaa taloutta • Pienessä avoimessa taloudessa, täydellisten pääoman liikkeiden vallitessa, finanssipolitiikka ei vaikuta kokonaistuotantoon • Syrjäytyminen (crowding out): – suljetussa taloudessa: finanssipolitiikka syrjäyttää osin investointeja, koron nousemisen takia – avoimessa taloudessa: finanssipolitiikka syrjäyttää nettovientiä, valuuttakurssin vahvistumisen takia Figure 11.06 Kansainvälisen koron nousu & kelluva valuuttakurssi TR i C i*‘ i* A IS Pisteessä A: i=i* Y Y‘ IS´ i* ↑ (i*‘) → i < i*‘ → pääoma virtaa pois → valuuttakurssi heikkenee → kysyntää siirtyy kotimaisiin hyödykkeisiin ja IS-käyrä siirtyy oikealle Tuotanto Table 11.3 Mundell-Fleming-malli: tiivistelmä Vaikutus tuotantoon Kiinteä valuutta Kelluva valuutta Positiivinen kysyntäshokki Positiivinen Ei vaikutusta Ekspansiivinen rahapolitiikka Ei vaikutusta Positiivinen Ulkomaan koron nousu Laskee Kasvaa kiiinteä valuutta Eksogeeninen rahapolitiikkainstrumentti Valuuttakurssi Endogeneeninen rahapolitiikkainstrumentti Korko (tai rahamäärä) Kelluva valuutta Korko (tai rahamäärä) Valuuttakurssi Mahdoton kolmikko (Impossible Trinity) Maalla ei voi olla (i) vapaita pääoman liikkeitä, (ii) Vapaat itsenäistä rahapolitiikkaa ja pääomat liik. (iii) kiinteää kurssia samanaikaisesti Hong Kong (USA, Maan täytyy valita näistä kaksi (oma sijainti) ja luopua Euroalue) kolmannesta (joka on vastakkaisella puolella Kiinteä Itsenäinen Kiina valuuttarahakolmiota). politiikka 1995-2005? kurssi Kiinteä valuuttakurssi • Kiinteä valuuttakurssi: • Sitoo rahapolitiikkaa ja estää liiallista rahamäärän kasvua ja nopeaa inflaatiota (TR-shokit) • Alistaa maan koti- ja ulkomaisille kysyntäshokeille (IS-shokit) • Alistaa maan ulkomaisille korkoshokeille (IFM-shokit) • Vähentää valuuttakurssiin liittyvää epävarmuutta ja volatiliteettiä, tehden kansainväliset transaktiot helpommiksi • Toimiin hyvin, kunnes valuuttakurssi on liian vahva ja maat ovat ongelmissa vaihtotaseen vajeiden kanssa ja ongelmat kärjistyvät kunnolla – Suomi 1990-luvun alussa, monet Aasian maat 1990-luvun lopulla Argentiina 2000-luvun alussa, euroalueen ongelmamaat nyt Kelluva valuuttakurssi • Kelluva valuuttakurssi: • Antaa rahapolitiikalle mahdollisuuden toteuttaa muita tavoitteita (kun valuuttakurssin ylläpitäminen), kuten matalaa ja vakaata inflaatiota ja tuotannon stabiloiminen! • Lieventää hyödykemarkkinashokkien vaikutuksia (IS-käyrä siirtyy endogeenisesti) • Alistaa maan kansainvälisille koron muutoksille • Kelluva valuuttakurssi on tyypillinen maille, joissa on vakaa taloudellinen ja poliittinen ympäristö, ja joissa keskuspankki saa mahdollisimman riippumattomasti tavoitella hintavakautta Suomen syvä lama 1990-luvun alussa • Saksa on ollut Euroopan rahapoliittinen ankkuri ja Suomella oli 1980-luvulla halu kiinteään NIMELLISEEN valuuttakurssiin • Rahapolitiikka ei ollut riippumattoman keskuspankin käsissä • Hallinnollinen korkojärjestelmä: Eduskunnan pankkivaltuusto päätti peruskorosta ja Suomen Pankki toteutti muuten rahapolitiikkaa • ”Kun pääomaliikkeiden rajoitukset purettiin 1980-luvulla … kesken nopean nousukauden, ulkomailta vyöryvä luotonanto alkoi kasvaa holtittomasti” • ”Korkotaso pidettiin silti matalana ja markka vahvana poliittisin päätöksin” • ”Kun rahaa oli yllin kyllin tarjolla, osakkeiden ja kiinteistöjen hinnat paisuivat ja palkat nousivat” HS 13.11.11 Ylikuumeneminen 1980-luvun lopulla ja romahdus • ”Talouden nousu kasvatti verotuloja, ja eduskunta vastasi paisuttamalla budjettia, mikä entisestään kuumensi talouden ylikuumenemista” • ”Kauppatase oli … kääntynyt reilusti alijäämäiseksi. Kustannusten nousu vei viennin kilpailukyvyn, ja velalla vaurastuneet kansalaiset ostivat tuontitavaraa” HS 13.11.11 • Romahdus: • Vuonna 1990 kv. taantuma ja Neuvostokaupan ”romahdus” toivat talouden ongelmat esiin • Saksojen yhdistyminen nosti reaalikorkoja Euroopassa • Suomen reaalinen valuuttakurssi oli vahvistunut voimakkaasti 1980-luvun lopulla • Devalvaatio-odotukset nostivat kotimaista korkoa Suomen viennin kasvu Devalvaatio vauhditti vientiä Vahvan markan aikana vienti kasvaa hitaasti Neuvostokaupan lasku ja kv. taantuma laskevat vientiä Figure 11.5 (a) 90-luvun lama: kv. taantuma & Neuvostokaupan väheneminen 90-luvun alussa i B i* A Kv. taantuma ja neuvostokaupan laskeminen: ISkäyrä vasemmalle IFM → Suomen tuotanto laskee IS IS‘ Y(92) Y(90) Tuotanto Neuvostokauppa ei romahtanut 90-luvun alussa, vaan laski vuosikymmenen ajan. Lähde: Gorodnichenko ym. (2012) Figure 11.6 (a) 90-luvun lama: korkojen nouseminen Euroopassa Korkojen nouseminen Euroopassa laski tuotantoa Suomessa i i*‘ IFM‘ B A i* IFM IS Y(92) Y(90) Tuotanto Suomen reaalinen efektiivinen valuuttakurssi: Ei vakaata markkaa 1980-luvulla! Voimakas revalvaatio 1980-luvun lopulla Reaalinen valuuttakurssi palaa järjelliselle tasolle 93 Figure 11.7 (a) 90-luvun lama: Suomen valuutan revalvoituminen i* B Y(91) Revalvaatio vähensi suomalaisten hyödykkeiden kysyntää: IS-käyrä IFM siirtyy vasemmalle ja A NX ja tuotanto laskevat. Halvan rahan aika 1980IS lopulla hautasi tämän IS´ ongelman. Y(86) Tuotanto (1) Markan reaalinen revalvaatio 1980-luvun lopulla sai vaihtotaseen sukeltamaan: (2) reaalinen devalvaatio 90luvun alussa käänsi vaihtotaseen ylijäämäiseksi Maiden väliset korkoerot • Mallissa valuuttakurssikiinnitys on ollut täysin uskottava • On kaksi syytä miksi i saattaa erota i*:stä: • Maariski: – Riski, että maan lainaajanottajat ovat kyvyttömiä maksaan lainoja takaisin, johtuen taloudellisista tai poliittisista ongelmista – Lainaajat vaativat korkeampaa korkoa kompensoimaan tätä riskiä • Odotetut valuuttakurssimuutokset: – Lainanottajien täytyy maksaa korkeampaa korkoa kompensoimaan odotettua valuuttakurssin heikkenemistä – Jos korko on Suomessa 10 % ja Saksassa 5 %, niin Suomen markan odotetaan heikkenevän 5 % vuodessa suhteessa Saksan markkaan • 1990-luvun alussa Suomi oli vakavissa ongelmissa: devalvaatio-odotukset olivat isot ja maariski nousemassa → Suomen korko nousi Saksan/Euroopan korkoja isommaksi 87-92: Korkea inflaatio ja Vuoden 92 devalvaation takia korko laskee paljon devalvaatio-odotukset nostivat koron Suomessa 93 ja lähelle Saksan tasoa Saksaa suuremmaksi Reaalikorko nousi 1990-luvun alussa taivaisiin! Lähde: World Bank (2013) Kymmenen prosentin reaalikorko tarkoittaisi 2 % inflaatiolla 12 % nimelliskorkoa. Jos nimelliskorko olisi nyt 12 %, monet suomalaiset kotitaloudet ja yritykset olisivat pulassa! Figure 11.7 (a) 90-luvun lama: Devalvaatio-odotukset & korkean koron aika B i(fin) A i* Suomen reaalikorko nousi devalvaatioodotusten (ja maariskin) takia: i*→ i(fin). Tämä IFM laski Suomen tuotantoa. Korkea korko oli mukana tuhomassa Suomen taloutta. IS Y(92) Y(90) Tuotanto BKT laski voimakkaasti ja pitkään 90luvun alussa Vuosia kestänyt BKT:n lasku Laaja-alainen ja voimakas tuotannon supistuminen toi jättityöttömyyden 90-luvulla Suomen lama 1990-luvulla • ”Suomen lamassa oli kysymys ennenkaikkea kotimaisen kysynnän romahduksesta. 1990-luvun alussa keskustelua hallitsi kuitenkin käsitys vakavan ulkoisen häiriön aiheuttamasta kriisistä. • Tämä häiriö oli luonnollisesti Neuvostoliiton romahdus valtiona ja samanaikainen Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan nopea alasajo. • [Neuvostokaupan] vientishokki oli välittömiltä vaikutuksiltaan vähäinen – noin 2 prosenttia bkt:sta – ja lisäksi ohimenevä. • Onkin siksi tyydytyksellä pantava merkille, että tässä tilaisuudessa kukaan ei olekaan enää esittänyt Neuvostokaupan romahdusta keskeisenä lamaselityksenä.” Kiander 1999 1990-luvu lama vs. 2000-luvun lama: viennin muutos, % vuodessa Suomen vienti romahti 2009 paljon enemmän kuin 1991, mutta silti Suomessa ei ole jättityöttömyyttä (vaikka BKT laski voimakkaasti 2009). Joten 90-luvun laman syy ei voi olla Neuvostokaupan ”romahdus” tai viennin ongelmat Vientishokin vaikutus BKT:hen • Vientishokin kysyntävaikutusta bruttokansantuotteeseen voidaan arvioida kaavalla: (”Viennin BKT-osuus”)*(Viennin %muutos)*kerroin – Finanssipolitiikan kerroin on monien empiiristen tutkimus noin 1, nyt oletetaan, että vientishokeilla on saman kerroinvaikutus • 1991: (0,23)*(-0,08)*1= -0,018 – Vientishokki aiheutti parin prosentin BKT:n laskun • Suomen BKT laski 1990-luvun lamassa noin 10 % Vientishokin vaikutus BKT:hen • Vientishokin kysyntävaikutusta bruttokansantuotteeseen voidaan arvioida kaavalla: (”Viennin BKT-osuus”)*(Viennin %muutos)*kerroin • 2009: (0,45)*(-0,21)*1= -0,095 • Suomen BKT laski 2009 8,5 % • Vientishokki lienee ainoa syy Suomen vuoden 2009 taantumaan Rahapolitiikan rooli 1990-luvulla • Empiria: 100 korkopisteen muutos ohjauskorossa vaikuttaa tuotantoon yleensä 0,5-1 % – Bluedorn and Bowler (2011): vaikutus on jopa 1,7 % • 90-luvulla ei ollut samankaltaista ohjauskorkoa, joten oletetaan, että reaalikoron muutoksella on sama vaikutus tuotantoon • 89-91/92 reaalikorko nousi hieman yli 7 %-yksikköä, joten reaalikorkoshokin vaikutus olisi (vähintään) 4-7 % lasku tuotannossa – – – – -0,5 x 7,2 = -3,6 -0,75 x 7,2 = -5,4 -1 x 7,2 = -7,2 -1,7 x72 = -12,2 Suomen lama 1990-luvulla • ”Lama oli niin syvä kuin se oli sen vuoksi, että kotimainen kysyntä – sekä yksityiset että julkiset investoinnit ja kulutus – putosi rajusti noin kolmen vuoden ajan. Yksityiset investoinnit supistuivat noin puoleen huipputasostaan (!) ja yksityinen kulutus aleni noin 10 prosenttia.” • Yksityisen kysynnän romahduksen taustalla oli korkea reaalikorko. Vuodesta 1989 vuoteen 1992 jatkunut korkeiden reaalikorkojen kausi oli tuhoisa.... • Korkea korko rajoitti velkaisten likviditeettiä, johti omaisuusarvojen laskuun, heikensi vakuusarvoja ja kaikkien luottokelpoisuutta sekä vähensi myös velattomien talousyksiköiden halukkuutta kuluttaa tai investoida. • Tilanne muuttui joka suhteessa, kun korot saatiin alas vuonna 1993 markan kellutuksen myötä.” Kiander (1999) Figure 11.9 (a) Entä jos Suomi olisi antanut valuuttakurssin kellua 1990? Negatiiviset i C i* i kysyntäshokit: IS-käyrä vasemmalle: Piste B: i < i* → pääomaa olisi TR/LM virrannut pois Suomesta ja markka olisi devalvoitunut A huomattavasti. IFM Devalvoituminen → kilpailukyky olisi IS palautunut ja IS-käyrä olisi siirtynyt oikealle, B IS‘ pisteeseen, jossa IS. TR ja IFM leikkaavat Y Suomen 1990-luvun lama • ”Lama oli valtavan traumaattinen kokemus. Teimme kaikki ajateltavissa olevat virheet” (HS 13.11.11) Sixten Korkman, VM kansantalousosaston ylijohtaja vuosilta 1989-1995 • Malli: valuuttakurssin kelluttaminen olisi johtanut viennin nousuun ja tämä olisi tasapainottanut talouden • ”Jos markan olisi annettu heiketä, tilanne olisi ehkä korjaantunut automaattisesti.” • ”Vahvasta markasta pidettiin kiinni ja valuuttavirtoja yritettiin lopulta kääntää nostamalla korot vuosikymmenen vaihteessa tähtitieteellisiin lukemiin” • ”Korkeat korot lamaannuttivat talouden nopeasti ja syöksivät … asuntojen hinnat syöksyyn vuonna 1990” HS 13.11.11 Suomen 1990-luvun lama • Rahoitusmarkkinoiden paine lopulta pakotti devalvaatioon 1. Devalvaatiot palauttivat Suomen kansainvälisen hintakilpailukyvyn → vienti alkoi vetää 2. Devalvaatiot poistivat odotukset valuuttakurssimuutoksesta → korko laski → kotimainen kysyntä elpyi • 1+2 = devalvaatiot pelastivat Suomen talouden • ”Koko kansantaloudelle devalvaatio oli lopulta eduksi” • ”Se selittää, miksi Suomi selvisi laman jälkeen niin hyvin. Suomella oli mahdollisuus nopeaan kilpailukyvyn parantamiseen … Jo 1992 vienti lähti nousuun” HS 13.11.11 Aiemmin: devalvoituminen palautti kilpailukyvyn 92-93 ja korko laski järjelliselle tasolle 93-94 Talous palasi kasvuun kun korot laskivat ja kilpailukyky palautui 90-luvun lama ja pankkikriisi • 1990-luvun pankkikriisi on paljolti seurausta korkeasta reaalikorosta ja talouden surkeasta tilasta • ”Yritysten vaikeudet, kiinteistökuplan puhkeaminen ja tyhmät sijoitukset suistivat pankit valtion syliin” HS 13.11.11 • Pankkikriisi ei yleensä ole taantuman/laman syy vaan seuraus, joka syventää taantumaa/lamaa • ”Jälkeenpäin on helppo sanoa, että pankkikriisin hoito epäonnistui.” Pehkonen (1999) • Pankkikriisin hoidon epäonnistuminen syvensi lamaa Suomi ei koskaan toipunut 1990-luvun lamasta! (Kuvan lähde Papell & Prodan 2011) Suomen 1990-luvun lama • Edellinen kuva kertoo hyvin, että Suomi ei koskaan toipunut 1990-luvun lamasta: pitkän ajan talouskasvu palasi aiemmalle tasolle, mutta BKT jäi pysyvästi matalammalle kasvu-uralle! • Opetus 1: älkää uskoko ihmisiä, jotka väittävät Suomen lamassa tapahtuneet “luovaa tuhoa”, joka oli jotenkin hyväksi taloudelle • Opetus 2: Talouskriisit voivat madaltaa potentiaalista BKT:tä pysyvästi Talouspolitiikka ja vahva markka • Miksi vahva/vakaa markka? • Vakaan markan puolustamisesta oli tullut 1980-luvun lopulla elämää suurempi asia • ”On välttämätöntä, että uuden hallituksen muodostamisesta kiinnostuneet poliittiset voimat ilmoittavat jo nyt etukäteen noudattavansa päättäväisesti vahvan markan politiikkaa” Pääministeri Kalevi Sorsa 1986 Talouspolitiikka ja vahva markka • ”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas, tarpeen vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma … taantuman on jopa oltava melko syvä” Rolf Kullberg, Suomen Pankin pääjohtaja 1989 • 1990-luvulla: Suomen Pankin ja Esko Ahon hallituksen päätöksellä vahvan markan politiikka jatkui – Hallitusohjelma 1991: ”ongelmat ovat rakenteellisia, ei suhdanneluonteisia” • ”Devalvoiminen merkitsisi uuden, kilpailijamaita korkeamman inflaation hyväksymistä ja inflaatioodotusten vahvistamista” Sirkka Hämäläinen, SP:n pääjohtaja Kullbergin jälkeen, vuonna 1990 Devalvaatiot • Suomen Pankki 1991 kävi epätoivoista taistelua markan ulkoisen arvon puolustamiseksi • Korkoja nostettiin valuuttapaon estämiseksi • Aiemmin: Epäsymmetria: Liian vahvaa valuutta ei voi ylläpitää kauaa, koska se vaatii ulkomaan valuutan myymistä (jotka loppuvat) ja kotimaan valuutan ostamista • Syksyllä 1991 pakkodevalvaatio (noin 12-14%) – Suomen Pankki halusi jopa kelluttaa markkaan hetken, mutta Ahon hallitus ei suostunut tähän – Hallituksen ja SP:n halu jatkaa kiinteän markan politiikkaa jatkui • Syksyllä 1992 lopulta markan kelluttaminen (nimellinen devalvoituminen noin 30-40%) – Myös monet Euroopan heikot maat kokivat saman syksyllä 92 Talouspolitiikka ja vahva markka • ”Jälkikäteen on arvioida, että kiinteästä valuuttakurssipolitiikasta pidettiin Suomessa liian kauan kiinni.” • ”Tiukka pyrkimys torjua devalvaatio sai aikaan kolme vuotta kestäneen korkokuurin, joka velkainen talous ei kestänyt.” • ”Seurauksena oli investointien ja kulutuksen romahdus, työttömyys, konkurssit ja kasvavat luottotappiot.” • ”Kun lopputuloksena oli kuitenkin kiinteästä kurssista luopuminen ja pakkodevalvaatio, oli korkeiden korkojen aika tarpeettoman pitkä. Sillä ei saavutettu mitään, koska markka kuitenkin lopulta devalvoitui.” Kiander 2001 Rahoituskriisin jälkimainingit Lähde: Reinhart ja Rogoff (2009) • Rahoituskriiseillä on pitkällisiä vaikutuksia 1. Tuotanto ja työllisyys laskevat voimakkaasti – Työttömyys nousee 7 %-yksikköä noin 4-5 vuodessa – Tuotanto laskee (huipulta pohjalle) 9 % kahdessa vuodessa • Vaikutus on kuitenkin paljon pienempi WWII:n jälkeisissä länsimaiden kriiseissä – Iso ero: työttömyys lisääntyy paljon pidempään kuin tuotanto laskee 2. Julkinen velka nousee reaalisesti 86 % – Suurin syy on verotulojen laskeminen syvän ja pitkän taantuman seurauksena • Reinhart ja Rogoff käyttivät kirjassa dataa, joka loppuu vuoteen 2008 • Oregon Office of Economic Analysis päivitti kirjan kuvioita USA:n datalla, joka ulottuu syyskuuhun 2012 – Syyskuuhun 2012 mennessä USA:n talous oli alkanut toipua – Esityksessä käytetään päivettyjä kuvioita – Lisäksi se loi muutaman ylimääräisen kuvan Suomen 90-luvun talouskriisi on – työttömyydellä mitattuna – länsimaiden syvin modernina aikana (ennen nykykriisiä)! Suomen 90-luvun talouskriisi oli – BKT:llä mitattuna – länsimaiden syvin modernina aikana, ennen nykykriisiä! Suomen valtionvelan kasvu lamassa oli todella suurta! USA:n tilanne marraskuulta 2013 Suomen 90-luvun talouskriisi oli – työttömyydellä mitattuna – aikana länsimaiden syvin!
© Copyright 2024