Kansainväliset pääomaliikkeet ja makrotaloudellinen tasapaino

Kappale 11: Kansainväliset
pääomaliikkeet ja makrotaloudellinen
tasapaino
KT34 Makroteoria I
Juha Tervala
Avoin talous
• Edeltävä IS-TR-malli ei ottanut huomioon kansainvälisiä
rahoitusmarkkinoita
• Mundell-Fleming-malli
– IS-LM/TR-malli pienelle avotaloudelle
– Ei siis kuvaa euroaluetta tai Yhdysvaltoja
• Hyödykemarkkinoiden avoimuus
– Kauppa muiden maiden kanssa
– Yksi mittari: tuonnin ja viennin BKT-osuuksien keskiarvo
• Rahoitusmarkkinoiden avoimuus
– Rahoitusinstrumenttien kv. kauppa
– Mittareita: maan bruttosaamiset muilta mailta ja maan
bruttovelat muille maille (varantoja)
Table 11.1
Table 11.1: Measures of Openness and
Economic Size
Figure 11.2 (a)
Kv. pääomaliikkeiden rajoitukset, indeksin
nouseminen tarkoittaa rajoitusten vähenemistä
© Oxford University Press,
2012. All rights reserved.
Sources: Chinn and Ito (2008); IMF
Kansainväliset bruttovelat ja -saamiset
ovat kasvaneet huomattavasti
lähde: Obsteld (2012)
Figure 11.1
Korko
Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tasapaino
i*= kv.
tuotto
i*
Jos koti- ja ulkomaan korot eivät
ole samat, pääomaa virtaa
toiseen maahan niin kauan
kunnes korot ovat samat
i > i*, pääomaa virtaa
maahan
IFM =
International
i < i*, pääomaa virtaa
pois
Financial
Market EQ
Tuotanto
Valuuttakurssijärjestelmät
• Kelluva valuuttakurssi: nimellinen valuuttakurssi
saa vapaasti määräytyä markkinoilla ja sen arvo
vaihtelee taloustilanteen mukaan
• Kiinteä valuuttakurssi: keskuspankki määrittelee
valuuttakurssin ja tarpeen vaatiessa myy tai ostaa
kotimaan valuuttaa pitääkseen valuuttakurssin
tavoitellulla tasolla
• Näiden välissä on ohjattu kellunta (managed
floating): Keskuspankilla ei ole julkilausuttua
valuuttakurssitavoitetta, mutta pyrkii estämään
valuuttakurssin suuria muutoksia
• Valuuttakursseja on myös näiden välissä
Valuuttakurssi
Juan/dollari
Kiinan
keskuspankki
ostaa dollareita
määrän S1-D1,
myymällä omaa
valuuttaa
Dollareiden tarjonta
Kiinan
valuuttakurssitavoite
Tasapaino
Dollareiden kysyntä
Dollareiden kysyntä
D1
Dollareiden tarjonta
S1
Dollaria
Valuuttakurssi
• Jos Kiina pitää oman valuutan aliarvostettuna suhteessa
dollariin, dollari on yliarvostettu
• Mitä aliarvostetumpi Kiinan juan on
– sitä enemmän dollareita Kiina ansaitsee viennistä ja
– vähemmän se käyttää dollareita tuonnin ostamiseen
• Aliarvostetun valuutan ylläpitäminen vaatii keskuspankilta
dollareiden ostamista (ja juanien myymistä)
– Siksi Kiinalla on maailman suurin valuuttareservi
• Aliarvostetun valuutan takia Kiinalla ja monilla muilla mailla
kehittyvillä talouksilla ja öljyntuottajilla on ollut huomattavia
pääomia sijoitettavaksi ulkomaille (ml. Yhdysvallat)
• Epäsymmetria: Liian vahvaa valuutta ei voi ylläpitää aina,
koska se vaatii ulkomaan valuutan myymistä (jotka saattavat
loppuvat) ja kotimaan valuutan ostamista
Figure 11.4
Kiinan ulkomaiset valuuttareservit (miljardia US$)
Source: IMF
Figure 11.3
Kiinteä valuuttakurssi ja rahamarkkinat
Korko
i
i*
i
KP kohtaa (i) rahan kotimaisen
kysyntäkäyrän ja (ii) ulkomaan
koron → sen pitää valita piste A.
1) Jos i>I*, rahaa virtaa maahan,
kunnes i=i*
2) Jos i<i*, rahaa virtaa pois,
A
kunnes i=i*
Maalla ei ole
mahdollisuutta
B
harjoittaa itsenäistä
rahapolitiikkaa → ei
TR-käyrää; IS ja IFM
D=k(i)Y
määräävät tasapainon
M/P
Figure 11.5 (b)
Aiemmin: kysyntäshokki ilman pääomien
liikkeitä (suljettu talous)
Positiivinen
TR kysyntäshokki:
IS-käyrä
oikealle
i
C
Korko
i
A
i*
IS‘
IS
Y
Y‘‘
Uusi TP:
piste C,
Y<Y‘‘, i > i*
Tuotanto
Figure 11.5 (a)
Kysyntäshokki avoimessa taloudessa, kun
valuuttakurssi on kiinteä
Korko
i
IS-käyrä oikealle
→ tuotanto kasvaa,
mutta korko pysyy
samana
B
A
IFM
i*
IS‘
IS
Y
Y‘
Tuotanto
Figure 11.6 (a)
Kv. rahoitusmarkkinoiden shokki (koron nousu)
kiinteiden valuuttakurssien tapauksessa
i
B
Korko
i*‘
A
i*
Y
Y‘
Pisteessä A, i<I* ja
pääomaa virtaa
IFM‘
maasta → KP joutuu
ostamaan omaa
IFM
valuuttaa ja
rahamäärä supistuu,
kunnes ollaan
pisteessä B (Y↓!).
IS
(katso myös kuva
11.3.)
Tuotanto
USA:n rahapolitiikka
• Yhdysvallat on maailman johtava talous ja monet maat
kiinnittävät valuutan arvon dollariin
– Maailmassa on 66 maata (pl. USA), joissa dollari on laillinen
maksuvälinen tai jotka kiinnittävät oman valuutan arvon dollariin
tai aktiivisesti ohjaavat oman valuutan arvoa suhteessa dollariin
(The Economist 13.08.2011)
– “Dollariblokin” yhteenlaskettu BKT oli noin 9000 miljardia 2010
(USA:n n. 14500), eli noin 14 % maailman BKT:stä
• Tämä tarkoittaa sitä, että maat altistuvat Yhdysvaltojen
rahapolitiikalle
– Markkinakorkojen nouseminen talouskriisin alkuvaiheessa supisti
monien maiden tuotantoa (viennin laskemisen ohella)
– Fedin ekspansiivinen rahapolitiikka lisää dollariblokin tuotantoa →
talouskriisin aikana huolia sen vaikutuksista muihin maihin
– Yhdysvaltojen korot vaikuttavat huomattavasti maailmantalouteen
Kiinteän valuuttakurssin muuttaminen
• Kiinteä valuuttakurssi tarkoittaa mallissa kiinteää
valuuttakurssin tasoa, jota KP voi muuttaa
• Revalvaatio tarkoittaa valuutan ulkoisen arvon
nostamista (S↑)
• Devalvaatio tarkoittaa valuutan ulkoisen arvon
heikentämistä (S↓)
𝑆𝑃
𝑃∗
• Reaalinen valuuttakurssi 𝜎 = muuttuu
nimellisen valuuttakurssin muuttuessa, koska
hinnat oletetaan kiinteiksi
Devalvaatio
• Oletetaan, että KP devalvoi valuutan
• Nimellisen valuuttakurssin devalvoiminen devalvoi
reaalista valuuttakurssia
• Maan kilpailukyky paranee, koska maan
hyödykkeet tulevat halvemmiksi suhteessa
ulkomaisiin → vienti kasvaa ja tuonti vähenee →
vaihtotase paranee
• Nimellinen devalvaatio siirtää IS-käyrää oikealle
• 𝑌 = 𝐶 𝜔,𝑌 − 𝑇 + 𝐼 𝑞 , 𝑟 + 𝐺 +
+
+
𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎 )
−
+
−
+ −
Figure 11.7 (a)
Korko
Devalvaatio: muutos hyödykkeiden kysynnässä
A
i*
B
Devalvaatio lisää
kotimaisten hyödykkeiden
kysyntää: IS-käyrä siirtyy
oikealle ja tuotanto kasvaa
Y → Y‘.
IFM
IS
Y
Y‘
IS´
Tuotanto
Figure 11.7 (b)
Devalvaatio: muutos rahan kysynnässä
Tuotannon
kasvaminen lisää
rahan kysyntää:
D-käyrä siirtyy
oikealle.
KP täytyy lisätä
rahamäärää, jotta
korko = kv. korko.
Eli pitää siirtyä
D´ pisteeseen B.
Korko
i
i*
A
B
D
M/P
M/P‘
Rahamäärä
Figure 11.7 (c)
Devalvaatio: Rahan kysynnän muutos
Piste C: vakioinen
rahamäärä johtaisi
korkoon i > i* ja
pääomaa virtaisi
maahan.
C
Korko
i
i*
A
B
D´
D
M/P
M/P‘
KP:n täytyy
estää
vahvistuminen
interventiolla ja
rahamäärä
kasvaa.
Rahamäärä
Talous kiinteiden
valuuttakurssientapauksessa
• Itsenäistä rahapolitiikka ei ole mahdollista
harjoittaa, koska korko määräytyy ulkomailla
– Rahapolitiikan määrää valuuttakurssi
• Kysyntäshokin vaikuttavat täydellä teholla
tuotantoon
– Finanssipolitiikka on hyvin tehokasta
– Viennin muutokset aiheuttavat suuria tuotannon
vaihteluita
• Kv. koron vaihtelut vaikuttavat kotimaiseen
tuotantoon
• Devalvaatio (revalvaatio) lisää (laskee) tuotantoa
Tuotanto ja korko kelluvien
valuuttakurssin tapauksessa
• Seuraavaksi analysoidaan kelluvien valuuttakurssien
tapausta
• Kolme keskeistä ominaisuutta:
1. KP harjoittaa itsenäistä rahapolitiikkaa: nyt KP seuraa
Taylorin sääntöä
2. KP antaa valuuttakurssin määräytyä markkinoilla vapaasti
3. Hinnat ovat jäykkiä, joten nimellisen valuuttakurssin
muutokset vaikuttavat reaaliseen valuuttakurssiin →
nimellisen valuuttakurssin muutokset vaikuttavat
kilpailukykyyn ja IS-käyrään
• 𝑌 = 𝐶 𝜔 , 𝑌 − 𝑇 + 𝐼 𝑞 , 𝑟 + 𝐺 + 𝑃𝐶𝐴(𝑌 , 𝑌 ∗ , 𝜎 )
+
+
+ −
−
+
−
Figure 11.8 (a)
Ekspansiivinen rahapolitiikkashokki: TR-käyrä ↓
Piste C: i < i*:
TR‘ Pääomaa virtaa
ulos → valuutta
devalvoituu →
kilpailukyky
B
paranee →
IFM
kysyntää siirtyy
kotimaisiin
hyödykkeisiin →
IS‘
nettovienti ja
tuotanto kasvavat,
IS
eli IS-käyrä siirtyy
oikealle ja piste B
Y‘ Tuotanto
on EQ
Korko
TR
A
i*
i
C
Y
Ekspansiivinen rahapolitiikka
kelluvien valuuttakurssin tapauksessa
• KP laski korkoa → TR-käyrä alaspäin
• Piste C: i<i* → kotimaista pääomaa virtaa ulkomaille
paremman tuoton perässä → valuuttamarkkinoilla
myydään kotimaan valuuttaa ja ostetaan ulkomaan
valuuttaa → kotimaan valuutta devalvoituu (heikkenee)
• Devalvoituminen laskee kotimaisten hyödykkeiden
suhteellista hintaa → koti- ja ulkomaista kysyntää siirtyy
kotimaisiin tavaroihin → vienti kasvaa ja tuonti laskee →
nettovienti ja kotimaisten hyödykkeiden kysyntä kasvavat
• Reaalinen devalvoituminen siirtää IS-käyrää oikealle, siten
että se kohtaa TR- ja IFM-käyrät → piste C on tasapaino
• Rahapolitiikka vaikuttaa valuuttakurssin kautta!
Rahapolitiikka kelluvien kurssin
tapauksessa
• Rahapolitiikka vaikuttaa tuotantoon vaikuttamalla
kokonaiskysynnän komponentteihin:
– suljetettu talous: i ↓ → I ↑ → Y ↑
– avoin talous : TR-shokki = TR-käyrä ↓ → S ↓ → σ ↓ → NX
↑→ Y↑
• Ekspansiivinen rahapolitiikka (pienessä taloudessa) ei
lisää maailman kysyntää, se vain siirtää kysyntää
ulkomaisista hyödykkeistä kotimaisiin
– Siksi kotimaisen työllisyyden ja tuotannon lisääntyminen
tapahtuu muiden maiden kustannuksella (beggar-thyneighbour)
– Esimerkki: Ruotsi (jolla on suuri vaihtotaseen ylijäämä) on
viime vuosina harjoittanut ekspansiivista rahapolitiikka ja
siten ajanut valuuttakurssia alas: eli maa pyrki irti
taantumasta muiden maiden kustannuksella!
Ekspansiivinen rahapolitiikka
kelluvien valuuttakurssin tapauksessa
• KP siis siirsi TR-käyrää alaspäin, mutta korko
on sama kuin aiemmin
• Rahapolitiikan aiheuttama devalvaatio
stimuloi taloutta, mutta korko määräytyy
maailmalla (i=i*)
• Korkeampi tuotanto siirtää rahan kysyntää
oikealle
• KP:n täytyy lisätä rahan tarjontaa
Figure 11.8 (b)
Rahapolitiikka ja rahan kysyntä
i
D=k(i)Y
D´=k(i)Y‘
A
i*
B
Tuotannon
kasvaminen lisää
rahan kysyntää: Dkäyrä siirtyy oikealle.
Y‘ > Y
M/P
M/P‘
Reaalinen rahamäärä
Figure 11.9 (a)
Kysyntäshokit kelluvien valuuttakurssien
tapauksessa
i
B
i
A
i*
Positiivinen
kysyntäshokki: ISTR
käyrä oikealle.
Piste B: i > i* →
pääomaa virtaa
maahan ja valuutta
C
vahvistuu.
IFM Revalvoituminen →
kilpailukyky
IS‘ heikkenee ja IS-käyrä
siirtyy vasemmalle,
IS
pisteeseen, jossa IS,
TR ja IFM leikkaavat
Y
Kysyntäshokit ja kelluva valuuttakurssi
• Opetus: kysyntäshokit eivät vaikuta tuotantoon,
jos valuuttakurssi kelluu!
– Vähän epärealistinen tulos; kelluva valuuttakurssi
ainakin tasapainottaa taloutta
• Pienessä avoimessa taloudessa, täydellisten
pääoman liikkeiden vallitessa, finanssipolitiikka ei
vaikuta kokonaistuotantoon
• Syrjäytyminen (crowding out):
– suljetussa taloudessa: finanssipolitiikka syrjäyttää osin
investointeja, koron nousemisen takia
– avoimessa taloudessa: finanssipolitiikka syrjäyttää
nettovientiä, valuuttakurssin vahvistumisen takia
Figure 11.06
Kansainvälisen koron nousu & kelluva
valuuttakurssi
TR
i
C
i*‘
i*
A
IS
Pisteessä A:
i=i*
Y
Y‘
IS´
i* ↑ (i*‘) → i < i*‘ →
pääoma virtaa
pois
→ valuuttakurssi
heikkenee →
kysyntää siirtyy
kotimaisiin
hyödykkeisiin ja
IS-käyrä siirtyy
oikealle
Tuotanto
Table 11.3
Mundell-Fleming-malli: tiivistelmä
Vaikutus tuotantoon
Kiinteä valuutta
Kelluva valuutta
Positiivinen kysyntäshokki
Positiivinen
Ei vaikutusta
Ekspansiivinen rahapolitiikka
Ei vaikutusta
Positiivinen
Ulkomaan koron nousu
Laskee
Kasvaa
kiiinteä valuutta
Eksogeeninen rahapolitiikkainstrumentti
Valuuttakurssi
Endogeneeninen rahapolitiikkainstrumentti Korko (tai
rahamäärä)
Kelluva valuutta
Korko (tai
rahamäärä)
Valuuttakurssi
Mahdoton kolmikko (Impossible Trinity)
Maalla ei voi olla (i) vapaita
pääoman liikkeitä, (ii)
Vapaat
itsenäistä rahapolitiikkaa ja
pääomat liik.
(iii) kiinteää kurssia
samanaikaisesti
Hong Kong
(USA,
Maan täytyy valita näistä
kaksi (oma sijainti) ja luopua Euroalue)
kolmannesta (joka on
vastakkaisella
puolella
Kiinteä
Itsenäinen
Kiina
valuuttarahakolmiota).
politiikka
1995-2005?
kurssi
Kiinteä valuuttakurssi
• Kiinteä valuuttakurssi:
• Sitoo rahapolitiikkaa ja estää liiallista rahamäärän kasvua ja
nopeaa inflaatiota (TR-shokit)
• Alistaa maan koti- ja ulkomaisille kysyntäshokeille (IS-shokit)
• Alistaa maan ulkomaisille korkoshokeille (IFM-shokit)
• Vähentää valuuttakurssiin liittyvää epävarmuutta ja
volatiliteettiä, tehden kansainväliset transaktiot
helpommiksi
• Toimiin hyvin, kunnes valuuttakurssi on liian vahva ja maat
ovat ongelmissa vaihtotaseen vajeiden kanssa ja ongelmat
kärjistyvät kunnolla
– Suomi 1990-luvun alussa, monet Aasian maat 1990-luvun lopulla
Argentiina 2000-luvun alussa, euroalueen ongelmamaat nyt
Kelluva valuuttakurssi
• Kelluva valuuttakurssi:
• Antaa rahapolitiikalle mahdollisuuden toteuttaa
muita tavoitteita (kun valuuttakurssin
ylläpitäminen), kuten matalaa ja vakaata
inflaatiota ja tuotannon stabiloiminen!
• Lieventää hyödykemarkkinashokkien vaikutuksia
(IS-käyrä siirtyy endogeenisesti)
• Alistaa maan kansainvälisille koron muutoksille
• Kelluva valuuttakurssi on tyypillinen maille, joissa
on vakaa taloudellinen ja poliittinen ympäristö, ja
joissa keskuspankki saa mahdollisimman
riippumattomasti tavoitella hintavakautta
Suomen syvä lama 1990-luvun alussa
• Saksa on ollut Euroopan rahapoliittinen ankkuri ja Suomella
oli 1980-luvulla halu kiinteään NIMELLISEEN valuuttakurssiin
• Rahapolitiikka ei ollut riippumattoman keskuspankin käsissä
• Hallinnollinen korkojärjestelmä: Eduskunnan
pankkivaltuusto päätti peruskorosta ja Suomen Pankki
toteutti muuten rahapolitiikkaa
• ”Kun pääomaliikkeiden rajoitukset purettiin 1980-luvulla …
kesken nopean nousukauden, ulkomailta vyöryvä luotonanto
alkoi kasvaa holtittomasti”
• ”Korkotaso pidettiin silti matalana ja markka vahvana
poliittisin päätöksin”
• ”Kun rahaa oli yllin kyllin tarjolla, osakkeiden ja kiinteistöjen
hinnat paisuivat ja palkat nousivat” HS 13.11.11
Ylikuumeneminen 1980-luvun lopulla ja
romahdus
• ”Talouden nousu kasvatti verotuloja, ja eduskunta vastasi
paisuttamalla budjettia, mikä entisestään kuumensi
talouden ylikuumenemista”
• ”Kauppatase oli … kääntynyt reilusti alijäämäiseksi.
Kustannusten nousu vei viennin kilpailukyvyn, ja velalla
vaurastuneet kansalaiset ostivat tuontitavaraa” HS
13.11.11
• Romahdus:
• Vuonna 1990 kv. taantuma ja Neuvostokaupan
”romahdus” toivat talouden ongelmat esiin
• Saksojen yhdistyminen nosti reaalikorkoja Euroopassa
• Suomen reaalinen valuuttakurssi oli vahvistunut
voimakkaasti 1980-luvun lopulla
• Devalvaatio-odotukset nostivat kotimaista korkoa
Suomen viennin kasvu
Devalvaatio vauhditti vientiä
Vahvan markan aikana
vienti kasvaa hitaasti
Neuvostokaupan lasku
ja kv. taantuma laskevat
vientiä
Figure 11.5 (a)
90-luvun lama: kv. taantuma &
Neuvostokaupan väheneminen 90-luvun alussa
i
B
i*
A
Kv. taantuma ja
neuvostokaupan
laskeminen: ISkäyrä vasemmalle
IFM → Suomen
tuotanto laskee
IS
IS‘
Y(92)
Y(90) Tuotanto
Neuvostokauppa ei romahtanut 90-luvun alussa, vaan
laski vuosikymmenen ajan. Lähde: Gorodnichenko
ym. (2012)
Figure 11.6 (a)
90-luvun lama: korkojen nouseminen
Euroopassa
Korkojen
nouseminen
Euroopassa laski
tuotantoa Suomessa
i
i*‘
IFM‘
B
A
i*
IFM
IS
Y(92)
Y(90)
Tuotanto
Suomen reaalinen efektiivinen
valuuttakurssi: Ei vakaata markkaa
1980-luvulla!
Voimakas revalvaatio
1980-luvun lopulla
Reaalinen valuuttakurssi
palaa järjelliselle tasolle 93
Figure 11.7 (a)
90-luvun lama: Suomen valuutan
revalvoituminen
i*
B
Y(91)
Revalvaatio vähensi
suomalaisten
hyödykkeiden
kysyntää: IS-käyrä
IFM
siirtyy vasemmalle ja
A
NX ja tuotanto
laskevat. Halvan
rahan aika 1980IS lopulla hautasi tämän
IS´
ongelman.
Y(86)
Tuotanto
(1) Markan reaalinen revalvaatio 1980-luvun lopulla sai
vaihtotaseen sukeltamaan: (2) reaalinen devalvaatio 90luvun alussa käänsi vaihtotaseen ylijäämäiseksi
Maiden väliset korkoerot
• Mallissa valuuttakurssikiinnitys on ollut täysin uskottava
• On kaksi syytä miksi i saattaa erota i*:stä:
• Maariski:
– Riski, että maan lainaajanottajat ovat kyvyttömiä maksaan lainoja
takaisin, johtuen taloudellisista tai poliittisista ongelmista
– Lainaajat vaativat korkeampaa korkoa kompensoimaan tätä riskiä
• Odotetut valuuttakurssimuutokset:
– Lainanottajien täytyy maksaa korkeampaa korkoa
kompensoimaan odotettua valuuttakurssin heikkenemistä
– Jos korko on Suomessa 10 % ja Saksassa 5 %, niin Suomen
markan odotetaan heikkenevän 5 % vuodessa suhteessa Saksan
markkaan
• 1990-luvun alussa Suomi oli vakavissa ongelmissa:
devalvaatio-odotukset olivat isot ja maariski nousemassa →
Suomen korko nousi Saksan/Euroopan korkoja isommaksi
87-92: Korkea inflaatio ja Vuoden 92 devalvaation
takia korko laskee paljon
devalvaatio-odotukset
nostivat koron Suomessa 93 ja lähelle Saksan tasoa
Saksaa suuremmaksi
Reaalikorko nousi 1990-luvun alussa
taivaisiin! Lähde: World Bank (2013)
Kymmenen prosentin reaalikorko
tarkoittaisi 2 % inflaatiolla 12 %
nimelliskorkoa. Jos nimelliskorko
olisi nyt 12 %, monet suomalaiset
kotitaloudet ja yritykset olisivat
pulassa!
Figure 11.7 (a)
90-luvun lama: Devalvaatio-odotukset &
korkean koron aika
B
i(fin)
A
i*
Suomen reaalikorko
nousi devalvaatioodotusten (ja maariskin)
takia: i*→ i(fin). Tämä
IFM
laski Suomen tuotantoa.
Korkea korko oli mukana
tuhomassa Suomen
taloutta.
IS
Y(92)
Y(90) Tuotanto
BKT laski voimakkaasti ja pitkään 90luvun alussa
Vuosia kestänyt BKT:n lasku
Laaja-alainen ja voimakas tuotannon
supistuminen toi jättityöttömyyden 90-luvulla
Suomen lama 1990-luvulla
• ”Suomen lamassa oli kysymys ennenkaikkea kotimaisen
kysynnän romahduksesta. 1990-luvun alussa
keskustelua hallitsi kuitenkin käsitys vakavan ulkoisen
häiriön aiheuttamasta kriisistä.
• Tämä häiriö oli luonnollisesti Neuvostoliiton romahdus
valtiona ja samanaikainen Suomen ja Neuvostoliiton
välisen kaupan nopea alasajo.
• [Neuvostokaupan] vientishokki oli välittömiltä
vaikutuksiltaan vähäinen – noin 2 prosenttia bkt:sta – ja
lisäksi ohimenevä.
• Onkin siksi tyydytyksellä pantava merkille, että tässä
tilaisuudessa kukaan ei olekaan enää esittänyt
Neuvostokaupan romahdusta keskeisenä
lamaselityksenä.” Kiander 1999
1990-luvu lama vs. 2000-luvun lama: viennin
muutos, % vuodessa
Suomen vienti romahti 2009 paljon enemmän kuin 1991, mutta silti
Suomessa ei ole jättityöttömyyttä (vaikka BKT laski voimakkaasti
2009). Joten 90-luvun laman syy ei voi olla Neuvostokaupan
”romahdus” tai viennin ongelmat
Vientishokin vaikutus BKT:hen
• Vientishokin kysyntävaikutusta
bruttokansantuotteeseen voidaan arvioida
kaavalla: (”Viennin BKT-osuus”)*(Viennin %muutos)*kerroin
– Finanssipolitiikan kerroin on monien empiiristen
tutkimus noin 1, nyt oletetaan, että vientishokeilla on
saman kerroinvaikutus
• 1991: (0,23)*(-0,08)*1= -0,018
– Vientishokki aiheutti parin prosentin BKT:n laskun
• Suomen BKT laski 1990-luvun lamassa noin 10 %
Vientishokin vaikutus BKT:hen
• Vientishokin kysyntävaikutusta
bruttokansantuotteeseen voidaan arvioida
kaavalla: (”Viennin BKT-osuus”)*(Viennin %muutos)*kerroin
• 2009: (0,45)*(-0,21)*1= -0,095
• Suomen BKT laski 2009 8,5 %
• Vientishokki lienee ainoa syy Suomen vuoden
2009 taantumaan
Rahapolitiikan rooli 1990-luvulla
• Empiria: 100 korkopisteen muutos ohjauskorossa
vaikuttaa tuotantoon yleensä 0,5-1 %
– Bluedorn and Bowler (2011): vaikutus on jopa 1,7 %
• 90-luvulla ei ollut samankaltaista ohjauskorkoa, joten
oletetaan, että reaalikoron muutoksella on sama
vaikutus tuotantoon
• 89-91/92 reaalikorko nousi hieman yli 7 %-yksikköä,
joten reaalikorkoshokin vaikutus olisi (vähintään) 4-7 %
lasku tuotannossa
–
–
–
–
-0,5 x 7,2 = -3,6
-0,75 x 7,2 = -5,4
-1 x 7,2 = -7,2
-1,7 x72 = -12,2
Suomen lama 1990-luvulla
• ”Lama oli niin syvä kuin se oli sen vuoksi, että kotimainen
kysyntä – sekä yksityiset että julkiset investoinnit ja
kulutus – putosi rajusti noin kolmen vuoden ajan.
Yksityiset investoinnit supistuivat noin puoleen
huipputasostaan (!) ja yksityinen kulutus aleni noin 10
prosenttia.”
• Yksityisen kysynnän romahduksen taustalla oli korkea
reaalikorko. Vuodesta 1989 vuoteen 1992 jatkunut
korkeiden reaalikorkojen kausi oli tuhoisa....
• Korkea korko rajoitti velkaisten likviditeettiä, johti
omaisuusarvojen laskuun, heikensi vakuusarvoja ja
kaikkien luottokelpoisuutta sekä vähensi myös velattomien
talousyksiköiden halukkuutta kuluttaa tai investoida.
• Tilanne muuttui joka suhteessa, kun korot saatiin alas
vuonna 1993 markan kellutuksen myötä.” Kiander (1999)
Figure 11.9 (a)
Entä jos Suomi olisi antanut valuuttakurssin kellua
1990? Negatiiviset
i
C
i*
i
kysyntäshokit: IS-käyrä
vasemmalle: Piste B:
i < i* → pääomaa olisi
TR/LM
virrannut pois Suomesta
ja markka olisi
devalvoitunut
A
huomattavasti.
IFM Devalvoituminen →
kilpailukyky olisi
IS palautunut ja IS-käyrä
olisi siirtynyt oikealle,
B
IS‘
pisteeseen, jossa IS.
TR ja IFM leikkaavat
Y
Suomen 1990-luvun lama
• ”Lama oli valtavan traumaattinen kokemus. Teimme kaikki
ajateltavissa olevat virheet” (HS 13.11.11) Sixten
Korkman, VM kansantalousosaston ylijohtaja vuosilta
1989-1995
• Malli: valuuttakurssin kelluttaminen olisi johtanut viennin
nousuun ja tämä olisi tasapainottanut talouden
• ”Jos markan olisi annettu heiketä, tilanne olisi ehkä
korjaantunut automaattisesti.”
• ”Vahvasta markasta pidettiin kiinni ja valuuttavirtoja
yritettiin lopulta kääntää nostamalla korot vuosikymmenen
vaihteessa tähtitieteellisiin lukemiin”
• ”Korkeat korot lamaannuttivat talouden nopeasti ja
syöksivät … asuntojen hinnat syöksyyn vuonna 1990” HS
13.11.11
Suomen 1990-luvun lama
• Rahoitusmarkkinoiden paine lopulta pakotti
devalvaatioon
1. Devalvaatiot palauttivat Suomen kansainvälisen
hintakilpailukyvyn → vienti alkoi vetää
2. Devalvaatiot poistivat odotukset
valuuttakurssimuutoksesta → korko laski → kotimainen
kysyntä elpyi
• 1+2 = devalvaatiot pelastivat Suomen talouden
• ”Koko kansantaloudelle devalvaatio oli lopulta eduksi”
• ”Se selittää, miksi Suomi selvisi laman jälkeen niin hyvin.
Suomella oli mahdollisuus nopeaan kilpailukyvyn
parantamiseen … Jo 1992 vienti lähti nousuun” HS
13.11.11
Aiemmin: devalvoituminen palautti
kilpailukyvyn 92-93 ja korko laski
järjelliselle tasolle 93-94
Talous palasi kasvuun kun
korot laskivat ja kilpailukyky
palautui
90-luvun lama ja pankkikriisi
• 1990-luvun pankkikriisi on paljolti seurausta korkeasta
reaalikorosta ja talouden surkeasta tilasta
• ”Yritysten vaikeudet, kiinteistökuplan puhkeaminen ja
tyhmät sijoitukset suistivat pankit valtion syliin” HS
13.11.11
• Pankkikriisi ei yleensä ole taantuman/laman syy vaan
seuraus, joka syventää taantumaa/lamaa
• ”Jälkeenpäin on helppo sanoa, että pankkikriisin hoito
epäonnistui.” Pehkonen (1999)
• Pankkikriisin hoidon epäonnistuminen syvensi lamaa
Suomi ei koskaan toipunut 1990-luvun
lamasta!
(Kuvan lähde Papell & Prodan 2011)
Suomen 1990-luvun lama
• Edellinen kuva kertoo hyvin, että Suomi ei koskaan
toipunut 1990-luvun lamasta: pitkän ajan
talouskasvu palasi aiemmalle tasolle, mutta BKT jäi
pysyvästi matalammalle kasvu-uralle!
• Opetus 1: älkää uskoko ihmisiä, jotka väittävät
Suomen lamassa tapahtuneet “luovaa tuhoa”, joka
oli jotenkin hyväksi taloudelle
• Opetus 2: Talouskriisit voivat madaltaa potentiaalista
BKT:tä pysyvästi
Talouspolitiikka ja vahva markka
• Miksi vahva/vakaa markka?
• Vakaan markan puolustamisesta oli tullut
1980-luvun lopulla elämää suurempi asia
• ”On välttämätöntä, että uuden hallituksen
muodostamisesta kiinnostuneet poliittiset
voimat ilmoittavat jo nyt etukäteen
noudattavansa päättäväisesti vahvan markan
politiikkaa” Pääministeri Kalevi Sorsa 1986
Talouspolitiikka ja vahva markka
• ”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas, tarpeen
vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen
keinotekoinen taantuma … taantuman on jopa oltava
melko syvä” Rolf Kullberg, Suomen Pankin pääjohtaja
1989
• 1990-luvulla: Suomen Pankin ja Esko Ahon hallituksen
päätöksellä vahvan markan politiikka jatkui
– Hallitusohjelma 1991: ”ongelmat ovat rakenteellisia, ei
suhdanneluonteisia”
• ”Devalvoiminen merkitsisi uuden, kilpailijamaita
korkeamman inflaation hyväksymistä ja inflaatioodotusten vahvistamista” Sirkka Hämäläinen, SP:n
pääjohtaja Kullbergin jälkeen, vuonna 1990
Devalvaatiot
• Suomen Pankki 1991 kävi epätoivoista taistelua markan
ulkoisen arvon puolustamiseksi
• Korkoja nostettiin valuuttapaon estämiseksi
• Aiemmin: Epäsymmetria: Liian vahvaa valuutta ei voi
ylläpitää kauaa, koska se vaatii ulkomaan valuutan
myymistä (jotka loppuvat) ja kotimaan valuutan
ostamista
• Syksyllä 1991 pakkodevalvaatio (noin 12-14%)
– Suomen Pankki halusi jopa kelluttaa markkaan hetken,
mutta Ahon hallitus ei suostunut tähän
– Hallituksen ja SP:n halu jatkaa kiinteän markan politiikkaa
jatkui
• Syksyllä 1992 lopulta markan kelluttaminen (nimellinen
devalvoituminen noin 30-40%)
– Myös monet Euroopan heikot maat kokivat saman syksyllä
92
Talouspolitiikka ja vahva markka
• ”Jälkikäteen on arvioida, että kiinteästä
valuuttakurssipolitiikasta pidettiin Suomessa liian
kauan kiinni.”
• ”Tiukka pyrkimys torjua devalvaatio sai aikaan kolme
vuotta kestäneen korkokuurin, joka velkainen talous ei
kestänyt.”
• ”Seurauksena oli investointien ja kulutuksen romahdus,
työttömyys, konkurssit ja kasvavat luottotappiot.”
• ”Kun lopputuloksena oli kuitenkin kiinteästä kurssista
luopuminen ja pakkodevalvaatio, oli korkeiden
korkojen aika tarpeettoman pitkä. Sillä ei saavutettu
mitään, koska markka kuitenkin lopulta devalvoitui.”
Kiander 2001
Rahoituskriisin jälkimainingit
Lähde: Reinhart ja Rogoff (2009)
• Rahoituskriiseillä on pitkällisiä vaikutuksia
1. Tuotanto ja työllisyys laskevat voimakkaasti
– Työttömyys nousee 7 %-yksikköä noin 4-5 vuodessa
– Tuotanto laskee (huipulta pohjalle) 9 % kahdessa vuodessa
• Vaikutus on kuitenkin paljon pienempi WWII:n
jälkeisissä länsimaiden kriiseissä
– Iso ero: työttömyys lisääntyy paljon pidempään kuin
tuotanto laskee
2. Julkinen velka nousee reaalisesti 86 %
– Suurin syy on verotulojen laskeminen syvän ja pitkän
taantuman seurauksena
• Reinhart ja Rogoff käyttivät kirjassa dataa, joka
loppuu vuoteen 2008
• Oregon Office of Economic Analysis päivitti
kirjan kuvioita USA:n datalla, joka ulottuu
syyskuuhun 2012
– Syyskuuhun 2012 mennessä USA:n talous oli
alkanut toipua
– Esityksessä käytetään päivettyjä kuvioita
– Lisäksi se loi muutaman ylimääräisen kuvan
Suomen 90-luvun
talouskriisi on –
työttömyydellä mitattuna –
länsimaiden syvin
modernina aikana (ennen
nykykriisiä)!
Suomen 90-luvun
talouskriisi oli – BKT:llä
mitattuna – länsimaiden
syvin modernina aikana,
ennen nykykriisiä!
Suomen valtionvelan
kasvu lamassa oli todella
suurta!
USA:n tilanne marraskuulta 2013
Suomen 90-luvun talouskriisi oli – työttömyydellä
mitattuna – aikana länsimaiden syvin!