1. No category

Organisaatio situationaalisena
säätöpiirinä?
FM Heikki Vuorila
040-5702693
[email protected]
https://vuorila.wordpress.com/
14.3.2015 Organisaatio kokemuksena -konferenssi
Hiljaisen tiedon kehkeytymisprosessi
Japanilaiset Ikujiro Nonaka ja Hirotaka
Takeuchi, Uutta tietoa luova yhtiö (The
Knowledge - Creating Company), 1995
 He lähtevät liikkeelle yksilön hiljaisesta
tiedosta, josta edetään…
 …spiraalinomaisesti ryhmän ja
organisaation hiljaisen (tacit) sekä
täsmällisen (explicit) tiedon kautta uuteen
kehittyneempään yksilön täsmälliseen
taitotietoon.

Uuden tiedon luomisen kaksi
ulottuvuutta
Uuden tiedon luomisen kaksi
ulottuvuutta2
Yksilö on tietoprosessin alkulähde
 Yksilöt ovat tiedonluojia organisaatiossa
 Organisaatio tarjoaa yksilölle paikan, jossa
heillä on mahdollisuus tuottaa uutta
tietoa.
 Organisaation tasolla tiedon levittäminen
ja jakaminen toteutuu erilaisissa
prosesseissa.
 (Nonaka & Takeuchi, 1995: s. 57-61)

Hiljainen ja täsmällinen tieto?
He lähestyvät hiljaisen ja täsmällisen
tiedon käsitteitä Michael Polanyin (1966)
näkemyksen kautta
 Koska hiljainen tieto on henkilökohtaista
ja kontekstuaalista, sitä on vaikea ilmaista
muille varmassa ja pätevässä muodossa.
 Täsmällinen ”koodattu” tieto puolestaan
voidaan siirtää toisille ainoastaan
formaalissa ymmärrettävässä muodossa
 (Ibid, s. 59)

Hiljainen ja täsmällinen tieto?2
Hiljainen tieto on implisiittistä,
henkilökohtaista, kontekstuaalista sekä
toiminnallista
 Se ei ole aktuaalista tietoa vaan se on
latenttina ihmisen mielessä
 Sitä ei ole mahdollista eksplikoida
ymmärrettävästi
 (Ibid s. 60)

Hiljainen ja täsmällinen tieto?3
Yksilöt ovat tiedon kehkeytymisprosessin
perusta heidän toimiessaan tiedon luojina
 Ryhmä ja organisaatio ovat tiedon
jakamisprosessin perusta
 Molemmissa prosesseissa (kehkeytymis ja
jakamis) on kysymys tiedon
kiteyttämisestä
 (Ibid s. 60)

Hiljainen ja täsmällinen tieto?4
He ajattelevat läntisen epistemologian
edustavan täsmällistä tietoa, kun taas
japanilainen epistemologia painottaa
hiljaista tietoa
 Hiljainen ja täsmällinen tieto eivät ole
toistensa vastakohtia vaan ne ovat
vastavuoroisessa komplementaarisessa
toisiaan täydentävässä suhteessa toisiinsa
 (Idid s. 61)

Hiljainen ja täsmällinen tieto?5
Tiedon dynaamisen mallin
(=kehkeytymisprosessin) mukaan
inhimillinen tieto kehkeytyy yksilöiden
välisessä hiljaisen ja täsmällisen tiedon
sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
 He kutsuvat tätä vuorovaikutusta ”tiedon
konversioksi”
 (Ibid s. 61)

Neljä tiedon konversiota
Situationaalinen säätöpiiri
Situationaalinen säätöpiiri on
emeritusprofessori Lauri Rauhalan (1914-)
ehkä tärkein käsitteellinen innovaatio. (FT
Jussi Backman)
 Se viittaa tapoihin, jolla ihmisen eri
OLEMISPUOLET säätelevät toisiaan ja
vaikuttavat toisiinsa. (FT Jukka Hankamäki)
 Nämä ihmisen OLEMISPUOLET ovat
kehollisuus-tajunnallisuuselämäntilanteisuus (situationaalisuus)

Situationaalinen säätöpiiri2
Situationaalisen säätöpiirin käsite esiintyy
Rauhalan artikkeleissa jo vuonna 1973
 Heti seuraavana vuonna 1974 kirjassaan
Psyykkinen häiriö ja psykoterapia
filosofisen analyysin valossa Rauhala
kirjoittaa enemmän situationaalisesta
säätöpiiristä psykoterapian näkökulmasta
 Holistinen ihmiskäsitys koostuu:
situationaalisuudesta, kehollisuudesta ja
tajunnallisuudesta

Situationaalisuus osana ihmistä
Uutta Rauhalan kehittämässä holistisessa
ihmiskäsityksessä (kehityksenalainen) on
se, että situationaalisuus on ontologisessa
mielessä osa ihmistä
 Ihmisen psykofyysinen (tajunnalliskehollinen) olemassaolo on mahdollinen
suhteessa hänen situatioonsa
(elämäntilanteeseensa)

Dualismin ongelma ratkaistu?
Filosofian historiassa mind-body –
ongelmaa on pidetty vaikeana
ratkaisemattomana tai kielellisenä
ongelmana.
 Holistinen ihmiskäsitys on yksi
ratkaisuehdotus mind-body –ongelmalle
 Tässä dualismin ongelma on ratkaistu
hallittavalla tavalla, sillä jyrkkä irrallisuus
ihmisen OLEMISPUOLIEN väliltä poistuu

Kuinka kokemus(tieto) esiin?2


Nyt en puhu vanhojen työuransa
loppupuolella, eläkkeelle lähtevien
työntekijöiden hiljaisen kokemustiedon esiin
nostamisesta (neurolingvistinen ohjelmointi
> mallittaminen)
Vaan puhun nykyisten vielä pitkään
työpaikassa olevien ihmisten hiljaisen
kokemustiedon arvostamisesta ja
hyödyntämistä toiminnan
suunnittelussa/kehittämisessä/strategian
tekemisessä > ei tarvita
jalkauttamisprosessia!
Aristoteles; Sophia - Phronêsis
Aristoteles jakaa järjen teoreettiseen
(Sophia) ja käytännölliseen (Phoronêsis)
 Teoreettisen järjen (viisaus) avulla
tavoitellaan muuttumattomia totuuksia >
MITÄ-kysymykset
 Käytännöllisen järjen (viisaus) avulla
HARKITAAN ja tehdään valintoja asioista,
jotka voivat muuttua > MITENkysymykset

Situationaalinen säätöpiiri1
Ihmisen kokemuksen tutkiminen alkaa
situaatiosta ja tarkastelee koko ajan
situationaalisen säätöpiirin kehitystä.
 Tämä on riittävän asianmukainen
menetelmä eksistenssin ongelman
selvittämiseksi.
 Luonnontieteissä pyritään neutraaleihin
kuvauksiin # Ihmistutkimus edellyttää
ainutkertaisen ja subjektiivisen
kokemuksen kuvauksen pelkistämistä.

Situationaalinen säätöpiiri2
Subjektiivisessa kokemuksessa ihmisen
koettu maailma aktualisoituu aina
yksilöllisellä tavalla.
 Rauhala kutsuu ihmisen eri olemispuolten
vastavuoroisesti etenevää prosessia
situationaaliseksi säätöpiiriksi (SS).
 SS on dynaaminen ja itseään säätelevä
järjestelmä, jossa eri osatekijät määrittävät
sen, miten muut olemispuolet ovat
olemassa.

Situationaalinen säätöpiiri3
SS:n tehtävä on helpottaa ihmisen
kokonaisuuden käsittämistä
 SS ihmiskäsityksenä velvoittaa
täsmentämään kysymistä, jotta päästään
paremmin ymmärtämään ihmistä hänen
reaalisessa ja ainutkertaisessa
elämäntilanteessa.
 Ihmistutkimuksen tavoitteena on selvittää,
miten situationaalinen säätöpiiri toimii

Situationaalinen säätöpiirii4
SS on suhdejärjestelmä, jossa ilmiöt saavat
oman erikoisen asemansa ja
merkityksensä.
 Olennaista on löytää ihmiselle
mahdollisuus kehittyä situationaalisena
säätöpiirinä korkeatasoiseksi ihmiseksi
