Kuulumisia seurakunnasta Kalvolan seurakunnan pääsiäislehti 2015 Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin -- ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle. – Jes. 43:19 Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon. – Joh. 12:24 1 Juhlien juhla! Kuluneen kevätkauden aikana on kinkeriaiheena ollut pääsiäinen. Ylösnousemus on kristillisen uskon keskeisin asia. Ellei Kristus olisi noussut kuolleista, olisi uskomme ja koko seurakuntaelämä vailla pohjaa. Kristikunta on ottanut silminnäkijöiden todistukset Ylösnousseesta historiallisena tositapahtumana ja siihen uskotaan. Usko Jeesukseen merkitsee Paavalin mukaan sitä, että Jumala on herättänyt uskovatkin yhdessä Kristuksen kanssa ja antanut toivon taivaaseen pääsemisestä. Pääsiäinen ei ole vain kaunis, keväinen juhla, jolloin muistellaan kerran Jerusalemissa tapahtuneista asioita. Pääsiäinen on nykyhetken asia. Kristitty voi ajatella todeksi omalla kohdallaan sen, mitä Jeesus vastasi uskoon tulleelle ristinryövärille Golgatalla: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” (Luuk. 23: 43) Milloin tahansa tulee aika siirtyä tästä ajasta ikuisuuteen, kristitty saa lohduttautua Jeesuksen lupauksella: ”Jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden.” (Joh. 11:40) Pääsiäinen muistuttaa perille pääsemisestä. Joskus on ajateltu, että pääsiäinen suomalaisena nimityksenä merkitsee pääsemistä paastoajan rajoituksista. Laskiaisena laskeuduttiin paastoon ja pääsiäisenä saatiin vapautua siitä. Tällainen ajattelutapa kiinnittää huomion kuitenkin sivuasioihin, siihen, mitä ihmiset saavat aikaan. Raamattu sanoo, että pelastus ei perustu meidän tekemisiimme. ”Armosta teidät on pelastettu. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.” (Ef. 2:8-9) Meidän elämäämme varjostaa synti. Se tekee meidät niin heikoiksi, että jos meidän olisi itse ansaittava pelastus itsellemme, se olisi yhtä suuri ihme, kuin jos kuollut nousisi omin voimin haudasta. Omin voimin ei kukaan pääsisi ikuiseen elämään. Jumala teki pelastumi- sen meille mahdolliseksi. Hänen hyvyyttään on, että hän ei jättänyt meitä omaan avuttomuuteemme. Hän ei halua yhdenkään ihmisen joutuvan kadotukseen. Hänen oikeudenmukaisuuttaan on, että hän ei katso syntejä läpi sormiensa. Vääryydet on sovitettava ja velat maksettava. Meidän olisi pitänyt itse määrättyä oikeudenmukaisuusperiaatetta noudattaen maksaa omat syntivelkamme. Ihmiseksi tulleena Jumala kärsi kuitenkin meidän puolestamme. Jeesus ei kuollut ainoastaan ruumiillisesti. Hän sai kärsiä sen vaivan, joka on seurausta siitä, kun syntien tähden heitetään pois Jumalan edestä. Evankeliumi ei pääty kuitenkaan Golgatan tapahtumiin. Juhlien juhla alkoi pääsiäisaamun ilosanomalla. Jumalan uusi luomisteko alkoi Jeesuksen tyhjältä haudalta. Se on takeena siitä, että me kerran nousemme haudastamme, kun Jumala herättää kaikki kuolleet ja saamme katoamattoman hahmon. Hauta ei ole kaiken päätepiste. Jeesukseen uskoessamme me voimme jo nyt elää ikuista elämää, vaikka se täydellisesti toteutuu vasta ylösnousemuksessa. Jeesus tiesi Jerusalemiin saapuessaan, mitä hänelle tulee tapahtumaan. Pilkan, häväistyksen, kärsimyksen ja ristinkuoleman jälkeen alkaa uusi elämä, jota ei varjosta enää kuolema. Oleellista oli, että hänellä oli päämäärä, jota kohti hän kulki. Hän oli varma siitä, että hän ei ole saalis, jonka kuolema saa pitää omanaan. Päinvastoin hän voittaa omalla kuolemallaan kuoleman. Me, jotka luonnostamme olemme kuoleman otteessa, emme voi sitä voittaa, mutta Jeesukseen uskoessamme me saamme voiton. ”Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa.” (Ef. 2:4-5) Vapahtajan siunaamaa juhla-aikaa Sinulle toivottaa Antti Herkkola 2 Kevät Hiljaisen viikon tie Kevään tuoksu on jo ilmassa. Sen saattoi haistaa heti maan paljastuttua. Luonto on kuin kuollut talvella ja keväällä on ihmeellistä seurata elämän heräämistä. Ihan kuin meitä ihmisiäkin kutsuttaisiin uudistumaan, heittämään kaikki vanha nuhraantunut pois ja pukeutumaan uuteen pukuun. Muistan lapsena, kuinka oli hienoa kierrellä luonnossa ihmettelemässä purojen solinaa ja todeta ojan varsilla ensimmäiset leskenlehdet ja rentukat. Ja, kun pitkään lumen ja jään alla ollut sivutie kotiini aukeni, oli hienoa ajaa pyörällä sitä – kuin taivas olisi auennut. Palmusunnuntaina kaipaan pajun sitkeyttä. Koen syyllisyyttä, janoan rohkeutta. Palmusunnuntaina iloitsemme virpojista ja lähdemme matkalle hiljaiseen viikkoon, tietäen, että se ei ole helppo tie. Pyydämme voimaa ja rohkeutta. Kiirastorstaina kohtaan Sinut viinissä ja leivässä, luomakuntasi antimissa. Kiitos, että saan kohdata Sinut ehtoollisessa, yhteyden ja anteeksiantamuksen ateriassa. Näet kaiken elämääni kuuluvan. Poista kaikki synti ja puhdista minut. Pitkäperjantaina koko maailma kärsii kanssasi. Se oli kärsimyksen ja kuoleman perjantai, siksi voit ymmärtää kaikkia kärsiviä. Lauantaina on aivan hiljaista. Usein tuntuu, että kärsimyksellä ja kuolemalla on voitto. Kaikki on hiljaista. Pääsiäisaamuna aurinko nousee. Koko maailma herää uuteen elämään. Luomakunta ylistää Sinua: Sinä voitit kuoleman! Kuolemalla ei ole voittoa. Olet, Kristus, voittanut sen. Miten hieno uutinen kaikille pimeydessä ja pelossa oleville .Olemme armahdettuja ja lunastettuja. Lähdemme viemään uutista eteenpäin. Luonnon kirkossa kulkiessa saamme ihastella Jumalan suuruutta ja rukouksessa tuoda oman elämämme hänen eteensä. Jäiden lähdettyä järvestä, laineet loiskivat ja tuuli humisee. Voi kokea oman pienuuden ja Jumalan suuruuden. Hiljaisuudessa voi kuulla Jumalan äänen ja saa kokea rauhan, joka tulee Häneltä ja on meidän käsityskykymme yläpuolella. Siunausta pääsiäisen aikaan ja kevääseen! Elisa Peltonen Pääsiäisviikolla valo tulvii luonnossa ja täyttää sydämeni. Kohtaan Sinut maailman ihmeissä. Kaiken katoavaisen keskellä elämä virkoaa. Lahjoitat minulle ja kaikelle luodulle voimaa. Opeta luottamaan Sinun sanaasi ja näkemään Sinun mahdollisuutesi kaikessa elämässä. Siunaan itseni ristinmerkillä. evl.fi/pyhä, Paastonajan ja pääsiäisajan rukouksia 3 Yhteisvastuukeräys ajassa mukana Elisa Peltonen Kun Yhteisvastuukeräys ensimmäisen kerran järjestettiin keväällä 1950, Suomi oli hiljalleen toipumassa sodan aiheuttamista koettelemuksista. Varoilla tuettiin huonokuntoisten asuinrakennusten kunnostusta ja äitien virkistystoimintaa. Köyhille kodeille hankittiin lehmä tai hevonen, invalidille pyörätuoli tai vanhukselle kunnollinen vuode. Myös lahjakkaita lapsia autettiin kouluun. Joka vuodelle valittiin erityiskohde, johon varoja suunnattiin. Näin tuotiin esille erilaisia vaikeuksissa olevia ryhmiä kuten lesket, orvot, työttömät, asunnottomat, kehitysvammaiset, invalidit ja yksinäiset vanhukset. semalla avustuskohteiksi ylivelkaantuneita, mielenterveyspotilaita ja muita sosiaaliturvan leikkauksista kärsineitä. Yleinen asennekasvatus sai yhä tärkeämmän sijan Yhteisvastuukeräyksen tavoitteissa. Tiedotus - ja koulutus materiaalin jatkuvaa kehittämistä ja erityisesti nuoriin keskittymistä pidettiin tärkeänä. Aivan uusia keräystoiminnan muotoja otettiin käyttöön kuten esimerkiksi keräyspuhelinnumero ja lahjoitusyhteys Internetin kautta. 2000-luvulla keräyskohteiksi valittiin edelleen Suomessa asioita tai ihmisryhmiä, jotka tarvitsevat huomiota. Yksi tällainen kohde oli viime vuonna 2014, saattohoidon kehittäminen. Saattohoito jo asiana sinänsä herätti keskustelua. Kuolema ei ole helppo aihe. Tänä vuonna 2015 Yhteisvastuukeräys haluaa kehittää kotimaassa vapaaehtoistyötä. Sen merkitys aina vain kasvaa. Suurella sydämellä verkkopalvelu on tähän asti toiminut vain isoimmissa kaupungeissa, nyt pyritään laajentamaan se koko maahan. Vapaaehtoisten koulutukseen myös panostetaan. Ulkomainen kohde on Haiti, jossa vuonna 2000 maanjäristys tuhosi laajalti alueita ja rakennuksia. Nyt autetaan koulutusta, joka on maassa kallista. Yhteisvastuukeräystä 1950-luvulla Yhteisvastuukeräykselle valittiin vuonna 1963 ensimmäinen ulkomainen avustuskohde. Jotkut pelkäsivät, että ulkomaisen avustuskohteen myötä keräyksen tuotto pienenisi. Toiset taas uskoivat, että kansainvälinen diakonia toisi uutta innostusta keräystä kohtaan ja lisäisi sen tuottoa. Näin kävikin. Vuoden 1963 tulos kasvoi selvästi, samoin vuosina 1965 ja 1967, jolloin ulkomaille menevää osuutta kasvatettiin. 1968 vakiintui linja, jonka mukaan varat käytettiin huolellisesti suunniteltuihin pitkäkestoisiin kehityshankkeisiin muun muassa sairaanhoidon, alkeis- ja ammattikoulutuksen, maanviljelyn ja sosiaalihuollon kehittämisen sekä pakolaistyön alueilla. 1980-luvulle oli ominaista niin sanottujen ”kunniattomien” keräyskohteiden valinta. Avustettavien joukkoon nostettiin alkoholisteja ja vapautuvia vankeja. Keräyksen tehtäväksi nähtiin huomion kiinnittäminen yhteiskunnan ulkopuolelle jääviin ryhmiin. Lapsia koulussa Haitilla. Luukkaan evankeliumin kymmenennessä luvussa kerrotaan, kuinka lainoppinut kysyy Jeesukselta: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastaa kertomalla vertauksen laupiaasta samarialaisesta. Hän osoittaa, että lähimmäinen on se, joka osuu kohdallemme ja tarvitsee apua. Hän kutsuu meitä seuraamaan esimerkkiään ja huolehtimaan vähimmistä veljistämme ja sisaristamme. Yhteisvastuukeräys tuo esille avuntarvitsijoita kotimaasta ja kauempaa. 1990-luvulla lama-Suomessa kukaan ei kyseenalaistanut kotimaisen avustustoiminnan mielekkyyttä. Keräys vastasikin ajan haasteisiin valit4 Yhteisvastuukeräys Kalvolassa Kalvolan seurakunnassa on listakerääjiä lähinnä haja-asutusalueiden kylissä ja lipaskerääjiä Smarketin ovella. Lähimmäistuvan tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen alkuvuoden ja keräykselle on kerätty kolehteja jumalanpalveluksissa ja kinkereillä. Kirkkokuoro esiintyy sunnuntaina 19.4 Yhteisvastuun hyväksi. Summa kertyy pienistä puroista ja tärkeää on myös asiaan liittyvät keskustelut ja tapaamiset, ei ainoastaan raha. Seuraavassa on kahden kalvolalaisen yhteisvastuukerääjän haastattelu. Toinen heistä, Vuokko Vaaramo on kerännyt monia vuosia sitten ja Kaisa Pietilä kerää nyt ensimmäistä kertaa. 6. Tuleeko joku vanha muisto mieleesi keräykseen liittyen? Ennen minua samaa aluetta keräsi uskollisesti Taimi Lehtivehmas. Hän keräsi varmaan saman ajan kuin minä. Hänen innoittamanaan lähdin keräämään. 7. Nykyään listakeräys on vähäisempää, lipaskeräystä on ja muita keräysmuotoja. Mitä siitä ajattelet? Se on valitettavaa, koska listakeräyksellä saadaan paras tulos. Kiitos Vuokolle haastattelusta! Haastateltavana on Vuokko Vaaramo, eläkkeellä oleva opettaja. 1.Milloin toimit yhteisvastuukerääjänä ja kuinka kauan? Toimin kerääjänä kahdenkymmenen vuoden ajan 1970-ja 1980-luvuilla. 2. Millä alueella Kalvolassa keräsit? Alueenani oli Kyhkysenniemi ja Könnölänmäki. Se oli hyvä alue, lista tuli aina täyteen. Moni oli jo varannut rahan valmiiksi odottamaan kerääjän tuloa. 3 .Saitko koskaan kriittistä tai kielteistä palautetta? Vastaanotto oli hyvä ja asiaan suhtauduttiin positiivisesti. Ainoastaan yhdestä taloudesta ei näiden vuosien aikana osallistuttu keräykseen. 4.Miten koit kerääjänä toimimisen? Halusin olla mukana auttamassa ja jutella ihmisten kanssa. 5. Mitä ajattelet Yhteisvastuukeräyksestä ? Se on yksi tärkeimmistä keräyksistä. Sen avulla saadaan paljon hyvää aikaan. 5 1. Kerro itsestäsi, kuka olet ja millainen on nyt elämäntilanteesi? Kiitos haastattelusta! Taivaan Isän siunaamaa kevättä ja pääsiäistä sinulle! Nimeni on Kaisa Pietilä ja asun Taljalassa. Perheeseeni kuuluu aviomies Hannu sekä 3- ja 1vuotiaat tytöt Tuuli ja Elsa. Pihalla haukkuu karjalankarhukoira Wiima. Muutimme Eurasta vuosi sitten asumaan tänne mieheni kotipaikkaan ja asumme nyt kolme polvea samassa pihapiirissä, mummulaan on lyhyt matka. Olen tällä hetkellä hoitovapaalla. 2. Olet mukana Yhteisvastuukeräyksessä listakerääjänä. Kuinka tuttu asia Yhteisvastuu on sinulle ennestään? Yhteisvastuukeräys on tuttu markettien auloissa päivystävistä lipaskerääjistä. Sen tarkemmin en ole aikaisemmin aiheeseen tutustunut. 3. Mitä ajattelet tämän vuoden keräyskohteista? Kohteita on varmasti vaikea valita koska avun tarpeessa olevia on niin paljon. Lapsien auttaminen ja koulutuksen edistäminen on tärkeää, se luo kivijalan kaikelle. Olisi mukava jälkeenpäin tietää miten kohteissa on avustuksilla saatu aikaan etenkin nyt kun itse mukana kerääjänä. Kotimaassa tehtävän vapaaehtoisverkoston kasvattaminen ei varmaan ole helppo homma, ihmisten vapaa-ajasta kun on koko ajan kilpailemassa yhä useampi taho. 4. Yhteisvastuukeräys kuuluu seurakunnan diakoniatyöhön. Miten muuten olet mukana seurakunnan toiminnassa ja mitä se sinulle merkitsee? Vanhempi tytär käy kolmevuotiaiden kerhossa ja molempien tyttöjen kanssa ollaan välillä käyty ”Tuijan kehossa” eli perhekerhossa. On mukavaa että pienelläkin paikkakunnalla on mukavasti ohjelmaa kotihoidossa oleville lapsille vanhempineen. 5. Pääsiäinen, kristillisen kirkon suuri juhla lähestyy, mitä se merkitsee Sinulle? Keväällä valoa tulvii päivä päivältä enemmän, energisyys lisääntyy ja meno kiihtyy kesää kohti. Pääsiäinen tuo mukavan hengähdystauon kiihtyvään rytmiin. Pääsiäisessä mukavaa on se että sitä voi viettää omalla tavallaan ja vaikka joka vuosi erilaisesti, traditiot eivät velvoita. Tänä vuonna saan varmasti innokasta seuraa pääsiäisaskarteluihin vanhemmasta tytöstä. Mukavaa on myös aina pääsiäisen aikaan nauttia uudelleen syntyvästä luonnosta! a paht um a t e h r Pe 10 – 14 o l k . 4 . a la nSu 26 jum e perhe m m a it o Al ssa. la kirko l e s k u l ja palve uokailu r n e e k l perSen jä ä koko it e t is p a a. toimint tataloll n u k a r eu heelle s aksi tai j a o k o loa k Tervetu keksi! . vain het ilmainen n o a m u Tapaht 6 Evankeliumi kaikille ja kaikkialle Tuomo Saarikko Jeesus sanoi: ” Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” (Mark. 16:15) ja siitä lähtien Jeesuksen seuraajat ovat lähteneet lähelle ja kauas kertomaan Jumalan rakkaudesta ja Jeesuksen pelastustyöstä. Edelleen on maita, joissa evankeliumia ei ole julistettu ja täällä Suomessakin lisääntyy se joukko, joka ei ole evankeliumia kuullut. Fyysinen lähteminen on nykyäänkin tärkeää mutta myös kotisohvalla istuen voi toteuttaa. Jeesuksen käskyä. Nimittäin suuri osa maailman ihmisistä on tavoitettavissa Internetin kautta. Eikä Internetiä tule jättää kaikkien muiden leikkikentäksi, vaan kristittyjen on oltava siellä mukana – mutta viisaasti. Jeesus sanoi myös: ”Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.” (Matt. 10:16) Kuvat ja videot ovat kiinnostavia ja nopeampia katsottavia kuin tekstin lukeminen. Niiden kautta voi jakaa muistoja nuortenilloista, leireistä ja tapahtumista. Eikä kuvien tarvitse olla pelkkiä muistoja, vaan niillä voi olla kertoa jotain olennaista elämästä, uskosta tai Jumalasta. Siihen tarkoitukseen Instagram-kuvapalvelu on erinomainen. Pelkän yksipuolisen tiedottamisen lisäksi on hyvä päästä vuoropuheluun ihmisten kanssa. Olen ollut hyvin iloinen nuorisotyön Ask.fm -sivustosta, johon ihmiset voivat jättää kysymyksiä nimellä tai nimettömästi. Osaan kysymyksistä on helppo vastata mutta joskus joutuu tekemään enemmän selvitystyötä. Kysymykset ovat käsitelleet lempiruokia ja -elokuvia mutta suurimmassa määrin hengellisiä asioita: miten pääsen Taivaaseen, miksi Jumala ei aina auta, mitä tapahtuu, jos tekee itsemurhan. www.ask.fm/kalvolanseurakuntanuoret www.facebook.com/kalvolanseurakuntanuoret Seurakuntamme nuorisotyössä Facebook on ensisijainen ja nopein tiedotusväline. Nuorisotyön ilmoitukset tavoittavat n. 100–250 ihmistä viikoittain eli näin moni ihminen on ainakin selannut seurakunnan ilmoituksen ohi. www.instagram.com/kalvolanseurakuntanuoret Vaikka netissä näkyminen ja kommunikointi on tärkeää, se ei poista aidon kohtaamisen merkitystä. Yhä useampi ihminen – nuori ja vanha – kaipaa kuuntelijaa ja tukijaa elämäänsä. Siksi on tärkeää olla siellä, missä ihmiset ovat ja olla valmis kohtaamaan ihmisiä. Joskus ihmisten asiat ovat aivan arkipäiväisiä ja he vain kaipaavat, että joku olisi kiinnostunut ja kuuntelisi. Joskus taas tarvitaan ohjausta ammattiauttajan luo. Kuuntelijan ja tukijan tehtävä ei kuulu vain seurakunnan työntekijöille, vaan jokainen seurakuntalainen voi olla Jeesuksen lähettiläs. Vaikka se tehtävä tuntuisi ylivoimaiselta, Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme jokaisena hetkenä (Matt. 28:20). Pieneen ja suureen tehtävään on hyvä valmistautua rukoillen: ”Jeesus, sinä olet antanut minulle tärkeän tehtävän. Auta minua tekemään Sinun tahtosi mukaan ja kuljeta minua, minne Sinä haluat. Opeta minua auttamaan toisia ja kertomaan Sinusta. Aamen.” 7 PÄÄSIÄISEN AJAN TILAISUUKSIA KALVOLAN SEURAKUNNASSA su 29.3. Palmusunnuntain ehtoollisjumalanpalvelus klo 10 kirkossa. su 29.3. ”Hiljaisen viikon alkaessa” -tilaisuus klo 18 seurakuntatalossa. Anne Tuovinen puhuu ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta aiheenaan ”Ihmisenä ihmiselle”. Hän kertoo Kalvolan seurakunnan nimikkolähettien, Rendicin perheen, työstä Kyproksella. Kaija Aittokumpu ja Pälkäneen Ylistyskuoro vastaavat musiikista. Juonto Antti Herkkola. Iltatee lähetyksen hyväksi. ti 31.3. Pikkuväen pääsiäishartaus klo 10 seurakuntatalossa. ti 31.3. ”Hiljaisen viikon tiistai” –iltatilaisuus klo 18 seurakuntatalossa. Syvennymme hiljaisen viikon sanomaan sanan, laulun ja rukouksen äärellä. Lasse Jussila Hämeen Kansanlähetyksestä, virsisäestykset Reetta Salonen, juonto Antti Herkkola. Iltatee lähetyksen hyväksi. ke 1.4. ”Hiljaisen viikon keskiviikko” –iltatilaisuus klo 18 seurakuntatalossa. Syvennymme hiljaisen viikon sanomaan sanan, laulun ja rukouksen äärellä. Lasse Jussila Hämeen Kansanlähetyksestä, lähetyssihteeri Arja Inovaara, säestys Reetta Salonen. Iltatee lähetyksen hyväksi. to 2.4. Kiirastorstain ehtoollisiltakirkko klo 18 kirkossa. pe 3.4. Pitkäperjantain jumalanpalvelus klo 10 kirkossa. su 5.4. Pääsiäispäivän ehtoollisjumalanpalvelus klo 10 kirkossa. ma 6.4. Toisen pääsiäispäivän ehtoolliskirkko klo 10 Rimmin rukoushuoneessa. POIMINTOJA KEVÄÄN 2015 TOIMINNASTA Lähimmäistupa ja kirpputori avoinna keskiviikkoisin klo 11.00-14.00 kesäkuun alkuun. Keskiviikkona 15.4. tuvalla tarjolla hirvisoppaa, tuotto Yhteisvastuukeräykselle! pe 17.4. Rukousilta klo 17 Kalvolan seurakuntatalossa. ti 21.4. ja 19.5. Raamattuluennot klo 18.00 Kalvolan seurakuntatalossa. ti 21.4. ja 19.5. Viikkoehtoollinen klo 19.00 Kalvolan seurakuntatalossa. ti 26.5. Kouluun lähtevien siunaus klo 18.00 Kalvolan kirkossa. Lehden julkaisija: Kalvolan seurakunta Puh. 040-804 9490 Hallintotie 3 www.kalvolanseurakunta.fi 14500 Iittala Valokuvat: s. 1 adzica / freeimages.com; s. 2 freebibleimages.org, Joel Milhouse / creationswap.com; s. 3 hortongrou, teslacoils, xdodo, Marlin2009 / freeimages.com; s. 4 kirjasta Yhteisvastuun ajankuvat, Minna Elo / Kirkkopalvelut; s. 6 ilco / freeimages.com; s. 8 anyone71 / freeimages.com 8