A8u - Turku

Päivi Pekanheimo
([email protected])
1

Kouki, Elina 2009: ”Käsitteitä tarpeen

Kasvatustieteiden väitöskirja.
Valtonen, Päivi 2012: Äidinkielen

Verkkoartikkeli.
Valtonen, Päivi 2012: Abiturientti
mukaan.” Kirjallisuustieteelliset käsitteet
lukion kirjallisuudenopetuksessa.
ylioppilaskokeessa kirjoitettavia genrejä.
uutistoimittajana. Tekstilajin taju ja uutisen
tuottaminen äidinkielen tekstitaidon
kokeessa. Suomen kielen väitöskirja.
2

Tekstitaidon koe
◦ ”lukutaidon koe”, ”päättökoe”
◦ Viisi tehtävää, kolme vastausta
◦ Kukin vastaus on itsenäinen, n. kahden sivun
mittainen teksti
◦ Pohjateksti

Esseekoe
◦ ”kirjoitustaidon koe”, ”kypsyyskoe”
◦ Otsikko- ja aineistotehtäviä
◦ Itsenäinen ja eheä esseemuotoinen teksti, n. 4–5
sivua
3
Tekstitaidon koe:
kolme vastaustekstiä, 0–6 pistettä X 3
→ 54 pistettä
 Esseekoe: yksi essee, 0–60 pistettä


Maksimipistemäärä: 114 pistettä
4
kevät 2013 /kevät 2014 /kevät 2015
L
 E
 M
 C
 B
 A

86/87/87/87
71/73/73/72
60/62/62/61
48/50/50/51
36/39/40/41
24/28/28/30
5

Syitä:
◦ sensorilla laajempi otos + valtakunnallinen
arvostelu ja -asteikko + sensori ei tunne kokelaan
aiempaa menestystä (objektiivisuus)
◦ kakkos- ja kolmossensorit

esseekoe: kielen ongelmat, sisällön niukkuus,
tehtävänannon ohitus, aineistotehtävässä
aineiston niukka käsittely tai ohitus
6


tekstitaidon koe: ylipitkät vastaukset,
tehtävänannon ohitus, pohjatekstin
lukeminen väärin, liian referoiva ote (ei
varsinaisia tekstihavaintoja ja päätelmiä),
kontekstilaajennuksen olemattomuus
Esimerkki: kevät 2007, yksi tehtävä (n=388),
aineisto tilastollisesti edustava (Valtonen
2012)
◦
◦
◦
◦
Pistemäärä
Pistemäärä
Pistemäärä
Pistemäärä
pysynyt samana
laskenut yhdellä
laskenut kahdella
noussut yhdellä
65 %
24 %
4%
7%
7
Pistemäärä I
A
B
C
0
1
2
3
4
5
6
Yhteensä
1
11
14
2
1
11
36
11
3
1
11
45
54
9
1
11
62
31
6
28
62
121
110
5
1
6
M
E
2
16
21
14
1
54
L
Lukumäärä
1
2
3
1
7
3
38
108
146
67
24
2
n = 388
8
 Merkitystä
kantava kokonaisuus
◦ Materiaalisuus
◦ Rakentuu kielellisten merkkien avulla
◦ Myös muilla merkkijärjestelmillä
rakennetaan merkityksiä: kuvilla,
esineillä jne.
◦ → laaja tekstikäsitys (OPS)
9


Tekstit perustuvat vuorovaikutukseen
Merkitykset syntyvät kontekstissa
◦ Sosiokultturinen konteksti, tilannekonteksti,
intertekstuaalinen ja tekstin sisäinen konteksti


Merkitykset vaativat tulkintaa
→ Viestintätilanne ja yhteinen kielenkäyttö
mahdollistavat yhteisen merkityksen synnyn.
10




Kykyä purkaa tekstien merkityksiä eli lukea
eritellen ja päätelmiä tehden = kriittinen
lukutaito
Kykyä hyödyntää kielestä ja kirjallisuudesta
opittuja käsitteitä ja tietoja merkityksen
etsimisessä ja tulkinnassa
Kykyä ilmaista havaintonsa yleiskielisellä
asiatekstillä
→ LUENNAN KIELENTÄMINEN
11



Konventionaalistuneiden tekstilajien
piirteiden tunnistamista ja tuottamista =
kulttuurinen lukutaito (tekstilajin taju)
Tekstien kielellisten keinojen havainnointia:
sanasto, virkerakenteet, koheesio,
tekstityypit, kielikuvat jne.
Tekstien arviointia jostakin näkökulmasta:
tavoite, tyyli, kohderyhmä jne.
→ ERITTELYÄ, KUVAUSTA, PÄÄTELMIÄ
12



Kokeessa mitataan kriittistä ja kulttuurista
lukutaitoa ja kielellistä ilmaisukykyä
→ Olennaista on aineiston eritteleminen ja
tulkitseminen tehtävänannon vaatimalla
tavalla ja havaintojen perusteleminen
pohjatekstin avulla. Kaikki, mitä sanoo, pitää
ankkuroida aineistoon!
Havainnot pitää kielentää/käsitteellistää→
Mistä havainto kertoo? Mitä keinoa se edustaa?
13
TÄRKEÄÄ (vastaustekstissä):
Havainnot pitää aina suhteuttaa pohjatekstin
kokonaisuuteen, kontekstiin ja tavoitteeseen,
vaikka sitä ei suoraan tehtävänannossa
sanottaisikaan: pohdi vastauksessasi, mikä
teksti on, mihin tarkoitukseen se on kirjoitettu
ja miten em. suhteutuu tehtävänantoon.

14

1. Lukemisen genret
◦ Yleinen ohje
◦ Tehtävänannot
◦ Pohjatekstien genret (mainitaan tehtäväpaperissa!)

2. Kirjoittamisen genret
◦ Vastausteksti
◦ Tuottamistehtävässä vaadittava genre
15

Vastausteksti:
◦ Noin kahden sivun napakka teksti
◦ Aineistoa ei tarvitse esitellä tarkasti – suoraan
asiaan (viittaus kirjoittajaan, otsikko + tekstilaji) ja
aiheeseen liittyvä yleisnäkemys/olennainen ajatus +
kontekstointi
◦ Otsikointi: oma näkemys + tehtävänannon
näkökulma. Otsikon eteen tehtävän numero.
◦ Havainnollisuus: tuo esille havaintosi ja päätelmäsi
yksi kerrallaan ja todista ne pohjatekstin avulla.
Muista täsmälliset käsitteet eli havaintojen
kielentäminen/käsitteellistäminen.
16


Tuottamistehtävä
◦ uutinen (kevät 2007, syksy 2010)
◦ kirje (syksy 2007)
◦ kommentti (kevät 2010)
◦ referaatti (kevät 2011)
◦ tiivistelmä (kevät 2013)
Vastaustekstin genreä ei mainita tehtävänannossa,
vaan se oletetaan tutuksi. Muut genret mainitaan
tehtävänannossa joko suoraan, esimerkiksi Kirjoita
uutinen (k2007) tai Kirjoita kirje (s2007), tai
epäsuorasti, esimerkiksi Muunna uutinen
vastaamaan nykyuutisen konventioita (s2010)
17
1. Päättelytehtävä/pohdintatehtävä
Miksi tytön ja pojan maailmat eivät kohtaa Väisäsen
romaanikatkelmassa? (s2009)
2. Analyysitehtävä (erittely, analysointi)
Tarkastele huumorin keinoja Jukka Ukkolan pakinassa Kotus
interruptus (k2010)
3. Vertailutehtävä
Vertaile Hotakaisen kolumnin ja Sekametsä-sarjakuvan teemoja
(s2009)
4. ”Koevastaus”
Mitä romantiikan ja realismin piirteitä on Maria Jotunin novellissa
Untako lienee? (k2012)
5. Tekstilajitehtävä
Mistä piirteistä tunnistaa, että Punahilkka on tekstilajiltaan satu?
6. Tuottamistehtävä

1–5 ovat tekstilajiltaan vastaustekstejä.
18

Argumentointi ja retoriikka (+pääteesi)
◦ Mihin teksti pyrkii, mikä on tekstin tavoite, millä
keinoin jne.


Kielen piirteet!
Tekstilajitehtävä!
◦ Tekstilajin tajua tarvitaan monissa tehtävissä!

Kontekstoinnin tärkeys
◦ Kontekstointi (esim. tekstikokonaisuus, tekstilaji,
kulttuurinen/yhteiskunnallinen konteksti, tekstin
tavoite) mainitaan AINA pisteiden 5–6 (joskus myös
4:n) arvostelukuvauksessa.
19
”Päätelmät ovat uskottavia, ja ne yhdistetään
tarkoituksenmukaisesti teksti- ja
kontekstihavaintoihin.” (5 p.)
Kokonaiskuva lukutaidosta:
 4 p.: ”Tekstin sisällön, muodon ja tavoitteiden
välisiä suhteita on pohdittu, ja havaintoja on
suhteutettu tekstilajiin.”
 5 p.: ”Teksti on sijoitettu tilannekontekstiinsa.”
 6 p.: ”Vastaus osoittaa erinomaista kriittisen ja
kulttuurisen lukutaidon hallintaa. Tulkintaa on
perusteltu sijoittamalla teksti tilanne- ja
kulttuurikontekstiinsa.”

20

Pohjatekstinä kaunokirjallisuus:
◦ Tekstikokonaisuus (jos aineistona koko runo/novelli) eli
esim. kysyttävien piirteiden yhteys koko tekstin
merkitykseen. Julkaisuaika? (kulttuurinen ja historiallinen
konteksti)
◦ Tekstilajipiirteet
(näytelmälle/runolle/proosalle/kaunokirjallisuudelle tai
sen alalajille tyypillistä)

Pohjatekstinä asiateksti/mielipideteksti:
◦ Tekstilajipiirteet!
◦ Tekstin tavoite (pääväite tms.)
◦ Tekstikokonaisuus – kokonaistulkinta
◦ Julkaisufoorumin merkitys, kohderyhmä tms.
◦ Kulttuurinen ja historiallinen konteksti
Huom. Kontekstointia voi olla myös se, että kertoo, mitä EI
sanota!
21




tekstilaji, tekstityyppi
puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit,
sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja
kaunokirjalliset tekstit
kaunokirjalliset tekstilajit
vaikuttamaan pyrkivät tekstilajit: mielipide,
kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus,
kommentti, mainos
22


Merkitys- ja rakennekokonaisuus, jolla kokelas
osoittaa osaavansa eritellä pohjatekstiä
tehtävänannon mukaisesti ja myös todistaa
osaamisensa
1. Kokelaan tulkintaa ilmaiseva väite (V)
◦ Tehtävänantoon orientoituva, kokelaan havainnon tai
päätelmän esittävä väite, joka kuvaa pohjatekstin
kirjoittajan tavoitteellista toimintaa


2. Kielellinen keino, jolla tavoite saavutetaan
pohjatekstissä (kielentäminen/nimeäminen) (K)
3. Em. keinon evidentoiminen referoimalla (R)
pohjatekstiä joko suoraan tai epäsuorasti
23



Teksti laittaa lukijan pohtimaan (V)
heittämällä retorisen kysymyksen (K) ”Älykäs
koira vai lasten surma?” (R)
He perustelevat pyrkimyksiään lisätä
kaatolupia (V) esisopimuksella (K), että sudet
ovat petoja. (R)
Tunteisiin pyritään vetoamaan (V) myös mm.
vahvoilla sanoilla (K), kuten tappaa. (R)
24




Genre = abstrakti tekstiprototyyppi, jonka
rakenne on konventionaalinen ja joilla on
tiettyjä kielellisiä ja tyylillisiä piirteitä +
tavoite (eli tavoite, rakenne, sisältö, kieli,
tyyli)
Kokonaisen tekstin rakennepiirre
Yhteisöllinen ja kulttuurinen käsite
Tekstilajihybridit eli kahden tai useamman
tekstilajin yhdistelmät, esim. pääkirjoitus voi
olla myös uutinen, mainos, keskustelu /
aprillipilauutinen, jossa fakta yhdistyy
fiktioon
25

Esittämistapa, tekstin funktio

Usein kielen rakennepiirre

Universaali


1. Kertova eli narratiivinen
- aikajärjestys
- aikamuoto imperfekti
2. Kuvaileva eli
deskriptiivinen
- ominaisuudet ym.
- aikamuoto preesens



3.
Erittelevä eli
ekspositorinen
- syy – seuraus
4. Ohjaileva eli
instruktiivinen
- käskymuodot
5. Kantaaottava eli
argumentoiva
26

Useamman kuin yhden näkökulman tai
kontekstin kietoutuminen toisiinsa
◦ Toisen puheen esittäminen eli referointi: suora /
epäsuora esitys
◦ Lainausmerkkien eritasoinen käyttö (esim. ironia)
◦ Presuppositio eli oletus
◦ Kielto (esim. kumotaan jokin oletus)
◦ Intertekstuaalinen viittaus (esim. tunnetut
sanonnat)
◦ Ironia


Kaikki tekstit ovat moniäänisiä!
Tekstin merkityksen syventäminen
27

Kevät 2010:
Moniäänisyys tarkoittaa, että tekstissä kuuluu muukin
kuin kirjoittajan ääni. Erittele reportaasia Siperia
opettaa maahanmuuttajanuoria: miten lukija
tunnistaa siitä moniäänisyyden, ja mitä tehtäviä
moniäänisyydellä on tässä tekstissä?
◦ Repliikkiviivat, suora lainaus, epäsuora esitys, eri
äänet (nuoret ja vanhemmat maahanmuuttajat,
asiantuntijat), toimittajan ääni
28



= konkreettisen tekstihavainnon
”muuttamista” abstraktiksi ilmiöksi tai
jonkinlaiseksi yleistykseksi esim. käsitteiden
avulla
Käsitteet ovat siis itsessään abstrahointeja
Hyvässä vastauksessa tarvitaan sekä
yksityiskohtaisia viittauksia tekstiin että siitä
tehtyjä yleistyksiä
29

Havainto tekstistä: talon isäntä Harpagon tutkii
palvelija La Flèchen taskut ja ajaa hänet lopulta
ulos talostaan
→ kuvaa konkreettista toimintaa, ei yleistettyä
tulkintaa
Mitä voi tulkita edellä mainitusta havainnosta?
→ Harpagon epäilee palvelijaa
→ H ja LF suhtautuvat toisiinsa epäluuloisesti
→ H:n ja LF:n suhde on epätasa-arvoinen
30



Asiatekstin kirjoittajan päätavoite on saada
tärkeä ajatuksensa perille. Tämä onnistuu, jos
teksti on sidosteista ja jos kappalejako on
kohdallaan.
Sidosteisuus = punainen lanka kappaleiden
välillä ja niiden sisällä
Kappalejako = Kun asia vaihtuu, kappale
vaihtuu. Ydinvirkkeet ja tukivirkkeet.
31








Sanakentät eli saman aihepiirin sanat ja kielikuvat
Tunnetusta asiasta uuteen (tuttu tieto yleensä
lauseen alussa, uusi lopussa)
Tekstin jäsennyksen osoittaminen (ensinnäkin,
toiseksi, kolmanneksi jne.)
Hallittu toisto
Syyn ja seurauksen osoittaminen
Vastakohdat ja vertailut
Pronominit
Suhteita ilmaisevat sanat (myös, toisaalta, ja,
mutta, nimittäin, kuitenkin, mitä – sitä, -kin,
vielä, kun, päinvastoin, aluksi, lopuksi)
32