Ajatuksia oppilashuollosta ja
yhteisöllisen oppilashuollon
kehittämisestä
Uusikaupunki 22.5.15
YTM, projektikoordinaattori Sari Ågren
Kasvatus- ja opetustoimi
Myrskyn jälkeen…
on poutasää….
Vai onko?
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
salassapito
Oppilashuoltosuunnitelmat
yhteisöllisyys, osallisuus
suostumukset
Asiantuntijaryhmät
oppilashuoltokertomukset
Onko laki kuitenkaan niin tiukka ja hankala kuin luulimme?
Arvioinnin aika –
miten ensimmäinen vuosi on sujunut Raumalla?

Kysely kaikille Rauman perusopetuksen rehtoreille (15), kuraattoreille (5) ja
koulupsykologeille (4)

Kuuluu osana lain velvoittamaan seuranta- ja arviointitehtävään

36% kokenut yhteisölliset ryhmät hyödyllisinä (55% ei osaa sanoa)

65% kokenut asiantuntijaryhmät tarkoituksenmukaisina

Ongelmina on koettu rehtorien taholta mm. puutteellinen motivaatio, ajan
riittäminen, yhteisöllisen ryhmän toiminta-ajatus, yhteisöllisen ryhmän
teennäisyys, asiantuntijaryhmätoiminnan pirstaloituminen ja puutteellinen
kokonaisuuden hahmottaminen

Ongelmina koettu oppilashuoltohenkilöstön taholta mm. suunnitelmallisuuden,
kehittämishalun, vetovastuun ja punaisen langan puuttuminen yhteisöllisessä
työssä. Yksilökohtaisessa oppilashuollossa koordinoinnin puuttuminen,
oppilashuoltokertomusten täyttämisen vaikeus ja asiantuntijaryhmien kokoamisen
vältteleminen.
Yksilökohtainen oppilashuolto
- miten estää pirstaloituminen?

Rehtorilla oltava kokonaiskuva

Mahdollisuus konsultoimalla selvittää oppilaan tilannetta (myös nimellä),
vaikka ryhmänä oppilaiden oppilashuollollisia asioita ei voikaan koordinoida

Ennen asiakkuutta kysymys: onko tästä asiasta ilmoitettu muille?
Oppilashuollolliset kokoonpanot

Asiantuntijaryhmien kokoonpano on aina tapauskohtainen ja
suostumuksellinen. Yksilön oppilashuollossa ei muunlaisia kokoonpanoja voi
olla.

Yhteisöllisessä oppilashuollossa toiminta on vapaampaa.

Laki määrää, että kouluilla on oltava monialainen oppilashuoltoryhmä (nimet
saattavat vaihdella), jolle on nimetty johtaja

Kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat ovat opetuksen järjestäjän
päätettävissä

Yhteisöllisen oppilashuollon tehtäviä voidaan delegoida muillekin ryhmille,
ryhmissä voi käydä asiantuntijavieraita tai ryhmät voivat itse käydä
vierailulla.

Kokoonpanossa on joustamisen varaa asiasisällön mukaan
Asiantuntijaryhmän kokoaminen

Se jolle huoli tulee tai jolle huoli ilmaistaan/asia työtehtävien perusteella
kuuluu kokoaa (ei automaattisesti joku tietty henkilö)

Mukaan perustellut asiantuntijat (tietoa voidaan kerätä myös niiltä, joilla ei
ole lupa osallistua)

Suullinen vai kirjallinen suostumus? Oppilaan vai huoltajan?

Asiantuntijaryhmä ei synny sattumalta

Asiantuntijaryhmästä voidaan puhua vasta kun se on monialainen

Asiantuntijaryhmä oppilashuollollisessa tarkoituksessa on ”koululähtöinen”

Asiantuntijaryhmänä voidaan pitää oppimisen tuen ympärille koottua ryhmää,
jos näin yhteisesti sovitaan ja OPPILAS/HUOLTAJA niin haluaa
Oppilashuoltokertomus

Valittu vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta
välttämättömät tiedot

Asiantuntijat tuovat sen tiedon, jota oppilaan asian käsittelemiseksi tarvitaan
ja näistä ”tiedollisista helmistä” kootaan oppilashuoltokertomus, joka on
työväline hyvälle yhteistyölle ja tietojen tarpeelliselle jakamiselle.

Asiantuntijaryhmän kriteerit tulee täyttyä, jotta oppilashuoltokertomuksen
täyttäminen tulee ajankohtaiseksi

Yksilökäynnit kuraattoreille, terveydenhoitajilla tai psykologeilla kirjataan
heidän omiin rekistereihinsä. Samoin oppilaiden asioita koskevat
konsultoinnit.

Rekisteri? Wilma?
Oppimisen tuki
Oppilashuollollinen tuki
http://www.oph.fi/download/163540_Oppilashuolto_ja_kolmiportainen_
tuki.pdf
Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Työtä koordinoi yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jonka toiminta perustuu
vain yhteisölliseen työhön – ei yksilötapauksiin

Oppimisympäristön terveellisyyden, turvallisuuden, sosiaalisen
vastuullisuuden ja esteettömyyden suunnitteleminen

Yhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen,
seuraaminen ja arviointi

Perustan luominen hyvälle tiedottamiselle, vuorovaikutukselle,
vaikuttamismahdollisuuksille ja osallisuudelle

Ennaltaehkäisevä perspektiivi ja ensisijaisuus, entistä vähemmän korjaavia
palveluita

Paikallisesti päätetään kuka johtaa, millainen on kokoonpano, miten asioita
otetaan esille
Yhteisöllinen oppilashuolto Raumalla

Yhteisölliset oppilashuoltoryhmät

Vetäjänä rehtori/ esiopetusyksikön johtaja

Kokoontuminen vähintään lukukausittain

Kokoontumisista tehdään muistiot ja ne julkaistaan

Vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan edustukset

Toiminta-ajatus hukassa vielä Satakunnassa.
Mikä ryhmälle nimeksi, jotta se erottuisi vanhasta mallista? KOR & MAR?
Miten eroon minimin täyttämisestä ja kohti aitoa oppilashuollon ja hyvinvoinnin
kehittämistä?
Onko osallisuus vain näennäistä? Osallisuuden toteuttaminen muulla tavalla? Oppilaiden ja
huoltajien kuulluksi tuleminen ja osallisuus!
Homma hallussa?
”Yhteisöllisen näkökulman tulisi olla
tärkein lähtökohta kaikelle
opiskeluhuollolliselle toiminnalle”
Opetusneuvos Kristiina Laitinen
Puuttuva yhteisöllisyys
– yksin tekemisen kulttuuri

Hyvinvoiva yhteisö luo hyvinvoivia yksilöitä?

Ennen uutta lakia oppilashuoltotyössä 70% kouluista ilmoitti käyttävänsä 25%
tai vähemmän aikaa kouluin yleiseen hyvinvointiin. (Kristiina Laitinen)

Koulupsykologit ja kuraattorit pitäneet työn pääpainona yksilötyötä.

Yhteisöllinen työ kuuluu kaikille opiskeluhuollon toimijoille ja sisältyy
psykologien, kuraattoreiden ja terveydenhoitajien tehtäviin (ostopalveluiden
ongelma)
Yhteisöllisyyden näkökulma näkyy uudessa
OPS-luonnoksessa

Arvoperusta: aktiivinen toimijuus kansalaisyhteiskunnassa, kulttuurinen
moninaisuus

Oppimiskäsitys: Vuorovaikutus, yhdessä tekeminen

Koulu toimii läheisessä yhteistyössä huoltajien kanssa

Laaja-alaisen osaamisen näkökulma: osallistuminen demokratian
perusedellytyksenä, kunnioitus oppilaisiin päätöksentekijöinä, näkemyksien
ilmaiseminen ja vaikuttamisen oppiminen, yhteisön ajatteleminen ja yhteisön
hyväksi toimiminen

Toimintakulttuuri: Oppiva dialoginen yhteisö, osallisuuden kokeminen,
yhteiset tavoitteet, arviointi, palaute, kehittäminen

Kestävä kehitys, ympäristöajattelu
Oppilaat vaikuttajina
Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä,
ja joilla on sisäinen hehku päällä,
on paljon. Harmi, että he ovat
valtaosin alle 7-vuotiaita.
-Esa Saarinen
”Nuorilla on menestyjien
taidot ja syrjäytyneiden
asenteet”
Nousiainen/ Suutarinen
Tomi Kiilakosken ajatuksia

Koulu ei nykyisellään anna oppilaille kokemusta vaikuttamisesta etenkään
yhteisötasolla eikä syvärakenteissa

Noin puolet oppilaista ei koe, että heidän mielipiteensä koulussa
huomioitaisiin eikä tiedä, miten asioihin vaikutetaan. (Kouluterveyskysely)

Oppilaskunnat ovat jääneet voimavarana hyödyntämättä (myös kunnallisessa
päätöksenteossa)

Korostetaan nuorten osallistumisen tärkeyttä, mutta käytännössä valtaa ei
olla valmiita jakamaan.

Lähtökohtana osallisuudelle ja yhteisöllisyydelle kokemus arvostettuna
jäsenenä olemisesta, turvallisen ryhmän luominen, pienikin osallisuus lisää
osallisuutta, oppiminen konfliktien ratkaisemiseen – ei välttämiseen,
avainasemassa oppilaan ja opettajan vuorovaikutus.

Yhteisöllisen tunteen luomisella on vaikutus hyvinvointiin, kaverisuhteisiin,
uskallukseen vaikuttaa, konfliktien ratkaisuun ja masennuksen torjuntaan.
Onko osallisuus…..
…. sitä, että nuori tulee osaksi aikuisten laatimia
rakenteita
……vai sitä, että nuorten omat kokemukset ja
kulttuurit tulevat arvostetuiksi ja huomioiduiksi?
Tomi Kiilakoski
Huoltaja tietää parhaiten…..
Miten huoltajat tiiviiksi
osaksi oppilashuollollista
suunnittelua ja
yhteistyötä?
Ei polkupyörää tarvi keksiä uudelleen…
KiVa koulu
Kummit,
tukioppilaat, tutorit
Wilma
Vertaissovittelu
vanhempainillat
ryhmäyttämiset
kasvatuskeskustelut
Teemapäivät, juhlat
Tyhy-toiminta
turvallisuustarkastukset
Avoimet ovet
Mitä hyviä yhteisöllisyyttä ja
yleistä hyvinvointia tukevia
käytäntöjä ja malleja
kouluillanne jo on?
Miten tehdä yhteisöllistä oppilashuoltotyötä?
– Rauman suunnitelmia

Kahdella koululla aloitetaan uudenlaisen oppilashuollon pilotointi

Työtä ohjaa projektikoordinaattori, joka on aktiivisesti mukana
oppilashuoltoryhmissä

Resurssit toimintaan koulutuksellisen tasa-arvon valtionavustuksen kautta

Tavoitteena saada yhteisöllinen oppilashuolto toimimaan järkevänä
kokonaisuutena, tarvittavalla kehittämisotteella, kokoontumaan riittävän
usein koko koulua ja kaikkia siellä opiskelevia ja työskenteleviä hyödyttäen
Tästä lähdemme liikkeelle….

Muistiot osaksi kehittämis- ja tiedottamistyötä

Työn suunnitelmallisuus / oppilashuollon vuosikello

Osallistumisen järkeistäminen/ suunnittelu

Ryhmien ja luokkien asiat osaksi oppilashuoltoa

Oppilaskuntatyön uudistaminen

Vastaaminen tutkimustuloksiin ja arviointeihin

Koulutus ja teemat
Pohdintaa

Miten yhteisöllinen oppilashuolto on lähtenyt käyntiin?

Ovatko käytännöt oikeasti muuttuneet aiemmasta?

Onko työskentely tällä hetkellä vain välttämättömän pakon toteuttamista?

Miten työskentely eroaa opettajien kokouksista?

Millaisia asioita yhteisöllisessä oppilashuollossa voidaan käsitellä?

Miten lisätään osallisuutta?

Miten ajan saa riittämään?
KIITOS!
[email protected]
https://peda.net/rauma
Koulutuksellisen tasa-arvon kehittämistoiminta
Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen