Eira Suhonen EMK syksy 2015

6206205 Erityisyyden ja
moninaisuuden kohtaaminen
syksy 2015
FT Eira Suhonen
Erityispedagogiikka
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Erityispedagogiikan luennot EMK-kurssilla syksy 2014
 Maanantai 14.9.2015 klo 8.15-9.45 Dosentti Nina Sajaniemi
 Tiistai 15.9.2015 klo 8.15-9.45
Dosentti Nina Sajaniemi
 Keskiviikko 16.9.2015 klo 8.15-9.45 Tuen kolmiportainen malli ja oppilashuolto; FT Eira Suhonen
 Torstai 17.9. 2015 klo 8.15-9.45
Kun oppiminen on pulmallista – lukemaan ja
kirjoittamaan oppimisen vaikeudet, FT Ritva Ketonen
 Perjantai 18.9.2015 8.15-9.45
Vaativan erityisen tuen oppilaat – näkökulmana autismin kirjo
tohtorikoulutettava Irene Rämä
 Perjantai 18.9.2015 10.00-11.30
Käyttäytymisen haasteet; FT Eira Suhonen
 Tiistai 22.9. 2015 klo 8.15-9.45
Matematiikan oppimisvaikeudet; Professori Pirjo Aunio
 Keskiviikko 23.9.2014 klo 8.15-9.45 Kukaan ei saa jäädä yksin – syrjäytymisen ehkäisy FT, Eira Suhonen
Erityisopetuksen järjestäminen
16.9. 2015
FT Eira Suhonen
Erityispedagogiikka
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Ertiyisopetuksen strategia
 Vuosi 2007
 Inklusiivinen pääperiaate
 Opetukseen ja oppimiseen tarvittavat tukitoimet
oppilaalle järjestetään ”lähikoulu” periaatteella
 Vähennetään siirtoja erityisluokille
 Tuen kolmiportainen malli
päätetään aloittaa
ERITYINEN TUKI
Moniammatillinen pedagoginen
keskustelu ja havainnointi, testit:
havaitaan
Pedagoginen keskustelu ja
havainnointi,oppiaineiden kokeet,
erityisopettajan testit:
havaitaan
Pedagoginen keskustelu
oppilaiden ja opettajien
kesken ja havainnointi,
oppiaineiden kokeet,
seulat :
havaitaan
tehdään
intensiivisesti toisin
HOJKS
pedagoginen selvitys
tehostettu tuki ei riitä
päätetään aloittaa
TEHOSTETTU TUKI
tehdään
enemmän toisin
oppimissuunnitelma
pedagoginen arvio,
hyvä perusopetus & yleinen tuki ei riitä
päätetään tietoisemmin kehittää opetusta ja eriyttää
tehdään
jotakin toisin
YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma)
perusopetus ei riittävän laadukasta
PERUSOPETUS, YLEINEN TUKI
vanhemmat: kaikki toiminta yhteistyössä vanhempien kanssa
OHR: jatkuvasti yhteistyössä, suunnittelu, organisaatio, seuranta rehtori: pedag. johtajuus
PERIAATTEET
varhainen puuttuminen, lähikoulu, inkluusio
RAKENNE
3-portaisuus, läpäisevyys
PROSESSIT
hyvä perusopetus ja yleinen tuki
(oppimissuunnitelma)
tehostetun tuen prosessi
pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma
erityisen tuen prosessi
pedagoginen selvitys, HOJKS
TUKIKEINOT
YHTEISTYÖ, ROOLIT
oppilas
vanhemmat, huoltajat
opettajat
rehtori
OHR; yhteistyökumppanit yli hallintokuntarajojen
Keskeistä käsitteistöä; yleinen tuki
 "Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada
opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta
sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti
tuen tarpeen ilmetessä"(uusi POL 30 §)
 Varhainen tuki johon kuuluu suunnitelmallisuus ;
vahvistetaan oppilaan oikeutta saada varhaista ja
ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea
keskeistä käsitteistöä; lyhytaikainen tuki
 Perusopetuslain uusi 16 §:
 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
 oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan
tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea,
on oikeus saada tukiopetusta
 oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai
koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista
erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä
Keskeistä käsitteistöä; tehostettu tuki
 Perusopetuslain uusi 16 a §:
 Säännöllinen tuen tarve tai useiden tukimuotojen tarve
oikeus oppimissuunnitelman mukaisesti annettuun
tehostettuun tukeen, kun yleinen tuki ei riitä
 Pedagoginen arvio; oppilaan tilanne, saama yleinen tuki,
arvio sen vaikutuksista, oppimisvaikeudet ja
koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, arvio tarvittavista
tukitoimista
 Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien
kanssa
 Moniammatillinen yhteistyö
Keskeistä käsitteistöä; erityinen tuki
 Perusopetuslain 17 §:
 muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain
mukaan annettavasta tuesta.
 pedagoginen selvitys
 Erityisen tuen antamisesta tulee tehdä kirjallinen päätös
 Tarkistuspisteet ainakin toisen luokan jälkeen ja ennen
seitsemännelle luokalle siirtymistä
 Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen
järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen
yhteydessä, tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai
muussa soveltuvassa paikassa.
 päätös erityisestä tuesta voidaan tietyissä tilanteissa
tehdä jo ennen esi-tai perusopetuksen alkamista taikka
esi-tai perusopetuksen aikana, jos on ilmeistä, ettei
opetusta voida muuten antaa
 laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä huoltajien
kanssa. Tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa
OPS perusteet 2010
PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön
keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö oppilashuollon palveluista
vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen
tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä
käytännön toteuttamisessa.
Opetussuunnitelmassa kuvataan myös työnjako ja vastuut
pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen laadinnassa.
Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja
kasvua ja mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä.
Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja
oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista
erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.
Uusi opiskelija- ja oppilashuoltolaki
Mikä muuttui 1.8.2014
• Yhteisöllinen oppilashuolto ensisijaista, koko
kouluyhteisöä tukevaa
• Yksilökohtainen oppilashuolto yksittäiselle
oppilaalle tai oppilasryhmälle
 oppilashuoltoon ei enää sisälly kolmiportaisen tuen
järjestämiseen liittyviä tehtäviä
 oppimisen tukeen liittyvät asiat käsitellään koulun oppimisen
tuen ryhmässä
24.9.2015
Oppilashuolto opetussuunnitelmassa
 koulun perustoimintaa
 osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää
 oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä
yksilönä että ryhmän jäsenenä
 ehkäistään ongelmien syntymistä
 turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville
 edistetään kouluyhteisön yhteisöllistä toimintaa, oppilaiden
osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä
 avoin yhteistyö kotien kanssa
 huoltajien osallisuus
 kaikki toiminta koulun arjessa
 ohjaa jokaisen työntekijän työskentelyä
24.9.2015
 ensisijaisesti ennaltaehkäisevä, koko kouluyhteisöä tukeva
yhteisöllinen oppilashuolto
 oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon
 luottamuksellisuus ja arvostava suhtautuminen oppilaaseen ja
huoltajaan
 Tiedottaminen oppilaille ja heidän vanhemmilleen
oppilashuollosta ja sen toimintatavoista sekä -periaatteista
24.9.2015
Oppilashuoltoryhmät
 jokaisella ryhmällä omat tehtävät ja niiden perusteella
määräytyvä kokoonpano
 kaikki ryhmät monialaisia
 opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä
psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen
mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää
1. Oppilashuollon ohjausryhmä (kuntatasoinen)
2. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (koulukohtainen)
3. Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava
asiantuntijaryhmä (tapaus- ja koulukohtainen)
24.9.2015
KM Ritva Mickelsson, rehtori
Yhteisöllinen oppilashuolto – mitä se on?
 vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta,
kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista
 laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman
yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien
kanssa
 vahvistaa oppilaiden hyvinvointia kouluyhteisössä
 luo kouluun yhteenkuuluvuuden, avoimen
vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin
 kouluun luodaan oppilaiden osallisuutta lisääviä
toimintatapoja
 ryhmää johtaa rehtori, muita jäseniä ovat
terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, erityisopettaja, opo
ja opettajakunnan jäsen/jäseniä
 tarpeen mukaan voi kutsua tai siihen voi kuulua myös
oppilaskunnan, huoltajien ja muiden toimijoiden edustajia
Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki
oppilaiden kanssa työskentelevät ja kaikki
oppilashuollon toimijat!
Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava
asiantuntijaryhmä
 yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen
selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen
järjestämiseksi tapauskohtaisesti
 kokoonpano on vaihtuva, perustuu tapauskohtaiseen
harkintaan ja käsiteltävään asiaan
19 § Yksittäistä opiskelijaa koskevan
opiskeluhuoltoasian käsittely
 perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä
arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen
huoltajansa suostumukseen
 oppilaan ja huoltajan yksilöidyllä kirjallisella
suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua
tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka
opiskelijan läheisiä
 opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää
neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan
asiantuntijoilta
 oppilaalla on oikeus tavata opiskeluhuollon henkilöitä,
vaikka huoltaja sen kieltäisi
1. Kouluterveydenhuollon palvelut
 edistää ja seuraa kouluyhteisön hyvinvointia sekä
opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
 edistää ja seuraa oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä,
hyvinvointia ja opiskelukykyä
 tunnistaa oppilaiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestää
tarvittavan tuen sekä ohjaa hoitoon ja tutkimuksiin
 tukee vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä.
2. Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut
 opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta
 edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä
oppilaiden perheiden ja muiden läheisten kanssa
 tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia
ja psyykkisiä valmiuksia
24.9.2015
Oppilashuoltoa toteutetaan siis
ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
koko kouluyhteisöä tukevana
yhteisöllisenä oppilashuoltona.
Lisäksi oppilailla on oikeus
yksilökohtaiseen oppilashuoltoon.
24.9.2015
Kun opettaminen on pulmallista–
käyttäytymisen haasteet
18.9.2015
FT Eira Suhonen
Erityispedagogiikka
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Luennon teemat
 Oppimisen haasteet
 Käyttäytymisen ja tunne-elämän pulmat
 Tarkkaavaisuus
 Oppiminen vuorovaikutuksellisena prosessina
 Erilaisuuden kohtaaminen
Oppimisen haasteet
 erityistä tukea tarvitseva lapsi/oppilas
 pulmat oppimisessa näkyvät usein tarkkaavuuden ja
itsesäätelyn alueella
 pulmat oppimisessa voivat johtua;
 kielellisistä erityisvaikeuksista
 matemaattisista erityisvaikeuksista
 käyttäytymiseen ja sopeutumiseen liittyvistä
vaikeuksista
 motoriikkaan ja havaintotoimintoihin liittyvistä
vaikeuksista
 laaja-alaisista kehityksen häiriöistä
 erilaiset oppimisvaikeudet ja kehityshäiriöt
koskettavat 10-15% ikäluokasta
 osalla kyse on erilaisesta kehitysaikataulusta
 osalla jopa koko kouluajan tukea vaativasta
lapsen hermoston kehitykseen liittyvästä
erilaisuudesta
 geneettinen tausta
 varhaislapsuuden riskitekijöihin liittyvä tausta
Mikä haastaa video
 HAASTAVA OPPILAS
KÄYTTÄYTYMISEN 0NGELMAT
ULOSPÄIN
SUUNTAUTUNEET
Tarkkaavuuden
häiriö
yliaktiivisuus,
käytöshäiriö ja
uhmakkuushäiriö
SISÄÄNPÄIN
KÄYTTÄYTYMISE
SUUNTAUTUNEET
HAASTEET
Syrjään
vetäytyminen,
ahdistus/masennus
kontakti-kyvyttömyys
Käytöshäiriö: Aggressiivisuus, omaisuuden
tuhoaminen, valehtelu tai varkaus, vakava
käyttäytymisnormien rikkominen
Sosio-emotionaalisten vaikeuksinen
ilmeneminen
 Tunne-elämän häiriöitä
 Masennus
 Pelot
 Psykosomaattiset
oireet
 Neuroosit
 Psykoosit
 Sosiaalista
sopeutumattomuutta
 Aggressiivisuus
 Tuhoavuus
 Normien rikkominen
 Koulupinnaus
Aggressio
- kehitystä vai oireilua?
AGGRESSIO:
 Kielteisten tunteiden aiheuttamat turhaumat
 Aggressiot liittyvät lapsen normaaliin kehitykseen ja niitä
muodostuu kaikille lapsille
 Aggression käsittely on yksilöllistä, ja siihen voi vaikuttaa
aikuisen mallilla/opettamisella
 Erityisesti vertaisryhmällä ja luotetun aikuisen
läsnäololla on suuri merkitys.
 Hyvä itseluottamus ja minäkuva, hyväksynnän kokemus
epäonnistumiset eivät ole uhka / pettymys
SOSIAALIS-EMOTIONAALISET VAIKEUDET
 Häiriöt ja vaikeudet nuoren omassa kasvussa ja
kehityksessä
 sosiaalinen ja emotionaalinen
tasapaino
 Psyykkisten ongelmien synnylle ovat usein
yhteisiä vaikeudet varhaisen kasvuympäristön
ihmissuhteissa
 Vaikeudet liittyvät nuoren ja hänen inhimillisen
ympäristönsä välisiin vuorovaikutussuhteisiin
Tarkkaavaisuuden pulmat
Yli 90 %:lla ADHD diagnoosin saaneista on todettu olevan ikäisiään
huonompi koulumenestys.
Ainakin 30 %:lla on erityisiä oppimisvaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen
tai matemaattisten taitojen alueilla.
Monella ADHD-lapsella, jolla on oppimisvaikeuksia on normaali tai lähes
normaali älykkyys. Lapsen suorituskyky on kuitenkin vaihteleva, joten
lapsi oppii joitakin asioita ikätasonsa mukaisesti, kun taas joidenkin
asioiden oppiminen voi olla huomattavan hankalaa.
Hahmotushäiriöt, motoriset ongelmat, keskittymiskyvyn puute ja muistin
erityisongelmat vaikeuttavat oppimista.
Yli 90 %:lla ADHD diagnoosin saaneista on todettu olevan ikäisiään
huonompi koulumenestys.
Ainakin 30 %:lla on erityisiä oppimisvaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen
tai matemaattisten taitojen alueilla.
Monella ADHD-lapsella, jolla on oppimisvaikeuksia on normaali tai
lähes normaali älykkyys. Lapsen suorituskyky on kuitenkin vaihteleva,
joten lapsi oppii joitakin asioita ikätasonsa mukaisesti, kun taas
joidenkin asioiden oppiminen voi olla huomattavan hankalaa.
Hahmotushäiriöt, motoriset ongelmat, keskittymiskyvyn puute ja muistin
erityisongelmat vaikeuttavat oppimista.
HYVÄKSY HÄIRIKKÖ – ÄLÄ ONGELMAKÄYTTÄYTYMISTÄ
TARKKAAVAISUUS
-oman toiminnan ohjaus
 ENNALTAEHKÄISY:
Oppimisympäristö: häiriöttömyys, pysyvä päiväjärjestys,
yksilötyöskentelytila. Yhteistyö vanhempien kanssa.
 SELKEÄT OHJEET:
Katsekontakti, lyhyet ja selkeät ohjeet yksi asia kerrallaan,
ohjeet yksinkertaisia, johdonmukaisia. Varmista asian
ymmärtäminen, toista, kirjoita. Anna apua!
 RAJAT & JOHDONMUKAISUUS
Huomioi lapsen aloitteet, varmista ohjeiden ymmärtäminen;
neuvo, anna palautetta, jaa kokonaisuudet osiin.
Havainnollista,vaihtele suoritustapaa/ -paikkaa. Tiedosta
vahvat ja heikot alueet, anna kokeisiin lisäaikaa.
TARKKAAVAISUUS
-käyttäytymisen
muokkaaminen
 POSITIIVISET KOKEMUKSET
Kannusta positiivisella, korjaavalla palautteella, kiitä hyvästä
käytöksestä, opeta lapsi palkitsemaan itseään ja ajattelemaan
itseään positiivisesti. Kiitä lopputulokseen pyrkimisestä /
pääsemisestä - ja yrittämisestä!
 EPÄONNISTUMISEN LÄPIKÄYNTI
Onnistumista tukee se, että: tehtävien vaikeusaste vastaa oppilaan
kykyjä, suorittaminen käydään vaiheittain yhdessä läpi, tehtävien
osien oikea järjestys autetaan löytämään, tehtävät tarkistetaan
yhdessä.
 KOKONAISUUKSIEN ja SYY-SEURAUSSUHTEIDEN
ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Auta lasta näkemään kokonaisuuksia
ja ennakoimaan tilanteita!
Sopeutuminen – olla osallinen - oppia
 mahdollisuus käyttää olemassa
olevaa ympäristöä hyödykseen
(Reunamo 2007)
 Lapsi/nuori mukautuu sekä
ohjattuun että omaehtoiseen
toimintaan (Keskinen &
Hopearuoho-Saajala 2000)
 yksilön tarpeiden tyydytys, johon
liittyy yhteisöllisyys
 tarpeet ovat sekä biologisia
että kulttuurisia (Malinowski
1992)
Sopeutua – kyky säädellä tunnetiloja
 Kyky säädellä tunnetiloja liittyy kykyyn säädellä stressiä
 stressin kokeminen ja sen hallinta liittyvät
emotionaalisiin tiloihin
 esim. tilanteet, jotka saavat meidät kiihtymään ovat
reaktioita tunnetiloista
 Haasteellista lapselle on oppia toimimaan tilanteissa,
joissa olot vaihtelevat
 hallitsemattomana saattaa esiintyä vetätytymistä,
aggressiivisuutta, ylivilkkautta yms.
 Miten säädellä toimintaa oppimistilanteissa?
Mitä on oppiminen?
 Oppiminen ei ole tiettyjen taitojen (skills) oppimista vaan se on
jatkuvaa oppimistaitojen kehittymistä
 Avaimet oppimistaitoihin ovat mahdollisuuksissa…
 suunnitella ja organisoida omia toimintojaan; opettaja- ja
oppilasjohtoinen toiminta tasapainossa
 avoimesti ilmaista oma näkökulmansa; kielen kehittyminen,
kuuntelu ja tarkkaavaisuus
 ratkaista ongelmia luovasti käyttämällä omia
ajattelutaitojaan
 toimia luottavaisesti ja avoimesti toisten kanssa, ts.
harjoitella sosiaalisia taitoja
 tulla itseensä luottavaksi ja motivoituneeksi oppijaksi;
löytää omat ajattelutapansa ja mentaalimallinsa
Oppimiseen tarvitaan
 Kieli
 kieli merkittävin tekijä mahdollistamaan haasteiden
ratkaiseminen (vrt. mm. kielelliset erityisvaikeudet)
 Toiminnan säätely
 toiminnan säätelyn oppimiseen liittyvät mm. tunnetilojen
tunnistaminen ja oman toiminnan ohjaaminen (vrt. mm.
sosiaalis-emot. vaikeudet, adhd)
 Ongelmanratkaisun suunnittelu
 Tapahtuu mentaalimallien kautta, jotka opitaan
toiminnassa erityisesti leikissä (vrt. mm.
kehitysviivästymät)
 Edellä mainittujen avulla lapsi/nuori oppii kontrolloimaan omaa
käytöstään
Vuorovaikutus oppimisen ytimenä
 integratiivinen kommunikaatio (Siegel 2004)
 tietoisuus omista tunteista, kehon kielestä ja muista
nonverbaaleista signaaleista
 tietoisuus tilanteesta
 kyky asettua toisen tilaan ja kokemaan empatiaa
Vertaissuhteet – oppiminen ja sosiaalisuus
(Keenan 2002)
Korkeamman henkisen toiminnan savuttamiseen liittyy
aina myös sosiaalisuus
 Aluksi leikki on vuorovaikutusta toisen kanssa
 - 6 kk toisen ihmisen tiedostaminen ja
kiinnostuminen toisesta
 6-12 kk kiinnostuminen vertaisista ja vastareaktio
 Sitten leikkiä toisen kanssa
 12-14 kk sitoutuu rinnakkaisen leikkiin; ymmärtää
vaihtokaupan; pro-sosiaalinen käyttäytyminen
mm. empatian alkeet
 esineille alkaa lapsen mielikuvissa tarkentua
oma käyttötarkoituksensa
 n. 3-4 vuoden iässä alkaa kuvitteelliseen leikkiin
siirtymisen vaihe
 sitoutuminen yhteiseen leikkiin, johon liittyy jo
hierarkisuus, asema ryhmässä (pomo, vetäytyjä)
 voimakas kielen kehittymisen vaihe
 esine ilmaise jotakin mielikuvaa jostakin
tapahtumasta
 n. 4 vuoden iässä sitoutuminen
mielikuvaleikkeihin
 lasten väliset ristiriidat
 N. 6 vuoden iässä
 enemmän aikaa vietetään vertaisten kanssa
 lapset leikkivät isommissa ryhmissä
 ystävyys jaetaan samankaltaisten intressien kautta
 7-9 vuoden iässä
 kaverin hyväksyntä on vertaistoiminnan tavoite
 Varhaisnuoruus
 Ystävyyden keskiössä on intimiteetti ja itsensä esiin
tuominen, vertaisryhmät klikkiytyvät
 Myöhempi nuoruusaika
 Ystävät nähdään emotionaalisen ja sosiaalisen tuen
antajina
Erilaisuuden kohtaaminen – mitä teen?
 erilaisuuden sietäminen
 tule lasta/nuorta vastaan, yritä ymmärtää lasta
 älä pakota yleisiin normeihin tai raameihin
 arjen rakenteet
 selkeä struktuuri
 mitkä tilanteet pulmallisia, mitä silloin toiset tekevät?
 vaikuttaminen
 ryhmädynamiikka
 yhteiset pelisäännöt
 hyvä yhteistyö
Kukaan ei saa jäädä yksin Syrjäytymisen ehkäisy
23.9.2015
FT Eira Suhonen
Syrjäytymisen käsitteestä…
 Lähellä olevia käistteitä käsitteitä mm. marginaalissa
elävät, koulupudokkaat, osattomat (vrt.osallisuus)
 Syrjäytyminen on aina suhteessa yhteisöihin
 Kasaantunut huono-osaisuus
 Millaisia asioita huono-osaisuudesta tulee mieleesi?
 Voi koskettaa ryhmiä, yksilöitä tai alueita
 Mieti millaisissa tapauksissa syrjäytyminen voi
koskettaa ryhmiä milloin yksilöitä
(Järvinen & Jahnukainen 2001)
Syrjäytymisen käsitteestä..
 Siljanderin mukaan;
 syrjäytyminen voidaan nähdä huono-osaisuutena ja
sosiaalisten ongelmien kasautumisena, jolle yksilön
näkökulmasta tyypillistä on moniongelmaisuus
 epäonnistuminen koulussa, perheessä, sosiaalisissa
suhteissa jne.
 eräällä tavalla kyseessä on elämänhistoriallinen
prosessi, jossa eri vaiheet seuraavat ja muodostavat
noidankehän
Käsitteestä….
 70-luvulla syntynyt käsite (sosiaalipolitiikassa
vieraantuminen)
 80-luvulla voimaksa talouskasvu, joka samanaikaisesti
nosti keskusteluun syrjäytymisen
 90-luvulla talouslama ja siitä seurannut huono-osaisuuden
kasvu
 2000-luvulla keskustelu noussut globaalimmaksi
 Viime vuosina käytetty rinnalla käsitettä syrjäytetty
Syrjäytymisen prosessi
 Ongelmia kotona/päiväkodissa/koulussa
 Epäonnistuminen ja ryhmän ulkopuolelle jääminen
 Huono koulumenestys/koulusta putoaminen
 Huono asema työmarkkinoilla
 Osallisuus alakulttuureissa
 Syrjäytyminen myös alakulttuureista
 (Jyrkämä, Takala 1998, Jahnukainen 2001)
Syrjäytymiseen johtavia tekijöitä: Epäsuotuisat
kasvuolot
 Epäsuotuisa vanhemmuus ja epävakaa perhe-elämä.
 liittyvät usein varhaisiin vuorovaikutussuhteisiin
 turvaton kiintymyssuhde yhteydessä lapsen mm.
heikkoon itsearvostukseen, epäsosiaaliseen
käyttäytymiseen, kielteiseen suhtautumiseen muita
kohtaan
 vihamielinen ja ankara kasvatus näyttää liittyvän
lapsen aggressiiviseen käyttäytymiseen
 riskitekijöitä ovat myös epäjohdonmukaiset
kasvatusmenetelmät sekä tehottomuus ja
avuttomuus vanhempana
kasvatustyylit (Maccoby ja Martin 1983)
salliva ”rakkautta mutta
ei rajoja”
lämpimyys
auktoritatiivinen ”rakkautta ja
rajoja”
- lapsikeskeisyys
- lapsikeskeisyys
- emotionaalinen lämpimyys
- emotionaalinen lämpimyys
- selkeät rajat ja toiminnan valvonta
- rajattomuus
- sitoutuneisuus
kontrolloivuus
laiminlyövä ”ei rakkautta
eikä rajoja”
autoritaarinen ”rajoja mutta
ei rakkautta”
- ei kontrollia
- emotionaalinen viileys
- piittaamattomuus
- rajoittava kontrolli
- sitoutumattomuus
- aikuiskeskeisyys
Epäsuotuisat kasvuolot…
 Epätyydyttävä sosiaalinen maailma
 Vertaisryhmän merkitys ja myönteiset
toverisuhteet
 Vertaisryhmässä erityisesti leikissä lapsi
harjoittelee ja oppii sosiaalista vertailua ja
sosiaalisen todellisuuden tajuamista,
itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja.
 Epäsuotuisa oppimisympäristö.
 vertaissuhdeongelmilla on usein yhteyttä paitsi
sosiaaliseen käyttäytymiseen, myös heikkoon
koulumotivaatioon ja -menestykseen.
Suotuisa kasvuympäristö
 lapsi hakee turvallisuuden rajoja; vuorovaikutus
vanhempien kanssa, lasten tarpeet ja niihin vastaaminen
 turvallisuutta lisäävät tekijät
 fyysisiin tarpeisiin vastaaminen
 ruoka, vaatetus, lepo
 psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen
 lapsen tunnetiloihin eläytyminen, tunnistaminen
 rajat
 huolenpito, hoiva
 turvallisuutta horjuttavat tekijät
 epävarmuus, ennalta arvaamattomuus aikuisen
toiminnassa
 perustarpeiden tyydyttämättä jättäminen
Syrjäytyminen vertaisryhmästä
 Sosiaalisesta periytyvyys tai huono-osaisuuden kehä
 kodin sosiaalisten ongelmat ja epäsuotuisat kasvuolot
saattavat olla yhteydessä lapsen epäsuotuisaan
kehitykseen.
 5-7 –vuotiaista lapsista noin neljäsosalla oli
toverisuhdeongelmia (Laine 2009)
 Varhainen puuttuminen
 Sosiaalisten taitojen harjoitteleminen
Get ’em out !
 jos hänet voitaisiin siirtää ryhmästämme pois ongelmat
ratkeaisivat ” (Long; Morse & Newman )
 haasteellisesti käyttäytyvät lapset lisääntyvät lapsiryhmissä
 60 % varhaisvuosien opettajista arvioi lasten aiheuttavan mm.
työuupumista ja stressiä
 40 % olisi halunnut ainakin yhden lapsista siirrettäväksi
ryhmästään käyttäytymishäiriöiden tähden
 opettajat kokevat frustraatiota, vihaa, pelkoa, syyllisyyttä
 he kokevat olevansa aliarvostettuja, ei-kunnioitettuja ym.
 lasten voimakkaat tunteet herättävät aikuisissa vastatunteita
 lasten tunteet peilautuvat aikuisissa (Strain & Joseph 2004)
 tutkimusten mukaan mitä enemmän lapsilla oli
päiväkodissa aggressiivista käyttäytymistä sitä
todennäköisemmin heistä tuli torjuttuja, kiusattuja
eikä heillä ollut ystäviä neljännellä luokalla
 jos taas pienenä oli torjuttu ja kiusattu se ennusti
enemmän aggressiivisuutta ja
vuorovaikutusongelmia neljännellä luokalla
 jatkuva ystävien puute johti taas suurempaan
depressioon ja yksinäisyyteen koulussa
 jatkuvat ongelmat vertaissuhteissa vaikuttavat
myöhempään sopeutumiseen, jota voi selittää
mm. heikentynyt itse- ja kaverituntemus
(The Role of Chronic Peer Difficulties in the Development of
Children’s Psychological Adjustmemt problems. Child
Development Vol 74, issue 5)
Mikä ehkäisee syrjäytymistä
varhaiskasvatuksessa
 Preventio; laadukas varhaiskasvatus voi
ennaltaehkäistä myöhempiä oppimisvaikeuksia
 Interventiot varhaiskasvatuksessa; tapahtuvat
yhdessä kaikkien lasten kanssa (eivät
segregoivia)
 Inklusiivinen lähtökohta; kaikilla tasa-arvoinen
mahdollisuus osallisuuteen
 Tiivis yhteistyö perheiden kanssa
 kasvatuskumppanuus
Mikä ehkäisee syrjäytymistä koulussa
 Varhainen puuttumien; oppimisvaikeuksien
tunnistaminen ja puuttuminen (ei varsinainen syy
syrjäytymiseen, mutta riskitekijä)
 Yhteistyö vanhempien kanssa
 Moniammatillinen yhteistyö (Oppilashuoltotyöryhmä)
 Luokkakoko, pienempi ryhmäkoko edesauttaa
sosiaalisen verkon luomisessa
 Syrjäytymisriskin alla on erityistä tukea tarvitseva
nuori (7-9 lk);
 tunnistaminen, henkilökohtainen ohjaus ja
itsetuntemuksen kohottaminen
 ”saattaminen” toiselle asteelle, seuranta
Koulupudokkaat
 Toisen asteen koulutuksesta putoaminen
 5% ei jatka peruskoulun jälkeen missään
 syitä mm;
 oppilas suorittanut yksilöllisen oppimäärän
 äidinkieli muu kuin suomi/ruotsi
 maahanmuuttajat; kieli- ja kulttuurierot
mihin tulisi puuttua?
 epämääräiset poissaolot
 käyttäytymisongelmat/passiivisuus
 yksinäisyys/eristyneisyys/sosiaalinen viiteryhmä muualla
 päihteet
 rikollisuuteen viittaavat teot
 muutokset koulumenestyksessä
 poikien kohdalla sopeutumattomuudella koulumaailmaan
on yhteys myöhemmin katkonaiseen työuraan, rikoksiin ja
alkoholin ongelmakäyttöön
 tytöillä se sen sijaan ennakoi varhaista perheen
perustamista ja alkoholin ongelmakäyttöä
Mikä ehkäisee syrjäytymistä nuoruudessa
 Toisen asteen koulutuksessa;
 Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen
 Henkilökohtainen ohjaus ja opintojen suunnittelu
 Toisella asteella; säännölliset ryhmätunnit
”luokanvalvojan” kanssa (oma ope)
 Vanhempien, peruskoulun ja toisen asteen
koulutuksen välinen yhteistyö
 Syrjäytymisvaarassa olevien tunnistamien ja
henkilökohtainen ohjaus
 oppilashuolto
Puuttuminen - Intervention edellytykset
 fyysinen ympäristö
 materiaalit, välineet, tilat, toimintatavat
 psyykkinen ympäristö
 oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus
 kieli, kommunikaatio
 jakaminen
 turva
 sosiaalinen ympäristö
 rakentuu toiminnasta ja vuorovaikutuksesta tietyssä
fyysisessä ympäristössä
 esim. opetussuunnitelmat, joilla vaikutetaan
toimintaan ympäristössä
Sosiaalisen vuorovaikutuksen interventiomalli (Laine &
Talo 2002)




lasten tukeminen vertaissuhteisiin
syrjäytymisen ehkäiseminen
toiminnallinen ja sosiaalinen integraatio
aikuisen rooli ohjaajana ja vuorovaikutuksen
mahdollistajana merkittävä
 kasvattaja mallittaa lapselle positiivisia
käyttäytymismalleja
 positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen
samanaikaisesti kun epäsosiaalista käyttäytymistä
torjutaan on tehokkaampaa kuin pelkän positiivisen
käyttäytymisen vahvistaminen
 positiivinen vahvistaminen lisää lapsen myönteistä itse- ja
kaverituntemusta
 Torjutut, kiusatut, kiusaajat, syrjäänvetäytyvät sekä
itsensä yksinäisiksi ja ulkopuolisiksi tuntevat lapset ovat
syrjäytyneet lapsuuden sosiaalisesta maailmasta,
vertaisryhmästään.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen interventiomalli
itsetunnon
itsetunnon
vahvistamien
vahvistaminen
heikko itsearvostus
sosiaalisten taitojen kehittymättömät
kielteiset käsitykset ja
sosiaalisten taitojen
opettaminen
opettaminen
sosiaaliset taidot
vähän myönteistä
vuorovaikutusta
myönteisen vuorovaikutuksen
myönteisen
vuorovaikutuksen
lisääminen
lisääminen toverisuhteissa
toverisuhteissa
odotukset muista
NEGATIIVISEN VUORO-
myönteisten
VAIKUTUKSEN
myönteisten
käsitysten
käsitysten
vahvistaminen
KEHÄPROSESSI
epäsuotuisat aikeet
vahvistaminen
muista kohtaan
muiden kielteiset havainnot
suotuisten aikeiden
ja reaktiot; torjunta, epäsuosio
vahvistaminen
suotuisten aikeiden
vahvistaminen
tovereita
kohtaan
ja ja
tovereita
kohtaan
tovereiden myönteisten havaintojen,
tovereiden myönteisten havaintojen,
reaktioiden ja hyväksynnän vahvistaminen
sekä
kielteisen
toiminnan
torjuminen
sekä
kielteisen
toiminnan
torjuminen
reaktioiden ja hyväksynnän vahvistaminen
kielteisten aikeiden ja
toiminnan ehkäiseminen
kielteisten aikeiden ja
toiminnan ehkäiseminen
tovereiden myönteisten havaintojen,
tovereiden myönteisten havaintojen,
reaktioiden
ja hyväksynnän
reaktioiden
ja hyväksynnän
vahvistaminen sekä kielteisen toiminnan
torjuminen
hyvä itsetunto
taitava sosiaalinen
käyttäytyminen
myönteiset käsitykset ja
POSITIIVISEN
odotukset muista
VUOROVAIKUTUKSEN
KEHÄPROSESSI
myönteinen sosiaalinen
hyvät aikeet
vuorovaikutus
muita kohtaan
muiden positiiviset havainnot
ja reaktiot, hyväksyntä, suosio
Syrjäytymisen ehkäisy yhteiskunnallisena
tehtävänä: Sosiaalinen investointi
 Hyvinvointivaltion on käsiteltävä tulevia riskejä ja tarpeita
sen sijaan että keskitytään mm. taloudesta, sosiaalisesta
epäonnesta yms. johtuvien vahinkojen korjaamiseen
 Taloudellinen ja poliittinen kestävyys
 Muutoksiin valmentautuminen (Vandenbrouck 2011)
 Kysymys on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman
kasvattamisesta
 ”sosiaalinen” tarkoittaa sitä, että se kohdistetaan ihmisille,
joilla ei ole itsellä mahdollisuuksia investoida itseensä ja
ympäristöönsä (Sipilä 2011)
 Investointia inhimilliseen pääomaan
 esim. päivähoito, lapset kehittyvät paremmin, äidit
työllistyvät paremmin ja tekevät enemmän lapsia
(OECD 2011 & 2006)
 Köyhyys ei katoa vain järjestämällä toimeentulotukea,
tarvitaan hyvin organisoituvaa tuottavaa työtä
 Yhteiskunnan jakautuminen, ihmisten ja asuntoalueiden
syrjäytyminen, tuottaa pahaa kehää, jota voidaan poistaa
vain koulutuksella ja sosiaaliturvalla (Kajanoja 1997)