Eira Suhonen EMK syksy 2015
6206205 Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen syksy 2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Erityispedagogiikan luennot EMK-kurssilla syksy 2014 Maanantai 14.9.2015 klo 8.15-9.45 Dosentti Nina Sajaniemi Tiistai 15.9.2015 klo 8.15-9.45 Dosentti Nina Sajaniemi Keskiviikko 16.9.2015 klo 8.15-9.45 Tuen kolmiportainen malli ja oppilashuolto; FT Eira Suhonen Torstai 17.9. 2015 klo 8.15-9.45 Kun oppiminen on pulmallista – lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeudet, FT Ritva Ketonen Perjantai 18.9.2015 8.15-9.45 Vaativan erityisen tuen oppilaat – näkökulmana autismin kirjo tohtorikoulutettava Irene Rämä Perjantai 18.9.2015 10.00-11.30 Käyttäytymisen haasteet; FT Eira Suhonen Tiistai 22.9. 2015 klo 8.15-9.45 Matematiikan oppimisvaikeudet; Professori Pirjo Aunio Keskiviikko 23.9.2014 klo 8.15-9.45 Kukaan ei saa jäädä yksin – syrjäytymisen ehkäisy FT, Eira Suhonen Erityisopetuksen järjestäminen 16.9. 2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Ertiyisopetuksen strategia Vuosi 2007 Inklusiivinen pääperiaate Opetukseen ja oppimiseen tarvittavat tukitoimet oppilaalle järjestetään ”lähikoulu” periaatteella Vähennetään siirtoja erityisluokille Tuen kolmiportainen malli päätetään aloittaa ERITYINEN TUKI Moniammatillinen pedagoginen keskustelu ja havainnointi, testit: havaitaan Pedagoginen keskustelu ja havainnointi,oppiaineiden kokeet, erityisopettajan testit: havaitaan Pedagoginen keskustelu oppilaiden ja opettajien kesken ja havainnointi, oppiaineiden kokeet, seulat : havaitaan tehdään intensiivisesti toisin HOJKS pedagoginen selvitys tehostettu tuki ei riitä päätetään aloittaa TEHOSTETTU TUKI tehdään enemmän toisin oppimissuunnitelma pedagoginen arvio, hyvä perusopetus & yleinen tuki ei riitä päätetään tietoisemmin kehittää opetusta ja eriyttää tehdään jotakin toisin YLEINEN TUKI (oppimissuunnitelma) perusopetus ei riittävän laadukasta PERUSOPETUS, YLEINEN TUKI vanhemmat: kaikki toiminta yhteistyössä vanhempien kanssa OHR: jatkuvasti yhteistyössä, suunnittelu, organisaatio, seuranta rehtori: pedag. johtajuus PERIAATTEET varhainen puuttuminen, lähikoulu, inkluusio RAKENNE 3-portaisuus, läpäisevyys PROSESSIT hyvä perusopetus ja yleinen tuki (oppimissuunnitelma) tehostetun tuen prosessi pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma erityisen tuen prosessi pedagoginen selvitys, HOJKS TUKIKEINOT YHTEISTYÖ, ROOLIT oppilas vanhemmat, huoltajat opettajat rehtori OHR; yhteistyökumppanit yli hallintokuntarajojen Keskeistä käsitteistöä; yleinen tuki "Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä"(uusi POL 30 §) Varhainen tuki johon kuuluu suunnitelmallisuus ; vahvistetaan oppilaan oikeutta saada varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea keskeistä käsitteistöä; lyhytaikainen tuki Perusopetuslain uusi 16 §: Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä Keskeistä käsitteistöä; tehostettu tuki Perusopetuslain uusi 16 a §: Säännöllinen tuen tarve tai useiden tukimuotojen tarve oikeus oppimissuunnitelman mukaisesti annettuun tehostettuun tukeen, kun yleinen tuki ei riitä Pedagoginen arvio; oppilaan tilanne, saama yleinen tuki, arvio sen vaikutuksista, oppimisvaikeudet ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, arvio tarvittavista tukitoimista Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa Moniammatillinen yhteistyö Keskeistä käsitteistöä; erityinen tuki Perusopetuslain 17 §: muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. pedagoginen selvitys Erityisen tuen antamisesta tulee tehdä kirjallinen päätös Tarkistuspisteet ainakin toisen luokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä, tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. päätös erityisestä tuesta voidaan tietyissä tilanteissa tehdä jo ennen esi-tai perusopetuksen alkamista taikka esi-tai perusopetuksen aikana, jos on ilmeistä, ettei opetusta voida muuten antaa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä huoltajien kanssa. Tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa OPS perusteet 2010 PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa. Opetussuunnitelmassa kuvataan myös työnjako ja vastuut pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen laadinnassa. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua ja mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Uusi opiskelija- ja oppilashuoltolaki Mikä muuttui 1.8.2014 • Yhteisöllinen oppilashuolto ensisijaista, koko kouluyhteisöä tukevaa • Yksilökohtainen oppilashuolto yksittäiselle oppilaalle tai oppilasryhmälle oppilashuoltoon ei enää sisälly kolmiportaisen tuen järjestämiseen liittyviä tehtäviä oppimisen tukeen liittyvät asiat käsitellään koulun oppimisen tuen ryhmässä 24.9.2015 Oppilashuolto opetussuunnitelmassa koulun perustoimintaa osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä ehkäistään ongelmien syntymistä turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville edistetään kouluyhteisön yhteisöllistä toimintaa, oppilaiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä avoin yhteistyö kotien kanssa huoltajien osallisuus kaikki toiminta koulun arjessa ohjaa jokaisen työntekijän työskentelyä 24.9.2015 ensisijaisesti ennaltaehkäisevä, koko kouluyhteisöä tukeva yhteisöllinen oppilashuolto oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon luottamuksellisuus ja arvostava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan Tiedottaminen oppilaille ja heidän vanhemmilleen oppilashuollosta ja sen toimintatavoista sekä -periaatteista 24.9.2015 Oppilashuoltoryhmät jokaisella ryhmällä omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano kaikki ryhmät monialaisia opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää 1. Oppilashuollon ohjausryhmä (kuntatasoinen) 2. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (koulukohtainen) 3. Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä (tapaus- ja koulukohtainen) 24.9.2015 KM Ritva Mickelsson, rehtori Yhteisöllinen oppilashuolto – mitä se on? vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa vahvistaa oppilaiden hyvinvointia kouluyhteisössä luo kouluun yhteenkuuluvuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin kouluun luodaan oppilaiden osallisuutta lisääviä toimintatapoja ryhmää johtaa rehtori, muita jäseniä ovat terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, erityisopettaja, opo ja opettajakunnan jäsen/jäseniä tarpeen mukaan voi kutsua tai siihen voi kuulua myös oppilaskunnan, huoltajien ja muiden toimijoiden edustajia Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilaiden kanssa työskentelevät ja kaikki oppilashuollon toimijat! Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi tapauskohtaisesti kokoonpano on vaihtuva, perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan 19 § Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen oppilaan ja huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta oppilaalla on oikeus tavata opiskeluhuollon henkilöitä, vaikka huoltaja sen kieltäisi 1. Kouluterveydenhuollon palvelut edistää ja seuraa kouluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta edistää ja seuraa oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä tunnistaa oppilaiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittavan tuen sekä ohjaa hoitoon ja tutkimuksiin tukee vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. 2. Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä oppilaiden perheiden ja muiden läheisten kanssa tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia 24.9.2015 Oppilashuoltoa toteutetaan siis ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. 24.9.2015 Kun opettaminen on pulmallista– käyttäytymisen haasteet 18.9.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Luennon teemat Oppimisen haasteet Käyttäytymisen ja tunne-elämän pulmat Tarkkaavaisuus Oppiminen vuorovaikutuksellisena prosessina Erilaisuuden kohtaaminen Oppimisen haasteet erityistä tukea tarvitseva lapsi/oppilas pulmat oppimisessa näkyvät usein tarkkaavuuden ja itsesäätelyn alueella pulmat oppimisessa voivat johtua; kielellisistä erityisvaikeuksista matemaattisista erityisvaikeuksista käyttäytymiseen ja sopeutumiseen liittyvistä vaikeuksista motoriikkaan ja havaintotoimintoihin liittyvistä vaikeuksista laaja-alaisista kehityksen häiriöistä erilaiset oppimisvaikeudet ja kehityshäiriöt koskettavat 10-15% ikäluokasta osalla kyse on erilaisesta kehitysaikataulusta osalla jopa koko kouluajan tukea vaativasta lapsen hermoston kehitykseen liittyvästä erilaisuudesta geneettinen tausta varhaislapsuuden riskitekijöihin liittyvä tausta Mikä haastaa video HAASTAVA OPPILAS KÄYTTÄYTYMISEN 0NGELMAT ULOSPÄIN SUUNTAUTUNEET Tarkkaavuuden häiriö yliaktiivisuus, käytöshäiriö ja uhmakkuushäiriö SISÄÄNPÄIN KÄYTTÄYTYMISE SUUNTAUTUNEET HAASTEET Syrjään vetäytyminen, ahdistus/masennus kontakti-kyvyttömyys Käytöshäiriö: Aggressiivisuus, omaisuuden tuhoaminen, valehtelu tai varkaus, vakava käyttäytymisnormien rikkominen Sosio-emotionaalisten vaikeuksinen ilmeneminen Tunne-elämän häiriöitä Masennus Pelot Psykosomaattiset oireet Neuroosit Psykoosit Sosiaalista sopeutumattomuutta Aggressiivisuus Tuhoavuus Normien rikkominen Koulupinnaus Aggressio - kehitystä vai oireilua? AGGRESSIO: Kielteisten tunteiden aiheuttamat turhaumat Aggressiot liittyvät lapsen normaaliin kehitykseen ja niitä muodostuu kaikille lapsille Aggression käsittely on yksilöllistä, ja siihen voi vaikuttaa aikuisen mallilla/opettamisella Erityisesti vertaisryhmällä ja luotetun aikuisen läsnäololla on suuri merkitys. Hyvä itseluottamus ja minäkuva, hyväksynnän kokemus epäonnistumiset eivät ole uhka / pettymys SOSIAALIS-EMOTIONAALISET VAIKEUDET Häiriöt ja vaikeudet nuoren omassa kasvussa ja kehityksessä sosiaalinen ja emotionaalinen tasapaino Psyykkisten ongelmien synnylle ovat usein yhteisiä vaikeudet varhaisen kasvuympäristön ihmissuhteissa Vaikeudet liittyvät nuoren ja hänen inhimillisen ympäristönsä välisiin vuorovaikutussuhteisiin Tarkkaavaisuuden pulmat Yli 90 %:lla ADHD diagnoosin saaneista on todettu olevan ikäisiään huonompi koulumenestys. Ainakin 30 %:lla on erityisiä oppimisvaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen tai matemaattisten taitojen alueilla. Monella ADHD-lapsella, jolla on oppimisvaikeuksia on normaali tai lähes normaali älykkyys. Lapsen suorituskyky on kuitenkin vaihteleva, joten lapsi oppii joitakin asioita ikätasonsa mukaisesti, kun taas joidenkin asioiden oppiminen voi olla huomattavan hankalaa. Hahmotushäiriöt, motoriset ongelmat, keskittymiskyvyn puute ja muistin erityisongelmat vaikeuttavat oppimista. Yli 90 %:lla ADHD diagnoosin saaneista on todettu olevan ikäisiään huonompi koulumenestys. Ainakin 30 %:lla on erityisiä oppimisvaikeuksia lukemisen, kirjoittamisen tai matemaattisten taitojen alueilla. Monella ADHD-lapsella, jolla on oppimisvaikeuksia on normaali tai lähes normaali älykkyys. Lapsen suorituskyky on kuitenkin vaihteleva, joten lapsi oppii joitakin asioita ikätasonsa mukaisesti, kun taas joidenkin asioiden oppiminen voi olla huomattavan hankalaa. Hahmotushäiriöt, motoriset ongelmat, keskittymiskyvyn puute ja muistin erityisongelmat vaikeuttavat oppimista. HYVÄKSY HÄIRIKKÖ – ÄLÄ ONGELMAKÄYTTÄYTYMISTÄ TARKKAAVAISUUS -oman toiminnan ohjaus ENNALTAEHKÄISY: Oppimisympäristö: häiriöttömyys, pysyvä päiväjärjestys, yksilötyöskentelytila. Yhteistyö vanhempien kanssa. SELKEÄT OHJEET: Katsekontakti, lyhyet ja selkeät ohjeet yksi asia kerrallaan, ohjeet yksinkertaisia, johdonmukaisia. Varmista asian ymmärtäminen, toista, kirjoita. Anna apua! RAJAT & JOHDONMUKAISUUS Huomioi lapsen aloitteet, varmista ohjeiden ymmärtäminen; neuvo, anna palautetta, jaa kokonaisuudet osiin. Havainnollista,vaihtele suoritustapaa/ -paikkaa. Tiedosta vahvat ja heikot alueet, anna kokeisiin lisäaikaa. TARKKAAVAISUUS -käyttäytymisen muokkaaminen POSITIIVISET KOKEMUKSET Kannusta positiivisella, korjaavalla palautteella, kiitä hyvästä käytöksestä, opeta lapsi palkitsemaan itseään ja ajattelemaan itseään positiivisesti. Kiitä lopputulokseen pyrkimisestä / pääsemisestä - ja yrittämisestä! EPÄONNISTUMISEN LÄPIKÄYNTI Onnistumista tukee se, että: tehtävien vaikeusaste vastaa oppilaan kykyjä, suorittaminen käydään vaiheittain yhdessä läpi, tehtävien osien oikea järjestys autetaan löytämään, tehtävät tarkistetaan yhdessä. KOKONAISUUKSIEN ja SYY-SEURAUSSUHTEIDEN ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Auta lasta näkemään kokonaisuuksia ja ennakoimaan tilanteita! Sopeutuminen – olla osallinen - oppia mahdollisuus käyttää olemassa olevaa ympäristöä hyödykseen (Reunamo 2007) Lapsi/nuori mukautuu sekä ohjattuun että omaehtoiseen toimintaan (Keskinen & Hopearuoho-Saajala 2000) yksilön tarpeiden tyydytys, johon liittyy yhteisöllisyys tarpeet ovat sekä biologisia että kulttuurisia (Malinowski 1992) Sopeutua – kyky säädellä tunnetiloja Kyky säädellä tunnetiloja liittyy kykyyn säädellä stressiä stressin kokeminen ja sen hallinta liittyvät emotionaalisiin tiloihin esim. tilanteet, jotka saavat meidät kiihtymään ovat reaktioita tunnetiloista Haasteellista lapselle on oppia toimimaan tilanteissa, joissa olot vaihtelevat hallitsemattomana saattaa esiintyä vetätytymistä, aggressiivisuutta, ylivilkkautta yms. Miten säädellä toimintaa oppimistilanteissa? Mitä on oppiminen? Oppiminen ei ole tiettyjen taitojen (skills) oppimista vaan se on jatkuvaa oppimistaitojen kehittymistä Avaimet oppimistaitoihin ovat mahdollisuuksissa… suunnitella ja organisoida omia toimintojaan; opettaja- ja oppilasjohtoinen toiminta tasapainossa avoimesti ilmaista oma näkökulmansa; kielen kehittyminen, kuuntelu ja tarkkaavaisuus ratkaista ongelmia luovasti käyttämällä omia ajattelutaitojaan toimia luottavaisesti ja avoimesti toisten kanssa, ts. harjoitella sosiaalisia taitoja tulla itseensä luottavaksi ja motivoituneeksi oppijaksi; löytää omat ajattelutapansa ja mentaalimallinsa Oppimiseen tarvitaan Kieli kieli merkittävin tekijä mahdollistamaan haasteiden ratkaiseminen (vrt. mm. kielelliset erityisvaikeudet) Toiminnan säätely toiminnan säätelyn oppimiseen liittyvät mm. tunnetilojen tunnistaminen ja oman toiminnan ohjaaminen (vrt. mm. sosiaalis-emot. vaikeudet, adhd) Ongelmanratkaisun suunnittelu Tapahtuu mentaalimallien kautta, jotka opitaan toiminnassa erityisesti leikissä (vrt. mm. kehitysviivästymät) Edellä mainittujen avulla lapsi/nuori oppii kontrolloimaan omaa käytöstään Vuorovaikutus oppimisen ytimenä integratiivinen kommunikaatio (Siegel 2004) tietoisuus omista tunteista, kehon kielestä ja muista nonverbaaleista signaaleista tietoisuus tilanteesta kyky asettua toisen tilaan ja kokemaan empatiaa Vertaissuhteet – oppiminen ja sosiaalisuus (Keenan 2002) Korkeamman henkisen toiminnan savuttamiseen liittyy aina myös sosiaalisuus Aluksi leikki on vuorovaikutusta toisen kanssa - 6 kk toisen ihmisen tiedostaminen ja kiinnostuminen toisesta 6-12 kk kiinnostuminen vertaisista ja vastareaktio Sitten leikkiä toisen kanssa 12-14 kk sitoutuu rinnakkaisen leikkiin; ymmärtää vaihtokaupan; pro-sosiaalinen käyttäytyminen mm. empatian alkeet esineille alkaa lapsen mielikuvissa tarkentua oma käyttötarkoituksensa n. 3-4 vuoden iässä alkaa kuvitteelliseen leikkiin siirtymisen vaihe sitoutuminen yhteiseen leikkiin, johon liittyy jo hierarkisuus, asema ryhmässä (pomo, vetäytyjä) voimakas kielen kehittymisen vaihe esine ilmaise jotakin mielikuvaa jostakin tapahtumasta n. 4 vuoden iässä sitoutuminen mielikuvaleikkeihin lasten väliset ristiriidat N. 6 vuoden iässä enemmän aikaa vietetään vertaisten kanssa lapset leikkivät isommissa ryhmissä ystävyys jaetaan samankaltaisten intressien kautta 7-9 vuoden iässä kaverin hyväksyntä on vertaistoiminnan tavoite Varhaisnuoruus Ystävyyden keskiössä on intimiteetti ja itsensä esiin tuominen, vertaisryhmät klikkiytyvät Myöhempi nuoruusaika Ystävät nähdään emotionaalisen ja sosiaalisen tuen antajina Erilaisuuden kohtaaminen – mitä teen? erilaisuuden sietäminen tule lasta/nuorta vastaan, yritä ymmärtää lasta älä pakota yleisiin normeihin tai raameihin arjen rakenteet selkeä struktuuri mitkä tilanteet pulmallisia, mitä silloin toiset tekevät? vaikuttaminen ryhmädynamiikka yhteiset pelisäännöt hyvä yhteistyö Kukaan ei saa jäädä yksin Syrjäytymisen ehkäisy 23.9.2015 FT Eira Suhonen Syrjäytymisen käsitteestä… Lähellä olevia käistteitä käsitteitä mm. marginaalissa elävät, koulupudokkaat, osattomat (vrt.osallisuus) Syrjäytyminen on aina suhteessa yhteisöihin Kasaantunut huono-osaisuus Millaisia asioita huono-osaisuudesta tulee mieleesi? Voi koskettaa ryhmiä, yksilöitä tai alueita Mieti millaisissa tapauksissa syrjäytyminen voi koskettaa ryhmiä milloin yksilöitä (Järvinen & Jahnukainen 2001) Syrjäytymisen käsitteestä.. Siljanderin mukaan; syrjäytyminen voidaan nähdä huono-osaisuutena ja sosiaalisten ongelmien kasautumisena, jolle yksilön näkökulmasta tyypillistä on moniongelmaisuus epäonnistuminen koulussa, perheessä, sosiaalisissa suhteissa jne. eräällä tavalla kyseessä on elämänhistoriallinen prosessi, jossa eri vaiheet seuraavat ja muodostavat noidankehän Käsitteestä…. 70-luvulla syntynyt käsite (sosiaalipolitiikassa vieraantuminen) 80-luvulla voimaksa talouskasvu, joka samanaikaisesti nosti keskusteluun syrjäytymisen 90-luvulla talouslama ja siitä seurannut huono-osaisuuden kasvu 2000-luvulla keskustelu noussut globaalimmaksi Viime vuosina käytetty rinnalla käsitettä syrjäytetty Syrjäytymisen prosessi Ongelmia kotona/päiväkodissa/koulussa Epäonnistuminen ja ryhmän ulkopuolelle jääminen Huono koulumenestys/koulusta putoaminen Huono asema työmarkkinoilla Osallisuus alakulttuureissa Syrjäytyminen myös alakulttuureista (Jyrkämä, Takala 1998, Jahnukainen 2001) Syrjäytymiseen johtavia tekijöitä: Epäsuotuisat kasvuolot Epäsuotuisa vanhemmuus ja epävakaa perhe-elämä. liittyvät usein varhaisiin vuorovaikutussuhteisiin turvaton kiintymyssuhde yhteydessä lapsen mm. heikkoon itsearvostukseen, epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, kielteiseen suhtautumiseen muita kohtaan vihamielinen ja ankara kasvatus näyttää liittyvän lapsen aggressiiviseen käyttäytymiseen riskitekijöitä ovat myös epäjohdonmukaiset kasvatusmenetelmät sekä tehottomuus ja avuttomuus vanhempana kasvatustyylit (Maccoby ja Martin 1983) salliva ”rakkautta mutta ei rajoja” lämpimyys auktoritatiivinen ”rakkautta ja rajoja” - lapsikeskeisyys - lapsikeskeisyys - emotionaalinen lämpimyys - emotionaalinen lämpimyys - selkeät rajat ja toiminnan valvonta - rajattomuus - sitoutuneisuus kontrolloivuus laiminlyövä ”ei rakkautta eikä rajoja” autoritaarinen ”rajoja mutta ei rakkautta” - ei kontrollia - emotionaalinen viileys - piittaamattomuus - rajoittava kontrolli - sitoutumattomuus - aikuiskeskeisyys Epäsuotuisat kasvuolot… Epätyydyttävä sosiaalinen maailma Vertaisryhmän merkitys ja myönteiset toverisuhteet Vertaisryhmässä erityisesti leikissä lapsi harjoittelee ja oppii sosiaalista vertailua ja sosiaalisen todellisuuden tajuamista, itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja. Epäsuotuisa oppimisympäristö. vertaissuhdeongelmilla on usein yhteyttä paitsi sosiaaliseen käyttäytymiseen, myös heikkoon koulumotivaatioon ja -menestykseen. Suotuisa kasvuympäristö lapsi hakee turvallisuuden rajoja; vuorovaikutus vanhempien kanssa, lasten tarpeet ja niihin vastaaminen turvallisuutta lisäävät tekijät fyysisiin tarpeisiin vastaaminen ruoka, vaatetus, lepo psyykkisiin tarpeisiin vastaaminen lapsen tunnetiloihin eläytyminen, tunnistaminen rajat huolenpito, hoiva turvallisuutta horjuttavat tekijät epävarmuus, ennalta arvaamattomuus aikuisen toiminnassa perustarpeiden tyydyttämättä jättäminen Syrjäytyminen vertaisryhmästä Sosiaalisesta periytyvyys tai huono-osaisuuden kehä kodin sosiaalisten ongelmat ja epäsuotuisat kasvuolot saattavat olla yhteydessä lapsen epäsuotuisaan kehitykseen. 5-7 –vuotiaista lapsista noin neljäsosalla oli toverisuhdeongelmia (Laine 2009) Varhainen puuttuminen Sosiaalisten taitojen harjoitteleminen Get ’em out ! jos hänet voitaisiin siirtää ryhmästämme pois ongelmat ratkeaisivat ” (Long; Morse & Newman ) haasteellisesti käyttäytyvät lapset lisääntyvät lapsiryhmissä 60 % varhaisvuosien opettajista arvioi lasten aiheuttavan mm. työuupumista ja stressiä 40 % olisi halunnut ainakin yhden lapsista siirrettäväksi ryhmästään käyttäytymishäiriöiden tähden opettajat kokevat frustraatiota, vihaa, pelkoa, syyllisyyttä he kokevat olevansa aliarvostettuja, ei-kunnioitettuja ym. lasten voimakkaat tunteet herättävät aikuisissa vastatunteita lasten tunteet peilautuvat aikuisissa (Strain & Joseph 2004) tutkimusten mukaan mitä enemmän lapsilla oli päiväkodissa aggressiivista käyttäytymistä sitä todennäköisemmin heistä tuli torjuttuja, kiusattuja eikä heillä ollut ystäviä neljännellä luokalla jos taas pienenä oli torjuttu ja kiusattu se ennusti enemmän aggressiivisuutta ja vuorovaikutusongelmia neljännellä luokalla jatkuva ystävien puute johti taas suurempaan depressioon ja yksinäisyyteen koulussa jatkuvat ongelmat vertaissuhteissa vaikuttavat myöhempään sopeutumiseen, jota voi selittää mm. heikentynyt itse- ja kaverituntemus (The Role of Chronic Peer Difficulties in the Development of Children’s Psychological Adjustmemt problems. Child Development Vol 74, issue 5) Mikä ehkäisee syrjäytymistä varhaiskasvatuksessa Preventio; laadukas varhaiskasvatus voi ennaltaehkäistä myöhempiä oppimisvaikeuksia Interventiot varhaiskasvatuksessa; tapahtuvat yhdessä kaikkien lasten kanssa (eivät segregoivia) Inklusiivinen lähtökohta; kaikilla tasa-arvoinen mahdollisuus osallisuuteen Tiivis yhteistyö perheiden kanssa kasvatuskumppanuus Mikä ehkäisee syrjäytymistä koulussa Varhainen puuttumien; oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja puuttuminen (ei varsinainen syy syrjäytymiseen, mutta riskitekijä) Yhteistyö vanhempien kanssa Moniammatillinen yhteistyö (Oppilashuoltotyöryhmä) Luokkakoko, pienempi ryhmäkoko edesauttaa sosiaalisen verkon luomisessa Syrjäytymisriskin alla on erityistä tukea tarvitseva nuori (7-9 lk); tunnistaminen, henkilökohtainen ohjaus ja itsetuntemuksen kohottaminen ”saattaminen” toiselle asteelle, seuranta Koulupudokkaat Toisen asteen koulutuksesta putoaminen 5% ei jatka peruskoulun jälkeen missään syitä mm; oppilas suorittanut yksilöllisen oppimäärän äidinkieli muu kuin suomi/ruotsi maahanmuuttajat; kieli- ja kulttuurierot mihin tulisi puuttua? epämääräiset poissaolot käyttäytymisongelmat/passiivisuus yksinäisyys/eristyneisyys/sosiaalinen viiteryhmä muualla päihteet rikollisuuteen viittaavat teot muutokset koulumenestyksessä poikien kohdalla sopeutumattomuudella koulumaailmaan on yhteys myöhemmin katkonaiseen työuraan, rikoksiin ja alkoholin ongelmakäyttöön tytöillä se sen sijaan ennakoi varhaista perheen perustamista ja alkoholin ongelmakäyttöä Mikä ehkäisee syrjäytymistä nuoruudessa Toisen asteen koulutuksessa; Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen Henkilökohtainen ohjaus ja opintojen suunnittelu Toisella asteella; säännölliset ryhmätunnit ”luokanvalvojan” kanssa (oma ope) Vanhempien, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välinen yhteistyö Syrjäytymisvaarassa olevien tunnistamien ja henkilökohtainen ohjaus oppilashuolto Puuttuminen - Intervention edellytykset fyysinen ympäristö materiaalit, välineet, tilat, toimintatavat psyykkinen ympäristö oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus kieli, kommunikaatio jakaminen turva sosiaalinen ympäristö rakentuu toiminnasta ja vuorovaikutuksesta tietyssä fyysisessä ympäristössä esim. opetussuunnitelmat, joilla vaikutetaan toimintaan ympäristössä Sosiaalisen vuorovaikutuksen interventiomalli (Laine & Talo 2002) lasten tukeminen vertaissuhteisiin syrjäytymisen ehkäiseminen toiminnallinen ja sosiaalinen integraatio aikuisen rooli ohjaajana ja vuorovaikutuksen mahdollistajana merkittävä kasvattaja mallittaa lapselle positiivisia käyttäytymismalleja positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen samanaikaisesti kun epäsosiaalista käyttäytymistä torjutaan on tehokkaampaa kuin pelkän positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen positiivinen vahvistaminen lisää lapsen myönteistä itse- ja kaverituntemusta Torjutut, kiusatut, kiusaajat, syrjäänvetäytyvät sekä itsensä yksinäisiksi ja ulkopuolisiksi tuntevat lapset ovat syrjäytyneet lapsuuden sosiaalisesta maailmasta, vertaisryhmästään. Sosiaalisen vuorovaikutuksen interventiomalli itsetunnon itsetunnon vahvistamien vahvistaminen heikko itsearvostus sosiaalisten taitojen kehittymättömät kielteiset käsitykset ja sosiaalisten taitojen opettaminen opettaminen sosiaaliset taidot vähän myönteistä vuorovaikutusta myönteisen vuorovaikutuksen myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen lisääminen toverisuhteissa toverisuhteissa odotukset muista NEGATIIVISEN VUORO- myönteisten VAIKUTUKSEN myönteisten käsitysten käsitysten vahvistaminen KEHÄPROSESSI epäsuotuisat aikeet vahvistaminen muista kohtaan muiden kielteiset havainnot suotuisten aikeiden ja reaktiot; torjunta, epäsuosio vahvistaminen suotuisten aikeiden vahvistaminen tovereita kohtaan ja ja tovereita kohtaan tovereiden myönteisten havaintojen, tovereiden myönteisten havaintojen, reaktioiden ja hyväksynnän vahvistaminen sekä kielteisen toiminnan torjuminen sekä kielteisen toiminnan torjuminen reaktioiden ja hyväksynnän vahvistaminen kielteisten aikeiden ja toiminnan ehkäiseminen kielteisten aikeiden ja toiminnan ehkäiseminen tovereiden myönteisten havaintojen, tovereiden myönteisten havaintojen, reaktioiden ja hyväksynnän reaktioiden ja hyväksynnän vahvistaminen sekä kielteisen toiminnan torjuminen hyvä itsetunto taitava sosiaalinen käyttäytyminen myönteiset käsitykset ja POSITIIVISEN odotukset muista VUOROVAIKUTUKSEN KEHÄPROSESSI myönteinen sosiaalinen hyvät aikeet vuorovaikutus muita kohtaan muiden positiiviset havainnot ja reaktiot, hyväksyntä, suosio Syrjäytymisen ehkäisy yhteiskunnallisena tehtävänä: Sosiaalinen investointi Hyvinvointivaltion on käsiteltävä tulevia riskejä ja tarpeita sen sijaan että keskitytään mm. taloudesta, sosiaalisesta epäonnesta yms. johtuvien vahinkojen korjaamiseen Taloudellinen ja poliittinen kestävyys Muutoksiin valmentautuminen (Vandenbrouck 2011) Kysymys on inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamisesta ”sosiaalinen” tarkoittaa sitä, että se kohdistetaan ihmisille, joilla ei ole itsellä mahdollisuuksia investoida itseensä ja ympäristöönsä (Sipilä 2011) Investointia inhimilliseen pääomaan esim. päivähoito, lapset kehittyvät paremmin, äidit työllistyvät paremmin ja tekevät enemmän lapsia (OECD 2011 & 2006) Köyhyys ei katoa vain järjestämällä toimeentulotukea, tarvitaan hyvin organisoituvaa tuottavaa työtä Yhteiskunnan jakautuminen, ihmisten ja asuntoalueiden syrjäytyminen, tuottaa pahaa kehää, jota voidaan poistaa vain koulutuksella ja sosiaaliturvalla (Kajanoja 1997)
© Copyright 2025