Kiertotalous EU:ssa - mitä vaikutuksia
tulossa kuntiin?
Kuntamarkkinat 10.9.2015
Kuntaliiton Brysselin toimisto
Henrik Rainio, toimiston johtaja
Mitä tarkoittaa kiertotalous?
Kiertotaloudessa on kyse laajasta systeemimuutoksesta,
jossa EU:n talousjärjestelmä etenee kohti luonnonvaroja
säästävää taloutta.
Kiertotaloudessa materiaalit kiertävät tehokkaasti ja
resursseja hyödynnetään uusilla liiketoimintamalleilla.
Kiertotaloudessa uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kierrätys
ovat normi. Minimoidaan kierrosta poistuva jäte.
Kiertotaloudella on vahvat ympäristö- ja ilmastoperusteet,
mutta se kytkeytyy vahvasti mm. talouskasvun
mahdollisuuksiin, työpaikkojen luomiseen, digitalisaation
hyödyntämiseen sekä yksityiseen kulutukseen ja julkisiin
hankintoihin.
Kiertotalous Euroopan komissiossa (1)
Komission tiedonanto 2.7.2014 "Kohti kiertotaloutta: EU:n
ohjelma jätteettömyydestä”.
 Sisälsi mm. direktiiviehdotuksen EU:n
jätelainsäädännön uudistamiseksi ja kunnianhimoisia
kierrätystavoitteita kunnille
 ”Euroopan pitää kiireesti päästä eroon nykyisestä
ota, valmista, kuluta ja heitä pois -käytännöstä”
- Janez Potočnik, ympäristökomissaari, Barroso II
Marraskuussa 2014 aloittanut Junckerin komissio veti
edellisen komission esitykset pois käsittelystä ja työstää
parhaillaan uusia, paremmin valmisteltuja esityksiä.
Kiertotalous Euroopan komissiossa (2)
Komissio julkaisi 7.5.2015 kiertotaloutta koskevan
tiekartan ja aiheeseen liittyvän julkisen kuulemisen.
 Komissio tarkastelee kiertotaloutta nyt laajempana
kokonaisuutena.
 Jätehuollon lisäksi arvioidaan koko tuotanto- ja
arvoketjua, mukaan lukien raaka-aineiden markkinat,
tuotannon resurssitehokkuus ja kulutukseen liittyvät
kysymykset.
Komission uusia esityksiä kiertotaloudesta ja
jätelainsäädännön uudistamisesta odotetaan
loppusyksystä 2015.
Kiertotalous Euroopan parlamentissa (1)
Euroopan parlamentin mietintö resurssitehokkuudesta:
siirtyminen kohti kiertotaloutta, 25.6.2015, esittelijänä
Sirpa Pietikäinen.
 On välttämätöntä vähentää resurssien käyttöönottoa ja
hyödyntämistä ja purkaa kasvun ja luonnonvarojen käytön
välinen yhteys.
 Voisi tuoda EU:n yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille
huomattavat nettosäästöt, arviolta 600 miljardia euroa, ja
vähentää samalla vuotuisia kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöjä 2–4 prosenttia.
 Kiertotalouden toteuttaminen edellyttää alueiden,
kaupunkien, paikallisyhteisöjen, pk-yritysten,
kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän edustajien,
ammattiyhdistysten ja kansalaisten osallistumista;
Kiertotalous Euroopan parlamentissa (2)
 Monenlaisia esityksiä uuteen jätelainsäädäntöön: sitovia
kierrätys- ja vähennystavoitteita, rajataan jätteenpolttoa,
selkiytetään määritelmiä jne.
 Kiertotalous huomioitava mm. rakennusalalla,
energiatehokkuudessa ja kaupunkisuunnittelussa.
Resurssitehokkuudelle asetettava indikaattorit EU:ssa.
 Ehdottaa ”pakollisia vihreitä julkisia hankintoja”.
Hankinnoissa olisi suosittava uudelleenkäytettyjä,
korjattuja, uudelleenvalmistettuja, kunnostettuja ja
muita kestäviä ja resurssitehokkaita tuotteita.
Kiertotalous - miten vaikuttaa kuntiin?
• Jätelainsäädäntö – kunnille keskeisin osa
kiertotaloutta
• Hankinnat – pitääkö suosia vihreitä hankintoja?
• Lainsäädäntömuutokset – vaikuttaako
maankäyttöön, kaavoitukseen, rakentamiseen,
energiantuotantoon, vesihuoltoon?
• Kaupunkisuunnittelu – miten kiertotalous
huomioidaan?
• Digitalisaatio?
• Elinkeinopolitiikka – voidaanko tukea yrityksien
kiertotalousinnovaatioita? Kumppanuudet ja uudet
toimintamallit kuntien ja yksityisen sektorin kesken.
• Talouskasvu ja työllisyys – Vihreät työpaikat?
Vaikutus kunnan verotuloihin?
• Johtaminen ja päätöksenteko: Resurssi- ja
materiaalitehokkuuden entistä vahvempi rooli kaikessa
kunnan toiminnassa
• EU-rahoitus (Horisontti 2020, Life+, ESIR) –voivatko
kunnat hyötyä?
Kiertotalous EU:ssa – Kuntaliiton näkemykset (1)
Kuntaliitto kannattaa lähtökohtaisesti kiertotalouden luomista
Eurooppaan.
Kunnilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä mm.
jätehuollon, maankäytön, energiatuotannon, rakentamisen,
vesihuollon ja julkisten hankintojen keskeisinä toimijoina.
Kuntien toimia, kuten ilmastostrategioita ja vihreitä julkisia
hankintoja, on tuettava ja kannustettava vapaaehtoisuuden
pohjalta.
Kotimaisen lainsäädännön tulee olla linjassa ja EU:n toimien
kanssa. Sääntelyllä ei tule rajoittaa tai hankaloittaa kuntien
toimia. Kunnat tuntevat parhaat ratkaisut, jotka soveltuvat
paikallisiin olosuhteisiin.
Kiertotalous EU:ssa – Kuntaliiton näkemykset (2)
Komission vuonna 2014 esittämät yhdyskuntajätteen sekä
tiettyjen pakkausjätteiden kierrätystavoitteet ovat liian
kunnianhimoisia.
Kuntaliitto kannattaa komission uudessa tiekartassa esitettyä
tavoitetta laajentaa toimien painopistettä jätehuollosta
tuotepolitiikkaan ja raaka-aineiden uusiokäytön markkinoihin.
Jätepolitiikassa on tärkeää kiinnittää huomiota jo havaittuihin
ongelmiin tavoitteiden saavuttamisessa sekä tarjota kunnille
tukea ja työkaluja kehittää kiertotalousosaamista.
Hallinnollisen taakan keventämiseen ja
esimerkiksi raportointi- ja lupamenettelyiden yksinkertaistamiseen tulee
kiinnittää huomiota.
Kuntaliiton Brysselin toimisto
Kiitos mielenkiinnosta!
www.kunnat.net/bryssel
[email protected]
10