1. No category

Turun ja Sitran kehittämiskumppanuuden ohjausryhmä 30.10.2015, Sitra klo 14-16
Agenda ja kokousaineisto
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Kokouksen pohjalta täydennetty 2.11.2015
Kokouksen osallistujat
Sitra
Yliasiamies Mikko Kosonen (ohjausryhmän jäsen)
Johtaja Mari Pantsar-Kallio (ohjausryhmän esittelijä / sihteeri)
Johtava asiantuntija Tiina Kähö
Johtava asiantuntija Kari Herlevi
Johtava asiantuntija Lari Rajantie
Asiantuntija Laura Järvinen
Viestintäpäällikkö Tuula Sjöstedt
Turun kaupunki
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell (ohjausryhmän jäsen)
Kehittämispäällikkö Risto Veivo (ohjausryhmän esittelijä / sihteeri)
Kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman
Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen
Controller Johanna Korpikoski
Konserniyhtiöt ja korkeakoulut
Turku Energia Oy
Toimitusjohtaja Risto Vaittinen
Kaukolämpöjohtaja Jari Kuivanen
Kehittämispäällikkö Antto Kulla
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Toimitusjohtaja Jukka Heikkilä
Turun ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö Henna Knuuttila
Turun Yliopisto / Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Projektipäällikkö Keijo Koskinen
Ilmastolupaus / Climate Leadership Council
Projektipäällikkö Kaisa Hernberg
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Alustava agenda
Yhteistyön tilannekatsaus – Mari ja Risto
1.


Yhteistyösopimuksen / työsuunnitelman toteutuminen
Almedalen – Pariisi
Turun ilmastotavoitteet, toimintalinjat ja resurssiviisaus – Risto, Tiina ja Lari
2.




Yhteistyösopimuksen mukainen valmistunut hanke
Turun ilmastotavoitteet ja toimintalinjat 2020-2040
Resurssiviisaan Turun tiekartta
Tulosten hyväksyminen ja keskustelu jatkokäsittelystä
Energiajärjestelmän uudistamisselvitys – Tiina ja Turku Energian johto
3.


Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke
Hankesuunnitelma 2015-2016
Kiertotalouden yrityskiihdyttämö Bastu – Keijo ja Laura
4.


Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistetty hanke
Tulokset 2015 ja suunnitelma 2016
Tekstiilikiertotalouden liiketoimintapilotti – Henna ja Laura
5.


Yhteistyösopimuksen mukainen uusi hanke
Hankesuunnitelma 2016 – 2017
Vesi-infran innovaatiopotentiaaliselvitys – Mari ja Risto
6.


Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke
Avaus/suunnittelupalaveri 1/2016
META – Mari, Risto, Tiina, Tuula ja Kaisa
7.




Kansalaisten ilmastolupaus
Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku
Mahdolliset julkistukset ja yhteiset toimet / Pariisi
Viestintäjohtojen yhteispalaveri ja kumppanuuden viestintäsuunnitelma
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
ASIA 1.1. Yhteistyön taustaa:
Turun kaupungin ja Sitran yhteistyösopimus 2015 - 2018
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Sopimuksen tarkoitus ja lähtökohdat
Yhteistyösopimus solmittiin 17.4.2015 kestävän kehityksen
edistämiseksi.
 Turun kaupungin strategia (kaupunginvaltuusto 23.6.2014) tähtää
kilpailukyvyn ja kestävän kasvun sekä hyvinvoinnin edistämiseen.



Turku on myös valinnut yhdeksi elinkeinopoliittiseksi kärkiteemakseen
hiilineutraalin kiertotalouden (kaupunginhallitus 9.2.2015).
Sitran toimintaa ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin
edelläkävijänä.



Strategian toimintalupaukset ja tavoitteet sisältävät kestävän kehityksen,
hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2040 mennessä sekä resurssiviisauden
toteuttamisen kaikessa toiminnassa.
Sitra luo strategiansa mukaisesti toiminnallaan edellytyksiä resurssiviisaalle ja
hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle.
Sitra ennakoi yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia sekä etsii
käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin
tähtäävää liiketoimintaa.
Sitran pyrkimyksenä on kehittää Suomeen hiilineutraalia ja
resurssiviisasta yhteiskuntaa, jonka toteutumisen kannalta kaupunkien
ratkaisut ovat kriittisiä.
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
2.11.2015
6
Osapuolten yhteisenä tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa sekä
luoda, toteuttaa ja tehokkaasti viestiä kestävän kehityksen mukaisia
kaupunkikehitysratkaisuja, joiden avulla luodaan Suomeen
hiilineutraalia ja resurssiviisasta tulevaisuutta sekä sitä palvelevaa
innovaatio- ja yritystoimintaa.
 Erityisenä tavoitteena on em. kehityksen ja ratkaisujen
referenssialueiden kehittäminen Turun seudulle sekä Turun kaupungin
kehittäminen kestävän kaupunkikehityksen kansainväliseksi
mallialueeksi.
 Em. tavoitteiden toteuttamiseksi osapuolet toteuttavat yhdessä
hankkeita, joihin kumpikin osapuoli kohdistaa tarvittavan
asiantuntemuksen ja muut resurssit sekä kantaa vastuunsa
toteutuksesta mahdollisimman tuloksellisesti ja laadukkaasti.
 Hankkeiden tuloksena voi syntyä suosituksia, raportteja, kokeiluja ja
uusia toimintatapoja. Hankkeita ohjataan yhdessä, niiden tulokset ovat
pääsääntöisesti julkisia ja niitä viestitään aktiivisesti relevanteille
kohderyhmille sekä julkisuuteen. Osapuolet voivat myös osallistaa
hankkeisiin muita toimijoita kuten esimerkiksi korkeakouluja.
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
2.11.2015
8
Yhteistyötä ohjaa Turun ja Sitran
yhteinen ohjausryhmä
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
ASIA 1.2. Tilannekatsaus:
Yhteisten toimenpiteiden status 10/2015
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
STATUS 10/2015:
Sopimuksen yhteiset toimenpiteet

Valmistuneet hankkeet:

Turun ilmastopolitiikan välitavoitteet ja toimenpidelinjat 2020-2040


Hiilineutraalin resurssiviisaan kaupungin tiekartta


Vihreän yrittäjyyden edistämisprojekti Bastu: yritysjalostamotoiminnan
käynnistäminen yhteistyössä yritysten ja Turun yliopiston tulevaisuuden
tutkimuskeskuksen kanssa sekä vihreän talouden kehitysrahaston valmistelu
Valmistellut hankkeet / suunnitelmat:



Analysoitu, miten Turun kaupunkialueella voidaan saavuttaa hiilineutraalius, jätteettömyys ja
maapallon luonnonresurssien sallima kulutustaso.
Käynnistetyt hankkeet:


Valmisteltu välitavoite 2030 ja etenemispolku hiilineutraaliksi kaupunkialueeksi 2040
Selvitys Turun seudun energiantuotannon toteuttamisesta kotimaisilla uusiutuvilla
energialähteillä sekä tämän vaikutuksista alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen ja
innovaatiotoimintaan sekä ratkaisun aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin
Laajan kiertotalousratkaisun selvittäminen ja kehittäminen Turun alueen jätteen
hyötykäyttöä varten
Ei vielä valmisteltu:

Selvitys tehostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden innovaatiomahdollisuuksista,
kumppanuuksista, kustannuksista ja työllisyysvaikutuksista sekä vesihuollon
infrastruktuurin innovaatiopotentiaalista Turun seudulla
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
ASIA 2. Turun ilmastotavoitteet
ja toimintalinjat 2020 - 2040
Ohjausryhmän hyväksyttäväksi ja mahdolliseen
jatkokäsittelyyn
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Climate Action Global Top-9 in Cities
Report by CDP and Climate Action Group, Published in New York, Sep-2015
Turun kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen 2013
Maatalous
0%
Jätehuolto
1%
Teollisuusprosessit
0%
Liikenne
21 %
Kaukolämpö
45 %
Muu polttoaine
5%
Muu sähkö
14 %
Erillislämmitys
11 %
Sähkölämmitys
3%
Turun kaupungin alueen päästöt yhteensä: 1.185 t.-CO2-ekv.
Päästöt asukasta kohti: 6,51 tonnia
Lähde: Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Kasvener-laskenta 2013 (ennakkotieto)
Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi
Turun kaupungin ilmastopolitiikan toimintalinjat

Kestävä energiajärjestelmä



Kestävä liikkumisjärjestelmä




Uuden kasvun mahdollisuuksien luominen ja hyödyntäminen
Resurssiviisas kuluttaminen ja kiertotalous
Yhteistyö ja osallisuus



Urbaani kaupunkikehitys, energiatehokkuus ja tiivistyvä kaupunkiseutu
Kestävä kasvu ja vihreä talous


Puhtaampi liikenne ja terveellisempi liikkuminen
Hiilineutraali joukkoliikenne 2020
Kestävä yhdyskuntarakenne


Uusiutuvan, älykkään ja energiatehokkaan järjestelmän luominen
Hiilineutraali energia 2029 / 2030
Kehittämiskumppanuudet ja yhteiskehittely
Citizen’s Climate Pledge ja Yritysten ilmastokumppanuus
Kestävän kehityksen investoinnit ja ohjaus

Oman organisaation ohjaus, ekotuki sekä investointien ja hankintojen
hyödyntäminen
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi
Toimeenpano noudattaa kaupungin toimintamallia
Talousarvio ja sopimusohjaus
 Keskeiset kaupungin omat toimenpiteet viedään talousarvioon ja strategisiin
palvelusopimuksiin.
Konserniohjaus
 Konserniyhtiöiden keskeisimmät toimenpiteet kirjataan talousarvioon ja niitä
edistetään yhteistyössä sekä omistajaohjauksen keinoin.
Kehittämiskumppanuudet
 Kaupunkitutkimus ja korkeakoulut
 Kehitysorganisaatiot ja -verkostot (Sitra, Tekes, UBC, ICLEI)
 Yrityskumppanuudet (WBCSD, Siemens)
 Viestintä, osallisuus / osallistuminen ja yhteiskehittely
Hankkeet
 Kaupungin strategian ja toimintamallin mukaisesti toteutetaan vaikuttavia
kehityshankkeita.
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi
Turun kaupungin ilmastotavoitteet 2020 / 2030 / 2040

2020


Kokonaispäästöjä vähennetty vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta
Asukaskohtaisia päästöjä vähennetty vähintään 30 % vuoden 1990 tasosta



2030 (/2029)



Kokonaispäästöjä vähennetty vähintään 60 % vuoden 1990 tasosta
Asukaskohtaisia päästöjä vähennetty vähintään 70 % vuoden 1990 tasosta
Nettopäästöjä pyritään vähentämään jopa 80 % huipputasosta – HINKU



Tavoitteet tullaan saavuttamaan ja ylittämään.
Tavoitteet hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2009
Tähän haastetaan kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt mukaan – ILMASTOLUPAUS
Tavoitteet esitetään hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja/tai valtuustolle
2040

Hiilineutraali kaupunkialue – nettopäästöt vähennetty nollatasolle
Tavoite hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.6.2014
Kaikissa tavoitteissa käytössä kulutusperustainen laskenta (kasvener ja/tai CO2-raportti tai muu /
paras menetelmä) – yhteensopiva carbonn, CDP ja Cities’ Global GHG Protocol

Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Turun alueen GHG-kokonaispäästöt
Toteutunut kehitys 1990, 2000, 2008-2014
Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040
Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti
120%
Päästövähennys vuodesta 1990
0%
100%
0%
Muut liikennemuodot
0%
2%
0%
10%
6%
Teoll. Ja työkoneet
7%
9%
32%
2020
tavoite
(Kv 2009)
80%
61%
60%
80%
Teollisuuden sähkönkulutus
(normeerattu)
Jätehuolto
Maatalous
Sähkölämmitys ja maalämpö
(normeerattu)
Tieliikenne
Kuluttajien sähkönkulutus
(normeerattu)
Erillislämmitys (normeerattu)
40%
Kaukolämpö (normeerattu)
20%
Hiilinielut, uusiutuvan
energian ylijäämä ja
kompensaatio
0%
1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020 2030 2040
Turun alueen asukaskohtaiset GHG-päästöt
Toteutunut kehitys 1990, 2000, 2008-2014
Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040
Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti
120%
Päästövähennys vuodesta 1990
Muut liikennemuodot
100%
0%
1%
5%
12%
Teoll. Ja työkoneet
9%
19%
80%
17%
18%
21%
Teollisuuden sähkönkulutus
(normeerattu)
45%
Jätehuolto
71%
Maatalous
60%
87%
Sähkölämmitys ja maalämpö
(normeerattu)
Tieliikenne
40%
Kuluttajien sähkönkulutus
(normeerattu)
20%
Erillislämmitys (normeerattu)
Kaukolämpö (normeerattu)
0%
1990 2000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020 2030 2040
Turun alueen GHG-kokonaispäästöt
Toteutunut kehitys 1990, 2000, 2008-2014
Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040
Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti
1990
2000
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2020
2030
2040
Kaukolämpö (normeerattu)
399,0
553,8
506,9
454,6
447,5
412,2
484,5
473,0
473,3
317,1
121,0
29,0
Erillislämmitys (normeerattu)
191,4
140,3
93,9
84,6
84,1
79,6
78,5
76,2
76,2
62,0
31,0
0,0
Kuluttajien sähkönkulutus
(normeerattu)
144,5
159,9
234,4
227,6
253,1
233,9
210,4
200,4
187,5
145,0
86,0
69,0
Tieliikenne
200,8
199,9
216,8
208,0
213,9
207,2
206,2
206,2
206,2
168,0
127,0
94,0
Sähkölämmitys ja maalämpö
(normeerattu)
29,3
31,5
45,7
42,1
46,0
43,4
39,1
39,0
36,2
30,0
30,0
5,0
Maatalous
5,3
6,4
5,6
5,3
5,9
6,2
6,2
6,1
6,1
5,0
5,0
5,0
Jätehuolto
26,8
26,2
18,6
16,3
15,3
16,8
17,3
14,7
14,7
15,0
10,0
5,0
Teollisuuden sähkönkulutus
(normeerattu)
60,9
53,0
68,9
61,3
60,7
50,2
47,1
46,1
40,6
30,0
20,0
10,0
Teoll. Ja työkoneet
172,5
135,3
93,9
94,9
116,8
58,7
65,3
83,2
72,6
50,0
30,0
10,0
Muut liikennemuodot
38,9
49,5
47,0
44,1
42,1
39,9
40,9
39,0
39,0
35,0
30,0
25,0
Yhteensä, 1000 t CO2-ekv.
1269,2 1355,6 1331,7 1238,8 1285,3 1148,0 1195,5 1183,8 1152,4 857,1 490,0 252,0
Tavoiteskenaariot pohjautuvat Turun kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä 2013-2014 tehtyyn päästöskenaariotyöhön sekä kaupungin
omaan ja yhteistyössä Sitran ja Syken kanssa edelleen vuosina 2014-2015 tehtyyn valmisteluun. Energian kehityslinjoja on konsultoitu Turku
Energian ja Turun Seudun Energiantuotannon kanssa. Sähkön päästökertoimen kehityksessä on sovellettu Energiateollisuuden visiota 2050
sekä sähkön kulutuksen kehitystrendiä vuosilta 2008-2014. Liikenteen skenaarioiden osalta on konsultoitu Syken kanssa.
Tavoiteskenaariot 2020-2040 eivät ole ennsuteita hvaan kuvaavat tavoiteltavaa kehitystä, jonka kautta kaupunginvaltuustona settamaan
tavoitteeseen hiilineutraalista kaupungista 2040 on mahdollisuus edetä. Väestönkasvuksi asukaskohtaisten päästöjen arvioinnissa on arvioitu
yksi prosentti vuodessa, mikä vastaa viime vuosina toteutunutta kasvua ja on myös Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 ja Turun
kaupungin yleiskaavan valmistelussa käytetty arvio.
Kohti kestävää energiajärjestelmää
TSE:n uusi CHP-laitos Naantaliin
•
•
•
Investointi 270 MEUR, valmistuu 2017
Valmius100% uusiutuvan polttoaineen osuuteen
Merkittävä työllisyysvaikutus
Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Kohti kestävää
liikennejärjestelmää
Kohti kestävää
yhdyskuntarakennetta

Maankäytön, asumisen ja
liikenteen (MAL) aiesopimus

Turun kaupunkiseudun
rakennemalli 2035

Turun oma kaavoitus

Vetovoimainen
kaupunkikeskusta

Kestävät kaupunginosat






?






?
!



!
?

Kohti kestävää
kasvua
Northern Triangle
and Growth Corridor
Kiertotalous – kestävää kasvua ja energiaa
• Turku panostaa kiertotalouden kehittämiseen elinkeinopoliittisena kärkiteemana (Kh 9.2.2015).
• Turku pyrkii vahvistamaan cleantechin, bio- ja kiertotalouden kehitys- ja referenssialustoja.
– Julkisen sektorin on tuettava kiertotalouden kautta syntyvien uusien ratkaisujen ja
tuotteiden ensimarkkina- ja pilotointimahdollisuuksia.
– Kestävät liikkumis- ja energiaratkaisut sekä älykkään energiajärjestelmän kehittäminen
mahdollistavat kaupunkiseudun kehityksen kärkialueeksi.
Ilmastotyötä yhdessä
Kestävän kehityksen investoinnit ja
ohjaus
Turun tiekartta resurssiviisauteen – tavoitetilat 2040
Resurssiviisas Turku 2040
Uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö ja perusenergia
Hajautetut innovatiiviset energiantuotantoratkaisut
Energiatehokkuutta lisääntynyt, energiankulutus vähentynyt
Älykkäät sähkö- ja lämpöverkot tasaavat energiankulutusta ja mahdollistavat kilpailun, energian
varastoinnin ja sähköliikenteen
• Energia-alalla kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa.
Energiantuotanto
ja -kulutus
•
•
•
•
Liikkuminen ja
yhdyskuntarakenne
• Hiilineutraalit matkaketjut
• Viihtyisä, terveelliseen liikkumiseen kannustava ja tiivis kaupunkirakenne
• Tavarat kuljetetaan perille huomaamattomasti, nopeasti ja vähäpäästöisesti
• Palvelut ja jakamistalousratkaisut työllistävät, houkuttelevat kuluttajia ja kaupunki on mukana uusien
palveluiden tuottamisessa.
• Ei kaatopaikkoja tai jätteenpolttoa, vaan kiertotalous, johon sitoutuneet asukkaat ja yritykset ja, joka
on luonut erikoisosaamista.
• Julkisen sektorin hankinnat luovat kysyntää vaihtoehdoille ja liiketaloudellisesti kannattaville
kiertotalousratkaisuille.
• Opitaan ja kokeillaan yhdessä – kasvatuksesta yritysten ja työelämän ratkaisuihin – tämä luo uusia
arvostuksia ja innovaatioita.
Kulutus ja
materiaalikierrot
Ruoantuotanto ja
-kulutus
Vedenkäyttö ja
luonnonvedet
Kestävä hyvinvointi
Ei päästöjä
Ei jätettä
Ei ylikulutusta
•
•
•
•
Terveyttä edistävä ja monikulttuurinen ruokakulttuuri luo hyvinvointia.
Ruokaa arvostetaan ja se on näkyvä osa arkea.
Kaikki ravinteet kiertävät resurssiviisaasti eikä ruokajätettä ole.
Ruoantuotannon ja suljetun ravinnekierron alueelliset ratkaisut luovat elinkeinotoimintaa ja lisäävät
työllisyyttä 6 000htv
•
•
•
•
•
Ei hukkakäyttöä ja vuotoja.
Ravinteet kiertoon ja ravinnontuotantoon.
Hulevesiratkaisut luovat viihtyisän ympäristön.
Kaupungin alueella olevat luonnonvedet hyvässä tilassa ja virkistyskeitaita.
Turku vesiosaamisen edelläkävijä kaupunki ja Itämeren merkittävä suojelija
Turun tiekartta resurssiviisauteen – kehityspolkuja
2016-2017
Energiantuotanto ja -kulutus
•
•
Skanssin matalan lämpötilan
kaukolämpöverkko
Vihreän kasvun rahasto
Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
•
•
•
•
Sähköautojen latauspisteet ja
biokaasun tankkausasemat
Sähköiset palvelut ja asiointi,
etätyö
Runkojoukkoliikennejärjestelmä
Föli –kortti kattaa eri
liikkumispalvelut
2017-2021
•
•
•
•
•
•
•
2021-2025
Naantalin
monipolttoainevoimalaitos
Kaatopaikan aurinkovoimala
Avoimen sähkö- ja lämpöverkon
järjestelmät ja liiketoimintamallit
•
Matkakeskuksen rakentaminen
Kaupungin omistamat autot 50 %
bio/sähkö
Robottiautokokeilu
Pyöräilyn laatukäytävät ja
pyöräilyverkoston kehitys,
kaupunkipyöräjärjestelmä
•
•
•
2029
Kestävä hyvinvointi
Ei päästöjä
Ei jätettä
Ei ylikulutusta
Biopolttoaineen kestävä tuotanto
ja logistiikkaratkaisu
Energy smart campus
•
•
•
Levävoimala
Älykäs sähkö- ja lämpöverkko
Sähkön ja lämmön varastointi
Täyden liikkumispalvelun
matkakeskus
Päästötön joukkoliikenne
•
•
Automatisoitu liikenne
Autoton ydinkeskusta
Lähiruoka työllistää 2900 htv
lisää. Varsinais-Suomen BKT
lisäys 344 milj. €
Ruoan sivuvirtojen
hyödyntämisen yritysryppäät
•
•
Turku tunnettu
ruokakulttuuristaan
Älykkäät teknologiat ruoan
arvoketjussa
Suljetun kierron taloja käytössä
Sekaviemäreiden pituus -50 %
Virtavesistöjen ekologiset
kunnostukset toteutettu
•
100 % rejektivesistä hyödynnetty
Kulutus ja materiaalikierrot
• Materiaalivirtaselvitys
• Avoin hankintamenettely
elinkaarinäkökulmalla
• Oppilaitosten kiertotalousmoduulit
• Kierrätyskeskuksen nettikauppa
• Jakamistalouden kokeilukatu
• Avoin innovaatioleiri
• Palveluiden kasvanut osuus elinkeinorakenteessa
• Yritysverkostoalusta: teolliset
symbioosit ja uudet yritykset
• Ekodesign-pilotti julkisessa
rakentamisessa
Ruoantuotanto ja -kulutus
•
•
Lisätään tietoisuutta ruoan
terveys- ja ympäristövaikutuksista
Avoin toimialat ylittävä
yhteistyöverkosto
•
•
•
Veden käyttö ja luonnonvedet
•
•
•
Saneerauksen taso hallinnassa,
verkostojen ikä alle 50 v
Luonnonmukaiset
hulevesiratkaisut huomioitu
kaikissa uusissa
kaavasuunnitelmissa
Liiketoiminnan mahdollistaminen
kaupungin vesi-infrassa
•
Vaihtoehtoiset proteiinilähteet
Julkiset hankinnat:
ravitsemussuositusten mukaiset
kriteerit, pakkausten
kierrätysvaateet
Biojäte hyödynnetään alueellisesti
ja avoimesti
•
Kaupungilla
kompostikäymälästrategia
•
•
•
•
Kestävä hyvinvointi
Ei päästöjä
Ei jätettä
Ei ylikulutusta
2.11.2015
33
ASIA 3. Energiajärjestelmän
uudistamisselvitys
• Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke
• Hankesuunnitelma 2015-2016
• Turku Energian johto mukana kokouksessa
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Turun energiaselvitys
Jaana Pelkonen 27.8.2015
Turku on johtava ympäristökaupunki
• Turun kaupunki on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään nopeimmin Suomen suurista
kaupungeista
•
jopa 40 prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2013 (ja 20 / 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta).
• Turku on onnistunut ja onnistumassa monissa merkittävissä toimenpiteissä
•
Seudullinen energiaratkaisu – uusiutuvaa energiaa ja työpaikkoja
•
Älykkään hajautetun uusiutuvan energian pilotointi Skanssissa ja muualla
•
Seudullinen joukkoliikenne ja älykkään sähköisen liikenteen kehittäminen
•
Itämeren suojelu, kaupunkitutkimusohjelma ja korkeakouluyhteistyö
•
Ympäristöalan yritystoiminta, Green Bluetech, Smart Chemistry Park
• Kumppanuudet johtavien teknologiakehittäjien kanssa
•
Monikansallisten teknologiayritysten ja Maailman liike-elämän kestävän kehityksen neuvoston kanssa toteutettu
Urban Infrastructure Initiative –prosessi (2010 – 2011 / 2014)
•
Siemensin kanssa toteutettu strateginen yhteistyö (2012-2015)
• Strategian mukaisesti Turku tavoittelee vuoteen 2040 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti
edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä.
•
Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen
osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään.
•
Ympäristönsuojelu on Turulle tärkeää ja Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa.
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 •
36
Hiilineutraali energiajärjestelmä Turkuun
• Avainsanoja:
• Hiilineutraalius
• Energiatehokkuus
• Resurssiviisaus
• Älykkyys
• Innovaatiot
• Cleantech & bio- ja kiertotalous
• Vihreän kasvun edistäminen sekä kehitys- ja referenssialustat
• Elinkeinoelämä & yritystoiminta
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 37
Selvityksen Osa I – Energian tuotanto
• Selvitys Turun seudun energiantuotannon toteuttamisesta kotimaisilla ja
uusiutuvilla energialähteillä
• Tavoite
• Määritellä uusiutuvan energian optimaalinen tuotantoprofiili ja -määrät
• Kartoittaa uusiutuvan energian lisäämisen vaikutukset alueen (kierto)talouteen,
työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan
• Ratkaisun vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin > energiantuotannon
päästövähennystavoite
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 38
Selvityksen Osa I – Energian tuotanto
• Lähestymistapa & sisältö:
• Kulutusennuste perustuen eri sektoreiden ennusteisiin (lämpö & sähkö); Kulutuksen
joustavuus ja vaihtelevuus
• Tuotantomuodot (2015 –> 2029 -> 2040); Uusiutuvat, päästöttömät, fossiiliset
• Tuotantomäärät & hankinta (2015 –> 2029 -> 2040); Maksimoidaan uusiutuvat ja
kotimaiset energialähteet
• Energian varastointi arvoketjun eri vaiheissa
• Hiilinielut korvaamaan jäljellä jäävää fossiilista tuotantoa? Miten saavutetaan Netto
positiivinen vaikutus?
• Tuotannon aluetaloudelliset vaikutukset
• Muuttuvan tuotannon vaatimat tai edellyttämät järjestelmämuutokset
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 39
Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut
Energian varastointi
• Selvityksessä lähdetään liikkeelle energian asiakas/loppukuluttaja-ratkaisuista
ja edetään arvoketjua lopusta alkuun
• Lähtökohtana kulutuspään ratkaisut ja loppukäyttäjän näkökulma
 Jakelujärjestelmä tukee kulutuspään ratkaisuja
 Tuotanto & hankinta tukee kulutuspään ratkaisuja
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 40
Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut
• Tavoite
• Määritellä parhaat tavat lisätä älykkyyttä, energiatehokkuutta, järjestelmän toimivuutta
sekä alentaa hiilijalanjälkeä loppukuluttajanäkökulmasta
• Kartoittaa loppukuluttajaratkaisujen tuottamisen vaikutukset alueen (kierto)talouteen,
työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan
• Ratkaisun vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin > energiantuotannon/kulutuksen
päästövähennystavoite
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 41
Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut
1. Kartoitetaan eri energian kulutusmuotoihin ja käyttöön liittyvät älykkäät ja
hiilineutraalit/vähähiiliset ratkaisut 2029 ja 2040
• Sähkö:
•
Energiatehokkuus ja älykkyys kulutussähkössä & laitteissa (kotitaloudet, julkinen
sektori ml. ulkovalaistus, kaupallinen sektori, teollisuus, rakennukset, maatalous?)
•
Älykkäät sovellukset energianhallinnassa
•
Lämmityksen energiatehokkuusparannusten vaikutus
•
Oma hajautettu pientuotanto (prosumer)
•
Kulutuksen jousto
•
Energian varastointi loppukäyttäjäpäässä
•
Palvelu ja ratkaisukonseptit
• Lämmölle sama konsepti kuin sähkölle
•
Biopolttoaineiden suora käyttö ja siihen liittyvät ratkaisut
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 42
Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut
2. Järjestelmän toimivuus loppukuluttajaratkaisujen kanssa (2029 ja 2040)
•
Jakelu- ja verkkojärjestelmä
•
Logistiikka & materiaalivirrat
•
Varastointi järjestelmätasolla
•
Älykkäät ratkaisut järjestelmätasolla
•
Palvelut ja muut ratkaisut
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 43
Osa III - Yhdistetään selvityksen Osa I ja Osa II
• Mitkä energian tuotanto- ja hankintamuodot parhaiten sopivat yhteen
kulutuspuolen ratkaisujen kanssa ja palvelevat näitä (2029 ja 2040)
•
Tuotantomuodot ja –määrät niin että ne parhaiten palvelevat kulutuspuolen ratkaisuja
•
Maksimoidaan uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet
• Kehityspolku vuoteen 2029 ja 2040
• Onko tuotanto- ja kulutuspuolen muutosten nettovaikutus positiivinen vai
tarvitaanko lisähiilinieluja tai mahdollisesti päästökompensaatiota
• Kokonaisuuden liiketoiminta- ja aluetaloudelliset vaikutukset (vaikutukset
alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan)
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 44
Next steps
• Tavoitteiden, konseptin ja sisällön sopiminen
• Toteutustavan sopiminen ml. rahoitusosuudet & työn lopputulokset yms
• Tarjouskyselyn viimeistely
• Konsultin valinta
• Selvityksen toteutus
• Yhteistyötahot Sitra, Turku Energia, Turun kaupunki, mahdollisia muita tahoja?
Sitra • Jaana Pelkonen • 27.8.2015 • 45
ASIA 4. Kiertotalouden yrityskiihdyttämö
BASTU
• Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistetty hanke
• Tulokset 2015 ja suunnitelma 2016
• Turun yliopisto / tulevaisuuden tutkimuskeskus mukana
kokouksessa
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
BASTU – Kuudennen aallon yritystoimintaa
BASTU luo toimintamallia, joka mahdollistaa
tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnan rakentamisen
Arvonluo
nti
aineetont
a
pääomaa
hyödyntä
en
Uudet
kombinaatiot
Arvonluo
nti
materiaal
ien avulla
Digitaalin
en
arvonluo
nti
BASTU = Työkalu, Alusta, Verkosto,Tilannekuvafoorumi
Olemme tekemässä
tulevaisuustyötä =
Sarja hyviä päätöksiä, joita
tulevaisuudentutkijat
auttavat tuomaan
näkyviin
Triple helix –toimintamallilla
ja työpajoilla selkeä sosiaalinen
tilaus
Yhdestä yhteiskunnallisesta aallosta toiseen...
20%
1st
Kondratieff
1780-1830
15%
2nd
Kondratieff
1830-1880
Railway,
steel
10%
3rd
Kondratieff
1880-1930
Electrificati
on,
chemicals
4th
Kondratieff
1930-1970
Automobil
es,
petrochemi
cals
5th
Kondratieff
1970-2010
ICT
6th
Kondratieff
2010-2050
Intelligent
technologies
5%
0%
-5%
Long
depression
1873-1879
Great
depression
1929-1939
1st and 2nd
oil crisis
1974-1980
Financial
crisis
2008-20xx
1822
1828
1834
1840
1846
1852
1858
1864
1870
1876
1882
1888
1894
1900
1906
1912
1918
1924
1930
1936
1942
1948
1954
1960
1966
1972
1978
1984
1990
1996
2002
2008
2014
Panic of
1837 1837-10% 1843
Rolling 10-year return on the S&P 500 since 1814 until Jan 2015 (in %, p. a.). Source: Datastream,
Bloomberg, Wilenius Illustration: Helsinki Capital Partners
Teemoista liiketoiminnaksi
1.
2.
3.
4.
5.
Materiaalivirrat, uusiutuva energia ja liikenne
Meriklusteri
Rakentaminen
Palvelut, jakamistalous ja uudet arvonluonnin tavat
Ruoka, lääke, bio ja pakkaus
Bastu-yritykset ja organisaatiot
A45, Aboa-Advest, Anders Inno, Aquaen, Baltic
Sea, Action Group, Biovakka, Carina Solutions,
ELY-keskus, Erent, Etsg, Findera, Funken (TY),
Gaia, Heikkilä & co, Hesburger, Innollinen,
Kakolan uusi aika, L&T, Liedon Säästöpankki,
Luonnonvarakeskus, Mariachi, Meriaura, Meyer
Turku, Oili Jalonen, Pilaster, Remotec, Siro IC,
Sitra, Smart Chemistry Park, Sukari-konserni,
Sweco, Tekes, Treamer, TScP, Tuomiset, TuAMK,
Verso, Zeeland Group
Törmäytystyöpajojen toimeksianto:
Teemaryhmät työstävät liiketoimintaideoita
1. Kuvaa idea (1-3 per ryhmä)
2. Miten toteutettavissa?
3. Ketkä tekijöinä?
ts. asian omistajat
ja osaajaryhmä
Bastu-verkoston työryhmät, ideat ja referenssikohtee
Materiaalivirrat, uusiutuva energia ja liikenne
LBG ja ravinteiden talteenotto (Biovakka)
Pyrolyysi (Meriaura)
ELV-panttijärjestelmä (Oili Jalonen)
Meriklusteri
”Operaattori Oy” (useita toimijoita)
Rakentaminen
Kakola (Verkaranta Oy)
Maskun kauppakeskus (Sukari Konserni)
Jakamistalous ja radikaalit innovaatiot
Prosumer ja avoin teollisuus (Siro IC)
Ruoan Tuotantoketju, terveys- ja bio-osaaminen & pakkaus
Kalankasvatus suljetussa kierrossa (Clewer & Hesburger)
Kasvisproteiiniin tuottamiseen keskittyvä hanke
Jatko:
1.
2.
3.
4.
Esitettyjen liiketoimintaideoiden edelleen j
Kootaan osaajat ideoiden ympärille
Rahoituksen haku (rahasto)
Uusien ideoiden haku
5.
Verso-alusta
mahdollistaa:
uudet teemat/ideat
osaajajoukon kokoamisen
Vuonna 2016 Bastussa viedään eteenpäin useaa
hyvää kiertotalous-referenssicasea. Yhteistyö
yrittäjien, kaupungin, rahoittajien, kehittäjien ja
yliopiston välillä on sitoutunutta. Bastu on Suomen
ja kansainvälisessäkin mittakaavassa hieno
referenssicase uudenlaisesta alustasta ja tekemisen
tavasta.
BASTU – Kuudennen aallon
yritystoimintaa
ASIA 5. Materiaalikiertotalous
- Tekstiilikiertotalouden
liiketoimintapilotti
•
•
•
•
Taustaa: Jätehuollon tilannekatsaus
Tekstiilikiertotalouden pilotti – yhteistyösopimuksen mukainen uusi hanke
Hankesuunnitelma 2016 – 2017
Lounais-Suomen jätehuolto ja Turun ammattikorkeakoulu mukana
kokouksessa
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Yhdyskuntajätteet,
ilmastonmuutos ja
kiertotalous
Sitra 30.10.2015
Jukka Heikkilä, LSJH
Pienempi kuorma huomiselle.
Asukkaiden oma jäteyhtiö
Rouskis Oy ja Turun Seudun Jätehuolto Oy yhdistyivät 31.8.2015
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH)
• Omistajina 17 kuntaa
• 412 000 asukasta
• Päätoimipaikat Turku Oriketo ja Salo
Korvenmäki
• Liikevaihto yht. noin 27 M€, 84 hlö
Jätekeskukset:
1.
Topinojan jätekeskus
2.
Korvenmäen jätekeskus
3.
Isosuon jätekeskus
4.
Rauhalan jätekeskus
Lisäksi satoja kierrätyspisteitä
sekä kiertäviä jätekeräyksiä
autoilla ja laivalla.
Lajitteluasemat:
5.
Auranmaan lajitteluasema
6.
Houtskarin lajitteluasema
7.
Kemiönsaaren lajitteluasema
8.
Korppoon lajitteluasema
9.
Paimion lajitteluasema
10.
Perniön lajitteluasema
11.
Yläneen lajitteluasema
12.
Mörttilän lajitteluasema, Utö
o toiminta rahoitetaan pääasiassa
jätehuoltolautakunnan päättämillä
jätteenkäsittely- ja palvelumaksuilla
o perusmaksu käytössä Salon seudulla
•
Tehtävät
o asukkaiden ja julkisen toiminnan
yhdyskuntajätehuolto
o Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen
o Kotitalouksien ja maatalouden
ongelmajätehuolto
o kunnan järjestämä jätteenkuljetus
o jäteneuvonta
60
Kuntavastuu yhdyskuntajätehuollon lähtökohtia
•
•
•
•
•
Jäteongelmista huolehtiminen lainsäädäntö perusteella
Kustannustehokkuus ja yhdenvertaisuus
Kokonaisvastuu -> luotettava, toimittava joka olosuhteissa
Terveys ja turvallisuus
Ympäristönäkökulma = > työkaluna elinkaaritarkastelut
• kasvihuonekaasu vähennykset ja päästöt
• jätteiden järkevä ja laadukas hyödyntäminen
(ehkäisy/uudelleenkäyttö ennen vars. jätehuoltoa)
• Peruspalvelu kuntalaisille ja tukipalvelu muille toiminnoille
• Muita näkökulmia
Voidaan huomioida
• synergia, symbioosi- ja kokonaishyödyt
yhdyskuntajätehuollon
lähtökohtia vaarantamatta
• ravinnetasapaino (biojäte ja tuhkat)…
• yleiset tai muiden tavoitteet kuten
• työllisyys, aluepolitiikka, koetoiminta…
• kiertotalous
KIERTOTALOUS
Materiaalit 390 milj. tonnia
SUOMESSA
tuonti + kotimaiset
Energiankulutus
386 TWh
Yhdyskuntajätteet 2,7 milj. t.
3 % jätteistä
< 0,6 % materiaalivirroista
0,15 milj.
tonnia
Lähteet:
Tilastokeskus tilastot 2014
TSJ tilastot 2014
Ympäristöministeriön materiaalivirrat raportti 26/2013
Jätehuoltoa
Jätelainsäädäntö
Jätteet 90 milj. tonnia
LSJH/ Jukka Heikkilä
3.11.2015
KUNTAVASTUU YHDYSKUNTAJÄTTEET HYÖDYNNETÄÄN
- materiaalina tai energiana
kiertotalous
LÄHTÖKOHDAT
-Peruspalvelu
-Terveys/ympäristö
-Turvallisuus – paras teknologia
-Hyödyt - resurssitehokkuus
-Yhteistyö
Kuntavastuu jätelaitokset
ovat ilmaston muutoksen
torjunnan ja kiertotalouden
edelläkävijöitä
LSJH/ Jukka Heikkilä
3.11.2015
Orikedon jätteenpolttolaitos 1975 – 2014
Yhdyskuntajätteen energiahyödyntämisen pioneeri Suomessa
vuosiluku jätettä
kaukolämpöä
Massapolttolaitos 1975 - 1979 233 000 t
0
Jätteestä energiaa 1980 - 2014 1 620 000 t 3 183 Gwh
yht. 1 853 000 t 3 183 Gwh
laitos eli jätevoimala
POLTTAVA KYSYMYS
Saneeraus
jätteenpolttoasetus
mukaiset muutokset
Energiatehokkuus
1995
2005
EU:n Waste to energy
0,8 vaatimus vähintään 0,6
(Direktiivin 2008/98/EY)
Orikedon jätteenpolttolaitos ja
yhdyskuntajätehuollon kehitys
Suomen Turussa
julkistus 9.6.2015 © Henry Nygård
Turun Seudun Jätehuolto
Turun Seudun Energiantuotanto
KIVIHIILTÄ KORVATTU yht.
570 000 t
JÄTE=LÄHIENERGIAA
SUOMEN ENSIMMÄINEN
JÄTE-CLEANTECH
RATKAISU
KUONAT HYÖDYNNETTY KAATOPAIKAN
PINTARENTEISSA TOPINOJALLA,
METALLIT METALLITEOLLISUUTEEN
TSJ/ Jukka Heikkilä
3.11.2015
Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyödyntämisen hankintarengas
SYNTYPAIKKALAJITELLUN SEKAJÄTTEEN HYÖDYNTÄMISEN PROSESSI
Osapuolet: TSJ, LHJ, Rouskis, Pori ja Rauma
LÄHTÖKOHDAT
•
•
•
•
•
VAIHTOEHDOT
Oma/yhteinen
hyödyntämislaitos
Lukuisia jätteiden hyödyntämisselvityksiä ja kokeiluja
Lainsäädäntö - Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto 2016
Oriketo kiinni 2014. Ei uutta eikä jatkolupaa KHO:sta
Yhdenvertaisuus – kustannusten tasausperiaate
Jätelaitosten omistajien kuulemisia
•
•
•
Neuvotteluita
Indikatiiviset
tarjoukset
Kilpailutuksen
täsmentäminen
ja rajaaminen
Ilmoittautuminen
kilpailuun 6/2013


80.000-150.000 t/a
Minimitarjous 10.000 t/a

Kaikki hyödyntämisratkaisut

mahdollisia
12 ilmoittautujaa
RATKAISU 2
Hankinta 2018- (15-25 v.)



130.000-140.000 t/a
Riittävä jätemäärä ja
ajanjakso uuteen
hyödyntämislaitokseen
Mukana useita tarjoajia
Omistajakuntien edustajien
tiedotustilaisuus 2/2014
KILPAILUTUKSEN JAKAMINEN
KAHTEEN OSAAN
RATKAISU 1
Hankinta 2015-2017
Tarjouspyyntö 10/2013
Palveluhankinta
Lähtökohtana
kokonaistaloudellinen
edullisuus
1.
2.
Sopimukset 2-6/2014
• -> Vantaa, Vaasa,
Riihimäki ja Tukholma
• Ei kierrätysvaihtoehtoa
• Ei lounaissuomalaista
vaihtoehtoa
Lopullinen
tarjouspyyntö
5/2014
•
•
•
•
80 %: Hinta (euroa/tonni)
ja kuljetuskustannukset
20 %: Laatu- ja
ympäristönäkökohdat
Kuljetusten
kilpailutus
6-7/2014,
hankintapäätökset 9/2014
Hankintarenkaan
muodostaminen,
sopimus 4/2013
Pori mukaan 10/2013
Julkinen hankinta
• Kilpailullinen
neuvottelumenettely
• Yhteisvastuullisuus
Sekajätteen
hyödyntäminen
Tarjoukset 29.9.2014
5 tarjousta; Ekokem, TSE ja Pori Energia
Hankintapäätökset 10-11/2014
Sopimus Ekokem kanssa X/2015
Hankintarenkaalle 5 tarjousta
uusi jätevoimala Saloon 2018-
Salon voimalan optimimitoitus
mahdollistaa kierrätyksen lisäämisen
Kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen elinkaaren aikaiset päästöt [kg CO2],
kun 1 t jätettä hyödynnetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa (CHP)
600
400
420
200
420
Ilmastonmuutoksen
torjunta
0
-260
-301
-200
-443
-715
-400
-379
Nettopäästöt
Vältetyt päästöt, lämpö
-600
Vältetyt päästöt, sähkö
-692
-800
Päästöt
Hiilineutraaliutta
parempi vaihtoehto
-1000
-1200
-1400
Verrattuna
keskimääräiseen
energiantuotantoon
Suomessa
Huom! Laskennassa käytetty
kokonaishyötysuhde vastaa yleistä uuden
sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon
(CHP) käytettävän jätteen
arinapolttolaitoksen hyötysuhdetta.
Verrattuna kivihiilellä
tuotettuun energiaan
Lähtöarvot ja laskennan välitulokset
Keräys ja kuljetus
20
20
90
kg CO2/tjäte
kg CO2/tpa
%
Lämpöarvo
CO2-päästökerroin
Tuotettu energiamäärä
Aiheutuneet päästöt
Elinkaaren aikaiset päästöt yhteensä tarkasteltavaa polttoainemäärää kohden
10
40
9
400
420
GJ/t
t CO2/TJ
GJ
kg CO2/tpa
kg CO2/tpa
Elinkaaren aikaiset päästöt yhteensä tuotettua energiaa kohden
168
kg CO2/MWh
Poltto
CO2-päästökerroin
Aiheutuneet päästöt
Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde
LSJH biojätteet Biolinja Oy:lle 2016-
Suljetun kierron konsepti
Kaatopaikkakaasu
Maanviljely
- Lannoitteet
- Kasteluvesi
- Polttoaineteho n. 200 kw/h
Biokaasulaitos
- 18 000 tn biojätettä
- 2 milj. kuutiota kaasua
Konepaja
Bioöljyntuotanto
- Vähärikkinen
laivapolttoaine
- elintarv. sivutuotteet
- paistorasvat
Kalanviljelylaitos
Kalaa 400 tn/ vuosi
Uutta vettä 3l/s
- Oma vedenpuhdistamo
- Prosessilaitteet
- Kalanviljelylaitteet
- Kalanjalostuslaitteet
Kasvihuone
- Salaattia
- Hyödyntää ravinteita
Elinkaaritarkastelu 2014/2016
TSJ_Tulokset_2014-09-03.pptx
Huomaa Merkittävä kasvihuonekaasu vähennys (luvut laskettu TSJ:n toimialueen jätteille)
Suomen yhdyskuntajätehuollon kiertotalous-skenaario 2030
Jätelaitosyhdistys ry 2015, Tilastokeskus 2014
Toteutunut
Ennuste
Ennuste v. 2014-2015 kasvua n.1,5 %/a
v. 2016- kasvua n.1,0 %/a
Kierrätys 60 %
v. 1975 n. 1 200 000 t/a
kasvu v. 1975-2002 n. 2,5 %/a
kasvu v. 1975-2012 n. 2,3 %/a
Kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus
korvautuu energiahyödyntämisellä
Kierrätys 70 %
200 000
TSJ määrät
180 000
polttokelpoinen jäte
kasvu %
asukkaita
2010
2011
2012
72 002
73 022
74 260
1,4 %
1,7 %
2013
2014
75 410 77 000
1,8 %
TSJ:N VASTUULLA OLEVAN
YHDYSKUNTAJÄTTEEN
KEHITYSENNUSTE
1,8 %
327 926 330 040 332 476 335 083
160 000
2 %/a
kasvuennuste
TSJ
hankintarengaskiintiö
69 000 t/a
osuudesta energia
Kotitalousjätteen määräennuste VTT-2011
1,5 % /a kasvuennuste
140 000
1 %/a kasvuennuste
120 000
Subwaste 2030 muk. perusura ennuste
100 000
TSJ ennuste yhteensä t/a
Biojätteen erilliskeräys
jätehuoltomääräyksiin
v. 2016
80 000
60 000
kierrätys yht. t/a
energia t/a
Syntypaikkalajittelun
jatkuva tehostaminen
TSJhankintarengaskiintiö
hankintarengaskiintiö69
t/a000 t/a
TSJ
osuudesta energia
kaatopaikka t/a
40 000
20 000
vuonna 2012 kaatopaikalle n. 5% Hyötykäyttöaste n. 95%
vuonna 2013 kaatopaikalle 2 % Hyötykäyttöaste n. 98%
vuonna 2020 kaatopaikalle < 1% Hyötykäyttöaste n. 99%
50% kierrätystavoite on TSJ:n alueella lienee
saavutettavissa aikaisintaan vuonna 2020.
Vuoteen 2013 on toteutunutta ja vuodet
2014-2043 ovat ennustetta.
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
2041
2042
2043
0
Topinpuisto – hankeselvitys
Uudelleenkäyttö- , kierrätys- ja neuvontapuisto
• TSJ hallitus hyväksyi 16.12.14 osaltaan Topinpuiston hankeselvityksen
•
•
•
•
Sijainti, maankäyttö, kaavamuutos- ja sopimustarpeet
Organisointi- ja toteutusmalli
Resurssivirta-analyysi
Liiketoimintasuunnitelma
• nykyinen elinkeinotoiminta, hankkeen työllistämisvaikutukset ja tuet sekä mahdollisuudet edistää
kierrätysalalle uutta pk- yritysliiketoimintaa
• Neuvottelut hankeselvityksen osapuolten kanssa 12/2014 - 4/2015
•
Turun kiinteistöliikelaitos, Biovakka, Ekopartnerit, Ekokem, Kaivoasema, TSE/Turku Energia,
Rudus, Kuusakoski, Kuntec ja kierrätyskeskukset
• Hankerahoitusneuvottelut Tekes, TEM, SYKE ja Sitra 2-/2015• INKA hankeselvitys yhdessä Turun AMK kanssa 8-/2015
•
Yhtenä osana tekstiilijätteiden käsittelyn mahdollisuus Topinpuistossa
-> Kokeiluhanke tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymä Varsinais-Suomeen
•
Turun kaupunki, Sitra, Ekokem, V-S liitto, Ekokaarina, SPR, LSJH, Turun AMK
Topinpuisto
kiertotalous
Topinpuisto/Topinoja
ravirata
Kuusakoski
TSE biopolttoaine
LSJH TOPINOJA
Ekopartnerit
Biovakka
Biokaasun
nesteytys?
Kaivoasema
Ekopartnerit
Lohja Rudus
Kuntec
puutarha-jätteen
kompostointi
Pienerät
vaaka
Polttokelpoisen
kalliovarasto ja
esikäsittely?
TSE Jätevoimala
(aluevaraus)
Topinpuisto / Topinojan
kierrätyspuisto?
Topinpuisto
kiertotalous
Kiitos!
www.lsjh.fi
Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Tekstiilikierrätyksen
innovaatiokeskittymä
Varsinais-Suomeen
2015-2016
Esitys miten kokeilu toteutetaan
Projektipäällikkö, päätoiminen tuntiopettaja
Henna Knuutila
Tausta
•
Maakunnan tavoitteena
• ”hiilineutraali maakunta”
• kiertotalouden edelläkävijä
• tunnettu kehitys- ja referenssialusta
• kumppanuus kantavana voimana
• Turun kaupunkistrategia
• Hiilineutraalius 2040
• Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa kaikessa toiminnassa,
• Turun kaupungin ja Sitran yhteistyösopimus 2015-2018
• yhtenä tavoitteena jätteiden hyötykäyttöä koskeva
kiertotalousratkaisu Turussa
 Yhtenä konkreettisena tapana saavuttaa kiertotalousratkaisu on kehittää
Turun Topinojalle suunnitellusta Topinpuistosta Varsinais-Suomen
kiertotalouden pilottialue
• maankäytöllinen ja toiminnallinen konsulttisopimus kilpailutuksessa
Tausta
•
•
•
•
•
•
Tekstiilijätteen määrä on ollut
kasvussa 2000-luvulla
Nyt uudelleenkäyttöön
ohjautuu 30% ja kierrätykseen
14%
Kuluttajilla halukkuus kierrättää
tekstiilit ja yli 90% ovat valmiita
lajittelemaan itse
Jätehuoltoon päätyvistä
tekstiileistä suurin osa olisi
ohjattavissa uudelleenkäyttöön
tai teknisesti kierrätettävissä
Teknologiaa löytyy jo Suomesta
mutta kukaan ei vielä hyödynnä
Lähde: TexJäte / SYKE
Miksi?
Muokkaa perustyylejä
naps.
Kokeilu mahdollistaisi ensimmäisenä Suomessa
tekstiilijätteen kierrätyksen suuressa mittakaavassa.
Koko Suomi hyötyisi pilotista ja näyttäytyisi
kiertotalouden edelläkävijänä. Muut Pohjoismaat
voisivat toimittaa tekstiilijätettä Suomeen
kierrätettäväksi.
Kokeilu kytkeytyy materiaalikiertotalouden
kokonaiskehittämiseen luomalla rakenteita, uusia
liiketoimintamahdollisuuksia ja konkretisoimalla
Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps.
kiertotaloutta suurelle yleisölle.
Tavoitteet
•
•
•
Tavoitteena korkea
lajittelutehokkuus ja tietoisuus
tekstiilijätteen
kierrätysmahdollisuudesta 
viestintä!
Käytetään olemassa olevaa infraa
tekstiilijätteen keräyksessä ja
esilajittelussa
• Yhteistyökumppaneina kaikki
alueen kierrätyskeskukset, SPR,
UFF
• Mallina TEXVEX
Tekstiilijätteen kierrätyksessä myös
työllistämisnäkökulmat
• Yhteistyö alueen
kierrätyskeskusten ja
työllistämispajojen kanssa
• Samalla luodaan kasvu-alustaa
Toimenpiteet
•
•
•
•
Tekstiilijätteen materiaalihyödyntäminen Topinpuistossa
yhteistyöyritysten kanssa
• Sopivat yritykset haussa nyt
• Esikäsittelyä, lajitteluteknologiaa, vihreää kemiaa(VTT, SCP),
mekaanista käsittelyä
Etsitään tekstiilijätteelle hyödyntäjiä
• Yhteistyö yritysten kanssa  mm. FISS
• Tutkimusta  mm. alueen korkeakoulut ja SCP
• Benchmarking
• Viestintä
Topinojan alueella on vahvistettu asemakaava, joka mahdollistaa
toimintojen nopeankin toteuttamisen alueelle
Nyt yhteistyössä: Turun kaupunki, Sitra, Ekokem, V-S liitto, Ekokaarina,
SPR, LSJH, Turun AMK
Kokeilun lopputuloksena
•
•
•
•
Saadaan tietoa eri
keräys/noutotapojen
tehokkuudesta
Luodaan yhtenäiset ohjeet ja
toimintatavat kierrätyskeskusten
tekstiilijätteen keräykselle ja
lajittelulle
Tiedetään saatavien
tekstiiliraaka-aineiden laatu ja
määrät
Löydetään
yhteistyökumppaneita ja uusia
liiketoimintamahdollisuuksia
 Näistä kaikesta viestimme,
raportoimme ja jaamme tietoa
kaikilla mahdollisilla kanavilla
Resursointi vuosille 2015-2016 *
Kokonaiskustannukset muodostuvat seuraavista:
Kustannukset:
1. Henkilöstökulut (palkkakustannukset)
•
2.
Tekstiilijätteen esikäsittely fasiliteetit
•
3.
4.
5.
sisältäen asiantuntijan, projektipäällikön, koordinaattorin, viestijän ja
opiskelijaresurssit**
hallit, turvavarusteet, jäteastiat
Tekstiilijätteen hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvät testaukset
(aineet ja laitteet, työ ilmaista)**
Viestintämateriaalit ja kampanjat
Vierailut (bencmarking) ja matkat
*tämä EI sisällä investointeja tekstiilijätteen hyödyntämistekniikkaan eikä laajempia
tutkimuksia hyötykäyttöön liittyen
** mukana paljon opiskelijatyötä, joka ei näy kustannuksissa (tehdään osana
kursseja)
Resursointi vuosille 2015-2016
Kokeilun rahoittajina ovat:
Turun kaupunki, Sitra, Turun Amk,
LSJH, Jätelaitosyhdistys ja Ekokem
ASIA 6. Vesi-infran
innovaatiopotentiaaliselvitys
• Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke
• Avaus/suunnittelupalaveri 1/2016
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
ASIA 7. META
•
Pariisi - yhteiset kuviot?
•
Citizen’s Climate Pledge
•
Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku
•
Viestintäjohtojen yhteispalaveri ja kumppanuuden
viestintäsuunnitelma
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
META – asioita:
 Pariisin yhteiset kuviot
 Nordic Ways -jatko
 Citizen’ Climate Pledge
 Yritysten ilmastokumppanuudet
 Viestinnän yhteiset
toimenpiteet – viestintäjohtojen
yhteispalaveri?
 Kiertotalousyhteistyö FIN-NED
ja osana Amsterdam-Turku
 Uusien ideoiden työpaja –
”Virtual Albanus”
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018
Kestävän kehityksen kumppanuus 2015 - 2018