Lataa: Typpi
Typen järjestysluku on 7 (2. jakso, 5. ryhmä) Kirjaintunnus: N Epämetalli, joka esiintyy huoneenlämmössä kaasuna Kiehumispiste: -195.8 c Sulamispiste: -210 c Ilmasta n. 78 tilavuusprosenttia typpimolekyylejä (N2), jossa atomit ovat liittyneet toisiinsa kolmella kovalenttisellä sidoksella Vahvat sidokset ei reagoi helposti Sidosenergia-arvo: 944 kJ/mol Käytetään räjähteissä nitroyhdisteen(esim. nitroglyseriini) vapauttaman suuren energian takia Hajuton, väritön, palamaton, mauton ja myrkytön kaasu Typen löytämisen kunnia on annettu Daniel Rutherfordille, joka löysi sen vuonna 1772 typen oksideja tunnettiin jo keskiajalla Typellä on monia yhdisteitä maaperässä, kuten nitraatit ja ammonium-suolot Typpeä on monissa orgaanisissa yhdisteissä Esim. aminohapot ja proteiinit Kun typpi reagoi vedyn kanssa, siitä tulee ammoniakkia (N2+3H22NH3) ja kun rektio tapahtuu hapen kanssa, syntyy typen oksideja(NOx) Reaktiot tapahtuvat lähinnä korkeissa lämpötiloissa Typen käyttö Nestemäistä typpeä käytetään usein jäähdytykseen matalan kiehumispisteen takia Typpeä käytetään myöskin suojakaasuna sen passiivisen reagoinnin takia Teollisuudessa typpeä käytetään mm. typpihapon, lannoitteiden, ammoniakin sekä kuningasveden valmistamiseen, joka on typpihapon ja suolahapon seos Typpikaasua käytetään myöskin elintarvikkeiden säilömisaineena (E941) Typen hinta muodostuu maakaasun hinnasta joka taas seuraa öljyn hintatasoa Typpeä tarvitaan aminohappojen ja nukleiinihappojen valmistuksessa Kasvit eivät voi ottaa happea ilmasta vaan ainoastaan maasta Eläimet eivät voi sitoa itseensä typpeä muualta kuin ruoastaan Typellä on kaksi pysyvää isotooppia N-14 ja N15 NH3 Teollisesti valmistettu typpiyhdiste Valmistetaan Haber-Bosch-menetelmällä kaavoilla: 1. CH4(g) + H2O(g) CO(g) + 3 H2(g) 2. N2(g) + 3 H2(g) 2 NH3(g) Vaiheessa 1 katalyyttinä on nikkeli ja vaiheessa 2 rauta Ammoniakkia käytetään mm. typpihapon, lannoitteiden, urean ja kuitujen valmistukseen dityppipentoksidi on neste huoneenlämmössä, loput kaasuja typpimonoksidi vuoden molekyyli 1992 Syinä palkinnolle: toimii keskushermoston välittäjäaineena, todettiin rentouttavan verisuonia ympäröiviä lihaksia veren virtaus voimistuu ilmansaaste, niin kuin kaikki muutkin kaasumaiset typen oksidit mono- ja dioksidit reagoivat vesihöyryn kanssa muodostaen typpihappoa(NHO3)happosateet muodostaa typpihappoa myös nestemäisessä vedessä sopivissa sääolosuhteissa voi muodostua fotokemiallista sumua typen oksideja kutsutaan myös noxeiksi, sillä yhdisteiden kemialliset kaavat voidaan esittää muodossa NOx Mono- ja dioksidit ovat typen oksideista tunnetuimmat ja teollisuudessa käytetyimmät Näitä kaasuja vapautuu ilmakehään mm. liikennepäästöistä ja kivihiilen polttamisesta Typpioksidi/typpimono-oksidi tunnetaan myös nimellä ilokaasu Typen oksidit ovat epävakaita yhdisteitä Reagoidessa veden kanssa oksidit muodostavat erilaisia, voimakkaita happoja Ilmansaasteita, muodostavat happosateita maaperä, vesistöt ja kasvit vahingoittuvat Auttavat otsonin muodostumista alailmakehässä, vaikutus yleensä paikallinen Kaasumaiset oksidit myrkkyjä joilla ei ole karsino- tai mutageenisiä vaikutuksia, mutta ne ovat voimakkaita hapettimia vaikuttavat hengitysteiden puolustus ja puhdistus järjestelmiin haitallisesti Typpidioksidi haitallisin http://fi.wikipedia.org/wiki/Typen_oksidit http://fi.wikipedia.org/wiki/Typpi
© Copyright 2024