Opettajan luentomateriaali

Taloudellinen ajaminen ja kestävä
kehitys tavaraliikenteessä
Tavoitteet
ƒ Liikenteen päästöjen pienentäminen
ƒ Polttoainekulujen vähentäminen
ƒ Liikenneturvallisuuden parantaminen
ƒ Huolto- ja korjauskustannusten pienentäminen
ƒ Kuljettajien pysyvä ympäristöystävällinen ajotapa
ƒ Kuljettajan kuormituksen vähentäminen
ƒ Tieto siitä, ettei taloudellinen ajotapa ole hidas
ja hankala
Liikenteen haitat
ƒ Pakokaasut
ƒ Melu
ƒ Tärinä
ƒ Pöly
ƒ Liikenneonnettomuudet
ƒ Luonnonvarojen kulutus ja syntyvät jätteet
ƒ Luonnon häiriytyminen teiden rakentamisen myötä.
Pakokaasut
Merkittävimmät päästöt
ƒ Hiilidioksidi (CO2)
ƒ Syntyy palamisessa, edistää ilmastonmuutosta, vaikea
vähentää teknisin ratkaisuin.
ƒ Hiilimonoksidi (CO)
ƒ ”Häkä”, Suljetussa tilassa tappava kaasu, syntyy lähinnä
bensamoottoreissa.
ƒ Hiilivedyt (HC)
ƒ Osa hiilivedyistä kulkee palamattomina läpi moottorin,
päästöjä syntyy myös kuljetuksissa ja tankkauksissa.
ƒ Typen oksidit (NO, NO2, N2O)
ƒ Käytetään usein yhteisnimitystä NOX
ƒ Typen oksidit ovat erityisesti dieselmoottorien ongelma
ƒ Typen oksidit ärsyttävät hengitysteitä ja lisäävät
rehevöitymistä luonnossa.
ƒ Hiukkaset
ƒ Vaikka suurin osa pakokaasupäästöistä on kaasumaisia,
pakokaasut sisältävät myös kiinteitä ainesosia
ƒ Hiukkaset (partikkelit) syntyvät, kun polttoainepisara palaa
epätäydellisesti
ƒ Hiukkaspäästöjä voidaan torjua erityyppisillä hiukkassuodattimilla.
Ilmastonmuutos
ƒ Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen tavoin. Se päästää
auringon valon lävitseen mutta pitää osan lämmöstä sisällään,
tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, jota ilman maapallon
keskilämpötila olisi -18, kun se nyt on +15
ƒ Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä päästämällä ilmaan lisää
kasvihuonekaasuja (esim. hiilidioksidia), mikä lämmittää
ilmastoa. Tätä ilmiötä kutsutaan ilmastonmuutokseksi
ƒ Ilmastonmuutoksen tarkkoja vaikutuksia ei kyetä
ennustamaan
ƒ Liikenne on Suomessa merkittävä hiilidioksidipäästöjen/
kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja.
Energiansäästöohjelmia/sopimuksia
Kioton sopimus 1997
2008 EU:n päätös
ƒ Teollisuusmaat sitoutuivat
kasvihuonekaasujen
päästöissä 5% vähennykseen
1990 tasosta
ƒ Suomelle sitovia tavoitteita
ƒ EU: n sisällä omia tavoitteita.
Suomen tulee tiputtaa
kasvihuonekaasujen päästöt
2008–2012, vuoden 1990
tasolle
ƒ Vähennettävä 16%
kasvihuonekaasupäästöjä
2005 tasoon nähden 2020
mennessä
ƒ Biopolttoaineiden käyttöä
lisättävä 10%:iin 2020
mennessä
Kansallinen tavarankuljetusten ja
logistiikan energiatehokkuussopimus
ƒ Vuosille 2008-2016
ƒ Sopijaosapuolina mm. SKAL, VR, LVM
ƒ Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa
ƒ tavarankuljetusten logistiikan, kaluston muun käytön ja ylläpidon
energiatehokkuuden parantamista
ƒ Tavoitteena on, että 60% luvanvaraiseen
tavaraliikenteeseen rekisteröidyistä ajoneuvoista on
liittynyt 2016 sopimuksen piiriin
ƒ Tavoite 2008-2016 on 9% tiputus 2001-2005
energiankulutukseen.
Menneet ja tulevat ”Euromääräykset”
dieselmoottoritekniikalle
ƒ EU:N päästörajat, Euro 1-6, yksikkö g/kWh
ƒ PM = Partikkelit/hiukkaset
ƒ NOx = Typen oksidit
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Euro 1 1993
Euro 2 1996
Euro 3 2001
Euro 4 2006
Euro 5 2009
Euro 6 2013
NOx
8,0
7,0
5,0
3,5
2,0
0,46
PM
0,36
0,15
0,10
0,02
0,02
0,01
Moottoritekniikan kehittyminen
ƒ Hapetuskatalysaattori
ƒ Vähentää CO- ja HC -päästöjä sekä vähän hiukkaspäästöjä
ƒ EGR -tekniikka
ƒ Pakokaasujen takaisinkierrätys vähentää typen oksidien
päästöjä
ƒ Laajasti käytössä, mutta ei riittävän tehokas vastaamaan
tulevaisuuden päästöjen raja-arvoihin.
ƒ SCR -katalysaattori
ƒ Vähentää typen oksideja urearuiskutuksen avulla
ƒ Lähinnä raskaankaluston käyttämä tekniikka
ƒ SRC -menetelmä
ƒ AdBlue on kauppanimike urean ja veden seokselle
ƒ AdBluen kulutus on noin 4-5% polttoaineenkulutuksesta
ƒ Pakokaasujen lämpö muuttaa urean ammoniakiksi ja
hiilidioksidiksi
ƒ Ammoniakki reagoi typen oksidien kanssa katalysaattorissa
pelkistäen ne vaarattomaksi typpikaasuksi ja vesihöyryksi
ƒ Alhaisissa lämpötiloissa säiliötä ja putkistoa lämmitetään
toiminnan varmistamiseksi
ƒ EGR tai SCR käytössä kaikissa Euro 4 ja 5 moottoreissa.
ƒ Hiukkassuodattimet
ƒ Vähentävät erittäin tehokkaasti hiukkasia
ƒ Vielä 90-luvulla oli liikenteessä voimakkaasti savuttavia
ajoneuvoja
ƒ ”Virittäminen/ lastutus” sekoittavat tehokkaasti nämä päästöjen
vähentämiseen tähtäävät järjestelmät
ƒ Lyhentävät moottorin ja muun tekniikan käyttöikää
Taloudellinen ajotapa / kuljettajan hyödyt
ƒ Kuljettajalle vähemmän kuormittavaa
ƒ Korkeat nopeudet ja lyhyet turvavälit väsyttää tehokkaasti
kuljettajaa. ”Taloudellisella ajotavalla voi ajaa pitkänkin päivän
väsyttämättä itseään ja jää voimia vielä muullekin elämälle”
ƒ Monet yritykset palkitsevat kuljettajia taloudellisesta ajotavasta
ƒ Taloudellisen ajotavan osaavan kuljettajan maineen omaavalla
kuljettajalla on työmarkkinoilla kysyntää.
Kuljetusyrittäjän hyödyt
ƒ Polttoainekulut pienevät
ƒ Kaluston kuluminen vähenee
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Renkaat
Jarrut
Voimansiirto
Jälleenmyyntiarvo
ƒ Yrityksen ja asiakkaiden, joiden mainoksia on kuljetuskalustossa, imago kirkastuu
ƒ Kilpailuetu taloudellisenajonkursseista - erityisesti julkisissa
tarjouskilpailuissa.
Käyttötarkoitukseen sopiva ajoneuvo
Moottori
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Yleissääntö Æ Enemmän hevosvoimia, suurempi kulutus
Millaisessa maastossa pääsääntöisesti ajetaan?
Millaisella kokonaispainolla yleensä ajetaan?
60 tonnin yhdistelmä tarvitsee n. 200kw moottoritehon
kulkeakseen tasaisella tiellä 80km/h nopeutta.
Voimansiirto
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Millaisessa ympäristössä pääsääntöisesti ajetaan
Kuinka monta vetävää akselia tarvitaan
Tarvitaanko ajotehtävässä ”napaperiä” (kulutuslisä 2-3l)
Onko tarkoitus ajaa 80:ä
vai 90:ä, onnistuuko
”vihreällä alueella” ajaminen?
Renkaat
ƒ Rengaspaineiden tarkistus silmämääräisesti päivittäin
ƒ Miltä tuntuu ajaa vajaapaineisella renkaalla polkupyörällä?
ƒ Karkea- ja vapaapyörintäkuviorengas oikeaan käyttöön
ƒ Renkaan valmistaja ja hintataso vaikuttavat usein
vierintävastukseen (matalaenergiarengas)
ƒ Pinnoituskelpoisuus on osa taloudellisuutta
ƒ Korkea ajonopeus lämmittää rengasta ja
lisää kulumista
ƒ Muista rengasasioissa: Taloudellisuus
ei saa mennä turvallisuuden edelle!
Polttoaine
ƒ Kesä vai talvilaatu?
ƒ Talvilaatu hieman kalliimpaa
ƒ Litramääräinen kulutus pienimmillään kesälaadulla,
”litrassa kesälaatua enemmän energiaa kuin
talvilaadussa”
ƒ Kulutuksen kannalta käytettävä
kylmäominaisuuksien kannalta
riittävää, mutta ei liian hyvää
polttoainetta.
Ajovastukset
ƒ Energiaa tarvitaan ajoneuvoon kohdistuvien ajovastusten
voittamiseen
ƒ Ajovastuksia pienentämällä, vähenee polttoaineen-kulutus
ƒ Maantie- ja taajama-ajossa ajovastukset vaikuttavat eri
suuruisina.
Ilmanvastus
ƒ Ilmanvastuksen osuus on noin puolet energiantarpeesta
ajettaessa kuorma-autolla maantiellä
ƒ Ilmanvastuksen suuruus riippuu auton muodoista,
”otsapinta-alasta ja ajonopeudesta
ƒ Nopeuden kaksinkertaistuessa, tarvitaan
kahdeksankertainen teho ilmanvastuksen voittamiseen
ƒ Ohjaamon katolla olevalla tuulenohjaimella saavutetaan
n. 5% polttoaineenkulutuksen alennus.
Vierinvastus
ƒ Vierinvastus muodostuu renkaan ja tien kosketuskohdassa
renkaan muodonmuuttumisesta, joka kuluttaa energiaa
ƒ Renkailla merkittävä rooli vierinvastuksen suuruuteen
ƒ Olosuhteilla vaikutusta (lunta tai vettä tiellä)
ƒ Paripyörien vierinvastus on suurempi kuin ykköspyörien
ƒ Ykköspyörällisellä perävaunulla päästään merkittävästi
pienempään polttoainekulutukseen. Miinuspuolena on runsaasti
käännöksiä sisältävissä ajotehtävissä, renkaiden nopea
kuluminen.
Kiihdytysvastus
ƒ Taajama-ajossa lähes puolet kuluu kiihdytysvastuksen
voittamiseen
ƒ Tempoileva ajorytmi on kallista
Kitka
ƒ Voimansiirtolinjan tehohäviöt kuluttavat energiaa
ƒ Mihin edellä mainittuihin ajovastuksiin voit kuljettajana
vaikuttaa?
Liikenneympäristön vaikutus
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Ruuhkat
Maastonmuodot (mäkisyys)
Liikennejärjestelyt
Läheskään aina lyhin reitti ei ole nopein eikä
taloudellisin.
Kuljettaja ja oikea ajotapa
ƒ Kuljettajan valmiuteen ajaa taloudellisesti ja turvallisesti
vaikuttavat monet asiat:
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Kuljettajan mielentila ja stressi
Lihasväsymys ja unenpuute
Kiire
Motivaation ja tieto-taidon puute
Liikkeellelähtö
ƒ Lähde liikkeelle pienellä vaihteella, mutta pyri vaihtamaan ripeähkösti
suurempaan, hyödynnä puolittajaa. (esim. 1+ Æ 3-)
ƒ Kun auto lähtee liikkeelle ilman kaasua, vaihde on yleensä oikea
ƒ Mieti onko autosi tyhjä/ kuormattu tai onko maasto tasainen vai oletko
ylä- tai alamäessä
ƒ Saat turhat vaihtamiset pois ja ajosi on pehmeämpää ja
taloudellisempaa
ƒ Pyri välttämään turhia liikkeellelähtöjä, hetkellinen kulutus nousee
lähtötilanteessa erittäin korkeaksi
Kiihdytys
ƒ Jos ”vihreä alue” ja maasto sallii, loiki vaihteita
ƒ Pyri tekemään ”kiihdytystyö” pienemmällä vaihteella, vaihda
sopivalla hetkellä. Kiihdytys liian suurella vaihteella kestää ja kulutus
nousee
ƒ Pyri ripeähköön kiihdytykseen, tavoitteena suuri vaihde ja tasaisen
tavoitenopeuden saavuttaminen
ƒ Havainnoi kauas, mieti jatkotilanteita, jos risteys, punaiset valot tai
alamäki yms. edessä, mieti kiihdytyksen tarve uudelleen
ƒ I-shift tai Opticruise tyyppisissä vaihteistoissa anna autolle
”johdonmukaisia” käskyjä kiihdytystarpeesta.
Tasainen ajonopeus ja turvallisuus
ƒ Pidä reilu turvaväli, pystyt ajamaan omaa ajoasi. Pystyt tasaamaan
välimatkaan edellä menijän nopeusvaihteluita
ƒ Ruuhkaliikenteessä usein voimakasta haitariliikettä, riittävällä
etäisyydellä et joudu ”pumppailuun” mukaan
Mäissä ajaminen
ƒ Älä ota erikseen vauhtia ennen mäkeä, se lisää kulutusta
ƒ Edellisestä alamäestä ”ilmaiseksi” saatu nopeuslisä kannattaa
käyttää hyödyksi, sitä pidemmälle auton oma liike-energia auttaa
mäessä
ƒ Muista kuitenkin nopeusrajoitukset ja liikenneturvallisuus!
ƒ Pyri nousemaan mäki mahdollisimman vähillä vaihtamisilla
ƒ Älä turhaan kiihdytä mäenharjalla, jos heti seuraavana alamäki.
Alamäki
ƒ Havaitessasi alamäen, nosta kaasu ajoissa, kuorma-autossa riittää
liike-energiaa pitkään rullaukseen moottorijarrutuksessa
ƒ On järkevää antaa nopeuden
tippua mäen ”harjalla” hieman
alle matkanopeuden Æ
Säästetään polttoainetta ja jarruja
ƒ Käytä moottorijarrua ja
hidastimia!
Ennakointi
ƒ Pyri havainnoimaan liikennetilanteita riittävän kauas
ƒ Pystyt ”lukemaan” liikennetilanteita useita sekunteja eteenpäin ja
nopeudenmuutokset ajossasi jäävät mahdollisimman vähäisiksi
ƒ Voit ennakoida monissa liikennetilanteissa:
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Edessä olevat liikennevalot vaihtuvat kohta punaiseksi
Edessä oleva liikenne liikkuu hitaasti
Joudut väistämään toista
Joudut kääntymään
Ennakoinnin toteutus
ƒ Nosta kaasu ajoissa, anna vauhdin hidastua vähitellen, jolloin auton
liike-energia kuljettaa autoa
ƒ Usein tällaisella ennakoinnilla välttää pysäyttämisen ja sitä
seuraavan kiihdytyksen
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Näin säästät polttoainetta, jarruja ja renkaita
Vähennät päästöjä, melua, pienennät onnettomuusriskejä
Saat ajostasi pehmeämpää
Keskinopeutesi kohoaa
Hidastimet
ƒ Hidastimen ja pakokaasujarrun avulla auton nopeutta voidaan
vähentää kuten normaalijarruilla, ei kuitenkaan yhtä tehokkaasti eikä
pysähtymiseen saakka
ƒ Hidastimet ei kulu samalla tavoin kuin normaalijarrut
ƒ Hidastimen käytöllä ja ennakoivalla ajotavalla säästetään
jarrupintoja merkittävästi
ƒ Näillä rinnakkaisilla hidastusmenetelmillä on erityyppisiä
toteutusmuotoja esim. pakokaasujarru, ”web-tyyppinen” ja
hydraulinen hidastin.
Ajonopeus
ƒ Ajamalla sallitun 80km/h sijaan rajoitinnopeutta, polttoaineenkulutus
nousee 10-15% autosta riippuen
ƒ Ajansäästö nopeudenylityksellä merkityksetön
ƒ Nopeuden vaikutus pysähtymismatkaan?
ƒ Miltä näyttävät muiden
tienkäyttäjien silmin
katsottuna tämänkaltaiset
raskaankaluston väliset
ohitukset?
Onnettomuudet
ƒ Mihin seuraavista raskaankaluston onnettomuustyypeistä voi vaikuttaa taloudellisella ja ennakoivalla ajotavalla?
ƒ Tieltä suistuminen
ƒ Ajoneuvon tielle kaatuminen
ƒ Kohtaamisonnettomuus
ƒ Peräänajo
Esilämmitys
ƒ Suositus käyttää jo lämpötilan laskiessa alle +5-asteen
ƒ Esilämmityksen hyödyt:
ƒ Pakokaasupäästöt ovat pienempiä ensimmäisten
käyntiminuuttien aikana
ƒ Polttoaineenkulutus merkittävästi pienempää
ƒ Moottorin kuluminen vähenee, voitelu toimii paremmin
ƒ Auton sisätilat lämpenee nopeammin ilman sisätilanlämmitintäkin.
ƒ Lohkolämmitin
ƒ Polttoainekäyttöinen lämmitin (webasto)
ƒ Lohkolämmittimellä järkevä lämmitysaika on 0,5-3h
ulkolämpötilasta riippuen
ƒ Polttoainekäyttöinen lämmitin on
tehokas ja lyhyemmät lämmitysajat riittävät
ƒ Tarvitsee toimiessaan akusta
virtaa, joten liian pitkä lämmitysaika
vaarantaa käynnistymisen!
Joutokäynti
ƒ Lainsäädäntö kieltää tarpeettoman joutokäynnin
ƒ Joskus on välttämätöntä lastaamiseen ja purkamiseen
liittyvissä toiminnoissa pitää auto käynnissä, johon laki antaa
mahdollisuuden.
ƒ Tarvitseeko auto pitää käynnissä perälautanostinta käytettäessä?
ƒ Monissa kaupoissa ilmastointilaite ottaa ilmansa lastauslaiturin
läheisyydestä
ƒ Monet kuljetusalan asiakkaiden
reklamaatiot johtuvat turhasta
joutokäynnistä.
Kuljetusjärjestelyt
ƒ Monilla ennen varsinaista kuljetusta tapahtuvilla asioilla
voidaan vaikuttaa polttoainetehokkuuteen
ƒ Kaluston sopivuus ajotehtävään
ƒ Vältetään turhaa keräilyä ja vajaalla kuormalla ajoa
ƒ Paluukuormien tehokas hyödyntäminen
Kulutuksen seuranta
ƒ Menetelmät
ƒ Ajotietokone
ƒ Perinteiseen tapaan laskemalla tankkausten väliltä kilometrit ja käytetty
polttoaine
ƒ Säännöllisellä kulutuksen seurannalla
ƒ Mahdollisuus kuljetusliikkeessä verrata eri autojen kulutuksia
ƒ Pystytään vertaamaan kuljettajakohtaisia kulutuksia
ƒ Pystytään kulutuslukemia analysoimalla löytämään asioita, joilla
polttoainekustannuksia voidaan pienentää ja parantaa yrityksen
kannattavuutta.
Turvallista ja
taloudellista matkaa!