Taloudellinen ajaminen ja kestävä kehitys tavaraliikenteessä Tavoitteet Liikenteen päästöjen pienentäminen Polttoainekulujen vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Huolto- ja korjauskustannusten pienentäminen Kuljettajien pysyvä ympäristöystävällinen ajotapa Kuljettajan kuormituksen vähentäminen Tieto siitä, ettei taloudellinen ajotapa ole hidas ja hankala Liikenteen haitat Pakokaasut Melu Tärinä Pöly Liikenneonnettomuudet Luonnonvarojen kulutus ja syntyvät jätteet Luonnon häiriytyminen teiden rakentamisen myötä. Pakokaasut Merkittävimmät päästöt Hiilidioksidi (CO2) Syntyy palamisessa, edistää ilmastonmuutosta, vaikea vähentää teknisin ratkaisuin. Hiilimonoksidi (CO) ”Häkä”, Suljetussa tilassa tappava kaasu, syntyy lähinnä bensamoottoreissa. Hiilivedyt (HC) Osa hiilivedyistä kulkee palamattomina läpi moottorin, päästöjä syntyy myös kuljetuksissa ja tankkauksissa. Typen oksidit (NO, NO2, N2O) Käytetään usein yhteisnimitystä NOX Typen oksidit ovat erityisesti dieselmoottorien ongelma Typen oksidit ärsyttävät hengitysteitä ja lisäävät rehevöitymistä luonnossa. Hiukkaset Vaikka suurin osa pakokaasupäästöistä on kaasumaisia, pakokaasut sisältävät myös kiinteitä ainesosia Hiukkaset (partikkelit) syntyvät, kun polttoainepisara palaa epätäydellisesti Hiukkaspäästöjä voidaan torjua erityyppisillä hiukkassuodattimilla. Ilmastonmuutos Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen tavoin. Se päästää auringon valon lävitseen mutta pitää osan lämmöstä sisällään, tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi, jota ilman maapallon keskilämpötila olisi -18, kun se nyt on +15 Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä päästämällä ilmaan lisää kasvihuonekaasuja (esim. hiilidioksidia), mikä lämmittää ilmastoa. Tätä ilmiötä kutsutaan ilmastonmuutokseksi Ilmastonmuutoksen tarkkoja vaikutuksia ei kyetä ennustamaan Liikenne on Suomessa merkittävä hiilidioksidipäästöjen/ kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja. Energiansäästöohjelmia/sopimuksia Kioton sopimus 1997 2008 EU:n päätös Teollisuusmaat sitoutuivat kasvihuonekaasujen päästöissä 5% vähennykseen 1990 tasosta Suomelle sitovia tavoitteita EU: n sisällä omia tavoitteita. Suomen tulee tiputtaa kasvihuonekaasujen päästöt 2008–2012, vuoden 1990 tasolle Vähennettävä 16% kasvihuonekaasupäästöjä 2005 tasoon nähden 2020 mennessä Biopolttoaineiden käyttöä lisättävä 10%:iin 2020 mennessä Kansallinen tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Vuosille 2008-2016 Sopijaosapuolina mm. SKAL, VR, LVM Energiansäästöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa tavarankuljetusten logistiikan, kaluston muun käytön ja ylläpidon energiatehokkuuden parantamista Tavoitteena on, että 60% luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen rekisteröidyistä ajoneuvoista on liittynyt 2016 sopimuksen piiriin Tavoite 2008-2016 on 9% tiputus 2001-2005 energiankulutukseen. Menneet ja tulevat ”Euromääräykset” dieselmoottoritekniikalle EU:N päästörajat, Euro 1-6, yksikkö g/kWh PM = Partikkelit/hiukkaset NOx = Typen oksidit Euro 1 1993 Euro 2 1996 Euro 3 2001 Euro 4 2006 Euro 5 2009 Euro 6 2013 NOx 8,0 7,0 5,0 3,5 2,0 0,46 PM 0,36 0,15 0,10 0,02 0,02 0,01 Moottoritekniikan kehittyminen Hapetuskatalysaattori Vähentää CO- ja HC -päästöjä sekä vähän hiukkaspäästöjä EGR -tekniikka Pakokaasujen takaisinkierrätys vähentää typen oksidien päästöjä Laajasti käytössä, mutta ei riittävän tehokas vastaamaan tulevaisuuden päästöjen raja-arvoihin. SCR -katalysaattori Vähentää typen oksideja urearuiskutuksen avulla Lähinnä raskaankaluston käyttämä tekniikka SRC -menetelmä AdBlue on kauppanimike urean ja veden seokselle AdBluen kulutus on noin 4-5% polttoaineenkulutuksesta Pakokaasujen lämpö muuttaa urean ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi Ammoniakki reagoi typen oksidien kanssa katalysaattorissa pelkistäen ne vaarattomaksi typpikaasuksi ja vesihöyryksi Alhaisissa lämpötiloissa säiliötä ja putkistoa lämmitetään toiminnan varmistamiseksi EGR tai SCR käytössä kaikissa Euro 4 ja 5 moottoreissa. Hiukkassuodattimet Vähentävät erittäin tehokkaasti hiukkasia Vielä 90-luvulla oli liikenteessä voimakkaasti savuttavia ajoneuvoja ”Virittäminen/ lastutus” sekoittavat tehokkaasti nämä päästöjen vähentämiseen tähtäävät järjestelmät Lyhentävät moottorin ja muun tekniikan käyttöikää Taloudellinen ajotapa / kuljettajan hyödyt Kuljettajalle vähemmän kuormittavaa Korkeat nopeudet ja lyhyet turvavälit väsyttää tehokkaasti kuljettajaa. ”Taloudellisella ajotavalla voi ajaa pitkänkin päivän väsyttämättä itseään ja jää voimia vielä muullekin elämälle” Monet yritykset palkitsevat kuljettajia taloudellisesta ajotavasta Taloudellisen ajotavan osaavan kuljettajan maineen omaavalla kuljettajalla on työmarkkinoilla kysyntää. Kuljetusyrittäjän hyödyt Polttoainekulut pienevät Kaluston kuluminen vähenee Renkaat Jarrut Voimansiirto Jälleenmyyntiarvo Yrityksen ja asiakkaiden, joiden mainoksia on kuljetuskalustossa, imago kirkastuu Kilpailuetu taloudellisenajonkursseista - erityisesti julkisissa tarjouskilpailuissa. Käyttötarkoitukseen sopiva ajoneuvo Moottori Yleissääntö Æ Enemmän hevosvoimia, suurempi kulutus Millaisessa maastossa pääsääntöisesti ajetaan? Millaisella kokonaispainolla yleensä ajetaan? 60 tonnin yhdistelmä tarvitsee n. 200kw moottoritehon kulkeakseen tasaisella tiellä 80km/h nopeutta. Voimansiirto Millaisessa ympäristössä pääsääntöisesti ajetaan Kuinka monta vetävää akselia tarvitaan Tarvitaanko ajotehtävässä ”napaperiä” (kulutuslisä 2-3l) Onko tarkoitus ajaa 80:ä vai 90:ä, onnistuuko ”vihreällä alueella” ajaminen? Renkaat Rengaspaineiden tarkistus silmämääräisesti päivittäin Miltä tuntuu ajaa vajaapaineisella renkaalla polkupyörällä? Karkea- ja vapaapyörintäkuviorengas oikeaan käyttöön Renkaan valmistaja ja hintataso vaikuttavat usein vierintävastukseen (matalaenergiarengas) Pinnoituskelpoisuus on osa taloudellisuutta Korkea ajonopeus lämmittää rengasta ja lisää kulumista Muista rengasasioissa: Taloudellisuus ei saa mennä turvallisuuden edelle! Polttoaine Kesä vai talvilaatu? Talvilaatu hieman kalliimpaa Litramääräinen kulutus pienimmillään kesälaadulla, ”litrassa kesälaatua enemmän energiaa kuin talvilaadussa” Kulutuksen kannalta käytettävä kylmäominaisuuksien kannalta riittävää, mutta ei liian hyvää polttoainetta. Ajovastukset Energiaa tarvitaan ajoneuvoon kohdistuvien ajovastusten voittamiseen Ajovastuksia pienentämällä, vähenee polttoaineen-kulutus Maantie- ja taajama-ajossa ajovastukset vaikuttavat eri suuruisina. Ilmanvastus Ilmanvastuksen osuus on noin puolet energiantarpeesta ajettaessa kuorma-autolla maantiellä Ilmanvastuksen suuruus riippuu auton muodoista, ”otsapinta-alasta ja ajonopeudesta Nopeuden kaksinkertaistuessa, tarvitaan kahdeksankertainen teho ilmanvastuksen voittamiseen Ohjaamon katolla olevalla tuulenohjaimella saavutetaan n. 5% polttoaineenkulutuksen alennus. Vierinvastus Vierinvastus muodostuu renkaan ja tien kosketuskohdassa renkaan muodonmuuttumisesta, joka kuluttaa energiaa Renkailla merkittävä rooli vierinvastuksen suuruuteen Olosuhteilla vaikutusta (lunta tai vettä tiellä) Paripyörien vierinvastus on suurempi kuin ykköspyörien Ykköspyörällisellä perävaunulla päästään merkittävästi pienempään polttoainekulutukseen. Miinuspuolena on runsaasti käännöksiä sisältävissä ajotehtävissä, renkaiden nopea kuluminen. Kiihdytysvastus Taajama-ajossa lähes puolet kuluu kiihdytysvastuksen voittamiseen Tempoileva ajorytmi on kallista Kitka Voimansiirtolinjan tehohäviöt kuluttavat energiaa Mihin edellä mainittuihin ajovastuksiin voit kuljettajana vaikuttaa? Liikenneympäristön vaikutus Ruuhkat Maastonmuodot (mäkisyys) Liikennejärjestelyt Läheskään aina lyhin reitti ei ole nopein eikä taloudellisin. Kuljettaja ja oikea ajotapa Kuljettajan valmiuteen ajaa taloudellisesti ja turvallisesti vaikuttavat monet asiat: Kuljettajan mielentila ja stressi Lihasväsymys ja unenpuute Kiire Motivaation ja tieto-taidon puute Liikkeellelähtö Lähde liikkeelle pienellä vaihteella, mutta pyri vaihtamaan ripeähkösti suurempaan, hyödynnä puolittajaa. (esim. 1+ Æ 3-) Kun auto lähtee liikkeelle ilman kaasua, vaihde on yleensä oikea Mieti onko autosi tyhjä/ kuormattu tai onko maasto tasainen vai oletko ylä- tai alamäessä Saat turhat vaihtamiset pois ja ajosi on pehmeämpää ja taloudellisempaa Pyri välttämään turhia liikkeellelähtöjä, hetkellinen kulutus nousee lähtötilanteessa erittäin korkeaksi Kiihdytys Jos ”vihreä alue” ja maasto sallii, loiki vaihteita Pyri tekemään ”kiihdytystyö” pienemmällä vaihteella, vaihda sopivalla hetkellä. Kiihdytys liian suurella vaihteella kestää ja kulutus nousee Pyri ripeähköön kiihdytykseen, tavoitteena suuri vaihde ja tasaisen tavoitenopeuden saavuttaminen Havainnoi kauas, mieti jatkotilanteita, jos risteys, punaiset valot tai alamäki yms. edessä, mieti kiihdytyksen tarve uudelleen I-shift tai Opticruise tyyppisissä vaihteistoissa anna autolle ”johdonmukaisia” käskyjä kiihdytystarpeesta. Tasainen ajonopeus ja turvallisuus Pidä reilu turvaväli, pystyt ajamaan omaa ajoasi. Pystyt tasaamaan välimatkaan edellä menijän nopeusvaihteluita Ruuhkaliikenteessä usein voimakasta haitariliikettä, riittävällä etäisyydellä et joudu ”pumppailuun” mukaan Mäissä ajaminen Älä ota erikseen vauhtia ennen mäkeä, se lisää kulutusta Edellisestä alamäestä ”ilmaiseksi” saatu nopeuslisä kannattaa käyttää hyödyksi, sitä pidemmälle auton oma liike-energia auttaa mäessä Muista kuitenkin nopeusrajoitukset ja liikenneturvallisuus! Pyri nousemaan mäki mahdollisimman vähillä vaihtamisilla Älä turhaan kiihdytä mäenharjalla, jos heti seuraavana alamäki. Alamäki Havaitessasi alamäen, nosta kaasu ajoissa, kuorma-autossa riittää liike-energiaa pitkään rullaukseen moottorijarrutuksessa On järkevää antaa nopeuden tippua mäen ”harjalla” hieman alle matkanopeuden Æ Säästetään polttoainetta ja jarruja Käytä moottorijarrua ja hidastimia! Ennakointi Pyri havainnoimaan liikennetilanteita riittävän kauas Pystyt ”lukemaan” liikennetilanteita useita sekunteja eteenpäin ja nopeudenmuutokset ajossasi jäävät mahdollisimman vähäisiksi Voit ennakoida monissa liikennetilanteissa: Edessä olevat liikennevalot vaihtuvat kohta punaiseksi Edessä oleva liikenne liikkuu hitaasti Joudut väistämään toista Joudut kääntymään Ennakoinnin toteutus Nosta kaasu ajoissa, anna vauhdin hidastua vähitellen, jolloin auton liike-energia kuljettaa autoa Usein tällaisella ennakoinnilla välttää pysäyttämisen ja sitä seuraavan kiihdytyksen Näin säästät polttoainetta, jarruja ja renkaita Vähennät päästöjä, melua, pienennät onnettomuusriskejä Saat ajostasi pehmeämpää Keskinopeutesi kohoaa Hidastimet Hidastimen ja pakokaasujarrun avulla auton nopeutta voidaan vähentää kuten normaalijarruilla, ei kuitenkaan yhtä tehokkaasti eikä pysähtymiseen saakka Hidastimet ei kulu samalla tavoin kuin normaalijarrut Hidastimen käytöllä ja ennakoivalla ajotavalla säästetään jarrupintoja merkittävästi Näillä rinnakkaisilla hidastusmenetelmillä on erityyppisiä toteutusmuotoja esim. pakokaasujarru, ”web-tyyppinen” ja hydraulinen hidastin. Ajonopeus Ajamalla sallitun 80km/h sijaan rajoitinnopeutta, polttoaineenkulutus nousee 10-15% autosta riippuen Ajansäästö nopeudenylityksellä merkityksetön Nopeuden vaikutus pysähtymismatkaan? Miltä näyttävät muiden tienkäyttäjien silmin katsottuna tämänkaltaiset raskaankaluston väliset ohitukset? Onnettomuudet Mihin seuraavista raskaankaluston onnettomuustyypeistä voi vaikuttaa taloudellisella ja ennakoivalla ajotavalla? Tieltä suistuminen Ajoneuvon tielle kaatuminen Kohtaamisonnettomuus Peräänajo Esilämmitys Suositus käyttää jo lämpötilan laskiessa alle +5-asteen Esilämmityksen hyödyt: Pakokaasupäästöt ovat pienempiä ensimmäisten käyntiminuuttien aikana Polttoaineenkulutus merkittävästi pienempää Moottorin kuluminen vähenee, voitelu toimii paremmin Auton sisätilat lämpenee nopeammin ilman sisätilanlämmitintäkin. Lohkolämmitin Polttoainekäyttöinen lämmitin (webasto) Lohkolämmittimellä järkevä lämmitysaika on 0,5-3h ulkolämpötilasta riippuen Polttoainekäyttöinen lämmitin on tehokas ja lyhyemmät lämmitysajat riittävät Tarvitsee toimiessaan akusta virtaa, joten liian pitkä lämmitysaika vaarantaa käynnistymisen! Joutokäynti Lainsäädäntö kieltää tarpeettoman joutokäynnin Joskus on välttämätöntä lastaamiseen ja purkamiseen liittyvissä toiminnoissa pitää auto käynnissä, johon laki antaa mahdollisuuden. Tarvitseeko auto pitää käynnissä perälautanostinta käytettäessä? Monissa kaupoissa ilmastointilaite ottaa ilmansa lastauslaiturin läheisyydestä Monet kuljetusalan asiakkaiden reklamaatiot johtuvat turhasta joutokäynnistä. Kuljetusjärjestelyt Monilla ennen varsinaista kuljetusta tapahtuvilla asioilla voidaan vaikuttaa polttoainetehokkuuteen Kaluston sopivuus ajotehtävään Vältetään turhaa keräilyä ja vajaalla kuormalla ajoa Paluukuormien tehokas hyödyntäminen Kulutuksen seuranta Menetelmät Ajotietokone Perinteiseen tapaan laskemalla tankkausten väliltä kilometrit ja käytetty polttoaine Säännöllisellä kulutuksen seurannalla Mahdollisuus kuljetusliikkeessä verrata eri autojen kulutuksia Pystytään vertaamaan kuljettajakohtaisia kulutuksia Pystytään kulutuslukemia analysoimalla löytämään asioita, joilla polttoainekustannuksia voidaan pienentää ja parantaa yrityksen kannattavuutta. Turvallista ja taloudellista matkaa!
© Copyright 2024