Tuulivoimaosayleiskaava, Pernaja, Tetom, kaavaselostus, TL, TN

Vastaanottaja
Loviisan kaupunki
Asiakirjatyyppi
Osayleiskaavan selostus (luonnosvaihe)
Päivämäärä
11.5.2015
Työnumero
1510014407
LOVIISAN KAUPUNKI
TETOMIN
TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA
KAUPUNGINOSA 30
PERNAJA
LOVIISAN KAUPUNKI
KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA
Kuvaus
11.5.2015
Tiina Heikkilä, Timo Laitinen, Arttu Ruhanen, Janne
Ristolainen, Heli Lehvola, Juha Kiiski, Niina Ahlfors
Kirsi Lehtinen
Annu Tulonen
Kaavaselostus
Viite
1510014407
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
Ramboll
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
P +358 20 755 611
F +358 20755 6201
www.ramboll.fi
ii
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Osayleiskaavaselostus, joka koskee 11. päivänä toukokuuta 2015 päivättyä
osayleiskaavakarttaa.
Vireilletulo
Osayleiskaava on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 §
114.
Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä
ja kunnan ilmoitustaululla.
Valmisteluvaiheen kuuleminen
Kaavaluonnos on yleisesti nähtävillä _._.-_._.2015.
Ehdotuksen nähtävilläolo
Osayleiskaavaehdotus on nähtävillä ja lausunnoilla _._.-_._.2015.
Kaupunginhallituksen hyväksyminen
Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_.
Kaupunginvaltuuston hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_.
Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Niinijärven ja Röjsjön välisellä alueella, noin 13 kilometrin etäisyydellä Loviisan keskustasta luoteeseen. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 6 ja eteläpuolella Porvoon moottoritie.
iii
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus opaskartalla
Kaavan tarkoitus
Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä
niihin liittyvien sähkönsiirtoverkoston, sähköasemien ja huoltoteiden rakentamisen suunnittelualueelle. Tuulivoimahankkeen vetäjänä toimii Ilmatar Loviisa
Oy.
Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää osayleiskaavaan
perustuvien tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena (MRL
77a §).
Suunnittelualue jää tuulivoimaloita, huoltotiestöä ja infrastruktuuria lukuun
ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalouskäyttöön.
iv
SISÄLTÖ
1.
1.1
1.2
1.3
2.
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
2.8
2.9
TIIVISTELMÄ .......................................................................... 1
Kaavaprosessin vaiheet ......................................................... 1
1.1.1
Aloitusvaihe ................................................................ 1
1.1.2
Valmistelu- ja luonnosvaihe ........................................... 1
1.1.3
Ehdotusvaihe .............................................................. 1
1.1.4
Kaavan hyväksyminen .................................................. 1
Osayleiskaavan keskeinen sisältö ............................................ 2
Osayleiskaavan toteuttaminen ................................................ 2
LÄHTÖKOHDAT ....................................................................... 2
Alueen yleiskuvaus ............................................................... 2
Hankkeen kuvaus ................................................................. 2
2.2.1
Tuulivoimahankkeen rakentamisen periaatteet .................. 2
2.2.2
Tuulivoimaloiden käytöstä poisto .................................... 3
Luonnonympäristö ................................................................ 3
2.3.1
Yleiskuvaus ................................................................. 3
2.3.2
Maa- ja kallioperä ........................................................ 4
2.3.3
Vesistöt ja vesitalous .................................................... 5
2.3.4
Tuulisuus.................................................................... 5
2.3.5
Luonnonsuojelu ........................................................... 5
2.3.6
Kasvillisuus- ja luontotyypit ........................................... 6
2.3.7
Arvokkaat luontokohteet kaava-alueen ympäristössä ......... 7
2.3.8
Linnusto ..................................................................... 7
2.3.9
Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit ................................. 8
2.3.10
Uhanalaiset eliölajit ...................................................... 8
2.3.11
Maa- ja metsätalous ..................................................... 8
Rakennettu ympäristö ........................................................... 8
2.4.1
Yhdyskuntarakenne ja asutus......................................... 8
2.4.2
Työpaikat ja elinkeinotoiminta ........................................ 9
2.4.3
Palvelut ...................................................................... 9
2.4.4
Virkistys ................................................................... 10
2.4.5
Liikenne ................................................................... 10
2.4.6
Tekninen huolto ......................................................... 10
2.4.7
Erityistoiminnat ......................................................... 10
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt.................................... 10
Sosiaalinen ympäristö ......................................................... 10
Maanomistus ..................................................................... 11
Maisema ja kulttuuriympäristö .............................................. 11
2.8.1
Lähtötiedot ............................................................... 11
2.8.2
Yleiset maisemanpiirteet ............................................. 11
2.8.3
Maisemarakenne ja maisemakuva................................. 11
2.8.4
Asutushistoria ........................................................... 13
2.8.5
Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä
kohteet .................................................................... 13
2.8.6
Arvokkaat kallioalueet................................................. 16
2.8.7
Muinaisjäännökset ..................................................... 16
Suunnittelutilanne .............................................................. 17
2.9.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................... 17
2.9.2
Maakuntakaava ......................................................... 17
2.9.3
Yleiskaava ................................................................ 20
v
2.9.4
2.9.5
2.9.6
2.9.7
2.9.8
2.9.9
2.9.10
3.
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
4.
4.1
4.2
4.3
5.
5.1
5.2
5.3
6.
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
6.9
Asemakaava ............................................................. 20
Rakennusjärjestys...................................................... 20
Tonttijako ja –rekisteri ................................................ 20
Pohjakartta ............................................................... 20
Rakennuskiellot ......................................................... 20
Suojelupäätökset ....................................................... 20
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat
.............................................................................. 20
2.9.11
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat .................. 21
2.9.12
Alueelle laadintavaiheessa tehdyt selvitykset .................. 21
OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ............................................ 22
Hankkeesta johdetut tavoitteet ............................................. 22
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................ 22
3.2.1
EU:n ilmasto- ja energiapaketti .................................... 22
3.2.2
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ................... 22
3.2.3
Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko................... 22
3.2.4
Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033........................ 23
3.2.5
Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014 ..................... 23
Kunnan asettamat tavoitteet ................................................ 23
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ............................... 23
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ................ 24
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden
tarkentuminen ................................................................... 24
SUUNNITTELUN VAIHEET...................................................... 25
Osayleiskaavan suunnittelun tarve ........................................ 25
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ........... 25
Osallistuminen ja yhteistyö .................................................. 25
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ................................................... 25
Kaavan rakenne ................................................................. 25
Aluevaraukset .................................................................... 26
Yleiset määräykset ............................................................. 27
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................... 28
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen .................................... 28
Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen ............................ 28
Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan sekä
palveluihin ........................................................................ 29
Vaikutukset virkistykseen .................................................... 29
Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja
liikenneturvallisuuteen ........................................................ 30
Vaikutuksen lentoliikenteeseen ............................................. 33
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ...................... 34
6.7.1
Arviointimenetelmät ................................................... 34
6.7.2
Vaikutusmekanismit ................................................... 34
6.7.3
Lentoestevalot........................................................... 34
6.7.4
Vaikutukset lähialueella, etäisyys voimaloista alle 6 km .... 35
6.7.5
Vaikutukset kaukoalueella, etäisyys voimaloista yli 6 km .. 37
6.7.6
Vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja
kulttuuriympäristöalueisiin sekä –kohteisiin .................... 38
6.7.7
Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin ...................... 43
6.7.8
Sähkönsiirron ja huoltoteiden vaikutukset maisemaan ja
kulttuuriympäristöön .................................................. 43
6.7.9
Haitallisten vaikutusten lieventäminen ........................... 43
6.7.10
Epävarmuustekijät ..................................................... 44
Vaikutukset tekniseen huoltoon ............................................ 44
Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä luonnon
monimuotoisuuteen ............................................................ 44
vi
6.10
6.11
6.12
6.13
6.14
6.15
6.16
6.17
6.18
6.19
6.20
6.21
6.22
6.23
6.24
6.25
7.
7.1
7.2
Linnustovaikutukset ............................................................ 44
Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin................... 46
Vaikutukset luonnonsuojeluun .............................................. 46
Vaikutukset maa- ja kallioperään .......................................... 46
Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen ......................................... 47
Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ................................... 47
Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ...................................... 48
Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiin ........................ 48
Vaikutukset energiatalouteen ............................................... 48
Vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan ............................... 48
Vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja terveyteen ........................ 49
Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin ............ 49
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin .............................................. 49
Meluvaikutukset ................................................................. 50
Välkevaikutukset ................................................................ 54
Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden
kanssa.............................................................................. 56
OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS ............................................... 56
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .............. 56
Toteuttaminen ja ajoitus...................................................... 56
SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT
Liite 1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 2
Kuvasovitteet
Liite 3
Näkyvyysanalyysikartta
Liite 4
Meluselvitys
Liite 5
Välkeselvitys
Liite 6
1. Viranomaisneuvottelun muistio 27.11.2014
Liite 7
Kooste kaavaluonnoksesta lausunnoista ja mielipiteistä sekä
kaavoittajan vastineet (täydennetään myöhemmin)
Liite 8
Kooste kaavaehdotuksen lausunnoista ja muistutuksista sekä
kaavoittaja vastineet (täydennetään myöhemmin)
Liite 9
Natura-arvioinnin tarveharkinta, vain viranomaiskäyttöön
Liite 10
Maisemaselvityksen karttaliite
Liite 11
Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta
Tetomin 9 tuulivoimalan hankkeeseen
KAAVAA KOSKEVAT MUUT ASIAKIRJAT, TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI:
Kartat, paikkatietoaineistot ja tilastot
Suomen ympäristökeskus (Hertta -tietojärjestelmä ja OIVA –ympäristö- ja
paikkatietopalvelu)
Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus: Yhdyskuntarakenteen seurannan
tietojärjestelmä (YKR)
Väestörekisterikeskus: Väestötietojärjestelmä
Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto
vii
Maakuntakaava
Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan liitto, 2010
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos, 9.1.2015
Luonto- ja maisemaselvitykset
Luontoselvitys, Jere Salminen, 2013
Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU), ItäUudenmaan liitto, 2010
Itä-Uudenmaan maisematyypit, Itä-Uudenmaan liitto, 2007
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö, 1996
Kulttuuriympäristö- ja arkeologiset selvitykset
Missä maat on mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liiton julkaisuja E 114, 2012
Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Itä-Uudenmaan liitto, 2007
Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Uudenmaan paikkatietoaineistot,
Uudenmaan liiton julkaisuja E 113, 2011
Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), Museovirasto
Liikenne
Nopea ratayhteys Helsingistä itään, Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten, Liikennevirasto, 2012
HELI-rata Loviisan ja Ruotsinpyhtään alueilla, Linjauksen tarkistaminen ja
vaihtoehtotarkastelut, Ratahallintokeskus, 2007
Muut selvitykset, ohjeet ja suunnitelmat
Loviisan kaupungin rakennusjärjestys, 31.5.2014
Loviisan tuulivoimaselvitys, Ramboll Finland Oy, 2013
Uudenmaan tuulivoimaselvitys, Uudenmaan liitto, 2014
Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014, Uudenmaan liitto
Röjsjön turvetuotantohanke, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Kotkan
Energia Oy, 2010
1
1.
TIIVISTELMÄ
1.1
Kaavaprosessin vaiheet
Vireilletulo
26.8.2014 § 114
OAS:n nähtävilläolo
2. – 16.12.2014
Luonnoksen nähtävilläolo
Ehdotuksen nähtävilläolo
Luottamuselinkäsittelyt
Asukastilaisuudet
1.1.1
Aloitusvaihe
Osayleiskaava on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 § 114.
Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin
osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja se asetettiin nähtäville 2.-16.12.2014. Tänä aikana
jätettiin yksi mielipide. OAS päivitetään tarpeen mukaan kaavaprosessin aikana.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.11.2014. Neuvottelussa käsiteltiin mm.
suunnittelun lähtökohtia, maakuntakaavassa osoitettua HELI-radan linjausta, kaavaa varten laadittavia selvityksiä, hankkeen aikataulua ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.
1.1.2
Valmistelu- ja luonnosvaihe
Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten
pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Tarkoituksena on, että kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita.
Loviisan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä kesällä 2015. Tänä
aikana järjestetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä
kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja saatu palaute
käsitellään ja huomioidaan jatkosuunnittelussa.
1.1.3
Ehdotusvaihe
Suunnitelma tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta
osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotus on tavoiteaikataulun mukaan julkisesti nähtävillä syksyllä 2015. Nähtävilläoloaikana
osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään
tarvittavat lausunnot.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan vastineet.
Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu.
Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Loviisan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Jos kaavaan tehtävät muutokset ovat vaikutukseltaan merkittäviä, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville.
1.1.4
Kaavan hyväksyminen
Osayleiskaavan hyväksyy Loviisan kaupunginvaltuusto. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi
vuonna 2015. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta valittamalla päätöksestä
hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
2
1.2
Osayleiskaavan keskeinen sisältö
Osayleiskaavalla osoitetaan paikat yhdeksälle tuulivoimala-alueelle, joille on mahdollista myöntää
rakennusluvat kokonaiskorkeudeltaan enintään 220 m korkeille tuulivoimaloille. Lisäksi kaavalla
osoitetaan ohjeelliset sijainnit uusille/merkittävästi parannettaville tieyhteyksille sekä sähköasemalle. Aluevaraukseltaan koko kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi.
1.3
Osayleiskaavan toteuttaminen
Tuulivoima-alueen toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan ja lentoesteluvan, joita hakee tuulivoimayhtiö. Myös sähkönsiirtoverkoston, uusien huoltoteiden rakentaminen ja valtatien liittymä edellyttävät asianmukaisia
lupia. Tuulivoima-alueen rakentamisesta vastaa Ilmatar Loviisa Oy (perustettava yhtiö). Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon:
-
Lupaprosessi
Hankkeen suunnitelmien laatiminen
Urakoitsijoiden kilpailutus
Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisten tieyhteyksien parantaminen
Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen
Voimalaitosten perustusten rakentaminen
Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen
Voimalaitosten pystytys
Voimalaitosten koekäyttö
Voimalaitosten käyttöönotto
2.
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Niinijärven ja Röjsjön välisellä alueella, noin 13 kilometrin etäisyydellä
Loviisan keskustasta luoteeseen. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 6 ja eteläpuolella
Porvoon moottoritie. Pääosin metsätalouskäytössä olevalle suunnittelualueelle johtaa tie Långbergetin länsipuolelta ja alueella risteilee useita metsäautoteitä.
Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 997 hehtaaria.
2.2
Hankkeen kuvaus
Tavoitteena toteuttaa alueelle yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä tuulivoima-alue. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3-5 MW niin, että koko hankkeen yhteisteho on alle 30 MW. Tuulivoimaloiden
suunniteltu napakorkeus on 150 metriä ja kokonaiskorkeus on enintään 220 metriä. Tuulivoimalat kytketään suunnittelualueelle rakennettavaan sähköasemaan 20-36 kV maakaapeleilla, jotka
sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Muuntoasemalla tuulivoimaloiden tuottama sähköenergia muunnetaan tarvittavaan siirtojännitteeseen. Tuulivoimahanke liitetään kaava-alueen halki kulkevaan olemassa olevaan Kymenlaakson Sähkön 110 kV
voimajohtoon. Hanke ei siten edellytä uuden voimajohdon rakentamista.
2.2.1
Tuulivoimahankkeen rakentamisen periaatteet
Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Tältä alueelta
puusto on raivattava kokonaan ja pinta on tasoitettava. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10
metriä tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen.
Tuulivoimapuistoon tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto, jonka avulla kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Jokaisen tuulivoimalan
ympäristössä tulee olla riittävästi tilaa mm. materiaalien varastointia, kokoonpanoa ja asennusta
varten.
Metsämaastossa tielinjausten kohdalta raivataan ja kaadetaan puustoa noin 12–15 metrin leveydeltä työkoneiden ja tien reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi. Jyrkissä kaarteissa raivattavan
tielinjauksen leveys on suurempi johtuen erikoispitkän kuljetuksen vaatimasta tilasta. Rakennettavat tiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden lopullinen leveys on keskimäärin noin kuusi met-
3
riä. Kosteikkojen ja pintavesiuomien kohdalle rakennetaan tierummut. Tiestössä hyödynnetään
pitkälti alueen nykyistä tiestöä, jota parannetaan.
Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin sekä
paikallisten maanomistajien tarpeisiin.
Periaatepiirros huoltotien perustamisesta
2.2.2
Tuulivoimaloiden käytöstä poisto
Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50
vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20–30 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla.
Voimaloiden käyttöiän päätyttyä voimala voidaan purkaa sen pystytysalueella. Myös sähköverkko
voidaan purkaa, ellei sähköverkolle ilmene muuta käyttöä. Tiestö jätetään, ellei hankevastaavan
ja maanomistajan kanssa ole muuta sovittu. Voimalan perustuksen maanalaiset osat voidaan
jättää paikalleen ja perustukset ovat maisemoitavissa. Perustusten päälle on teknisesti mahdollista rakentaa uusi, perustusten ominaisuuksiin sopiva voimalaitos. Tuulivoimayhtiö varmistaa
poiston maksamalla maanvuokrasopimuksessa sovitun vakuuden. Vakuus maksetaan viimeistään
rakentamisen alkaessa ja käytetään, mikäli tuulivoimayhtiö ei ole voimalan käytön päätyttyä
täyttänyt ennallistamisvelvollisuuttaan.
Tuulivoimalan elinkaari
2.3
Luonnonympäristö
2.3.1
Yleiskuvaus
Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja
siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen. Alue on loivapiirteisten alavampien alueiden ja pienipiirteisten loivasti kohoavien hyvin kivikkoisten kivennäismaakankaiden vuorottelua. Alueen suoalat
ovat pääosin voimakkaasti ojitettuja turvekankaita, ojittamattomia pienialaisia soita ja soistumia
esiintyy ainoastaan kumpareisen maaston painanteissa. Alueelle sijoittuu yksi ojitusten vuoksi
luonnontilaltaan heikentynyt umpeen kasvava pieni lampi, Rösjöträsket, sekä siitä Niinijärveen
4
laskeva ainakin osittain luonnontilaisesti mutkitteleva pieni joki. Muutoin alueen luonnontilaiset
uomat ovat suoristettuja ja perattuja.
Suunnittelualueen metsiköt ovat suurimmaksi osaksi voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä
ja avohakkuualoja sekä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiköitä esiintyy alueella runsaasti. Varttuneen puuston aloja esiintyy varsin niukasti. Suunnittelualueen metsiköt ovat pääasiassa mäntyvaltaisia, mutta myös kuusivaltaisia metsiköitä esiintyy yleisesti. Koivua kasvaa yleisesti sekapuuna, muita lehtipuita kuten haapaa ja raitaa kasvaa harvakseltaan paikka paikoin.
Luontotyyppejä alueella edustavat pääasiassa kivikkoiset kuivahkot kankaat. Lisäksi esiintyy tuoreita kankaita sekä harvakseltaan ravinteikkaampia luontotyyppejä. Suoaloilla edustavat lähinnä
ojitusten seurauksena syntyneet erilaiset korpi- ja rämemuuttumat sekä turvekankaat.
2.3.2
Maa- ja kallioperä
Kaava-alueen korkein kohta sijoittuu alueen keskelle, jossa 6. voimalan kohdalla korkeus on +45
m (mpy).
Alueen kallioperä on viborgiittia. Maaperä muodostuu suunnittelualueen eteläosassa pääosin turvekerrostumista, joiden väliin jäävät kivennäismaakankaat koostuvat hiekka- ja soramoreenista.
Savea esiintyy mosaiikkimaisesti suunnittelualueen keski- sekä pohjoisosissa pääasiassa kivennäismaa-alojen notkelmissa. Kalliomaata esiintyy pienialaisesti alueen keskiosissa sekä luoteisosassa. Liejua on muodostunut Rösjöträsket-lammen ympärille alueen länsiosassa.
Maaperä (GTK)
Kaava-alueella ei sijaitse luokiteltuja geologisesti arvokkaita alueita. Lähimmät valtakunnallisesti
arvokkaat kalliomuodostumat sijaitsevat yli kolmen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta.
5
2.3.3
Vesistöt ja vesitalous
Kaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuu Niinijärven luonnonravintolammikko ja länsiosaan Röjsjöträsket-lampi. Alueen eteläosassa on Röjsjön suoalue. Suunnittelualueella pintavedet virtaavat
Rösjön suoalueelta Rösjöträsket-lampeen ja siitä edelleen Niinijärveen. Myös suunnittelualueen
pohjoisosassa kokoojaoja laskee Niinijärveen. Niinijärvestä vedet virtaavat Forsby- jokeen, josta
ne laskevat Pernajanlahteen.
Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alle neljän kilometrin etäisyydelle sijoittuu useita vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähimmät vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, Uvbergen 0158514 ja Liljendal 0142401 A, sijoittuvat lähimmillään runsaan 1 km etäisyydelle suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle sijoittuu kolme
peruskarttapohjalle merkittyä lähdettä.
Pintavesien virtaussuunta ja kaava-alueen ympäristössä sijaitsevat pohjavesialueet
2.3.4
Tuulisuus
Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Tetomin suunnittelualueella on vuositasolla tarkasteltuna
6,1-6,6 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa
saavutetaan 7,7 m/s taso.
2.3.5
Luonnonsuojelu
Kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Tetomin alueen lounaispuolella sijaitseva Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue lukeutuu Natura-alueisiin (FI0100078) ja on
sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI/SPA). Alue lukeutuu osittain lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO010023, LVO010020), lisäksi alueeseen sisältyy
6
useita yksityisiä luonnonsuojelualueita. Natura-alue sijoittuu lähimmillään lähes neljän kilometrin
etäisyydellä osayleiskaavaluonnoksen mukaisista tuulivoimaloiden paikoista.
Noin viiden kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta sijoittuu yksityisiin suojelualueisiin lukeutuvat
Kuskoskträsketin
luonnonsuojelualue
(YSA203632)
ja
Sävträskin
luonnonsuojelualue
(YSA203631), jotka lukeutuvat myös lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO010014). Lisäksi viiden
kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi arvokasta kallioaluetta (KAO010284, KAO010299), harjujensuojeluohjelmaan lukeutuva Binkendalin harju (HSO010008) sekä luontotyyppipäätöksellä
suojellut Hopomin lounainen ja kaakkoinen tervaleppäkorpi (LTA203587, LTA203583).
Lähiympäristön luonnonsuojelualueet
2.3.6
Kasvillisuus- ja luontotyypit
Suunnittelualueen metsiköt ovat suurimmaksi osaksi voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä
ja avohakkuualoja sekä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiköitä esiintyy alueella runsaasti. Varttuneen puuston aloja esiintyy varsin niukasti. Suunnittelualueen metsiköt ovat pääasiassa mäntyvaltaisia, mutta myös kuusivaltaisia metsiköitä esiintyy yleisesti. Koivua kasvaa yleisesti sekapuuna, muita lehtipuita kuten haapaa ja raitaa kasvaa harvakseltaan paikka paikoin.
Luontotyyppejä alueella edustavat pääasiassa kivikkoiset kuivahkot kankaat. Lisäksi esiintyy tuoreita kankaita sekä harvakseltaan ravinteikkaampia luontotyyppejä. Suoaloilla edustavat lähinnä
ojitusten seurauksena syntyneet erilaiset korpi- ja rämemuuttumat sekä turvekankaat.
Tuulivoimaloiden suunnitellut sijoituspaikat ovat ilmakuvatarkastelun perusteella pääsääntöisesti
aukeita metsän uudistusaloja, taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Tuulivoimaloiden huoltotiestö
tukeutuu pääasiassa alueella jo valmiiksi olevaan metsätieverkostoon, minkä lisäksi osalle tuuli-
7
voimaloista täytyy tehdä lyhyt tieliityntä. Uudet huoltotielinjat sijoittuvat pääosin taimikkoihin ja
nuoriin kasvatusmetsiin.
Kaava-alueen kasvillisuus ja luonto-tyypit selvitetään tarkemmin kesällä 2015 tehtävän kartoituksen yhteydessä, erityisesti uusien huoltotielinjojen ja voimaloiden sijoituspaikkojen alueelta.
2.3.7
Arvokkaat luontokohteet kaava-alueen ympäristössä
Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaita luonnonympäristöjä on tutkittu vuonna 2009-2010
toteutetussa kehittämishankkeessa (MALU). Selvityksen perusteella osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuva Niinijärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi luonnonympäristöksi.
Niinijärven maakunnallisesti arvokkaan luonnonympäristön aluerajaus (MALU-raportti 2010)
2.3.8
2.3.8.1
Linnusto
Pesimälinnusto
Kaava-aluetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu
ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta (Natura-alueet) sekä BirdLife Suomen paikkatietoaineistoista. Kaava-alueelta on laadittu selvitys metsäkanalintujen soidinalueista keväällä vuonna
2015. Kaava-alueen ja lähiseudun tiedossa olevat petolintujen pesäpaikat on tiedusteltu Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta. Kaava-alueen varsinainen pesimälinnustoselvitys laaditaan kesällä 2015.
Suunnittelualueen luoteispuolelle sijoittuva Niinijärvi on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi linnustoalueeksi (MAALI-alue) kosteikkolajistonsa vuoksi. Niinijärvellä pesii mm. alueen suurin mustakurkku-uikkupopulaatio. Runsaan kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee
Pernajanlahden pohjukan FINIBA-alue, joka on lisäksi osa Natura-verkostoon kuuluvan Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualuetta
Kaava-alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja enimmäkseen havupuuvaltaisia. Keväällä 2015
laaditussa metsäkanalintuselvityksessä suunnittelualueella tavattiin metsäkanalinnuista lähinnä
teeriä, jotka kerääntyivät soitimelle suunnittelualueen luoteispuolen peltoaukeille sekä Rösjön
suoalueen pohjoislaitaan hakkuualueelle. Metson soidinalueita suunnittelualueella ei havaittu.
Kaava-alueen ympäristössä sijaitsee uhanalaisen petolinnun pesäpuu. Petolintuseurantaa suoritetaan kesäkaudella 2015.
2.3.8.2
Muuttolinnusto
Suunnittelualueella tehdään erilliset kevät- ja syysmuuttoa koskevat selvitykset 2015. Muuttolinnuston esiintymistä koskevat tiedot on koottu paikallisen lintuyhdistyksen, Porvoon seudun lintu-
8
yhdistyksen, maakunnallisesti arvokkaita lintukohteita koskevasta julkaisusta (Lehtiniemi, ym.
2013), BirdLife Suomen päämuuttoreitti-julkaisusta (Toivanen, ym. 2014) sekä kevään 2015
muutonseurannan havaintojen perusteella.
Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin maakunnallisesti merkittäviin muutonaikaisiin kerääntymisalueisiin kuuluvat Pernajanlahden Gammelbyviken (vesilinnut), Hopomträsket (valkoposkihanhi syksyisin), Sarvlax-Storängarna (merihanhi ja kanadanhanhi syksyisin) ja MalmgårdBredkärret-Niinijärvi (kurki – etenkin syksyisin). Kevään 2015 havaintojen perusteella myös
Sävträsket saattaisi täyttää maakunnallisesti arvokkaan kerääntymisalueen kriteerit, mikäli suuret levähtäjämäärät alueella ovat säännöllisiä (tundra- ja metsähanhi, laulujoutsen).
Suomenlahden rannikolle ja merialueille sijoittuu kevään arktisen muuton pääreitti, jonka kautta
muuttaa satojatuhansia hanhia ja vesilintuja sekä tuhansia kuikkalintuja ja kahlaajia. Pääosa
linnuista muuttaa Loviisan alueella ulkomerellä ja ulkosaariston alueella, jatkaen edelleen kohti
Suomenlahden itäosien kautta Venäjän tundralle ja Jäämeren alueelle. Esimerkiksi valkoposkihanhilla ja kuikkalinnuilla osa yksilöistä nousee kuitenkin mantereen ylle jo aiemmin. Arktisten
lajien muutto on syksyllä hajanaisempaan kuin keväällä ja jaksottuu lisäksi pidemmälle aikavälille
kuin keväällä. Arktisten lajien muuttoreitin sijainti vaihtelee vuosittain ja voi voimakkailla idän
puoleisilla tuulilla sijaita huomattavasti lännempänäkin.
Loviisan alueella on valtakunnallista muutonaikaista merkitystä mm. hanhille ja osalle päiväpetolinnuista ja merkitys on suurempi syksyisin kuin keväisin. Loviisan seutu sijoittuuvalkoposkihanhen ja kuikkalintujen valtakunnallisesti tärkeille kevätmuuton aikaisille päämuuttoreiteille. Syysmuuton kohdalla alue sijoittuu metsähanhen, tundrahanhen ja valkoposkihanhen päämuuttoreitin länsiosaan. Lisäksi rannikkolinjaa pitkin kulkee päämuuttoreitit päiväpetolinnuista ainakin hiirihaukalla ja maakotkalla. Hiirihaukalla ja maakotkalla syysmuutto kulkee
rannikon suuntaisesti, mutta muuttokäytävän sijainti on riippuvainen muuton aikaisista tuuliolosuhteista. Kymenlaakson alueella rannikkoaluetta pitkin kulkevan petolintumuuton on todettu
siirtyvän jopa 20-30 km etelätuulien vallitessa verrattuna pohjoistuulien aikana kulkevaan muuttoon. Loviisan rannikkolinjalla vaihtelun voi olettaa olevan samankaltaista.
2.3.9
Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit
Osayleiskaavoituksen yhteydessä suunnittelualueella selvitetään luontodirektiivin liitteen IV(a)
lajeista liito-oravan ja lepakoiden esiintymistä, koska tuulivoimarakentamisella voi olla näihin
lajeihin kohdistuvia vaikutuksia.
Suunnittelualueelle on laadittu liito-oravaselvitys keväällä 2015, Alueelta ei tehty havaintoja liitooravan käyttämistä elinalueista. Suunnittelualueen metsiköt ovat voimakkaasti taloustoimin käsiteltyjä eikä niiden voida katsoa pääsääntöisesti soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi. Suunnittelualueella esiintyy runsaasti hakkuuaukeita sekä nuoria kasvatusmetsiköitä; varttuneita kuusivaltaisia metsiköitä, jotka soveltuisivat liito-oravan elinympäristöksi, esiintyy niukasti.
Suunnittelualueella laaditaan lepakkoselvitys kesäkaudella 2015 ja se raportoidaan osana kaavaehdotusta. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa paikallisten lepakoiden esiintymistä sekä lepakoille tärkeitä elinympäristöjä suunnittelualueella. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa olemassa
olevia lepakkohavaintoja, mutta alueella on mahdollista tavata Etelä-Suomen metsäisillä alueilla
melko tavallista pohjanlepakkoa ja viiksisiippoja.
2.3.10 Uhanalaiset eliölajit
Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten tai silmälläpidettävien eliölajien havaintoja Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmässä (rekisteripoiminta 5.11.2014).
2.3.11 Maa- ja metsätalous
Kaava-alue on maa- ja metsätalouskäytössä.
2.4
Rakennettu ympäristö
2.4.1
Yhdyskuntarakenne ja asutus
Loviisan kaupungissa on asukkaita 15 493 (Tilastokeskus 31.12.2013).
9
Suunnittelualue sijaitsee Niinijärven ja Röjsjön välisellä metsätalouskäytössä olevalla alueella.
Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 6 ja eteläpuolella Porvoon moottoritie. Pääosin
metsätalouskäytössä olevalle suunnittelualueelle johtaa tie Långbergetin länsipuolelta ja alueella
risteilee useita metsäautoteitä.
Kaava-alue on rakentamatonta metsätalousvaltaista aluetta ja sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella. Alueelle ei sijoitu yhdyskuntarakenteelle tärkeitä toimintoja. Loviisan keskustaan on
etäisyyttä 13 kilometriä ja lähimpään lounaassa sijaitsevaan asutustihentymään Koskenkylässä
on noin kaksi kilometriä. Kaava-alueen koillispuolella Hardomintien varressa on jonkin verran
haja-asutusta ja valtatien 6 luoteispuolella kylämäistä asutusta Koskenkylän lisäksi Österbyn ja
Garpomin kylissä.
Kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskanta
2.4.2
Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Kaava-alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, eikä alueella ole työpaikkoja. Suunnittelualueen ympäristössä, sen pohjoispuolella sijaitseva Niinijärvi toimii luonnonvaralammikkona.
2.4.3
Palvelut
Kaava-alueella ei ole palveluja. Lähi- ja kunnallispalvelut sijaitsevat Koskenkylässä ja Loviisan
keskustassa.
10
2.4.4
Virkistys
Kaava-alueella ja sen ympäristössä voi jokamiehenoikeudella marjastaa, sienestää ja oleilla luonnossa.
2.4.5
Liikenne
Nykytilanne
Kaava-alueen eteläpuolella kulkee valtakunnallisesti merkittävä valtatie 7 (Porvoon moottoritie),
jonka keskimääräinen liikennemäärä suunnittelualueen eteläpuolella vuonna 2013 oli 8 658 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus noin 14 %. Länsipuolella on valtatie 6,
jolta on liittymä kaava-alueelle. Valtatien 6 keskimääräinen liikennemäärä (v.2013) kaava-alueen
kohdalla on 6883 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus noin 11 %. Kaavaalue on rakentamatonta metsämaata, alueella on nykyisin metsäautoteitä ja polkuja. Sekä valtatie 6, että valtatie 7 kuuluvat valtakunnalliseen runkotieverkkoon.
Nykyiset liikennemäärät
2.4.6
Tekninen huolto
Osayleiskaava-alueen poikki pohjoisesta kaakkoon kulkee Kymenlaakson Sähkö Oy:n 110 kV
sähkölinja. Muuta teknistä huoltoa alueella ei ole.
2.4.7
Erityistoiminnat
Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja.
2.5
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Kaava-alue ja sen ympäristö on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kaava-alueen eteläpuolella kulkee valtatie 7 ja pohjoispuolella Riksvägen, jotka ovat alueen merkittäviä melunlähteitä.
2.6
Sosiaalinen ympäristö
Kaava-alue on metsäaluetta, eikä alueella ole asutusta.
11
Ilmatar Loviisa Oy on järjestänyt kaksi asukastilaisuutta kaavan aloitusvaiheessa, jossa alueen
asukkaille on kerrottu suunniteltavasta tuulivoimatoiminnasta ja asukkaat ovat voineet kysellä
myös hankkeesta.
2.7
Maanomistus
Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimayhtiö on tehnyt vuokrasopimuksia maaalueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa.
2.8
Maisema ja kulttuuriympäristö
2.8.1
Lähtötiedot
Maiseman ja kulttuuriympäristön selvityksen lähtötietoina sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty karttoja ja paikkatietoaineistoja. Lisäksi
on hyödynnetty julkaisuja ja tietokantoja, kuten Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto, RKY 2009), Maisema-aluetyöryhmän mietinnöt (Ympäristöministeriö 1992), Uudenmaan maakuntakaava (Uudenmaan liitto, vahvistettu 2006), Uudenmaan 4.
vaihemaakuntakaava (Uudenmaan liitto, valmisteluvaiheessa), Missä maat on mainiommat –
Uudenmaan kulttuuriympäristöt (2012) sekä Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006), Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö 2012) ja Kulttuuriympäristö vaikutusten
arvioinnissa (Ympäristöministeriö 2013). Maisemaselvitykseen sisältyi maastokäynti.
2.8.2
Yleiset maisemanpiirteet
Suunnittelualue kuuluu maisemallisessa maakuntajaossa eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan ja eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu vaihettuu suunnittelualueen eteläpuolella
Suomenlahden rannikkoseutuun. Itä-Uudenmaan maisematyyppijaossa (Itä-Uudenmaan liitto
2007), jossa maisemaseudut on jaettu edelleen maisematyyppeihin, suunnittelualue sijaitsee
Koskenkylänjokilaaksossa. Maisemaseutu vaihtuu melko nopeasti etelään päin siirryttäessä Sisälahtien rannikkovyöhykkeeksi.
Koskenkylänjokilaakson maisemakuvaa ja suunnittelualuetta ympäröiviä alueita leimaavat Litorinanmerestä kohonneilla savikoilla sijaitsevat laajat viljelyaukeat sekä varhainen asutus. Asumattomia alueita sijaitsee maisematyypin kaakkoisosassa, jossa myös suunnittelualue sijaitsee.
Tällä alueella sijaitsee soistuneita alueita ja toisaalta kallioita. Sisäsaariston ja mannerrannikon ja
Koskenkylänjokilaakson vaihettumisvyöhykkeenä toimii Sisälahtien rannikkovyöhyke. Sisälahtien
rannikkovyöhykkeelle ovat tyypillisiä pitkät, kapeat ja umpeen kasvavat merenlahdet, kuten
suunnittelualueesta etelään ja lounaaseen sijoittuva Pernajanlahti sekä useat mereen jo yhteyden
kadottaneet niin sanotut glo-järvet eli kluuvit. Suunnittelualueesta itään sijoittuu Loviisanjoen
jokilaakso ja sen viljelyaukeat.
2.8.3
Maisemarakenne ja maisemakuva
Tetomin tuulivoimahanke sijoittuu Pernajanlahdesta ja Koskenkyläjokilaaksosta kohoavalle rikkonaiselle selännealueelle (Liite 10, kuva 1). Alueen metsät ovat metsätaloudellisesti hoidettuja ja
vaihtelevat hakkuuaukeasta varttuneempaan metsään.
Maaston korkeus tuulivoimaloiden alueella vaihtelee eteläosan suoalueiden noin 25 m mpy tason
ja suunnittelualueen keskiosan korkeimman kohdan kallioisen kumpareen 45 m mpy tason välillä.
Lisäksi kaava-alueen luoteisosassa tulotieyhteyden alkupäässä sijaitsee Långbergetin kallioalue,
joka kohoaa korkeimmalta kohdaltaan tasolle 52,5 m mpy. Suoalueiden ja länsiosan Röjsjöträsketin lisäksi kaava-alueen maisemarakenteessa alavia alueita ovat kaakkoisosassa sijaitsevat
pienialaiset peltokuviot. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Niinijärvi, jonka rannat ovat asumattomia.
Tuulivoimahankkeen vaikutusalueella maanpinnan muotoja luonnehtii merenlahdista sisämaan
suuntaan alavina alueina jatkuvat jokilaaksot ja jokilaaksojen väliset moreenikumpareet, harjanteet ja kalliot. Maisemarakenne on vaihtelevaa ja pienipiirteistä lukuun ottamatta paikoin laajoja
jokilaaksoja.
Kaava-alueen lounaispuolella Pernajanlahti ulottuu pistona sisämaahan (Liite 10, kuva 2). Pernajanlahden rantojen viljellyt alavat alueet jatkuvat pohjoisen suuntaan Koskenkylänjokilaakson
viljelyaukeina. Koskenkylänjoki mutkittelee kaava-alueen länsipuolella kaartuen sieltä kaava-
12
alueen pohjoispuolelle latvavesien suuntaan siirryttäessä. Laajempia peltoalueita sijaitsee etenkin
Koskenkylänjokilaaksossa sekä kaava-alueesta koilliseen sijaitsevan loma-asutun Hopjärven etelä- ja lounaispuolella. Koskenkylänjokilaaksossa on pienimittakaavaisen rakenteensa säilyttäneitä
kyliä ja kyläasutus on keskittynyt joen varteen. Kylien talot ovat ryhmittyneet pieniksi nauha- tai
ryhmäkyliksi. Haja-asutusta sijoittuu pelloille tai niiden reunoille. Kaava-alueesta itään sijaitsee
oman maisematilansa muodostava Loviisanjokilaakso, joka koostuu kallio- ja moreenimaiden
reunustamasta viljelylaaksosta. Laakson ja kaava-alueen väliin sijoittuu metsäinen harjuvyöhyke.
Vuonna 1900 valmistunut Loviisa – Vesijärvi (Lahti) -junarata halkoo viljelylaaksoa. Kyläasutus
on keskittynyt Loviisanjoen varrelle ja harjujen äärelle. Jokilaakso päättyy etelässä Loviisanlahteen ja lahden pohjukkaan muodostuneeseen Loviisan kaupunkiin.
Kaava-aluetta käytetään maa- ja metsätalouteen ja kaava-alueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia. Kaava-alue on maisematilaltaan melko sulkeutunutta lukuun ottamatta keskiosan
laajoja hakkuuaukeita ja koillisosassa sijaitsevia peltoja. Maisemakuvaa hallitsee pääosin metsämaisema ja vaihtelevat metsätyypit. Kaava-alueen ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista ja
kaava-alueen ympärillä maisematilat muodostuvat metsäisistä moreenikumpareista, harjanteista
ja avoimien alavien peltojen vuorottelusta.
Tuulivoimahankkeen vaikutusalueella sijaitsee paikoin laajoja peltoalueita sekä merenlahtia, joilta
avautuu paikoin pitkiäkin näkymiä. Jokilaaksot ovat monin paikoin maisematilaltaan rajattuja ja
pienipiirteisiä, näkymiä rajaa metsäiset selännealueet ja paikoin suuret suhteelliset korkeuserot.
Jokilaaksot avartuvat toisaalta paikoin myös suurpiirteisemmäksi ja avoimeksi jokilaaksomaisemaksi, joilta avautuu pitkiä näkymiä myös kaava-alueen suuntaan. Kaava-alueesta etelässä ja
lounaassa sijaitsee Pernajanlahti, jonka rannoilta avautuu näkymiä sekä lahden suuntaisesti että
kaava-alueelle. Lahden rikkonaisuuden vuoksi pidempiä avoimia näkymiä avautuu vain paikoin.
Kaava-alueesta kaakossa runsaan 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Loviisanlahti, jolta avautuu
avoimia näkymiä.
Maisemassa näkyviä maisemavaurioita alueen lähistöllä ovat kaava-alueesta etelään sijoittuva
Porvoon moottoritie ja 400 kV voimajohdot sekä suunnittelualueen halki kulkeva 110 kV voimajohto. Koskenkylänjokea reunustavilla korkeammilla moreenimailla kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee lisäksi valtatie 6 ja Koskenkyläntie.
Kaava-alueen nykytilamaisemaa luoteeseen metsäautotieltä kuvattuna suunnitellun tuulivoimalapaikan
numero 8 pohjoispuolelta
13
Kaava-alueen nykytilamaisemaa hakkuuaukealta kaava-alueen keskiosasta
Avointa nykytilamaisemaa lounaaseen ja etelään Liljendalin lintutornilta kuvattuna
2.8.4
Asutushistoria
Koskenkylänjokilaakso on asutettu varhain, mistä ovat merkkinä useat kivikauden asuinpaikat,
jotka keskittyvät Liljendalin kirkonkylän pohjoispuolelle sekä Koskenkylään pitkänomaisten harjujen reunoille suunnittelualueen etelä-, länsi-, ja pohjoispuolelle. Jokilaakso kuuluu ensimmäisiin
1200-luvulla ruotsalaisten asuttamiin alueisiin.
2.8.5
Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä kohteet
Valtakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet
Tuulivoima-alueen maisemallisella vaikutusalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisemaalue, Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso (Ympäristöministeriö 1992). Kyseinen
maisema-alue sijoittuu suunnittelualueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle suunniteltujen tuulivoimaloiden paikoista.
15 kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsevat inventoidut arvokkaat maisemaja kulttuuriympäristöalueet on lueteltu etäisyysvyöhykkein taulukossa 1 sekä kuvattu liitteen 10
kuvassa 3. Luettelossa on huomioitu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden ja kulttuuriympäristöjen inventoinnit. Alueita on kuvattu tarkemmin vaikutuksissa maisemaan ja kulttuuriympäristöön, mikäli alueille arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia.
14
Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä
(RKY 2009). Tuulivoima-alueen lähimaisema-alueella (0-6 km) sijaitsee viisi valtakunnallisesti
merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaukomaisema-alueella yhteensä 17 rakennettua
kulttuuriympäristöä. Lisäksi Suuri rantatie mutkittelee tuulivoima-alueen vaikutusalueella.
Taulukko 1. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet tuulivoima-alueen ympäristössä.
Nro
Kohde
Lyhin
etäisyys
tuulivoimaloista, km
Ilmansuunta
Tyyppi
Lähimaisema-alue (0-6 km)
1
Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso
2
Koskenkylän ruukinalue (ruukinalue)
2,7
3
Suuri rantatie
2,8
4
5
Malmgårdin kartano
Koskenkylän ruukinalue (hopeakaivos)
3,5
3,7
Etelä,
länsi,
pohjoinen
Lounas
Lounas,
etelä
Luode
Lounas
6
Loviisanjoen ja -harjun kulttuurimaisema
4,5
Itä
5,6
Kaakko
RKY 2009 (Museovirasto)
5,8
Lounas
RKY 2009 (Museovirasto)
7,3
Kaakko
RKY 2009 (Museovirasto)
7,4
8,1
Etelä
Etelä
RKY 2009 (Museovirasto)
RKY 2009 (Museovirasto)
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
(4. vaihemaakuntakaavaluonnos)
RKY 2009 (Museovirasto)
Sarvilahden kartano ympäristöineen
(Norrsarvlax)
8
Tervikin kartano
Kaukomaisema-alue (6-15 km)
Sarvilahden kartano ympäristöineen
9
(Sarvilahti)
10 Pernajan kirkko ja pappila
11 Tjusterbyn kartano
7
2
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Ympäristöministeriö 1992)
RKY 2009 (Museovirasto)
RKY 2009 (Museovirasto)
RKY 2009 (Museovirasto)
RKY 2009 (Museovirasto)
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
(4. vaihemaakuntakaavaluonnos)
12
Hyövinkylän, Jaakkolan ja Hallilan kylien
tiemaisema
8,7
Luode
13
Sjögårdin kartano
9,3
14
Michelspiltomin rautatieseisake
10,6
15
16
17
18
19
Loviisan maalinnoitus
Loviisan Esplanadi
Loviisan alakaupunki
Lapinjärven huoltola
Jakkarilan kartano
Sarvilahden kartano ympäristöineen
(Hormnäs)
11
11,7
12
12,4
12,9
Etelä
Pohjoinen
Kaakko
Kaakko
Kaakko
Koillinen
Lounas
RKY
RKY
RKY
RKY
RKY
12,9
Kaakko
RKY 2009 (Museovirasto)
20
21
Heikinkylän kulttuurimaisema
13
Koillinen
22
Postimäki, Ilolan kylä ja Ilolanjoen kulttuurimaisema
13,7
Lounas
23
24
25
26
Postimäki
Lapinjärven kirkonkylä
Särkijärven kylä- ja kartanomaisema
Fasarbyn kylä
13,9
14
14,1
14,1
Lounas
Koillinen
Länsi
Etelä
27
Ilolanjoen kulttuurimaisema, Sannäsin
kartano ja Husholmenin linnasaari
14,3
Lounas
RKY 2009 (Museovirasto)
2009
2009
2009
2009
2009
(Museovirasto)
(Museovirasto)
(Museovirasto)
(Museovirasto)
(Museovirasto)
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
(4. vaihemaakuntakaavaluonnos)
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
(4. vaihemaakuntakaavaluonnos)
RKY 2009 (Museovirasto)
RKY 2009 (Museovirasto)
RKY 2009 (Museovirasto)
RKY 2009 (Museovirasto)
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
(4. vaihemaa-
15
kuntakaavaluonnos)
28
29
30
Husholmenin keskiaikainen linnasaari
ympäröivine maisemineen
Sarvilahden kartano ympäristöineen
(Ströms)
Särkijärven- Tiilään kylä- ja kartanomaisema
14,5
Lounas
RKY 2009 (Museovirasto)
14,7
Kaakko
RKY 2009 (Museovirasto)
Länsi
Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
(4. vaihemaakuntakaavaluonnos)
14,8
Koskenkylän ruukinaluetta kuvattuna Askolinintien sillalta idän suuntaan
Uudellamaalla on tehty valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien tarkistusinventointi kesän 2013
aikana, joka on osa valtakunnallista päivitysinventointia. Inventoinnin perusteella tuulivoimapuiston vaikutusalueelle ei ole ehdolla uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä ItäUudenmaan osalta myös maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet.
Maakuntakaavan valtakunnalliset alueet sisältävät Ympäristöministeriön (1992) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, mutta maakuntakaavan valtakunnallisesti alueet sisältävät myös valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita (RKY 1993), joita
ei ole sisällytetty enää mukaan RKY 2009 mukaisiin alueisiin. Tällaisia alueita ovat muun muassa
Ilolan kylä ja Ilolanjoen kulttuurimaisema ja Sannäsin kartano ja Ilolanjoen kulttuurimaisema
suunnitelluista tuulivoimaloista noin 15 kilometriä lounaaseen.
Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet
Itä-Uudenmaan maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja
maisemat perustuvat I-vaiheen seutukaavan rajauksiin sekä Itä-Uudenmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2007 –selvitykseen. Seutukaavan kulttuuriympäristöjä ja maisemaa koskevia selvityksiä ei ole saatavilla, minkä vuoksi alueet on esitetty vain liitteen 10 kuvassa 3. ItäUudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualueen lähimaisema-alueelle (0-6 km) ei ole osoitettu
maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisemia, mutta kaukomaisema-alueelle (6-15 km) sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita alueita.
Uudenmaan liitossa on käynnissä IV vaihemaakuntakaava, jossa määritetään muun muassa
maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt yhdenmukaisin perustein koko Uudenmaan alueelle. Osana maakuntakaavatyötä on laadittu vuonna 2012 Missä maat on mainioimmat -selvitys.
Selvityksen ja 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukaan suunnittelualueen lähialueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rajaukset tulevat muuttumaan monin paikoin (Liite 10,
kuva 3) rajausten tullessa voimaan kaavan vahvistuttua. 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksen
mukaan suunnittelualueen kaukomaisema-alueella (6-15 km) sijaitsevat useat Itä-Uudenmaan
maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat menettämässä maakunnallisen statuksensa. Suunnittelualueesta noin 4 – 12 kilometrin etäisyydelle itään ollaan ehdottamassa uutta laajaa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Loviisanjoen ja –harjun
kulttuurimaisemaa. Myös useita kulttuuriympäristöalueita on ehdotettu laajennettavaksi tai yhdistettäväksi.
16
Tässä arvioinnissa keskitytään maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden osalta ensisijaisesti valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin (Ympäristöministeriö 1992), valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriympäristön alueisiin (RKY 2009) sekä 4. vaihemaakuntakaavassa
esitettyihin maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Vaikutukset Itä-Uudenmaan
maakuntakaavassa osoitetuille valtakunnallisesti arvokkaille maiseman ja kulttuuriympäristön
alueille arvioidaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön
(Ympäristöministeriö 1992, RKY 2009) alueiden yhteydessä. Vaikutukset Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetuille maakunnallisesti arvokkaille maiseman ja kulttuuriympäristön alueille
arvioidaan 4. vaihemaakuntakaavan alueiden yhteydessä, mikäli ne sisältyvät kyseisille alueille.
4. vaihemaakuntakaavassa ja sen selvitysaineistoissa on esitetyt ajantasaisimmat tiedot maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä.
2.8.6
Arvokkaat kallioalueet
Tuulivoima-alueen maisemallisella vaikutusalueella sijaitsee arvokkaita kallioalueita. Suunnitelluista tuulivoimaloista noin 3,7 ja 4,2 kilometrin etäisyydellä lounaassa sijaitsevat Silverbergetin
ja Jomalbergetin kallioalueet, noin 5,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa Veckarbyn kyläkallio ja
noin 5,6 kilometrin etäisyydellä koillisessa Falkberget-Kummelberget kallioalue (Liite 10, kuva 3).
2.8.7
Muinaisjäännökset
Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri
päätöstä tai toimenpidettä.
Tuulivoimapuiston alueelle tehdään kesällä 2015 muinaisjäännösinventointi, joka kohdennetaan
uusien ja parannettavien tieyhteyksien sekä tuulivoimaloiden rakentamisalueille.
Museoviraston rekisteritietojen mukaan kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Lähimmät
muinaisjäännökset, Brännmalmenin ja Strömbon kivikautiset asuinpaikat, sijoittuvat noin 2,1 ja
3,2 kilometrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta lounaaseen ja luoteeseen.
17
Kuva 1.
Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset
2.9
Suunnittelutilanne
2.9.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain perusteella vuonna 2000. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, mikä tuli voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien
kaavoituksessa.
Tätä yleiskaavahanketta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet:
Toimiva aluerakenne
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
2.9.2
Maakuntakaava
Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 15.2.2010. Kaavassa suunnittelualueen halki luoteis-kaakko suuntaisesti on osoitettu varaus
18
uudelle pääradalle. Koillisreunassa kulkee voimajohto (z) ja valtatieltä 6 suunnittelualueelle johtavan tien poikki viheryhteystarve.
Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahv. 30.10.2014) tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja
Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja ja sen tärkeimpiä ratkaisuja ovat:
toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne
rakennetta tukeva liikennejärjestelmä
kaupan palveluverkko
maakunnallinen kyläverkko
Kaavassa on osoitettu tieyhteystarve ratalinjaukselta Hardomintielle valtatien 6 suuntaisesti.
19
Ote Uudenmaan maakuntakaavayhdistelmäkartasta
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt ja kaava tulee kattamaan koko
maakunnan 26 kunnan alueen. Siinä määritellään yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen
osalta:
elinkeinot ja innovaatiotoiminta
logistiikka
tuulivoima
viherrakenne
kulttuuriympäristöt
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 20.1.-20.2.2015. Kaavaluonnoksessa
valtaosa kaava-alueesta sijoittuu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi osoitetulle alueelle (TV).
Alueelle sijoittuu myös kaksi metsätalousvaltaista aluetta, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä (MLY). Alueen itäosassa kulkee viheryhteystarve.
20
Ote 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta
2.9.3
Yleiskaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja.
2.9.4
Asemakaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja.
2.9.5
Rakennusjärjestys
Loviisan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 31.5.2014.
2.9.6
Tonttijako ja –rekisteri
Kaava-alue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin.
2.9.7
Pohjakartta
Pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen rasteriperuskarttaa, joka tulostetaan mittakaavassa
1:10 000.
2.9.8
Rakennuskiellot
Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.
2.9.9
Suojelupäätökset
Suunnittelualuetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole.
2.9.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat
Loviisan kaupunki laati vuonna 2013 koko kaupungin kattavan tuulivoimaselvityksen, jonka pohjalta rajattiin tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Alueita löytyi yhteensä 13
kpl, joista yksi on Tetomin tuulivoima-alue. Selvityksessä alue oli nyt osayleiskaavoitettavaa aluetta laajempi. Tekninen lautakunta (26.2.2013) ja kaupunginhallitus (25.3.2013) hyväksyivät
tuulivoimaselvityksen jatkotyön pohjaksi. Myös Uudenmaan liiton tuulivoimaselvityksessä (2014)
alue on todettu sopivaksi tuulivoimatuotantoon (Röjsjön alue).
21
Ilmatar on saanut tuulivoimahankkeelle YVA-tarveharkintapäätöksen 10.6.2014. Hanke ei edellytä YVA-menettelyn laatimista.
Ilmatar on selvittänyt tuulivoimahankkeen vaikutukset tutkiin ja on saanut Puolustusvoimilta
hyväksyvän lausunnon kevät-talvella 2015.
Kotkan Energia Oy on laatinut ympäristön vaikutusten arvioinnin (YVA) turvetuotantohankkeesta
Röjsjön suoalueella vuonna 2010. YVA:n hankealueen rajaus sijoittuu pohjoisosaltaan osayleiskaava-alueelle. Turvetuotannolle ei ole ympäristölupaa.
Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alueen halki on osoitettu HELI-ratalinjaus. Suunnitelma ratalinjauksesta on 1980-luvulta, eikä se mahdollista nykypäivän junien tavoitenopeuksia. Linjauksen
vanhentuneisuus koskee erityisesti Porvoon ja Koskenkylänjoen välistä osuutta.
Tuulivoimalahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia:
YK:n ilmastosopimus
EU:n ilmasto- ja energiapaketti
EU:n energiastrategia
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033
Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014
Energiapoliittiset ohjelmat
Ilmansuojeluohjelma 2010
Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005
Natura 2000-verkosto
Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006-2016
Melun ohjearvot
2.9.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Lähin osayleiskaava on laadittu Koskenkylä-Vanhakylä alueelle vuonna 2009.
2.9.11.1 Olemassa olevat tuulivoima-alueet
Loviisassa, eikä sen naapurikunnissa ole rakennettuja tuulivoima-alueita.
2.9.11.2 Suunnitellut tuulivoima-alueet
Loviisan kaupungin alueella on vireillä Tetomin tuulivoimayleiskaavan lisäksi myös Vanhakylän
tuulivoimayleiskaava. Vanhakylän tuulivoimayleiskaava-alue sijoittuu Tetomin alueesta noin 7
kilometrin etäisyydelle lounaaseen. Vanhakylän tuulivoimahankkeesta vastaa Suomen Tuulivoima
Oy. Kaavaa koskeva OAS oli nähtävillä 14.10.–14.11.2014.
Prokon Wind Energy Finland suunnittelee Orrbergetiin, valtatien 6 varrelle tuulivoima-aluetta.
Tällä hetkellä tutkitaan onko hankkeeseen sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Fortum on suunnitellut Loviisan Hattomiin, noin 7 kilometriä Loviisan keskustasta kaakkoon, kolmen tuulivoimalan tuulivoimahanketta. Fortum on kuitenkin keskeyttänyt tuulivoimahankkeen
kehittämisen syksyllä 2012 ympäristösyistä.
2.9.12 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt selvitykset
Tuulivoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirron sijoittaminen tulee perustumaan tuulivoimatoimijan
laatimiin suunnitelmiin, jotka tarkentuvat kaavaprosessin aikana.
Kaavan yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset ja mallinnukset:
Näkyvyysanalyysi
Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys
22
Havainnekuvia
Melu- ja välkeselvitys
Kevätmuuton seuranta
Liito-oravaselvitys
Metsäkanalintuselvitys
Natura-tarveharkinta hankkeen vaikutuksista Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen (SCI/SPA)
Kesän ja syksyn aikana tullaan selvityksiä jatkamaan seuraavien osalta:
Arktisen kevätmuuton seuranta
Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys
Pesimälinnustoselvitys
Syysmuutonseuranta
Lepakkoselvitys
Arkeologinen selvitys
3.
OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET
3.1
Hankkeesta johdetut tavoitteet
Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston rakentamisen kaava-alueelle.
Osayleiskaava laaditaan siten, että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan
osayleiskaavan perusteella (MRL 77a §).
Kaava-alue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja sähköasemalle osoitettuja rakennuspaikkoja
lukuun ottamatta nykyiseen metsätalouskäyttöön. Tuulivoimaloita on tarkoitus rakentaa alueelle
yhteensä 9 kpl.
Tavoitteena on mahdollistaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoima-alueen rakentaminen.
3.2
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
3.2.1
EU:n ilmasto- ja energiapaketti
Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää
kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna.
Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n
energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja
energiapaketin tavoitteiden toteutumista.
3.2.2
Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee
ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteellisesti
aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energiaja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita.
Hallituksen maaliskuussa2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan.
3.2.3
Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko
Valtioneuvoston energiapoliittisessa selonteossa Suomen energiatuotannon tulevista linjauksista
on tavoitteena lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on 288 MW (12/2012) ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu
23
2000 MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vuositasolla voimakasta lisärakentamista (150200 MW/vuosi).
3.2.4
Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033
Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa yhtenä strategisena tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä. Uusiutuvien
energiamuotojen käyttöä lisätään ja kehitetään teknologioita. Uudenmaan kasvihuonepäästöjen
vähentämisessä potentiaalisimpia uusiutuvia energiamuotoja ovat metsä- ja peltobiomassa sekä
tuulienergia.
3.2.5
Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014
Uudenmaan maakuntaohjelma mukaan päästöttömän ja uusiutuvan energian (aurinko, tuuli, bio,
maa, vesi) kehittämistä ja käyttöä edistetään yhteistyössä yritysten, alueellisten ja paikallisten
toimijoiden kanssa. Tavoitteena on fossiilisen energian korvaaminen päästöttömällä ja mahdollisuuksien luominen hajautetulle energiatuotannolle.
3.3
Kunnan asettamat tavoitteet
Loviisan kaupunginhallitus päätti § 180 27.6.2011, että Loviisan kaupungille on ensisijaisen tärkeää sekä tuulivoiman lisäinvestointien mahdollistava maankäytön tarkastelu että tuulivoimainvestoijien kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. Loviisan seudun elinkeino-ohjelmassa on yhtenä tavoitteena energia-alan osaamisen täydentäminen vähäpäästöisen ja päästöttömän energian osaamisella.
Vuonna 2013 laadittiin koko kaupungin kattava tuulivoimaselvitys, jonka pohjalta rajattiin tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Alueita löytyi yhteensä 13 kpl, joista yksi on
Tetomin tuulivoima-alue. Selvityksessä alue oli nyt osayleiskaavoitettavaa aluetta laajempi. Tekninen lautakunta (26.2.2013) ja kaupunginhallitus (25.3.2013) ovat hyväksyneet tuulivoimaselvityksen jatkotyön pohjaksi.
3.4
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Osayleiskaavan suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa 2.6.1 luetellut valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista.
Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi kaavojen osalta
vain yleispiirteisessä kaavoituksessa. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei
tavoitteita ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa.
Kaava-aluetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aluekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja
erityistavoitteet.
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien
energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja
edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava
huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten,
että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet.
Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologi-
24
sesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden
lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.
Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja
luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnin otetaan
huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta
merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja
riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Maakuntakaavojen kautta syntyviä tavoitteita ovat mm. suunnittelualueen luonto-, kulttuuri-, ja
muiden ympäristöarvojen säilymisen turvaaminen ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen ja alueen hyödyntäminen tuulivoiman tuotannossa. Tavoitteena on, ettei kaavan toteuttamisesta synny alueella sijaitsevien suojelukohteiden ja –alueiden tai lähiseudun arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvoja, elinympäristön laatua, virkistyskäyttömahdollisuuksia tai elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.
Rakennusjärjestyksen osalta tavoitteena on pyrkiä noudattamaan rakennuspaikan ominaisuuksia
koskevia määräyksiä sekä varmistaa, että kaavassa osoitettavista toiminnoista syntyvä melu ei
ylitä annettuja ohjearvoja olemassa olevilla asuinkiinteistöillä.
3.5
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Tavoitteena on, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu suunnittelualueen luonnonympäristöön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan
maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Erityisesti tulee ottaa huomioon alueella ja sen lähiympäristössä esiintyvät erityisesti
suojeltavat lajit ja luontotyypit sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Koskenkylän jokilaakso.
Lisäksi tavoitteena on, että kaavassa osoitettava maankäyttö ei aseta merkittäviä rajoitteita
suunnittelualueen lähiympäristön tulevalle käytölle ja kehittämiselle.
3.6
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Täydennetään luonnosvaiheessa saadun palautteen saannin jälkeen.
25
4.
SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Osayleiskaavan suunnittelun tarve
Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa suunniteltujen tuulivoimaloiden, tiestön,
sähkönsiirtoverkoston ja sähköaseman rakentamisen ja että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella (MRL 77a §).
Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77 b §):
1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;
2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;
3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Osayleiskaava on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 § 114.
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
Kaavan aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on kerrottu
osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista. OAS on ollut nähtävillä
2.12.2014 alkaen ja se on selostuksen liitteenä 1. OAS:sta saatiin yksi mielipide.
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.11.2014, jossa OAS:sta saatiin palautetta
ELY:n liikenne ja ympäristö asiantuntijoilta, Uudenmaan liitolta, Porvoon museolta, Museovirastolta, Pelastuslaitokselta sekä Puolustusvoimilta.
Ilmatar on järjestänyt kaksi asukastilaisuutta, joissa lähialueen asukkaille on kerrottu suunnitellusta hankkeesta.
5.
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne
Kaava-alueen pinta-ala on noin 997 ha ja se osoitetaan kokonaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi
alueeksi (M-4). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen.
Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-1), sekä niitä varten
huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita.
Yhtensä 9 tuulivoimalan rakennuspaikat sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja sähköasema osoitetaan maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina.
26
5.2
Aluevaraukset
27
5.3
Yleiset määräykset
Tätä osayleiskaavaa saa käyttää osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan
myöntämisen perusteena (MRL 77 a §).
Tuulivoimaloiden toteutuksessa on otettava huomioon erityisesti maisema ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.
Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys.
Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto.
Uusia asuin- ja loma-asuinrakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa
alueille, joille voi aiheutua Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen
ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB).
Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on purettava voimalat rakennusvalvonnan
määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava suunnitelman mukaisesti.
Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +270 metriä (mpy).
Kaava-alueella on voimassa jokamiehenoikeudet.
Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n nojalla määrätään, että osayleiskaava-alue on suunnittelutarvealuetta.
28
6.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ennakkoon toteutumisen merkittävät vaikutukset tehtäessä
kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan.
Kaavan vaikutusten arvioinnista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä –asetuksessa
MRL 9 § ja MRA 1 §.
Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. "Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä
suunnitelmien ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukein yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä
koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia" (MRL 9 §.
6.1
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Kaavan toteutuessa alueesta muodostuu merkittävä energiatuotantoalue. Maankäytön osalta
kaava kuitenkin vahvistaa alueen nykytilanteen, sillä tuulivoima-alueen pääkäyttötarkoitus säilyy
edelleen maa- ja metsätalousalueena.
Kaava-alue sijoittuu taajaman ulkopuoliselle alueelle, jossa asutuksen määrä on hyvin pieni. Kaava-alueen eteläosaan pohjoisosaltaan sijoittuva Kotkan Energia Oy:n turvetuotantohanke on yhä
toteutettavissa, eikä alueelle ole tiedossa tai vireillä muita hankkeita, joissa osoitettaisiin muuta
kuin maa- ja metsätalouskäyttöä.
Tuulivoimalat, huoltotiet ja maakaapelit vaativat aluevarauksia ja laajentavat siten teknisen huollon verkostoja. Kaavassa osoitetun maankäytön toteutuminen, kuten tuulivoimaloiden alueen
rakentaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista, eikä uusien asuin-, virkistys- tai
palvelualueiden toteuttamista. Kaavan toteutumisesta ei siten aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia.
Tuulivoimaloiden läheisyydessä alueen maankäyttöä rajoittaa vakituisen ja loma-asumisen osalta
voimaloiden käytön aikainen melu ja välke.
Kaavan toteuttamisesta ei synny merkittäviä kaupungin yhdyskuntarakenteen kehitystä rajoittavia tai haittaavia vaikutuksia. Taajamarakenteen ulkopuolelle sijoittuvalle kaava-alueelle ei ole
tarpeen sijoittaa uutta asutusta tai muita tuulivoimalaitosten läheisyyteen soveltumattomia toimintoja. Kaavan toteuttaminen ei myöskään aiheuta muutoksia väestön tai asumisen määrään.
Osayleiskaava ei ole ristiriidassa voimassa olevien maakuntakaavojen kanssa. Maakuntakaavassa
osoitettu HELI-ratalinjaus on yhä toteutettavissa.
6.2
Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen
Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee sekä ympärivuotista asutusta että loma-asutusta Koskenkylän, Österbyn ja Garpomin kylissä sekä Hardomintien varressa. Haitallisia vaikutuksia lähialueen
asukkaille voi aiheutua asumisviihtyvyyden heikentymisestä niillä, jotka asuvat voimaloiden näkemäalueella. Voimalat sijoittuvat alueelle siten, ettei melu-, eikä välkevaikutukset yllä asuin- ja
lomarakennuspaikoille.
Näkyvyysanalyysin pohjalta tuulivoimalat voivat näkyä Hopom-järven rantaan, jossa on sekä
loma-asutusta että vakituista asutusta. Myös Garpomin kyläalueelle ja Koskenkylän tien varren
asuinkiinteistöille voimalat voivat näkyä.
Tuulivoima-alueen käytön aikana alueelle ei voi rakentaa uusia toiminnasta häiriintyviä asuin- tai
lomarakennuksia.
Tuulivoima-alueen rakentamisen aikana alueelle on liikennettä normaalia enemmän ja sillä voi
olla vaikutusta elinympäristön turvallisuuteen. Vaikutukset ovat kuitenkin kestoltaan rajoitettuja
ja rakentamisajan päätyttyä, varsinaisen toiminnan aikainen liikenne alueelle on vähäistä.
29
Tuulivoimaloiden etäisyydet lähimpään asutukseen mitattuna kaavaan merkitystä tuulivoimalan sijainnista.
6.3
Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan sekä palveluihin
Tuulivoima-alueen rakentaminen on merkittävä investointi ja sillä on laajat vaikutukset
seutukunnan ja Suomen talouselämään.
Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista,
asennustyöstä ja palveluista. Käytön aikana työllistävät huoltoon ja käyttöön sekä niihin liittyvät
palvelut. Työpaikkoja on mahdollista syntyä myös kunnossapito- ja huoltoalalle. Näillä aloilla
työllistävä vaikutus kestää läpi tuulivoimalan käyttöiän. Toteutuessaan tuulivoimahanke voi
osaltaan lisätä myös muuta alan teollisuutta, sekä mahdollistaa uudenlaisen toiminnan
kehittymistä Loviisan seudulla, liittyen muun muassa tuulivoimalan osien rakentamiseen tai alaan
liittyviin palveluntarjoajiin.
Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen nykyisiin elinkeinoihin tai
työpaikkoihin.
6.4
Vaikutukset virkistykseen
Alueella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai –reittejä, mutta kaava-aluetta käytetään metsänhoidon lisäksi jonkin verran myös ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, marjastukseen
ja sienestykseen. Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden ääni, varjostus tai näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevinä tekijöinä. Joidenkin ulkoilua, ret-
30
keilyä ja luonnosta nauttimista tuulivoimalan näkeminen voi häiritä laajemmallakin alueella. Osa
taas saattaa retkeillä katsomaan tuulivoimaloita.
Tuulivoima-alueen rakentamisen aikaiset kuljetukset, perustusten ja tieyhteyksien maarakennustyöt ja työkoneet voivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä, kuten myös toiminnan aikainen melu,
varjostus ja maiseman muutos. Rakentamisen aikaiset liikkumisrajoitukset koskevat vain rakennettavien alueiden lähiympäristöä ja ovat tilapäiset. Alueella voi ulkoilla, sienestää, marjastaa ja
metsästää rakentamisvaiheen jälkeen.
Rakentaminen vaikuttaa väliaikaisesti alueiden käyttöön metsästyksessä, sillä tuulivoimapuiston
rakentamisen aikana riistaeläinten esiintyminen ja liikkuminen hankealueella voi tilapäisesti
muuttua. Esimerkiksi hirvet yleisesti vierastavat ja ne pyrkivät erityisesti lisääntymisaikanaan
välttämään aktiivisen ihmistoiminnan alueita. Hirvien on kuitenkin havaittu sopeutuvan varsin
nopeasti teknisten rakennelmien (esim. voimajohdot ja mastot) läsnäoloon elinympäristössään.
Tuulivoimalaloista irtoavan jään aiheuttama turvallisuusriski on erittäin pieni, eikä se esimerkiksi
estä alueen käyttöä nykyisiin maankäytön toimintoihin. Voimalat on mahdollista varustaa jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Tuulivoimaloiden rakentamisaikana liikkuminen tuulivoimalatyömaalla on turvallisuussyistä kiellettyä.
6.5
Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen
Suunnittelualueen sisällä käytetään ensisijaisesti olemassa olevia yksityis- ja metsäautoteitä,
jotka kunnostetaan ja hoidetaan kaavan mahdollistaman tuulivoimahankkeen elinkaaren ajan
hankkeesta vastaavan toimesta. Nykyistä yksityistien liittymää valtatielle 6 parannetaan tarvittaessa erikoiskuljetuksia varten. Liittymän parantaminen tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeiden mukaan. Valtatielle ja runkotielle sijoittuvan liittymän parantamisen vaatimaan luvitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen on varattava riittävästi aikaa ennen varsinaisen tuulivoimarakentamisen alkamista.
Yksityistiejärjestelyt
31
Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin
liikennemäärät alueen läheisyydessä lisääntyvät maarakennusaineiden ja voimalan rakennusosien kuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä syntyy ylimääräisten maa-aineisten pois kuljettamisesta
sekä rakennustyöntekijöiden työmatkoista. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja
asennuskenttien rakentamisella. Rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy huoltoteiden ja
asennuskenttien rakentamisesta sekä perustusten betonivaluista.
Yhden tuulivoimalan maa-ainesten kuljettamiseen tarvitaan noin 150 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta, mikä tarkoittaa koko tuulivoimahankkeen osalta noin 1 350 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviainesta on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueelta, kuljetustarve
alueen ulkopuolelta vähenee. Tuulivoimalan perustuksen valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, betonin tarve on vähäisempi ja täten myös kuljetustarve vähenee.
Tuulivoimalan osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Kuljetukset suuntautuvat erikoiskuljetusreittejä pitkin valtatietä 7 edelleen valtatielle 6 ja siitä kaavaalueelle. Yhden tuulivoimalan rakentaminen edellyttää 12-14 erikoiskuljetusta.
Kaikki kuljetukset yhteenlaskettuna voimaloiden rakentamisen aikainen liikenteen lisäys on vuoden ajalla yhteensä noin 3 000 kuljetusta, josta saadaan KVLRAS lisäykseksi 16.
Rakentamisen aikaiseksi henkilöliikenteen lisäykseksi on arvioitu KVL=40.
Laji
Maanrakennus, tiet
Maanrakennus, kentät
Perustukset
Erikoiskuljetukset
Voimalaitoksia
9
Kuljetusta
160
50
100
14
Kuljetusta/voimala
324
KVLRAS (1vuosi)
0.9
0.3
0.6
0.1
Kuljetuksia yht KVLRAS 1 vuosi
2916
16
Kokonaisuudessaan tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakentamisen ajalle (noin
vuosi). Liikennemäärä lisääntyy valtateillä 6 ja 7 rakentamisen aikana 0,6-0,8 %. Raskas liikenne
lisääntyy valtatie 6:lla kaava-alueen kohdalla noin 2 % ja palaa ennalleen rakentamisen päätyttyä.
Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset ja niistä johtuvat häiriö- ja pölyvaikutukset kohdistuvat erityisesti valtatielle 6 ja kaava-alueen teille. Vaikutus on paikallinen aivan kaava-alueen läheisyydessä, koska valtatien raskaan liikenteen määrä ei oleellisesti lisäänny nykyisestä. Kaavaalueella, sen lähiympäristössä tai valtatien liittymässä ei sijaitse juurikaan asutusta, johon kohdistuisi melu-, pöly- tai häiriövaikutuksia.
Tuulivoimapuiston käytön aikaisen liikenteen vaikutukset ovat vähäisiä ja rajoittuvat pääasiassa
pakettiautoilla tehtäviin huoltokäynteihin ja huoltoteiden aurauksiin. Keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) voidaan laskea olevan KVL<5.
Liikennemäärät
Vt6
Vt7
Nykytilanne
KVL
6883
8658
KVLRAS
763
1245
Liikennemäärät
Vt6
Vt7
Rakentamisaikana
KVL
muutos
6939
0.8 %
8714
0.6 %
KVLRAS
779
1261
muutos
2.1 %
1.3 %
rask. liik %
11.2 %
14.5 %
Liikennemäärät
Vt6
Vt7
Käytön aikana
KVL
6888
0.1 %
8661
0.03 %
KVLRAS
763
1245
0.0 %
0.0 %
rask. liik %
11.1 %
14.4 %
rask. liik %
11.1 %
14.4 %
Liikennemäärät nykytilanteessa, rakentamisaikana ja rakentamisen jälkeen
32
Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö ajoittuu voimalan pystytysajalle. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimmat häiriöt liikenteen toimivuudelle, mutta häiriöt kuljetusreitillä ovat paikallisia ja
lyhytkestoisia. Kuljetukset suuntautuvat erikoiskuljetusreittejä pitkin valtatietä 7 edelleen valtatielle 6 ja siitä kaava-alueelle. Huoltotien ja valtatien 6 liittymää on levennettävä erikoiskuljetuksia varten ja kaava-alueen sisällä huomioitava tilavarauksina etenkin siipien viemä tila.
Hankkeen vaikutukset liikenneturvallisuuteen jäävät vähäisiksi, koska liikenne suuntautuu valtateille, joilla on nykyisinkin paljon raskasta liikennettä. Liittymäkohta valtatielle 6 on suoralla ja
tasaisella tieosuudella, jolla näkemät ovat hyvät molempiin suuntiin. Lähistöllä ei ole asutusta.
Rakentamisen aikaisen liikenteen haittoja voidaan vähentää antamalla ohjeita ja määräyksiä
esimerkiksi raskaan liikenteen, erikoiskuljetusten ja rakentamiseen liittyvän henkilöliikenteen
käyttämistä reiteistä alueen sisällä ja valvomalla ohjeiden noudattamista.
Tuulivoimalan osien (konehuone ja napa) kuljetus
Periaatepiirros tuulivoimalan siiven kuljetukseen vaadittava tilasta
Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alueen halki on osoitettu HELI-ratalinjaus. Osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditun ratalinjaustarkastelun perusteella linjaus on mahdollista sijoittaa siten,
että tuulivoima-alue sijoittuu ratalinjauksen eteläpuolelle pohjoisinta tuulivoimalaa lukuun ottamatta.
33
Parannettavat tieyhteydet ja HELI-ratalinjaus
6.6
Vaikutuksen lentoliikenteeseen
Tuulivoimapuiston rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia lentoliikenteeseen.
Lähin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema (80 km). Lentoasemien osalta on määritelty
esterajoituspinnat lentoasemien ympärillä. Lentoasemien esterajoituspinnat ulottuvat kiitotien
suunnassa 15 kilometrin etäisyydelle ja kiitotien sivulla kuuden kilometrin etäisyydelle, joten tällä
tuulivoimakaavalla ei ole vaikutusta Helsinki-Vantaan lentoaseman esterajoituspintoihin.
Kaavassa on osoitettu suurin sallittu huippukorkeus (+270 m) merenpinnasta mitattuna.
Finavia on antanut lausunnon kaikista suunnitelluista tuulivoimaloista 25.4.2014. Lausunnon mukaan tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGAM3-6 mukaisiin
korkeusrajapintoihin.
Kaavasta tullaan hakemaan lentoestelausuntoa ja -lupaa Trafilta ehdotusvaiheessa.
Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Ilmailuhallinnon määräysten mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestemerkinnät ja valot toteutetaan Trafin ohjeen "Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen, 12.11.2013" mukaisesti.
Kaavamääräyksen mukaan: "Ennen kunkin tuulivoimayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 §:n mukainen lentoestelupa."
34
6.7
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
6.7.1
Arviointimenetelmät
Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila, analysointi ja vaikutusten arviointi on selvitetty kaavoituksen yhteydessä ja raportoitu kaavaselostukseen.
Tuulivoimakaavan vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on selvitetty karttatarkastelujen ja -analyysien, näkemäalueanalyysin (Liite 3), näkymäsektoritarkastelujen sekä maastokäyntien avulla. Maisema-analyysissä on tarkasteltu kartta- ja ilmakuvatarkasteluna muun muassa alueen peitteisyyttä, tärkeitä reunavyöhykkeitä, näkymiä, avoimia ja sulkeutuneita maisematiloja sekä maiseman solmukohtia ja häiriötekijöitä. Visuaalisten muutosten arvioimisessa on
käytetty apuna etäisyysvyöhykkeitä, joilla maisemavaikutukset ovat erilaiset. Maisemavaikutuksia on tutkittu ja havainnollistettu valokuvasovitteiden avulla. Valokuvasovitteet on esitetty liitteessä 2.
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä täysin
objektiivisia tai kokonaisuuden kattavia laskennallisia menetelmiä. Tuulivoimaloiden maisemaan
aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi muun muassa
vaikutusten merkittävyyden ja vaikutustavan arvioiminen on haastavaa. Vaikutusten kokemiseen
vaikuttavat muun muassa henkilön suhde kyseiseen alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja
mielenkiinto sekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostamiseen. Kulttuuriympäristössä vaikutukset voivat kohdentua kulttuuriympäristön luonteeseen, ymmärrettävyyteen ja kertovuuteen sekä kulttuuriympäristön eri elementtien välisiin toiminnallisiin ja visuaalisiin yhteyksiin.
6.7.2
Vaikutusmekanismit
Maisemavaikutuksia ovat muutokset maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaalinen maisema eli maisemakuva on yksi osatekijä maisemassa, johon pääosa tuulivoimaloiden
maisemavaikutuksista kohdistuu. Maisemavaikutuksia ovat myös vaikutukset maisemarakenteeseen sekä ihmisten maiseman arvostukseen.
Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutus lievenee etäisyyden kasvaessa. Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen voi olla silloin, kun
ne hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen vaikuttavat muun muassa ympäristön
ominaisuudet ja tuulivoimaloiden etäisyys katselupisteestä.
Yleistäen tuulivoimala voi hallita merkittävästi maisemaa alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5-10 kilometrin säteellä roottorin
lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa. 15–20 kilometrin etäisyydellä lapoja ei voi enää
havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 20–30 kilometrin päähän.
Voimalan koko vaikuttaa vaikutusvyöhykkeen laajuuteen.
Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu jne.) on
merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Myös maapallon kaarevuudella on lievä vaikutus näkyvyyteen
lähinnä merialueilla. 30 kilometrin etäisyys on suurin mahdollinen etäisyys, josta tuulivoimala voi
ylipäätään näkyä tasaisessa maastossa.
Kulttuuriympäristövaikutuksina voidaan visuaalisten maisemavaikutusten ohella tunnistaa
muun muassa seuraavia: välittömät, kulttuuriympäristöä muokkaavat fyysiset tai toiminnalliset
toimenpiteet (ympäristön, toiminnallisten yhteyksien tai niiden kokemisen tuhoutuminen), välilliset muutokset kulttuuriympäristöön (kulkutapojen muutos, muuttuneet olosuhteet kulttuuriympäristön kehittämiselle, alkuperäisten toimintojen päättyminen) sekä vaikutukset alueen elämyksellisyyteen. Kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset voivat aiheutua joko kyseisen kulttuuriympäristöalueen sisällä tapahtuvista muutoksista tai sen ulkopuolella tapahtuvista, kulttuuriympäristöön heijastuvista muutoksista.
6.7.3
Lentoestevalot
Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Asennettavan
lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy lentoesteen korkeuden ja lentoesteen
sijainnin mukaan. Kokonaiskorkeudeltaan yli 150-metrinen voimalaitos tulee Trafin lentoestemer-
35
kintöjä koskevien ohjeiden (31.1.2013) mukaan varustaa päivällä ja yöllä käytössä olevilla lentoestevaloilla. Päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva / kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Kyseiset lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle eli ne sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella.
Koska hankkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden maston korkeus on yli 105 metriä maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, alle 52 metrin välein. Tornivaloista vähintään kahden valon tulee näkyä kaikista ilma-alusten lähestymissuunnista.
Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi yhtenäisen tuulivoima-alueen lentoestevalot
voidaan ryhmitellä siten, että alueen reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä (suuritehoisella vilkkuvalla, valkoisella valolla varustettujen
voimaloiden etäisyys toisistaan on oltava alle 2 km) ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden
lentoestevalot voivat olla pienitehoisia, jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Tuulivoimaalueen sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin.
Tuulivoima-alueen lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti.
Hyvissä näkyvyysolosuhteissa lentoestevalon nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli 5000 metriä ja 10 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli 10000 metriä,
mikä vähentää ympäristöön välittyvää valomäärää. Ilmailumääräys AGA M3-6 määrittää maksimiarvot lentoestevalon pystysuuntaiselle valokeilalle. B-tyypin suuritehoisissa lentoestevaloissa
pystysuuntaisen valokeilan tulee olla 3-7 astetta. Näin minimoidaan valomäärän suuntautuminen
kohti maanpintaa sekä taivasta. Tietyissä sääolosuhteissa lentoestevalon valo voi heijastua voimalaa ympäröivistä pilvistä tai sumusta.
6.7.4
Vaikutukset lähialueella, etäisyys voimaloista alle 6 km
Tuulivoimaloiden voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat lähimaisemaan ja tuulivoimaloita lähimpinä sijaitsevalle asutukselle. Voimalat sijoittuvat metsäiselle selännealueelle, jolloin
voimaloiden läheisyydessä on aivan voimalan pystytyspaikkaa lukuun ottamatta puustoa, joka
peittää näkymiä. Voimaloista 2, 3, 4 ja 9 sijoittuvat hakkuuaukeille tai aukean reunalle, jolloin
puustoista vyöhykettä ei ole peittämässä näkymiä kyseisille voimaloille kaava-alueen sisäisessä
maisemassa ennen metsän varttumista. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä
tekniikalla noin 60 x 80 metrin alueet. Tältä alueelta puusto on raivattava kokonaan ja pinta on
tasoitettava. Kaava-alueen koillisosassa on joitakin peltoja sekä etenkin keskiosassa hakkuuaukeita, joille osa voimaloista näkyy hyvin. Muutoin kaava-alue on metsäistä aluetta, missä tuulivoimaloihin ei muodostu selkeitä näkymiä. Tuulivoimaloiden pystytystä varten raivattava alue
muuttuu voimakkaasti rakentamisen myötä. Tämä koskee vain tuulivoimaloiden välitöntä lähiympäristöä eikä aiheuta merkittäviä muutoksia laajemmassa maisemassa.
Tuulivoima-alueella tai sen läheisyydessä liikkujalle tuulivoimalat näkyvät eri tavoin. Teillä tai
muilla reiteillä, joilla kuljetaan kohti tuulivoimaloita, maiseman muutos koetaan voimakkaampana, kuin osuuksilla, joilla tuulivoimalat jäävät sivuun päänäkymälinjasta. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan koetaan eri tavalla liikuttaessa eri nopeudella. Esimerkiksi kävellessä kohti tuulivoimaloita, ne näkyvät pidempään ja lapojen pyörimisliike saattaa vaikuttaa häiritsevältä omaan
liikenopeuteen verrattuna. Sen sijaan autolla liikuttaessa oma liikenopeus on suurempi, eikä lapojen pyörimisliike tunnu häiritsevältä.
Seuraavassa on kuvailtu paikkoja ja alueita, joilta voi avautua tuulivoimaloiden suuntaan näkymiä ja joissa teoreettisen näkyvyysanalyysin perusteella näkyy suunnitellun hankkeen tuulivoimaloita tai niiden osia.
Kaava-alueella ei sijaitse asutusta (Liite 10, kuva 4). Kaava-alue on maisematilaltaan pääosin
sulkeutunutta, mutta alueen keskiosassa sijaitsee hakkuuaukeita jotka mahdollistat avoimia näkymiä kaava-alueen sisäisessä maisemassa. Hakkuuaukeiden ja kaava-alueen pohjoispuolella
sijaitsee asumaton Niinijärvi, mutta suoraa näköyhteyttä hakkuuaukeiden ja järven välille ei
muodostu alueiden välillä sijaitsevan puuston vuoksi. Myös kaava-alueen koillisosan pienipiirteiset peltokuviot mahdollistavat paikallisten näkymien muodostumisen.
36
Kaava-alueelta pohjoiseen/koilliseen siirryttäessä pienet metsien ympäröimät pellot vaihettuvat
avoimeksi oman maisematilansa muodostamaksi peltoalueeksi, jonka keskellä sijaitsee asuttu
pihapiiri metsäsaarekkeella. Peltoalueessa on myös pisto kaakon suuntaan, jolla sijaitsee muutamia asuinrakennuksia. Metsäsaarekkeella ja sivummalla sijaitsevien pihapiirien puusto peittää
näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan pihapiireistä katsottaessa, mutta muutoin tuulivoimalat ovat
peltoalueelta nähtävissä muutamia katvealueita lukuun ottamatta. Peltoalueella voimalat voivat
selkeästi hallita avoimen viljelymaiseman maisemakuvaa. Voimalat kohoavat korkealle ja ovat
mittakaavaltaan ympäröivää maisemaa suurempia, mutta tasainen peltoalue ja maisemaa horisontaalisesti rajaava metsänraja vastaanottaa voimalat kohtalaisesti.
Siirryttäessä selännealueelta, jolla tuulivoimalat sijaitsevat, selännealuetta ympäröivälle Pernajanlahdelle ja Koskenkylänjokilaaksoon, tiet katkaisevat maisemaa. Selännealueelta etelään Porvoon moottoritie sekä länteen, luoteeseen ja pohjoiseen Valtatie 6 ja Koskenkyläntie antavat
oman leimansa ympäristöön sijaitessaan selänteen ja Pernajanlahden/viljelyalueiden välissä.
Tuulivoimalat eivät juuri näy tiemaisemassa muutamia paikoittaisia näkymiä lukuun ottamatta.
Siirryttäessä tuulivoimaloilta kaakkoon ja Valtatie 6 itäpuoliselle alueelle, pitkiä avoimia näkymiä
tuulivoimaloiden suuntaan avautuu Hopjärveltä ja järven kallioisilta itärannoilta. Rannat ovat
loma-asutuskäytössä. Hopjärven kalliorannoilta tuulivoimalat näkyvät läntisessä horisontissa
muodostaen yhtenäisen rivin järven taakse (Liite 2, kuvauspaikka 1). Metsänraja muodostaa
selkeän jalustan voimaloille ja selkeyttää edelleen avointa maisematilaa. Tuulivoimalat eivät
muodostu hallitseviksi elementeiksi sijoittuessaan omaksi selkeäksi tiiviiksi kokonaisuudeksi maiseman taustalle.
Myös Hopjärven ja kaava-alueen välisellä alueella sijaitsevilta peltoalueilta avautuu monin paikoin
näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Alueen rungon muodostavat Hardom- ja Hopomintie, jonka
varrella pellot ja alueen asutus pääosin sijaitsee. Maisemavaikutuksia kohdistuu niille pihapiireille, joiden maisema avautuu tuulivoimaloiden suuntaan lounaaseen ja etelään. Etenkin Hopomista
peltojen itäosista voi avautua esteettömiä näkymiä tuulivoimaloille, jolloin tuulivoimalat näkyvät
läntisessä horisontissa muodostaen sektorin selännealueelle. Hopomista kaakkoon metsäisen
alueen takana sijaitsee Hartolan kylä avoimine peltoineen. Alueella tuulivoimaloita on nähtävissä
peltojen itäosista ja joiltakin pihapiireiltä, jotka avautuvat lännen suuntaan.
Tuulivoimaloista lounaaseen ja etelään sijaitsee Pernajanlahden pohjukka ja sen rantojen viljellyt
alavat alueet. Lahden rannoilla sijaitsee vain vähän asuinrakennuksia, mutta loma-asutusta sijoittuu lahden koillisrannalle. Pernajanlahden pohjukasta ei avaudu merkittäviä päänäkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta sekä lahden lounaisrannoilta että liikuttaessa vesitse lahdella tuulivoimalat näkyvät monin paikoin koilliseen sijoittuvalla selännealueella. Pääosa lahden lomaasutuksesta sijaitsee lahden koillisrannoille, jonne tuulivoimalat eivät näy, mutta joiltakin lounaisrannan loma-asunnoilta voi avautua näkymiä tuulivoimaloille.
Koskenkylä sijoittuu tuulivoimaloista lounaaseen. Alueen rakennuskanta, maaston vaihtelevat
pinnanmuodot ja puusto estävät avoimien näkymien avautumisen tuulivoimaloille. Asutus jatkuu
Koskenkylästä melko tiiviinä pohjoisen suuntaan seuraillen Mörkömäentietä ja edelleen Tetomintietä, joiden varrelta Koskenkylänjokilaakson maisemat avautuvat lännen suuntaan. Paikoin asutukselle, joka sijoittuu peltojen länsilaidoille, kuten Nedre Rikebyssä, tuulivoimalat tai osia niistä
voi näkyä idän suunnalla.
Koskenkylänjokilaaksossa ja Rumpilantiellä liikuttaessa etelän ja edelleen kaakon suuntaan jokilaaksomaisema avautuu vaihtelevana ja mahdollistaa monin paikoin pitkiä näkymiä. Merkittäviä
näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan avautuu Rumpilasta ja Rumpilantieltä Liljendalia lähestyttäessä. Asutus on keskittynyt Rumpilantien varrelle peltojen ja peltoja reunustavan selänteen yhtymäkohtaan. Tuulivoimalat näkyvät laajasti tielle ja asutukselle. Liljendalissa rakennuskanta ja
puusto estävät avoimien näkymien avautumisen tuulivoimaloiden suuntaan. Rajoittuneilla alueilla
tuulivoimaloita tai osia niistä voi olla nähtävissä, mutta esimerkiksi Liljendalin kirkolle ja sen pihapiirille tuulivoimalat eivät näy runsaan puuston estäessä näkymät. Liljendalissa sijaitsee myös
näkötorni, jolta avautuu avoin näyttävä jokilaaksomaisema länteen. Näkyvyysanalyysin ja maastokäynnin mukaan tuulivoimalat eivät näy näkötornille.
Rumpilasta kaakkoon sijoittuu Garpomin kylä, jonka pelloilta ja peltoja reunustavien maatilojen
pihapiireiltä tuulivoimaloita on monin paikoin nähtävissä. Kylän avoimella alueella tuulivoimalat
37
näkyvät eteläisessä horisontissa muodostaen yhtenäisen rivin aluetta rajaavan metsänrajan
taakse. Mittasuhteiltaan suuret voimalat voivat latistaa maisemassa keskeisenä elementteinä
olevien maatilarakennusten ja pihapiirien mittasuhteita lähimpien tuulivoimaloiden sijoittuessa
noin kolmen kilometrin etäisyydelle.
Tuulivoimaloiden lähimaisema-alueella sijaitsee arvokkaita kallioalueita. Suunnitelluista tuulivoimaloista noin 3,7 ja 4,2 kilometrin etäisyydellä lounaassa sijaitsevat Silverbergetin ja Jomalbergetin kallioalueet, noin 5,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa Veckarbyn kyläkallio ja noin 5,6 kilometrin etäisyydellä koillisessa Falkberget-Kummelberget kallioalue. Näkyvyysanalyysin mukaan
tuulivoimalat eivät kyseisille kallioalueille näy lukuun ottamatta Falkberget-Kummelbergetin kallioalueen läntisintä osaa, Hopjärven itäisimmän osan kalliorantaa. Tälle rannalle tuulivoimalat
näkyvät samaan tapaan kuin Hopjärven uimarannalta tehdystä kuvasovitteesta (Liite 2, kuvauspaikka 1).
6.7.5
Vaikutukset kaukoalueella, etäisyys voimaloista yli 6 km
Niille alueille, joille voimalat vielä erottuvat selkeinä elementteinä kaukomaisemassa, muuttuu
katseltavan kaukomaiseman identiteetti luonteeltaan modernimmaksi tuotantomaisemaksi. Etäisyydestä johtuen yli kuuden kilometrin päähän ulottuvalla alueella voimalat eivät enää hallitse
maisemakuvaa eikä voimaloilla ole merkittävää vaikutusta maiseman hierarkiaan. Lähimaiseman
elementeillä on voimakkaampi vaikutus maiseman koettuun identiteettiin kuin kaukomaiseman
tuulivoimaloilla. Suurimittakaavaisessa ympäristössä, kuten metsäisten selänteiden rajaamissa
laajojen peltoaukeiden maisemissa tai avoimella merenlahdella, tuulivoimalat eivät poikkea merkittävästi jo olevan ympäristön mittakaavasta. Voimalat eivät muodosta kaukomaisema-alueella
horisonttiin leveää sektoria voimaloiden ryhmittelyn ja vähäisen määrän vuoksi, vaan voimalat
näkyvät horisontissa yksittäisenä tiiviinä ryhmänä. Suuren kokonsa vuoksi tuulivoimalat voivat
kuitenkin näyttää olevan todellista lähempänä, koska niiden korkeus ei vertaudu muihin maiseman elementteihin mastoja lukuun ottamatta.
Seuraavassa on kuvailtu paikkoja ja alueita, missä teoreettisen näkyvyysanalyysin mukaan näkyy
tuulivoimaloita ja mistä avautuu suunniteltujen tuulivoimaloiden suuntaan laajojen avoimien alueiden suuntaisia näkymiä. Suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa laajoilta peltoaukeilta ja peltoaukeiden laidoilta sekä merenlahdilta. Kaukomaisemassa voimalat näkyvät aina
metsän ja maaston muotojen osittain peittäminä.
Suunnitelluista tuulivoimaloista etelään sijoittuu Pernajanlahti, jonka luonne muuttuu lahden
pohjukasta etelään suuntaan siirryttäessä pienipiirteisemmästä ja sokkeloisesta suurpiirteisemmäksi ja avaraksi (Liite 10, kuva 5). Lahden rannoilla sijaitsevilta pelloilta avautuu vain paikoin
näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Pernajanlahden avautuessa myös pitkät kaukonäkymät
mahdollistuvat, ja suunnitelluista tuulivoimaloista 10 – 15 kilometrin etäisyydellä mereltä sekä
monilta loma-asutuilta saarilta tuulivoimaloita on nähtävissä pohjoisessa horisontissa.
Suunnitelluista tuulivoimaloista pohjoiseen noin kuuden kilometrin etäisyydeltä Liljendalista aina
noin 14 kilometrin etäisyydelle saakka sijaitsee Koskenkylänjokilaakson avoin ja tasainen viljelyalue. Viljelyalueelta avautuu pitkiä näkymiä, ja näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita on
paikoin nähtävissä eteläisessä horisontissa etenkin Eskilomin peltoalueelta. Eskilomin alueella
asutus on sijoittunut Eskilomintien ja Mickelspiltomintien varrelle peltoalueen koillis- itälaidalle.
Joiltakin pihapiireiltä avautuu näkymiä tuulivoimaloille.
Vanhakylän alue peltoineen sijoittuu suunnitelluista tuulivoimaloista noin 6 – 10 kilometrin etäisyydelle länsilounaaseen. Alueella Porvoontietä idän suuntaan liikuttaessa tienäkymässä tuulivoimaloita voi näkyä kohtisuoraan kulkusuuntaan nähden, mutta vain avoimimmalla kohtaa peltoaluetta. Muutamista pihapiireistä tuulivoimaloita voi olla nähtävissä.
Loviisanjoki ja sen monin paikoin avoin jokilaakso sijoittuu suunnitelluista tuulivoimaloista noin 7
– 11 kilometrin etäisyydelle etelään. Peltoalueiden itälaidoilta avautuu paikoin näkymiä tuulivoimaloille, jolloin tuulivoimaloita on nähtävissä pelloilta ja joiltakin pihapiireiltä läntisessä horisontissa etenkin Haddomin ja Hommarsbyn tienoilla.
38
6.7.6
Vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin sekä –kohteisiin
Seuraavassa on kuvattu vaikutukset suunnittelualuetta lähimmille valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristö- ja maisema-alueille sekä muille lähellä oleville kulttuuriympäristön arvoille.
RKY 2009
Teoreettisen näkyvyysanalyysin ja maastokäynnin perusteella Tetomin tuulivoimahankkeella ei
arvioida olevan vaikutuksia lähimaisema-alueella (0-6 km) sijaitseville Koskenkylän ruukinalueelle ja ruukinalueen hopeakaivokselle sekä Sarvilahden kartanolle ympäristöineen (Norrsarvlax)
(Liite 10, kuvat 3 ja 4). Vaikutuksia ei arvioida kohdistuvan kaukomaisema-alueella (6-15 km)
sijaitseville Pernajan kirkolle ja Pappilalle, Sarvilahden kartanolle ympäristöineen (Norrsarvlax,
Hormnäs, Ströms), Loviisan maalinnoitukselle, Loviisan Esplanadille, Loviisan alakaupungille,
Lapinjärven huoltolalle, Jakkarilan kartanolle, Postimäelle, Lapinjärven kirkonkylälle, Särkijärven
kylä- ja kartanomaisemalle ja Fasarbyn kylälle sekä Husholmenin keskiaikaiselle linnasaarelle
ympäröivine maisemineen (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Näille alueille tuulivoimalat eivät teoreettisen
näkyvyysanalyysin mukaan näy lainkaan tai vain pienelle kohtaa, joka ei ole alueen arvokkainta
aluetta.
Lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 3,5 – 6,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa
sijaitsee Malmgårdin kartano. Malmgårdin kartano sijoittuu Koskenkylänjoen länsirannalle, mutta
RKY alue ulottuu myös Koskenkylänjoen kaakkoispuolelle. Alueella sijaitsee muun muassa 1800luvun historismiin tukeutuva päärakennus, suuria tiilisiä talousrakennuksia ja puisto. Poikkeuksellinen historiallinen ja maisemallinen kokonaisuus muodostuu sekä rakennuskannasta, kuusiaidoista ja puistosta sekä pelloista. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä voi
näkyä monin paikoin RKY-alueen pelloille. Kartanon itäpuolelta Myrskyläntien puukujanteen eteläpuolelta mäen päältä kaikki tuulivoimalat ovat osittain nähtävissä metsänrajan yläpuolella kaakon suunnalla (Liite 2, kuvauspaikka 2). Voimalat muodostavat selkeän ryhmittymän horisonttiin
metsänrajan yläpuolelle, mutta peltoaluetta rajaava polveileva metsä aiheuttaa voimaloiden näkymäsektorissa paikoin sekavuutta. Malmgårdin kartano sijoittuu alueen keskiosassa sijaitsevan
mäen länsipuolelle. Tämän ja kartanon pihapiirin peittävän puuston vuoksi tuulivoimalat eivät
juuri näy historiallisesti arvokkaimmille kohteille, päärakennukselle, talousrakennuksille, kartanon
koillispuolen talouspihalle tai englantilaistyyliselle maisemapuistolle.
Malmgårdin kartanon luonteeseen ja kokemukseen kohdistuu muutoksia niille alueille, joille kartanomaisemassa näkyvät tuulivoimalat muodostavat ympäristöön uuden ajallisen kerrostuman.
Voimalat jäävät kuitenkin kaakkoon selännealueelle erilliseksi kokonaisuudekseen eivätkä tuulivoimalat muodostu hallitseviksi elementeiksi kartanoalueen sisäisessä maisemassa tai alueen
halki kulkevassa tiemaisemassa. Suunnitelluille tuulivoimaloille ja RKY-alueelle ei muodostu sellaisia visuaalisia yhteyksiä RKY-alueen lähialueelta, että sekä alue että voimalat näkyisivät maisemassa samanaikaisesti. Tuulivoimalat eivät uhkaa alueen historiallisia arvoja, mutta alueelle
aiheutuu paikoin maisemallisia muutoksia.
Tervikin kartano sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 5,8 – 7,9 kilometrin etäisyydellä lounaassa Pernajanlahden länsirannalla (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Tervik on
keskeinen osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää. RKY-alue muodostuu
muun muassa kaksikerroksisesta päärakennuksesta, muista pihapiirin rakennuksista, talousrakennuksista, puutarha- ja puistoalueesta, tammikujasta ja kartanon pelloista. Näkyvyysanalyysin
mukaan historiallisesti arvokkaimmille kohteille, päärakennukselle ja sen pihapiiriin ja pihapiiristä
etäämmällä sijaitseville talousrakennuksille, tuulivoimalat eivät juuri näy. Kumpuileva maasto ja
pihapiirissä kasvava puusto estää näkymiä avautumasta koilliseen tuulivoimaloiden suuntaan.
Myöskään puutarha- ja puistoalueelle, missä puuston reunustama joki muodostaa hienon elementin, tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy. Kartanon alueelle saavuttaessa lounaan suunnalta Suomen pisimpänä pidettyä tammikujaa pitkin tuulivoimaloita tai osia niistä voi
olla nähtävissä ennen kääntymistä puukujanteelle, mutta itse kujanteella liikuttaessa kujanteen
tammet peittävät näkymiä tuulivoimaloille. Kartanon viljellyillä pelloilla liikuttaessa tuulivoimalat
ovat monin paikoin nähtävissä koillisen suunnalla, jolloin voimalat kohoavat horisontissa näkyvän
selännealueen päälle muodostaen sinne selkeän ryhmittymän (Liite 2, kuvauspaikka 3). Maisematilaa rajaavassa metsänrajassa, jonka ylle voimalat kohoavat, on nähtävissä 400 kV voima-
39
johdosta ja moottoritiestä aiheutuvat maisemavauriot. Tuulivoimaloiden vaikutus Tervikin kulttuurimaiseman historiallisiin arvoihin jää vähäiseksi, mutta kartanomaiseman luonteeseen voi
kohdistua muutoksia osittain. Maiseman jo nykyiset maisemavauriot vähentävät maisemaan uutena rakenteena ja ajallisena kerrostumana tulevien tuulivoimaloiden vaikutuksia.
Tervikan kartanosta kaakkoon lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 8,1 - 10
kilometrin etäisyydellä etelässä sijaitsee Tjusterbyn kartano. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä on nähtävissä vain paikoin kartanon pelloille. Kartanon päärakennukselle,
sen pihapiirille ja puistoon tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy. Tjusterbyn kartanon luonteeseen ei kohdistu muutoksia ja tuulivoimaloiden vaikutus kulttuurimaiseman historiallisiin arvoihin jää vähäiseksi.
Tjusterbyn kartanon itäpuolella lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 9,3 – 10,4
kilometrin etäisyydellä etelässä sijaitsee Sjögårdin kartano. Pernajanlahden lounaisrannalla sijaitseva RKY-alue ja rannan tuntumassa oleva kartanon rakennusryhmä koostuu empiretyylisestä
päärakennuksesta, muista pihapiirin rakennuksista sekä kauempana olevista tiilisistä talousrakennuksista. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä on nähtävissä alueen itäosan rantavyöhykkeeltä ja itäisimmän osan pellolta. Pihapiiriin, talousrakennuksille ja kartanon
koristepuutarhalle näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy. Päärakennuksen keskiakselista johtaa merelle terassoitu keskikäytävä, jonka päätepisteenä on kaksi laiturille sijoitettua
uimahuonetta. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä voi näkyä näille kohteille. Näkyessään voimalat sijoittuvat pohjoiseen kaukaiseen horisonttiin Pernajanlahtea reunusvavalle selänteelle. Pitkästä etäisyydestä johtuen tuulivoimaloista ei näkyessään aiheudu vähäistä
merkittävimpiä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia.
Sarvilahden kartano ympäristöineen (Sarvilahti) sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan
paikasta noin 7,3 – 11,8 kilometrin etäisyydellä kaakossa Sarvlaxträsket -järven itäpuolella. RKYalue koostuu sekä Sarvlaxträsket -järven itärannasta, rannasta kohoavasta metsäisestä selännealueesta sekä Hormnäsfjärdeniin laskevan joen ympärillä sijaitsevista pelloista. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue.
Muille kokonaisuuksille Sarvilahtea lukuun ottamatta tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy. Kartanoon kuuluu kolmikerroksinen päärakennus, muita pihapiirin rakennuksia sekä
kauempana sijaitsevia päärakennuksia. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen
ympärillä sijaitsee maisemapuisto. Kartanon alueella sijaitsee myös 1800-luvulla istutettuja puukujanteita. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä voi näkyä paikoin kartanon
pihapiiristä kaakkoon ja etelään avautuvilta pelloilta, mutta ei itse kartanon pihapiiristä ja maisemapuistosta. Myös Sarvlaxträsket -järven rannalle tuulivoimaloita näkyy, mutta rannalla ei
sijaitse asutusta. Avautuvat näkymät tuulivoimaloiden suuntaan ovat vain paikoittaisia lukuun
ottamatta järven itä- ja etelärantaa, eivätkä sijaitse RKY-alueen arvokkaimmilla alueilla. Sarvilahden kartanon luonteeseen tuulivoimaloista ei kohdistu muutoksia ja tuulivoimaloiden vaikutus
kulttuurimaiseman historiallisiin arvoihin jää vähäiseksi näkymien paikoittaisuuden ja tuulivoimaloille muodostuvan suhteellisen pitkän etäisyyden vuoksi.
Michelspiltomin rautatieseisake sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin
10,6 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa Loviisa-Vesijärvi –radan yhteydessä raiteiden eteläpuolella. Michelspiltomin seisake on ainoa alun perin yksityisen, kapearaiteisen Loviisa-Vesijärvi
(Lahti) -radan entinen rautatieasema-alue, jonka rakennuskanta pihapiireineen on säilynyt rakentamisvaiheen aikaisessa asussa. Rautatieasema on suojeltu. Seisakkeen pihapiirissä kasvaa
runsaasti tuulivoimaloiden suuntaan etelään peittäviä näkymiä, mutta pihapiiristä etelään avautuva peltoalue mahdollistaa tuulivoimaloiden tai osien niistä näkymisen osin pihapiriin. Etäisyydestä johtuen voimalat eivät ole näkyessään kuitenkaan hallitsevia maisemassa ja tuulivoimaloiden vaikutus rautatieseisakkeen historiallisiin arvoihin, jotka ennen kaikkea nojaavat rautatiehen
ja seisakkeen pihapiiriin, jää vähäiseksi.
Suuri rantatie sijoittuu lähimmillään noin 2,8 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta
tuulivoimalan paikasta (Liite 10, kuvat 3, 4 ja 5). Suuri Rantatie, joka on rakennettu yhdistämään
Turkua ja Viipuria, on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys.
40
Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä.
Kaava-alueelta lounaasta Porvoon keskiaikaiselta kirkolta Suuri rantatie kulkee koillisen
suuntaan Postimäelle (RKY-2009 alue) ja halkoo säilyneenä Porvoon ja Pernajan rajan metsäaluetta. Pernajassa tie jatkaa Vanhakylän viljelyaukealle, ja Koskenkylän ruukin (RKY2009 alue) kohdalla se muodostaa osan ruukinraittia. Pernajan kirkon ja pappilan (RKY
2009-alue) ohitettuaan tie jatkuu kohti Degerbytä eli nykyistä Loviisan kaupunkia. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät juuri näy Suurelle rantatielle valtaosaltaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella. Vanhakylän peltoalueella mutkitellessaan tieltä voi paikoin
avautua näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan itäkoilliseen Porvoontien eteläpuolisella osuudella. Tältä osuudelta muodostuu lähimpiin tuulivoimaloihin noin 7 kilometriä, joten tuulivoimalat näkyessään eivät ole tienäkymässä hallitsevassa osassa eivätkä vaikutukset muodostu vähäistä merkittävimmiksi.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso
(Ympäristöministeriö 1992) sijaitsee kaava-alueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella lähimmillään
noin kahden kilometrin etäisyydellä suunniteltujen tuulivoimaloiden paikoista. Maisema-alue ulottuu pohjoisen suuntaan noin 14 kilometrin etäisyydelle ja etelän suuntaan aina 23 kilometrin
etäisyydelle saakka. Maisema-alue koostuu eteläosan Pernajanlahden rantojen laajoista viljelyksistä, ruovikkoisista rantakosteikoista ja pienipiirteisistä, kumpareisista saaristomaisemista, sekä
keski- ja pohjoisosan mutkittelevan metsänreunan rajaamasta, viljelykäytössä olevasta Koskenkylänjokilaaksosta, jossa nauha- ja ryhmäkyliksi tiivistynyt asutus keskittyy joen varteen. Alueen
arvot perustuvat muun muassa jokilaakson ja merenlahden kulttuurimaisemaan, laajoihin yhtenäisinä säilyneisiin viljelyaukeisiin, keskiajalta periytyviin nauha- ja ryhmäkyliin, suuriin kartanoihin sekä ruukkeihin.
Vaikutukset maisema-alueella merkittäville kohteille, kuten Koskenkylän ruukinalueelle sekä
Malmgårdin-, Tervikin-, Tjusterbyn ja Sjögårdin kartanoille on arvioitu edellä rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) yhteydessä.
Tuulivoimaloiden lähimaisema-alueelle (0-6 km) maisema-alueesta sijoittuu Pernajanlahden pohjukka ja sen rantojen viljellyt alavat alueet, jotka jatkuvat pohjoisen suuntaan Koskenkylänjokilaakson viljelyaukeina (Liite 10, kuvat 3 ja 4). Koskenkylänjoki mutkittelee kaava-alueen länsipuolella kaartuen sieltä kaava-alueen pohjoispuolelle latvavesien suuntaan siirryttäessä. Laajemmat peltoalueet avautuvat Koskenkylänjokilaaksossa Malmgårdin kartanoviljelysten tienoilla
jatkuen avoimina Liljendaliin saakka. Lähimaisema-alueelle sijoittuvat muun muassa Koskenkylän
ruukinalue ja Malmgårdin kartano sekä jokilaakson vanhaa rakennuskantaa edustava Garpomin
kylä.
Näkyvyysanalyysin mukaan lähimaisema-alueella tuulivoimalat näkyvät monin paikoin laajoille
alueille sekä Pernajanlahdelle että Koskenkylänjokilaaksoon. Pernajanlahden pohjukasta ei avaudu merkittäviä päänäkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta sekä lahden lounaisrannoilta että
liikuttaessa vesitse lahdella tuulivoimalat näkyvät monin paikoin koilliseen sijoittuvalla selännealueella. Paikoin lahden yli kulkeva 400 kV voimajohto on hallitseva elementti maisemassa. Lahden pohjukan pohjoispuolella sijaitsee Porvoon moottoritie, joka rikkoo kulttuurimaiseman eheyttä katkaistessaan kulttuurimaiseman itä-länsi –suuntaisesti. Moottoritieltä pohjoiseen sijaitsevan
Koskenkylän ruukin ja Koskenkylän alueelta ei juuri avaudu merkittäviä näkymiä tuulivoimaloiden
suuntaan, mutta siirryttäessä pohjoiseen Malmgårdin viljelyalueille ja edelleen koilliseen Rumpilan, Garpomin pelloille sekä Liljendalin lounaispuoliselle peltoalueelle, tuulivoimalat ovat monin
paikoin nähtävissä laajoilta alueilta. Koskenkylänjokilaakso ei ole kauttaaltaan yhtä avointa maisematilaa, vaan muodostuu melko suurpiirteisestä peltojen ja metsäisten selänteiden vuorottelusta. Alueella avautuu paikoin myös pitkiä näkymiä ja merkittäviä näkymiä tuulivoimaloiden
suuntaan avautuu etenkin Rumpilan ja paikoin Rumpilasta itään kulkevan Rumpilantien varrelta
asutuilta alueilta.
41
Kaukomaisema-alueella (6-15 km) tuulivoimaloista etelään sijoittuu Pernajanlahti sokkeloisine
vesistöineen ennen avautumista avarammaksi merenlahdeksi sekä Pernajanlahden rantavyöhyke,
jossa vuorottelevat viljellyt tasaisemmat ja kallioiset korkeammat alueet (Liite 10, kuvat 3 ja 5).
Pernajanlahden rantavyöhykkeellä sijaitsevat muun muassa Tervikin, Tjusterbyn ja Sjögårdin
kartanot (RKY 2009), Isnäsin vanha sahamiljöö (RKY 1993) työväenasuntoineen, Fasarbyn kylä
(RKY 2009) sekä Pernajan kirkko ja pappila (RKY 2009). Kaukomaisema-alueella tuulivoimaloista
pohjoiseen sijoittuu Koskenkylänjoen ja sen jokilaakson muodostama kulttuurimaisema. Kulttuurimaisema levittäytyy maisema-alueen pohjoisosassa laajemmalle kohdassa, josta Koskenkylänjoesta haarautuu Jaakkolanjoki kohti länttä. Pohjoisen suunnalle sijoittuvat muun muassa Liljendal, Michelspiltomin rautatieseisake (RKY 2009) ja Kreivilän kulttuurimaisema-alue.
Näkyvyysanalyysin mukaan kaukomaisema-alueella tuulivoimahankkeesta etelään tuulivoimalat
näkyvät paikoin sokkeloiselle Pernajanlahdelle, sen lounaisrannalle ja viljelyalueille. Merkittäviä
päänäkymiä tuulivoimaloiden suuntaan ei juuri avaudu, mutta tuulivoimaloita tai osia niistä on
monin paikoin nähtävissä. Isnäsin vanhalle sahamiljöölle, Fasarbyn kylälle ja Pernajan kirkolle ja
pappilalle tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy, mutta Tervikin, Tjusterbyn ja Sjögårdin kartanoiden alueelle tuulivoimaloita tai osia niistä voi paikoin näkyä. Pernajanlahdella etelään siirryttäessä lahti avautuu merellisemmäksi ja mahdollistaa samalla pitkien näkymien muodostumisen. Lahdelta avautuu myös pitkiä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta suhteellisen pitkän etäisyyden ja maiseman suurpiirteisyyden vuoksi maiseman muutokset ovat vähäisiä.
Tällöin tuulivoimalat asettuvat maiseman taustalle ja usein etualan saaret ja niemet hallitsevat
näkymää.
Kaukomaisema-alueella tuulivoimahankkeesta pohjoiseen tuulivoimalat näkyvät paikoin etenkin
Liljendalista pohjoiseen sijaitsevalta avoimelta Eskilomin peltoalueelta sekä joiltakin paikoin maisema-alueen pohjoisimman osan pelloilta. Näillä alueilla tuulivoimalat näkyessään sijoittuvat eteläiseen horisonttiin tiiviiksi ryhmittymäksi. Michelspiltomin rautatieseisakkeelle tuulivoimalat osin
näkyvät, mutta eivät juurikaan Kreivilän kulttuurimaisema-alueelle.
Kokonaisuudessaan Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson luonteeseen ja kokemukseen kohdistuu muutoksia niille lähimaisema-alueille, joille kulttuurimaisemassa näkyvät
tuulivoimalat muodostavat ympäristöön uuden ajallisen kerrostuman. Voimalat sijoittuvat kuitenkin omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen selännealueelle sivuun Koskenkylänjokilaaksosta ja
Pernajanlahdesta eivätkä tuulivoimalat muodostu hallitseviksi elementeiksi kulttuurimaiseman
sisäisessä maisemassa tai tiemaisemassa alueella liikuttaessa. Tuulivoimalat eivät uhkaa maisema-alueen historiallisia arvoja. Kaukomaisema-alueella tuulivoimalat näkyvät horisontissa tiiviinä yksittäisenä ryhmänä, jotka eivät hallitse Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson maisemakuvaa. Maiseman arvokkaat piirteet säilyttävät merkityksensä maisemassa, mutta
katseltavan kaukomaiseman identiteetti voi kuitenkin muuttua modernimmaksi tuotantomaisemaksi.
Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Teoreettisen näkyvyysanalyysin ja maastokäynnin perusteella Tetomin tuulivoimahankkeella ei
arvioida olevan vaikutuksia kaukomaisema-alueella (6-15 km) sijaitseville Särkijärven- Tiilään
kylä- ja kartanomaisemalle, Postimäen, Ilolan kylän ja Ilolanjoen kulttuurimaisemalle, Ilolanjoen
kulttuurimaisema, Sannäsin kartanolle ja Husholmenin linnasaarelle sekä Heikinkylän kulttuurimaisemalle (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Näille alueille tuulivoimalat eivät teoreettisen näkyvyysanalyysin mukaan näy lainkaan tai rajoittuneesti vain pienelle kohtaa joka ei ole alueen arvokkainta
aluetta.
Suunnitelluista lähimpien tuulivoimaloiden paikoista hankkeen lähimaisema- ja kaukomaisemaalueella noin 4,5 – 15 kilometrin etäisyydelle itään on Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ehdotettu uutta laajaa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Loviisanjoen ja
–harjun kulttuurimaisemaa. Loviisanharju ympäröivine peltoaukeineen on yksi selkeimmin maastossa hahmottuvia pitkittäisharjuja Uudellamaalla. Loviisa–Vesijärvi (Lahti) -rata myötäilee harjua ja sen rinnalla kulkevaa Loviisanjokea. Loviisanjoen ja -harjun kulttuurimaisemaan kuuluu
myös jokilaaksoon, harjun kupeeseen syntyneitä kyliä. Kulttuurimaiseman pohjoisosassa sijaitsee
1500-luvulla perustettu Kuggomin kylä sekä sen viljelymaisemaan liittyvät Skinnarby, Tavastby,
Andersby ja Hommansby. Harjumaisema jatkuu Loviisan kaupungin halki ja kaupungin eteläpuo-
42
lella siihen kuuluvat keskiajalta tunnetut Köpbacka ja Haravankylä. Loviisanjoki mutkittelee
avoimessa jokilaaksossa, joka muodostuu useammista maisematiloista näkymien välillä katketessa metsäisiin alueisiin, metsäsaarekkeisiin tai pihapiireihin. Maisemat avautuvat pääosin jokilaakson suuntaisesti alueella liikuttaessa. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä
näkyy monin paikoin maisema-alueen pohjoisosan Hommarsbyn, länsiosan Hartolan ja keskiosan
Haddomin sekä valtatien 7 ja rautatien risteyskohdan avoimilla peltoalueilla. Muille alueille maisema-alueella tuulivoimalat eivät näy tai vain hyvin rajoittuneesti.
Maisema-alueeseen kuuluva Hartola sijoittuu lähimmäksi suunniteltuja tuulivoimaloita. Hartolasta
paikasta riippuen lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 4,5 – 7 kilometrin etäisyydelle länteen.
Tällä alueella tuulivoimalat näkyvät etenkin Liljendalintien ja Lapinjärventien välisellä alueella
sijaitseville pelloille ja niille pihapiireille, joilta avautuu pitkiä näkymiä länteen tuulivoimaloiden
suuntaan. Näkyessään tuulivoimalat näkyvät horisontissa tiiviinä yksittäisenä ryhmänä, jonka
jalustana toimii tuulivoimaloiden ja peltoalueen väliin jäävä metsäinen selänne. Hartolan alueelta
siirryttäessä itään Haddomin alueelle ja edelleen rautatien itäpuolisille peltoalueille pelloilta ja
paikoin pihapiireistä avautuu näkymiä lännen suuntaan. Näiltä avoimilta alueilta tuulivoimaloita
voi näkyä lähimmillään noin 8,5 – 10 etäisyydellä lännessä. Alueelta etelään sijaitsevalta Kuggomin kylältä tuulivoimalat eivät sen sijaan näkyvyysanalyysin mukaan näy. Haddomin alueelta
siirryttäessä pohjoisen suuntaan Tavastbyn (Hämeenkylä) alueella tuulivoimalat tai osia niistä voi
näkyä vain rajoittuneesti, koska pelloilta ei avaudu riittävän pitkiä näkymiä tuulivoimaloiden
suuntaan. Edelleen siirryttäessä pohjoiseen maisema-alueen pohjoisimpaan osaan Hommarsbyhyn (Hommanninkylä) maiseman päänäkymät avautuvat jokilaakson suuntaisesti, mutta pitkiä
näkymiä avautuu myös tuulivoimaloiden suuntaan länteen. Tuulivoimalat ovatkin nähtävissä laajoilla avoimilla peltoalueilla keskittyen peltojen itäosiin Loviisanjoen itäpuolelle. Myös yksittäisiltä
pihapiireiltä avautuu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan
Valtatien 7 ja rautatien risteyskohdan avoimilla peltoalueilla ja sitä reunustavalla asutuksella
tuulivoimaloita tai osia voi näkyä kaukaisessa luoteisessa horisontissa, mutta tuulivoimaloille
muodostuvan yli 10 kilometrin etäisyyden vuoksi voimaloiden maisemalliset vaikutukset ovat
vähäisiä.
Tuulivoimalat eivät hallitse kulttuurimaiseman maisemakuvaa ja maiseman arvokkaat piirteet,
kuten vanhat kylät, säilyttävät merkityksensä maisemassa, mutta katseltavan kaukomaiseman
identiteetti voi kuitenkin muuttua modernimmaksi tuotantomaisemaksi etenkin tuulivoimaloita
lähinnä sijaitsevilla alueilla.
Uudenmaaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu Hyövinkylän, Jaakkolan ja Hallilan kylien tiemaisema sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 8,7 – 15,6 kilometrin
etäisyydellä luoteessa. Myrskylänjoki ja sitä seuraileva maisemallisesti arvokas KoskenkyläMyrskylä –maantie yhdistävät keskiaikaisilla kylätonteilla sijaitsevia Hallilan, Hyövinkylän ja
Jaakkolan kyliä. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä on nähtävissä vain rajoittunein paikoin Jaakkolan alueelle sekä Hyövinkylän pelloille. Alueen arvot perustuvat etenkin
maisemallisesti arvokkaaseen tiehen, joka yhdistää joenvarren keskiaikaiset kylätontit. Tielle
tuulivoimalat eivät juuri näy aivan pieniä mahdollisia näkymiä lukuun ottamatta. Alueen maiseman luonteeseen ei kohdistu muutoksia ja maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi.
Itä-Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueen lähimaisema-alueelle
(0-6 km) ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisemia, mutta kaukomaisema-alueelle (6-15 km) sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita alueita (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Näkyvyysanalyysin mukaan niille maakuntakaavan alueille, joita ei
ole käsitelty jo edellä 4. vaihemaakuntakaavan maisema-alueiden yhteydessä, tuulivoimalat eivät
näy kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta runsaan 10
kilometrin etäisyydellä sijaitseville maakuntakaavan alueille (Lapinkylä, Harsböle) tuulivoimalat
tai osia niistä voi paikoin näkyä, mutta tuulivoimaloille muodostuvan pitkän etäisyyden ja näkymien paikoittaisuuden vuoksi tuulivoimaloiden vaikutukset näkyessään eivät muodostu vähäistä
merkittävimmiksi.
Yhteenveto vaikutuksista maisema- ja kulttuuriympäristöalueille
Tuulivoimalat eivät sijoitu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai
rakennetun kulttuuriympäristön alueille. Tuulivoimarakentaminen ei muuta kyseisten alueiden
43
rakennettua ympäristöä tai sisäistä maisemaa. Alueiden ja kohteiden historiallinen ymmärrettävyys ja kertovuus säilyvät siitä huolimatta, että niille alueille, joille tuulivoimalat näkyvät selkeästi, tulee ympäristöön uusi mittakaavaltaan täysin uudenlainen ajallinen kerrostuma. Kulttuuriympäristön historiallisiin arvoihin kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä, mutta lähiympäristön muutokset vaikuttavat alueen koettuun luonteeseen sitä voimakkaammin mitä enemmän
tuulivoimalat näkyvät.
6.7.7
Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin
Kaava-alueella toteutetaan arkeologinen inventointi kesällä 2015. Inventoinnin tulokset raportoidaan kaavaehdotusvaiheessa. Tiedossa oleviin Museoviraston kiinteisiin muinaisjäännöksiin tuulivoimahankkeen vaikutukset voivat olla vain maisemallisia muinaisjäännösten ja lähimpien suunniteltujen tuulivoimaloiden ja tieyhteyksien välisen pitkän etäisyyden vuoksi.
Kuuden kilometrin säteellä lähimaisema-alueella teoreettisen näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä voi näkyä ainoastaan kahdelle kiinteälle muinaisjäännökselle, Ryssön linnoitukselle ja Riksängenille. Ryssön 1700-luvun puolustusvarustus sijaitsee noin 4,6 kilometrin
etäisyydellä lounaassa ja Riksängenin kivikautinen asuinpaikka noin 4 kilometrin etäisyydellä
lännessä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta.
Suunnitellut tuulivoimalat ja uudet tielinjaukset eivät uhkaa tunnettujen muinaisjäännöskohteiden säilymistä ja historiallista arvoa.
Muinaismuistolain (17.6.1963) mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina
Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua
lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen,
poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. (Muinaismuistolaki 1 §).
6.7.8
Sähkönsiirron ja huoltoteiden vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Tuulivoimapuistoon tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto, jonka avulla kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat materiaalit ja pystytyskalusto. Metsämaastossa tielinjausten
kohdalta raivataan ja kaadetaan puustoa noin 12–15 metrin leveydeltä työkoneiden ja tien reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi. Varsinaisen tiealueen lopullinen leveys on noin kuusi metriä.
Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin
että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotiet rakennetaan pääosin olemassa olevien
teiden tilalle. Huoltoteiden rakentamisen myötä kapeiden metsäteiden luonne muuttuu, mutta
maisemavaikutukset levennettävien ja kokonaan uusien huoltoteiden osalta rajoittuvat teiden
välittömään läheisyyteen.
Suurin osa parannettavasta tiestöstä on nykyisin vaihtelevassa kunnossa olevia metsäautoteitä.
Tiestön parantaminen muuttaa niiden lähiympäristöä, mutta vaikutus ei ole kovin laaja metsäisessä maisemassa.
Tuulivoimapuiston sähkönsiirto on suunniteltu kokonaisuudessaan maakaapeilla toteutettavaksi.
Maakaapelit rakennetaan muutenkin parannettavien huoltoteiden viereen ja vain pieneltä osalta
muualle. Kaapeliojan leveys on noin yksi metri. Kaapeliojan kaivaminen aiheuttaa paikallisesti
maisemanmuutoksen puiden kaatamisen myötä. Suunnitellulla maakaapelireitillä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä.
Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon yhdellä uudella sähköasemalla. Sähköasema rakennetaan nykyisen Kymenlaakson Sähkön 110 kV voimajohdon yhteyteen johtokäytävän länsipuolelle.
6.7.9
Haitallisten vaikutusten lieventäminen
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Lisäksi koko vaikuttaa voimalan väritykseen ja valaistustarpeeseen.
Vaikutuksia tuulivoimalan välittömään lähiympäristöön voidaan lieventää rakentamalla tuulivoimalan alue lähiympäristöön luonnollisesti liittyväksi kasvillisuuden, käytettävien pinnoitteiden ja
maastonmuotojen suhteen. Voimaloiden läheisyydessä visuaalisia vaikutuksia voidaan vähentää
myös katkaisemalla näkymiä tuulivoimaloille istutettavan puuston avulla.
44
6.7.10 Epävarmuustekijät
Arviointia vaikeuttaa maiseman ja sitä kautta näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja muun kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohakkuut voivat
muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu pahin mahdollinen tilanne vaikutuksen voimakkuuden suhteen ja sen todennäköisyys sekä lieventämismahdollisuudet.
6.8
Vaikutukset tekniseen huoltoon
Kaavan mahdollistama tuulivoimarakentaminen edellyttää muutoksia tekniseen huoltoon. Muiden
maankäyttötoimintojen osalta nykyiset verkostot ja yhteydet ovat riittävät, eikä kaavalla niiden
osalta ole vaikutuksia teknisen huollon järjestämiseen.
Tuulivoimaloiden alueen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka rakennetaan alueen tiestöä noudattaen. Sähköliityntä toteutetaan 30 kV maakaapelein Lånkärretin alueelle rakennettavaan tuulivoimala-alueen omaan kevyeen sähköasemaan. Sähköliityntä on tarkoitus
toteuttaa nykyiseen Kymenlaakson Sähkö Oy:n 110 kV voimajohtoon.
Tuulivoimaloita palvelemaan tarvitaan lisäksi rakennus- ja huoltotieverkosto. Huoltoteitä pitkin
kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto.
Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin
että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotieverkoston alustavissa suunnitelmissa on
hyödynnetty mahdollisimman paljon alueen nykyistä tiestöä.
6.9
Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen
Tuulivoimaloiden rakentamis- ja nostoalueilta puustoa poistetaan alle hehtaarin alalta. Kantavuudeltaan heikoilla alueilla maamassoja voidaan joutua vaihtamaan kantavampiin. Lisäksi uutta
huoltotiestöä rakennetaan arviolta noin 1 km ja olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan. Tuulivoimapuistosta rakennetaan maakaapeliyhteys, minkä yhteydessä puustoa joudutaan niin ikään
raivaamaan. Vaikutukset kohdistuvat metsätalouskäytössä oleviin alueisiin, joissa ei lähtötietojen
perusteella ole erityisiä luontoarvoja eikä luonnon monimuotoisuus juuri heikkene. Rakentamisalueiden luontokartoitus tehdään kesällä 2015, minkä jälkeen vaikutukset arvioidaan yksityiskohtaisemmin osana kaavaehdotusta.
6.10 Linnustovaikutukset
Vaikutukset pesimälinnustoon
Tuulivoiman vaikutus pesimälinnustoon on yleensä vähäinen. Mahdollisina vaikutusmekanismeina
voi olla lintujen törmäykset tuulivoimalaan, elinympäristön vähentyminen tuulivoimalan ja huoltotiestön vievän tilan vuoksi ja tuulivoimalan aiheuttama häirintävaikutus. Lisäksi tuulivoiman
rakentaminen ja huolto lisää ihmisten liikkumista alueella, mikä saattaa häiritä joitain häiriöherkkiä lajeja.
Linnut oppivat väistämään pesimäalueensa tuulivoimaloita, eivätkä ne yleensä aiheuta törmäyskuolemia. Kaavaluonnoksen mukaisilla tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla kasvaa pääosin taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää ja valtaosa tällaisissa elinympäristöissä elävistä linnuista on runsaslukuisia metsälajeja, jotka hakevat ravintonsa etupäässä metsäympäristön sisältä eivätkä juuri
lennä tuulivoimaloiden lapojen korkeudella. Näiden lajien törmäysriski tuulivoimalaan on vähäinen, lisäksi mahdollisen törmäyksen vaikutukset runsaslukuisten lajien kantoihin jäisivät merkityksettömiksi.
Yksittäisen voimalan vaatima pinta-ala on melko pieni, noin puoli hehtaaria. Lisäksi suunnitellut
rakennuspaikat ovat jo valmiiksi metsätalouskäytössä. Tästä johtuen suunniteltu tuulivoimapuisto ei todennäköisesti aiheuta merkittävää lintujen elinympäristöjen vähenemistä. Tutkimuksissa
ei ole yleensä havaittu lintujen parimäärien laskevan tai pesintätuloksen heikkenevän tuulivoimalan läheisyydessä. Etenkään varpuslintuihin tuulivoimalla ei ole juurikaan vaikutusta, mutta jotkin
isokokoiset häiriöalttiit lajit voivat karttaa tuulivoimaloiden lähialueita.
Kaava-alueen ulkopuolelle, sen ympäristössä sijaitsee ennakkotietojen perusteella uhanalaisen
linnun pesäpaikka. Pesäpaikka sijaitsee yli kahden kilometrin etäisyydellä kaavaluonnoksen mukaisista tuulivoimaloiden sijoituspaikoista, mikä lähtökohtaisesti täyttää Ympäristöministeriön
45
Tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa (4/2012) esitetyn vähimmäisetäisyysvaatimuksen
tuulivoimalle herkkien lintulajien pesäpaikkojen huomioimisesta tuulivoimarakentamisen suunnittelussa.
Keväällä 2015 suunnittelualueella laaditussa metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksessä ei tehty
havaintoja metsoista tai niiden elinpiiristä kertovista hakomispuista, joten kaavaluonnoksen mukaisilla toiminnoilla ei ole vaikutuksia alueen metsokantaan. Teerien havaittiin pitävän soidinta
pääasiassa suunnittelualueen ulkopuolella, jolloin myös vaikutukset teeriin arvioidaan jäävän
vähäisiksi.
Tuulivoima-alueen pesimälinnusto kartoitetaan kesällä 2015, minkä jälkeen vaikutukset pesimälinnustoon arvioidaan kaavaehdotusvaiheessa tarkemmin.
Vaikutukset muuttolinnustoon
Tuulivoimapuistojen merkittävimpiä muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia ovat törmäysriski
ja häiriövaikutus. Törmäysriski ja häiriövaikutus ovat suurimpia ns. muuton pullonkaula-alueilla,
muutonaikaisten päivittäisten siirtymäreittien alueilla sekä merkittävien levähdysalueiden läheisyydessä. Pullonkaula-alueilla tarkoitetaan sellaisia alueita, joilla laajemman alueen muutto ohjautuu ja tiivistyy huomattavasti pienemmälle alueelle. Pullonkaula-alueet ovat tyypillisesti niemenkärkiä, vesistöjä tai rannikkolinjoja, jotka ohjaavat lintujen muuttoa voimakkaasti. Tuulivoiman kannalta herkkiin lajeihin kuuluvat mm. joutsenet, hanhet, kurki ja päiväpetolinnut. Näistä
etenkin osalla päiväpetolintulajeista alttius tuulivoimaloiden väistämiseen on todettu muita lajiryhmiä alhaisemmaksi. Joutsenilla, hanhilla ja kurjella taipumus voimaloiden väistämiseen on
suurempi ja lajien törmäysriski pohjautuu ennemminkin lajien tyypilliseen matalahkoon muuttokorkeuteen.
Keväällä 2015 tehdyssä kevätmuuttoselvityksessä on toistaiseksi havaittu melko vähän muuttavia päiväpetolintuja, joka onkin ollut odotettua rannikkoalueen merkityksen ollessa suurempi
syksyisin. Vilkkaimpina päivinä päiväpetolinnut ovat lentäneet pääasiassa lapakorkeuden yläpuolella. Metsä- ja tundrahanhien kevätaikaiset yksilömäärät ovat kasvaneet eteläisessä Suomessa
2000-luvulla, mikä on näkynyt myös Loviisan muutonseurannassa. Aamuihin painottuneissa havainnoinneissa on havaittu muutamia satoja lintuja ja ainakin Sävträsketin ja Gammelbyvikenin
alueet ovat hanhille tärkeitä levähdysalueita. Pääosa metsä- ja tundrahanhien lennoista on eri
ruokailu- ja lepäilyalueiden välillä tapahtuvaa, luonteeltaan paikallista liikehdintää. Pääosa hanhista liikkuu oletettavasti Pernajanlahden suunnan ja Sävträsketin välillä. Suurin osa parvista
liikkuu suunnitellun tuulivoimala-alueen länsipuolella, Koskenkylänjokilaakson alueella. Liikehdintää on havaittu myös Askolan suunnasta Liljendaliin sekä Sarvlaxträsektin suunnasta Gammelbyvikenin suuntaan. Suunnittelualueelle ei ole toistaiseksi havaittu sijoittuvan säännönmukaisia,
muutto- tai siirtymäreittejä. Karkeasti arvioituna 1/5 havaituista parvista on lentänyt suunnitellun
tuulivoima-alueen läpi tai välittömässä läheisyydessä. Niinijärven alueella hanhien ei ole havaittu
levähtävän.
Muuttavien kahlaajien ja vesilintujen määrät ovat olleet melko vaatimattomia. Vesilinnuilla pääosa liikehdinnästä on tapahtunut Niinijärven ja muiden kosteikkojen välillä (Gammelbyvikenin ja
Kuuskoskijärven suunnat). Niinijärven levähtävien vesilintujen kokonaismäärät ovat olleet maksimissaan joitakin kymmeniä ja runsaimpana lajina on ollut läpi kevään haapana (maksimi noin
40 yksilöä). Kuikkalintujen päämuutto tapahtuu toukokuussa ja muutonseurannassa on toistaiseksi havaittu kuikkalintujen muuttoa vain kahtena aamuna. Kuikkalinnuilla muuttosuunnat ovat
välillä pohjoiskoillinen-koillinen. Pääosa kuikkalinnuista muuttaa keväisin monien muiden lajien
tapaan ulkomerellä, mutta rannikkoalueella osa muutosta saattaa ohjautua rannikkoalueella Pellingin ja Pienen Pernajanlahden alueet. Muutonseurannassa on havaittu parhaimmillaan 20-30
kuikkalintua Pernajanlahden ja lahden länsipuolien alueella, noin 8 km leveällä kaistalla. Huomattava osuus kuikkalinnuista on lentänyt törmäysriskikorkeudella.
Tuulivoimahankkeen levähdysalueisiin kohdistuvat häiriövaikutukset jäävät tyypillisesti alle 1 km
etäisyydelle. Tuulivoimapuistolla voisi olla levähdysalueisiin kohdistuvia häiriövaikutuksia lähinnä
Niinijärven alueeseen, joka lukeutuu tärkeisiin kurkien levähdysalueisiin. Keväällä 2015 toteutetussa seurannassa Niinijärvellä ei ole havaittu kurkia - alueella pesivää paria lukuun ottamatta.
46
6.11 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin
Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista alueelta on selvitetty liito-oravan esiintyminen. Suunnittelualueelta ei todettu liito-oravareviirejä. Alueelle laaditaan lepakkoselvitys kesäkaudella 2015,
joka raportoidaan kaavan ehdotusvaiheessa.
6.12 Vaikutukset luonnonsuojeluun
Tuulivoimahankkeen vaikutuksista Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen
Natura-alueen (FI0100078) suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin on laadittu Naturaarvioinnin tarveharkinta, joka on esitetty tämän kaavaselostuksen liitteenä vain viranomaiskäyttöön. Selvitys on tehty olemassa olevan aineiston (Natura-tietolomake) ja osayleiskaavaa varten
laadittujen erillisselvityksien perusteella.
Lähimmillään noin 3,8 kilometrin etäisyydellä Natura-alueesta sijaitsevalla tuulivoimahankkeella
ei ole vaikutuksia alueen luontodirektiivin liitteen luontotyyppeihin tai kasvillisuuteen, eikä luontodirektiivin liitteen II lajiin harmaahylkeeseen. Myöskään lintudirektiivin liitteen I lajeihin tai
säännöllisesti tavattaviin muuttolajeihin ei todennäköisesti kohdistu merkittäviä vaikutuksia.
Muut luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet (Kuskoskträsketin luonnonsuojelualue,
Sävträskin luonnonsuojelualue, Sävträsk-Kuskoskträsket lintuvesiensuojeluohjelma. SävträskKuskosträsketin alueesta linnuston kannalta todennäköisesti merkittävämpi on Sävträskin alue
(Lehtiniemi, ym. 2013, kevätmuutonseurannan havainnot). Maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin Sävträsk kuuluu pesivän kosteikkolajistonsa puolesta. Pesimälajeista ainoastaan ruskosuohaukalla alueiden käyttö on laajaa, mutta kokonaisuudessaan hankkeella ei olisi kohteen
etäisyyden huomioiden juurikaan vaikutuksia pesimälajistoon. Sävträskillä levähtää keväisin satoja metsä- ja tundrahanhia ja mahdollisesti muutamia satoja vesilintuja (mm. 100 tavia huhtikuussa 2015). Kevätmuuttoseurannan havaintojen perusteella lintuvesiensuojeluohjelman alueisiin kohdistuvia vaikutuksia ei voida arvioida merkittäviksi. Binkendalin harjut sijaitsevat yli 2,5
kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta, eikä hankkeella etäisyydestä johtuen arvioida olevan
niihin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia.
6.13 Vaikutukset maa- ja kallioperään
Tuulivoimapuiston vaikutukset alueen maa- ja kallioperään muodostuvat voimaloiden ja tie- sekä
kaapeliyhteyksien rakentamisessa tapahtuvasta maa- ja kallioperän muokkauksesta. Rakentamisen vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Maaperää
muokataan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja asennusalueen, huolto- ja tulotieyhteyksien
sekä rakennettavien maakaapeleiden kattamalta alueelta. Rakentamistöissä mahdollisesti tarvittava kiviaines on mahdollista saada tuulipuiston alueelta tai sen läheisyydestä. Vaikutukset maaja kallioperään tulevat sekä rakennus- että käyttövaiheessa jäämään vähäisiksi.
Suurimmat maa- ja kallioperään kohdistuvat toimenpiteet kohdistuvat varsinaisen voimalan perustusten kohdalle. Tieyhteyksien osalta olemassa olevia yhteyksiä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Kokonaan uusia teitä on suhteessa erittäin vähän.
Tiet on pyritty sijoittamaan moreeni- ja kallioalueille. Tielinjoilta kuoritaan pintamaat, pohja tasataan ja rakennusaineena käytetään moreenia ja mursketta tai vastaavia materiaaleja. Kivikkoisissa ja kallioisissa kohdissa pohjaa louhitaan riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Mikäli tietä
joudutaan rakentamaan heikommin kantavalle pohjalle (turve, savi), niin tie tullaan tekemään
riittävän kantavaksi massanvaihdolla.
Teiden ja tuulivoimala-alueiden rakentamisen ja maakaapeleiden asentamisen jälkeen toiminta ei
aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään. Alueelle rakennettavan tiestön, kaapeliyhteyksien ja
tuulivoimaloiden perustusten ulkopuolella kaavalla ei ole vaikutuksia maa- ja kallioperään.
Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää rakentamisaikana käyttämällä nykyistä alueen tieverkostoa hyväksi siten kuin se on mahdollista huomioimalla maastonmuodot. Vaikutuksia suoalueiden
olosuhteisiin voidaan vähentää rakentamalla tiet suoalueiden reunoja myötäillen. Tuulivoimaloiden käytönaikaisten huoltotoimenpiteiden tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyjen ei katsota muodostavan maaperän pilaantumisriskiä.
47
Kaavamääräysten mukaisesti tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on tuulivoimatoimijan purettava
voimalarakenteet rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. Rakennuspaikka ympäristöineen ennallistetaan suunnitelman mukaisesti.
6.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen
Pintavedet
Tuulivoimaloiden alueella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä, kuten puroja tai noroja, joiden valumaan tai veden laatuun hanke saattaisi vaikuttaa. Osa tuulivoimaloiden
suunnitelluista rakentamispaikoista sijaitsee metsäojitetuilla alueilla. Uoman yli rakennettavien
teiden rakentamisessa vältetään kiintoaineksen kulkeutumista uomaan. Teiden rakentamisessa
käytetään mahdollisimman karkeita maa-ainesmateriaaleja. Tierumpujen riittävällä määrällä ja
oikealla mitoituksella voidaan vähentää vaikutuksia valuntaan ja ojien virtaamiin.
Rakentamisen aikana tukkeutuneet ojat avataan ja veden virtaus mahdollistetaan esimerkiksi tierummuin. Suunnitellut uudet huoltotieyhteydet eivät sijoitu pintavesien pääpurkureiteille eivätkä
luonnontilaisten purouomien kohdille, eivätkä siten olennaisesti vaikuta pintavesien kulkeutumiseen alueella. Huoltoteiden rakentaminen ei myöskään edellytä purouomien siirtoja.
Muut mahdolliset vaikutukset pintavesiin muodostuvat rakennusvaiheessa, jolloin rakennetaan
perustuksia tuulivoimayksiköille. Puusto raivataan perustusalueelta ja pintamaata poistetaan 1-3
m. Tämä saattaa tilapäisesti lisätä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin, mikäli
rakentamisen ajankohta on hyvin sateinen. Mahdollinen vaikutus rajoittuu suppealle alueelle,
lähinnä lähteisiin ja ojiin ja vaikutus on lyhytaikainen. Rakentamisen aikaisen mahdollisen kiintoaineksen valuminen voidaan estää väliaikaisella keräilyaltaalla, joka sijoitetaan ojaan/puroon
työn ajaksi.
Tuulivoimalat eivät aiheuta käytönaikaisia haitallisia vaikutuksia suunnittelualueen ojituksiin, eikä
voimaloiden huoltokäynneistä arvioida aiheutuvan päästöjä ojavesiin. Normaalitilanteessa voimalan käytön aiheuttama kuormitus ympäristöön on erittäin pientä. Käytön aikana syntyy jonkun
verran hydrauliikka- ja voiteluöljyjätteitä. Tuulivoimapuistot eivät muodosta normaalitilanteessa
kuormitusta, joka vaikuttaisi pintavesiin. Myöskään huollon aikaisella toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta pintavesien tilaan.
Pohjavedet
Kaavoitettavalla alueella tai sen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Kaavaalueella sijaitsevat lähteet on huomioitu lähtökohtaisesti sijoitussuunnitelmassa. Tuulivoimarakentamisen maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai
vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla. Esimerkiksi tien reunaoja voi
kuivattaa hieman jotakin aluetta. Rakentamisella ei ole olennaisia vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun.
Kallioalueella vähäisiä vaikutuksia kalliopohjaveteen voi ilmaantua mahdollisen kalliolouhinnan
aikana. Vaikutus kohdistuu lähinnä pohjaveden virtaukseen ja on hetkellinen, kunnes louhittavan
tuulivoimalan paikka täytetään maa-aineksilla. Uudet tielinjat rakennetaan lähes kokonaisuudessaan kovalle maaperälle. Mikäli tiet rakennettaisiin ihan suoalueiden reunoille tai läpi, niin silloin
rakennettavien teiden reunaojat voisivat vaikuttaa suoalueiden vesitaseeseen kuivattavasti.
Teiden rakentamisella ja maakaapeleiden asentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen. Moreenissa esiintyvä pohjavesi saattaa hieman samentua, mutta vaikutus on hetkellinen ja
paikallinen.
Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia pohjaveteen. Alueella
käsitellään vähäisiä määriä tuulivoimaloiden koneistojen voiteluöljyä, mutta määrät ovat pieniä ja
mahdolliset vuodot helposti havaittavia, joten toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä.
Vaikutukset pohjavesiin ovat vähäisiä, koska alue ei sijoitu veden hankinnan kannalta tärkeälle
pohjavesialueelle.
6.15 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun
Tuulivoimahankkeella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonepäästöjen
vähenemisen kautta. Tuulivoimatuotannolla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden
48
käyttöä energiantuotannossa, minkä avulla voidaan vähentää energiatuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Vaikutusten suuruuden määrittelevät ensisijaisesti hankkeen
toteuttamisen laajuus.
Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähes täysin osien valmistamisen ja
voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Osien valmistamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia voidaan pienentää esimerkiksi tuottamalla valmistusprosessissa kuluva energia vähäpäästöisellä menetelmällä.
Sähkönsiirto tuulivoimaloilta kaava-alueen keskiosassa sijaitsevalle sähköasemalle tapahtuu
maakaapeleilla. Tuulivoimahanke liitetään nykyiseen Kymenlaakson Sähkön 110 kV voimajohtoon, eikä hanke edellytä uuden voimajohdon rakentamista. Sähkönsiirron koko elinkaaren aikaiset päästöt aiheutuvat lähes yksinomaan rakennusvaiheessa käytettävien ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä. Rakentamisen aikaiset päästöt eivät poikkea normaalista rakentamisen
ilmapäästöistä, eikä niillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Käytönaikaisia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon ei sähkönsiirrolla normaalitilanteessa juuri ole. Kaapelin vikaantuessa hetkellisiä päästöjä ilmaan voi aiheutua korjaustöissä käytettyjen ajoneuvojen
ja koneiden pakokaasupäästöistä.
6.16 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen
Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen jatkumisen alueella. Uudet tai parannetut tiet ja voimaloiden tasatut kentät parantavat alueen hyödyntämistä metsätalouskäytössä.
6.17 Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiin
Tuulivoimalat sijoittuvat yksityismaille ja taloudelliset vaikutukset, kuten vuokratulot, kohdistuvat
lähinnä tuulivoimahankealueen maanomistajiin.
6.18 Vaikutukset energiatalouteen
9 Voimalalla arvioidaan vuosittaiseksi tuotetun sähköenergian määräksi n. 100 GWh/a. Yksi nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sähköä n. 600 sähkölämmitteisen omakotitalon (vuosikulutus 18
500 kWh/a) tarpeisiin. Tuulivoimahanke parantaa ja tasapainottaa sähkönsaantia ja sillä on merkittäviä yhdysvaikutuksia uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen kannalta.
Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää ja se korvaa sähkömarkkinoilla muita energiantuotantomuotoja. Tuulisuus vaihtelee ajallisesti paljon ja tuulivoimalle ovat ominaista tuotannonvaihtelut tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuitenkin myös sähkön kulutus vaihtelee huomattavasti ja vaihtelevan kulutuksen kattamiseksi tarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita.
Tuulivoimatuotannon vaihtelu tuuliolosuhteiden mukaan ei muodostu tekniseksi eikä taloudelliseksi ongelmaksi ennen kuin vasta erittäin suurilla tuotantomäärillä. Valtioneuvoston energia- ja
ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu tuulivoimatavoite (2'000 MW) on määrällisesti samaa
suuruusluokkaa kuin sähkönkulutuksen normaali vuorokausivaihtelu. Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 1–5 % asennetusta
tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5–10 % sähköstä.
Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön. Suurin osa
säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä. Suomen sähkömarkkinat
ovat osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla on vesivoimaosuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet siihen joustavuuteen mitä tuulivoiman lisääminen järjestelmään tuo.
6.19 Vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan
Puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta tuulivoimaloiden tiedetään
yleisesti aiheuttavan haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat
edustavat suuria rakennelmia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät
varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, jolloin tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itsekin tutkassa. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutusta Puolustusvoimien alueiden käytettävyydelle.
Kaava-alue ei sijaitse varuskunta-alueella tai sen läheisyydessä, eikä sotilaskäytössä olevan lentokentän tai varalaskupaikkojen läheisyydessä, eikä harjoitus- tai ampuma-alueen yhteydessä.
49
Lähimmät Puolustusvoimien alueet sijaitsevat Kouvolassa (Vekarajärvi), Helsingissä (Santahamina) ja Kotkassa (Rankki).
Tetomin tuulivoimahankkeen vaikutukset tutkiin on selvitetty lausuntopyynnöin ja hanke on saanut Puolustusvoimilta hyväksyvän lausunnon kevättalvella 2015. Puolustusvoimat ovat osayleiskaavan osallisina ja siltä pyydetään kaavasta lausunto. Kaavan yleisissä määräyksissä määrätään, että hankkeella on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä, ennen voimaloiden maanpäällisten
rakenteiden rakentamista.
6.20 Vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja terveyteen
Tuulivoimahankkeen toteutuessa kaavalla on jonkin verran elinympäristön terveellisyyteen ja
turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä ihmisten elinoloihin vaikuttavat lähinnä
voimaloista aiheutuvat varjostus- ja meluvaikutukset. Elinympäristön turvallisuuteen kohdistuvat
vaikutukset ovat kestoltaan rajoitettuja ja syntyvät pääsääntöisesti alueen rakentamisen aikaisesta liikenteestä. Muilta osin kaavan toteutumisella ei ole merkittäviä ihmisten elinoloihin tai
elinympäristön laatuun kohdistuvia vaikutuksia. Meluvaikutukset ja varjostusvaikutukset on käsitelty jäljempänä olevissa luvuissa.
Tuulivoimalla tapahtuva sähköntuotanto ei aiheuta ihmisen terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään. Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotantotapoja, joista
aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia päästöjä. Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joilla voi olla laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuusriskit liittyvät
lähinnä voimaloiden lähiympäristöön.
6.21 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin
Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset on arvioitu kohdissa 6.23 ja 6.24 Tuulivoimaloiden
huoltotöiden yhteydessä alueella käsitellään öljyjä. Lisäksi kussakin tuulivoimalassa on satoja
litroja käyttö-öljyä, jotka eivät normaalitilanteissa pääse kulkeutumaan ympäristöön. Tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheessa öljyvuodon riski on käytännössä samanlainen, joka aiheutuu
normaaleissa metsätöissä käytetyistä koneista ja kuljetusajoneuvoista.
6.22 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista käytetään termiä sosiaaliset vaikutukset.
Tuulivoimahankkeissa huoli vaikutuksista asuinviihtyisyyteen on usein yksi merkittävimpiä sosiaalisia vaikutuksia. Merkittävimmät kielteiset sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat hankkeissa
yleensä lähialueelle. Tuulivoimaloiden ääni, varjostus ja näkyminen haittaavat jonkin verran lähimpien asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä suunnittelualueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöä. Nämä vaikutukset kohdistuvat erityisesti lähialueelle, kauempana hankkeen sosiaaliset
vaikutukset ovat lievempiä ja liittyvät lähinnä hankkeen maisemavaikutuksiin. Melu- ja välkearviointien yhteydessä esitetyt mahdollisuudet ehkäistä haitallisia vaikutuksia ovat samalla keinoja
vähentää haitallisia vaikutuksia asuin- ja elinympäristön viihtyvyyteen.
Sosiaaliset vaikutukset ovat luonteeltaan pääasiassa laadullisia, eivätkä siksi ole mitattavissa. Ne
ovat yksilö-, yhteisö- ja paikkasidonnaisia. Vaikutusarvioinnissa kootaan yksilöiden ja yhteisön
tiedot, näkemykset ja kokemukset ja pyritään niiden avulla tunnistamaan olennaiset ihmisiin
kohdistuvat vaikutukset.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin vain yksi mielipide, jossa huoleksi nostettiin mm.
kiinteistöjen arvon lasku, maisema- ja terveysvaikutukset.
Ilmatar on järjestänyt kaavan valmisteluvaiheessa kaksi tiedotustilaisuutta, joissa hanketta on
esitelty. Tilaisuuksissa osalliset ovat suhtautuneet tuulivoiman rakentamiseen myönteisesti.
Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläoloaikana tullaan järjestämään yleisötilaisuus, jossa tullaan
kuulemaan lähialueen mielipiteitä.
Osa vaikutuksista koostuu rakentamisen aikana, osa toiminnan aikana. Tuulivoimahankkeissa
rakentamisen aikainen vaikutus asumisviihtyvyyteen voi syntyä lähinnä liikenteestä sekä rakennustöistä ja niiden aiheuttamista häiriöistä. Käytön aikaisia vaikutuksia ovat maisemakuvamuutos, tuulivoiman melu ja välke sekä taloudelliset vaikutukset.
50
6.23 Meluvaikutukset
Yleistä tuulivoimaloiden meluvaikutuksista
Tuulivoima-alueen rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä voimaloiden perustusten sekä
huoltoteiden ja maakaapeleiden maarakennustöistä (kaivu, louhinta, kuljetukset jne.). Varsinainen tuulivoimaloiden pystytysvaihe vastaa meluvaikutuksiltaan normaalia rakennus- ja asennustyötä.
Tuulivoimalan toiminnasta syntyvän äänen vaikutusalueen laajuus vaihtelee muutamasta sadasta
metristä yli kilometriin. Ääni on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää
"kohinaa" tai "huminaa", joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Tuulivoimalaitoksesta syntyvän melun on todettu olevan esimerkiksi liikennemelua häiritsevämpää. Äänen
havaitsemiseen ja häiritsevyyteen vaikuttavat merkittävästi alueen taustamelu ja luontaiset ääniolosuhteet (liikenne, tuulen humina puustossa, maaston muodot jne.). Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso
ylittää arvon LAeq 40–45 dB.
Ympäristöministeriö asettaman työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 – Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu,
etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle.
Raportissa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa:
”Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline.
Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä
suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.” Taulukossa 1. on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot.
On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona LAeq erikseen paivaajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista.
Ulkomelun suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään pienitaajuiselle melulle
Asumisterveysohjeessa määriteltyjä ohjearvoja, jotka perustuvat Terveydensuojelulain (736/94)
sisältövaatimuksiin (Taulukko). Ohjearvot on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin
keskiäänitasoina.
Taulukko 1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot
LAeq Päiväajalle
(07–22)
Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä
LAeq Yöajalle
(22–07)
45 dB
40 dB
40 dB
35 dB
ei sovelleta
ei sovelleta
alueilla taajamissa, virkistysalueilla
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella,
leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla*
Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla)
* yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)
51
Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje,
STM:n oppaita 2003:1)
Kaista
20
25
31,5
40
50
63
80
100
125
160
200
74
64
56
49
44
42
40
38
36
34
32
/ Hz
Leq, 1h
/ dB
Melumallinnus
Hankkeen meluvaikutuksia arvioitiin melumallinnuksen avulla (liite 4). Melumallinnus tehtiin
SoundPlan 7.3 – melulaskentaohjelmalla ja Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Työssä laskettiin
melutasot myös hankealuetta lähinnä olevien asuintalojen kohdalle sijoitettuihin reseptoripisteisiin. Koska kyseessä on kaavoitusvaihetta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO
1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti.
Mallinnustulokset vastaavat tilannetta, jolloin on myötätuuliolosuhde kaikkiin suuntiin. Esimerkkivoimalatyyppinä mallinnuksessa käytettiin Vestas V126 tuulivoimalaa, jonka napakorkeus on 150
metriä. Melupäästötietona käytettiin laitosvalmistajan takaamia tietoja kokonaisäänitehotasosta
(LWA = 108,5 dB). Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Pienitaajuisen melun ulko- ja sisämeluntasoa (Leq) tarkasteltiin tuulivoimalaa lähinnä sijaitsevan asuintalon kohdalla olevassa reseptoripisteessä. Melupäästötietoina käytettiin laitosmallin käytössä olevia 1/3-oktaavikaistatietoja väliltä 20Hz – 200
Hz laitoksen suurimmalle ilmoitetulle äänitehotasolle. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla.
Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Mallinnuksen lähtötietoja on kuvattu tarkemmin erillisraportissa
liitteessä 4.
52
Vertailukiinteistöjen sijainnit
Tetomin tuulivoimahankkeen meluvaikutukset
Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttama melutaso lähimpien vakituisten ja lomaasuntojen kohdalla on 26,1-33,5 dB luokkaa jääden ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa (4/2012) annettujen asuin- ja loma-asuinalueiden yö- ja päiväajan
suunnitteluohjearvojen alapuolelle. Hankealueen ympäristössä ei sijaitse virkistysalueita, joiden
käyttöön tuulivoimalaitosten melulla olisi vaikutuksia. Tuulivoimalaitosten aiheuttama melu on
mallinnuksen mukaan maakunnallisesti arvokkaan Niinijärven alueella noin 35-42 dB, eikä tuulivoimalaitosten melulla arvioida olevan vaikutuksia Niinijärven luontoarvoihin.
53
Melumallinnuksen tulokset, kun tuulivoimaloiden äänitehotaso on 108,5 dB
Pienitaajuisen melun tasot laskettiin 1/3-oktaavikaistoittain lähimmän asuinrakennuksen ulkopuolelle. Mallinnuksen mukaan jo ulkopuolelle lasketut arvot alittavat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa asuntojen sisätiloille annetut ohjearvot. Tulokset osoittavat, että
ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää
vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun selvästi ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta myös, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloista, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden
kasvaessa.
54
Pienitaajuisen melun laskentatulos vertailupisteessä 1
Edellä esitetyt kaikki melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään
mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Hankkeen meluvaikutukset riippuvat lopullisesti valittavasta
tuulivoimalaitosmallista. Hankkeen tässä vaiheessa lopullista toteutettavaa voimalatyyppiä ei ole
vielä valittu, mutta mallinnustulosten perusteella voidaan osoittaa, että hanke voidaan toteuttaa
melun suunnitteluohjearvojen puitteissa nykyisin markkinoilla olevilla laitosvaihtoehdoilla. Tuulivoimahankkeen meluvaikutukset mallinnetaan kaavoituksen eri vaiheissa, sekä kaavamääräysten
mukaisesti myös rakennuslupavaiheessa, millä varmistetaan tuulivoimaloiden melua ohjaavien
ohjeistuksien (mm. YM ohjeet ja mahdollinen valtioneuvoston asetus tuulivoimamelusta) toteutuminen.
6.24 Välkevaikutukset
Yleistä tuulivoimaloiden välkevaikutuksista
Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjoa eli välkettä ympäristöönsä,
kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Tällöin
roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon ympäristöön, ja varjojen liikkumisnopeus
riippuu roottorin pyörimisnopeudesta. Välkevaikutus syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on
havaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä
aikoina vuorokaudesta. Välkettä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole
käynnissä. Laajimmalle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla. Toisaalta kun aurinko laskee
riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tällöin valonsäteet joutuvat kulkemaan
pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Vaikutusalue riippuu tuulivoimalamallin dimensioista ja lavan muodosta sekä alueellisista sääolosuhteista.
Tuulivoimaloista aiheutuvan liikkuvan varjon (välkeilmiön) esiintymisen määrälle ei ole Suomessa
määritelty varsinaisia raja- tai ohjearvoja. Ympäristöministeriön julkaisemassa ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) -oppaassa suositellaan käyttämään
apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Tavanomaisesti sovelletaan vuotuisia
8 tai 10 tuntia välkemäärän arvoja todelliselle välketilanteelle altistuvissa kohteissa. Esimerkiksi
Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa ja teoreettinen maksimivälkemäärä (Worst Case) saa olla 30 tuntia vuodessa. Tanskassa
sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmentä tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä.
Välkemallinnus
Välkemallinnus tehtiin WindPro 2.9 laskentaohjelman Shadow-moduulilla. Mallinnuskartta tuotettiin Real Case laskennasta, jossa huomioidaan tuulivoimalan estimoidut toiminta-ajat ja alueen
keskimääräiset auringonpaisteisuustiedot. Yksittäiseen tarkastelupisteeseen (reseptoripiste) tehtiin Real Case laskennan lisäksi Worst Case laskenta, joka antaa teoreettisen maksimivälkkeen ja
teoreettiset esiintymisajankohdat. Auringonpaisteisuustiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen
Kotka Rankki sääaseman havaintotietoihin ilmastolliselta vertailukaudelta vuosilta 1981–2010.
Tuulivoimaloiden vuotuinen toiminta-aika 95 % perustuu Suomen Tuuliatlaksen tietoihin hankealueelta. Laskennoissa huomioitiin 9 tuulivoimalaitosta. Mallinnus tehtiin tuulivoimalamallilla,
jonka napakorkeus on 150 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Tuulivoimalan maksimivälke-
55
etäisyys 1714 m määräytyy mallinnusohjelman tiedoista Vestas V126-3.3MW laitosmallille. Erillinen välkemallinnusraportti, jossa kuvataan mallinnuksen lähtötietoja tarkemmin, on selostuksen
liitteenä 5.
Tetomin tuulivoimahankkeen välkevaikutukset
Real case –mallinnuksen mukaan lähimmillä asuin- tai lomarakennuksilla välkettä ei esiinny lainkaan tai vuotuinen välkemäärä jää selvästi alle kahdeksaan tuntiin vuodessa. Yhden koillispuolen
asuintalon kohdalla välkkeen esiintyminen olisi mahdollista, vuotuisen välkemäärän ollessa yhden
tunnin luokkaa vuodessa. Kyseisessä kohteessa mahdollinen esiintymisajankohta olisi iltapäivällä
tammi- ja marraskuussa. Tuulivoimahankkeen välkevaikutus kaava-alueen lähiympäristön asutukselle arvioidaan siten hyvin vähäiseksi.
Välkemallinnus
56
Tuulivoimahankkeen välkevaikutukset mallinnetaan kaavoituksen eri vaiheissa, sekä kaavamääräysten mukaisesti myös rakennuslupavaiheessa, millä varmistetaan tuulivoimaloiden välkevaikutusta ohjaavien ohjeistuksien (mm. YM ohjeet) toteutuminen.
Välkemallinnuksessa tuotetaan paras mahdollinen ennuste tulevasta välketilanteesta alueella.
Mallinnusperiaatteiden mukaan laskenta antaa suhteellisen konservatiivisia arvoja, koska mallinnuksessa ei huomioida esim. puuston ja rakennusten aiheuttamaa peittovaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia.
6.25 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa
Noin 7 kilometrin etäisyydellä lounaassa sijaitsee Vanhakylän tuulivoimahanke, joka sijoittuu
Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen länsipuolelle. Hankkeesta ei ollut tätä arviointia tehdessä saatavilla voimaloiden sijoitussuunnitelmaa ja kokonaiskorkeuksia.
Voimaloiden sijoitussuunnitelman ja kokonaiskorkeuksien puuttumisen vuoksi hankkeelle ei ollut
mahdollista laatia näkyvyysanalyysiä. Tästä johtuen Vanhakylän tarkempaa hankkeen maisemallisten vaikutusten arviointia ei voida tässä vaiheessa tehdä.
Vanhakylän tuulivoimalat karttatarkastelun perusteella todennäköisesti näkyvät monin paikoin
Pernajanlahdelle, Vanhakylän avoimille peltoalueille ja paikoin Koskenkylänjokilaaksoon. Tuulivoimalat voivat todennäköisesti näkyä ainakin paikoin Malmgårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden (RKY 2009) sekä Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson (valtakunnallisesti
arvokas maisema-alue) avoimille peltoalueille. Mahdolliset yhteisvaikutukset kohdistuvatkin
hankkeiden välisille alueille. Näille alueille näkyvät monin paikoin myös Tetomin tuulivoimalat,
mutta sijoittuessaan vastakkaiseen ilmansuuntaan hankkeiden välisellä alueella, voimalat eivät
välttämättä näy alueiden samoihin kohtiin, vaan näkymäalueet voivat muodostua esimerkiksi
peltoalueiden vastakkaisille laidoille. Samanaikaisesti näkyessään hankkeiden voimalat eivät sijoitu samaan näkemäsektoriin.
7.
OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS
7.1
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Kaavan toteutusta ohjataan erillissuunnitelmien, kaavoituksen sekä tarvittavien lupien mm. ympäristö-, tutkimus-, lunastus-, lentoeste- ja rakennuslupien kautta.
Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista
rakennuslupaa Loviisan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupaa hakee alueen
haltija. Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että Liikenteen turvallisuusvirastolta on saatu
lausunto lentoturvallisuuden varmistamiseksi ja meluselvityksellä on osoitettu, että tuulivoimaloiden melusääntelyn ylittävää ääntä ei aiheudu läheiselle asutukselle.
Ympäristöluvan tarve selvitetään tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. Ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa tarvitaan, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa aiheutua
lähiasutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan tarvetta
harkitessa otetaan huomioon muun muassa voimalasta aiheutuva melu sekä lapojen pyörimisestä
syntyvä valon ja varjon liike.
Ilmailulain (11/2009) 165 §:n mukaan tulee ilmailun turvaamiseksi yli 30 m korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen olla Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) myöntämä lentoestelupa. Hakemukseen tulee liittää asianosaisen ilmaliikennepalvelujen tarjoajan antama lausunto asiasta. Mikäli kohde on yli 100 m korkea, tulee pyyntö toimittaa viimeistään viisi
kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee
liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan Finavian lausunto asiasta.
7.2
Toteuttaminen ja ajoitus
Kaava on toteuttamiskelpoinen sen saatua lainvoiman. Tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja
toteutuksesta vastaa tuulivoimayhtiö. Hankkeen alustavaa suunnittelua on tehty vuodesta 2014
57
alkaen. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu osayleiskaavoituksen jälkeen. Tuulivoimayhtiö päättää
investoinneista kaavamenettelyn jälkeen.
Tuulivoima-alueen rakentaminen on monivaihteista työtä ja ennen kuin varsinaiseen rakentamiseen päästään, on taustalla jo yleensä vuosien työ, joka sisältää eriasteisen selvitysten ja lupavaiheiden läpikäyntiä. Koko hankkeen eri vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon
muotoon:
-
Lupaprosessi
Hankkeen suunnitelmien laatiminen
Urakoitsijoiden kilpailutus
Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen
Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen
Voimalaitosten perustusten rakentaminen
Voimalaitosten pystytys
Voimalaitosten koekäyttö
Voimalaitosten käyttöönotto
Kaavan toteuttamisen ajankohta riippuu tuulivoimahankkeen teknis-taloudellisista reunaehdoista.
Lahdessa 11. päivänä toukokuuta 2015
Ramboll
Kaavoitusyksikkö
Annu Tulonen
Yksikön päällikkö
YHTEYSTIEDOT:
Loviisan kaupunki
Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari
puh. 0440 555 403
sähköposti: [email protected]
Ramboll
Yksikön päällikkö Annu Tulonen
puh. 040 675 0332
sähköposti: [email protected]
Kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors
puh. 040 176 8252
sähköposti: [email protected]
Niina Ahlfors
Kaavoitusarkkitehti
Mottagare
Lovisa stad
Dokumenttyp
Delgeneralplanebeskrivning (utkastskedet)
Datum
11.5.2015
Arbetsnummer
1510014407
LOVISA STAD
DELGENERALPLAN FÖR
VINDKRAFT I TETOM
STADSDEL 30
PERNÅ
LOVISA STAD
PERNÅ
Beskrivning
11.5.2015
Tiina Heikkilä, Timo Laitinen, Arttu Ruhanen, Janne
Ristolainen, Heli Lehvola, Juha Kiiski, Niina Ahlfors
Kirsi Lehtinen
Annu Tulonen
Planbeskrivning
Referens
1510014407
Datum
Skriven av
Granskad av
Godkänd av
Ramboll
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
P +358 20 755 611
F +358 20755 6201
www.ramboll.fi
ii
BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER
Delgeneralplanebeskrivning som gäller delgeneralplanekarta daterad 11 maj
2015.
Planläggningsstart
Delgeneralplaneringen startade genom tekniska nämndens beslut 26.8.2014 §
114.
Det har meddelats i lokaltidningen och på stadens anslagstavla att
delgeneralplaneringen av området har inletts.
Hörande i beredningsskedet
Planutkastet var offentligt framlagt _._–_._.2015.
Planförslag offentligt framlagt
Förslaget till delgeneralplan är offentligt framlagt och utlåtanden kan lämnas in
__.__–__.__.2015.
Godkännande i stadsstyrelsen
Stadsstyrelsen föreslog __.__.201_ att stadsfullmäktige ska godkänna
delgeneralplanen.
Godkännande i stadsfullmäktige
Stadsfullmäktige godkände delgeneralplanen _._.201_.
Planområdets läge
Planeringsområdet ligger mellan Ninjärv och Röjsjö, cirka 13 kilometer
nordväst om Lovisa centrum. Väster om planeringsområdet löper riksväg 6 och
söder om området Borgå motorväg.
iii
Planområdets ungefärliga läge och avgränsning på en guidekarta
Planens syfte
Målet är att utarbeta en delgeneralplan som ger möjlighet att bygga
vindkraftverk och därtill hörande elöverföringsnät, elstationer och servicevägar
på planeringsområdet. Vindkraftsprojektet leds av Ilmatar Lovisa Ab.
Delgeneralplanen utarbetas så att den kan användas som grund för beviljande
av bygglov för vindkraftverk som ingår i delgeneralplanen (MBL 77a §).
Planeringsområdet förblir område för jord- och skogsbruk liksom nu, frånsett
de platser som anvisas för vindkraftverk, servicevägar och infrastruktur.
iv
INNEHÅLL
1.
1.1
1.2
1.3
2.
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
SAMMANDRAG ................................................................... 1
Planläggningsprocessens skeden ............................................. 1
1.1.1
Inledningsskedet ......................................................... 1
1.1.2
Berednings- och utkastskedet ........................................ 1
1.1.3
Förslagsskedet ............................................................ 1
1.1.4
Godkännande av planen ................................................ 2
Delgeneralplanens centrala innehåll ......................................... 2
Förverkligande av delgeneralplanen ......................................... 2
UTGÅNGSPUNKTER ............................................................ 2
Allmän beskrivning av området ............................................... 2
Projektbeskrivning ................................................................ 2
2.2.1
Principer för byggandet av vindkraftsprojektet .................. 2
2.2.2
Avveckling av vindkraftverken........................................ 3
Naturmiljö........................................................................... 4
2.3.1
Allmän beskrivning ....................................................... 4
2.3.2
Mark och berggrund ..................................................... 4
2.3.3
Vattendrag och vattenhushållning ................................... 5
2.3.4
Vindförhållanden .......................................................... 6
2.3.5
Naturskydd ................................................................. 6
2.3.6
Vegetations- och naturtyper .......................................... 7
2.3.7
Värdefulla naturobjekt i närheten av planområdet ............. 8
2.3.8
Fågelbestånd............................................................... 8
2.3.9
Arter i habitatdirektivets bilaga IV (a).............................. 9
2.3.10
Hotade organismarter ................................................... 9
2.3.11
Jord- och skogsbruk ..................................................... 9
Byggd miljö ......................................................................... 9
2.4.1
Samhällsstruktur och bebyggelse.................................... 9
2.4.2
Arbetsplatser och näringsverksamhet ............................ 10
2.4.3
Service..................................................................... 10
2.4.4
Rekreation ................................................................ 11
2.4.5
Trafik ....................................................................... 11
2.4.6
Teknisk försörjning..................................................... 11
2.4.7
Specialverksamhet ..................................................... 11
2.4.8
Miljöskydd och miljöstörningar ..................................... 11
2.4.9
Social miljö ............................................................... 11
2.4.10
Markägoförhållanden .................................................. 12
Landskap och kulturmiljö ..................................................... 12
2.5.1
Utgångsinformation .................................................... 12
2.5.2
Landskapets allmänna karaktärsdrag............................. 12
2.5.3
Landskapsstruktur och landskapsbild ............................. 12
2.5.4
Bosättningshistoria..................................................... 14
2.5.5
Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden samt -objekt
.............................................................................. 14
2.5.6
Värdefulla bergsområden ............................................ 17
v
2.5.7
2.6
3.
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
4.
4.1
4.2
4.3
5.
5.1
5.2
5.3
6.
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
Fornlämningar ........................................................... 17
Planeringssituation ............................................................. 18
2.6.1
De riksomfattande målen för områdesanvändningen ........ 18
2.6.2
Landskapsplanen ....................................................... 19
2.6.3
Generalplan .............................................................. 21
2.6.4
Detaljplan................................................................. 21
2.6.5
Byggnadsordning ....................................................... 21
2.6.6
Tomtindelning och -register ......................................... 21
2.6.7
Baskarta................................................................... 21
2.6.8
Byggförbud ............................................................... 21
2.6.9
Skyddsbeslut............................................................. 21
2.6.10
Andra beslut, planer och program för området ................ 21
2.6.11
Planläggningssituation och planer i näromgivningen ......... 22
2.6.12
Utredningar som gjorts för området då denna rapport skrivs
.............................................................................. 22
DELGENERALPLANENS MÅL .............................................. 23
Mål till följd av projektet ...................................................... 23
Mål på basis av utgångsmaterialet ......................................... 23
3.2.1
EU:s klimat- och energipaket ....................................... 23
3.2.2
Den långsiktiga klimat- och energistrategin .................... 23
3.2.3
Statsrådets energipolitiska redogörelse .......................... 24
3.2.4
Nylands landskapsöversikt 2033 ................................... 24
3.2.5
Nylands landskapsprogram 2011–2014.......................... 24
Kommunens mål ................................................................ 24
Mål baserade på planeringssituationen ................................... 24
Mål baserade på områdets förhållanden och egenskaper ........... 25
Mål som uppkommit under processen, precisering av målen ...... 25
PLANERINGSSKEDEN ....................................................... 26
Behov av delgeneralplanering ............................................... 26
Planeringsstart och därtill hörande beslut ............................... 26
Deltagande och samverkan .................................................. 26
BESKRIVNING AV DELGENERALPLANEN ........................... 26
Planens struktur ................................................................. 26
Områdesreserveringar......................................................... 27
Allmänna bestämmelser ...................................................... 28
KONSEKVENSBEDÖMNING ............................................... 29
Konsekvenser för samhällsstrukturen..................................... 29
Konsekvenser för fast bosättning och fritidsbosättning .............. 29
Konsekvenser för arbetsplatser och näringsverksamhet samt
service ............................................................................. 30
Konsekvenser för rekreationen ............................................. 30
Konsekvenser för trafikreglering och trafiksäkerhet .................. 31
Konsekvenser för flygtrafiken ............................................... 35
Konsekvenser för landskap och kulturmiljö ............................. 36
6.7.1
Bedömningsmetoder................................................... 36
6.7.2
Påverkningsmekanismer.............................................. 36
6.7.3
Flyghinderljus............................................................ 36
6.7.4
Konsekvenser i närområdet, avstånd från kraftverken mindre
än 6 km ................................................................... 37
6.7.5
Konsekvenser i fjärrområdet, avstånd från kraftverken mer
än 6 km ................................................................... 39
6.7.6
Konsekvenser för värdefulla landskaps- och
kulturmiljöområden samt -objekt.................................. 40
6.7.7
Konsekvenser för fasta fornlämningar............................ 45
6.7.8
Elöverföringens och servicevägarnas inverkan på landskapet
och kulturmiljön......................................................... 45
vi
6.8
6.9
6.10
6.11
6.12
6.13
6.14
6.15
6.16
6.17
6.18
6.19
6.20
6.21
6.22
6.23
6.24
6.25
7.
7.1
7.2
6.7.9
Möjligheter att minska de negativa konsekvenserna......... 45
6.7.10
Osäkerhetsfaktorer..................................................... 45
Konsekvenser för teknisk försörjning ..................................... 46
Konsekvenser för vegetation och naturtyper samt naturens
mångfald .......................................................................... 46
Konsekvenser för fågelbeståndet........................................... 46
Konsekvenser för arterna i habitatdirektivets bilaga IV (a)......... 47
Konsekvenser för naturskyddet ............................................. 47
Konsekvenser för marken och berggrunden ............................ 48
Konsekvenser för yt- och grundvattnet .................................. 48
Konsekvenser för klimatet och luftkvaliteten ........................... 49
Konsekvenser för jord- och skogsbruket ................................. 50
Konsekvenser för privatekonomiska kostnader ........................ 50
Konsekvenser för energiekonomin ......................................... 50
Konsekvenser för Försvarsmaktens verksamhet ....................... 50
Konsekvenser för människornas levnadsförhållanden och
hälsa ................................................................................ 51
Konsekvenser för miljöskydd och miljöstörningar ..................... 51
Konsekvenser för de sociala förhållandena .............................. 51
Bullerpåverkan................................................................... 51
Rörliga skuggor .................................................................. 55
Kumulativa effekter tillsammans med andra
vindkraftsprojekt i närregionen ............................................. 57
FÖRVERKLIGANDE AV DELGENERALPLANEN ..................... 57
Planer som styr och åskådliggör förverkligandet ...................... 57
Förverkligande och tidsplan .................................................. 58
BILAGEDOKUMENT TILL BESKRIVNINGEN
Bilaga 1
Program för deltagande och bedömning
Bilaga 2
Fotomontage
Bilaga 3
Karta över synlighetsanalysen
Bilaga 4
Bullerutredning
Bilaga 5
Utredning av rörliga skuggor
Bilaga 6
PM från myndigheternas 1:a samråd 27.11.2014
Bilaga 7
Sammanställning av utlåtandena och åsikterna om planutkastet
samt planläggarens bemötanden (kompletteras senare)
Bilaga 8
Sammanställning av utlåtandena och anmärkningarna om
planförslaget samt planläggarens bemötanden (kompletteras
senare)
Bilaga 9
Behovsprövning av Naturabedömning, endast för
myndighetsbruk
Bilaga 10
Landskapsutredningens kartbilaga
Bilaga 11
Beslut om tillämpning av förfarandet vid
miljökonsekvensbedömning på projektet att bygga 9
vindkraftverk i Tetom
vii
ANDRA DOKUMENT, BAKGRUNDSUTREDNINGAR OCH
KÄLLMATERIAL SOM RÖR PLANEN:
Kartor, geodatamaterial och statistik
Finlands miljöcentral (datasystemet Hertta och miljö- och
geoinformationstjänsten OIVA)
Finlands miljöcentral och Statistikcentralen: Datasystem för uppföljning av
samhällsstrukturen (YKR)
Befolkningsregistercentralen: Befolkningsdatasystemet
Fornlämningsregistret. Museiverket.
Landskapsplanen
Östra Nylands landskapsplan. Nylands förbund. 2010.
Utkast till Nylands 4:e etapplandskapsplan. 9.1.2015.
Natur- och landskapsutredningar
Luontoselvitys. Jere Salminen. 2013.
Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU). Östra
Nylands förbund. 2010.
Östra Nylands landskapstyper. Östra Nylands förbund. 2007.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Miljöministeriet. 1996.
Kulturmiljöutredningar och arkeologiska utredningar
Missä maat on mainioimmat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan
liiton julkaisuja E 114. 2012.
Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Itä-Uudenmaan
liitto. 2007.
Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan. Uudenmaan paikkatietoaineistot.
Uudenmaan liiton julkaisuja E 113. 2011.
Nationellt värdefulla byggda kulturmiljöer (RKY 2009). Museiverket.
Trafik
Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys maakuntakaavaehdotusta
varten. Liikennevirasto. 2012.
HELI-rata Loviisan ja Ruotsinpyhtään alueilla. Linjauksen tarkistaminen ja
vaihtoehtotarkastelut. Ratahallintokeskus. 2007.
Andra utredningar, anvisningar och planer
Lovisa stads byggnadsordning. 31.5.2014.
Loviisan tuulivoimaselvitys. Ramboll Finland Oy. 2013.
Uudenmaan tuulivoimaselvitys, Uudenmaan liitto. 2014
Nylands landskapsprogram 2011–2014. Nylands förbund.
Röjsjön turvetuotantohanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kotkan
Energia Oy. 2010.
1
1.
SAMMANDRAG
1.1
Planläggningsprocessens skeden
Planläggningsstart
26.8.2014 § 114
PDB framlagt
2–16.12.2014
Planutkast framlagt
Planförslag framlagt
Behandling i förtroendeorgan
Informationsmöten för invånarna
1.1.1
Inledningsskedet
Delgeneralplaneringen startade genom tekniska nämndens beslut 26.8.2014 § 114.
I inledningsskedet samlades behövlig utgångsinformation för att starta planeringen och ett
program för deltagande och bedömning (PDB) utarbetades och framlades offentligt 2–
16.12.2014. Under den tiden lämnades en åsikt in. PDB uppdateras vid behov under
planläggningsprocessens gång.
Myndighetssamråd i inledningsskedet ordnades 25.11.2014. Vid samrådet behandlades bl.a.
planeringens utgångspunkter, den i landskapsplanen anvisade sträckningen för HELI-banan,
utredningar som ska göras för planen, projektets tidsplan och delgeneralplanens program för
deltagande och bedömning.
1.1.2
Berednings- och utkastskedet
Utgående från den samlade utgångsinformationen, responsen från inledningsskedet och
resultaten av myndigheternas samråd utarbetas ett utkast till delgeneralplan. Avsikten är att
planutkastet så väl som möjligt ska motsvara olika intressentgruppers och myndigheters mål för
planläggningen.
Tekniska nämnden i Lovisa stad godkänner planutkastet för att framlägga det offentligt i minst
30 dagar. Planens beredningsmaterial är offentligt framlagt sommaren 2015. Under den tiden
ordnas ett informationsmöte för allmänheten och intressenterna har möjlighet att lämna in
åsikter om utkastet skriftligt eller muntligt. Myndighetsutlåtanden om planutkastet begärs och
responsen behandlas och beaktas i den fortsatta planeringen.
1.1.3
Förslagsskedet
Planen revideras utgående från utlåtanden och åsikter som lämnats in i utkastskedet och görs till
ett förslag till delgeneralplan, som framläggs offentligt i minst 30 dagar. Enligt den eftersträvade
tidsplanen kommer planförslaget att vara offentligt framlagt på hösten 2015. Under
framläggningstiden har intressenterna möjlighet att lämna in skriftliga anmärkningar om
förslaget och behövliga utlåtanden begärs av myndigheterna.
Responsen efter framläggningen av planförslaget behandlas och bemötanden utarbetas. Vid
behov ordnas ett myndighetssamråd.
Utgående från den respons som inkommit i förslagsskedet kan vid behov små ändringar i planen
göras. Sedan föreläggs den Lovisa stadsstyrelse och stadsfullmäktige för godkännande. Om
ändringarna i planen har omfattande konsekvenser, framläggs planförslaget på nytt offentligt.
2
1.1.4
Godkännande av planen
Delgeneralplanen godkänns av Lovisa stadsfullmäktige. Målet är att få planen godkänd under år
2015. Det går att söka ändring i fullmäktiges beslut om godkännande genom att rikta ett besvär
till förvaltningsdomstolen och vidare till högsta förvaltningsdomstolen.
1.2
Delgeneralplanens centrala innehåll
Med delgeneralplanen anvisas platser för nio vindkraftverksområden där det går att bevilja
bygglov för vindkraftverk med en total höjd på högst 220 m. Med planen anvisas också
riktgivande placering av nya vägförbindelser respektive vägförbindelser som kräver betydlig
förbättring samt en elstation. Beträffande områdesreservering är hela planområdet anvisat som
jord- och skogsbruksdominerat område.
1.3
Förverkligande av delgeneralplanen
Vindkraftsområdet kan börja förverkligas efter att planen vunnit laga kraft. Vindkraftverken
behöver bl.a. bygglov och flyghindertillstånd, som ansöks av vindkraftsbolaget. För att bygga
elöverföringsnätet, nya servicevägar och anslutning till riksvägen krävs också tillstånd. För
byggandet av vindkraftsområdet svarar Ilmatar Lovisa Ab (ett bolag som kommer att bildas). De
olika stegen i projektet kan förenklat beskrivas enligt nedanstående förteckning:
-
Tillståndsprocess
Projektplaner utarbetas
Entreprenörer konkurrensutsätts
Vägnätet på området byggs/de befintliga vägförbindelserna förbättras
Utrymme för kraftverksområdet reserveras och resningsområdena anläggs
Vindkraftverkens fundament byggs
Elstation och kraftledningar byggs
Kraftverken reses
Kraftverken tas i provdrift
Kraftverken tas i drift
2.
UTGÅNGSPUNKTER
2.1
Allmän beskrivning av området
Planeringsområdet ligger mellan Ninjärv och Röjsjö, cirka 13 kilometer nordväst om Lovisa
centrum. Väster om planeringsområdet löper riksväg 6 och söder om området Borgå motorväg.
Till planeringsområdet, som främst används för skogsbruk, leder en väg väster om Långberget
och området genomkorsas av flera skogsbilvägar.
Vindkraftsparkens planområde omfattar en areal på cirka 997 hektar.
2.2
Projektbeskrivning
Målet är att bygga ett vindkraftsområde bestående av nio vindkraftverk. Vindkraftverken har en
enhetseffekt på 3–5 MW så att hela projektets totaleffekt blir då under 30 MW. Vindkraftverkens
planerade navhöjd är 150 meter och totalhöjden är högst 220 meter. Vindkraftverken kopplas till
en elstation, som ska byggas på planeringsområdet, med 20–36 kV jordkablar som i första hand
dras i kabeldiken som grävs i anslutning till servicevägarna. Vid elstationen transformeras den
elenergi
som
vindkraftverken
producerar
till
lämplig
spänning
för
elöverföring.
Vindkraftsprojektet ansluts till Kymmenedalens El Ab:s befintliga 110 kV kraftledning som löper
genom området. För projektet behöver därför ingen ny kraftledning byggas.
2.2.1
Principer för byggandet av vindkraftsprojektet
Byggplatsen för ett vindkraftverk är cirka 60 x 80 meter. På det här området ska alla träd röjas
bort och marken jämnas ut. Storleken på kraftverkens fundament är 10 x 10 meter eller 20 x 20
meter beroende på fundamenttyp.
3
För vindkraftsparken behövs byggnads- och servicevägar för transport av vindkraftverkens
byggmaterial och maskiner som behövs för att resa dem. Varje kraftverk måste omges av
tillräckligt med utrymme för bl.a. lagring av material, montering och resning av kraftverket.
I skogsterräng röjs och fälls träden på en cirka 12–15 meter bred väglinje för att ge plats för
arbetsmaskiner och vägslänter. I tvära kurvor röjs väglinjen bredare för att de mycket långa
transporterna ska kunna ta sig fram. Vägarna som byggs kommer att vara grusbelagda och deras
slutliga bredd är i genomsnitt cirka sex meter. Vid våtmarker och ytvattenfåror byggs
vägtrummor. I vägnätet utnyttjas i hög grad områdets nuvarande vägnät som ska förbättras.
Efter byggskedet används vägarna för service- och övervakningsåtgärder vid kraftverken samt
för de lokala markägarnas behov.
Principskiss av servicevägarnas konstruktion.
2.2.2
Avveckling av vindkraftverken
Vindkraftverkens fundament och torn uppskattas ha en livstid på i genomsnitt 50 år och turbinen
(maskinhus och rotorblad) cirka 20–30 år. Vindkraftverkens livstid kan dock förlängas betydligt
genom tillräcklig service samt byte av delar.
Då kraftverken når slutet av sin livslängd kan de rivas där de står. Elnätet kan också monteras
bort om det inte finns annan användning för det. Vägnätet blir kvar om den projektansvariga och
markägaren inte har kommit överens om något annat. De delar av kraftverkets fundament som
finns under jorden kan lämnas kvar och fundamentplatsen kan återställas så att den smälter in i
omgivningen. På fundamentet är det tekniskt möjligt att bygga ett nytt kraftverk som lämpar sig
för fundamentets egenskaper. Vindkraftsbolaget garanterar rivningen genom att betala en
säkerhet som är avtalad i arrendeavtalet. Säkerheten betalas senast då byggarbetet börjar och
används ifall vindkraftsbolaget efter att kraftverkets drift avslutats inte har uppfyllt sin skyldighet
att återställa området.
Vindkraftverkens livscykel
4
2.3
Naturmiljö
2.3.1
Allmän beskrivning
Enligt den biogeografiska områdesindelningen ligger planeringsområdet i den sydboreala zonen,
närmare bestämt i sippbältet. Området består av omväxlande låglänta områden och småskaliga
flackt stigande mycket steniga mineraljordsmoar. Områdets myrmarker är främst kraftigt
utdikade torvmoar; odikade små myrar och försumpade områden förekommer endast i den
kuperade terrängens sänkor. På området finns ett litet träsk, Rösjöträsket, som på grund av
dikningarna håller på att växa igen och dess naturtillstånd har försvagats. Från Rösjöträsket till
Ninjärv rinner en liten slingrande å, som åtminstone delvis är i naturtillstånd. I övrigt har
områdets fåror i naturtillstånd rätats ut och rensats.
Planeringsområdets skogsbestånd består till största delen av arealer som behandlats kraftigt
genom skogsbruksåtgärder, det förekommer rikligt med kalhyggen och plantbestånd samt unga
gallringsbestånd på området. Det finns ytterst sparsamt med grövre trädbestånd. Skogarna på
planeringsområdet är huvudsakligen talldominerade, men grandominerade skogar förekommer
också allmänt. Det finns allmänt inslag av björk, men andra lövträd såsom asp och sälg
förekommer endast här och där.
Naturtyper som förekommer på området är främst steniga torra moar. Dessutom finns det friska
moar samt ställvis näringsrikare naturtyper. Myrområdena representeras till följd av dikningarna
närmast av olika kärr- och tallmyrförändringar samt torvmoar.
2.3.2
Mark och berggrund
Planområdets högsta punkt finns mitt på området där höjden vid kraftverk nr 6 är +45 m ö.h.
Berggrunden i området består av viborgit. Marken i planeringsområdets södra del består främst
av torvavlagringar. Mellan dem finns mineraljordsmoar som består av sand- och grusmorän. Lera
förekommer mosaikartat i de mellersta och norra delarna av planeringsområdet, främst i
mineraljordsområdenas sänkor. Bergig mark förekommer på små arealer i områdets mellersta
delar samt i nordväst. Gyttja har uppkommit kring Röjsjöträsket i den västra delen av området.
5
Jordmån (Geologiska forskningscentralen)
På planområdet finns inga klassificerade, geologiskt värdefulla områden. Närmaste nationellt
värdefulla bergsformationer finns över tre kilometer från planeringsområdet.
2.3.3
Vattendrag och vattenhushållning
Norr om planområdet finns Ninjärv, som är en damm med naturligt foder, och i västra delen
Röjsjöträsket. I södra delen av området finns myrområdet Röjsjö. På planeringsområdet rinner
ytvattnet från myrområdet Röjsjö till Röjsjöträsket och därifrån vidare till Ninjärv. Också i norra
delen av planeringsområdet rinner huvuddiket till Ninjärv. Från Ninjärv rinner vattnet till Forsby å
och sedan ut i Pernåviken.
Planområdet ligger inte på grundvattenområde. Inom mindre än fyra kilometers avstånd finns
flera grundvattenområden som är viktiga för vattenförsörjningen och som lämpar sig för
vattenförsörjning. Närmaste grundvattenområden som är viktiga för vattenförsörjningen,
Uvbergen 0158514 och Liljendal 0142401 A, ligger som närmast drygt 1 km från
planeringsområdet. På planeringsområdet finns tre källor som är utmärkta på
grundkartunderlaget.
6
Ytvattnets strömningsriktning och grundvattenområden i planområdets omgivning
2.3.4
Vindförhållanden
De områden som beträffande vindförhållanden lämpar sig bäst för vindkraftsproduktion i Finland
ligger vid kusten, till havs och i fjällen. Enligt vindatlasens modellberäkningar är vindens
aritmetiska medelhastighet (m/s) på 100 meters höjd på planeringsområdet i Tetom på årsnivå
ungefär 6,1–6,6 m/s. Vindhastigheten ökar med stigande höjd och på 200 meters höjd är den
ungefär 7,7 m/s.
2.3.5
Naturskydd
På planområdet finns inga naturskyddsområden. Pernåvikarnas och Pernå skärgårds
havsskyddsområde, som ligger sydväst om Tetomområdet, räknas som Naturaområde
(FI0100078) och ingår i nätverket av skyddsområden på basis av både habitat- och
fågeldirektivet (SCI/SPA). Området hör delvis till skyddsprogrammet för fågelvatten (LVO010023,
LVO010020); till området hör dessutom flera privata naturskyddsområden. Naturaområdet ligger
som närmast nästan fyra kilometer från de platser för vindkraftverk som anges i utkastet till
delgeneralplan.
Ungefär fem kilometer från utredningsområdet finns Kuskoskträskets naturskyddsområde
(YSA203632) och Sävträskets naturskyddsområde (YSA203631), som är privata skyddsområden
och även hör till skyddsprogrammet för fågelvatten (LVO010014). På fem kilometers avstånd
finns därtill två värdefulla bergsområden (KAO010284, KAO010299), Binkendal ås (HSO010008),
som hör till åsskyddsprogrammet, samt Hopom sydvästra och sydöstra klibbalskärr (LTA203587,
LTA203583), som är skyddade genom naturtypsbeslut.
7
Naturskyddsområden i näromgivningen
2.3.6
Vegetations- och naturtyper
Planeringsområdets skogsbestånd består till största delen av arealer som behandlats kraftigt
genom skogsbruksåtgärder, det förekommer rikligt med kalhyggen och plantbestånd samt unga
gallringsbestånd på området. Det finns tämligen sparsamt med grövre trädbestånd. Skogarna på
planeringsområdet är huvudsakligen talldominerade, men grandominerade skogar förekommer
också allmänt. Det finns en hel del inslag av björk, men andra lövträd såsom asp och sälg
förekommer endast här och där.
Naturtyper som förekommer på området är främst steniga torra moar. Dessutom finns det friska
moar samt ställvis näringsrikare naturtyper. Myrområdena representeras till följd av dikningarna
närmast av olika kärr- och tallmyrförändringar samt torvmoar.
Vindkraftverkens planerade förläggningsplatser består enligt en granskning av flygfoton
huvudsakligen av skogsförnyelseytor, plantbestånd eller unga gallringsbestånd. Vindkraftverkens
servicevägar bygger framför allt på de skogsvägar som redan finns på området. Dessutom
behövs en kort väganslutning till en del av vindkraftverken. De nya servicevägarna dras främst
genom plantskog och unga gallringsbestånd.
Planområdets vegetation och naturtyper utreds noggrannare i samband med kartläggningen som
ska göras sommaren 2015, speciellt områdena där servicevägar och kraftverk ska byggas.
8
2.3.7
Värdefulla naturobjekt i närheten av planområdet
Naturmiljöer som är regionalt värdefulla i Östra Nyland undersöktes i ett utvecklingsprojekt som
genomfördes år 2009–2010 (MALU). Enligt utredningen är Ninjärv, som ligger norr om
delgeneralplaneområdet, en naturmiljö som är regionalt värdefull.
Områdesavgränsning av Ninjärvs naturmiljö som är regionalt värdefull (MALU-rapport 2010)
2.3.8
2.3.8.1
Fågelbestånd
Häckande fåglar
Uppgifter om områden med stora fågelvärden på planområdet och i dess närområde har
sammanställts utgående från miljöförvaltningens geodatamaterial (Naturaområden) samt BirdLife
Finlands geodatamaterial. På planområdet gjordes en utredning om skogshönsfåglars
spelområden våren 2015. Uppgifter om kända boplatser för rovfåglar på planområdet och i
närregionen har begärts från Naturhistoriska Centralmuseets ringmärkningsbyrå. Den egentliga
utredningen av häckande fåglar på planområdet görs sommaren 2015.
Ninjärv, som ligger nordväst om planeringsområdet, är klassificerad som ett regionalt viktigt
fågelområde (MAALI-område) på grund av dess våtmarksarter. Vid Ninjärv häckar bl.a. områdets
största population av svarthakedopping. På drygt två kilometers avstånd från planeringsområdet
finns ett FINIBA-område längst inne i Pernåviken. Detta område utgör dessutom en del av
Pernåvikarnas och Pernå skärgårds havsskyddsområde, som hör till nätverket Natura.
Planområdets skogar används för skogsbruk och är till största
utredningen av skogshönsfåglar, som gjordes våren 2015,
planeringsområdet. Orrarna samlades för att spela på
planeringsområdet samt på ett kalhygge vid norra kanten
tjäderspelplatser observerades på planeringsområdet.
delen barrskogsdominerade. I
påträffades främst orre på
åkerslätterna nordväst om
av myrområdet Röjsjö. Inga
I planområdets omgivning finns ett boträd för en hotad rovfågel. En uppföljning av rovfåglar görs
under sommarsäsongen 2015.
2.3.8.2
Flyttfåglar
På planeringsområdet görs särskilda utredningar av vår- och höstflyttningen år 2015. Information
om förekomsten av flyttfåglar har sammanställts på basis av en publikation av den lokala
ornitologiska föreningen, Borgånejdens fågelförening, om regionalt värdefulla fågelplatser
(Lehtiniemi m.fl. 2013), BirdLife Finlands publikation om de viktigaste flyttstråken (Toivanen,
m.fl. 2014) samt observationerna när flyttningen studerades våren 2015.
9
Samlingsområden som är regionalt viktiga under flyttningen och ligger i närheten av
planeringsområdet är Gammelbyviken i Pernåviken (sjöfåglar), Hopom träsk (vitkindade gäss på
höstarna), Sarvlax-Storängarna (grågäss och kanadagäss på höstarna) och MalmgårdBredkärret-Ninjärv (tranor, speciellt på höstarna). Enligt observationerna våren 2015 kan
Sävträsket också uppfylla kriterierna för ett regionalt värdefullt samlingsområde, om de stora
mängderna rastande fåglar på området är regelbundna (bläsgås och sädgås, sångsvan).
Den arktiska flyttningens huvudstråk går vid Finska vikens kust och över havsområdena. Längs
det här stråket flyttar hundratusentals gäss och sjöfåglar samt tusentals lomfåglar och vadare.
Största delen av fåglarna flyttar vid Lovisaområdet över öppna havet och yttre skärgården och
fortsätter sedan via östra delarna av Finska viken till den ryska tundran och Ishavsområdet. En
del av de vitkindade gässen och lomfåglarna flyger dock in över fastlandet redan tidigare. De
arktiska arternas flyttning är mera spridd på hösten än på våren och fördelas dessutom över ett
längre tidsintervall än på våren. Läget för de arktiska arternas flyttstråk varierar från år till år och
kan vid hård ostlig vind gå betydligt längre västerut.
Lovisaområdet är av nationell betydelse under flyttningen bl.a. för gäss och vissa dagrovfåglar,
och betydelsen är större på hösten än på våren. Lovisaregionen ligger på viktiga nationella
huvudflyttstråk för vitkindade gäss och lomfåglar under vårflyttningen. Under höstflyttningen
ligger området i västra delen av sädgässens, bläsgässens och de vitkindade gässens
huvudflyttstråk. Längs kustlinjen går dessutom de viktigaste flyttstråken för vissa dagrovfåglar,
åtminstone ormvråk och kungsörn. Ormvråkens och kungsörnens höstflyttning går längs kusten,
men flyttkorridorens läge beror på vindförhållandena under flyttningen. Det har konstaterats att
rovfågelflyttningen längs kusten i Kymmenedalen förskjuts upp till 20–30 km vid sydlig vind
jämfört med flyttningen vid nordlig vind. Vid kustlinjen i Lovisa kan variationen antas vara
ungefär likadan.
2.3.9
Arter i habitatdirektivets bilaga IV (a)
I samband med delgeneralplaneringen utreds förekomsten av flygekorre och fladdermöss på
planeringsområdet. Dessa arter ingår i habitatdirektivets bilaga IV (a). Byggandet av
vindkraftverk kan medföra konsekvenser för de här arterna.
En flygekorrutredning gjordes på planeringsområdet våren 2015. På området har inga
levnadsområden för flygekorre observerats. Planeringsområdets skogar är kraftigt behandlade
genom skogsbruksåtgärder och de kan i regel inte anses vara lämpliga livsmiljöer för flygekorrar.
På planeringsområdet finns rikligt med kalhyggen samt unga gallringsbestånd. Det är sparsamt
med grövre grandominerade bestånd som kunde vara lämpliga livsmiljöer för flygekorrar.
På planeringsområdet görs en fladdermusutredning under sommarsäsongen 2015 och den
rapporteras som en del av planförslaget. Avsikten med utredningen är att kartlägga förekomsten
av lokala fladdermöss samt viktiga livsmiljöer för fladdermöss på planeringsområdet. På
planeringsområdet finns inga kända fladdermusobservationer, men på området kan det gå att
påträffa nordisk fladdermus och mustaschfladdermöss, som är ganska vanliga i skogsområden i
södra Finland.
2.3.10 Hotade organismarter
På planeringsområdet finns inga kända observationer av hotade eller nära hotade arter i
Miljöförvaltningens artdatasystem (plock ur registret 5.11.2014).
2.3.11 Jord- och skogsbruk
Planområdet används för jord- och skogsbruk.
2.4
Byggd miljö
2.4.1
Samhällsstruktur och bebyggelse
Lovisa stad har 15 493 invånare enligt Statistikcentralen 31.12.2013.
Planeringsområdet ligger på ett område som används för skogsbruk mellan Ninjärv och Röjsjö.
Väster om planeringsområdet löper riksväg 6 och söder om området Borgå motorväg. Till
10
planeringsområdet, som främst används för skogsbruk, leder en väg väster om Långberget och
området genomkorsas av flera skogsbilvägar.
Planområdet är obebyggt, skogsbruksdominerat område och ligger utanför tätortsområdena. På
området finns inga funktioner som är viktiga för samhällsstrukturen. Avståndet till Lovisa
centrum är 13 kilometer och närmaste område med tät bosättning finns i sydväst i Forsby, dit
avståndet är cirka två kilometer. Nordost om planområdet längs Hardomvägen finns gles
bosättning i någon mån och nordväst om riksväg 6 finns bosättning av bykaraktär i Forsby samt i
Österby och Garpom.
Byggnadsbestånd på planområdet och i dess näromgivning
2.4.2
Arbetsplatser och näringsverksamhet
På planområdet bedrivs jord- och skogsbruk. Det finns inga arbetsplatser på området. I
planeringsområdets omgivning utgör Ninjärv, som ligger norr om området, en sjö med naturligt
foder.
2.4.3
Service
På planområdet finns ingen service. Närservice och kommunal service finns i Forsby och i Lovisa
centrum.
11
2.4.4
Rekreation
På planområdet och i dess omgivning får man enligt allemansrätten plocka bär och svamp och
vistas i naturen.
2.4.5
Trafik
Nuvarande situation
Söder om planområdet löper nationellt viktiga riksväg 7 (Borgå motorväg), vars genomsnittliga
trafikmängd söder om planeringsområdet år 2013 var 8 658 fordon per dygn. Den tunga trafiken
utgjorde cirka 14 % av detta. På västra sidan finns riksväg 6, från vilken det finns en anslutning
till planområdet. Den genomsnittliga trafikmängden på riksväg 6 (2013) vid planområdet är 6883
fordon per dygn, varav den tunga trafikens andel är cirka 11 %. Planområdet består av obebyggd
skogsmark där det finns skogsbilvägar och stigar. Både riksväg 6 och riksväg 7 hör till det
landsomfattande stamvägnätet.
Nuvarande trafikmängder
2.4.6
Teknisk försörjning
Genom delgeneralplaneområdet från norr mot sydost löper Kymmenedalens El Ab:s 110 kV
elledning. På området finns ingen annan teknisk försörjning.
2.4.7
Specialverksamhet
På planområdet finns ingen specialverksamhet.
2.4.8
Miljöskydd och miljöstörningar
Planområdet och dess omgivning består huvudsakligen av jord- och skogsbruksdominerat
område. Söder om planområdet löper riksväg 7 och norr om området Riksvägen. Båda är
betydande bullerkällor i området.
2.4.9
Social miljö
Planområdet består av skogsområde som saknar bebyggelse.
12
Ilmatar Lovisa Ab ordnade två invånarmöten i planens inledningsskede. På mötena fick invånarna
information om den planerade vindkraftsverksamheten och de hade också möjlighet att ställa
frågor om projektet.
2.4.10 Markägoförhållanden
Planområdet ägs av privata markägare.
Vindkraftsbolaget har ingått arrendeavtal
vindkraftverken enligt planerna ska byggas.
2.5
Landskap och kulturmiljö
2.5.1
Utgångsinformation
för
markområdena
på
de
fastigheter
där
Som utgångsinformation i utredningen av landskap och kulturmiljö samt i bedömningen av
konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön har kartor och geodata använts. Dessutom har
man utnyttjat publikationer och databaser såsom Byggda kulturmiljöer av riksintresse
(Museiverket, RKY 2009), Betänkanden från arbetsgruppen som behandlat landskapsområden
(Miljöministeriet 1992), Nylands landskapsplan (Nylands förbund, fastställd 2006), Nylands 4:e
etapplandskapsplan (Nylands förbund, under beredning), Missä maat on mainiommat Uudenmaan kulttuuriympäristöt (2012) samt Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006),
Planering av vindkraftsutbyggnad (Miljöministeriet 2012) och Kulttuuriympäristö vaikutusten
arvioinnissa (Miljöministeriet 2013). I landskapsutredningen ingår terränggranskning.
2.5.2
Landskapets allmänna karaktärsdrag
I indelningen i landskapsprovinser hör planeringsområdet till Södra kustlandets landskapsprovins
och Södra odlingsregionen. Södra odlingsregionen övergår söder om planeringsområdet i Finska
vikens kustregion. I indelningen av Östra Nyland i landskapstyper (Östra Nylands förbund 2007),
där landskapsregionerna ytterligare är indelade i landskapstyper, ligger planeringsområdet i
Forsby ådal. Landskapsregionen övergår i söder ganska snabbt i De inre vikarnas kustzon.
Forsby ådals landskapsbild och områdena som omger planeringsområdet präglas av vidsträckta
odlingsslätter på lermarker som stigit ur Litorinahavet samt tidig bosättning. Obebodda områden
finns i landskapstypens sydöstra del där även planeringsområdet finns. På det här området finns
försumpade områden samt berg. Den inre vikarnas kustzon utgör en övergångszon mellan den
inre skärgården och fastlandskusten och Forsby ådal. Typiskt för de inre vikarnas kustzon är
långa, smala havsvikar, som håller på att växa igen, exempelvis Pernåviken söder och sydväst
om planeringsområdet samt flera så kallade glosjöar som redan har förlorat sin kontakt med
havet. Öster om planeringsområdet finns Lovisa ådal och dess odlingsslätter.
2.5.3
Landskapsstruktur och landskapsbild
Tetom vindkraftsprojekt ligger på ett sönderskuret åsområde som reser sig från Pernåviken och
Forsby ådal (Bilaga 10, figur 1). Områdets skogar sköts som ekonomiskog och varierar från
kalhyggen till grövre skog.
Terrängens höjd på området för vindkraftverken varierar från cirka 25 m ö.h. på myrområdena i
den södra delen till den högsta punkten i planeringsområdets mellersta del, en kulle på 45 m ö.h.
I planområdets nordvästra del, där infartsvägen börjar, finns dessutom Långberget som höjer sig
ända till 52,5 m ö.h. Låglänta områden i planområdets landskapsstruktur är myrmarksområdena
och Röjsjöträsket i väster samt små åkerfigurer i den sydöstra delen. Norr om planområdet finns
Ninjärv vars stränder är obebyggda.
Inom vindkraftsprojektets influensområde karakteriseras terrängen av att låglänta områden från
havsvikarna fortsätter som ådalar mot inlandet. Mellan ådalarna finns moränkullar, åsar och
berg. Landskapsstrukturen är varierande och småskalig med undantag av de ställvis vidsträckta
ådalarna.
Sydväst om planområdet sträcker sig Pernåviken långt in mot inlandet (Bilaga 10, figur 2). De
odlade, låglänta områdena vid stränderna av Pernåviken fortsätter norrut som odlingsslätter i
Forsby ådal. Forsby å slingrar sig väster om planområdet och kröker sig norr om planområdet
13
mot sitt övre lopp. Större åkerområden finns främst i Forsby ådal samt söder och sydväst om
Hopom träsk med dess fritidsbebyggelse nordost om planområdet. I Forsby ådal finns byar och
bybosättning som är koncentrerad längs ån och har bevarat sin småskaliga struktur. Byarnas hus
är grupperade som små band- eller gruppbyar. Gles bebyggelse finns på åkrarna eller vid
åkerkanterna. Öster om planområdet finns Lovisa ådal, som bildar sitt eget landskapsrum.
Ådalen består av en odlingsslätt kantad av bergs- och moränmarker. Mellan dalen och
planområdet finns en skogbevuxen åszon. Järnvägen Lovisa–Vesijärvi (Lahtis), som färdigställdes
år 1900, löper genom odlingsdalen. Bybebyggelsen är koncentrerad till området intill Lovisaån
och intill åsarna. Ådalen slutar i söder vid Lovisaviken och Lovisa stad, som ligger längst inne i
viken.
Planområdet används för jord- och skogsbruk och det finns inga bostadshus eller fritidshus på
planområdet. Planområdet har ett ganska slutet landskapsrum, med undantag av de stora
kalhuggna områdena i den mellersta delen och åkrarna i nordost. Landskapsbilden domineras
främst av skogslandskap och varierande skogstyper. Planområdets omgivning domineras av jordoch skogsbruk och landskapsrummen kring planområdet består av omväxlande skogbevuxna
moränkullar, åsar och öppna låglänta åkrar.
Inom vindkraftsprojektets influensområde finns ställvis vidsträckta åkerområden samt havsvikar
där det på vissa ställen är lång fri sikt. Ådalarna utgör på många ställen avgränsade och
småskaliga landskapsrum. Sikten begränsas av skogbevuxna åsområden och ställvis relativt
stora höjdskillnader. Ådalarna vidgas ställvis och blir mera storskaliga och öppna ådalslandskap
med vid utsikt också mot planområdet. Söder och sydväst om planområdet finns Pernåviken med
fri sikt från stränderna både i vikens riktning och mot planområdet. På grund av den
sönderskurna viken finns det längre fri sikt endast på vissa ställen. Drygt 10 kilometer sydost om
planområdet finns Lovisaviken. Därifrån är det också fri sikt.
Landskapsskador som är synliga i landskapet i närheten av området är Borgå motorväg och 400
kV kraftledningar söder om planområdet samt en 110 kV kraftledning som löper genom
planeringsområdet. På de högre moränmarkerna som kantar Forsby ådal väster och norr om
planområdet finns dessutom riksväg 6 och Forsbyvägen.
Planområdets landskap i nuläget mot nordväst från skogsbilvägen norr om den planerade
vindkraftverksplatsen nr 8
14
Planområdets landskap i nuläget från det kalhuggna området i planområdets mellersta del
Öppet landskap i nuläget mot sydväst och söder från fågeltornet i Liljendal
2.5.4
Bosättningshistoria
Bosättning i Forsby ådal uppkom tidigt, vilket framgår av flera boplatser från stenåldern. Dessa
är koncentrerade till området norr om Liljendals kyrkby samt kanterna av de långsträckta åsarna
i Forsby söder, väster och norr om planeringsområdet. Ådalen är ett av de första områdena där
svenskar bosatte sig på 1200-talet.
2.5.5
Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden samt -objekt
Värdefulla områden och objekt av riksintresse
Inom det område som beträffande landskapet påverkas av vindkraftsområdet finns ett nationellt
värdefullt landskapsområde, Pernåvikens omgivning och Forsby ådal (Miljöministeriet 1992).
Detta landskapsområde finns söder, väster och norr om planeringsområdet, som närmast cirka
två kilometer från platserna för de planerade vindkraftverken.
Inventerade värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden som finns inom 15 kilometers radie
från de planerade vindkraftverken finns uppräknade enligt avståndszoner i tabell 1 samt
beskrivna i bilaga 10 i figur 3. I förteckningen har inventeringarna av de nationellt och regionalt
värdefulla landskapsområdena och kulturmiljöerna beaktats. Områdena beskrivs närmare
15
beträffande konsekvenser för landskap och kulturmiljö, om det bedöms att områdena kommer
att påverkas.
På planeringsområdet finns inga byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY 2009). Inom
vindkraftsområdets närlandskapsområde (0–6 km) finns fem byggda kulturmiljöer av riksintresse
och inom fjärrlandskapsområdet sammanlagt 17 byggda kulturmiljöer. Dessutom slingrar sig
Stora Strandvägen på vindkraftsområdets influensområde.
Tabell 1. Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden i vindkraftsområdets omgivning.
Nr. Objekt
Kortaste
avståndet
från
vindkraftverken,
km
Väderstreck
2
Söder, väster,
norr
Typ
Närlandskapsområde (0–6 km)
1
Pernåvikens omgivning och Forsby
ådal
2
Forsby bruksområde (bruksområde)
2,7
Sydväst
3
Stora Strandvägen
2,8
Sydväst,
söder
4
Herrgården Malmgård
3,5
Nordväst
5
Forsby bruksområde (silvergruva)
3,7
Sydväst
6
Kulturlandskapet vid Lovisaån och
Lovisaåsen
4,5
Öster
7
Sarvlax gård med omgivning
(Norrsarvlax)
5,6
Sydost
8
Tervik gård
5,8
Sydväst
Sarvlax gård med omgivning (Sarvlax)
7,3
Sydost
10
Pernå kyrka och prästgård
7,4
Söder
11
Tjusterby gård
8,1
Söder
12
Väglandskapet i byarna Övitsböle,
Labbom och Skomakarböle
8,7
Nordväst
13
Herrgården Sjögård
9,3
Söder
14
Mickelspiltom järnvägshållplats
15
Lovisa landfästning
11
Sydost
16
Lovisa Esplanaden
11,7
Sydost
17
Lovisa Nedre stan
12
Sydost
18
Lappträsk vårdanstalt
12,4
Nordost
19
Jackarby gård
12,9
Sydväst
20
Sarvlax gård med omgivning
(Hormnäs)
12,9
Sydost
Regionalt värdefullt
landskapsområde,
(Miljöministeriet
1992)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
Regionalt värdefull
kulturmiljö (utkastet
till 4:e
etapplandskapsplan)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
Fjärrlandskapsområde (6–15 km)
9
10,6
Norr
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
Regionalt värdefull
kulturmiljö (utkastet
till 4:e
etapplandskapsplan)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
16
21
Hindersby kulturlandskap
13
Nordost
22
Postbacken, byn Illby och Illbyåns
kulturlandskap
13,7
Sydväst
23
Postbacken
13,9
Sydväst
24
Kapellby i Lappträsk
14
Nordost
25
Särkijärvi by- och herrgårdslandskap
14,1
Väster
26
Byn Fasarby
14,1
Söder
27
Illbyåns kulturlandskap, Sannäs gård
och borgön Husholmen
14,3
Sydväst
28
Den medeltida borgön Husholmen med
kringliggande landskap
14,5
Sydväst
29
Sarvlax gård med omgivning (Ströms)
14,7
Sydost
30
Särkijärvi-Tiilää by- och
herrgårdslandskap
14,8
Väster
Regionalt värdefull
kulturmiljö (utkastet
till 4:e
etapplandskapsplan)
Regionalt värdefull
kulturmiljö (utkastet
till 4:e
etapplandskapsplan)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
Regionalt värdefull
kulturmiljö (utkastet
till 4:e
etapplandskapsplan)
RKY 2009
(Museiverket)
RKY 2009
(Museiverket)
Regionalt värdefull
kulturmiljö (utkastet
till 4:e
etapplandskapsplan)
Forsby bruksområde fotograferat från Askolinsvägens bro österut
I Nyland gjordes en kontrollinventering av nationellt värdefulla landskap sommaren 2013. Den
utgör en del av en riksomfattande uppdateringsinventering. På basis av inventeringen finns inga
förslag till nationellt värdefulla landskapsområden inom vindkraftsparkens influensområde.
I Nylands gällande landskapsplaner anvisas nationellt värdefulla byggda kulturmiljöer och
nationellt värdefulla landskapsområden samt beträffande Östra Nyland också regionalt värdefulla
kulturmiljöer eller landskap som borde bevaras.
Landskapsplanens riksomfattande områden inkluderar nationellt värdefulla landskapsområden
enligt Miljöministeriet (1992), men i de nationellt värdefulla områdena i landskapsplanen ingår
också nationellt värdefulla byggda kulturmiljöområden (RKY 1993) som inte mera har tagits med
bland områdena i RKY 2009. Sådana områden är bland andra byn Illby, Illbyåns kulturlandskap
och Sannäs gård och Illbyåns kulturlandskap cirka 15 kilometer sydväst om de planerade
vindkraftverken.
Regionalt värdefulla områden och objekt
De i Östra Nylands landskapsplan angivna regionalt värdefulla byggda kulturmiljöerna och
landskapen är baserade på avgränsningarna i första etappens regionplan samt utredningen av
byggd kulturmiljö i Östra Nyland 2007. Utredningarna av kulturmiljöer och landskap i
regionplanen finns inte tillgängliga, så områdena har presenterats endast i bilaga 10 i figur 3. I
Östra Nylands landskapsplan finns inom planeringsområdets närlandskapsområde (0–6 km) inte
17
anvisat några regionalt värdefulla byggda kulturmiljöer eller landskap,
fjärrlandskapsområdet (6–15 km) finns flera regionalt värdefulla områden.
men
inom
Nylands förbund har börjat utarbeta etapplandskapsplan IV, som ska ange bland annat regionalt
värdefulla kulturmiljöer på enhetliga grunder inom hela Nyland. Som en del av arbetet med
landskapsplanen gjordes utredningen Missä maat on mainioimmat år 2012. Enligt utredningen
och utkastet till den 4:e etapplandskapsplanen kommer avgränsningarna av de värdefulla
kulturmiljöerna inom planeringsområdets närområde på många ställen att förändras (Bilaga 10,
figur 3), då avgränsningarna träder i kraft efter att planen har fastställts. Enligt utkastet till den
4:e etapplandskapsplanen kommer flera landskapsområden som ligger inom planeringsområdets
fjärrlandskapsområde (6–15 km) och som anges som regionalt värdefulla enligt Östra Nylands
landskapsplan att förlora sin status som regionalt värdefulla. Cirka 4–12 kilometer öster om
planeringsområdet kommer det att föreslås en ny vidsträckt, regionalt värdefull kulturmiljö,
Kulturlandskapet vid Lovisaån och Lovisaåsen. Det har också föreslagits att flera
kulturmiljöområden ska förstoras eller sammanslås.
Beträffande landskaps- och kulturmiljöområden ligger fokus i den här bedömningen i första hand
på nationellt värdefulla landskapsområden (Miljöministeriet 1992), nationellt värdefulla byggda
kulturmiljöområden (RKY 2009) samt regionalt värdefulla kulturmiljöer som anges i den 4:e
etapplandskapsplanen. Konsekvenserna för de nationellt värdefulla landskaps- och
kulturmiljöområdena som finns angivna i Östra Nylands landskapsplan bedöms i samband med
de nationellt värdefulla landskapsområdena och byggda kulturmiljöområdena (Miljöministeriet
1992, RKY 2009). Konsekvenserna för de i Östra Nylands landskapsplan angivna regionalt
värdefulla landskaps- och kulturmiljöområdena bedöms i samband med områdena i den 4:e
etapplandskapsplanen, om de ingår i ifrågavarande områden. I den 4:e etapplandskapsplanen
och dess utredningsmaterial presenteras uppdaterad information om regionalt värdefulla
kulturmiljöer.
2.5.6
Värdefulla bergsområden
Inom det influensområde där vindkraftsområdet påverkar landskapet finns värdefulla
bergsområden. Cirka 3,7 och 4,2 kilometer sydväst om de planerade vindkraftverken finns
bergsområdena Silverberget och Jomalberget, cirka 5,2 kilometer nordväst om området finns
Veckarby byberg och cirka 5,6 kilometer nordost om området finns bergsområdet FalkbergetKummelberget (Bilaga 10, figur 3).
2.5.7
Fornlämningar
Fasta fornlämningar utgör en viktig och värdefull del av områdets äldsta kulturmiljö. Enligt
fornminneslagen är alla fornlämningar automatiskt skyddade utan något särskilt beslut eller
särskilda åtgärder.
På vindkraftsparkens område görs en inventering av fornlämningar sommaren 2015. Den
fokuseras framför allt på byggområdena för nya vägar och vägar som ska förbättras samt
vindkraftverkens byggområden.
Enligt Museiverkets registeruppgifter finns inga fornlämningar på planområdet. De närmaste
fornlämningarna, stenåldersboplatserna Brännmalmen och Strömbo, ligger cirka 2,1 och 3,2
kilometer sydväst respektive nordväst om närmaste planerade vindkraftverk.
18
Kända fornlämningar i de planerade vindkraftverkens omgivning
2.6
Planeringssituation
2.6.1
De riksomfattande målen för områdesanvändningen
De riksomfattande målen för områdesanvändningen utgör en del av systemet för planering av
områdesanvändningen enligt markanvändnings- och bygglagen. Statsrådet godkände de
riksomfattande målen för områdesanvändningen på basis av markanvändnings- och bygglagen år
2000.
Statsrådet
beslutade
13.11.2008
revidera
de
riksomfattande
målen
för
områdesanvändningen och de reviderade målen trädde i kraft 1.3.2009. De riksomfattande
målen för områdesanvändningen ska beaktas och främjas även i kommunernas planläggning.
För detta generalplaneprojekt gäller speciellt följande ämneshelheter och riksomfattande mål för
områdesanvändningen:
Fungerande regionstruktur
Enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön
Kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser
Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning
Särskilda områdeshelheter som natur- och kulturmiljöer
19
2.6.2
Landskapsplanen
På området gäller Östra Nylands landskapsplan, som fastställdes av Miljöministeriet 15.2.2010. I
planen finns anvisat en reservering för en ny stambana i nordvästlig-sydostlig riktning genom
planeringsområdet. Vid den nordöstra kanten löper en kraftledning (z) och tvärs över vägen från
riksväg 6 till planeringsområdet finns ett behov av grönförbindelse.
Utdrag ur Östra Nylands landskapsplan
Etapplandskapsplan 2 för Nyland (fastställd 30.10.2014) kompletterar de gällande
landskapsplanerna i Nyland och Östra Nyland och de viktigaste lösningarna är:
en fungerande och hållbar samhällsstruktur
ett trafiksystem som stödjer strukturen
handelns servicenät
ett byanät på landskapsnivå
I landskapsplanen har en vägförbindelse anvisats från bansträckningen till Hardomvägen
parallellt med riksväg 6.
20
Utdrag ur kartsammanställningen för Nylands landskapsplaner
Beredningen av den 4:e etapplandskapsplanen för Nyland har inletts och planen kommer att
omfatta hela landskapet med dess 26 kommuner. I etapplanen fastslås gemensamma
utvecklingslinjer för följande teman:
näringar och innovationsverksamhet
logistik
vindkraft
grön struktur
kulturmiljöer
Ett utkast till Nylands 4:e etapplandskapsplan var
planutkastet ligger största delen av planområdet på ett
vindkraftsproduktion (TV). På området finns också två
vidsträckta, enhetliga och betydelsefulla med tanke
områdets östra del löper ett behov av grönförbindelse.
offentligt framlagt 20.1–20.2.2015. I
område som är anvisat som lämpligt för
skogsbruksdominerade områden som är
på det ekologiska nätverket (MLY). I
21
Utdrag ur utkastet till 4:e etapplandskapsplan
2.6.3
Generalplan
På planeringsområdet finns inga gällande generalplaner.
2.6.4
Detaljplan
På planeringsområdet finns inga gällande detaljplaner.
2.6.5
Byggnadsordning
Lovisa stads byggnadsordning trädde i kraft 31.5.2014.
2.6.6
Tomtindelning och -register
Planområdet är infört i statens fastighetsregister.
2.6.7
Baskarta
Som baskarta används Lantmäteriverkets rastergrundkarta, som skrivs ut i skala 1:10 000.
2.6.8
Byggförbud
På planområdet finns inget gällande byggförbud.
2.6.9
Skyddsbeslut
Det finns inga skyddsbeslut som berör planområdet.
2.6.10 Andra beslut, planer och program för området
År 2013 gjorde Lovisa stad en vindkraftsutredning som omfattade hela staden. Utgående från
den avgränsades de områden som är bäst lämpade för utbyggnad av vindkraft. Det hittades
sammanlagt 13 områden av vilka ett är Tetom vindkraftsområde. I utredningen var området
större än det område som nu ska delgeneralplaneras. Tekniska nämnden (26.2.2013) och
stadsstyrelsen (25.3.2013) godkände vindkraftsutredningen som grund för det fortsatta arbetet.
Även i Nylands förbunds vindkraftsutredning (2014) har området konstaterats vara lämpligt för
vindkraftsproduktion (Röjsjöområdet).
22
Ilmatar fick beslut om behovsprövning av MKB för vindkraftsprojektet 10.6.2014. Projektet
förutsätter inte ett MKB-förfarande.
Ilmatar har utrett vindkraftsprojektets radarpåverkan och har fått Försvarsmaktens utlåtande
med godkännande under vårvintern 2015.
Kotka Energi Ab har gjort en miljökonsekvensbedömning (MKB) av ett torvproduktionsprojekt på
Röjsjö myrområde år 2010. Den norra delen av det avgränsade området för MKB-projektområdet
ligger på delgeneralplaneområdet. Det finns inget miljötillstånd för torvproduktion.
I Östra Nylands landskapsplan finns en sträckning för HELI-banan inritad genom området. Planen
för bansträckningen är från 1980-talet och ger inte möjlighet till de tåghastigheter som i dagens
läge är önskvärda. Att sträckningen är föråldrad gäller speciellt avsnittet mellan Borgå och Forsby
å.
För att genomföra vindkraftsprojektet finns anknytning till bl.a. följande bestämmelser, planer
och program om miljöskydd:
FN:s klimatavtal
EU:s klimat- och energipaket
EU:s energistrategi
Den nationella energi- och klimatstrategin
De riksomfattande målen för områdesanvändningen
Nylands landskapsöversikt 2033
Nylands landskapsprogram 2011–2014
De energipolitiska programmen
Luftvårdsprogram 2010
Protokollet beträffande konventionen om långväga gränsöverskridande luftföroreningar
1999 och förordning nr 40/2005
Nätverket Natura 2000
Strategi för skydd av naturens mångfald och hållbart utnyttjande av naturen 2006–2016
Riktvärden för buller
2.6.11 Planläggningssituation och planer i näromgivningen
Närmaste delgeneralplan har utarbetats för området Forsby-Gammelby år 2009.
2.6.11.1 Existerande vindkraftsområden
I Lovisa och dess grannkommuner har inga vindkraftsområden byggts.
2.6.11.2 Planerade vindkraftsområden
På Lovisa stads område är utöver generalplanen för vindkraft i Tetom också generalplanen för
vindkraft i Gammelby anhängig. Generalplaneområdet för vindkraft i Gammelby ligger cirka 7
kilometer sydväst om Tetomområdet. För vindkraftsprojektet i Gammelby svarar Suomen
Tuulivoima Oy. Ett PDB för planen var offentligt framlagt 14.10–14.11.2014.
Prokon Wind Energy Finland planerar ett vindkraftsområde vid Orrberget intill riksväg 6. För
närvarande undersöks om ett förfarande vid miljökonsekvensbedömning ska tillämpas på
projektet.
Fortum har planerat ett vindkraftsprojekt med tre vindkraftverk i Hattom i Lovisa, cirka 7
kilometer sydost om Lovisa centrum. Fortum avbröt dock utvecklingen av vindkraftsprojektet av
miljöskäl hösten 2012.
2.6.12 Utredningar som gjorts för området då denna rapport skrivs
Placeringen av vindkraftverken, vägarna och elöverföringen kommer att baseras på planer
utarbetade av vindkraftsaktören. Planerna preciseras under planläggningsprocessens gång.
I samband med planen har följande utredningar och modellberäkningar gjorts:
23
Synlighetsanalys
Landskaps- och kulturmiljöutredning
Visualiseringar
Utredning av buller och rörliga skuggor
Uppföljning av vårflyttningen
Flygekorrutredning
Utredning av skogshönsfåglar
Natura-behovsprövning av projektets konsekvenser för Pernåvikarnas och Pernå
skärgårds havsskyddsområde (SCI/SPA)
Under sommaren och hösten kommer utredningarna att fortsätta beträffande:
Uppföljning av den arktiska vårflyttningen
Utredning av vegetations- och naturtyper
Utredning av det häckande fågelbeståndet
Uppföljning av höstflyttningen
Fladdermusutredning
Arkeologisk utredning
3.
DELGENERALPLANENS MÅL
3.1
Mål till följd av projektet
Målet är att utarbeta en delgeneralplan för vindkraft med rättsverkan. Planen ska ge möjlighet
att bygga vindkraftverk och därtill hörande elöverföringsnät på planområdet.
Delgeneralplanen utarbetas så att bygglov för vindkraftverk ska kunna beviljas direkt på basis av
delgeneralplanen (MBL 77a §).
Planområdet förblir område för skogsbruk liksom nu, förutom de byggplatser som anvisas för
vindkraftverk, servicevägar och elstation. Enligt planen ska sammanlagt 9 kraftverk byggas på
området.
Målet är att göra det möjligt att bygga ett tekniskt, ekonomiskt och med tanke på miljön
genomförbart vindkraftsområde.
3.2
Mål på basis av utgångsmaterialet
3.2.1
EU:s klimat- och energipaket
Europeiska rådet har kommit överens om ett för alla medlemsländer gemensamt mål att minska
utsläppen av växthusgaser med 20 procent fram till år 2020 jämfört med år 1990. Ett mål är
också att öka andelen förnybara energikällor till i genomsnitt 20 procent av EU:s slutliga
energiförbrukning. Genom att bygga ut vindkraften kan man bidra till att målen för EU:s klimatoch energipaket uppnås.
3.2.2
Den långsiktiga klimat- och energistrategin
Statsrådet godkände den 6.11.2008 en ny klimat- och energistrategi för Finland. I strategin ingår
klimat- och energipolitiska åtgärder som är mycket noggrant angivna fram till år 2020 och
ungefärliga ända till år 2050. Arbetet med att uppdatera energi- och klimatstrategin startade i
enlighet med regeringsprogrammet år 2011. Genom uppdateringen säkerställs att de nationella
energi- och klimatmål som uppställts för år 2020 kommer att nås samt bereds väg mot de
långsiktiga målen. I den strategiuppdatering som regeringen godkände i mars 2013 är
produktionsmålet för vindkraften cirka 9 TWh år 2025 i stället för 6 TWh som tidigare har
uppställts för år 2020.
24
3.2.3
Statsrådets energipolitiska redogörelse
Målet i statsrådets energipolitiska redogörelse om de kommande riktlinjerna för Finlands
energiproduktion är att öka de förnybara energiformerna med 20 % fram till år 2020.
Vindkraftsproduktionens kapacitet i Finland är 288 MW (12/2012) och målnivån år 2020 är 2000
MW. För att målet ska kunna nås krävs en omfattande utbyggnad årligen (150–200 MW/år).
3.2.4
Nylands landskapsöversikt 2033
I Nylands landskapsöversikt är ett strategiskt mål att vara Finlands första kolneutrala landskap
och en föregångare när det gäller anpassning till klimatförändringen. Användningen av förnybara
energiformer ökas och tekniken utvecklas. De mest potentiella förnybara energiformerna för att
minska utsläppen av växthusgaser i Nyland är skogs- och åkerbiomassa samt vindenergi.
3.2.5
Nylands landskapsprogram 2011–2014
Enligt Nylands landskapsprogram främjas utvecklingen och användningen av utsläppsfri och
förnybar energi (sol, vind, bio, jord, vatten) i samarbete med företag samt regionala och lokala
aktörer. Målet är att fossil energi ska ersättas med utsläppsfri energi och att möjligheter till
decentraliserad energiproduktion ska skapas.
3.3
Kommunens mål
Lovisa stadsstyrelse beslutade 27.6.2011 § 180 att det är ytterst viktigt för Lovisa stad att det
både görs en utredning av markanvändningen för att möjliggöra tilläggsinvesteringar i vindkraft
och inleds nära samarbete med vindkraftsinvesterare. Ett mål i näringsprogrammet för
Lovisaregionen är att komplettera kompetensen i energisektorn med kompetens inom
utsläppssnål och utsläppsfri energi.
År 2013 gjordes en vindkraftsutredning som omfattade hela staden. Utgående från den
avgränsades de områden som är bäst lämpade för utbyggnad av vindkraft. Det hittades
sammanlagt 13 områden av vilka ett är Tetom vindkraftsområde. I utredningen var området
större än det område som nu ska delgeneralplaneras. Tekniska nämnden (26.2.2013) och
stadsstyrelsen (25.3.2013) har godkänt vindkraftsutredningen som grund för det fortsatta
arbetet.
3.4
Mål baserade på planeringssituationen
I planeringen av delgeneralplanen ska man beakta de i kapitel 2.6.1 uppräknade riksomfattande
målen för områdesanvändningen och främja ett fullföljande av dem.
Enligt statsrådets beslut är de allmänna målen avsedda att tillämpas på planerna endast i den
generella planläggningen. De särskilda målen tillämpas på all planläggning, om målen inte är
anvisade att gälla endast någon viss planform.
Planområdet berörs av bl.a. följande allmänna och särskilda mål som ingår i nyssnämnda
områdeshelheter.
Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning
I områdesanvändningen tryggas behoven inom energiförsörjningen på riksnivå och möjligheterna
att utnyttja förnybara energikällor gynnas. I landskapsplanläggningen ska anges vilka områden
som bäst lämpar sig för utnyttjandet av vindkraft. Vindkraftverken ska i första hand koncentreras
till enheter som omfattar flera kraftverk.
Beredskap för behövliga trafikförbindelser skapas genom utveckling av i första hand existerande
huvudtrafikförbindelser
och
-nät.
I
områdesanvändningen
tryggas
behoven
inom
energiförsörjningen på riksnivå och möjligheterna att utnyttja förnybara energikällor gynnas.
I landskapsplanläggningen ska man anvisa och i övrig planering av områdesanvändningen beakta
linjedragningar för kraftledningar som är viktiga för den riksomfattande energiförsörjningen så
att det fortsättningsvis går att förverkliga dem. Vid planeringen ska man beakta både nödvändiga
nya linjedragningar och behoven att förbättra och bygga ut de gamla näten. När nya
kraftledningar dras ska i första hand de befintliga ledningskorridorerna utnyttjas.
Kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser
25
Områdesanvändningen är inriktad på att naturen används för rekreation och gynnar natur- och
kulturturism genom att förutsättningarna för mångbruk förbättras. Ett ekologiskt hållbart
utnyttjande av nätverken av skyddsområden och värdefulla landskapsområden främjas i
användningen av områdena för rekreation, som stödområden för turismen samt för utveckling av
turismen i närliggande områden utan att målen för skyddet äventyras.
Med hjälp av områdesanvändningen främjas bevarandet av områden som är värdefulla och
känsliga i den levande och den livlösa naturen och säkerställs att deras mångfald bevaras.
Bevarandet av ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan
skyddsområden och övriga värdefulla naturområden främjas.
I samband med områdesanvändningen ska det säkerställas att nationellt sett betydelsefulla
värden inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. De riksomfattande inventeringar som
myndigheterna
genomfört
beaktas
som
utgångspunkter
för
planeringen
av
områdesanvändningen.
I samband med planeringen av områdesanvändningen ska vikt fästas vid naturområden som
ekologiskt eller med tanke på rekreationen i det fria är betydande och enhetliga.
Områdesanvändningen ska styras på ett sådant sätt att dessa områdeshelheter inte i onödan
spjälks upp.
Enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön
I områdesanvändningen fästs särskild vikt vid att olägenheter och risker för människornas hälsa
ska förebyggas och existerande olägenheter ska undanröjas. Vid planeringen av
områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella
naturförhållanden, och konsekvenserna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas
förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen.
Mål som uppkommer via landskapsplanerna är bl.a. att planeringsområdets natur-, kultur- och
andra miljövärden ska bevaras och att möjligheterna att utnyttja området för rekreation ska
utvecklas och området utnyttjas för vindkraftsproduktion. Målet är att ett fullföljande av planen
inte ska orsaka konsekvenser som påtagligt försämrar värdet av de skyddsobjekt och -områden
som finns på området eller de värdefulla kulturmiljöer som finns i näromgivningen, livsmiljöns
kvalitet, möjligheterna att utnyttja området för rekreation eller möjligheten att idka näringar där.
Beträffande byggnadsordningen är målet att i mån av möjlighet iaktta bestämmelserna som
gäller byggplatsens egenskaper samt säkerställa att bullret från de funktioner som anvisas i
planen inte överskrider riktvärdena vid de befintliga bostadsfastigheterna.
3.5
Mål baserade på områdets förhållanden och egenskaper
Målet är att säkerställa att de i planen anvisade funktionerna inte ska ge upphov till betydande
negativa miljökonsekvenser för planeringsområdets naturmiljö, fauna och fågelbestånd, invånare
på det omgivande området och jord- och skogsbruk eller andra näringar som bedrivs på området.
Speciellt ska man beakta särskilt skyddsvärda arter och naturtyper som förekommer på området
och i dess näromgivning samt det nationellt värdefulla landskapsområdet i Forsby ådal.
Ett viktigt mål för planen är också att den markanvändning som anvisas i planen inte ska
medföra kännbara begränsningar av den framtida användningen och utvecklingen av
planområdets näromgivning.
3.6
Mål som uppkommit under processen, precisering av målen
Kompletteras efter att respons om utkastskedet har erhållits.
26
4.
PLANERINGSSKEDEN
4.1
Behov av delgeneralplanering
Målet är att utarbeta en delgeneralplan som ger möjlighet att bygga planerade vindkraftverk,
vägar, elöverföringsnät och elstation och att bygglov för vindkraftverken ska kunna beviljas på
basis av delgeneralplanen (MBL 77a §).
Särskilda innehållskrav för en generalplan som gäller byggande av vindkraft (MBL 77 b §):
1. generalplanen styr i tillräcklig omfattning byggandet och annan markanvändning på området;
2. den planerade utbyggnaden av vindkraft och annan markanvändning lämpar sig för
landskapet och omgivningen;
3. vindkraftverkens tekniska service och elöverföring kan ordnas.
4.2
Planeringsstart och därtill hörande beslut
Delgeneralplaneringen startade genom tekniska nämndens beslut 26.8.2014 § 114.
4.3
Deltagande och samverkan
I planens inledningsskede utarbetades ett program för deltagande och bedömning (PDB), där
förfarandet för deltagande och växelverkan samt planläggningens skeden beskrivs. PDB har varit
offentligt framlagt från 2.12.2014 och det finns i beskrivningens bilaga 1. En åsikt har lämnats in
om PDB.
Inledningsskedets myndighetssamråd ordnades 25.11.2014. Då fick man respons om PDB av
NTM-centralens experter inom trafik och miljö, av Nylands förbund, Borgå museum, Museiverket,
Räddningsverket och Försvarsmakten.
Ilmatar har ordnat två informationsmöten för allmänheten. På mötena har man berättat om det
planerade projektet för dem som bor i närområdet.
5.
BESKRIVNING AV DELGENERALPLANEN
5.1
Planens struktur
Planområdets areal är cirka 997 ha och det anvisas i sin helhet som jord- och
skogsbruksdominerat område (M-1). På området tillåts byggande som betjänar jord- och
skogsbruk. På området får vindkraftverk placeras på de områden som är särskilt anvisade för
dem (tv-1) samt servicevägar, tekniska nätverk och monteringsområden för dem.
Sammanlagt 9 byggplatser för vindkraftverk samt ett riktgivande servicevägnät, elledningar och
en elstation anvisas som separata områdesdelar inom områdena för jord- och skogsbruk.
27
5.2
Områdesreserveringar
28
5.3
Allmänna bestämmelser
Denna delgeneralplan får användas som grund för beviljande av bygglov för vindkraftverk enligt
delgeneralplanen (MBL 77 a §).
Vid byggande av vindkraftverk ska speciellt landskapet beaktas och negativa konsekvenser ska i
mån av möjlighet minskas.
I samband med ansökan om bygglov för vindkraftverk ska en säkerhetsutredning utarbetas.
Räddningsmyndighetens utlåtande om ansökan om bygglov ska begäras.
Nya bostads- och fritidsbyggnader eller annan verksamhet som kan störas av buller får inte
placeras på områden där bullret kan överstiga medelljudnivåerna enligt miljöministeriets
planeringsriktvärden 4/2012 (på bostadsområden dagtid 45 dB och nattetid 40 dB, på områden
för fritidsbostäder dagtid 40 dB och nattetid 35 dB).
Då vindkraftverken tas ur bruk ska vindkraftsaktören riva kraftverken inom av byggnadstillsynen
föreskriven skälig tid och byggplatsen och dess omgivning ska återställas enligt en plan.
Vindkraftverkets totalhöjd över havet får inte överstiga nivån +270 meter (m ö.h.).
På planområdet gäller allemansrätten.
Med stöd av markanvändnings- och bygglagen 16 § bestäms att delgeneralplaneområdet är
område i behov av planering.
29
6.
KONSEKVENSBEDÖMNING
I konsekvensbedömningen görs på förhand en bedömning av väsentliga konsekvenser av
vindkraftsområdet då avgöranden om planen fattas. I konsekvensbedömningen jämförs planens
konsekvenser med den nuvarande situationen. Bestämmelser om konsekvensbedömning av en
plan finns i markanvändnings- och bygglagen samt -förordningen, MBL 9 § och MBF 1 §.
Konsekvensbedömningen görs i enlighet med det som stadgas i markanvändnings- och
bygglagen. ”En plan ska basera sig på tillräckliga undersökningar och utredningar. När en plan
utarbetas ska miljökonsekvenserna inklusive de samhällsekonomiska, sociala, kulturella och
övriga konsekvenserna av planen och av undersökta alternativ utredas i nödvändig omfattning.
Utredningarna ska omfatta hela det område där planen kan tänkas ha väsentliga konsekvenser”
(MBL 9 §).
6.1
Konsekvenser för samhällsstrukturen
Då planen förverkligas kommer området att bli ett betydande energiproduktionsområde.
Beträffande markanvändningen fastställer planen dock områdets nuvarande situation, eftersom
vindkraftsområdet
fortsättningsvis
huvudsakligen
ska
användas
som
jordoch
skogsbruksområde.
Planområdet ligger utanför tätorter, på ett område med mycket litet bebyggelse. I södra delen av
planområdet finns norra delen av Kotka Energi Ab:s torvproduktionsprojekt som fortfarande kan
förverkligas. På området finns inga andra kända eller aktuella projekt för vilka annat än
användning för jord- och skogsbruk borde anvisas.
Kraftverken, servicevägarna och jordkablarna kräver områdesreserveringar och utökar därför
näten för teknisk försörjning. För att den i planen anvisade markanvändningen ska kunna
förverkligas,
såsom
byggandet
av
vindkraftsområdet,
krävs
ingen
splittring
av
samhällsstrukturen eller att nya bostads-, rekreations- eller serviceområden ska anläggas. När
planen genomförs kommer den därför inte att ha någon väsentlig inverkan på
samhällsstrukturen.
I närheten av vindkraftverken begränsas möjligheten att använda området för fasta bostäder och
fritidsbostäder på grund av buller och rörliga skuggor från kraftverken under driften.
Då planen förverkligas leder detta inte till några påtagliga konsekvenser som begränsar eller
försvårar utvecklingen av stadens samhällsstruktur. På ett planområde utanför tätortsstrukturen
är det inte nödvändigt att placera ny bosättning eller andra funktioner som inte lämpar sig i
närheten av vindkraftverk. Då planen förverkligas orsakar det inte heller några förändringar i
invånarantal eller bosättning.
Delgeneralplanen står inte i strid med gällande landskapsplaner. Den sträckning för HELI-banan
som är inritad i landskapsplanen kan fortsättningsvis byggas.
6.2
Konsekvenser för fast bosättning och fritidsbosättning
I närheten av planområdet finns både åretruntbosättning och fritidsbebyggelse i byarna Forsby,
Österby och Garpom samt intill Hardomvägen. Negativa konsekvenser för dem som bor i
närområdet kan uppkomma genom försämrad boendetrivsel för dem som bor inom kraftverkens
synlighetsområde. Kraftverken är placerade så att påverkan av buller och rörliga skuggor inte når
fram till platserna där bostadshus och fritidshus finns.
På basis av en synlighetsanalys kan vindkraftverken synas till stranden av Hopom träsk, där det
finns både fritidsbebyggelse och fast bosättning. Kraftverken kan också synas till byområdet i
Garpom och till bostadsfastigheterna intill Forsbyvägen.
Under den tid som vindkraftsområdet används går det inte att på området bygga nya bostadshus
eller fritidshus som störs av verksamheten.
Under vindkraftsområdets byggtid blir det mer trafik än normalt till området, vilket kan påverka
livsmiljöns säkerhet. Påverkan är dock av begränsad längd och när byggtiden är slut blir trafiken
till området under den egentliga driften obetydlig.
30
Vindkraftverkens avstånd till närmaste bosättning mätt från vindkraftverkens platser i planen
6.3
Konsekvenser för arbetsplatser och näringsverksamhet samt service
Det är en stor investering att bygga ett vindkraftsområde och det kommer att ha vittgående
konsekvenser för regionens och Finlands näringsliv.
Under byggtiden uppkommer sysselsättning inom jordbyggnadsarbeten, transporter,
monteringsarbete och service. Under driften skapas sysselsättning i anslutning till service och
drift. Arbetsplatser kan också uppkomma i underhålls- och servicebranschen. I de här
branscherna varar den sysselsättande effekten under vindkraftverkens hela driftstid. Då
vindkraftsprojektet förverkligas kan det också öka annan industri i branschen samt skapa
möjligheter för utveckling av ny verksamhet i Lovisaregionen i anslutning till bland annat
tillverkning av delar för vindkraftverk eller service i anslutning till branschen.
Vindkraftsparken har ingen påtagligt skadlig inverkan på områdets nuvarande näringar eller
arbetsplatser.
6.4
Konsekvenser för rekreationen
På området finns inga utmärkta rekreationsobjekt eller -leder, men planområdet används för
skogsvård samt i någon mån för friluftsliv, iakttagelse av naturen, jakt samt bär- och
svampplockning. Då vindkraftverken är i drift kommer de inte att hindra dessa sysselsättningar,
31
men kraftverkens ljud, rörliga skuggor eller synlighet kan upplevas som störande faktorer för
dem som använder området för rekreation. Vissa som idkar friluftsliv, strövar omkring och njuter
av naturen kan känna sig störda också på ett större område av att vindkraftverken syns. Andra
däremot kan ge sig ut på utflykt för att se på vindkraftverken.
Transporterna medan vindkraftsområdet anläggs, schaktningsarbetena för fundament och
vägförbindelser samt arbetsmaskinerna kan störa dem som använder området för rekreation,
liksom också bullret, de rörliga skuggorna och förändringen av landskapet då kraftverken är i
drift. Begränsningarna i möjligheterna att röra sig på området under byggtiden gäller endast
näromgivningen kring de områden där byggarbete pågår och begränsningarna är tillfälliga. Det
går att idka friluftsliv och att plocka bär och svamp och att jaga på området efter avslutat
byggarbete.
Byggarbetet påverkar tillfälligt användningen av områdena för jakt, eftersom det kan ske
tillfälliga förändringar i hur viltet förekommer och rör sig på området under byggtiden. Till
exempel älgar är vanligen skygga för människor och försöker speciellt under fortplantningstiden
undvika områden där aktiv mänsklig verksamhet pågår. Det har dock noterats att älgar anpassar
sig tämligen snabbt till att tekniska konstruktioner (t.ex. kraftledningar och master) finns i deras
livsmiljö.
Den säkerhetsrisk som is som lossnar från vindkraftverkens rotorblad utgör är mycket liten och
hindrar exempelvis inte användning av området på samma sätt som nu. Kraftverken kan utrustas
med ett system som förhindrar isbildning. Medan vindkraftverken byggs är det av säkerhetsskäl
förbjudet att röra sig på kraftverkens byggområden.
6.5
Konsekvenser för trafikreglering och trafiksäkerhet
Inom planeringsområdet används i första hand de befintliga enskilda vägarna och
skogsbilvägarna, som den projektansvariga förstärker och sköter under vindkraftsprojektets
livscykel. Den enskilda vägens nuvarande anslutning till riksväg 6 förbättras vid behov med tanke
på specialtransporter. Förbättringen av anslutningen görs enligt anvisningar från Nylands NTMcentral. För tillstånd, planering och byggande av anslutningen som ska förbättras vid riksvägen
och stamvägen ska tillräckligt med tid reserveras innan det egentliga byggandet av
vindkraftverken startar.
32
Regleringar av enskilda vägar
De största trafikkonsekvenserna infaller under vindkraftsparkens byggtid, då trafikmängderna i
närheten av området ökar på grund av transporterna av jordbyggnadsmaterial och kraftverkens
delar. Dessutom uppkommer trafik på grund av borttransport av överlopps marksubstans samt
byggarbetarnas resor till arbetsplatsen. Byggandet av vindkraftsparken inleds med att vägar och
monteringsfält anläggs. Under byggtiden uppkommer det största transportbehovet då
servicevägarna och monteringsfälten byggs samt då fundamentens betonggjutning sker.
För transport av marksubstans för ett vindkraftverk krävs cirka 150 fordonskombinationer
bestående av lastbil och släpvagn, vilket innebär cirka 1 350 sådana fordonskombinationer för
hela vindkraftsprojektet. Om det går att få stenmaterial i närheten av vägarna och
monteringsfälten minskar behovet av transporter utanför området. Gjutningen av ett
vindkraftverks fundament förutsätter grovt räknat cirka 100 transporter. Om ett kraftverk
förankras i berg blir behovet av betong mindre och därmed också transportbehovet.
Vindkraftverkens delar (torn, maskinhus, rotorblad) transporteras längs landsvägarna som
specialtransporter. Transporterna går längs specialtransportrutterna från riksväg 7 till riksväg 6
och därifrån till planområdet. För att bygga ett vindkraftverk krävs 12–14 specialtransporter.
Alla transporter sammanlagt medför under kraftverkens byggtid en trafikökning under ett år på
totalt cirka 3 000 transporter, varav ökningen av GDT-tung blir 16.
Under byggtiden uppskattas persontrafiken öka med GDT = 40.
33
Slag
Jordbyggnad, vägar
Jordbyggnad, fält
Fundament
Specialtransporter
Kraftverk
9
Transporter
160
50
100
14
GDT-tung (1 år)
0,9
0,3
0,6
0,1
Transporter/kraftverk Transporter tot. GDT-tung 1 år
324
2916
16
Trafikpåverkan av vindkraftsparken infaller i sin helhet under byggtiden (cirka ett år).
Trafikmängden ökar med 0,6–0,8 % på riksvägarna 6 och 7 under byggtiden. Den tunga trafiken
ökar med cirka 2 % på riksväg 6 vid planområdet och återgår till tidigare nivå efter att
byggarbetet är slutfört.
Trafikkonsekvenserna under byggtiden och de störningar och den damning som de medför berör
speciellt riksväg 6 och planområdets vägar. Påverkan är lokal alldeles i närheten av planområdet,
eftersom mängden tung trafik på riksvägen inte ökar väsentligt från nuvarande nivå. På
planområdet, i dess näromgivning eller vid anslutningen till riksvägen finns nästan ingen
bebyggelse som utsätts för buller, damm eller störningar.
Trafikpåverkan under vindkraftsparkens drift är liten och är begränsad främst till servicebesök
med paketbil och plogning av servicevägarna. Den genomsnittliga dygnstrafiken (GDT) kan
beräknas vara GDT<5.
Trafikmängder
Rv 6
Rv 7
Nuvarande situation
GDT
6883
8658
GDT-tung
763
1245
Trafikmängder
Rv 6
Rv 7
Under byggtiden
GDT
ändring
6939
0,8 %
8714
0,6 %
GDT-tung
779
1261
ändring
2,1 %
1,3 %
tung tr. %
11,2 %
14,5 %
Trafikmängder
Rv 6
Rv 7
Under driften
GDT
6888
8661
GDT-tung
763
1245
0,0 %
0,0 %
tung tr. %
11,1 %
14,4 %
0,1 %
0,03 %
tung tr. %
11,1 %
14,4 %
Trafikmängder i nuvarande situation, under byggtiden och efter att byggarbetet avslutats
Störningarna till följd av specialtransporterna infaller under den tid kraftverken ska resas.
Specialtransporterna orsakar de största störningarna för trafiken, men störningarna på
transportrutterna är lokala och kortvariga. Transporterna går längs specialtransportrutterna från
riksväg 7 till riksväg 6 och därifrån till planområdet. Servicevägens anslutning till riksväg 6 måste
breddas med tanke på specialtransporterna och inom planområdet måste utrymme reserveras
speciellt för transporten av rotorblad.
Projektets konsekvenser för trafiksäkerheten förblir små, eftersom trafiken går längs riksvägarna
där det redan nu finns mycket tung trafik. Anslutningen till riksväg 6 ligger vid ett rakt och jämnt
vägavsnitt där sikten är god i båda riktningarna. I närheten finns ingen bosättning.
Olägenheterna av trafiken under byggtiden kan minskas med hjälp av anvisningar och
bestämmelser, till exempel vilka rutter den tunga trafiken, specialtransporterna och
persontrafiken i anslutning till byggarbetet ska använda inne på området och genom övervakning
av att anvisningarna följs.
34
Transport av delar till vindkraftverk (maskinhus och nav)
Principskiss över utrymmet som behövs vid transport av ett vindkraftverks rotorblad
I Östra Nylands landskapsplan finns en sträckning för HELI-banan inritad genom området. Enligt
den banlinjegranskning som gjorts i samband med delgeneralplaneringen är det möjligt att
placera linjen så att vindkraftsområdet ligger söder om banlinjen, med undantag av det
nordligaste vindkraftverket.
35
Vägförbindelser som ska förbättras och HELI-banans sträckning
6.6
Konsekvenser för flygtrafiken
Byggandet av vindkraftsparken påverkar inte flygtrafiken.
Närmaste flygplats är Helsingfors-Vanda flygplats (80 km). För flygplatser finns det
bestämmelser om hinderbegränsande ytor kring flygplatserna. Flygplatsernas hinderbegränsande
ytor sträcker sig i startbanans riktning till ett avstånd av 15 kilometer och i sidled från startbanan
till ett avstånd av sex kilometer. Denna vindkraftsplan påverkar alltså inte de hinderbegränsande
ytorna vid Helsingfors-Vanda flygplats.
I planen anges högsta tillåtna höjd (+270 m) över havsnivån.
Finavia gav utlåtande om alla planerade vindkraftverk 25.4.2014. Enligt utlåtandet påverkar
vindkraftverken inte de höjdgränsytor som anges i Finavias luftfartsbestämmelse AGAM3-6 för
flygplatser.
Flyghinderutlåtande och -tillstånd av Trafi kommer att ansökas för planen i förslagsskedet.
Vindkraftverken måste utrustas med flyghindermarkeringar enligt Luftfartsförvaltningens
bestämmelser. Vindkraftverkens flyghindermarkeringar och ljus kommer att förverkligas enligt
Trafis ”Anvisningar om dagmarkering av vindkraftverk, flyghinderljus och gruppering av ljusen,
12.11.2013”.
I planbestämmelsen står det: ”Innan varje enskild vindkraftverksenhet
flyghindertillstånd enligt luftfartslagen (864/2014) 158 § ansökas.”
byggs
ska
36
6.7
Konsekvenser för landskap och kulturmiljö
6.7.1
Bedömningsmetoder
Landskapets och kulturmiljöns nuvarande tillstånd, analysering och konsekvensbedömning har
utretts i samband med planläggningen och rapporterats i planbeskrivningen.
Vindkraftsplanens inverkan på landskapet och kulturmiljön har utretts med hjälp av
kartgranskningar och -analyser, analys av synlighetsområden (Bilaga 3), undersökning av
synlighetssektorer samt terränggranskningar. I landskapsanalysen undersöktes bland annat hur
mycket växtligheten skymmer sikten i området, viktiga kantzoner, utsikter, öppna och slutna
landskapsrum samt landskapets knutpunkter och störningsfaktorer genom granskning av kartor
och flygfoton. Vid bedömningen av visuella förändringar utnyttjades avståndszoner med olika
konsekvenser för landskapet. Landskapspåverkan har undersökts och visualiserats med hjälp av
fotomontage. Fotomontagen finns i bilaga 2.
I bedömningen av konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön finns det inga fullständigt
objektiva metoder eller beräkningsmetoder som täcker helheten. Det är subjektivt hur
vindkraftverkens inverkan på landskapet upplevs. Därför är det utmanande att bedöma bland
annat hur väsentlig påverkan är och på vilket sätt den uppfattas. Hur påverkan upplevs beror
bland annat på personens förhållande till det aktuella området, kunskap om ämnesområdet och
intresse samt personliga motiv för att området uppskattas. I en kulturmiljö kan konsekvenserna
beröra kulturmiljöns karaktär, förståelighet och den berättelse det förmedlar samt de funktionella
och visuella sambanden mellan kulturmiljöns olika element.
6.7.2
Påverkningsmekanismer
Konsekvenserna för landskapet består av förändringar i landskapets struktur, karaktär och
kvalitet. Det visuella landskapet, dvs. landskapsbilden, är en delfaktor i landskapet som största
delen av vindkraftverkens landskapspåverkan berör. Landskapspåverkan är också påverkan på
landskapsstrukturen samt hur människorna uppskattar landskapet.
Vindkraftverken medför förändringar som kan synas i både när- och fjärrlandskapet. Påverkan
minskar med avståndet. Vindkraftverkens synlighet kan vara mest störande om de dominerar
landskapet. Hur dominerande vindkraftverken är beror på bland annat omgivningens egenskaper
och vindkraftverkens avstånd från betraktelsepunkten.
Generellt kan ett vindkraftverk påtagligt dominera landskapet inom mindre än fem kilometers
avstånd, om det inte finns några sikthinder. Vid klart väder urskiljs ett vindkraftverks rotorblad
inom 5–10 kilometers avstånd och rotationsrörelsen förstärker synligheten. På 15–20 kilometers
avstånd kan rotorbladen inte mera urskiljas med blotta ögat. Tornet urskiljs vid idealiska
förhållanden på cirka 20–30 kilometers avstånd. Kraftverkets storlek påverkar influenszonens
storlek.
Vädret, årstiden och tidpunkten på dygnet (ljusets riktning och styrka, regn, molnighet, dimma
m.m.) påverkar i hög grad synligheten. Jordklotets krökning påverkar också i viss mån
synligheten, främst till havs. 30 kilometer är det största möjliga avstånd där ett vindkraftverk
över huvud taget kan ses i jämn terräng.
Konsekvenser för kulturmiljön är jämsides med den visuella landskapspåverkan också bland
annat följande: direkta fysiska eller funktionella åtgärder som förändrar kulturmiljön (förstörelse
av miljön, funktionella samband eller hur dessa upplevs), indirekta förändringar i kulturmiljön
(förändring av färdsätt, förändrade förhållanden för utveckling av kulturmiljön, ursprungliga
funktioner upphör) samt inverkan på hur området upplevs. Konsekvenser för kulturmiljön kan
uppkomma antingen genom förändringar inne på det aktuella kulturmiljöområdet eller
förändringar som sker utanför området men avspeglar sig i kulturmiljön.
6.7.3
Flyghinderljus
Flyghinderljus måste installeras på vindkraftverken för att garantera flygsäkerheten.
Flyghinderljusens ljuseffekt och ljustyp bestäms enligt flyghindrets höjd och läge. Kraftverk med
en total höjd över 150 meter ska enligt Trafis anvisningar om flyghindermarkeringar (31.1.2013)
utrustas med flyghinderljus som lyser både på dagen och på natten. Belysningen på dagen består
37
av högintensivt blinkande vitt ljus och på natten högintensivt blinkande vitt eller medelintensivt
blinkande/fast rött ljus. Av de belysningsalternativ som anges i anvisningarna väcker fast rött ljus
minst uppmärksamhet i omgivningen. Dessa flyghinderljus installeras ovanpå vindkraftverkets
maskinhus, alltså på kraftverkens navhöjd.
Eftersom de vindkraftverk som planeras för projektet har en tornhöjd över 105 meter över
markytan ska lågintensiva flyghinderljus placeras på tornets mellanhöjder med jämna
mellanrum, mindre än 52 m. Minst två av tornljusen ska synas från luftfartygens alla
inflygningsriktningar.
För att reducera den ljusmängd som når omgivningen kan flyghinderljusen i ett
sammanhängande vindkraftsområde grupperas så att de yttersta kraftverken runt områdets
kanter har kraftigare belysningsanordningar, som bestäms enligt kraftverkens höjd (kraftverk
utrustade med högintensivt blinkande vitt ljus ska stå på mindre än 2 km avstånd från varandra).
De kraftverk som finns innanför ytterkanten kan ha flyghinderljus med lågintensivt, fast, rött ljus.
Om ett kraftverk inne i vindkraftsområdet är betydligt högre än de övriga ska det märkas ut
effektivare med flyghinderljus. Vindkraftsområdets flyghinderljus ska blinka i takt.
Vid god sikt kan flyghinderljusens nominella ljusstyrka sänkas till 30 procent då sikten är över
5000 meter och till 10 procent då sikten är över 10000 meter, vilket minskar den ljusmängd som
omgivningen utsätts för. Luftfartsbestämmelsen AGA M3-6 fastställer maximivärdena för
flyghinderljusens vertikala ljuskägla. Högintensiva flyghinderljus av typ B ska ha en vertikal
ljuskägla som är 3–7 grader. På så sätt minimeras ljusmängden mot markytan och himlen. Under
vissa väderförhållanden kan ljuset från flyghinderljusen reflekteras från moln eller dimma kring
kraftverken.
6.7.4
Konsekvenser i närområdet, avstånd från kraftverken mindre än 6 km
Vindkraftverkens största landskapspåverkan berör närlandskapet och den bosättning som finns
närmast vindkraftverken. Kraftverken finns på ett skogbevuxet åsområde, vilket innebär att det
finns träd som skymmer sikten i närheten av kraftverken, bortsett från själva platserna där
kraftverken står. Kraftverk 2, 3, 4 och 9 placeras på kalhuggna områden eller vid kanten av ett
kalhygge, vilket innebär att det inte finns någon trädbevuxen zon som skymmer sikten mot dessa
kraftverk i planområdets inre landskap förrän ny skog har hunnit växa upp. För ett vindkraftverk
behövs med nuvarande teknik en byggnadsyta på cirka 60 x 80 meter. På det här området ska
alla träd röjas bort och marken jämnas ut. I den nordöstra delen av planområdet finns några
åkrar samt speciellt i den mellersta delen kalhuggna områden från vilka en del av kraftverken
kommer att synas tydligt. I övrigt består planeringsområdet av skogbevuxet område där det inte
är tydlig utsikt mot vindkraftverken. Det område som måste röjas innan vindkraftverken reses
förändras kraftigt till följd av byggandet. Detta gäller endast vindkraftverkens omedelbara
näromgivning och orsakar inga kännbara förändringar i det mera vidsträckta landskapet.
För dem som rör sig på vindkraftsområdet eller i dess närhet syns vindkraftverken på olika sätt.
När man rör sig längs vägar eller andra leder mot vindkraftverken upplevs landskapets förändring
tydligare än på de avsnitt där vindkraftverken inte ligger mitt i synfältet. Vindkraftverkens
inverkan på landskapet upplevs på olika sätt då man rör sig med olika hastighet. Till exempel då
man promenerar i riktning mot vindkraftverken syns de under en längre tid och de snurrande
rotorbladen kan upplevas störande i förhållande till ens egen rörelsehastighet. Då man kör med
bil är däremot den egna hastigheten större och då upplevs rotationsrörelsen inte störande.
Nedan beskrivs platser och områden från vilka det kan uppstå fri sikt mot vindkraftverken och
där det planerade projektets vindkraftverk eller delar av dem enligt en teoretisk synlighetsanalys
kommer att synas.
På planområdet finns ingen bosättning (Bilaga 10, figur 4). Planområdets landskapsrum är till
största delen slutet, men i områdets mellersta del finns kalhyggen som skapar fri utsikt i
planområdets inre landskap. Norr om kalhyggena och planområdet finns Ninjärv, där det inte
finns någon bebyggelse. Därifrån finns inte fri utsikt mellan kalhyggena och sjön på grund av
mellanliggande trädbevuxna områden. Från de småskaliga åkerfigurerna i nordöstra delen av
planområdet finns det ställvis platser med utsikt mot området.
38
Då man rör sig mot norr/nordost från planområdet övergår de små åkrarna omgivna av skog i ett
öppet åkerområde, som bildar sitt eget landskapsrum. Mitt på åkerområdet finns en bebodd gård
på en skogsholme. Åkerområdet sträcker sig också som en smal remsa mot sydost där det finns
några bostadsbyggnader. Träden på skogsholmen och vid gårdsområdena längre ut mot sidan
skymmer sikten mot vindkraftverken från gårdarna sett, men i övrigt är vindkraftverken synliga
från åkerområdet med undantag av några områden där sikten är skymd. På åkerområdet kan
kraftverken tydligt dominera odlingslandskapets öppna landskapsbild. Kraftverken reser sig högt
och representerar större dimensioner än det omgivande landskapet, men det jämna åkerområdet
och skogskanten, som avgränsar landskapet horisontellt, tolererar kraftverken någorlunda.
Då man rör sig från åsområdet där vindkraftverken finns, mot Pernåviken och Forsby ådal, som
omger åsområdet, bryter vägarna landskapet. Söder om åsområdet finns Borgå motorväg och i
väster, nordväst och norr finns riksväg 6 och Forsbyvägen, som alla ger omgivningen sin egen
prägel, där de löper mellan åsen och Pernåviken/odlingsområdena. Vindkraftverken syns nästan
inte alls i väglandskapet, frånsett små ställen med fri sikt.
Då man rör sig från vindkraftverken mot sydost och mot området öster om riksväg 6 finns det
lång, fri sikt mot vindkraftverken från Hopom träsk och dess östra klippstränder. Stränderna
används för fritidsbosättning. Från Hopom träsks klippstränder syns vindkraftverken vid den
västra horisonten, där de bildar en sammanhängande rad bakom träsket (Bilaga 2,
fotograferingsplats 1). Skogskanten bildar ett tydligt underlag för kraftverken och förtydligar
ytterligare det öppna landskapsrummet. Vindkraftverken blir inte dominerande element, eftersom
de utgör en egen tydlig, tät helhet i landskapets bakgrund.
Också från åkerområdena mellan Hopom träsk och planområdet har man på många ställen fri sikt
mot vindkraftverken. Områdets stomme består av Hardomvägen och Hopomvägen. Längs de här
vägarna finns huvudsakligen åkrar och områdets bebyggelse. Landskapspåverkan berör de
gårdsområden där landskapet är öppet mot vindkraftverken i sydväst och söder. Speciellt från
åkrarna i östra delen av Hopom kan sikten vara fri mot vindkraftverken, varvid kraftverken syns
vid den västra horisonten och bildar en sektor på åsområdet. Sydost om Hopom bakom ett
skogsområde finns byn Hardom med öppna åkerområden. Där är vindkraftverken synliga från de
östra delarna av åkrarna och från vissa gårdsområden som har utsikt västerut.
Sydväst och söder om vindkraftverken finns den inre delen av Pernåviken och de låglänta, odlade
områdena vid dess stränder. Vid vikens stränder finns endast ett fåtal bostadsbyggnader, men
fritidsbosättning finns vid vikens nordöstra strand. Från området längst inne i Pernåviken finns
ingen nämnvärd huvudutsikt i riktning mot vindkraftverken, men från vikens sydvästra stränder
och då man rör sig på vattnet i viken syns vindkraftverken på många ställen på åsområdet i
nordost. Största delen av fritidsbosättningen vid viken finns vid de nordöstra stränderna dit
vindkraftverken inte syns, men från vissa fritidsbostäder vid den sydvästra stranden kan det
finnas utsikt mot vindkraftverken.
Forsby ligger sydväst om vindkraftverken. Områdets byggnadsbestånd, de varierande
terrängformerna och träden skymmer sikten mot vindkraftverken. Ganska tät bosättning
fortsätter från Forsby norrut längs Spökbackavägen och vidare längs Tetomvägen. Längs de här
vägarna öppnar sig Forsby ådals landskap mot väster. Ställvis kan vindkraftverken eller en del av
dem synas i öster till bebyggelsen vid åkrarnas västra kanter, exempelvis i Nedre Rikeby.
Då man rör sig i Forsby ådal och på Drombomvägen söderut och vidare mot sydost öppnar sig
det varierande landskapet i ådalen med lång utsikt på många ställen. Betydande utsikt mot
vindkraftverken öppnar sig från Drombom och Drombomvägen när man närmar sig Liljendal.
Bosättningen är koncentrerad längs Drombomvägen där åkrarna och åsen som kantar åkrarna
möts. Vindkraftverken syns vida omkring till vägen och bebyggelsen. I Liljendal finns skymmande
byggnadsbestånd och träd som gör att det inte finns öppen, fri sikt mot vindkraftverken. På
begränsade områden kan vindkraftverk eller delar av dem synas, men till exempel till Liljendals
kyrka och dess gårdsområde syns vindkraftverken inte, då rikligt med träd skymmer sikten. I
Liljendal finns också ett utsiktstorn från vilket man han fin och vid utsikt västerut över ådalen.
Enligt synlighetsanalysen och terränggranskningen kommer vindkraftverken inte att synas till
utsiktstornet.
39
Sydost om Drombom finns byn Garpom. Där är vindkraftverken på många ställen synliga från
åkrarna och jordbrukens gårdsområden som kantar åkrarna. På byns öppna område syns
vindkraftverken i söder vid horisonten där de bildar en sammanhängande rad bakom
skogskanten som avgränsar området. De storskaliga kraftverken kan få landskapet att se
tillplattat ut, då landskapets centrala element är jordbruksbyggnader och gårdsområden, medan
de närmaste vindkraftverken står på cirka tre kilometers avstånd.
I vindkraftverkens närlandskapsområde finns värdefulla bergsområden. Cirka 3,7 och 4,2
kilometer sydväst om de planerade vindkraftverken finns områdena Silverberget och
Jomalberget, cirka 5,2 kilometer nordväst om området finns Veckarby byberg, cirka 5,6 kilometer
nordost om området finns området Falkberget-Kummelberget. Enligt synlighetsanalysen kommer
vindkraftverken inte att synas till de här bergsområdena, med undantag av den västligaste delen
av Falkberget-Kummelberget, klippstranden vid östligaste delen av Hopom träsk. Till den här
stranden kommer vindkraftverken att synas på samma sätt som i fotomontaget som gjorts från
badstranden vid Hopom träsk (Bilaga 2, fotograferingsplats 1).
6.7.5
Konsekvenser i fjärrområdet, avstånd från kraftverken mer än 6 km
På de områden där kraftverken ännu urskiljs som tydliga element i fjärrlandskapet förändras
fjärrlandskapets identitet och blir ett modernare produktionslandskap. På mer än sex kilometers
avstånd dominerar kraftverken på grund av avståndet inte mera landskapsbilden och kraftverken
påverkar inte nämnvärt landskapets hierarki. Närlandskapets element har större inverkan på
landskapets upplevda identitet än vindkraftverk i fjärrlandskapet. I en storskalig miljö,
exempelvis i landskap med vidsträckta åkerslätter avgränsade av skogbevuxna åsar eller i den
öppna havsviken, avviker vindkraftverken inte särskilt mycket från den befintliga miljöns
proportioner. I fjärrlandskapsområdet bildar kraftverken inte en bred sektor vid horisonten,
eftersom kraftverken är grupperade och antalet är litet, utan kraftverken syns som en enskild,
tät grupp vid horisonten. På grund av sin stora storlek kan vindkraftverken dock se ut att befinna
sig närmare än de i verkligheten är, eftersom deras höjd inte är jämförbar med andra element i
landskapet, med undantag av master.
Nedan beskrivs platser och områden där vindkraftverk enligt en teoretisk synlighetsanalys syns
och där det är fri sikt mot de planerade vindkraftverken över vidsträckta öppna områden. De
planerade vindkraftverken syns i fjärrlandskapet från de stora åkerslätterna och från
åkerkanterna samt från havsvikarna. I fjärrlandskapet syns kraftverken alltid delvis skymda av
skogen och terrängformerna.
Söder om de planerade vindkraftverken finns Pernåviken, vars karaktär förändras då man rör sig
från den innersta delen söderut, från att ha varit småskalig och labyrintartad blir den mera
storskalig och öppen (Bilaga 10, figur 5). Från åkrarna vid vikens stränder har man ställvis vid
utsikt mot vindkraftverken. Där Pernåviken blir mera öppen blir sikten också längre, och på 10–
15 kilometers avstånd från de planerade vindkraftverken ute till havs samt från många öar med
fritidsbosättning kan vindkraftverken ses vid horisonten i norr.
Från cirka sex kilometer norr om de planerade vindkraftverken, från Liljendal, ända till cirka 14
kilometers avstånd finns Forsby ådals öppna och jämna odlingsområde. Därifrån ser man långt,
och enligt synlighetsanalysen kan vindkraftverken ställvis ses vid horisonten i söder, speciellt från
åkerområdet i Eskilom. Bosättningen i Eskilom finns intill Eskilomvägen och Mickelspiltomvägen
vid åkerområdets nordöstra-östra kant. Från vissa gårdsområden har man utsikt mot
vindkraftverken.
Gammelbyområdet med sina åkrar ligger cirka 6–10 kilometer västsydväst om de planerade
vindkraftverken. Då man rör sig österut längs Borgåvägen på området kan vindkraftverk ses stå
vinkelrätt mot färdriktningen, men de syns bara på de mest öppna ställena på åkerområdet. Från
några gårdsområden kan vindkraftverk synas.
Lovisaån och dess ställvis öppna ådal ligger cirka 7–11 kilometer söder om de planerade
vindkraftverken. Från de östra kanterna av åkerområdena har man ställvis fri sikt mot
vindkraftverken, som då syns från åkrarna och från vissa gårdsområden vid den västra
horisonten, speciellt i trakterna av Haddom och Hommansby.
40
6.7.6
Konsekvenser för värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden samt -objekt
Nedan beskrivs konsekvenserna för de nationellt och regionalt värdefulla kulturmiljö- och
landskapsområden som ligger närmast planeringsområdet samt för andra kulturmiljövärden i
närheten.
RKY 2009
Enligt en teoretisk synlighetsanalys och terränggranskning bedöms Tetom vindkraftsprojekt inte
påverka Forsby bruksområde och bruksområdets silvergruva samt Sarvlax gård och dess
omgivning (Norrsarvlax) (Bilaga 10, figur 3 och 4), som båda finns i närlandskapsområdet (0–6
km). Ingen påverkan bedöms heller uppstå vid följande platser i fjärrlandskapet (6–15 km):
Pernå kyrka och prästgård, Sarvlax gård med omgivning (Norrsarvlax, Hormnäs, Ströms), Lovisa
landfästning, Lovisa Esplanaden, Lovisa Nedre stan, Lappträsk vårdanstalt, Jackarby gård,
Postbacken, Kapellby i Lappträsk, Särkijärvi by- och herrgårdslandskap och byn Fasarby samt
den medeltida borgön Husholmen och dess omgivande landskap (Bilaga 10, figur 3 och 5). Till de
här områdena kommer vindkraftverken enligt en teoretisk synlighetsanalys inte att synas alls
eller endast på ett litet ställe som inte är områdets viktigaste plats.
Cirka 3,5–6,2 kilometer nordväst om närmaste planerade vindkraftverk finns herrgården
Malmgård. Den ligger vid västra stranden av Forsby å, men RKY-området sträcker sig också till
sydöstra sidan om Forsby å. På området finns bland annat en huvudbyggnad präglad av 1800talets historism, stora ekonomibyggnader i tegel och en park. Den ovanliga historiska och
landskapsmässiga helheten består av både byggnadsbestånd, granhäckar och park samt åkrar.
Enligt synlighetsanalysen kan vindkraftverk eller delar av dem synas till många ställen på RKYområdets åkrar. Öster om herrgården söder om allén längs Mörskomvägen från backen är alla
vindkraftverk delvis synliga ovanför skogskanten i sydost (Bilaga 2, fotograferingsplats 2).
Kraftverken bildar en tydlig gruppering vid horisonten ovanför skogskanten, men skogen som
slingrar sig och avgränsar åkerområdet gör ställvis kraftverkens synlighetssektor oöverskådlig.
Herrgården Malmgård ligger väster om backen som finns i områdets mellersta del. På grund av
detta och träd som skymmer sikten till gårdsområdet kommer vindkraftverken nästan inte alls att
synas till de historiskt värdefulla objekten, huvudbyggnaden, ekonomibyggnaderna,
ekonomigården i nordost eller landskapsparken i engelsk stil.
Herrgården Malmgårds karaktär och erfarenhet utsätts för förändringar på de områden där
vindkraftverken, som kommer att synas i herrgårdslandskapet, bildar en ny tidsmässig skiktning i
miljön. Kraftverken bildar dock en separat helhet på ett åsområde i sydost, och vindkraftverken
blir inte ett dominerande element i herrgårdsområdets interna landskap eller i väglandskapet
som korsar området. För de planerade vindkraftverken och RKY-området uppstår inga sådana
visuella förbindelser från RKY-områdets närområde att både området och kraftverken skulle
synas i landskapet samtidigt. Vindkraftverken hotar inte områdets historiska värden, men ställvis
uppkommer vissa landskapsmässiga förändringar på området.
Tervik gård ligger cirka 5,8–7,9 kilometer sydväst om närmaste planerade vindkraftverk, på
Pernåvikens västra strand (Bilaga 10, figur 3 och 5). Tervik är en viktig del av Pernåvikens
koncentration av herrgårdar som härstammar från medeltiden. RKY-området består av bland
annat en huvudbyggnad i två våningar, andra byggnader kring gårdsområdet,
ekonomibyggnader, trädgårds- och parkområde, ekallé och herrgårdens åkrar. Enligt
synlighetsanalysen kommer vindkraftverken nästan inte alls att synas till de historiskt värdefulla
objekten, huvudbyggnaden och dess gårdsmiljö och ekonomibyggnaderna, som ligger på ett litet
avstånd från gårdsmiljön. Den kuperade terrängen och träden i gårdsmiljön skymmer sikten mot
vindkraftverken i nordost. Till trädgårds- och parkområdet, där ån kantad av träd utgör ett
vackert element, kommer vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte heller att synas. När
man anländer till herrgårdsområdet från sydväst längs ekallén, som anses vara Finlands längsta,
kan vindkraftverk eller delar av dem synas innan man svänger in i allén, men då man rör sig i
själva allén skymmer ekarna sikten mot vindkraftverken. Då man rör sig på herrgårdens odlade
åkrar kan man på många ställen se vindkraftverken i nordost, där kraftverken reser sig på
åsområdet vid horisonten och bildar en tydlig grupp (Bilaga 2, fotograferingsplats 3). Där
kraftverken reser sig vid skogskanten, som avgränsar landskapsrummet, syns en 400 kV
kraftledning och skadorna i landskapet till följd av motorvägen. Vindkraftverken kommer att ha
41
liten inverkan på Tervik kulturlandskaps historiska värden, men herrgårdslandskapets karaktär
kan i viss mån förändras. De landskapsskador som redan nu finns i landskapet minskar påverkan
av vindkraftverken, som utgör en ny struktur och en ny tidsmässig skiktning i landskapet.
Sydost om Tervik gård, cirka 8,1–10 kilometer söder om närmaste planerade vindkraftverk, finns
Tjusterby gård. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverk eller delar av dem endast ställvis till
herrgårdens åkrar. Till herrgårdens huvudbyggnad, dess gårdsmiljö och park kommer
vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte att synas. Tjusterby gårds karaktär berörs inte av
några förändringar och vindkraftverkens inverkan på kulturlandskapets historiska värden blir
liten.
Öster om Tjusterby gård, cirka 9,3–10,4 kilometer söder om närmaste planerade vindkraftverk
finns herrgården Sjögård. RKY-området på Pernåvikens sydvästra strand och herrgårdens
byggnadsgrupp i närheten av stranden består av en huvudbyggnad i empirestil, andra byggnader
i gårdsmiljön samt ekonomibyggnader i tegel längre bort. Enligt synlighetsanalysen syns
vindkraftverk eller delar av dem från strandzonen i områdets östra del och den östligaste delen
av åkern. Till gårdsområdet, ekonomibyggnaderna och herrgårdens prydnadsträdgård syns
vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte. Från huvudbyggnadens mittaxel leder en
terrasserad mittgång ned mot havet, där det som ändpunkt finns två badhus på en brygga. Enligt
synlighetsanalysen kan vindkraftverk eller delar av dem synas till dessa platser. Då kraftverken
syns är de belägna vid den norra fjärran horisonten på åsen som kantar Pernåviken. På grund av
det långa avståndet blir vindkraftverkens inverkan på landskapet och kulturmiljön liten.
Sarvlax gård och dess omgivning (Sarvlax) ligger cirka 7,3–11,8 kilometer sydost om närmaste
planerade vindkraftverk, öster om Sarvlaxträsket. RKY-området består av Sarvlaxträskets östra
strand, det skogbevuxna åsområdet som reser sig från stranden, samt åkrarna kring ån som
rinner ut i Hormnäsfjärden. Herrgården hade en gång i tiden betydande ägor, där det finns
mångsidiga byggda miljöhelheter från olika århundraden samt odlings- och betesmarker som har
brukats i hundratals år. Sarvlax gårds centrum omges av odlingslandskap och betesmarker söder
om Stora Strandvägen. Enligt synlighetsanalysen kommer inga vindkraftverk att synas till andra
helheter med undantag av Sarvlax. Till herrgården hör huvudbyggnaden i tre våningar, andra
byggnader i gårdsmiljön samt huvudbyggnader längre bort. Längs ån som rinner förbi herrgården
och kring dammen finns en landskapspark. På herrgårdsområdet finns också alléer som
planterats på 1800-talet. Enligt synlighetsanalysen kan vindkraftverk eller delar av dem ställvis
synas från åkrarna sydost och söder om herrgårdens gårdsområde men inte från själva
herrgårdens gårdsmiljö och landskapspark. Också till stranden av Sarvlaxträsket kommer
vindkraftverk att synas, men det finns ingen bebyggelse vid stranden. Vyer mot vindkraftverken
finns bara ställvis, med undantag av träskets östra och södra strand och de ligger inte på RKYområdets värdefullaste delar. Vindkraftverken orsakar inga förändringar i Sarvlax gårds karaktär
och vindkraftverkens inverkan på kulturlandskapets historiska värden blir liten, eftersom
kraftverken endast ställvis är synliga och avståndet till kraftverken är relativt långt.
Mickelspiltoms järnvägshållplats ligger cirka 10,6 kilometer norr om närmaste planerade
vindkraftverk nära järnvägen Lovisa–Vesijärvi, söder om spåret. Byggnadsbeståndet vid
Mickelspiltom järnvägshållplats är det enda stationsområde längs den ursprungligen privata,
smalspåriga järnvägsbanan Lovisa-Vesijärvi (Lahtis) som med tillhörande gårdsområde bevarats i
sitt ursprungliga byggnadsskick. Järnvägsstationen är skyddad. På hållplatsens gårdsområde
finns rikligt med träd som skymmer sikten söderut mot vindkraftverken, men åkerområdet som
öppnar sig söderut gör att vindkraftverken eller delar av dem kan synas till gårdsområdet. På
grund av avståndet är kraftverken dock inte dominerande i landskapet då de syns och
vindkraftverken har liten inverkan på järnvägshållplatsens historiska värden, som framför allt är
baserade på järnvägen och hållplatsens gårdsområde.
Stora Strandvägen löper som närmast på cirka 2,8 kilometers avstånd från platsen för närmaste
planerade vindkraftverk (Bilaga 10, figur 3, 4 och 5). Stora Strandvägen, som byggdes för att
sammanbinda Åbo och Viborg, är jämsides med Tavastländska Oxvägen Finlands viktigaste
historiska landsvägsförbindelse. På de bäst bevarade avsnitten av Stora Strandvägen kan man
tydligt urskilja den medeltida vägens sträckning genom Södra Finlands kustområde. En stor del
42
av vägen, som följer kusten via medeltida kyrkor, herrgårdar, hamnar och fornborgar, är
fortfarande i användning.
Från Borgå medeltida kyrka sydväst om planområdet löper Stora Strandvägen mot nordost
till Postbacken (RKY 2009-område) och den är välbevarad där den korsar skogsområdet på
gränsen mellan Borgå och Pernå. I Pernå fortsätter vägen till Gammelby odlingsslätt, och
vid Forsby bruk (RKY 2009-område) utgör den en del av brukets byväg. Efter att ha
passerat Pernå kyrka och prästgård (RKY 2009-område) fortsätter vägen mot Degerby,
alltså nuvarande Lovisa stad. Enligt synlighetsanalysen kommer vindkraftverken nästan inte
alls att synas till Stora Strandvägen inom vindkraftverkens influensområde. Där vägen
slingrar sig fram på Gammelby åkerområde kan det ställvis finnas utsikt från vägen mot
vindkraftverken mot ostnordost på det södra avsnittet av Borgåvägen. Från det här
vägavsnittet är avståndet till närmaste vindkraftverk cirka 7 kilometer, så när
vindkraftverken syns från vägen är de inte dominerande och påverkan blir endast liten.
Värdefulla landskapsområden av riksintresse
Ett värdefullt landskapsområde av riksintresse, Pernåvikens omgivning och Forsby ådal
(Miljöministeriet 1992) finns söder, väster och norr om planområdet, som närmast cirka två
kilometer från platserna för de planerade vindkraftverken. Landskapsområdet sträcker sig norrut
till cirka 14 kilometers avstånd och söderut ända till 23 kilometers avstånd. Landskapsområdet
består i söder av vidsträckta odlingar vid Pernåvikens stränder, vassbevuxna våtmarker vid
stränderna och småskaliga, kuperade skärgårdslandskap samt i den mellersta och norra delen
Forsby ådal som används för odling och avgränsas av den slingrande skogskanten. I ådalen finns
förtätad bosättning i band- och gruppbyar intill ån. Områdets värden bygger på bland annat
ådalens och havsvikens kulturlandskap, vidsträckta odlingsslätter som har förblivit enhetliga,
band- och gruppbyar som härstammar från medeltiden, stora herrgårdar och bruk.
Konsekvenserna för betydelsefulla objekt i landskapsområdet såsom Forsby bruksområde samt
herrgårdarna Malmgård, Tervik, Tjusterby och Sjögård har bedömts ovan i samband med byggda
kulturmiljöer (RKY 2009).
I vindkraftverkens närlandskapsområde (0–6 km) finns den innersta delen av Pernåviken och
dess låglänta odlade stränder, som fortsätter norrut som odlingsslätter i Forsby ådal (Bilaga 10,
figur 3 och 4). Forsby å slingrar sig väster om planområdet och kröker sig norr om planområdet
mot sitt övre lopp. Mera vidsträckta åkerområden finns i Forsby ådal i trakterna av herrgården
Malmgårds odlingsmarker och fortsätter som öppna områden ända till Liljendal. I
närlandskapsområdet finns bland annat Forsby bruksområde och herrgården Malmgård samt byn
Garpom, som representerar ådalens gamla byggnadsbestånd.
Enligt synlighetsanalysen kommer vindkraftverken på många ställen att synas i
närlandskapsområdet över vidsträckta områden till både Pernåviken och Forsby ådal. Från
området längst inne i Pernåviken finns ingen nämnvärd huvudutsikt i riktning mot
vindkraftverken, men från vikens sydvästra stränder och då man rör sig på vattnet i viken
kommer vindkraftverken på många ställen att synas på åsområdet i nordost. Ställvis är 400 kV
kraftledningen, som korsar viken, ett dominerande element i landskapet. Norr om vikens innersta
del finns Borgå motorväg, som splittrar kulturlandskapet, där den korsar området i öst-västlig
riktning. Från Forsby bruk och Forsbyområdet norr om motorvägen har man ingen nämnvärd
utsikt mot vindkraftverken, men om man förflyttar sig norrut till Malmgårds odlingsområden och
vidare mot nordost till Drombom, Garpoms åkrar samt åkerområdet sydväst om Liljendal kan
vindkraftverken på många ställen ses från vidsträckta områden. Forsby ådal är inte i sin helhet
ett lika öppet landskapsrum utan består av en ganska storskalig variation av åkrar och
skogbevuxna åsar. På området finns också ställvis vida vyer, och betydande utsikt mot
vindkraftverken finns framför allt från de bebodda områdena i Drombom och ställvis längs
Drombomvägen från Drombom österut.
I fjärrlandskapsområdet (6–15 km) söderut från vindkraftverken finns Pernåviken med sina
labyrintartade vattenområden innan den öppnar sig till en vid havsvik samt Pernåvikens
strandzon, där det finns omväxlande odlade jämna områden och högre bergiga områden (Bilaga
10, figur 3 och 5). I Pernåvikens strandzon finns bland annat herrgårdarna Tervik, Tjusterby och
Sjögård (RKY 2009), Isnäs gamla sågmiljö (RKY 1993) med sina arbetarbostäder, byn Fasarby
43
(RKY 2009) samt Pernå kyrka och prästgård (RKY 2009). I fjärrlandskapsområdet norrut från
vindkraftverken finns Forsby å och dess ådals kulturlandskap. Kulturlandskapet breder ut sig över
ett större område i norra delen av landskapsområdet där Forsby å grenar sig till Labbomån
västerut. I norr finns bland annat Liljendal, Mickelspiltom järnvägshållplats (RKY 2009) och
Grevnäs kulturlandskap.
Enligt
synlighetsanalysen
syns
vindkraftverken
i
fjärrlandskapsområdet
söder
om
vindkraftsprojektet ställvis till den labyrintartade Pernåviken, dess sydvästra strand och
odlingsområdena. Betydande huvudvyer mot vindkraftverken uppstår nästan inte alls, men
vindkraftverk eller delar av dem kan ses på många ställen. Till Isnäs gamla sågmiljö, byn Fasarby
och Pernå kyrka och prästgård kommer vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte att synas,
men till områdena vid herrgårdarna Tervik, Tjusterby och Sjögård kan vindkraftverk eller delar av
dem ställvis synas. Då man rör sig söderut i Pernåviken öppnar sig viken och blir mera
havsbetonad, och samtidigt blir utsikten också längre. Från viken har man lång utsikt mot
vindkraftverken, men på grund av det relativt långa avståndet och landskapets storskalighet blir
förändringarna i landskapet små. Vindkraftverken syns då i landskapets bakgrund och ofta
domineras utsikten av öar och uddar i förgrunden.
I fjärrlandskapsområdet norr om vindkraftsprojektet syns vindkraftverken ställvis, framför allt
från det öppna åkerområdet i Eskilom norr om Liljendal samt på vissa ställen från åkrarna i
landskapsområdets nordligaste del. När vindkraftverken syns på dessa områden bildar de en tät
grupp vid den sydliga horisonten. Till Mickelspiltom järnvägshållplats syns vindkraftverken delvis,
men nästan inte alls till Grevnäs kulturlandskapsområde.
Pernåvikens omgivnings och Forsby ådals karaktär och erfarenhet utsätts för förändringar på de
närlandskapsområden där vindkraftverk som syns i kulturlandskapet bildar en ny tidsmässig
skiktning i miljön. Kraftverken utgör dock en egen fristående helhet på åsområdet avskilt från
Forsby ådal och Pernåviken, och vindkraftverken utgör inte dominerande element i
kulturlandskapets inre landskap eller väglandskapet när man rör sig i området. Vindkraftverken
hotar inte landskapsområdets historiska värden. I fjärrlandskapsområdet syns vindkraftverken
vid horisonten som en tät grupp som inte dominerar landskapsbilden i Pernåvikens omgivning
och Forsby ådal. Landskapets värdefulla särdrag bevarar sin betydelse i landskapet, men
fjärrlandskapets synliga identitet kan dock förändras så att det blir ett modernare
produktionslandskap.
Regionalt värdefulla landskapsområden
Enligt
den
teoretiska
synlighetsanalysen
och terränggranskningen
bedöms
Tetom
vindkraftsprojekt inte påverka Särkijärvi-Tiilää by- och herrgårdslandskap, Postbackens, byn
Illbys och Illbyåns kulturlandskap, Sannäs gård och borgön Husholmen samt Hindersby
kulturlandskap (Bilaga 10, figur 3 och 5). Till de här områdena kommer vindkraftverken enligt en
teoretisk synlighetsanalys inte att synas alls eller endast begränsat på ett litet ställe som inte är
områdets viktigaste plats.
Cirka 4,5–15 kilometer öster om de närmaste planerade vindkraftverken i när- och
fjärrlandskapsområdet föreslås i utkastet till Nylands 4:e etapplandskapsplan en ny vidsträckt,
regionalt värdefull kulturmiljö, Kulturlandskapet vid Lovisaån och Lovisaåsen. Lovisaåsen med
omgivande åkerslätter är en av de längsgående åsar som urskiljs tydligast i terrängen i Nyland.
Lovisa-Lahtis-banan följer åsen och intill rinner Lovisaån. Till Lovisaåns och -åsens kulturlandskap
hör också de byar som har uppkommit i ådalen, intill åsen. I norra delen av kulturlandskapet
finns byn Kuggom, som grundades på 1500-talet, samt Skinnarby, Tavastby, Andersby och
Hommansby, som sammanhänger med Kuggoms odlingslandskap. Åslandskapet fortsätter genom
Lovisa stad, och söder om staden hör Köpbacka och Räfsby, som är kända från medeltiden, också
till åslandskapet. Lovisaån slingrar sig i den öppna ådalen, som består av flera landskapsrum och
vyerna bryts emellanåt av skogbevuxna områden, skogsholmar eller gårdsområden. Landskapet
öppnar sig främst i ådalens riktning när man rör sig i området. Enligt synlighetsanalysen syns
vindkraftverk eller delar av dem på många ställen på de öppna åkerområdena i den norra delen
av landskapsområdet i Hommansby, västra delen av Hardom och mellersta delen av Haddom
samt vid korsningen mellan riksväg 7 och järnvägen. Till andra områden i landskapsområdet syns
vindkraftverken inte eller endast i mycket begränsad omfattning.
44
Hardom, som hör till landskapsområdet, ligger närmast de planerade vindkraftverken. Från
Hardom ligger de närmaste vindkraftverken beroende på platsen cirka 4,5–7 kilometer västerut.
På det här området syns vindkraftverken främst till åkrarna på området mellan Liljendalsvägen
och Lappträskvägen och till de gårdsområden där det är lång utsikt västerut mot vindkraftverken.
Då vindkraftverken syns utgör de en tät, enskild grupp vid horisonten. Den skogbevuxna åsen
mellan vindkraftverken och åkerområdet utgör då underlag för kraftverksgruppen. Då man rör
sig från Hardomområdet österut till Haddomområdet och vidare till åkerområdena öster om
järnvägen finns det fri sikt västerut från åkrarna och ställvis från gårdsområdena. Från dessa
öppna områden kan vindkraftverken synas som närmast på cirka 8,5–10 kilometers avstånd i
väster. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverken däremot inte från byn Kuggom söder om
området. Då man rör sig från Haddomområdet norrut på Tavastbyområdet kan vindkraftverken
eller delar av dem synas endast i begränsad omfattning, för från åkrarna finns inte tillräckligt
lång fri sikt mot vindkraftverken. Om man ytterligare rör sig norrut till landskapsområdets
nordligaste del Hommansby öppnar sig landskapets huvudvyer i ådalens riktning, men lång utsikt
finns också mot vindkraftverken i väster. Vindkraftverken kan ses på vidsträckta öppna
åkerslätter, främst i de östra delarna av åkrarna öster om Lovisaån. Även från vissa
gårdsområden har man utsikt mot vindkraftverken.
På de öppna åkerområdena vid korsningen mellan riksväg 7 och järnvägen och vid bebyggelsen
som kantar åkerområdena kan vindkraftverken eller delar av dem synas långt borta i nordväst
vid horisonten, men eftersom avståndet till vindkraftverken är över 10 kilometer har
vindkraftverken liten inverkan på landskapet.
Vindkraftverken dominerar inte kulturlandskapets landskapsbild, och landskapets värdefulla
särdrag såsom gamla byar bevarar sin betydelse i landskapet, men fjärrlandskapets synliga
identitet kan dock förändras så att det blir ett modernare produktionslandskap, framför allt på de
områden som ligger närmast vindkraftverken.
Byarna Övitsböles, Labboms och Skomakarböles väglandskap, som finns utmärkta i Nylands 4:e
etapplandskapsplan, ligger cirka 8,7–15,6 kilometer nordväst om närmaste planerade
vindkraftverk. Mörskomån och den landskapsmässigt värdefulla landsvägen Forsby–Mörskom,
som följer ån, förenar byarna Skomakarböle, Övitsböle och Labbom, som ligger på medeltida
bytomter. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverk eller delar av dem endast i begränsad
omfattning till Labbomområdet och åkrarna i Övitsböle. Områdets värden bygger på framför allt
den landskapsmässigt värdefulla vägen, som sammanbinder de medeltida bytomterna längs ån.
Till vägen syns vindkraftverken nästan inte alls, frånsett eventuella små ställen med fri sikt.
Karaktären i områdets landskap utsätts inte för några förändringar och landskapspåverkan blir
liten.
I Östra Nylands gällande landskapsplan finns inom planeringsområdets närlandskapsområde (0–6
km) inte anvisat några regionalt värdefulla byggda kulturmiljöer eller landskap, men inom
fjärrlandskapsområdet (6-15 km) finns flera regionalt värdefulla områden (Bilaga 10, figur 3 och
5). Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverken inte till de områden i landskapsplanen som
inte har behandlats ovan i samband med landskapsområdena i 4:e etapplandskapsplanen, med
två undantag. Till de områden som finns utmärkta i landskapsplanen på drygt 10 kilometers
avstånd från närmaste planerade vindkraftverk (Lappböle, Harsböle) kan vindkraftverken eller
delar av dem ställvis synas, men på grund av det långa avståndet till vindkraftverken och att de
syns endast ställvis kommer påverkan av vindkraftverken, när de syns, att bli liten.
Sammandrag av konsekvenserna för landskaps- och kulturmiljöområden
Vindkraftverken placeras inte på regionalt eller nationellt värdefulla landskapsområden eller på
byggda kulturmiljöområden. Vindkraftsbyggnationen ändrar inte ifrågavarande områdens byggda
miljö eller inre landskap. Områdenas och objektens historiska förståelighet och den berättelse de
förmedlar bevaras ändå, fastän de områden dit vindkraftverken tydligt syns får en ny tidsmässig
skiktning av helt nya dimensioner i sin miljö. Konsekvenserna för kulturmiljöns historiska värden
blir inte avsevärda, men förändringarna i närmiljön påverkar den upplevda karaktären i området
kraftigare ju mer vindkraftverken syns.
45
6.7.7
Konsekvenser för fasta fornlämningar
På planområdet görs en arkeologisk inventering sommaren 2015. Resultaten av inventeringen
rapporteras i samband med planförslaget. Vindkraftsprojektet kan påverka kända fasta
fornlämningar som finns i Museiverkets register endast i fråga om landskapet på grund av det
långa avståndet mellan fornlämningarna och närmaste planerade vindkraftverk och
vägförbindelser.
Inom sex kilometers avstånd i närlandskapsområdet kan vindkraftverk eller delar av dem enligt
den teoretiska synlighetsanalysen synas endast till två fasta fornlämningar, Ryssö fästning och
Riksängen. Ryssö försvarsbefästning från 1700-talet ligger cirka 4,6 kilometer sydväst och
Riksängens stenålders boplats cirka 4 kilometer väster om närmaste planerade
vindkraftverksplats.
De planerade vindkraftverken och de nya väglinjerna hotar inte bevarandet av kända
fornlämningsobjekt och deras historiska värde.
Fasta fornlämningar är enligt fornminneslagen (17.6.1963) fredade minnen från Finlands tidigare
bosättning och historia. Utan tillstånd enligt fornminneslagen är det förbjudet att utgräva,
överhölja, ändra, skada, avlägsna och på annat sätt rubba fasta fornlämningar.
(Fornminneslagen 1 §).
6.7.8
Elöverföringens och servicevägarnas inverkan på landskapet och kulturmiljön
För vindkraftsparken behövs byggnads- och servicevägar för transport av vindkraftverkens
byggmaterial och maskiner som behövs för att resa dem. I skogsterräng röjs och fälls träden på
en cirka 12–15 meter bred väglinje för att ge plats för arbetsmaskiner och vägslänter. Det
egentliga vägområdets slutliga bredd är cirka sex meter. Efter byggskedet används vägarna för
både service- och övervakningsåtgärder vid kraftverken och för de lokala markägarnas behov.
Servicevägarna byggs huvudsakligen där de befintliga vägarna nu går. Då servicevägarna byggs
kommer de smala skogsvägarnas karaktär att förändras, men landskapspåverkan då vägar
breddas och helt nya servicevägar byggs begränsas dock till vägarnas omedelbara närhet.
Största delen av de vägar som ska förbättras är skogsbilvägar som nu är i varierande skick.
Förbättringen av vägnätet förändrar vägarnas närmiljö, men påverkan omfattar inget vidsträckt
område i det skogbevuxna landskapet.
Vindkraftsparkens elöverföring ska enligt planerna ske helt med jordkabel. Jordkablarna dras
intill servicevägar som även annars ska förbättras och endast i liten omfattning annanstans.
Kabeldikets bredd är cirka en meter. Grävningen av kabeldiken kräver ställvis trädfällning, som
lokalt medför en förändring av landskapet. På de planerade jordkabelrutterna finns inga kända
fornlämningar.
Vindkraftsparken ansluts till elnätet med en ny elstation. Elstationen byggs i anslutning till
Kymmenedalens El Ab:s 110 kV kraftledning väster om ledningskorridoren.
6.7.9
Möjligheter att minska de negativa konsekvenserna
Hur starkt landskapet och kulturmiljön påverkas beror i hög grad på kraftverkens storlek,
eftersom större kraftverk syns längre. Dessutom påverkar storleken kraftverkens färgsättning
och belysningsbehov.
Inverkan på vindkraftverkens omedelbara närmiljö kan lindras om vindkraftsområdet byggs så
att det på ett naturligt sätt passar in i sin näromgivning beträffande vegetation, använda
ytbeläggningar och terrängformer. I närheten av kraftverken kan den visuella påverkan minskas,
om utsikten mot vindkraftverken bryts med hjälp av planterade träd.
6.7.10 Osäkerhetsfaktorer
Bedömningen försvåras av att landskapet och därmed vyerna förändras med tiden och under
olika årstider. Träd och annan vegetation växer, och till exempel kalhyggen kan på kort tid
förändra landskapets karaktär och vyer. Konsekvenserna för landskapet är inte mätbara eller
entydiga. I konsekvensbedömningen har den värsta möjliga situationen beaktats beträffande
konsekvensernas omfattning och deras sannolikhet samt möjligheterna att lindra dem.
46
6.8
Konsekvenser för teknisk försörjning
Vindkraftsutbyggnaden som planen möjliggör förutsätter förändringar i den tekniska
försörjningen. För den övriga markanvändningen är de nuvarande nätverken och förbindelserna
tillräckliga och planen påverkar inte ordandet av teknisk försörjning för dessa.
De interna elförbindelserna från vindkraftverken förverkligas som jordkablar som byggs utmed
områdets vägnätverk. Elförbindelserna sker med 30 kV jordkablar till vindkraftsparkens egna
lätta elstation som byggs vid Lånkärret. Det är meningen att elförbindelsen förverkligas till den
nuvarande 110 kV kraftledningen som tillhör Kymenlaakson Sähkö Oy.
Vindkraftverken behöver dessutom bygg- och servicevägar. Byggnadsmaterial och utrustning för
lyftanordningar för vindkraftverken transporteras på servicevägarna. Efter byggnadsskedet
används vägarna för service- och kontrolluppdrag i vindkraftverken, samt för markägarnas
behov. I de preliminära planerna för servicevägarna har man utnyttjat det existerande
vägnätverket så långt som möjligt.
6.9
Konsekvenser för vegetation och naturtyper samt naturens mångfald
På vindkraftverkens bygg- och resningsområden avlägsnas träden på mindre än en hektar. På
områden med dålig bärighet kan man bli tvungen att byta ut jordmassorna mot massor med
bättre bärighet. Dessutom byggs nya servicevägar uppskattningsvis cirka 1 km och befintliga
vägar sätts i skick. Från vindkraftsparken byggs en jordkabelförbindelse. I samband med den
måste också träd röjas undan. Konsekvenserna berör områden som används för skogsbruk.
Enligt utgångsinformationen har områdena inga särskilda naturvärden och naturens mångfald
försämras inte nämnvärt. En naturkartläggning görs på byggområdena under sommaren 2015.
Därefter bedöms konsekvenserna noggrannare som en del av planförslaget.
6.10 Konsekvenser för fågelbeståndet
Konsekvenser för de häckande fåglarna
Vindkraft har i allmänhet liten inverkan på häckande fåglar. Möjliga påverkningsmekanismer kan
vara att fåglar kan kollidera med vindkraftverk, livsmiljön kan minska på grund av det utrymme
som vindkraftverk och servicevägar tar och fåglarna kan uppleva vindkraftverken som störande.
Byggandet av vindkraftverken samt servicen ökar därtill den mänskliga aktiviteten i området,
vilket kan störa vissa störningskänsliga arter.
Fåglarna lär sig att väja för vindkraftverk inom sitt häckningsområde och kolliderar i allmänhet
inte med dem. På vindkraftverkens förläggningsplatser enligt planutkastet finns främst plantskog
och unga gallringsbestånd och största delen av de fåglar som lever i sådana livsmiljöer är rikligt
förekommande skogsarter som söker föda främst i skogsmiljön och inte brukar flyga på
rotorbladens höjd. Dessa arter har liten risk för att kollidera med vindkraftverken. Dessutom är
konsekvensen av kollisioner betydelselös för rikligt förekommande arters bestånd.
Ett enskilt kraftverk upptar en ganska liten areal, ungefär en halv hektar. Dessutom används de
planerade byggplatserna redan nu för skogsbruk. Därför orsakar den planerade vindkraftsparken
sannolikt ingen kännbar minskning av fåglarnas livsmiljöer. I undersökningar har man i
allmänhet inte noterat någon minskning av antalet fågelpar eller försämrat häckningsresultat i
närheten av vindkraftverk. Speciellt för tättingar har vindkraften nästan ingen betydelse, men
vissa stora, störningskänsliga arter kan söka sig bort från vindkraftverkens närområden.
Utanför planområdet, i dess omgivning finns enligt förhandsuppgifter en boplats för en hotad
fågelart. Boplatsen ligger på mer än två kilometers avstånd från vindkraftverkens
förläggningsplatser enligt planutkastet, vilket i princip uppfyller minimikravet i Miljöministeriets
guide Planering av vindkraftsutbyggnad (4/2012) om beaktande av boplatser för fågelarter som
är känsliga för vindkraft vid planering av vindkraftsutbyggnad.
I utredningen av skogshönsfåglars spelplatser, som gjordes på planeringsområdet våren 2015,
observerades inga tjädrar eller betestallar som skulle tyda på att de har revir i området, så den i
planutkastet planerade verksamheten påverkar inte tjäderbeståndet i området. Spelande orrar
noterades främst utanför planeringsområdet, så konsekvensen för orrarna bedöms också bli små.
47
Vindkraftsområdets häckande fågelbestånd kartläggs sommaren 2015.
konsekvenserna för de häckande fåglarna noggrannare i planförslagsskedet.
Därefter
bedöms
Konsekvenser för flyttfåglarna
De största konsekvenserna av vindkraftsparker för flyttfåglarna är kollisionsrisken och störande
påverkan. Kollisionsrisken och den störande påverkan är störst på flyttningens s.k.
flaskhalsområden, på dagliga förflyttningsstråk under flyttningstiden samt i närheten av viktiga
rastområden. Med flaskhalsområden avses sådana områden där ett större områdes flyttning styrs
och koncentreras till ett betydligt mindre område. Typiska flaskhalsområden är uddar, vattendrag
eller kustlinjer som kraftigt styr fåglarnas flyttning. Arter som är känsliga för vindkraft är bl.a.
svanar, gäss, tranor och dagrovfåglar. Av dessa har speciellt en del dagrovfågelarter konstaterats
ha mindre tendens än andra artgrupper att väja för vindkraftverk. Svanar, gäss och tranor har
större tendens att väja för kraftverk och de här arternas kollisionsrisk beror mera på deras
typiskt ganska låga flyghöjd under flyttningen.
I utredningen av vårflyttningen våren 2015 har hittills noterats ganska få flyttande dagrovfåglar,
vilket också är väntat, eftersom kustområdet har större betydelse på hösten. Under de livligaste
dagarna flög dagrovfåglarna främst ovanför rotorbladens höjd. Antalet individer av sädgäss och
bläsgäss på våren har ökat i södra Finland på 2000-talet, vilket också har märkts i
flyttuppföljningen i Lovisa. Vid observationerna på morgnarna observerades några hundra fåglar
och åtminstone områdena vid Sävträsket och Gammelbyviken är viktiga rastområden för gäss.
Största delen av sädgässens och bläsgässens flygningar sker mellan olika födo- och rastområden,
det är alltså till karaktären lokala flygningar. Största delen av gässen rör sig troligen mellan
området vid Pernåviken och Sävträsket. Största delen av flockarna rör sig väster om det
planerade vindkraftsområdet, i Forsby ådal. Flygningar har också observerats från Askolatrakten
till Liljendal samt från Sarvlaxträsket mot Gammelbyviken. Hittills har inga regelbundna flyttstråk
eller förflyttningsstråk över planeringsområdet noterats. Grovt uppskattat 1/5 av de observerade
flockarna flög genom det planerade vindkraftsområdet eller i dess omedelbara närhet. I
Ninjärvområdet noterades inga rastande gäss.
Mängderna flyttande vadare och sjöfåglar har varit ganska obetydliga. Största delen av
sjöfåglarna flög mellan Ninjärv och andra våtmarker (mot Gammelbyviken och Kuskoskträsket).
Det totala antalet sjöfåglar som rastar vid Ninjärv har maximalt varit några tiotal och den
rikligast förekommande arten under hela våren har varit bläsand (maximalt cirka 40 individer).
Lomfåglarnas huvudflyttning sker i maj och under uppföljningen av flyttningen har flyttande
lomfåglar hittills setts endast två morgnar. Lomfåglarnas flyttning går i riktning mot nordnordostnordost. Största delen av lomfåglarna flyttar liksom många andra arter över öppna havet på
våren, men vid kusten kan en del av flyttningen komma in över kustområdet vid Pellinge och
Lillpernåviken. Då flyttningen har studerats har som mest 20–30 lomfåglar observerats vid
Pernåviken och vid vikens västra sida, över en cirka 8 km bred remsa. En betydande del av
lomfåglarna flög på en höjd där kollisionsrisk föreligger.
Om ett vindkraftsprojekt orsakar störningar på rastområden berör detta typiskt ett område inom
mindre än 1 km avstånd. Rastområden som kan bli störda av vindkraftsparken är främst området
vid Ninjärv, som är ett viktigt rastområde för tranor. I uppföljningen våren 2015 upptäcktes inga
tranor vid Ninjärv – frånsett det par som häckar på området.
6.11 Konsekvenser för arterna i habitatdirektivets bilaga IV (a)
Bland arterna i habitatdirektivets bilaga IV(a) har förekomsten av flygekorre utretts på området.
Inga revir för flygekorre observerades på planeringsområdet. En fladdermusutredning görs på
området under sommarsäsongen 2015 och rapporteras i planens förslagsskede.
6.12 Konsekvenser för naturskyddet
En behovsprövning av Naturabedömning har gjorts om vindkraftsprojektets konsekvenser för de
naturvärden som utgör grund för skyddet av Naturaområdet Pernåvikarnas och Pernå skärgårds
havsskyddsområde (FI0100078). Behovsprövningen presenteras i den här planbeskrivningens
bilaga och är avsedd endast för myndigheterna. Utredningen har gjorts utgående från befintligt
material (Natura-datablanketten) och de separata utredningar som har gjorts för
delgeneralplanen.
48
Vindkraftsprojektet, som ligger som närmast på cirka 3,8 kilometers avstånd från
Naturaområdet, påverkar inte områdets naturtyper eller vegetation som ingår i habitatdirektivets
bilaga och inte heller gråsälen, som ingår i habitatdirektivets bilaga II. Arterna i fågeldirektivets
bilaga I eller flyttande arter som regelbundet påträffas påverkas sannolikt inte heller nämnvärt.
Andra naturskyddsområden och områden som hör till något naturskyddsprogram
(Kuskoskträskets
naturskyddsområde,
Sävträskets
naturskyddsområde,
SävträsketKoskoskträsket, som hör till programmet för skydd av fågelvatten. I området SävträsketKuskoskträsket är området vid Sävträsket sannolikt viktigast för fåglarna (Lehtiniemi m.fl. 2013,
observationer under vårflyttningen). Sävträsket är ett regionalt betydelsefullt objekt på grund av
häckande våtmarksarter. Av de häckande arterna är det endast brun kärrhök som använder
området i vidsträckt omfattning, men med beaktande av avståndet påverkar projektet som
helhet nästan inte alls det häckande fågelbeståndet. Vid Sävträsket rastar på vårarna hundratals
sädgäss och bläsgäss och eventuellt också några hundra sjöfåglar (bl.a. 100 krickor i april 2015).
På basis av observationerna under vårflyttningen kan konsekvenserna för områdena som hör till
skyddsprogrammet för fågelvatten inte anses bli betydande. Binkendals åsar ligger över 2,5
kilometer från planeringsområdet. På grund av avståndet bedöms projektet inte ha någon
påtaglig inverkan på dessa områden.
6.13 Konsekvenser för marken och berggrunden
Vindkraftsparkens konsekvenser för områdets mark och berggrund består av bearbetningen av
mark och berggrund i samband med att kraftverken och väg- och kabelförbindelserna byggs.
Konsekvenserna av byggandet är lokala och berör de områden där byggåtgärder utförs. Marken
bearbetas på områdena för vindkraftverkens fundament, resnings- och monteringsområdena
samt på områdena för service- och infartsvägar och jordkablar. Det stenmaterial som eventuellt
behövs för byggnationen kan fås från vindkraftsparkens område eller i närheten. Konsekvenserna
för mark och berggrund blir små både under byggtiden och under driften.
De största åtgärderna som påverkar marken och berggrunden vidtas på platserna för
kraftverkens fundament. Beträffande vägförbindelser utnyttjas de befintliga vägarna i så hög
grad som möjligt. Andelen helt nya vägar är mycket liten.
Vägarna har i mån av möjlighet placerats på morän- och bergsområden. Ytjorden tas bort från
väglinjerna, vägbottnen jämnas ut och som byggnadsmaterial används morän och kross eller
motsvarande material. På steniga och bergiga ställen måste underlaget sprängas för att det ska
gå att få vägen tillräckligt jämn. Om vägar måste byggas på underlag med sämre bärförmåga
(torv, lera) görs massabyte för att bärförmågan ska bli tillräcklig.
Efter att vägarna och kraftverksområdena har byggts och jordkablarna har lagts ned orsakar
verksamheten inte mera några förändringar i mark och berggrund. Utanför vägnätet,
kabelförbindelserna och vindkraftverkens fundament som ska byggas påverkar planen inte
marken och berggrunden.
De skadliga konsekvenserna kan minskas under byggtiden genom användning av områdets
nuvarande vägnät i mån av möjlighet och med beaktande av terrängformerna. Konsekvenserna
för myrmarksområdenas förhållanden kan minskas genom att vägarna byggs läggs
myrområdenas kanter. Serviceåtgärderna under vindkraftverkens drift och de oljor som används
i vindkraftverken anses inte utgöra någon risk för förorening av marken.
Då vindkraftverken tas ur drift ska vindkraftsaktören enligt planbestämmelserna riva
kraftverkskonstruktionerna inom av byggnadstillsynen föreskriven skälig tid. Byggplatsen och
dess omgivning ska återställas enligt planen.
6.14 Konsekvenser för yt- och grundvattnet
Ytvattnet
Inom vindkraftsområdet finns inga småvatten i naturtillstånd eller naturliknande tillstånd såsom
bäckar eller rännilar vilkas vattenföring eller vattenkvalitet kunde påverkas av projektet. En del
av vindkraftverkens planerade byggplatser finns på skogsdikade områden. Då vägar byggs så att
de korsar fåror undviker man att fast substans kommer ut i fåran. Vid vägbyggena används så
49
grov marksubstans som möjligt. Med tillräckligt antal vägtrummor av rätt dimension kan
inverkan på avrinningen och dikenas vattenföring minskas.
Diken som blivit tilltäppta under byggtiden öppnas och vattenflödet underlättas till exempel med
vägtrummor. De planerade nya servicevägarna ligger inte vid ytvattnets huvudavrinningsleder
eller vid bäckfåror i naturtillstånd och kommer därför inte att ha någon väsentlig inverkan på
ytvattnets flöden på området. För att servicevägarna ska kunna byggas krävs inte heller några
flyttningar av bäckfåror.
Andra eventuella konsekvenser för ytvattnet uppstår under byggtiden, då vindkraftverkens
fundament byggs. Träden röjs bort på fundamentområdet och ytjorden avlägsnas till 1–3 meters
djup. Det här kan tillfälligt öka den mängd fast substans och näringsämnen som kommer ut i
vattendragen, om tidpunkten för byggarbetet är mycket regnrik. Den eventuella påverkan är
begränsad till ett litet område, främst källor och diken och påverkan är kortvarig. Det eventuella
utflödet av fast substans under byggtiden kan förhindras med hjälp av en tillfällig
uppsamlingsbassäng som placeras i ett dike/en bäck medan arbetet pågår.
Vindkraftverken orsakar inga skadliga konsekvenser för dikena på planeringsområdet under
driften. Servicebesöken till kraftverken bedöms inte heller orsaka några utsläpp i dikesvattnet.
Belastningen på omgivningen från kraftverkets drift är i normala situationer mycket liten. Under
driften uppkommer små mängder avfall av hydraulik- och smörjoljor. Vindkraftsparker orsakar i
normala fall ingen belastning som kunde påverka ytvattnet. Åtgärderna vid servicearbeten
bedöms inte heller påverka tillståndet i ytvattnet.
Grundvattnet
På området som ska planläggas eller inom dess influensområde finns inga klassificerade
grundvattenområden. Källorna på planområdet har i princip beaktats vid placeringen av
kraftverken. Jordbyggnadsarbetena för vindkraftsbyggnationen kan orsaka små förändringar i
vattnets strömningsvägar eller vattennivån i marken vid byggplatserna. Till exempel dikena längs
vägarna kan i någon mån dränera vissa områden. Grundvattenkvaliteten eller -mängden kommer
inte att väsentligt påverkas av byggandet.
På bergsområden kan en liten inverkan på berggrundvattnet förekomma under den tid som
bergssprängning pågår. Påverkan berör närmast grundvattenströmningen och är kortvarig, tills
den sprängda platsen för ett vindkraftverk fylls med marksubstans. Nya vägsträckor byggs så
gott som enbart på hård mark. Om vägar byggs alldeles vid kanten av myrområden eller över
sådana kan dessa vägars kantdiken ha en dränerande inverkan på myrområdenas vattenbalans.
Vägbyggena och dragningen av jordkablar har ingen väsentlig inverkan på grundvattnet.
Grundvatten i morän kan i någon mån grumlas, men påverkan är kortvarig och lokal.
Efter att vägar och fundament har byggts orsakar verksamheten inga förändringar i
grundvattnet. På området hanteras små mängder smörjolja som vindkraftverkens maskiner
behöver, men mängderna är små och eventuella läckage kan lätt observeras, så verksamheten
medför inte någon risk för förorening av grundvattnet. Konsekvenserna för grundvattnet blir
små, eftersom området inte ligger på grundvattenområde som är viktigt för vattenförsörjningen.
6.15 Konsekvenser för klimatet och luftkvaliteten
Vindkraftsprojektet kan ha en avsevärd positiv inverkan på klimatet genom minskade utsläpp av
växthusgaser. Genom vindkraftsproduktion kan användningen av fossila bränslen i
energiproduktionen ersättas, varvid utsläppen av växthusgaser från energiproduktionen i Finland
minskar. Hur stor inverkan blir beror främst på i vilken omfattning projektet genomförs.
De utsläpp i luften som en vindkraftspark ger upphov till beror nästan helt på utsläpp under
tillverkningen av delar och medan kraftverken byggs. Klimatpåverkan till följd av tillverkningen
av delar kan minskas till exempel om energin för tillverkningsprocessen produceras med någon
utsläppssnål metod.
Elöverföringen från vindkraftverken till elstationen, som placeras i planområdets mellersta del,
sker med jordkablar. Vindkraftsprojektet ansluts till Kymmenedalens El Ab:s befintliga 110 kV
kraftledning, och ingen ny kraftledning behöver byggas för projektet. Utsläppen på grund av
50
elöverföringen under hela livscykeln uppkommer så gott som enbart under byggtiden i form av
avgasutsläpp från fordon och maskiner. Utsläppen under byggtiden avviker inte från
luftutsläppen från normal byggverksamhet och de bedöms inte ha någon negativ inverkan på
områdets luftkvalitet. Under driften påverkar elöverföringen i normala situationer inte just alls
luftkvaliteten eller klimatet. Om det blir något fel på en kabel kan tillfälliga utsläpp uppstå i form
av avgasutsläpp från fordon och maskiner i samband med reparationsarbetena.
6.16 Konsekvenser för jord- och skogsbruket
Planen ger möjlighet att fortsättningsvis bedriva jord- och skogsbruk på området. De nya eller
förbättrade vägarna och kraftverkens utjämnade fält gör det lättare att utnyttja området för
skogsbruk.
6.17 Konsekvenser för privatekonomiska kostnader
Vindkraftverken placeras på privat mark och de ekonomiska konsekvenserna, bl.a. i form av
arrendeintäkter, berör främst markägarna på vindkraftsprojektets område.
6.18 Konsekvenser för energiekonomin
Med 9 kraftverk uppskattas den årligen producerade elenergimängden bli ca 100 GWh/a. Ett
modernt vindkraftverk producerar el för cirka 600 eluppvärmda egnahemshus behov (årlig
förbrukning 18 500 kWh/a). Vindkraftsprojektet förbättrar och stabiliserar tillgången på el och
det medför stora kumulativa effekter med tanke på ökad produktion av förnybar energi.
Vindkraften är en del av ett hållbart energisystem och ersätter andra energiproduktionsformer på
elmarknaden. Vindens tidsmässiga variationer är stora och vindkraften kännetecknas av
produktionsvariationer på tim-, månads- och årsnivå. Elförbrukningen varierar dock också
betydligt och det behövs olika typer av elproduktionsteknik för att täcka den varierande
förbrukningen.
Variationen i vindkraftsproduktionen beroende på vindförhållandena är inget tekniskt eller
ekonomiskt problem förrän då det gäller mycket stora produktionsmängder. I statsrådets energioch klimatstrategi är målet för vindkraftsproduktionen fram till år 2020 (2 000 MW)
mängdmässigt av samma storleksklass som elförbrukningens normala dygnsvariation. Enligt
erfarenheter från olika länder samt modellberäkningar har vindkraften ett reglerbehov på 1–5 %
av den installerade vindkraftskapaciteten, då 5–10 % av elektriciteten produceras med vindkraft.
En ökning av vindkraften i vårt elsystem påverkar mest korttidsregleringen. Största delen av
regleringen sker i vattenkraftverken där det är förmånligast att sköta regleringen. Den finländska
elmarknaden är en del av den samnordiska elmarknaden, som tack vare andelen vattenkraft har
goda möjligheter till den flexibilitet som en ökning av vindkraften i systemet medför.
6.19 Konsekvenser för Försvarsmaktens verksamhet
Beträffande prestanda för Försvarsmaktens övervaknings- och vapensystem är det känt att
vindkraftverken generellt förorsakar olägenheter speciellt för luftbevakningen, då vindkraftverken
utgör stora konstruktioner för radarsystemen. Att vindkraftverk stör radarsystemen märks i form
av skuggbildning och oönskade reflektioner, varvid ett vindkraftverk kan skugga de egentliga
radarmålen och själv också synas på radarn. Vindkraftsutbyggnaden kan påverka möjligheterna
att använda Försvarsmaktens områden.
Planområdet ligger inte på eller i närheten av något garnisonsområde och inte heller i närheten
av något flygfält eller reservlandningsplatser för militärt bruk, inte heller i anslutning till något
övnings- eller skjutområde. Försvarsmaktens närmaste områden finns i Kouvola (Vekarajärvi),
Helsingfors (Sandhamn) och Kotka (Rankö).
Tetom vindkraftsprojekts radarpåverkan har utretts genom begäran om utlåtande, och projektet
fick Försvarsmaktens utlåtande med godkännande under vårvintern 2015. Försvarsmakten är
intressent i delgeneralplanen och får en begäran om utlåtande om planen. I planens allmänna
bestämmelser anges att projektet måste godkännas av Försvarsmakten innan kraftverkens
konstruktioner ovan jord får byggas.
51
6.20 Konsekvenser för människornas levnadsförhållanden och hälsa
Då vindkraftsprojektet genomförs kommer det i någon mån att medföra konsekvenser för hälsan
och säkerheten i livsmiljön. På lång sikt påverkas människornas levnadsförhållanden främst av
rörliga skuggor och buller från kraftverken. Konsekvenser som påverkar säkerheten i livsmiljön
är kortvariga och uppkommer främst genom trafiken under byggtiden. I övrigt medför ett
förverkligande av planen inga ansenliga konsekvenser för människornas levnadsförhållanden eller
livsmiljöns kvalitet. Bullerpåverkan och rörliga skuggor har behandlats i kapitlen nedan.
Elproduktion med hjälp av vindkraftverk orsakar inga för människornas hälsa skadliga utsläpp i
luften, vattendragen eller marken. Vindkraften ersätter andra sätt att producera elenergi. Dessa
andra produktionsformer orsakar olika former av utsläpp beroende på produktionssätt.
Vindkraften är inte förknippad med några stora olycksrisker med omfattande konsekvenser för
människorna och samhället. Olycksriskerna berör främst kraftverkens näromgivning.
6.21 Konsekvenser för miljöskydd och miljöstörningar
Påverkan av buller och rörliga skuggor från vindkraftverken har bedömts i kapitel 6.23 och 6.24.
I samband med vindkraftverkens service hanteras olja på området. Varje vindkraftverk innehåller
därtill hundratals liter olja som i normala situationer inte kan komma ut i miljön. Under
vindkraftsprojektets byggtid är risken för oljeläckage i praktiken likartad som för maskiner och
transportfordon som används i normalt skogsarbete.
6.22 Konsekvenser för de sociala förhållandena
Konsekvenser för levnadsförhållanden och trivsel kallas sociala konsekvenser.
I vindkraftsprojekt är oron över konsekvenser för boendetrivseln ofta en av de största sociala
konsekvenserna. De största negativa sociala konsekvenserna i projektet berör i allmänhet
närområdet. Ljudet och de rörliga skuggorna från vindkraftverken samt deras synlighet påverkar
i någon mån de närmaste invånarnas boendetrivsel samt användningen av planeringsområdet
och dess näromgivning för rekreation. Dessa konsekvenser berör främst närområdet. Längre bort
blir de sociala konsekvenserna av projektet mindre och beror främst på projektets
landskapspåverkan. I samband med bedömningen av buller och rörliga skuggor presenteras
möjligheter att förhindra de negativa konsekvenserna. Med samma metoder minskas de negativa
konsekvenserna för boende- och livsmiljöns trivsel.
De sociala konsekvenserna är till sin karaktär främst kvalitativa och är därför inte mätbara. De är
beroende av individen, samhällsgemenskapen och platsen. I konsekvensbedömningen
sammanställs uppgifter från individer och sammanslutningar, deras synpunkter och erfarenhet
och utgående från dem försöker man identifiera de väsentliga konsekvenser som människorna
utsätts för.
Det kom endast en åsikt om programmet för deltagande och bedömning. Det som togs upp var
bl.a. fastigheternas minskade värde samt konsekvenser för landskapet och hälsan.
Ilmatar ordnade två informationsmöten under planens beredningsskede för att presentera
projektet. På mötena har deltagarna varit positivt inställda till byggandet av vindkraft.
Under planberedningens framläggningstid kommer det att ordnas ett informationsmöte för
allmänheten för att höra åsikter från närområdet.
Vissa konsekvenser märks speciellt under byggtiden, andra under driften. I vindkraftsprojekt kan
boendetrivseln påverkas under byggtiden främst av trafiken och byggarbetet och de störningar
det medför. Under driften påverkas människorna av förändringar i landskapsbilden, buller och
rörliga skuggor från kraftverken samt ekonomiska konsekvenser.
6.23 Bullerpåverkan
Allmänt om bullerpåverkan från vindkraftverk
Under vindkraftsområdets byggtid uppkommer buller främst på grund av jordbyggnadsarbeten
för vindkraftverkens fundament och servicevägar samt jordkablarna (grävning, sprängning,
transporter m.m.). Själva resningen av vindkraftverken motsvarar normalt byggnads- och
monteringsarbete i fråga om bullerpåverkan.
52
Under driften varierar influensområdets storlek i fråga om buller från vindkraftverken från några
hundra meter till över en kilometer. Ljudet är främst bredbandigt periodiskt stigande och
sjunkande ”brus” eller ”sus” som orsakas av rotorbladens rörelse genom luften. Bullret från
vindkraftverk har konstaterats vara mera störande än exempelvis trafikbuller. Hur mycket ljudet
uppfattas och hur störande det upplevs beror i hög grad på områdets bakgrundsbuller och
naturliga ljudförhållanden (trafiken, vindens sus i träden, terrängformerna m.m.). Enligt svenska
och holländska undersökningar stiger den störande påverkan kraftigare då ljudnivån från
vindkraftverket överstiger LAeq 40–45 dB.
En arbetsgrupp tillsatt av Miljöministeriet har utarbetat rapporten ”Miljöförvaltningens
anvisningar 4/2012 - Planering av vindkraftsutbyggnad” som publicerades i juli 2012. Beträffande
buller konstateras det i anvisningarna att de allmänna riktvärdena för bullernivån enligt
statsrådets beslut 993/1992 inte lämpar sig för bedömning av olägenheterna av vindkraftsbuller,
och i anvisningarna ges planeringsriktvärden beträffande vindkraftsbuller. I rapporten sägs om
planeringsriktvärdena:
”Riktvärdena för planering av vindkraftsutbyggnad är ett hjälpmedel för riskhantering och
planering. Med hjälp av dem kan man identifiera de områden som är bäst lämpade för utbyggnad
av vindkraft. Med dessa riktvärden för planering vill man försäkra sig om att vindkraftverken inte
kommer att orsaka oskälig störning och att till exempel bullernivåerna inomhus i bostäder förblir i
enlighet med anvisningarna om boendehälsa.” I Tabell 1 anges planeringsriktvärdena beträffande
utomhusbuller från utbyggnad av vindkraft.
Det är skäl att notera att planeringsriktvärdena i tabellen tillämpas endast på områden som
används för boende, fritidsboende och rekreation samt på camping- och naturskyddsområden.
Planeringsriktvärdena med tanke på utomhusbuller från utbyggnad av vindkraft bestäms som
den A-frekvensvägda medelljudnivån LAeq separat dagtid (kl. 7–22) och nattetid (kl. 22–7). Det
är inte fråga om momentana maximiljudnivåer.
Förutom planeringsriktvärdena för bullernivån utomhus används för utrymmen inne i bostäder
riktvärdena för lågfrekvent buller i Anvisning om boendehälsa som är baserade på
innehållskraven i hälsoskyddslagen (763/94). Riktvärdena är angivna som en timmes
medelljudnivåer som inte är frekensvägda.
Tabell 1. Planeringsriktvärden beträffande utomhusbuller från vindkraftverk
LAeq dagtid (07–
LAeq nattetid
22)
På områden för boende, områden för fritidsboende i tätorter,
(22–07)
45 dB
40 dB
40 dB
35 dB
tillämpas ej
tillämpas ej
rekreationsområden
På områden för fritidsboende utanför tätorter,
campingområden, naturskyddsområden*
På andra områden (t.ex. industriområden)
* nattriktvärdet tillämpas inte på naturskyddsområden som inte allmänt används för vistelse eller naturobservationer nattetid
LAeq = bullrets A-viktade medelljudnivå (ekvivalentnivå)
Tabell 2. Riktvärden för lågfrekvent buller per tersband inomhus nattetid (Anvisning om
boendehälsa, SHM:s handbok 2003:1)
Band /
20
25
31,5
40
50
63
80
100
125
160
200
74
64
56
49
44
42
40
38
36
34
32
Hz
Leq, 1h
/ dB
53
Bullermodellering
Projektets bullerpåverkan bedömdes med hjälp av en bullermodellering (bilaga 4).
Bullermodelleringen
gjordes
med
bullerberäkningsprogrammet
SoundPlan
7.3
och
beräkningsparametrarna enligt Miljöministeriets anvisningar 2/2014 ”Modellering av buller från
vindkraftverk”. I arbetet beräknades bullernivåerna också för receptorpunkter vid de bostadshus
som finns närmast projektområdet. Eftersom det är fråga om en utredning gjord för
planläggningsskedet har beräkningsmodellen ISO 9613-2 använts vid modelleringen av
bullerzoner. Lågfrekvent buller bedömdes med en metod enligt DSO 1284 och MM:s anvisning
2/2014.
Modelleringsresultaten motsvarar en situation där det är medvindsförhållanden i alla riktningar.
Som kraftverkstyp i modelleringen användes vindkraftverket Vestas V126, som har en navhöjd
på 150 meter. Som bulleremissionsnivå användes kraftverkstillverkarens garantivärden för den
totala ljudeffektnivån (LWA = 108,5 dB). Lågfrekvent buller bedömdes med en metod enligt DSO
1284 och MM:s anvisning 2/2014. Det lågfrekventa bullrets nivå utomhus och inomhus (Leq)
kontrollerades vid receptorpunkter belägna vid det bostadshus som finns närmast något
vindkraftverk. Som bulleremissionsvärde användes uppgifterna om kraftverksmodellens 1/3oktavband i intervallet 20 Hz–200 Hz för kraftverkets högsta angivna ljudeffektnivå. Lågfrekventa
bullernivåer inne i byggnaderna bedömdes med hjälp av uppgifter om luftljudsisolering för
fasader på bostadshus enligt beräkningsmetoden DSO 1284.
Alla de presenterade bullernivåerna är direkta resultat av modelleringen. Inga möjliga
störningskorrigeringar har lagts till. Modelleringens utgångsdata har beskrivits närmare i en
separat rapport som finns i bilaga 4.
Jämförelsefastigheternas läge
Bullerpåverkan från Tetom vindkraftsprojekt
Enligt modelleringen blir bullernivån orsakad av vindkraftverken vid närmaste fasta bostäder och
fritidsbostäder ungefär 26,1–33,5 dB och understiger alltså planeringsriktvärdena nattetid och
54
dagtid för bostads- och fritidsbostadsområden enligt miljöministeriets guide Planering av
vindkraftsutbyggnad (4/2012). I projektområdets omgivning finns inga rekreationsområden som
kunde påverkas av bullret från vindkraftverken. Bullret från vindkraftverken blir enligt
modelleringen cirka 35–42 dB på det regionalt värdefulla Ninjärvområdet. Bullret från
vindkraftverken bedöms inte påverka Ninjärvs naturvärden.
Resultat av bullermodelleringen då vindkraftverkens ljudeffektnivå är 108,5 dB
Det lågfrekventa bullrets nivåer beräknades per 1/3-oktavband utanför närmaste
bostadsbyggnad. Enligt modelleringen understiger de beräknade värdena utanför byggnaderna
riktvärdena för inomhusutrymmen i bostäder enligt Social- och hälsovårdsministeriets Anvisning
om boendehälsa. Resultaten visar att vid byggnaderna i omgivningen räcker den luftljudsisolering
som används vid normalt byggande för att dämpa det lågfrekventa bullret från vindkraftverken
så att det klart understiger riktvärdena. Enligt resultaten kan man också konstatera att det
lågfrekventa bullret understiger riktvärdena också längre bort från vindkraftverken, eftersom
lågfrekvent buller enligt beräkningsprinciperna dämpas med ökande avstånd.
55
Beräkningsresultat för lågfrekvent buller vid receptorpunkt 1
Alla ovan presenterade bullernivåer är direkta resultat av modelleringen. Inga möjliga
störningskorrigeringar har lagts till. Projektets bullerpåverkan beror slutligen på den
vindkraftverksmodell som väljs. I det här skedet av projektet har den slutliga kraftverkstypen
ännu inte valts, men enligt modelleringsresultaten kan man påvisa att projektet kan genomföras
inom ramen för planeringsriktvärdena för buller med de kraftverksalternativ som nu finns på
marknaden. Vindkraftsprojektets bullerpåverkan modelleras i olika skeden av planläggningen,
enligt planbestämmelserna också i samband med bygglovet. På så sätt säkerställs att
bestämmelserna om styrning av vindkraftverkens buller iakttas (bl.a. MM:s anvisningar och
statsrådets eventuella förordning om buller från vindkraftverk).
6.24 Rörliga skuggor
Allmänt om påverkan av rörliga skuggor från vindkraftverk
Vindkraftverk som är i drift kan ge upphov till rörliga skuggor i sin omgivning, då solen lyser
bakom ett vindkraftverks rotorblad mot en viss iakttagelsepunkt. Rotorbladens rotationsrörelse
ger då upphov till rörliga skuggor i omgivningen. Skuggornas rörelsehastighet beror på rotorns
rotationshastighet. Rörliga skuggor beror på väderförhållandena. Vid en viss betraktelsepunkt
kan rörliga skuggor observeras endast vid vissa belysningsförhållanden och vid vissa tidpunkter
på dygnet. Inga rörliga skuggor förekommer när det är mulet eller då vindkraftverket står stilla.
Skuggan når längst då solen står lågt. Då solen går tillräckligt lågt ned uppkommer å andra sidan
inte mera någon enhetlig skugga. Det här beror på att solstrålarna då måste färdas en längre
sträcka genom atmosfären, varvid strålningen sprids. Influensområdet beror på
vindkraftverksmodellens
dimensioner
och
rotorbladens
form
samt
de
regionala
väderförhållandena.
I Finland finns inga egentliga gräns- eller riktvärden för hur ofta det får förekomma rörliga
skuggor (blinkande fenomen) från vindkraftverk. I Miljöministeriets publikation ”Planering av
vindkraftsutbyggnad” (Miljöförvaltningens anvisningar 4/2012) rekommenderas att man ska ta
hjälp av andra länders rekommendationer för begränsning av rörliga skuggor. Vanligen tillämpas
ett krav på högst 8 eller 10 timmar per år på platser som utsätts för verkliga rörliga skuggor. Till
exempel i Tyskland i en så kallad verklig situation (Real Case) ska mängden rörliga skuggor
begränsas till åtta timmar om året och den teoretiska maximimängden (Worst Case) får vara 30
timmar om året. I Danmark tillämpas i allmänhet ett gränsvärde på högst tio timmar om året i
den verkliga situationen. I Sverige är motsvarande rekommendation högst åtta timmar om året
och 30 minuter per dag.
Modellering av rörliga skuggor
Modelleringen av rörliga skuggor gjordes med modulen Shadow i programmet WindPro 2.9. En
modelleringskarta producerades utgående från Real Case-beräkningen där vindkraftverkens
uppskattade drifttider och uppgifter om områdets genomsnittliga solförhållanden beaktades. För
en enskild betraktelsepunkt (receptorpunkt) gjordes utöver en Real Case-beräkning också en
Worst Case-beräkning som ger ett mått på teoretiska maximala rörliga skuggor och teoretiska
förekomsttider. Uppgifterna om solförhållanden är baserade på observationer vid Meteorologiska
institutets väderstation Kotka Rankö under den meteorologiska jämförelseperioden 1981–2010.
56
Vindkraftverkens årliga drifttid 95 % baseras på Finlands Vindatlas uppgifter om projektområdet.
I beräkningarna beaktades 9 vindkraftverk. Modelleringen gjordes för vindkraftverk med en
navhöjd på 150 meter och rotorns diameter 126 meter. Vindkraftverkens maximiavstånd där
rörliga skuggor förekommer, 1714 m, bestäms enligt modelleringsprogrammet och uppgifterna
för kraftverksmodellen Vestas V126-3.3MW. En separat rapport om modellering av rörliga
skuggor med närmare beskrivning av modelleringens utgångsdata finns i beskrivningens bilaga 5.
Påverkan av rörliga skuggor från Tetom vindkraftsprojekt
Enligt modelleringen för Real case förekommer inga rörliga skuggor alls vid de närmaste bostadsoch fritidshusen eller den årliga mängden rörliga skuggor ligger långt under åtta timmar per år.
Vid ett bostadshus i nordost kan rörliga skuggor förekomma och den årliga förekomsten av
skuggor blir ungefär en timme. Vid den aktuella platsen skulle rörliga skuggor förekomma på
eftermiddagen i januari och mars. Påverkan av rörliga skuggor från vindkraftsprojektet för dem
som bor i planområdets näromgivning bedöms därför bli mycket liten.
Modellberäkning av rörliga skuggor
57
Vindkraftsprojektets påverkan av rörliga skuggor modelleras i olika skeden av planläggningen,
enligt planbestämmelserna också i samband med bygglovet. På så sätt säkerställs att
bestämmelserna om styrning av rörliga skuggor från vindkraftverk iakttas (bl.a. MM:s
anvisningar).
Modelleringen av rörliga skuggor ger bästa möjliga prognos för den kommande situationen med
rörliga skuggor på området. Enligt modelleringsprinciperna ger beräkningen relativt konservativa
värden, eftersom modelleringen inte beaktar exempelvis den skymmande effekten av träd och
byggnader. Om vindkraftverken inte kan ses orsakar de inte heller några rörliga skuggor.
6.25 Kumulativa effekter tillsammans med andra vindkraftsprojekt i närregionen
Cirka 7 kilometer sydväst om området finns Gammelby vindkraftsprojekt, som ligger väster om
Pernåvikens och Forsby ådals nationellt värdefulla landskapsområde. Då denna bedömning görs
finns inga tillgängliga uppgifter om projektets planerade placering av kraftverken och deras totala
höjd.
Eftersom uppgifter om kraftverksplacering och total höjd saknas går det inte att utarbeta en
synlighetsanalys för projektet. Därför kan en noggrannare konsekvensbedömning av
Gammelbyprojektet beträffande landskapet inte göras i det här skedet.
Gammelby vindkraftverk kommer enligt en kartgranskning sannolikt att synas på många platser
till Pernåviken, till de öppna åkerområdena i Gammelby och ställvis till Forsby ådal.
Vindkraftverken kan sannolikt synas åtminstone ställvis till de öppna åkerområdena vid
herrgårdarna Malmgård, Tervik och Tjusterby (RKY 2009) samt till Pernåvikens omgivning och
Forsby ådal (nationellt värdefullt landskapsområde).
Eventuella kumulativa effekter berör
områdena mellan projekten. Till dessa områden syns på många ställen också Tetom
vindkraftverk, men då de ligger i motsatt riktning syns kraftverken inte nödvändigtvis till samma
platser på områdena mellan projekten, utan synlighetsområden kan uppkomma exempelvis vid
motsatta kanter av åkerområdena. Då projektens kraftverk syns samtidigt finns de inte inom
samma utsiktssektor.
7.
FÖRVERKLIGANDE AV DELGENERALPLANEN
7.1
Planer som styr och åskådliggör förverkligandet
Ett förverkligande av planen styrs via separata planer, planläggning samt behövliga tillstånd,
bl.a. miljö-, undersöknings-, inlösnings-, flyghindertillstånd och bygglov.
För att vindkraftverken ska kunna byggas krävs bygglov enligt markanvändnings- och bygglagen
(132/1999) av Lovisa stads byggnadstillsynsmyndighet. Områdets innehavare ansöker om
bygglov. En förutsättning för att bygglov ska beviljas är att utlåtande av Trafiksäkerhetsverket
har erhållits om hur flygsäkerheten ska tryggas och att det genom en bullerutredning har
påvisats att den omgivande bosättningen inte utsätts för ljud som överskrider bestämmelserna
för buller från vindkraftverk.
Behovet av miljötillstånd utreds från fall till fall tillsammans med de lokala myndigheterna.
Miljötillstånd enligt miljöskyddslagen krävs, om vindkraftverkens funktion kan orsaka i lagen om
vissa grannelagsförhållanden avsedd oskälig belastning för bosättningen i närheten. Vid
bedömning av behovet av miljötillstånd beaktas bland annat bullret från kraftverken samt de
rörliga ljus och skuggor som uppkommer då rotorbladen snurrar.
För att få uppföra konstruktioner, byggnader och märken som är mer än 30 m höga krävs enligt
luftfartslagen (11/2009) 165 § flyghindertillstånd av Trafiksäkerhetsverket (Trafi) för att trygga
flygtrafiken. Till ansökan bifogas utlåtande i ärendet av den som erbjuder flygtrafiktjänster. Om
bygget blir mer än 100 m högt måste begäran lämnas in minst fem månader innan byggarbetena
ska påbörjas. Områdets innehavare ansöker om tillstånd. Till ansökan bifogas utlåtande av den
som erbjuder flygtrafiktjänster, dvs. Finavia.
58
7.2
Förverkligande och tidsplan
Planen är genomförbar efter att den vunnit laga kraft. För planeringen och förverkligandet av
vindkraftsprojektet svarar vindkraftsbolaget. Den preliminära planeringen av projektet har pågått
sedan år 2014. Planeringen fortsätter och preciseras efter delgeneralplaneringen.
Vindkraftsbolaget beslutar om investeringarna efter planläggningsförfarandet.
Att bygga vindkraftsområdet är ett arbete som består av många steg. Innan det egentliga
byggarbetet kan starta krävs vanligen flera års arbete i form av olika utredningar och
tillståndsförfaranden. De olika stegen i hela projektet kan förenklat beskrivas enligt
nedanstående förteckning:
-
Tillståndsprocess
Projektplaner utarbetas
Entreprenörer konkurrensutsätts
Vägnätet på området byggs/den befintliga vägförbindelsen förbättras
Utrymme för kraftverksområdet reserveras och resningsområdena anläggs
Vindkraftverkens fundament byggs
Kraftverken reses
Kraftverken tas i provdrift
Kraftverken tas i drift
Tidpunkten för att förverkliga planen beror på de teknisk-ekonomiska ramvillkoren för
vindkraftsprojektet.
Lahtis 11 maj 2015
Ramboll
Planläggningsenheten
Annu Tulonen
Enhetschef
KONTAKTUPPGIFTER
Lovisa stad
Stadsarkitekt Maaria Mäntysaari
tel. 0440 555 403
e-post [email protected]
Ramboll
Enhetschef Annu Tulonen
tel. 040 675 0332
e-post [email protected]
Planläggningsarkitekt Niina Ahlfors
tel. 040 176 8252
e-post [email protected]
Niina Ahlfors
Planläggningsarkitekt