Tuulivoimaosayleiskaava, Pernaja, Tetom, kaavaselostus, TL, TN
Vastaanottaja Loviisan kaupunki Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus (luonnosvaihe) Päivämäärä 11.5.2015 Työnumero 1510014407 LOVIISAN KAUPUNKI TETOMIN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA LOVIISAN KAUPUNKI KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA Kuvaus 11.5.2015 Tiina Heikkilä, Timo Laitinen, Arttu Ruhanen, Janne Ristolainen, Heli Lehvola, Juha Kiiski, Niina Ahlfors Kirsi Lehtinen Annu Tulonen Kaavaselostus Viite 1510014407 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi ii PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavaselostus, joka koskee 11. päivänä toukokuuta 2015 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Vireilletulo Osayleiskaava on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 § 114. Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos on yleisesti nähtävillä _._.-_._.2015. Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus on nähtävillä ja lausunnoilla _._.-_._.2015. Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Niinijärven ja Röjsjön välisellä alueella, noin 13 kilometrin etäisyydellä Loviisan keskustasta luoteeseen. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 6 ja eteläpuolella Porvoon moottoritie. iii Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus opaskartalla Kaavan tarkoitus Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvien sähkönsiirtoverkoston, sähköasemien ja huoltoteiden rakentamisen suunnittelualueelle. Tuulivoimahankkeen vetäjänä toimii Ilmatar Loviisa Oy. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää osayleiskaavaan perustuvien tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena (MRL 77a §). Suunnittelualue jää tuulivoimaloita, huoltotiestöä ja infrastruktuuria lukuun ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalouskäyttöön. iv SISÄLTÖ 1. 1.1 1.2 1.3 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 TIIVISTELMÄ .......................................................................... 1 Kaavaprosessin vaiheet ......................................................... 1 1.1.1 Aloitusvaihe ................................................................ 1 1.1.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe ........................................... 1 1.1.3 Ehdotusvaihe .............................................................. 1 1.1.4 Kaavan hyväksyminen .................................................. 1 Osayleiskaavan keskeinen sisältö ............................................ 2 Osayleiskaavan toteuttaminen ................................................ 2 LÄHTÖKOHDAT ....................................................................... 2 Alueen yleiskuvaus ............................................................... 2 Hankkeen kuvaus ................................................................. 2 2.2.1 Tuulivoimahankkeen rakentamisen periaatteet .................. 2 2.2.2 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto .................................... 3 Luonnonympäristö ................................................................ 3 2.3.1 Yleiskuvaus ................................................................. 3 2.3.2 Maa- ja kallioperä ........................................................ 4 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous .................................................... 5 2.3.4 Tuulisuus.................................................................... 5 2.3.5 Luonnonsuojelu ........................................................... 5 2.3.6 Kasvillisuus- ja luontotyypit ........................................... 6 2.3.7 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueen ympäristössä ......... 7 2.3.8 Linnusto ..................................................................... 7 2.3.9 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit ................................. 8 2.3.10 Uhanalaiset eliölajit ...................................................... 8 2.3.11 Maa- ja metsätalous ..................................................... 8 Rakennettu ympäristö ........................................................... 8 2.4.1 Yhdyskuntarakenne ja asutus......................................... 8 2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ........................................ 9 2.4.3 Palvelut ...................................................................... 9 2.4.4 Virkistys ................................................................... 10 2.4.5 Liikenne ................................................................... 10 2.4.6 Tekninen huolto ......................................................... 10 2.4.7 Erityistoiminnat ......................................................... 10 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt.................................... 10 Sosiaalinen ympäristö ......................................................... 10 Maanomistus ..................................................................... 11 Maisema ja kulttuuriympäristö .............................................. 11 2.8.1 Lähtötiedot ............................................................... 11 2.8.2 Yleiset maisemanpiirteet ............................................. 11 2.8.3 Maisemarakenne ja maisemakuva................................. 11 2.8.4 Asutushistoria ........................................................... 13 2.8.5 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä kohteet .................................................................... 13 2.8.6 Arvokkaat kallioalueet................................................. 16 2.8.7 Muinaisjäännökset ..................................................... 16 Suunnittelutilanne .............................................................. 17 2.9.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................... 17 2.9.2 Maakuntakaava ......................................................... 17 2.9.3 Yleiskaava ................................................................ 20 v 2.9.4 2.9.5 2.9.6 2.9.7 2.9.8 2.9.9 2.9.10 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 4. 4.1 4.2 4.3 5. 5.1 5.2 5.3 6. 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 6.8 6.9 Asemakaava ............................................................. 20 Rakennusjärjestys...................................................... 20 Tonttijako ja –rekisteri ................................................ 20 Pohjakartta ............................................................... 20 Rakennuskiellot ......................................................... 20 Suojelupäätökset ....................................................... 20 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat .............................................................................. 20 2.9.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat .................. 21 2.9.12 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt selvitykset .................. 21 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ............................................ 22 Hankkeesta johdetut tavoitteet ............................................. 22 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................ 22 3.2.1 EU:n ilmasto- ja energiapaketti .................................... 22 3.2.2 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ................... 22 3.2.3 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko................... 22 3.2.4 Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033........................ 23 3.2.5 Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014 ..................... 23 Kunnan asettamat tavoitteet ................................................ 23 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet ............................... 23 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet ................ 24 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ................................................................... 24 SUUNNITTELUN VAIHEET...................................................... 25 Osayleiskaavan suunnittelun tarve ........................................ 25 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ........... 25 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................. 25 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS ................................................... 25 Kaavan rakenne ................................................................. 25 Aluevaraukset .................................................................... 26 Yleiset määräykset ............................................................. 27 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................... 28 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen .................................... 28 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen ............................ 28 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan sekä palveluihin ........................................................................ 29 Vaikutukset virkistykseen .................................................... 29 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen ........................................................ 30 Vaikutuksen lentoliikenteeseen ............................................. 33 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ...................... 34 6.7.1 Arviointimenetelmät ................................................... 34 6.7.2 Vaikutusmekanismit ................................................... 34 6.7.3 Lentoestevalot........................................................... 34 6.7.4 Vaikutukset lähialueella, etäisyys voimaloista alle 6 km .... 35 6.7.5 Vaikutukset kaukoalueella, etäisyys voimaloista yli 6 km .. 37 6.7.6 Vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin sekä –kohteisiin .................... 38 6.7.7 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin ...................... 43 6.7.8 Sähkönsiirron ja huoltoteiden vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön .................................................. 43 6.7.9 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ........................... 43 6.7.10 Epävarmuustekijät ..................................................... 44 Vaikutukset tekniseen huoltoon ............................................ 44 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen ............................................................ 44 vi 6.10 6.11 6.12 6.13 6.14 6.15 6.16 6.17 6.18 6.19 6.20 6.21 6.22 6.23 6.24 6.25 7. 7.1 7.2 Linnustovaikutukset ............................................................ 44 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin................... 46 Vaikutukset luonnonsuojeluun .............................................. 46 Vaikutukset maa- ja kallioperään .......................................... 46 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen ......................................... 47 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun ................................... 47 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ...................................... 48 Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiin ........................ 48 Vaikutukset energiatalouteen ............................................... 48 Vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan ............................... 48 Vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja terveyteen ........................ 49 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin ............ 49 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin .............................................. 49 Meluvaikutukset ................................................................. 50 Välkevaikutukset ................................................................ 54 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa.............................................................................. 56 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS ............................................... 56 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .............. 56 Toteuttaminen ja ajoitus...................................................... 56 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kuvasovitteet Liite 3 Näkyvyysanalyysikartta Liite 4 Meluselvitys Liite 5 Välkeselvitys Liite 6 1. Viranomaisneuvottelun muistio 27.11.2014 Liite 7 Kooste kaavaluonnoksesta lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet (täydennetään myöhemmin) Liite 8 Kooste kaavaehdotuksen lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittaja vastineet (täydennetään myöhemmin) Liite 9 Natura-arvioinnin tarveharkinta, vain viranomaiskäyttöön Liite 10 Maisemaselvityksen karttaliite Liite 11 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Tetomin 9 tuulivoimalan hankkeeseen KAAVAA KOSKEVAT MUUT ASIAKIRJAT, TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI: Kartat, paikkatietoaineistot ja tilastot Suomen ympäristökeskus (Hertta -tietojärjestelmä ja OIVA –ympäristö- ja paikkatietopalvelu) Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus: Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä (YKR) Väestörekisterikeskus: Väestötietojärjestelmä Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto vii Maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan liitto, 2010 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos, 9.1.2015 Luonto- ja maisemaselvitykset Luontoselvitys, Jere Salminen, 2013 Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU), ItäUudenmaan liitto, 2010 Itä-Uudenmaan maisematyypit, Itä-Uudenmaan liitto, 2007 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö, 1996 Kulttuuriympäristö- ja arkeologiset selvitykset Missä maat on mainioimmat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liiton julkaisuja E 114, 2012 Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Itä-Uudenmaan liitto, 2007 Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan, Uudenmaan paikkatietoaineistot, Uudenmaan liiton julkaisuja E 113, 2011 Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009), Museovirasto Liikenne Nopea ratayhteys Helsingistä itään, Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten, Liikennevirasto, 2012 HELI-rata Loviisan ja Ruotsinpyhtään alueilla, Linjauksen tarkistaminen ja vaihtoehtotarkastelut, Ratahallintokeskus, 2007 Muut selvitykset, ohjeet ja suunnitelmat Loviisan kaupungin rakennusjärjestys, 31.5.2014 Loviisan tuulivoimaselvitys, Ramboll Finland Oy, 2013 Uudenmaan tuulivoimaselvitys, Uudenmaan liitto, 2014 Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014, Uudenmaan liitto Röjsjön turvetuotantohanke, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Kotkan Energia Oy, 2010 1 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo 26.8.2014 § 114 OAS:n nähtävilläolo 2. – 16.12.2014 Luonnoksen nähtävilläolo Ehdotuksen nähtävilläolo Luottamuselinkäsittelyt Asukastilaisuudet 1.1.1 Aloitusvaihe Osayleiskaava on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 § 114. Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja se asetettiin nähtäville 2.-16.12.2014. Tänä aikana jätettiin yksi mielipide. OAS päivitetään tarpeen mukaan kaavaprosessin aikana. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.11.2014. Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, maakuntakaavassa osoitettua HELI-radan linjausta, kaavaa varten laadittavia selvityksiä, hankkeen aikataulua ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 1.1.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Tarkoituksena on, että kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Loviisan kaupungin tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä kesällä 2015. Tänä aikana järjestetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja saatu palaute käsitellään ja huomioidaan jatkosuunnittelussa. 1.1.3 Ehdotusvaihe Suunnitelma tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotus on tavoiteaikataulun mukaan julkisesti nähtävillä syksyllä 2015. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Loviisan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Jos kaavaan tehtävät muutokset ovat vaikutukseltaan merkittäviä, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. 1.1.4 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Loviisan kaupunginvaltuusto. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi vuonna 2015. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta valittamalla päätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 2 1.2 Osayleiskaavan keskeinen sisältö Osayleiskaavalla osoitetaan paikat yhdeksälle tuulivoimala-alueelle, joille on mahdollista myöntää rakennusluvat kokonaiskorkeudeltaan enintään 220 m korkeille tuulivoimaloille. Lisäksi kaavalla osoitetaan ohjeelliset sijainnit uusille/merkittävästi parannettaville tieyhteyksille sekä sähköasemalle. Aluevaraukseltaan koko kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. 1.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Tuulivoima-alueen toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan ja lentoesteluvan, joita hakee tuulivoimayhtiö. Myös sähkönsiirtoverkoston, uusien huoltoteiden rakentaminen ja valtatien liittymä edellyttävät asianmukaisia lupia. Tuulivoima-alueen rakentamisesta vastaa Ilmatar Loviisa Oy (perustettava yhtiö). Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: - Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisten tieyhteyksien parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Niinijärven ja Röjsjön välisellä alueella, noin 13 kilometrin etäisyydellä Loviisan keskustasta luoteeseen. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 6 ja eteläpuolella Porvoon moottoritie. Pääosin metsätalouskäytössä olevalle suunnittelualueelle johtaa tie Långbergetin länsipuolelta ja alueella risteilee useita metsäautoteitä. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 997 hehtaaria. 2.2 Hankkeen kuvaus Tavoitteena toteuttaa alueelle yhdeksän tuulivoimalaa käsittävä tuulivoima-alue. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3-5 MW niin, että koko hankkeen yhteisteho on alle 30 MW. Tuulivoimaloiden suunniteltu napakorkeus on 150 metriä ja kokonaiskorkeus on enintään 220 metriä. Tuulivoimalat kytketään suunnittelualueelle rakennettavaan sähköasemaan 20-36 kV maakaapeleilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Muuntoasemalla tuulivoimaloiden tuottama sähköenergia muunnetaan tarvittavaan siirtojännitteeseen. Tuulivoimahanke liitetään kaava-alueen halki kulkevaan olemassa olevaan Kymenlaakson Sähkön 110 kV voimajohtoon. Hanke ei siten edellytä uuden voimajohdon rakentamista. 2.2.1 Tuulivoimahankkeen rakentamisen periaatteet Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Tältä alueelta puusto on raivattava kokonaan ja pinta on tasoitettava. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 metriä tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Tuulivoimapuistoon tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto, jonka avulla kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Jokaisen tuulivoimalan ympäristössä tulee olla riittävästi tilaa mm. materiaalien varastointia, kokoonpanoa ja asennusta varten. Metsämaastossa tielinjausten kohdalta raivataan ja kaadetaan puustoa noin 12–15 metrin leveydeltä työkoneiden ja tien reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi. Jyrkissä kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys on suurempi johtuen erikoispitkän kuljetuksen vaatimasta tilasta. Rakennettavat tiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden lopullinen leveys on keskimäärin noin kuusi met- 3 riä. Kosteikkojen ja pintavesiuomien kohdalle rakennetaan tierummut. Tiestössä hyödynnetään pitkälti alueen nykyistä tiestöä, jota parannetaan. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin sekä paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Periaatepiirros huoltotien perustamisesta 2.2.2 Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20–30 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään kuitenkin pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. Voimaloiden käyttöiän päätyttyä voimala voidaan purkaa sen pystytysalueella. Myös sähköverkko voidaan purkaa, ellei sähköverkolle ilmene muuta käyttöä. Tiestö jätetään, ellei hankevastaavan ja maanomistajan kanssa ole muuta sovittu. Voimalan perustuksen maanalaiset osat voidaan jättää paikalleen ja perustukset ovat maisemoitavissa. Perustusten päälle on teknisesti mahdollista rakentaa uusi, perustusten ominaisuuksiin sopiva voimalaitos. Tuulivoimayhtiö varmistaa poiston maksamalla maanvuokrasopimuksessa sovitun vakuuden. Vakuus maksetaan viimeistään rakentamisen alkaessa ja käytetään, mikäli tuulivoimayhtiö ei ole voimalan käytön päätyttyä täyttänyt ennallistamisvelvollisuuttaan. Tuulivoimalan elinkaari 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen. Alue on loivapiirteisten alavampien alueiden ja pienipiirteisten loivasti kohoavien hyvin kivikkoisten kivennäismaakankaiden vuorottelua. Alueen suoalat ovat pääosin voimakkaasti ojitettuja turvekankaita, ojittamattomia pienialaisia soita ja soistumia esiintyy ainoastaan kumpareisen maaston painanteissa. Alueelle sijoittuu yksi ojitusten vuoksi luonnontilaltaan heikentynyt umpeen kasvava pieni lampi, Rösjöträsket, sekä siitä Niinijärveen 4 laskeva ainakin osittain luonnontilaisesti mutkitteleva pieni joki. Muutoin alueen luonnontilaiset uomat ovat suoristettuja ja perattuja. Suunnittelualueen metsiköt ovat suurimmaksi osaksi voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä ja avohakkuualoja sekä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiköitä esiintyy alueella runsaasti. Varttuneen puuston aloja esiintyy varsin niukasti. Suunnittelualueen metsiköt ovat pääasiassa mäntyvaltaisia, mutta myös kuusivaltaisia metsiköitä esiintyy yleisesti. Koivua kasvaa yleisesti sekapuuna, muita lehtipuita kuten haapaa ja raitaa kasvaa harvakseltaan paikka paikoin. Luontotyyppejä alueella edustavat pääasiassa kivikkoiset kuivahkot kankaat. Lisäksi esiintyy tuoreita kankaita sekä harvakseltaan ravinteikkaampia luontotyyppejä. Suoaloilla edustavat lähinnä ojitusten seurauksena syntyneet erilaiset korpi- ja rämemuuttumat sekä turvekankaat. 2.3.2 Maa- ja kallioperä Kaava-alueen korkein kohta sijoittuu alueen keskelle, jossa 6. voimalan kohdalla korkeus on +45 m (mpy). Alueen kallioperä on viborgiittia. Maaperä muodostuu suunnittelualueen eteläosassa pääosin turvekerrostumista, joiden väliin jäävät kivennäismaakankaat koostuvat hiekka- ja soramoreenista. Savea esiintyy mosaiikkimaisesti suunnittelualueen keski- sekä pohjoisosissa pääasiassa kivennäismaa-alojen notkelmissa. Kalliomaata esiintyy pienialaisesti alueen keskiosissa sekä luoteisosassa. Liejua on muodostunut Rösjöträsket-lammen ympärille alueen länsiosassa. Maaperä (GTK) Kaava-alueella ei sijaitse luokiteltuja geologisesti arvokkaita alueita. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat kalliomuodostumat sijaitsevat yli kolmen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. 5 2.3.3 Vesistöt ja vesitalous Kaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuu Niinijärven luonnonravintolammikko ja länsiosaan Röjsjöträsket-lampi. Alueen eteläosassa on Röjsjön suoalue. Suunnittelualueella pintavedet virtaavat Rösjön suoalueelta Rösjöträsket-lampeen ja siitä edelleen Niinijärveen. Myös suunnittelualueen pohjoisosassa kokoojaoja laskee Niinijärveen. Niinijärvestä vedet virtaavat Forsby- jokeen, josta ne laskevat Pernajanlahteen. Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Alle neljän kilometrin etäisyydelle sijoittuu useita vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähimmät vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, Uvbergen 0158514 ja Liljendal 0142401 A, sijoittuvat lähimmillään runsaan 1 km etäisyydelle suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle sijoittuu kolme peruskarttapohjalle merkittyä lähdettä. Pintavesien virtaussuunta ja kaava-alueen ympäristössä sijaitsevat pohjavesialueet 2.3.4 Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Tetomin suunnittelualueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,1-6,6 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 7,7 m/s taso. 2.3.5 Luonnonsuojelu Kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Tetomin alueen lounaispuolella sijaitseva Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue lukeutuu Natura-alueisiin (FI0100078) ja on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI/SPA). Alue lukeutuu osittain lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO010023, LVO010020), lisäksi alueeseen sisältyy 6 useita yksityisiä luonnonsuojelualueita. Natura-alue sijoittuu lähimmillään lähes neljän kilometrin etäisyydellä osayleiskaavaluonnoksen mukaisista tuulivoimaloiden paikoista. Noin viiden kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta sijoittuu yksityisiin suojelualueisiin lukeutuvat Kuskoskträsketin luonnonsuojelualue (YSA203632) ja Sävträskin luonnonsuojelualue (YSA203631), jotka lukeutuvat myös lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO010014). Lisäksi viiden kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi arvokasta kallioaluetta (KAO010284, KAO010299), harjujensuojeluohjelmaan lukeutuva Binkendalin harju (HSO010008) sekä luontotyyppipäätöksellä suojellut Hopomin lounainen ja kaakkoinen tervaleppäkorpi (LTA203587, LTA203583). Lähiympäristön luonnonsuojelualueet 2.3.6 Kasvillisuus- ja luontotyypit Suunnittelualueen metsiköt ovat suurimmaksi osaksi voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä ja avohakkuualoja sekä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiköitä esiintyy alueella runsaasti. Varttuneen puuston aloja esiintyy varsin niukasti. Suunnittelualueen metsiköt ovat pääasiassa mäntyvaltaisia, mutta myös kuusivaltaisia metsiköitä esiintyy yleisesti. Koivua kasvaa yleisesti sekapuuna, muita lehtipuita kuten haapaa ja raitaa kasvaa harvakseltaan paikka paikoin. Luontotyyppejä alueella edustavat pääasiassa kivikkoiset kuivahkot kankaat. Lisäksi esiintyy tuoreita kankaita sekä harvakseltaan ravinteikkaampia luontotyyppejä. Suoaloilla edustavat lähinnä ojitusten seurauksena syntyneet erilaiset korpi- ja rämemuuttumat sekä turvekankaat. Tuulivoimaloiden suunnitellut sijoituspaikat ovat ilmakuvatarkastelun perusteella pääsääntöisesti aukeita metsän uudistusaloja, taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Tuulivoimaloiden huoltotiestö tukeutuu pääasiassa alueella jo valmiiksi olevaan metsätieverkostoon, minkä lisäksi osalle tuuli- 7 voimaloista täytyy tehdä lyhyt tieliityntä. Uudet huoltotielinjat sijoittuvat pääosin taimikkoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin. Kaava-alueen kasvillisuus ja luonto-tyypit selvitetään tarkemmin kesällä 2015 tehtävän kartoituksen yhteydessä, erityisesti uusien huoltotielinjojen ja voimaloiden sijoituspaikkojen alueelta. 2.3.7 Arvokkaat luontokohteet kaava-alueen ympäristössä Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaita luonnonympäristöjä on tutkittu vuonna 2009-2010 toteutetussa kehittämishankkeessa (MALU). Selvityksen perusteella osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuva Niinijärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi luonnonympäristöksi. Niinijärven maakunnallisesti arvokkaan luonnonympäristön aluerajaus (MALU-raportti 2010) 2.3.8 2.3.8.1 Linnusto Pesimälinnusto Kaava-aluetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta (Natura-alueet) sekä BirdLife Suomen paikkatietoaineistoista. Kaava-alueelta on laadittu selvitys metsäkanalintujen soidinalueista keväällä vuonna 2015. Kaava-alueen ja lähiseudun tiedossa olevat petolintujen pesäpaikat on tiedusteltu Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta. Kaava-alueen varsinainen pesimälinnustoselvitys laaditaan kesällä 2015. Suunnittelualueen luoteispuolelle sijoittuva Niinijärvi on luokiteltu maakunnallisesti tärkeäksi linnustoalueeksi (MAALI-alue) kosteikkolajistonsa vuoksi. Niinijärvellä pesii mm. alueen suurin mustakurkku-uikkupopulaatio. Runsaan kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Pernajanlahden pohjukan FINIBA-alue, joka on lisäksi osa Natura-verkostoon kuuluvan Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualuetta Kaava-alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja enimmäkseen havupuuvaltaisia. Keväällä 2015 laaditussa metsäkanalintuselvityksessä suunnittelualueella tavattiin metsäkanalinnuista lähinnä teeriä, jotka kerääntyivät soitimelle suunnittelualueen luoteispuolen peltoaukeille sekä Rösjön suoalueen pohjoislaitaan hakkuualueelle. Metson soidinalueita suunnittelualueella ei havaittu. Kaava-alueen ympäristössä sijaitsee uhanalaisen petolinnun pesäpuu. Petolintuseurantaa suoritetaan kesäkaudella 2015. 2.3.8.2 Muuttolinnusto Suunnittelualueella tehdään erilliset kevät- ja syysmuuttoa koskevat selvitykset 2015. Muuttolinnuston esiintymistä koskevat tiedot on koottu paikallisen lintuyhdistyksen, Porvoon seudun lintu- 8 yhdistyksen, maakunnallisesti arvokkaita lintukohteita koskevasta julkaisusta (Lehtiniemi, ym. 2013), BirdLife Suomen päämuuttoreitti-julkaisusta (Toivanen, ym. 2014) sekä kevään 2015 muutonseurannan havaintojen perusteella. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseviin maakunnallisesti merkittäviin muutonaikaisiin kerääntymisalueisiin kuuluvat Pernajanlahden Gammelbyviken (vesilinnut), Hopomträsket (valkoposkihanhi syksyisin), Sarvlax-Storängarna (merihanhi ja kanadanhanhi syksyisin) ja MalmgårdBredkärret-Niinijärvi (kurki – etenkin syksyisin). Kevään 2015 havaintojen perusteella myös Sävträsket saattaisi täyttää maakunnallisesti arvokkaan kerääntymisalueen kriteerit, mikäli suuret levähtäjämäärät alueella ovat säännöllisiä (tundra- ja metsähanhi, laulujoutsen). Suomenlahden rannikolle ja merialueille sijoittuu kevään arktisen muuton pääreitti, jonka kautta muuttaa satojatuhansia hanhia ja vesilintuja sekä tuhansia kuikkalintuja ja kahlaajia. Pääosa linnuista muuttaa Loviisan alueella ulkomerellä ja ulkosaariston alueella, jatkaen edelleen kohti Suomenlahden itäosien kautta Venäjän tundralle ja Jäämeren alueelle. Esimerkiksi valkoposkihanhilla ja kuikkalinnuilla osa yksilöistä nousee kuitenkin mantereen ylle jo aiemmin. Arktisten lajien muutto on syksyllä hajanaisempaan kuin keväällä ja jaksottuu lisäksi pidemmälle aikavälille kuin keväällä. Arktisten lajien muuttoreitin sijainti vaihtelee vuosittain ja voi voimakkailla idän puoleisilla tuulilla sijaita huomattavasti lännempänäkin. Loviisan alueella on valtakunnallista muutonaikaista merkitystä mm. hanhille ja osalle päiväpetolinnuista ja merkitys on suurempi syksyisin kuin keväisin. Loviisan seutu sijoittuuvalkoposkihanhen ja kuikkalintujen valtakunnallisesti tärkeille kevätmuuton aikaisille päämuuttoreiteille. Syysmuuton kohdalla alue sijoittuu metsähanhen, tundrahanhen ja valkoposkihanhen päämuuttoreitin länsiosaan. Lisäksi rannikkolinjaa pitkin kulkee päämuuttoreitit päiväpetolinnuista ainakin hiirihaukalla ja maakotkalla. Hiirihaukalla ja maakotkalla syysmuutto kulkee rannikon suuntaisesti, mutta muuttokäytävän sijainti on riippuvainen muuton aikaisista tuuliolosuhteista. Kymenlaakson alueella rannikkoaluetta pitkin kulkevan petolintumuuton on todettu siirtyvän jopa 20-30 km etelätuulien vallitessa verrattuna pohjoistuulien aikana kulkevaan muuttoon. Loviisan rannikkolinjalla vaihtelun voi olettaa olevan samankaltaista. 2.3.9 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Osayleiskaavoituksen yhteydessä suunnittelualueella selvitetään luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-oravan ja lepakoiden esiintymistä, koska tuulivoimarakentamisella voi olla näihin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia. Suunnittelualueelle on laadittu liito-oravaselvitys keväällä 2015, Alueelta ei tehty havaintoja liitooravan käyttämistä elinalueista. Suunnittelualueen metsiköt ovat voimakkaasti taloustoimin käsiteltyjä eikä niiden voida katsoa pääsääntöisesti soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi. Suunnittelualueella esiintyy runsaasti hakkuuaukeita sekä nuoria kasvatusmetsiköitä; varttuneita kuusivaltaisia metsiköitä, jotka soveltuisivat liito-oravan elinympäristöksi, esiintyy niukasti. Suunnittelualueella laaditaan lepakkoselvitys kesäkaudella 2015 ja se raportoidaan osana kaavaehdotusta. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa paikallisten lepakoiden esiintymistä sekä lepakoille tärkeitä elinympäristöjä suunnittelualueella. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa olemassa olevia lepakkohavaintoja, mutta alueella on mahdollista tavata Etelä-Suomen metsäisillä alueilla melko tavallista pohjanlepakkoa ja viiksisiippoja. 2.3.10 Uhanalaiset eliölajit Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten tai silmälläpidettävien eliölajien havaintoja Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmässä (rekisteripoiminta 5.11.2014). 2.3.11 Maa- ja metsätalous Kaava-alue on maa- ja metsätalouskäytössä. 2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Yhdyskuntarakenne ja asutus Loviisan kaupungissa on asukkaita 15 493 (Tilastokeskus 31.12.2013). 9 Suunnittelualue sijaitsee Niinijärven ja Röjsjön välisellä metsätalouskäytössä olevalla alueella. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee valtatie 6 ja eteläpuolella Porvoon moottoritie. Pääosin metsätalouskäytössä olevalle suunnittelualueelle johtaa tie Långbergetin länsipuolelta ja alueella risteilee useita metsäautoteitä. Kaava-alue on rakentamatonta metsätalousvaltaista aluetta ja sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella. Alueelle ei sijoitu yhdyskuntarakenteelle tärkeitä toimintoja. Loviisan keskustaan on etäisyyttä 13 kilometriä ja lähimpään lounaassa sijaitsevaan asutustihentymään Koskenkylässä on noin kaksi kilometriä. Kaava-alueen koillispuolella Hardomintien varressa on jonkin verran haja-asutusta ja valtatien 6 luoteispuolella kylämäistä asutusta Koskenkylän lisäksi Österbyn ja Garpomin kylissä. Kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskanta 2.4.2 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, eikä alueella ole työpaikkoja. Suunnittelualueen ympäristössä, sen pohjoispuolella sijaitseva Niinijärvi toimii luonnonvaralammikkona. 2.4.3 Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. Lähi- ja kunnallispalvelut sijaitsevat Koskenkylässä ja Loviisan keskustassa. 10 2.4.4 Virkistys Kaava-alueella ja sen ympäristössä voi jokamiehenoikeudella marjastaa, sienestää ja oleilla luonnossa. 2.4.5 Liikenne Nykytilanne Kaava-alueen eteläpuolella kulkee valtakunnallisesti merkittävä valtatie 7 (Porvoon moottoritie), jonka keskimääräinen liikennemäärä suunnittelualueen eteläpuolella vuonna 2013 oli 8 658 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus noin 14 %. Länsipuolella on valtatie 6, jolta on liittymä kaava-alueelle. Valtatien 6 keskimääräinen liikennemäärä (v.2013) kaava-alueen kohdalla on 6883 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus noin 11 %. Kaavaalue on rakentamatonta metsämaata, alueella on nykyisin metsäautoteitä ja polkuja. Sekä valtatie 6, että valtatie 7 kuuluvat valtakunnalliseen runkotieverkkoon. Nykyiset liikennemäärät 2.4.6 Tekninen huolto Osayleiskaava-alueen poikki pohjoisesta kaakkoon kulkee Kymenlaakson Sähkö Oy:n 110 kV sähkölinja. Muuta teknistä huoltoa alueella ei ole. 2.4.7 Erityistoiminnat Kaava-alueella ei ole erityistoimintoja. 2.5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alue ja sen ympäristö on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kaava-alueen eteläpuolella kulkee valtatie 7 ja pohjoispuolella Riksvägen, jotka ovat alueen merkittäviä melunlähteitä. 2.6 Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on metsäaluetta, eikä alueella ole asutusta. 11 Ilmatar Loviisa Oy on järjestänyt kaksi asukastilaisuutta kaavan aloitusvaiheessa, jossa alueen asukkaille on kerrottu suunniteltavasta tuulivoimatoiminnasta ja asukkaat ovat voineet kysellä myös hankkeesta. 2.7 Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimayhtiö on tehnyt vuokrasopimuksia maaalueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa. 2.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 2.8.1 Lähtötiedot Maiseman ja kulttuuriympäristön selvityksen lähtötietoina sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty karttoja ja paikkatietoaineistoja. Lisäksi on hyödynnetty julkaisuja ja tietokantoja, kuten Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto, RKY 2009), Maisema-aluetyöryhmän mietinnöt (Ympäristöministeriö 1992), Uudenmaan maakuntakaava (Uudenmaan liitto, vahvistettu 2006), Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava (Uudenmaan liitto, valmisteluvaiheessa), Missä maat on mainiommat – Uudenmaan kulttuuriympäristöt (2012) sekä Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006), Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriö 2012) ja Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa (Ympäristöministeriö 2013). Maisemaselvitykseen sisältyi maastokäynti. 2.8.2 Yleiset maisemanpiirteet Suunnittelualue kuuluu maisemallisessa maakuntajaossa eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan ja eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu vaihettuu suunnittelualueen eteläpuolella Suomenlahden rannikkoseutuun. Itä-Uudenmaan maisematyyppijaossa (Itä-Uudenmaan liitto 2007), jossa maisemaseudut on jaettu edelleen maisematyyppeihin, suunnittelualue sijaitsee Koskenkylänjokilaaksossa. Maisemaseutu vaihtuu melko nopeasti etelään päin siirryttäessä Sisälahtien rannikkovyöhykkeeksi. Koskenkylänjokilaakson maisemakuvaa ja suunnittelualuetta ympäröiviä alueita leimaavat Litorinanmerestä kohonneilla savikoilla sijaitsevat laajat viljelyaukeat sekä varhainen asutus. Asumattomia alueita sijaitsee maisematyypin kaakkoisosassa, jossa myös suunnittelualue sijaitsee. Tällä alueella sijaitsee soistuneita alueita ja toisaalta kallioita. Sisäsaariston ja mannerrannikon ja Koskenkylänjokilaakson vaihettumisvyöhykkeenä toimii Sisälahtien rannikkovyöhyke. Sisälahtien rannikkovyöhykkeelle ovat tyypillisiä pitkät, kapeat ja umpeen kasvavat merenlahdet, kuten suunnittelualueesta etelään ja lounaaseen sijoittuva Pernajanlahti sekä useat mereen jo yhteyden kadottaneet niin sanotut glo-järvet eli kluuvit. Suunnittelualueesta itään sijoittuu Loviisanjoen jokilaakso ja sen viljelyaukeat. 2.8.3 Maisemarakenne ja maisemakuva Tetomin tuulivoimahanke sijoittuu Pernajanlahdesta ja Koskenkyläjokilaaksosta kohoavalle rikkonaiselle selännealueelle (Liite 10, kuva 1). Alueen metsät ovat metsätaloudellisesti hoidettuja ja vaihtelevat hakkuuaukeasta varttuneempaan metsään. Maaston korkeus tuulivoimaloiden alueella vaihtelee eteläosan suoalueiden noin 25 m mpy tason ja suunnittelualueen keskiosan korkeimman kohdan kallioisen kumpareen 45 m mpy tason välillä. Lisäksi kaava-alueen luoteisosassa tulotieyhteyden alkupäässä sijaitsee Långbergetin kallioalue, joka kohoaa korkeimmalta kohdaltaan tasolle 52,5 m mpy. Suoalueiden ja länsiosan Röjsjöträsketin lisäksi kaava-alueen maisemarakenteessa alavia alueita ovat kaakkoisosassa sijaitsevat pienialaiset peltokuviot. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Niinijärvi, jonka rannat ovat asumattomia. Tuulivoimahankkeen vaikutusalueella maanpinnan muotoja luonnehtii merenlahdista sisämaan suuntaan alavina alueina jatkuvat jokilaaksot ja jokilaaksojen väliset moreenikumpareet, harjanteet ja kalliot. Maisemarakenne on vaihtelevaa ja pienipiirteistä lukuun ottamatta paikoin laajoja jokilaaksoja. Kaava-alueen lounaispuolella Pernajanlahti ulottuu pistona sisämaahan (Liite 10, kuva 2). Pernajanlahden rantojen viljellyt alavat alueet jatkuvat pohjoisen suuntaan Koskenkylänjokilaakson viljelyaukeina. Koskenkylänjoki mutkittelee kaava-alueen länsipuolella kaartuen sieltä kaava- 12 alueen pohjoispuolelle latvavesien suuntaan siirryttäessä. Laajempia peltoalueita sijaitsee etenkin Koskenkylänjokilaaksossa sekä kaava-alueesta koilliseen sijaitsevan loma-asutun Hopjärven etelä- ja lounaispuolella. Koskenkylänjokilaaksossa on pienimittakaavaisen rakenteensa säilyttäneitä kyliä ja kyläasutus on keskittynyt joen varteen. Kylien talot ovat ryhmittyneet pieniksi nauha- tai ryhmäkyliksi. Haja-asutusta sijoittuu pelloille tai niiden reunoille. Kaava-alueesta itään sijaitsee oman maisematilansa muodostava Loviisanjokilaakso, joka koostuu kallio- ja moreenimaiden reunustamasta viljelylaaksosta. Laakson ja kaava-alueen väliin sijoittuu metsäinen harjuvyöhyke. Vuonna 1900 valmistunut Loviisa – Vesijärvi (Lahti) -junarata halkoo viljelylaaksoa. Kyläasutus on keskittynyt Loviisanjoen varrelle ja harjujen äärelle. Jokilaakso päättyy etelässä Loviisanlahteen ja lahden pohjukkaan muodostuneeseen Loviisan kaupunkiin. Kaava-aluetta käytetään maa- ja metsätalouteen ja kaava-alueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia. Kaava-alue on maisematilaltaan melko sulkeutunutta lukuun ottamatta keskiosan laajoja hakkuuaukeita ja koillisosassa sijaitsevia peltoja. Maisemakuvaa hallitsee pääosin metsämaisema ja vaihtelevat metsätyypit. Kaava-alueen ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista ja kaava-alueen ympärillä maisematilat muodostuvat metsäisistä moreenikumpareista, harjanteista ja avoimien alavien peltojen vuorottelusta. Tuulivoimahankkeen vaikutusalueella sijaitsee paikoin laajoja peltoalueita sekä merenlahtia, joilta avautuu paikoin pitkiäkin näkymiä. Jokilaaksot ovat monin paikoin maisematilaltaan rajattuja ja pienipiirteisiä, näkymiä rajaa metsäiset selännealueet ja paikoin suuret suhteelliset korkeuserot. Jokilaaksot avartuvat toisaalta paikoin myös suurpiirteisemmäksi ja avoimeksi jokilaaksomaisemaksi, joilta avautuu pitkiä näkymiä myös kaava-alueen suuntaan. Kaava-alueesta etelässä ja lounaassa sijaitsee Pernajanlahti, jonka rannoilta avautuu näkymiä sekä lahden suuntaisesti että kaava-alueelle. Lahden rikkonaisuuden vuoksi pidempiä avoimia näkymiä avautuu vain paikoin. Kaava-alueesta kaakossa runsaan 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Loviisanlahti, jolta avautuu avoimia näkymiä. Maisemassa näkyviä maisemavaurioita alueen lähistöllä ovat kaava-alueesta etelään sijoittuva Porvoon moottoritie ja 400 kV voimajohdot sekä suunnittelualueen halki kulkeva 110 kV voimajohto. Koskenkylänjokea reunustavilla korkeammilla moreenimailla kaava-alueen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee lisäksi valtatie 6 ja Koskenkyläntie. Kaava-alueen nykytilamaisemaa luoteeseen metsäautotieltä kuvattuna suunnitellun tuulivoimalapaikan numero 8 pohjoispuolelta 13 Kaava-alueen nykytilamaisemaa hakkuuaukealta kaava-alueen keskiosasta Avointa nykytilamaisemaa lounaaseen ja etelään Liljendalin lintutornilta kuvattuna 2.8.4 Asutushistoria Koskenkylänjokilaakso on asutettu varhain, mistä ovat merkkinä useat kivikauden asuinpaikat, jotka keskittyvät Liljendalin kirkonkylän pohjoispuolelle sekä Koskenkylään pitkänomaisten harjujen reunoille suunnittelualueen etelä-, länsi-, ja pohjoispuolelle. Jokilaakso kuuluu ensimmäisiin 1200-luvulla ruotsalaisten asuttamiin alueisiin. 2.8.5 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä kohteet Valtakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Tuulivoima-alueen maisemallisella vaikutusalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas maisemaalue, Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso (Ympäristöministeriö 1992). Kyseinen maisema-alue sijoittuu suunnittelualueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolelle lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle suunniteltujen tuulivoimaloiden paikoista. 15 kilometrin säteellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsevat inventoidut arvokkaat maisemaja kulttuuriympäristöalueet on lueteltu etäisyysvyöhykkein taulukossa 1 sekä kuvattu liitteen 10 kuvassa 3. Luettelossa on huomioitu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden ja kulttuuriympäristöjen inventoinnit. Alueita on kuvattu tarkemmin vaikutuksissa maisemaan ja kulttuuriympäristöön, mikäli alueille arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia. 14 Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Tuulivoima-alueen lähimaisema-alueella (0-6 km) sijaitsee viisi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaukomaisema-alueella yhteensä 17 rakennettua kulttuuriympäristöä. Lisäksi Suuri rantatie mutkittelee tuulivoima-alueen vaikutusalueella. Taulukko 1. Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet tuulivoima-alueen ympäristössä. Nro Kohde Lyhin etäisyys tuulivoimaloista, km Ilmansuunta Tyyppi Lähimaisema-alue (0-6 km) 1 Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso 2 Koskenkylän ruukinalue (ruukinalue) 2,7 3 Suuri rantatie 2,8 4 5 Malmgårdin kartano Koskenkylän ruukinalue (hopeakaivos) 3,5 3,7 Etelä, länsi, pohjoinen Lounas Lounas, etelä Luode Lounas 6 Loviisanjoen ja -harjun kulttuurimaisema 4,5 Itä 5,6 Kaakko RKY 2009 (Museovirasto) 5,8 Lounas RKY 2009 (Museovirasto) 7,3 Kaakko RKY 2009 (Museovirasto) 7,4 8,1 Etelä Etelä RKY 2009 (Museovirasto) RKY 2009 (Museovirasto) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (4. vaihemaakuntakaavaluonnos) RKY 2009 (Museovirasto) Sarvilahden kartano ympäristöineen (Norrsarvlax) 8 Tervikin kartano Kaukomaisema-alue (6-15 km) Sarvilahden kartano ympäristöineen 9 (Sarvilahti) 10 Pernajan kirkko ja pappila 11 Tjusterbyn kartano 7 2 Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Ympäristöministeriö 1992) RKY 2009 (Museovirasto) RKY 2009 (Museovirasto) RKY 2009 (Museovirasto) RKY 2009 (Museovirasto) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (4. vaihemaakuntakaavaluonnos) 12 Hyövinkylän, Jaakkolan ja Hallilan kylien tiemaisema 8,7 Luode 13 Sjögårdin kartano 9,3 14 Michelspiltomin rautatieseisake 10,6 15 16 17 18 19 Loviisan maalinnoitus Loviisan Esplanadi Loviisan alakaupunki Lapinjärven huoltola Jakkarilan kartano Sarvilahden kartano ympäristöineen (Hormnäs) 11 11,7 12 12,4 12,9 Etelä Pohjoinen Kaakko Kaakko Kaakko Koillinen Lounas RKY RKY RKY RKY RKY 12,9 Kaakko RKY 2009 (Museovirasto) 20 21 Heikinkylän kulttuurimaisema 13 Koillinen 22 Postimäki, Ilolan kylä ja Ilolanjoen kulttuurimaisema 13,7 Lounas 23 24 25 26 Postimäki Lapinjärven kirkonkylä Särkijärven kylä- ja kartanomaisema Fasarbyn kylä 13,9 14 14,1 14,1 Lounas Koillinen Länsi Etelä 27 Ilolanjoen kulttuurimaisema, Sannäsin kartano ja Husholmenin linnasaari 14,3 Lounas RKY 2009 (Museovirasto) 2009 2009 2009 2009 2009 (Museovirasto) (Museovirasto) (Museovirasto) (Museovirasto) (Museovirasto) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (4. vaihemaakuntakaavaluonnos) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (4. vaihemaakuntakaavaluonnos) RKY 2009 (Museovirasto) RKY 2009 (Museovirasto) RKY 2009 (Museovirasto) RKY 2009 (Museovirasto) Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (4. vaihemaa- 15 kuntakaavaluonnos) 28 29 30 Husholmenin keskiaikainen linnasaari ympäröivine maisemineen Sarvilahden kartano ympäristöineen (Ströms) Särkijärven- Tiilään kylä- ja kartanomaisema 14,5 Lounas RKY 2009 (Museovirasto) 14,7 Kaakko RKY 2009 (Museovirasto) Länsi Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (4. vaihemaakuntakaavaluonnos) 14,8 Koskenkylän ruukinaluetta kuvattuna Askolinintien sillalta idän suuntaan Uudellamaalla on tehty valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien tarkistusinventointi kesän 2013 aikana, joka on osa valtakunnallista päivitysinventointia. Inventoinnin perusteella tuulivoimapuiston vaikutusalueelle ei ole ehdolla uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä ItäUudenmaan osalta myös maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Maakuntakaavan valtakunnalliset alueet sisältävät Ympäristöministeriön (1992) mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, mutta maakuntakaavan valtakunnallisesti alueet sisältävät myös valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita (RKY 1993), joita ei ole sisällytetty enää mukaan RKY 2009 mukaisiin alueisiin. Tällaisia alueita ovat muun muassa Ilolan kylä ja Ilolanjoen kulttuurimaisema ja Sannäsin kartano ja Ilolanjoen kulttuurimaisema suunnitelluista tuulivoimaloista noin 15 kilometriä lounaaseen. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet Itä-Uudenmaan maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja maisemat perustuvat I-vaiheen seutukaavan rajauksiin sekä Itä-Uudenmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2007 –selvitykseen. Seutukaavan kulttuuriympäristöjä ja maisemaa koskevia selvityksiä ei ole saatavilla, minkä vuoksi alueet on esitetty vain liitteen 10 kuvassa 3. ItäUudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualueen lähimaisema-alueelle (0-6 km) ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisemia, mutta kaukomaisema-alueelle (6-15 km) sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita alueita. Uudenmaan liitossa on käynnissä IV vaihemaakuntakaava, jossa määritetään muun muassa maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt yhdenmukaisin perustein koko Uudenmaan alueelle. Osana maakuntakaavatyötä on laadittu vuonna 2012 Missä maat on mainioimmat -selvitys. Selvityksen ja 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukaan suunnittelualueen lähialueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rajaukset tulevat muuttumaan monin paikoin (Liite 10, kuva 3) rajausten tullessa voimaan kaavan vahvistuttua. 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukaan suunnittelualueen kaukomaisema-alueella (6-15 km) sijaitsevat useat Itä-Uudenmaan maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat menettämässä maakunnallisen statuksensa. Suunnittelualueesta noin 4 – 12 kilometrin etäisyydelle itään ollaan ehdottamassa uutta laajaa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Loviisanjoen ja –harjun kulttuurimaisemaa. Myös useita kulttuuriympäristöalueita on ehdotettu laajennettavaksi tai yhdistettäväksi. 16 Tässä arvioinnissa keskitytään maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden osalta ensisijaisesti valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin (Ympäristöministeriö 1992), valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriympäristön alueisiin (RKY 2009) sekä 4. vaihemaakuntakaavassa esitettyihin maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Vaikutukset Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetuille valtakunnallisesti arvokkaille maiseman ja kulttuuriympäristön alueille arvioidaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön (Ympäristöministeriö 1992, RKY 2009) alueiden yhteydessä. Vaikutukset Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitetuille maakunnallisesti arvokkaille maiseman ja kulttuuriympäristön alueille arvioidaan 4. vaihemaakuntakaavan alueiden yhteydessä, mikäli ne sisältyvät kyseisille alueille. 4. vaihemaakuntakaavassa ja sen selvitysaineistoissa on esitetyt ajantasaisimmat tiedot maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä. 2.8.6 Arvokkaat kallioalueet Tuulivoima-alueen maisemallisella vaikutusalueella sijaitsee arvokkaita kallioalueita. Suunnitelluista tuulivoimaloista noin 3,7 ja 4,2 kilometrin etäisyydellä lounaassa sijaitsevat Silverbergetin ja Jomalbergetin kallioalueet, noin 5,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa Veckarbyn kyläkallio ja noin 5,6 kilometrin etäisyydellä koillisessa Falkberget-Kummelberget kallioalue (Liite 10, kuva 3). 2.8.7 Muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri päätöstä tai toimenpidettä. Tuulivoimapuiston alueelle tehdään kesällä 2015 muinaisjäännösinventointi, joka kohdennetaan uusien ja parannettavien tieyhteyksien sekä tuulivoimaloiden rakentamisalueille. Museoviraston rekisteritietojen mukaan kaava-alueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset, Brännmalmenin ja Strömbon kivikautiset asuinpaikat, sijoittuvat noin 2,1 ja 3,2 kilometrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta lounaaseen ja luoteeseen. 17 Kuva 1. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset 2.9 Suunnittelutilanne 2.9.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain perusteella vuonna 2000. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, mikä tuli voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Tätä yleiskaavahanketta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 2.9.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 15.2.2010. Kaavassa suunnittelualueen halki luoteis-kaakko suuntaisesti on osoitettu varaus 18 uudelle pääradalle. Koillisreunassa kulkee voimajohto (z) ja valtatieltä 6 suunnittelualueelle johtavan tien poikki viheryhteystarve. Ote Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahv. 30.10.2014) tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja ja sen tärkeimpiä ratkaisuja ovat: toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne rakennetta tukeva liikennejärjestelmä kaupan palveluverkko maakunnallinen kyläverkko Kaavassa on osoitettu tieyhteystarve ratalinjaukselta Hardomintielle valtatien 6 suuntaisesti. 19 Ote Uudenmaan maakuntakaavayhdistelmäkartasta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt ja kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Siinä määritellään yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä 20.1.-20.2.2015. Kaavaluonnoksessa valtaosa kaava-alueesta sijoittuu tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi osoitetulle alueelle (TV). Alueelle sijoittuu myös kaksi metsätalousvaltaista aluetta, jotka ovat laajoja, yhtenäisiä ja ekologisen verkoston kannalta merkittäviä (MLY). Alueen itäosassa kulkee viheryhteystarve. 20 Ote 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta 2.9.3 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. 2.9.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 2.9.5 Rakennusjärjestys Loviisan kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan 31.5.2014. 2.9.6 Tonttijako ja –rekisteri Kaava-alue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin. 2.9.7 Pohjakartta Pohjana käytetään Maanmittauslaitoksen rasteriperuskarttaa, joka tulostetaan mittakaavassa 1:10 000. 2.9.8 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.9.9 Suojelupäätökset Suunnittelualuetta koskevia suojelupäätöksiä ei ole. 2.9.10 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Loviisan kaupunki laati vuonna 2013 koko kaupungin kattavan tuulivoimaselvityksen, jonka pohjalta rajattiin tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Alueita löytyi yhteensä 13 kpl, joista yksi on Tetomin tuulivoima-alue. Selvityksessä alue oli nyt osayleiskaavoitettavaa aluetta laajempi. Tekninen lautakunta (26.2.2013) ja kaupunginhallitus (25.3.2013) hyväksyivät tuulivoimaselvityksen jatkotyön pohjaksi. Myös Uudenmaan liiton tuulivoimaselvityksessä (2014) alue on todettu sopivaksi tuulivoimatuotantoon (Röjsjön alue). 21 Ilmatar on saanut tuulivoimahankkeelle YVA-tarveharkintapäätöksen 10.6.2014. Hanke ei edellytä YVA-menettelyn laatimista. Ilmatar on selvittänyt tuulivoimahankkeen vaikutukset tutkiin ja on saanut Puolustusvoimilta hyväksyvän lausunnon kevät-talvella 2015. Kotkan Energia Oy on laatinut ympäristön vaikutusten arvioinnin (YVA) turvetuotantohankkeesta Röjsjön suoalueella vuonna 2010. YVA:n hankealueen rajaus sijoittuu pohjoisosaltaan osayleiskaava-alueelle. Turvetuotannolle ei ole ympäristölupaa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alueen halki on osoitettu HELI-ratalinjaus. Suunnitelma ratalinjauksesta on 1980-luvulta, eikä se mahdollista nykypäivän junien tavoitenopeuksia. Linjauksen vanhentuneisuus koskee erityisesti Porvoon ja Koskenkylänjoen välistä osuutta. Tuulivoimalahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: YK:n ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU:n energiastrategia Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Energiapoliittiset ohjelmat Ilmansuojeluohjelma 2010 Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Natura 2000-verkosto Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2006-2016 Melun ohjearvot 2.9.11 Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähin osayleiskaava on laadittu Koskenkylä-Vanhakylä alueelle vuonna 2009. 2.9.11.1 Olemassa olevat tuulivoima-alueet Loviisassa, eikä sen naapurikunnissa ole rakennettuja tuulivoima-alueita. 2.9.11.2 Suunnitellut tuulivoima-alueet Loviisan kaupungin alueella on vireillä Tetomin tuulivoimayleiskaavan lisäksi myös Vanhakylän tuulivoimayleiskaava. Vanhakylän tuulivoimayleiskaava-alue sijoittuu Tetomin alueesta noin 7 kilometrin etäisyydelle lounaaseen. Vanhakylän tuulivoimahankkeesta vastaa Suomen Tuulivoima Oy. Kaavaa koskeva OAS oli nähtävillä 14.10.–14.11.2014. Prokon Wind Energy Finland suunnittelee Orrbergetiin, valtatien 6 varrelle tuulivoima-aluetta. Tällä hetkellä tutkitaan onko hankkeeseen sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Fortum on suunnitellut Loviisan Hattomiin, noin 7 kilometriä Loviisan keskustasta kaakkoon, kolmen tuulivoimalan tuulivoimahanketta. Fortum on kuitenkin keskeyttänyt tuulivoimahankkeen kehittämisen syksyllä 2012 ympäristösyistä. 2.9.12 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt selvitykset Tuulivoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirron sijoittaminen tulee perustumaan tuulivoimatoimijan laatimiin suunnitelmiin, jotka tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Kaavan yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset ja mallinnukset: Näkyvyysanalyysi Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys 22 Havainnekuvia Melu- ja välkeselvitys Kevätmuuton seuranta Liito-oravaselvitys Metsäkanalintuselvitys Natura-tarveharkinta hankkeen vaikutuksista Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueeseen (SCI/SPA) Kesän ja syksyn aikana tullaan selvityksiä jatkamaan seuraavien osalta: Arktisen kevätmuuton seuranta Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Pesimälinnustoselvitys Syysmuutonseuranta Lepakkoselvitys Arkeologinen selvitys 3. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Hankkeesta johdetut tavoitteet Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston rakentamisen kaava-alueelle. Osayleiskaava laaditaan siten, että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella (MRL 77a §). Kaava-alue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja sähköasemalle osoitettuja rakennuspaikkoja lukuun ottamatta nykyiseen metsätalouskäyttöön. Tuulivoimaloita on tarkoitus rakentaa alueelle yhteensä 9 kpl. Tavoitteena on mahdollistaa teknisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta toteuttamiskelpoinen tuulivoima-alueen rakentaminen. 3.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 3.2.1 EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 3.2.2 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteellisesti aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energiaja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Hallituksen maaliskuussa2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. 3.2.3 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko Valtioneuvoston energiapoliittisessa selonteossa Suomen energiatuotannon tulevista linjauksista on tavoitteena lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on 288 MW (12/2012) ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu 23 2000 MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vuositasolla voimakasta lisärakentamista (150200 MW/vuosi). 3.2.4 Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2033 Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa yhtenä strategisena tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisätään ja kehitetään teknologioita. Uudenmaan kasvihuonepäästöjen vähentämisessä potentiaalisimpia uusiutuvia energiamuotoja ovat metsä- ja peltobiomassa sekä tuulienergia. 3.2.5 Uudenmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Uudenmaan maakuntaohjelma mukaan päästöttömän ja uusiutuvan energian (aurinko, tuuli, bio, maa, vesi) kehittämistä ja käyttöä edistetään yhteistyössä yritysten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on fossiilisen energian korvaaminen päästöttömällä ja mahdollisuuksien luominen hajautetulle energiatuotannolle. 3.3 Kunnan asettamat tavoitteet Loviisan kaupunginhallitus päätti § 180 27.6.2011, että Loviisan kaupungille on ensisijaisen tärkeää sekä tuulivoiman lisäinvestointien mahdollistava maankäytön tarkastelu että tuulivoimainvestoijien kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. Loviisan seudun elinkeino-ohjelmassa on yhtenä tavoitteena energia-alan osaamisen täydentäminen vähäpäästöisen ja päästöttömän energian osaamisella. Vuonna 2013 laadittiin koko kaupungin kattava tuulivoimaselvitys, jonka pohjalta rajattiin tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Alueita löytyi yhteensä 13 kpl, joista yksi on Tetomin tuulivoima-alue. Selvityksessä alue oli nyt osayleiskaavoitettavaa aluetta laajempi. Tekninen lautakunta (26.2.2013) ja kaupunginhallitus (25.3.2013) ovat hyväksyneet tuulivoimaselvityksen jatkotyön pohjaksi. 3.4 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Osayleiskaavan suunnittelussa on otettava huomioon kohdassa 2.6.1 luetellut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi kaavojen osalta vain yleispiirteisessä kaavoituksessa. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitteita ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Kaava-aluetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aluekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologi- 24 sesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnin otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavojen kautta syntyviä tavoitteita ovat mm. suunnittelualueen luonto-, kulttuuri-, ja muiden ympäristöarvojen säilymisen turvaaminen ja alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen ja alueen hyödyntäminen tuulivoiman tuotannossa. Tavoitteena on, ettei kaavan toteuttamisesta synny alueella sijaitsevien suojelukohteiden ja –alueiden tai lähiseudun arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvoja, elinympäristön laatua, virkistyskäyttömahdollisuuksia tai elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Rakennusjärjestyksen osalta tavoitteena on pyrkiä noudattamaan rakennuspaikan ominaisuuksia koskevia määräyksiä sekä varmistaa, että kaavassa osoitettavista toiminnoista syntyvä melu ei ylitä annettuja ohjearvoja olemassa olevilla asuinkiinteistöillä. 3.5 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tavoitteena on, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu suunnittelualueen luonnonympäristöön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Erityisesti tulee ottaa huomioon alueella ja sen lähiympäristössä esiintyvät erityisesti suojeltavat lajit ja luontotyypit sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Koskenkylän jokilaakso. Lisäksi tavoitteena on, että kaavassa osoitettava maankäyttö ei aseta merkittäviä rajoitteita suunnittelualueen lähiympäristön tulevalle käytölle ja kehittämiselle. 3.6 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Täydennetään luonnosvaiheessa saadun palautteen saannin jälkeen. 25 4. SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa suunniteltujen tuulivoimaloiden, tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköaseman rakentamisen ja että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella (MRL 77a §). Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77 b §): 1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osayleiskaava on tullut vireille teknisen lautakunnan päätöksellä 26.8.2014 § 114. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on kerrottu osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista. OAS on ollut nähtävillä 2.12.2014 alkaen ja se on selostuksen liitteenä 1. OAS:sta saatiin yksi mielipide. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 25.11.2014, jossa OAS:sta saatiin palautetta ELY:n liikenne ja ympäristö asiantuntijoilta, Uudenmaan liitolta, Porvoon museolta, Museovirastolta, Pelastuslaitokselta sekä Puolustusvoimilta. Ilmatar on järjestänyt kaksi asukastilaisuutta, joissa lähialueen asukkaille on kerrottu suunnitellusta hankkeesta. 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueen pinta-ala on noin 997 ha ja se osoitetaan kokonaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-4). Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-1), sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Yhtensä 9 tuulivoimalan rakennuspaikat sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja sähköasema osoitetaan maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. 26 5.2 Aluevaraukset 27 5.3 Yleiset määräykset Tätä osayleiskaavaa saa käyttää osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a §). Tuulivoimaloiden toteutuksessa on otettava huomioon erityisesti maisema ja pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimaloita koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä on laadittava turvallisuusselvitys. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää pelastusviranomaisen lausunto. Uusia asuin- ja loma-asuinrakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joille voi aiheutua Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen 4/2012 keskiäänitasojen ylittävää melua (asuntoalueilla päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB, loma-asuntoalueilla päiväaikaan 40 dB ja yöaikaan 35 dB). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on purettava voimalat rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava suunnitelman mukaisesti. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +270 metriä (mpy). Kaava-alueella on voimassa jokamiehenoikeudet. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n nojalla määrätään, että osayleiskaava-alue on suunnittelutarvealuetta. 28 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ennakkoon toteutumisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan. Kaavan vaikutusten arvioinnista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä –asetuksessa MRL 9 § ja MRA 1 §. Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. "Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelmien ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukein yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia" (MRL 9 §. 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavan toteutuessa alueesta muodostuu merkittävä energiatuotantoalue. Maankäytön osalta kaava kuitenkin vahvistaa alueen nykytilanteen, sillä tuulivoima-alueen pääkäyttötarkoitus säilyy edelleen maa- ja metsätalousalueena. Kaava-alue sijoittuu taajaman ulkopuoliselle alueelle, jossa asutuksen määrä on hyvin pieni. Kaava-alueen eteläosaan pohjoisosaltaan sijoittuva Kotkan Energia Oy:n turvetuotantohanke on yhä toteutettavissa, eikä alueelle ole tiedossa tai vireillä muita hankkeita, joissa osoitettaisiin muuta kuin maa- ja metsätalouskäyttöä. Tuulivoimalat, huoltotiet ja maakaapelit vaativat aluevarauksia ja laajentavat siten teknisen huollon verkostoja. Kaavassa osoitetun maankäytön toteutuminen, kuten tuulivoimaloiden alueen rakentaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista, eikä uusien asuin-, virkistys- tai palvelualueiden toteuttamista. Kaavan toteutumisesta ei siten aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden läheisyydessä alueen maankäyttöä rajoittaa vakituisen ja loma-asumisen osalta voimaloiden käytön aikainen melu ja välke. Kaavan toteuttamisesta ei synny merkittäviä kaupungin yhdyskuntarakenteen kehitystä rajoittavia tai haittaavia vaikutuksia. Taajamarakenteen ulkopuolelle sijoittuvalle kaava-alueelle ei ole tarpeen sijoittaa uutta asutusta tai muita tuulivoimalaitosten läheisyyteen soveltumattomia toimintoja. Kaavan toteuttaminen ei myöskään aiheuta muutoksia väestön tai asumisen määrään. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa voimassa olevien maakuntakaavojen kanssa. Maakuntakaavassa osoitettu HELI-ratalinjaus on yhä toteutettavissa. 6.2 Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee sekä ympärivuotista asutusta että loma-asutusta Koskenkylän, Österbyn ja Garpomin kylissä sekä Hardomintien varressa. Haitallisia vaikutuksia lähialueen asukkaille voi aiheutua asumisviihtyvyyden heikentymisestä niillä, jotka asuvat voimaloiden näkemäalueella. Voimalat sijoittuvat alueelle siten, ettei melu-, eikä välkevaikutukset yllä asuin- ja lomarakennuspaikoille. Näkyvyysanalyysin pohjalta tuulivoimalat voivat näkyä Hopom-järven rantaan, jossa on sekä loma-asutusta että vakituista asutusta. Myös Garpomin kyläalueelle ja Koskenkylän tien varren asuinkiinteistöille voimalat voivat näkyä. Tuulivoima-alueen käytön aikana alueelle ei voi rakentaa uusia toiminnasta häiriintyviä asuin- tai lomarakennuksia. Tuulivoima-alueen rakentamisen aikana alueelle on liikennettä normaalia enemmän ja sillä voi olla vaikutusta elinympäristön turvallisuuteen. Vaikutukset ovat kuitenkin kestoltaan rajoitettuja ja rakentamisajan päätyttyä, varsinaisen toiminnan aikainen liikenne alueelle on vähäistä. 29 Tuulivoimaloiden etäisyydet lähimpään asutukseen mitattuna kaavaan merkitystä tuulivoimalan sijainnista. 6.3 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan sekä palveluihin Tuulivoima-alueen rakentaminen on merkittävä investointi ja sillä on laajat vaikutukset seutukunnan ja Suomen talouselämään. Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista, asennustyöstä ja palveluista. Käytön aikana työllistävät huoltoon ja käyttöön sekä niihin liittyvät palvelut. Työpaikkoja on mahdollista syntyä myös kunnossapito- ja huoltoalalle. Näillä aloilla työllistävä vaikutus kestää läpi tuulivoimalan käyttöiän. Toteutuessaan tuulivoimahanke voi osaltaan lisätä myös muuta alan teollisuutta, sekä mahdollistaa uudenlaisen toiminnan kehittymistä Loviisan seudulla, liittyen muun muassa tuulivoimalan osien rakentamiseen tai alaan liittyviin palveluntarjoajiin. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen nykyisiin elinkeinoihin tai työpaikkoihin. 6.4 Vaikutukset virkistykseen Alueella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai –reittejä, mutta kaava-aluetta käytetään metsänhoidon lisäksi jonkin verran myös ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden ääni, varjostus tai näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevinä tekijöinä. Joidenkin ulkoilua, ret- 30 keilyä ja luonnosta nauttimista tuulivoimalan näkeminen voi häiritä laajemmallakin alueella. Osa taas saattaa retkeillä katsomaan tuulivoimaloita. Tuulivoima-alueen rakentamisen aikaiset kuljetukset, perustusten ja tieyhteyksien maarakennustyöt ja työkoneet voivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä, kuten myös toiminnan aikainen melu, varjostus ja maiseman muutos. Rakentamisen aikaiset liikkumisrajoitukset koskevat vain rakennettavien alueiden lähiympäristöä ja ovat tilapäiset. Alueella voi ulkoilla, sienestää, marjastaa ja metsästää rakentamisvaiheen jälkeen. Rakentaminen vaikuttaa väliaikaisesti alueiden käyttöön metsästyksessä, sillä tuulivoimapuiston rakentamisen aikana riistaeläinten esiintyminen ja liikkuminen hankealueella voi tilapäisesti muuttua. Esimerkiksi hirvet yleisesti vierastavat ja ne pyrkivät erityisesti lisääntymisaikanaan välttämään aktiivisen ihmistoiminnan alueita. Hirvien on kuitenkin havaittu sopeutuvan varsin nopeasti teknisten rakennelmien (esim. voimajohdot ja mastot) läsnäoloon elinympäristössään. Tuulivoimalaloista irtoavan jään aiheuttama turvallisuusriski on erittäin pieni, eikä se esimerkiksi estä alueen käyttöä nykyisiin maankäytön toimintoihin. Voimalat on mahdollista varustaa jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Tuulivoimaloiden rakentamisaikana liikkuminen tuulivoimalatyömaalla on turvallisuussyistä kiellettyä. 6.5 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen Suunnittelualueen sisällä käytetään ensisijaisesti olemassa olevia yksityis- ja metsäautoteitä, jotka kunnostetaan ja hoidetaan kaavan mahdollistaman tuulivoimahankkeen elinkaaren ajan hankkeesta vastaavan toimesta. Nykyistä yksityistien liittymää valtatielle 6 parannetaan tarvittaessa erikoiskuljetuksia varten. Liittymän parantaminen tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen ohjeiden mukaan. Valtatielle ja runkotielle sijoittuvan liittymän parantamisen vaatimaan luvitukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen on varattava riittävästi aikaa ennen varsinaisen tuulivoimarakentamisen alkamista. Yksityistiejärjestelyt 31 Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät alueen läheisyydessä lisääntyvät maarakennusaineiden ja voimalan rakennusosien kuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä syntyy ylimääräisten maa-aineisten pois kuljettamisesta sekä rakennustyöntekijöiden työmatkoista. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamisella. Rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy huoltoteiden ja asennuskenttien rakentamisesta sekä perustusten betonivaluista. Yhden tuulivoimalan maa-ainesten kuljettamiseen tarvitaan noin 150 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta, mikä tarkoittaa koko tuulivoimahankkeen osalta noin 1 350 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviainesta on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueelta, kuljetustarve alueen ulkopuolelta vähenee. Tuulivoimalan perustuksen valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, betonin tarve on vähäisempi ja täten myös kuljetustarve vähenee. Tuulivoimalan osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Kuljetukset suuntautuvat erikoiskuljetusreittejä pitkin valtatietä 7 edelleen valtatielle 6 ja siitä kaavaalueelle. Yhden tuulivoimalan rakentaminen edellyttää 12-14 erikoiskuljetusta. Kaikki kuljetukset yhteenlaskettuna voimaloiden rakentamisen aikainen liikenteen lisäys on vuoden ajalla yhteensä noin 3 000 kuljetusta, josta saadaan KVLRAS lisäykseksi 16. Rakentamisen aikaiseksi henkilöliikenteen lisäykseksi on arvioitu KVL=40. Laji Maanrakennus, tiet Maanrakennus, kentät Perustukset Erikoiskuljetukset Voimalaitoksia 9 Kuljetusta 160 50 100 14 Kuljetusta/voimala 324 KVLRAS (1vuosi) 0.9 0.3 0.6 0.1 Kuljetuksia yht KVLRAS 1 vuosi 2916 16 Kokonaisuudessaan tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikennemäärä lisääntyy valtateillä 6 ja 7 rakentamisen aikana 0,6-0,8 %. Raskas liikenne lisääntyy valtatie 6:lla kaava-alueen kohdalla noin 2 % ja palaa ennalleen rakentamisen päätyttyä. Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset ja niistä johtuvat häiriö- ja pölyvaikutukset kohdistuvat erityisesti valtatielle 6 ja kaava-alueen teille. Vaikutus on paikallinen aivan kaava-alueen läheisyydessä, koska valtatien raskaan liikenteen määrä ei oleellisesti lisäänny nykyisestä. Kaavaalueella, sen lähiympäristössä tai valtatien liittymässä ei sijaitse juurikaan asutusta, johon kohdistuisi melu-, pöly- tai häiriövaikutuksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisen liikenteen vaikutukset ovat vähäisiä ja rajoittuvat pääasiassa pakettiautoilla tehtäviin huoltokäynteihin ja huoltoteiden aurauksiin. Keskimääräisen vuorokausiliikenteen (KVL) voidaan laskea olevan KVL<5. Liikennemäärät Vt6 Vt7 Nykytilanne KVL 6883 8658 KVLRAS 763 1245 Liikennemäärät Vt6 Vt7 Rakentamisaikana KVL muutos 6939 0.8 % 8714 0.6 % KVLRAS 779 1261 muutos 2.1 % 1.3 % rask. liik % 11.2 % 14.5 % Liikennemäärät Vt6 Vt7 Käytön aikana KVL 6888 0.1 % 8661 0.03 % KVLRAS 763 1245 0.0 % 0.0 % rask. liik % 11.1 % 14.4 % rask. liik % 11.1 % 14.4 % Liikennemäärät nykytilanteessa, rakentamisaikana ja rakentamisen jälkeen 32 Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö ajoittuu voimalan pystytysajalle. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimmat häiriöt liikenteen toimivuudelle, mutta häiriöt kuljetusreitillä ovat paikallisia ja lyhytkestoisia. Kuljetukset suuntautuvat erikoiskuljetusreittejä pitkin valtatietä 7 edelleen valtatielle 6 ja siitä kaava-alueelle. Huoltotien ja valtatien 6 liittymää on levennettävä erikoiskuljetuksia varten ja kaava-alueen sisällä huomioitava tilavarauksina etenkin siipien viemä tila. Hankkeen vaikutukset liikenneturvallisuuteen jäävät vähäisiksi, koska liikenne suuntautuu valtateille, joilla on nykyisinkin paljon raskasta liikennettä. Liittymäkohta valtatielle 6 on suoralla ja tasaisella tieosuudella, jolla näkemät ovat hyvät molempiin suuntiin. Lähistöllä ei ole asutusta. Rakentamisen aikaisen liikenteen haittoja voidaan vähentää antamalla ohjeita ja määräyksiä esimerkiksi raskaan liikenteen, erikoiskuljetusten ja rakentamiseen liittyvän henkilöliikenteen käyttämistä reiteistä alueen sisällä ja valvomalla ohjeiden noudattamista. Tuulivoimalan osien (konehuone ja napa) kuljetus Periaatepiirros tuulivoimalan siiven kuljetukseen vaadittava tilasta Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa alueen halki on osoitettu HELI-ratalinjaus. Osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditun ratalinjaustarkastelun perusteella linjaus on mahdollista sijoittaa siten, että tuulivoima-alue sijoittuu ratalinjauksen eteläpuolelle pohjoisinta tuulivoimalaa lukuun ottamatta. 33 Parannettavat tieyhteydet ja HELI-ratalinjaus 6.6 Vaikutuksen lentoliikenteeseen Tuulivoimapuiston rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia lentoliikenteeseen. Lähin lentoasema on Helsinki-Vantaan lentoasema (80 km). Lentoasemien osalta on määritelty esterajoituspinnat lentoasemien ympärillä. Lentoasemien esterajoituspinnat ulottuvat kiitotien suunnassa 15 kilometrin etäisyydelle ja kiitotien sivulla kuuden kilometrin etäisyydelle, joten tällä tuulivoimakaavalla ei ole vaikutusta Helsinki-Vantaan lentoaseman esterajoituspintoihin. Kaavassa on osoitettu suurin sallittu huippukorkeus (+270 m) merenpinnasta mitattuna. Finavia on antanut lausunnon kaikista suunnitelluista tuulivoimaloista 25.4.2014. Lausunnon mukaan tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGAM3-6 mukaisiin korkeusrajapintoihin. Kaavasta tullaan hakemaan lentoestelausuntoa ja -lupaa Trafilta ehdotusvaiheessa. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Ilmailuhallinnon määräysten mukaisesti. Tuulivoimaloiden lentoestemerkinnät ja valot toteutetaan Trafin ohjeen "Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen, 12.11.2013" mukaisesti. Kaavamääräyksen mukaan: "Ennen kunkin tuulivoimayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 §:n mukainen lentoestelupa." 34 6.7 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 6.7.1 Arviointimenetelmät Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila, analysointi ja vaikutusten arviointi on selvitetty kaavoituksen yhteydessä ja raportoitu kaavaselostukseen. Tuulivoimakaavan vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on selvitetty karttatarkastelujen ja -analyysien, näkemäalueanalyysin (Liite 3), näkymäsektoritarkastelujen sekä maastokäyntien avulla. Maisema-analyysissä on tarkasteltu kartta- ja ilmakuvatarkasteluna muun muassa alueen peitteisyyttä, tärkeitä reunavyöhykkeitä, näkymiä, avoimia ja sulkeutuneita maisematiloja sekä maiseman solmukohtia ja häiriötekijöitä. Visuaalisten muutosten arvioimisessa on käytetty apuna etäisyysvyöhykkeitä, joilla maisemavaikutukset ovat erilaiset. Maisemavaikutuksia on tutkittu ja havainnollistettu valokuvasovitteiden avulla. Valokuvasovitteet on esitetty liitteessä 2. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä täysin objektiivisia tai kokonaisuuden kattavia laskennallisia menetelmiä. Tuulivoimaloiden maisemaan aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi muun muassa vaikutusten merkittävyyden ja vaikutustavan arvioiminen on haastavaa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat muun muassa henkilön suhde kyseiseen alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja mielenkiinto sekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostamiseen. Kulttuuriympäristössä vaikutukset voivat kohdentua kulttuuriympäristön luonteeseen, ymmärrettävyyteen ja kertovuuteen sekä kulttuuriympäristön eri elementtien välisiin toiminnallisiin ja visuaalisiin yhteyksiin. 6.7.2 Vaikutusmekanismit Maisemavaikutuksia ovat muutokset maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaalinen maisema eli maisemakuva on yksi osatekijä maisemassa, johon pääosa tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista kohdistuu. Maisemavaikutuksia ovat myös vaikutukset maisemarakenteeseen sekä ihmisten maiseman arvostukseen. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutus lievenee etäisyyden kasvaessa. Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen voi olla silloin, kun ne hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen vaikuttavat muun muassa ympäristön ominaisuudet ja tuulivoimaloiden etäisyys katselupisteestä. Yleistäen tuulivoimala voi hallita merkittävästi maisemaa alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5-10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike korostaa. 15–20 kilometrin etäisyydellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 20–30 kilometrin päähän. Voimalan koko vaikuttaa vaikutusvyöhykkeen laajuuteen. Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu jne.) on merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Myös maapallon kaarevuudella on lievä vaikutus näkyvyyteen lähinnä merialueilla. 30 kilometrin etäisyys on suurin mahdollinen etäisyys, josta tuulivoimala voi ylipäätään näkyä tasaisessa maastossa. Kulttuuriympäristövaikutuksina voidaan visuaalisten maisemavaikutusten ohella tunnistaa muun muassa seuraavia: välittömät, kulttuuriympäristöä muokkaavat fyysiset tai toiminnalliset toimenpiteet (ympäristön, toiminnallisten yhteyksien tai niiden kokemisen tuhoutuminen), välilliset muutokset kulttuuriympäristöön (kulkutapojen muutos, muuttuneet olosuhteet kulttuuriympäristön kehittämiselle, alkuperäisten toimintojen päättyminen) sekä vaikutukset alueen elämyksellisyyteen. Kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset voivat aiheutua joko kyseisen kulttuuriympäristöalueen sisällä tapahtuvista muutoksista tai sen ulkopuolella tapahtuvista, kulttuuriympäristöön heijastuvista muutoksista. 6.7.3 Lentoestevalot Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Asennettavan lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy lentoesteen korkeuden ja lentoesteen sijainnin mukaan. Kokonaiskorkeudeltaan yli 150-metrinen voimalaitos tulee Trafin lentoestemer- 35 kintöjä koskevien ohjeiden (31.1.2013) mukaan varustaa päivällä ja yöllä käytössä olevilla lentoestevaloilla. Päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva / kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Kyseiset lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle eli ne sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella. Koska hankkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden maston korkeus on yli 105 metriä maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, alle 52 metrin välein. Tornivaloista vähintään kahden valon tulee näkyä kaikista ilma-alusten lähestymissuunnista. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi yhtenäisen tuulivoima-alueen lentoestevalot voidaan ryhmitellä siten, että alueen reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä (suuritehoisella vilkkuvalla, valkoisella valolla varustettujen voimaloiden etäisyys toisistaan on oltava alle 2 km) ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia, jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Tuulivoimaalueen sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Tuulivoima-alueen lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Hyvissä näkyvyysolosuhteissa lentoestevalon nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli 5000 metriä ja 10 prosenttiin näkyvyyden ollessa yli 10000 metriä, mikä vähentää ympäristöön välittyvää valomäärää. Ilmailumääräys AGA M3-6 määrittää maksimiarvot lentoestevalon pystysuuntaiselle valokeilalle. B-tyypin suuritehoisissa lentoestevaloissa pystysuuntaisen valokeilan tulee olla 3-7 astetta. Näin minimoidaan valomäärän suuntautuminen kohti maanpintaa sekä taivasta. Tietyissä sääolosuhteissa lentoestevalon valo voi heijastua voimalaa ympäröivistä pilvistä tai sumusta. 6.7.4 Vaikutukset lähialueella, etäisyys voimaloista alle 6 km Tuulivoimaloiden voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat lähimaisemaan ja tuulivoimaloita lähimpinä sijaitsevalle asutukselle. Voimalat sijoittuvat metsäiselle selännealueelle, jolloin voimaloiden läheisyydessä on aivan voimalan pystytyspaikkaa lukuun ottamatta puustoa, joka peittää näkymiä. Voimaloista 2, 3, 4 ja 9 sijoittuvat hakkuuaukeille tai aukean reunalle, jolloin puustoista vyöhykettä ei ole peittämässä näkymiä kyseisille voimaloille kaava-alueen sisäisessä maisemassa ennen metsän varttumista. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan nykyisellä tekniikalla noin 60 x 80 metrin alueet. Tältä alueelta puusto on raivattava kokonaan ja pinta on tasoitettava. Kaava-alueen koillisosassa on joitakin peltoja sekä etenkin keskiosassa hakkuuaukeita, joille osa voimaloista näkyy hyvin. Muutoin kaava-alue on metsäistä aluetta, missä tuulivoimaloihin ei muodostu selkeitä näkymiä. Tuulivoimaloiden pystytystä varten raivattava alue muuttuu voimakkaasti rakentamisen myötä. Tämä koskee vain tuulivoimaloiden välitöntä lähiympäristöä eikä aiheuta merkittäviä muutoksia laajemmassa maisemassa. Tuulivoima-alueella tai sen läheisyydessä liikkujalle tuulivoimalat näkyvät eri tavoin. Teillä tai muilla reiteillä, joilla kuljetaan kohti tuulivoimaloita, maiseman muutos koetaan voimakkaampana, kuin osuuksilla, joilla tuulivoimalat jäävät sivuun päänäkymälinjasta. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan koetaan eri tavalla liikuttaessa eri nopeudella. Esimerkiksi kävellessä kohti tuulivoimaloita, ne näkyvät pidempään ja lapojen pyörimisliike saattaa vaikuttaa häiritsevältä omaan liikenopeuteen verrattuna. Sen sijaan autolla liikuttaessa oma liikenopeus on suurempi, eikä lapojen pyörimisliike tunnu häiritsevältä. Seuraavassa on kuvailtu paikkoja ja alueita, joilta voi avautua tuulivoimaloiden suuntaan näkymiä ja joissa teoreettisen näkyvyysanalyysin perusteella näkyy suunnitellun hankkeen tuulivoimaloita tai niiden osia. Kaava-alueella ei sijaitse asutusta (Liite 10, kuva 4). Kaava-alue on maisematilaltaan pääosin sulkeutunutta, mutta alueen keskiosassa sijaitsee hakkuuaukeita jotka mahdollistat avoimia näkymiä kaava-alueen sisäisessä maisemassa. Hakkuuaukeiden ja kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee asumaton Niinijärvi, mutta suoraa näköyhteyttä hakkuuaukeiden ja järven välille ei muodostu alueiden välillä sijaitsevan puuston vuoksi. Myös kaava-alueen koillisosan pienipiirteiset peltokuviot mahdollistavat paikallisten näkymien muodostumisen. 36 Kaava-alueelta pohjoiseen/koilliseen siirryttäessä pienet metsien ympäröimät pellot vaihettuvat avoimeksi oman maisematilansa muodostamaksi peltoalueeksi, jonka keskellä sijaitsee asuttu pihapiiri metsäsaarekkeella. Peltoalueessa on myös pisto kaakon suuntaan, jolla sijaitsee muutamia asuinrakennuksia. Metsäsaarekkeella ja sivummalla sijaitsevien pihapiirien puusto peittää näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan pihapiireistä katsottaessa, mutta muutoin tuulivoimalat ovat peltoalueelta nähtävissä muutamia katvealueita lukuun ottamatta. Peltoalueella voimalat voivat selkeästi hallita avoimen viljelymaiseman maisemakuvaa. Voimalat kohoavat korkealle ja ovat mittakaavaltaan ympäröivää maisemaa suurempia, mutta tasainen peltoalue ja maisemaa horisontaalisesti rajaava metsänraja vastaanottaa voimalat kohtalaisesti. Siirryttäessä selännealueelta, jolla tuulivoimalat sijaitsevat, selännealuetta ympäröivälle Pernajanlahdelle ja Koskenkylänjokilaaksoon, tiet katkaisevat maisemaa. Selännealueelta etelään Porvoon moottoritie sekä länteen, luoteeseen ja pohjoiseen Valtatie 6 ja Koskenkyläntie antavat oman leimansa ympäristöön sijaitessaan selänteen ja Pernajanlahden/viljelyalueiden välissä. Tuulivoimalat eivät juuri näy tiemaisemassa muutamia paikoittaisia näkymiä lukuun ottamatta. Siirryttäessä tuulivoimaloilta kaakkoon ja Valtatie 6 itäpuoliselle alueelle, pitkiä avoimia näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan avautuu Hopjärveltä ja järven kallioisilta itärannoilta. Rannat ovat loma-asutuskäytössä. Hopjärven kalliorannoilta tuulivoimalat näkyvät läntisessä horisontissa muodostaen yhtenäisen rivin järven taakse (Liite 2, kuvauspaikka 1). Metsänraja muodostaa selkeän jalustan voimaloille ja selkeyttää edelleen avointa maisematilaa. Tuulivoimalat eivät muodostu hallitseviksi elementeiksi sijoittuessaan omaksi selkeäksi tiiviiksi kokonaisuudeksi maiseman taustalle. Myös Hopjärven ja kaava-alueen välisellä alueella sijaitsevilta peltoalueilta avautuu monin paikoin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Alueen rungon muodostavat Hardom- ja Hopomintie, jonka varrella pellot ja alueen asutus pääosin sijaitsee. Maisemavaikutuksia kohdistuu niille pihapiireille, joiden maisema avautuu tuulivoimaloiden suuntaan lounaaseen ja etelään. Etenkin Hopomista peltojen itäosista voi avautua esteettömiä näkymiä tuulivoimaloille, jolloin tuulivoimalat näkyvät läntisessä horisontissa muodostaen sektorin selännealueelle. Hopomista kaakkoon metsäisen alueen takana sijaitsee Hartolan kylä avoimine peltoineen. Alueella tuulivoimaloita on nähtävissä peltojen itäosista ja joiltakin pihapiireiltä, jotka avautuvat lännen suuntaan. Tuulivoimaloista lounaaseen ja etelään sijaitsee Pernajanlahden pohjukka ja sen rantojen viljellyt alavat alueet. Lahden rannoilla sijaitsee vain vähän asuinrakennuksia, mutta loma-asutusta sijoittuu lahden koillisrannalle. Pernajanlahden pohjukasta ei avaudu merkittäviä päänäkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta sekä lahden lounaisrannoilta että liikuttaessa vesitse lahdella tuulivoimalat näkyvät monin paikoin koilliseen sijoittuvalla selännealueella. Pääosa lahden lomaasutuksesta sijaitsee lahden koillisrannoille, jonne tuulivoimalat eivät näy, mutta joiltakin lounaisrannan loma-asunnoilta voi avautua näkymiä tuulivoimaloille. Koskenkylä sijoittuu tuulivoimaloista lounaaseen. Alueen rakennuskanta, maaston vaihtelevat pinnanmuodot ja puusto estävät avoimien näkymien avautumisen tuulivoimaloille. Asutus jatkuu Koskenkylästä melko tiiviinä pohjoisen suuntaan seuraillen Mörkömäentietä ja edelleen Tetomintietä, joiden varrelta Koskenkylänjokilaakson maisemat avautuvat lännen suuntaan. Paikoin asutukselle, joka sijoittuu peltojen länsilaidoille, kuten Nedre Rikebyssä, tuulivoimalat tai osia niistä voi näkyä idän suunnalla. Koskenkylänjokilaaksossa ja Rumpilantiellä liikuttaessa etelän ja edelleen kaakon suuntaan jokilaaksomaisema avautuu vaihtelevana ja mahdollistaa monin paikoin pitkiä näkymiä. Merkittäviä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan avautuu Rumpilasta ja Rumpilantieltä Liljendalia lähestyttäessä. Asutus on keskittynyt Rumpilantien varrelle peltojen ja peltoja reunustavan selänteen yhtymäkohtaan. Tuulivoimalat näkyvät laajasti tielle ja asutukselle. Liljendalissa rakennuskanta ja puusto estävät avoimien näkymien avautumisen tuulivoimaloiden suuntaan. Rajoittuneilla alueilla tuulivoimaloita tai osia niistä voi olla nähtävissä, mutta esimerkiksi Liljendalin kirkolle ja sen pihapiirille tuulivoimalat eivät näy runsaan puuston estäessä näkymät. Liljendalissa sijaitsee myös näkötorni, jolta avautuu avoin näyttävä jokilaaksomaisema länteen. Näkyvyysanalyysin ja maastokäynnin mukaan tuulivoimalat eivät näy näkötornille. Rumpilasta kaakkoon sijoittuu Garpomin kylä, jonka pelloilta ja peltoja reunustavien maatilojen pihapiireiltä tuulivoimaloita on monin paikoin nähtävissä. Kylän avoimella alueella tuulivoimalat 37 näkyvät eteläisessä horisontissa muodostaen yhtenäisen rivin aluetta rajaavan metsänrajan taakse. Mittasuhteiltaan suuret voimalat voivat latistaa maisemassa keskeisenä elementteinä olevien maatilarakennusten ja pihapiirien mittasuhteita lähimpien tuulivoimaloiden sijoittuessa noin kolmen kilometrin etäisyydelle. Tuulivoimaloiden lähimaisema-alueella sijaitsee arvokkaita kallioalueita. Suunnitelluista tuulivoimaloista noin 3,7 ja 4,2 kilometrin etäisyydellä lounaassa sijaitsevat Silverbergetin ja Jomalbergetin kallioalueet, noin 5,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa Veckarbyn kyläkallio ja noin 5,6 kilometrin etäisyydellä koillisessa Falkberget-Kummelberget kallioalue. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät kyseisille kallioalueille näy lukuun ottamatta Falkberget-Kummelbergetin kallioalueen läntisintä osaa, Hopjärven itäisimmän osan kalliorantaa. Tälle rannalle tuulivoimalat näkyvät samaan tapaan kuin Hopjärven uimarannalta tehdystä kuvasovitteesta (Liite 2, kuvauspaikka 1). 6.7.5 Vaikutukset kaukoalueella, etäisyys voimaloista yli 6 km Niille alueille, joille voimalat vielä erottuvat selkeinä elementteinä kaukomaisemassa, muuttuu katseltavan kaukomaiseman identiteetti luonteeltaan modernimmaksi tuotantomaisemaksi. Etäisyydestä johtuen yli kuuden kilometrin päähän ulottuvalla alueella voimalat eivät enää hallitse maisemakuvaa eikä voimaloilla ole merkittävää vaikutusta maiseman hierarkiaan. Lähimaiseman elementeillä on voimakkaampi vaikutus maiseman koettuun identiteettiin kuin kaukomaiseman tuulivoimaloilla. Suurimittakaavaisessa ympäristössä, kuten metsäisten selänteiden rajaamissa laajojen peltoaukeiden maisemissa tai avoimella merenlahdella, tuulivoimalat eivät poikkea merkittävästi jo olevan ympäristön mittakaavasta. Voimalat eivät muodosta kaukomaisema-alueella horisonttiin leveää sektoria voimaloiden ryhmittelyn ja vähäisen määrän vuoksi, vaan voimalat näkyvät horisontissa yksittäisenä tiiviinä ryhmänä. Suuren kokonsa vuoksi tuulivoimalat voivat kuitenkin näyttää olevan todellista lähempänä, koska niiden korkeus ei vertaudu muihin maiseman elementteihin mastoja lukuun ottamatta. Seuraavassa on kuvailtu paikkoja ja alueita, missä teoreettisen näkyvyysanalyysin mukaan näkyy tuulivoimaloita ja mistä avautuu suunniteltujen tuulivoimaloiden suuntaan laajojen avoimien alueiden suuntaisia näkymiä. Suunnitellut tuulivoimalat näkyvät kaukomaisemassa laajoilta peltoaukeilta ja peltoaukeiden laidoilta sekä merenlahdilta. Kaukomaisemassa voimalat näkyvät aina metsän ja maaston muotojen osittain peittäminä. Suunnitelluista tuulivoimaloista etelään sijoittuu Pernajanlahti, jonka luonne muuttuu lahden pohjukasta etelään suuntaan siirryttäessä pienipiirteisemmästä ja sokkeloisesta suurpiirteisemmäksi ja avaraksi (Liite 10, kuva 5). Lahden rannoilla sijaitsevilta pelloilta avautuu vain paikoin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Pernajanlahden avautuessa myös pitkät kaukonäkymät mahdollistuvat, ja suunnitelluista tuulivoimaloista 10 – 15 kilometrin etäisyydellä mereltä sekä monilta loma-asutuilta saarilta tuulivoimaloita on nähtävissä pohjoisessa horisontissa. Suunnitelluista tuulivoimaloista pohjoiseen noin kuuden kilometrin etäisyydeltä Liljendalista aina noin 14 kilometrin etäisyydelle saakka sijaitsee Koskenkylänjokilaakson avoin ja tasainen viljelyalue. Viljelyalueelta avautuu pitkiä näkymiä, ja näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita on paikoin nähtävissä eteläisessä horisontissa etenkin Eskilomin peltoalueelta. Eskilomin alueella asutus on sijoittunut Eskilomintien ja Mickelspiltomintien varrelle peltoalueen koillis- itälaidalle. Joiltakin pihapiireiltä avautuu näkymiä tuulivoimaloille. Vanhakylän alue peltoineen sijoittuu suunnitelluista tuulivoimaloista noin 6 – 10 kilometrin etäisyydelle länsilounaaseen. Alueella Porvoontietä idän suuntaan liikuttaessa tienäkymässä tuulivoimaloita voi näkyä kohtisuoraan kulkusuuntaan nähden, mutta vain avoimimmalla kohtaa peltoaluetta. Muutamista pihapiireistä tuulivoimaloita voi olla nähtävissä. Loviisanjoki ja sen monin paikoin avoin jokilaakso sijoittuu suunnitelluista tuulivoimaloista noin 7 – 11 kilometrin etäisyydelle etelään. Peltoalueiden itälaidoilta avautuu paikoin näkymiä tuulivoimaloille, jolloin tuulivoimaloita on nähtävissä pelloilta ja joiltakin pihapiireiltä läntisessä horisontissa etenkin Haddomin ja Hommarsbyn tienoilla. 38 6.7.6 Vaikutukset arvokkaisiin maisema- ja kulttuuriympäristöalueisiin sekä –kohteisiin Seuraavassa on kuvattu vaikutukset suunnittelualuetta lähimmille valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille kulttuuriympäristö- ja maisema-alueille sekä muille lähellä oleville kulttuuriympäristön arvoille. RKY 2009 Teoreettisen näkyvyysanalyysin ja maastokäynnin perusteella Tetomin tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia lähimaisema-alueella (0-6 km) sijaitseville Koskenkylän ruukinalueelle ja ruukinalueen hopeakaivokselle sekä Sarvilahden kartanolle ympäristöineen (Norrsarvlax) (Liite 10, kuvat 3 ja 4). Vaikutuksia ei arvioida kohdistuvan kaukomaisema-alueella (6-15 km) sijaitseville Pernajan kirkolle ja Pappilalle, Sarvilahden kartanolle ympäristöineen (Norrsarvlax, Hormnäs, Ströms), Loviisan maalinnoitukselle, Loviisan Esplanadille, Loviisan alakaupungille, Lapinjärven huoltolalle, Jakkarilan kartanolle, Postimäelle, Lapinjärven kirkonkylälle, Särkijärven kylä- ja kartanomaisemalle ja Fasarbyn kylälle sekä Husholmenin keskiaikaiselle linnasaarelle ympäröivine maisemineen (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Näille alueille tuulivoimalat eivät teoreettisen näkyvyysanalyysin mukaan näy lainkaan tai vain pienelle kohtaa, joka ei ole alueen arvokkainta aluetta. Lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 3,5 – 6,2 kilometrin etäisyydellä luoteessa sijaitsee Malmgårdin kartano. Malmgårdin kartano sijoittuu Koskenkylänjoen länsirannalle, mutta RKY alue ulottuu myös Koskenkylänjoen kaakkoispuolelle. Alueella sijaitsee muun muassa 1800luvun historismiin tukeutuva päärakennus, suuria tiilisiä talousrakennuksia ja puisto. Poikkeuksellinen historiallinen ja maisemallinen kokonaisuus muodostuu sekä rakennuskannasta, kuusiaidoista ja puistosta sekä pelloista. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä voi näkyä monin paikoin RKY-alueen pelloille. Kartanon itäpuolelta Myrskyläntien puukujanteen eteläpuolelta mäen päältä kaikki tuulivoimalat ovat osittain nähtävissä metsänrajan yläpuolella kaakon suunnalla (Liite 2, kuvauspaikka 2). Voimalat muodostavat selkeän ryhmittymän horisonttiin metsänrajan yläpuolelle, mutta peltoaluetta rajaava polveileva metsä aiheuttaa voimaloiden näkymäsektorissa paikoin sekavuutta. Malmgårdin kartano sijoittuu alueen keskiosassa sijaitsevan mäen länsipuolelle. Tämän ja kartanon pihapiirin peittävän puuston vuoksi tuulivoimalat eivät juuri näy historiallisesti arvokkaimmille kohteille, päärakennukselle, talousrakennuksille, kartanon koillispuolen talouspihalle tai englantilaistyyliselle maisemapuistolle. Malmgårdin kartanon luonteeseen ja kokemukseen kohdistuu muutoksia niille alueille, joille kartanomaisemassa näkyvät tuulivoimalat muodostavat ympäristöön uuden ajallisen kerrostuman. Voimalat jäävät kuitenkin kaakkoon selännealueelle erilliseksi kokonaisuudekseen eivätkä tuulivoimalat muodostu hallitseviksi elementeiksi kartanoalueen sisäisessä maisemassa tai alueen halki kulkevassa tiemaisemassa. Suunnitelluille tuulivoimaloille ja RKY-alueelle ei muodostu sellaisia visuaalisia yhteyksiä RKY-alueen lähialueelta, että sekä alue että voimalat näkyisivät maisemassa samanaikaisesti. Tuulivoimalat eivät uhkaa alueen historiallisia arvoja, mutta alueelle aiheutuu paikoin maisemallisia muutoksia. Tervikin kartano sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 5,8 – 7,9 kilometrin etäisyydellä lounaassa Pernajanlahden länsirannalla (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Tervik on keskeinen osa Pernajanlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää. RKY-alue muodostuu muun muassa kaksikerroksisesta päärakennuksesta, muista pihapiirin rakennuksista, talousrakennuksista, puutarha- ja puistoalueesta, tammikujasta ja kartanon pelloista. Näkyvyysanalyysin mukaan historiallisesti arvokkaimmille kohteille, päärakennukselle ja sen pihapiiriin ja pihapiiristä etäämmällä sijaitseville talousrakennuksille, tuulivoimalat eivät juuri näy. Kumpuileva maasto ja pihapiirissä kasvava puusto estää näkymiä avautumasta koilliseen tuulivoimaloiden suuntaan. Myöskään puutarha- ja puistoalueelle, missä puuston reunustama joki muodostaa hienon elementin, tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy. Kartanon alueelle saavuttaessa lounaan suunnalta Suomen pisimpänä pidettyä tammikujaa pitkin tuulivoimaloita tai osia niistä voi olla nähtävissä ennen kääntymistä puukujanteelle, mutta itse kujanteella liikuttaessa kujanteen tammet peittävät näkymiä tuulivoimaloille. Kartanon viljellyillä pelloilla liikuttaessa tuulivoimalat ovat monin paikoin nähtävissä koillisen suunnalla, jolloin voimalat kohoavat horisontissa näkyvän selännealueen päälle muodostaen sinne selkeän ryhmittymän (Liite 2, kuvauspaikka 3). Maisematilaa rajaavassa metsänrajassa, jonka ylle voimalat kohoavat, on nähtävissä 400 kV voima- 39 johdosta ja moottoritiestä aiheutuvat maisemavauriot. Tuulivoimaloiden vaikutus Tervikin kulttuurimaiseman historiallisiin arvoihin jää vähäiseksi, mutta kartanomaiseman luonteeseen voi kohdistua muutoksia osittain. Maiseman jo nykyiset maisemavauriot vähentävät maisemaan uutena rakenteena ja ajallisena kerrostumana tulevien tuulivoimaloiden vaikutuksia. Tervikan kartanosta kaakkoon lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 8,1 - 10 kilometrin etäisyydellä etelässä sijaitsee Tjusterbyn kartano. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä on nähtävissä vain paikoin kartanon pelloille. Kartanon päärakennukselle, sen pihapiirille ja puistoon tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy. Tjusterbyn kartanon luonteeseen ei kohdistu muutoksia ja tuulivoimaloiden vaikutus kulttuurimaiseman historiallisiin arvoihin jää vähäiseksi. Tjusterbyn kartanon itäpuolella lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 9,3 – 10,4 kilometrin etäisyydellä etelässä sijaitsee Sjögårdin kartano. Pernajanlahden lounaisrannalla sijaitseva RKY-alue ja rannan tuntumassa oleva kartanon rakennusryhmä koostuu empiretyylisestä päärakennuksesta, muista pihapiirin rakennuksista sekä kauempana olevista tiilisistä talousrakennuksista. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä on nähtävissä alueen itäosan rantavyöhykkeeltä ja itäisimmän osan pellolta. Pihapiiriin, talousrakennuksille ja kartanon koristepuutarhalle näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy. Päärakennuksen keskiakselista johtaa merelle terassoitu keskikäytävä, jonka päätepisteenä on kaksi laiturille sijoitettua uimahuonetta. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä voi näkyä näille kohteille. Näkyessään voimalat sijoittuvat pohjoiseen kaukaiseen horisonttiin Pernajanlahtea reunusvavalle selänteelle. Pitkästä etäisyydestä johtuen tuulivoimaloista ei näkyessään aiheudu vähäistä merkittävimpiä maisema- tai kulttuuriympäristövaikutuksia. Sarvilahden kartano ympäristöineen (Sarvilahti) sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 7,3 – 11,8 kilometrin etäisyydellä kaakossa Sarvlaxträsket -järven itäpuolella. RKYalue koostuu sekä Sarvlaxträsket -järven itärannasta, rannasta kohoavasta metsäisestä selännealueesta sekä Hormnäsfjärdeniin laskevan joen ympärillä sijaitsevista pelloista. Kartanon aikanaan huomattavan laajoilla tiluksilla on monipuolisia ja eri vuosisadoilta peräisin olevia rakennettuja ympäristökokonaisuuksia sekä vuosisatoja viljelyssä ja laidunnettuna olevia alueita. Sarvilahden kartanokeskusta ympäröi Suuren Rantatien eteläpuolinen viljelymaisema ja laidunalue. Muille kokonaisuuksille Sarvilahtea lukuun ottamatta tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy. Kartanoon kuuluu kolmikerroksinen päärakennus, muita pihapiirin rakennuksia sekä kauempana sijaitsevia päärakennuksia. Kartanon ohitse virtaavan joen varsilla ja patolammen ympärillä sijaitsee maisemapuisto. Kartanon alueella sijaitsee myös 1800-luvulla istutettuja puukujanteita. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä voi näkyä paikoin kartanon pihapiiristä kaakkoon ja etelään avautuvilta pelloilta, mutta ei itse kartanon pihapiiristä ja maisemapuistosta. Myös Sarvlaxträsket -järven rannalle tuulivoimaloita näkyy, mutta rannalla ei sijaitse asutusta. Avautuvat näkymät tuulivoimaloiden suuntaan ovat vain paikoittaisia lukuun ottamatta järven itä- ja etelärantaa, eivätkä sijaitse RKY-alueen arvokkaimmilla alueilla. Sarvilahden kartanon luonteeseen tuulivoimaloista ei kohdistu muutoksia ja tuulivoimaloiden vaikutus kulttuurimaiseman historiallisiin arvoihin jää vähäiseksi näkymien paikoittaisuuden ja tuulivoimaloille muodostuvan suhteellisen pitkän etäisyyden vuoksi. Michelspiltomin rautatieseisake sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 10,6 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa Loviisa-Vesijärvi –radan yhteydessä raiteiden eteläpuolella. Michelspiltomin seisake on ainoa alun perin yksityisen, kapearaiteisen Loviisa-Vesijärvi (Lahti) -radan entinen rautatieasema-alue, jonka rakennuskanta pihapiireineen on säilynyt rakentamisvaiheen aikaisessa asussa. Rautatieasema on suojeltu. Seisakkeen pihapiirissä kasvaa runsaasti tuulivoimaloiden suuntaan etelään peittäviä näkymiä, mutta pihapiiristä etelään avautuva peltoalue mahdollistaa tuulivoimaloiden tai osien niistä näkymisen osin pihapiriin. Etäisyydestä johtuen voimalat eivät ole näkyessään kuitenkaan hallitsevia maisemassa ja tuulivoimaloiden vaikutus rautatieseisakkeen historiallisiin arvoihin, jotka ennen kaikkea nojaavat rautatiehen ja seisakkeen pihapiiriin, jää vähäiseksi. Suuri rantatie sijoittuu lähimmillään noin 2,8 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta (Liite 10, kuvat 3, 4 ja 5). Suuri Rantatie, joka on rakennettu yhdistämään Turkua ja Viipuria, on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. 40 Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. Kaava-alueelta lounaasta Porvoon keskiaikaiselta kirkolta Suuri rantatie kulkee koillisen suuntaan Postimäelle (RKY-2009 alue) ja halkoo säilyneenä Porvoon ja Pernajan rajan metsäaluetta. Pernajassa tie jatkaa Vanhakylän viljelyaukealle, ja Koskenkylän ruukin (RKY2009 alue) kohdalla se muodostaa osan ruukinraittia. Pernajan kirkon ja pappilan (RKY 2009-alue) ohitettuaan tie jatkuu kohti Degerbytä eli nykyistä Loviisan kaupunkia. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät juuri näy Suurelle rantatielle valtaosaltaan tuulivoimaloiden vaikutusalueella. Vanhakylän peltoalueella mutkitellessaan tieltä voi paikoin avautua näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan itäkoilliseen Porvoontien eteläpuolisella osuudella. Tältä osuudelta muodostuu lähimpiin tuulivoimaloihin noin 7 kilometriä, joten tuulivoimalat näkyessään eivät ole tienäkymässä hallitsevassa osassa eivätkä vaikutukset muodostu vähäistä merkittävimmiksi. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso (Ympäristöministeriö 1992) sijaitsee kaava-alueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä suunniteltujen tuulivoimaloiden paikoista. Maisema-alue ulottuu pohjoisen suuntaan noin 14 kilometrin etäisyydelle ja etelän suuntaan aina 23 kilometrin etäisyydelle saakka. Maisema-alue koostuu eteläosan Pernajanlahden rantojen laajoista viljelyksistä, ruovikkoisista rantakosteikoista ja pienipiirteisistä, kumpareisista saaristomaisemista, sekä keski- ja pohjoisosan mutkittelevan metsänreunan rajaamasta, viljelykäytössä olevasta Koskenkylänjokilaaksosta, jossa nauha- ja ryhmäkyliksi tiivistynyt asutus keskittyy joen varteen. Alueen arvot perustuvat muun muassa jokilaakson ja merenlahden kulttuurimaisemaan, laajoihin yhtenäisinä säilyneisiin viljelyaukeisiin, keskiajalta periytyviin nauha- ja ryhmäkyliin, suuriin kartanoihin sekä ruukkeihin. Vaikutukset maisema-alueella merkittäville kohteille, kuten Koskenkylän ruukinalueelle sekä Malmgårdin-, Tervikin-, Tjusterbyn ja Sjögårdin kartanoille on arvioitu edellä rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) yhteydessä. Tuulivoimaloiden lähimaisema-alueelle (0-6 km) maisema-alueesta sijoittuu Pernajanlahden pohjukka ja sen rantojen viljellyt alavat alueet, jotka jatkuvat pohjoisen suuntaan Koskenkylänjokilaakson viljelyaukeina (Liite 10, kuvat 3 ja 4). Koskenkylänjoki mutkittelee kaava-alueen länsipuolella kaartuen sieltä kaava-alueen pohjoispuolelle latvavesien suuntaan siirryttäessä. Laajemmat peltoalueet avautuvat Koskenkylänjokilaaksossa Malmgårdin kartanoviljelysten tienoilla jatkuen avoimina Liljendaliin saakka. Lähimaisema-alueelle sijoittuvat muun muassa Koskenkylän ruukinalue ja Malmgårdin kartano sekä jokilaakson vanhaa rakennuskantaa edustava Garpomin kylä. Näkyvyysanalyysin mukaan lähimaisema-alueella tuulivoimalat näkyvät monin paikoin laajoille alueille sekä Pernajanlahdelle että Koskenkylänjokilaaksoon. Pernajanlahden pohjukasta ei avaudu merkittäviä päänäkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta sekä lahden lounaisrannoilta että liikuttaessa vesitse lahdella tuulivoimalat näkyvät monin paikoin koilliseen sijoittuvalla selännealueella. Paikoin lahden yli kulkeva 400 kV voimajohto on hallitseva elementti maisemassa. Lahden pohjukan pohjoispuolella sijaitsee Porvoon moottoritie, joka rikkoo kulttuurimaiseman eheyttä katkaistessaan kulttuurimaiseman itä-länsi –suuntaisesti. Moottoritieltä pohjoiseen sijaitsevan Koskenkylän ruukin ja Koskenkylän alueelta ei juuri avaudu merkittäviä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta siirryttäessä pohjoiseen Malmgårdin viljelyalueille ja edelleen koilliseen Rumpilan, Garpomin pelloille sekä Liljendalin lounaispuoliselle peltoalueelle, tuulivoimalat ovat monin paikoin nähtävissä laajoilta alueilta. Koskenkylänjokilaakso ei ole kauttaaltaan yhtä avointa maisematilaa, vaan muodostuu melko suurpiirteisestä peltojen ja metsäisten selänteiden vuorottelusta. Alueella avautuu paikoin myös pitkiä näkymiä ja merkittäviä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan avautuu etenkin Rumpilan ja paikoin Rumpilasta itään kulkevan Rumpilantien varrelta asutuilta alueilta. 41 Kaukomaisema-alueella (6-15 km) tuulivoimaloista etelään sijoittuu Pernajanlahti sokkeloisine vesistöineen ennen avautumista avarammaksi merenlahdeksi sekä Pernajanlahden rantavyöhyke, jossa vuorottelevat viljellyt tasaisemmat ja kallioiset korkeammat alueet (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Pernajanlahden rantavyöhykkeellä sijaitsevat muun muassa Tervikin, Tjusterbyn ja Sjögårdin kartanot (RKY 2009), Isnäsin vanha sahamiljöö (RKY 1993) työväenasuntoineen, Fasarbyn kylä (RKY 2009) sekä Pernajan kirkko ja pappila (RKY 2009). Kaukomaisema-alueella tuulivoimaloista pohjoiseen sijoittuu Koskenkylänjoen ja sen jokilaakson muodostama kulttuurimaisema. Kulttuurimaisema levittäytyy maisema-alueen pohjoisosassa laajemmalle kohdassa, josta Koskenkylänjoesta haarautuu Jaakkolanjoki kohti länttä. Pohjoisen suunnalle sijoittuvat muun muassa Liljendal, Michelspiltomin rautatieseisake (RKY 2009) ja Kreivilän kulttuurimaisema-alue. Näkyvyysanalyysin mukaan kaukomaisema-alueella tuulivoimahankkeesta etelään tuulivoimalat näkyvät paikoin sokkeloiselle Pernajanlahdelle, sen lounaisrannalle ja viljelyalueille. Merkittäviä päänäkymiä tuulivoimaloiden suuntaan ei juuri avaudu, mutta tuulivoimaloita tai osia niistä on monin paikoin nähtävissä. Isnäsin vanhalle sahamiljöölle, Fasarbyn kylälle ja Pernajan kirkolle ja pappilalle tuulivoimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy, mutta Tervikin, Tjusterbyn ja Sjögårdin kartanoiden alueelle tuulivoimaloita tai osia niistä voi paikoin näkyä. Pernajanlahdella etelään siirryttäessä lahti avautuu merellisemmäksi ja mahdollistaa samalla pitkien näkymien muodostumisen. Lahdelta avautuu myös pitkiä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, mutta suhteellisen pitkän etäisyyden ja maiseman suurpiirteisyyden vuoksi maiseman muutokset ovat vähäisiä. Tällöin tuulivoimalat asettuvat maiseman taustalle ja usein etualan saaret ja niemet hallitsevat näkymää. Kaukomaisema-alueella tuulivoimahankkeesta pohjoiseen tuulivoimalat näkyvät paikoin etenkin Liljendalista pohjoiseen sijaitsevalta avoimelta Eskilomin peltoalueelta sekä joiltakin paikoin maisema-alueen pohjoisimman osan pelloilta. Näillä alueilla tuulivoimalat näkyessään sijoittuvat eteläiseen horisonttiin tiiviiksi ryhmittymäksi. Michelspiltomin rautatieseisakkeelle tuulivoimalat osin näkyvät, mutta eivät juurikaan Kreivilän kulttuurimaisema-alueelle. Kokonaisuudessaan Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson luonteeseen ja kokemukseen kohdistuu muutoksia niille lähimaisema-alueille, joille kulttuurimaisemassa näkyvät tuulivoimalat muodostavat ympäristöön uuden ajallisen kerrostuman. Voimalat sijoittuvat kuitenkin omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen selännealueelle sivuun Koskenkylänjokilaaksosta ja Pernajanlahdesta eivätkä tuulivoimalat muodostu hallitseviksi elementeiksi kulttuurimaiseman sisäisessä maisemassa tai tiemaisemassa alueella liikuttaessa. Tuulivoimalat eivät uhkaa maisema-alueen historiallisia arvoja. Kaukomaisema-alueella tuulivoimalat näkyvät horisontissa tiiviinä yksittäisenä ryhmänä, jotka eivät hallitse Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson maisemakuvaa. Maiseman arvokkaat piirteet säilyttävät merkityksensä maisemassa, mutta katseltavan kaukomaiseman identiteetti voi kuitenkin muuttua modernimmaksi tuotantomaisemaksi. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Teoreettisen näkyvyysanalyysin ja maastokäynnin perusteella Tetomin tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia kaukomaisema-alueella (6-15 km) sijaitseville Särkijärven- Tiilään kylä- ja kartanomaisemalle, Postimäen, Ilolan kylän ja Ilolanjoen kulttuurimaisemalle, Ilolanjoen kulttuurimaisema, Sannäsin kartanolle ja Husholmenin linnasaarelle sekä Heikinkylän kulttuurimaisemalle (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Näille alueille tuulivoimalat eivät teoreettisen näkyvyysanalyysin mukaan näy lainkaan tai rajoittuneesti vain pienelle kohtaa joka ei ole alueen arvokkainta aluetta. Suunnitelluista lähimpien tuulivoimaloiden paikoista hankkeen lähimaisema- ja kaukomaisemaalueella noin 4,5 – 15 kilometrin etäisyydelle itään on Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ehdotettu uutta laajaa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä Loviisanjoen ja –harjun kulttuurimaisemaa. Loviisanharju ympäröivine peltoaukeineen on yksi selkeimmin maastossa hahmottuvia pitkittäisharjuja Uudellamaalla. Loviisa–Vesijärvi (Lahti) -rata myötäilee harjua ja sen rinnalla kulkevaa Loviisanjokea. Loviisanjoen ja -harjun kulttuurimaisemaan kuuluu myös jokilaaksoon, harjun kupeeseen syntyneitä kyliä. Kulttuurimaiseman pohjoisosassa sijaitsee 1500-luvulla perustettu Kuggomin kylä sekä sen viljelymaisemaan liittyvät Skinnarby, Tavastby, Andersby ja Hommansby. Harjumaisema jatkuu Loviisan kaupungin halki ja kaupungin eteläpuo- 42 lella siihen kuuluvat keskiajalta tunnetut Köpbacka ja Haravankylä. Loviisanjoki mutkittelee avoimessa jokilaaksossa, joka muodostuu useammista maisematiloista näkymien välillä katketessa metsäisiin alueisiin, metsäsaarekkeisiin tai pihapiireihin. Maisemat avautuvat pääosin jokilaakson suuntaisesti alueella liikuttaessa. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimaloita tai osia niistä näkyy monin paikoin maisema-alueen pohjoisosan Hommarsbyn, länsiosan Hartolan ja keskiosan Haddomin sekä valtatien 7 ja rautatien risteyskohdan avoimilla peltoalueilla. Muille alueille maisema-alueella tuulivoimalat eivät näy tai vain hyvin rajoittuneesti. Maisema-alueeseen kuuluva Hartola sijoittuu lähimmäksi suunniteltuja tuulivoimaloita. Hartolasta paikasta riippuen lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat noin 4,5 – 7 kilometrin etäisyydelle länteen. Tällä alueella tuulivoimalat näkyvät etenkin Liljendalintien ja Lapinjärventien välisellä alueella sijaitseville pelloille ja niille pihapiireille, joilta avautuu pitkiä näkymiä länteen tuulivoimaloiden suuntaan. Näkyessään tuulivoimalat näkyvät horisontissa tiiviinä yksittäisenä ryhmänä, jonka jalustana toimii tuulivoimaloiden ja peltoalueen väliin jäävä metsäinen selänne. Hartolan alueelta siirryttäessä itään Haddomin alueelle ja edelleen rautatien itäpuolisille peltoalueille pelloilta ja paikoin pihapiireistä avautuu näkymiä lännen suuntaan. Näiltä avoimilta alueilta tuulivoimaloita voi näkyä lähimmillään noin 8,5 – 10 etäisyydellä lännessä. Alueelta etelään sijaitsevalta Kuggomin kylältä tuulivoimalat eivät sen sijaan näkyvyysanalyysin mukaan näy. Haddomin alueelta siirryttäessä pohjoisen suuntaan Tavastbyn (Hämeenkylä) alueella tuulivoimalat tai osia niistä voi näkyä vain rajoittuneesti, koska pelloilta ei avaudu riittävän pitkiä näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Edelleen siirryttäessä pohjoiseen maisema-alueen pohjoisimpaan osaan Hommarsbyhyn (Hommanninkylä) maiseman päänäkymät avautuvat jokilaakson suuntaisesti, mutta pitkiä näkymiä avautuu myös tuulivoimaloiden suuntaan länteen. Tuulivoimalat ovatkin nähtävissä laajoilla avoimilla peltoalueilla keskittyen peltojen itäosiin Loviisanjoen itäpuolelle. Myös yksittäisiltä pihapiireiltä avautuu näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan Valtatien 7 ja rautatien risteyskohdan avoimilla peltoalueilla ja sitä reunustavalla asutuksella tuulivoimaloita tai osia voi näkyä kaukaisessa luoteisessa horisontissa, mutta tuulivoimaloille muodostuvan yli 10 kilometrin etäisyyden vuoksi voimaloiden maisemalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoimalat eivät hallitse kulttuurimaiseman maisemakuvaa ja maiseman arvokkaat piirteet, kuten vanhat kylät, säilyttävät merkityksensä maisemassa, mutta katseltavan kaukomaiseman identiteetti voi kuitenkin muuttua modernimmaksi tuotantomaisemaksi etenkin tuulivoimaloita lähinnä sijaitsevilla alueilla. Uudenmaaan 4. vaihemaakuntakaavassa osoitettu Hyövinkylän, Jaakkolan ja Hallilan kylien tiemaisema sijaitsee lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta noin 8,7 – 15,6 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Myrskylänjoki ja sitä seuraileva maisemallisesti arvokas KoskenkyläMyrskylä –maantie yhdistävät keskiaikaisilla kylätonteilla sijaitsevia Hallilan, Hyövinkylän ja Jaakkolan kyliä. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä on nähtävissä vain rajoittunein paikoin Jaakkolan alueelle sekä Hyövinkylän pelloille. Alueen arvot perustuvat etenkin maisemallisesti arvokkaaseen tiehen, joka yhdistää joenvarren keskiaikaiset kylätontit. Tielle tuulivoimalat eivät juuri näy aivan pieniä mahdollisia näkymiä lukuun ottamatta. Alueen maiseman luonteeseen ei kohdistu muutoksia ja maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Itä-Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueen lähimaisema-alueelle (0-6 km) ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisemia, mutta kaukomaisema-alueelle (6-15 km) sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita alueita (Liite 10, kuvat 3 ja 5). Näkyvyysanalyysin mukaan niille maakuntakaavan alueille, joita ei ole käsitelty jo edellä 4. vaihemaakuntakaavan maisema-alueiden yhteydessä, tuulivoimalat eivät näy kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta runsaan 10 kilometrin etäisyydellä sijaitseville maakuntakaavan alueille (Lapinkylä, Harsböle) tuulivoimalat tai osia niistä voi paikoin näkyä, mutta tuulivoimaloille muodostuvan pitkän etäisyyden ja näkymien paikoittaisuuden vuoksi tuulivoimaloiden vaikutukset näkyessään eivät muodostu vähäistä merkittävimmiksi. Yhteenveto vaikutuksista maisema- ja kulttuuriympäristöalueille Tuulivoimalat eivät sijoitu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai rakennetun kulttuuriympäristön alueille. Tuulivoimarakentaminen ei muuta kyseisten alueiden 43 rakennettua ympäristöä tai sisäistä maisemaa. Alueiden ja kohteiden historiallinen ymmärrettävyys ja kertovuus säilyvät siitä huolimatta, että niille alueille, joille tuulivoimalat näkyvät selkeästi, tulee ympäristöön uusi mittakaavaltaan täysin uudenlainen ajallinen kerrostuma. Kulttuuriympäristön historiallisiin arvoihin kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä, mutta lähiympäristön muutokset vaikuttavat alueen koettuun luonteeseen sitä voimakkaammin mitä enemmän tuulivoimalat näkyvät. 6.7.7 Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin Kaava-alueella toteutetaan arkeologinen inventointi kesällä 2015. Inventoinnin tulokset raportoidaan kaavaehdotusvaiheessa. Tiedossa oleviin Museoviraston kiinteisiin muinaisjäännöksiin tuulivoimahankkeen vaikutukset voivat olla vain maisemallisia muinaisjäännösten ja lähimpien suunniteltujen tuulivoimaloiden ja tieyhteyksien välisen pitkän etäisyyden vuoksi. Kuuden kilometrin säteellä lähimaisema-alueella teoreettisen näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat tai osia niistä voi näkyä ainoastaan kahdelle kiinteälle muinaisjäännökselle, Ryssön linnoitukselle ja Riksängenille. Ryssön 1700-luvun puolustusvarustus sijaitsee noin 4,6 kilometrin etäisyydellä lounaassa ja Riksängenin kivikautinen asuinpaikka noin 4 kilometrin etäisyydellä lännessä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalan paikasta. Suunnitellut tuulivoimalat ja uudet tielinjaukset eivät uhkaa tunnettujen muinaisjäännöskohteiden säilymistä ja historiallista arvoa. Muinaismuistolain (17.6.1963) mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. (Muinaismuistolaki 1 §). 6.7.8 Sähkönsiirron ja huoltoteiden vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuistoon tarvitaan rakennus- ja huoltotieverkosto, jonka avulla kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat materiaalit ja pystytyskalusto. Metsämaastossa tielinjausten kohdalta raivataan ja kaadetaan puustoa noin 12–15 metrin leveydeltä työkoneiden ja tien reunaluiskien tarvitseman tilan vuoksi. Varsinaisen tiealueen lopullinen leveys on noin kuusi metriä. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotiet rakennetaan pääosin olemassa olevien teiden tilalle. Huoltoteiden rakentamisen myötä kapeiden metsäteiden luonne muuttuu, mutta maisemavaikutukset levennettävien ja kokonaan uusien huoltoteiden osalta rajoittuvat teiden välittömään läheisyyteen. Suurin osa parannettavasta tiestöstä on nykyisin vaihtelevassa kunnossa olevia metsäautoteitä. Tiestön parantaminen muuttaa niiden lähiympäristöä, mutta vaikutus ei ole kovin laaja metsäisessä maisemassa. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto on suunniteltu kokonaisuudessaan maakaapeilla toteutettavaksi. Maakaapelit rakennetaan muutenkin parannettavien huoltoteiden viereen ja vain pieneltä osalta muualle. Kaapeliojan leveys on noin yksi metri. Kaapeliojan kaivaminen aiheuttaa paikallisesti maisemanmuutoksen puiden kaatamisen myötä. Suunnitellulla maakaapelireitillä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuisto liitetään sähköverkkoon yhdellä uudella sähköasemalla. Sähköasema rakennetaan nykyisen Kymenlaakson Sähkön 110 kV voimajohdon yhteyteen johtokäytävän länsipuolelle. 6.7.9 Haitallisten vaikutusten lieventäminen Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi voimalan koko, koska suuremmat voimalat näkyvät kauemmas. Lisäksi koko vaikuttaa voimalan väritykseen ja valaistustarpeeseen. Vaikutuksia tuulivoimalan välittömään lähiympäristöön voidaan lieventää rakentamalla tuulivoimalan alue lähiympäristöön luonnollisesti liittyväksi kasvillisuuden, käytettävien pinnoitteiden ja maastonmuotojen suhteen. Voimaloiden läheisyydessä visuaalisia vaikutuksia voidaan vähentää myös katkaisemalla näkymiä tuulivoimaloille istutettavan puuston avulla. 44 6.7.10 Epävarmuustekijät Arviointia vaikeuttaa maiseman ja sitä kautta näkymien muuttuminen ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Puuston ja muun kasvillisuuden kasvaminen sekä esimerkiksi avohakkuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu pahin mahdollinen tilanne vaikutuksen voimakkuuden suhteen ja sen todennäköisyys sekä lieventämismahdollisuudet. 6.8 Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaavan mahdollistama tuulivoimarakentaminen edellyttää muutoksia tekniseen huoltoon. Muiden maankäyttötoimintojen osalta nykyiset verkostot ja yhteydet ovat riittävät, eikä kaavalla niiden osalta ole vaikutuksia teknisen huollon järjestämiseen. Tuulivoimaloiden alueen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka rakennetaan alueen tiestöä noudattaen. Sähköliityntä toteutetaan 30 kV maakaapelein Lånkärretin alueelle rakennettavaan tuulivoimala-alueen omaan kevyeen sähköasemaan. Sähköliityntä on tarkoitus toteuttaa nykyiseen Kymenlaakson Sähkö Oy:n 110 kV voimajohtoon. Tuulivoimaloita palvelemaan tarvitaan lisäksi rakennus- ja huoltotieverkosto. Huoltoteitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotieverkoston alustavissa suunnitelmissa on hyödynnetty mahdollisimman paljon alueen nykyistä tiestöä. 6.9 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Tuulivoimaloiden rakentamis- ja nostoalueilta puustoa poistetaan alle hehtaarin alalta. Kantavuudeltaan heikoilla alueilla maamassoja voidaan joutua vaihtamaan kantavampiin. Lisäksi uutta huoltotiestöä rakennetaan arviolta noin 1 km ja olemassa olevaa tiestöä kunnostetaan. Tuulivoimapuistosta rakennetaan maakaapeliyhteys, minkä yhteydessä puustoa joudutaan niin ikään raivaamaan. Vaikutukset kohdistuvat metsätalouskäytössä oleviin alueisiin, joissa ei lähtötietojen perusteella ole erityisiä luontoarvoja eikä luonnon monimuotoisuus juuri heikkene. Rakentamisalueiden luontokartoitus tehdään kesällä 2015, minkä jälkeen vaikutukset arvioidaan yksityiskohtaisemmin osana kaavaehdotusta. 6.10 Linnustovaikutukset Vaikutukset pesimälinnustoon Tuulivoiman vaikutus pesimälinnustoon on yleensä vähäinen. Mahdollisina vaikutusmekanismeina voi olla lintujen törmäykset tuulivoimalaan, elinympäristön vähentyminen tuulivoimalan ja huoltotiestön vievän tilan vuoksi ja tuulivoimalan aiheuttama häirintävaikutus. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen ja huolto lisää ihmisten liikkumista alueella, mikä saattaa häiritä joitain häiriöherkkiä lajeja. Linnut oppivat väistämään pesimäalueensa tuulivoimaloita, eivätkä ne yleensä aiheuta törmäyskuolemia. Kaavaluonnoksen mukaisilla tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla kasvaa pääosin taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää ja valtaosa tällaisissa elinympäristöissä elävistä linnuista on runsaslukuisia metsälajeja, jotka hakevat ravintonsa etupäässä metsäympäristön sisältä eivätkä juuri lennä tuulivoimaloiden lapojen korkeudella. Näiden lajien törmäysriski tuulivoimalaan on vähäinen, lisäksi mahdollisen törmäyksen vaikutukset runsaslukuisten lajien kantoihin jäisivät merkityksettömiksi. Yksittäisen voimalan vaatima pinta-ala on melko pieni, noin puoli hehtaaria. Lisäksi suunnitellut rakennuspaikat ovat jo valmiiksi metsätalouskäytössä. Tästä johtuen suunniteltu tuulivoimapuisto ei todennäköisesti aiheuta merkittävää lintujen elinympäristöjen vähenemistä. Tutkimuksissa ei ole yleensä havaittu lintujen parimäärien laskevan tai pesintätuloksen heikkenevän tuulivoimalan läheisyydessä. Etenkään varpuslintuihin tuulivoimalla ei ole juurikaan vaikutusta, mutta jotkin isokokoiset häiriöalttiit lajit voivat karttaa tuulivoimaloiden lähialueita. Kaava-alueen ulkopuolelle, sen ympäristössä sijaitsee ennakkotietojen perusteella uhanalaisen linnun pesäpaikka. Pesäpaikka sijaitsee yli kahden kilometrin etäisyydellä kaavaluonnoksen mukaisista tuulivoimaloiden sijoituspaikoista, mikä lähtökohtaisesti täyttää Ympäristöministeriön 45 Tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa (4/2012) esitetyn vähimmäisetäisyysvaatimuksen tuulivoimalle herkkien lintulajien pesäpaikkojen huomioimisesta tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Keväällä 2015 suunnittelualueella laaditussa metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksessä ei tehty havaintoja metsoista tai niiden elinpiiristä kertovista hakomispuista, joten kaavaluonnoksen mukaisilla toiminnoilla ei ole vaikutuksia alueen metsokantaan. Teerien havaittiin pitävän soidinta pääasiassa suunnittelualueen ulkopuolella, jolloin myös vaikutukset teeriin arvioidaan jäävän vähäisiksi. Tuulivoima-alueen pesimälinnusto kartoitetaan kesällä 2015, minkä jälkeen vaikutukset pesimälinnustoon arvioidaan kaavaehdotusvaiheessa tarkemmin. Vaikutukset muuttolinnustoon Tuulivoimapuistojen merkittävimpiä muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia ovat törmäysriski ja häiriövaikutus. Törmäysriski ja häiriövaikutus ovat suurimpia ns. muuton pullonkaula-alueilla, muutonaikaisten päivittäisten siirtymäreittien alueilla sekä merkittävien levähdysalueiden läheisyydessä. Pullonkaula-alueilla tarkoitetaan sellaisia alueita, joilla laajemman alueen muutto ohjautuu ja tiivistyy huomattavasti pienemmälle alueelle. Pullonkaula-alueet ovat tyypillisesti niemenkärkiä, vesistöjä tai rannikkolinjoja, jotka ohjaavat lintujen muuttoa voimakkaasti. Tuulivoiman kannalta herkkiin lajeihin kuuluvat mm. joutsenet, hanhet, kurki ja päiväpetolinnut. Näistä etenkin osalla päiväpetolintulajeista alttius tuulivoimaloiden väistämiseen on todettu muita lajiryhmiä alhaisemmaksi. Joutsenilla, hanhilla ja kurjella taipumus voimaloiden väistämiseen on suurempi ja lajien törmäysriski pohjautuu ennemminkin lajien tyypilliseen matalahkoon muuttokorkeuteen. Keväällä 2015 tehdyssä kevätmuuttoselvityksessä on toistaiseksi havaittu melko vähän muuttavia päiväpetolintuja, joka onkin ollut odotettua rannikkoalueen merkityksen ollessa suurempi syksyisin. Vilkkaimpina päivinä päiväpetolinnut ovat lentäneet pääasiassa lapakorkeuden yläpuolella. Metsä- ja tundrahanhien kevätaikaiset yksilömäärät ovat kasvaneet eteläisessä Suomessa 2000-luvulla, mikä on näkynyt myös Loviisan muutonseurannassa. Aamuihin painottuneissa havainnoinneissa on havaittu muutamia satoja lintuja ja ainakin Sävträsketin ja Gammelbyvikenin alueet ovat hanhille tärkeitä levähdysalueita. Pääosa metsä- ja tundrahanhien lennoista on eri ruokailu- ja lepäilyalueiden välillä tapahtuvaa, luonteeltaan paikallista liikehdintää. Pääosa hanhista liikkuu oletettavasti Pernajanlahden suunnan ja Sävträsketin välillä. Suurin osa parvista liikkuu suunnitellun tuulivoimala-alueen länsipuolella, Koskenkylänjokilaakson alueella. Liikehdintää on havaittu myös Askolan suunnasta Liljendaliin sekä Sarvlaxträsektin suunnasta Gammelbyvikenin suuntaan. Suunnittelualueelle ei ole toistaiseksi havaittu sijoittuvan säännönmukaisia, muutto- tai siirtymäreittejä. Karkeasti arvioituna 1/5 havaituista parvista on lentänyt suunnitellun tuulivoima-alueen läpi tai välittömässä läheisyydessä. Niinijärven alueella hanhien ei ole havaittu levähtävän. Muuttavien kahlaajien ja vesilintujen määrät ovat olleet melko vaatimattomia. Vesilinnuilla pääosa liikehdinnästä on tapahtunut Niinijärven ja muiden kosteikkojen välillä (Gammelbyvikenin ja Kuuskoskijärven suunnat). Niinijärven levähtävien vesilintujen kokonaismäärät ovat olleet maksimissaan joitakin kymmeniä ja runsaimpana lajina on ollut läpi kevään haapana (maksimi noin 40 yksilöä). Kuikkalintujen päämuutto tapahtuu toukokuussa ja muutonseurannassa on toistaiseksi havaittu kuikkalintujen muuttoa vain kahtena aamuna. Kuikkalinnuilla muuttosuunnat ovat välillä pohjoiskoillinen-koillinen. Pääosa kuikkalinnuista muuttaa keväisin monien muiden lajien tapaan ulkomerellä, mutta rannikkoalueella osa muutosta saattaa ohjautua rannikkoalueella Pellingin ja Pienen Pernajanlahden alueet. Muutonseurannassa on havaittu parhaimmillaan 20-30 kuikkalintua Pernajanlahden ja lahden länsipuolien alueella, noin 8 km leveällä kaistalla. Huomattava osuus kuikkalinnuista on lentänyt törmäysriskikorkeudella. Tuulivoimahankkeen levähdysalueisiin kohdistuvat häiriövaikutukset jäävät tyypillisesti alle 1 km etäisyydelle. Tuulivoimapuistolla voisi olla levähdysalueisiin kohdistuvia häiriövaikutuksia lähinnä Niinijärven alueeseen, joka lukeutuu tärkeisiin kurkien levähdysalueisiin. Keväällä 2015 toteutetussa seurannassa Niinijärvellä ei ole havaittu kurkia - alueella pesivää paria lukuun ottamatta. 46 6.11 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista alueelta on selvitetty liito-oravan esiintyminen. Suunnittelualueelta ei todettu liito-oravareviirejä. Alueelle laaditaan lepakkoselvitys kesäkaudella 2015, joka raportoidaan kaavan ehdotusvaiheessa. 6.12 Vaikutukset luonnonsuojeluun Tuulivoimahankkeen vaikutuksista Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen Natura-alueen (FI0100078) suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin on laadittu Naturaarvioinnin tarveharkinta, joka on esitetty tämän kaavaselostuksen liitteenä vain viranomaiskäyttöön. Selvitys on tehty olemassa olevan aineiston (Natura-tietolomake) ja osayleiskaavaa varten laadittujen erillisselvityksien perusteella. Lähimmillään noin 3,8 kilometrin etäisyydellä Natura-alueesta sijaitsevalla tuulivoimahankkeella ei ole vaikutuksia alueen luontodirektiivin liitteen luontotyyppeihin tai kasvillisuuteen, eikä luontodirektiivin liitteen II lajiin harmaahylkeeseen. Myöskään lintudirektiivin liitteen I lajeihin tai säännöllisesti tavattaviin muuttolajeihin ei todennäköisesti kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Muut luonnonsuojelu- ja luonnonsuojeluohjelmien alueet (Kuskoskträsketin luonnonsuojelualue, Sävträskin luonnonsuojelualue, Sävträsk-Kuskoskträsket lintuvesiensuojeluohjelma. SävträskKuskosträsketin alueesta linnuston kannalta todennäköisesti merkittävämpi on Sävträskin alue (Lehtiniemi, ym. 2013, kevätmuutonseurannan havainnot). Maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin Sävträsk kuuluu pesivän kosteikkolajistonsa puolesta. Pesimälajeista ainoastaan ruskosuohaukalla alueiden käyttö on laajaa, mutta kokonaisuudessaan hankkeella ei olisi kohteen etäisyyden huomioiden juurikaan vaikutuksia pesimälajistoon. Sävträskillä levähtää keväisin satoja metsä- ja tundrahanhia ja mahdollisesti muutamia satoja vesilintuja (mm. 100 tavia huhtikuussa 2015). Kevätmuuttoseurannan havaintojen perusteella lintuvesiensuojeluohjelman alueisiin kohdistuvia vaikutuksia ei voida arvioida merkittäviksi. Binkendalin harjut sijaitsevat yli 2,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta, eikä hankkeella etäisyydestä johtuen arvioida olevan niihin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia. 6.13 Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimapuiston vaikutukset alueen maa- ja kallioperään muodostuvat voimaloiden ja tie- sekä kaapeliyhteyksien rakentamisessa tapahtuvasta maa- ja kallioperän muokkauksesta. Rakentamisen vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Maaperää muokataan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja asennusalueen, huolto- ja tulotieyhteyksien sekä rakennettavien maakaapeleiden kattamalta alueelta. Rakentamistöissä mahdollisesti tarvittava kiviaines on mahdollista saada tuulipuiston alueelta tai sen läheisyydestä. Vaikutukset maaja kallioperään tulevat sekä rakennus- että käyttövaiheessa jäämään vähäisiksi. Suurimmat maa- ja kallioperään kohdistuvat toimenpiteet kohdistuvat varsinaisen voimalan perustusten kohdalle. Tieyhteyksien osalta olemassa olevia yhteyksiä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Kokonaan uusia teitä on suhteessa erittäin vähän. Tiet on pyritty sijoittamaan moreeni- ja kallioalueille. Tielinjoilta kuoritaan pintamaat, pohja tasataan ja rakennusaineena käytetään moreenia ja mursketta tai vastaavia materiaaleja. Kivikkoisissa ja kallioisissa kohdissa pohjaa louhitaan riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Mikäli tietä joudutaan rakentamaan heikommin kantavalle pohjalle (turve, savi), niin tie tullaan tekemään riittävän kantavaksi massanvaihdolla. Teiden ja tuulivoimala-alueiden rakentamisen ja maakaapeleiden asentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia maa- ja kallioperään. Alueelle rakennettavan tiestön, kaapeliyhteyksien ja tuulivoimaloiden perustusten ulkopuolella kaavalla ei ole vaikutuksia maa- ja kallioperään. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää rakentamisaikana käyttämällä nykyistä alueen tieverkostoa hyväksi siten kuin se on mahdollista huomioimalla maastonmuodot. Vaikutuksia suoalueiden olosuhteisiin voidaan vähentää rakentamalla tiet suoalueiden reunoja myötäillen. Tuulivoimaloiden käytönaikaisten huoltotoimenpiteiden tai tuulivoimaloiden käyttö-öljyjen ei katsota muodostavan maaperän pilaantumisriskiä. 47 Kaavamääräysten mukaisesti tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on tuulivoimatoimijan purettava voimalarakenteet rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. Rakennuspaikka ympäristöineen ennallistetaan suunnitelman mukaisesti. 6.14 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Pintavedet Tuulivoimaloiden alueella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä, kuten puroja tai noroja, joiden valumaan tai veden laatuun hanke saattaisi vaikuttaa. Osa tuulivoimaloiden suunnitelluista rakentamispaikoista sijaitsee metsäojitetuilla alueilla. Uoman yli rakennettavien teiden rakentamisessa vältetään kiintoaineksen kulkeutumista uomaan. Teiden rakentamisessa käytetään mahdollisimman karkeita maa-ainesmateriaaleja. Tierumpujen riittävällä määrällä ja oikealla mitoituksella voidaan vähentää vaikutuksia valuntaan ja ojien virtaamiin. Rakentamisen aikana tukkeutuneet ojat avataan ja veden virtaus mahdollistetaan esimerkiksi tierummuin. Suunnitellut uudet huoltotieyhteydet eivät sijoitu pintavesien pääpurkureiteille eivätkä luonnontilaisten purouomien kohdille, eivätkä siten olennaisesti vaikuta pintavesien kulkeutumiseen alueella. Huoltoteiden rakentaminen ei myöskään edellytä purouomien siirtoja. Muut mahdolliset vaikutukset pintavesiin muodostuvat rakennusvaiheessa, jolloin rakennetaan perustuksia tuulivoimayksiköille. Puusto raivataan perustusalueelta ja pintamaata poistetaan 1-3 m. Tämä saattaa tilapäisesti lisätä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin, mikäli rakentamisen ajankohta on hyvin sateinen. Mahdollinen vaikutus rajoittuu suppealle alueelle, lähinnä lähteisiin ja ojiin ja vaikutus on lyhytaikainen. Rakentamisen aikaisen mahdollisen kiintoaineksen valuminen voidaan estää väliaikaisella keräilyaltaalla, joka sijoitetaan ojaan/puroon työn ajaksi. Tuulivoimalat eivät aiheuta käytönaikaisia haitallisia vaikutuksia suunnittelualueen ojituksiin, eikä voimaloiden huoltokäynneistä arvioida aiheutuvan päästöjä ojavesiin. Normaalitilanteessa voimalan käytön aiheuttama kuormitus ympäristöön on erittäin pientä. Käytön aikana syntyy jonkun verran hydrauliikka- ja voiteluöljyjätteitä. Tuulivoimapuistot eivät muodosta normaalitilanteessa kuormitusta, joka vaikuttaisi pintavesiin. Myöskään huollon aikaisella toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta pintavesien tilaan. Pohjavedet Kaavoitettavalla alueella tai sen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Kaavaalueella sijaitsevat lähteet on huomioitu lähtökohtaisesti sijoitussuunnitelmassa. Tuulivoimarakentamisen maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla. Esimerkiksi tien reunaoja voi kuivattaa hieman jotakin aluetta. Rakentamisella ei ole olennaisia vaikutuksia pohjaveden määrään tai laatuun. Kallioalueella vähäisiä vaikutuksia kalliopohjaveteen voi ilmaantua mahdollisen kalliolouhinnan aikana. Vaikutus kohdistuu lähinnä pohjaveden virtaukseen ja on hetkellinen, kunnes louhittavan tuulivoimalan paikka täytetään maa-aineksilla. Uudet tielinjat rakennetaan lähes kokonaisuudessaan kovalle maaperälle. Mikäli tiet rakennettaisiin ihan suoalueiden reunoille tai läpi, niin silloin rakennettavien teiden reunaojat voisivat vaikuttaa suoalueiden vesitaseeseen kuivattavasti. Teiden rakentamisella ja maakaapeleiden asentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen. Moreenissa esiintyvä pohjavesi saattaa hieman samentua, mutta vaikutus on hetkellinen ja paikallinen. Tiestön ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia pohjaveteen. Alueella käsitellään vähäisiä määriä tuulivoimaloiden koneistojen voiteluöljyä, mutta määrät ovat pieniä ja mahdolliset vuodot helposti havaittavia, joten toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Vaikutukset pohjavesiin ovat vähäisiä, koska alue ei sijoitu veden hankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. 6.15 Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Tuulivoimahankkeella voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonepäästöjen vähenemisen kautta. Tuulivoimatuotannolla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden 48 käyttöä energiantuotannossa, minkä avulla voidaan vähentää energiatuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Vaikutusten suuruuden määrittelevät ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus. Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähes täysin osien valmistamisen ja voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Osien valmistamisesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia voidaan pienentää esimerkiksi tuottamalla valmistusprosessissa kuluva energia vähäpäästöisellä menetelmällä. Sähkönsiirto tuulivoimaloilta kaava-alueen keskiosassa sijaitsevalle sähköasemalle tapahtuu maakaapeleilla. Tuulivoimahanke liitetään nykyiseen Kymenlaakson Sähkön 110 kV voimajohtoon, eikä hanke edellytä uuden voimajohdon rakentamista. Sähkönsiirron koko elinkaaren aikaiset päästöt aiheutuvat lähes yksinomaan rakennusvaiheessa käytettävien ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä. Rakentamisen aikaiset päästöt eivät poikkea normaalista rakentamisen ilmapäästöistä, eikä niillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Käytönaikaisia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon ei sähkönsiirrolla normaalitilanteessa juuri ole. Kaapelin vikaantuessa hetkellisiä päästöjä ilmaan voi aiheutua korjaustöissä käytettyjen ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä. 6.16 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen jatkumisen alueella. Uudet tai parannetut tiet ja voimaloiden tasatut kentät parantavat alueen hyödyntämistä metsätalouskäytössä. 6.17 Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiin Tuulivoimalat sijoittuvat yksityismaille ja taloudelliset vaikutukset, kuten vuokratulot, kohdistuvat lähinnä tuulivoimahankealueen maanomistajiin. 6.18 Vaikutukset energiatalouteen 9 Voimalalla arvioidaan vuosittaiseksi tuotetun sähköenergian määräksi n. 100 GWh/a. Yksi nykyaikainen tuulivoimala tuottaa sähköä n. 600 sähkölämmitteisen omakotitalon (vuosikulutus 18 500 kWh/a) tarpeisiin. Tuulivoimahanke parantaa ja tasapainottaa sähkönsaantia ja sillä on merkittäviä yhdysvaikutuksia uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen kannalta. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää ja se korvaa sähkömarkkinoilla muita energiantuotantomuotoja. Tuulisuus vaihtelee ajallisesti paljon ja tuulivoimalle ovat ominaista tuotannonvaihtelut tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuitenkin myös sähkön kulutus vaihtelee huomattavasti ja vaihtelevan kulutuksen kattamiseksi tarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita. Tuulivoimatuotannon vaihtelu tuuliolosuhteiden mukaan ei muodostu tekniseksi eikä taloudelliseksi ongelmaksi ennen kuin vasta erittäin suurilla tuotantomäärillä. Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu tuulivoimatavoite (2'000 MW) on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin sähkönkulutuksen normaali vuorokausivaihtelu. Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 1–5 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5–10 % sähköstä. Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön. Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä. Suomen sähkömarkkinat ovat osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla on vesivoimaosuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet siihen joustavuuteen mitä tuulivoiman lisääminen järjestelmään tuo. 6.19 Vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan Puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria rakennelmia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, jolloin tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itsekin tutkassa. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutusta Puolustusvoimien alueiden käytettävyydelle. Kaava-alue ei sijaitse varuskunta-alueella tai sen läheisyydessä, eikä sotilaskäytössä olevan lentokentän tai varalaskupaikkojen läheisyydessä, eikä harjoitus- tai ampuma-alueen yhteydessä. 49 Lähimmät Puolustusvoimien alueet sijaitsevat Kouvolassa (Vekarajärvi), Helsingissä (Santahamina) ja Kotkassa (Rankki). Tetomin tuulivoimahankkeen vaikutukset tutkiin on selvitetty lausuntopyynnöin ja hanke on saanut Puolustusvoimilta hyväksyvän lausunnon kevättalvella 2015. Puolustusvoimat ovat osayleiskaavan osallisina ja siltä pyydetään kaavasta lausunto. Kaavan yleisissä määräyksissä määrätään, että hankkeella on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä, ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. 6.20 Vaikutuksen ihmisten elinoloihin ja terveyteen Tuulivoimahankkeen toteutuessa kaavalla on jonkin verran elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä ihmisten elinoloihin vaikuttavat lähinnä voimaloista aiheutuvat varjostus- ja meluvaikutukset. Elinympäristön turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat kestoltaan rajoitettuja ja syntyvät pääsääntöisesti alueen rakentamisen aikaisesta liikenteestä. Muilta osin kaavan toteutumisella ei ole merkittäviä ihmisten elinoloihin tai elinympäristön laatuun kohdistuvia vaikutuksia. Meluvaikutukset ja varjostusvaikutukset on käsitelty jäljempänä olevissa luvuissa. Tuulivoimalla tapahtuva sähköntuotanto ei aiheuta ihmisen terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään. Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotantotapoja, joista aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia päästöjä. Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joilla voi olla laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuusriskit liittyvät lähinnä voimaloiden lähiympäristöön. 6.21 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutukset on arvioitu kohdissa 6.23 ja 6.24 Tuulivoimaloiden huoltotöiden yhteydessä alueella käsitellään öljyjä. Lisäksi kussakin tuulivoimalassa on satoja litroja käyttö-öljyä, jotka eivät normaalitilanteissa pääse kulkeutumaan ympäristöön. Tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheessa öljyvuodon riski on käytännössä samanlainen, joka aiheutuu normaaleissa metsätöissä käytetyistä koneista ja kuljetusajoneuvoista. 6.22 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista käytetään termiä sosiaaliset vaikutukset. Tuulivoimahankkeissa huoli vaikutuksista asuinviihtyisyyteen on usein yksi merkittävimpiä sosiaalisia vaikutuksia. Merkittävimmät kielteiset sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat hankkeissa yleensä lähialueelle. Tuulivoimaloiden ääni, varjostus ja näkyminen haittaavat jonkin verran lähimpien asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä suunnittelualueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttöä. Nämä vaikutukset kohdistuvat erityisesti lähialueelle, kauempana hankkeen sosiaaliset vaikutukset ovat lievempiä ja liittyvät lähinnä hankkeen maisemavaikutuksiin. Melu- ja välkearviointien yhteydessä esitetyt mahdollisuudet ehkäistä haitallisia vaikutuksia ovat samalla keinoja vähentää haitallisia vaikutuksia asuin- ja elinympäristön viihtyvyyteen. Sosiaaliset vaikutukset ovat luonteeltaan pääasiassa laadullisia, eivätkä siksi ole mitattavissa. Ne ovat yksilö-, yhteisö- ja paikkasidonnaisia. Vaikutusarvioinnissa kootaan yksilöiden ja yhteisön tiedot, näkemykset ja kokemukset ja pyritään niiden avulla tunnistamaan olennaiset ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin vain yksi mielipide, jossa huoleksi nostettiin mm. kiinteistöjen arvon lasku, maisema- ja terveysvaikutukset. Ilmatar on järjestänyt kaavan valmisteluvaiheessa kaksi tiedotustilaisuutta, joissa hanketta on esitelty. Tilaisuuksissa osalliset ovat suhtautuneet tuulivoiman rakentamiseen myönteisesti. Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläoloaikana tullaan järjestämään yleisötilaisuus, jossa tullaan kuulemaan lähialueen mielipiteitä. Osa vaikutuksista koostuu rakentamisen aikana, osa toiminnan aikana. Tuulivoimahankkeissa rakentamisen aikainen vaikutus asumisviihtyvyyteen voi syntyä lähinnä liikenteestä sekä rakennustöistä ja niiden aiheuttamista häiriöistä. Käytön aikaisia vaikutuksia ovat maisemakuvamuutos, tuulivoiman melu ja välke sekä taloudelliset vaikutukset. 50 6.23 Meluvaikutukset Yleistä tuulivoimaloiden meluvaikutuksista Tuulivoima-alueen rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä voimaloiden perustusten sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden maarakennustöistä (kaivu, louhinta, kuljetukset jne.). Varsinainen tuulivoimaloiden pystytysvaihe vastaa meluvaikutuksiltaan normaalia rakennus- ja asennustyötä. Tuulivoimalan toiminnasta syntyvän äänen vaikutusalueen laajuus vaihtelee muutamasta sadasta metristä yli kilometriin. Ääni on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää "kohinaa" tai "huminaa", joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Tuulivoimalaitoksesta syntyvän melun on todettu olevan esimerkiksi liikennemelua häiritsevämpää. Äänen havaitsemiseen ja häiritsevyyteen vaikuttavat merkittävästi alueen taustamelu ja luontaiset ääniolosuhteet (liikenne, tuulen humina puustossa, maaston muodot jne.). Ruotsalaisten tutkimusten mukaan häiritsevyys nousee voimakkaammin, kun tuulivoimalaitoksen aiheuttama äänitaso ylittää arvon LAeq 40–45 dB. Ympäristöministeriö asettaman työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 – Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Raportissa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: ”Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.” Taulukossa 1. on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona LAeq erikseen paivaajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Ulkomelun suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään pienitaajuiselle melulle Asumisterveysohjeessa määriteltyjä ohjearvoja, jotka perustuvat Terveydensuojelulain (736/94) sisältövaatimuksiin (Taulukko). Ohjearvot on annettu taajuuspainottamattomina yhden tunnin keskiäänitasoina. Taulukko 1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot LAeq Päiväajalle (07–22) Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä LAeq Yöajalle (22–07) 45 dB 40 dB 40 dB 35 dB ei sovelleta ei sovelleta alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 51 Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 / Hz Leq, 1h / dB Melumallinnus Hankkeen meluvaikutuksia arvioitiin melumallinnuksen avulla (liite 4). Melumallinnus tehtiin SoundPlan 7.3 – melulaskentaohjelmalla ja Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Työssä laskettiin melutasot myös hankealuetta lähinnä olevien asuintalojen kohdalle sijoitettuihin reseptoripisteisiin. Koska kyseessä on kaavoitusvaihetta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Mallinnustulokset vastaavat tilannetta, jolloin on myötätuuliolosuhde kaikkiin suuntiin. Esimerkkivoimalatyyppinä mallinnuksessa käytettiin Vestas V126 tuulivoimalaa, jonka napakorkeus on 150 metriä. Melupäästötietona käytettiin laitosvalmistajan takaamia tietoja kokonaisäänitehotasosta (LWA = 108,5 dB). Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Pienitaajuisen melun ulko- ja sisämeluntasoa (Leq) tarkasteltiin tuulivoimalaa lähinnä sijaitsevan asuintalon kohdalla olevassa reseptoripisteessä. Melupäästötietoina käytettiin laitosmallin käytössä olevia 1/3-oktaavikaistatietoja väliltä 20Hz – 200 Hz laitoksen suurimmalle ilmoitetulle äänitehotasolle. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Mallinnuksen lähtötietoja on kuvattu tarkemmin erillisraportissa liitteessä 4. 52 Vertailukiinteistöjen sijainnit Tetomin tuulivoimahankkeen meluvaikutukset Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttama melutaso lähimpien vakituisten ja lomaasuntojen kohdalla on 26,1-33,5 dB luokkaa jääden ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa (4/2012) annettujen asuin- ja loma-asuinalueiden yö- ja päiväajan suunnitteluohjearvojen alapuolelle. Hankealueen ympäristössä ei sijaitse virkistysalueita, joiden käyttöön tuulivoimalaitosten melulla olisi vaikutuksia. Tuulivoimalaitosten aiheuttama melu on mallinnuksen mukaan maakunnallisesti arvokkaan Niinijärven alueella noin 35-42 dB, eikä tuulivoimalaitosten melulla arvioida olevan vaikutuksia Niinijärven luontoarvoihin. 53 Melumallinnuksen tulokset, kun tuulivoimaloiden äänitehotaso on 108,5 dB Pienitaajuisen melun tasot laskettiin 1/3-oktaavikaistoittain lähimmän asuinrakennuksen ulkopuolelle. Mallinnuksen mukaan jo ulkopuolelle lasketut arvot alittavat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa asuntojen sisätiloille annetut ohjearvot. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun selvästi ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta myös, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloista, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. 54 Pienitaajuisen melun laskentatulos vertailupisteessä 1 Edellä esitetyt kaikki melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. Hankkeen meluvaikutukset riippuvat lopullisesti valittavasta tuulivoimalaitosmallista. Hankkeen tässä vaiheessa lopullista toteutettavaa voimalatyyppiä ei ole vielä valittu, mutta mallinnustulosten perusteella voidaan osoittaa, että hanke voidaan toteuttaa melun suunnitteluohjearvojen puitteissa nykyisin markkinoilla olevilla laitosvaihtoehdoilla. Tuulivoimahankkeen meluvaikutukset mallinnetaan kaavoituksen eri vaiheissa, sekä kaavamääräysten mukaisesti myös rakennuslupavaiheessa, millä varmistetaan tuulivoimaloiden melua ohjaavien ohjeistuksien (mm. YM ohjeet ja mahdollinen valtioneuvoston asetus tuulivoimamelusta) toteutuminen. 6.24 Välkevaikutukset Yleistä tuulivoimaloiden välkevaikutuksista Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjoa eli välkettä ympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Tällöin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon ympäristöön, ja varjojen liikkumisnopeus riippuu roottorin pyörimisnopeudesta. Välkevaikutus syntyy sääolojen mukaan, joten välkettä on havaittavissa tietyssä katselupisteessä vain tiettyjen valaistusolosuhteiden täyttyessä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. Välkettä ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Laajimmalle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla. Toisaalta kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tällöin valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Vaikutusalue riippuu tuulivoimalamallin dimensioista ja lavan muodosta sekä alueellisista sääolosuhteista. Tuulivoimaloista aiheutuvan liikkuvan varjon (välkeilmiön) esiintymisen määrälle ei ole Suomessa määritelty varsinaisia raja- tai ohjearvoja. Ympäristöministeriön julkaisemassa ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu” (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) -oppaassa suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Tavanomaisesti sovelletaan vuotuisia 8 tai 10 tuntia välkemäärän arvoja todelliselle välketilanteelle altistuvissa kohteissa. Esimerkiksi Saksassa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa ja teoreettinen maksimivälkemäärä (Worst Case) saa olla 30 tuntia vuodessa. Tanskassa sovelletaan yleensä todellisen tilanteen raja-arvona enintään kymmentä tuntia vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Välkemallinnus Välkemallinnus tehtiin WindPro 2.9 laskentaohjelman Shadow-moduulilla. Mallinnuskartta tuotettiin Real Case laskennasta, jossa huomioidaan tuulivoimalan estimoidut toiminta-ajat ja alueen keskimääräiset auringonpaisteisuustiedot. Yksittäiseen tarkastelupisteeseen (reseptoripiste) tehtiin Real Case laskennan lisäksi Worst Case laskenta, joka antaa teoreettisen maksimivälkkeen ja teoreettiset esiintymisajankohdat. Auringonpaisteisuustiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen Kotka Rankki sääaseman havaintotietoihin ilmastolliselta vertailukaudelta vuosilta 1981–2010. Tuulivoimaloiden vuotuinen toiminta-aika 95 % perustuu Suomen Tuuliatlaksen tietoihin hankealueelta. Laskennoissa huomioitiin 9 tuulivoimalaitosta. Mallinnus tehtiin tuulivoimalamallilla, jonka napakorkeus on 150 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Tuulivoimalan maksimivälke- 55 etäisyys 1714 m määräytyy mallinnusohjelman tiedoista Vestas V126-3.3MW laitosmallille. Erillinen välkemallinnusraportti, jossa kuvataan mallinnuksen lähtötietoja tarkemmin, on selostuksen liitteenä 5. Tetomin tuulivoimahankkeen välkevaikutukset Real case –mallinnuksen mukaan lähimmillä asuin- tai lomarakennuksilla välkettä ei esiinny lainkaan tai vuotuinen välkemäärä jää selvästi alle kahdeksaan tuntiin vuodessa. Yhden koillispuolen asuintalon kohdalla välkkeen esiintyminen olisi mahdollista, vuotuisen välkemäärän ollessa yhden tunnin luokkaa vuodessa. Kyseisessä kohteessa mahdollinen esiintymisajankohta olisi iltapäivällä tammi- ja marraskuussa. Tuulivoimahankkeen välkevaikutus kaava-alueen lähiympäristön asutukselle arvioidaan siten hyvin vähäiseksi. Välkemallinnus 56 Tuulivoimahankkeen välkevaikutukset mallinnetaan kaavoituksen eri vaiheissa, sekä kaavamääräysten mukaisesti myös rakennuslupavaiheessa, millä varmistetaan tuulivoimaloiden välkevaikutusta ohjaavien ohjeistuksien (mm. YM ohjeet) toteutuminen. Välkemallinnuksessa tuotetaan paras mahdollinen ennuste tulevasta välketilanteesta alueella. Mallinnusperiaatteiden mukaan laskenta antaa suhteellisen konservatiivisia arvoja, koska mallinnuksessa ei huomioida esim. puuston ja rakennusten aiheuttamaa peittovaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia. 6.25 Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa Noin 7 kilometrin etäisyydellä lounaassa sijaitsee Vanhakylän tuulivoimahanke, joka sijoittuu Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen länsipuolelle. Hankkeesta ei ollut tätä arviointia tehdessä saatavilla voimaloiden sijoitussuunnitelmaa ja kokonaiskorkeuksia. Voimaloiden sijoitussuunnitelman ja kokonaiskorkeuksien puuttumisen vuoksi hankkeelle ei ollut mahdollista laatia näkyvyysanalyysiä. Tästä johtuen Vanhakylän tarkempaa hankkeen maisemallisten vaikutusten arviointia ei voida tässä vaiheessa tehdä. Vanhakylän tuulivoimalat karttatarkastelun perusteella todennäköisesti näkyvät monin paikoin Pernajanlahdelle, Vanhakylän avoimille peltoalueille ja paikoin Koskenkylänjokilaaksoon. Tuulivoimalat voivat todennäköisesti näkyä ainakin paikoin Malmgårdin, Tervikin ja Tjusterbyn kartanoiden (RKY 2009) sekä Pernajanlahden ympäristön ja Koskenkylänjokilaakson (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) avoimille peltoalueille. Mahdolliset yhteisvaikutukset kohdistuvatkin hankkeiden välisille alueille. Näille alueille näkyvät monin paikoin myös Tetomin tuulivoimalat, mutta sijoittuessaan vastakkaiseen ilmansuuntaan hankkeiden välisellä alueella, voimalat eivät välttämättä näy alueiden samoihin kohtiin, vaan näkymäalueet voivat muodostua esimerkiksi peltoalueiden vastakkaisille laidoille. Samanaikaisesti näkyessään hankkeiden voimalat eivät sijoitu samaan näkemäsektoriin. 7. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan toteutusta ohjataan erillissuunnitelmien, kaavoituksen sekä tarvittavien lupien mm. ympäristö-, tutkimus-, lunastus-, lentoeste- ja rakennuslupien kautta. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa Loviisan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupaa hakee alueen haltija. Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että Liikenteen turvallisuusvirastolta on saatu lausunto lentoturvallisuuden varmistamiseksi ja meluselvityksellä on osoitettu, että tuulivoimaloiden melusääntelyn ylittävää ääntä ei aiheudu läheiselle asutukselle. Ympäristöluvan tarve selvitetään tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. Ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa tarvitaan, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa aiheutua lähiasutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan tarvetta harkitessa otetaan huomioon muun muassa voimalasta aiheutuva melu sekä lapojen pyörimisestä syntyvä valon ja varjon liike. Ilmailulain (11/2009) 165 §:n mukaan tulee ilmailun turvaamiseksi yli 30 m korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen olla Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) myöntämä lentoestelupa. Hakemukseen tulee liittää asianosaisen ilmaliikennepalvelujen tarjoajan antama lausunto asiasta. Mikäli kohde on yli 100 m korkea, tulee pyyntö toimittaa viimeistään viisi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan Finavian lausunto asiasta. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava on toteuttamiskelpoinen sen saatua lainvoiman. Tuulivoimahankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa tuulivoimayhtiö. Hankkeen alustavaa suunnittelua on tehty vuodesta 2014 57 alkaen. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu osayleiskaavoituksen jälkeen. Tuulivoimayhtiö päättää investoinneista kaavamenettelyn jälkeen. Tuulivoima-alueen rakentaminen on monivaihteista työtä ja ennen kuin varsinaiseen rakentamiseen päästään, on taustalla jo yleensä vuosien työ, joka sisältää eriasteisen selvitysten ja lupavaiheiden läpikäyntiä. Koko hankkeen eri vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: - Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto Kaavan toteuttamisen ajankohta riippuu tuulivoimahankkeen teknis-taloudellisista reunaehdoista. Lahdessa 11. päivänä toukokuuta 2015 Ramboll Kaavoitusyksikkö Annu Tulonen Yksikön päällikkö YHTEYSTIEDOT: Loviisan kaupunki Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari puh. 0440 555 403 sähköposti: [email protected] Ramboll Yksikön päällikkö Annu Tulonen puh. 040 675 0332 sähköposti: [email protected] Kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors puh. 040 176 8252 sähköposti: [email protected] Niina Ahlfors Kaavoitusarkkitehti Mottagare Lovisa stad Dokumenttyp Delgeneralplanebeskrivning (utkastskedet) Datum 11.5.2015 Arbetsnummer 1510014407 LOVISA STAD DELGENERALPLAN FÖR VINDKRAFT I TETOM STADSDEL 30 PERNÅ LOVISA STAD PERNÅ Beskrivning 11.5.2015 Tiina Heikkilä, Timo Laitinen, Arttu Ruhanen, Janne Ristolainen, Heli Lehvola, Juha Kiiski, Niina Ahlfors Kirsi Lehtinen Annu Tulonen Planbeskrivning Referens 1510014407 Datum Skriven av Granskad av Godkänd av Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi ii BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER Delgeneralplanebeskrivning som gäller delgeneralplanekarta daterad 11 maj 2015. Planläggningsstart Delgeneralplaneringen startade genom tekniska nämndens beslut 26.8.2014 § 114. Det har meddelats i lokaltidningen och på stadens anslagstavla att delgeneralplaneringen av området har inletts. Hörande i beredningsskedet Planutkastet var offentligt framlagt _._–_._.2015. Planförslag offentligt framlagt Förslaget till delgeneralplan är offentligt framlagt och utlåtanden kan lämnas in __.__–__.__.2015. Godkännande i stadsstyrelsen Stadsstyrelsen föreslog __.__.201_ att stadsfullmäktige ska godkänna delgeneralplanen. Godkännande i stadsfullmäktige Stadsfullmäktige godkände delgeneralplanen _._.201_. Planområdets läge Planeringsområdet ligger mellan Ninjärv och Röjsjö, cirka 13 kilometer nordväst om Lovisa centrum. Väster om planeringsområdet löper riksväg 6 och söder om området Borgå motorväg. iii Planområdets ungefärliga läge och avgränsning på en guidekarta Planens syfte Målet är att utarbeta en delgeneralplan som ger möjlighet att bygga vindkraftverk och därtill hörande elöverföringsnät, elstationer och servicevägar på planeringsområdet. Vindkraftsprojektet leds av Ilmatar Lovisa Ab. Delgeneralplanen utarbetas så att den kan användas som grund för beviljande av bygglov för vindkraftverk som ingår i delgeneralplanen (MBL 77a §). Planeringsområdet förblir område för jord- och skogsbruk liksom nu, frånsett de platser som anvisas för vindkraftverk, servicevägar och infrastruktur. iv INNEHÅLL 1. 1.1 1.2 1.3 2. 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 SAMMANDRAG ................................................................... 1 Planläggningsprocessens skeden ............................................. 1 1.1.1 Inledningsskedet ......................................................... 1 1.1.2 Berednings- och utkastskedet ........................................ 1 1.1.3 Förslagsskedet ............................................................ 1 1.1.4 Godkännande av planen ................................................ 2 Delgeneralplanens centrala innehåll ......................................... 2 Förverkligande av delgeneralplanen ......................................... 2 UTGÅNGSPUNKTER ............................................................ 2 Allmän beskrivning av området ............................................... 2 Projektbeskrivning ................................................................ 2 2.2.1 Principer för byggandet av vindkraftsprojektet .................. 2 2.2.2 Avveckling av vindkraftverken........................................ 3 Naturmiljö........................................................................... 4 2.3.1 Allmän beskrivning ....................................................... 4 2.3.2 Mark och berggrund ..................................................... 4 2.3.3 Vattendrag och vattenhushållning ................................... 5 2.3.4 Vindförhållanden .......................................................... 6 2.3.5 Naturskydd ................................................................. 6 2.3.6 Vegetations- och naturtyper .......................................... 7 2.3.7 Värdefulla naturobjekt i närheten av planområdet ............. 8 2.3.8 Fågelbestånd............................................................... 8 2.3.9 Arter i habitatdirektivets bilaga IV (a).............................. 9 2.3.10 Hotade organismarter ................................................... 9 2.3.11 Jord- och skogsbruk ..................................................... 9 Byggd miljö ......................................................................... 9 2.4.1 Samhällsstruktur och bebyggelse.................................... 9 2.4.2 Arbetsplatser och näringsverksamhet ............................ 10 2.4.3 Service..................................................................... 10 2.4.4 Rekreation ................................................................ 11 2.4.5 Trafik ....................................................................... 11 2.4.6 Teknisk försörjning..................................................... 11 2.4.7 Specialverksamhet ..................................................... 11 2.4.8 Miljöskydd och miljöstörningar ..................................... 11 2.4.9 Social miljö ............................................................... 11 2.4.10 Markägoförhållanden .................................................. 12 Landskap och kulturmiljö ..................................................... 12 2.5.1 Utgångsinformation .................................................... 12 2.5.2 Landskapets allmänna karaktärsdrag............................. 12 2.5.3 Landskapsstruktur och landskapsbild ............................. 12 2.5.4 Bosättningshistoria..................................................... 14 2.5.5 Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden samt -objekt .............................................................................. 14 2.5.6 Värdefulla bergsområden ............................................ 17 v 2.5.7 2.6 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 4. 4.1 4.2 4.3 5. 5.1 5.2 5.3 6. 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 Fornlämningar ........................................................... 17 Planeringssituation ............................................................. 18 2.6.1 De riksomfattande målen för områdesanvändningen ........ 18 2.6.2 Landskapsplanen ....................................................... 19 2.6.3 Generalplan .............................................................. 21 2.6.4 Detaljplan................................................................. 21 2.6.5 Byggnadsordning ....................................................... 21 2.6.6 Tomtindelning och -register ......................................... 21 2.6.7 Baskarta................................................................... 21 2.6.8 Byggförbud ............................................................... 21 2.6.9 Skyddsbeslut............................................................. 21 2.6.10 Andra beslut, planer och program för området ................ 21 2.6.11 Planläggningssituation och planer i näromgivningen ......... 22 2.6.12 Utredningar som gjorts för området då denna rapport skrivs .............................................................................. 22 DELGENERALPLANENS MÅL .............................................. 23 Mål till följd av projektet ...................................................... 23 Mål på basis av utgångsmaterialet ......................................... 23 3.2.1 EU:s klimat- och energipaket ....................................... 23 3.2.2 Den långsiktiga klimat- och energistrategin .................... 23 3.2.3 Statsrådets energipolitiska redogörelse .......................... 24 3.2.4 Nylands landskapsöversikt 2033 ................................... 24 3.2.5 Nylands landskapsprogram 2011–2014.......................... 24 Kommunens mål ................................................................ 24 Mål baserade på planeringssituationen ................................... 24 Mål baserade på områdets förhållanden och egenskaper ........... 25 Mål som uppkommit under processen, precisering av målen ...... 25 PLANERINGSSKEDEN ....................................................... 26 Behov av delgeneralplanering ............................................... 26 Planeringsstart och därtill hörande beslut ............................... 26 Deltagande och samverkan .................................................. 26 BESKRIVNING AV DELGENERALPLANEN ........................... 26 Planens struktur ................................................................. 26 Områdesreserveringar......................................................... 27 Allmänna bestämmelser ...................................................... 28 KONSEKVENSBEDÖMNING ............................................... 29 Konsekvenser för samhällsstrukturen..................................... 29 Konsekvenser för fast bosättning och fritidsbosättning .............. 29 Konsekvenser för arbetsplatser och näringsverksamhet samt service ............................................................................. 30 Konsekvenser för rekreationen ............................................. 30 Konsekvenser för trafikreglering och trafiksäkerhet .................. 31 Konsekvenser för flygtrafiken ............................................... 35 Konsekvenser för landskap och kulturmiljö ............................. 36 6.7.1 Bedömningsmetoder................................................... 36 6.7.2 Påverkningsmekanismer.............................................. 36 6.7.3 Flyghinderljus............................................................ 36 6.7.4 Konsekvenser i närområdet, avstånd från kraftverken mindre än 6 km ................................................................... 37 6.7.5 Konsekvenser i fjärrområdet, avstånd från kraftverken mer än 6 km ................................................................... 39 6.7.6 Konsekvenser för värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden samt -objekt.................................. 40 6.7.7 Konsekvenser för fasta fornlämningar............................ 45 6.7.8 Elöverföringens och servicevägarnas inverkan på landskapet och kulturmiljön......................................................... 45 vi 6.8 6.9 6.10 6.11 6.12 6.13 6.14 6.15 6.16 6.17 6.18 6.19 6.20 6.21 6.22 6.23 6.24 6.25 7. 7.1 7.2 6.7.9 Möjligheter att minska de negativa konsekvenserna......... 45 6.7.10 Osäkerhetsfaktorer..................................................... 45 Konsekvenser för teknisk försörjning ..................................... 46 Konsekvenser för vegetation och naturtyper samt naturens mångfald .......................................................................... 46 Konsekvenser för fågelbeståndet........................................... 46 Konsekvenser för arterna i habitatdirektivets bilaga IV (a)......... 47 Konsekvenser för naturskyddet ............................................. 47 Konsekvenser för marken och berggrunden ............................ 48 Konsekvenser för yt- och grundvattnet .................................. 48 Konsekvenser för klimatet och luftkvaliteten ........................... 49 Konsekvenser för jord- och skogsbruket ................................. 50 Konsekvenser för privatekonomiska kostnader ........................ 50 Konsekvenser för energiekonomin ......................................... 50 Konsekvenser för Försvarsmaktens verksamhet ....................... 50 Konsekvenser för människornas levnadsförhållanden och hälsa ................................................................................ 51 Konsekvenser för miljöskydd och miljöstörningar ..................... 51 Konsekvenser för de sociala förhållandena .............................. 51 Bullerpåverkan................................................................... 51 Rörliga skuggor .................................................................. 55 Kumulativa effekter tillsammans med andra vindkraftsprojekt i närregionen ............................................. 57 FÖRVERKLIGANDE AV DELGENERALPLANEN ..................... 57 Planer som styr och åskådliggör förverkligandet ...................... 57 Förverkligande och tidsplan .................................................. 58 BILAGEDOKUMENT TILL BESKRIVNINGEN Bilaga 1 Program för deltagande och bedömning Bilaga 2 Fotomontage Bilaga 3 Karta över synlighetsanalysen Bilaga 4 Bullerutredning Bilaga 5 Utredning av rörliga skuggor Bilaga 6 PM från myndigheternas 1:a samråd 27.11.2014 Bilaga 7 Sammanställning av utlåtandena och åsikterna om planutkastet samt planläggarens bemötanden (kompletteras senare) Bilaga 8 Sammanställning av utlåtandena och anmärkningarna om planförslaget samt planläggarens bemötanden (kompletteras senare) Bilaga 9 Behovsprövning av Naturabedömning, endast för myndighetsbruk Bilaga 10 Landskapsutredningens kartbilaga Bilaga 11 Beslut om tillämpning av förfarandet vid miljökonsekvensbedömning på projektet att bygga 9 vindkraftverk i Tetom vii ANDRA DOKUMENT, BAKGRUNDSUTREDNINGAR OCH KÄLLMATERIAL SOM RÖR PLANEN: Kartor, geodatamaterial och statistik Finlands miljöcentral (datasystemet Hertta och miljö- och geoinformationstjänsten OIVA) Finlands miljöcentral och Statistikcentralen: Datasystem för uppföljning av samhällsstrukturen (YKR) Befolkningsregistercentralen: Befolkningsdatasystemet Fornlämningsregistret. Museiverket. Landskapsplanen Östra Nylands landskapsplan. Nylands förbund. 2010. Utkast till Nylands 4:e etapplandskapsplan. 9.1.2015. Natur- och landskapsutredningar Luontoselvitys. Jere Salminen. 2013. Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luonnonympäristöt (MALU). Östra Nylands förbund. 2010. Östra Nylands landskapstyper. Östra Nylands förbund. 2007. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Miljöministeriet. 1996. Kulturmiljöutredningar och arkeologiska utredningar Missä maat on mainioimmat. Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Uudenmaan liiton julkaisuja E 114. 2012. Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Itä-Uudenmaan liitto. 2007. Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan. Uudenmaan paikkatietoaineistot. Uudenmaan liiton julkaisuja E 113. 2011. Nationellt värdefulla byggda kulturmiljöer (RKY 2009). Museiverket. Trafik Nopea ratayhteys Helsingistä itään. Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten. Liikennevirasto. 2012. HELI-rata Loviisan ja Ruotsinpyhtään alueilla. Linjauksen tarkistaminen ja vaihtoehtotarkastelut. Ratahallintokeskus. 2007. Andra utredningar, anvisningar och planer Lovisa stads byggnadsordning. 31.5.2014. Loviisan tuulivoimaselvitys. Ramboll Finland Oy. 2013. Uudenmaan tuulivoimaselvitys, Uudenmaan liitto. 2014 Nylands landskapsprogram 2011–2014. Nylands förbund. Röjsjön turvetuotantohanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kotkan Energia Oy. 2010. 1 1. SAMMANDRAG 1.1 Planläggningsprocessens skeden Planläggningsstart 26.8.2014 § 114 PDB framlagt 2–16.12.2014 Planutkast framlagt Planförslag framlagt Behandling i förtroendeorgan Informationsmöten för invånarna 1.1.1 Inledningsskedet Delgeneralplaneringen startade genom tekniska nämndens beslut 26.8.2014 § 114. I inledningsskedet samlades behövlig utgångsinformation för att starta planeringen och ett program för deltagande och bedömning (PDB) utarbetades och framlades offentligt 2– 16.12.2014. Under den tiden lämnades en åsikt in. PDB uppdateras vid behov under planläggningsprocessens gång. Myndighetssamråd i inledningsskedet ordnades 25.11.2014. Vid samrådet behandlades bl.a. planeringens utgångspunkter, den i landskapsplanen anvisade sträckningen för HELI-banan, utredningar som ska göras för planen, projektets tidsplan och delgeneralplanens program för deltagande och bedömning. 1.1.2 Berednings- och utkastskedet Utgående från den samlade utgångsinformationen, responsen från inledningsskedet och resultaten av myndigheternas samråd utarbetas ett utkast till delgeneralplan. Avsikten är att planutkastet så väl som möjligt ska motsvara olika intressentgruppers och myndigheters mål för planläggningen. Tekniska nämnden i Lovisa stad godkänner planutkastet för att framlägga det offentligt i minst 30 dagar. Planens beredningsmaterial är offentligt framlagt sommaren 2015. Under den tiden ordnas ett informationsmöte för allmänheten och intressenterna har möjlighet att lämna in åsikter om utkastet skriftligt eller muntligt. Myndighetsutlåtanden om planutkastet begärs och responsen behandlas och beaktas i den fortsatta planeringen. 1.1.3 Förslagsskedet Planen revideras utgående från utlåtanden och åsikter som lämnats in i utkastskedet och görs till ett förslag till delgeneralplan, som framläggs offentligt i minst 30 dagar. Enligt den eftersträvade tidsplanen kommer planförslaget att vara offentligt framlagt på hösten 2015. Under framläggningstiden har intressenterna möjlighet att lämna in skriftliga anmärkningar om förslaget och behövliga utlåtanden begärs av myndigheterna. Responsen efter framläggningen av planförslaget behandlas och bemötanden utarbetas. Vid behov ordnas ett myndighetssamråd. Utgående från den respons som inkommit i förslagsskedet kan vid behov små ändringar i planen göras. Sedan föreläggs den Lovisa stadsstyrelse och stadsfullmäktige för godkännande. Om ändringarna i planen har omfattande konsekvenser, framläggs planförslaget på nytt offentligt. 2 1.1.4 Godkännande av planen Delgeneralplanen godkänns av Lovisa stadsfullmäktige. Målet är att få planen godkänd under år 2015. Det går att söka ändring i fullmäktiges beslut om godkännande genom att rikta ett besvär till förvaltningsdomstolen och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. 1.2 Delgeneralplanens centrala innehåll Med delgeneralplanen anvisas platser för nio vindkraftverksområden där det går att bevilja bygglov för vindkraftverk med en total höjd på högst 220 m. Med planen anvisas också riktgivande placering av nya vägförbindelser respektive vägförbindelser som kräver betydlig förbättring samt en elstation. Beträffande områdesreservering är hela planområdet anvisat som jord- och skogsbruksdominerat område. 1.3 Förverkligande av delgeneralplanen Vindkraftsområdet kan börja förverkligas efter att planen vunnit laga kraft. Vindkraftverken behöver bl.a. bygglov och flyghindertillstånd, som ansöks av vindkraftsbolaget. För att bygga elöverföringsnätet, nya servicevägar och anslutning till riksvägen krävs också tillstånd. För byggandet av vindkraftsområdet svarar Ilmatar Lovisa Ab (ett bolag som kommer att bildas). De olika stegen i projektet kan förenklat beskrivas enligt nedanstående förteckning: - Tillståndsprocess Projektplaner utarbetas Entreprenörer konkurrensutsätts Vägnätet på området byggs/de befintliga vägförbindelserna förbättras Utrymme för kraftverksområdet reserveras och resningsområdena anläggs Vindkraftverkens fundament byggs Elstation och kraftledningar byggs Kraftverken reses Kraftverken tas i provdrift Kraftverken tas i drift 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Allmän beskrivning av området Planeringsområdet ligger mellan Ninjärv och Röjsjö, cirka 13 kilometer nordväst om Lovisa centrum. Väster om planeringsområdet löper riksväg 6 och söder om området Borgå motorväg. Till planeringsområdet, som främst används för skogsbruk, leder en väg väster om Långberget och området genomkorsas av flera skogsbilvägar. Vindkraftsparkens planområde omfattar en areal på cirka 997 hektar. 2.2 Projektbeskrivning Målet är att bygga ett vindkraftsområde bestående av nio vindkraftverk. Vindkraftverken har en enhetseffekt på 3–5 MW så att hela projektets totaleffekt blir då under 30 MW. Vindkraftverkens planerade navhöjd är 150 meter och totalhöjden är högst 220 meter. Vindkraftverken kopplas till en elstation, som ska byggas på planeringsområdet, med 20–36 kV jordkablar som i första hand dras i kabeldiken som grävs i anslutning till servicevägarna. Vid elstationen transformeras den elenergi som vindkraftverken producerar till lämplig spänning för elöverföring. Vindkraftsprojektet ansluts till Kymmenedalens El Ab:s befintliga 110 kV kraftledning som löper genom området. För projektet behöver därför ingen ny kraftledning byggas. 2.2.1 Principer för byggandet av vindkraftsprojektet Byggplatsen för ett vindkraftverk är cirka 60 x 80 meter. På det här området ska alla träd röjas bort och marken jämnas ut. Storleken på kraftverkens fundament är 10 x 10 meter eller 20 x 20 meter beroende på fundamenttyp. 3 För vindkraftsparken behövs byggnads- och servicevägar för transport av vindkraftverkens byggmaterial och maskiner som behövs för att resa dem. Varje kraftverk måste omges av tillräckligt med utrymme för bl.a. lagring av material, montering och resning av kraftverket. I skogsterräng röjs och fälls träden på en cirka 12–15 meter bred väglinje för att ge plats för arbetsmaskiner och vägslänter. I tvära kurvor röjs väglinjen bredare för att de mycket långa transporterna ska kunna ta sig fram. Vägarna som byggs kommer att vara grusbelagda och deras slutliga bredd är i genomsnitt cirka sex meter. Vid våtmarker och ytvattenfåror byggs vägtrummor. I vägnätet utnyttjas i hög grad områdets nuvarande vägnät som ska förbättras. Efter byggskedet används vägarna för service- och övervakningsåtgärder vid kraftverken samt för de lokala markägarnas behov. Principskiss av servicevägarnas konstruktion. 2.2.2 Avveckling av vindkraftverken Vindkraftverkens fundament och torn uppskattas ha en livstid på i genomsnitt 50 år och turbinen (maskinhus och rotorblad) cirka 20–30 år. Vindkraftverkens livstid kan dock förlängas betydligt genom tillräcklig service samt byte av delar. Då kraftverken når slutet av sin livslängd kan de rivas där de står. Elnätet kan också monteras bort om det inte finns annan användning för det. Vägnätet blir kvar om den projektansvariga och markägaren inte har kommit överens om något annat. De delar av kraftverkets fundament som finns under jorden kan lämnas kvar och fundamentplatsen kan återställas så att den smälter in i omgivningen. På fundamentet är det tekniskt möjligt att bygga ett nytt kraftverk som lämpar sig för fundamentets egenskaper. Vindkraftsbolaget garanterar rivningen genom att betala en säkerhet som är avtalad i arrendeavtalet. Säkerheten betalas senast då byggarbetet börjar och används ifall vindkraftsbolaget efter att kraftverkets drift avslutats inte har uppfyllt sin skyldighet att återställa området. Vindkraftverkens livscykel 4 2.3 Naturmiljö 2.3.1 Allmän beskrivning Enligt den biogeografiska områdesindelningen ligger planeringsområdet i den sydboreala zonen, närmare bestämt i sippbältet. Området består av omväxlande låglänta områden och småskaliga flackt stigande mycket steniga mineraljordsmoar. Områdets myrmarker är främst kraftigt utdikade torvmoar; odikade små myrar och försumpade områden förekommer endast i den kuperade terrängens sänkor. På området finns ett litet träsk, Rösjöträsket, som på grund av dikningarna håller på att växa igen och dess naturtillstånd har försvagats. Från Rösjöträsket till Ninjärv rinner en liten slingrande å, som åtminstone delvis är i naturtillstånd. I övrigt har områdets fåror i naturtillstånd rätats ut och rensats. Planeringsområdets skogsbestånd består till största delen av arealer som behandlats kraftigt genom skogsbruksåtgärder, det förekommer rikligt med kalhyggen och plantbestånd samt unga gallringsbestånd på området. Det finns ytterst sparsamt med grövre trädbestånd. Skogarna på planeringsområdet är huvudsakligen talldominerade, men grandominerade skogar förekommer också allmänt. Det finns allmänt inslag av björk, men andra lövträd såsom asp och sälg förekommer endast här och där. Naturtyper som förekommer på området är främst steniga torra moar. Dessutom finns det friska moar samt ställvis näringsrikare naturtyper. Myrområdena representeras till följd av dikningarna närmast av olika kärr- och tallmyrförändringar samt torvmoar. 2.3.2 Mark och berggrund Planområdets högsta punkt finns mitt på området där höjden vid kraftverk nr 6 är +45 m ö.h. Berggrunden i området består av viborgit. Marken i planeringsområdets södra del består främst av torvavlagringar. Mellan dem finns mineraljordsmoar som består av sand- och grusmorän. Lera förekommer mosaikartat i de mellersta och norra delarna av planeringsområdet, främst i mineraljordsområdenas sänkor. Bergig mark förekommer på små arealer i områdets mellersta delar samt i nordväst. Gyttja har uppkommit kring Röjsjöträsket i den västra delen av området. 5 Jordmån (Geologiska forskningscentralen) På planområdet finns inga klassificerade, geologiskt värdefulla områden. Närmaste nationellt värdefulla bergsformationer finns över tre kilometer från planeringsområdet. 2.3.3 Vattendrag och vattenhushållning Norr om planområdet finns Ninjärv, som är en damm med naturligt foder, och i västra delen Röjsjöträsket. I södra delen av området finns myrområdet Röjsjö. På planeringsområdet rinner ytvattnet från myrområdet Röjsjö till Röjsjöträsket och därifrån vidare till Ninjärv. Också i norra delen av planeringsområdet rinner huvuddiket till Ninjärv. Från Ninjärv rinner vattnet till Forsby å och sedan ut i Pernåviken. Planområdet ligger inte på grundvattenområde. Inom mindre än fyra kilometers avstånd finns flera grundvattenområden som är viktiga för vattenförsörjningen och som lämpar sig för vattenförsörjning. Närmaste grundvattenområden som är viktiga för vattenförsörjningen, Uvbergen 0158514 och Liljendal 0142401 A, ligger som närmast drygt 1 km från planeringsområdet. På planeringsområdet finns tre källor som är utmärkta på grundkartunderlaget. 6 Ytvattnets strömningsriktning och grundvattenområden i planområdets omgivning 2.3.4 Vindförhållanden De områden som beträffande vindförhållanden lämpar sig bäst för vindkraftsproduktion i Finland ligger vid kusten, till havs och i fjällen. Enligt vindatlasens modellberäkningar är vindens aritmetiska medelhastighet (m/s) på 100 meters höjd på planeringsområdet i Tetom på årsnivå ungefär 6,1–6,6 m/s. Vindhastigheten ökar med stigande höjd och på 200 meters höjd är den ungefär 7,7 m/s. 2.3.5 Naturskydd På planområdet finns inga naturskyddsområden. Pernåvikarnas och Pernå skärgårds havsskyddsområde, som ligger sydväst om Tetomområdet, räknas som Naturaområde (FI0100078) och ingår i nätverket av skyddsområden på basis av både habitat- och fågeldirektivet (SCI/SPA). Området hör delvis till skyddsprogrammet för fågelvatten (LVO010023, LVO010020); till området hör dessutom flera privata naturskyddsområden. Naturaområdet ligger som närmast nästan fyra kilometer från de platser för vindkraftverk som anges i utkastet till delgeneralplan. Ungefär fem kilometer från utredningsområdet finns Kuskoskträskets naturskyddsområde (YSA203632) och Sävträskets naturskyddsområde (YSA203631), som är privata skyddsområden och även hör till skyddsprogrammet för fågelvatten (LVO010014). På fem kilometers avstånd finns därtill två värdefulla bergsområden (KAO010284, KAO010299), Binkendal ås (HSO010008), som hör till åsskyddsprogrammet, samt Hopom sydvästra och sydöstra klibbalskärr (LTA203587, LTA203583), som är skyddade genom naturtypsbeslut. 7 Naturskyddsområden i näromgivningen 2.3.6 Vegetations- och naturtyper Planeringsområdets skogsbestånd består till största delen av arealer som behandlats kraftigt genom skogsbruksåtgärder, det förekommer rikligt med kalhyggen och plantbestånd samt unga gallringsbestånd på området. Det finns tämligen sparsamt med grövre trädbestånd. Skogarna på planeringsområdet är huvudsakligen talldominerade, men grandominerade skogar förekommer också allmänt. Det finns en hel del inslag av björk, men andra lövträd såsom asp och sälg förekommer endast här och där. Naturtyper som förekommer på området är främst steniga torra moar. Dessutom finns det friska moar samt ställvis näringsrikare naturtyper. Myrområdena representeras till följd av dikningarna närmast av olika kärr- och tallmyrförändringar samt torvmoar. Vindkraftverkens planerade förläggningsplatser består enligt en granskning av flygfoton huvudsakligen av skogsförnyelseytor, plantbestånd eller unga gallringsbestånd. Vindkraftverkens servicevägar bygger framför allt på de skogsvägar som redan finns på området. Dessutom behövs en kort väganslutning till en del av vindkraftverken. De nya servicevägarna dras främst genom plantskog och unga gallringsbestånd. Planområdets vegetation och naturtyper utreds noggrannare i samband med kartläggningen som ska göras sommaren 2015, speciellt områdena där servicevägar och kraftverk ska byggas. 8 2.3.7 Värdefulla naturobjekt i närheten av planområdet Naturmiljöer som är regionalt värdefulla i Östra Nyland undersöktes i ett utvecklingsprojekt som genomfördes år 2009–2010 (MALU). Enligt utredningen är Ninjärv, som ligger norr om delgeneralplaneområdet, en naturmiljö som är regionalt värdefull. Områdesavgränsning av Ninjärvs naturmiljö som är regionalt värdefull (MALU-rapport 2010) 2.3.8 2.3.8.1 Fågelbestånd Häckande fåglar Uppgifter om områden med stora fågelvärden på planområdet och i dess närområde har sammanställts utgående från miljöförvaltningens geodatamaterial (Naturaområden) samt BirdLife Finlands geodatamaterial. På planområdet gjordes en utredning om skogshönsfåglars spelområden våren 2015. Uppgifter om kända boplatser för rovfåglar på planområdet och i närregionen har begärts från Naturhistoriska Centralmuseets ringmärkningsbyrå. Den egentliga utredningen av häckande fåglar på planområdet görs sommaren 2015. Ninjärv, som ligger nordväst om planeringsområdet, är klassificerad som ett regionalt viktigt fågelområde (MAALI-område) på grund av dess våtmarksarter. Vid Ninjärv häckar bl.a. områdets största population av svarthakedopping. På drygt två kilometers avstånd från planeringsområdet finns ett FINIBA-område längst inne i Pernåviken. Detta område utgör dessutom en del av Pernåvikarnas och Pernå skärgårds havsskyddsområde, som hör till nätverket Natura. Planområdets skogar används för skogsbruk och är till största utredningen av skogshönsfåglar, som gjordes våren 2015, planeringsområdet. Orrarna samlades för att spela på planeringsområdet samt på ett kalhygge vid norra kanten tjäderspelplatser observerades på planeringsområdet. delen barrskogsdominerade. I påträffades främst orre på åkerslätterna nordväst om av myrområdet Röjsjö. Inga I planområdets omgivning finns ett boträd för en hotad rovfågel. En uppföljning av rovfåglar görs under sommarsäsongen 2015. 2.3.8.2 Flyttfåglar På planeringsområdet görs särskilda utredningar av vår- och höstflyttningen år 2015. Information om förekomsten av flyttfåglar har sammanställts på basis av en publikation av den lokala ornitologiska föreningen, Borgånejdens fågelförening, om regionalt värdefulla fågelplatser (Lehtiniemi m.fl. 2013), BirdLife Finlands publikation om de viktigaste flyttstråken (Toivanen, m.fl. 2014) samt observationerna när flyttningen studerades våren 2015. 9 Samlingsområden som är regionalt viktiga under flyttningen och ligger i närheten av planeringsområdet är Gammelbyviken i Pernåviken (sjöfåglar), Hopom träsk (vitkindade gäss på höstarna), Sarvlax-Storängarna (grågäss och kanadagäss på höstarna) och MalmgårdBredkärret-Ninjärv (tranor, speciellt på höstarna). Enligt observationerna våren 2015 kan Sävträsket också uppfylla kriterierna för ett regionalt värdefullt samlingsområde, om de stora mängderna rastande fåglar på området är regelbundna (bläsgås och sädgås, sångsvan). Den arktiska flyttningens huvudstråk går vid Finska vikens kust och över havsområdena. Längs det här stråket flyttar hundratusentals gäss och sjöfåglar samt tusentals lomfåglar och vadare. Största delen av fåglarna flyttar vid Lovisaområdet över öppna havet och yttre skärgården och fortsätter sedan via östra delarna av Finska viken till den ryska tundran och Ishavsområdet. En del av de vitkindade gässen och lomfåglarna flyger dock in över fastlandet redan tidigare. De arktiska arternas flyttning är mera spridd på hösten än på våren och fördelas dessutom över ett längre tidsintervall än på våren. Läget för de arktiska arternas flyttstråk varierar från år till år och kan vid hård ostlig vind gå betydligt längre västerut. Lovisaområdet är av nationell betydelse under flyttningen bl.a. för gäss och vissa dagrovfåglar, och betydelsen är större på hösten än på våren. Lovisaregionen ligger på viktiga nationella huvudflyttstråk för vitkindade gäss och lomfåglar under vårflyttningen. Under höstflyttningen ligger området i västra delen av sädgässens, bläsgässens och de vitkindade gässens huvudflyttstråk. Längs kustlinjen går dessutom de viktigaste flyttstråken för vissa dagrovfåglar, åtminstone ormvråk och kungsörn. Ormvråkens och kungsörnens höstflyttning går längs kusten, men flyttkorridorens läge beror på vindförhållandena under flyttningen. Det har konstaterats att rovfågelflyttningen längs kusten i Kymmenedalen förskjuts upp till 20–30 km vid sydlig vind jämfört med flyttningen vid nordlig vind. Vid kustlinjen i Lovisa kan variationen antas vara ungefär likadan. 2.3.9 Arter i habitatdirektivets bilaga IV (a) I samband med delgeneralplaneringen utreds förekomsten av flygekorre och fladdermöss på planeringsområdet. Dessa arter ingår i habitatdirektivets bilaga IV (a). Byggandet av vindkraftverk kan medföra konsekvenser för de här arterna. En flygekorrutredning gjordes på planeringsområdet våren 2015. På området har inga levnadsområden för flygekorre observerats. Planeringsområdets skogar är kraftigt behandlade genom skogsbruksåtgärder och de kan i regel inte anses vara lämpliga livsmiljöer för flygekorrar. På planeringsområdet finns rikligt med kalhyggen samt unga gallringsbestånd. Det är sparsamt med grövre grandominerade bestånd som kunde vara lämpliga livsmiljöer för flygekorrar. På planeringsområdet görs en fladdermusutredning under sommarsäsongen 2015 och den rapporteras som en del av planförslaget. Avsikten med utredningen är att kartlägga förekomsten av lokala fladdermöss samt viktiga livsmiljöer för fladdermöss på planeringsområdet. På planeringsområdet finns inga kända fladdermusobservationer, men på området kan det gå att påträffa nordisk fladdermus och mustaschfladdermöss, som är ganska vanliga i skogsområden i södra Finland. 2.3.10 Hotade organismarter På planeringsområdet finns inga kända observationer av hotade eller nära hotade arter i Miljöförvaltningens artdatasystem (plock ur registret 5.11.2014). 2.3.11 Jord- och skogsbruk Planområdet används för jord- och skogsbruk. 2.4 Byggd miljö 2.4.1 Samhällsstruktur och bebyggelse Lovisa stad har 15 493 invånare enligt Statistikcentralen 31.12.2013. Planeringsområdet ligger på ett område som används för skogsbruk mellan Ninjärv och Röjsjö. Väster om planeringsområdet löper riksväg 6 och söder om området Borgå motorväg. Till 10 planeringsområdet, som främst används för skogsbruk, leder en väg väster om Långberget och området genomkorsas av flera skogsbilvägar. Planområdet är obebyggt, skogsbruksdominerat område och ligger utanför tätortsområdena. På området finns inga funktioner som är viktiga för samhällsstrukturen. Avståndet till Lovisa centrum är 13 kilometer och närmaste område med tät bosättning finns i sydväst i Forsby, dit avståndet är cirka två kilometer. Nordost om planområdet längs Hardomvägen finns gles bosättning i någon mån och nordväst om riksväg 6 finns bosättning av bykaraktär i Forsby samt i Österby och Garpom. Byggnadsbestånd på planområdet och i dess näromgivning 2.4.2 Arbetsplatser och näringsverksamhet På planområdet bedrivs jord- och skogsbruk. Det finns inga arbetsplatser på området. I planeringsområdets omgivning utgör Ninjärv, som ligger norr om området, en sjö med naturligt foder. 2.4.3 Service På planområdet finns ingen service. Närservice och kommunal service finns i Forsby och i Lovisa centrum. 11 2.4.4 Rekreation På planområdet och i dess omgivning får man enligt allemansrätten plocka bär och svamp och vistas i naturen. 2.4.5 Trafik Nuvarande situation Söder om planområdet löper nationellt viktiga riksväg 7 (Borgå motorväg), vars genomsnittliga trafikmängd söder om planeringsområdet år 2013 var 8 658 fordon per dygn. Den tunga trafiken utgjorde cirka 14 % av detta. På västra sidan finns riksväg 6, från vilken det finns en anslutning till planområdet. Den genomsnittliga trafikmängden på riksväg 6 (2013) vid planområdet är 6883 fordon per dygn, varav den tunga trafikens andel är cirka 11 %. Planområdet består av obebyggd skogsmark där det finns skogsbilvägar och stigar. Både riksväg 6 och riksväg 7 hör till det landsomfattande stamvägnätet. Nuvarande trafikmängder 2.4.6 Teknisk försörjning Genom delgeneralplaneområdet från norr mot sydost löper Kymmenedalens El Ab:s 110 kV elledning. På området finns ingen annan teknisk försörjning. 2.4.7 Specialverksamhet På planområdet finns ingen specialverksamhet. 2.4.8 Miljöskydd och miljöstörningar Planområdet och dess omgivning består huvudsakligen av jord- och skogsbruksdominerat område. Söder om planområdet löper riksväg 7 och norr om området Riksvägen. Båda är betydande bullerkällor i området. 2.4.9 Social miljö Planområdet består av skogsområde som saknar bebyggelse. 12 Ilmatar Lovisa Ab ordnade två invånarmöten i planens inledningsskede. På mötena fick invånarna information om den planerade vindkraftsverksamheten och de hade också möjlighet att ställa frågor om projektet. 2.4.10 Markägoförhållanden Planområdet ägs av privata markägare. Vindkraftsbolaget har ingått arrendeavtal vindkraftverken enligt planerna ska byggas. 2.5 Landskap och kulturmiljö 2.5.1 Utgångsinformation för markområdena på de fastigheter där Som utgångsinformation i utredningen av landskap och kulturmiljö samt i bedömningen av konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön har kartor och geodata använts. Dessutom har man utnyttjat publikationer och databaser såsom Byggda kulturmiljöer av riksintresse (Museiverket, RKY 2009), Betänkanden från arbetsgruppen som behandlat landskapsområden (Miljöministeriet 1992), Nylands landskapsplan (Nylands förbund, fastställd 2006), Nylands 4:e etapplandskapsplan (Nylands förbund, under beredning), Missä maat on mainiommat Uudenmaan kulttuuriympäristöt (2012) samt Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006), Planering av vindkraftsutbyggnad (Miljöministeriet 2012) och Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa (Miljöministeriet 2013). I landskapsutredningen ingår terränggranskning. 2.5.2 Landskapets allmänna karaktärsdrag I indelningen i landskapsprovinser hör planeringsområdet till Södra kustlandets landskapsprovins och Södra odlingsregionen. Södra odlingsregionen övergår söder om planeringsområdet i Finska vikens kustregion. I indelningen av Östra Nyland i landskapstyper (Östra Nylands förbund 2007), där landskapsregionerna ytterligare är indelade i landskapstyper, ligger planeringsområdet i Forsby ådal. Landskapsregionen övergår i söder ganska snabbt i De inre vikarnas kustzon. Forsby ådals landskapsbild och områdena som omger planeringsområdet präglas av vidsträckta odlingsslätter på lermarker som stigit ur Litorinahavet samt tidig bosättning. Obebodda områden finns i landskapstypens sydöstra del där även planeringsområdet finns. På det här området finns försumpade områden samt berg. Den inre vikarnas kustzon utgör en övergångszon mellan den inre skärgården och fastlandskusten och Forsby ådal. Typiskt för de inre vikarnas kustzon är långa, smala havsvikar, som håller på att växa igen, exempelvis Pernåviken söder och sydväst om planeringsområdet samt flera så kallade glosjöar som redan har förlorat sin kontakt med havet. Öster om planeringsområdet finns Lovisa ådal och dess odlingsslätter. 2.5.3 Landskapsstruktur och landskapsbild Tetom vindkraftsprojekt ligger på ett sönderskuret åsområde som reser sig från Pernåviken och Forsby ådal (Bilaga 10, figur 1). Områdets skogar sköts som ekonomiskog och varierar från kalhyggen till grövre skog. Terrängens höjd på området för vindkraftverken varierar från cirka 25 m ö.h. på myrområdena i den södra delen till den högsta punkten i planeringsområdets mellersta del, en kulle på 45 m ö.h. I planområdets nordvästra del, där infartsvägen börjar, finns dessutom Långberget som höjer sig ända till 52,5 m ö.h. Låglänta områden i planområdets landskapsstruktur är myrmarksområdena och Röjsjöträsket i väster samt små åkerfigurer i den sydöstra delen. Norr om planområdet finns Ninjärv vars stränder är obebyggda. Inom vindkraftsprojektets influensområde karakteriseras terrängen av att låglänta områden från havsvikarna fortsätter som ådalar mot inlandet. Mellan ådalarna finns moränkullar, åsar och berg. Landskapsstrukturen är varierande och småskalig med undantag av de ställvis vidsträckta ådalarna. Sydväst om planområdet sträcker sig Pernåviken långt in mot inlandet (Bilaga 10, figur 2). De odlade, låglänta områdena vid stränderna av Pernåviken fortsätter norrut som odlingsslätter i Forsby ådal. Forsby å slingrar sig väster om planområdet och kröker sig norr om planområdet 13 mot sitt övre lopp. Större åkerområden finns främst i Forsby ådal samt söder och sydväst om Hopom träsk med dess fritidsbebyggelse nordost om planområdet. I Forsby ådal finns byar och bybosättning som är koncentrerad längs ån och har bevarat sin småskaliga struktur. Byarnas hus är grupperade som små band- eller gruppbyar. Gles bebyggelse finns på åkrarna eller vid åkerkanterna. Öster om planområdet finns Lovisa ådal, som bildar sitt eget landskapsrum. Ådalen består av en odlingsslätt kantad av bergs- och moränmarker. Mellan dalen och planområdet finns en skogbevuxen åszon. Järnvägen Lovisa–Vesijärvi (Lahtis), som färdigställdes år 1900, löper genom odlingsdalen. Bybebyggelsen är koncentrerad till området intill Lovisaån och intill åsarna. Ådalen slutar i söder vid Lovisaviken och Lovisa stad, som ligger längst inne i viken. Planområdet används för jord- och skogsbruk och det finns inga bostadshus eller fritidshus på planområdet. Planområdet har ett ganska slutet landskapsrum, med undantag av de stora kalhuggna områdena i den mellersta delen och åkrarna i nordost. Landskapsbilden domineras främst av skogslandskap och varierande skogstyper. Planområdets omgivning domineras av jordoch skogsbruk och landskapsrummen kring planområdet består av omväxlande skogbevuxna moränkullar, åsar och öppna låglänta åkrar. Inom vindkraftsprojektets influensområde finns ställvis vidsträckta åkerområden samt havsvikar där det på vissa ställen är lång fri sikt. Ådalarna utgör på många ställen avgränsade och småskaliga landskapsrum. Sikten begränsas av skogbevuxna åsområden och ställvis relativt stora höjdskillnader. Ådalarna vidgas ställvis och blir mera storskaliga och öppna ådalslandskap med vid utsikt också mot planområdet. Söder och sydväst om planområdet finns Pernåviken med fri sikt från stränderna både i vikens riktning och mot planområdet. På grund av den sönderskurna viken finns det längre fri sikt endast på vissa ställen. Drygt 10 kilometer sydost om planområdet finns Lovisaviken. Därifrån är det också fri sikt. Landskapsskador som är synliga i landskapet i närheten av området är Borgå motorväg och 400 kV kraftledningar söder om planområdet samt en 110 kV kraftledning som löper genom planeringsområdet. På de högre moränmarkerna som kantar Forsby ådal väster och norr om planområdet finns dessutom riksväg 6 och Forsbyvägen. Planområdets landskap i nuläget mot nordväst från skogsbilvägen norr om den planerade vindkraftverksplatsen nr 8 14 Planområdets landskap i nuläget från det kalhuggna området i planområdets mellersta del Öppet landskap i nuläget mot sydväst och söder från fågeltornet i Liljendal 2.5.4 Bosättningshistoria Bosättning i Forsby ådal uppkom tidigt, vilket framgår av flera boplatser från stenåldern. Dessa är koncentrerade till området norr om Liljendals kyrkby samt kanterna av de långsträckta åsarna i Forsby söder, väster och norr om planeringsområdet. Ådalen är ett av de första områdena där svenskar bosatte sig på 1200-talet. 2.5.5 Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden samt -objekt Värdefulla områden och objekt av riksintresse Inom det område som beträffande landskapet påverkas av vindkraftsområdet finns ett nationellt värdefullt landskapsområde, Pernåvikens omgivning och Forsby ådal (Miljöministeriet 1992). Detta landskapsområde finns söder, väster och norr om planeringsområdet, som närmast cirka två kilometer från platserna för de planerade vindkraftverken. Inventerade värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden som finns inom 15 kilometers radie från de planerade vindkraftverken finns uppräknade enligt avståndszoner i tabell 1 samt beskrivna i bilaga 10 i figur 3. I förteckningen har inventeringarna av de nationellt och regionalt värdefulla landskapsområdena och kulturmiljöerna beaktats. Områdena beskrivs närmare 15 beträffande konsekvenser för landskap och kulturmiljö, om det bedöms att områdena kommer att påverkas. På planeringsområdet finns inga byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY 2009). Inom vindkraftsområdets närlandskapsområde (0–6 km) finns fem byggda kulturmiljöer av riksintresse och inom fjärrlandskapsområdet sammanlagt 17 byggda kulturmiljöer. Dessutom slingrar sig Stora Strandvägen på vindkraftsområdets influensområde. Tabell 1. Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden i vindkraftsområdets omgivning. Nr. Objekt Kortaste avståndet från vindkraftverken, km Väderstreck 2 Söder, väster, norr Typ Närlandskapsområde (0–6 km) 1 Pernåvikens omgivning och Forsby ådal 2 Forsby bruksområde (bruksområde) 2,7 Sydväst 3 Stora Strandvägen 2,8 Sydväst, söder 4 Herrgården Malmgård 3,5 Nordväst 5 Forsby bruksområde (silvergruva) 3,7 Sydväst 6 Kulturlandskapet vid Lovisaån och Lovisaåsen 4,5 Öster 7 Sarvlax gård med omgivning (Norrsarvlax) 5,6 Sydost 8 Tervik gård 5,8 Sydväst Sarvlax gård med omgivning (Sarvlax) 7,3 Sydost 10 Pernå kyrka och prästgård 7,4 Söder 11 Tjusterby gård 8,1 Söder 12 Väglandskapet i byarna Övitsböle, Labbom och Skomakarböle 8,7 Nordväst 13 Herrgården Sjögård 9,3 Söder 14 Mickelspiltom järnvägshållplats 15 Lovisa landfästning 11 Sydost 16 Lovisa Esplanaden 11,7 Sydost 17 Lovisa Nedre stan 12 Sydost 18 Lappträsk vårdanstalt 12,4 Nordost 19 Jackarby gård 12,9 Sydväst 20 Sarvlax gård med omgivning (Hormnäs) 12,9 Sydost Regionalt värdefullt landskapsområde, (Miljöministeriet 1992) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) Regionalt värdefull kulturmiljö (utkastet till 4:e etapplandskapsplan) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) Fjärrlandskapsområde (6–15 km) 9 10,6 Norr RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) Regionalt värdefull kulturmiljö (utkastet till 4:e etapplandskapsplan) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) 16 21 Hindersby kulturlandskap 13 Nordost 22 Postbacken, byn Illby och Illbyåns kulturlandskap 13,7 Sydväst 23 Postbacken 13,9 Sydväst 24 Kapellby i Lappträsk 14 Nordost 25 Särkijärvi by- och herrgårdslandskap 14,1 Väster 26 Byn Fasarby 14,1 Söder 27 Illbyåns kulturlandskap, Sannäs gård och borgön Husholmen 14,3 Sydväst 28 Den medeltida borgön Husholmen med kringliggande landskap 14,5 Sydväst 29 Sarvlax gård med omgivning (Ströms) 14,7 Sydost 30 Särkijärvi-Tiilää by- och herrgårdslandskap 14,8 Väster Regionalt värdefull kulturmiljö (utkastet till 4:e etapplandskapsplan) Regionalt värdefull kulturmiljö (utkastet till 4:e etapplandskapsplan) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) Regionalt värdefull kulturmiljö (utkastet till 4:e etapplandskapsplan) RKY 2009 (Museiverket) RKY 2009 (Museiverket) Regionalt värdefull kulturmiljö (utkastet till 4:e etapplandskapsplan) Forsby bruksområde fotograferat från Askolinsvägens bro österut I Nyland gjordes en kontrollinventering av nationellt värdefulla landskap sommaren 2013. Den utgör en del av en riksomfattande uppdateringsinventering. På basis av inventeringen finns inga förslag till nationellt värdefulla landskapsområden inom vindkraftsparkens influensområde. I Nylands gällande landskapsplaner anvisas nationellt värdefulla byggda kulturmiljöer och nationellt värdefulla landskapsområden samt beträffande Östra Nyland också regionalt värdefulla kulturmiljöer eller landskap som borde bevaras. Landskapsplanens riksomfattande områden inkluderar nationellt värdefulla landskapsområden enligt Miljöministeriet (1992), men i de nationellt värdefulla områdena i landskapsplanen ingår också nationellt värdefulla byggda kulturmiljöområden (RKY 1993) som inte mera har tagits med bland områdena i RKY 2009. Sådana områden är bland andra byn Illby, Illbyåns kulturlandskap och Sannäs gård och Illbyåns kulturlandskap cirka 15 kilometer sydväst om de planerade vindkraftverken. Regionalt värdefulla områden och objekt De i Östra Nylands landskapsplan angivna regionalt värdefulla byggda kulturmiljöerna och landskapen är baserade på avgränsningarna i första etappens regionplan samt utredningen av byggd kulturmiljö i Östra Nyland 2007. Utredningarna av kulturmiljöer och landskap i regionplanen finns inte tillgängliga, så områdena har presenterats endast i bilaga 10 i figur 3. I Östra Nylands landskapsplan finns inom planeringsområdets närlandskapsområde (0–6 km) inte 17 anvisat några regionalt värdefulla byggda kulturmiljöer eller landskap, fjärrlandskapsområdet (6–15 km) finns flera regionalt värdefulla områden. men inom Nylands förbund har börjat utarbeta etapplandskapsplan IV, som ska ange bland annat regionalt värdefulla kulturmiljöer på enhetliga grunder inom hela Nyland. Som en del av arbetet med landskapsplanen gjordes utredningen Missä maat on mainioimmat år 2012. Enligt utredningen och utkastet till den 4:e etapplandskapsplanen kommer avgränsningarna av de värdefulla kulturmiljöerna inom planeringsområdets närområde på många ställen att förändras (Bilaga 10, figur 3), då avgränsningarna träder i kraft efter att planen har fastställts. Enligt utkastet till den 4:e etapplandskapsplanen kommer flera landskapsområden som ligger inom planeringsområdets fjärrlandskapsområde (6–15 km) och som anges som regionalt värdefulla enligt Östra Nylands landskapsplan att förlora sin status som regionalt värdefulla. Cirka 4–12 kilometer öster om planeringsområdet kommer det att föreslås en ny vidsträckt, regionalt värdefull kulturmiljö, Kulturlandskapet vid Lovisaån och Lovisaåsen. Det har också föreslagits att flera kulturmiljöområden ska förstoras eller sammanslås. Beträffande landskaps- och kulturmiljöområden ligger fokus i den här bedömningen i första hand på nationellt värdefulla landskapsområden (Miljöministeriet 1992), nationellt värdefulla byggda kulturmiljöområden (RKY 2009) samt regionalt värdefulla kulturmiljöer som anges i den 4:e etapplandskapsplanen. Konsekvenserna för de nationellt värdefulla landskaps- och kulturmiljöområdena som finns angivna i Östra Nylands landskapsplan bedöms i samband med de nationellt värdefulla landskapsområdena och byggda kulturmiljöområdena (Miljöministeriet 1992, RKY 2009). Konsekvenserna för de i Östra Nylands landskapsplan angivna regionalt värdefulla landskaps- och kulturmiljöområdena bedöms i samband med områdena i den 4:e etapplandskapsplanen, om de ingår i ifrågavarande områden. I den 4:e etapplandskapsplanen och dess utredningsmaterial presenteras uppdaterad information om regionalt värdefulla kulturmiljöer. 2.5.6 Värdefulla bergsområden Inom det influensområde där vindkraftsområdet påverkar landskapet finns värdefulla bergsområden. Cirka 3,7 och 4,2 kilometer sydväst om de planerade vindkraftverken finns bergsområdena Silverberget och Jomalberget, cirka 5,2 kilometer nordväst om området finns Veckarby byberg och cirka 5,6 kilometer nordost om området finns bergsområdet FalkbergetKummelberget (Bilaga 10, figur 3). 2.5.7 Fornlämningar Fasta fornlämningar utgör en viktig och värdefull del av områdets äldsta kulturmiljö. Enligt fornminneslagen är alla fornlämningar automatiskt skyddade utan något särskilt beslut eller särskilda åtgärder. På vindkraftsparkens område görs en inventering av fornlämningar sommaren 2015. Den fokuseras framför allt på byggområdena för nya vägar och vägar som ska förbättras samt vindkraftverkens byggområden. Enligt Museiverkets registeruppgifter finns inga fornlämningar på planområdet. De närmaste fornlämningarna, stenåldersboplatserna Brännmalmen och Strömbo, ligger cirka 2,1 och 3,2 kilometer sydväst respektive nordväst om närmaste planerade vindkraftverk. 18 Kända fornlämningar i de planerade vindkraftverkens omgivning 2.6 Planeringssituation 2.6.1 De riksomfattande målen för områdesanvändningen De riksomfattande målen för områdesanvändningen utgör en del av systemet för planering av områdesanvändningen enligt markanvändnings- och bygglagen. Statsrådet godkände de riksomfattande målen för områdesanvändningen på basis av markanvändnings- och bygglagen år 2000. Statsrådet beslutade 13.11.2008 revidera de riksomfattande målen för områdesanvändningen och de reviderade målen trädde i kraft 1.3.2009. De riksomfattande målen för områdesanvändningen ska beaktas och främjas även i kommunernas planläggning. För detta generalplaneprojekt gäller speciellt följande ämneshelheter och riksomfattande mål för områdesanvändningen: Fungerande regionstruktur Enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön Kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning Särskilda områdeshelheter som natur- och kulturmiljöer 19 2.6.2 Landskapsplanen På området gäller Östra Nylands landskapsplan, som fastställdes av Miljöministeriet 15.2.2010. I planen finns anvisat en reservering för en ny stambana i nordvästlig-sydostlig riktning genom planeringsområdet. Vid den nordöstra kanten löper en kraftledning (z) och tvärs över vägen från riksväg 6 till planeringsområdet finns ett behov av grönförbindelse. Utdrag ur Östra Nylands landskapsplan Etapplandskapsplan 2 för Nyland (fastställd 30.10.2014) kompletterar de gällande landskapsplanerna i Nyland och Östra Nyland och de viktigaste lösningarna är: en fungerande och hållbar samhällsstruktur ett trafiksystem som stödjer strukturen handelns servicenät ett byanät på landskapsnivå I landskapsplanen har en vägförbindelse anvisats från bansträckningen till Hardomvägen parallellt med riksväg 6. 20 Utdrag ur kartsammanställningen för Nylands landskapsplaner Beredningen av den 4:e etapplandskapsplanen för Nyland har inletts och planen kommer att omfatta hela landskapet med dess 26 kommuner. I etapplanen fastslås gemensamma utvecklingslinjer för följande teman: näringar och innovationsverksamhet logistik vindkraft grön struktur kulturmiljöer Ett utkast till Nylands 4:e etapplandskapsplan var planutkastet ligger största delen av planområdet på ett vindkraftsproduktion (TV). På området finns också två vidsträckta, enhetliga och betydelsefulla med tanke områdets östra del löper ett behov av grönförbindelse. offentligt framlagt 20.1–20.2.2015. I område som är anvisat som lämpligt för skogsbruksdominerade områden som är på det ekologiska nätverket (MLY). I 21 Utdrag ur utkastet till 4:e etapplandskapsplan 2.6.3 Generalplan På planeringsområdet finns inga gällande generalplaner. 2.6.4 Detaljplan På planeringsområdet finns inga gällande detaljplaner. 2.6.5 Byggnadsordning Lovisa stads byggnadsordning trädde i kraft 31.5.2014. 2.6.6 Tomtindelning och -register Planområdet är infört i statens fastighetsregister. 2.6.7 Baskarta Som baskarta används Lantmäteriverkets rastergrundkarta, som skrivs ut i skala 1:10 000. 2.6.8 Byggförbud På planområdet finns inget gällande byggförbud. 2.6.9 Skyddsbeslut Det finns inga skyddsbeslut som berör planområdet. 2.6.10 Andra beslut, planer och program för området År 2013 gjorde Lovisa stad en vindkraftsutredning som omfattade hela staden. Utgående från den avgränsades de områden som är bäst lämpade för utbyggnad av vindkraft. Det hittades sammanlagt 13 områden av vilka ett är Tetom vindkraftsområde. I utredningen var området större än det område som nu ska delgeneralplaneras. Tekniska nämnden (26.2.2013) och stadsstyrelsen (25.3.2013) godkände vindkraftsutredningen som grund för det fortsatta arbetet. Även i Nylands förbunds vindkraftsutredning (2014) har området konstaterats vara lämpligt för vindkraftsproduktion (Röjsjöområdet). 22 Ilmatar fick beslut om behovsprövning av MKB för vindkraftsprojektet 10.6.2014. Projektet förutsätter inte ett MKB-förfarande. Ilmatar har utrett vindkraftsprojektets radarpåverkan och har fått Försvarsmaktens utlåtande med godkännande under vårvintern 2015. Kotka Energi Ab har gjort en miljökonsekvensbedömning (MKB) av ett torvproduktionsprojekt på Röjsjö myrområde år 2010. Den norra delen av det avgränsade området för MKB-projektområdet ligger på delgeneralplaneområdet. Det finns inget miljötillstånd för torvproduktion. I Östra Nylands landskapsplan finns en sträckning för HELI-banan inritad genom området. Planen för bansträckningen är från 1980-talet och ger inte möjlighet till de tåghastigheter som i dagens läge är önskvärda. Att sträckningen är föråldrad gäller speciellt avsnittet mellan Borgå och Forsby å. För att genomföra vindkraftsprojektet finns anknytning till bl.a. följande bestämmelser, planer och program om miljöskydd: FN:s klimatavtal EU:s klimat- och energipaket EU:s energistrategi Den nationella energi- och klimatstrategin De riksomfattande målen för områdesanvändningen Nylands landskapsöversikt 2033 Nylands landskapsprogram 2011–2014 De energipolitiska programmen Luftvårdsprogram 2010 Protokollet beträffande konventionen om långväga gränsöverskridande luftföroreningar 1999 och förordning nr 40/2005 Nätverket Natura 2000 Strategi för skydd av naturens mångfald och hållbart utnyttjande av naturen 2006–2016 Riktvärden för buller 2.6.11 Planläggningssituation och planer i näromgivningen Närmaste delgeneralplan har utarbetats för området Forsby-Gammelby år 2009. 2.6.11.1 Existerande vindkraftsområden I Lovisa och dess grannkommuner har inga vindkraftsområden byggts. 2.6.11.2 Planerade vindkraftsområden På Lovisa stads område är utöver generalplanen för vindkraft i Tetom också generalplanen för vindkraft i Gammelby anhängig. Generalplaneområdet för vindkraft i Gammelby ligger cirka 7 kilometer sydväst om Tetomområdet. För vindkraftsprojektet i Gammelby svarar Suomen Tuulivoima Oy. Ett PDB för planen var offentligt framlagt 14.10–14.11.2014. Prokon Wind Energy Finland planerar ett vindkraftsområde vid Orrberget intill riksväg 6. För närvarande undersöks om ett förfarande vid miljökonsekvensbedömning ska tillämpas på projektet. Fortum har planerat ett vindkraftsprojekt med tre vindkraftverk i Hattom i Lovisa, cirka 7 kilometer sydost om Lovisa centrum. Fortum avbröt dock utvecklingen av vindkraftsprojektet av miljöskäl hösten 2012. 2.6.12 Utredningar som gjorts för området då denna rapport skrivs Placeringen av vindkraftverken, vägarna och elöverföringen kommer att baseras på planer utarbetade av vindkraftsaktören. Planerna preciseras under planläggningsprocessens gång. I samband med planen har följande utredningar och modellberäkningar gjorts: 23 Synlighetsanalys Landskaps- och kulturmiljöutredning Visualiseringar Utredning av buller och rörliga skuggor Uppföljning av vårflyttningen Flygekorrutredning Utredning av skogshönsfåglar Natura-behovsprövning av projektets konsekvenser för Pernåvikarnas och Pernå skärgårds havsskyddsområde (SCI/SPA) Under sommaren och hösten kommer utredningarna att fortsätta beträffande: Uppföljning av den arktiska vårflyttningen Utredning av vegetations- och naturtyper Utredning av det häckande fågelbeståndet Uppföljning av höstflyttningen Fladdermusutredning Arkeologisk utredning 3. DELGENERALPLANENS MÅL 3.1 Mål till följd av projektet Målet är att utarbeta en delgeneralplan för vindkraft med rättsverkan. Planen ska ge möjlighet att bygga vindkraftverk och därtill hörande elöverföringsnät på planområdet. Delgeneralplanen utarbetas så att bygglov för vindkraftverk ska kunna beviljas direkt på basis av delgeneralplanen (MBL 77a §). Planområdet förblir område för skogsbruk liksom nu, förutom de byggplatser som anvisas för vindkraftverk, servicevägar och elstation. Enligt planen ska sammanlagt 9 kraftverk byggas på området. Målet är att göra det möjligt att bygga ett tekniskt, ekonomiskt och med tanke på miljön genomförbart vindkraftsområde. 3.2 Mål på basis av utgångsmaterialet 3.2.1 EU:s klimat- och energipaket Europeiska rådet har kommit överens om ett för alla medlemsländer gemensamt mål att minska utsläppen av växthusgaser med 20 procent fram till år 2020 jämfört med år 1990. Ett mål är också att öka andelen förnybara energikällor till i genomsnitt 20 procent av EU:s slutliga energiförbrukning. Genom att bygga ut vindkraften kan man bidra till att målen för EU:s klimatoch energipaket uppnås. 3.2.2 Den långsiktiga klimat- och energistrategin Statsrådet godkände den 6.11.2008 en ny klimat- och energistrategi för Finland. I strategin ingår klimat- och energipolitiska åtgärder som är mycket noggrant angivna fram till år 2020 och ungefärliga ända till år 2050. Arbetet med att uppdatera energi- och klimatstrategin startade i enlighet med regeringsprogrammet år 2011. Genom uppdateringen säkerställs att de nationella energi- och klimatmål som uppställts för år 2020 kommer att nås samt bereds väg mot de långsiktiga målen. I den strategiuppdatering som regeringen godkände i mars 2013 är produktionsmålet för vindkraften cirka 9 TWh år 2025 i stället för 6 TWh som tidigare har uppställts för år 2020. 24 3.2.3 Statsrådets energipolitiska redogörelse Målet i statsrådets energipolitiska redogörelse om de kommande riktlinjerna för Finlands energiproduktion är att öka de förnybara energiformerna med 20 % fram till år 2020. Vindkraftsproduktionens kapacitet i Finland är 288 MW (12/2012) och målnivån år 2020 är 2000 MW. För att målet ska kunna nås krävs en omfattande utbyggnad årligen (150–200 MW/år). 3.2.4 Nylands landskapsöversikt 2033 I Nylands landskapsöversikt är ett strategiskt mål att vara Finlands första kolneutrala landskap och en föregångare när det gäller anpassning till klimatförändringen. Användningen av förnybara energiformer ökas och tekniken utvecklas. De mest potentiella förnybara energiformerna för att minska utsläppen av växthusgaser i Nyland är skogs- och åkerbiomassa samt vindenergi. 3.2.5 Nylands landskapsprogram 2011–2014 Enligt Nylands landskapsprogram främjas utvecklingen och användningen av utsläppsfri och förnybar energi (sol, vind, bio, jord, vatten) i samarbete med företag samt regionala och lokala aktörer. Målet är att fossil energi ska ersättas med utsläppsfri energi och att möjligheter till decentraliserad energiproduktion ska skapas. 3.3 Kommunens mål Lovisa stadsstyrelse beslutade 27.6.2011 § 180 att det är ytterst viktigt för Lovisa stad att det både görs en utredning av markanvändningen för att möjliggöra tilläggsinvesteringar i vindkraft och inleds nära samarbete med vindkraftsinvesterare. Ett mål i näringsprogrammet för Lovisaregionen är att komplettera kompetensen i energisektorn med kompetens inom utsläppssnål och utsläppsfri energi. År 2013 gjordes en vindkraftsutredning som omfattade hela staden. Utgående från den avgränsades de områden som är bäst lämpade för utbyggnad av vindkraft. Det hittades sammanlagt 13 områden av vilka ett är Tetom vindkraftsområde. I utredningen var området större än det område som nu ska delgeneralplaneras. Tekniska nämnden (26.2.2013) och stadsstyrelsen (25.3.2013) har godkänt vindkraftsutredningen som grund för det fortsatta arbetet. 3.4 Mål baserade på planeringssituationen I planeringen av delgeneralplanen ska man beakta de i kapitel 2.6.1 uppräknade riksomfattande målen för områdesanvändningen och främja ett fullföljande av dem. Enligt statsrådets beslut är de allmänna målen avsedda att tillämpas på planerna endast i den generella planläggningen. De särskilda målen tillämpas på all planläggning, om målen inte är anvisade att gälla endast någon viss planform. Planområdet berörs av bl.a. följande allmänna och särskilda mål som ingår i nyssnämnda områdeshelheter. Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning I områdesanvändningen tryggas behoven inom energiförsörjningen på riksnivå och möjligheterna att utnyttja förnybara energikällor gynnas. I landskapsplanläggningen ska anges vilka områden som bäst lämpar sig för utnyttjandet av vindkraft. Vindkraftverken ska i första hand koncentreras till enheter som omfattar flera kraftverk. Beredskap för behövliga trafikförbindelser skapas genom utveckling av i första hand existerande huvudtrafikförbindelser och -nät. I områdesanvändningen tryggas behoven inom energiförsörjningen på riksnivå och möjligheterna att utnyttja förnybara energikällor gynnas. I landskapsplanläggningen ska man anvisa och i övrig planering av områdesanvändningen beakta linjedragningar för kraftledningar som är viktiga för den riksomfattande energiförsörjningen så att det fortsättningsvis går att förverkliga dem. Vid planeringen ska man beakta både nödvändiga nya linjedragningar och behoven att förbättra och bygga ut de gamla näten. När nya kraftledningar dras ska i första hand de befintliga ledningskorridorerna utnyttjas. Kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser 25 Områdesanvändningen är inriktad på att naturen används för rekreation och gynnar natur- och kulturturism genom att förutsättningarna för mångbruk förbättras. Ett ekologiskt hållbart utnyttjande av nätverken av skyddsområden och värdefulla landskapsområden främjas i användningen av områdena för rekreation, som stödområden för turismen samt för utveckling av turismen i närliggande områden utan att målen för skyddet äventyras. Med hjälp av områdesanvändningen främjas bevarandet av områden som är värdefulla och känsliga i den levande och den livlösa naturen och säkerställs att deras mångfald bevaras. Bevarandet av ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan skyddsområden och övriga värdefulla naturområden främjas. I samband med områdesanvändningen ska det säkerställas att nationellt sett betydelsefulla värden inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. De riksomfattande inventeringar som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen. I samband med planeringen av områdesanvändningen ska vikt fästas vid naturområden som ekologiskt eller med tanke på rekreationen i det fria är betydande och enhetliga. Områdesanvändningen ska styras på ett sådant sätt att dessa områdeshelheter inte i onödan spjälks upp. Enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön I områdesanvändningen fästs särskild vikt vid att olägenheter och risker för människornas hälsa ska förebyggas och existerande olägenheter ska undanröjas. Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden, och konsekvenserna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen. Mål som uppkommer via landskapsplanerna är bl.a. att planeringsområdets natur-, kultur- och andra miljövärden ska bevaras och att möjligheterna att utnyttja området för rekreation ska utvecklas och området utnyttjas för vindkraftsproduktion. Målet är att ett fullföljande av planen inte ska orsaka konsekvenser som påtagligt försämrar värdet av de skyddsobjekt och -områden som finns på området eller de värdefulla kulturmiljöer som finns i näromgivningen, livsmiljöns kvalitet, möjligheterna att utnyttja området för rekreation eller möjligheten att idka näringar där. Beträffande byggnadsordningen är målet att i mån av möjlighet iaktta bestämmelserna som gäller byggplatsens egenskaper samt säkerställa att bullret från de funktioner som anvisas i planen inte överskrider riktvärdena vid de befintliga bostadsfastigheterna. 3.5 Mål baserade på områdets förhållanden och egenskaper Målet är att säkerställa att de i planen anvisade funktionerna inte ska ge upphov till betydande negativa miljökonsekvenser för planeringsområdets naturmiljö, fauna och fågelbestånd, invånare på det omgivande området och jord- och skogsbruk eller andra näringar som bedrivs på området. Speciellt ska man beakta särskilt skyddsvärda arter och naturtyper som förekommer på området och i dess näromgivning samt det nationellt värdefulla landskapsområdet i Forsby ådal. Ett viktigt mål för planen är också att den markanvändning som anvisas i planen inte ska medföra kännbara begränsningar av den framtida användningen och utvecklingen av planområdets näromgivning. 3.6 Mål som uppkommit under processen, precisering av målen Kompletteras efter att respons om utkastskedet har erhållits. 26 4. PLANERINGSSKEDEN 4.1 Behov av delgeneralplanering Målet är att utarbeta en delgeneralplan som ger möjlighet att bygga planerade vindkraftverk, vägar, elöverföringsnät och elstation och att bygglov för vindkraftverken ska kunna beviljas på basis av delgeneralplanen (MBL 77a §). Särskilda innehållskrav för en generalplan som gäller byggande av vindkraft (MBL 77 b §): 1. generalplanen styr i tillräcklig omfattning byggandet och annan markanvändning på området; 2. den planerade utbyggnaden av vindkraft och annan markanvändning lämpar sig för landskapet och omgivningen; 3. vindkraftverkens tekniska service och elöverföring kan ordnas. 4.2 Planeringsstart och därtill hörande beslut Delgeneralplaneringen startade genom tekniska nämndens beslut 26.8.2014 § 114. 4.3 Deltagande och samverkan I planens inledningsskede utarbetades ett program för deltagande och bedömning (PDB), där förfarandet för deltagande och växelverkan samt planläggningens skeden beskrivs. PDB har varit offentligt framlagt från 2.12.2014 och det finns i beskrivningens bilaga 1. En åsikt har lämnats in om PDB. Inledningsskedets myndighetssamråd ordnades 25.11.2014. Då fick man respons om PDB av NTM-centralens experter inom trafik och miljö, av Nylands förbund, Borgå museum, Museiverket, Räddningsverket och Försvarsmakten. Ilmatar har ordnat två informationsmöten för allmänheten. På mötena har man berättat om det planerade projektet för dem som bor i närområdet. 5. BESKRIVNING AV DELGENERALPLANEN 5.1 Planens struktur Planområdets areal är cirka 997 ha och det anvisas i sin helhet som jord- och skogsbruksdominerat område (M-1). På området tillåts byggande som betjänar jord- och skogsbruk. På området får vindkraftverk placeras på de områden som är särskilt anvisade för dem (tv-1) samt servicevägar, tekniska nätverk och monteringsområden för dem. Sammanlagt 9 byggplatser för vindkraftverk samt ett riktgivande servicevägnät, elledningar och en elstation anvisas som separata områdesdelar inom områdena för jord- och skogsbruk. 27 5.2 Områdesreserveringar 28 5.3 Allmänna bestämmelser Denna delgeneralplan får användas som grund för beviljande av bygglov för vindkraftverk enligt delgeneralplanen (MBL 77 a §). Vid byggande av vindkraftverk ska speciellt landskapet beaktas och negativa konsekvenser ska i mån av möjlighet minskas. I samband med ansökan om bygglov för vindkraftverk ska en säkerhetsutredning utarbetas. Räddningsmyndighetens utlåtande om ansökan om bygglov ska begäras. Nya bostads- och fritidsbyggnader eller annan verksamhet som kan störas av buller får inte placeras på områden där bullret kan överstiga medelljudnivåerna enligt miljöministeriets planeringsriktvärden 4/2012 (på bostadsområden dagtid 45 dB och nattetid 40 dB, på områden för fritidsbostäder dagtid 40 dB och nattetid 35 dB). Då vindkraftverken tas ur bruk ska vindkraftsaktören riva kraftverken inom av byggnadstillsynen föreskriven skälig tid och byggplatsen och dess omgivning ska återställas enligt en plan. Vindkraftverkets totalhöjd över havet får inte överstiga nivån +270 meter (m ö.h.). På planområdet gäller allemansrätten. Med stöd av markanvändnings- och bygglagen 16 § bestäms att delgeneralplaneområdet är område i behov av planering. 29 6. KONSEKVENSBEDÖMNING I konsekvensbedömningen görs på förhand en bedömning av väsentliga konsekvenser av vindkraftsområdet då avgöranden om planen fattas. I konsekvensbedömningen jämförs planens konsekvenser med den nuvarande situationen. Bestämmelser om konsekvensbedömning av en plan finns i markanvändnings- och bygglagen samt -förordningen, MBL 9 § och MBF 1 §. Konsekvensbedömningen görs i enlighet med det som stadgas i markanvändnings- och bygglagen. ”En plan ska basera sig på tillräckliga undersökningar och utredningar. När en plan utarbetas ska miljökonsekvenserna inklusive de samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekvenserna av planen och av undersökta alternativ utredas i nödvändig omfattning. Utredningarna ska omfatta hela det område där planen kan tänkas ha väsentliga konsekvenser” (MBL 9 §). 6.1 Konsekvenser för samhällsstrukturen Då planen förverkligas kommer området att bli ett betydande energiproduktionsområde. Beträffande markanvändningen fastställer planen dock områdets nuvarande situation, eftersom vindkraftsområdet fortsättningsvis huvudsakligen ska användas som jordoch skogsbruksområde. Planområdet ligger utanför tätorter, på ett område med mycket litet bebyggelse. I södra delen av planområdet finns norra delen av Kotka Energi Ab:s torvproduktionsprojekt som fortfarande kan förverkligas. På området finns inga andra kända eller aktuella projekt för vilka annat än användning för jord- och skogsbruk borde anvisas. Kraftverken, servicevägarna och jordkablarna kräver områdesreserveringar och utökar därför näten för teknisk försörjning. För att den i planen anvisade markanvändningen ska kunna förverkligas, såsom byggandet av vindkraftsområdet, krävs ingen splittring av samhällsstrukturen eller att nya bostads-, rekreations- eller serviceområden ska anläggas. När planen genomförs kommer den därför inte att ha någon väsentlig inverkan på samhällsstrukturen. I närheten av vindkraftverken begränsas möjligheten att använda området för fasta bostäder och fritidsbostäder på grund av buller och rörliga skuggor från kraftverken under driften. Då planen förverkligas leder detta inte till några påtagliga konsekvenser som begränsar eller försvårar utvecklingen av stadens samhällsstruktur. På ett planområde utanför tätortsstrukturen är det inte nödvändigt att placera ny bosättning eller andra funktioner som inte lämpar sig i närheten av vindkraftverk. Då planen förverkligas orsakar det inte heller några förändringar i invånarantal eller bosättning. Delgeneralplanen står inte i strid med gällande landskapsplaner. Den sträckning för HELI-banan som är inritad i landskapsplanen kan fortsättningsvis byggas. 6.2 Konsekvenser för fast bosättning och fritidsbosättning I närheten av planområdet finns både åretruntbosättning och fritidsbebyggelse i byarna Forsby, Österby och Garpom samt intill Hardomvägen. Negativa konsekvenser för dem som bor i närområdet kan uppkomma genom försämrad boendetrivsel för dem som bor inom kraftverkens synlighetsområde. Kraftverken är placerade så att påverkan av buller och rörliga skuggor inte når fram till platserna där bostadshus och fritidshus finns. På basis av en synlighetsanalys kan vindkraftverken synas till stranden av Hopom träsk, där det finns både fritidsbebyggelse och fast bosättning. Kraftverken kan också synas till byområdet i Garpom och till bostadsfastigheterna intill Forsbyvägen. Under den tid som vindkraftsområdet används går det inte att på området bygga nya bostadshus eller fritidshus som störs av verksamheten. Under vindkraftsområdets byggtid blir det mer trafik än normalt till området, vilket kan påverka livsmiljöns säkerhet. Påverkan är dock av begränsad längd och när byggtiden är slut blir trafiken till området under den egentliga driften obetydlig. 30 Vindkraftverkens avstånd till närmaste bosättning mätt från vindkraftverkens platser i planen 6.3 Konsekvenser för arbetsplatser och näringsverksamhet samt service Det är en stor investering att bygga ett vindkraftsområde och det kommer att ha vittgående konsekvenser för regionens och Finlands näringsliv. Under byggtiden uppkommer sysselsättning inom jordbyggnadsarbeten, transporter, monteringsarbete och service. Under driften skapas sysselsättning i anslutning till service och drift. Arbetsplatser kan också uppkomma i underhålls- och servicebranschen. I de här branscherna varar den sysselsättande effekten under vindkraftverkens hela driftstid. Då vindkraftsprojektet förverkligas kan det också öka annan industri i branschen samt skapa möjligheter för utveckling av ny verksamhet i Lovisaregionen i anslutning till bland annat tillverkning av delar för vindkraftverk eller service i anslutning till branschen. Vindkraftsparken har ingen påtagligt skadlig inverkan på områdets nuvarande näringar eller arbetsplatser. 6.4 Konsekvenser för rekreationen På området finns inga utmärkta rekreationsobjekt eller -leder, men planområdet används för skogsvård samt i någon mån för friluftsliv, iakttagelse av naturen, jakt samt bär- och svampplockning. Då vindkraftverken är i drift kommer de inte att hindra dessa sysselsättningar, 31 men kraftverkens ljud, rörliga skuggor eller synlighet kan upplevas som störande faktorer för dem som använder området för rekreation. Vissa som idkar friluftsliv, strövar omkring och njuter av naturen kan känna sig störda också på ett större område av att vindkraftverken syns. Andra däremot kan ge sig ut på utflykt för att se på vindkraftverken. Transporterna medan vindkraftsområdet anläggs, schaktningsarbetena för fundament och vägförbindelser samt arbetsmaskinerna kan störa dem som använder området för rekreation, liksom också bullret, de rörliga skuggorna och förändringen av landskapet då kraftverken är i drift. Begränsningarna i möjligheterna att röra sig på området under byggtiden gäller endast näromgivningen kring de områden där byggarbete pågår och begränsningarna är tillfälliga. Det går att idka friluftsliv och att plocka bär och svamp och att jaga på området efter avslutat byggarbete. Byggarbetet påverkar tillfälligt användningen av områdena för jakt, eftersom det kan ske tillfälliga förändringar i hur viltet förekommer och rör sig på området under byggtiden. Till exempel älgar är vanligen skygga för människor och försöker speciellt under fortplantningstiden undvika områden där aktiv mänsklig verksamhet pågår. Det har dock noterats att älgar anpassar sig tämligen snabbt till att tekniska konstruktioner (t.ex. kraftledningar och master) finns i deras livsmiljö. Den säkerhetsrisk som is som lossnar från vindkraftverkens rotorblad utgör är mycket liten och hindrar exempelvis inte användning av området på samma sätt som nu. Kraftverken kan utrustas med ett system som förhindrar isbildning. Medan vindkraftverken byggs är det av säkerhetsskäl förbjudet att röra sig på kraftverkens byggområden. 6.5 Konsekvenser för trafikreglering och trafiksäkerhet Inom planeringsområdet används i första hand de befintliga enskilda vägarna och skogsbilvägarna, som den projektansvariga förstärker och sköter under vindkraftsprojektets livscykel. Den enskilda vägens nuvarande anslutning till riksväg 6 förbättras vid behov med tanke på specialtransporter. Förbättringen av anslutningen görs enligt anvisningar från Nylands NTMcentral. För tillstånd, planering och byggande av anslutningen som ska förbättras vid riksvägen och stamvägen ska tillräckligt med tid reserveras innan det egentliga byggandet av vindkraftverken startar. 32 Regleringar av enskilda vägar De största trafikkonsekvenserna infaller under vindkraftsparkens byggtid, då trafikmängderna i närheten av området ökar på grund av transporterna av jordbyggnadsmaterial och kraftverkens delar. Dessutom uppkommer trafik på grund av borttransport av överlopps marksubstans samt byggarbetarnas resor till arbetsplatsen. Byggandet av vindkraftsparken inleds med att vägar och monteringsfält anläggs. Under byggtiden uppkommer det största transportbehovet då servicevägarna och monteringsfälten byggs samt då fundamentens betonggjutning sker. För transport av marksubstans för ett vindkraftverk krävs cirka 150 fordonskombinationer bestående av lastbil och släpvagn, vilket innebär cirka 1 350 sådana fordonskombinationer för hela vindkraftsprojektet. Om det går att få stenmaterial i närheten av vägarna och monteringsfälten minskar behovet av transporter utanför området. Gjutningen av ett vindkraftverks fundament förutsätter grovt räknat cirka 100 transporter. Om ett kraftverk förankras i berg blir behovet av betong mindre och därmed också transportbehovet. Vindkraftverkens delar (torn, maskinhus, rotorblad) transporteras längs landsvägarna som specialtransporter. Transporterna går längs specialtransportrutterna från riksväg 7 till riksväg 6 och därifrån till planområdet. För att bygga ett vindkraftverk krävs 12–14 specialtransporter. Alla transporter sammanlagt medför under kraftverkens byggtid en trafikökning under ett år på totalt cirka 3 000 transporter, varav ökningen av GDT-tung blir 16. Under byggtiden uppskattas persontrafiken öka med GDT = 40. 33 Slag Jordbyggnad, vägar Jordbyggnad, fält Fundament Specialtransporter Kraftverk 9 Transporter 160 50 100 14 GDT-tung (1 år) 0,9 0,3 0,6 0,1 Transporter/kraftverk Transporter tot. GDT-tung 1 år 324 2916 16 Trafikpåverkan av vindkraftsparken infaller i sin helhet under byggtiden (cirka ett år). Trafikmängden ökar med 0,6–0,8 % på riksvägarna 6 och 7 under byggtiden. Den tunga trafiken ökar med cirka 2 % på riksväg 6 vid planområdet och återgår till tidigare nivå efter att byggarbetet är slutfört. Trafikkonsekvenserna under byggtiden och de störningar och den damning som de medför berör speciellt riksväg 6 och planområdets vägar. Påverkan är lokal alldeles i närheten av planområdet, eftersom mängden tung trafik på riksvägen inte ökar väsentligt från nuvarande nivå. På planområdet, i dess näromgivning eller vid anslutningen till riksvägen finns nästan ingen bebyggelse som utsätts för buller, damm eller störningar. Trafikpåverkan under vindkraftsparkens drift är liten och är begränsad främst till servicebesök med paketbil och plogning av servicevägarna. Den genomsnittliga dygnstrafiken (GDT) kan beräknas vara GDT<5. Trafikmängder Rv 6 Rv 7 Nuvarande situation GDT 6883 8658 GDT-tung 763 1245 Trafikmängder Rv 6 Rv 7 Under byggtiden GDT ändring 6939 0,8 % 8714 0,6 % GDT-tung 779 1261 ändring 2,1 % 1,3 % tung tr. % 11,2 % 14,5 % Trafikmängder Rv 6 Rv 7 Under driften GDT 6888 8661 GDT-tung 763 1245 0,0 % 0,0 % tung tr. % 11,1 % 14,4 % 0,1 % 0,03 % tung tr. % 11,1 % 14,4 % Trafikmängder i nuvarande situation, under byggtiden och efter att byggarbetet avslutats Störningarna till följd av specialtransporterna infaller under den tid kraftverken ska resas. Specialtransporterna orsakar de största störningarna för trafiken, men störningarna på transportrutterna är lokala och kortvariga. Transporterna går längs specialtransportrutterna från riksväg 7 till riksväg 6 och därifrån till planområdet. Servicevägens anslutning till riksväg 6 måste breddas med tanke på specialtransporterna och inom planområdet måste utrymme reserveras speciellt för transporten av rotorblad. Projektets konsekvenser för trafiksäkerheten förblir små, eftersom trafiken går längs riksvägarna där det redan nu finns mycket tung trafik. Anslutningen till riksväg 6 ligger vid ett rakt och jämnt vägavsnitt där sikten är god i båda riktningarna. I närheten finns ingen bosättning. Olägenheterna av trafiken under byggtiden kan minskas med hjälp av anvisningar och bestämmelser, till exempel vilka rutter den tunga trafiken, specialtransporterna och persontrafiken i anslutning till byggarbetet ska använda inne på området och genom övervakning av att anvisningarna följs. 34 Transport av delar till vindkraftverk (maskinhus och nav) Principskiss över utrymmet som behövs vid transport av ett vindkraftverks rotorblad I Östra Nylands landskapsplan finns en sträckning för HELI-banan inritad genom området. Enligt den banlinjegranskning som gjorts i samband med delgeneralplaneringen är det möjligt att placera linjen så att vindkraftsområdet ligger söder om banlinjen, med undantag av det nordligaste vindkraftverket. 35 Vägförbindelser som ska förbättras och HELI-banans sträckning 6.6 Konsekvenser för flygtrafiken Byggandet av vindkraftsparken påverkar inte flygtrafiken. Närmaste flygplats är Helsingfors-Vanda flygplats (80 km). För flygplatser finns det bestämmelser om hinderbegränsande ytor kring flygplatserna. Flygplatsernas hinderbegränsande ytor sträcker sig i startbanans riktning till ett avstånd av 15 kilometer och i sidled från startbanan till ett avstånd av sex kilometer. Denna vindkraftsplan påverkar alltså inte de hinderbegränsande ytorna vid Helsingfors-Vanda flygplats. I planen anges högsta tillåtna höjd (+270 m) över havsnivån. Finavia gav utlåtande om alla planerade vindkraftverk 25.4.2014. Enligt utlåtandet påverkar vindkraftverken inte de höjdgränsytor som anges i Finavias luftfartsbestämmelse AGAM3-6 för flygplatser. Flyghinderutlåtande och -tillstånd av Trafi kommer att ansökas för planen i förslagsskedet. Vindkraftverken måste utrustas med flyghindermarkeringar enligt Luftfartsförvaltningens bestämmelser. Vindkraftverkens flyghindermarkeringar och ljus kommer att förverkligas enligt Trafis ”Anvisningar om dagmarkering av vindkraftverk, flyghinderljus och gruppering av ljusen, 12.11.2013”. I planbestämmelsen står det: ”Innan varje enskild vindkraftverksenhet flyghindertillstånd enligt luftfartslagen (864/2014) 158 § ansökas.” byggs ska 36 6.7 Konsekvenser för landskap och kulturmiljö 6.7.1 Bedömningsmetoder Landskapets och kulturmiljöns nuvarande tillstånd, analysering och konsekvensbedömning har utretts i samband med planläggningen och rapporterats i planbeskrivningen. Vindkraftsplanens inverkan på landskapet och kulturmiljön har utretts med hjälp av kartgranskningar och -analyser, analys av synlighetsområden (Bilaga 3), undersökning av synlighetssektorer samt terränggranskningar. I landskapsanalysen undersöktes bland annat hur mycket växtligheten skymmer sikten i området, viktiga kantzoner, utsikter, öppna och slutna landskapsrum samt landskapets knutpunkter och störningsfaktorer genom granskning av kartor och flygfoton. Vid bedömningen av visuella förändringar utnyttjades avståndszoner med olika konsekvenser för landskapet. Landskapspåverkan har undersökts och visualiserats med hjälp av fotomontage. Fotomontagen finns i bilaga 2. I bedömningen av konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön finns det inga fullständigt objektiva metoder eller beräkningsmetoder som täcker helheten. Det är subjektivt hur vindkraftverkens inverkan på landskapet upplevs. Därför är det utmanande att bedöma bland annat hur väsentlig påverkan är och på vilket sätt den uppfattas. Hur påverkan upplevs beror bland annat på personens förhållande till det aktuella området, kunskap om ämnesområdet och intresse samt personliga motiv för att området uppskattas. I en kulturmiljö kan konsekvenserna beröra kulturmiljöns karaktär, förståelighet och den berättelse det förmedlar samt de funktionella och visuella sambanden mellan kulturmiljöns olika element. 6.7.2 Påverkningsmekanismer Konsekvenserna för landskapet består av förändringar i landskapets struktur, karaktär och kvalitet. Det visuella landskapet, dvs. landskapsbilden, är en delfaktor i landskapet som största delen av vindkraftverkens landskapspåverkan berör. Landskapspåverkan är också påverkan på landskapsstrukturen samt hur människorna uppskattar landskapet. Vindkraftverken medför förändringar som kan synas i både när- och fjärrlandskapet. Påverkan minskar med avståndet. Vindkraftverkens synlighet kan vara mest störande om de dominerar landskapet. Hur dominerande vindkraftverken är beror på bland annat omgivningens egenskaper och vindkraftverkens avstånd från betraktelsepunkten. Generellt kan ett vindkraftverk påtagligt dominera landskapet inom mindre än fem kilometers avstånd, om det inte finns några sikthinder. Vid klart väder urskiljs ett vindkraftverks rotorblad inom 5–10 kilometers avstånd och rotationsrörelsen förstärker synligheten. På 15–20 kilometers avstånd kan rotorbladen inte mera urskiljas med blotta ögat. Tornet urskiljs vid idealiska förhållanden på cirka 20–30 kilometers avstånd. Kraftverkets storlek påverkar influenszonens storlek. Vädret, årstiden och tidpunkten på dygnet (ljusets riktning och styrka, regn, molnighet, dimma m.m.) påverkar i hög grad synligheten. Jordklotets krökning påverkar också i viss mån synligheten, främst till havs. 30 kilometer är det största möjliga avstånd där ett vindkraftverk över huvud taget kan ses i jämn terräng. Konsekvenser för kulturmiljön är jämsides med den visuella landskapspåverkan också bland annat följande: direkta fysiska eller funktionella åtgärder som förändrar kulturmiljön (förstörelse av miljön, funktionella samband eller hur dessa upplevs), indirekta förändringar i kulturmiljön (förändring av färdsätt, förändrade förhållanden för utveckling av kulturmiljön, ursprungliga funktioner upphör) samt inverkan på hur området upplevs. Konsekvenser för kulturmiljön kan uppkomma antingen genom förändringar inne på det aktuella kulturmiljöområdet eller förändringar som sker utanför området men avspeglar sig i kulturmiljön. 6.7.3 Flyghinderljus Flyghinderljus måste installeras på vindkraftverken för att garantera flygsäkerheten. Flyghinderljusens ljuseffekt och ljustyp bestäms enligt flyghindrets höjd och läge. Kraftverk med en total höjd över 150 meter ska enligt Trafis anvisningar om flyghindermarkeringar (31.1.2013) utrustas med flyghinderljus som lyser både på dagen och på natten. Belysningen på dagen består 37 av högintensivt blinkande vitt ljus och på natten högintensivt blinkande vitt eller medelintensivt blinkande/fast rött ljus. Av de belysningsalternativ som anges i anvisningarna väcker fast rött ljus minst uppmärksamhet i omgivningen. Dessa flyghinderljus installeras ovanpå vindkraftverkets maskinhus, alltså på kraftverkens navhöjd. Eftersom de vindkraftverk som planeras för projektet har en tornhöjd över 105 meter över markytan ska lågintensiva flyghinderljus placeras på tornets mellanhöjder med jämna mellanrum, mindre än 52 m. Minst två av tornljusen ska synas från luftfartygens alla inflygningsriktningar. För att reducera den ljusmängd som når omgivningen kan flyghinderljusen i ett sammanhängande vindkraftsområde grupperas så att de yttersta kraftverken runt områdets kanter har kraftigare belysningsanordningar, som bestäms enligt kraftverkens höjd (kraftverk utrustade med högintensivt blinkande vitt ljus ska stå på mindre än 2 km avstånd från varandra). De kraftverk som finns innanför ytterkanten kan ha flyghinderljus med lågintensivt, fast, rött ljus. Om ett kraftverk inne i vindkraftsområdet är betydligt högre än de övriga ska det märkas ut effektivare med flyghinderljus. Vindkraftsområdets flyghinderljus ska blinka i takt. Vid god sikt kan flyghinderljusens nominella ljusstyrka sänkas till 30 procent då sikten är över 5000 meter och till 10 procent då sikten är över 10000 meter, vilket minskar den ljusmängd som omgivningen utsätts för. Luftfartsbestämmelsen AGA M3-6 fastställer maximivärdena för flyghinderljusens vertikala ljuskägla. Högintensiva flyghinderljus av typ B ska ha en vertikal ljuskägla som är 3–7 grader. På så sätt minimeras ljusmängden mot markytan och himlen. Under vissa väderförhållanden kan ljuset från flyghinderljusen reflekteras från moln eller dimma kring kraftverken. 6.7.4 Konsekvenser i närområdet, avstånd från kraftverken mindre än 6 km Vindkraftverkens största landskapspåverkan berör närlandskapet och den bosättning som finns närmast vindkraftverken. Kraftverken finns på ett skogbevuxet åsområde, vilket innebär att det finns träd som skymmer sikten i närheten av kraftverken, bortsett från själva platserna där kraftverken står. Kraftverk 2, 3, 4 och 9 placeras på kalhuggna områden eller vid kanten av ett kalhygge, vilket innebär att det inte finns någon trädbevuxen zon som skymmer sikten mot dessa kraftverk i planområdets inre landskap förrän ny skog har hunnit växa upp. För ett vindkraftverk behövs med nuvarande teknik en byggnadsyta på cirka 60 x 80 meter. På det här området ska alla träd röjas bort och marken jämnas ut. I den nordöstra delen av planområdet finns några åkrar samt speciellt i den mellersta delen kalhuggna områden från vilka en del av kraftverken kommer att synas tydligt. I övrigt består planeringsområdet av skogbevuxet område där det inte är tydlig utsikt mot vindkraftverken. Det område som måste röjas innan vindkraftverken reses förändras kraftigt till följd av byggandet. Detta gäller endast vindkraftverkens omedelbara näromgivning och orsakar inga kännbara förändringar i det mera vidsträckta landskapet. För dem som rör sig på vindkraftsområdet eller i dess närhet syns vindkraftverken på olika sätt. När man rör sig längs vägar eller andra leder mot vindkraftverken upplevs landskapets förändring tydligare än på de avsnitt där vindkraftverken inte ligger mitt i synfältet. Vindkraftverkens inverkan på landskapet upplevs på olika sätt då man rör sig med olika hastighet. Till exempel då man promenerar i riktning mot vindkraftverken syns de under en längre tid och de snurrande rotorbladen kan upplevas störande i förhållande till ens egen rörelsehastighet. Då man kör med bil är däremot den egna hastigheten större och då upplevs rotationsrörelsen inte störande. Nedan beskrivs platser och områden från vilka det kan uppstå fri sikt mot vindkraftverken och där det planerade projektets vindkraftverk eller delar av dem enligt en teoretisk synlighetsanalys kommer att synas. På planområdet finns ingen bosättning (Bilaga 10, figur 4). Planområdets landskapsrum är till största delen slutet, men i områdets mellersta del finns kalhyggen som skapar fri utsikt i planområdets inre landskap. Norr om kalhyggena och planområdet finns Ninjärv, där det inte finns någon bebyggelse. Därifrån finns inte fri utsikt mellan kalhyggena och sjön på grund av mellanliggande trädbevuxna områden. Från de småskaliga åkerfigurerna i nordöstra delen av planområdet finns det ställvis platser med utsikt mot området. 38 Då man rör sig mot norr/nordost från planområdet övergår de små åkrarna omgivna av skog i ett öppet åkerområde, som bildar sitt eget landskapsrum. Mitt på åkerområdet finns en bebodd gård på en skogsholme. Åkerområdet sträcker sig också som en smal remsa mot sydost där det finns några bostadsbyggnader. Träden på skogsholmen och vid gårdsområdena längre ut mot sidan skymmer sikten mot vindkraftverken från gårdarna sett, men i övrigt är vindkraftverken synliga från åkerområdet med undantag av några områden där sikten är skymd. På åkerområdet kan kraftverken tydligt dominera odlingslandskapets öppna landskapsbild. Kraftverken reser sig högt och representerar större dimensioner än det omgivande landskapet, men det jämna åkerområdet och skogskanten, som avgränsar landskapet horisontellt, tolererar kraftverken någorlunda. Då man rör sig från åsområdet där vindkraftverken finns, mot Pernåviken och Forsby ådal, som omger åsområdet, bryter vägarna landskapet. Söder om åsområdet finns Borgå motorväg och i väster, nordväst och norr finns riksväg 6 och Forsbyvägen, som alla ger omgivningen sin egen prägel, där de löper mellan åsen och Pernåviken/odlingsområdena. Vindkraftverken syns nästan inte alls i väglandskapet, frånsett små ställen med fri sikt. Då man rör sig från vindkraftverken mot sydost och mot området öster om riksväg 6 finns det lång, fri sikt mot vindkraftverken från Hopom träsk och dess östra klippstränder. Stränderna används för fritidsbosättning. Från Hopom träsks klippstränder syns vindkraftverken vid den västra horisonten, där de bildar en sammanhängande rad bakom träsket (Bilaga 2, fotograferingsplats 1). Skogskanten bildar ett tydligt underlag för kraftverken och förtydligar ytterligare det öppna landskapsrummet. Vindkraftverken blir inte dominerande element, eftersom de utgör en egen tydlig, tät helhet i landskapets bakgrund. Också från åkerområdena mellan Hopom träsk och planområdet har man på många ställen fri sikt mot vindkraftverken. Områdets stomme består av Hardomvägen och Hopomvägen. Längs de här vägarna finns huvudsakligen åkrar och områdets bebyggelse. Landskapspåverkan berör de gårdsområden där landskapet är öppet mot vindkraftverken i sydväst och söder. Speciellt från åkrarna i östra delen av Hopom kan sikten vara fri mot vindkraftverken, varvid kraftverken syns vid den västra horisonten och bildar en sektor på åsområdet. Sydost om Hopom bakom ett skogsområde finns byn Hardom med öppna åkerområden. Där är vindkraftverken synliga från de östra delarna av åkrarna och från vissa gårdsområden som har utsikt västerut. Sydväst och söder om vindkraftverken finns den inre delen av Pernåviken och de låglänta, odlade områdena vid dess stränder. Vid vikens stränder finns endast ett fåtal bostadsbyggnader, men fritidsbosättning finns vid vikens nordöstra strand. Från området längst inne i Pernåviken finns ingen nämnvärd huvudutsikt i riktning mot vindkraftverken, men från vikens sydvästra stränder och då man rör sig på vattnet i viken syns vindkraftverken på många ställen på åsområdet i nordost. Största delen av fritidsbosättningen vid viken finns vid de nordöstra stränderna dit vindkraftverken inte syns, men från vissa fritidsbostäder vid den sydvästra stranden kan det finnas utsikt mot vindkraftverken. Forsby ligger sydväst om vindkraftverken. Områdets byggnadsbestånd, de varierande terrängformerna och träden skymmer sikten mot vindkraftverken. Ganska tät bosättning fortsätter från Forsby norrut längs Spökbackavägen och vidare längs Tetomvägen. Längs de här vägarna öppnar sig Forsby ådals landskap mot väster. Ställvis kan vindkraftverken eller en del av dem synas i öster till bebyggelsen vid åkrarnas västra kanter, exempelvis i Nedre Rikeby. Då man rör sig i Forsby ådal och på Drombomvägen söderut och vidare mot sydost öppnar sig det varierande landskapet i ådalen med lång utsikt på många ställen. Betydande utsikt mot vindkraftverken öppnar sig från Drombom och Drombomvägen när man närmar sig Liljendal. Bosättningen är koncentrerad längs Drombomvägen där åkrarna och åsen som kantar åkrarna möts. Vindkraftverken syns vida omkring till vägen och bebyggelsen. I Liljendal finns skymmande byggnadsbestånd och träd som gör att det inte finns öppen, fri sikt mot vindkraftverken. På begränsade områden kan vindkraftverk eller delar av dem synas, men till exempel till Liljendals kyrka och dess gårdsområde syns vindkraftverken inte, då rikligt med träd skymmer sikten. I Liljendal finns också ett utsiktstorn från vilket man han fin och vid utsikt västerut över ådalen. Enligt synlighetsanalysen och terränggranskningen kommer vindkraftverken inte att synas till utsiktstornet. 39 Sydost om Drombom finns byn Garpom. Där är vindkraftverken på många ställen synliga från åkrarna och jordbrukens gårdsområden som kantar åkrarna. På byns öppna område syns vindkraftverken i söder vid horisonten där de bildar en sammanhängande rad bakom skogskanten som avgränsar området. De storskaliga kraftverken kan få landskapet att se tillplattat ut, då landskapets centrala element är jordbruksbyggnader och gårdsområden, medan de närmaste vindkraftverken står på cirka tre kilometers avstånd. I vindkraftverkens närlandskapsområde finns värdefulla bergsområden. Cirka 3,7 och 4,2 kilometer sydväst om de planerade vindkraftverken finns områdena Silverberget och Jomalberget, cirka 5,2 kilometer nordväst om området finns Veckarby byberg, cirka 5,6 kilometer nordost om området finns området Falkberget-Kummelberget. Enligt synlighetsanalysen kommer vindkraftverken inte att synas till de här bergsområdena, med undantag av den västligaste delen av Falkberget-Kummelberget, klippstranden vid östligaste delen av Hopom träsk. Till den här stranden kommer vindkraftverken att synas på samma sätt som i fotomontaget som gjorts från badstranden vid Hopom träsk (Bilaga 2, fotograferingsplats 1). 6.7.5 Konsekvenser i fjärrområdet, avstånd från kraftverken mer än 6 km På de områden där kraftverken ännu urskiljs som tydliga element i fjärrlandskapet förändras fjärrlandskapets identitet och blir ett modernare produktionslandskap. På mer än sex kilometers avstånd dominerar kraftverken på grund av avståndet inte mera landskapsbilden och kraftverken påverkar inte nämnvärt landskapets hierarki. Närlandskapets element har större inverkan på landskapets upplevda identitet än vindkraftverk i fjärrlandskapet. I en storskalig miljö, exempelvis i landskap med vidsträckta åkerslätter avgränsade av skogbevuxna åsar eller i den öppna havsviken, avviker vindkraftverken inte särskilt mycket från den befintliga miljöns proportioner. I fjärrlandskapsområdet bildar kraftverken inte en bred sektor vid horisonten, eftersom kraftverken är grupperade och antalet är litet, utan kraftverken syns som en enskild, tät grupp vid horisonten. På grund av sin stora storlek kan vindkraftverken dock se ut att befinna sig närmare än de i verkligheten är, eftersom deras höjd inte är jämförbar med andra element i landskapet, med undantag av master. Nedan beskrivs platser och områden där vindkraftverk enligt en teoretisk synlighetsanalys syns och där det är fri sikt mot de planerade vindkraftverken över vidsträckta öppna områden. De planerade vindkraftverken syns i fjärrlandskapet från de stora åkerslätterna och från åkerkanterna samt från havsvikarna. I fjärrlandskapet syns kraftverken alltid delvis skymda av skogen och terrängformerna. Söder om de planerade vindkraftverken finns Pernåviken, vars karaktär förändras då man rör sig från den innersta delen söderut, från att ha varit småskalig och labyrintartad blir den mera storskalig och öppen (Bilaga 10, figur 5). Från åkrarna vid vikens stränder har man ställvis vid utsikt mot vindkraftverken. Där Pernåviken blir mera öppen blir sikten också längre, och på 10– 15 kilometers avstånd från de planerade vindkraftverken ute till havs samt från många öar med fritidsbosättning kan vindkraftverken ses vid horisonten i norr. Från cirka sex kilometer norr om de planerade vindkraftverken, från Liljendal, ända till cirka 14 kilometers avstånd finns Forsby ådals öppna och jämna odlingsområde. Därifrån ser man långt, och enligt synlighetsanalysen kan vindkraftverken ställvis ses vid horisonten i söder, speciellt från åkerområdet i Eskilom. Bosättningen i Eskilom finns intill Eskilomvägen och Mickelspiltomvägen vid åkerområdets nordöstra-östra kant. Från vissa gårdsområden har man utsikt mot vindkraftverken. Gammelbyområdet med sina åkrar ligger cirka 6–10 kilometer västsydväst om de planerade vindkraftverken. Då man rör sig österut längs Borgåvägen på området kan vindkraftverk ses stå vinkelrätt mot färdriktningen, men de syns bara på de mest öppna ställena på åkerområdet. Från några gårdsområden kan vindkraftverk synas. Lovisaån och dess ställvis öppna ådal ligger cirka 7–11 kilometer söder om de planerade vindkraftverken. Från de östra kanterna av åkerområdena har man ställvis fri sikt mot vindkraftverken, som då syns från åkrarna och från vissa gårdsområden vid den västra horisonten, speciellt i trakterna av Haddom och Hommansby. 40 6.7.6 Konsekvenser för värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden samt -objekt Nedan beskrivs konsekvenserna för de nationellt och regionalt värdefulla kulturmiljö- och landskapsområden som ligger närmast planeringsområdet samt för andra kulturmiljövärden i närheten. RKY 2009 Enligt en teoretisk synlighetsanalys och terränggranskning bedöms Tetom vindkraftsprojekt inte påverka Forsby bruksområde och bruksområdets silvergruva samt Sarvlax gård och dess omgivning (Norrsarvlax) (Bilaga 10, figur 3 och 4), som båda finns i närlandskapsområdet (0–6 km). Ingen påverkan bedöms heller uppstå vid följande platser i fjärrlandskapet (6–15 km): Pernå kyrka och prästgård, Sarvlax gård med omgivning (Norrsarvlax, Hormnäs, Ströms), Lovisa landfästning, Lovisa Esplanaden, Lovisa Nedre stan, Lappträsk vårdanstalt, Jackarby gård, Postbacken, Kapellby i Lappträsk, Särkijärvi by- och herrgårdslandskap och byn Fasarby samt den medeltida borgön Husholmen och dess omgivande landskap (Bilaga 10, figur 3 och 5). Till de här områdena kommer vindkraftverken enligt en teoretisk synlighetsanalys inte att synas alls eller endast på ett litet ställe som inte är områdets viktigaste plats. Cirka 3,5–6,2 kilometer nordväst om närmaste planerade vindkraftverk finns herrgården Malmgård. Den ligger vid västra stranden av Forsby å, men RKY-området sträcker sig också till sydöstra sidan om Forsby å. På området finns bland annat en huvudbyggnad präglad av 1800talets historism, stora ekonomibyggnader i tegel och en park. Den ovanliga historiska och landskapsmässiga helheten består av både byggnadsbestånd, granhäckar och park samt åkrar. Enligt synlighetsanalysen kan vindkraftverk eller delar av dem synas till många ställen på RKYområdets åkrar. Öster om herrgården söder om allén längs Mörskomvägen från backen är alla vindkraftverk delvis synliga ovanför skogskanten i sydost (Bilaga 2, fotograferingsplats 2). Kraftverken bildar en tydlig gruppering vid horisonten ovanför skogskanten, men skogen som slingrar sig och avgränsar åkerområdet gör ställvis kraftverkens synlighetssektor oöverskådlig. Herrgården Malmgård ligger väster om backen som finns i områdets mellersta del. På grund av detta och träd som skymmer sikten till gårdsområdet kommer vindkraftverken nästan inte alls att synas till de historiskt värdefulla objekten, huvudbyggnaden, ekonomibyggnaderna, ekonomigården i nordost eller landskapsparken i engelsk stil. Herrgården Malmgårds karaktär och erfarenhet utsätts för förändringar på de områden där vindkraftverken, som kommer att synas i herrgårdslandskapet, bildar en ny tidsmässig skiktning i miljön. Kraftverken bildar dock en separat helhet på ett åsområde i sydost, och vindkraftverken blir inte ett dominerande element i herrgårdsområdets interna landskap eller i väglandskapet som korsar området. För de planerade vindkraftverken och RKY-området uppstår inga sådana visuella förbindelser från RKY-områdets närområde att både området och kraftverken skulle synas i landskapet samtidigt. Vindkraftverken hotar inte områdets historiska värden, men ställvis uppkommer vissa landskapsmässiga förändringar på området. Tervik gård ligger cirka 5,8–7,9 kilometer sydväst om närmaste planerade vindkraftverk, på Pernåvikens västra strand (Bilaga 10, figur 3 och 5). Tervik är en viktig del av Pernåvikens koncentration av herrgårdar som härstammar från medeltiden. RKY-området består av bland annat en huvudbyggnad i två våningar, andra byggnader kring gårdsområdet, ekonomibyggnader, trädgårds- och parkområde, ekallé och herrgårdens åkrar. Enligt synlighetsanalysen kommer vindkraftverken nästan inte alls att synas till de historiskt värdefulla objekten, huvudbyggnaden och dess gårdsmiljö och ekonomibyggnaderna, som ligger på ett litet avstånd från gårdsmiljön. Den kuperade terrängen och träden i gårdsmiljön skymmer sikten mot vindkraftverken i nordost. Till trädgårds- och parkområdet, där ån kantad av träd utgör ett vackert element, kommer vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte heller att synas. När man anländer till herrgårdsområdet från sydväst längs ekallén, som anses vara Finlands längsta, kan vindkraftverk eller delar av dem synas innan man svänger in i allén, men då man rör sig i själva allén skymmer ekarna sikten mot vindkraftverken. Då man rör sig på herrgårdens odlade åkrar kan man på många ställen se vindkraftverken i nordost, där kraftverken reser sig på åsområdet vid horisonten och bildar en tydlig grupp (Bilaga 2, fotograferingsplats 3). Där kraftverken reser sig vid skogskanten, som avgränsar landskapsrummet, syns en 400 kV kraftledning och skadorna i landskapet till följd av motorvägen. Vindkraftverken kommer att ha 41 liten inverkan på Tervik kulturlandskaps historiska värden, men herrgårdslandskapets karaktär kan i viss mån förändras. De landskapsskador som redan nu finns i landskapet minskar påverkan av vindkraftverken, som utgör en ny struktur och en ny tidsmässig skiktning i landskapet. Sydost om Tervik gård, cirka 8,1–10 kilometer söder om närmaste planerade vindkraftverk, finns Tjusterby gård. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverk eller delar av dem endast ställvis till herrgårdens åkrar. Till herrgårdens huvudbyggnad, dess gårdsmiljö och park kommer vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte att synas. Tjusterby gårds karaktär berörs inte av några förändringar och vindkraftverkens inverkan på kulturlandskapets historiska värden blir liten. Öster om Tjusterby gård, cirka 9,3–10,4 kilometer söder om närmaste planerade vindkraftverk finns herrgården Sjögård. RKY-området på Pernåvikens sydvästra strand och herrgårdens byggnadsgrupp i närheten av stranden består av en huvudbyggnad i empirestil, andra byggnader i gårdsmiljön samt ekonomibyggnader i tegel längre bort. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverk eller delar av dem från strandzonen i områdets östra del och den östligaste delen av åkern. Till gårdsområdet, ekonomibyggnaderna och herrgårdens prydnadsträdgård syns vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte. Från huvudbyggnadens mittaxel leder en terrasserad mittgång ned mot havet, där det som ändpunkt finns två badhus på en brygga. Enligt synlighetsanalysen kan vindkraftverk eller delar av dem synas till dessa platser. Då kraftverken syns är de belägna vid den norra fjärran horisonten på åsen som kantar Pernåviken. På grund av det långa avståndet blir vindkraftverkens inverkan på landskapet och kulturmiljön liten. Sarvlax gård och dess omgivning (Sarvlax) ligger cirka 7,3–11,8 kilometer sydost om närmaste planerade vindkraftverk, öster om Sarvlaxträsket. RKY-området består av Sarvlaxträskets östra strand, det skogbevuxna åsområdet som reser sig från stranden, samt åkrarna kring ån som rinner ut i Hormnäsfjärden. Herrgården hade en gång i tiden betydande ägor, där det finns mångsidiga byggda miljöhelheter från olika århundraden samt odlings- och betesmarker som har brukats i hundratals år. Sarvlax gårds centrum omges av odlingslandskap och betesmarker söder om Stora Strandvägen. Enligt synlighetsanalysen kommer inga vindkraftverk att synas till andra helheter med undantag av Sarvlax. Till herrgården hör huvudbyggnaden i tre våningar, andra byggnader i gårdsmiljön samt huvudbyggnader längre bort. Längs ån som rinner förbi herrgården och kring dammen finns en landskapspark. På herrgårdsområdet finns också alléer som planterats på 1800-talet. Enligt synlighetsanalysen kan vindkraftverk eller delar av dem ställvis synas från åkrarna sydost och söder om herrgårdens gårdsområde men inte från själva herrgårdens gårdsmiljö och landskapspark. Också till stranden av Sarvlaxträsket kommer vindkraftverk att synas, men det finns ingen bebyggelse vid stranden. Vyer mot vindkraftverken finns bara ställvis, med undantag av träskets östra och södra strand och de ligger inte på RKYområdets värdefullaste delar. Vindkraftverken orsakar inga förändringar i Sarvlax gårds karaktär och vindkraftverkens inverkan på kulturlandskapets historiska värden blir liten, eftersom kraftverken endast ställvis är synliga och avståndet till kraftverken är relativt långt. Mickelspiltoms järnvägshållplats ligger cirka 10,6 kilometer norr om närmaste planerade vindkraftverk nära järnvägen Lovisa–Vesijärvi, söder om spåret. Byggnadsbeståndet vid Mickelspiltom järnvägshållplats är det enda stationsområde längs den ursprungligen privata, smalspåriga järnvägsbanan Lovisa-Vesijärvi (Lahtis) som med tillhörande gårdsområde bevarats i sitt ursprungliga byggnadsskick. Järnvägsstationen är skyddad. På hållplatsens gårdsområde finns rikligt med träd som skymmer sikten söderut mot vindkraftverken, men åkerområdet som öppnar sig söderut gör att vindkraftverken eller delar av dem kan synas till gårdsområdet. På grund av avståndet är kraftverken dock inte dominerande i landskapet då de syns och vindkraftverken har liten inverkan på järnvägshållplatsens historiska värden, som framför allt är baserade på järnvägen och hållplatsens gårdsområde. Stora Strandvägen löper som närmast på cirka 2,8 kilometers avstånd från platsen för närmaste planerade vindkraftverk (Bilaga 10, figur 3, 4 och 5). Stora Strandvägen, som byggdes för att sammanbinda Åbo och Viborg, är jämsides med Tavastländska Oxvägen Finlands viktigaste historiska landsvägsförbindelse. På de bäst bevarade avsnitten av Stora Strandvägen kan man tydligt urskilja den medeltida vägens sträckning genom Södra Finlands kustområde. En stor del 42 av vägen, som följer kusten via medeltida kyrkor, herrgårdar, hamnar och fornborgar, är fortfarande i användning. Från Borgå medeltida kyrka sydväst om planområdet löper Stora Strandvägen mot nordost till Postbacken (RKY 2009-område) och den är välbevarad där den korsar skogsområdet på gränsen mellan Borgå och Pernå. I Pernå fortsätter vägen till Gammelby odlingsslätt, och vid Forsby bruk (RKY 2009-område) utgör den en del av brukets byväg. Efter att ha passerat Pernå kyrka och prästgård (RKY 2009-område) fortsätter vägen mot Degerby, alltså nuvarande Lovisa stad. Enligt synlighetsanalysen kommer vindkraftverken nästan inte alls att synas till Stora Strandvägen inom vindkraftverkens influensområde. Där vägen slingrar sig fram på Gammelby åkerområde kan det ställvis finnas utsikt från vägen mot vindkraftverken mot ostnordost på det södra avsnittet av Borgåvägen. Från det här vägavsnittet är avståndet till närmaste vindkraftverk cirka 7 kilometer, så när vindkraftverken syns från vägen är de inte dominerande och påverkan blir endast liten. Värdefulla landskapsområden av riksintresse Ett värdefullt landskapsområde av riksintresse, Pernåvikens omgivning och Forsby ådal (Miljöministeriet 1992) finns söder, väster och norr om planområdet, som närmast cirka två kilometer från platserna för de planerade vindkraftverken. Landskapsområdet sträcker sig norrut till cirka 14 kilometers avstånd och söderut ända till 23 kilometers avstånd. Landskapsområdet består i söder av vidsträckta odlingar vid Pernåvikens stränder, vassbevuxna våtmarker vid stränderna och småskaliga, kuperade skärgårdslandskap samt i den mellersta och norra delen Forsby ådal som används för odling och avgränsas av den slingrande skogskanten. I ådalen finns förtätad bosättning i band- och gruppbyar intill ån. Områdets värden bygger på bland annat ådalens och havsvikens kulturlandskap, vidsträckta odlingsslätter som har förblivit enhetliga, band- och gruppbyar som härstammar från medeltiden, stora herrgårdar och bruk. Konsekvenserna för betydelsefulla objekt i landskapsområdet såsom Forsby bruksområde samt herrgårdarna Malmgård, Tervik, Tjusterby och Sjögård har bedömts ovan i samband med byggda kulturmiljöer (RKY 2009). I vindkraftverkens närlandskapsområde (0–6 km) finns den innersta delen av Pernåviken och dess låglänta odlade stränder, som fortsätter norrut som odlingsslätter i Forsby ådal (Bilaga 10, figur 3 och 4). Forsby å slingrar sig väster om planområdet och kröker sig norr om planområdet mot sitt övre lopp. Mera vidsträckta åkerområden finns i Forsby ådal i trakterna av herrgården Malmgårds odlingsmarker och fortsätter som öppna områden ända till Liljendal. I närlandskapsområdet finns bland annat Forsby bruksområde och herrgården Malmgård samt byn Garpom, som representerar ådalens gamla byggnadsbestånd. Enligt synlighetsanalysen kommer vindkraftverken på många ställen att synas i närlandskapsområdet över vidsträckta områden till både Pernåviken och Forsby ådal. Från området längst inne i Pernåviken finns ingen nämnvärd huvudutsikt i riktning mot vindkraftverken, men från vikens sydvästra stränder och då man rör sig på vattnet i viken kommer vindkraftverken på många ställen att synas på åsområdet i nordost. Ställvis är 400 kV kraftledningen, som korsar viken, ett dominerande element i landskapet. Norr om vikens innersta del finns Borgå motorväg, som splittrar kulturlandskapet, där den korsar området i öst-västlig riktning. Från Forsby bruk och Forsbyområdet norr om motorvägen har man ingen nämnvärd utsikt mot vindkraftverken, men om man förflyttar sig norrut till Malmgårds odlingsområden och vidare mot nordost till Drombom, Garpoms åkrar samt åkerområdet sydväst om Liljendal kan vindkraftverken på många ställen ses från vidsträckta områden. Forsby ådal är inte i sin helhet ett lika öppet landskapsrum utan består av en ganska storskalig variation av åkrar och skogbevuxna åsar. På området finns också ställvis vida vyer, och betydande utsikt mot vindkraftverken finns framför allt från de bebodda områdena i Drombom och ställvis längs Drombomvägen från Drombom österut. I fjärrlandskapsområdet (6–15 km) söderut från vindkraftverken finns Pernåviken med sina labyrintartade vattenområden innan den öppnar sig till en vid havsvik samt Pernåvikens strandzon, där det finns omväxlande odlade jämna områden och högre bergiga områden (Bilaga 10, figur 3 och 5). I Pernåvikens strandzon finns bland annat herrgårdarna Tervik, Tjusterby och Sjögård (RKY 2009), Isnäs gamla sågmiljö (RKY 1993) med sina arbetarbostäder, byn Fasarby 43 (RKY 2009) samt Pernå kyrka och prästgård (RKY 2009). I fjärrlandskapsområdet norrut från vindkraftverken finns Forsby å och dess ådals kulturlandskap. Kulturlandskapet breder ut sig över ett större område i norra delen av landskapsområdet där Forsby å grenar sig till Labbomån västerut. I norr finns bland annat Liljendal, Mickelspiltom järnvägshållplats (RKY 2009) och Grevnäs kulturlandskap. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverken i fjärrlandskapsområdet söder om vindkraftsprojektet ställvis till den labyrintartade Pernåviken, dess sydvästra strand och odlingsområdena. Betydande huvudvyer mot vindkraftverken uppstår nästan inte alls, men vindkraftverk eller delar av dem kan ses på många ställen. Till Isnäs gamla sågmiljö, byn Fasarby och Pernå kyrka och prästgård kommer vindkraftverken enligt synlighetsanalysen inte att synas, men till områdena vid herrgårdarna Tervik, Tjusterby och Sjögård kan vindkraftverk eller delar av dem ställvis synas. Då man rör sig söderut i Pernåviken öppnar sig viken och blir mera havsbetonad, och samtidigt blir utsikten också längre. Från viken har man lång utsikt mot vindkraftverken, men på grund av det relativt långa avståndet och landskapets storskalighet blir förändringarna i landskapet små. Vindkraftverken syns då i landskapets bakgrund och ofta domineras utsikten av öar och uddar i förgrunden. I fjärrlandskapsområdet norr om vindkraftsprojektet syns vindkraftverken ställvis, framför allt från det öppna åkerområdet i Eskilom norr om Liljendal samt på vissa ställen från åkrarna i landskapsområdets nordligaste del. När vindkraftverken syns på dessa områden bildar de en tät grupp vid den sydliga horisonten. Till Mickelspiltom järnvägshållplats syns vindkraftverken delvis, men nästan inte alls till Grevnäs kulturlandskapsområde. Pernåvikens omgivnings och Forsby ådals karaktär och erfarenhet utsätts för förändringar på de närlandskapsområden där vindkraftverk som syns i kulturlandskapet bildar en ny tidsmässig skiktning i miljön. Kraftverken utgör dock en egen fristående helhet på åsområdet avskilt från Forsby ådal och Pernåviken, och vindkraftverken utgör inte dominerande element i kulturlandskapets inre landskap eller väglandskapet när man rör sig i området. Vindkraftverken hotar inte landskapsområdets historiska värden. I fjärrlandskapsområdet syns vindkraftverken vid horisonten som en tät grupp som inte dominerar landskapsbilden i Pernåvikens omgivning och Forsby ådal. Landskapets värdefulla särdrag bevarar sin betydelse i landskapet, men fjärrlandskapets synliga identitet kan dock förändras så att det blir ett modernare produktionslandskap. Regionalt värdefulla landskapsområden Enligt den teoretiska synlighetsanalysen och terränggranskningen bedöms Tetom vindkraftsprojekt inte påverka Särkijärvi-Tiilää by- och herrgårdslandskap, Postbackens, byn Illbys och Illbyåns kulturlandskap, Sannäs gård och borgön Husholmen samt Hindersby kulturlandskap (Bilaga 10, figur 3 och 5). Till de här områdena kommer vindkraftverken enligt en teoretisk synlighetsanalys inte att synas alls eller endast begränsat på ett litet ställe som inte är områdets viktigaste plats. Cirka 4,5–15 kilometer öster om de närmaste planerade vindkraftverken i när- och fjärrlandskapsområdet föreslås i utkastet till Nylands 4:e etapplandskapsplan en ny vidsträckt, regionalt värdefull kulturmiljö, Kulturlandskapet vid Lovisaån och Lovisaåsen. Lovisaåsen med omgivande åkerslätter är en av de längsgående åsar som urskiljs tydligast i terrängen i Nyland. Lovisa-Lahtis-banan följer åsen och intill rinner Lovisaån. Till Lovisaåns och -åsens kulturlandskap hör också de byar som har uppkommit i ådalen, intill åsen. I norra delen av kulturlandskapet finns byn Kuggom, som grundades på 1500-talet, samt Skinnarby, Tavastby, Andersby och Hommansby, som sammanhänger med Kuggoms odlingslandskap. Åslandskapet fortsätter genom Lovisa stad, och söder om staden hör Köpbacka och Räfsby, som är kända från medeltiden, också till åslandskapet. Lovisaån slingrar sig i den öppna ådalen, som består av flera landskapsrum och vyerna bryts emellanåt av skogbevuxna områden, skogsholmar eller gårdsområden. Landskapet öppnar sig främst i ådalens riktning när man rör sig i området. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverk eller delar av dem på många ställen på de öppna åkerområdena i den norra delen av landskapsområdet i Hommansby, västra delen av Hardom och mellersta delen av Haddom samt vid korsningen mellan riksväg 7 och järnvägen. Till andra områden i landskapsområdet syns vindkraftverken inte eller endast i mycket begränsad omfattning. 44 Hardom, som hör till landskapsområdet, ligger närmast de planerade vindkraftverken. Från Hardom ligger de närmaste vindkraftverken beroende på platsen cirka 4,5–7 kilometer västerut. På det här området syns vindkraftverken främst till åkrarna på området mellan Liljendalsvägen och Lappträskvägen och till de gårdsområden där det är lång utsikt västerut mot vindkraftverken. Då vindkraftverken syns utgör de en tät, enskild grupp vid horisonten. Den skogbevuxna åsen mellan vindkraftverken och åkerområdet utgör då underlag för kraftverksgruppen. Då man rör sig från Hardomområdet österut till Haddomområdet och vidare till åkerområdena öster om järnvägen finns det fri sikt västerut från åkrarna och ställvis från gårdsområdena. Från dessa öppna områden kan vindkraftverken synas som närmast på cirka 8,5–10 kilometers avstånd i väster. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverken däremot inte från byn Kuggom söder om området. Då man rör sig från Haddomområdet norrut på Tavastbyområdet kan vindkraftverken eller delar av dem synas endast i begränsad omfattning, för från åkrarna finns inte tillräckligt lång fri sikt mot vindkraftverken. Om man ytterligare rör sig norrut till landskapsområdets nordligaste del Hommansby öppnar sig landskapets huvudvyer i ådalens riktning, men lång utsikt finns också mot vindkraftverken i väster. Vindkraftverken kan ses på vidsträckta öppna åkerslätter, främst i de östra delarna av åkrarna öster om Lovisaån. Även från vissa gårdsområden har man utsikt mot vindkraftverken. På de öppna åkerområdena vid korsningen mellan riksväg 7 och järnvägen och vid bebyggelsen som kantar åkerområdena kan vindkraftverken eller delar av dem synas långt borta i nordväst vid horisonten, men eftersom avståndet till vindkraftverken är över 10 kilometer har vindkraftverken liten inverkan på landskapet. Vindkraftverken dominerar inte kulturlandskapets landskapsbild, och landskapets värdefulla särdrag såsom gamla byar bevarar sin betydelse i landskapet, men fjärrlandskapets synliga identitet kan dock förändras så att det blir ett modernare produktionslandskap, framför allt på de områden som ligger närmast vindkraftverken. Byarna Övitsböles, Labboms och Skomakarböles väglandskap, som finns utmärkta i Nylands 4:e etapplandskapsplan, ligger cirka 8,7–15,6 kilometer nordväst om närmaste planerade vindkraftverk. Mörskomån och den landskapsmässigt värdefulla landsvägen Forsby–Mörskom, som följer ån, förenar byarna Skomakarböle, Övitsböle och Labbom, som ligger på medeltida bytomter. Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverk eller delar av dem endast i begränsad omfattning till Labbomområdet och åkrarna i Övitsböle. Områdets värden bygger på framför allt den landskapsmässigt värdefulla vägen, som sammanbinder de medeltida bytomterna längs ån. Till vägen syns vindkraftverken nästan inte alls, frånsett eventuella små ställen med fri sikt. Karaktären i områdets landskap utsätts inte för några förändringar och landskapspåverkan blir liten. I Östra Nylands gällande landskapsplan finns inom planeringsområdets närlandskapsområde (0–6 km) inte anvisat några regionalt värdefulla byggda kulturmiljöer eller landskap, men inom fjärrlandskapsområdet (6-15 km) finns flera regionalt värdefulla områden (Bilaga 10, figur 3 och 5). Enligt synlighetsanalysen syns vindkraftverken inte till de områden i landskapsplanen som inte har behandlats ovan i samband med landskapsområdena i 4:e etapplandskapsplanen, med två undantag. Till de områden som finns utmärkta i landskapsplanen på drygt 10 kilometers avstånd från närmaste planerade vindkraftverk (Lappböle, Harsböle) kan vindkraftverken eller delar av dem ställvis synas, men på grund av det långa avståndet till vindkraftverken och att de syns endast ställvis kommer påverkan av vindkraftverken, när de syns, att bli liten. Sammandrag av konsekvenserna för landskaps- och kulturmiljöområden Vindkraftverken placeras inte på regionalt eller nationellt värdefulla landskapsområden eller på byggda kulturmiljöområden. Vindkraftsbyggnationen ändrar inte ifrågavarande områdens byggda miljö eller inre landskap. Områdenas och objektens historiska förståelighet och den berättelse de förmedlar bevaras ändå, fastän de områden dit vindkraftverken tydligt syns får en ny tidsmässig skiktning av helt nya dimensioner i sin miljö. Konsekvenserna för kulturmiljöns historiska värden blir inte avsevärda, men förändringarna i närmiljön påverkar den upplevda karaktären i området kraftigare ju mer vindkraftverken syns. 45 6.7.7 Konsekvenser för fasta fornlämningar På planområdet görs en arkeologisk inventering sommaren 2015. Resultaten av inventeringen rapporteras i samband med planförslaget. Vindkraftsprojektet kan påverka kända fasta fornlämningar som finns i Museiverkets register endast i fråga om landskapet på grund av det långa avståndet mellan fornlämningarna och närmaste planerade vindkraftverk och vägförbindelser. Inom sex kilometers avstånd i närlandskapsområdet kan vindkraftverk eller delar av dem enligt den teoretiska synlighetsanalysen synas endast till två fasta fornlämningar, Ryssö fästning och Riksängen. Ryssö försvarsbefästning från 1700-talet ligger cirka 4,6 kilometer sydväst och Riksängens stenålders boplats cirka 4 kilometer väster om närmaste planerade vindkraftverksplats. De planerade vindkraftverken och de nya väglinjerna hotar inte bevarandet av kända fornlämningsobjekt och deras historiska värde. Fasta fornlämningar är enligt fornminneslagen (17.6.1963) fredade minnen från Finlands tidigare bosättning och historia. Utan tillstånd enligt fornminneslagen är det förbjudet att utgräva, överhölja, ändra, skada, avlägsna och på annat sätt rubba fasta fornlämningar. (Fornminneslagen 1 §). 6.7.8 Elöverföringens och servicevägarnas inverkan på landskapet och kulturmiljön För vindkraftsparken behövs byggnads- och servicevägar för transport av vindkraftverkens byggmaterial och maskiner som behövs för att resa dem. I skogsterräng röjs och fälls träden på en cirka 12–15 meter bred väglinje för att ge plats för arbetsmaskiner och vägslänter. Det egentliga vägområdets slutliga bredd är cirka sex meter. Efter byggskedet används vägarna för både service- och övervakningsåtgärder vid kraftverken och för de lokala markägarnas behov. Servicevägarna byggs huvudsakligen där de befintliga vägarna nu går. Då servicevägarna byggs kommer de smala skogsvägarnas karaktär att förändras, men landskapspåverkan då vägar breddas och helt nya servicevägar byggs begränsas dock till vägarnas omedelbara närhet. Största delen av de vägar som ska förbättras är skogsbilvägar som nu är i varierande skick. Förbättringen av vägnätet förändrar vägarnas närmiljö, men påverkan omfattar inget vidsträckt område i det skogbevuxna landskapet. Vindkraftsparkens elöverföring ska enligt planerna ske helt med jordkabel. Jordkablarna dras intill servicevägar som även annars ska förbättras och endast i liten omfattning annanstans. Kabeldikets bredd är cirka en meter. Grävningen av kabeldiken kräver ställvis trädfällning, som lokalt medför en förändring av landskapet. På de planerade jordkabelrutterna finns inga kända fornlämningar. Vindkraftsparken ansluts till elnätet med en ny elstation. Elstationen byggs i anslutning till Kymmenedalens El Ab:s 110 kV kraftledning väster om ledningskorridoren. 6.7.9 Möjligheter att minska de negativa konsekvenserna Hur starkt landskapet och kulturmiljön påverkas beror i hög grad på kraftverkens storlek, eftersom större kraftverk syns längre. Dessutom påverkar storleken kraftverkens färgsättning och belysningsbehov. Inverkan på vindkraftverkens omedelbara närmiljö kan lindras om vindkraftsområdet byggs så att det på ett naturligt sätt passar in i sin näromgivning beträffande vegetation, använda ytbeläggningar och terrängformer. I närheten av kraftverken kan den visuella påverkan minskas, om utsikten mot vindkraftverken bryts med hjälp av planterade träd. 6.7.10 Osäkerhetsfaktorer Bedömningen försvåras av att landskapet och därmed vyerna förändras med tiden och under olika årstider. Träd och annan vegetation växer, och till exempel kalhyggen kan på kort tid förändra landskapets karaktär och vyer. Konsekvenserna för landskapet är inte mätbara eller entydiga. I konsekvensbedömningen har den värsta möjliga situationen beaktats beträffande konsekvensernas omfattning och deras sannolikhet samt möjligheterna att lindra dem. 46 6.8 Konsekvenser för teknisk försörjning Vindkraftsutbyggnaden som planen möjliggör förutsätter förändringar i den tekniska försörjningen. För den övriga markanvändningen är de nuvarande nätverken och förbindelserna tillräckliga och planen påverkar inte ordandet av teknisk försörjning för dessa. De interna elförbindelserna från vindkraftverken förverkligas som jordkablar som byggs utmed områdets vägnätverk. Elförbindelserna sker med 30 kV jordkablar till vindkraftsparkens egna lätta elstation som byggs vid Lånkärret. Det är meningen att elförbindelsen förverkligas till den nuvarande 110 kV kraftledningen som tillhör Kymenlaakson Sähkö Oy. Vindkraftverken behöver dessutom bygg- och servicevägar. Byggnadsmaterial och utrustning för lyftanordningar för vindkraftverken transporteras på servicevägarna. Efter byggnadsskedet används vägarna för service- och kontrolluppdrag i vindkraftverken, samt för markägarnas behov. I de preliminära planerna för servicevägarna har man utnyttjat det existerande vägnätverket så långt som möjligt. 6.9 Konsekvenser för vegetation och naturtyper samt naturens mångfald På vindkraftverkens bygg- och resningsområden avlägsnas träden på mindre än en hektar. På områden med dålig bärighet kan man bli tvungen att byta ut jordmassorna mot massor med bättre bärighet. Dessutom byggs nya servicevägar uppskattningsvis cirka 1 km och befintliga vägar sätts i skick. Från vindkraftsparken byggs en jordkabelförbindelse. I samband med den måste också träd röjas undan. Konsekvenserna berör områden som används för skogsbruk. Enligt utgångsinformationen har områdena inga särskilda naturvärden och naturens mångfald försämras inte nämnvärt. En naturkartläggning görs på byggområdena under sommaren 2015. Därefter bedöms konsekvenserna noggrannare som en del av planförslaget. 6.10 Konsekvenser för fågelbeståndet Konsekvenser för de häckande fåglarna Vindkraft har i allmänhet liten inverkan på häckande fåglar. Möjliga påverkningsmekanismer kan vara att fåglar kan kollidera med vindkraftverk, livsmiljön kan minska på grund av det utrymme som vindkraftverk och servicevägar tar och fåglarna kan uppleva vindkraftverken som störande. Byggandet av vindkraftverken samt servicen ökar därtill den mänskliga aktiviteten i området, vilket kan störa vissa störningskänsliga arter. Fåglarna lär sig att väja för vindkraftverk inom sitt häckningsområde och kolliderar i allmänhet inte med dem. På vindkraftverkens förläggningsplatser enligt planutkastet finns främst plantskog och unga gallringsbestånd och största delen av de fåglar som lever i sådana livsmiljöer är rikligt förekommande skogsarter som söker föda främst i skogsmiljön och inte brukar flyga på rotorbladens höjd. Dessa arter har liten risk för att kollidera med vindkraftverken. Dessutom är konsekvensen av kollisioner betydelselös för rikligt förekommande arters bestånd. Ett enskilt kraftverk upptar en ganska liten areal, ungefär en halv hektar. Dessutom används de planerade byggplatserna redan nu för skogsbruk. Därför orsakar den planerade vindkraftsparken sannolikt ingen kännbar minskning av fåglarnas livsmiljöer. I undersökningar har man i allmänhet inte noterat någon minskning av antalet fågelpar eller försämrat häckningsresultat i närheten av vindkraftverk. Speciellt för tättingar har vindkraften nästan ingen betydelse, men vissa stora, störningskänsliga arter kan söka sig bort från vindkraftverkens närområden. Utanför planområdet, i dess omgivning finns enligt förhandsuppgifter en boplats för en hotad fågelart. Boplatsen ligger på mer än två kilometers avstånd från vindkraftverkens förläggningsplatser enligt planutkastet, vilket i princip uppfyller minimikravet i Miljöministeriets guide Planering av vindkraftsutbyggnad (4/2012) om beaktande av boplatser för fågelarter som är känsliga för vindkraft vid planering av vindkraftsutbyggnad. I utredningen av skogshönsfåglars spelplatser, som gjordes på planeringsområdet våren 2015, observerades inga tjädrar eller betestallar som skulle tyda på att de har revir i området, så den i planutkastet planerade verksamheten påverkar inte tjäderbeståndet i området. Spelande orrar noterades främst utanför planeringsområdet, så konsekvensen för orrarna bedöms också bli små. 47 Vindkraftsområdets häckande fågelbestånd kartläggs sommaren 2015. konsekvenserna för de häckande fåglarna noggrannare i planförslagsskedet. Därefter bedöms Konsekvenser för flyttfåglarna De största konsekvenserna av vindkraftsparker för flyttfåglarna är kollisionsrisken och störande påverkan. Kollisionsrisken och den störande påverkan är störst på flyttningens s.k. flaskhalsområden, på dagliga förflyttningsstråk under flyttningstiden samt i närheten av viktiga rastområden. Med flaskhalsområden avses sådana områden där ett större områdes flyttning styrs och koncentreras till ett betydligt mindre område. Typiska flaskhalsområden är uddar, vattendrag eller kustlinjer som kraftigt styr fåglarnas flyttning. Arter som är känsliga för vindkraft är bl.a. svanar, gäss, tranor och dagrovfåglar. Av dessa har speciellt en del dagrovfågelarter konstaterats ha mindre tendens än andra artgrupper att väja för vindkraftverk. Svanar, gäss och tranor har större tendens att väja för kraftverk och de här arternas kollisionsrisk beror mera på deras typiskt ganska låga flyghöjd under flyttningen. I utredningen av vårflyttningen våren 2015 har hittills noterats ganska få flyttande dagrovfåglar, vilket också är väntat, eftersom kustområdet har större betydelse på hösten. Under de livligaste dagarna flög dagrovfåglarna främst ovanför rotorbladens höjd. Antalet individer av sädgäss och bläsgäss på våren har ökat i södra Finland på 2000-talet, vilket också har märkts i flyttuppföljningen i Lovisa. Vid observationerna på morgnarna observerades några hundra fåglar och åtminstone områdena vid Sävträsket och Gammelbyviken är viktiga rastområden för gäss. Största delen av sädgässens och bläsgässens flygningar sker mellan olika födo- och rastområden, det är alltså till karaktären lokala flygningar. Största delen av gässen rör sig troligen mellan området vid Pernåviken och Sävträsket. Största delen av flockarna rör sig väster om det planerade vindkraftsområdet, i Forsby ådal. Flygningar har också observerats från Askolatrakten till Liljendal samt från Sarvlaxträsket mot Gammelbyviken. Hittills har inga regelbundna flyttstråk eller förflyttningsstråk över planeringsområdet noterats. Grovt uppskattat 1/5 av de observerade flockarna flög genom det planerade vindkraftsområdet eller i dess omedelbara närhet. I Ninjärvområdet noterades inga rastande gäss. Mängderna flyttande vadare och sjöfåglar har varit ganska obetydliga. Största delen av sjöfåglarna flög mellan Ninjärv och andra våtmarker (mot Gammelbyviken och Kuskoskträsket). Det totala antalet sjöfåglar som rastar vid Ninjärv har maximalt varit några tiotal och den rikligast förekommande arten under hela våren har varit bläsand (maximalt cirka 40 individer). Lomfåglarnas huvudflyttning sker i maj och under uppföljningen av flyttningen har flyttande lomfåglar hittills setts endast två morgnar. Lomfåglarnas flyttning går i riktning mot nordnordostnordost. Största delen av lomfåglarna flyttar liksom många andra arter över öppna havet på våren, men vid kusten kan en del av flyttningen komma in över kustområdet vid Pellinge och Lillpernåviken. Då flyttningen har studerats har som mest 20–30 lomfåglar observerats vid Pernåviken och vid vikens västra sida, över en cirka 8 km bred remsa. En betydande del av lomfåglarna flög på en höjd där kollisionsrisk föreligger. Om ett vindkraftsprojekt orsakar störningar på rastområden berör detta typiskt ett område inom mindre än 1 km avstånd. Rastområden som kan bli störda av vindkraftsparken är främst området vid Ninjärv, som är ett viktigt rastområde för tranor. I uppföljningen våren 2015 upptäcktes inga tranor vid Ninjärv – frånsett det par som häckar på området. 6.11 Konsekvenser för arterna i habitatdirektivets bilaga IV (a) Bland arterna i habitatdirektivets bilaga IV(a) har förekomsten av flygekorre utretts på området. Inga revir för flygekorre observerades på planeringsområdet. En fladdermusutredning görs på området under sommarsäsongen 2015 och rapporteras i planens förslagsskede. 6.12 Konsekvenser för naturskyddet En behovsprövning av Naturabedömning har gjorts om vindkraftsprojektets konsekvenser för de naturvärden som utgör grund för skyddet av Naturaområdet Pernåvikarnas och Pernå skärgårds havsskyddsområde (FI0100078). Behovsprövningen presenteras i den här planbeskrivningens bilaga och är avsedd endast för myndigheterna. Utredningen har gjorts utgående från befintligt material (Natura-datablanketten) och de separata utredningar som har gjorts för delgeneralplanen. 48 Vindkraftsprojektet, som ligger som närmast på cirka 3,8 kilometers avstånd från Naturaområdet, påverkar inte områdets naturtyper eller vegetation som ingår i habitatdirektivets bilaga och inte heller gråsälen, som ingår i habitatdirektivets bilaga II. Arterna i fågeldirektivets bilaga I eller flyttande arter som regelbundet påträffas påverkas sannolikt inte heller nämnvärt. Andra naturskyddsområden och områden som hör till något naturskyddsprogram (Kuskoskträskets naturskyddsområde, Sävträskets naturskyddsområde, SävträsketKoskoskträsket, som hör till programmet för skydd av fågelvatten. I området SävträsketKuskoskträsket är området vid Sävträsket sannolikt viktigast för fåglarna (Lehtiniemi m.fl. 2013, observationer under vårflyttningen). Sävträsket är ett regionalt betydelsefullt objekt på grund av häckande våtmarksarter. Av de häckande arterna är det endast brun kärrhök som använder området i vidsträckt omfattning, men med beaktande av avståndet påverkar projektet som helhet nästan inte alls det häckande fågelbeståndet. Vid Sävträsket rastar på vårarna hundratals sädgäss och bläsgäss och eventuellt också några hundra sjöfåglar (bl.a. 100 krickor i april 2015). På basis av observationerna under vårflyttningen kan konsekvenserna för områdena som hör till skyddsprogrammet för fågelvatten inte anses bli betydande. Binkendals åsar ligger över 2,5 kilometer från planeringsområdet. På grund av avståndet bedöms projektet inte ha någon påtaglig inverkan på dessa områden. 6.13 Konsekvenser för marken och berggrunden Vindkraftsparkens konsekvenser för områdets mark och berggrund består av bearbetningen av mark och berggrund i samband med att kraftverken och väg- och kabelförbindelserna byggs. Konsekvenserna av byggandet är lokala och berör de områden där byggåtgärder utförs. Marken bearbetas på områdena för vindkraftverkens fundament, resnings- och monteringsområdena samt på områdena för service- och infartsvägar och jordkablar. Det stenmaterial som eventuellt behövs för byggnationen kan fås från vindkraftsparkens område eller i närheten. Konsekvenserna för mark och berggrund blir små både under byggtiden och under driften. De största åtgärderna som påverkar marken och berggrunden vidtas på platserna för kraftverkens fundament. Beträffande vägförbindelser utnyttjas de befintliga vägarna i så hög grad som möjligt. Andelen helt nya vägar är mycket liten. Vägarna har i mån av möjlighet placerats på morän- och bergsområden. Ytjorden tas bort från väglinjerna, vägbottnen jämnas ut och som byggnadsmaterial används morän och kross eller motsvarande material. På steniga och bergiga ställen måste underlaget sprängas för att det ska gå att få vägen tillräckligt jämn. Om vägar måste byggas på underlag med sämre bärförmåga (torv, lera) görs massabyte för att bärförmågan ska bli tillräcklig. Efter att vägarna och kraftverksområdena har byggts och jordkablarna har lagts ned orsakar verksamheten inte mera några förändringar i mark och berggrund. Utanför vägnätet, kabelförbindelserna och vindkraftverkens fundament som ska byggas påverkar planen inte marken och berggrunden. De skadliga konsekvenserna kan minskas under byggtiden genom användning av områdets nuvarande vägnät i mån av möjlighet och med beaktande av terrängformerna. Konsekvenserna för myrmarksområdenas förhållanden kan minskas genom att vägarna byggs läggs myrområdenas kanter. Serviceåtgärderna under vindkraftverkens drift och de oljor som används i vindkraftverken anses inte utgöra någon risk för förorening av marken. Då vindkraftverken tas ur drift ska vindkraftsaktören enligt planbestämmelserna riva kraftverkskonstruktionerna inom av byggnadstillsynen föreskriven skälig tid. Byggplatsen och dess omgivning ska återställas enligt planen. 6.14 Konsekvenser för yt- och grundvattnet Ytvattnet Inom vindkraftsområdet finns inga småvatten i naturtillstånd eller naturliknande tillstånd såsom bäckar eller rännilar vilkas vattenföring eller vattenkvalitet kunde påverkas av projektet. En del av vindkraftverkens planerade byggplatser finns på skogsdikade områden. Då vägar byggs så att de korsar fåror undviker man att fast substans kommer ut i fåran. Vid vägbyggena används så 49 grov marksubstans som möjligt. Med tillräckligt antal vägtrummor av rätt dimension kan inverkan på avrinningen och dikenas vattenföring minskas. Diken som blivit tilltäppta under byggtiden öppnas och vattenflödet underlättas till exempel med vägtrummor. De planerade nya servicevägarna ligger inte vid ytvattnets huvudavrinningsleder eller vid bäckfåror i naturtillstånd och kommer därför inte att ha någon väsentlig inverkan på ytvattnets flöden på området. För att servicevägarna ska kunna byggas krävs inte heller några flyttningar av bäckfåror. Andra eventuella konsekvenser för ytvattnet uppstår under byggtiden, då vindkraftverkens fundament byggs. Träden röjs bort på fundamentområdet och ytjorden avlägsnas till 1–3 meters djup. Det här kan tillfälligt öka den mängd fast substans och näringsämnen som kommer ut i vattendragen, om tidpunkten för byggarbetet är mycket regnrik. Den eventuella påverkan är begränsad till ett litet område, främst källor och diken och påverkan är kortvarig. Det eventuella utflödet av fast substans under byggtiden kan förhindras med hjälp av en tillfällig uppsamlingsbassäng som placeras i ett dike/en bäck medan arbetet pågår. Vindkraftverken orsakar inga skadliga konsekvenser för dikena på planeringsområdet under driften. Servicebesöken till kraftverken bedöms inte heller orsaka några utsläpp i dikesvattnet. Belastningen på omgivningen från kraftverkets drift är i normala situationer mycket liten. Under driften uppkommer små mängder avfall av hydraulik- och smörjoljor. Vindkraftsparker orsakar i normala fall ingen belastning som kunde påverka ytvattnet. Åtgärderna vid servicearbeten bedöms inte heller påverka tillståndet i ytvattnet. Grundvattnet På området som ska planläggas eller inom dess influensområde finns inga klassificerade grundvattenområden. Källorna på planområdet har i princip beaktats vid placeringen av kraftverken. Jordbyggnadsarbetena för vindkraftsbyggnationen kan orsaka små förändringar i vattnets strömningsvägar eller vattennivån i marken vid byggplatserna. Till exempel dikena längs vägarna kan i någon mån dränera vissa områden. Grundvattenkvaliteten eller -mängden kommer inte att väsentligt påverkas av byggandet. På bergsområden kan en liten inverkan på berggrundvattnet förekomma under den tid som bergssprängning pågår. Påverkan berör närmast grundvattenströmningen och är kortvarig, tills den sprängda platsen för ett vindkraftverk fylls med marksubstans. Nya vägsträckor byggs så gott som enbart på hård mark. Om vägar byggs alldeles vid kanten av myrområden eller över sådana kan dessa vägars kantdiken ha en dränerande inverkan på myrområdenas vattenbalans. Vägbyggena och dragningen av jordkablar har ingen väsentlig inverkan på grundvattnet. Grundvatten i morän kan i någon mån grumlas, men påverkan är kortvarig och lokal. Efter att vägar och fundament har byggts orsakar verksamheten inga förändringar i grundvattnet. På området hanteras små mängder smörjolja som vindkraftverkens maskiner behöver, men mängderna är små och eventuella läckage kan lätt observeras, så verksamheten medför inte någon risk för förorening av grundvattnet. Konsekvenserna för grundvattnet blir små, eftersom området inte ligger på grundvattenområde som är viktigt för vattenförsörjningen. 6.15 Konsekvenser för klimatet och luftkvaliteten Vindkraftsprojektet kan ha en avsevärd positiv inverkan på klimatet genom minskade utsläpp av växthusgaser. Genom vindkraftsproduktion kan användningen av fossila bränslen i energiproduktionen ersättas, varvid utsläppen av växthusgaser från energiproduktionen i Finland minskar. Hur stor inverkan blir beror främst på i vilken omfattning projektet genomförs. De utsläpp i luften som en vindkraftspark ger upphov till beror nästan helt på utsläpp under tillverkningen av delar och medan kraftverken byggs. Klimatpåverkan till följd av tillverkningen av delar kan minskas till exempel om energin för tillverkningsprocessen produceras med någon utsläppssnål metod. Elöverföringen från vindkraftverken till elstationen, som placeras i planområdets mellersta del, sker med jordkablar. Vindkraftsprojektet ansluts till Kymmenedalens El Ab:s befintliga 110 kV kraftledning, och ingen ny kraftledning behöver byggas för projektet. Utsläppen på grund av 50 elöverföringen under hela livscykeln uppkommer så gott som enbart under byggtiden i form av avgasutsläpp från fordon och maskiner. Utsläppen under byggtiden avviker inte från luftutsläppen från normal byggverksamhet och de bedöms inte ha någon negativ inverkan på områdets luftkvalitet. Under driften påverkar elöverföringen i normala situationer inte just alls luftkvaliteten eller klimatet. Om det blir något fel på en kabel kan tillfälliga utsläpp uppstå i form av avgasutsläpp från fordon och maskiner i samband med reparationsarbetena. 6.16 Konsekvenser för jord- och skogsbruket Planen ger möjlighet att fortsättningsvis bedriva jord- och skogsbruk på området. De nya eller förbättrade vägarna och kraftverkens utjämnade fält gör det lättare att utnyttja området för skogsbruk. 6.17 Konsekvenser för privatekonomiska kostnader Vindkraftverken placeras på privat mark och de ekonomiska konsekvenserna, bl.a. i form av arrendeintäkter, berör främst markägarna på vindkraftsprojektets område. 6.18 Konsekvenser för energiekonomin Med 9 kraftverk uppskattas den årligen producerade elenergimängden bli ca 100 GWh/a. Ett modernt vindkraftverk producerar el för cirka 600 eluppvärmda egnahemshus behov (årlig förbrukning 18 500 kWh/a). Vindkraftsprojektet förbättrar och stabiliserar tillgången på el och det medför stora kumulativa effekter med tanke på ökad produktion av förnybar energi. Vindkraften är en del av ett hållbart energisystem och ersätter andra energiproduktionsformer på elmarknaden. Vindens tidsmässiga variationer är stora och vindkraften kännetecknas av produktionsvariationer på tim-, månads- och årsnivå. Elförbrukningen varierar dock också betydligt och det behövs olika typer av elproduktionsteknik för att täcka den varierande förbrukningen. Variationen i vindkraftsproduktionen beroende på vindförhållandena är inget tekniskt eller ekonomiskt problem förrän då det gäller mycket stora produktionsmängder. I statsrådets energioch klimatstrategi är målet för vindkraftsproduktionen fram till år 2020 (2 000 MW) mängdmässigt av samma storleksklass som elförbrukningens normala dygnsvariation. Enligt erfarenheter från olika länder samt modellberäkningar har vindkraften ett reglerbehov på 1–5 % av den installerade vindkraftskapaciteten, då 5–10 % av elektriciteten produceras med vindkraft. En ökning av vindkraften i vårt elsystem påverkar mest korttidsregleringen. Största delen av regleringen sker i vattenkraftverken där det är förmånligast att sköta regleringen. Den finländska elmarknaden är en del av den samnordiska elmarknaden, som tack vare andelen vattenkraft har goda möjligheter till den flexibilitet som en ökning av vindkraften i systemet medför. 6.19 Konsekvenser för Försvarsmaktens verksamhet Beträffande prestanda för Försvarsmaktens övervaknings- och vapensystem är det känt att vindkraftverken generellt förorsakar olägenheter speciellt för luftbevakningen, då vindkraftverken utgör stora konstruktioner för radarsystemen. Att vindkraftverk stör radarsystemen märks i form av skuggbildning och oönskade reflektioner, varvid ett vindkraftverk kan skugga de egentliga radarmålen och själv också synas på radarn. Vindkraftsutbyggnaden kan påverka möjligheterna att använda Försvarsmaktens områden. Planområdet ligger inte på eller i närheten av något garnisonsområde och inte heller i närheten av något flygfält eller reservlandningsplatser för militärt bruk, inte heller i anslutning till något övnings- eller skjutområde. Försvarsmaktens närmaste områden finns i Kouvola (Vekarajärvi), Helsingfors (Sandhamn) och Kotka (Rankö). Tetom vindkraftsprojekts radarpåverkan har utretts genom begäran om utlåtande, och projektet fick Försvarsmaktens utlåtande med godkännande under vårvintern 2015. Försvarsmakten är intressent i delgeneralplanen och får en begäran om utlåtande om planen. I planens allmänna bestämmelser anges att projektet måste godkännas av Försvarsmakten innan kraftverkens konstruktioner ovan jord får byggas. 51 6.20 Konsekvenser för människornas levnadsförhållanden och hälsa Då vindkraftsprojektet genomförs kommer det i någon mån att medföra konsekvenser för hälsan och säkerheten i livsmiljön. På lång sikt påverkas människornas levnadsförhållanden främst av rörliga skuggor och buller från kraftverken. Konsekvenser som påverkar säkerheten i livsmiljön är kortvariga och uppkommer främst genom trafiken under byggtiden. I övrigt medför ett förverkligande av planen inga ansenliga konsekvenser för människornas levnadsförhållanden eller livsmiljöns kvalitet. Bullerpåverkan och rörliga skuggor har behandlats i kapitlen nedan. Elproduktion med hjälp av vindkraftverk orsakar inga för människornas hälsa skadliga utsläpp i luften, vattendragen eller marken. Vindkraften ersätter andra sätt att producera elenergi. Dessa andra produktionsformer orsakar olika former av utsläpp beroende på produktionssätt. Vindkraften är inte förknippad med några stora olycksrisker med omfattande konsekvenser för människorna och samhället. Olycksriskerna berör främst kraftverkens näromgivning. 6.21 Konsekvenser för miljöskydd och miljöstörningar Påverkan av buller och rörliga skuggor från vindkraftverken har bedömts i kapitel 6.23 och 6.24. I samband med vindkraftverkens service hanteras olja på området. Varje vindkraftverk innehåller därtill hundratals liter olja som i normala situationer inte kan komma ut i miljön. Under vindkraftsprojektets byggtid är risken för oljeläckage i praktiken likartad som för maskiner och transportfordon som används i normalt skogsarbete. 6.22 Konsekvenser för de sociala förhållandena Konsekvenser för levnadsförhållanden och trivsel kallas sociala konsekvenser. I vindkraftsprojekt är oron över konsekvenser för boendetrivseln ofta en av de största sociala konsekvenserna. De största negativa sociala konsekvenserna i projektet berör i allmänhet närområdet. Ljudet och de rörliga skuggorna från vindkraftverken samt deras synlighet påverkar i någon mån de närmaste invånarnas boendetrivsel samt användningen av planeringsområdet och dess näromgivning för rekreation. Dessa konsekvenser berör främst närområdet. Längre bort blir de sociala konsekvenserna av projektet mindre och beror främst på projektets landskapspåverkan. I samband med bedömningen av buller och rörliga skuggor presenteras möjligheter att förhindra de negativa konsekvenserna. Med samma metoder minskas de negativa konsekvenserna för boende- och livsmiljöns trivsel. De sociala konsekvenserna är till sin karaktär främst kvalitativa och är därför inte mätbara. De är beroende av individen, samhällsgemenskapen och platsen. I konsekvensbedömningen sammanställs uppgifter från individer och sammanslutningar, deras synpunkter och erfarenhet och utgående från dem försöker man identifiera de väsentliga konsekvenser som människorna utsätts för. Det kom endast en åsikt om programmet för deltagande och bedömning. Det som togs upp var bl.a. fastigheternas minskade värde samt konsekvenser för landskapet och hälsan. Ilmatar ordnade två informationsmöten under planens beredningsskede för att presentera projektet. På mötena har deltagarna varit positivt inställda till byggandet av vindkraft. Under planberedningens framläggningstid kommer det att ordnas ett informationsmöte för allmänheten för att höra åsikter från närområdet. Vissa konsekvenser märks speciellt under byggtiden, andra under driften. I vindkraftsprojekt kan boendetrivseln påverkas under byggtiden främst av trafiken och byggarbetet och de störningar det medför. Under driften påverkas människorna av förändringar i landskapsbilden, buller och rörliga skuggor från kraftverken samt ekonomiska konsekvenser. 6.23 Bullerpåverkan Allmänt om bullerpåverkan från vindkraftverk Under vindkraftsområdets byggtid uppkommer buller främst på grund av jordbyggnadsarbeten för vindkraftverkens fundament och servicevägar samt jordkablarna (grävning, sprängning, transporter m.m.). Själva resningen av vindkraftverken motsvarar normalt byggnads- och monteringsarbete i fråga om bullerpåverkan. 52 Under driften varierar influensområdets storlek i fråga om buller från vindkraftverken från några hundra meter till över en kilometer. Ljudet är främst bredbandigt periodiskt stigande och sjunkande ”brus” eller ”sus” som orsakas av rotorbladens rörelse genom luften. Bullret från vindkraftverk har konstaterats vara mera störande än exempelvis trafikbuller. Hur mycket ljudet uppfattas och hur störande det upplevs beror i hög grad på områdets bakgrundsbuller och naturliga ljudförhållanden (trafiken, vindens sus i träden, terrängformerna m.m.). Enligt svenska och holländska undersökningar stiger den störande påverkan kraftigare då ljudnivån från vindkraftverket överstiger LAeq 40–45 dB. En arbetsgrupp tillsatt av Miljöministeriet har utarbetat rapporten ”Miljöförvaltningens anvisningar 4/2012 - Planering av vindkraftsutbyggnad” som publicerades i juli 2012. Beträffande buller konstateras det i anvisningarna att de allmänna riktvärdena för bullernivån enligt statsrådets beslut 993/1992 inte lämpar sig för bedömning av olägenheterna av vindkraftsbuller, och i anvisningarna ges planeringsriktvärden beträffande vindkraftsbuller. I rapporten sägs om planeringsriktvärdena: ”Riktvärdena för planering av vindkraftsutbyggnad är ett hjälpmedel för riskhantering och planering. Med hjälp av dem kan man identifiera de områden som är bäst lämpade för utbyggnad av vindkraft. Med dessa riktvärden för planering vill man försäkra sig om att vindkraftverken inte kommer att orsaka oskälig störning och att till exempel bullernivåerna inomhus i bostäder förblir i enlighet med anvisningarna om boendehälsa.” I Tabell 1 anges planeringsriktvärdena beträffande utomhusbuller från utbyggnad av vindkraft. Det är skäl att notera att planeringsriktvärdena i tabellen tillämpas endast på områden som används för boende, fritidsboende och rekreation samt på camping- och naturskyddsområden. Planeringsriktvärdena med tanke på utomhusbuller från utbyggnad av vindkraft bestäms som den A-frekvensvägda medelljudnivån LAeq separat dagtid (kl. 7–22) och nattetid (kl. 22–7). Det är inte fråga om momentana maximiljudnivåer. Förutom planeringsriktvärdena för bullernivån utomhus används för utrymmen inne i bostäder riktvärdena för lågfrekvent buller i Anvisning om boendehälsa som är baserade på innehållskraven i hälsoskyddslagen (763/94). Riktvärdena är angivna som en timmes medelljudnivåer som inte är frekensvägda. Tabell 1. Planeringsriktvärden beträffande utomhusbuller från vindkraftverk LAeq dagtid (07– LAeq nattetid 22) På områden för boende, områden för fritidsboende i tätorter, (22–07) 45 dB 40 dB 40 dB 35 dB tillämpas ej tillämpas ej rekreationsområden På områden för fritidsboende utanför tätorter, campingområden, naturskyddsområden* På andra områden (t.ex. industriområden) * nattriktvärdet tillämpas inte på naturskyddsområden som inte allmänt används för vistelse eller naturobservationer nattetid LAeq = bullrets A-viktade medelljudnivå (ekvivalentnivå) Tabell 2. Riktvärden för lågfrekvent buller per tersband inomhus nattetid (Anvisning om boendehälsa, SHM:s handbok 2003:1) Band / 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Hz Leq, 1h / dB 53 Bullermodellering Projektets bullerpåverkan bedömdes med hjälp av en bullermodellering (bilaga 4). Bullermodelleringen gjordes med bullerberäkningsprogrammet SoundPlan 7.3 och beräkningsparametrarna enligt Miljöministeriets anvisningar 2/2014 ”Modellering av buller från vindkraftverk”. I arbetet beräknades bullernivåerna också för receptorpunkter vid de bostadshus som finns närmast projektområdet. Eftersom det är fråga om en utredning gjord för planläggningsskedet har beräkningsmodellen ISO 9613-2 använts vid modelleringen av bullerzoner. Lågfrekvent buller bedömdes med en metod enligt DSO 1284 och MM:s anvisning 2/2014. Modelleringsresultaten motsvarar en situation där det är medvindsförhållanden i alla riktningar. Som kraftverkstyp i modelleringen användes vindkraftverket Vestas V126, som har en navhöjd på 150 meter. Som bulleremissionsnivå användes kraftverkstillverkarens garantivärden för den totala ljudeffektnivån (LWA = 108,5 dB). Lågfrekvent buller bedömdes med en metod enligt DSO 1284 och MM:s anvisning 2/2014. Det lågfrekventa bullrets nivå utomhus och inomhus (Leq) kontrollerades vid receptorpunkter belägna vid det bostadshus som finns närmast något vindkraftverk. Som bulleremissionsvärde användes uppgifterna om kraftverksmodellens 1/3oktavband i intervallet 20 Hz–200 Hz för kraftverkets högsta angivna ljudeffektnivå. Lågfrekventa bullernivåer inne i byggnaderna bedömdes med hjälp av uppgifter om luftljudsisolering för fasader på bostadshus enligt beräkningsmetoden DSO 1284. Alla de presenterade bullernivåerna är direkta resultat av modelleringen. Inga möjliga störningskorrigeringar har lagts till. Modelleringens utgångsdata har beskrivits närmare i en separat rapport som finns i bilaga 4. Jämförelsefastigheternas läge Bullerpåverkan från Tetom vindkraftsprojekt Enligt modelleringen blir bullernivån orsakad av vindkraftverken vid närmaste fasta bostäder och fritidsbostäder ungefär 26,1–33,5 dB och understiger alltså planeringsriktvärdena nattetid och 54 dagtid för bostads- och fritidsbostadsområden enligt miljöministeriets guide Planering av vindkraftsutbyggnad (4/2012). I projektområdets omgivning finns inga rekreationsområden som kunde påverkas av bullret från vindkraftverken. Bullret från vindkraftverken blir enligt modelleringen cirka 35–42 dB på det regionalt värdefulla Ninjärvområdet. Bullret från vindkraftverken bedöms inte påverka Ninjärvs naturvärden. Resultat av bullermodelleringen då vindkraftverkens ljudeffektnivå är 108,5 dB Det lågfrekventa bullrets nivåer beräknades per 1/3-oktavband utanför närmaste bostadsbyggnad. Enligt modelleringen understiger de beräknade värdena utanför byggnaderna riktvärdena för inomhusutrymmen i bostäder enligt Social- och hälsovårdsministeriets Anvisning om boendehälsa. Resultaten visar att vid byggnaderna i omgivningen räcker den luftljudsisolering som används vid normalt byggande för att dämpa det lågfrekventa bullret från vindkraftverken så att det klart understiger riktvärdena. Enligt resultaten kan man också konstatera att det lågfrekventa bullret understiger riktvärdena också längre bort från vindkraftverken, eftersom lågfrekvent buller enligt beräkningsprinciperna dämpas med ökande avstånd. 55 Beräkningsresultat för lågfrekvent buller vid receptorpunkt 1 Alla ovan presenterade bullernivåer är direkta resultat av modelleringen. Inga möjliga störningskorrigeringar har lagts till. Projektets bullerpåverkan beror slutligen på den vindkraftverksmodell som väljs. I det här skedet av projektet har den slutliga kraftverkstypen ännu inte valts, men enligt modelleringsresultaten kan man påvisa att projektet kan genomföras inom ramen för planeringsriktvärdena för buller med de kraftverksalternativ som nu finns på marknaden. Vindkraftsprojektets bullerpåverkan modelleras i olika skeden av planläggningen, enligt planbestämmelserna också i samband med bygglovet. På så sätt säkerställs att bestämmelserna om styrning av vindkraftverkens buller iakttas (bl.a. MM:s anvisningar och statsrådets eventuella förordning om buller från vindkraftverk). 6.24 Rörliga skuggor Allmänt om påverkan av rörliga skuggor från vindkraftverk Vindkraftverk som är i drift kan ge upphov till rörliga skuggor i sin omgivning, då solen lyser bakom ett vindkraftverks rotorblad mot en viss iakttagelsepunkt. Rotorbladens rotationsrörelse ger då upphov till rörliga skuggor i omgivningen. Skuggornas rörelsehastighet beror på rotorns rotationshastighet. Rörliga skuggor beror på väderförhållandena. Vid en viss betraktelsepunkt kan rörliga skuggor observeras endast vid vissa belysningsförhållanden och vid vissa tidpunkter på dygnet. Inga rörliga skuggor förekommer när det är mulet eller då vindkraftverket står stilla. Skuggan når längst då solen står lågt. Då solen går tillräckligt lågt ned uppkommer å andra sidan inte mera någon enhetlig skugga. Det här beror på att solstrålarna då måste färdas en längre sträcka genom atmosfären, varvid strålningen sprids. Influensområdet beror på vindkraftverksmodellens dimensioner och rotorbladens form samt de regionala väderförhållandena. I Finland finns inga egentliga gräns- eller riktvärden för hur ofta det får förekomma rörliga skuggor (blinkande fenomen) från vindkraftverk. I Miljöministeriets publikation ”Planering av vindkraftsutbyggnad” (Miljöförvaltningens anvisningar 4/2012) rekommenderas att man ska ta hjälp av andra länders rekommendationer för begränsning av rörliga skuggor. Vanligen tillämpas ett krav på högst 8 eller 10 timmar per år på platser som utsätts för verkliga rörliga skuggor. Till exempel i Tyskland i en så kallad verklig situation (Real Case) ska mängden rörliga skuggor begränsas till åtta timmar om året och den teoretiska maximimängden (Worst Case) får vara 30 timmar om året. I Danmark tillämpas i allmänhet ett gränsvärde på högst tio timmar om året i den verkliga situationen. I Sverige är motsvarande rekommendation högst åtta timmar om året och 30 minuter per dag. Modellering av rörliga skuggor Modelleringen av rörliga skuggor gjordes med modulen Shadow i programmet WindPro 2.9. En modelleringskarta producerades utgående från Real Case-beräkningen där vindkraftverkens uppskattade drifttider och uppgifter om områdets genomsnittliga solförhållanden beaktades. För en enskild betraktelsepunkt (receptorpunkt) gjordes utöver en Real Case-beräkning också en Worst Case-beräkning som ger ett mått på teoretiska maximala rörliga skuggor och teoretiska förekomsttider. Uppgifterna om solförhållanden är baserade på observationer vid Meteorologiska institutets väderstation Kotka Rankö under den meteorologiska jämförelseperioden 1981–2010. 56 Vindkraftverkens årliga drifttid 95 % baseras på Finlands Vindatlas uppgifter om projektområdet. I beräkningarna beaktades 9 vindkraftverk. Modelleringen gjordes för vindkraftverk med en navhöjd på 150 meter och rotorns diameter 126 meter. Vindkraftverkens maximiavstånd där rörliga skuggor förekommer, 1714 m, bestäms enligt modelleringsprogrammet och uppgifterna för kraftverksmodellen Vestas V126-3.3MW. En separat rapport om modellering av rörliga skuggor med närmare beskrivning av modelleringens utgångsdata finns i beskrivningens bilaga 5. Påverkan av rörliga skuggor från Tetom vindkraftsprojekt Enligt modelleringen för Real case förekommer inga rörliga skuggor alls vid de närmaste bostadsoch fritidshusen eller den årliga mängden rörliga skuggor ligger långt under åtta timmar per år. Vid ett bostadshus i nordost kan rörliga skuggor förekomma och den årliga förekomsten av skuggor blir ungefär en timme. Vid den aktuella platsen skulle rörliga skuggor förekomma på eftermiddagen i januari och mars. Påverkan av rörliga skuggor från vindkraftsprojektet för dem som bor i planområdets näromgivning bedöms därför bli mycket liten. Modellberäkning av rörliga skuggor 57 Vindkraftsprojektets påverkan av rörliga skuggor modelleras i olika skeden av planläggningen, enligt planbestämmelserna också i samband med bygglovet. På så sätt säkerställs att bestämmelserna om styrning av rörliga skuggor från vindkraftverk iakttas (bl.a. MM:s anvisningar). Modelleringen av rörliga skuggor ger bästa möjliga prognos för den kommande situationen med rörliga skuggor på området. Enligt modelleringsprinciperna ger beräkningen relativt konservativa värden, eftersom modelleringen inte beaktar exempelvis den skymmande effekten av träd och byggnader. Om vindkraftverken inte kan ses orsakar de inte heller några rörliga skuggor. 6.25 Kumulativa effekter tillsammans med andra vindkraftsprojekt i närregionen Cirka 7 kilometer sydväst om området finns Gammelby vindkraftsprojekt, som ligger väster om Pernåvikens och Forsby ådals nationellt värdefulla landskapsområde. Då denna bedömning görs finns inga tillgängliga uppgifter om projektets planerade placering av kraftverken och deras totala höjd. Eftersom uppgifter om kraftverksplacering och total höjd saknas går det inte att utarbeta en synlighetsanalys för projektet. Därför kan en noggrannare konsekvensbedömning av Gammelbyprojektet beträffande landskapet inte göras i det här skedet. Gammelby vindkraftverk kommer enligt en kartgranskning sannolikt att synas på många platser till Pernåviken, till de öppna åkerområdena i Gammelby och ställvis till Forsby ådal. Vindkraftverken kan sannolikt synas åtminstone ställvis till de öppna åkerområdena vid herrgårdarna Malmgård, Tervik och Tjusterby (RKY 2009) samt till Pernåvikens omgivning och Forsby ådal (nationellt värdefullt landskapsområde). Eventuella kumulativa effekter berör områdena mellan projekten. Till dessa områden syns på många ställen också Tetom vindkraftverk, men då de ligger i motsatt riktning syns kraftverken inte nödvändigtvis till samma platser på områdena mellan projekten, utan synlighetsområden kan uppkomma exempelvis vid motsatta kanter av åkerområdena. Då projektens kraftverk syns samtidigt finns de inte inom samma utsiktssektor. 7. FÖRVERKLIGANDE AV DELGENERALPLANEN 7.1 Planer som styr och åskådliggör förverkligandet Ett förverkligande av planen styrs via separata planer, planläggning samt behövliga tillstånd, bl.a. miljö-, undersöknings-, inlösnings-, flyghindertillstånd och bygglov. För att vindkraftverken ska kunna byggas krävs bygglov enligt markanvändnings- och bygglagen (132/1999) av Lovisa stads byggnadstillsynsmyndighet. Områdets innehavare ansöker om bygglov. En förutsättning för att bygglov ska beviljas är att utlåtande av Trafiksäkerhetsverket har erhållits om hur flygsäkerheten ska tryggas och att det genom en bullerutredning har påvisats att den omgivande bosättningen inte utsätts för ljud som överskrider bestämmelserna för buller från vindkraftverk. Behovet av miljötillstånd utreds från fall till fall tillsammans med de lokala myndigheterna. Miljötillstånd enligt miljöskyddslagen krävs, om vindkraftverkens funktion kan orsaka i lagen om vissa grannelagsförhållanden avsedd oskälig belastning för bosättningen i närheten. Vid bedömning av behovet av miljötillstånd beaktas bland annat bullret från kraftverken samt de rörliga ljus och skuggor som uppkommer då rotorbladen snurrar. För att få uppföra konstruktioner, byggnader och märken som är mer än 30 m höga krävs enligt luftfartslagen (11/2009) 165 § flyghindertillstånd av Trafiksäkerhetsverket (Trafi) för att trygga flygtrafiken. Till ansökan bifogas utlåtande i ärendet av den som erbjuder flygtrafiktjänster. Om bygget blir mer än 100 m högt måste begäran lämnas in minst fem månader innan byggarbetena ska påbörjas. Områdets innehavare ansöker om tillstånd. Till ansökan bifogas utlåtande av den som erbjuder flygtrafiktjänster, dvs. Finavia. 58 7.2 Förverkligande och tidsplan Planen är genomförbar efter att den vunnit laga kraft. För planeringen och förverkligandet av vindkraftsprojektet svarar vindkraftsbolaget. Den preliminära planeringen av projektet har pågått sedan år 2014. Planeringen fortsätter och preciseras efter delgeneralplaneringen. Vindkraftsbolaget beslutar om investeringarna efter planläggningsförfarandet. Att bygga vindkraftsområdet är ett arbete som består av många steg. Innan det egentliga byggarbetet kan starta krävs vanligen flera års arbete i form av olika utredningar och tillståndsförfaranden. De olika stegen i hela projektet kan förenklat beskrivas enligt nedanstående förteckning: - Tillståndsprocess Projektplaner utarbetas Entreprenörer konkurrensutsätts Vägnätet på området byggs/den befintliga vägförbindelsen förbättras Utrymme för kraftverksområdet reserveras och resningsområdena anläggs Vindkraftverkens fundament byggs Kraftverken reses Kraftverken tas i provdrift Kraftverken tas i drift Tidpunkten för att förverkliga planen beror på de teknisk-ekonomiska ramvillkoren för vindkraftsprojektet. Lahtis 11 maj 2015 Ramboll Planläggningsenheten Annu Tulonen Enhetschef KONTAKTUPPGIFTER Lovisa stad Stadsarkitekt Maaria Mäntysaari tel. 0440 555 403 e-post [email protected] Ramboll Enhetschef Annu Tulonen tel. 040 675 0332 e-post [email protected] Planläggningsarkitekt Niina Ahlfors tel. 040 176 8252 e-post [email protected] Niina Ahlfors Planläggningsarkitekt
© Copyright 2024