1. No category

10
Oulu-lehti
Pohjoiseurooppalainen
palveluparadoksi
Me kaikki tunnistamme sen hetken, kun olemme saaneet
poikkeuksellisen hyvää palvelua. Ystävällinen katse ja kaunis ele saattavat yllättää kuntosalilla tai kukkakaupassa. Nämä hetket hämmentävät ja tekevät vaikutuksen. Tunteen
aikaansaamiseen ei vaadita paljoa. Tähän on tultava muutos!
Pohjois-Euroopassa valitsee palveluparadoksi. Näennäisesti palvelu toimii moitteettomasti, mutta hymyn takana
ei ole aitoa tunnetta. Tehdään vain mitä on käsketty.
Tarina kertoo yrityksestä, jossa jokaisen kassatapahtuman
jälkeen työntekijän piti toivottaa asiakkaalle hyvää päivänjatkoa ja painaa laskuria. Päivän päätteeksi kassatapahtumia oli oltava sama määrä kun laskurissa oli painalluksia.
Meille tarjotaan robottipalvelua, joka jättää meidät kylmäksi.
Kuluttajat eivät ole huonoon palvelun syyttömiä. Ei vaadita parempaa palvelua. Pohjoiseurooppalaisia vaivaa valtava syyllisyyden tunne. Kun saadaan surkeaa palvelua, ajatellaan, että tein itse jotain väärin. Ehkä tilasin pihvin mediumina welldonen sijaan? Vallalla on luterilainen ajatusmalli siitä, ettei ansaita parempaa. Rasitteena on myös pienen kylän syndrooman. Ei uskalleta erottua muista.
Olisi kohtuutonta sysätä vastuuta vain kuluttajan harteille.
Palveluntarjoajan on palkattava oikeat henkilöt ja huolehdittava kouluttamisesta. Mittaamalla palvelunlaatua ja keräämällä palautetta ongelmakohtiin voidaan puuttua. Samalla palaute toimii kannustimena. Kaikista työntekijöistä
on löydyttävä oikea palveluasenne, ja tässä johdon on näytettävä esimerkkiä.
En ehdota, että Pohjois-Euroopan palvelukulttuuri pitäisi amerikkalaistaa. Äärimuodossa Yhdysvalloissa on tarjolla ”muovihymy-palvelua”, jossa kestohymy hallitaan ärsyttämiseen asti. Se on lopulta yhtä robottimaista kuin mitä täällä. Sen sijaan haluan yhdistää aidon suomalaisen sisun ja välittämisen,
sekä intohimoisen sitoutumisen poikkeukselliseen palveluelämykseen. Muutoksen
on lähdettävä sekä palveluiden kuluttajien että tarjoajien asenteista.
Keith Silverang
Kirjoittaja toimii
Technopolis
Oyj:n toimitusjohtajana.
Kenosta 100 000
euroa Ouluun
Kenon alkuviikon suurin
voitto meni Oulun K-citymarket Ruskon infopisteessä pelattuun riviin. Pelaaja
voitti 10-tason Kenosta tiistain ilta-arvonnassa 50 sentin panoksella pyöreät 100
000 euroa.
Merivesi kävi
matalalla
Perämerellä
Merivesi on ollut kuluneella
viikolla hyvin matalalla Perämerellä.
– Merivesi laski tiistaista lähtien ja oli alimmillaan
torstai-aamuyöllä, kertoo Ilmatieteen laitoksen merisääpäivystäjä Anni Montonen.
Kaikkien aikojen alhaisin
Suomen rannikolla mitattu
merivedenkorkeus on mitattu Oulussa vuonna 1929.
Tällöin vesi oli 131 senttiä nollatasona käytettävän
teoreettisen keskiveden alapuolella.
– Tällä kertaa Oulun ha-
vainnot ovat jääneet kuitenkin noin -110 senttimetriin,
Montonen toteaa.
Torstaina merivesi lähti nousuun ja palasi perjantaina -20...-40 senttimerin
korkeudelle, missä se pysyy
loppuviikon.
Matalaan vedenkorkeuteen ovat syynä kovat pohjoisen puoleiset tuulet, jotka ovat painaneet vettä
pois Perämeren pohjukasta.
Kouluunhaku
käynnistyy
maanantaina
Ensi syksynä esiopetuksen ja
peruskoulun aloittavat oululaiset lapset tulee ilmoittaa esiopetukseen ja kouluun viimeistään 29. tammikuuta. Sähköinen ilmoittautuminen avautuu kaupungin
verkkopalvelussa maanantaina 18. tammikuuta. Iltapäivätoimintaan haetaan 20.3.
mennessä.
Myös erikoisluokille ja kansainväliseen kouluun haku
alkaa maanantaina 18. tammikuuta ja päättyy 29.1.
Erikoisluokille on valintakokeet.
Miten sujui vuosi
2015 kaupunginvaltuustossa?
Matti Kuoppala
Oulu
Oulu-lehden toimitus pisti Oulun kaupunginvaltuutetut arvioimaan päättynyttä vuotta, ja myös omaa onnistumistaan.
Kysely lähetettiin sähköpostilla kaikille valtuutetuille, joista kyselyyn vastasi yhteensä 25 valtuutettua. Julkaisemme vastauksia tammikuun lehdissämme.
Paula Grekelä
Paula Grekelä, vas.
1. Kaikki päätökset ovat
merkittäviä ja siten tärkeitä,
mutta tietenkin ensi vuoden
talousarvio on kaupunkilaisten asioiden hoidon kannalta tärkeä. Harmittaa, kun oikeiston kylmät arvot puhaltavat ja esimerkiksi päivähoito-oikeutta (varhaiskasvatus) rajoitetaan. Onneksi sentään alle 18-vuotiaat
pääsevät edelleen maksutta
harrastamaan liikuntaa. Kyllähän tämä oikeiston harjoittama ja haluama yksityistämisbuumi on kummallista.
2. Vaikea arvioida, olen
kuitenkin parhaani yrittänyt
yhtenä valtuustoryhmämme
jäsenenä. Valtuustotyö ei ole
yksilösuorituksia, vaan pikemminkin yhteistyötä muiden kanssa.
3. Mielestäni on ihan hyvä.
4. Viitaten aiemmin sanomaani, kovat arvot jylläävät,
mutta kaikista ryhmistä löytyy hyviä yhteistyöhön kykeneviä henkilöitä, ja periaatteessa kaikki asiathan käydään ryhmien puheenjohtajien kesken läpi.
5. Aika sopivalla tasolla ne
ovat nyt, mutta ei niillä rikastumaan pääse. Kohtuullinen
korvaus siitä työstä, jota valtuutetut tekevät, on paikallaan. Työhän ei ole pelkästään kokouksissa käyntiä,
vaan siihen liittyy paljon ennakkovalmisteluja, tutustumista asioihin ja taustojen
selvittämistä.
6. Saa. Siellä käytetään kyllä paljon turhiakin puheenvuoroja, joissa ei ole mitään
uutta näkökulmaa käsiteltäviin asioihin.
7. En oikein ketään halua
nostaa niin sanotusti jalustalle, mutta kyllä siellä hyviä, asiallisia ja viihdyttäviäkin puheita pidetään.
8. Vähän kaksipiippuinen
juttu. Toisaalta siitä ei varmaan ole haittaakaan, mutta maksaahan se, ja en tiedä miten paljon kuntalaiset
seuraavat kokouksia suorana tai katsovat tallenteita. Pitäisi varmaan kysyä kaupunkilaisilta.
9. Edelleen suurena jatkuva työttömyys.
10. Saada kaupunkiin uutta yrityselämää ja lisää työpaikkoja.
Raimo Järvenpää, SDP
1. En nimeäisi yhtä asiaa.
Tärkeimpinä pidän päätöksiä, joilla tähdätään uuden
Oulun perustamiseen liittyvien tavoitteiden toteutumiseen.
2. Tämä valtuustokausi on
minulle kymmenes ja myös
viimeinen urallani. En voi
antaa kuin korkeintaan seis-
5. Kokouspalkkiot ja muut
korvaukset perustuvat kunnallislakiin ja yhteisesti hyväksymiimme periaatteisiin.
Palkkioiden tulisi olla huolelliseen käsittelyyn kannustavia, nyt ei niin ole. Korvaukset ovat parhaillaan uudessa valmistelussa seuraavaa valtuustokautta varten.
6. Valtuustossa saa aina
puheenvuoron. Tärkeintä
on, että valtuutettu voi riittävän hyvin esittää näkemyksensä myös valtuuston
kokouksessa. Tiukka aikarajaus on este tähän tavoitteeseen pyrittäessä.
7. Kukaan ei ole mielestäni erottunut merkittävästi toisista.
vin. Kaikki kiitos kokoomuksen ryhmälle.
3. Tämä päätös koosta tehtiin kuntaliitosvaiheessa ja se
sopi siihen. Nyt tullaan uuteen vaiheeseen, jossa talous
koskettaa myös tätä toimintaa, eli valtuuston ja muiden luottamuselinten kokoa pitää pienentää selvästi ja saada kuluja alas myös
sitä kautta.
4. Vaihtelevasti. Aiemmat
ryhmänjohtajat ovat yhdessä sopineet miten päämääriin päästään. Nykyisin, jolloin tämä olisi vielä tärkeämpää, tämä ei toimi.
5. Ei missään tapauksessa
nostaa. Jos muutoksia tehdään, on ne tehtävä nykyi-
Siellä käytetään kyllä paljon
turhiakin puheenvuoroja, joissa
ei ole mitään uutta näkökulmaa
käsiteltäviin asioihin.
Raimo Järvenpää
Minna Åman-Toivio
kan omasta toiminnastani.
3. Valtuuston jäsenten
määrä ei ole ratkaisevin tekijä. Tärkeintä on asioihin paneutuminen ja huolellinen
perehtyminen päätösten vaikutuksiin oululaisten ja koko
kaupungin kannalta.
4. Edellytykset yhteistyölle on luotu valtuustoryhmien
välisellä, koko valtuustokauden mittaisella sopimuksella. Vuoropuhelulle ei ole saatu kunnollista otetta rakentavaan yhteistyöhön.
8. Nykyinen malli on riittävä.
9. Millaisen perinnön valtuusto jättää seuraajalleen
erityisesti talouden korjaamisessa. Ilman kestävää talouden perustaa kaikki toiminta ja keskustelu ohjautuu
palveluiden karsimiseen, ei
niiden kehittämiseen.
10. Jätän kertomatta.
Minna Åman-Toivio, kok.
1. Merkittävin on aina
budjetin lukkoon lyöminen.
Kiinteistöveron korotuksella aikaansaatu 10 miljoonan
euron veronkorotus jäi toteutumatta ja se jäi harmittamaan, koska vaje joudutaan lisälainottamaan. Veronkorotusta ei kukaan halua, mutta näiden veroaste laahaa muun maan tasoa
alempana.
2. Ryhmänjohtajana valtuustotyö on ajallisesti vaativampaa, mutta asioihin saa
laajempaa näkemystä. Arvosana 9: läsnäolosta, perehtymisestä ja ryhmänjohtamisesta. Ryhmä on ollut helppo
vedettävä, koska valtuutetut
ovat kertoneet mielipiteensä
hyvissä ajoin, ja olen pystynyt edustamaan ryhmää hy-
sen budjetin sisällä.
6. Kyllä saa.
7. Juha Hänninen veti valtuuston kokoukset erinomaisesti.
8. Jos kustannukset ovat
kohtuulliset, niin ilman
muuta. Kustannukset koostuvat kuvauksen lisäksi niiden taltioinneista.
9. Talouden tasapainotus.
Velalla elämisen on loputtava. Tulevat kouluverkkoratkaisut on saatava kuriin. Lukiot Oulun keskustaan ja lähikoulut alakoululaisille.
10. Että kannettaisiin vastuu taloudesta. Ylisuuren velan jättäminen jälkipolville
on edesvastuutonta.
Tällä hetkellä todellinen
veroäyrimme on 23, mutta
syömällä omaisuuttamme
saamme sen näyttämään
pienemmältä, mutta se on
petosta kaikkia kohtaan. Kyläpolitikoinnin on loputtava
ja on katsottava Oulua kokonaisuutena.
Juttusarjassa esitetään
tammikuun aikana
Oulu-lehden kyselyyn
vastanneiden
kaupunginvaltuutettujen
ajatuksia viime vuodesta.
VALTUUSTOKYSELY
Tätä kysyimme
1. Mikä oli vuoden 2015 merkittävin käsitelty asia kaupunginvaltuustossa?
2. Miten koet onnistuneesi valtuustotyöskentelyssä arvosanalla 4–10?
3. Onko kaupunginvaltuuston jäsenmäärä hyvä tällä hetkellä?
4. Miten vuoropuhelu ja yhteistyö eri valtuustoryhmien kesken toimii mielestäsi Oulussa?
5. Pitäisikö kaupunginvaltuuston kokouspalkkiota nostaa/laskea?
6. Saako valtuustossa nykyisin riittävän hyvin puheenvuoron?
7. Kuka valtuutettu pärjäsi tämän vuoden istunnoissa erityisen ansiokkaasti?
8. Pitääkö valtuustoistunnot videoida jatkossakin?
9. Mikä on Oulun kaupungin suurin haaste vuonna 2016 ja kuinka se ratkaistaan?
10. Uuden vuoden toiveenne?