Avaintaitojen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 21.1.2016
Avaintaitojen kehittäminen ammatillisessa
koulutuksessa
– eväitä PIAAC-tutkimuksesta
Sari Sulkunen
Antero Malin
Jyväskylän yliopisto
[email protected]
Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC
• Tutkimuksessa arvioitiin arkielämässä ja työssä
tarvittavia perustaitoja: lukutaitoa, numerotaitoa ja
tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa
• Tutkimukseen osallistui 24 maata
• Kohdejoukkona kaikki 16–65-vuotiaat maassa asuvat
henkilöt
– Suomessa otantahetkellä keväällä 2011 noin 3,5 miljoonaa
– Suomessa tutkimukseen osallistui 5 464 henkilöä
• Tiedonkeruu toteutettiin 2011 –2012
– Arviointitehtävät tehtiin pääsääntöisesti tietokoneella
Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot
Lukutaito
Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja
käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana
myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit.
Numerotaito
Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista
tietoa.
Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito
Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja
tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä
ja käytännön toiminnassa.
HUOM! Arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia
perustaitoja, ei asiantuntijatason taitoja ja tietoja.
Suomi on kansainvälisessä vertailussa
huipulla
PIAAC-maat kokonaissijoituksen mukaisessa
järjestyksessä
Suomi
Ruotsi
Alankomaat
Japani
Norja
Tanska
Australia
Belgia (Flanderi)
Kanada
Slovakia
Tšekki
Saksa
Viro
Iso-Britannia (E, PI)
Itävalta
Korea
Yhdysvallat
Puola
Irlanti
Ranska
Kypros
Espanja
Italia
%
Järjestys
Ongelmanratkaisutaito Tasot 2,3
Numerotaito Tasot 3,4,5
Lukutaito Tasot 3,4,5
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Maa
L
N
PS
KA
Järjestys
Suomi
2
2
2
2,0
1
Ruotsi
4
3
1
2,7
2
Alankomaat
3
4
3
3,3
3
Japani
1
1
10
4,0
4
Norja
6
5
4
5,0
5
Tanska
12
6
5
7,7
6
Australia
5
13
6
8,0
7
Belgia (Flanderi)
9
8
11
9,3
8
Kanada
10
14
7
10,3
9
Slovakia
8
7
17 10,7
10
Tšekki
11
9
12 10,7
11
Saksa
15
11
8
11,3
12
Viro
7
12
16 11,7
13
Iso-Britannia (E, PI)
14
16
9
13,0
14
Itävalta
17
10
13 13,3
15
Korea
13
15
15 14,3
16
Yhdysvallat
16
21
14 17,0
17
Puola
18
17
19 18,0
18
Irlanti
19
19
18 18,7
19
Ranska
20
18
19,0
20
Kypros
21
20
20,5
21
Espanja
22
23
22,5
22
Italia
23
22
22,5
23
4
Vaihtelu Suomen sisällä on suurta
Väestön jakaantuminen eri suoritustasoille Suomessa
100 %
90 %
8
19
22
80 %
33
70 %
60 %
38
41
50 %
29
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
29
27
10
3
8
3
Lukutaito
Tieto puuttuu
Alle tason 1
Numerotaito
Taso 1
Taso 2
11
19
Ongelmanratkaisutaito
Taso 3
Taso 4/5
Koulutuksen ja numerotaidon yhteys
Suomessa
Lukutaidon ja koulutustason yhteys on samanlainen.
PIAAC-tuloksia
• Perustaitojen kehittymisessä muodollisella koulutuksella on
korvaamaton merkitys
– Ammatillinen koulutus ei kehitä taitoja peruskoulutuksen jälkeen kovin
merkittävästi (Malin ym. 2013; Hämäläinen ym. 2014)
– Aikuiskoulutuksella ei näytä olevan itsenäistä yhteyttä perustaitoihin
(Malin & Sulkunen 2014)
– Myöskään työkokemus ei ylitä koulutuksen merkitystä (Mellander
2014)
• Iällä on itsenäinen yhteys lukutaitoon (Sulkunen & Malin, tulossa)
– Parhaat taidot ikäryhmässä 25-34
– Taitojen käyttö ei selitä ikäryhmien välisiä eroja (Albæk ym. 2014)
– Nuorimpien aikuisten lukutaito on heikentynyt (Malin ym. 2013)
8
VET: Lukutaidon maakeskiarvot
PIAAC country means in VET group: Literacy
Japan
288
Netherlands
279
Australia
276
Sweden
273
Finland
273
Canada
270
Republic of Korea
270
Czech Republic
268
Austria
267
Norway
267
OECD Average
266
United States
266
Ireland
265
Estonia
265
Slovak Republic
264
England and NI (UK)
263
Germany
262
Denmark
259
Poland
254
France
253
Spain
246
220
230
240
250
260
270
280
290
300
VET: Lukutaidon maakeskiarvot
ikäryhmittäin
PIAAC country means in VET by age group: Literacy
300
OECD Average
Australia
Austria
Canada
290
Czech Republic
Denmark
Estonia
280
Finland
France
Germany
270
Ireland
Japan
Netherlands
260
Norway
Poland
Republic of Korea
Slovak Republic
250
Sweden
United States
England and NI (UK)
240
16-24 years
25-34 years
35-44 years
45-54 years
55-65 years
Koulutusryhmien väliset erot lukutaidossa
ikäryhmittäin Suomessa
Lukutaito
340
330
320
310
300
Perusaste
290
Ammatillinen koulutus
280
Lukio
Opistoaste
270
Korkea-aste
260
250
240
230
16-24 v
25-34 v
35-44 v
45-54 v
55-65 v
VET: Numerotaidon maakeskiarvot
PIAAC country means in VET group: Numeracy
Japan
282
Netherlands
276
Austria
274
Sweden
273
Denmark
270
Czech Republic
270
Norway
267
Finland
266
Australia
265
Germany
264
OECD Average
262
Estonia
262
Slovak Republic
262
Canada
261
Republic of Korea
260
England and NI (UK)
253
Ireland
252
United States
250
Poland
249
France
244
Spain
242
220
230
240
250
260
270
280
290
VET: Numerotaidon maakeskiarvot
ikäryhmittäin
PIAAC country means in VET by age group: Numeracy
290
OECD Average
Australia
Austria
Canada
280
Czech Republic
Denmark
Estonia
270
Finland
France
Germany
Ireland
260
Japan
Netherlands
Norway
250
Poland
Republic of Korea
Slovak Republic
240
Sweden
United States
England and NI (UK)
230
16-24 years
25-34 years
35-44 years
45-54 years
55-65 years
Koulutusryhmien väliset erot
numerotaidossa ikäryhmittäin Suomessa
Numerotaito
340
330
320
310
300
Perusaste
290
Ammatillinen koulutus
280
Lukio
Opistoaste
270
Korkea-aste
260
250
240
230
16-24 v
25-34 v
35-44 v
45-54 v
55-65 v
Peruskoulun päättävien taidot heikentymässä
Arffman & Nissinen 2015. Lukutaidon kehitys PISA-tutkimuksessa.
Mitä tehdä?
• Perusopetuksen kehittäminen edelleen
– Moni lähtee perusasteelta riittämättömin
opiskelutaidoin => heijastuu toiselle asteelle
– Pedagogiikkaa uudistettava
• Ammatillisessa koulutuksessa tulisi alakohtaisten
taitojen lisäksi kehittää perustaitoja
opiskelutaitojen kehyksessä
– Onko uuden OPS:n mahdollisuudet täysin hyödynnetty?
23
Mitä tehdä?
• Aikuiskoulutuksessa sekä työvoimakoulutuksessa
tulisi kiinnittää huomiota vanhimpien ikäryhmien
perustaitojen kehittämiseen
– Aikuisten tarpeista ja lähtökohdista nousevaa
koulutusta
– Tarpeeksi pitkäkestoista
• Toisen kielen oppijoiden kielitaidon kehittäminen
– Riittävä kielitaito edellytys arjessa, opinnoissa ja
työssä toimimiselle
24
Työpaja: tekstitaitojen opetus
ammatillisessa koulutuksessa
• Suunnattu ammatillisen ja aikuispuolen äidinkielen
opettajille sekä s2-opettajille
– Järjestettiin Lukukeskuksessa 8.9.2015
– Osa ELINET-yhteistyötä (European Literacy Policy Network,
www.eli-net.eu)
• Tavoitteena
– Kerätä tietoa kokemusasiantuntijoilta suurimmista
lukutaitohaasteista
– Nostaa tietoisuutta ammatillisen puolen lukutaitotyön
haasteista
• Taustalla uusi OPS, jonka mukainen opetus oli juuri
alkanut
25
Työpajan satoa:
• Useilla opiskelijoilla puutteelliset taidot
– Kielitaito
– Tekstitaidot
• Työelämän tekstitaito- ja viestintätarpeet
– Erilaisia selvityksiä tehty – kysyttävä oikeat kysymykset,
observointitutkimukset tarpeen
• Pedagogiset ratkaisut luovia
• Uusi OPS antaa mahdollisuuksia
– elinikäinen oppiminen ja viestintätaidot läpäisevinä
teemoina
– oppimaan oppimisen taidot ja yrittäjän viestintätaidot
luontevia viitekehyksiä tekstitaidoille
26
Työpajan satoa:
• Taidot eivät riitä itsenäiseen opiskeluun, AMK:uun
jatkajat erityisesti huolen kohteena
• Ammattiaineisiin integrointi hankalaa
– Asenteet äidinkieltä kohtaan
– Oppiaineen nimi?
• Lähiopetuksen määrä vähäinen tarpeisiin
suhteutettuna
– Äidinkieltä 5 osaamispistettä
– Entistä vähemmän aikaa teksti- ja viestintätaitojen
tukemiseen
– Koulutuksen järjestäjien välillä eroa: 14 -18 tuntia
lähiopetusta/op
27
Lähteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Albæk, K., Fridberg, T. & Rosdal, A. (2014). Use of skills at work, cognitive foundation skills,
and age. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive foundation skills in the
Nordic countries. A closer look at the data, pp. 49–68.
Hämäläinen, R., Cincinnato, S., Malin, A. & De Wever, B. (2014). VET workers’ problemsolving skills in technology-rich environments: European approach. IJRVET, 1 (1), 57-80. DOI:
10.13152/IJRVET.1.1.4
Malin, A. & Hämäläinen, R. (2015). Key Information-Processing Skills and Earnings. In (T.
Fridberg ym. (toim.) Adult skills in the Nordic Region, pp. 233–254.
Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC
2012. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/PIAAC_2012.html.
Mellander, E. (2014). The role of work experience for skills: Findings for the Nordic countries
based on the PIAAC survey. In A. Malin (ed.) Associations between age and cognitive
foundation skills in the Nordic countries. A closer look at the data, pp. 131–170.
OECD (2012). Literacy, Numeracy and Problem Solving in Technology-Rich Environments:
Framework for the OECD Survey of Adult Skills. http://dx.doi.org/10.1787/9789264128859en
OECD (2013a). OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills.
http://dx.doi.org/10.1787/9789264204256-en.
OECD (2013b). The Survey of Adult Skills: Reader’s companion.
http://dx.doi.org/10.1787/9789264204027-en.
Sulkunen, S., & Malin, A. 2014. Adult education and training in the Nordic countries. In A.
Malin (Ed.), Associations between age and cognitive foundation skills in the Nordic
countries: a closer look at the data (pp. 69-93).
Sulkunen, S. & Malin, A. (tulossa). Literacy and interaction of age and recentness of
education among the Nordic adults.
Kiitos!