katri ollila
2342-8279 1-2/2016 - 16.02.2016 - ISSN 000 kpl - 2. vuosikerta www.uusisavo.fi - painos 12. KI JO N E N O U S I S E V A L IE P AL AMPI T U A R O T N A S E V E L E TERVO - KEIT KATRI OLLILA: LA L A M A E K U A I K S E K "En halua, että maaseutu autioituu." " UusiSavo 1-2/2016 2 UUDEN TAIMENVIRTA HOTELLIN ESITTELY TERVON TALVIRIEHA Lohimaassa lauantaina 5.3. klo 11-15 Lohimaassa lauantaina 5.3. klo 11-15 HIPPO -HIIHDOT (säävaraus) KOKO PERHEEN TERHOKERHO-RETKI Urheilukentalla keskiviikkona 16.3. klo 17 Savelassa sunnutaina 20.3. klo 14 (OP TERVO ja LIIKUNTATOIMI) (MLL, SPR & OP TERVO) LEIKKAA TALTEEN! a tapahtum15 a m il o lk lo 11heen u Koko per imaassa la 5.3. k210 Tervo). , 72 Loh hitie 701 (Lo LLA ALUEE A IS-KISS HYVIN VOINTI-- TAPAHTUM lla ee aan alu SK • MIAU ää lapsia Lohim an koulun talli) tt h viihdy A (Wan IAJELU EREITA • PON G R DEBU • BÖN on karjatila) tk A (Jokino KALOJ TTUJA rha) E T S I A • P uuta laisen p (Lappa UNTAAeurat) M M RA ss • LASElaiset metsästy Ä (Tervo Y EL OESITT y) • AUT t Laakkonen O e s Ä k T e lj S e Y (V ÄT ÖLENN LA S I E L Y L • PTERI ) HELIKO kilö (Rotorway n e 60 €/h A YRITYSTALOL LA! TULE KALAAN lohialtaalle tai hae valmiita tuotteita Lohibaarilta LOHIMAAN LOUNAS klo 12-14 : mm. ijat, I S K eil Ä on Urh LIS uoret, erv kuntan evät, T on Tek , Tervon Palo v r e T • Tervo SPR, LC Lohiranta ekä et k r a -M tyksiä s K ia yhdis iä is ll a ik yks • Pa een yrit lähialu U A TUTT KSEST PUTOU IRMA Ö K RÖNK UitDtääEBNMW:llä radalla 5 € skEi kyUyd :lläR5A€N BMVWIR RaTllEikLuE E•SIT 5 mEinN lua 1IM te A ThEaLrjoLitI Tttelyä 12, 13 ja 14 H• OAjo nneesiin klo je to u A n • tasatu : umasta ja tapaht Lisätieto kaselkä Juha Hon9 9303 p. 044 74 lvirieha tervon ta UusiSavo 1-2/2016 3 MARITA LESKINEN Lyhyesti Petri Wasenius on vuoden palokuntanuorisotyöläinen Tervon Osuupankilla on hilkkua vailla 1500 jäsentä. Seuraavaksi se jahtaa jäsenmäärää, joka pistää kampoihin kunnan asukasluvulle, myhäilee toimitusjohtaja Jani Kääriäinen. Osuuspankki on alueen kehittäjä Tervon Osuuspankki perustettiin vuonna 1903 kehittämään aluetta. Tänä päivänä pankilla on tärkeä rooli kylän elinvoimaisuuden mahdollistaja. Marita Leskinen Tervo Tervon Osuuspankki on yhdistelmä perinteistä pankkitoimintaa, kohtaavaa asiakaspalvelua ja modernia näkemystä siitä, miltä kaikki näyttää ja tuntuu. Tervon Osuuspankin toimitusjohtaja Jani Kääriäisen mukaan maailma voi muuttua ja tietotekniikka kehittyä vaikka kuinka paljon, mutta kaiken perustana ovat edelleen ihmiset ja heistä välittäminen. Tämän kaiken takana seisoo tukevasti Tervon Osuuspanki ammattitaitoinen henkilökunta. Elinvoimainen seutukunta “Tämän hetken tärkein työ lähtee siitä, että alueemme pysyisi elinvoimaisena. Kun paikkakunnalla on oma pankki, pystytään investointitarpeisiin vastaamaan paremmin”, kertoo toimitusjohtaja. Tervon Osuuspankki on vuosittain mukana noin 20 erilaisessa tapahtumassa. Näistä Osa on pankin omia tilaisuuksia ja tapahtumia, osa yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjä. Tällainen toiminta on yhteisvastuullista kunnan ja lähiseudun kehittämistä, se tavoittaa, yhdistää ja innostaa ihmisiä nuorista iäkkäisiin. Ensisijaisesti Osuuspankki on kuitenkin yhteistyökumppanina asiakkailleen mitä erilaisimmissa elämän tilanteissa. “Kulutusrahoituspuoli muuttuu aika lailla, kulutusluottoja tarjotaan nykyään monesta tuutista. Perinteinen pankkitoiminta ja sen henkilökohtaisuus on vahvuus tässä digitalosoituvassa maailmassa. Pankkiala on erittäin tarkkaan säännösteltyä. Finanssivalvonnan ja Keskuspankin lisäksi myös EU asettaa valtavat normistot”, toteaa Kääriäinen. Osta kotimaista Vaikka perinteinen säästäminen ei ole kovin trendikästä, kehottaa Jani Kääriäinen säästämään vaikka kympin kuussa. “Aina kannattaasäästää, jos vain suinkin rahaa liikenee. Tulevaisuuden kannalta säästämisen lisäksi olisi myös tärkeää suosia kotimaisia tuotteita ja kotimaista ruokaa aina kun se on mahdollista. Ja jos on rahaa sijoittaa, niin ilman muuta kotimaisiin yrityksiin.” Yhteisöllistä ja leppoisaa elämää Jani Kääriäinen on rantautunut Tervoon vuonna 2008 aloittaessaan Tervon Osuuspankissa pankinjohtajana. Toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta2010. Juuret pankkiuralle löytyvät Suonenjoen Osuuspankista. Kääriäinen on kotoisin Suonenjoelta ja hän toiminut muun muassa musiikkialalla tuottajana ja erilaisten projektien vetäjänä. Yrittäjäkokemusta on kertynyt kymmenen vuoden ajalta. “Tulin sijoitusneuvonnan kautta pankkimaailmaan. Tämä on haastavaa ja säntillisyyttä vaativaa työtä, mutta myös tavattoman mielenkiintoista, vaikkakin aiemmat työkokemukseni ovat aivan eri maailmasta.” Tervoon ensi kertaa tullessaan Kääriäinen ihastui Tervon kauniiseen järvimaisemaan ja sympaattiseen kylänraittiin. Asetuttuaan asumaan Tervoon selvisi myös kylän positiivinen ja eteenpäin pyrkivä henki, höystettynä savolaisella, leppoisalla asenteella. Tervossa on kaikki mitä ihminen tarvitsee. Nyt ratkotaan alamäkiluistelun paikallisherruus Tänä lauantaina 20.2. Rämäkällä kisataan Alamäkiluistelun Rautalampi Cup. Rautalampi Kaikille avoin paikalliscup tarjoaa mahdollisuuden tutustua vauhdikkaaseen lajiin, jonka MM-pisteistä kamppailtiin samalla radalla tammikuun lopulla. Kisassa on lasten sarja peruskouluikäisille kilpailijoille sekä yleinen sarja. Kilpaileminen tapahtuu omalla vastuulla ja vakuutuksella, alle 16-vuotiailla mukana on oltava oma huoltaja. Osallistumismaksu on 5 euroa. Ilmoittautumiset 18.2. mennessä sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Tammikuussa Rautalammilla järjestetty alamäkiluistelun Riders Cup toi paikkakunnalle yli 140 kilpailijaa ja yli pari tuhatta katsojaa. Kilpailun voitti kanadalainen Scott Croxall ja naisten sarjan niin ikään kanadalainen Tamara Kajah. Kilpailuun osallistui myös paikallinen Kuntokeskus Timmin tiimi, jossa laskivat rautalampilaiset Erkki Jaamalainen ja Juho Oinonen sekä Petri Kääriäinen ja Juuso Koikkalainen Suonenjoelta. Timmin tiimi osallistuu myös Rautalampi Cupiin. Riders Cupiin valmistuneella alamäkiluisteluradalla taistellaan nyt paikallisherruudesta. Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto on palkinnut vuoden 2015 palokuntanuorisotyöläisenä pielavetisen palomies Petri Waseniuksen. Wasenius on innokas ja aktiivinen palokuntanuorten kouluttaja, joka on elvyttänyt nuorisopalokunnan toiminnan Pielavedellä. Huomionosoitus jaettiin 112-päivänä viime viikon torstaina Kuopiossa. Pohjois-Savon Pelastusalan liitto on alueellinen turvallisuusalan palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta normaali- ja poikkeusoloissa. Merja Koivula-Laukka Rautalammin hallintojohtajaksi Rautalammin kunnanvaltuusto valitsi hallintojohtajan virkaan Merja Koivula-Laukan. Koivula-Laukka sai valtuustossa suoritetussa vaalissa 20 ääntä 21:stä. Kunnanhallitus esitti KoivulaLaukkaa virkaan yksimielisesti. Hänellä katsottiin olevan hakijoista paras kokemus kunnallishallinnosta sekä kokemusta taloudesta ja investointien toteuttamisesta. Koivula-Laukka on koulutukseltaan filosofian maisteri, lisäksi hän opiskelee parhaillaan hallintoja ympäristöoikeutta. Viimeksi hän on työskennellyt Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ssä kolmen kunnan teknisenä johtajana. Hän aloittaa uudessa työssään helmikuun lopulla. Suonenjoen puhdistamolle käynnistyslupa Suonenjoen uusi jätevedenpuhdistamo voidaan käynnistää. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt puhdistamon ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Vaasan hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa haluttiin muuttaa jäteveden loppusijoitusta siten, että Iisveteen johtavan purkuputken sijasta jätevede olisi johdettu putkistoa pitkin joko Kuopioon tai Pieksämäelle tai vaihtoehtoisesti imeytetty kaupungin ulkopuolisille alueille. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, mutta asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO katsoi, ettei hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ole perusteita. Puhdistamo käynnistetään kevättalven aikana. UusiSavo 1-2/2016 4 Kasvua koko elämä Koko maan alueella toimivalle Sepa Oy:lle on eduksi Keiteleen tehtaan sijainti keskellä Suomea. Uusilla investoinneilla parannetaan tuotantokapasiteettia. Markku Leskinen, KT Jyväskylän yliopisto Nyt säästetään Menoleikkaukset puhuttavat. Erilaisia maksuja korotetaan, kuten on tehty terveydenhuollon omavastuissa. Taksikyyti Kuopion keskussairaalaan maksaa nyt enemmän, lääkkeet maksavat nyt enemmän, ja on monta muutakin uutta lisämenoerää. Kansantalouden ylläpito perustuu jatkuvan talouskasvun oletukseen. Menoista ei selvitä, jos kasvua ei tapahdu. Näissä tilanteissa valtio- ja kuntatasolla myydään omaisuutta, otetaan velkaa tai säästetään eli kaikki vaihtoehdot vaikuttavat ennemmin tai myöhemmin tavallisen ihmisen asioihin. Suunnitelmallinen asioiden hoitaminen mahdollisimman hyvin on nykyään haasteellista, koska maailmantaloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös Suomessa. Kukaan ei esimerkiksi osannut varautua näin suureen pakolaisvirtaan. Onkin ajankohtaista huomata, että ainoa varma asia on muutos. Kykymme sopeutua muutoksiin on koetuksella. Sopeutumisen tavoista ei ole selkeää näkemystä. Toiset sanovat, että otetaan lisää velkaa ja toiset sanovat, että nyt säästetään. Ensimmäiset ovat optimisteja ja jälkimmäiset ovat pessimistejä. Kansallinen politiikka ratkaisee, minkä suunnan otamme. Joku taas sanoisi, että nyt pitää olla realisti. Kaikille tulevaisuuden ennustaminen on yhtä vaikeaa ja näkemyserot kertovat lähinnä siitä, minkä varassa tulkinnat tulevaisuuden tapahtumista tehdään. Ennustaminen on arvaus, joka perustuu käytettävissä olevaan käsitykseen asiaan vaikuttavista syistä ja seurauksista. Valitettavasti maailmantalous ei ole ilmiönä sellainen, jossa olisi selkeät ja pysyvät lainalaisuudet. Sen vuoksi erilaiset teoriat ja mallit ovat perimmiltään hyvin epätarkkoja. Poliittinen päätös Suomen suunnasta on arvaus tulevaisuuden tilanteesta. Se voi olla tarkkuudeltaan hyvä tai huono, mikä on mahdollista tietää vasta myöhemmin. Jälkikäteen voidaan jossitella ja kiistellä, kuka oli enemmän oikeassa ja kuka oli väärässä. Tutkimustiedon perusteella voidaan tehdä perusteltu arvaus, että lasten ja perheiden palveluista leikkaaminen lisää ongelmia tulevaisuudessa. Se voi näkyä esimerkiksi siten, että käytöshäiriöt koulussa yleistyvät edelleen. Lapsen epävakaan arjen on todettu liittyvän suurentuneeseen käytöshäiriöiden riskiin. On todettu yhteys perheen epävakaan arjen ja lapsen kehityksen välillä. Palveluista leikkaaminen todennäköisesti lisää niiden perheiden määrää, joiden arki on epävakaata. Siispä niiden lasten lukumäärä todennäköisesti kasvaa, joilla on käytöshäiriöitä. Käytöshäiriöt on todennettu riskitekijä koulutukselliselle syrjäytymiselle. Koulutuksessa syrjäytyneiden sopeutuminen työelämään on vaikeaa, joten perhepalveluista leikkaaminen tulee lopulta yhteiskunnalle kalliiksi. Mitä sinä tekisit? Pitääkö perhepalveluista leikata? Jos pitää, niin miten paljon? Jos ei pidä, niin mistä sitten otetaan pois vai otetaanko sittenkin lisää lainaa? Juustohöylämalli on houkutteleva, koska leikkaamalla vähän joka puolelta ei ehkä olennaisesti muuteta tilannetta. Sen huono puoli on siinä, että menot eivät jakaudu tasaisesti, jolloin säästyvä summa on pieni. Suuret summat liittyvät koulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveydenhuoltoon, joten jos tavoitteena on suurempi kulujen leikkaaminen, niin leikkaukset kohdistuvat näihin peruspalveluihin. Nähtäväksi jää, miten nykyinen ja seuraava hallitus sekä kunnat koettavat ratkaista kansantaloudelliset ongelmat ja miten hyvin siinä onnistutaan. Suomi on kuitenkin varsin varakas valtio, joten en odota suurta romahdusta. Varmaa on, että muutoksia tapahtuu. Mihin ne kohdistuvat ja minkä verran leikataan, on poliittinen arvovalinta. Sepa luottaa tulevaisuuteen Jätti-investoinneilla pyritään vastaamaan kasvavaan kysyntään. Markus Sjöberg Keitele Keiteleläinen kattoristikoiden valmistamisesta tunnettu Sepa Oy investoi Keiteleen tehtaaseensa. Investointi kohdistuu pääsin tuotantoteknologian hankintaan sekä raaka-aineen jatkojalostukseen ja on suuruudeltaan noin 6,5 miljoonaa euroa. Keiteleen lisäksi yrityksellä on tehdas myös Porvoossa, mutta Keiteleellä tehdään 90 prosenttia yrityksen tuotannosta. Toimitusjohtaja Kimmo Norojärven mukaan Keitele on sijainniltaan loistava. “Olemme keskellä markkinaaluetta. Täällä on hyvä yritysilmapiiri ja yrittäjyyttä arvostetaan esimerkiksi kunnan taholta”, hän kertoo. Muun rakennusalan tavoin myös Sepa Oy on viime vuosina kärsinyt talouden laskusuhdanteesta, tosin ei läheskään yhtä paljon kuin yritykset keskimäärin. Markkina on puolittunut, mutta Sepan kohdalla liikevaihto on vähentynyt vain neljäsosalla. Viime vuonna yritys kulki toimitusjohtajan mukaan vastavirtaan, sillä vaikka toimiala onkin jatkanut pienentymistä, kasvoi Sepan liikevaihto neljällä prosentilla. Sepan toimintaa ovat auttaneet uudet tuotteet. Kattoristikoiden lisäksi yritys on viime aikoina keskittynyt infrarakentamisen uusiin tuotteisiin, kuten meluaitoihin, siltamuotteihin ja sääsuojiin. Talouden vaikeat ajat voitetaan Kimmo Norojärven mukaan rohkeudella. “Uskoisin, että nämä ovat tahtotila-asioita. Markkina mennyt alaspäin, joten täytyy olla rohkeutta tehdä asioita ja kehittää toimintaa”, hän kertoo. Toimitusjohtajan mukaan heidän investointinsa näyttää helposti ylimitoitetulta, mutta vastaavaa investointia on mahdotonta tehdä markkinoiden pyöriessä täysillä, jolloin voimavarat menevät tuotannon ylläpitoon. Oma-aloitteiselle löytyy töitä Sepan investoinnit tuovat välittömästi noin 10–15 uutta työpaikkaa ja suhdanteiden parantuessa tarvitaan Kimmo Norojärven mukaan työntekijöitä vielä saman verran lisää. “Investoinnin myötä tulee kaksi uutta linjastoa. Siinä tarvitsemme lisätyövoimaa”, hän kertoo. Suunnittelutehtävissä painottuvat insinööritaidot, kiinnostus ja tarkkuus. Kokoonpanossa taas kädentaidot ja mekaniikan tuntemus ovat eduksi. “Kaikissa näissä oma-aloitteisuus on numero ykkönen. Entistä enemmän jokainen on oma yksilönsä”, Norojärvi muistuttaa. Investointipäätöksen myötä syntyneet työpaikat on jo ehditty täyttää. Työvoimaa Sepan ei täytynyt aktiivisesti hakea, sillä investointiuutisten johdosta he saivat kymmeniä hake- muksia omatoimisilta työhakijoilta, ja avoimet paikat täytettiin nopeasti. “Aktiiviset työntekijät ovat ottaneet yhteyttä ja siitä porukasta on otettu sopivia henkilöitä työhön. Kiinnostusta yritystä kohtaan on riittänyt”, Norojärvi kertoo. Kesätyön kautta vakituiseksi tekijäksi Sepa palkkaa myös kesätyöntekijöitä. Kesätyöntekijöitä otetaan Norojärven mukaan kesäksi viidestä kymmeneen markkinatilanteesta riippuen. Yrityksen tavoitteena on löytää sellaisia tekijöitä, jotka pystyisivät työskentelemään useampana kesänä peräkkäin. “Teemme kohtuullisen laajan perehdyttämisen, joten toivoisimme että kesätyöntekijät tulisivat töihin seuraavanakin kesänä”, Norojärvi kertoo. Kesätyöntekijöitä Sepalla on sekä kokoonpanon että suunnittelun puolella. Vaatimukset vaihtelevat, mutta työn luonteen takia täysi-ikäisyys on reunaehtona. Esimerkiksi AMK:n insinööriopiskelijoita työskentelee suunnittelussa ja työnjohdossa. Kokoonpanon puolella taas toivotaan taipumusta käsillä tekemiseen. “Se on enemmän asennekysymys kuin koulutuskysymys”, Norojärvi sanoo. Kesätyö voi parhaassa tapauksessa johtaa vakituiseen työsuhteeseen. Niin kävi myös vastikään, kun investointipäätösten myötä Sepa päätti palkata kaksi kesäharjoittelussa ollutta vakituisiksi työntekijöiksi. Yhteishaku alkaa 9-luokkalaiset hakevat pian toisen asteen koulutuspaikkoihin. Optatus Pirkkanen Kevään yhteishaku alkaa viikon päästä 23. helmikuuta. Hakuaika jatkuu 15. maaliskuuta asti. Yhteishaussa peruskoulunsa päättävät oppilaat hakevat jatko-opiskelupaikkoja ammattikou- luista ja lukioista. Hakuun kuuluu myös erilaisia valmistavia koulutuksia, muun muassa kymppiluokka ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Moni 9-luokkalainen harkitsee jatkokoulutuspaikkaa pitkään. Opiskelupaikan valinnassa täytyy ottaa huomioon myös välimatkat ja kustannukset. Yleensä koulutuspaikkoihin hakeudutaankin lähelle kotia. Harva peruskoulunsa päättävä muuttaa asumaan omilleen. Haku tarjoaa silti paljon vaihtoehtoja. On tärkeää, että oppilas pääsee haluaamansa jatkoopintopaikkaan. Kirjoittaja on Matti Lohen koulun 9. luokan oppilas, joka oli TET-harjoittelussa UusiSavon toimituksessa. UusiSavo 1-2/2016 5 fakta Ytyä yrittäjyyteen -hanke US US US US US US Anne Syrjänen, Aila Riikonen ja Anni Juntunen valmistelevat Business Cafe -tilaisuuden tarjoilua. US Rohkeasti yrittämään Sari Toikkanen Vesanto Kirjanpito hanskassa Ansaitakseen Markkanen onkin nurkumatta lähtenyt lanaamaan teitä, auraamaan lumia, pilkkomaan puita ja niittämään nurmikoita. Perustamansa Urakointi Markkanen -yrityksen nimissä hän tekee aliurakoita toisille yrityksille. Työtä on välillä ollut tarjolla jopa enemmän kuin palopäällystön ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleva ja vapaaehtoisena palokunnassa työskentelevä nuori on ehtinyt ottaa vastaan. Vaikka itse työtehtävät ovat sujuneet vanhasta tottumuksesta, yrittäjyys toi eteen myös uutta opeteltavaa. ”Laskut ja kirjanpito ei oikein ollut tuttua hommaa. Netistä katselin tietoja”, Markkanen muistelee. Hänellä oli käytettävissään myös 4Hyrittäjän turvaverkko eli pulmatilanteis- Toimii Vesannon, Tervon, Rautalammin ja Suonenjoen alueella. Viime vuonna kunnille ja kaupungille on tehty toimintasuunnitelmat, joiden pohjalta edistetään nuorten yrittäjyyttä ja yritysmessut muiden muassa. Tänä vuonna luvassa on käytännön toimia: Business Cafe -tilaisuuksia, 4Hyrityskursseja, yritysvierailija ja yrittäjyyskasvatusta. Yhteistyössä ovat mukana kuntien ja kaupungin sivistys- ja elinkeinotoimet, yrittäjäjärjestöt ja oppilaitokset. Tavoitteena on juurruttaa nuoria paikkakunnalle. Hankkeen rahoitus tulee Maaseuturahastosta ja sitä hallinnoi Kehittämisyhdistys Mansikka ry. Kaikki irti TET:istä ”Jos haluatte ekstrafyffee, niin pistäkää firma pystyyn”, parikymppinen Olli Markkanen kannusti muita nuoria. Reilu vuosi sitten vesantolainen Olli Markkanen istui Business Cafe -tilaisuudessa, samanlaisessa, jossa hän nyt itse oli kertomassa kokemuksistaan Vesannon yhtenäiskoulun ja lukion oppilaille. Tuolloin Markkanen kuunteli kiinnostuneena esitystä 4H-yrittämisestä ja mietti olisiko hänestäkin yrittäjäksi. Lähisuvussa yrittäjiä kyllä riitti ja hän itsekin oli oppinut tarttumaan monenlaiseen työhön jo 14-vuotiaasta lähtien. Traktorikorttikin tuli hankittua heti 15-vuotiaana. Nuori mies rohkaistui kyselemään lisää tietoja 4H-yrittämisestä, ja pian hän jo allekirjoitti nimensä papereihin. ”Ennen kuin huomasin, oli firma pystyssä ja fyffee tuli tilille, niin ettei mitään tolkkua”, Markkanen heittää. Kaksivuotinen nuorten yrittäjyyskasvatushanke. Olli Markkanen on pyörittänyt omaa yritystä viime keväästä saakka opintojen ja vapaapalokuntatyön ohella. Pyry Korhonen, Iida Vuorela, Pinja Liimatainen ja Elli Jetsonen poimivat naposteltavaa. sa hän saattoi pirauttaa 4H-ohjaajalle tai omalle yritysohjaajalleen ja kysyä neuvoa. Pian kirjanpitokiemurat alkoivatkin aueta. ”Ei se oikeasti ollutkaan mitään vaikeaa hommaa, käy vaan merkkaamassa tiedot Exceliin.” ketyöntekijä Aila Riikonen kertoi, että Vesannolla nuoret ovat nyt kiinnostuneet 4H-yrittämisestä. Tällä hetkellä suunnitelmissa on ainakin valokuvaukseen ja liikuntaan liittyviä yrityksiä. Nuorisoyrityksiä vireillä Olli Markkanen kertoo nauttineensa siitä, että hän saa nyt itse päättää töistään. Toisaalta yrittäjyyden myötä on pitänyt opetella ottamaan enemmän vastuuta. Siinä tarvitaan päättäväisyyttä. ”Pitää tehdä se homma loppuun, minkä aloittaa.” Nuoren yrittäjän mielestä on myös tärkeää säilyttää into omaan tekemiseen. Siksi esimerkiksi mieluisan harrastuksen kautta voi syntyä kestävää yritystoimintaa: Heppahöperö voi käydä tallitöissä ja koirien ystävä perustaa koirahotellin. Business Cafe -tilaisuudessa puhunut Ytyä yrittäjyyteen -hankkeen han- ” Laskut ja kirjanpito ei oikein ollut tuttua hommaa. Netistä katselin tietoja. Tilaisuudessa niin ikään esiintynyt Anni Juntunen Konneveden 4H-yhdistyksestä muistutti, että pian haetaan kesätöitä. 13–28 -vuotias nuori voi luoda kesätyöpaikan itse perustamalla 4H-yrityksen. Siihen saa hyvää opastusta kaksi iltaa kestävällä 4H-yrityskurssilla. Ilmaisia kursseja järjestetään kevään aikana ensin Tervon Mantulla ja myöhemmin Rautalammin kirjastolla. Kursseille tulee ilmoittautua ennakkoon Aila Riikoselle. TET on yläkoululaisille tuttu juttu. Tuolloin tutustutaan työelämään ahertaen kaupassa, kahvilassa, kirjastossa tai vaikka huoltoasemalla joko päivän tai viikon kerrallaan luokka-asteesta riippuen. Yleensä TET suoritetaan tiettyyn aikaan lukuvuodesta, mutta se ei ole sääntö. ”TET:in voi suorittaa yhtä hyvin vaikka kesälomalla. Siitä pitää vain ilmoittaa, jotta rehtori pystyy tekemään viranomaispäätöksen. Näin sitä voidaan pitää koulun toimintana ja se saadaan koulun tapaturmavakuutuksen piiriin”, Vesannon yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja Anne Syrjänen valottaa vähän käytettyä mahdollisuutta. Esimerkiksi puutarhatyöt, metsänistutus, rehunajo ja marjojen keruu ovat töitä, joita ei talvikaudella niin vaan harjoitella. Myös tapahtumien järjestämiseen saa kesällä helposti tuntumaa. Jotkut oppilaat ovatkin suorittaneet oman TET-jakson MM-Reiskojen aikaan. TET:iä kehitetään TET:iin voi saada lisää mielekkyyttä muutoinkin kuin ajoittamalla sen itseään parhaiten hyödyttävään aikaan. Vesannolla on ensi kertaa kokeiltu TET-starttia. Koululle saapui kaksi eri yrityksen edustajaa tapaamaan 9-luokkalaisia ennen heidän TET-viikkoaan. ”Oli mahdollista yhdessä pohtia, miten TET onnistuu ja millaisia odotuksia puolin ja toisin on”, Syrjänen sanoo. Siinä missä oppilaat toivoivat pääsevänsä oikeisiin työtehtäviin ja näkemään laajasti alaa, työnantajat toivoivat ennakkotietoa TET-ajoista ja apua ennakkosuunnitteluun. TET:in kehittäminen Vesannolla on osa Ytyä yrittäjyyteen -hanketta. UusiSavo 1-2/2016 6 Tervon Tähti aloitti toimintansa Kuntoutuminen alkaa, kun vahvistetaan ihmisen elämässä olevia hyviä asioita. Sari Toikkanen Tervo Tammikuun lopulla järjestetyt avoimet ovet veti väkeä juuri valmistuneeseen Tervon Tähteen. ”Meillä oli tosi paljon kävijöitä, paljon myös tervolaisia. Monet kuntalaiset sanoivat, että tämähän onkin kiva ja viihtyisä paikka”, vastaava ohjaaja Laura Tarvainen iloitsee. Vaikka mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetussa yksikössä joudutaankin normaalisti pitämään ovet lukossa, Tarvainen toivoo, että suhtautuminen puolin ja toisin säilyy avoimena. Hän itse on toiminnan alettua innoissaan. ”Hyvällä mielellä olen. On aloitettu tyhjistä seinistä. Vaatii vielä työtä ja pitkäjänteisyyttä, mutta haluan, että ennen pitkää meillä kaikilla on täällä hyvä olla.” Kyvyt esille Tervon Tähti -kuntoutusyksikköön voivat hakeutua henkilöt, jotka eivät mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi pärjää yksin kotona, vaan tarvitsevat apua ja tukea päivärutiineihin. Myös tehostettua hoivaa tarvitsevat voivat hakeutua Tervoon, sillä hoivaa on saatavilla ympäri vuorokauden. Yksikkö ottaa asukkaita vastaan kunnan maksusitoumuksella lähinnä Pohjois-Savon alueelta, mutta tarvittaessa muualtakin. ” Me lähdetään miettimään, mikä on hyvää. Tervon Tähdessä kuntoutuminen alkaa siitä, kun huomataan asukkaan elämässä olevat hyvät asiat. ”On vanhankantainen ajattelutapa, että nostetaan esille vaan ne huonot asiat ja keskitytään niihin. Me lähdetään miettimään, mikä on hyvää.” Hyvää on helppo löytää. ”Monella on yllättävän paljon taitoja: on kädentaitoja, joku osaa laulaa, toinen laittaa tiskit hyvin koneeseen. Ei niiden tarvitse isoja olla”, Tarvainen kuvailee asi- Laura Tarvainen keksi kuntoutusyksikölle Tervon Tähti -nimen. ”Olemme kaikki tähtiä”, hän sanoo. oita, joista lähteä liikkeelle. Hän on hoitourallaan nähnyt, kuinka ongelmat alkavat pikkuhiljaa ratketa, kun ensin vahvistetaan toimivaa ja tehdään pieniä muutoksia siihen, mikä ei toimi. Tavoitteena on, että kuntoutuja pääsee jossain vaiheessa kiinni itsenäiseen elämään. Väkeä palkataan lisää Näinä päivinä Tervon Tähti on saanut jo ensimmäiset asukkaansa. He ovat päässeet kalustamaan ja sisustamaan omia huoneitaan, joihin kuuluu myös omat suihku- ja wc-tilat. Tarjolla on myös jokunen valmiiksi kalustettu huone. Niin ikään yhteisten tilojen toi- mivuuteen ja viihtyisyyteen on panostettu, sillä tarkoitus on, että asukkaat osallistuvat arkisiin ruuanlaitto- ja siivousaskareisiin vointinsa mukaan. Yksikköön on palkattu kaksi sairaanhoitajaa ja neljä lähihoitajaa Tervosta, Vesannolta ja Suonenjoelta. Kunhan kuntoutusyksikön 15 asukaspaikkaa täyttyvät, on tarvetta vielä keittäjä-siistijälle ja muutamalle lähihoitajalle. Tervon Tähti on yksi Mikeva Oy:n yli sadasta hoivakodista ympäri maata. Lähimmät hoivakodit toimivat Keiteleellä ja Suonenjoella. Mikevan palvelut on suunnattu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille sekä vanhuksille. www.uusisavo.fi UusiSavo 1-2/2016 7 Ajatuksia arjesta Hymy on laulua sydämen kielen Jenny ja Timo Uusitalo haluavat hurmata asiakkaansa hyvällä ja reilulla asiakaspalvelulla. Keiteleelle uudet K-kauppiaat Suonenjoelta lähtöisin oleva Jenny Uusitalo ja hänen miehensä Timo Uusitalo aloittavat K-market Keiteleen kauppiasyrittäjinä maaliskuun alussa. Iiro Lyytinen Keitele Timo ja Jenny ovat kovan luokan kaupan ammattilaisia. Timo on työskennellyt päivittäistavarakaupassa yhteensä 18 vuotta sekä K- että S-ryhmissä. Ruokakeskon kauppiasvalmennuksen hän on suorittanut vuonna 2013. Viimeisimmäksi Timo on työskennellyt Ksupermarket Pohjois-Haagassa Helsingissä. Jenny puolestaan on työskennellyt kaupan alalla kymmenen vuotta, viimeisimmäksi K-supermarket Tapiolassa. Timo on syntyisin Kolarista ja Jenny Suonenjoelta. Keiteleelle he muuttavat Espoosta. "Keiteleellä pääsemme luonnon ja järvien lä- helle. Myös sukulaiset ovat Jennyllä lähellä ja minullakin lähempänä", Timo kertoo. Keiteleläiset hän toivottaa tervetulleiksi tutustumaan uuteen kauppiaspariskuntaan. ” Keiteleellä pääsemme luonnon ja järvien lähelle. Myös sukulaiset ovat Jennyllä lähellä ja minullakin lähempänä. "Ajatuksemme tulevasta kaupasta on se, että haluamme hurmata asiakkaamme hyvällä ja reilulla asiakaspalvelulla, monipuolisella valikoimalla sekä hedelmä- ja vihannestiskien ja palvelutiskin kehittämisellä", Timo sanoo. Perheelle, johon kuuluu poika Aleksi sekä kaksi koiraa ja kissa, on jo löytynyt uusi koti Keiteleeltä. Maallamme on edessä useita isoja haasteita ja ratkaistavia ongelmia. Sananvapaus on ollut ja on suomalaisen sivistyksen lähde. Lähde pulppuaa kansalaisten mielipiteitä, joista nykymedia ja erilaiset viestintävälineet ammentavat asiaa kaikkien ulottuville. Taitavat sanankäyttäjät ovat vahvoilla. Perinteinen jäyhä ja nöyrä, ”tolkun immeinen” jää usein äänettä. Hänen ajatuksensa on kuitenkin se, joka todennäköisesti edustaa useimman suomalaisen ajatusmaailmaa. Nykyaika on täynnä vastakkainasettelua. Juhlapuheissa halutaan samaan veneeseen. Suomessa on eletty vuosikymmenten ajan sulassa sovussa. Kansamme yhtenäisyys ja suomalainen sisu ovat vain vahvistuneet viime sotien jälkeen. Olemme vaurastuneet ja hyvinvointiyhteiskuntamme on vailla vertaa. Suomalainen jäyhä, mutta nöyrä työtätekevä luonteenpiirteemme on ollut omiaan nostamaan valtakuntamme talouskasvua. Nyky-Suomi elää globaalissa maailmantaloudessa, jossa pienen Suomen asema on entisistä ajoista muuttunut. Kaikki mahdollisuudet ovat käsillämme, jos vain näin uskomme ja haluamme. Yhteinen Eurooppamme on suurten haasteiden edessä. Olemme maanosana haluttu ja turvallinen, jonne sota-alueiden ihmiset haluavat tulla. Oikeasti me suomalaiset Mia Simpanen olemme samassa veneessä, halusimmepa tai emme. Olemme maailman mittaluokassa pieni kansa, kaukana pohjoisessa. Meidän on soudettava isoissa asioissa samaan suuntaan, muuta vaihtoehtoa ei ole. Veneeseen on tullut vettä yli laidan. On tärkeää saada se nopeasti kauhottua sieltä pois, ennen kuin se hidastaa liiaksi tahtiamme. Pitkään veneessä ollut vesi aiheuttaa myös veneen pohjalle mahdollisesti vaurion ja siten estää veneen käytön. Synkistä ajoista ja isoista selvitettävistä ongelmista huolimatta me selviämme. Huominen on aina uusi mahdollisuus. Selviytymiskeinomme kautta aikojen on ollut toisen ihmisen, lähimmäisen auttaminen. Avuliaisuus ja hymyileminen ovat meillä kaikilla käytettävissä olevat, ilmaiset keinot. Jopa markkinointikoulutuksissa avuliaisuus ja hymyileminen on otettu yhdeksi tärkeimmäksi keinoksi, millä kasvattaa yrityksen liikevaihtoa. Sama pätee varmasti myös kansamme yhtenäisyyden ja vaurastumisen suhteen, niin henkisesti kuin ihan fyysisillä talouden mittareilla. Avuliaisuus, ystävällisyys ja hymy tulevat takaisin saajalleen, ihan varmasti. Kokeilepa! Kasvatetaan yhdessä henkistä ja fyysistä pääomaamme keinoilla, jotka ovat meidän jokaisen käytettävissä, ihan joka päivä ja hetki! UusiSavo 1-2/2016 8 KATRI OLLILAN PERHEALBUMI KATRI OLLILAN PERHEALBUMI Veri veti Katrin takaisin rakkaalle kotiseudulle Valmistuessaan oikeustieteellisestä Katri Ollila kuvitteli, että hänestä tulee syyttäjä. Nyt hän kuitenkin pyörittää kolmilapsisen perheen taloutta ja siinä sivussa lakiasiaintoimistoa kotikylässään Vesannolla. Lisäksi hän työskentelee konttorinjohtajan sijaisena Keiteleen Osuuspankin Viitasaaren konttorissa. Iiro Lyytinen Vesanto “Minua kiinnostaa kaikki. Siksi päädyin lukemaan oikeustieteitä. Ajattelin sen olevan hyvä yleistutkinto, mikä ei sulkisi mitään suuntaa pois. Innostuin siitä kuitenkin ihan hirveästi”, Katri Ollila kertoo. Ollila myöntää olevansa mukana monessa, ja kertoo sen olevan osin verenperintöä. Hänellä on viisi sisarusta, kaksi isosiskoa ja kolme pikkuveljeä, joista kaikki ovat palanneet takaisin kotiseudulle. Omien lasten lisäksi arkeen kuuluu läheisesti myös sisarusten lapset, joten katraan pääluku nousee toiselle kymmenelle. Kurenniemestä maailmalle - ja takaisin Katri Ollila on syntynyt vuonna 1982. Hän on maanviljelijä Lauri ja opettaja Laura Nuutisen lapsista kolmanneksi vanhin. Hänen isosiskonsa ovat Anne ja Eija ja kolme pikkuveljeä Juho, Jaakko ja Matti. Ollilan koti Nuutilan tila sijaitsee Kurenniemellä Oinaskylän ja Niiniveden rajalla, Vesannolta Kuopioon päin. Ollilan vanhemmat asuvat tilalla edelleen. Kaikki sisarukset ovat palanneet opiskelujen jälkeen takaisin kotiseudulle. Isosisko Anne toimii tilitoimistoyrittäjänä Tilitoimisto Tilihilimoissa Vesannolla ja Eija työskentelee terveyskeskuslääkärinä. Juho on rakennusinsinööri ja Matti on rakennusmestari - Juho tällä hetkellä teknisen johtajan sijaisena Tervossa ja hän myös viljelee kotitilaa. Jaakko on metsäinsinööri. “Kaikilla meistä on ollut tai on parhaillaan käynnissä rakennusprojekti. Onneksi on eläkkeellä oleva isä, joka osaa kaikkea”, Ollila naurahtaa. Katri Ollilan tie pois Vesannolta ja takaisin kulki Rovaniemen ja Kuopion kautta. Hän aloitti oikeustieteiden opiskelut Lapin yliopistossa vuonna 2002. Perässä Rovaniemelle muutti myös hänen nykyinen miehensä, Tervosta lähtöisin oleva Tuomas Ollila. Valmistuttuaan vuonna 2005 hän aloitti syyttäjäharjoittelun ja istui vuoden ajan käräjiä oikeusnotaarina. Varatuomarin arvon hän sai vuonna 2006 ja asianajajatutkinnon 2013. ” Juristi mielletään usein hillityksi, vakaaksi ja rauhalliseksi. Mutta minä en sellainen ole eikä minusta sellaista tule. “Meidän Petra oli kahden viikon ikäinen kun hän istui ensimmäiset käräjät. Aloitti uransa huumausainerikoksella”, Katri Ollila vitsailee. Muutto takaisin kotikonnuille tuli ajankohtaiseksi, kun perheeseen oli syntymässä toinen lapsi ja kaksioasuminen Kuopiossa alkoi käydä ahtaaksi. Katri työskenteli tuossa vaiheessa pankkilakimiehenä Suonenjoen Osuuspankissa. “Olen sanonut, että koeajalle tultiin, mutta ei me kyllä oikeasti olla täältä pois lähdössä”, Ollila toteaa. Muuttopäätöksen myötä Ollila irtisanoutui pankista ja perusti yrityksen yhdessä miehensä Tuomaksen kanssa. Lakiasiaintoimisto Ollilan palveluihin kuuluvat lainopilliset palvelut, pääasiassa perhe- ja jäämistöoikeudelliset asiat sekä kiinteistöjen kauppakirjat. “Päätös oli hyvä, täällä tuntui olevan jonkinlainen tyhjiö ja töitä on riittänyt. Ei ole tarvinnut erityisesti markkinoida, nettisivujakaan en ole vielä edes aukaissut”, hän naurahtaa. “Pidän tästä työstä ihan hirveästi. Erityisesti mummoista. Juristi mielletään usein hillityksi, vakaaksi ja rauhalliseksi. Mutta minä en sellainenole eikä minusta sellaista tule. Ei se tarkoita sitä, ettei osaa asiaansa jos on iloinen ja tunteellinen”, hän jatkaa. Tällä hetkellä Katri Ollila työskentelee yrittämisen ohella myös konttorinjohtajan sijaisena Keiteleen Osuuspankin Viitasaaren konttorissa. Keiteleen Osuuspankissa on parhaillaan menossa fuusio. Viime vuonna pankki siirtyi POP-pankkiryhmästä OPryhmään ja tällä hetkellä työn alla on yhdistyminen Pielaveden Osuuspankin kanssa OP Nilakan seuduksi. Kiellän “viimeinen sammuttaa valot” -ajattelun Katri Ollilan mukaan Vesanto – ja maaseutu yleensäkin – on hyvä paikka lapsiperheelle. Hänen kohdallaan apu on tarvittaessa lähellä ja harrastukset alkavat, kun kotiovesta astuu ulos. “Minä haen välillä sisarusten lapsia hoidosta ja jos minulla menee töissä pitkään, joku sisaruksista hakee meidän lapset”, hän sanoo tyytyväisenä. Lakiasiaintoimiston töitä on mahdollista tehdä paikasta riippumatta. Kaukaisimmat perunkirjoitusasiakkaat ovat olleet Singaporesta ja New Yorkista. Katrilla on yhteinen toimisto siskonsa kanssa Vesannon keskustassa, mutta tarvittaessa töiden tekeminen onnistuu myös kotona. Viimeinen sammuttaa valot -ajattelua vastaan Ollila haluaa kapinoida. Hän vastustaa ajatusta maaseudun autioitumisesta. Hänet onkin valittu Vesannon Kehittämissäätiön asiamieheksi. Säätiön tarkoituksena on vahvistaa ja edistää kylien elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä ja pitää huoli siitä, että ruohonjuuritason kehittämistyötä voidaan tehdä hallinto- ja kuntarakenteiden mahdollisista muutoksista huolimatta. Säätiö hallinnoi sille pitkälti Vesannon kunnan lahjoittamaa metsä- ja rahasto-omaisuutta. Hän on mukana myös seurakunnan luottamustehtävissä. Hänet valittiin viime vuonna kirkkovaltuustoon ja tällä hetkellä hän toimii sen puheenjohtajana. Vanha talo käy harrastuksesta Unelmien kodin Ollilat löysivät Vesantojärven rannalta. He yrittivät ostaa vuonna 1862 valmistunutta vanhaa pappilaa useaan otteeseen, kunnes vuonna 2013 tärppäsi. Muuttamaan he pääsivät seuraavana syksynä. Remontti jatkuu edelleen. Tällä hetkellä suunnitteilla on rakentaa asunto entisiin kirkkoherranviraston tiloihin Tuomaksen äidille. “Eihän tällainen varmaan koskaan tule valmiiksi”, Katri Ollila huokaa. “Olen opetellut sahaamaan moottorisahalla ja sain anopilta syntymäpäivälahjaksi ison halkaisukirveen. Pihahommat on erinomaista vastapainoa työlle. Olen yrittänyt ostatella myös traktoria”, hän jatkaa. ” Olen opetellut sahaamaan moottorisahalla ja sain anopilta syntymäpäivälahjaksi ison halkaisukirveen. Vapaa-aika pyörii pitkälti lasten harrastusten ympärillä: on partiota, ratsastusta ja viikkokisoja. Tällä hetkellä arjen pyörittäminen on Katrin vastuulla, sillä Tuomas opiskelee ja on sen vuoksi viikot poissa kotoa. Ollila myös pitää satujumppaa lapsille ja ensi kesänä pappilan pihalla nähtänee myös lapsille suunnattu osallistava musiikillinen kesäteatterinäytelmä. “Kurenniemen laulukerho muodostuu suvun naisista ja muutamista ulkopuolisista henkilöistä. Tällä hetkellä teemme käsikirjoitusta ensi kesälle. Mummi on luvannut olla kertoja. Tarina kertoo eksyneestä päivänsäteestä”, hän valottaa. Aikaisemmin Kurenniemen laulukerho on esittänyt esi- UusiSavo 1-2/2016 9 IIRO LYYTINEN fakta Katri Ollila, 34 vuotta US US US US US US US US US US Oikeustieteiden maisteri, varatuomari Yrittäjä, Lakiasiaintoimisto Ollila (Lex Forte Oy), Vesanto Konttorinjohtajan sijainen, Keiteleen Osuuspankin Viitasaaren konttori Harrastukset: omakotiasuminen, kuorolaulu ja monipuolinen kuntoliikunta erityisesti luonnossa Vesannon Kehittämissäätiön asiamies Vesannon kirkkovaltuuston puheenjohtaja Naimisissa Tuomas Ollilan kanssa Kolme lasta: Perttu 7 v., Erkka 5 v. ja Petra 3 v. Perheeseen kuuluu myös kaksi koiraa ↖ ↖ Erkka, Petra ja Perttu äidin sylissä pari vuotta sitten otetussa kuvassa. ↖ Liikunta on Katrille tärkeä harrastus, jonka hän haluaa siirtää myös lapsille esimerkiksi vetämällä satujumppaa. → Vesannon vanhaan pappilaan Ollilat muuttivat noin puolitoista vuotta sitten. merkiksi Valon lapsi -joulukuvaelmaa Vesannolla ja Tervossa. Katrin täysin oma harrastus on laulaminen IloVeela-kuorossa. Tuon kaksituntisen hän pyhittää itselleen ja on järjestänyt lastenhoitajan kuoroharjoitusten ajaksi. ” Joka vuosi yritän opetella sanomaan ei, mutta ei se vain mene niin. “Ajankäyttö onnistuu vaihtelevalla menestyksellä. En väitä, etten koskaan väsyisi. Sitten kun väsyn, kiukuttelen toisille. Mutta se menee ohi nopeasti. En ole halunnut myöskään tinkiä harrastuksista – en lasten enkä omistani”, hän sanoo. “Ei tämä onnistuisi, jos perheemme ei olisi tällainen. Yhteishuoltajuus sisarusten kanssa on korvaamaton apu. Joka vuosi yritän opetella sanomaan ei, mutta ei se vain mene niin. Liikaahan kaikkea on ja päivät ovat ympäripyöreitä, mutta niin se on kaikilla meidän ikäisillä”, hän jatkaa. Toivon tavallista arkea Juristin työ luo tietynlaisen perspektiivin arkeen. Tärkeimmäksi nousee tavallinen arki. “Töiden puolesta on saanut nähdä niin karuja kohtaloita, että välillä aina tulee tarkistettua että oma henkivakuutus on kunnossa”, Ollila sanoo. “Omalta tulevaisuudeltani toivon että saisin pysyä terveenä ja nähdä, kun lapset kasvaa ja Tuomaksen parta harmaantuu. Innolla odotan millaisia eläjiä heistä tulee. Paljon haaveita liittyy myös tähän taloon." Yritysmatkailuhankkeen tuotteita testataan BMW-maasturit nousevat talvikelissäkin maastoajoradan esteiden päälle. Projektipäällikkö Antti Tulila seuraa BMW-pääkouluttaja Jarkko Miettisen ajonäytettä. Yrityksille tarkoitettuja matkailutuotteita testataan Tervossa ja Vesannolla. TERVON KUNTA Tervontie 4 72210 Tervo [email protected] Perustettu 1926 Asukkaita 1.610 (31.12.2015) www.tervo.fi Projektipäällikkö Antti Tulilan mukaan Yritysmatkailuhanke on käynnistynyt hyvin. “Tässä ollaan oltu liikkuvassa junassa. Mukana on ollut uusia toimijoita ja vanhoja kontakteja”, hän kertoo. Tulilan tavoitteena on, että kehittämistoiminta tuottaa raportin tai paperipinon lisäksi myös paljon vireää yritystoimintaa ja toimivat puitteet ja tuotteet yritysmatkailulle. “Tärkein juttuhan meillä on järvikalastuksen kehittäminen. Siinä olemme päässeet hyvään vauhtiin”, hän kertoo. Yksi uusi kalastusmatkailuyritys on jo perustettu. Teemu Hiltusen Lohimaa Fishing Services tarjoaa uusia tuotteita järvikalastukseen. Tarjontaan tulee muun muassa jigausta, vetouistelua, veneretkiä ja taksivenepalvelua. Yrityksen uusi kalusto tulee Bella-veneiltä. Yrittäjä Teemu Hiltunen kertoo, että hän tavoittelee yritysryhmien lisäksi myös yksityisasiakkaita. “Järvissä on lukematon potentiaali, ja jos sen osaa hyödyntää järkevästi, on kalastus samalla kestävää”, Hiltunen sanoo. Toisena kehittämispainopisteenä on on metsästysmatkailu, jossa on myös otettu askeleita. Viime viikonloppuna yritysasiakkaille esiteltiin uutta fasaanijahtituotetta ja Lohimaan palvelutarjontaa. Metsästysmatkailun saralla nähdään Tulilan mukaan potentiaalisia kasvumahdollisuuksia. Ajoharjoittelukausi pidentyy Antti Tulila kertoo, että myös maasto- säkin. Miettinen pitää Tervon mahdollisuuksia hyvinä. “Tuote on hyvä, pitää vain löytää asiakkaat siihen. Talvi on melkein täyteen myyty, mutta hiljaisemmille ajoille maastoajokoulu on ehdottomasti tervetullut”, hän sanoo. Yritysasiakkaita varten Rally Promotion Finlandin Jarkko Miettinen kertoo jääradan olleen erinomaisessa kunnossa. Valtran Juuso Raitanen sanoo Lohimaan puitteiden sopivan hyvin heidän tarkoituksiinsa. ajokoulua on jo ehditty demoamaan joulun välipäivinä. Maastoajokoulua varten on tehty käsittelyrata ja kymmenen kilometrin maastoreitti. Keväällä on tarkoitus merkitä maastoon vielä lisää ratoja. “Haetaan sellaisia maastossa olevia teitä ja uria, joissa kalusto ei vaurioidu, mutta autot ovat sellaisella epämukavuusalueella, että nähdään mihin kalusto pystyy ja mihin niillä päästään”, Tulila sanoo. BMW-ajokoulun pääkouluttaja sekä Rally Promotion Finland -yrityksen edustaja Jarkko Miettinen näyttää, että maastoajokoulun radalla voi hyvällä autolla ajaa talvikelis- “Tuotteita tarjotaan hankkeen nimen mukaisesti etupäässä yrityksille. Toivotaan että oman alueen yritykset ottaisivat myös yhteyttä”, Antti Tulila sanoo. Mallia Yritysmatkailuhankkeen tuotteistamiseen on haettu etenkin talviajokoulusta, joka on yritysasiakkaiden suosiossa. BMW:n oman ajokoulun jälkeen Valtran jälleenmyyjät olivat ajokoulussa viikon ajan. Viikon aikana radalla kävi noin 150 vierasta, joista kaukaisimmat saapuivat Australiasta. Hyviä toimintamalleja pitää pystyä Tulilan mukaan monistamaan. Valtran Sales Engineer Manager Juuso Raitanen kertoo, että vieraaksi pääsivät myyntitavoitteisiin yltäneet myyjät ikään kuin palkintomatkalle. “Viime vuonna aloitettiin ja tuntui menevän niin hyvin, että otettiin uudestaan”, Raitanen sanoo. Yhteistyö BMW:n kanssa on hänen mukaansa luontevaa, sillä brändiyhteistyö parantaa imagoa ja palvelut Tervossa sopivat hyvin Valtralle. “Puitteet on tosi kohdallaan ja jos on jotain säätämistä, kun meilläkin on niin iso porukka, Lohimaa tulee vastaan”, Raitanen kehuu. Talviajokoulun lisäksi Valtran kuljettajat pääsivät hurjastelemaan jääradalla traktorin puikoissa. “Huomaa, että kun ihmiset ajavat aamupäivällä autolla, niin osaavat huomattavasti paremmin ajaa traktorillakin”, Raitanen kertoo. Talvirieha starttaa tapahtumakauden Äyskoskea pääsee tarkastelemaan yläilmoista sekä Putouksesta tutun hahmon opastuksella. Nyt tekeillä oleva Talvirieha järjestetään neljättä kertaa. Ensimmäisen talven jälkeen on siirrytty Lohimaahan. Paketti on jo hyvin kasassa, sillä liikunta- ja nuorisopalveluiden esimies Juha Honkaselkä järjestää tapahtumaa jo rutiinilla. Loppua kohti kiire kuitenkin helposti kasvaa. “Viimeinen viikko on aikamoista höyryämistä”, Honkaselkä naurahtaa. Uutta ohjelmaa tänä vuonna on muun muassa yleisöä maksusta lennättävä helikopteri. “Kuumailmapallohan meillä oli ensimmäisellä kerralla, niin ajateltiin että myös nyt pitäisi päästä yläilmoihin”, Honkaselkä kertoo. Helikopteri lentää kelivarauksella, mutta Honkaselkä vakuuttaa, että kopterin pitäisi päästä ilmaan, jos näkyvyys on riittävä, eikä ole suoranaista myrskyä. Lohimaan uudessa Taimenvirta-huoneistohotellissa on avointen ovien päivät, ja huikealla koskinäkymillä varustettuja huoneita tulee esittelemään Putouksesta tuttu Jenni Kokanderin näyttelemä Irma Rönkkö. Lohipilkkiä pääsee harrastamaan perinteiseen tapaan. Mukana on myös merkattuja kaloja, joista voi voittaa lahjakortin Lohimaahan, yrittäjä Aki Sirén lupaa. Ohjelmaa on tarjolla koko perheelle ja moneen eri makuun. Miauskis-kissa tulee hauskuuttamaan lapsia. Yritystalossa voi kokeilla laser-ammuntaa. Luvassa on myös Liikunta- ja nuorisopalveluiden esimies Juha Honkaselkä rakentaa talviriehaa jo rutiinilla. poniajelua ja muuta mukavaa tekemistä. Syömään pääsee muun muassa Jokinotkon karjatilan Bönde-burgereita sekä luonnollisesti tarjolla on myös kalaa, sillä järjestetäänhän tapahtuma Lohimaassa. Talkoovoimin kasattu tapahtuma Juha Honkaselkä ja Lohimaan yrittäjät tai edes Tervon kunta eivät järjestä tapahtumaa yksin, vaan mukana on laaja joukko talkoolaisia ja paikallisten järjestöjen tekijöitä. Tapahtuman yhteisöllisyyttä kuvaa se, että siellä käy noin 700 ihmistä ja talkoolaisia oli esimerkiksi ensimmäisenä vuonna yli seitsemänkymmentä. “Tällaista tapahtumaa ei yksin kukaan revi kasaan” Honkaselkä sanoo. Hän toivoo, että paikalle tulisivat lähialueiden ihmiset pyörähtämään vaikka vain kahvilla tai tapaamassa muita ihmisiä. Yleensä vilskettä riittää, vaikka sääkään ei olisi täydellinen. Talvella tapahtumia ei ole paljon, joten Talviriehasta kannattaa Honkaselän mukaan ottaa ilo irti. “Miksi ei tulisi? Ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa”, hän sanoo. Tervo juhlii 90-vuotista historiaansa Kunnan tarkkaa perustamispäivämäärää ei voida määrittää, joten pyöreitä juhlitaan koko vuoden ajan. Tänä vuonna Tervon kunnassa juhlitaan 90-vuotista kunnan ja seurakunnan historiaa. Matkaan on mahtunut monta mutkaa, eikä juhlavuoden viettäminenkään ole aina vaikuttanut ajankohtaiselta. Vielä viime vuonna puhuttiin Nilakan kunnasta, joka olisi yhdistänyt Tervon Vesannon, Keiteleen ja Pielaveden kanssa. Kuntaliitosselvitysneuvottelut jäädytettiin kuitenkin toistaiseksi, ja nyt vireä 90-vuotias porhaltaaa eteenpäin naapureidensa kanssa yhteistyötä tehden. Tänä vuonna Tervo juhlii 90-vuotissyntymäpäiviään pitkin vuotta erilaisilla tapahtumilla ja kehittää edelleen asumisen ja matkailun mahdollisuuksia. Tervon erikoisuutena tulee olemaan muun muassa ranta-asumisen monipuolinen tarjonta. Elinkeinoasiamies Sari Tulilan mukaan kunnan kehityssuunta on saatu pikkuhiljaa sitkeällä kehitystyöllä positiivisemmaksi. Uusia asukkaita syntyy ja muuttaa paikkakunnalle. Yrityksiä perustetaan ja toiminta kasvaa. Tulilan mukaan paikkakunta ei kehity vain puhumalla ja toivomalla, vaan tarvitaan tekoja ja mahdollisuuksia, joihin voi tarttua. Hän painottaa, että kaiken takana täytyy olla aito usko omiin vahvuuksiin ja luottamus tulevaisuuteen. Tervo syntyi pitkän prosessin tuloksena Ennen itsenäistymistään Tervo oli ensin Rautalammin emäpitäjän osana, jonka jälkeen kuului hallinnollisesti Karttulaan. Lisäksi Tervon alue oli jaettu Rautalammin ja Karttulan seurakunnille. Vuonna 1986 säädetyn kunnallisasetuksen tulkinnan mukaan oman seurakunnan perustaminen oli edellytys kunnan olemassaololle. Ensimmäinen Tervon seurakunnan perustamista käsittelevä kokous pidettiin jo vuonna 1907. Asia unohtui välillä vuosikymmeneksi, jolloin seurakuntaa alettiin Petter Huttusen toimesta taas valmistelemaan. Vuonna 1922 perustettiin valtioneuvoston päätöksellä Tervon seurakunta. Tervo kuului hallinnollisesti Karttulaan. Karttulan kunnanvaltuusto ei itsenäisyyttä hyväksynyt, ja hylätty esitys päätyi lopulta maaherran käsiteltäväksi. Maaherra katsoi, että seurakuntaa ei oltu lopullisesti perustettu ennen kuin kirkkoherra olisi virassaan. Kirkkoherra taas pystyttiin ehtojen mukaan palkkaamaan vasta, kun kirkko ja pappila olivat kunnossa. Vuoden 1925 loppupuolella seurakunnan edellytykset olivat täyttyneet ja tervolaisten vietyä asian vielä uudelleen valtioneuvostoon, antoi valtioneuvosto päätöksellään oikeuden toimia itsenäisenä seurakuntana vuoden 1926 toukokuusta lähtien. Karttulan valtuusto ei vieläkään taipunut, vaan vaan kiista seurakunnan perustamisesta jatkui vielä vuoden ajan, kunnes korkeimman hallinto-oikeuden päätös sinetöi uuden seurakunnan perustamisen. Virallisesti kunta aloitti toimintansa vasta vuoden 1928 alussa. Vuosi täynnä tapahtumia Tervon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumia suunnittelevan työryhmän puheenjohtajana toimiva hallintojohtaja Kaija Tarvainen kertoo juhlinnan jakautuvan koko vuoden ajalle. Juhliminen venytetään siis Hallintojohtaja Kaija Tarvainen on Tervon juhlavuotta valmistelevan työryhmän puheenjohtaja. Tervon perustamisen tavoin pidemmälle ajalle. Juhlavuosi starttaa maaliskuun alussa Talviriehalla. Juhlinta jatkuu myöhemmin perinteisillä tapahtumilla Luontokuvakesällä ja Tervo-päivillä. Tulevana kesänä luontokuvaajia hemmotellaan, sillä perinteisen Luontokuvakesän tapahtumatarjonnan lisäksi Sääksikeidas-kuvauspalvelut aloittavat toimintansa Tervossa. Tiedossa on myös muun muassa pari rosvopais- ti-tapahtumaa, kantelekonsertti, tangokonsertti sekä Luontomessut elokuussa. Vuoteen mahtuu enemmänkin tapahtumia, sillä osa ohjelmasta on vasta juhlavuoden suunnittelutyöryhmän pöydällä. Kaija Tarvaisen mukaan varsinkin kesäajalle ja loppuvuodelle julkistetaan vielä uusia tapahtumia. “Juhlavuoden ohjelma tulee tarkentumaan vielä myöhemmin”, hän lupaa. UusiSavo 1-2/2016 12 Rautalammin kunta Kuopiontie 11 - 77700 Rautalampi vaihde 040 164 2000 [email protected] www.rautalampi.fi Tapahtuu Rautalammin kunnassa SIIRTOVIEMÄRIN SUUNNITTELUN INFOTILAISUUS Kunnanviraston valtuustosalissa 18.2.2016 klo 18. Infotilaisuus Kirkonkylästä Korpijärvelle, Konnekoskelle, Kierinniemeen ja Pakarilaan suunniteltavasta siirtoviemäristä. PENKKARIPÄIVÄ Rautalammin lukiolla 18.2.2016. Penkkariajelu lähtee lukion pihasta n. klo 11. WANHOJEN TANSSIT Matti Lohen koululla perjantaina 19.2.2016 kello 18. Liput 4 €, hintaan sisältyy kahvi ja pulla. Kahvitarjoilu kello 17-18. YHDISTYSMESSUT Rautalammin kirjaston Kivijalassa lauantaina 27.2.2016 kello 11-15. Teemana fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Pääesiintyjänä on tohtori Kiminkinen. Messuilla rautalampilaiset yhdistykset esittelevät toimintaansa, lisäksi musiikki- ym. esityksiä. Ohjelmaa myös lapsille. Messukahvio palvelee. Kirjasto avoinna. Ilmoittautuminen kouluun, esiopetukseen ja päivähoitoon ILMOITTAUTUMINEN KOULUUN JA ESIOPETUKSEEN maanantaihin 29.2. mennessä. Sähköiset lomakkeet koulujen sivuilla: Matti Lohen koulu (http://peda.net/ veraja/rautalampi/mattilohen) ja Kerkonjoen koulu (http://peda.net/veraja/rautalampi/kerkko). ELOKUUSSA 2016 ALKAVAN TOIMINTAKAUDEN PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN HAKEMINEN. Hakemuslomakkeita päivähkodeista, varhaiskasvatusjohtajalta ja internetistä (http://peda. net/veraja/rautalampi/paivahoito). Ari Weidestä hallituksen pj Rautalammin kunnanvaltuusto on valinnut kunnanhallituksen puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Ari Weiden (kesk.). Samalla valtuusto myönsi Anneli Jalkaselle (kesk.) eron kaikista kunnallisista luottamustoimista. Weide on tähän saakka toiminut kunnanhallituksen toisena varapuheenjohtajana. Kunnanhallitukseen valitaan uusi jäsen seuraavassa valtuuston kokouksessa maaliskuussa. Jalkaselle myönnettiin ero myös valtuuston jäsenyydestä, joten hänen tilalleen kunnanvaltuustoon nousee keskustan Matti Huuskonen. Kari Katajiston toimiston ovi on avoinna ja puhelin päällä. Hän vastaa mielellään kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskeviin kysymyksiin. Neljä pakolaisperhettä saapuu kahden kuukauden päästä Rautalammilla on jo pitkän aikaa valmistauduttu kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Nyt tulijat ovat jo tiedossa. Ensimmäiset neljä perhettä saapuvat kahden kuukauden kuluttua. Pakolaisten vastaanoton käytännön järjestelyitä koordinoimaan Rautalammin kunta on palkannut pakolaiskoordinaattorin ja -ohjaajan. Pakolaiskoordinaattori Kari Katajisto aloitti työssään tammikuun lopulla, pakolaisohjaajaksi valittu Karoliina Miskala aloittaa maaliskuun alussa. "Käytännön järjestelyt ovat hyvällä mallilla. Kunnassa on tehty hyvää pohjatyötä, mistä on helppo lähteä jatkamaan", Katajisto kiittelee. Katajisto on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on aikaisemmissa töissään kouluttanut esimerkiksi työnhaussa ja urasuunnittelussa – myös maahanmuuttajaryhmiä. Pakolaiskoordinaattori ja -ohjaaja tulevat työskentelemään työparina. Vaikka koordinaattorin tehtäviin kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä, uskoo Katajisto kummankin työskentelevän ainakin alkuvaiheessa tiiviisti myös kentällä. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu lisäksi Viekku-hankkeen vetäminen. Avoimuus tärkeää Vyöryn lailla päälle tullut turvapaikanhakijatilanne on sekoittanut keskustelua myös kiintiöpakolaisten kohdalla. Katajiston mukaan tähän ei ole tarvetta. "Kiintiöpakolaiset ovat lähtökoh- Syyrian sisällissota sai alkunsa Arabikeväästä Levottomuudet Syyriassa saivat alkunsa tammikuussa 2011, kun Syyriassa alkoi kansannousu Bašar al-Assadin hallintoa vastaan. Hallituksen vastaisilla joukoilla oli konflikteja myös keskenään, lisäksi tilanteeseen sekaantuivat myös ulkovallat. Pakolaistulva levisi maan sisälle ja myös ulkopuolelle. Koko maan laajuiseksi sisällissodaksi konflikti laajeni keväällä 2012. Vuoden 2014 loppuun Syyriasta oli paennut yli neljä miljoonaa ihmistä, taustalla on elinolojen huononeminen ja raaka väkivalta. Libanonissa syyrialaisia pakolaisia on jo toista miljoonaa. Suomi vastaanottaa noin tuhat kiintiöpakolaista vuodessa, viime vuonna yli puolet oli kansallisuudeltaan syyrialaisia. "Rautalammille saapuvat pakolaisperheet tulevat pakolaisleiriltä Libanonista ja ovat syyrialaisia. Heillä on todella rankat taustat ja toivottomat olot. Voimme tarjota heille turvaa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta", pakolaiskoordinaattori Kari Katajisto kertoo. taisesti eri asia kuin turvapaikanhakijat. Leirillä olevat, YK:n pakolaisstatuksen saaneet kiintiöpakolaiset tietävät jo nyt tulevansa Suomeen ja Rautalammille. Myös meillä on valmistauduttu hyvin, vaikka varmasti yllätyksiäkin tulee." Katajisto kertookin, että hänen toimistonsa ovi kunnanviraston alakerrassa on auki ja puhelin päällä. "Kaikkea kuultua ei kannata uskoa. Kun kunnassa on pakolaiskoordinaattori, voi täältä saada myös ensikäden tiedon", hän muistuttaa. Neljässä pakolaisperheessä on kaikkiaan reilu 20 henkilöä. Aikuisia on kahdeksan, lapsista valtaosa on alle kouluikäisiä ja osa peruskouluikäisiä. Ensivaiheessa paikkakunnalla aletaan hoitaa kuntoon perusasiat, kuten terveystarkastukset. Syksyllä alkaa kotoeli käytännössä kielikoulutus. Viekkuhankkeelle rahoitus Sisäministeriö on myöntänyt Rautalammin kunnalle EU-rahoituksen Vieraat kulttuurit vierellä kulkemaan (Viekku) -hankkeelle 330.000 euron rahoituksen. Kunnalle jäävä maksuosuus on noin 110.000 euroa. Hanke kestää syyskuuhun 2018 saakka ja sen tavoitteena on luoda valmiudet pakolaisten vastaanottamiseen ja tukea tänne saapuvien pakolaisten kotoutumista. UusiSavo 1-2/2016 13 Positiivisen anarkian lähettiläät Kodinkoneet Kodin elektroniikka Huonekalut, valaisimet Patjat, peitot Kännykät Tietokoneet ja oheislaitteet Soneran liittymät Tietokonehuolto Äyräpääntie 1, Keitele puh. 017-852165 Jarppi yrittää saada tolkkua, kun tukioppilas Sanni Jetsonen puhuu peruna suussa. Duudsonit tuli Vesannolle – ja joutuivatkin itse yllättäen hyväntahtoisen jekkuilun kohteeksi. Vierailun pääteema oli kuitenkin koulukiusaamisen estäminen. Sari Toikkanen Vesanto Duudsoneitten HP nappaa kasasta valkoisen, puhtaan paperin. Hän rypistää sen ja polkee vielä varmuuden vuoksi jalallaan littanaksi. ”Jos minä nyt pyydän tältä paperilta anteeksi, niin tuleeko tämä takaisin siloiseksi ja puhtaaksi?” HP kysyy. ”Samalla tavalla sun sanat ja teot voi jättää toiseen ihmiseen pysyviä ruttuja, tahroja ja arpia. Sen takia me toivotaan, että mieti miten puhut toiselle ja miten kohtelet toista. Me toivotaan, että sä luot ympärilles hyvää mieltä, hymyä ja iloa, etkä jätä kehenkään ruttuja.” HP:n havainnollinen esitys saa Vesannon yhtenäiskoulun liikuntasaliin kokoontuneet oppilaat ja opettajat hiljaisiksi. On helppo yhdessä sopia, ettei ruttuja jätetä. Sen vakuudeksi jokainen kirjoittaa nimensä Meidän luokassa ei kiusata -julisteeseen. Vesannolla kitketään kiusaamista Duudsoneitten vierailu on osa Vesannon yhtenäiskoulussa ja lukiossa aloitettua koulukiusaamisen kitkemiskampanjaa. ”Alkusyksynä koulu sai palautetta, ettei kiusaamiseen puututa tarpeeksi. Mietimme mistä se johtuu, koska omasta näkökulmasta puutuimme kaikkiin tapauksiin, jotka meille tuli tietoon. Kyselimme ja tutkimme asiaa tarkemmin. Joistakin tapauksista emme tienneet, koska oppilaat halusivat pitää ne omana tietonaan”, kuraattori Sanna Varis kertoo. Koululla kuitenkin päätettiin, että asiaan tartutaan jämäkästi. Vuoden aikana kivakoulutiimi on selvittänyt kiusaamistapauksia, vanhempia on kutsuttu mukaan selvitystyöhön, koululla on nähty tukioppilaiden esittämiä, aiheeseen liittyviä mininäytelmiä ja alaluokilla on harjoiteltu sosiaalisia ja tunnetaitoja Synkeän louhoksen seikkailupelissä. Tämänkertainen vierailu HP kysyy siliääkö paperi, jos hän pyytää siltä anteeksi. tuli mahdolliseksi, kun Vesannon kehittämissäätiö ja paikallinen Lions Club lähtivät koulun kanssa rahoittamaan sitä. Kiusaaja katuu ikänsä Vierailukutsu oli Duudsoneille mieluinen. ”Kiusaamisen vastustaminen on oikeastaan ainut vakava asia, josta me Duudsonit halutaan aktiivisesti puhua”, Jarppi sanoo. Hän oli HP:n kanssa hypännyt aamulla autoon ja ajellut Savoon. Duudsoneille aihe on läheinen, sillä nelikossa on kokemusta asian kummaltakin puolelta. Vierailijat kertovat, kuinka Jarnoa kiusattiin koulussa. Hän kuitenkin uskalsi ottaa asian puheeksi kotona, kiusaamiseen päästiin puuttumaan ja se saatiin aikanaan loppumaan. Jukka taas raivasi uutena oppilaana omaa tilaa eikä aluksi edes tajunnut, että siinä jäi pienemmät koululaiset jalkoihin. Vaikka hän myöhemmin tuli järkiinsä ja pyysi anteeksi, jätti se pysyvän jäljen, myös häneen. ”Ollaan ehditty tehdä tuhansia asioita elämän aikana, ja ainut asia, mitä Jukka sanoo katuvansa on se, että on koulussa kiusannut”, HP kertoo. Mikään ei oo mahrotonta Duudsonit ovat nähneet, mihin kaveriporukalla voi päästä – silloin kun ei kiu- sata. Vaikka he olivat erilaisia poikia, kasvoivat he yhteisten harrastusten ja hiljalleen viriävien unelmien kautta siksi, mitä nyt ovat: muun muassa Possen ja Duudsonit tuli taloon -suosikkiohjelmien tekijöiksi. He ovat tunnettuja heittäytymisestään mitä villeimpiin temppuihin myös muualla maailmassa. Heidän ohjelmiaan on nähty yli 150 maassa. Duudsonit haluavat kannustaa muitakin toteuttamaan unelmiaan. ”Toivon mukaan muistatte tämän: Mikään ei oo mahrotonta”, HP painottaa koulun tilaisuudessa. Unelmien eteen pitää toki tehdä työtä. ”Jos asiaa ei tee sata lasissa, ei voi tietää sitä, mihin oikeasti voi päästä”, Jarppi puolestaan toteaa. Hänen mielestään yksin ei kuitenkaan tarvitse, eikä voikaan pärjätä, vaan on uskallettava pyytää apua. Tärkeää on myös säilyttää mielenkiinto itse tekemiseen. ”Me halutaan levittää positiivisen anarkian ilosanomaa. Ei saa ikinä unohtaa pilkettä silmäkulmassa ja lapsenmielisyyttä.” Pilkettä silmäkulmaan -neuvo menikin perille saman tien, sillä tukioppilaat yllättävät HP:n ja Jarpin haastamalla heidät esityksen lopuksi jekkuiluun. Tehtävänä on puhua peruna suussa ja juoda, huonon onnen sattuessa, Wasabilla maustettu smoothie. Naurun saattelemana homma hoituu niin Duudsoneilta kuin tukioppilailtakin. UusiSavo 1-2/2016 14 Sinustako Sisä-Savon Talentti? UusiSavo 1-2/2016 Painos: 12.000 kpl Julkaisupäivä: 16.02.2016 Jakelualue: Suonenjoki, Pielavesi, Rautalampi, Vesanto, Keitele, Tervo Osoitteeton jakelu: Posti Oy Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy ISSN: 2342-8279 Iisrokki -tapahtuma järjestää esiintymismahdollisuuden kolmelle uudelle kyvylle lavalla 5.6.2016 Iisveden ranta-areenalla. Suonenjoki 441 895 Painotuote 2. vuosikerta UusiSavo on yksityinen ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Lehden levikki on noin 11.000 kappaletta ja se jaetaan kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin Suonenjoella, Pielavedellä, Rautalammilla, Vesannolla, Keiteleellä ja Tervossa. www.uusisavo.fi Toimitus Kuopiontie 13, 77700 RAUTALAMPI [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Marita Leskinen p. 0400 547 185 [email protected] SIVUNVALMISTUS Iiro Lyytinen p. 050 536 5570 [email protected] AVUSTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ Markus Sjöberg ja Sari Toikkanen Asiakaspalvelu ja myynti [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Marita Leskinen p. 0400 547 185 [email protected] MYYNTINEUVOTTELIJA Riittaliisa Summanen p. 0400 275 061 [email protected] Ilmoitusvalmistus ILMOITUSVALMISTAJA Tarja Kovero p. 040 487 1203 [email protected] Seuraava lehti Seuraavan kerran UusiSavo ilmestyy 22.3.2016. Kilpailusta ja sen järjestämisestä vastaa Voima virtaa -yhdistys. Iisrokki on musiikkitapahtuma jonka ikärajaton pääkohderyhmä on nuoret. Kilpailun tarkoituksena on antaa erityisesti sisä-savolaisille lapsille ja nuorille esiintymismahdollisuus isolla lavalla, “isojen starojen” -malliin. Ensisijaisesti esityksen kokonaisuus ratkaisee. Siihen liittyy lapsen tai nuoren/ ryhmän luonteva esiintyminen, lahjakkuus ja esityksen tulkinta/”fiilis”. Kilpailun toivotaan kannustavan osallistujia ja myös yleisöä erilaisiin ilmaisutapoihin, eri lajeissa. Kilpailun yhteyteen voidaan järjestää lapsille ja nuorille mahdollisesti myös workshop-muotoista esiintymis- tai muuta taitokoulutusta. Kilpailuun ilmoittautuminen 30.4.2016 mennessä: www.iisrokki.net Osallistumalla tienaat Rock´n Run – tapahtuma haastaa lapset ja nuoret liikkumaan. Lenkkeilytapahtumaan Kulttuuri kylässä Sisä-Savon Sävelet ry. toteuttaa Kulttuuri kylässä -hankkeen SisäSavon ja Konneveden alueella. Sisä-Savo Kyseessä on monitaiteellinen kulttuurihanke, jonka tarkoituksena on tuoda kulttuuria jokaisen ihmisen saataville ja antaa jokaiselle mahdollisuus nauttia erilaisista kulttuurielämyksistä omalla paikkakunnalla. Hanke kestää aina 2018 tammikuuhun asti. Hankkeen päärahoittaja on ELY-keskus ja sen kokonaisbudjetti on noin 250 000€. Hankkeen aikana toteuttavia kulttuuritoimintoja ovat esimerkiksi erilaiset monitaiteelliset esitykset, lyhytkurssit, yhteislaulutilaisuudet sekä kulttuurijoulukalenteri. Toiminnot toteutetaan paikallisten taiteilijoiden ja alueen harrastajien kanssa. Hanke toteutetaan pääosin yhteistyössä yhteistyökumppaneiksi haluavien yhdistysten ja yritysten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kaikkien hankealueen kuntien kanssa. Osa näistä yritys- ja yhdistyskumppaneista on jo valittu, mutta kaikista kunnista on vielä mahdollisuus lähteä mukaan. Nuoret, alueella asuvat kulttuuriosaajat halutaan myös saada osaltaan mukaan hankkeeseen kesätöiden muodossa. Heitä palkataan kevään aikana muutamia. Tarkempi ilmoittelu tehdään yhdistyksen myöhemmin avattavalla sivustolla www.savelet.info. Lisätietoja hankkeesta ja nuorten palkkauksesta saa Milja Markkaselta 0401849764 tai [email protected]. osallistuvalle nuorelle tarjotaan bonuksena edullisempi tapahtumalippu. Ideana on kiertää juosten, hölkäten tai kävellen kerran tai niin monta kertaa kun huvittaa noin 1½ km reitin oman fiiliksen mukaan ilman apuvälineitä. Reitti kulkee Kinnulanniemen poluilla. Lenkillä ei oteta aikaa eikä kilpailla toisten kanssa. Ennakkoon yhteislenkille ilmoittautunut nuori saa Iisrokin pääsylipusta 10,- alennuksen ja Rock´n Run passin (ennakkolippu 25,-/portilta 30,-) Kaikkien Rock´n Run – tapahtumaan osallistuneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Tapahtuma-alueella on pihapeli alue sekä perheen pienemmille on pomppulinna. Sopraanot Metsäkedolla Sisä-Savon Sävelet ry. järjestää 17.3. konserttimatkan Sopraanot Metsäkedolla konserttiin Varkauteen. Konsertti tarjoaa korkeatasoisen musiikkimatkan hauskoilla sketseillä höystettynä. Musiikin lomassa piipahdetaan mm. parisuhdeterapeutilla, kuntotarkastuksessa ja ihmetellään mitä sopraano tekee toimistossa. Kapellimestari Maija Ruuskasen johdolla kedolla kirmailevat kauniit sopraanot Maria Lund ja Päivi Pylvänäinen. Tenorina kedolla häärii itseoikeutetusti Tomi Metsäketo. Reissu sisältää lipun, bussikyydin Suonenjoelta sekä fanitapaamisen taiteilijoiden kanssa tilaisuuden jälkeen. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset (24.2 mennessä), Milja p. 0401849764 tai [email protected] Arpaonni suosi Päiviä ja Riittaa Matkamessuarvonnassa arvottiin lahjakortit Rautalammin ja Konneveden matkailuyrityksiin. Rautalammin ja Konneveden yhteisellä Matkamessuosastolla järjestettyyn arvontaan osallistui kaikkiaan 342 henkilöä. Arvonnassa palkintona oli 300 euron lahjakortit Rautalammin ja Kon- neveden matkailuyrityksiin. Arvonta suoritettiin Rautalammilla viime maanantaina. Rautalammin lahjakortin voitti Päivi Forsblom ja Konneveden lahjakortin Riitta Tuovinen. Onnettarena arvonnassa toimi Konneveden kunnansihteeri Jouko Hyppönen ja virallisena valvojana Mikko Hakkarainen. Jouko Hyppönen nosti voittaja-arvat Päivi Heikkisen kannattelemasta maljasta. Arvonnan valvojana toimi Mikko Hakkarainen (vasemmalla). UusiSavo 1-2/2016 15 Päätoimittajan palsta 16.02.2016 Vauhdikasta maalaiselämää Marita Leskinen päätoimittaja Ei puhettakaan, että vauhti UusiSavon alueella hiljenisi, vaikka räntää mättää ja talven pimeä vielä peittoaa päivän valoisan ajan. Ensi lauantaina on Rämäkällä Alamäkiluistelukisa Rautalampi Cup. Hiihtolomaviikon aloittaa Tervon Talvirieha seuraavana lauantaina. Vesannolla ja Pielavedellä nautitaan teatteriesityksistä. Kulttuuria, urheilua ja hauskanpitoa arjen vastapainoksi. Ilimoja on pidellyt. Piti vesiviikolla puhallella ja päästellä outoja ääniä kun ei muutakaan voinut. Nesterallin yksi nopeimmista ja suosituimmista pätkistä on Myhinpäässä Hankamäentiellä. Se on myös matka meiltä kirkolle, parikymmentä kilometriä Z-mutkaa ennen ylämäkeä ja ennen alamäkeä, kiverää kaarretta, jyrkkää nousua, joka eri ilmein kyytii kulkijaa. Leuto keli ja vesisade liotti tien pinnan kiiltäväksi kelmuksi. Ei puhettakaan niihin mutkiin menosta. Hujuuttelin kaksi päivää Konnekosken tien kautta. Alkuviikosta oli Kasan tien t-risteyksessä Voimatelin pakettiauto luisunut suoraan ojaan, pyrstö oli puoliksi tiellä. Laskettelin tuurilla Kokkos Heikin ohi iljamista alamäkeä ja sain väistettyä pakun perän, luultavasti siinä kohtaa menin silmät kiinni. Ylämäkiin oli pakko yrittää saada vauhtia, pyörät suti ja auto seilaili. Järvien kokoiset lammikot roiskahtelivat. Kiitos Lehmoset, navetan kupeesta kulkeva jyrkkä pitkä nousu olisi jäänyt kesken, jos ei ystävälliset asukkaat olisi käyneet sinne ruilauttamassa hiekkaa. Tiistai illan kotimatka kesti kaksi ja puoli tuntia. Sata metriä ennen kotipihaa kaikkien luistelujen jälkeen auto pysähtyi penkkaan, kun jo melkein pihavalot vilkkui. Lapiointityöt ennen nukkumaan menoa ovat avio- Kalervo Hämäläisen muistokonsertti Vesannolla puolisolle parempaa unilääkettä kuin tylsät tv-ohjelmat. Kolmantena päivänä piti ajaa 9-tien kautta, vaikka matkaa kertyi tuplasti lisää ja luistinrataakin riitti ennen päätielle pääsyä. Paluumatkalla tuli hiekoitusauto Myhinpääntiellä vastaan, mikä onnenläikähdys! Arvostan tästä lähtien kaikkia näkemiäni hiekkakasoja - vaikka lattialla. Maaseudulla ei pärjätä ilman kunnossa olevia teitä ja nyt niiden kunnossa alkaa olla todellakin parantamisen varaa. Onhan se yksi perusedellytyksistä, että päästään liikkeelle. Olin yhteydessä Ely:n Petri Keräseen, joka vastaa koko Pohjois-Savon tieverkosta, hienommin Liikenne- ja infrastruktuurista. Ystävällinen mies, mutta nosti kädet pystyyn. Onneksi autoni on kuin hevonen - se tietää minne olen menossa vaikka en uskaltaisi ajaa. Päiväkahvivieras Konsertti kunnioittaa Kalervo Hämäläisen kotiseututyötä. Sari Toikkanen Vesanto Kun suruviesti 98-vuotiaan Kalervo Hämäläisen kuolemasta viime kesänä tuli, virisi ajatus muistokonsertin järjestämisestä. Se olisi kunnianosoitus vesantolaissyntyisen musiikkivaikuttajan tekemää työtä kohtaan. ”Kalervo Hämäläisen vaikutus vesantolaiseen ja lähiseutujen musiikkielämään on mittavampi kuin voisi kuvitella”, Mauri Haapamaa toteaa. Hän toimii puheenjohtajana konsertin järjestävässä Vesannon Musiikinystävät ry:ssä. Musiikista iloa lapsille ja nuorille Kalervo Hämäläisen innoittamana ja tukemana on Vesannolla järjestetty 1990-luvun alkuvuosilta saakka jokakeväiset, hänen nimeään kantavat musiikkikilpailut. Ne kokoavat koululaisia Vesannolta, Tervosta ja Karttulasta mittelöimään laulu- ja soittotaidoillaan. ”Parhaimpina vuosina kolmen päivän aikana esiintymiskorokkeelle nousi yli neljäsataa jalkaparia”, Haapamaa kuvailee tapahtuman suosiota. Nykyään esiintyjiä on ilmoittautunut noin puolet huippuvuosien määristä. Kalervoiksikin kutsuttu kilpailu sai alkunsa, kun Hämäläinen lahjoitti huomattavan rahasumman lasten ja nuorten musiikkiharrastuksen elvyttämiseen. Yhdessä Vesannon Musiikinystävien kanssa rahat päätettiin ohjata kilpailun järjestämiseen. Hämäläisen perustaman Suomi pojat ja Suomi tytöt -säätiön lahjoitusten turvin katetaan nykyäänkin suurin osa kilpailun järjestämiskuluista sekä myönnetään rahapalkinnot. Odotettu kilpailu on saanut monet lapset ja nuoret harjoittelemaan taitojaan, esiintymään ja nauttimaan musiikista. Kilpailussa menestyminen on rohkaissut joitakin nuoria myös etenemään Vesannon Musiikinystävät ry:n puheenjohtaja Mauri Haapamaa on ollut ideoimassa ja järjestämässä muistokonserttia Vesannolle. musiikin saralla. ”Kilpailu on muokannut hirmuisen monta hyvää bändiä ja laulajiakin on viety tangomarkkinoille asti”, Haapamaa kehaisee. Monipuolinen ohjelma Elämäntyönsä Kalervo Hämäläinen teki musiikkipedagogina ja musiikkiopiston johtajana Helsingissä. Tunnetuimpien teostensa, Lapin äidin kehtolaulun ja Veteraanin iltahuudon lisäksi hän sävelsi ja sanoitti muun muassa marsseja, lastenlauluja ja hengellisiä lauluja. Hämäläinen sai ansioistaan director musicens - ja kamarineuvoksen arvonimet. Muistokonsertissa kuullaan muun muassa kuusi Kalervo Hämäläisen sävellystä mukaan lukien hänen tunnetuimmat laulunsa. Nuorin laulaja on 7-vuotias Sebastian Turunen Karttulasta. Vesantolaista nuorta osaamista edustaa puolestaan Henriikka Haatainen pianollaan. Konsertissa kuullaan myös aikuista tulkintaa. Säestäjäksi saapuu jyväskyläläinen jousiorkesteri johtajanaan kapellimestari Esko Eirola. Kaikille avoin muistokonsertti järjestetään sunnuntaina 28. helmikuuta klo 13.00 alkaen Vesanto-hallissa. Tilaisuuteen myydään käsiohjelmia ovelta. Väliajalla Vesannon seurakunta tarjoaa kahvit. Tilaisuuden järjestelyissä on mukana myös kunnan kulttuuritoimi. Reino Rissanen käy Pielavedelle palattuaan Nesteen huoltoasemalla kuulemassa paikkakunnan uutiset ja lukemassa lehdet. Luovien läpi elämän Kuljetusyrittäjä Reino Rissanen edustaa Pielavettä ulkopaikkakunnilla. Markus Sjöberg Pielavesi Kuljetusyrittäjä Reino Rissasen yrityksellä, RRK-kuljetuksella on kaksi yhdistelmäajoneuvoa. “Ajetaan kierrätysmetalleja, paperia ja sellaista ympäri Suomea”, Rissanen kertoo. 15-vuotta kuljetusyrittäjänä on pitänyt sisällään monenlaista, mutta eritoten reissaamista. Rissasen mukaan ulkopaikkakunnilla kuulee usein, että pielaveteläisten kanssa on helppo tulla toimeen. “Olisiko se sellainen rauhallinen ja miettivä vähäsen. Sellainen se ainakin minun mielestä on”, Rissanen pohtii pielaveteläisten perusolemusta. Hän kertoo, että kuljetusyrittäjän työssä joutuu välillä luovimaan sekä liikenteessä että asiakkaiden kanssa. Jokaisella asiakkaalla ei ole aina hyvä päivä, kun menee esi- merkiksi vaihtolavaa vaihtamaan. Riittävällä rauhallisuudella asiat menevät kuitenkin yleensä hyvin. “Yleensä olen kolme viikkoa maailmalla ja yhden viikon Pielavedellä. Ja viikonloput olen tietysti täällä.” Paikkakunnalta kotoisin oleva Reino palaa työreissujen jälkeen mielellään takaisin kotipaikalleen Pielaveden Vaaraslahteen. “Sitä vaan on siellä tottunut olemaan, niin siellähän se on oltava. Täällä on helpompi yrittää, kun on tutut paikat, vaikka meidän työt ovatkin maailmalla”, Rissanen sanoo. Pielavedelle palattuaan Reino Rissanen käy usein Nesteen huoltoasemalla tapaamassa kavereita, kuulemassa kylän uutiset ja lukemassa päivän lehdet. Paikkakunnalla ei aina ihmeitä tapahdu, mutta elämä menee eteenpäin. Rauhallisuudessa on Rissasen mukaan puolensa. “Kaksipiippuinen juttuhan se on. Hyväkin, mutta eihän se toisaalta ole hyvä, jos aina on samanlaista. Minun mielestä täällä tapahtuu ihan tarpeeksi.” K-market Reimari tarjoaa HINNAT VOIMASSA TO-SU 18.-21.2.2016W, ELLEI TOISIN MAINITA. 3 99 GRILLATTU KOIPIREISI BROILERIN kg kaat! Hyvät asiak n Kiitos paljo ta! vuosis kuluneista n Essi Kosone s a i p p u a K : T lu Kahvitarjoi 11-16 klo PE 19.2.2016 Tuore, kokonainen KIRJOLOHI 5 18.-20.2. Palvelutiskiltä RANSKALAINEN PATONKI 0 250 g 79 kpl PARSAKAALI 0 Suomi/Ruotsi, raj. 2 kpl/tal. 400 g, Espanja 99 99 kg kpl (2,48/kg) Valio MAUSTETUT 6 P RK! JOGURTIT 1 0 K-menu 200 g, ei laktoositon, raj. 1 erä/tal. OMENA 99 2 kg, Puola 6 prk (1,65/kg) 99 ps (0,50/kg) palvelemme ARK 7-21,LA 7-21, SU 11-21 K-MARKET REIMARI Keiteleentie 5, Keitele Puh. 0127 852 111 [email protected] www.facebook.com/kmreimari Ta u rjo ks v et as sa 2. 7. ita. 1 .- in oim 16in ma KE ois TI- llei t e REIMARI Edullisesti alkuviikkoon Wursti Atria Perhetilan Extrapalvileikkeleet 300-400 g ja UUTUUS! Extrakorppukinkku 299 Broilerin fileesuikaleet 250-300 g (6,63-7,96/kg) 350 g (7,48-9,97/kg) rs Ilman korttia 4,09 pkt (10,26-13,63/kg) 199 rs -26 % -35 % Ilman korttia 3,09 rs (10,30-12,36/kg) Meillä jauhettu! Kurkku Suomi Naudan jauheliha 229 795 Atria Sun all in 1 400 g (1,73/kg) 30 kpl (0,08/kpl) kg Uunilenkki rasvaa alle 10% kg Konetiskitabletti 069 pkt 245 pkt K-Supermarket Suonenjoki Rautalammintie 15, 77600 Suonenjoki puh. 020 7931570 Palvelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelinmesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snnt/min. (sis. alv 24%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 16,9 snt/min. (sis. alv 24%) Palvelemme ma-la 8-21 ja su 10-21
© Copyright 2024