Lue lisää - Destia Oy

Vuosikertomus 2015
TOIMIVAMPI
MAAILMA
SISÄLTÖ
Destia lyhyesti...............................................2
DESTIAN VUOSI 2015
Avainluvut......................................................3
Keskeiset tapahtumat vuonna 2015..............4
Toimitusjohtajan katsaus...............................5
Destian liiketoiminta......................................7
Strategia ja tavoitteet....................................9
Toimintaympäristö.......................................11
Destia ja megatrendien luomat
­mahdollisuudet............................................12
YRITYSVASTUU
Destian yritysvastuun kokonaisuus.............13
Kannattava liiketoiminta..............................15
Palvelujen toteuttaminen.............................16
Asiakastyytyväisyys.....................................17
Turvallisuus..................................................18
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset.............20
Hankinnat ja kumppanuudet.......................22
Ympäristö....................................................23
Uudet ratkaisut ja alan kehittäminen...........24
Yhteiskunnallinen osallistuminen
ja viestintä...................................................26
GRI-koonti 2015..........................................27
Hallinnointi ..................................................31
Tilinpäätös...................................................38
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
1
DESTIA –
TOIMIVAMPI MAAILMA
Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja
suunnittelee liikenneväylien ja ratojen sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi
­kokonaisia elinympäristöjä. Palvelumme ulottuvat maanalaisesta rakentamisesta kattavaan maanpäälliseen toimintaan sekä energia- ja insinöörirakentamiseen.
Asiakkaitamme ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuusja liikeyritykset. Kattava toimipaikkaverkkomme takaa, että olemme lähellä asiakkaitamme kaikkialla Suomessa.
Vuonna 2015 Destia Group -konsernin
liikevaihto oli 462,8 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä keskimäärin 1 505. Destia
on osaajien talo, jossa on kannustava ilmapiiri sekä infra-alan laajimmat mahdollisuudet
osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen.
Monipuolisen osaamisemme avulla luomme edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle ja teemme ympäröivästä maailmasta
pala palalta toimivamman.
LUE LISÄÄ
Toteutimme Kettumäen sillan
Hämeenlinnaan.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
2
AVAINLUVUT
LIIKEVAIHTO JA TILAUSKANTA
KASVOIVAT KIREÄSSÄ
KILPAILUTILANTEESSA
Suomen talouden vaikea tilanne heikensi
edelleen koko rakennusalan toimintaympäristöä ja vaikutti myös Destian kehitykseen. Kilpailu toimialalla oli tiukkaa ja tarjoushinnat alhaisella tasolla. Kunnossapidon ja rakentamisen volyymin kasvun ansiosta liikevaihtomme
kuitenkin kasvoi. Myös tilauskantamme kehittyi positiivisesti. Olemme strategiamme mukaisesti onnistuneet kasvattamaan yksityissektorin tilausten osuutta tilauskannassamme
sekä kappalemääräisesti että liikevaihdollisesti. Tämä kertoo asia­kas- ja myyntityömme
kehittämisen tuloksellisuudesta.
Destia Group
2015
Destia Group
2014*
Destia-­alakonserni
2014
Liikevaihto
462,8
261,8
431,5
Liikevoitto
12,9
12,5
15,1
% liikevaihdosta
2,8
4,8
3,5
Katsauskauden tulos
6,7
5,5
10,5
% liikevaihdosta
1,5
2,1
2,4
9,4
9,2
20,9
56,14
53,77
31,2
29,4
AVAINLUVUT (IFRS),
Milj. EUR
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Tulos/osake EUR
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
Henkilöstö keskimäärin
Poissaoloon johtaneet työtapaturmat **
Tilauskanta katsauskauden lopussa
34,3
32,6
42,4
-41,2
1 505
1 502
1 502
7,6
9,3
9,3
717,4
628,2
628,2
* Aloitti toimintansa 1.7.2014
** Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
3
KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA 2015
TAMMIKUU
HUHTIKUU
20.1. Nuorille destialaisille osaajille suunnattu Young Talent -kehitysohjelma
käynnistyi
29.1. Destian urakoiman Länsimetron
RU13-projektin harjakaiset
1.4. Maarakennustyöt alkoivat Kala­
sataman keskuksessa tauon
­jälkeen
2.4. Sitoutuminen Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan ja noin 150
harjoittelijan ja kesätyöntekijän
palkkaaminen kesäksi 2015
8.4. Voitto Varkauden kunnallistekniikan
urakkakilpailutuksessa
10.4. Voitto ratakunnossapitoalue 8:n
(Ylä-Savo) urakkakilpailutuksessa
24.4. Kuuden monivuotisen urakan
­voitto maanteiden kunnossapidon
alueurakkakilpailutuksessa: Sodankylä, Lapua, Puolanka, Kemijärvi–
Posio, Parkano ja Porvoo
27.4. Valtatie 3:n Hämeenkyrön kohdalla
sijaitsevan ohituskaistan urakkasopimus allekirjoitettiin
HELMIKUU
2.2. Hyvän turvallisuuskehityksen
­jatkamiseksi päätettiin aloittaa projektien koko henkilöstöä koskevat
kuukausittaiset turvallisuusvartit
­työmailla
3.2. Solmittiin sopimus Pohjois-Suomen rataverkon kunnossapitoalue
12:n hoitourakasta
4.2.Voitto E18-tien Haminan ohikulkuväylän urakan Haminan sisään­
tuloteiden ja Sivatin kevyen liikenteen väylän rakentamisesta
24.2. Valinta toteuttajaksi urakkaan,
­jossa valtatie 8 parannetaan
moottori­tieksi Nousiaisten ­kohdalla
MAALISKUU
3.3. Destian urakoima Reposaaren s­ ilta
sai kunniamaininnan Vuoden silta
2015 -kilpailussa
23.3.Valinta Imatran vesivoimalaitoksen padon peruskorjauksen
­toteuttajaksi
DESTIAN VUOSI 2015
TOUKOKUU
18.5. Työt alkoivat valtatie 8:n parantamisurakassa Rauman Luostarin­
kylässä
22.5. Sopimuksen allekirjoitus kantatie 77:n parantamisurakasta Viita­
saarella
KESÄKUU
1.6. Rakennustyöt alkoivat maantie
148:n parantamisurakassa Keravalla
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
3.6. Solmittiin Eskola–Ylivieska-päällysrakenneurakan sopimus
8.6. Sillankorjausurakka Pohjois-­
Savossa käynnistyi
17.6. 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina institutionaalisille sijoittajille listattiin Nasdaq Helsinki
Oy:n ylläpitämään Helsingin
pörssiin
26.6. Sopimus Suvilahti–Viikinmäki­kaapeliasennuksista Helsingissä
26.6. Voitto Helsinki-Vantaan lento­
aseman allianssiurakkakilpailu­
tuksessa
HEINÄKUU
1.7.Tahkoluoto–Kaanaa-maakaasun­
jakeluputken maarakennustyöt
­alkoivat
2.7. Äänekoskelle rakennettavan
uuden biotuotetehtaan
­rakennustöitä Destialle
3.7. Pintarakenteet Vantaan asuntomessualueelle valmistuivat
16.7. Destian toteuttama Suomen
­suurin tapahtumapuisto
Hämeen­linnassa valmistautui
ensimmäisiin tapahtumiin
17.7. Sopimus Patokankaan raakapuuterminaalin rakennusurakasta
Itä-Lapissa
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
ELOKUU
28.8. Valinta Iittiin toteutettavan
moottori­urheilukeskuksen,
KymiRingin, ensimmäisen
­kehitysvaiheen pääurakoitsijaksi
SYYSKUU
11.9. E18 Koskenkylä–Kotka-tien
kunnossapitourakka Destialle
25.9. Destian vuosittain järjestämässä
infra-alan lopputyökilpailussa
­palkittiin parhaat diplomityöt
LOKAKUU
8.10. E18-tien Haminan ohikulkuväylä
valmistui kokonaisuudessaan
29.10.Destian toteuttaman ylikulkusillan
valmistumista juhlittiin Mikkelissä;
sillan toteutus on osa valtatie 15:n
Mikkelin urakkaa
MARRASKUU
23.11.Destia solmi sopimuksen liiketoimintakaupasta, jolla mittaus-,
­kairaus- ja laboratoriopalvelut
myytiin Mitta Oy:lle
JOULUKUU
21.12.Kolmas urakkavoitto Pyhäjoella
Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen
valmistelevista töistä: reaktori­
rakennuksen maanrakennustyöt
31.12.Liiketoimintakauppa Mitta Oy:n
kanssa toteutui
4
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
KOHTUULLINEN
VUOSI HAASTAVASSA
MARKKINATILANTEESSA
Destian vuosi 2015 onnistui kohtuullisesti
haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Heikon taloustilanteen johdosta infra-alan
kysyntä oli edelleen melko alhaisella tasolla,
mikä näkyi kireänä kilpailuna projekteista.
Markkinatilanteesta huolimatta liikevaihtomme ja tilauskantamme kasvoivat. Liikevoittomme jäi hieman edellisvuodesta. Yksittäiset epäonnistuneet hankkeet vuoden aikana
heikensivät tulostamme edelliseen vuoteen
verrattuna.
Strategiamme mukaisesti keskityimme
ydinliiketoimintojemme vahvistamiseen ja
kasvuun valituilla liiketoiminta-alueilla. Ydinliiketoimintaamme ovat suuret, erityisosaamista vaativat väyläprojektit sekä infran kunnossapito.
Ratarakentaminen ja -kunnossapito sekä
kallio- ja energiainfran rakentaminen ovat
KELIKESKUS OHJAA KUNNOSSAPITOA
Keliä seurataan reaaliaikaisesti Destian kelikeskuksessa ja tiedot välitetään kunnossapitourakkaan. Kelikeskuspäivystäjät, työnjohto ja kuljettajat ovat yhteydessä toisiinsa mobiiliratkaisujen
avulla.
LUE LISÄÄ
Näin toimii Destian talvihoito.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
kasvumme painopistealueita. Onnistuimme
vahvistamaan asemiamme niissä päättyneenä vuonna. Rataliiketoiminnassa olemme
saavuttaneet merkittävän välitavoitteen, kun
puolet Suomen rataverkon kunnossapitourakoista on Destialla.
Luovuimme vuoden lopussa mittaus-,
kairaus- ja laboratoriopalveluistamme selkeyttääksemme liiketoimintaportfoliotamme.
Liiketoimintojen myynti vahvisti myös tasettamme luoden paremmat edellytykset ydinliiketoimintojemme kehittämiseen ja kasvuun.
Kaupan myötä mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalvelujen ammattilaisemme saivat paremmat kehittymismahdollisuudet uudessa, näihin palveluihin keskittyneessä omistuksessa.
Paransimme myös toimintaamme asiakasja myyntityössä. Yksityispuolen asiakkaiden
osuus niin kappalemääräisesti kuin liike-
5
Kehitämme toimintaamme
ja palveluitamme jatkuvasti
vastaamaan nopeasti muuttuvan
maailman tarpeisiin.
parantamiseksi on tuottanut tulosta. Tapaturmataajuutemme vuositasolla on destialaisille
ennätyksellisen alhainen: 7,6 työtapaturmaa
miljoonaa työtuntia kohti. Työturvallisuuden
paraneminen on näkynyt myös asiakkailta ja
työsuojeluviranomaisilta saadussa hyvässä
palautteessa. Panostus työturvallisuuteen
jatkuu edelleen.
VASTUULLISTA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ
vaihdollisestikin kasvoi. Destian tilauskanta
päättyneen vuoden lopussa oli suurempi kuin
edellisvuonna ja jakaantuu aiempaa useammalle vuodelle. Tilauskantamme yhdessä
asiakas- ja myyntityön kehittymisen kanssa
antaa hyvät lähtökohdat vuodelle 2016.
TYÖTURVALLISUUTEMME
ENNÄTYKSELLISEN HYVÄLLÄ TASOLLA
Strategisten päämääriemme saavuttamiseksi jatkoimme panostusta henkilöstömme
kehittämiseen. Keskityimme osaamiseen,
asiakastyöhön ja työturvallisuuteen. Veimme
määrätietoisesti eteenpäin myös harjoittelijaohjelmiamme. Olemmekin yhä enemmän
kyenneet palkkaamaan uusia d
­ estialaisia harjoittelijapolun kautta.
Viimeisten vuosien aikana olemme kiinnittäneet erityistä huomiota työturvallisuutemme kehittämiseen. Olen erittäin tyytyväinen,
että johdonmukainen työmme turvallisuuden
DESTIAN VUOSI 2015
Kehitämme toimintaamme ja palveluitamme
jatkuvasti vastaamaan nopeasti muuttuvan
maailman tarpeisiin. Kaupungistuminen,
ilmas­tonmuutos sekä etenkin ympäristöön ja
turvallisuuteen liittyvät vastuullisuuskysymykset vaikuttavat infra- ja koko rakennusalan
kehitykseen. Destiassa huolehdimme kaikessa toiminnassamme erityisesti ympäristön
hyvinvoinnista sekä oman henkilöstömme ja
koko yhteiskunnan turvallisuudesta. Toimintaympäristön muutokset luovat meille myös
kasvumahdollisuuksia, joihin voimme vastata
hyödyntämällä vahvaa palvelukokonaisuuttamme, osaamistamme ja toimintatapaamme
täysimääräisesti.
Vuodesta 2013 organisaation kuorman
oltua alhaisemmalla tasolla olemme panostaneet toimintamme kehittämiseen ja
digitalisointiin. Suunnittelulla ja tiestötiedolla on merkittävä yhteistyörooli rakentavien
liiketoimintojemme kanssa tuotantomme
digitalisoinnissa. Olemme edelläkävijä malli-
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
pohjaisessa tuotannossa, ja hyödynnämme
kolmiulotteisia digitaalisia malleja niin rakenteiden ja tuotannon suunnittelussa kuin itse
työkoneiden käytössäkin. Digitaalisia ratkaisuja hyödyntävän suunnittelun ja tuotannon
lisäksi olemme suunnanneet panostuksiamme käytännönläheiseen menetelmä- ja teknologiakehitykseen.
Päättyneenä vuonna käynnistimme ja
veimme eteenpäin useita kehityshankkeita,
joilla luomme pohjaa tulevalle kannattavalle
kasvullemme. Suurimpana ponnistuksenamme on toiminnanohjausjärjestelmä- eli Voima-hanke, jossa yhdenmukaistamme toimintatapojamme ja niiden tueksi rakennamme
työvälineet. Voima etenee vuoden 2016 aikana käyttöönottoihin. Hankkeella tehostamme
toimintaamme sekä parannamme prosessejamme ja kilpailukykyämme.
KASVUUN MARKKINOITA VOITTAMALLA
Päättynyt vuosi oli ensimmäinen kokonainen
vuosi yksityisessä omistuksessa. Omistajamme on tukenut meitä vahvasti strategiamme
toteuttamisessa sekä yhtiön kehittämisessä
eteenpäin.
Kasvustrategiamme päämääränä on kasvaa kannattavasti hyvällä asiakastyöllä ja
omaa osaamistamme hyödyntämällä. Liiketoimintasuunnitelmakautemme päättyy vuoden 2016 lopussa. Kuluvan vuoden aikana
asetamme uudet tavoitteet seuraavalle kol-
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
men vuoden jaksolle. Strategiset taloudelliset
tavoitteemme ovat kuluvalla kolmivuotisjaksolla olleet 5 prosentin kasvu liikevaihdossa,
4 prosentin liikevoitto, 15 prosentin sijoitetun
pääoman tuotto ja 40 prosentin omavaraisuusaste. Nämä tullaan tarkentamaan seuraavalle kolmen vuoden jaksolle uuden tavoitteenasetannan yhteydessä.
Määrätietoinen yhtiön kehittäminen jatkuu,
ja toivon panostustemme erityisesti asiakastyössä, yhtenäisten toimintatapojemme
kehittämisessä sekä työturvallisuudessa näkyvän asiakkaillemme parempana ja lisäarvoisempana palveluna. Tämä luo pohjan kannattavalle kasvullemme.
KIITOS VUODESTA 2015
Kiitokset kaikille destialaisille, tositoimijoille,
ammattitaitoisesta ja sitoutuneesta työstänne. Jatketaan toimivamman maailman toteuttamista rehdisti, rohkeasti ja taidolla myös
vuonna 2016.
Kiitokset luottamuksesta asiakkaillemme,
aliurakoitsijoillemme, omistajalle ja muille yhteistyökumppaneillemme. Tavoitteemme on,
että yhteistyömme jatkuu entistäkin menestyksekkäämmin tänä vuonna.
Hannu Leinonen
toimitusjohtaja
6
DESTIAN LIIKETOIMINTA
KOKONAIS­
RATKAISUJA
KOKO INFRAN
ELIN­KAAREEN
VÄYLÄRAKENTAMINEN
POHJA- JA ALUERAKENTAMINEN
Destian laaja palvelutarjonta kattaa koko infran elin­
kaaren suunnittelusta ylläpitoon. Monipuolisen osaa­
misemme ansiosta voimme vastata niin projektien osa­
kokonaisuuksista kuin laajoista hankkeista avaimet
käteen -periaatteella.
Toteutamme ammattitaidolla sekä suuria ja vaativia että
pienempiä paikallisia väylä- ja katuhankkeita. Suuret,
erityisosaamista vaativat väylähankkeet ovat kuitenkin
strateginen painopistealueemme. Elinkaarimallin mukaisesti palveluumme kuuluu suunnittelun ja toteutuksen
lisäksi myös väylien rahoitus, hoito ja ylläpito.
Toteutamme tiet, kadut ja muut infran maarakenteet
alan viimeisintä teknologiaa hyödyntäen. Työkoneissamme on tarkat paikannuslaitteet ja ohjausjärjestelmät, joissa kuljettajat hyödyntävät kolmiulotteista
digitaalista suunnitelmatietoa. Mallipohjaista tuotantoa
käytämme vuosittain jo yli 50 työmaallamme.
INSINÖÖRIRAKENTAMINEN
KALLIORAKENTAMINEN
ENERGIAINFRA
Betonirakenteiden, kuten siltojen, vesitornien, pysäköintilaitosten ja laitureiden, rakentaminen, ylläpito ja
kor­jaus ovat erikoisosaamistamme. Ylläpidämme ja
huollamme suurinta osaa Suomen maanteiden silloista,
ja meillä on pitkä kokemus myös vesistö-, rautatie- ja
museo­siltojen kunnostuksesta. Käytämme insinöörirakentamisen hankkeissa alan uusimpia menetelmiä ja
välineitä, joita myös kehitämme jatkuvasti.
Yhdessä laajan yhteistyökumppaniverkostomme
kanssa suunnittelemme ja rakennamme tunneleita ja
maanalaisia tiloja, kuten pysäköintitiloja, liikenneasemia ja väestönsuojia. Maanalainen rakentaminen
lisääntyy jatkuvasti kasvukeskuksissa, ja tunnelirakentaminen on yleistymässä myös infra-alan hankkeissa.
Kalliorakentaminen on yksi strategisista kasvualueistamme.
Kallio- ja rataliiketoiminnan ohella energiainfra on strategisen kasvumme painopistealue. Tarjoamme palveluita sähköverkkojen, valaistuksen ja telematiikan, kaukolämpö- ja maakaasuverkkojen sekä tuulivoimahankkeiden rakennus-, saneeraus- ja suunnittelutöihin.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
7
KUNNOSSAPITO
RATARAKENTAMINEN JA -KUNNOSSAPITO
KIVIAINES
Hoito- ja kunnossapitopalvelumme kattavat liikenne­
väylien ja elinympäristöjen talvihoidon sekä sorateiden,
siltojen ja liikenneympäristöjen hoidon ja kunnossa­
pidon. Laadukkaan toimintamme perustan muodostavat parhaat mahdolliset Kelikeskuksemme tuottamat
sää- ja keliennusteet, kokenut henkilöstömme sekä
uuden­aikaiset työmenetelmät ja kalusto.
Ratoihin liittyvät palvelumme kattavat radanpidon koko
elinkaaren kaikkialla Suomessa. Ratatyömme vaihtelevat vaativista useiden kilometrien mittaisista päällysrakenneurakoista pienempiin silta-, ratarumpu- ja
massanvaihtotöihin. Vuonna 2015 hoidossamme oli
puolet Suomen kahdestatoista rataverkon kunnossapitoalueesta.
Meillä on noin 300 maa-ainesaluetta eri puolilla maata.
Tarjoamme laadukkaat kiviainekset tienrakentamiseen,
talonrakentamiseen, betonituotteisiin sekä kaiken tyyppisiin päällysteisiin. Koko maan kattava myynti- ja toimitusverkostomme mahdollistaa CE-merkityn kiviaineksen
toimitukset kaikkialle Suomessa.
ORGANISAATIORAKENNE
SUUNNITTELU
TIESTÖTIETO
Infrasuunnitteluosaamisemme on vahvaa ja kattavaa:
toteutamme tie-, katu-, rata- ja aluesuunnitelmia sekä
infrahankkeisiin liittyviä liikenne-, ympäristö-, geo-, silta- ja kalliorakennussuunnitelmia. Lisäksi tarjoamme
palveluita kansainvälisiin konsultointiprojekteihin. Hyödynnämme suunnittelussa digitalisoitumisen tarjoamia
mahdollisuuksia ja käytämme tietomallipohjaista suunnittelua jo suurimmassa osassa hankkeitamme.
Olemme johtava liikenneväylä- ja liikenneympäristö­
investointeihin liittyvien mittaus-, tutkimus- ja laadunhallintapalvelujen tarjoaja. Asiantuntijoillamme on Suomen pitkäaikaisin kokemus teiden kunto- ja liikennemittausten tekemisestä. Käytössämme on monipuoliset
mittalaitteet ja testausmenetelmät.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
Liiketoimintamme jakautuu neljään alueelliseen tulos­
yksikköön, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja
Pohjois-Suomi, sekä valtakunnalliseen Asiantuntijapalvelut-tulosyksikköön.
Alueellisten tulosyksiköiden liiketoiminta sisältää liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä
koko elinympäristön rakentamisen, hoidon ja kunnos­
sapidon, kelikeskuspalvelut, kalliorakentamisen,
energia­infran, ratarakentamisen ja -kunnossapidon
sekä kiviaines- ja kalustopalvelut. Asiantuntijapalveluttulos­yksikön liiketoimintaa ovat suunnittelu, tiestötieto
ja kansainvälinen konsultointi.
TILINPÄÄTÖS
8
STRATEGIA JA TAVOITTEET
KANNATTAVAA KASVUA
MARKKINOITA VOITTAMALLA
Destian vuosille 2014–2022 laaditun
kasvu­strategian keskeinen tavoite on
kasvaa kannattavasti inframarkkinassa hyvällä asiakastyöllä ja yhtiön omaa
osaamista hyödyntämällä.
MISSIOMME:
Ydinliiketoimintaamme ovat suuret, erityisosaamista vaativat väyläprojektit sekä
infrastruktuurin hoito ja ylläpito. Strategisen kasvun painopistealueemme ovat
kallio- ja rataliiketoiminnoissa sekä energiarakentamisessa. Henkilöstön kehittäminen on strateginen painopiste­alueem­
VISIOMME:
TOIMIVAMPI
MAAILMA
Me destialaiset rakennamme, yllä­
pidämme ja suunnittelemme elin­
ympäristöämme, jotta se olisi toimiva ja turvallinen. Toteutamme
edistyksellisiä ratkaisuja ja palveluja
ammattitaidolla hyödyntäen alan
kehittyneimpiä työmenetelmiä.
DESTIAN VUOSI 2015
ARVOMME:
OLEMME
ASIAKKAAMME
YKKÖSVALINTA
JA INFRA-ALAN
YKKÖNEN
SUOMESSA
YRITYSVASTUU
me, ja panostamme siinä erityisesti asiakastyön kehittämiseen. Tukevan perustan
strategiamme toteutukselle muodostavat
vahva osaamisemme sekä destialaisuus,
yhtenäinen, eettisesti kestävä ja vastuullinen tapamme toimia.
TAVOITTEISIIN REHDISTI,
ROHKEASTI JA TAIDOLLA
Toimintamme perustuu rehtiyteen, rohkeuteen
ja taitoon, joiden avulla pääsemme tavoitteisiimme. Olemme rehtejä asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja toisiamme kohtaan.
Rohkeasti ja taidolla toteutamme vastuullisia
infraratkaisuja, jotka tekevät maailmasta pala
palalta toimivamman.
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
9
Markkinoiden
voittaminen
YRITYSVASTUU OSANA DESTIAN STRATEGIAA
Selkeä tavoitteemme on olla asiakkaan ykkösvalinta ja infra-alan ykkönen Suomessa.
Strategiamme toteutuminen edellyttää vastuullista toimintaa sekä meiltä että kanssamme työskenteleviltä. Yritysvastuuohjelmamme ohjaa yritysvastuun päivittäistä työtä ja
johtamista.
Strategiamme vahvoja teemoja ovat
­destialaisuus, edellytysten varmistaminen ja
markkinoiden voittaminen. Destialaisuus syntyy yhtenäisestä, vastuullisesta tavastamme
toimia. Vahvojen toimintaedellytysten varmistaminen kattaa useita ihmisiin ja ympäristöön
liittyviä merkittäviä teemoja. Markkinoita pyrimme voittamaan vahvasti asiakaslähtöisellä
ja uutta luovalla toiminnalla.
Osaavat ja hyvinvoivat
destialaiset
Hankinnat ja kumppanuudet
Turvallisuus
Ympäristö
Kannattava liiketoiminta
Destia-ratkaisut (T&K)
Edellytysten
varmistaminen
Destialaisuus
AsiakasAsiakaslähtöisyys ja
tyytyväisyys
projektinhallinta
Palvelujen
toteuttaminen
Digitalisoituminen
Eettinen liiketoiminta
Yhteiskunnallinen osallistuminen
Sisäinen ja ulkoinen yritysviestintä
Yritysvastuun perustana Destian arvot:
rehdisti, rohkeasti ja taidolla tavoitteisiin
Ihmiset ja
ympäristö
Yhtenäinen
tapa toimia
STRATEGISET PAINOPISTEALUEET
Liiketoimintakauden
kasvukärjet:
• ratarakentaminen ja -kunnossapito,
• energiarakentaminen
• kalliorakentaminen
Markkinoiden
­voittaminen
TAHTOTILAMME
Olemme kannattavasti kasvava,
parasta asiakaspalvelua tarjoava
infra-alan kokonaispalvelun tuottaja.
Digitalisointi
Suorituksen johtaminen
Osaamisen ja kyvykkyyksien rakentaminen
Edellytysten
v­ armistaminen
Olemme
asiakkaamme
ykkös­valinta ja
infra-alan ykkönen
Suomessa
Sopimuskannastamme merkittävä
osa muodostuu pitkistä projekteista
ja palvelusopimuksista julkisyhteisöjen
ja yritysten kanssa.
TALOUDELLISET TAVOITTEEMME
­LIIKE­TOIMINTAKAUDELLE 2014–2016
• Liikevaihdon kasvu keskimäärin
5 % vuodessa
• Liikevoitto 4 % vuoden 2016
­loppuun mennessä
• Sijoitetun pääoman tuotto 15 %
vuoden 2016 loppuun mennessä
• Omavaraisuusaste 40 % vuoden
2016 loppuun mennessä
Destialaisuus
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
10
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
MEGATRENDIT MUUTTAVAT
INFRA- JA RAKENNUSTOIMIALAA
KAUPUNGISTUMINEN
luo tarpeita kehittää infrastruktuuria
ILMASTONMUUTOS
edellyttää infrajärjestelmien kehittämistä
Kaupungistuminen, yksi merkittävimmistä globaaleista
megatrendeistä, muuttaa myös Suomessa yhdyskuntarakenteita ja luo tarpeita infrastruktuurin kehittämiseen. Suomen inframarkkinasta jo 56 prosenttia on
kuuden suurimman kaupunkialueen seutukunnissa.
Ilmastonmuutos edellyttää sekä yhteiskunnalta että
yksityisiltä kiinteistönomistajilta infrajärjestelmien kehittämistä sietämään uusia olosuhteita, esimerkiksi
kuumuutta ja rankkasateita.
Turvallisia ja sujuvia
liikenneympäristöjä
Esteettömiä
ja turvallisia
elinympäristöjä
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
Maanalaista rakentamista
ratkaisuna kaupunkien
tilanahtauteen
GRI-KOONTI
Suomen infra- ja rakennustoimiala elää suurten
muutosten aikaa. Muutosten mukanaan tuomien
mahdollisuuksien hyödyntäminen ja ongelmien
ratkaiseminen edellyttävät yrityksiltä kokonaan
uudenlaisia toimintatapoja ja palveluja.
VASTUULLISUUS­
Turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät
vastuullisuuskysymykset korostuvat
Koko yhteiskunnassa lisääntyneen ympäristötietoisuuden ja monikansallisten ympäristösopimusten myötä
ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät vastuullisuuskysymykset ovat korostuneet voimakkaasti kaikkien
organisaatioiden toiminnassa. Liiketoiminnan vastuullisuuden kehittäminen onkin yrityksissä yhä keskeisempi tehtävä.
Uusiutuvan energian
ratkaisuja
HALLINNOINTI
VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN
luo elinympäristöihin uudenlaisia tarpeita
Eliniän noustessa ja syntyvyyden alentuessa väestön
keski-ikä nousee lähes kaikissa teollistuneissa maissa, näin myös Suomessa. Ikääntyvä väestö tarvitsee
esteettömiä ja turvallisia elinympäristöjä. Etenkin Suomen harvaan asutuilla seuduilla, missä ikääntyminen
on erityinen ongelma, tarvitaan myös uudenlaisia palvelukonsepteja pitämään alueet elinvoimaisina.
Raideliikennettä ehkäisemään
ruuhkia ja vähentämään
ilmastokuormitusta
TILINPÄÄTÖS
Tehokasta,
ympäristöystävällistä
huoltovarmaa energiainfraa
11
DESTIA JA MEGATRENDIEN LUOMAT MAHDOLLISUUDET
VASTAAMME MUUTTUVAN
TOIMINTA­YMPÄRISTÖN
TARPEISIIN
RAKENNAMME TOIMIVIA
KAUPUNKIYMPÄRISTÖJÄ
Toimivat liikenneratkaisut ja hy­
väkuntoiset väylät ovat edellytys sujuvalle
liikkumiselle kaupungeissa. Olemme väyläja katuhankkeiden erikoisosaaja. Suunnittelun
ja toteutuksen lisäksi huolehdimme myös liikenneväylien hoidosta ja ylläpidosta.
Maanalainen rakentaminen tuo tilaa ah­
taisiin kaupunkiympäristöihin, ja se li­
sääntyykin jatkuvasti kasvukeskuksissa.
Suunnittelemme ja rakennamme tunneleita ja
maanalaisia tiloja, kuten pysäköintitiloja, liikenneasemia ja väestönsuojia.
Liikenneratkaisuissa sekä ruuhkien ennal­
taehkäisy että ympäristönäkökohdat puol­
tavat raideliikenteen lisäämistä. Ratoihin
liittyvät palvelumme kattavat kaikkialla Suomessa radanpidon koko elinkaaren suunnittelusta ylläpitoon ja hoitoon.
Digitaaliset tiedonkeruu- ja suunnitteluratkaisumme auttavat liikennevirtojen ohjaamisessa sekä investointien optimaalisessa
kohdentamisessa.
Kaupunkiympäristöissä tarvitaan moni­
puolista insinöörirakentamisen osaamista.
Betonirakenteiden, kuten maa- ja rautatiesilDESTIAN VUOSI 2015
tojen sekä pysäköintilaitosten, rakentaminen,
ylläpito ja korjaus ovat erikoisosaamistamme.
Ylläpidämme ja huollamme suurinta osaa
Suomen maanteiden silloista.
PANOSTAMME VOIMAKKAASTI
TURVALLISUUTEEN
Laadukkaat liikennejärjestelyt
parantavat tielläliikkujien turvallisuutta.
Sekä rakentamisen että loppukäytön aikaisesta turvallisuudesta huolehtiminen on lähtökohta kaikissa väylärakentamisen projekteissamme. Loppuratkaisuissa turvallisuutta
lisäävät muun muassa liikkumisen kannalta
oikein sijoitetut yli- ja alikulut sekä vihersillat.
Liikenneympäristöjen tehokas hoito ja kun­
nossapito on edellytys turvalliselle liikkumi­
selle. Hoito- ja kunnossapitotöiden palvelumme kattavat liikenneväylien ja elinympäristöjen
talvihoidon sekä sorateiden, siltojen ja liikenneympäristöjen hoidon ja kunnossapidon.
Meillä on myös pitkäaikainen kokemus
teiden kunto- ja liikennemittausten tekemisestä. Käytössämme on monipuoliset mittalaitteet ja testausmenetelmät, joilla saadaan
luotettavat analyysit tiestön nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Kuntotieto on kriittistä
lähtötietoa teiden ja katujen parantamiseen
suunnatun rahoituksen kohdentamisessa,
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Destia kehittää jatkuvasti toimintaansa ja palvelujaan vastaamaan nopeasti muuttuvan maail­man tarpeisiin; rakennamme pala palalta toimivampaa yhteiskuntaa sekä
edellytyksiä turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle. Huolehdimme kaikessa toiminnassamme erityisesti ympäristön hyvinvoinnista ja oman henkilöstömme sekä koko
yhteiskunnan turvallisuudesta. Palvelukokonaisuutemme, osaamisemme ja toimintatapamme luovat meille vahvan pohjan hyödyntää toimintaympäristömme muutostrendien luomia kasvumahdollisuuksia.
parantamisen suunnittelussa ja päällysteiden
ylläpidossa.
Huolellinen suunnittelu luo vahvan poh­
jan turvallisille ratkaisuille. Suunnittelu- ja
asiantuntijapalvelumme kattavat liikenneturvallisuussuunnittelun palvelut alueellisista
suunnitelmista esiselvityksiin ja suunnitelmien
liikenneturvallisuusarviointeihin.
HUOLEHDIMME YMPÄRISTÖN
HYVINVOINNISTA
Toimiva infra palvelee hyvin kan­
salaisia ja yrityksiä, mutta on samalla ym­
päristötehokasta. Tavoitteenamme on oman
toimintamme ja ratkaisujemme ympäristövaikutusten minimointi sekä resurssi-, materiaalija energiatehokkuuden jatkuva parantaminen.
Maanteiden ja katujen ympäristövaikutuk­
set on minimoitava. Tähän tavoitteeseen
pääsemiseksi olemme kehittäneet ratkaisuja
esimerkiksi pohjavesien suojaamiseen, jokien
ja purojen virtaamien ennallaan säilyttämiseen
sekä väylien sähkön kulutuksen vähentämiseen.
Tehokas toiminta säästää ympäristöä.
Olemme edelläkävijä työkoneautomaation
hyödyntämisessä. Työkoneautomaatio on
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
käytössä lähes kaikilla siihen soveltuvilla
maarakennuspainotteisilla työmaillamme. Tavoitteena on työn toteutuksen ja tarkkuuden
tehostaminen sekä materiaalihukan pienentäminen.
KEHITÄMME ÄÄRIOLOSUHTEITA
KESTÄVIÄ INFRAJÄRJESTELMIÄ
Ilmaston lämmetessä infrajär­
jestelmiä on kehitettävä sietämään entistä
vaihtelevampia ja voimakkaampia sää­
ilmiöitä. Uusimme vanhoja energiaverkkoja
ja viemme niitä samalla maan alle huoltovarmuuden turvaamiseksi. Kehitämme kunnossapitopalvelujamme vastaamaan äärisää­
ilmiöiden luomiin uusiin tarpeisiin.
TARJOAMME RATKAISUJA
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TARPEISIIN
Ikääntyvä väestö tarvitsee es­
teettömiä ja turvallisia elinympäristöjä,
joiden säilyttämiseen ja rakentamiseen ke­
hitämme eri tyyppisiä ratkaisuja. Olemme
muun muassa kehittäneet tienhoidon alueurakoidemme ja Kelikeskuspalvelumme rinnalle palveluja tukemaan turvallista liikkumista
sekä helpottamaan tavaroiden ja palvelujen
saatavuutta harvaan asutuilla seuduilla, missä
ikääntyminen on erityinen ongelma.
12
DESTIAN YRITYSVASTUUN KOKONAISUUS
TYÖTÄ TOIMIVAMMAN
MAAILMAN PUOLESTA
Destian toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan,
ympäristöön ja yhtiön sidosryhmiin, joten yritysvastuumme
kenttä on monitahoinen.
GRI-koonti alkaa vuosikertomuksen
sivulta 27.
YRITYSVASTUUOHJELMA JA EETTISET
OHJEET OHJAAVAT VASTUULLISUUDEN
TOTEUTUMISTA
Vastuullisuuden toteutumista päivittäisessä
työssämme ja johtamisessamme ohjaavat
yritysvastuuohjelmamme ja eettiset ohjeemme. Yritysvastuuohjelma perustuu sekä meidän itsemme että sidosryhmiemme arvioon
DESTIAN VUOSI 2015
Destialaisten omien näkemysten ja sidosryhmädialogin yhdistelmänä syksyllä 2013
syntynyt olennaisuuskartta on työkalumme
yritysvastuun kokonaisuuden hahmottamiseen ja johtamiseen ja toimii pohjana yritysvastuuohjelmallemme ja sen kehittämiselle.
Tärkeimmiksi arvioidut yritysvastuunäkö­
kohtamme asemoituvat kartassa oikealle
ylös. Ne muodostavat yritysvastuumme ja
Global Reporting Initiative (GRI) -raportointimme keskeisen sisällön, ja määrittelemme
niille vuosittain tavoitteet, toimenpiteet ja
mittarit.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
suuri
Palvelujen
­toteuttaminen
Turvallisuus
Kannattava
­liiketoiminta
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Ympäristö
kohtalainen
OLENNAISUUSKARTTA LUO PUITTEET
VASTUULLISELLE TYÖSKENTELYLLE
Asiakas­
tyytyväisyys
Eettinen
­liiketoiminta
Sisäinen
ja ­ulkoinen
­yritys­viestintä
Hankinnat ja
kumppanuudet
Yhteiskunnallinen
osallistuminen
vähäinen
LUE LISÄÄ
vastuullisuutemme kannalta olennaisista
teemoista. Eettisissä ohjeissa kuvataan yhtiössämme hyväksytyt toimintaperiaatteet,
jotka luovat yhtenäisen perustan päätöksenteollemme ja toiminnallemme. Yhteiset toimintaperiaatteemme määrittelevät destialaisuuden, yhtenäisen, eettisesti kestävän ja
vastuullisen tapamme toimia.
SIDOSRYHMIEN KIINNOSTUS
Yritysvastuullista työtämme ohjaavat mis­si­o,
visio, arvot ja strategia. Arvomme määrittelevät meidän pyrkivän tavoitteisiin rehdisti, rohkeasti ja taidolla. Visiomme olla asiakkaiden
ykkösvalinta ja infra-alan ykkönen Suomessa
edellyttää vastuullista toimintaa sekä meiltä
että kanssamme työskenteleviltä.
Yritysvastuun raportoinnissa noudatamme
kansainvälisen Global Reporting Initiativen
(GRI) raportointiohjetta ja sen G4-versiota
core-tasolla.
DESTIAN YRITYSVASTUUN OLENNAISUUSKARTTA
Uudet ratkaisut ja
alan kehittäminen
vähäinen
kohtalainen
suuri
VAIKUTUS DESTIAN LIIKETOIMINTAAN
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
13
TIIVISTÄ VUOROVAIKUTUSTA SIDOSRYHMIEN
KANSSA
Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenne- ja teollisuusympäristöjä. Toimimme
osana arvoketjua, johon liittyy laaja joukko
toimijoita ja sidosryhmiä. Keskeinen vuorovaikutus toteutuu meidän ja asiakkaidemme
välillä. Monet projekteistamme vaikuttavat
sekä suoraan infrastruktuurin käyttäjien että
sen lähialueen ihmisten ja yritysten arkeen.
Tilaaja/asiakas
Vaatimukset,
kriteerit
Infran
käyttäjät,
naapurit
Henkilöstö
Toimialan
kehitys
Rakennettu
ympäristö,
luonto
Omistaja,
rahoittajat ja
sijoittajat
Lait ja
säädökset
Alihankkijat,
kumppanit
Sidosryhmä
Sidosryhmän merkityksestä ja vuorovaikutuksesta
Asiakkaat ja
tilaajat
Asiakkaitamme ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuusja liikeyritykset. Sopimuskannastamme merkittävä osa muodostuu pitkistä projekteista
ja palvelusopimuksista julkisyhteisöjen ja yritysten kanssa.
Omistaja,
rahoittajat ja
sijoittajat
Destia siirtyi Ahlström Capitalin omistukseen 1.7.2014 Ahlström Capitalin ostettua Destia
Oy:n koko osakekannan Suomen valtiolta. Destia jatkaa menestyvänä ja d
­ ynaamisena
toimijana markkinoilla. Tavoitteenamme on omistaja-arvomme kasvattaminen.
Henkilöstö
Osaava ja motivoitunut henkilöstömme palvelee asiakkaita ja infran käyttäjiä päivittäin
eri puolilla Suomea. Henkilöstön kehittäminen on strateginen painopistealueemme.
Alihankkijat ja
kumppanit
Meillä on vuosittain tuhansia toimittajia. Hankintamme on suurelta osin paikallista palveluhankintaa. Hyödynnämme toiminnassamme luotettavien toimittajien verkostoa.
Infran käyttäjät,
naapurit
Kiinnitämme erityistä huomiota infrastruktuurin käyttäjien ja eri tavoin naapureinamme
asuvien ja työskentelevien ihmisten turvallisuuteen sekä tiedonkulkuun.
Viranomaiset
Toimimme alalla, jossa laatu, turvallisuus ja ympäristönäkökohdat ovat avainasemassa
palvelujen toteuttamisessa. Täytämme sekä lakien ja säädösten yleiset vaatimukset että
kunkin projektin tai palvelusopimuksen erityisvaatimukset.
Päättäjät
Infrastruktuuri on keskeinen osa Suomen menestyksen turvaamista ja ihmisten arjen
sujuvuutta. Päättäjät luovat osaltaan toimintaympäristöä, jossa tarjoamme palveluitamme valtakunnallisesti. Julkisten varojen käyttöä ohjaa tiukka kilpailutus ja läpinäkyvyys.
Emme tue poliittisia puolueita.
Destian liiketoiminnan luonne ja arvoketju
määrittävät yhtiön sidosryhmävuorovaikutuksen muotoa ja merkitystä.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
14
KANNATTAVA LIIKETOIMINTA
HYVINVOINTIA KAIKILLE
SIDOSRYHMILLE
Destian taloudellisesti vastuullisen toiminnan
tavoitteena on luoda kestävää taloudellista lisäarvoa ja synnyttää siten hyvinvointia.
Tämä tapahtuu parhaiten kehittämällä ja
tarjoamalla asiakkaille laadukkaita palveluja,
joita kannattavasti myymällä voimme vastata omistajan tuotto-odotuksiin hyvällä oman
ja sijoitetun pääoman tuotolla ja omavaraisuusasteen tasolla. Haluamme myös tarjota
työpaikkoja, tuottaa hankinnoillamme ja investoinneillamme taloudellista hyvinvointia
eri sidosryhmillemme sekä huolehtia verojen
ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteidemme
maksamisesta. Jotta kykenemme saavuttamaan nämä tavoitteet, liiketoimintamme on
oltava kasvavaa, kannattavaa ja kustannustehokasta. Lisäksi infra- ja rakennustoimialalle on ominaista, että asiakkaiden tarpeiden
tyydyttäminen ja taloudellisen hyvinvoinnin
tuottaminen sidosryhmille edellyttävät yritystoiminnalta pitkäjänteisyyttä.
Rakennusteollisuudessa yritysten taloudellisen vastuun käsite sisältää myös vastuun
siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa
palvelut ja rakenteet sovitun hintaisina ja laatuisina sekä aikataulun mukaisesti. Tuotetun
infrastruktuurin on koko sen elinkaaren ajan
kyettävä yhä paremmin vastaamaan käyttä­
jien muuttuviin tarpeisiin.
TALOUDELLISEN ­HYÖDYN ­JAKAUTUMINEN SIDOS­RYHMITTÄIN 2015
TAVARAN­TOIMITTAJAT 324,7 milj. €
Materiaalit ja palvelut ulko­puolisilta alihankkijoilta
(2014: 284,2 milj. €)
HENKILÖSTÖ 71,5 milj. €
Palkat ja palkkiot (2014: 71,1 milj. €)
JULKINEN SEKTORI 17,2 milj. €
ASIAKKAAT
462,8 milj. €
Verot ja veroluontoiset maksut 0,5 milj. €
(2014: 2,4 milj. €)
Eläke- ja henkilöstö­sivukulut 16,7 milj. €
(2014: 16,1 milj. €)
Liikevaihto
(2014: 431,5 M€)
RAHOITTAJAT 4,3 milj. €
INVESTOINNIT 9,2 milj. €
Rahoituskulut
(2014: 5,7 milj. €)
LUE LISÄÄ
Bruttoinvestoinnit
(2014: 8,0 milj. €)
DESTIAN VUOSI 2015
Destia toteutti Vantaan asuntomessu­
alueen pintarakenteet.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
15
PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN
ASIAKASLÄHTÖISYYS
JA VASTUULLISUUS
OHJAAVAT TOIMINTAA
Destialla on merkittävä rooli suomalaisessa
yhteiskunnassa. Laajan palveluvalikoimamme ja kattavan toimipaikkaverkostomme
ansiosta toimintamme vaikuttaa lähes jokaisen suomalaisen elämään. Rakennamme,
ylläpidämme ja suunnittelemme liikenne- ja
teollisuusympäristöjä sekä lisäksi kokonaisia
elinympäristöjä. Palvelujen toteuttamisessa
hyödynnämme kehittyneimpiä työmenetelmiä
ja digitalisoitumisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Palvelutuotantomme perusta on asiakaslähtöisyys, johon kuuluvat oleellisena osana
asiakaslupausten pitäminen ja palvelujen
toteuttaminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Asiakaskyselyt osoittavat, että palveluitamme pidetään laadukkaina ja meidät koetaan luotettavaksi toimijaksi, joka osallistuu
myös koko toimialan kehittämiseen.
Vastuulliset toimintatavat ovat osa jokapäiväistä projektityöskentelyämme. Kiin-
LUE LISÄÄ
Toteutimme Hämeenlinnaan Kettumäen
sillan.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
nitämme erityistä huomiota toimintamme
läpinäkyvyyteen, ja väärinkäytösten suhteen
meillä on nollatoleranssi.
Meillä on kansainvälinen laatu- ja ympäristöasioiden ISO 9001- ja 14001-yhdistelmä­
sertifikaatti koskien kaikkia palvelujamme eli
infrarakentamisen ja -hoidon, asiantuntija- ja
kiviainespalvelujen sekä rataliiketoiminnan
palveluja. Toimintamme noudattaa kaikilta
osin sertifioinnin vaatimuksia, millä varmistamme asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme sen olevan tasokasta ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa. Lisäksi
toimintatapamme ovat OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaiset.
Raportoimme yritysvastuustamme
noudattaen kansainvälisen Global Reporting
Initiati­ven (GRI) raportointiohjetta ja sen G4versiota core-tasolla. GRI-koonti on osa
vuosikertomustamme.
16
ASIAKASTYYTYVÄISYYS
TAVOITTEENA OLLA
ASIAKKAIDEN YKKÖSVALINTA
Pyrkimys korkeaan asiakastyytyväisyyteen
on kirjattu Destian strategiaan, ja se on myös
yhtiön vastuullisen toiminnan lähtökohta.
Tavoitteenamme on olla asiakkaidemme ykkösvalinta ja luotettu kumppani sekä alamme
edelläkävijä. Tahdomme olla ensimmäinen
yritys asiakkaidemme mielessä, kun he tarvitsevat luotettavaa infra- ja rakennusalan
moni­osaajaa. Lisäksi meille on tärkeää olla
houkuttelevin kumppani koko yhteistyöverkostollemme. Asiakastyytyväisyys on yksi
keskeisimmistä toimintamme onnistumisesta
kertovista mittareista, ja seuraamme sen kehittymistä säännöllisesti.
ASIAKASTYYTYVÄISYYS –
­PROJEKTIJOHTAMISEN TÄRKEÄ TAVOITE
Asiakastyytyväisyys on tärkeä osa projektijohtamisemme kokonaisuutta. Sille on asetettu selkeät projektikohtaiset ja konsernitason tavoitteet ja sen kehittymistä seurataan
systemaattisesti. Analysoimme saamamme
asiakaspalautteen huolellisesti ja teemme
sen pohjalta tarvittavat kehittämistoimen­
piteet, joista myös raportoimme sisäisesti.
Tärkeimmät asiakastyytyväisyyden mittarimme ovat vuosineljänneksittäin raportoitava projektipalaute ja nettosuositteluindeksi.
Vuonna 2015 projektipalaute laski hieman
ollen 4,0 (4,1 vuonna 2014). Nettosuosittelu­
indeksi, joka kertoo, kuinka suuri osa asiak­
DESTIAN VUOSI 2015
kaistamme suosittelisi meitä, parani ollen
12 (7). Asiakastyytyväisyyden kehitys on linkitetty strategisiin mittareihimme.
Asiakkailta ja kumppaneilta saa­mamme
palautteen perusteella sidosryhmämme
odottavat meiltä ennen kaikkea vastuullista
ja sopimusten mukaista toimintaa, innovatiivisuutta sekä onnistunutta palvelukokonaisuutta. Asiakastyön syventäminen ja toimintatapojen kehittäminen jatkuvat vuonna 2016
osana strategista kehittämisohjelmaamme.
TYYTYVÄINEN HENKILÖSTÖ
– TYYTYVÄISET ASIAKKAAT
Uskomme, että oman henkilöstömme työtyytyväisyydellä on ratkaiseva merkitys asiakastyytyväisyyteen. Panostammekin työtyytyväisyyteen voimakkaasti ja mittaamme vuosittain henkilöstömme tyytyväisyyttä omaan
työhönsä sekä esimiehen, oman työyhteisön
ja koko yrityksen toimintaan.
Erityistä huomiota kiinnitämme työntekijöidemme palveluasenteeseen. Kannustaminen
”kyllä järjestyy” -asenteen omaksumiseen
sekä asiakkaiden kuuntelemiseen ja heidän
haasteidensa ratkaisemiseen ovat tärkeitä
elementtejä asiakastyön ja projektijohtamisen
kehittämisessä. Destialaisuuden ytimessä on
periaate tehdä pitkäjänteistä ja hyvää työtä
rehdisti ja reilusti toteuttaen ratkaisut asiakkaan näkökulmasta.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
LUE LISÄÄ
Urakoimme Länsimetron päällys­
rakenteet. Projektissa vankka ammatti­
taitomme takaa onnistumisen, sillä
tarkkuudet ovat millimetriluokkaa.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
17
TURVALLISUUS
TURVALLISUUS
KESKIÖSSÄ KAIKESSA
TOIMINNASSA
Destia haluaa taata kaikille työntekijöilleen
ja työmaillaan toimiville alihankkijoille turvalliset ja terveelliset työolosuhteet ja huolehtii
myös tielläliikkujien liikenneturvallisuudesta.
Turvallisuus on keskeinen osa sosiaalista
vastuutamme ja tavoitteemme kaikessa toiminnassamme.
Työturvallisuutemme on viime vuosina parantunut selvästi, ja hyvä kehitys jatkui vuonna 2015. Tapaturmataajuus eli vähintään yhden sairauspäivän poissaoloon johtaneiden
työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti laski ennätyksellisen alas 7,6:een
(9,3 vuonna 2014). Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli 6,5 työpäivää per henkilötyövuosi eli sairauspoissaoloprosentti oli 2,6.
TARKENTUVAN SUUNNITTELUN PERIAATE
VARMISTAA PROJEKTIEN TURVALLISUUDEN
Liiketoimintamme on projektiluonteista ja
sille ovat ominaisia muuttuvat työkohteet
sekä niiden erilaiset ja vaihtelevat olosuhteet.
Pyrimme varmistamaan työkohteiden turvallisuuden tarkentuvan suunnittelun periaatteen
mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteisten turvallisuusmenettelyjemme lisäksi projektikohtaiset turvallisuusasiat otetaan huomioon aluksi koko projektin näkökulmasta ja
tarkennetaan sitten edelleen työvaiheittain.
LUE LISÄÄ
Parannamme Länsimetron liityntä­
yhteyksiä Espoon Matinkylässä.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Koska monet projekteistamme toteutetaan liikenneympäristöissä, huolehdimme
liikenneturvallisuudesta erityisen tarkasti.
Turvallisuus varmistetaan työmaiden oikein
suunnitelluilla ja toteutetuilla liikennejärjestelyillä, jotka koskevat sekä ajoneuvoliikennettä että työntekijöitä ja kattavat tarvittaessa
myös rautatieliikenteen. Hoito- ja kunnossapitotöissä liikenneturvallisuus varmistetaan
esimerkiksi merkitsemällä kalusto hyvin ja
toteuttamalla työt oikein ajoitettuna.
TURVALLISUUTTA SEURATAAN JA MITATAAN
TARKASTI
Työturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ja
vastuutahot päätetään vuosittain työsuojelutoimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimii
Destian toimitusjohtaja. Työsuojelutoimikunta
vastaa myös työturvallisuuteen vaikuttavien
toimenpiteiden seurannasta toteutusvastuun
ollessa koko linjajohdolla. Johtoryhmissämme turvallisuusasioita käsitellään säännöllisesti ja niistä raportoidaan kuukausittain.
Neljästi vuodessa koko henkilöstöllemme
lähetetään turvallisuustiedote, jossa muun
muassa välitetään työsuojelutoimikunnan
ajankohtaiset viestit, seurataan tärkeimpien
turvallisuuteen liittyvien tunnuslukujen kehitystä, kerrotaan sattuneista tapaturmista ja
18
turvallisuushavainnoista sekä annetaan neuvoja tapaturmien välttämiseksi.
TAPATURMATAAJUUDEN KEHITYS
PAKOLLINEN VERKKOPEREHDYTYS TARJOAA
PERUSTIEDOT TURVALLISUUSASIOISTA
15,6
10,8
2012
9,3
2013
7,6
2014
2015
TAPATURMIEN VAKAVUUSASTE
2012
2013
2014
2015
1–29 päivän poissaolo
33
21
18
15
Yli 30 päivän poissaolo
5
4
3
3
2014
2015
TURVALLISUUSHAVAINTOJEN MÄÄRÄ
2013
400
799 1 108
DESTIAN VUOSI 2015
Rakennusalalla on erityisen tärkeää perehdyttää työntekijät huolellisesti työtehtäviinsä
ja niiden suorituspaikkoihin, jotta heillä on
edellytykset tehdä työnsä turvallisesti. Varmistamme monin eri tavoin, että kaikki työmaillamme työskentelevät ovat perillä turvallisuusperiaatteistamme.
Vuonna 2013 otimme käyttöön työturvallisuuden verkkoperehdytyksen, joka tarjoaa
perustiedot yhtiös­tämme ja sen tavasta
johtaa ja tehdä töitä turvallisesti. Jokaisen
destialaisen ja Destian käyttämän alihankkijan tulee suorittaa kurssi ennen kuin hän voi
työskennellä yhtiön työmailla. Verkkoperehdytyksen on suorittanut yhteensä noin 6 200
henkeä, joista alihankkijoita on noin 4 200.
Vakinaisen henkilökunnan lisäksi myös kaikki
kesätyöntekijämme osallistuvat perehdytystilaisuuksiin, joissa käydään läpi turvallisen
työskentelyn periaatteet. Koulutamme työ­
turvallisuusasioita myös oppilaitoksissa Tieturva 1 -kursseilla.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
RAKENNUSALAN 2020-SITOUMUS
Destia on allekirjoittanut rakennus­teolli­suu­
den Nolla tapaturmaa rakennusalalla 2020
-sitoumuksen. Johdon työturvallisuus­sitou­
mus ja turvallisen työn periaatteet ovat seuraavat:
• Tapaturmaton työmaa/tehdas on meille
kunnia-asia.
• Tavoitteemme on, että tapaturmat vähenevät 30 prosenttia joka vuosi.
• Parannamme työturvallisuutta järjestelmällisesti.
• Tutkimme kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet.
• Käytössämme on tarvittavat resurssit työturvallisuusasioiden hoitoon.
• Tilastoimme ja ilmoitamme tapaturmat
yhteisen ohjeistuksen mukaisesti.
• Edellytämme näiden tavoitteiden ja vaatimusten noudattamista myös sopimuskumppaneiltamme.
TURVALLISIN TOIMIJA 2015
Palkitsemme henkilöstöämme ja yksi­
köitämme tapaturmattomuudesta. Vuodesta
2011 alkaen jaettu Turvallisin Toimija -kierto­
palkinto on löytänyt otta­jansa joka vuosi.
Vuonna 2015 erinomaiseen saavutukseen
pääsi kallio­rakentamisen liiketoimintayksikkö:
nolla työtapaturmaa vuoden aikana.
Kiertopalkinnon lisäksi olemme toukokuusta 2012 alkaen palkinneet yksiköitämme
tapaturmattomista 120 päivän jaksoista. Tapaturmaton kausi tarkoittaa, ettei sen aikana
ole yli yhden päivän sairauspoissaoloon johtavaa työpaikkatapaturmaa.
Järjestelmällinen panostuksemme työturvallisuuden kehittämiseen tuottaa tulosta:
työtapaturmat ovat vähentyneet merkittävästi
työmaillamme.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
19
OSAAVAT JA HYVINVOIVAT DESTIALAISET
VAHVA PANOSTUS HENKILÖSTÖN
KEHITTÄMISEEN
Infra- ja rakennustoimialan rakenteita ja toimintatapoja muuttavat kehitystrendit, erityisesti digitaalisten ratkaisujen käytön lisääntyminen, edellyttävät alan yrityksiltä jatkuvaa,
pitkäjänteistä henkilöstön osaamisen kehittämistä. Destia kiinnittää erityistä huomiota
asiak­kuuksien hallintaan, insinöörirakentamiseen ja työmaiden automaatioon liittyvän
osaamisensa kehittämiseen.
Esimerkki henkilöstömme osaamisen kehittämisestä ovat jo useana vuonna toteutetut Tositoimi-valmennukset, joissa pääpaino
on ollut yhtenäisten toimintatapojen ja asiakastyön kehittämisessä.
Panostamme myös henkilöstömme pätevyyksien kehittämiseen. Alallamme tärkeitä
pätevyyksiä ovat esimerkiksi tieturva- ja rata­
työturvallisuuspätevyydet, työturvallisuuskortti ja kuorma-autonkuljettajien ammattipätevyys.
taan. Muita tutkimuksen keskeisiä teemoja
ovat työhyvinvointi ja -motivaatio.
Vastausskaalalla 1–5 vuoden 2015 tutkimuksen kokonaiskeskiarvo oli 3,81 (3,79),
esimiestyötä mittaava indeksi 3,87 (3,88) ja
työhyvinvointi- ja sitoutuneisuusindeksi 3,85
(3,83). Henkilöstöltä kysyttiin myös, kuinka
hyvin Destia heidän mielestään ottaa toiminnassaan huomioon ympäristövastuun ja
sosiaalisen vastuun. Ympäristövastuun huomioon ottamisesta arvosana oli 3,98 (3,92) ja
sosiaalisen vastuun huomioon ottamisesta
3,79 (3,71). Tutkimuksen vastausprosentti oli
76 (78).
Käsittelemme henkilöstötutkimuksen tulokset vuosittain yksiköittäin ja tiimeittäin ja
keskustelun pohjalta valitsemme toteutettavaksi kehityskohteen, jonka avulla parannamme toimintaamme edelleen.
HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYS PARANI
HYVÄ ESIMIESTYÖ MAHDOLLISTAA
­TAVOITTEISIIN PÄÄSYN
Mittaamme vuosittain henkilöstömme tyytyväisyyttä omaan työhönsä sekä esimiehen,
oman työyhteisön ja koko yrityksen toimin-
Esimiehillä on keskeinen rooli työntekijöiden
motivaation ja työhön sitoutumisen sekä
työssä jaksamisen ja viihtymisen kannalta.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Hyvä esimiestyö onkin strategiamme painopistealue ja esimiestemme tulospalkitsemisen peruste.
Esimiehemme vastaavat siitä, että kaikista
työasioista käydään meillä suoraa, avointa ja
rakentavaa keskustelua, johon osallistuminen
on jokaisen destialaisen oikeus ja velvollisuus. Esimies toimii myös hyvänä esimerkkinä vastuullisten toimintatapojen toteuttamisessa ja puuttuu mahdollisiin korjaamista
vaativiin asioihin. Jokaisen esimiehen tulee
käydä säännölliset tulos- ja tavoitekeskustelut alaistensa kanssa.
SELKEÄT TYÖNANTAJA- JA
TYÖNTEKIJÄ­PERIAATTEET
Tärkeänä osana yrityskulttuuriamme vastuullisuus konkretisoituu meille hallituksemme,
johtomme ja muun henkilöstömme sekä yhteistyökumppaniemme toimintaa koskevina
korkeina eettisinä vaatimuksina.
Kunnioitamme työntekijöidemme perusoikeuksia sekä meitä sitovia työehto- ja muita
sopimuksia. Valitsemme työntekijät tehtäviinsä soveltuvuuden, kokemuksen ja koulutuk-
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
sen perusteella. Kohtelemme kaikkia tasavertaisesti ja arvioimme henkilökuntaamme
työssä suoriutumisen perusteella. Työntekijän
palvelussuhdetta ja sen taloudellisia etuisuuksia koskevissa päätöksissä noudatamme annettuja ohjeita ja aina vähintään ”yksi
yli” -periaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että
näissä asioissa päätöksentekijä on esimiehen
esimies.
Haluamme taata turvalliset ja terveelliset
työolosuhteet kaikille työntekijöillemme. Vastuullisella toiminnalla ehkäisemme ennakolta
työtapaturmat ja terveysriskit sekä kehitämme työoloja.
Kukin destialainen vastaa itse oman päätöksentekonsa ja toimintansa tehokkuudesta,
turvallisuudesta ja rehellisyydestä sekä hyvän
työilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä.
Olemme meille annetun luottamuksen arvoisia.
LUE LISÄÄ
Eettiset ohjeemme löytyvät
kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.
20
HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA
31.12.2015
–24............... 4,9 %
25–29......... 11,7 %
30–34......... 11,5 %
35–39......... 10,5 %
40–44........... 6,7 %
45–49......... 10,7 %
50–54......... 15,6 %
55–59......... 17,9 %
60–64........... 9,5 %
65–............... 1,1 %
HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA
31.12.2015
miehiä........... 86 %
naisia............. 14 %
HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS
31.12.2015
1 502
1 465
1 429
85
90
75
1 417
1 375
1 354
1 403
2012
2013
2014
2015
vakituiset
1 492
89
VUOSITTAIN 150 KESÄTYÖNTEKIJÄÄ JA ­HARJOITTELIJAA
”Mukava, monipuolinen ja vastuullinen työpaikka.”
Näin luonnehtivat kesätyöpaikkaansa viime kesänä
Destiassa työskennelleet nuoret. Hyvät kokemukset
kumpuavat saadun palautteen mukaan siitä, että
meillä on hyvä meininki, työtehtäviin perehdytetään
kunnolla ja työturvallisuudesta pidetään tarkasti
huolta.
”Jälleen yksi mielenkiintoinen ja kokemusrikas
viikko takana. Helteinen perjantai sisälsi betoni­
kaide-elementtien juurikakkujen valua sekä työmaan
yleisen järjestyksen ylläpitoa. Monipuoliset tehtävät
antavat tietotaitoa, jota ei koulun luennoilla opi”,
eräs kesätyöntekijä totesi intrassamme.
Insinöörioppilas Janne Heikkinen innostui kesäpestistään valtatie 8:n Luostarinkylän eritasoliittymätyömaalla ja jäi töihin vuoden loppuun asti.
”Destiassa on mukavaa porukkaa, ja työturvallisuudesta pidetään hyvin huolta”, hän sanoi.
KATSO VIDEO
Kesätyöntekijämme kertovat
tositoimistaan Destiassa.
LUE LISÄÄ
Töihin Destiaan.
määräaikaiset
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
21
HANKINNAT JA KUMPPANUUDET
TÄYDENNYSTÄ OMIIN RESURSSEIHIN
LUE LISÄÄ
Voimalinjaa Keminmaalle
Destia toimii Suomessa valtakunnallisesti
ja tekee yhteistyötä tuhansien toimittajien
kanssa. Toteutamme projekteja täydentämällä omaa kalustoamme ja osaamistamme
runsaalla alihankinnalla. Toimitusketjujemme
tekijät kokoamme projektikohtaisesti, usein
paikallisista osaavista aliurakoitsijoista.
Hankintamme onkin suurelta osin paikallista palveluhankintaa, ja sidosryhmiltä saamamme palautteen mukaan meidät koetaan
merkittäväksi paikalliseksi työllistäjäksi.
Destian hommissa -kumppanit on yhteistyöverkosto, jolla täydennämme osaamistamme, tehostamme projektien läpivientiä
ja varmistamme laadukkaan lopputuloksen
asiakkaillemme. Vuonna 2015 hankintamme
Destian hommissa -kumppanuuksilta kasvoivat yli 70 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verkoston rakentaminen jatkuu edelleen.
DESTIAN VUOSI 2015
Materiaalit hankimme pääsääntöisesti ulkoisilta toimijoilta. Itse tuotamme ainoastaan
kiviainesta, joka hankitaan tyypillisesti läheltä
projekteja. Esimerkkejä hankkimistamme materiaaleista ja tuotteista ovat erilaiset terästuotteet ja tiesuola liukkauden torjuntaan. Ennen sopimuksen tekoa arvioimme materiaalitoimittajat sekä kotimaassa että ulkomailla ja
tarkastamme heidän tuotantolaitoksensa tai
-alueensa. Tuotteen tai mate­riaalin valmistusta ja tuotantolaitoksen toimintaa valvoo usein
myös jokin kolmas taho.
Kaikissa hankinnoissa noudatamme arvojamme ja eettisiä ohjeitamme sekä reiluja kilpailuttamisperiaatteita. Volyymiltaan
merkittävät tuotteet ja palvelut hankimme
keskitetysti. Lakien ja säädösten lisäksi edellytämme yhteistyötahoiltamme kyvykkyyttä
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
ja halua noudattaa toimintamallejamme sekä
turvallisuus- ja ympäristömääräyksiämme.
Vuonna 2015 kokonaishankintamme olivat
320,5 (263,4) miljoonaa euroa. Toimintamme
luonteesta johtuen suurin osa hankinnoistamme tehdään Suomesta, mutta vähäisen
määrän hankimme myös suoraan ulkomaisilta toimittajilta, 1,5 (2,9) prosenttia.
TILAAJAVASTUULAKI TORJUU HARMAATA
TALOUTTA
Noudatamme toiminnassamme tilaajavastuulakia, jolla pyritään torjumaan harmaata
talout­ta sekä edistämään yritysten välistä
tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Vaadimme myös toimittajiamme
hoitamaan lainmukaiset velvoitteensa ja palveluhankintasopimuksissamme edellytämme
heiltä kuulumista Tilaajavastuu.fi-palveluun.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Tämä helpottaa toimittajien lain mukaisten
velvollisuuksien tarkistamista, dokumentointia ja seuraamista. Lisäksi vaadimme rakennusalan ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä.
Ulkomaisilta palveluntoimittajilta edellytämme samoja lain ja säännösten mukaisia selvityksiä ja tietoja kuin kotimaisilta toimittajilta.
CE-MERKINNÄT PAKOLLISIA
­RAKENNUSTUOTTEISSA
CE-merkintä on vuodesta 2013 lähtien ollut
pakollinen rakennustuotteissa. Merkintä kertoo, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU:n direktiivien vaatimukset ja läpikäyneen mahdollisesti vaaditut
tarkistukset. CE-merkintävelvollisuus koskee
sekä tuottamaamme kiviainesta että hankkimiamme tuotteita.
22
YMPÄRISTÖ
TAVOITTEENA YMPÄRISTÖ­
VAIKUTUSTEN MINIMOINTI
Destian tavoitteena on rakentaa kansalaisten
ja yritysten tarpeita mahdollisimman hyvin
palvelevaa ja samalla ympäristötehokasta
infraa. Pyrimme minimoimaan kaikkien hankkeidemme ympäristövaikutukset ja teemme
jatkuvaa työtä resurssi-, materiaali- ja energiatehokkuutemme parantamiseksi.
Ympäristöjohtamisemme perustuu ISO
14 001 -standardin mukaiseen ympäristöasioiden hallintajärjestelmään. Hallintajärjestelmä varmistaa, että ympäristönsuojelulliset
tavoitteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassamme ja päätöksenteossamme. Näin
ympäristöjohtamisemme edistää oman toimintamme ekotehokkuutta ja vähentää palvelujemme ja ratkaisujemme koko elinkaaren
aikaisia ympäristöhaittoja.
Infrahankkeisiin liittyy runsaasti luvanvaraista toimintaa ja sääntelyä. Toimimme aina
voimassa olevan ympäristölainsäädännön ja
säädösten mukaisesti.
Osana projektijohtamista seuraamme
asiakkaidemme tyytyväisyyttä ympäristöasioiden hoitoomme. Vuonna 2015 saimme
ympäristö- ja turvallisuusasioiden hoidosta
keskimääräiseksi arvosanaksi 4,0 asteikolla
1–5 (4,0 vuonna 2014 ja 2013).
LUONTOARVOJEN HUOMIOON OTTAMINEN
TÄRKEÄÄ MAA- JA KIVIAINEKSEN KÄYTÖSSÄ
Meillä on 316 luvitettua kiviainesaluetta, joista vuonna 2015 oli aktiivista toimintaa noin
DESTIAN VUOSI 2015
sadalla. Vuosittain käytämme noin kolme miljoonaa tonnia maa- ja kiviainesta.
Maa- ja kiviaineksen otossa pyrimme
aina toimimaan luonnon monimuotoisuuden
säilyttämisen hyväksi. Uusia alueita hankkiessamme selvitämme niiden luontoarvot ennalta ja jätämme suojellut ja luontoarvoiltaan
muuten arvokkaat alueet kokonaan toimintamme ulkopuolelle. Lainsäädäntö määrittelee arvokkaimmat lajit ja elinympäristöt, mutta pyrimme omaehtoisesti säilyttämään myös
muita arvokkaita kohteita.
Elinkaarensa loppupäässä olevat ottoalueet jälkihoidamme niin, että kasvillisuus
palautuu niille mahdollisimman nopeasti.
Maa- ja kiviaineksen otto ei aina ole uhka
luonnon monimuotoisuudelle, vaan voi jopa
lisätä sitä. Alueelle voi toiminnan päätyttyä
syntyä esimerkiksi louhoslampi, kalliojyrkänne lintujen pesimäpaikaksi tai aurinkoinen
rinne paahdelajien kasvillisuudelle.
puretusta asfaltista valmistetun rouheen kierrättäminen sallituissa rajoissa sekä vanhojen
rakennekerrosten hyödyntäminen tiehankkeissa.
Materiaalitehokkuuden ja polttoaineenkulutuksen optimoimiseksi kiinnitämme
projekteissamme runsaasti huomiota toimintatapojen ja logistiikan suunnitteluun.
­Lisäksi seuraamme kuorma-autokalustomme
käyttöä GPS-paikantamiseen perustuvalla
järjestelmällä. Yhdistämällä käyttö- ja polttoaineenkulutustiedot saamme tarkkaa tietoa
kunkin kuorma-auton tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Myös rataliiketoiminnassa
seuraamme kaluston käytön tehokkuutta, ja
olemme onnistuneet esimerkiksi vähentämään ratakaluston siirtoajoja 15 prosenttia
vuoden 2015 aikana.
Meillä on kansainvälinen laatu- ja ympäristöasioiden ISO 9001- ja 14001-yhdistelmäsertifikaatti koskien kaikkia palvelujamme
eli infrarakentamisen ja -kunnossapidon,
asiantuntija- ja kiviainespalvelujen sekä rata­
liike­toiminnan palveluja. Sertifikaatin vaatimusten mukaisilla menettelyillä varmistamme
asiakkaillemme ja sidosryhmillemme, että
toimintamme on laadukasta ja ympäristön
hyvinvoinnin huomioon ottavaa.
Tietyissä kiviaineksen oton vaiheissa syntyy
paikoin korkeita melutasoja. Destian melusuunnittelijat Taina Mattila (oik.) ja Hannele
Sivonen (vas.) käyttävät työssään luomaansa
CadnaA-melulaskentaohjelmaa, jonka avulla he
voivat selvittää, kuinka paljon kiviaineksen otosta ja murskauksesta syntyy melua. Meluvaikutusten selvitys tehdään aina ennen varsinaisen
toiminnan aloittamista. Suurin melu lähtee porauksesta, rikotuksesta ja murskauslaitoksesta.
Mallin avulla näille toiminnoille etsitään työmaalta mahdollisimman edulliset sijainnit, niin ettei
melu aiheuta kohtuutonta haittaa lähiympäristölle. Meluselvitys on myös hyvä keino varmistaa ympäristölupien saanti.
Olemme edelläkävijä työkoneautomaation
hyödyntämisessä ja käytämme sitä työn tehostamiseksi, tarkkuuden parantamiseksi ja
materiaalihukan pienentämiseksi lähes kaikilla soveltuvilla maarakennuspainotteisilla
työmaillamme.
Kierrätämme ja käytämme uudelleen rakennusaineita aina, kun se on mahdollista.
Esimerkkejä tästä ovat betonimurskeen ja
GRI-KOONTI
LAATU- JA YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI
KAIKILLA PALVELUILLA
MELUA HAHMOTTAMASSA
TEHOKKUUTTA TOIMINTAAN YMPÄRISTÖN
HYVÄKSI
YRITYSVASTUU
Lisäksi kahdessa Destian tukikohtakiinteistössä järjestettiin energiakatselmukset,
joissa löydettiin paljon hyviä toimenpiteitä
energiansäästöön.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
LUE
LISÄÄ
23
UUDET RATKAISUT JA ALAN KEHITTÄMINEN
TUOTEKEHITYS VASTAA DIGITALISOITUVAN
TOIMIALAN TARPEISIIN
Lisääntyvä digitaalisuus muuttaa syvällisesti koko infra- ja rakennusalaa. Se vaikuttaa
tapaan, jolla projekteja suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan. Tuotannon reaaliaikaiset
raportointiratkaisut tehostavat toimintaa, parantavat toiminnan ja lopputuotteiden laatua
sekä mahdollistavat tehokkaamman raportoinnin ja viestinnän eri osapuolten kesken.
Destia vastaa nopeasti muuttuvan maailman
tarpeisiin kehittämällä jatkuvasti palvelujaan.
Hyödyntääksemme täysimittaisesti digitalisoitumisen tarjoamat mahdollisuudet
panostamme T&K-työssämme voimakkaasti
etenkin digitaalisten toimintamallien ja niitä
hyödyntävien tuotantotapojen kehittämiseen.
Tuotekehityksemme voidaan jakaa kolmeen
kokonaisuuteen: mallipohjainen tuotanto,
tuotannon mobiili tiedonkeruu ja raportointi
sekä tuotantolähtöinen menetelmä- ja teknologiakehitys.
Olemme alan edelläkävijä tietomallipohjaisessa tuotannossa, jossa suunnittelijoiden
tuottamat väylämallit ja maarakenteiden digitaaliset mallit viedään tuotantoon työkoneautomaation avulla. Työkoneissa on satelliittipaikannus ja ohjausjärjestelmä, joiden avulla
työkoneen kuljettaja voi kolmiulotteista aineistoa hyödyntäen rakentaa erittäin tarkasti.
Tuotantotapa lisää tehoa, parantaa laatua ja
pienentää materiaalihukkaa. Työkone toimii
DESTIAN VUOSI 2015
DESTIAN TUOTEKEHITYKSEN OSA-ALUEET
Tuotantolähtöinen
menetelmä- ja
teknologiakehitys
Mallipohjainen
tuotanto
Tuotannon
mobiili
tiedonkeruu
myös mittalaitteena laadunvarmistuksessa,
mikä vähentää tähän työvaiheeseen perinteisessä työskentelytavassa liittyvää mittaustyötä.
Mallipohjainen aineisto voidaan jakaa
työkoneille langattomasti keskitetyllä palvelinratkaisulla. Työkoneet ovat jatkuvassa yhteydessä pilvipohjaiseen palvelimeen, joten
myös niiden sijaintia ja työskentelyä voidaan
seurata verkon yli tarkasti mistä tahansa.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Työnjohto voi maastossa hyödyntää mobiililaitteilla palvelimelle kertyvää aineistoa, kuten
rakennemalleista muodostettuja poikkileikkauksia ja työkoneiden toteumamittauspisteitä.
Rakennussuunnitteluaineiston mallintaminen tuo myös muita hyötyjä sekä suunnitteluun että rakennusprojekteille. Mallien avulla
voidaan jo ennen toteutusta visuaalisesti
tarkastaa rakenteiden toimivuus ja yhteensopivuus ja laskea tarvittavia materiaalimääriä
eri käyttötarkoituksissa. Näin suunnittelun
lopputulos on virheettömämpi ja maastossa
tulee vähemmän yllätyksiä.
Destialla oli vuonna 2015 käynnissä yli 50
mallipohjaisesti toteutettavaa rakennusprojektia, ja tie- ja rataväylien kunnossapidossa
mobiili tiedonkeruu ja raportointi ovat vielä
rakentamistakin laajemmassa roolissa. Näissä palveluissa meillä on alihankkijat mukaan
lukien jo yli 2 000 mobiilin tiedonkeruun käyttäjää. Laitteisiin ulottuvan langattoman tiedonsiirron ja erilaisten mobiililaitteiden avulla
keräämme tuotannosta monenlaista tietoa,
joka välitetään palvelimille analysoitavaksi.
Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa
kunnossapitotoimenpiteiden suunnittelussa,
seurannassa ja dokumentoinnissa, työajan
seurannassa sekä monipuolisessa raportoinnissa eri käyttäjäryhmille.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Digitaalisia ratkaisuja hyödyntävän suunnittelun ja tuotannon lisäksi suuntaamme panostuksia myös käytännönläheiseen menetelmä- ja teknologiakehitykseen. Näistä esimerkkejä ovat erityisesti ratakunnosapidon ja
tien hoidon kaluston ja laitteiden kehitys sekä
betonirakentamisen turvallisuutta ja laatua
tehostavat ratkaisut.
DIGITAALISIIN TOIMINTOIHIN TARVITAAN
UUTTA OSAAMISTA
Lisääntyvä digitalisoituminen asettaa uusia
vaatimuksia henkilöstömme ja alihankkijoidemme osaamiselle. Tietomallien hyödyntämiseen ja työmaiden automaatioon liittyvä
osaaminen onkin yksi henkilöstön osaamisen
kehittämisen painopistealueemme. Uusien
osaajasukupolvien kouluttamiseksi teemme
tiivistä yhteistyötä alan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Haluamme olla oppilaitoksille
asiantunteva ja luotettava kumppani, joka kehittää alan koulutusta ja tarjoaa mielenkiintoisia työpaikkoja sekä opiskeluajan kesätöihin
että valmistuville nuorille.
Osallistumme aktiivisesti myös koko suomalaisen infra-alan kehittämiseen. Olemme olleet mukana kehittämässä infra-alan
tilaajakäytäntöjä osallistumalla esimerkiksi inframallintamisen yhteistyö­foorumi
buildingSMART Finlandin toimintaan.
24
PROJEKTISSAMME RAUMALLA TIETO­MALLIPOHJAINEN TOTEUTUS VIETY ­PISIMMÄLLE
SUOMESSA
Toteutamme valtatie 8:n Luostarinkylän eritasoliittymän
työmaata Raumalla suunnittele ja toteuta -hankkeena hyödyntäen tehokkaasti tietomalleja ja automaatiota. Tietomallipohjaisen rakentamisen edellä­kävijöinä olemme tällä
työmaalla vieneet toteutusmetodin pisimmälle Suomessa,
ja keräämme samalla arvokasta kokemusta prosessin
edelleen kehittämistä varten.
KATSO
VIDEO
LUE
LISÄÄ
TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN
Työmaa suunnitellaan
kolmiulotteiseksi tietomalliksi
Reaaliaikainen
seuranta auttaa
laadun­varmistuksessa
Tietomallia ylläpidetään ja
päivitetään pilvipohjaisessa
­järjestelmässä
Työkoneiden
ohjausjärjestelmät
hyödyntävät
suunnitelmaa ja
päivittävät toteumat
tietomalliin
Asiakas voi seurata reaaliaikaisesti projektin
etenemistä, sekä saa täsmällisen dokumentaation
toteutuneesta projektista.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
25
YHTEISKUNNALLINEN OSALLISTUMINEN JA VIESTINTÄ
AKTIIVISTA OSALLISTUMISTA
YHTEISKUNNAN TOIMINTAAN
Olemme mukana erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen toiminnassa voidaksemme läpinäkyvästi edistää liiketoimintamme kannalta tärkeiden asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa.
Osallistumme muun muassa energia-, rakennus-, tienrakennus- sekä palvelualan yhteisöjen ja järjestöjen toimintaan. Vaikutamme
niissä sekä yhtiönä että henkilöjäsenyyksien
kautta. Jokaisella destialaisella on oikeus
osallistua yhteiskunnallisiin asioihin. Osallistumisemme lähtökohta on, että edustajamme
tulee olla aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa – mielellään hallituksen, relevantin
työryhmän tai muun toimielimen jäsenenä.
Emme tue poliittisia tai uskonnollisia organisaatioita.
DESTIAN JÄSENYYDET
YHDISTYKSISSÄ JA JÄRJESTÖISSÄ
•
•
•
•
•
Energiateollisuus ry
Finnuclear ry
INFRA ry
Mainostajien Liitto
Mtr Maanalaisten Tilojen Rakentamis­
yhdistys ry
• Palvelualojen Työnantajat P
­ alta ry
• Pohjoismaiden Tieteknillisen L
­ iiton Ptl
Suomen Osasto ry
DESTIAN VUOSI 2015
• Pohjois-Suomen Rakennus­klusteri ry
• Rakennustieto Oy
(Building­SMART ­Finland)
• Suomen Laatuyhdistys ry
• Suomen Tieyhdistys ry
• Suunnittelu- ja konsultointiyritykset
SKOL ry
• Tieveteraanit ry
• Yleinen Teollisuusliitto ry
• Lisäksi jäsenyyksiä eri alueiden kauppakamareissa alueellisen verkostoitumisen
edistämiseksi.
OIKEAA, KIINNOSTAVAA JA AJANKOHTAISTA
TIETOA
Viestintä liittyy kaikkeen Destian toimintaan.
Viestintäkulttuurimme perustuu monipuoliseen vuorovaikutukseen ja aktiiviseen dialogiin eri sidosryhmiemme kanssa. Kaikessa
viestinnässä noudatamme avoimuutta, luotettavuutta ja nopeutta.
Henkilöstöllemme kerromme avoimesti,
rehellisesti ja viivytyksettä heitä koskevat
asiat, ja jokaisella destialaisella on mahdollisuus vaikuttaa, antaa palautetta ja saada äänensä kuuluville.
Sisäisen viestintämme tavoitteena on, että
destialaiset ymmärtävät strategiamme perus­
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
viestit, vision, mission ja yhtiön arvot. Mittaamme sisäisen viestintämme vaikuttavuutta vuosittain osana henkilöstötutkimustamme
viestinnälle ja strategian viestien ymmärtämiselle antamilla arvioilla.
Vuoden 2015 henkilöstötutkimuksessa
henkilöstö antoi asteikolla 1–5 omalle strategian ymmärrykselleen arvosanan 3,9 (3,8
vuonna 2014) ja Destian sisäiselle tiedonkululle arvosanan 3,5 (3,5).
Uudistimme intranet-palvelumme päättyneenä vuonna. Uusi Desnet-intranet tavoittaa kaikki destialaiset paikasta riippumatta
ja tarjoaa henkilöstöllemme kanavan tiedon
tuottamiseen ja jakamiseen. Kesällä 2015
kesätyöntekijämme toimivat niin sanottuina
desnettaajina viestien työtehtävistään ja kuulumisistaan eri projekteista ympäri Suomen
kuvien ja videoiden kera.
Ulkoisen viestintämme tavoitteena on, että
Destia tunnetaan hyvämaineisena, vetovoimaisena, kiinnostavana ja kilpailukykyisenä
yhtiönä. Tiedotusvälineisiin haluamme luoda
hyvät suhteet ja auttaa niiden edustajia löytämään aina parhaiten asioista perillä olevat
asiantuntijat.
Jatkoimme päättyneenä vuonna myös
Ilme-­kehitysohjelmaamme, jonka tavoitteena
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
on tehdä Destian työ ja osaaminen näkyväksi työmaillamme ja niiden lähiympäristössä. Lisäsimme myös viestintäkanaviemme
joukkoon sosiaalisen median kanavat, joissa
olemme viestineet aktiivisesti syksystä 2015
lähtien. Vuoden lopussa julkaisimme uudistuneet verkkosivustomme, Destia.fi.
Destia Group Oyj:n liikkeeseen laskema joukkovelkakirjalaina listattiin 17.6.2015
Helsingin pörssiin. Julkisen kaupankäynnin
kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijana noudatamme säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta soveltuvin osin.
Joukkovelkakirjan listauksen yhteydessä laadimme talousviestinnän politiikkamme.
Tämä vuosi- ja vastuullisuusraportoinnin
yhdistävä vuosikertomus on toinen Global
Reporting Initiativen G4-ohjeiston mukainen
yritysvastuuraporttimme. Jatkamme vastuullisen toimintamme ja yritysvastuuraportointimme kehittämistä edelleen.
LUE LISÄÄ
Talousviestinnän politiikkamme löytyy
kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.
26
GRI-KOONTI 2015
Tunnus
GRI:n sisältö
Raportointi
Tunnus
GRI:n sisältö
Raportointi
Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat
YLEINEN SISÄLTÖ
Strategia ja analyysi
G4-1
Toimitusjohtajan katsaus
Toimitusjohtajan katsaus
G4-2
Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja tavoitteet
Toimintaympäristö
Destia ja megatrendien luomat mahdollisuudet
G4-17
Konsernin laskentaraja
Destia Group Oyj on Destia Oy:n emoyhtiö, joka perustettiin Destian omistusjärjestelyn yhteydessä ja joka omistaa
100 prosenttisesti Destia Oy:n osakkeet. Tilinpäätöksessä
raportoidaan Destia Group -konsernin taloudellista kehittymistä 1.1.2015–31.12.2015 väliseltä ajalta. Tilikautta koskevat vertailuluvut ovat Destia-alakonsernin lukuja vuodelta
2014. Destia Group -konsernin osalta vertailuluvut ovat
olemassa vain vuoden kolmannelta ja neljänneltä vuosineljännekseltä 1.7.–31.12.2014.
G4-18
Raportin sisällönmäärittely
Destia noudattaa yritysvastuun raportoinnissaan kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjetta
ja sen G4-versiota core-tasolla. Yritysvastuuraportointi on
osa Destian vuosikertomusta. Lisäksi vuodesta 2015 on
toteutettu GRI-koonti.
G4-19
Olennaiset näkökohdat
Destian yritysvastuun kokonaisuus
Olennaisuustaulukko
G4-20
Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat organisaation sisällä
Laskentaraja on Destia Group Oyj.
G4-21
Olennaisia näkökohtia koskevat laskentaraja organisaation ulkopuolella
Tietoja ei ole kerätty Destian organisaation ulkopuolelta.
G4-22
Muutokset aiemmin raportoiduissa
tiedoissa
Ei merkittäviä muutoksia.
G4-23
Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa
Raportissa on esitetty useamman vuoden aikasarjoja, j­oissa
olevissa luvuissa ei ole tapahtunut merkittäviä ­muutoksia.
Organisaation taustakuvaus
G4-3
Raportoivan organisaation nimi
G4-4
Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä Destian liiketoiminta
tuotteet ja palvelut
Destia
G4-5
Organisaation pääkonttorin sijainti
Vantaa, Suomi
G4-6
Toimintamaiden lukumäärä ja maat,
joissa organisaatio toimii tai jotka
ovat merkittäviä raportissa kuvattujen
olennaisten yritysvastuun näkökohtien osalta
Destian liiketoiminta
G4-7
Organisaation omistusrakenne ja
yhtiömuoto
Hallinnointi
G4-8
Markkina-alueet
Destian liiketoiminta
G4-9
Raportoivan organisaation koko
Avainluvut
G4-10
Henkilöstön määrä työsuhteen ja
työsopimuksen mukaan, alueellisesti
ja sukupuolen mukaan jaoteltuna
Henkilöstön määrä 31.12.2015: 1 492 (1 429), joista vakinaisia 1 403 (1 354) ja määräaikaisia 89 (75), joista kokoaikaisia 1 424 (1 407) ja osa-aikaisia 68 (22), joista miehiä
1 280 (1213) ja naisia 212 (216).
Mitta Oy:n kanssa solmitun liiketoimintakaupan johdosta 98
mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalveluissa työskentelevää
henkilöä siirtyi 1.1.2016 Mitta Oy:n palvelukseen vanhoina
työntekijöinä.
G4-11
Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö
Työehtosopimusten piiriin kuuluu koko Destian henkilöstö
lukuun ottamatta henkilöitä, jotka työnantajaroolinsa perusteella on työehtosopimuksissa määritelty työehtosopimusten soveltamisen ulkopuolelle.
G4-12
Organisaation toimitusketju
Hankinnat ja kumppanuudet
G4-13
Merkittävät muutokset organisaation
koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla
Ei merkittäviä muutoksia.
G4-14
Varovaisuuden periaatteen soveltaminen
Varovaisuuden periaate otetaan huomioon lainsäädännön ja
tilaajan vaatimusten perusteella.
G4-15
Organisaation hyväksymät tai edistä- Turvallisuus
mät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet
G4-16
Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa
Sidosryhmävuorovaikutus
G4-24
Luettelo organisaation sidosryhmistä
Asiakkaat ja tilaajat, omistaja, henkilöstö, alihankkijat
ja kumppanit, infran käyttäjät, naapurit, viranomaiset,
­päättäjät.
G4-25
Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet
Destian yritysvastuun kokonaisuus
G4-26
Sidosryhmätoiminnan periaatteet
Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys,
joka haluaa tehdä elinympäristöstä toimivamman. Destia
sidosryhmätyötä ohjaavat eettiset ohjeet ja liiketoiminnan
periaatteet. Vastuullisuus on osa Destian yrityskulttuuria. Se
tarkoittaa myös korkeita eettisiä vaatimuksia, jotka koskevat yhtiön hallituksen, johdon ja muun henkilöstön sekä yhteistyöosapuolten toimintaa. Eettisen toiminnan lähtökohdat perustuvat Destian arvoihin, visioon ja strategiaan.
Destian yritysvastuun kokonaisuus
G4-27
Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet
Destian yritysvastuun kokonaisuus
Yhteiskunnallinen osallistuminen ja viestintä
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
27
Tunnus
GRI:n sisältö
Raportointi
Tunnus
Raportin kuvaus
GRI:n sisältö
TALOUDELLINEN VASTUU
G4-28
Raportointijakso
Vuosi 2015.
G4-29
Edellisen raportin päiväys
Destian vuosikertomus 2014 julkaistiin 3.3.2015.
G4-30
Raportin julkaisutiheys
Kerran vuodessa.
G4-31
Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja [email protected]
kysyä siihen liittyviä lisätietoja
G4-32
GRI-sisältövertailu
GRI-koonti
G4-33
Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen
Raporttia ei ole yritysvastuutietojen osalta varmennettu.
Taloudelliset tulokset
HALLINTO
G4-EC1
Suoran taloudellisen lisäarvon
­tuottaminen ja jakatuminen
G4-EC9
Paikallisten ostojen osuus
­merkittävissä toimipaikoissa
G4-34
Hallintorakenne ja valiokunnat
Hallitus ja sen valiokunnat
G4-35
Vastuunjako
Hallituksen toimintakertomus (Tilinpäätös)
G4-36
Vastuuhenkilöt
Destian yritysvastuun kokonaisuus
G4-38
Hallituksen kokoonpano
Hallitus
YMPÄRISTÖVASTUU
G4-39
Hallituksen puheenjohtajan asema
Hallitus ja sen valiokunnat
Materiaalit
G4-40
Hallituksen valinta
Hallitus ja sen valiokunnat
G4-EN1
G4-41
Eturistiriitojen välttäminen
Hallitus ja sen valiokunnat
Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä
Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä
Energia
Hallitus ja sen valiokunnat
G4-45
Hallituksen rooli riskien
­tunnistamisessa ja hallinnassa
Riskienhallinta
G4-46
Riskienhallinnan tehokkuuden
­arviointi
Hallitus ja sen valiokunnat
G4-47
Riskiarviointien frekvenssi
Riskienhallinta
G4-EN3
Organisaation oma energian kulutus
Destian oma polttoainekäyttö oli 5,4 miljoonaa litraa (5,5
miljoonaa litraa vuonna 2014, 6,4 miljoonaa litraa vuonna
2013, 7,4 miljoonaa litraa vuonna 2012). Destian oma sähkönkulutus oli 4 228 megawattituntia vuonna 2015 (4 160
megawattituntia vuonna 2014, 4 423 megawattituntia vuonna 2013, 4 400 megawattituntia vuonna 2012).
Destialla on sopimus Oulun Sähkönmyynnin kanssa, joka
panostaa sähkönhankinnassaan vahvasti kotimaisilla ja
uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettuun sähköön. Oulun Sähkönmyynnin sähkönhankinta jakaantuu keskimäärin seuraavasti: uusiutuvat energialähteet (esim. puu, biomassa, vesi,
tuuli) 20,4 %, fossiiliset energialähteet (esim. turve, kivihiili,
maakaasu, öljy) 38,8 %, ydinvoima 40,8 %.
G4-EN5
Energiaintensiteetti
421 gigajoulea/liikevaihto (milj. euroa) (Vuonna 2014: 453)
Hallituksen rooli yritysvastuuraportoinnissa
Yritysvastuuraportin hyväksyminen
Yritysvastuuraportin hyväksyy Destian toimitusjohtaja.
Palkitseminen ja kannusteet
G4-51
Hallituksen ja ylimmän johdon
­palkitseminen
Hallitus ja sen valiokunnat
Destian toimitusjohtaja ja johto­ryhmä
G4-52
Palkitsemisjärjestelmät
Hallituksen toimintakertomus (Tilinpäätös)
Hankinnat ja kumppanuudet
Vuonna 2015 kokonaishankinnat olivat 320,5 milj. euroa
(263,4). Vuonna 2015 kaikista hankinnoista 1,5 % (2,9 %)
tehtiin ulkomaalaisilta toimitttajilta.
Materiaalien käyttö painon tai määrän Maa- ja kiviainesten käyttö oli 3,2 milj. tonnia (2,9 milj. tonmukaan
nia). Suolaa Destia käyttää vuosittain noin 60 000–90 000
tonnia liukkauden- ja pölyntorjuntaan.
Hallituksen rooli riskien hallinnassa
G4-48
Taloudellisen hyödyn jakautuminen sidosryhmittäin 2015.
Asiakkaat; 2015 liikevaihto 462,8 milj. euroa (431,5), Tavarantoimittajat; Materiaalit ja palvelut ulkopuolisilta alihankkijoilta 324,7 milj. euroa (284,2), Henkilöstö; palkat ja palkkiot
71,5 milj. euroa (71,1), Julkinen sektori; Verot ja veronluontoiset maksut 0,5 milj. euroa (2,4), Eläke- ja henkilöstösivukulut 16,7 milj. euroa (16,1), Rahoittajat; Rahoituskulut 4,3
milj. euroa (5,7) ja Investoinnit; Bruttoinvestoinnit 9,2 milj.
euroa (8,0).
Ostokäytännöt
Hallintorakenne ja kokoonpano
G4-42
Raportointi
Luonnon monimuotoisuus
G4-56
Arvot ja liiketoimintaperiaatteet
Destian arvot ovat tavoitteisiin rehdisti, rohkeasti ja taidolla.
Destian eettiset ohjeet (Destia.fi)
G4-EN11 Omistetut, vuokratut tai hallinnoidut
29 (29) kohdetta
toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla tai
niiden läheisyydessä
G4-57
Toiminnan eettisyyteen ja lain­
mukaisuuteen liittyvä neuvonanto
Destian eettiset ohjeet (Destia.fi)
Päästöt
G4-58
Epäiltyjen väärinkäytösten
­ilmoittaminen
Destian eettiset ohjeet (Destia.fi)
G4-EN15 Suorat kasvihuonekaasujen päästöt
(scope 1)
Destian oman energian kasvihuonekaasupäästöt olivat
14 820 tonnia (15 039 tonnia).
G4-EN17 Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen
päästöt (scope 3)
Vuonna 2015 työssä matkustamisen hiilidioksidipäästöt
­olivat 2 475 tonnia (2 416 tonnia).
Liiketoiminnan eettisyys
ERITYINEN SISÄLTÖ (raportoidaan olennaisiksi arvioitujen näkökohtien osalta)
JOHTAMISTAVAN KUVAUS
Yleinen johtamistavan kuvaus (DMA)
G4-EN24 Merkittävien vuotojen määrä ja
­suuruus
Destian yritysvastuun kokonaisuus
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
Jätevedet ja jätteet
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Merkittäviä vuotoja ei ollut.
28
Tunnus
GRI:n sisältö
Raportointi
Tunnus
Tuotteet ja palvelut
G4-EN27 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteiden laajuus
Ympäristö
Määräystenmukaisuus
G4-EN29 Merkittävien ympäristölainsäädännön
ja -säännösten rikkomiseen liittyvien
sakkojen rahamääräinen arvo määrä
sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä
G4-EN34 Ympäristöasioihin liittyvien valitusmekanismin kautta rekisteröityjen,
käsiteltyjen ja ratkaistujen epäkohtien
lukumäärä
Destian kolmea työntekijää vastaan on joulukuussa 2015
nostettu rikossyytteet ympäristön turmelemisesta. Syytteiden mukaan työntekijät ovat syyllistyneet ympäristön turmelemiseen Mäntsälän Harjulan maa-ainesalueella syksyn
2010 ja kesän 2012 välisenä aikana. Lisäksi syyttäjä vaatii
Destia Oy:lle vähintään 50 tuhannen euron yhteistösakkoa
sekä rikoksella saavutetun taloudellisen hyödyn menetystä,
noin 580 tuhatta euroa. Destia kiistää esitetyt vaatimukset.
Yhtiö ilmoitti kesällä 2012 oma-aloitteisesti ympäristöviranomaisille, että maa-aineksia on otettu erehdyksessä
voimassa olevan luvan mukaisen ottoalueen ulkopuolelta,
mutta edelleen yhtiön omistamalta kiinteistöltä. Ilmoitus
ympäristöviranomaisille tehtiin välittömästi, kun erehdys oli
huomattu. Ympäristöviranomainen teki asiasta tammikuussa 2013 tutkintapyynnön.
Ympäristöaisioihin liittyvää palautetta saamme Destian
internetsivujen kautta sekä projekteilta. Destian toimintaa
koskevia ja toiminpiteitä vaativia ympäristöpalautteita saimme 25 (30) kappaletta. Palautteiden edellyttämiin toimenpiteisiin on ryhdytty.
SOSIAALINEN VASTUU
Työoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit
G4-LA16 Työoloihin liittyvän valitusmekanismin
kautta rekisteröityjen, käsiteltyjen ja
ratkaistujen epäkohtien lukumäärä
Vuonna 2015 Destian palveluksessa oli keskimäärin 1 505
henkilöä (1 502). Vakinaisen henkilöstön poistuma oli 9,1 %
(11,7 %) ja tulovaihtuvuus oli 12,7 % (10,3 %).
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet
Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika ja sen
sisältyminen kollektiivisiin työehto­
sopimuksiin
YT-neuvotteluissa noudatetaan TES:in ja lain mukaisia
­aikoja.
Lahjonta ja korruption vastaisuus
G4-SO3
Lahjontaan liittyvän riskiarvioinnin
läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden
lukumäärä ja prosenttiosuus sekä
tunnistetut merkittävät riskit
Kaikki Destian liiketoiminta- sekä konserniyksiköt ovat käyneet läpi Destian eettiset ohjeet. Ei tunnistettuja merkittäviä
riskejä.
G4-SO4
Korruption vastaisiin politiikkoihin ja
menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus
Destian eettisten ohjeiden läpikäynti on osa jokaisen
­destialaisen työhön perehdyttämistä.
G4-SO5
Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin Ei vahvistettuja lahjontatapauksia.
liittyvät toimenpiteet
G4-SO6
Poliittisten tukien kokonaisarvo jaotel- Ei maksettuja tukia.
tuna maittain ja edunsaajittain
Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän
markkina-aseman väärinkäyttöön
liittyvien oikeustoimien lukumäärä ja
oikeuden päätökset
Ei kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyviä
oikeustoimia.
Määräystenmukaisuus
G4-SO8
Vuonna 2015 Destia ei saanut sakkoja tai ei-rahallisia sankMerkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen tioita, jotka olisivat liittyneet lainsäädännön tai säännösten
rahamääräinen arvo määrä sekä ei-ra- rikkomiseen.
hallisten sanktioiden lukumäärä
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus,
ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät
kuoleman­tapaukset jaoteluna alueittain ja sukupuolen mukaan
Turvallisuus
Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden jaoteltuna
sukupuolen mukaan ja henkilöstö­
ryhmittäin
Vuonna 2015 strategisiin Tositoimi-valmennuksiin osallistui
yhteensä 114 henkilöä. Heistä 19 % oli naisia ja 81 % miehiä. Pätevyyskoulutuksiin osallistui yhteensä 391 henkilöä.
Heistä 10 % oli naisia ja 90 % miehiä.
G4-LA11 Säännöllisten suoritusarviointien ja
kehityskeskustelujen piirissä olevan
henkilöstön osuus
Kaikki Destian työntekijät ovat suoritusarviointien ja tulosja tavoitekeskustelujen piirissä. Vuonna 2015 87 % Destian
työntekijöistä kävi tulos- ja tavoitekeskustelun esimiehensä
kanssa.
G4-PR2
Koulutus
G4-LA9
Poliittinen vaikuttaminen
TUOTEVASTUU
Työterveys ja -turvallisuus
G4-LA6
Vuonna 2015 turvallisuushavaintoja raportoitiin 1 108 kappaletta. Sisäisen tarkastuksen tietoon ei tullut työoloihin
liittyviä eettisten ohjeiden vastaisia toimia.
YHTEISKUNTA
G4-SO7
Työllistäminen
Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön
vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin,
sukupuolen mukaan ja alueittain
Destian hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista yksi on
nainen. Hallituksen keski-ikä oli vuonna 2015 51,6 vuotta.
Vuonna 2015 Destian johtoryhmässä oli 8 jäsentä, joista
kaksi oli naisia. Johtoryhmän keski-ikä oli 48,1 vuotta.
Kilpailun rajoitukset
HENKILÖSTÖ JA TYÖOLOSUHTEET
G4-LA4
Raportointi
G4-LA12 Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen,
ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja
muiden monimuotoisuuteen liittyvien
tekijöiden mukaisesti
Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit
G4-LA1
GRI:n sisältö
Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten
periaatteiden rikkomusten lukumäärä
jaoteltuna lopputulosten mukaan
Projektipalautteessa olevan ”Miten turvallisuusasiat otettu
huomioon projektissa?” -kysymyksen arvosana asteikolla 1–5 oli 4,0 (4,0). Projektipalautteessa ei ole tullut esille
oleellisia turvallisuuspoikkeamia.
Tuote- ja palvelutiedot
G4-PR5
Asiakastyytyväisyystutkimusten
t­ulokset
Asiakastyytyväisyys
Määräystenmukaisuus
G4-PR9
Tuotteiden ja palveluiden käyttöön
liittyvän lainsäädännön ja säännösten
rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen rahamääräinen arvo
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Vuonna 2015 Destia ei saanut sakkoja, jotka olisivat liittyneet tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen.
29
DESTIAN OLENNAISUUDET SUHTEESSA
GRI G4:N VASTUULLISUUSNÄKÖKOHTIIN
GRI G4:N MUKAINEN NÄKÖKOHTA
TALOUDELLINEN VASTUU
DESTIAN KANNALTA OLENNAINEN NÄKÖKOHTA
GRI G4:N MUKAINEN NÄKÖKOHTA
SOSIAALINEN VASTUU
Taloudellset tulokset
Kannattava liiketoiminta
Henkilöstö ja työolosuhteet
Ostokäytännöt
Hankinnat ja kumppanuudet
Palvelujen toteuttaminen
Työllistäminen
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Sisäinen ja ulkoinen yritysviestintä
Materiaalit
Ympäristö
Työterveys ja -turvallisuus
Energia
Ympäristö
Luonnon monimuotoisuus
Ympäristö
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Turvallisuus
Hankinnat ja kumppanuudet
Päästöt
Ympäristö
Koulutus
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Hankinnat ja kumppanuudet
Jätevedet ja jätteet
Ympäristö
Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Tuotteet ja palvelut
Ympäristö
Palvelujen toteuttaminen
Uudet ratkaisut ja alan kehittäminen
Työoloihin liittyvien epäkohtien valitusmekanismit Osaavat ja hyvinvoivat destialaiset
Eettinen liiketoiminta
Määräystenmukaisuus
Ympäristö
Turvallisuus
Palvelujen toteuttaminen
Eettinen liiketoiminta
Lahjonta ja korruption vastaisuus
Eettinen liiketoiminta
Hankinnat ja kumppanuudet
Poliittinen vaikuttaminen
Yhteiskunnallinen osallistuminen
Ympäristöasioihin liittyvien epäkohtien
­valitusmekanismit
Ympäristö
Eettinen liiketoiminta
Kilpailun rajoitukset
Eettinen liiketoiminta
Hankinnat ja kumppanuudet
Sisäinen ja ulkoinen yritysviestintä
Määräystenmukaisuus
Eettinen liiketoiminta
Hankinnat ja kumppanuudet
Sisäinen ja ulkoinen yritysviestintä
YMPÄRISTÖVASTUU
DESTIAN KANNALTA OLENNAINEN NÄKÖKOHTA
Yhteiskunta
TUOTEVASTUU
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
Turvallisuus
Palvelujen toteuttaminen
Tuote- ja palvelutiedot
Asiakastyytyväisyys
Määräystenmukaisuus
Palvelujen toteuttaminen
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
30
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ VUODELTA 2015
Destia Group Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka
kotipaikka on Vantaa. Yhtiön hallinnossa ja johtamisessa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä kulloinkin voimassa olevaa
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Vuoden
2015 selvityksessä noudatetaan koodia vuodelta
2010, mutta myös soveltuvin osin koodia vuodelta
2015. Tämä selvitys koskee emoyhtiö Destia Group
Oyj:tä ja soveltuvin osin Destia-konsernia (myöhemmin Destia). Destia poikkeaa Hallinnointikoodista
noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti jäljempänä mainituin tavoin. Destian tilinpäätös sisältäen
toimintakertomuksen julkaistaan Destian verkkosivuilla osoitteessa www.destia.fi. Tämä selvitys on
laadittu toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena ja julkaistaan myös Destian edellä mainituilla
verkkosivuilla.
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi löytyy
osoitteesta www.cgfinland.fi.
• tilintarkastajan valinta ja tilintarkastajan palkkiosta päättäminen
• tilinpäätöksen hyväksyminen
• hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta
päättäminen
• yhtiöjärjestyksen muuttaminen
• osakepääoman korottamisesta päättäminen
• yhtiön varojen jaosta, kuten voitonjaosta päättäminen.
Poikkeaminen Hallinnointikoodin
­suosituksesta
Destia poikkeaa Hallinnointikoodin suosituksista
hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelun, yhtiökokouskutsun, kokouksen järjestämisen ja sen määräaikojen sekä yhtiökokoukseen
osallistuvien osalta johtuen siitä, että Destialla on
ainoastaan yksi osakkeenomistaja. Avustavan valiokunnan erityisen tarkoituksen vuoksi siinä on vain
kaksi hallituksen jäsentä ja sillä ei ole työjärjestystä.
Hallitus
YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Ylimääräinen yhtiökokous pidetään päätöksenteon niin vaatiessa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa
käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle
yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut
ehdotukset yhtiökokoukselle.
Merkittävimmät yhtiökokouksen päätösvaltaan
kuuluvat asiat
• hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen
• hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta
• hallituksen ja sen valiokuntien jäsenten palk­
kioista ja taloudellisista etuuksista päättäminen
DESTIAN VUOSI 2015
Yhtiökokoukset kutsuu koolle yhtiön hallitus. Kutsu toimitetaan ainoalle osakkeenomistajalle. Osakkeenomistajan edustajalla on tehtävään osoitettu
valtakirja. Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja
liitteineen, jota säilytetään yhtiön pääkonttorissa.
Yhtiö tiedottaa yhtiökokouksen päätöksistä julkaisemissaan pörssitiedotteissa.
HALLITUS JA SEN VALIOKUNNAT
Destia Group Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu kolmesta kahdeksaan (3–8) varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsee
kaikki hallituksen jäsenet sekä nimittää hallituksen
puheenjohtajan. Hallituksen jäsenten toimikausi
kestää valitsemista ensiksi seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus on
päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet
hallituksen jäsenistä. Äänten jakautuessa tasan
tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama
mielipide.
Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu seitsemän
jäsentä. Yhtiökokous valitsi 17.3.2015 hallituksen
jäseniksi Arto Rädyn (pj), Panu Routilan (varapj),
Marcus Ahlströmin, Jacob af Forsellesin, Matti
Mantereen ja Solveig Törnroos-Huhtamäen. Destia
Group Oyj:n osakkeenomistajan yksimielisellä
päätöksellä yhtiön hallituksen jäseneksi nimitettiin
Tero Telaranta 30.9.2015 alkaen. Uudet hallituksen
jäsenet on perehdytetty yhtiön toimintaan. Kaikki
hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä
ja suhteessa omistajaan seuraavin poikkeuksin:
Jacob af Forselles ja Tero Telaranta eivät ole riippumattomia suhteessa yhtiön osakkeenomistajaan,
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Arto Räty ei ole riippumaton suhteessa yhtiöön eikä
yhtiön osakkeenomistajaan 18.5.2015 jälkeen ja
Panu Routila ei ole ollut riippumaton yhtiön osakkeenomistajaan 1.1.–30.10.2015. Hallitus on tehnyt
työskentelystään itsearvioinnin vuodelta 2015. Hallituksen itsearvioinnin tulokset on toimitettu Destian
osakkeenomistajalle.
f) toimitusjohtajaa kuultuaan nimittää ja erottaa
toimitusjohtajalle raportoivat johtajat ja sisäisen
tarkastuksen päällikkö sekä määrätä heidän
etuutensa;
Hallituksen työjärjestys
Hallituksen tehtävät ovat osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukselle kuuluvat
tehtävät ja vastuut.
Hallitus edustaa yhtiön osakkeenomistajia pyrkien edistämään osakaskunnan ja yhtiön etua. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa
siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta sekä muu riskienhallinta on asianmukaisesti
järjestetty.
Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen velvollisuuksiin ja tehtäviin kuuluu erityisesti:
h)vahvistaa konsernin ylimmän tason organisaatioja liiketoimintarakenne;
a)varmistaa, että yhtiön asioita hoidetaan terveiden
liiketoimintaperiaatteiden mukaan ja että toiminnan raportointi, kontrollit ja riskienhallinta ovat
asianmukaisia;
b)huolehtia yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja osavuosikatsausten laatimisesta lainmukaisesti ja tehdä yhtiökokoukselle
esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
c)tehdä yhtiökokoukselle esitykset niistä asioista,
jotka kuuluvat yhtiökokouksen päätettäviksi lukuun ottamatta esitystä hallituksen jäsenien ja
puheenjohtajan valitsemiseksi ja palkitsemiseksi;
d)hoitaa ne hallintotehtävät, joita ei ole uskottu
toimitusjohtajalle;
e)nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja mahdollinen
toimitusjohtajan sijainen ja määrätä heidän etuutensa sekä muut toimisuhteen keskeiset ehdot;
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
g)vahvistaa yhtiön strateginen suunnitelma ja valvoa sen toteutumista;
i) vahvistaa konsernin taloudelliset ja operatiiviset
tavoitteet, vuosittainen toimintasuunnitelma ja
budjetti sekä valvoa niiden toteutumista;
j) hyväksyä konsernin vuotuinen investointisuunnitelma sekä toimitusjohtajan toimivaltuuden
ylittävät yksittäiset investoinnit;
k)vahvistaa yhtiön rahoituspolitiikka sekä sen lyhytaikaisen luoton määrä, jonka toimitusjohtaja
on oikeutettu ottamaan ja päättää pitkäaikaisen
luoton ottamisesta toimitusjohtajan esityksestä;
l) päättää tytäryhtiöiden perustamisista ja niiden
toimintaan oleellisesti vaikuttavista muutoksista,
yrityskaupoista, kiinteistöjen ja muiden merkittävien käyttöomaisuuserien myynneistä ja hankinnoista sekä kiinteistöjen kiinnittämisestä velan
vakuudeksi samoin kuin vakuuden antamisesta
tytäryhtiön tai kolmannen velvoitteesta;
m) päättää hyväksymis- ja toimivaltuudet -asiakirjan
(Destia-konsernin työjärjestyksen liite 1: Destian
hyväksymis- ja toimivaltuudet) mukaisesti tarjouksista, sponsoroinnista ja ei- tuotannollisista
palvelu- ja hankintasopimuksista, jotka ylittävät
toimitusjohtajan hyväksymisvaltuudet;
n)vahvistaa konsernin henkilöstöpolitiikan peruslinjat ja vahvistaa toimivan johdon ja henkilöstön
palkitsemisjärjestelmät, pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät, näiden piiriin kuuluvat
henkilöt sekä näiden järjestelmien perusteella
maksettavat palkkiot;
31
o)vahvistaa konsernin eettiset arvot ja toiminta­
tavat;
p)huolehtia siitä, että konsernissa on sisäinen valvonta järjestetty;
q)huolehtia siitä, että konsernissa on järjestetty
sisäisen tarkastuksen toiminto ja määritelty tarkastustyön keskeisimmät periaatteet;
r) arvioida jäsentensä riippumattomuus ja ilmoittaa, ketkä heistä ovat riippumattomia toisaalta
yhtiöstä ja toisaalta osakkeenomistajasta;
s)hyväksyä hallituksen työjärjestys sekä päättää
valiokuntien perustamisesta, kokoonpanosta ja
niiden työjärjestyksistä; ja
t) ottaa edellä todetun estämättä hoidettavakseen
minkä tahansa asian, joka ei lain mukaan kuulu yhtiökokoukselle edellyttäen, että hallituksen
puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat sopineet
asian ottamisesta hallituksen käsittelyyn tai että
hallituksen jäsen on saattanut asian hallituksen
käsiteltäväksi ilmoittamalla siitä etukäteen hallituksen puheenjohtajalle.
Kokoukset ja palkkiot
Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. 1.1.–31.12.2015 hallitus kokoontui 11 kertaa.
Taulukossa hallituksen jäsenten osallistumisaste
hallituksen ja valiokuntien kokouksiin vuonna 2015.
Yhtiökokouksen päättämät palkkioperusteet
Destia Group Oyj:n hallituksen jäsenille vuonna
2015:
• puheenjohtajan kuukausipalkkio 3 300 euroa;
• varapuheenjohtajan kuukausipalkkio 3 300 euroa
1.1.–17.3.2015 ja 1 800 euroa 17.3.–31.12.2015
• valiokuntien puheenjohtajan kuukausipalkkio
1 800 euroa 17.3.–31.12.2015
• hallituksen jäsenen kuukausipalkkio 1 500 euroa.
• Kuukausipalkkion lisäksi kaikille hallituksen jäsenille 600 euron osallistumispalkkio kustakin
hallituksen ja valiokunnan kokouksesta.
DESTIAN VUOSI 2015
Hallituksen jäsen
Osallistuminen
hallituksen
kokouksiin 2015
Arto Räty
Osallistuminen valiokunnan kokouksiin vuonna 2015
Tarkastus­
valiokunta
HR-valiokunta
Avustava
valiokunta
11/11
1/1
4/4
1/2
Marcus Ahlström
9/9
6/6
-
-
Jacob af Forselles
10/11
6/6
3/3
-
Matti Mantere
11/11
-
4/4
2/2
Panu Routila
9/11
-
0/1
-
Tero Telaranta
4/4
-
1/1
-
11/11
7/7
-
-
Solveig TörnroosHuhtamäki
• Omistajan edustajille ei kokous- eikä kuukausipalkkioita.
• Hallituksen jäsenten matkakustannukset korvataan kulloinkin voimassa olevan Destian matkustussäännön mukaisesti.
Destia Group Oyj:n hallituksen jäsenille
maksetut palkkiot 1.1–31.12.2015
Arto Räty
49 800,00 €
Marcus Ahlström
23 250,00 €
Jacob af Forselles
-
Matti Mantere
28 200,00 €
Panu Routila
4 800,00 €
Tero Telaranta
Törnroos-Huhtamäki Solveig
31 650,00 €
Edellä mainittujen palkkioiden lisäksi on maksettu
erillisen sopimuksen mukaan Matti Mantereen lähipiiriin kuuluvalle yhtiölle 2830,05 euroa suoritetusta
konsultoinnista.
Hallituksen puheenjohtaja kuuluu lisäksi Destia
Group Oyj:n emoyhtiön AC Infra Oy:n järjestämään
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään vuosille
2015–2018, joka periaatteiltaan noudattelee Destia
Group Oyj:n pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
AC Infra Oy vastaa järjestelmän mahdollisten palkkioiden maksamisesta.
Hallituksen valiokunnat
Destia Group Oyj:ssä hallituksen toimintaa ja asioiden valmistelua avustaa kaksi pysyvää valiokuntaa,
tarkastusvaliokunta sekä HR-valiokunta. Hallitus
päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan
pysyvien valiokuntien jäsenet, joita molemmissa
valiokunnissa on vähintään kolme. Valiokuntien
puheenjohtajat valitsee hallitus. Valiokunnan jäsenet nimetään hallituksen toimikaudeksi. Valiokunnat
voivat harkintansa mukaan käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset. Vuoden kuluessa
toimi lisäksi avustava valiokunta, johon kuuluu kaksi
hallituksen jäsentä.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan
valvontatehtävän hoitamisessa. Tarkastusvaliokunta ei tee itsenäisiä päätöksiä, vaan sen tarkoituksena on perehtyä yhtiön talouteen ja valvontaan
liittyviin kysymyksiin sekä huolehtia yhteydenpidosta tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen kanssa.
Valiokunta raportoi toiminnastaan säännöllisesti
hallitukselle. Tarkastusvaliokunnalle on laadittu
työjärjestys.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, sisäisestä tarkastuksesta tai tilinpäätöskäytännöistä, minkä lisäksi heidän on oltava
yhtiöstä riippumattomia.
Työjärjestyksen mukaisesti tarkastusvaliokunnan
tehtävänä on
• seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia;
• valvoa taloudellista raportointiprosessia;
• seurata yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta;
• käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
annettavan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
pääpiirteistä;
• seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
lakisääteistä tilintarkastusta;
• arvioida lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti
oheispalvelujen tarjoamista yhtiölle; sekä
• valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus yhtiökokoukselle.
Edellä mainittujen tehtävien lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluvat mm.
• yhtiön taloudellisen tilanteen seuranta;
• sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen käsittely;
• sisäisen tarkastuksen suunnitelmien ja raporttien
käsittely;
• yhteydenpito tilintarkastajaan ja tilintarkastajan
tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien läpikäynti; ja
• ottaa kantaa valmisteilla oleviin yritysjärjestelyihin yritysten arvonmäärityksen ja riskienhallinnan
näkökulmasta.
Yllä oleva luettelo tarkastusvaliokunnan tehtävistä
ei ole tyhjentävä, vaan tarkastusvaliokunta voi ottaa
käsiteltäväkseen muunkin asian tai tehtävän, johon
perehtyminen voi olla tarpeen sisäisen valvonnan,
taloudellisen raportoinnin, lakien ja määräysten
valvonnan tai riskienhallinnan arvioimiseksi tai valvomiseksi.
32
Tarkastusvaliokunnan muodostivat 1.1.–
17.3.2015 Solveig Törnroos-Huhtamäki puheenjohtajana sekä jäseninä Jacob af Forselles ja Arto Räty
ja 17.3.–31.12.2015 Solveig Törnroos-Huhtamäki
puheenjohtajana sekä jäseninä Marcus Ahlström
ja Jacob af Forselles. Kaikki tarkastusvaliokunnan
jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja lukuun ottamatta Jacob af Forsellesia myös riippumattomia
suhteessa osakkeenomistajaan.
Tarkastusvaliokunta kokoontui 1.1.–31.12.2015
välillä 7 kertaa. Valiokunnan kokouksiin osallistuu
myös päävastuullinen tilintarkastaja sekä tarpeen
mukaan sisäinen tarkastaja. Tarkastusvaliokunnan
jäsenten osallistumisaste on kerrottu aikaisemmin
taulukossa.
HR-valiokunta
HR-valiokunta (17.3.2015 saakka valiokunnan nimi
oli nimitys- ja palkitsemisvaliokunta) avustaa hallitusta sille kuuluvien toimitusjohtajan ja muun johdon nimityksiin sekä palkitsemiseen liittyvien tehtävien hoitamisessa. HR-valiokunta ei tee itsenäisiä
päätöksiä, vaan sen tarkoituksena on valmistella
muun muassa toimitusjohtajan ja muun johdon nimityksiin sekä palkitsemiseen ja sen kehittämiseen
liittyviä asioita. Valiokunnalle kuuluu myös yhtiön
palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien periaatteiden
valmistelu. Valiokunta raportoi toiminnastaan hallitukselle säännöllisesti. HR-valiokunnalle on laadittu
työjärjestys.
Työjärjestyksen mukaisesti HR-valiokunnan tehtäviä ovat:
• toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden
valmistelu sekä heidän seuraajiensa kartoittaminen;
• toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja
muiden taloudellisten etuuksien valmistelu;
• yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden
valmistelu;
• toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen
arviointi sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta;
• järjestää hallituksen itsearviointi; ja
• seurata yritysjohdon kompensaatiotasoa vertaisyhtiöissä.
DESTIAN VUOSI 2015
Yllä oleva luettelo HR-valiokunnan tehtävistä ei ole
tyhjentävä, vaan HR-valiokunta voi ottaa käsiteltäväkseen muunkin palkitsemiseen tai nimitysasioihin
liittyvän tehtävän.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan muodostivat
1.1.–17.3.2015 Panu Routila puheenjohtajana sekä
jäseninä Matti Mantere ja Arto Räty HR-valiokunnan
muodostivat 17.3.–31.12.2015 Arto Räty puheenjohtajana sekä jäseninä Jacob af Forselles ja Matti
Mantere. Tero Telaranta toimi edellä mainittujen
lisäksi HR-valiokunnan jäsenenä 30.9.2015 lähtien.
HR-valiokunta kokoontui 1.1.–31.12.2015 välillä
4 kertaa. HR-valiokunnan jäsenten osallistumisaste
on kerrottu aikaisemmin taulukossa.
Avustava valiokunta
Avustava valiokunta avustaa hallitusta ja johtoa sen
perustamisen yhteydessä määritetyssä liiketoiminnan projekteissa. Valiokuntaan kuuluvat hallituksen jäsenistä Matti Mantere ja Arto Räty. Lisäksi
valiokunnan kokouksiin osallistuu tarpeen mukaan
ulkopuolinen neuvonantaja. Valiokunta kokoontui
vuoden 2015 kaksi kertaa. Valiokunnalla ei ole työjärjestystä. Avustavan valiokunnan jäsenten osallistumisaste on kerrottu aikaisemmin taulukossa.
TOIMITUSJOHTAJA JA ­JOHTORYHMÄ
Destia Group Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä on
johtaa konsernin kokonaisedun näkökulmasta ja
strategian mukaisesti Destian liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja ei
ole Destia Group Oyj:n hallituksen jäsen.
Toimitusjohtajan suhde Destiaan on määritelty
johtajasopimuksella, jonka hallitus on hyväksynyt.
Destian toimitusjohtajana on 1.10.2009 alkaen toiminut Hannu Leinonen.
Toimitusjohtajaa avustaa konsernin johtamisessa Destian johtoryhmä. Johtoryhmän muodostavat 1.1.2016 alkaen toimitusjohtajan lisäksi
tulosyksiköiden johtajat, talous- ja rahoitusjohtaja,
lakiasiainjohtaja, henkilöstöjohtaja, yrityssuunnittelujohtaja sekä henkilöstön edustaja. Johtoryhmä
vastaa konsernin toimivasta liiketoimintarakenteesta, johtamisjärjestelmästä ja yleisistä suunnittelu- ja
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
raportointijärjestelmistä. Toimitusjohtaja ja Destian
johtoryhmä valmistelevat hallitukselle konsernin
strategiset suunnitelmat, merkittävät yritysjärjestelyt
ja investoinnit sekä vastaavat niiden toimeenpanosta ja riskienhallinnasta. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla myös hallituksen hyväksymään
budjettiin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta
ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja informoi hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Destian johtoryhmälle on laadittu
työjärjestys. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti.
Toimitusjohtaja huolehtii tiedonkulusta hallituksen
ja johtoryhmän välillä.
Destian johtoryhmän muodostivat vuonna 2015
toimitusjohtaja Hannu Leinosen lisäksi Minna Heinonen, Jouni Karjalainen, Pasi Kailasalo, Jukka
Raudasoja, Pirkko Salminen, Marko Vasenius ja
Seppo Ylitapio. Henkilöstön edustajana johtoryhmässä toimi Jouko Korhonen. Vuoden 2015 alussa
perustettiin Destian kehitysryhmä, joka muodostui
johtoryhmästä, konserniyksikköjen johtajista sekä
tarpeen mukaan ryhmään kutsuttavista eri toimintojen vetäjistä. Kehitysryhmä kokoontui kvartaaleittain käsittelemään Destian strategian kannalta
kriittisiä asioita.
Toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon
­palkitsemisen keskeiset periaatteet
Yhtiössä on tulospalkkiojärjestelmä, jonka piirissä
on koko henkilökunta. Tulospalkkiojärjestelmän palkitsemiskriteerit perustuvat konserni-, tulosyksikköja projektikohtaisiin taloudellisiin tavoitteisiin sekä
henkilökohtaisiin, vuosittaisissa kehityskeskusteluissa sovittuihin tavoitteisiin. Tulospalkkiokriteerien
perustana ovat konsernin strategiakauden tavoitteet. Tulospalkkiojärjestelmän palkkioperusteista
päättää hallitus.
Lisäksi käytössä on erillinen pikapalkkio, jossa palkitaan varsinaisen tulospalkkiojärjestelmän
tavoitteisiin kuulumattomasta erinomaisesta suorituksesta.
Destian hallitus päätti 30.9.2015 koko henkilöstöä koskevan tulospalkkiojärjestelmän rakenteesta
ja periaatteesta vuodelle 2016. Tulospalkkiojärjestelmä muodostaa osan henkilöstön palkitsemisen
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
kokonaisuutta. Tulospalkkiojärjestelmä tuo palkitsemiseen kannustavan, yhtiön sisäistä yhteistyötä
ja strategiaa tukevan ohjaus- ja palkitsemiselementin. Järjestelmällä tuetaan yhtiön kannattavuuden
ja toimintaedellytysten tukemista ja kehittämistä.
Uuden palkkiojärjestelmän kohderyhmänä on viisi
erilaista henkilöstöryhmää: 1) Destian projekteilla
työskentelevä henkilöstö, 2) työpäälliköt, 3) konserniyksiköiden henkilöstö ja tulosyksiköiden tuen
henkilöstö 4) liiketoimintayksiköiden johtajat sekä
5) tulosyksiköiden johtajat.
Destian hallitus päätti 30.10.2014 ottaa käyttöön uuden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän
vuosille 2014–2018. Järjestelmän tarkoituksena on
sitouttaa tietyt avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille
kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmästä sekä sen piiriin kuuluvista
henkilöistä päättää hallitus. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 75 henkilöä. Ansaintajakso on 2014–2018
ja ansaintakriteeri on yhtiön arvonnousu. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit ovat samat
kaikille järjestelmän piiriin kuuluville. Kriteerit ovat
konsernitasoisia ja poikkeavat tulospalkkiojärjestelmän kriteereistä. Ansaintajaksolta kertynyt palkkio
maksetaan rahapalkkiona viimeistään vuoden 2019
aikana.
Vastuu palkkiojärjestelmistä ja niiden toiminnasta on konsernin henkilöstötoiminnolla.
Johtoryhmän jäsenten palkoista ja palkitsemisesta päättää hallitus HR-valiokunnan valmistelun
pohjalta.
Toimitusjohtajan palkitseminen
Yhtiön ja toimitusjohtajan välinen johtajasopimus,
jossa on sovittu palkitsemisen periaatteet, on solmittu 2.12.2014.
Toimitusjohtajalle ajalla 1.1.–31.12.2015 maksetut palkat ja luontoisedut olivat yhteensä 453 840
euroa. Vuodelta 2014 toimitusjohtajalle maksettiin
tulosperusteista palkkiota 142 380 euroa. Vuodelta
2015 toimitusjohtajalle tullaan maksamaan tulosperusteista palkkiota 208 747 euroa.
Toimitusjohtajan kokonaispalkkio koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, vuosittaisesta muuttuvasta
tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin kannustinjär33
jestelmästä. Vuosittainen tulospalkkio on enintään
60 % vuosipalkasta.
Vuosittaisen tulospalkkiojärjestelmän palkitsemiskriteerit 2016 perustuvat toimitusjohtajan osalta
konsernikohtaisiin taloudellisiin tavoitteisiin (95 %)
sekä työturvallisuustavoitteisiin (5 %). Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit
noudattavat yllä kerrottuja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän periaatteita.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on toimitusjohtajasopimuksessa sovittu 63 vuotta. Eläke määräytyy
työntekijäin eläkelain ja yhtiön ottaman erillisen
vakuutuksen mukaisesti. Toimitusjohtajan lisäeläkkeen vuosimaksu vuonna 2015 oli 129 672 euroa.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 12 kuukautta. Toimitusjohtajan irtisanoessa toimisuhteen
irtisanomisaika on 12 kuukautta. Yhtiön puolelta
irtisanottaessa toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi 12 kuukauden
palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.
Toimitusjohtajalla on yhtiön ottamat tapaturma-,
henki-, matka- ja sairauskuluvakuutukset, joiden
vuosimaksu vuonna 2015 oli yhteensä 23 628 euroa. Lisäksi toimitusjohtajalla on yhtiön maksama
ADSL-liittymä, jonka vuosimaksu 2015 on ollut
370,60 euroa.
Muun johdon palkitseminen
Johtoryhmän jäsenten kokonaispalkkio koostuu
kiinteästä kuukausipalkasta, vuosittaisesta muuttuvasta tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä. Maksimissaan johtoryhmän
jäsenen vuosittainen tulospalkkio voi olla viiden (5)
kuukauden palkkaa vastaava määrä.
Johtoryhmän jäsenille tilikaudella 2015 maksetut
palkat ja luontoisedut olivat yhteensä 1 045 080 euroa. Vuodelta 2014 johtoryhmän jäsenille maksettiin
tulosperusteista palkkiota 137 386 euroa. Vuodelta
2015 johtoryhmän jäsenille tullaan maksamaan tulosperusteista palkkiota yhteensä 152 000 euroa.
Yhdellä johtoryhmän jäsenellä on vastaava
lisäeläke kuin toimitusjohtajalla. Lisäeläkkeen vuosimaksu oli 50 472 euroa vuonna 2015.
DESTIAN VUOSI 2015
TALOUDELLISEEN RAPORTOINTI­PROSESSIIN
LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA
­RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN
­PÄÄPIIRTEET
Osakeyhtiölain mukaisesti hallitus huolehtii siitä,
että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja puolestaan
huolehtii siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Konsernin johto vastaa siitä, että konsernin jokapäiväisessä toiminnassa noudatetaan soveltuvaa
lainsäädäntöä ja yhtiön hallituksen päätöksiä ja että
konsernin riskienhallinta on järjestetty asianmukaisella tavalla.
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta on olennainen osa konsernin
hallinto- ja johtamisjärjestelmää. Destian hallitus ja
sen tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo sisäisen
valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan
tehokkuutta ylimmällä tasolla. Sisäisen valvonnan
käytännön toteutus ja päivittäinen johtaminen on
puolestaan konsernin operatiivisen johdon tehtävä.
Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä toimintaa
perustuen Destian arvoihin, tavoitteisiin, prosesseihin, käytäntöihin, määrityksiin ja ohjeisiin sekä
taloudelliseen raportointijärjestelmään. Sisäisen
valvonnan tehtävät ovat kiinteä osa Destian liiketoimintaprosesseja sekä liiketoiminnan ohjausta,
riskienhallintaa ja valvontaa. Sisäisen valvonnan
tavoitteena on varmistaa konsernin taloudellisen
raportoinnin luotettavuus, toimintojen tehokkuus ja
tuloksellisuus sekä lainsäädännön ja muiden säännösten noudattaminen. Lisäksi sisäisen valvonnan
tavoitteena on varmistaa, että Destian varojen hallinta on järjestetty luotettavalla tavalla.
Destialla on määritelty sisäisen valvonnan viitekehys, joka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn
COSO-valvontamalliin.
Destialla on hallituksen vuoden 2010 alussa
hyväksymät eettiset ohjeet. Konsernin sisäinen
päätöksenteko- ja hyväksymisohjeisto on selkeästi määritetty ja osa Destian työjärjestystä. Destian
toimintajärjestelmässä kuvatut toimintamallit ja pro-
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
sessit sisältävät liiketoimintaan liittyvää ohjeistusta.
Destian organisaatiorakenne on toteutettu sisäistä
valvontaa tukevaksi. Destian keskitetyt toiminnot
toteuttavat valvontaa omien vastuualueidensa puitteissa. Destian henkilöstölle on laadittu työtehtävien mukaisia tehtävänkuvauksia, joissa vastuita on
määritelty tarkemmin. Sisäisen valvonnan näkökulma on otettu huomioon tehtävien eriyttämisessä ja
vastuuttamisessa.
Valvontatoimenpiteet on määritelty liiketoimintaprosesseihin, joita valvovat prosessien omistajat ja
operatiivinen johto. Lisäksi ennakoivia automaattisia valvontatoimenpiteitä on sisällytetty konsernin
järjestelmiin.
Konsernin taloudellisen raportoinnin valvonnasta
vastaa ensisijaisesti konsernin talousosasto. Valvontaa on tehostettu liiketoimintakohtaisilla valvontavastuilla. Taloudellisessa raportoinnissa noudatetaan lakien ja muiden säädösten ohella yleisesti
hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita yhtiötä
koskevia määräyksiä. Tavoitteena on varmistaa, että
konsernin taloudellinen raportointi toteutetaan luotettavalla tavalla ja yhtiön julkistamat taloudelliset
raportit antavat oleellisesti oikeat tiedot konsernin
taloudellisesta tilanteesta. Taloudellista raportointia
varten Destialla on operatiivinen raportointijärjestelmä, jonka mukaisesti tuotetaan kuukausittain
monipuolista tietoa konsernin taloudellisesta tilasta ja sen kehittymisestä johdon tarpeisiin. Tietoa
toimitetaan säännöllisesti Destian hallitukselle ja
sen tarkastusvaliokunnalle sekä konsernin ja tulosyksiköiden operatiiviselle johdolle.
Konsernin taloudellista johtamista ja toimintojen valvontaa tukevat ja koordinoivat konsernin
taloushallinto sekä controller-toiminto. Konsernin
taloudellisessa raportointiprosessissa noudatetaan
taloudellista raportointia koskevia toimintaohjeita.
Destian talousraportointiprosessi koostuu sisäisestä ja ulkoisesta laskennasta. Sisäinen laskenta
keskittyy konsernin tuloskehityksen seurantaan,
ennustamiseen ja analysointiin, kun taas ulkoinen
laskenta ja raportointi perustuu Destian tapaan soveltaa EU:n hyväksymiä IFRS-raportointistandardeja. Toimintakertomus ja konsernin emoyhtiön
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä
kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Sisäinen tarkastus
Destiassa on sisäisen tarkastuksen standardien
mukaisesti riippumaton sisäinen tarkastus, joka
raportoi toimitusjohtajalle ja tarkastusvaliokunnalle.
Sisäinen tarkastus tukee hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista. Hallitus on vahvistanut sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen. Destian
sisäinen tarkastus avustaa johtoa sisäisen valvonnan toteuttamisessa ja riskienhallinnan kehittämisessä sekä tukee organisaatiota sen tavoitteiden
saavuttamisessa. Sisäinen tarkastus noudattaa sisäisen tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja ja toimii yhteistyössä tilintarkastajien kanssa.
Riskienhallinta
Riskienhallinta on olennainen osa konsernin johtamis- ja valvontajärjestelmää. Riskienhallinta käsittää organisaation toiminnan ennakoivat ja reagoivat
menettelyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Destian
hallitus on ylimpänä riskienhallinnan vastuutahona
hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, jossa on määritelty riskienhallinnan periaatteet. Toimitusjohtaja
apunaan Destian johtoryhmä vastaa riskienhallinnan
kokonaisuudesta ja valvoo konsernin riskienhallintaa.
Riskienhallinta on sisällytetty osaksi Destian
strategiaprosessia. Merkittävät strategian toteuttamiseen liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan
osana strategiatyötä. Merkittäville riskeille määritetään vastuut ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi.
Destian merkittävimmät riskit ja riskikartta mukaan
lukien riskienhallinnan toimenpiteet ja vastuut käsitellään yhtiön hallituksessa vähintään kerran vuodessa. Merkittävimpiä riskejä seurataan ja ne päivitetään vähintään puolivuosittain ja päivityksestä
laaditaan yhteenveto tarkastusvaliokunnalle. Hallitusta tiedotetaan riskikartan muutoksista.
Tulosyksiköiden johtajat tunnistavat omaan liiketoimintaansa liittyvät riskit sekä suunnittelevat
toimenpiteet ja vastaavat niiden toteuttamisesta riskien välttämiseksi. Tulosyksiköt raportoivat
34
merkittävimmät riskinsä toimitusjohtajalle osana
kuukausiraportointia.
Työpäälliköt ja vastaavassa asemassa olevat
vastaavat projektijohtamisen menettelyjen mukaisesti projektiensa tarjous- ja toteutusvaiheen
riskienhallinnasta. Projektikohtainen riskienhallinta
kattaa projektin kaikki keskeiset vaiheet. Projektin
eri vaiheissa tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden
merkittävyys sekä sovitaan toimenpiteet, vastuut
ja aikataulut. Projektiriskit käsitellään kuukausittain
tulosyksikkötasolla projektiraportoinnin yhteydessä.
Destian rahoitusriskien hallinta on kuvattu hallituksen erikseen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskeiltä suojautumisesta laaditaan
neljännesvuosittain yhteenveto. Rahoituspolitiikan
mukaisesti konsernin rahoitusriskien hallinta kattaa
toimenpiteet likviditeetti-, valuutta-, korko-, vastapuoli-, luotto- ja hyödykeriskeiltä suojautumiseksi.
Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin sekä talous- ja rahoitusriskeihin.
LÄHIPIIRILIIKETOIMET
Destia on vuoden 2015 tilinpäätöstä varten määritellyt lähipiirinsä. Destia on arvioinut ja seurannut
lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja huolehtinut
siitä, että mahdolliset eturistiriidat tulevat asianmukaisesti huomioon otetuksi yhtiön päätöksenteossa.
Suoritetussa lähipiiriliiketoiminta tarkistuksessa ei
ole ilmennyt yhtiön kannalta olennaisia ja tavanomaisesta liiketoiminnasta tai tavanomaisista markkinaehdoista poikkeavia lähipiiriliiketoimia.
SISÄPIIRI
Destia Group Oyj:n liikkeellelaskema joukkovelkakirja listattiin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy)
17.6.2015. Tämän johdosta Destiaan perustettiin
pysyvä yrityskohtainen sisäpiiri, johon kuuluvat
Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjeen mukaisesti hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja päävastuullinen
tilintarkastaja. Lisäksi Destian on määritellyt, että
edellä mainittujen lisäksi mm. johtoryhmän jäse-
DESTIAN VUOSI 2015
net kuuluvat pysyvään sisäpiiriin. Destian pysyvä
yrityskohtainen sisäpiiri ei ole julkinen eli tietoja ei
julkaista ulkoisilla sivuilla.
Destian hallitus on hyväksynyt Destian sisäpiiriohjeen, joka sisältää ohjeet pysyville ja hankekohtaisille sisäpiiriläisille sekä yhtiön sisäpiirihallinnon
organisaation ja menettelytavat. Ohje vastaa sisällöltään Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta. Ohje on
jaettu kaikille sisäpiiriläisille. Ohjeessa on tarkemmin
kuvattu Destian sisäpiirihallinto sekä sisäpiiriläisiä
koskevien säädösten ja rajoitusten pääkohdat.
Konsernin lakiasiat valvoo sisäpiiriohjeen noudattamista ja ylläpitää yhtiön sisäpiirirekistereitä.
Destian hiljainen jakso (silent period) alkaa kunkin
vuosineljänneksen päätyttyä ja kestää tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksen julkistamiseen
asti. Tämän ajanjakson aikana Destian sisäpiiriläiset
eivät saa käydä kauppaa Destian liikkellelaskemalla
joukkovelkakirjalla.
TILINTARKASTUS
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi on tilikausi ja tehtävä päättyy vaalia ensiksi
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokoukselle tehtävää hallituksen ehdotusta yhtiön tilintarkastajaksi valmistelee tarkastusvaliokunta. Tilintarkastajan valinnasta päättää
yhtiökokous.
Yhtiön tilintarkastajat raportoivat yhtiön hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle sekä toimitusjohtajalle
vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastajat
antavat yhtiön osakkeenomistajalle lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävän vuositilinpäätöksen
yhteydessä.
Tilintarkastajaksi vuodelle 2015 valittiin KPMG
Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Virpi Halonen. Tilintarkastajille maksetut palkkiot on
eritelty Destia Group -konsernin tilinpäätöksessä
2015.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
35
HALLITUS
Keskeiset luottamustoimet
Antti Ahlström Perilliset Oy: hallintoneuvoston jäsen
2014–, Zeropoint Oy: hallituksen jäsen 2014–, GD
Promotions: hallituksen jäsen 2012–, Nyland nations
reservofficerare r.f: hallituksen jäsen 2004–2007 ja hallituksen puheenjohtaja 2005–2007
ARTO RÄTY
s.1955
Hallituksen jäsen 1.7.2014–
ja puheenjohtaja 17.3.2015–
HR-valiokunnan puheen­
johtaja sekä Avustavan valiokunnan jäsen
Ei riippumaton yhtiöstä ja
sen osakkeenomistajasta
Kenraaliluutnantti (EVP)
JACOB AF FORSELLES
Keskeinen työkokemus
Fortum Oyj: johtaja, Corporate Affairs and Communications 29.2.2016–; Puolustusministeriö: kansliapäällikkö 2011–2015, Pääesikunta: operaatiopäällikkö
2009–2010, Maavoimien Esikunta: esikuntapäällikkö
2008–2009, Puolustusministeriö: Kansallisen puolustuspolitiikan yksikkö, johtaja 2004–2008; Maanpuolustuskurssien johtaja 2003–2004, Porin Prikaatti:
komentaja 2000–2002, KFOR, Kosovo: Suomen Pataljoona, komentaja 2000, Pääesikunta: Kansainvälinen
osasto, apulaisosastopäällikkö 1997–2000, NATO HQ,
SHAPE PCC: apulaissotilasasiamies NATO yhteysupseeri 1994–1997, Pääesikunta: Operatiivinen osasto,
osastoesiupseeri 1992–1994
Keskeiset luottamustoimet
Destia Group Oyj: hallituksen varapuheenjohtaja
1.7.2014–17.3.2015, Destia Oy: hallituksen varapuheenjohtaja 1.7.2014–2.12.2014, Viipurin taloudellinen korkeakouluseura ry (VITAKO): hallituksen jäsen
2012–, Suomalainen strategisen tutkimuksen ja seurannan tukisäätiö (STRATU): hallituksen jäsen 2011–,
Maanpuolustuksen kannatussäätiö: hallituksen jäsen
2011–, Urlus-säätiö: hallituksen jäsen 2011–, Huoltovarmuusneuvosto: jäsen 2011–, AC Cleantech Growth
Fund I: hallituksen jäsen 2010–
s.1973
Hallituksen jäsen 1.7.2014–
HR-valiokunnan jäsen sekä
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja ei
riippumaton sen osakkeenomistajasta
KTM, OTK
Keskeinen työkokemus
Ahlström Capital Oy: virkaa tekevä toimitusjohtaja
1.11.2015–31.1.2016, Ahlström Capital Oy: Chief
Investment Officer 2015–, Ahlström Capital Oy: sijoitusjohtaja 2008–2014, Viola Capital Oy: osakas
2006–2008, Mandatum & Co Oy: osakas 2003–2005,
Mandatum & Co Oy: apulaisjohtaja 2002–2005,
Mandatum & Co Oy: analyytikko 1998–2002, CapMan
Capital Management Oy: sijoitusanalyytikko 1998
Keskeiset luottamustoimet
A. Ahlström Kiinteistöt Oy: hallituksen puheenjohtaja
2.11.2015–; Enics AG: hallituksen jäsen 22.10.2015–
Destia Oy: hallituksen jäsen 1.7.2014–2.12.2014;
AC Cleantech Management Oy: hallituksen jäsen
23.4.2012–29.10.2015 ja puheenjohtaja 30.10.2015–;
Elinkorkolaitos Hereditas: johtokunnan jäsen 01/2010–
MATTI MANTERE
s. 1945
Hallituksen jäsen 1.7.2014–
HR-valiokunnan jäsen sekä
Avustavan valiokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja sen
osakkeenomistajasta
DI
MARCUS AHLSTRÖM
s. 1982
Hallituksen jäsen 17.3.2015–
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja sen
osakkeenomistajasta
KTM
Keskeinen työkokemus
Finnlines Oyj: Business Controller 2013–, EY Oy (entinen Ernst & Young Oy): Senior analyst, Transaction
advisory services (TAS) 2011–2013; Assurance services, Senior assistant 2010– 2011 ja Auditor assistant
2007–2010
DESTIAN VUOSI 2015
Keskeinen työkokemus
Lemminkäinen-konserni: Senior Adviser 2009–
31.1.2010, Lemcon Oy: toimitusjohtaja 1991–2008,
Lemminkäinen Oyj: rakennusryhmän johtaja 1987–
1991, Lemminkäinen Oyj: kaukoviennin aluejohtaja
asemapaikkana Liberia, Kenia ja Suomi 1978–1987,
Lemminkäinen Oy Nigeria: projektipäällikkö 1977–1978,
Lemminkäinen Oy Suomi: projektipäällikkö 1975–1977
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Keskeiset luottamustoimet
Deep Lead Oy: hallituksen jäsen 2008–2012 ja puheenjohtaja 2012–2015, Destia Oy: hallituksen jäsen
1.2.2010–2.12.2014, Eera Oy: Senior Adviser 2010–,
Tahko-Chalet Oy: hallituksen jäsen 2010–, ManMax
Oy: hallituksen jäsen 2010–, Fenestra Oy: hallituksen
jäsen 2007–2009, Huoltovarmuuskeskus / Rakennus­
teollisuus RT / Rakennuspoolin poolitoimikunnan
jäsen 2000–2006 ja puheenjohtaja 2006–2010, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK: talouspoliittisen valiokunnan jäsen 2005–2007, Useiden Lemminkäinen Oyj:n
ulkomaisten tytäryhtiöiden hallitusten puheenjohtaja/
jäsen 1992–2009, Rakennusteollisuus, RT: kansainvälisen toiminnan valiokunnan puheenjohtaja 1996–
1999, Suomalais-Venäläisen rakennusalan teknologiasiirron (TT-yhteistyöryhmä) valiokunta: puheenjohtaja
1995–1997
s.1971
Hallituksen jäsen 30.9.2015–
HR-valiokunnan jäsen
Riippumaton yhtiöstä ja ei riippumaton sen osakkeenomistajasta
DI, KTM
Keskeinen työkokemus
Ahlström Capital Oy: johtaja, Teolliset sijoitukset
2015–, Corob: toimitusjohtaja 2013–2015, CPS Color:
EVP, Laiteliiketoiminta 2012–2013, Cargotec Corporation: SVP, Takalaitanostinliiketoiminta 2008-2012,
Cargotec Corporation: SVP, Yrityssuunnittelu 2007–
2008, Cargotec Corporation: VP, Yrityssuunnittelu
2006–2007, Bain & Company: Manager 1998–2006
Keskeiset luottamustoimet
ÅR Packaging Group AB: hallituksen jäsen 1.10.2015–
PANU ROUTILA
s. 1964
Hallituksen jäsen 1.7.2014–
Hallituksen varapuheenjohtaja
Riippumaton yhtiöstä ja sen
osakkeenomistajasta
KTM
SOLVEIG TÖRNROOS-HUHTAMÄKI
Keskeinen työkokemus
Konecranes Oyj: toimitusjohtaja 1.11.2015–, Ahlström
Capital Oy: toimitusjohtaja 2008–31.10.2015, Kuusakoski Group: Alteams Oy, toimitusjohtaja 2002–2007,
Outokumpu Group: Vedetyt kuparituotteet -divisioona,
johtaja 1997–2001, Outokumpu Group: Vedetyt kuparituotteet -divisioona, controller 1995–1997, Partek
Morin SA: talousjohtaja 1992–1995, Partek Concrete
International: controller 1991–1992, Partek Group:
erinäisiä johtotehtäviä 1986–1991, Nokia Oy: Systems
analyst 1985–1986
Keskeiset luottamustoimet
Destia Group Oyj: hallituksen puheenjohtaja 1.7.2014–
17.3.2015, Destia Oy: hallituksen puheenjohtaja
1.7.2014–2.12.2014, Ahlstrom Oyj: hallituksen jäsen
25.3.2014–26.1.2015; puheenjohtaja, 26.1.2015–,
ÅR Packaging Group AB: hallituksen jäsen 25.8.2011–
24.6.2014; varapuheenjohtaja, 24.6.2014–31.10.2015,
AC Cleantech Management Oy: hallituksen puheenjohtaja 18.6.2010–31.10.2015, Enics AG: hallituksen
jäsen 23.4.2009–22.4.2010; hallituksen puheenjohtaja
22.4.2010–, Vacon Oyj: hallituksen jäsen 23.3.2010–
27.3.2013; puheenjohtaja 27.3.2013–12.1.2015,
Ripasso Energy AB: hallituksen jäsen 7.12.2009–
31.10.2015
HALLINNOINTI
TERO TELARANTA
TILINPÄÄTÖS
s. 1954
Hallituksen jäsen 1.7.2014–
Tarkastusvaliokunnan
­puheenjohtaja
Riippumaton yhtiöstä ja sen
osakkeenomistajasta
Diplomi ekonomi, entinen
KHT-tilintarkastaja ja Auktoriserad revisor Ruotsissa
Keskeinen työkokemus
KPMG Oy Ab: KHT-tilintarkastaja 1986–31.3.2010.
Kokemusta pörssiyhtiöiden, kansainvälisten ja muiden suurten yhtiöiden tilintarkastuksen johtamisesta., KPMG Oy Ab: osakas 1989–2009; johtoryhmän
jäsen 1991–2001; kehitysjohtaja (vastuualue riskien
hallinta, tilintarkastajien koulutus- ja kehitystoiminta)
1991–1995; Helsingin jaostojen tilintarkastusjohtaja
1995–1997; toimialajohtaja 1997–2001, PriceWaterhouse Oy: tilintarkastaja 1979–1986
Keskeiset luottamustoimet
Sairaalaklovnit Ry: hallituksen jäsen 04/2015–,
Suomen Metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö OTSO:
liiketoimintajaoston jäsen 9.12.2014–; tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 02/2015–, Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj: hallituksen jäsen 12.6.2014–;
tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 06/2015–, Destia
Oy: hallituksen jäsen 2.12.2009–2.12.2014; varapuheenjohtaja 3/2014–6/2014; KPMG Oy Ab: hallituksen
jäsen 2002–2006; Risk management steering komitean puheenjohtaja 2003–2006
36
JOHTORYHMÄ ALKAEN 1.1.2016
HANNU LEINONEN
MINNA HEINONEN
Keskeinen työkokemus
YIT Oyj: toimitusjohtaja 2006–2008, YIT Primatel Oy:
toimitusjohtaja 2001–2005, Sonera Telecom: johtaja
1999–2001, Sonera Oyj: johtaja, verkkopalvelut 1996–
1999, Skanska Oy: hankintapäällikkö 1994–1996,
Haka Oy: hankintapäällikkö 1992–1994
Keskeinen työkokemus
Destia Oy: tulosyksikön johtaja, Erikoisrakentaminen
2013–2014, Destia Oy: tulosyksikön johtaja, Kivi
2011–2012, Destia Oy: yksikön johtaja, Kiviainesyksikkö 2009–2010, Destia Oy: lakimies 2008, Tieliikelaitos:
lakimies 2001–2007
s. 1962
Toimitusjohtaja 2009–
Johtoryhmän puheenjohtaja
2009–
DI
AKI MARKKOLA
s. 1967
Tulosyksikön johtaja,
Etelä-Suomi 2015–
Johtoryhmän jäsen 2011–
Varatuomari
Keskeiset luottamustoimet
Ilmarinen: hallituksen jäsen 13.11.2012–, Ilmarinen:
hallintoneuvoston jäsen 17.4.–13.11.2012, Onninen
Oy: hallituksen jäsen 2010–, SRV-Yhtiöt Oyj: hallituksen jäsen 2009
LAURA AHOKAS
s. 1970
Henkilöstöjohtaja 2012–
Johtoryhmän jäsen 2012, 2016–
Laajan johtoryhmän / kehitys­
ryhmän jäsen 2013–2015
KTM
Keskeinen työkokemus
Ramirent Finland Oy: Henkilöstöpäällikkö 2007–2011,
GE Healthcare: HR Manager, Liiketoimintayksikkövastuu 2005–2007
PASI KAILASALO
s. 1971
Tulosyksikön johtaja,
Itä-Suomi 2011–
Johtoryhmän jäsen 2011–
Prosessin omistaja, rakentamispalvelujen toteuttaminen 2013–
DI
s. 1981
Tulosyksikön johtaja,
Asiantuntijapalvelut 2016–
Johtaja, Liiketoiminnan kehitys
ja tuotannon tuki 2015–
Johtoryhmän jäsen 2016–
Prosessin omistaja,
Asiakasprosessi 2015–
KTM
Keskeinen työkokemus
Destia Oy: kehityspäällikkö, strateginen suunnittelu ja
asiakkuusprosessi 2014, Destia Oy: kehityspäällikkö,
myynnin tuki 2008–2013, VTT: Business Developer
2006–2008, Mercantile Oy: markkinointisuunnittelija
2005–2006
DESTIAN VUOSI 2015
Keskeinen työkokemus
EADS Secure Networks Oy: Senior Legal Counsel
2006–2010, Raisio Oyj: Legal Counsel 2001–2006,
Wärtsilä Finland Oy: Legal Counsel 2000–2001,
Puolustusvoimat: sotilaslakimies 1998–2000, Kemijoki
Oy: lakiasiat 1992–1997
s. 1957
Talous- ja rahoitusjohtaja
2008–
Johtoryhmän jäsen 2007–
KTM
Keskeinen työkokemus
Destia Oy: työpäällikkö, Infrarakentaminen, Itä-Suomi
2008–2010, Tieliikelaitos: projektipäällikkö, RES / Erikoisrakentaminen 2004–2008, Elisa Oyj / Oy Radiolinja
Ab: Projektihallinta-/tuotantotilapäällikkö 2001–2004,
Rakennus Oy Lemminkäinen: tuote-/työmaapäällikkö
1994–2001
KIMMO LAAKSOLA
Keskeinen työkokemus
Tieliikelaitos: talous- ja rahoitusjohtaja 2007, Gutta
Oy: Manager 2006–2007, Citycon Oyj: talous- ja rahoitusjohtaja 2003–2005, Stockmann Oyj Abp: rahoituspäällikkö 1995–2003, Ahlcorp Oy: rahoituspäällikkö
1992–1995
Keskeiset luottamustoimet
Finavia Oyj: hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja 2012–16.12.2015
MARKO VASENIUS
Keskeinen työkokemus
Destia Oy: työhyvinvointipäällikkö 2010, Destia Oy:
kehittämispäällikkö 2008–2009, Tieliikelaitos: päätoiminen luottamusmies 2002–2008, Tieliikelaitos: henkilöstökonsultti, Etelä-Suomi 2001, Tielaitos, Tuotanto:
päällikkö, ohjausjärjestelmien kehittäminen 1997–
2000, Tielaitos: erilaiset suunnittelu-, rakentamis- ja
asiantuntijatehtävät 1982–1996
YRITYSVASTUU
s. 1968
Johtaja, Yrityssuunnittelu
2016–
Johtoryhmän jäsen 2016–
Rakennusinsinööri, AMK,
eMBA
PIRKKO SALMINEN
s. 1954
Henkilöstön edustaja johtoryhmässä 1.7.2011–
31.12.2013, 2016–
Päätoiminen pääluottamusmies 2010–
Keskikoulu, Rakennusmestari
HEIDI ERHA
TIMO VIKSTRÖM
s. 1966
Lakiasiainjohtaja 2010–
Johtoryhmän jäsen 2010–
2012, 2016–
Laajan johtoryhmän / kehitysryhmän jäsen 2013–2015
Varatuomari
GRI-KOONTI
s. 1972
Tulosyksikön johtaja,
Länsi-Suomi 2013–
Johtoryhmän jäsen 2011–
Insinööri
Keskeinen työkokemus
Destia Oy: tulosyksikön johtaja, Lounais-Suomi
2011–2012, Destia Oy: yksikön johtaja, Infrahoito,
Etelä-Suomi 2008–2010, Tieliikelaitos: yksikön päällikkö, Hämeen palveluyksikkö 2005–2008, Tieliikelaitos:
Controller, Etelä-Suomen palveluryhmä 2002–2005,
Tieliikelaitos: toiminnansuunnittelija, Tampereen palveluyksikkö 2001–2002, Tieliikelaitos: insinööri, Tampereen palveluyksikkö 1998–2001
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Keskeinen työkokemus
Destia Group Oyj: johtaja, Yritysjärjestelyt 2015, Lemminkäinen Oyj: varatoimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsen, Skandinavia-tulosyksikön johtaja 2013–
2014 ja toimitusjohtaja Lemminkäinen Sverige AB
2014, Lemminkäinen International Oy: toimitusjohtaja
Lemminkäinen Norge AS 2013, Lemminkäinen International Oy: tulosyksikön johtaja, kansainväliset päällystysliiketoiminnot 2011–2012, Lemminkäinen Infra
Oy: tulosyksikön johtaja, kansainväliset päällystysliiketoiminnot ja Suomi 2009–2010, Lemminkäinen Infra
Oy: kehitysjohtaja ja -päällikkö 2005–2008, Lemcon
Oy: suunnittelu- ja projektipäällikkö 2001–2004, Tiehallinto: rakentamisen ja ylläpidon hankintaprosessin
omistaja 1997–1998 ja 1999–2001, Vägverket Ruotsi:
projektipäällikkö 1998, Tielaitos: projekti- ja työmaapäällikkö 1990–1996
SEPPO YLITAPIO
s. 1973
Tulosyksikön johtaja,
Pohjois-Suomi 2013–
Johtoryhmän jäsen 2011–
Prosessin omistaja, hoitopalvelujen toteuttaminen 2013–
Insinööri
Keskeinen työkokemus
Destia Oy: tulosyksikön johtaja, Länsi-Suomi ja Pohjoiskalotti 2012, Destia Oy: tulosyksikön johtaja,
Länsi-Suomi 2011, Destia Oy: yksikön johtaja, Infrahoito, Pohjois-Suomi 2008–2010, Tieliikelaitos: kelikeskuspäällikkö / toiminnansuunnittelija 2007–2008,
Tieliikelaitos: kelikeskusvastaava / projektivastaava
2005–2007, Tieliikelaitos: projektipäällikkö, Konsultointi, Geopalvelut 2001–2005
37
DESTIA GROUP -KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2015
SISÄLTÖ
TILINPÄÄTÖS
Hallituksen toimintakertomus��������������������������������������������������39
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS����������������������������������������43
Konsernin tase, IFRS���������������������������������������������������������������44
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS������������������������������������������45
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista������������������46
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet�����������������������������������47
2Toimintasegmentit������������������������������������������������������������52
3 Myydyt liiketoiminnot�������������������������������������������������������52
4Liikevaihto������������������������������������������������������������������������53
5Pitkäaikaishankkeet���������������������������������������������������������53
6 Materiaalit ja palvelut�������������������������������������������������������53
7 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut����������������������������������53
8Poistot������������������������������������������������������������������������������53
9Arvonalentumiset�������������������������������������������������������������54
10Työsuhde-etuudet������������������������������������������������������������54
11Kehittämismenot��������������������������������������������������������������54
12 Rahoitustuotot ja -kulut����������������������������������������������������54
13Tuloverot��������������������������������������������������������������������������55
14 Osakekohtainen tulos������������������������������������������������������55
15 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet����������������������������56
16Liikearvot�������������������������������������������������������������������������57
17Arvonalentumistestit��������������������������������������������������������57
18 Muut aineettomat hyödykkeet�����������������������������������������58
19 Hankitut liiketoiminnot�����������������������������������������������������58
20 Myytävissä olevat rahoitusvarat���������������������������������������59
21Vaihto-omaisuus��������������������������������������������������������������59
22 Myyntisaamiset ja muut saamiset �����������������������������������59
23Rahavarat�������������������������������������������������������������������������60
24 Laskennalliset verosaamiset ja -velat�������������������������������60
25 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot���������������������������������61
26Rahoitusvelat�������������������������������������������������������������������62
27 Muut velat������������������������������������������������������������������������63
28 Ostovelat ja muut velat����������������������������������������������������63
29 Pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmät���������������������������63
30Eläkevelvoitteet����������������������������������������������������������������64
31Varaukset�������������������������������������������������������������������������65
32 Rahoitusriskien hallinta����������������������������������������������������65
33 Muut vuokrasopimukset��������������������������������������������������68
34 Ehdolliset velat ja varat ���������������������������������������������������68
35Lähipiiri�����������������������������������������������������������������������������69
36 Raportointikauden päättymisen .jälkeiset tapahtumat������69
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
Konsernin tunnuslukutaulukko, IFRS���������������������������������������70
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS������������������������������������������������71
Emoyhtiön tase, FAS���������������������������������������������������������������72
Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS)�����������������������������������������73
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS��������������������������������74
Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä��������������78
Tilintarkastuskertomus������������������������������������������������������������79
TILINPÄÄTÖS
38
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015
Toimintaympäristö
Suomen talouden edelleen heikentynyt tilanne
vaikutti infra-alaan ja koko rakennusalan toimintaympäristöön vuonna 2015. Haastava markkinatilanne näkyi paitsi tiukkana kilpailuna hankkeista
myös tarjoushintojen poikkeuksellisen alhaisena
tasona. Kilpailuun tuli myös aiempaa harvemmin
suurhankkeita.
Infra-alan kysyntä oli kuitenkin kohtuullinen ja
vuoden aikana käynnistyi tai kilpailutettiin useita
hankkeita niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Kokonaismarkkinan laskusta huolimatta julkisen
sektorin hankeohjelman lähivuosille suunnitellut
suurhankkeet luovat peruskysyntää infra-alalle.
Rakennusteollisuus ry:n, RT:n, lokakuussa julkaiseman arvion mukaan rakentamisen määrän
ennakoitiin vähentyvän prosentin verran vuonna
2015. RT arvioi infrarakentamisen lähitulevaisuuden
tilanteen jokseenkin epävarmaksi; useat isot projektit ovat päättymässä, eikä näköpiirissä ole suuria
hankkeita, jotka voisivat kompensoida laskua. Lisäksi valtio siirtää infrarahoitustaan investoinneista
perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämiseen.
Rakennusteollisuus ennustaa vuodelle 2016 maltillista, noin kahden prosentin kasvua.
Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, rakentamisen luottamusindikaattorien mukaan rakennusyritysten luottamusindikaattori heikkeni hieman
joulukuussa, ollen silti kohtalaisen hyvällä tasolla
ja selvästi parempi kuin vuoden alkupuolella. Tilauskannan kuvataan olevan hieman tavanomaista heikompi. Suomen rakentamisen luottamusindikaattori
oli marraskuussa jonkin verran EU-maiden keskitasoa vahvempi.
Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan
kustannukset laskivat 1,7 prosenttia vuoden 2014
joulukuusta vuoden 2015 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -12,4 prosentista betonirakenteiden 1,7
prosenttiin. Kokonaisindeksin laskuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden joulukuussa. Kustannusten laskua hillitsi työvoimakustannusten nousu.
DESTIAN VUOSI 2015
IFRS-tilinpäätös
Konsernitilinpäätös vertailutietoineen on laadittu
kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti
(IFRS). Kesäkuussa 2015 Destia Group Oyj:n listattua institutionaalisille sijoittajille suunnatun 65
miljoonan euron joukkovelkakirjalainan Nasdaq
Helsinki Oy:n päälistalle, konserni on ottanut raportoinnissa käyttöönsä IFRS 8 Toimintasegmentit
-standardin.
Destian liiketoiminta koostuu tie- ja rataverkoston sekä muiden infra-alan hankkeiden koko elinkaaren kattavista palveluista aina suunnittelusta,
toteutuksen kautta kunnossapitoon. Destian liiketoimintarakenne perustuu yhtenäisiin liiketoimintaprosesseihin. Liiketoiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava toimintasegmentti on
koko konserni.
Destia Group Oyj aloitti toimintansa 22.4.2014
Destia Oy:n oston yhteydessä, joten vertailuluvut
tasetta lukuunottamatta ovat vain toiselta vuosipuoliskolta 1.7.–31.12.2014.
Vuoden aikana saadut merkittävimmät
uudet tilaukset ja tilauskanta
Destian toiminta asiakas- ja myyntityössä kehittyi
positiivisesti vuoden aikana. Yksityisen sektorin
asiakkaiden osuus niin kappalemääräisesti kuin
liikevaihdollisestikin kasvoi. Tilauskanta päättyneen
vuoden lopussa oli selkeästi suurempi kuin edellisvuoden lopussa ja jakaantuu aiempaa useammalle
vuodelle.
Joulukuun lopun tilauskanta oli 717,4 (628,2)
miljoonaa euroa. Vuoden 2014 loppuun verrattuna
tilauskanta kasvoi 14,2 prosenttia.
Vuoden aikana solmitut merkittävimmät yli 3
­miljoonan euron arvoiset uudet sopimukset:
• E18 Haminan ohikulkutien sisääntuloteiden rakentaminen Haminaan, valmis lokakuussa 2015
• Imatran vesivoimalaitoksen padon peruskorjausprojekti, valmis joulukuussa 2018
• Kunnossapitoalueen 12 radan ja turvalaitteiden
kunnossapito vuosina 2015–2020
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
• Valtatie 8:n parantaminen Nousiaisissa, valmistuu
joulukuussa 2016
• Eskola–Ylivieska päällysrakenneurakka 2, valmistuu vuoden 2017 lopussa
• Kantatien 77 parantaminen Viitasaarella välillä
Taimoniemi–Keitele, valmistuu lokakuussa 2017
• Kunnossapitoalueen 8 (Itä-Suomi) radan ja turvalaitteiden kunnossapito vuosina 2015–2020
• Maanteiden alueurakat: Sodankylä, Lapua, Puolanka, Kemijärvi–Posio, Parkano ja Porvoo vuosina 2015–2020
• Maantien 148 parantaminen Keravan kohdalla,
valmistuu vuoden 2016 lopussa
• Pohjois-Savon sillankorjausurakka, valmis joulukuussa 2016
• Tehdasalueen hoitourakka Raahessa vuosina
2015–2020
• Valtatien 3 Hämeenkyrön kohdan ohituskaistan
rakentaminen, valmis marraskuussa 2015
• Valtatien 8 parantaminen ST (suunnittele ja toteuta) -hanke, Luostarinkylän kohdalla Raumalla,
valmistuu marraskuussa 2016
• Varkauden kunnallistekniikan rakentamisen ja
ylläpidon toteutus vuosina 2016–2023
• Äänekosken biotuotetehdasalueen rakennustyöt,
valmis marraskuussa 2015
• E18 Koskenkylä–Kotka välisen moottoritien kunnossapito vuosina 2015–2020
• Helsinki-Vantaan lentoaseman asematason laajentaminen, valmistuu vuonna 2019
• Juvan kunnossapidon alueurakka vuosina 2015–
2020 (ehdollinen markkinaoikeuden päätökselle
valituksesta johtuen)
• Maakaasujakeluputken maanrakennus ja asennustyöt Porissa, valmistuvat toukokuussa 2016
• Patokankaan raakapuuterminaalin rakentaminen,
valmistuu lokakuussa 2016
• Ydinvoimalahankkeen laitosalueen valmistelevat
työt Pyhäjoella, valmistuu maaliskuussa 2016
• Siltojen ylläpito- ja korjausurakka Uudellamaalla
vuosina 2016–2017
• Ydinvoimalahankkeen laitosalueen maarakennustyöt Pyhäjoella, valmistuu heinäkuussa 2017
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Destia valittiin Valtatie 14 Savonlinnan keskustan
3. vaiheen, Laitaatsalmen syväväylän, toteuttajaksi.
Hankintapäätöksestä valitettiin, valituksen käsittely
on kesken.
Liikevaihdon kehitys
Konsernin liikevaihto oli tilikaudella 462,8 miljoonaa
euroa (7–12/2014: 261,8).
Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikaudella 8,1
miljoonaa euroa (1,7). Ne sisältävät liiketoimintakaupan lisäksi pääasiassa käyttöomaisuuden myyntivoittoja sekä kiinteistöjen myynti- ja vuokratuottoja.
Tuloksen kehitys
Destian tilikauden liikevoitto oli 12,9 miljoonaa euroa (12,5). Konsernin tilikauden tulos oli 6,7 miljoonaa euroa (5,5).
Tilikauden liikevoitto sisältää liiketoiminta- ja
kiinteistökaupan myyntivoittoja yhteensä 5,1 miljoonaa euroa. Vertailuvuoden liikevoittoa rasittavat
2,2 miljoonan euron ja vertailuvuoden tilikauden
tulosta 4,7 miljoonan euron kustannukset, jotka
liittyvät Destian osakkeiden hankintaan ja rahoitusjärjestelyihin.
Tuloverot olivat tilikaudella 1,9 miljoonaa euroa
(1,9).
Tase, rahavirta ja rahoitus
Destian taseen loppusumma oli tilikauden päättyessä 266,3 miljoonaa euroa (264,6). Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,4 prosenttia (9,2), omavaraisuusaste 31,2 prosenttia (29,4) ja nettovelkaantumisaste
32,6 prosenttia (42,4).
Kausivaihteluiden ja onnistuneen hyvän käyttöpääoman hallinnan seurauksena liiketoiminnan
rahavirta kehittyi vuoden 2015 lopussa hyvin.
Rakentamisen kausiluonteisuudesta johtuen on
käyttöpääoman vaade suurimmillaan toisella ja
kolmannella vuosineljänneksellä. Viimeisellä vuosineljänneksellä rahavirran kehitys kääntyi jälleen
positiiviseksi. Tilikauden rahavirta muodostui liiketoiminnan rahavirrasta +10,8 miljoonaa euroa,
investointien rahavirrasta -2,1 miljoonaa euroa ja
39
Destia Group
Destia Group
1–12/2015
7–12/2014
Liikevaihto
462,8
261,8
Liikevoitto
12,9
12,5
2,8
4,8
6,7
5,5
1,5
2,1
Avainluvut (IFRS), Milj. EUR
% liikevaihdosta
Tilikauden tulos
% liikevaihdosta
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Tulos/osake EUR
9,4
9,2
56,14
53,77
Omavaraisuusaste, %
31,2
29,4
Nettovelkaantumisaste, %
32,6
42,4
1 505
1 502
7,6
9,3
717,4
628,2
Henkilöstö keskimäärin
Poissaoloon johtaneet työtapaturmat*
Tilauskanta katsauskauden lopussa
* Työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden
rahoituksen rahavirrasta, joka oli -3,5 miljoonaa
euroa. Rahoituksen rahavirta sisältää varsinaisen
yhtiö­kokouksen päätöksen mukaisesti hybridilainojen lyhennyksiä 2,0 miljoonaa euroa ja koron
maksuja noin 1,5 miljoonaa euroa.
Konsernin rahoitusasema säilyi kohtalaisena.
Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa olivat 42,9 miljoonaa euroa (37,7). Korollisen vieraan
pääoman määrä säilyi vuoden 2014 lopun tasolla
ja oli 66,8 miljoonaa euroa. Lainoista 0,3 prosenttia
oli lyhytaikaisia ja 99,7 prosenttia pitkäaikaisia. Korollinen nettovelka oli 23,9 miljoonaa euroa (29,1).
Destia-alakonsernin 150 miljoonan euron yritystodistusohjelmaa ei käytetty tilikaudella, eikä se
ollut käytössä myöskään vertailukaudella. Käyttöpääoman rahoitustarpeita varten yhtiöllä on lisäksi
käytössä vakuudeton lyhytaikainen 10,0 miljoonan
euron rahoituslimiitti, joka oli tilikauden päättyessä
käyttämättä.
Destia Group Oyj:n 19.6.2014 liikkeeseen laskema 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina institutionaalisille sijoittajille listattiin kesäkuussa Nasdaq
Helsinki Oy:n ylläpitämään Helsingin Pörssiin. Finanssivalvonta hyväksyi 17.6.2015 joukkovelkakir-
DESTIAN VUOSI 2015
jalainan listalleottoesitteen. Joukkovelkakirjalaina
on vakuudeton ja se erääntyy kokonaisuudessaan
kesäkuussa 2019. Lainan kuponki on vaihtuvakorkoinen perustuen kolmen kuukauden Euriboriin ja
lainan marginaali on 4,5 %. Laina on konsernissa
suojattu koronvaihtosopimuksella sen maturiteettiin asti.
Konsernin omaan pääomaan sisältyy oman
pääoman ehtoisia hybridilainoja Ahlström Capital
-konsernilta 27,0 miljoonaa euroa (29,0), joiden
korko on 10,0 %. Hybridilainojen lyhennyksistä ja
koronmaksuista päättää yhtiön hallituksen esityksestä yhtiökokous. Korkokulut kirjataan maksuperusteisesti vuodesta 2015 eteenpäin edellisten
tilikausien tulokseen verovaikutuksella oikaistuna.
Osakkeet, osakepääoma ja oma pääoma
Destia Group Oyj:n rekisteröity osakepääoma on
80 000 euroa ja osakkeiden määrä on 80 000 kappaletta. Yhtiö on 100 %:sti AC Infra Oy:n, joka kuuluu Ahlström Capital -konserniin, omistama.
Destia Group -konsernin omaan pääomaan sisältyvät lisäksi sijoitetun vapaan pääoman rahasto
38,0 miljoonaa euroa sekä hybridilainat yhteensä
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
27,0 miljoonaa euroa (29,0) Ahlström Capitalilta ja
AC Infra Oy:lta.
Destia Group Oyj:n konserniavustus Ahlström
Capitalille tilikaudella 2015 oli 2,3 miljoonaa euroa.
Investoinnit ja divestoinnit
Destia Group -konsernin bruttoinvestoinnit tilikaudella olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa (72,5) eli
2,0 prosenttia (27,7) liikevaihdosta. Investoinnit olivat pääasiassa kalustoinvestointeja ja näiden lisäksi
vertailuvuonna Destia Oy:n osakekannan hankinta.
Destia solmi 23.11.2015 liiketoimintakaupan, jolla se myi mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalvelunsa
Mitta Oy:lle. Liiketoimintakauppa selkiytti Destian
liiketoimintaportfoliota ja vahvisti tasetta luoden
entistä paremmat edellytykset ydinliiketoimintojen
kehittämiseen ja kasvuun. Kauppa saatettiin päätökseen 31.12.2015.
Henkilöstö
Destian henkilömäärä oli tilikaudella keskimäärin
1 505 (1 502) henkilöä. Joulukuun lopun henkilömäärä oli 1 492 (1 429), joista vakinaisia oli 1 403
(1 354) ja määräaikaisia 89 (75) henkilöä. Liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen henkilömäärä
vaihtelee vuoden aikana ja on korkeimmillaan kesällä. Mitta Oy:n kanssa solmitun liiketoimintakaupan
johdosta 98 mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalveluissa työskentelevää henkilöä siirtyi 1.1.2016 Mitta
Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
Infra-alan toimihenkilöiden ja infra-alan työntekijöiden uudet työehtosopimukset allekirjoitettiin
27.2.2014. Molemmat sopimukset ovat voimassa
1.4.2014 alkaen, ja sopimuskausi molemmissa
koostuu kahdesta sopimusjaksosta: 1.4.2014–
31.1.2016 ja 1.2.2016–31.1.2017.
Destian hallitus päätti 30.9.2015 koko henkilöstöä koskevan tulospalkkiojärjestelmän rakenteesta ja periaatteesta vuodelle 2016. Tulospalkkiojärjestelmän numeraaliset tavoitteet vahvistettiin
16.12.2015. Tulospalkkiojärjestelmä muodostaa
osan henkilöstön palkitsemisen kokonaisuutta. Tulospalkkiojärjestelmä tuo palkitsemiseen kannustavan, yhtiön sisäistä yhteistyötä ja strategiaa tukevan
ohjaus- ja palkitsemiselementin. Järjestelmällä tuetaan yhtiön kannattavuuden ja toimintaedellytysten
kehittämistä. Uuden palkkiojärjestelmän kohderyh-
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
mänä on viisi erilaista henkilöstöryhmää: 1) Destian
projekteilla työskentelevä henkilöstö, 2) työpäälliköt,
3) konserniyksiköiden henkilöstö ja tulosyksiköiden
tuen henkilöstö 4) liiketoimintayksiköiden johtajat
sekä 5) tulosyksiköiden johtajat.
Destia Group Oyj:n hallitus päätti 30.10.2014
uudesta johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2014–2018. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa tietyt avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmästä sekä sen piiriin
kuuluvista henkilöistä päättää hallitus. Järjestelmän
piiriin kuuluu noin 75 henkilöä. Ansaintajakso on
2014–2018 ja ansaintakriteeri on yhtiön arvonnousu. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit
ovat samat kaikille järjestelmän piiriin kuuluville.
Kriteerit ovat konsernitasoisia ja poikkeavat tulospalkkiojärjestelmän kriteereistä. Ansaintajaksolta
kertynyt palkkio maksetaan rahapalkkiona viimeistään vuoden 2019 aikana. Järjestelmän perusteella
kirjattiin 1,6 miljoonan euron kustannus vuodelle
2015, minkä jälkeen taseeseen sisältyy yhteensä
2,7 miljoonan euron velka kannustejärjestelmään
liittyen.
Vuoden 2015 henkilöstökulut olivat 88,2 (46,9)
miljoonaa euroa, joka on 19,1 (17,9) prosenttia liikevaihdosta. Henkilöstökulut sisältävät koko henkilöstön tulos- ja kannustepalkkioita yhteensä 5,3
(5,6) miljoonaa euroa.
Tilikaudella toteutettiin ulkopuolisen tahon suorittamana vuosittainen henkilöstötutkimus, jonka
vastausprosentti oli 76 (78). Tutkimuksen tulokset
kehittyivät edelleen positiivisesti ja ovat hyvällä tasolla. Tutkimuksen kokonaiskeskiarvo 3,81 (3,79)
nousi edellisvuoteen verrattuna, ollen vertailuyritysten keskiarvoa korkeampi. Tulokset käsiteltiin
yhdessä työyhteisön kanssa ja sen pohjalta laadittiin kehittämistoimenpiteet yksiköittäin.
Henkilöstön kehittäminen oli edelleen päättyneenä vuonna Destian strateginen painopistealue.
Tavoitteellista asiakastyötä edistettiin vuosittaisilla Tositoimi-valmennuksilla. Työturvallisuuteen
panostamista jatkettiin ja Destia saavutti uuden
ennätyksen työturvallisuudessa, kolmatta kertaa
peräkkäin. Tapaturmataajuutemme oli 7,6 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Työturvallisuuden
paraneminen on näkynyt projekteilla myös tehtyjen
40
turvallisuushavaintojen määrän lisääntymisenä sekä
asiakkailta ja työsuojeluviranomaisilta saadussa
hyvässä palautteessa. Turvallisuushavainnot ovat
edesauttaneet merkittävästi vahinkojen torjunnassa.
Vuonna 2015 käynnistettiin ja vietiin eteenpäin
useita sisäisiä kehityshankkeita, joissa toimintoja
digitalisoidaan. Suurimpana ponnistuksena on Voima-hanke, jossa toimintatavat yhdenmukaistetaan
ja luodaan toiminnanohjausjärjestelmä toiminnan
tueksi. Voima kehityshanke etenee vuoden 2016
aikana käyttöönottoihin.
Organisaatiorakenne ja johto
Destian liiketoiminta jakautui vuonna 2015 neljään
alueelliseen tulosyksikköön, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi sekä valtakunnalliseen Asiantuntijapalvelut-tulosyksikköön.
Alueellisten tulosyksiköiden liiketoiminta sisältää
liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen
sekä koko elinympäristön rakentamisen, hoidon ja
kunnossapidon sekä kelikeskuspalvelut. Kalliorakentamisen, ratarakentamisen ja -kunnossapidon,
kiviaineksen ja kaluston liiketoimintayksiköt ovat
osa alueellisia tulosyksiköitä.
Valtakunnallisen tulosyksikön, Asiantuntijapalvelujen, liiketoimintaa olivat suunnittelu ja mittaus
sekä kansainvälinen konsultointi.
Tulosyksiköiden tukena toimi vuonna 2015 konserniyksiköt: Talous ja rahoitus, Lakipalvelut, Henkilöstö, Suurprojektien myynti ja hankekehitys, sekä
Liiketoiminnan kehitys ja tuotannon tuki.
Destian johtoryhmän vuonna 2015 muodostivat
toimitusjohtaja Hannu Leinonen, talous- ja rahoitusjohtaja Pirkko Salminen, johtaja Jouni Karjalainen sekä tulosyksiköiden johtajat Minna Heinonen,
Pasi Kailasalo, Jukka Raudasoja, Marko Vasenius
ja Seppo Ylitapio sekä henkilöstön edustaja Jouko
Korhonen.
Joulukuussa 2015 päätettiin organisaation
uudelleenjärjestelystä 1.1.2016 alkaen. Destian
organisaatio muodostuu edelleen vuonna 2016
neljästä alueellisesta tulosyksiköstä, Etelä-Suomi,
Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi, ja valtakunnallisesta Asiantuntijapalvelut-tulosyksiköstä
sekä konserniyksiköistä.
DESTIAN VUOSI 2015
Asiantuntijapalvelut-tulosyksikön johtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi nimitettiin vuoden alusta
alkaen Heidi Erha. Erhan vastuulle kuuluu edelleen
jatkossa myös Liiketoiminnan kehitys ja tuotannon tuki -konserniyksikkö. Jukka Raudasoja siirtyi
1.1.2016 johdon erityistehtäviin.
Destian liiketoiminnan tukena toimii vuonna
2016 viisi konserniyksikköä: Talous ja rahoitus,
Henkilöstö, Lakipalvelut, Yrityssuunnittelu sekä
Liiketoiminnan kehitys ja tuotannon tuki.
Suurprojektien myynti ja hankekehitys -konserniyksikön toiminnot siirtyivät vuoden 2016 alusta
alkaen perustettuun Yrityssuunnittelu-yksikköön.
Yrityssuunnittelu-yksikön johtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi nimitettiin vuoden alusta alkaen Timo
Vikström. Jouni Karjalainen jatkaa tehtävässään
raportoiden jatkossa Timo Vikströmille.
Destian johtoryhmän muodostavat 1.1.2016 alkaen puheenjohtajana toimitusjohtaja Hannu Leinonen ja jäseninä henkilöstöjohtaja Laura Ahokas,
lakiasiainjohtaja Aki Markkola, talous- ja rahoitusjohtaja Pirkko Salminen, yrityssuunnittelujohtaja
Timo Vikström sekä tulosyksiköiden johtajat Heidi
Erha, Minna Heinonen, Pasi Kailasalo, Marko Vasenius ja Seppo Ylitapio sekä henkilöstön edustajana
Kimmo Laaksola.
Yhtiökokouksen päätöksiä
Destia Group Oyj:n 17.3.2015 pidetty varsinainen
yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen
ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille
ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta
ei jaeta osinkoa eikä pääoman palautusta, mutta
maksetaan hybridilainojen lyhennyksiä 2 miljoonaa
euroa ja lisäksi hybridilainojen kertyneitä korkoja 1,5
miljoonaa euroa.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi
kuusi ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Arto
Rädyn. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jacob af Forselles, Matti Mantere, Panu Routila ja
Solveig Törnroos-Huhtamäki. Uudeksi hallituksen
jäseneksi valittiin Marcus Ahlström.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan
hallituksen varapuheenjohtajaksi Panu Routilan.
Hallituksen toimintaa tukemaan nimitettiin kaksi
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
pysyvää valiokuntaa: HR-valiokunta sekä tarkastusvaliokunta. HR-valiokunnan puheenjohtajaksi
valittiin Arto Räty sekä jäseniksi Jacob af Forselles
ja Matti Mantere. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Solveig Törnroos-Huhtamäki sekä
jäseniksi Marcus Ahlström ja Jacob af Forselles.
Hallitus perusti lisäksi avustavan valiokunnan, joka
avustaa hallitusta ja johtoa tietyissä liiketoiminnan
projekteissa. Avustavaan valiokuntaan kuuluvat hallituksen jäsenistä Arto Räty ja Matti Mantere.
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenten palkkiot päätettiin pitää ennallaan lukuun ottamatta tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkiota, joka korotettiin samansuuruiseksi kuin
varapuheenjohtajan. Hallituksen jäseninä toimiville
yhtiön osakkeenomistajien edustajille ei kuitenkaan
makseta palkkioita.
30.9.2015 alkaen, Destia Group Oyj:n osakkeenomistajan yksimielisellä päätöksellä, yhtiön hallituksen uudeksi jäseneksi nimitettiin Tero Telaranta.
Telaranta toimii sijoitusjohtajana Ahlström Capital
Oy:ssä. Destian hallitus valitsi Telarannan HR-valiokunnan jäseneksi.
Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia
yhtiöstä ja suhteessa omistajaan seuraavin poikkeuksin: Jacob af Forselles ja Tero Telaranta eivät ole
riippumattomia suhteessa yhtiön osakkeenomistajaan, Arto Räty ei ole riippumaton suhteessa yhtiöön
eikä yhtiön osakkeenomistajaan 18.5.2015 alkaen ja
Panu Routila on ollut riippumaton suhteessa yhtiön
osakkeenomistajaan 1.11.2015 jälkeen.
Destia Group Oyj:n tilintarkastajana on ollut
tilikaudella 2015 KPMG Oy Ab. Päävastuullisena
tilintarkastajana toimi KHT Virpi Halonen.
Oikeudenkäynnit ja riita-asiat
Hovioikeus päätti 20.8.2015 pitää käräjäoikeuden
tuomion ylijäämämateriaalin myynnistä ennallaan.
Destia jätti tutkintapyynnön viranomaisille marraskuussa 2012 ylijäämä- ja purkumateriaalin myymisestä omaksi eduksi Destian ratatyömaalla. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi elokuussa 2014 asiassa
kolme henkilöä ehdolliseen vankeuteen ja yhden
henkilön päiväsakkoihin. Destialta ja Liikennevirastolta kavallettu omaisuus, yhteensä 163 500 euroa,
on tuomittu korvattavaksi vaaditun mukaisesti. Kaksi tuomittua valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovi-
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
oikeuteen. Kukaan tuomituista ei enää työskentele
Destian palveluksessa.
Destian kolmea työntekijää vastaan on joulukuussa 2015 nostettu rikossyytteet ympäristön
turmelemisesta. Syytteiden mukaan työntekijät
ovat syyllistyneet ympäristön turmelemiseen Mäntsälän Harjulan maa-ainesalueella syksyn 2010 ja
kesän 2012 välisenä aikana. Lisäksi syyttäjä vaatii
Destia Oy:lle vähintään 50 tuhannen euron yhteisösakkoa sekä rikoksella saavutetun taloudellisen
hyödyn menetystä, noin 580 tuhatta euroa. Destia
kiistää esitetyt vaatimukset. Yhtiö ilmoitti kesällä
2012 oma-aloitteisesti ympäristöviranomaisille, että
maa-aineksia on otettu erehdyksessä voimassa olevan luvan mukaisen ottoalueen ulkopuolelta, mutta
edelleen yhtiön omistamalta kiinteistöltä. Ilmoitus
ympäristöviranomaisille tehtiin välittömästi, kun
erehdys oli huomattu. Ympäristöviranomainen teki
asiasta tammikuussa 2013 tutkintapyynnön.
Markkinaoikeus antoi 16.12.2015 päätöksen
asiassa, joka koski Suomen Maastorakentajat Oy:n
sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa, kun
se hyödynsi Destian tuottamia tarjousasiakirjoja
omassa tarjoustoiminnassaan. Markkinaoikeuden
päätös kieltää 100 000 euron sakon uhalla Suomen Maastorakentajia jatkamasta tai uudistamasta
menettelyä. Annetun päätöksen markkinaoikeuden
25.2.2015 samasta asiasta antama väliaikainen kieltotuomio raukeaa. Suomen Maastorakentajat on
velvoitettu suorittamaan Destialle asiasta aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja hieman yli 40 000 euroa
korkoineen. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Destialla on metron rakennusprojekteissa erimielisyyksiä urakkamaksuista Länsimetro Oy:n kanssa.
Destia on jättänyt haasteen Espoon käräjäoikeuteen
vuoden 2015 lopussa Länsimetroa vastaan, ja myös
Länsimetro on toimittanut vastakanteen.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin, talous- ja
rahoitusriskeihin sekä vahinkoriskeihin.
Markkina- ja toimintaympäristöriskeistä erityisesti talouden suhdannevaihtelu ja markkinatilanteen epävarmuus aiheuttavat merkittävän riskin
Destian liiketoiminnalle. Sekä julkisen että yksityisen sektorin investoinnit infrarakentamiseen vä-
41
henevät, mikä heijastuu alan kilpailutilanteeseen.
Destian ydinliiketoiminta-alueilla kilpailutilanne jatkunee tiukkana. Menestyminen maanteiden kunnossapidon alueurakoiden ja suurten urakoiden
kilpailutuksissa korostuu. Julkisten suurhankkeiden
kilpailutuksiin on tullut uusia kilpailumuotoja, jotka
vaativat uudenlaista osaamista.
Öljypohjaisten raaka-aineiden hintojen heilahtelu aiheuttaa epävarmuutta yhtiön kannattavuudelle. Riskiä ehkäistään seuraamalla ja arvioimalla
hyödykkeiden hintakehitystä sekä varmistamalla
keskeiset hankinnat projektien kannalta taloudellisella tavalla ja muun muassa suojaamalla hintariski
johdannaisinstrumentteja käyttäen.
Toimintaympäristöstä aiheutuvien riskien hallinnassa on oleellista keskittyminen valituille liiketoiminnan osa-alueille, toiminnan kustannustehokkuuden ja vakavaraisuuden varmistaminen sekä
valmius reagoida muuttuviin tilanteisiin.
Toiminnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät
projektien hallintaan ja kannattavuuteen. Epävarmuutta luovat panoshintojen mahdolliset vaihtelut
ja kyky hallita projektiliiketoiminnan riskit. Keskeiset
tekijät projektien hallinnassa ovat tehokas prosessi
tarjouslaskennasta toteutukseen, kustannusseuranta ja resurssien varmistaminen sekä osaamisen
kehittäminen.
Destia on panostanut luotettavaan ja sisällöltään oleelliseen taloudelliseen raportointiin, joka
on edellytys taloudellisten riskien tunnistamiselle
ja arvioinnille. Taloudellisten raporttien luotettavuus
varmistetaan valvontatoimenpitein ja kontrollimenetelmiä kehittämällä. Riskejä liittyy myös konsernin
toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen, minkä
osana yhtiöllä on erillinen riskitarkastelu ja seuranta.
Destia-alakonsernin nettovelattomuus on pienentänyt merkittävästi rahoitukseen liittyviä riskejä. Emoyhtiön, Destia Group Oyj:n, rahoitukseen
liittyviä rahoitusriskejä hallitaan rahoituspolitiikan
mukaisesti.
Destian vahinkoriskien hallinnassa keskeisiä
tekijöitä ovat ennakoivat projektinhallinnan menettelyt, panostukset työturvallisuuteen ja riittävän
vakuutusturvan varmistaminen.
Yritysvastuu
vastuullista toimintaa sekä yhtiöltä että sen kanssa
työskenteleviltä. Destia jakaa yritysvastuunsa taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen.
Osa-alueet on pilkottu edelleen olennaisuusnäkökohdiksi, jotka eettisten ohjeiden ohella ohjaavat
vastuullisuuden toteutumista konsernin päivittäisessä työssä.
Destia noudattaa yritysvastuun raportoinnissaan
kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI)
raportointiohjetta ja sen G4-versiota core-tasolla.
Destia raportoi yritysvastuun osana vuosikertomusta, joka sisältää myös GRI-koonnin.
Ympäristöasiat
Destialla on kansainvälinen laatu- ja ympäristöasioiden ISO 9001- ja 14001-yhdistelmäsertifikaatti
koskien kaikkia urakoivia palvelujaan eli infrarakentamisen ja kunnossapidon asiantuntija- ja kiviainespalveluiden sekä rataliiketoiminnan palveluja.
Tilikaudella Destian toiminnassa kiinnitettiin huomiota ekotehokkuuteen, luonnonvarojen ja materiaalien käyttöön, polttoaineiden ja energian kulutukseen sekä toiminnan ympäristöturvallisuuteen
ja lähiympäristön huomioon ottamiseen. Destian
ympäristöasioista kerrotaan tarkemmin vuosikertomuksessa.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Destia jakaa tuotekehityksensä kolmeen kokonaisuuteen: mallipohjaiseen tuotantoon, tuotannon
mobiiliin tiedonkeruuseen sekä tuotantolähtöiseen
menetelmä- ja teknologiakehitykseen. Tilikauden
aikana Destia eteni tuottavuutta ja turvallisuutta
parantavassa menetelmä- ja kalustokehityksessä,
ja käynnissä oli yli 50 mallipohjaisesti toteutettavaa
rakennusprojektia.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset
olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,5). Lisäksi käynnissä
oli useita merkittäviä kehitysprojekteja, joissa yhtiön toimintaa digitalisoidaan. Merkittävin näistä oli
tuotannonohjausjärjestelmän (ERP) kehitysprojekti.
Näiden kehittämiskustannukset olivat 1,5 miljoonaa
euroa (0,6).
Destian tutkimus- ja kehitystoiminnasta kerrotaan tarkemmin yhtiön vuosikertomuksessa.
Destian visiona on olla asiakkaiden ykkösvalinta
ja infra-alan ykkönen Suomessa, mikä edellyttää
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Selvitys Destia Group Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan yhtiön vuoden 2015 vuosikertomuksessa Destian verkkosivuilla osoitteessa
www.destia.fi.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Ei tapahtumia.
Kasvustrategia ja taloudelliset tavoitteet
Hallitus on vahvistanut Destian strategian vuosille
2014–2022 sekä taloudelliset tavoitteet liiketoimintasuunnitelmakaudelle 2014–2016. Strategian
keskeinen ydin on kasvaa kannattavasti inframarkkinassa hyvällä asiakastyöllä ja omaa osaamista
hyödyntämällä.
Näistä lähtökohdista hallitus vahvisti liiketoimintasuunnittelukauden taloudellisiksi tavoitteiksi
kaudelle 2014–2016:
• Liikevaihdon kasvu keskimäärin 5 % vuodessa
• Liikevoitto 4 % vuoden 2016 loppuun mennessä
• Sijoitetun pääoman tuotto 15 % vuoden 2016
loppuun mennessä
• Omavaraisuusaste 40 % vuoden 2016 loppuun
mennessä
Taloudelliset tavoitteet tullaan päivittämään liiketoimintasuunnittelukaudelle 2017–2019 syksyllä 2016.
Tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2016 osalta
taloudellisia tavoitteita ei tultane saavuttamaan.
Destian ydinliiketoimintaa ovat suuret, erityisosaamista vaativat väyläprojektit sekä infrastruktuurin kunnossapito. Strategian mukaisesti yhtiö
onnistui päättyneellä tilikaudella kasvattamaan yksityissektorin tilauksien määrää tilauskannassaan,
mikä kertoo asiakas- ja myyntityön kehittämisen
tuloksellisuudesta. Päättyneenä vuonna Destia
solmi sopimuksen yhtiön ensimmäisestä allianssimallilla toteuttavasta hankkeesta, Helsinki-Vantaan
lentoaseman asematason laajentamisurakasta. Erityisen vaativassa työympäristössä toteutettavassa
hankkeessa hyödynnetään monipuolisesti yhtiön
infra-alan osaamistamme. Rataliiketoiminnassa
Destia saavutti merkittävän välitavoitteen, kun
puolet Suomen rataverkon kunnossapitourakoista
on yhtiöllä.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Näkymät vuodelle 2016
Infra-alan ja koko rakennusalan toimintaympäristö
on edelleen haastava, ja kilpailu hankkeista jatkuu
tiukkana. Kysyntä hankkeista pysynee kuitenkin
kohtuullisena johtuen muutamista suurista yksityisen sektorin hankkeista sekä valtion ilmoittamasta
lisärahoituksesta infrahankkeisiin perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämiseen.
Tilauskanta yhdessä asiakas- ja myyntityön kehittymisen kanssa antavat hyvät lähtökohdat vuodelle 2016. Hyvä tilauskanta yhdessä asiakas- ja
myyntityön kehittymisen kanssa antavat hyvät lähtökohdat vuodelle 2016. Vuoden vaihteen tilauskannan katesisältö ei sisällä sopimuksiin liittyviä palkkiomahdollisuuksia, minkä vuoksi tilauskannan kate
on edellisvuotta alhaisempi. Tilauskanta yhdessä
asiakastyön ja projektienhallinnan parantamiseksi
tehdyt toimenpiteet muodostavat hyvän perustan
kannattavuuden ja kassavirran säilymiselle hyvällä
tasolla.
Markkinaohjeistus vuodelle 2016
Destian vuoden 2016 liikevaihdon arvioidaan nousevan ja liikevoiton jäävän edellisvuodesta.
Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen
käytöstä
Destia Group Oyj:n FAS:n mukainen tilikauden voitto oli 3 051 660,32 euroa, joka ehdotetaan kirjattavaksi voitot ja tappiot -tilille. Destia Group Oyj:n
jakokelpoiset varat ovat yhteensä 35 884 803,10
euroa, sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman
rahaston 38 000 000 euroa.
Destia Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta
ei jaeta osinkoa eikä pääoman palautusta.
42
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS
1 000 EUR
Liitetieto
Liikevaihto
4, 5
1.1.–31.12.2015
1.7.–31.12.2014
462 758
261 780
Liiketoiminnan muut tuotot
7
8 144
1 698
Materiaalit ja palvelut
6
324 683
176 732
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
10
88 161
46 903
Poistot
8
9 085
4 715
Liiketoiminnan muut kulut
7
36 105
22 663
12 868
12 465
130
30
Liiketulos
Rahoitustuotot
12
Rahoituskulut
12
Voitto ennen veroja
Tuloverot
13
Tilikauden tulos
4 343
5 063
8 655
7 432
1 934
1 944
6 721
5 487
1 000 EUR
Liitetieto
1.1.–31.12.2015
1.7.–31.12.2014
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei koskaan luokitella
tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän)
uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
1 979
-1 512
1 979
-1 512
Erät, jotka luokitellaan myöhemmin
tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen
täyttyessä
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä
1
-1
-158
-907
-157
-908
Tilikauden muut laajan tuloksen erät, netto
1 823
-2 420
Tilikauden laaja tulos yhteensä
8 543
3 068
Rahavirran suojaus
Tilikauden tulos ja tilikauden laaja tulos kuuluvat emoyrityksen omistajille.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
43
KONSERNIN TASE, IFRS
1 000 EUR
Liitetieto
31.12.2015
31.12.2014
VARAT
1 000 EUR
Liitetieto
31.12.2015
31.12.2014
80
80
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Pitkäaikaiset varat
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
15
54 583
56 829
25
Osakepääoma
Liikearvo
16
82 829
83 154
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
38 000
38 000
Muut aineettomat hyödykkeet
18
2 203
1 723
Hybridilainat
27 000
29 000
Myytävissä olevat rahoitusvarat
20
2 116
2 083
Muut erät
-1 064
-908
Laskennalliset verosaamiset
24
2 778
3 739
Kertyneet voittovarat
9 281
2 493
144 509
147 529
73 297
68 666
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Pitkäaikaiset velat
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
21
17 544
19 876
Laskennalliset verovelat
24
1 549
956
Myyntisaamiset ja muut saamiset
22
61 335
59 555
Eläkevelvoitteet
30
186
2 750
Rahavarat
23
42 867
37 650
Varaukset
31
13 157
13 801
121 746
117 081
26
64 916
64 399
27, 29
2 708
1 100
82 517
83 006
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Rahoitusvelat
Muut velat
Varat yhteensä
266 256
264 610
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut korottomat velat
28
73 264
75 303
Varaukset
31
5 461
5 941
Rahoitusvelat
26
392
471
31 326
31 224
Lyhytaikaiset velat yhteensä
110 442
112 938
Oma pääoma ja velat yhteensä
266 256
264 610
Saadut ennakot
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
44
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS
1.1.–31.12.2015
1 000 EUR
1.7.–31.12.2014
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
1.7.–31.12.2014
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Asiakkailta saadut maksut
465 760
262 555
-450 216
-239 667
Maksetut korot
-3 429
-1 678
Saadut osingot
3
Maksut toimittajille ja henkilöstölle
1.1.–31.12.2015
1 000 EUR
Saadut korot
Maksullinen osakeanti
80
Sijoitus SVOP-rahastoon
38 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)
65 000
Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen lisäys (+)
17 000
63
38
-362
-993
Maksetut verot
-1 069
-2 275
Lyhytaikaisen rahoituksen vähennys (-)
Liiketoiminnan rahavirta
10 751
17 980
Maksetut korot ja muut rahoituserät
-1 482
-3 426
Rahoituksen rahavirta
-3 482
109 873
5 216
37 659
Muut rahoituserät
Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen vähennys (-)
-2 000
Lyhytaikaisen rahoituksen lisäys (+)
9 000
-15 781
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin
-8 827
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti
6 808
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
-4 874
2 212
-87 532
Investoinnit muihin sijoituksiin
-440
Luovutustulot muista sijoituksista
37 650
Rahavarat tilikauden alussa
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
Rahavarat tilikauden lopussa
1
-9
42 867
37 650
406
Investointien rahavirta
-2 053
DESTIAN VUOSI 2015
Rahavarojen muutos
YRITYSVASTUU
-90 194
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
45
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
1 000 EUR
Suojausinstru­
menttien rahasto
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Hybridilainat
Muuntoerot
Voittovarat
Yhteensä
5 487
5 487
Oma pääoma 1.7.2014
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot
-1
Rahavirran suojaus
-1
-907
-907
Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-907
-1
-1 512
-1 512
3 976
3 068
Liiketoimet omistajien kanssa
Uusmerkintä
80
80
Sijoitus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon
38 000
Hybridilainat
38 000
29 000
29 000
Hybridilainojen korot
Oma pääoma yhteensä 31.12.2014
80
-907
38 000
29 000
-1 482
-1 482
-1
2 493
68 666
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 EUR
Oma pääoma 1.1.2015
Osakepääoma
Suojausinstru­
menttien rahasto
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Hybridilainat
Muuntoerot
Voittovarat
Yhteensä
80
-907
38 000
29 000
-1
2 493
68 666
6 721
6 721
Laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot
1
Rahavirran suojaus
1
-158
-158
Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-158
1
1 979
1 979
8 700
8 543
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
Hybridilainan lyhennykset
-2 000
Konserniavustus Ahlström Capital Oy
Muut muutokset
Oma pääoma yhteensä 31.12.2015
DESTIAN VUOSI 2015
-2 000
-2 300
80
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
-1 064
HALLINNOINTI
38 000
27 000
TILINPÄÄTÖS
-2 300
388
388
9 281
73 297
46
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
KONSERNIN PERUSTIEDOT
Destia Group Oyj perustettiin Destia Oy:n omistusjärjestelyn yhteydessä 22.4.2014, ja se omistaa 100
prosenttisesti Destia Oy:n osakkeet. Destia Group
-konserni (Destia Group) on jatkanut Destia-alakonsernin (Destia) liiketoimintaa. Destia on suomalainen
infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa,
ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta
maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen
rakentamiseen. Konsernilla on toimintaa pääasiallisesti Suomessa.
Konsernin emoyritys on Destia Group Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Vantaa, ja sen rekisteröity
osoite on c/o Destia Oy, PL 206, 01301 Vantaa.
Destia Group Oyj:n omistaa Ahlström Capital – konserniin kuuluva yhtiö AC Infra Oy.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.destia.fi tai Destian pääkonttorista osoitteesta Neilikkatie 17, 01300 Vantaa.
Destia Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt
kokouksessaan 11.2.2016 tämän tilinpäätöksen
julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan
osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai
hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on
myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
1. TILINPÄÄTÖKSEN
LAADINTAPERIAATTEET
ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön
vaatimusten mukaiset. Koska Destia Group Oyj on
perustettu Destia-hankinnan yhteydessä, vertailulukuja ei ole esittää kuin viimeiseltä vuosipuoliskolta.
Konsernitilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa
raportoidaan Destia Group -konsernin taloudellista kehittymistä tilikaudelta 1.1.–31.12.2015 sekä
vertailuvuoden osalta 1.7.2014–31.12.2014 väliseltä
ajalta.
Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja
sekä käyvän arvon suojauksen suojauskohteita, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot
esitetään tuhansina euroina.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien
mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen
arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista
ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaan
perustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt
konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty
laatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa
edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät
keskeiset epävarmuustekijät”.
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Laatimisperusta
Destia Group -konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti,
ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja
IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen
nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa
(EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja,
DESTIAN VUOSI 2015
Tytäryritykset
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on
määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni
olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön
muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän
tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu
vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat
varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan
käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liitYRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
tyvät menot kirjataan kuluksi. Luovutettu vastike
ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen
ehdollinen lisäkauppahinta arvostetaan käypään
arvoon hankintahetkellä, ja se luokitellaan joko
velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon
jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja
tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Omaksi
pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Hankitut tytäryritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta
lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat,
saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä
sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei
eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu
arvonalentumisesta. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät
johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään
omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Yhteisjärjestelyt
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai
useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan
määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen
perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät
määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä
hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen
toiminto tai yhteisyritys.
Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on
oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas
yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn
liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia
velvoitteita. Konsernin työyhteenliittymät ovat yhteisiä toimintoja, joista konserni on yhdistellyt omat
varat, velat, tuotot ja kulut sekä oman osuutensa
yhteisistä varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Ulkomaan rahan määräisten erien
­muuttaminen
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa,
joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin
emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on
kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä
käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset
monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan
määräisiksi raportointikauden päättymispäivän
kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset
ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin
arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi
käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja.
Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja
monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot
ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin
eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta kurssieroja niistä
lainoista, jotka on määritetty suojaamaan ulkomaisiin yksikköihin tehtyjä nettosijoituksia ja jotka ovat
siinä tehokkaita. Nämä kurssierot kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin, ja kertyneet kurssierot esitetään omana eränään omassa pääomassa, kunnes
ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai
osittain.
Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten
muuntaminen
Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät
on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivien kursseihin ja taseet raportointikauden päätty47
mispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja
laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla, toisaalta
tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa, ja
toisaalta taseessa aiheuttaa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten
hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan
tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.
kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti,
kun ne toteutuvat.
Hyödykkeistä tehdään arvioidun taloudellisen
vaikutusajan kuluessa tasapoistot lukuun ottamatta
maa-ainesalueet, joista poistot lasketaan käytön
mukaisina substanssipoistoina. Maa-alueista ei
tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
• Rakennukset 10–40 vuotta
• Koneet ja kalusto 3–20 vuotta
• Muut aineelliset hyödykkeet käytön mukaan.
Aineelliset käyttöomaisuus­hyödykkeet
Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden
lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan
taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita
muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke
luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä
olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista
syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästi aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta mukaan lukien alkuperäisen arvion
mukaiset menot hyödykkeen purkamisesta tai siirtämisestä sekä sijaintipaikan palauttamisesta alkuperäiseen tilaan, jos tällainen velvoite on yhteisölle
syntynyt. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät
menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen.
Silloin kun omaisuuserän saattaminen valmiiksi sille
aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii
välttämättä huomattavan pitkän ajan, aktivoidaan
kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan
pääoman menot osaksi omaisuuserän hankintamenoa.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat
ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot
aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen
jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.
Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon
vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu
konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno
on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja
DESTIAN VUOSI 2015
Julkiset avustukset
Julkisilta tahoilta saadut avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti, kun on kohtuullisen varmaa, että
ne tullaan saamaan. Sellaiset avustukset, jotka on
saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jolloin avustus
on toteutunut. Avustukset esitetään liiketoiminnan
muissa tuotoissa.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike
ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen käypään arvoon arvostetun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden hankinta-ajankohtana. Liikearvoista
(ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata
poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen
arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottavien yksiköi-
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
den ryhmälle. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien toimintatapojen
ja -konseptien suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun ne ovat teknisesti toteutettavissa ja ne voidaan hyödyntää kaupallisesti sekä
niistä odotetaan saatavan vastaista taloudellista
hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne
materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille
aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien,
kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei
ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain
arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin
hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu
konsernin hyväksi.
Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina
kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat
ovat seuraavat:
• ATK-ohjelmistot 5 vuotta
• Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai
nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä
on alempi. Hankintameno määritetään painotetun
keskihinnan menetelmällä. Valmiin ja keskeneräisen vaihto-omaisuuden hankintameno muodostuu
raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtu-
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
vista menoista, muista välittömistä menoista sekä
asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut vaihto-omaisuuden valmiiksi saattamiseen tarvittavat
menot ja arvioidut tuottojen toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat
vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen
osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista,
luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.
Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai
vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi
niistä on alempi.
Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen
siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella
jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen
korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden
vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat
kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni vuokralle antajana
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet sisältyvät
taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista
aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä
vuokra-ajan kuluessa.
48
Aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden arvon alentuminen
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta
viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli
sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin
muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat
ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden
vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai
käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.
Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa
olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttaus on suoritettu
IAS 36:n mukaisesti.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio
kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavien
yksiköiden ryhmälle, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle
kohdistettua liikearvoa. Arvonalentumistappion
kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan
omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan
uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä
tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää,
kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman
arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään
tilanteessa.
DESTIAN VUOSI 2015
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai
maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa
järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja
erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista
eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.
Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä
ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset
merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota
veloitus koskee.
Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen
käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method).
Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen
suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa, ja
mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten
korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan
eläkevelvoitteen maturiteettia. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään
eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden
päättymispäivään käypään arvoon arvostettuina
sekä vielä vapaakirjautumatta olevat takautuvaan
työsuoritukseen perustuvat menot.
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot
merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä sinä
aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat. Mikäli
etuudet vapaakirjautuvat välittömästi, ne kirjataan
kuluiksi välittömästi.
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman
tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on
todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen
kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä
valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja
velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta
osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä
varmaa.
Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä hanke luovutetaan. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen
toteutumisesta.
Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus,
kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat
hyödyt.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Ympäristövelvoitteista kirjataan varaus silloin,
kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella
velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä
poistamiseen, maa-alueiden maisemointivastuisiin,
ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien
seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman
realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä
tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti.
Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
Kauden verotettavaan tuloon
perustuvat verot ja laskennalliset verot
Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon
perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta.
Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne
liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero
kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan
tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta
tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen
arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan
alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole
liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma
toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen
eikä verotettavaan tuloon.
Tytäryrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan
laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy
määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään
arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä
raportointikauden päättymispäivään mennessä
säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä
hyväksytty raportointikauden päättymispäivään
mennessä. Laskennallinen verosaaminen kirjataan
siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Tuloutusperiaatteet
Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden
myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla oikaistuina.
Pitkäaikaishankkeet
Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun
hankkeen lopputulos voidaan arvioida riittävän
luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin
hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä
suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.
Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan
hankkeeseen, kirjataan keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä
”myyntisaamiset ja muut saamiset”. Jos syntyneet
49
menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä ”ostovelat ja
muut velat”. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta
johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella,
jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa.
Mikäli on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi
saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva
tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Myydyt tavarat ja palvelut
Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut
ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen
mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot palveluista tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla palvelu
suoritetaan.
Korot ja osingot
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon
on syntynyt.
Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset
omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien
ryhmä) ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli
niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan
käytön sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin
todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien
erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun
johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan
tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omaisuuserät tai luovutettavien erien
ryhmän varat ja velat arvostetaan niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai
luovutettavien erien ryhmä) arvostetaan kirjanpito-
DESTIAN VUOSI 2015
arvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi niistä
on alempi. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan
luokitteluhetkellä.
Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät kuulu IFRS 5 -standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat arvostetaan
niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös
luokitteluhetken jälkeen.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on
luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja
joka täyttää seuraavat edellytykset: se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä
aluetta edustava yksikkö, osa yhtä koordinoitua
suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä
keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai tytäryritys, joka
on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se
edelleen. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään
omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien
erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä
luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat
rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen
hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on
erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit
kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin
konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta poiskirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt
sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun
se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi (käyvän
arvon vaihtoehdon soveltaminen). Luokittelua voidaan muuttaa vain erityisen harvinaisissa tilanteissa. Jälkimmäiseen ryhmään luokitellaan sellaiset
rahoitusvarat, joita hallinnoidaan käypään arvoon
perustuen tai rahoitusvaroihin kuuluva erä, johon
liittyy yksi tai useampi kytketty johdannainen, joka
muuttaa sopimuksen rahavirtoja merkittävästi jolloin
koko yhdistelmäinstrumentti arvostetaan käypään
arvoon. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti lyhyen aikavälin markkinahintojen muutosten hallintaan. Johdannaiset, jotka eivät ole takaussopimuksia tai jotka
eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä
12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvarat
sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon, joka
perustuu raportointikauden päättymispäivänä noteerattuun markkinahintaan. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään vastaisten rahavirtojen
nykyarvona ja valuuttatermiinisopimukset puolestaan arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttatermiinikursseihin. Arvostettaessa
johdannaisia ja muita rahoitusinstrumentteja, jotka
eivät ole kaupankäynnin kohteina, konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvonmääritysmenetelmiä
sekä vastaisten rahavirtojen diskontattuja arvoja.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot
kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka
aikana ne syntyvät.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin
kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat
kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä luokittele myytävissä oleviksi. Niiden
arvostusperuste on jaksotettu hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Ne sisältyvät
taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkä-
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
aikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne
erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin
varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymispäivästä
lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua
osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei
ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon.
Sijoituksen käypä arvo määritellään sijoituksen
ostokurssin perusteella. Mikäli myytävissä oleville
rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viimeaikaiset
riippumattomien tahojen väliset kaupat, diskontatut
rahavirrat tai muiden samankaltaisten instrumenttien arvostukset. Tässä hyödynnetään yleensä
markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä.
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon
muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja
esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus
huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi
luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai
kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta
tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevien korkosijoitusten korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja
muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen
tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden
arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kahdentoista kuukauden
maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä
50
yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli
sijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon
merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan sijoituksen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta
on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio
siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman
ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion
myöhempi peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä
siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet,
konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti
tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää
ovat näyttöä myyntisaamisen arvonalentumisesta.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alunperin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin
rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja,
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy
pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta
oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sillä
kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainasitoumuksiin liittyvät järjestelypalkkiot kirjataan
transaktiomenoiksi siihen määrään asti, kuin on
todennäköistä, että koko lainasitoumus tai osa siitä
tullaan nostamaan. Tällöin palkkio merkitään taseeseen, kunnes laina nostetaan. Lainan noston yhteydessä lainasitoumuksiin liittyvä järjestelypalkkio
merkitään osaksi transaktiokuluja. Siltä osin kuin on
todennäköistä, että lainasitoumusta ei tulla nostamaan, järjestelypalkkio kirjataan ennakkomaksuksi
maksuvalmiuteen liittyvästä palvelusta ja jaksotetaan kuluksi lainasitoumuksen ajanjaksolle.
DESTIAN VUOSI 2015
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon
alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan
myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja
tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan
suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset
esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun
johdannaissopimuksia solmitaan, konserni käsittelee ne joko saamisten, velkojen tai kiinteiden
sitoumusten käyvän arvon suojauksina tai valuuttariskin kyseessä ollessa rahavirran suojauksina,
ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen
rahavirran suojauksina, ulkomaiseen yksikköön
tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai johdannaissopimuksina, jotka eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisedellytyksiä.
Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta
aloitettaessa, ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen
yhteydessä, suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen
muutokset.
Rahavirran suojaukset
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon
muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja
esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään Suojaus-rahasto). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot
siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä
vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan myynnin oikaisuiksi myynnin
toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion
tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi
johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuse-
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
rän, kuten aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen
kirjaamiseen, omaan pääomaan kertyneet voitot ja
tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään
tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset
eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt
voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti,
kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos
ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta
toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai
tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.
Muut suojausinstrumentit, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa
Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan
suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat muun
muassa operatiiviseen toimintaan liittyvää hyödykeriskiä suojaavat ja tietyt valuuttariskiä suojaavat
johdannaiset. Näiden käyvän arvon muutokset
kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Taseessa nämä hyödykeriskiin ja ulkomaan valuutan
määräisiin myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvät
johdannaiset esitetään lyhytaikaisissa saamisissa
tai veloissa. Suojausinstrumenttien käyvät arvot ja
suojausrahaston muutokset esitetään liitetiedossa.
Oma pääoma
Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääomanehtoisten
instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan,
esitetään oman pääoman vähennyseränä.
Liiketulos
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka
muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina
valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta
syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät
esitetään liiketuloksen alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät
liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan
liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
Konserni käyttää taulukoissaan ja teksteissään sekä
liiketulos- että liikevoittotermiä.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimis­
periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset
­epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään
tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden
lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja
oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan
ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee
erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa
IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.
Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot
pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta
koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä
pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun
kehitykseen tuottojen ja kustannustason kannalta.
Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden
muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita sekä sisäisiä
että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja
oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan.
Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset
ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka
aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja
velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennai-
51
sesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla.
Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen
osa-alueiden olevan keskeisimmät. Niitä koskevien
laatimisperiaatteiden soveltaminen edellyttää eniten
merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä.
Arvonalentumistestaus
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo, keskeneräiset
aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta
edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat
rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen
edellyttää arvioiden käyttämistä.
Tuloutus
Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja
kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen
lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin
hankkeesta odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua tuottoa ja
tulosta sillä tilikaudella, jolloin muutos on ensi kertaa
tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta odotettavissa
oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Verot
Veroja kirjattaessa johdon olennaisin arvio kohdistuu
laskennallisten verosaamisten kirjaamisperusteisiin.
Verotuksessa vähennyskelpoisen väliaikaisen eron
purkautuminen aiheuttaa verotettavan tulon pienenemisen tulevilla tilikausilla. Yleisin vähennyskelpoinen väliaikainen ero verotuksen ja kirjanpidon välillä
on verotuksessa tappio. Johto joutuu arvioimaan,
kertyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömiä verotustappioita
voidaan käyttää. Laskennallinen verosaaminen kirjataan tappioista vain siihen määrään asti, kuin tulevina
tilikausina on arvioitu syntyvän tuloja, joita vastaan
yhtiö kykenee vähentämään verotustappionsa.
DESTIAN VUOSI 2015
Työsuhde-etuudet
Johdon arviota edellyttäviä työsuhde-etuuksiin
liittyvien velvoitteiden laskennassa käytettäviä
tekijöitä kytkeytyy muun muassa etuuspohjaisiin
eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen odotetun
tuoton arviointiin, tilikauden eläkekulun ja eläkevelvoitteen laskennassa käytetyn diskonttokoron
määrittämiseen, palkkatason tulevan kehityksen
ennustamiseen, eläkkeiden korotusoletukseen,
oletuksiin henkilöstön palvelusaikojen pituuksiin ja
inflaatiokehitykseen.
Varaukset
Varauksia kirjattaessa konsernin johto joutuu arvioimaan sitä, onko olemassa oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, jossa maksuvelvollisuuden
toteutuminen on todennäköistä. Lisäksi johto joutuu
arvioimaan velvoitteen määrää ja toteutumisajankohtaa. Mikäli nämä ovat luotettavasti arvioitavissa,
velvoite kirjataan tilinpäätökseen varauksena.
Konserni on soveltanut 1.1.2015 alkaen
­seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja
ja tulkintoja:
IAS 19:n Työsuhde-etuudet muutos (Defined Benefit Plans: Employee Contribution). Muutoksilla on
selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai
kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen.
IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2010–2012 ja 2011–2013. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät
ole merkittäviä.
Uuden ja uudistetun IFRS-normiston
­soveltaminen
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut
standardit, joita konserni ei ole vielä soveltanut.
Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja
tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli
voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden
alusta lukien. Muilla tässä listaamattomilla IASB:n
julkistamilla standardeilla tai tulkinnoilla ei konsernin
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
arvion mukaan ole vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin. Standardeja ei ole hyväksytty EU:ssa.
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin
muutos (Disclosure Initiative: Amendments to IAS
1) koskien laatimisperiaatteiden ja liitetietojen esittämistä tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2016 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla).
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla).
Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen
asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18- ja
IAS 11-standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin
kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai tiettynä
ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös liitetietojen
määrää. Konsernissa tullaan arvioimaan standardin
vaikutuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt
muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen
IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua
ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen
luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin
nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Suojauslaskennan
osalta on edelleen kolme suojauslaskentatyyppiä.
Aiempaa useampia riskipositioita voidaan ottaa
suojauslaskennan piiriin ja suojauslaskennan periaatteita on yhtenäistetty riskienhallinnan kanssa.
Konsernissa tullaan arvioimaan standardin mahdollisia vaikutuksia.
avustava valiokunta sekä hallituksen puheenjohtaja,
yhdessä toimitusjohtajan kanssa, valmistelevat ja
tekevät päätösehdotukset Hallitukselle.
Destian liiketoiminta koostuu tie- ja rataverkoston sekä muiden infra-alan hankkeiden koko elinkaaren kattavista palveluista aina suunnittelusta,
toteutuksen kautta kunnossapitoon.
Destian liiketoimintarakenne perustuu yhtenäisiin liiketoimintaprosesseihin. Liiketoiminnan
luonteen ja hallintorakenteen vuoksi raportoitava
toimintasegmentti on koko konserni.
Suurimmat asiakasryhmät, joiden tuotot ovat
vähintään 10 % konsernin kokonaistuotoista:
• Liikennevirasto 109,8 miljoonaa euroa
• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
154,5 miljoonaa euroa
3. MYYDYT LIIKETOIMINNOT
Liiketoimintakauppa, jolla myytiin mittaus-, kairaus- ja laboratoriopalvelut Mitta Oy:lle toteutui
31.12.2015. Sen myötä 98 mittaus-, kairaus- ja
laboratoriopalveluissa työskentelevää henkilöä
siirtyi 1.1.2016 Mitta Oy:n palvelukseen vanhoina
työntekijöinä.
Liiketoimintakaupan myyntivoitto on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin ja Destian liikearvosta
on tehty 0,3 miljoonan euron liikearvovähennys liittyen laboratoriopalveluiden myyntiin.
Vuonna 2014 ei ole myyty liiketoimintoja.
2. TOIMINTASEGMENTIT
Kesäkuussa 2015 Destia Group Oyj:n listattua institutionaalisille sijoittajille suunnatun 65 miljoonan
euron joukkovelkakirjalainan Nasdaq Helsinki Oy:n
päälistalle, konserni on ottanut raportoinnissa käyttöönsä IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin.
Merkittävät operatiiviset päätökset tekee Destian
Hallitus, joka on ylin operatiivinen päätöksentekijä.
HR-valiokunta, tarkastusvaliokunta ja hallituksen
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
52
4. LIIKEVAIHTO
7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT
2015
1.7.–31.12.2014
Liikevaihto, materiaalit
15 805
11 498
Liikevaihto, palvelut
27 965
17 245
1 000 EUR
Pitkäaikaishankkeista kirjatut tuotot
418 988
233 036
Liikevaihto yhteensä
462 758
261 780
1 000 EUR
2015
1.7.–31.12.2014
Käyttöomaisuuden ja liiketoiminnasta luopumisen
myyntivoitot
5 167
891
Vuokra- ja muut tuotot
2 977
807
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
8 144
1 698
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot
5. PITKÄAIKAISHANKKEET
2015
1 000 EUR
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot
(vähennettynä tappioilla)
Keskeneräisistä hankkeista saadut ennakkomaksut
1.7.–31.12.2014
744 439
233 036
29 893
30 462
3
313
Vuokrat
5 057
2 007
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
3 406
2 214
Muut kiinteät kulut
27 639
18 129
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
36 105
22 663
80
61
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus
Muut neuvontapalvelut
6. MATERIAALIT JA PALVELUT
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
2015
1.7.–31.12.2014
74 949
45 058
2 332
2 311
Ulkopuoliset palvelut
247 402
129 363
Materiaalit ja palvelut yhteensä
324 683
176 732
1 000 EUR
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
46
2
126
62
2015
1.7.–31.12.2014
643
345
8. POISTOT
1 000 EUR
Poistot hyödykeryhmittäin
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
219
114
6 533
3 562
981
350
708
345
9 085
4 715
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Yhteensä
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
53
9. ARVONALENTUMISET
12. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Arvonalentumisia ei ole kirjattu vuonna 2015 eikä 2014.
Liikearvonalentumisia on käsitelty liitetiedoissa 16 ja 17.
1 000 EUR
2015
1.7.–31.12.2014
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista
10. TYÖSUHDE-ETUUDET
2015
1.7.–31.12.2014
Palkat
71 453
37 935
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
12 486
6 688
1 000 EUR
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt
Muut henkilöstösivukulut
Yhteensä
-89
30
4 312
2 249
88 161
46 903
64
Korkotuotot laina- ja muista saamisista
63
30
130
30
3 413
3 415
Yhteensä
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoituslainoista
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista on esitetty liitetiedossa 35 Lähipiiri.
Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 30 Eläkevelvoitteet.
Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista
Muut rahoituskulut
2015
1.7.–31.12.2014
538
560
Henkilökunta keskimäärin
Työntekijöitä
Toimihenkilöitä
3
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista
966
942
Yhteensä
1 505
1 502
Henkilökunta tilikauden lopussa
1 492
1 429
Yhteensä
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
253
19
12
911
1 383
4 343
5 063
-4 213
-5 033
Rahoituksesta on esitetty liitetietoja kohdassa 32.
11. KEHITTÄMISMENOT
Konsernin kehitystoiminnan kustannukset olivat vuonna 2015 0,9 miljoonaa euroa
(2014: 0,5 miljoonaa euroa). Konserni ei ole aktivoinut kehityskulujaan taseeseen.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
54
13. TULOVEROT
14. OSAKEKOHTAINEN TULOS
1 000 EUR
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Edellisten tilikausien verot
2015
1.7.–31.12.2014
282
2 862
257
Laskennalliset verot
1 395
-917
Yhteensä
1 934
1 944
6 721
5 487
-2 787
-1 482
Nettovaikutus
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden
aikana (1 000 kpl)
1 000 EUR
2015
1.7.–31.12.2014
Tulos ennen veroja
8 655
7 432
Verot laskettuna kotimaan verokannalla
1 731
1 486
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
-15
7
Verovapaiden erien verovaikutus
119
-19
-158
469
Osakekohtainen tulos (euroa/osake)
1.7.–31.12.2014
557
296
4 491
4 302
80
80
56,14
53,77
Konsernilla ei ole laimentavia, eli kantaosakkeiden määrää lisääviä instrumentteja.
257
Tuloverot yhteensä
1 934
DESTIAN VUOSI 2015
2015
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos (1000 EUR)
Verovaikutus
Verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 %) laskettujen verojen välinen
täsmäytyslaskelma
Aikaisempien tilikausien verot
1 000 EUR
Hybrilainan kertynyt korko
Laajan tuloksen eriin sisältyy raportointikaudella laskennallista verotuottoa rahavirran suojauksesta
yhteensä 39 tuhatta euroa (2014: 227 tuhatta euroa) ja etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä verokulua
495 tuhatta euroa (2014: verotuottoa 378 tuhatta euroa).
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva
tilikauden tulos, josta on vähenetty verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko, tilikauden aikana
ulkona olleiden osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
YRITYSVASTUU
1 944
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
55
15. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
1 000 EUR
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Rakennukset
ja rakennelmat,
rahoitusleasing
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
2 440
6 734
690
29 593
27
67
54
5 138
-49
-168
-2 317
-9
Hankintameno 1.1.2015
Lisäykset
Vähennykset
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
21 279
457
61 193
929
2 596
8 812
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2015
2 419
Kertyneet poistot 1.1.2015
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
6 634
744
32 414
22 199
-345
-107
-3 562
-350
27
-2 542
-1 061
-1 061
1 993
66 402
-4 364
895
922
Tilikauden poisto
-643
-219
-6 533
-981
-8 377
Kertyneet poistot 31.12.2015
-961
-326
-9 200
-1 331
-11 819
2 419
5 673
417
23 214
20 868
1 993
54 583
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Rakennukset
ja rakennelmat,
rahoitusleasing
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
2 403
6 457
644
25 358
18 638
645
54 146
38
300
52
4 343
2 641
1 357
8 730
-26
-7
-1 603
Kirjanpitoarvo 31.12.2015
1 000 EUR
Hankintameno 1.7.2014
Tytäryritysten hankinta
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien välillä
3
Hankintameno 31.12.2014
2 440
6 734
-1 636
1 495
690
29 593
21 279
-1 545
-47
457
61 193
Kertyneet poistot 1.7.2014
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
7
7
Tilikauden poisto
-345
-114
-3 562
-350
-4 371
Kertyneet poistot 31.12.2014
-345
-107
-3 562
-350
-4 364
6 390
583
26 031
20 929
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
2 440
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
457
56 829
56
16. LIIKEARVOT
Käyttöarvo määritellään diskonttaamalla rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän jatkuvassa käytössä
olevien omaisuuserien tuottamat vastaiset rahavirrat nykyhetkeen.
Liikearvo
1 000 EUR
83 154
Hankintameno 1.1.2015
Vähennykset
-326
Hankintameno 31.12.2015
82 829
Kirjanpitoarvo 31.12.2015
82 829
Liikearvo
1 000 EUR
Hankintameno 1.7.2014
Tytäryritysten hankinta
83 154
Hankintameno 31.12.2014
83 154
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
83 154
17. ARVONALENTUMISTESTIT
Liikearvolle suoritetaan vuosittain arvonalentumistestaus, jossa liikearvon kirjanpitoarvoa
verrataan sen rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissa oleviin rahamääriin. Lisäksi
arvonalentumistestaus suoritetaan aina jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Arvonalentumistappio
kirjataan jos rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmälle allokoitu nettovarojen kirjanpitoarvo (sisältäen
liikearvon) on suurempi kuin rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Käyttöarvojen laskenta perustuu seuraaviin keskeisiin oletuksiin:
Laskelmissa käytetyt rahavirrat perustuvat hallituksen joulukuussa hyväksymään vuoden 2016
budjettiin ja syksyllä tehtyyn 2017-2018 liiketoimintasuunnitelmaan. Nämä sisältävät olemassa olevan
tilauskannan. Myöhempien kausien rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 1,9 % (1,8 % vuonna
2014) terminaalikasvua, joka kuvastaa sekä odotettua keskimääräistä kasvunopeutta että inflaation
vaikutusta. Vuoden 2015 testauksessa terminaalivuoden käyttökate on normalisoitu vastaamaan edellä
mainittujen vuosien keskiarvoa. Rahavirtojen diskonttaukseen on käytetty verojen jälkeen määriteltyä
diskonttauskorkoa. Diskonttauskorko perustuu keskimääräiseen painotettuun pääomakustannukseen
(WACC, weighted average cost of capital).
Käytetty diskonttauskorko (verojen jälkeen) 2015: 7,13 % (2014: 7,53 %)
WACC on määritelty seuraavilla perusteilla:
–– Riskitön korko: Suomen valtion 30 vuoden riskitön korko per 31.12.2015 (Suomen valtion 10 vuoden
obligaatiotuotto 31.12.2014)
–– Vieraan pääoman tuottovaatimus (ennen veroja) sekä maakohtainen markkinariskipreemio, joka on
yhtiön liikkeeseenlasketun joukkovelkakirjalainan marginaali.
–– Vertailuryhmän markkinaehtoinen beta (beta kerroin kuvaa arvon muutoksen herkkyyttä suhteessa
toimialan arvonmuutoksiin).
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit:
Destia-alakonsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää
kirjanpitoarvon 189,0 miljoonalla eurolla (2014: 88,4). Herkkyysanalyysissa käytetyt keskeiset oletukset
liittyvät käyttökatteeseen, diskonttauskorkoon ja käyttöpääomaan. Muiden oletusten pysyessä
ennallaan Destia-alakonsernin oletetussa käyttökatteessa tapahtuva yli 3 %-yksikön epäsuotuisa
muutos aiheuttaisi arvonalennuksen kirjaustarpeen. Vastaavasti muiden oletusten pysyessä
ennallaan oletetussa diskonttauskorossa tapahtuva yli 8 %-yksikön epäsuotuisa muutos aiheuttaisi
arvonalennuksen kirjaustarpeen.
Vuoden 2015 ja 2014 osalta Destia Group -konsernissa liikearvoa sisältyi Destia-alakonsernin
liiketoimintakokonaisuuteen:
Milj. euroa
31.12.2015
31.12.2014
82,8
83,2
Destia-alakonserni
Vuoden 2015 ja 2014 lopussa suoritettiin Destia-alakonsernin arvonalentumistestaukset. Testausten
perusteella ei syntynyt arvonalentumiskirjausta.
Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevat rahamäärät
perustuvat laskettuihin käyttöarvoihin.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
57
19. HANKITUT LIIKETOIMINNOT
18. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Vuonna 2015 ei ole hankittuja liiketoimintoja.
Aineettomat
oikeudet
1 000 EUR
Ennakkomaksut
Yhteensä
2 063
4
2 068
Lisäykset
141
10
151
Vähennykset
-24
-24
Siirrot erien välillä
1 061
1 061
Hankintameno 31.12.2015
3 241
Hankintameno 1.1.2015
Kertyneet poistot 1.1.2015
14
-345
-345
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.2015
Kirjanpitoarvo 31.12.2015
-708
-708
-1 053
-1 053
2 188
Aineettomat
oikeudet
1 000 EUR
3 256
14
Ennakkomaksut
2 203
Yhteensä
Hankintameno 1.7.2014
Tytäryritysten hankinta
2 014
10
2 024
-4
Vähennykset
-4
Siirrot erien välillä
54
-6
47
2 063
4
2 068
Hankintameno 31.12.2014
Tilikauden 2014 hankinnat
Tytäryhtiöhankinta
Konserni hankki 1.7.2014 toteutetulla osakekaupalla Destia Oy:n koko osakekannan. Destia on
suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys,
joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen
lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut
ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta
myös maanalaiseen rakentamiseen. Destia Oy:llä
ja sen tytäryhtiöillä on toimintaa pääasiallisesti
Suomessa.
Hankintahetken käyvät arvot
Kauppa rahoitettiin Ahlström Capital -konsernin 38 miljoonan euron sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastolla sekä 29 miljoonan euron
oman pääoman ehtoisilla hybridilainoilla. Lisäksi
liikkeeseen laskettiin 19.6.2014 65 miljoonan
euron joukkovelkakirjalaina.
Varat yhteensä
Tilikauden liikevoittoa rasittavat 2,2 miljoonan
euron ja tilikauden tulosta 4,7 miljoonan euron
kustannukset, jotka liittyvät Destian osakkeiden
hankintaan ja rahoitusjärjestelyihin.
Hankintamenolaskelma on lopullinen ja kaikki
nettovarallisuden ylittävä määrä hankintamenosta
on liikearvoa. Liikearvon määrä oli 83 miljoonaa
euroa.
Kertyneet poistot 1.7.2014
Tilikauden poisto
-345
-345
Kertyneet poistot 31.12.2014
-345
-345
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
1 718
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
4
2014
Varat
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet
54
4
Vaihto-omaisuus
22
Myyntisaamiset ja muut saamiset
59
Laskennallinen verosaaminen
Rahat ja pankkisaamiset
2
50
192
Velat
Rahoitusvelat
Ostovelat ja muut velat
Varaukset
Laskennallinen verovelka
Pääoman palautus valtiolle 1.7.
Velat yhteensä
8
100
17
1
42
167
Nettovarallisuus
25
Liikearvo hankitusta
liiketoiminnasta
83
Nettovarallisuus
25
Kokonaishankintameno
108
1 723
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
58
20. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT
1 000 EUR
Hankintameno 1.1.2015
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno
31.12.2015
Kirjanpitoarvo
31.12.2015
Myytävissä
olevat osakkeet
ja osuudet,
noteeraamattomat
2 083
440
-406
2 116
Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät
Myytävissä
olevat osakkeet
ja osuudet,
noteeraamattomat
1 000 EUR
Hankintameno 1.7.2014
Tytäryritysten hankinta
2 083
Hankintameno
31.12.2014
2 083
Kirjanpitoarvo
31.12.2014
2 083
2015
1 000 EUR
Erääntymättömät
Netto 2015
42 613
42 613
Alle 30 päivää
4 033
4 033
30–60 päivää
180
180
61–90 päivää
20
Yli 90 päivää
28
-615
643
46 874
-615
47 489
Arvon­alentumis­
tappiot
Netto 2014
Erääntyneet
Myyntisaamiset yhteensä
2 116
Arvon­alentumis­
tappiot
20
Myyntisaamisten ikäjakauma ja arvonalentumistappioiksi kirjatut erät
21. VAIHTO-OMAISUUS
2014
1 000 EUR
2015
2014
Aineet ja tarvikkeet
17 544
19 876
Yhteensä
17 544
19 876
1 000 EUR
Erääntymättömät
36 826
36 826
Alle 30 päivää
2 268
2 268
30–60 päivää
1 254
1 254
61–90 päivää
336
336
Erääntyneet
Yli 90 päivää
22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Myyntisaamiset yhteensä
2015
2014
Myyntisaamiset
47 489
40 695
Muut saamiset
1 091
1 397
Siirtosaamiset
12 755
17 462
Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä
61 335
59 555
1 000 EUR
552
540
12
41 235
540
40 695
Konserni on kirjannut myyntisaamisista arvonalentumistappion palautusta -615 tuhatta euroa
(2014: 540 tuhatta euroa tappiota). Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.
Myyntisaamisten tasearvot vastaavat parhaiten liittyvää luottoriskin enimmäismäärää.
Myyntisaamisiin liittyvät muut riskit on selostettu liitetiedossa 32. Saamisten käyvät arvot vastaavat
kirja-arvoja.
Siirtosaamisten olennaisimmat erät koostuvat osatuloutussaamisista ja myynnin jaksotuksista 8 680
tuhatta euroa (2014: 14 761 tuhatta euroa) ja muista eristä 4 074 tuhatta euroa (2014: 2 701 tuhatta
euroa).
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
59
23. RAHAVARAT
2015
2014
Käteinen raha ja pankkitilit
42 867
37 650
Rahavarat yhteensä
42 867
37 650
1 000 EUR
Rahavirtalaskelman rahavarat vastaavat taseen rahavaroja.
Rahavarojen tasearvot vastaavat parhaiten niihin liittyvää luottoriskin enimmäismäärää.
24. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Laskennallisten verosaamisten 2015 erittely
1 000 EUR
Laskennallisten verosaamisten 2014 erittely
1.1.2015
Kirjattu tuloslaskelmaan
1 292
-1 292
550
-18
1 671
804
Vahvistetut tappiot
Eläke-etuudet
Muut jaksotuserot
Suojausinstrumenttien
rahastoon kirjatut
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
31.12.2015
-495
37
227
Yhteensä
3 739
-506
1 000 EUR
1.7.2014
Kirjattu tuloslaskelmaan
Vahvistetut tappiot
2 475
Eläke-etuudet
Muut jaksotuserot
1 292
166
6
1 648
23
Suojausinstrumenttien
rahastoon kirjatut
39
266
-455
2 778
Yhteensä
1 484
Tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa
Tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
1 814
1 320
31.12.2014
1 292
378
550
1 671
227
227
605
3 739
1 452
Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu Destia Sverige AB:n osalta. Destia Sverige AB:n vahvistetut
tappiot eivät vanhene.
Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu Destia Sverige AB:n osalta. Destia Sverige AB:n vahvistetut
tappiot eivät vanhene.
Laskennallisten verovelkojen 2015 erittely
Laskennallisten verovelkojen 2014 erittely
1 000 EUR
Kirjattu
Kirjattu tulos- muihin laajan
1.1.2015
laskelmaan tuloksen eriin
Kirjattu
omaan
pääomaan
Poistoerot ja vapaa­
ehtoiset varaukset
493
-201
Muut jaksotuserot
463
1 091
-296
Yhteensä
956
890
-296
DESTIAN VUOSI 2015
1.7.2014
Poistoerot ja vapaa­
ehtoiset varaukset
267
226
493
1 258
Muut jaksotuserot
286
177
463
1 549
Yhteensä
553
403
956
31.12.2015
291
YRITYSVASTUU
Kirjattu muihin
laajan tuloksen
eriin
Kirjattu tuloslaskelmaan
GRI-KOONTI
1 000 EUR
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
31.12.2014
60
25. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Muut erät
1 000 EUR
Osakkeiden lukumäärä
(kpl)
80 000
1.1.2015
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
Hybridilainat
Muuntoerot
Suojaus­instrumenttien
rahasto
80
38 000
29 000
-1
-907
Muuntoerot
1
Rahavirran suojaus
-158
Hybridilainan lyhennys
-2 000
31.12.2015
80 000
80
38 000
1 000 EUR
27 000
-1 064
Osakkeiden lukumäärä
(kpl)
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto
Hybridilainat
80 000
80
38 000
29 000
-1
-907
80 000
80
38 000
29 000
-1
-907
Muut erät
Muuntoerot
Suojaus­instrumenttien
rahasto
1.7.2014
Tilikauden lisäykset
31.12.2014
Tiedot osakkeista ja osakepääomasta
Destia Group Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden enimmäismäärä on 80 tuhatta kappaletta. Destia
Group Oyj:n osakepääoma on 0,08 milj. euroa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
Destia Oy:n osakekaupan yhteydessä 1.7.2014 kauppa rahoitettiin Ahlström Capital -konsernin
sijoittamalla 38 milj. euron sijoitetun oman vapaan pääoman rahastolla sekä 29 milj. euron
oman pääoman ehtoisilla hybridilainoilla. Lisäksi liikkeeseen laskettiin 19.6.2014 65 milj. euron
joukkovelkakirjalaina, joka listatiin kesäkuussa 2015 Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle Helsingin pörssiin.
Joukkovelkakirjalaina on esitetty liitetiedossa 26.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset
ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä
osakepääomaan.
Hybridilainat
Hybridilainat ovat omistajan antamia lainoja, jotka ovat omaan pääomaan rinnastettavia eriä.
Hybridilainojen lyhennyksistä ja koronmaksuista päättää yhtiön hallituksen esityksestä yhtiökokous.
Korkokulut kirjataan maksuperusteisesti vuodesta 2015 eteenpäin edellisten tilikausien tulokseen
verovaikutuksella oikaistuna.
Lainat ovat etuoikeusjärjestyksessä viimeisenä muita lainoja olevassa järjestyksessä.
Omaan pääomaan sisältyy oman pääoman ehtoisia hybridilainoja Ahlström Capital-konsernilta 27
miljoonaa euroa (2014: 29 miljoonaa euroa). Lainojen korko on 10 %.
Muut erät
Muuntoerot
Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntamisesta syntyneet muuntoerot.
Suojausinstrumenttien rahasto
Rahastot sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien kertyneet käypien
arvojen muutosten tehokkaat osuudet.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
61
26. RAHOITUSVELAT
Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot
2015
2014
Joukkovelkakirjalaina
63 335
62 854
Rahoitusleasingvelat
251
412
1 331
1 133
1 000 EUR
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä
64 916
64 399
1 000 EUR
2015
2014
2 116
2 083
Rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat (taso 3)
Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat
Lyhytaikaiset
Rahoitusleasingvelat
194
209
Myyntisaamiset ja muut saamiset (taso 2)
48 580
42 093
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
198
262
Rahavarat (taso 2)
42 867
37 650
Lyhytaikaiset rahoitusvelat yhteensä
392
471
1 331
1 133
198
262
63 335
62 854
251
412
Rahoitusvelat
Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien
kokonaismäärä
Korkojohdannaiset, suojauslaskennassa (taso 2)
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät
220
245
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät
246
415
Yhteensä
466
660
Muut johdannaiset, ei suojauslaskennassa (taso 2)
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat, korollinen (taso 2)
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Rahoitusleasingvelat, korollinen (taso 2)
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät
194
209
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät
251
412
Rahoitusleasingvelat, korollinen (taso 2)
Yhteensä
445
620
Ostovelat ja muut velat (taso 2)
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut
-21
-40
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä
445
620
Lyhytaikaiset
194
209
75 176
77 444
Kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa. Käypien arvojen laskennassa sovellettavat tasot:
Taso 1: Markkinoilla noteeratut käyvät arvot
Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritelty todennettavissa olevien parametrien kautta
Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritelty ei todennettavissa olevien syöttötietojen perusteella.
Destia Group Oyj:n 19.6.2014 liikkeeseen laskema 65 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina
institutionaalisille sijoittajille listattiin kesäkuussa 2015 Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämään Helsingin
Pörssiin.
Finanssivalvonta hyväksyi 17.6.2015 joukkovelkakirjalainan listalleottoesitteen. Joukkovelkakirjalaina
on vakuudeton ja se erääntyy kokonaisuudessaan kesäkuussa 2019. Lainan kuponki on
vaihtuvakorkoinen perustuen kolmen kuukauden Euriboriin ja lainan marginaali on 4,5 %. Laina on
konsernissa suojattu koronvaihtosopimuksella sen maturiteettiin asti.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
62
29. PITKÄN AIKAVÄLIN PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT
27. MUUT VELAT
1 000 EUR
2015
2014
Pitkäaikaiset muut velat
2 708
1 100
2015
2014
Ostovelat
32 207
36 085
Muut korottomat velat
11 643
10 135
Siirtovelat
29 413
29 083
Ostovelat ja muut korottomat velat yhteensä
73 264
75 303
28. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
1 000 EUR
Destia Group Oyj:n hallitus päätti 30.10.2014 uudesta henkilöstön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä vuosille 2014–2018. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa tietyt avainhenkilöt yhtiöön ja
tarjota heille kilpailukykyinen palkkiojärjestelmä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä sekä sen
piiriin kuuluvista henkilöistä päättää hallitus. Järjestelmän piiriin kuuluu noin 75 henkilöä. Ansaintajakso
on 2014–2018 ja ansaintakriteeri on yhtiön arvonnousu. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kriteerit
ovat samat kaikille järjestelmän piiriin kuuluville. Kriteerit ovat konsernitasoisia ja poikkeavat tulospalkkiojärjestelmän kriteereistä. Ansaintajaksolta kertynyt palkkio maksetaan rahapalkkiona viimeistään
vuoden 2019 aikana.
Konserniin on huomioitu AC Infra Oy:n myöntämä synteettinen optiojärjestely hallituksen puheenjohtajalle vuonna 2015.
Pitkän aikavälin kannustejärjestelmän vaikutus henkilöstökuluihin vuonna 2015 sisältäen AC Infra Oy:n
synteettisen optiojärjestelmän oli 1,7 miljoonaa euroa (2014: 1,1 miljoonaa euroa) ja järjestelmään
liittyvä velka taseessa oli 2,7 miljoonaa euroa (2014: 1,1 miljoonaa euroa).
Siirtovelkojen olennaisimmat erät koostuvat henkilöstökulujaksotuksista 18 972 tuhatta euroa
(2014: 19 769 tuhatta euroa), ostojaksotuksista 5 232 tuhatta euroa (2014: 5 446 tuhatta euroa),
konserniavustusvelasta 2 300 tuhatta euroa (2014: nolla euroa), ja muista eristä 2 909 tuhatta euroa
(2014: 3 868 tuhatta euroa).
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
63
30. ELÄKEVELVOITTEET
Destia Oy:llä on lakisääteisen eläketurvan (TyEL) lisäksi etuuspohjainen eläkejärjestely niille työntekijöille, joiden työsuhde on alkanut ennen vuotta 1993. Lisäeläkkeellä turvataan ennen vuotta 1995
ansaittu eläkkeen taso ja yksilöllinen eläkeikä kuten muissakin valtion liikelaitosten yhtiöittämisissä.
1 000 EUR
2015
1.7.–31.12.2014
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden alussa
8 378
7 950
656
146
22 203
1 408
Korkotuotto
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pl. korkokuluun/
-tuottoon kuuluva erä
Vakuutuksen eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoden välillä.
Velvotteiden täyttäminen
Vakuutusjärjestelyssä varjojen määrä kuvastaa vakuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta
ja se lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät 100%
hyväksyttäviä vakuutuksia. Yhtiön vastuulla on lähinnä työeläkeindeksin vaikutus velvoitteeseen.
-925
Maksetut etuudet
-1 442
Järjestelyyn suoritetut maksut
Yhtiöjärjestelyt
Velvoitteen ja varojen laskenta on vuonna 2014 tehty ns. nettoperiaatteella. Vuonna 2015 on siirrytty
bruttoperiaatteeseen, jolloin eläkkeen saajien ja vapaakirjojen velvoite ja vastaavat varat esitetään
täysimääräisinä.
-693
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.
Taseessa oleva velka kauden alussa
1 000 EUR
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
Nettokorko
Kulut tuloslaskelmassa
Uudelleen määrittämisistä johtuvat erät
Kulut laajassa tuloslaskelmassa ennen veroja
-202
2015
1.7.–31.12.2014
4
3
Kulut tuloslaskelmassa
29 101
8 378
2 750
845
53
15
-2 474
1 890
Järjestelyyn suoritetut maksut
50
12
Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erissä
53
15
Yhtiöjärjestelyt
-143
-2 474
1 890
-2 421
1 905
29 287
11 128
Diskonttauskorko, %
2,50 %
2,00 %
-29 101
-8 378
Palkankorotus, %
1,70 %
0,00 %
186
2 750
Eläkkeiden korotus, %
1,44 %
2,00 %
11 128
8 795
4
3
706
159
Diskonttauskoron muutos +0,25 %
-6
-105
-3 678
2 287
Diskonttauskoron muutos -0,25 %
6
111
-713
-381
28
0
24 120
1 391
Taseessa oleva velka 31.12.
186
2 750
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Velvoitteen nykyarvo
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
Taseessa oleva nettovelka/omaisuuserä (-) 31.12.
Velvoitteen nykyarvo kauden alussa
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
Korkokulu
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+)
taloudellisten oletusten muutoksista
demografisten oletusten muutoksista
kokemusperäisistä muutoksista
Velvoitteen täyttäminen
Maksetut etuudet
-1 442
Yhtiöjärjestelyt
29 287
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
Alla olevasta taulukosta näkyvät oletusten muutosten
vaikutukset nettovelkaan
Palkankorotus +0,25 %
Palkankorotus -0,25 %
-28
0
-925
Eläkkeiden korotuksen muutos +0,25 %
978
1 326
-202
Eläkkeiden korotuksen muutos -0,25 %
-946
-1 189
-836
Velvoitteen nykyarvo 31.12.
Herkkyysanalyysi
11 128
GRI-KOONTI
Herkkyyksiä laskettaessa muiden oletusten on oletettu pysyvän muuttumattomina.
Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 13,5 vuotta.
Destia Oy arvio maksavansa etuuspohjaiseen eläkejärjestelynsä vuonna 2016 nolla euroa.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
64
31. VARAUKSET
1 000 EUR
Takuuvaraukset
Ympäristövaraukset
Muut
varaukset
Yhteensä
3 959
10 398
5 385
19 742
956
70
3 989
5 015
1.1.2015
Varausten lisäykset
Kaudella käytetyt varaukset
-674
-39
-3 640
-4 352
-1 366
-2
-658
-2 026
20
219
31.12.2015
2 894
10 648
5 076
18 618
1 000 EUR
Takuu­
varaukset
Ympäristö­
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
1.7.2014
4 114
8 021
5 356
17 492
Varausten lisäykset
1 108
1 369
2 477
Kaudella peruutetut varaukset
Diskonttauksen vaikutus
Kaudella käytetyt varaukset
239
-328
-14
-1 242
-1 585
-1 174
-116
-98
-1 388
5 385
19 742
2015
2014
Pitkäaikaiset varaukset
13 157
13 801
Lyhytaikaiset varaukset
5 461
5 941
18 618
19 742
Kaudella peruutetut varaukset
Diskonttauksen vaikutus
31.12.2014
238
2 506
3 959
10 398
1 000 EUR
Yhteensä
2 745
Takuuvaraukset
Takuuvaraukset on tehty urakkasopimusten takuuajan mahdollisten velvoitteiden kattamiseksi. Takuuvaraus perustuu aikaisempien vuosien kokemuksiin.
Ympäristövaraukset
Konsernilla on maa-alueita, joiden osalta konsernilla on velvoite saattaa alue alkuperäiseen kuntoon.
Arvioitujen maisemointikustannusten nykyarvo on aktivoitu alueiden hankintamenoon ja esitetty varauksena. Nykyarvon määrittämisessä käytetty diskonttaustekijä on 0,77 %.
Lisäksi konsernilla on pilaantuneen maa-alueen puhdistamisvaraus, joka on tehty Tuusulassa sijaitsevan entisen asfalttiaseman puhdistamista varten.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Muut varaukset
Muut varaukset sisältävät riita- ja oikeudenkäyntiasioihin liittyviä varauksia 0,8 miljoonaa euroa (2014:
0,7 miljoonaa euroa) sekä projektien tappiovarauksia 3,1 miljoonaa euroa (2014:3,7 miljoonaa euroa)
ja muita varauksia 1,2 miljoonaa euroa (2014: 1,0 miljoonaa euroa), joista henkilöstöön liittyviä varauksia 0,4 miljoonaa euroa (2014: 0,5 miljoonaa euroa).
32. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan
tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski sekä hyödykeriski. Konsernin rahoituspolitiikassa
määritellään konsernin rahoitustoiminnan linjaukset ja toimintatavat. Konsernin riskienhallinnan yleiset
periaatteet ja konsernin rahoituspolitiikan hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa
konsernin talous- ja rahoitusjohtaja sekä keskitetty konsernin talous- ja rahoitusyksikkö yhdessä
liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin talous- ja rahoitusyksikkö tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii
tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden
kanssa. Suojaustransaktiot toteutetaan konsernin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia ja
hyödykejohdannaisia. Rahoitusriskeistä raportoidaan konsernin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle
neljännesvuosittain. Ulkoinen ja sisäinen tarkastus seuraavat rahoituspolitiikan noudattamista konsernissa.
Luottoriski
Destia-konsernin luottoriski koostuu liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä sekä muihin rahoitusinstrumentteihin liittyvästä vastapuoliriskistä. Asiakassaamisen luottoriskin hallinnassa pyritään lisäämään saatujen ennakoiden määrää ja arvioimaan asiakkaan luottokelpoisuutta hyvissä ajoin
tarjousprosessin aikana, jolloin mahdollisesti tarvittavan vakuuden määrää, instrumenttia ja tarjottavan
vakuuden kelpoisuutta voidaan arvioida. Luottoriskiä hallitaan konsernissa talous- ja rahoitusyksikön
laatimien ohjeiden mukaisesti liiketoimintaryhmien controllereiden toimesta. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä.
Muihin rahoitusinstrumentteihin liittyvä vastapuoliriski syntyy, kun Destia sijoittaa varoja muiden
yhtiöiden, julkisyhteisöjen tai rahoituslaitosten rahamarkkinainstrumentteihin. Riski liittyy siihen, että
sopimuksen vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan vastapuolilimiittien avulla. Vastapuolilimiitit määritetään vain vakavaraiseksi ja hyvän luottokelpoisuuden omaavaksi arvioiduille vastapuolille. Valikoiduille vastapuolille asetetaan sekä euromääräiset
maksimilimiitit että maksimi maturiteettilimiitit. Vastapuolet ja vastapuolilimiitit hyväksyy konsernin
hallitus.
Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 22.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
65
Maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusriskin hallinnalla pyritään varmistamaan, että konserni suoriutuu joka hetki rahoituksellisista velvoitteistaan. Rahavirtaennusteet laaditaan strategian yhteydessä vuositasolla 3 vuodeksi ja
budjetoinnin yhteydessä kuukausitasolla vuodeksi eteenpäin. Lisäksi toteutetaan päivittäistä maksuvalmiussuunnittelua. Pitkällä aikavälillä maksuvalmiustilannetta pyritään varmistamaan pitkäjänteisellä,
ennakoivalla rahoituksen järjestämisellä ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä perustamalla. Kassavarat
tulee konsernin toimintaohjeiden mukaan sijoittaa likvideihin rahamarkkinainstrumentteihin joustavuuden varmistamiseksi.
Seuraava taulukko kuvaa konsernin rahoitusvelkojen maturiteettijakaumaa. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.
31.12.2015
Tasearvo
Sopimuksiin
perustuvat
rahavirrat
alle 1 vuosi
1–2 vuotta
2–3 vuotta
3–4 vuotta
65 000
-75 694
-2 953
-2 958
-3 126
-66 657
yli 4 vuotta
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat ja muut velat
Yhteensä
43 850
-43 850
-43 850
108 850
-119 544
-46 803
-2 958
-3 126
-66 657
1 331
-1 032
-420
-384
-217
-10
Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma
Koronvaihtosopimukset
Hyödykejohdannaiset
198
-198
-198
1 529
-1 230
-618
-384
-217
-10
Tasearvo
Sopimuksiin
perustuvat
rahavirrat
alle 1 vuosi
1–2 vuotta
2–3 vuotta
3–4 vuotta
yli 4 vuotta
65 000
-79 246
-3 071
-3 095
-3 145
-3 260
-66 674
Yhteensä
31.12.2014
Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat ja muut velat
Yhteensä
46 221
-46 221
-46 221
111 221
-125 467
-49 292
-3 095
-3 145
-3 260
-66 674
1 133
-800
-272
-256
-197
-82
8
-256
-197
-82
8
Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma
Koronvaihtosopimukset
Hyödykejohdannaiset
Yhteensä
262
-262
-262
1 395
-1 062
-534
Taulukot eivät sisällä rahoitusleasingvelkoja, joiden osalta lisätietoja on esitetty liitteessä 26.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
66
Valuuttariski
Valuuttariski tarkoittaa sitä tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan liittyvää epävarmuutta, joka aiheutuu
valuuttakurssien muutoksista. Destia-konsernin kansainvälinen toiminta on vähäistä, joten valuuttariskin alaiset erät eli ns. valuuttapositiot ovat pienet ja valuuttariski vähäistä. Konsernin valuuttariskin
hallinta hoidetaan keskitetysti talous- ja rahoitusyksikön toimesta. Valuuttariski pyritään keskittämään
yhtiöön laskuttamalla ulkomaisia tytäryhtiöitä niiden kotimaan valuutassa. Myös konsernin sisäiset
lainat ovat lainanottajan kotivaluutassa. Kansainvälisen toiminnan lisääntyessä valuuttariski kasvaa,
jolloin riskiä tulee mitata valuuttapositiolaskelmilla. Positiolaskelmat laaditaan erikseen valuuttakassavirroille ja valuuttamääräisille tase-erille.
Valuuttariski tulee konsernin rahoituspolitiikan mukaan kattaa vähintään 50 ja enintään 100 prosenttisesti käyttämällä suojausinstrumenttina valuuttatermiini- ja –optiosopimuksia tai valuuttamääräisiä
lainoja. Suojaustoimet kohdistetaan erikseen valuuttavirtoihin ja tase-eriin. Valuuttajohdannaisia voidaan käyttää ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Suojauksen tehokkuutta tulee mitata kuukausittain.
Konserni ei sovella valuuttasuojauksiin IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.
Konsernilla ei ole merkittäviä avoimia valuuttapositioita. Tilikauden päättyessä varauksiin ei sisälly
suojaamattomia eriä (2014: 3,6 MNOK-määräinen erä).
Konsernin ulkomaan rahan määräiset varat ja velat raportointikauden päättymispäivänä olivat
seuraavat:
2015
USD
1 000 EUR
2014
SEK
NOK
USD
SEK
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Rahavarat
42
128
5
140
15
151
101
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin omaan pääomaan mikäli euro vahvistuisi
tai heikkenisi Norjan kruunuun, Yhdysvaltain dollariin tai Ruotsin kruunuun verrattuna ja muut tekijät
säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan
rahan määräisiin varoihin ja velkoihin.
2015
2014
1 000 EUR
USD
SEK
NOK
USD
SEK
Muutosprosentti
10 %
10 %
10 %
10 %
10 %
13
0
-31
23
9
Vaikutus voittoon verojen jälkeen
Vaikutus omaan pääomaan
Korkoriski
Korkoriski on riski, että markkinakorkojen vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja –tuottoihin.
Konsernin korkoriski muodostuu pääosin ulkoisen lainasalkun korkoriskistä. Korkoriskiä hallitaan
hajauttamalla konsernin lainanottoa ja sijoituksia toisaalta eri maturiteetteihin ja toisaalta vaihtuva- ja
kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Laina- ja sijoitussalkun riski määritetään korkopositiolaskelman
avulla. Korkoriski tulee konsernin rahoituspolitiikan mukaan kattaa 100 prosenttisesti käyttämällä
suojausinstrumenttina lyhyitä tai pitkiä korkotermiini- tai korkofutuuri- ja korko-optiosopimuksia tai
koronvaihtosopimuksia. Korkojohdannaisia voidaan käyttää ainoastaan suojaamistarkoituksessa.
Korkoriskin hallinta koordinoidaan Ahlström Capitalin kanssa ja hoidetaan konsernissa keskitetysti
talous- ja rahoitusyksikön toimesta.
Tällä hetkellä konserni on suojannut vaihtuvakorkoista lainasalkkuaan koronvaihtosopimuksilla.
Konserni soveltaa näihin koronvaihtosopimuksiin IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa.
Hybridilainoja ei ole otettu huomioon korkoriskikäsittelyssä.
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio raportointikauden päättymispäivänä:
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat
7
Muut varaukset
5
8
286
108
393
Yhteensä
163
5
-393
Valuuttatermiinit
Positio yhteensä
163
5
-393
286
108
2015
2014
65 000
65 000
Netto
65 000
65 000
Koronvaihtosopimukset
65 000
65 000
0
0
1 000 EUR
Vaihtuvakorkoiset
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä
Konsernilla ei ole kiinteäkorkoisia rahoitusvaroja tai -velkoja.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
67
Korkomuutoksen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin omaan pääomaan mikäli korot
nousisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu
raportointikauden päättymispäivän korkopositioon, joka sisältää 65 miljoonan euron nimellisarvoisen
koronvaihtosopimuksen.
1 000 EUR
Muutos
2015
2014
+/-0,5 %
+/-0,5 %
Vaikutus voittoon verojen jälkeen
Vaikutus omaan pääomaan
1 711
1 194
33. MUUT VUOKRASOPIMUKSET
Konserni vuokralle ottajana
Muut vuokrasopimukset sisältävät esim. toimitila- ja kalustovuokria. Vuokrasopimusten pituudet
ovat keskimäärin 1–7 vuotta. Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat
vähimmäisvuokrat:
1 000 EUR
2015
2014
Yhden vuoden kuluessa
3 046
3 314
Yli vuoden, enintään viiden vuoden kuluessa
5 439
2 589
904
13
9 389
5 916
Yli viiden vuoden kuluessa
Hyödykeriski
Destia-konserni altistuu toiminnassaan hyödykeriskille, joka liittyy hyödykkeen hinnanvaihteluihin.
Destian merkittävät hyödykeriskit määritetään tarjoustoiminnan yhteydessä. Tarvittavat suojaustoimet
suunnitellaan projektikohtaisesti liiketoimintaryhmien sekä talous- ja rahoitusyksikön yhteistyössä.
Dieselin suojausta tehdään rullaavasti 12 kuukauden periodille eteenpäin. Dieselin suojausaste on
27 % keskimääräisistä vuosiostoista.
Pääoman hallinta
Destian pääoman käytön tehostamisen tavoitteena on nopeuttaa saapuvaa rahavirtaa ja hidastaa
lähtevää rahavirtaa. Olemassa olevien varojen tehokas, turvallinen ja tuottava sijoittaminen tai käyttö
varmistavat pääoman käytön tehokkuuden. Tehokkuutta varmistetaan myös maksuehtojen parantamisella sopimusneuvotteluissa, maksuliikkeen tehokkaalla hoidolla kassavirtaennusteita hyväksikäyttäen
sekä tehokkaan pankkitiliverkoston ja -ohjelman avulla ja ajantasaisten reskontratoimintojen kautta.
2015
2014
73 297
68 666
266 256
264 610
Saadut ennakot
31 326
31 224
Omavaraisuusaste
31,2 %
29,4 %
1 000 EUR
Oma pääoma
Taseen loppusumma
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
Yhteensä
Tilikauden aikana on kirjattu muiden vuokrasopimusten perusteella tulosvaikutteisesti vuokramenoja
3 479 tuhatta euroa (2014: 1 819 tuhatta euroa).
34. EHDOLLISET VELAT JA VARAT
2015
1 000 EUR
2014
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Yrityskiinnitykset
39 000
Pankkitakaukset
94 796
Oman pääoman ehtoisten hybridilainojen kertyneet
korkovastuut
79 301
2 787
Riita-asiat ja oikeudenkäynnit
Konsernilla on projekteihin liittyviä keskeneräisiä riita-asioita, joihin on varauduttu kuluvarauksella siltä
osin kun konserni katsoo, että ne ovat oleellisia ja vaatimus on perusteltu.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
68
35. LÄHIPIIRI
Johdon työsuhde-etuudet:
Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin tytäryhtiöt sekä Ahlström Capital Oy ja sen tytär-, yhteis- ja
osakkuusyritykset (ml. AC Infra Oy).
1 000 EUR
2015
1.7.–31.12.2014
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
1 944
1 326
Yhteensä
1 944
1 326
Lisäksi lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä
heidän perheenjäsenensä.
Yhdelle hallituksen jäsenen omistamalle yhtiölle on maksettu 2,3 tuhatta euroa konsultoinnista.
Palkat ja palkkiot:
Lisäksi Ahlström Capital konsernin yhtiöille on vuonna 2015 laskutusta 343,4 tuhatta euroa ja ostoja
12,3 tuhatta euroa.
Toimitusjohtaja
596
298
Hallituksen jäsenet
138
46
AC Infra Oy:lle on maksettu hybridilainasta lyhennystä 2,0 miljoonaa euroa ja korkoja 0,9 miljoonaa
euroa sekä Ahlström Capital Oy:lle on maksettu korkoja 0,6 miljoonaa euroa. Hybrilainojen määrät
31.12.2015: AC Infra Oy 15,0 miljoonaa euroa (2014: 17,0 miljoonaa euroa) ja Ahlström Capital Oy 12,0
miljoonaa euroa (2014: 12,0 miljoonaa euroa).
Vuonna 2015 Ahlström Capital Oy:lle on annettu konserniavustusta 2,3 miljoonaa euroa, joka on
kirjattuna sekä omassa pääomassa että velkana.
Toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta.
36. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat liitetiedon kohdassa 29. kuvattuun johdon pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmään.
Ei raportoitavaa.
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet olivat seuraavat:
Yritys
Konsernin Emoyrityksen
omistus- ja
omistus- ja
ääniosuus % ääniosuus %
Kaupunki
Kotimaa
Destia Group Oyj, emoyhtiö
Vantaa
Suomi
Destia Oy, alakonsernin emoyhtiö
Vantaa
Suomi
100
100
Destia Eesti AS
Viro
100
100
Turgel Grupp AS
Viro
100
100
Suomi
100
100
Ruotsi
100
100
31.12.2015
Destia Oy:n tytäryhtiöt
Destia Rail Oy
Kouvola
Destia Sverige AB
Destia International Oy
Vantaa
Suomi
100
100
Finnroad Oy
Vantaa
Suomi
100
100
Lisäksi suuriin ja pitkäaikaisiin hankkeisiin on perustettu työyhteenliittymiä, joissa on mukana myös
ulkopuolisia tahoja.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
69
KONSERNIN TUNNUSLUKUTAULUKKO, IFRS
Destia Group
Destia Group
Milj. EUR
2015
7–12/2014
Liikevaihto
462,8
261,8
Muutos edellisestä vuodesta, % *
7,2
Liiketulos
% liikevaihdosta
Katsauskauden tulos
% liikevaihdosta
Käyttökate 1)
% liikevaihdosta
12,9
12,5
2,8
4,8
6,7
5,5
1,5
2,1
22,0
19,1
4,7
7,3
Bruttoinvestoinnit
9,2
72,5
% liikevaihdosta
2,0
27,7
266,3
264,6
Taseen loppusumma
Oma pääoma
73,3
68,7
Omavaraisuusaste, % 2)
31,2
29,4
Nettovelkaantumisaste (Gearing), % 3)
32,6
42,4
Korollinen vieras pääoma
66,8
66,8
Current Ratio 4)
1,1
1,0
Quick Ratio 5)
1,2
1,0
Oman pääoman tuotto, % 6)
9,5
8,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % 7)
Tulos/osake EUR **
Oma pääoma/osake EUR
Henkilöstö keskimäärin
Poissaoloon johtaneet työtapaturmat ***
Tilauskanta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot
% liiketoiminnan muista kuluista
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
9,4
9,2
56,14
53,77
916,21
858,32
1 505
1 502
7,6
9,3
717,4
628,2
0,9
0,5
2,6
2,1
GRI-KOONTI
* Liikevaihdon vertailulukuna on käytetetty Destia-alakonsernin 431,5 miljoonan euron liikevaihtoa
2014
** Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, josta vähennetty verovaikutuksella oikaistu
hybridilainan korko jaettuna osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Destia Group Oyj:n osakemäärä on
80 000 kappaletta.
*** Tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden
Kaavat:
1) Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset.
Käyttökate vuonna 2014 korjattuna yrityskauppaan liittyvillä kertaluonteisilla erillä
2) (Oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot))*100
3) (Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) / (Oma pääoma)*100
4) (Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus) / Lyhytaikainen vieras pääoma
5) Rahoitusomaisuus ilman osatuloutussaamisia / Lyhytaikaiset velat ilman ennakkomaksuja
6) (Tilikauden tulos / (Oma pääoma keskimäärin)*100
(aloittava ja päättävä tase)
7) (Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) / (sijoitetun pääoman keskiarvo)*100
(taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset, aloittava ja päättävä tase)
Kohdassa 6 ja 7 Destia Group-konsernin tasearvona on käytetty omaa pääomaa per 31.12.2014 ja
kokonaistasetta per 31.12.2014.
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
70
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, DESTIA GROUP OYJ, FAS
1 000 EUR
Liikevaihto
1.1.–31.12.2015
22.4.–31.12.2014
1 659
600
1 189
230
373
41
38
7
1 601
278
723
1 611
-665
-1 289
432
1 482
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut
Liiketulos
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot konserniyrityksiltä
Korkotuotot muilta
0
Korkokulut veloista konserniyrityksille
2 787
1 482
Korkokulut veloista muille
3 354
3 353
510
334
Rahoitustuotot ja -kulut
-6 219
-5 169
Tulos ennen satunnaisia eriä
-6 884
-6 459
Muut rahoituskulut
Satunnaiset erät
Saadut konserniavustukset
13 000
Annetut konserniavustukset
2 300
Satunnaiset erät yhteensä
10 700
Tulos ennen veroja
3 816
-6 459
-764
1 292
3 052
-5 167
Tulo- ja laskennalliset verot
Tilikauden tulos
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
71
EMOYHTIÖN TASE, DESTIA GROUP OYJ, FAS
31.12.2015
1 000 EUR
31.12.2014
31.12.2015
1 000 EUR
31.12.2014
VASTAAVAA
VASTATTAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
OMA PÄÄOMA
80
80
SIJOITUKSET
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
38 000
38 000
-5 167
Osakepääoma
Osuudet saman konsernin yrityksissä
109 352
109 352
Edellisten tilikausien tulos
Sijoitukset yhteensä
109 352
109 352
Tilikauden voitto / tappio
Oma pääoma
PYSYVÄT VASTAAVAT
109 352
3 052
-5 167
35 965
32 913
109 352
VIERAS PÄÄOMA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikainen vieras pääoma
Oman pääoman ehtoiset lainat
27 000
29 000
SAAMISET
Joukkovelkakirjalainat
65 000
65 000
Pitkäaikainen vieras pääoma
92 000
94 000
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
21 944
Muut saamiset
Laskennallinen verosaaminen
Siirtosaamiset
1 686
2 621
768
1 292
8
Saamiset yhteensä
Rahat ja pankkisaamiset
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat
24 405
3 913
185
15 975
24 590
19 888
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
46
44
770
305
5 977
2 327
97 977
96 327
133 942
129 240
VIERAS PÄÄOMA
VASTAAVAA
133 942
129 240
VASTATTAVAA
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
496
1 482
Siirtovelat
Lyhytaikainen vieras pääoma
VAIHTUVAT VASTAAVAT
4
5 158
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
72
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, DESTIA GROUP OYJ, FAS
1.1.–31.12.2015
1 000 EUR
1.1.–31.12.2014
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut
1 353
600
Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle
-2 398
-2 233
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-1 045
-1 633
Maksetut korot liiketoiminnasta
-4 852
-3 243
Saadut korot liiketoiminnasta
105
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
-30
-1 877
-5 822
-6 753
Liiketoiminnan rahavirta
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
-97 352
Myönnetyt lainat
-11 500
Lainasaamisten takaisinmaksut
3 531
Investointien rahavirta
-7 969
-97 352
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti
80
Sijoitus SVOP-rahastoon
38 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)
65 000
Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen lisäys (+)
17 000
Pitkäaikaisten oman pääoman ehtoisten lainojen vähennys (-)
-2 000
Rahoituksen rahavirta
-2 000
120 080
-15 790
15 975
185
15 975
Rahavarojen muutos
Taseen mukaiset rahavarat tilikauden lopussa
Taseen mukaiset rahavarat tilikauden alussa
15 975
-15 790
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
15 975
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
73
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FAS
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Destia Group Oyj:n tilinpäätöksen laadintaperiaatteet (FAS)
Tilinpäätöksen laskentaperiaatteet
Destia Group Oyj:n omistaa 100 %:sti Ahlström Capital -konserniin kuuluva AC Infra Oy.
Destia Group Oyj on Destia Oy:n emoyhtiö, joka perustettiin Destian omistusjärjestelyn yhteydessä
22.4.2014 ja joka omistaa 100 %:sti Destia Oy:n osakkeet. Destia Group Oyj:n tilinpäätös tilikaudelta
1.1.–31.12.2015 sekä vertailuvuoden osalta 22.4.–31.12.2014 on laadittu Suomen kirjanpitolain
mukaisesti. Destia Group -konserni laatii kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisen
konsernitilinpäätöksen.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoon.
Rahoitusvarat
Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Rahoitusvelat
Oman pääomanehtoisten hybridilainojen korot on jaksotettu tuloslaskelmaan.
Johdannaisinstrumentit
Johdannaissopimus, joka on tehty tulevina tilikausina syntyvien kassavirtojen suojaamiseksi, käypä
arvo on käsitelty taseen ulkopuolisena vastuuna.
Konserniavustukset
Konserniavustukset on kirjattu satunnaisena eränä tuloslaskelmaan.
Eläkkeet
Henkilökunnan eläketurva on järjestetty vakuuttamalla ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.
Lähipiiri
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt sekä Ahlström Capital Oy ja sen tytär-, yhteis- ja
osakkuusyritykset. Lisäksi lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien
toimitusjohtaja sekä heidän perheenjäsenensä.
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
74
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FAS
2015
1 000 EUR
2014
2015
1 000 EUR
2014
Rahoitustuotot
Liikevaihto
Liikevaihto konserniyrityksiltä
Liikevaihto yhteensä
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
1 659
600
1 659
600
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä
Korkotuotot yhteensä
432
432
Rahoituskulut
4
Korkokulut
Henkilöstön määrä tilikauden päättyessä
4
3
Saman konsernin yrityksille
2 787
1 482
Muille
3 354
3 353
6 141
4 835
481
279
30
3
510
334
Korkokulut yhteensä
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
596
36
Hallituksen jäsenet
138
8
734
44
Johdon palkat ja palkkiot yhteensä
Muut rahoituskulut
Vakuus- ja takausprovisiot
52
Muut vieraan pääoman kulut
Muut rahoituskulut
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkio
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
2
2
2
2
Muut rahoituskulut yhteensä
Tulo- ja laskennalliset verot
Liiketoiminnan muut kulut
Matkakulut
11
Hallintokulut
553
1 581
47
29
Vakuutukset ja sopimussakot
Muut liiketoiminnan kulut
Tuloverot
-240
Laskennallisen verosaamisen muutos
-524
1 292
-764
1 292
Tuloverot yhteensä
112
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
DESTIAN VUOSI 2015
723
YRITYSVASTUU
1 611
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
75
TASEEN LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FAS
2015
1 000 EUR
2014
Pysyvät vastaavat
1 000 EUR
2015
2014
80
80
Vastattavaa
Oma pääoma
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 1.1.2015 (1.7.2014)
109 352
109 352
Osuudet saman konsernin yrityksissä 31.12.
109 352
109 352
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.2015 (22.4.2014)
Vaihtuvat vastaavat
Osakepääoma 31.12.
80
80
Sidottu oma pääoma yhteensä
80
80
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset konserninyrityksiltä
7
Lainasaamiset konserniyrityksiltä
8 610
Siirtosaamiset konserniyrityksiltä
327
Konserniavustussaamiset
Vapaa oma pääoma
13 000
Saamiset saman konsernin yrityksiltä yhteensä
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.2015
(1.7.2014)
38 000
38 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
38 000
38 000
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.
-5 167
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.
-5 167
21 944
Saamiset
Muut saamiset
1 686
Siirtosaamiset
8
Saamiset yhteensä
1 694
2 621
Tilikauden tulos
3 052
-5 167
Vapaa oma pääoma yhteensä
35 885
32 833
Oma pääoma yhteensä
35 965
32 913
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
38 000
38 000
Edellisten tilikausien voittovarat
-5 167
2 621
Laskennallinen verosaaminen
Laskennallinen verosaaminen
768
1 292
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Tilikauden tulos
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
3 052
-5 167
35 885
32 833
76
TASEEN LIITETIEDOT, DESTIA GROUP OYJ, FAS
Osakkeet ja osakeomistus
Rekisteröity
Omistaja
22.4.2014
AC Infra Oy (Ahlström Capital)
%
Osakepääoma EUR
100
80 000
2015
1 000 EUR
2014
2015
1 000 EUR
2014
Vastuut ja vakuudet
Vieras pääoma
Leasingsopimukset
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
65 000
65 000
Oman pääoman ehtoiset lainat
27 000
29 000
92 000
94 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
29
Myöhempinä tilikausina maksettavat
20
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
Lyhytaikainen vieras pääoma
Nimellisarvo
65 000
65 000
Velat saman konsernin yrityksille
Käypä arvo
-1 331
-1 133
Ostovelat
71
Korkosiirtovelat
2 787
Konserniavustusvelat
2 300
Velat saman konsernin yrityksille yhteensä
1 482
5 158
1 482
Ostovelat
4
496
Muut velat
46
44
94
110
Henkilöstöön liittyvät
436
195
Muut siirtovelat
240
Nimellisarvot ja käyvät arvot on esitelty nettomääräisinä. Käypä arvo osoittaa arvion johdannaisista
realisoituvasta tuloksesta, mikäli sopimukset olisi suljettu tilinpäätöshetkellä.
Siirtovelkoihin liittyvät olennaiset erät
Korkosiirtovelat
Siirtovelat yhteensä
770
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
305
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
77
HALLITUKSEN ESITYS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ
Destia Group Oyj:n FAS:n mukainen tilikauden voitto oli 3 051 660,32 euroa, joka ehdotetaan kirjattavaksi voitot ja tappiot -tilille. Destia Group Oyj:n jakokelpoiset varat ovat yhteensä 35 884 803,10 euroa,
sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston 38 000 000 euroa.
Destia Group Oyj:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta
osinkoa.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Tilinpäätösmerkintä
Vantaalla helmikuun 11. päivänä 2016
Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä helmikuun 11. päivänä 2016
Marcus Ahlström
Tero Telaranta
Panu Routila
Jacob af Forselles
Arto Räty KPMG Oy Ab
Virpi Halonen
KHT
Solveig Törnroos-Huhtamäki
Matti Mantere
Hannu Leinonen
Toimitusjohtaja
DESTIAN VUOSI 2015
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
78
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Destia Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Destia Group Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja
hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös
sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman,
laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös
ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja
toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen
ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä,
konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme
ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet
tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen
varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä,
ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitus-
DESTIAN VUOSI 2015
johtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta
saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai
yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja
toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä
esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat
ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja
arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa,
että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös
sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto tilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät
tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsinki 11. helmikuuta 2016
KPMG Oy Ab
Virpi Halonen
KHT
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös
antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat
ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta
sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
YRITYSVASTUU
GRI-KOONTI
HALLINNOINTI
TILINPÄÄTÖS
79
DESTIA
Neilikkatie 17, PL 206
01301 Vantaa
P. 020 444 11
[email protected]
www.destia.fi