1. No category

1
KILPAILUMÄÄRÄYKSET 2016
8.4.2016
JOHDANTO
Nämä määräykset koskevat Suomen Pesäpalloliiton johtamia sarjoja Superpesiksestä alaspäin.
Pesismaakunnat hoitavat maakuntasarjoja, joissa noudatetaan näitä kilpailumääräyksiä.
Superpesis Oy johtaa miesten ja naisten superpesissarjat sekä halli SM-sarjat soveltaen näitä
kilpailumääräyksiä. Superpesiksessä noudatetaan lisäksi Superpesis Oy:n päättämiä sisäisiä sopimuksia ja
velvoitteita.
Pesismaakunnat/aluejärjestöt johtavat piiri- ja aluesarjoja soveltaen näitä kilpailumääräyksiä.
Valtakunnallisilla pesäpalloleireillä noudatetaan Pesäpalloliiton kilpailumääräyksiä sekä valtakunnallisten
leirien poikkeusmääräyksiä (moniste leirien kilpailumääräykset).
I YLEISMÄÄRÄYKSET
§ 1 Ottelut
Jokainen virallinen pesäpallo-ottelu, johon liittoon kuuluva seura osallistuu, on sen osalta liiton alainen
ottelutilaisuus.
Virallisia otteluita ovat sarjaottelut, liiton tai maakuntien järjestämät kilpailut seurajoukkueille sekä liiton tai
alueen järjestämät arvo-ottelut tai vastaavat. Halli-SM – ottelut ovat myös virallisia otteluita, joissa noudatetaan
sarjaa johtavan elimen antamia erillismääräyksiä (ks. myös § 45 peli- ja toimitsijakielto).
Pesäpalloliitto, Superpesis tai sen valtuuttama sarjan tai turnauksen järjestäjä voi määrätä poikkeuksia
pelisääntöihin ja kilpailumääräyksiin halliotteluiden osalta.
§ 2 Otteluissa noudatettavat säännöt
Virallisissa ottelutilaisuuksissa on noudatettava voimassa olevia pelisääntöjä ja kilpailumääräyksiä ja muita
sarjaa johtavan elimen antamia määräyksiä ja ohjeistuksia. Valvoessaan liiton kilpailumääräysten
noudattamista sarjaa johtavalla elimellä on oikeus rangaista rikkomuksen tehnyttä yksittäistä
maakuntajärjestöä, henkilöä tai seuraa.
Superpesiksen karsintaottelut pelataan Superpesis Oy:n alaisuudessa noudattaen kaikkia niitä sääntöjä, joita
superpesisotteluissa noudatetaan.
Miesten Superpesiksessä ja Superpesiksen karsintaotteluissa voi tyhjälle kentälle pyrittäessä jättää yhden
pelaajan kerrallaan välistä.
Erillinen pallon lämmittelyohjeistus on voimassa Superpesiksessä, Superpesiksen karsintaotteluissa ja
miesten Ykköspesiksessä.
Mikäli liittojohtoisissa nuorten sarjoissa (poikien Superpesis, tyttöjen Superpesis, B-poikien SM-sarjan, Cikäisten SM-sarjat) syntyy vähintään 20 juoksun ero tasoittavalla vuorolla, päättyy pelattava jakso välittömästi.
Samalla peliteolla syntyvät muut juoksut hyväksytään. Juoksueroja koskeva päätös koskee myös
maakuntasarjoja. Samaa käytäntöä suositellaan myös maakuntien järjestämiin omiin sarjoihin.
2
Ottelut on aina pelattava joukkueen parhaalla kokoonpanolla.
Teknisten apuvälineiden käyttäminen ottelun aikana on sallittua ainoastaan pelikentän vaihtopenkiltä.
Mahdollisista rikkomuksista tuomitaan ensin huomautus ja sen jälkeen varoitus (1 rangaistuspiste).
Toimihenkilöiden rikkomuksista seuraavat varoitukset kohdistuvat joukkueen puheoikeuden käyttäjälle.
Ottelun tuomaristolla on oikeus erikseen sovitusti käyttää apunaan teknisiä apuvälineitä tuomariston ja/tai
toimihenkilöiden välisessä kommunikaatiossa. Toimintaa koordinoi Pesäpalloliiton kilpailu- ja tuomaritoiminnan
johto.
Mekaanisten apuvälineiden (paineilmatorvet, megafonit jne.) sekä vuvuzela torvien käyttö on kielletty
pesäpallo-otteluissa, samoin rumpujen käyttäminen syötön aikana.
Otteluiden voitonjuhlissa pelikentällä tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa olla mukana alkoholia (ei esim.
kuohuviiniä).
§ 3 Lisenssimääräykset
Miesten ja naisten Superpesiksessä sekä miesten Ykköspesiksessä seurat ovat velvollisia noudattamaan
myös lisenssijärjestelmän velvoitteita, määräyksiä, ohjeistuksia ja sanktiojärjestelmää. Lisenssijärjestelmästä
on sovittu erillisellä sopimuksella.
§ 4 Pelien lopputuloksen sopiminen (sopupeli) sekä pelivälineiden ja olosuhteiden manipulointi
Sopupeli
Epäurheilijamainen toiminta, jolla haetaan kilpailuetua muihin samalla toimialalla toimiviin
seuroihin/joukkueisiin sopimalla ottelun lopputuloksesta, on kielletty.
Seura, jonka johto sopii pelin lopputuloksesta etukäteen toisen seuran kanssa, menettää sarjapaikkansa.
Seuralla on tällöin oikeus anoa sarjapaikkaa kahta sarjaporrasta alemmasta sarjasta.
Pelaaja/joukkueen jäsen tai toimitsija, joka sopii pelin lopputuloksen, voidaan asettaa vähintään viiden (5)
ottelun ja enintään kolmen vuoden peli- ja toimitsijakieltoon. Jos kyseessä on toistuva tämän §:n tarkoittama
menettely, voi peli- ja toimitsijakielto olla elinikäinen.
Peli- ja toimitsijakiellon päättymisen sekä sarjapaikan saamisen ehdoksi voidaan asettaa, että
seura/pelaaja/toimitsija luovuttaa ko. sarjaa johtavalle elimelle sopupelistä saadun rahasuorituksen tai muun
vastikkeen arvon sekä mahdollisen vedonlyöntivoiton, ellei hyötyä tuomita rikoksen perusteella valtiolle
menetetyksi.
Pelivälineiden ja olosuhteiden manipulointi
Ottelun järjestävä seura on vastuussa pelikentän asianmukaisen kunnon varmistamisesta. Pelikentän
asianmukaisen kunnon varmistamiseen sisältyy se, että kentän eri osia ei muuteta keinotekoisesti (esim.
sääolosuhteiden vuoksi). Olosuhteiden tulee olla samanlaiset koko kenttäalueella.
Seuralle/joukkueelle tai sen jäsenille, jotka ovat syyllistyneet peliolosuhteiden manipulointiin, voidaan langettaa
sama seuraamus, joka kilpailumääräysten § 22:n mukaan määrätään edustusoikeuden rikkomisesta. Lisäksi
seuralle voidaan tuomita enintään 16 800 euron sakko.
Henkilö, joka on syyllistynyt peliolosuhteiden manipulointiin, voidaan tuomita enintään yhden (1) vuoden pelija toimitsijakieltoon.
Pelaaja, joka on syyllistynyt pelivälineiden manipulointiin tai käyttänyt tällaista pelivälinettä, voidaan tuomita
enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakieltoon. Toistuvasta menettelystä määrätään vähintään vuoden ja
enintään elinikäinen peli- ja toimitsijakielto.
3
§ 5 Vedonlyönnin alaiset ottelut sekä sponsorointi- tai markkinointiyhteistyö ulkomaisen
vedonlyöntiyhtiön tai siihen verrattavan tahon kanssa
Niiden seurojen, joiden pelejä on vedonlyönnin kohteina, joukkueen pelaajilta, joukkueen jäseniltä ja
seurajohdolta sekä heidän edustajiltaan, samoin näillä sarjatasoilla toimivilta tuomareilta, kielletään
vedonlyönti omista otteluista kokonaan.
Pelaaja, joukkueen jäsen tai seurajohtoon kuuluva henkilö taikka tuomari, joka omissa nimissään tai välillisesti
jonkun muun nimissä lyö vetoa omista otteluistaan, voidaan asettaa vähintään viiden (5) ottelun ja enintään
kolmen vuoden peli- ja toimitsijakieltoon. Jos kyseessä on toistuva menettely, voi peli- ja toimitsijakielto olla
elinikäinen.
Seurat saavat harjoittaa sponsoriyhteistyötä (esim. yhteistyösopimus) ja markkinointia vain sellaisen
vedonlyönti- tai rahapeliyhteisön kanssa, jolla on voimassa oleva rahapelilupa Suomessa.
Seurat eivät saa harjoittaa minkäänlaista sponsoriyhteistyötä (esim. yhteistyösopimus) ja markkinointia
minkään ulkomaisen vedonlyöntiyhtiön tai siihen verrattavan tahon kanssa pesäpallotoiminnassaan.
§ 6 Pelikenttä/olosuhteet
Superpesiksessä, Ykköspesiksessä ja suomensarjassa hiekkatekonurmikentät ovat pakollisia. Muilla
sarjatasoilla pelaaminen myös hiekkakentällä on sallittua. Muilla kenttäpinnoilla pelaaminen vaatii sarjaa
johtavan elimen poikkeusluvan.
Hiekkatekonurmikentällä joukkueilla on oikeus käyttää kentän valmistajan tai kentän omistajan ilmoittamia
piikkipituuksia.
Tarvittaessa kenttäkohtaiset erillismääräykset antaa sarjaa johtava elin.
Superpesiksessä, Ykköspesiksessä ja suomensarjassa seurat ovat velvollisia noudattamaan erillistä
olosuhdekriteeristöä (liite 6). Mahdolliset poikkeusluvat käsittelee sarjaa johtava elin.
§ 7 Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutusmaksut
Jos urheilija saa urheilemisesta kalenterivuodessa veronalaista palkkaa ja luontaisetuja vähintään
11 060 euroa, seuran on järjestettävä hänelle vakuutuksella eläke- ja tapaturmaturva urheilijoiden eläke- ja
tapaturmaturvan (Pohjolan Urheilijaturva ammattiurheilijoille) järjestämisestä annetun lain mukaisesti.
Vakuutuskausi on 1.10. - 30.9.
Pelaajalisenssiin sisältyvä Pohjolan Sporttiturva ei ole voimassa, jos urheilijan ansiot ovat yli 11 060 euroa.
Seurassa eläkevakuutusmaksuista vastaavat henkilöt asetetaan rikkomustapauksissa enintään kolme (3)
kilpailukautta kestävään toimitsijakieltoon.
§ 8 Dopingrikkomukset
Dopingaineiden käyttö on kielletty. Liitto, sen jäsenjärjestöt ja jäsenseurat sekä seurojen/joukkueiden jäsenet
sekä urheilijoiden tukihenkilöt (kuten Suomen antidopingsäännöstössä on määritelty) ovat velvollisia
noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Pesäpalloliiton Antidopingohjelmaa, Maailman
antidopingsäännöstöä, Suomen antidopingsäännöstöä sekä Euroopan neuvoston dopingvastaisen
yleissopimuksen, pohjoismaisen Antidoping -sopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden
kansainvälisten sopimusten mukaisia sääntöjä.
Dopingaineiden laiton maahantuonti, valmistaminen ja levitys ovat rikoslain mukaan rangaistavia.
Liitto, sen jäsenjärjestöt ja jäsenseurat sekä seurojen/joukkueiden jäsenet sekä urheilijoiden tukihenkilöt
tunnustavat Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n ("ADT") tulostenkäsittelytoimivallan edellytyksenä
osallistumiselleen näiden kilpailumääräysten tarkoittamaan kilpailutoimintaan.
4
Liitto, sen jäsenjärjestöt ja jäsenseurat sekä seurojen/joukkueiden jäsenet sekä urheilijoiden tukihenkilöt (kuten
Suomen antidopingsäännöstössä on määritelty) ovat velvollisia toimimaan yhteistyössä
antidopingorganisaation kanssa dopingrikkomusten selvittämisessä. Uhkaava tai epäasiallinen käyttäytyminen
dopingtestihenkilöstöä kohtaan tai kieltäytyminen yhteistyöstä antidopingorganisaation suorittaessa
dopingrikkomuksen tutkintaa katsotaan dopingrikkomukseksi, josta voidaan määrätä rangaistus.
Pelaajat ovat keskeytyksettä dopingvalvonnan piirissä.
Sellainen urheilijan tukihenkilö, joka ilman hyväksyttävää syytä käyttää kiellettyä ainetta tai kiellettyä
menetelmää, ei saa toimia yhteistyössä PPL:n, sen jäsenjärjestöjen ja jäsenseurojen tai seurojen/joukkueiden
jäsenten kanssa.
§ 9 Konkurssitapaukset
Liitto tai Superpesis voi hallinnoimiensa sarjojen osalta hyväksyä sarjapaikan siirron konkurssipesältä uudelle
seuralle, mikäli uusi seura hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset
vastuut.
Konkurssipesä voi hoitaa kilpailutoimintaa kauden loppuun, jos se kantaa vastuun kaikista sarjapaikkaan
liittyvistä ja pelaajasopimusten mukaisista velvoitteista kyseisen kalenterivuoden loppuun asti. Jos
konkurssipesä ei jatka kilpailutoimintaa, ovat pelaajat vapaita siirtymään uuteen seuraan.
Ellei konkurssipesä välittömästi jatka kilpailutoimintaa tai sovi sen siirrosta uudelle seuralle, siirtyy sarjapaikka
sarjaa johtavan elimen haltuun.
§ 10 Peliasu
Seuran johto on vastuussa siitä, että sen pelaajat esiintyvät virallisissa otteluissa siisteissä ja yhdenmukaisissa
peliasuissa. Mikäli joukkueiden pelipaidat eivät riittävän selvästi erotu toisistaan, on vierailevan joukkueen
käytettävä varapaitaa.
Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä varapaidat ovat pakollisia. Varapaidan tulee olla materiaaliltaan
varsinaista pelipaitaa vastaavasta materiaalista. Varapaidan päävärien on erotuttava selvästi varsinaisen
pelipaidan väreistä.
Super- ja ykköspesisseurat ovat vuosittain velvollisia toimittamaan Pesäpalloliittoon peli- ja varapaidan
valokuvat 30.3. mennessä. Pesäpalloliitto tekee päätökset otteluista, joissa vierasjoukkueen on käytettävä
varapaitaa.
Muilla sarjatasoilla varapeliasujen käytöstä päättää ottelun pelituomari.
Peliasussa on oltava selvästi näkyvät lyöntijärjestysnumerot molemmissa hihoissa. Jokeripelaajalla on oltava
pelaajanumero jokeripaidan hihassa. Numeron on oltava olka- ja kyynärvarren välissä. Numerolapun
minimikorkeus on 10 cm.
Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä peliasussa on oltava pelaajan nimi. Nimilappu kiinnitetään selän
yläosaan mainosten yläpuolelle.
Joukkueen pelinjohtajilla on oltava urheilullinen asu, joka selvästi erottuu peliasusta.
Superpesiksen ja liiton sarjojen otteluissa on käytettävä yhtenäistä virallista jokeripaitaa
Superpesiksessä on käytettävä Superpesiksen määrittelemää yhtenäistä virallista jokeripaitaa.
Superpesiksessä käytössä olevaa jokeripaitaa ei saa käyttää muiden sarjatasojen otteluissa.
Ykköspesiksessä on käytettävä Pesäpalloliiton määrittelemää yhtenäistä virallista jokeripaitaa.
5
Ykköspesiksessä käytössä olevaa jokeripaitaa voi käyttää myös alempien sarjatasojen otteluissa.
Muilla sarjatasoilla on käytettävä yhtenäistä jokeripaitaa.
Vuodesta 2017 alkaen Superpesiksen ja Ykköspesiksen lisäksi suomensarjassa ja nuoren Superpesiksessä
on käytettävä liiton määrittelemää yhtenäistä virallista jokeripaitaa. Ykköspesiksessä kaudella 2016 käytössä
oleva jokeripaita on virallinen jokeripaita suomensarjassa ja nuorten Superpesiksessä kaudesta 2017 alkaen.
Vuodesta 2018 alkaen myös B-poikien SM-sarjassa ja maakuntasarjassa on käytettävä liiton määrittelemää
virallista jokeripaitaa. Ykköspesiksessä kaudella 2016 käytössä oleva jokeripaita on virallinen jokeripaita Bpoikien SM-sarjassa ja maakuntasarjassa kaudesta 2018 alkaen.
Pesäpalloliitto pidättää itsellään kaikki oikeudet jokeripaidoista.
II EDUSTUS- JA KILPAILUKELPOISUUSMÄÄRÄYKSET
§ 11 Pelaaja-, pelinjohtaja- ja tuomarilisenssi ja leirien tutkintovaatimukset
Pelaajalisenssi on pelaajalle pakollinen kaikissa liiton tai maakuntien sarjoissa sekä valtakunnallisilla ja
maakuntien leireillä. Tuomari- tai pelaajalisenssi on pakollinen kaikille tuomaritehtävissä toimiville (ks. § 24
vapaakortit).
Pelaaja- tai tuomarilisenssin omaavalla on oltava voimassa oleva vakuutus, joko lisenssiin liitetty tai
vakuutusyhtiön todistama urheiluvammat korvaava vakuutus.
Poikkeus: Vakuutus on vapaaehtoinen 1997 ja sitä aikaisemmin syntyneille pelaajille maakuntasarjoissa,
aluesarjoissa sekä 35- ja 45-vuotiaiden sarjoissa.
Joukkueenjohtaja on vastuussa joukkueensa jäsenten lisenssiasioiden hoitamisesta. Laiminlyönneistä häntä
voidaan rangaista enintään kolmen (3) kilpailukauden toimitsijakiellolla.
Lisenssien valvonta, kurinpitomenettely ja sakkomaksut
Pelaajalle on lunastettava lisenssi ennen pelaajan ensimmäistä peliä. Pelaajalisenssin puuttumisesta aiheutuu
Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä 100 euron ja muissa sarjoissa 50 euron sakkomaksu/pelaaja.
Sakkomaksu on saman suuruinen, jos lisenssimaksu on maksettu vajaana.
Ilman lisenssiä pelannut pelaaja ei ole edustuskelvoton eli ko. pelaajan edustamaa seuraa ei tuomita
hävinneeksi ko. ottelua.
Pesäpalloliitto ja pesismaakunnat suorittavat lisenssien tarkastukset omien sarjojen osalta (viralliset ottelut,
§ 1). Pesismaakunta tarkastaa lisenssit myös hoitamansa maakuntasarjan osalta.
Tuomarin on lunastettava lisenssi ennen ensimmäistä otteluaan. Tuomarilisenssin puuttumisesta aiheutuu 50
euron sakkomaksu/tuomari. Sakkomaksu on saman suuruinen, jos lisenssimaksu on maksettu vajaana.
Ks. tuomarilisenssien tarkastus kilpailumääräyksien § 24 vapaakortit.
Pohjolan Tuplaturva
Vapaaehtoistyön tapaturmavakuutus
Vakuutetun omavastuu hoitokorvauksen osalta on 50 €/tapaturma.
Toiminnan vastuuvakuutus
Vahingonkorvausvelvollisen (tilaisuuden järjestäjä) omavastuu on 600 €. Vahingonkorvausvelvollinen on
6
velvollinen maksamaan omavastuuosuuden, mikäli haluaa käyttää vastuuvakuutusta.
Pelinjohtajalisenssi
Kaudesta 2013 alkaen toimiminen pelinjohtajana Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa,
nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa edellyttää lisenssikoulutuksen suorittamista.
1-tason kaksipäiväinen pelinjohtajaseminaari on tarkoitettu miesten ja naisten superpesis- sekä miesten
ykköspesisjoukkueille. 2-tason yksipäiväinen koulutus on tarkoitettu naisten Ykköspesiksen, suomensarjojen,
tyttöjen ja poikien Superpesiksen ja B-poikien SM-sarjan pelinjohtajille.
1-tason pelinjohtajien lisenssikoulutus on pakollinen vuosittain.
Kaudella 2013 suoritettu 1-tai 2-tason koulutus ei ole voimassa kaudesta 2016 alkaen. 2-tason lisenssin
uusijoiden on suoritettava pelinjohtajien lisenssin päivityskoulutus kaudelle 2016 ja pelinjohtajakoulutus on
voimassa naisten Ykköspesiksessä, suomensarjoissa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa
vuoteen 2018 saakka.
Kaudella 2014 suoritettu 1-tason tai 2-tason pelinjohtajakoulutus on voimassa naisten Ykköspesiksessä,
suomensarjoissa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa vuoteen 2016 saakka.
Kaudella 2015 suoritettu 1-tason tai 2-tason pelinjohtajakoulutus on voimassa naisten Ykköspesiksessä,
suomensarjoissa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa vuoteen 2017 saakka.
Kaudella 2016 suoritettu 1-tason tai 2-tason pelinjohtajakoulutus on voimassa naisten Ykköspesiksessä,
suomensarjoissa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa vuoteen 2018 saakka.
Mikäli pelinjohtaja on suorittanut PLVT-tutkinnon kokonaisuudessaan (myös lopputyön osalta), hänen ei
tarvitse suorittaa 2-tason pelinjohtajalisenssiä. Valmentajan ammattitutkinnon (VAT) suoritus kattaa myös 2tason pelinjohtajalisenssin.
Mikäli pelinjohtaja ei osallistu/pääse lisenssikoulutukseen, ovat linjaukset vuoden 2016 osalta seuraavat:
1-tasolla:
a. pelinjohtaja ei suorita lisenssikoulutusta, sarjamaksuun lisätään 300 €:n lisenssimaksu, mikä kattaa vain
vuoden 2016 lisenssin.
2-tasolla:
a. pelinjohtaja ei suorita lisenssikoulutusta tai sen päivityskoulutusta, sarjamaksuun lisätään 200 €:n
lisenssimaksu, mikä kattaa vain vuoden 2016 lisenssin.
Valmennuskoulutus
Kaudella 2016 ovat voimassa seuraavat minimitutkintovaatimukset (1 henkilö/joukkue).
Naperoleiri: PML –tutkinto tai pesiskoulurehtorin tutkinto
Tenavaleiri: PML -tutkinto tai JPVT –tutkinto (kaudesta 2017 alkaen Tenavaleirin koulutusvaatimuksena on
JPVT:n suorittaminen)
Suurleiri: JPVT -tutkinto
Nuorisoleiri: NPVT –tutkinto
Vähintään yhden henkilön/joukkue on täytettävä koulutusvelvoite ja hänen on osallistuttava aktiivisesti
leiritoimintaan.
Koulutusvelvoite täyttyy, kun henkilö on suorittanut vähintään ko. leirin vaatiman koulutuksen
kokonaisuudessaan (myös lopputyö) tai PLVT:n tai VAT:n.
Mahdolliset poikkeusluvat anotaan verkkolomakkeella ja anomukset käsittelee PPL:n seura- ja
7
nuorisopäällikkö Jari Malinen. Poikkeuslupa on anottava 8.6.2016 mennessä ja se on voimassa leirikesän
2016.
Poikkeuslupien myöntämismaksut ovat:
Naperoleiri
65 €
Tenavaleiri 100 €
Suurleiri
130 €
Nuorisoleiri 275 €
§ 12 Edustusoikeus
Pelaaja edustaa koko pelikauden sitä seuraa, missä hän pelasi ko. pelikauden ensimmäisen virallisen
ottelunsa tai osankin siitä (pl. seurasiirrot). Virallisissa sarjajoukkueiden välisissä otteluissa saa peluuttaa
ainoastaan sellaista pelaajaa, jolla on edustusoikeus seuraan ja kyseiseen sarjaan.
Pelinjohtaja ei voi toimia samanaikaisesti saman sarjan samassa lohkossa pelinjohtajana ja pelaajana eri
joukkueissa tai pelinjohtajana eri joukkueissa.
Poikkeus: Pelinjohtaja tai pelaaja voi kuitenkin toimia samassa sarjassa pelaavien oman seuran eri
joukkueiden pelinjohtajana.
Jos seuralla on samalla sarjatasolla kaksi tai useampia joukkueita, katsotaan pelaajan kuuluvan siihen
joukkueeseen, jossa ko. pelaaja pelasi pelikauden ensimmäisen virallisen ottelunsa tai osankin siitä.
Poikkeus: Poikien Superpesiksen ja B-poikien SM-sarjan osalta pelaajia voidaan siirtää omassa seurassa
toiseen joukkueeseen sarjavaiheen päättymisen jälkeen. Omaksi seuraksi farmisopimusjärjestelmässä sekä
kaksoisedustussopimuksessa katsotaan ko. nuorten sarjan osalta se seura, jossa pelaaja aloitti sarjakautensa.
Tyttöjen superpesiksen osalta pelaajia voidaan siirtää oman seuran joukkueiden välillä alkusarjojen päätyttyä
ennen ylempien ja alempien jatkosarjojen alkamista. Tämän jälkeen pelaajia ei voi vaihtaa enää joukkueiden
välillä sarjakauden aikana.
Sarjaa johtava elin voi anomuksesta tapauskohtaisesti myöntää poikkeuksen edustuskelpoisuusmääräyksistä
joko urheilullisista syistä tai esim. seurasiirron myötä.
Halli-SM – ottelut: Pelaajien siirtymistä joukkueesta toiseen ei rajoiteta alkulohkojen otteluiden ja
lopputurnauksen välillä, muutoin kuin että pelaaja voi pelata vain yhdessä joukkueessa alkulohkojen otteluissa
ja lopputurnauksessa.
Nuoren pelaajan pelaaminen aikuisten ja nuorten sarjaa eri seurassa (4-lomakesiirto)
Pelaaja (A-, B-, C- ja D-ikäiset) voi pelata oman seuran aikuisten ja nuorten sarjojen lisäksi toisen seuran A-,
B- ja C-ikäisten joukkueessa valtakunnallisissa sarjoissa (nuorten Superpesis, B-poikien SM-sarja ja C-ikäisten
SM-sarja), mikäli omassa seurassa ei ole kyseisen ikäluokan nuorten joukkuetta liiton valtakunnallisissa
sarjoissa (nuorten Superpesis, B-poikien SM-sarja ja C-ikäisten SM-sarja).
Siirto toisen seuran ko. nuorten joukkueeseen tehdään 4-lomakkeella viimeistään 1.6. Edustusoikeuden
myöntämisen edellytyksenä ovat molempien seurojen ja pelaajan suostumukset. Pelaajan edustusoikeus
uudessa seurassa alkaa ko. nuorten sarjan/sarjojen osalta verkossa tekopäivästä ja kellonajasta tai valittuna
päivänä ja kellonaikana. Edustusoikeus alkaa, mikäli kirjaamismaksu suoritetaan eräpäivään mennessä (ks.
kirjaamismaksujen poikkeus välivuosien 5 tai yli jälkeen). Pelaajan edustusoikeus vanhassa seurassa päättyy
välittömästi joko seurasiirron teon tai siirron valitun alkamisajan jälkeen. Uusi seura hankkii seurasiirtopaperiin
allekirjoitukset (vanha seura, pelaaja/huoltaja, pelaaja alle 18-v) 4 vuorokauden kuluessa siirron
voimaantulosta.
Mikäli tehtyä siirtoa ei ole maksettu 8 vuorokauden kuluessa laskun eräpäivästä, siirto poistuu järjestelmästä ja
8
pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa (ko. nuorten sarjassa) ei ole ollut voimassa siirron tekopäivästä ja
kellonajasta tai siirtoon valitusta ajasta alkaen. Seura vastaa ilmoittamansa sähköpostiosoitteen
oikeellisuudesta.
Mikäli pelaaja halutaan kirjata siirron poistumisen jälkeen kuitenkin uuteen seuraan, on siirto tehtävä
verkkopalvelussa uudestaan ja pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa alkaa vasta uuden siirron
tekopäivästä ja kellonajasta tai valitusta päivämäärästä ja kellonajasta.
Mikäli pelaaja, jonka kirjaamismaksua ei ole maksettu edellä määritellyllä tavalla, pelaa, katsotaan hänet
edustuskelvottomaksi uudessa seurassa (ko. nuorten sarjassa) siirron teon tai siirtoon valitun alkamisajan
jälkeen.
Seura, joka on käyttänyt edustuskelvotonta pelaajaa, voidaan tuomita ko. ottelu hävinneeksi ko. ottelu
tuloksella 0-2 (0-1,0-1), mikäli joukkue on voittanut ko. ottelun, jakson tai pelannut jakson tasan, muussa
tapauksessa häviötulos jää voimaan (§ 22, edustusoikeuden rikkomukset).
4-lomakesiirtoa ei voi tehdä, mikäli pelaaja ei pelaa omassa seurassa missään joukkueessa.
E-ikäisistä ja sitä nuoremmista pelaajista ei voi tehdä 4-lomakesiirtoja.
Seuran A- ja B-ikäisten joukkueessa voi pelata korkeintaan kahdesta muusta seurasta pelaajia 4lomakejärjestelmän puitteissa. Seuran C-ikäisten joukkueessa voi pelata korkeintaan yhdestä muusta seurasta
pelaajia 4-lomakejärjestelmän puitteissa.
Esimerkki: Mikäli samasta pelaajasta on tehty 4-lomakesiirto saman seuran B- ja C-ikäisten joukkueeseen, ei
C-ikäisten joukkueeseen voi enää siirtää pelaajia muista seuroista 4-lomakkeella ja B-ikäisten joukkueeseen
voidaan siirtää enää maksimissaan yhdestä muusta seurasta pelaajia 4-lomakkeella.
Nuoren pelaajan edustusoikeus säilyy vanhassa seurassa. Pelaajasta ei makseta kasvattajaseuramaksua.
Määräaikaisella seuraedustuksen muutoksella siirtynyt pelaaja voidaan vuokrata (4-lomake) toiseen seuraan
pelaajaoikeudet omistavan seuran suostumuksella sekä kaikkien osapuolten yhteisellä hyväksynnällä
kilpailumääräysten siirtoaikojen puitteissa.
4-lomakkeella tehty seurasiirto voidaan purkaa emäseuraan viimeistään 1.6. (D-pojat, D-tytöt, C-tytöt, C-pojat,
B-pojat, B-tytöt, ja A-pojat) seurojen ja pelaajan yhteisellä anomuksella. 4-lomakkeella tehty seurasiirto
voidaan purkaa (ko. nuorten sarjan/sarjojen osalta) kesken kauden kaikkien osapuolten (vanha seura, uusi
seura, pelaaja) yhteisellä sopimuksella. Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa (ko. nuorten sarjassa)
päättyy sinä päivänä ja kellonaikana, kun kirjallisessa purkuilmoituksessa ilmoitetaan. Edustusoikeus
vanhassa seurassa astuu voimaan välittömästi ilmoitetun purkuajan jälkeen. Purkaminen tehdään
verkkopalvelussa. Pelaaja ei saa pelata ilmoitetun purkuajan jälkeen enää uudessa seurassa. Purkamisesta ei
peritä kirjaamismaksua
Pesismaakunnilla ja aluejärjestöillä on oikeus hyväksyä pelaajan pelaaminen alueiden ja pesismaakuntien
johtamien sarjojen osalta pelaajan omassa seurassa, huolimatta siitä, että pelaaja pelaa 4-lomakkeella
toisessa seurassa liiton nuorten valtakunnallisessa sarjassa ko. ikäluokassa. Pelaamisesta alueiden ja
pesismaakuntien johtamissa sarjoissa nuorten pelaajien osalta tekee päätökset kyseistä sarjaa johtava elin.
Edustusoikeudet valtakunnallisilla leireillä (C-, D-, E-, F- ja G-juniorit)
Pelaajien edustuskelpoisuuksissa noudatetaan Pesäpalloliiton kilpailumääräyksiä. Pelaajasta tulee aina tehdä
seurasiirto, kun pelaaja vaihtaa seuraa. Seurasiirrot toimitetaan maakunnan pesistoimistoon D-, E-, F- ja G ikäisten leirien osalta. Siirto tehdään virallisella maakunnan siirtolomakkeella tai vastaavalla maakunnan
käyttämällä lomakkeella viimeistään 1.6.
C-ikäisten SM-sarjaa koskevat seurasiirrot tehdään Pesäpalloliittoon viimeistään 1.6.
9
Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa alkaa seurasiirron verkossa tekopäivästä ja kellonajasta tai
valittuna päivänä ja kellonaikana. Edustusoikeus alkaa, mikäli kirjaamismaksu suoritetaan eräpäivään
mennessä (ks. kirjaamismaksujen poikkeus välivuosien 5 tai yli jälkeen). Pelaajan edustusoikeus vanhassa
seurassa päättyy välittömästi joko seurasiirron teon tai siirron valitun alkamisajan jälkeen. Uusi seura hankkii
seurasiirtopaperiin allekirjoitukset (vanha seura, pelaaja/huoltaja, pelaaja alle 18-v) 4 vuorokauden kuluessa
siirron voimaantulosta.
Mikäli tehtyä siirtoa ei ole maksettu 8 vuorokauden kuluessa laskun eräpäivästä, siirto poistuu järjestelmästä ja
pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa ei ole ollut voimassa siirron tekopäivästä ja kellonajasta tai siirtoon
valitusta ajasta alkaen. Seura vastaa ilmoittamansa sähköpostiosoitteen oikeellisuudesta.
Mikäli pelaaja halutaan kirjata siirron poistumisen jälkeen kuitenkin uuteen seuraan, on siirto tehtävä
verkkopalvelussa uudestaan ja pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa alkaa vasta uuden siirron
tekopäivästä ja kellonajasta tai valitusta päivämäärästä ja kellonajasta.
Pelaaja edustaa koko pelikauden sitä seuraa, missä hän pelasi ko. pelikauden ensimmäisen virallisen
ottelunsa tai osankin siitä (pl. seurasiirrot). Virallisissa sarjajoukkueiden välisissä otteluissa saa peluuttaa
ainoastaan sellaista pelaajaa, jolla on edustusoikeus seuraan ja kyseiseen sarjaan.
Pelaaja on kuitenkin mahdollista nostaa leirin aikana oman seuran pelisarjan joukkueesta oman seuran
kilpasarjan joukkueeseen, mutta pelaajalla ei ole mahdollisuutta palata oman seuran pelisarjan joukkueeseen
enää leirin aikana.
Pelaaja edustaa valtakunnallisella C-ikäisten leirillä sen seuran C-ikäisten SM-sarjajoukkuetta, mihin ko.
pelaaja on siirretty 4-lomakkeella. Mikäli D-ikäisestä pelaajasta on tehty 4-lomakesiirto toisen seuran Cikäisten SM-sarjajoukkueeseen, edustaa pelaaja ko. seuran joukkuetta valtakunnallisella C-ikäisten leirillä ja
lähtöseuraansa D-ikäisten valtakunnallisella leirillä.
Pelaaja voi pelata SM-karsintasarjan aikana vain seuran yhdessä joukkueessa. SM-karsintasarjaan
osallistuneet seuran joukkueet voivat vaihtaa pelaajia keskenään karsintasarjan päättymisen jälkeen ennen
leirin alkamista.
Leirin aikana pelaajia ei saa vaihtaa seuran joukkueiden välillä.
Pelaaja on kuitenkin mahdollista nostaa leirin aikana oman seuran pelisarjan joukkueesta oman seuran
kilpasarjan joukkueeseen, mutta pelaajalla ei ole mahdollisuutta palata oman seuran pelisarjan joukkueeseen
enää leirin aikana.
Joukkueiden yhdistelmäoikeus valtakunnallisten leirien pelisarjaan
Valtakunnallisten leirien (Tenavaleiri, Suurleiri, Nuorisoleiri) pelisarjaan voi osallistua yhdistelmäjoukkueella,
josta on aina ilmoitettava leirien järjestäjälle ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpasarjaan ei voi osallistua
yhdistelmäjoukkueella.
Naperoleirillä sallitaan pelaajien lainaaminen joukkueesta toiseen, mikäli se on pelaajien määrän suhteen
perusteltua. Luvan saamisen edellytyksenä on ennalta tehdyn peluutussuunnitelman hyväksyttäminen ja
toimittaminen leirin kilpailun johtoryhmälle, joka valvoo suunnitelman toteutumista. Mikäli asiassa havaitaan
väärinkäytöksiä, on leirin johtoryhmällä oikeus peruuttaa myönnetty lupa.
Yli-ikäisyyslupa valtakunnallisten leirien pelisarjassa
Valtakunnallisten leirien pelisarjoissa (Naperoleiri, Tenavaleiri, Suurleiri, Nuorisoleiri) on voimassa yliikäisyyssääntö, joka mahdollistaa maksimissaan kahden (2) korkeintaan yhden (1) vuoden yli-ikäisen pelaajan
10
pelaamisen ottelua kohden. Yli-ikäinen pelaaja merkitään pöytäkirjassa nimen perässä olevalla Y-kirjaimella.
Kaikki yli-ikäisyysluvat haetaan kirjallisesti verkkolomakkeella. Yli-ikäisyysluvat on haettava 31.5.2016
mennessä. Pelisarjan joukkueella on mahdollisuus nimetä perustelluista syistä kokoonpanoonsa yli-ikäisiä
pelaajia, joista kuitenkin korkeintaan kahta voi käyttää yhdessä ottelussa.
Leirin johtoryhmällä ja edelleen Pesäpalloliiton kilpailun johtoryhmällä on oikeus peruuttaa jo myönnetty yliikäisyyslupa.
35- ja 45-vuotiaiden SM-sarjojen edustusoikeudet
35- ja 45-vuotiaiden (Kontiot, Vanamot ja Harmaakarhut) edustuskelpoisuusmääräyksiä helpotetaan siten, että
oman seuran joukkueessa voi pelata myös pelaajia, jotka pelaavat toisessa seurassa Ykköspesiksessä,
suomensarjassa tai maakuntasarjassa tai ovat toisen seuran kirjoilla.
Omassa seurassa Superpesistä pelaava pelaaja saa edustaa omaa seuraansa myös 35- ja 45-vuotiaiden
sarjoissa.
§ 13 Seuraedustuksen muuttaminen
Pelaajasopimuksen päätyttyä tai jos pelaajalla ei ole voimassa olevaa pelaajasopimusta voi pelaaja siirtyä
uuteen seuraan (Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä pelaajasopimukset ovat pakollisia), ei
kuitenkaan enää 21.7. jälkeen (Superpesis, Ykköspesis, suomen- ja maakuntasarja), ja 1.6. jälkeen (A-G
nuoret).
Lisäksi sarjakauden alkamisen jälkeen, mikäli pelaaja ei ole pelannut seurassa (pelaajalla ei voimassa olevaa
pelaajasopimusta), voi pelaaja siirtyä uuteen seuraan, ei kuitenkaan enää 21.7. jälkeen (Superpesis,
Ykköspesis, suomen- ja maakuntasarja), ja 1.6. jälkeen (A-G nuoret).
Mikäli pelaaja on kuitenkin aloittanut sarjakauden seurassa ilman voimassa olevaa pelaajasopimusta, voi
pelaaja siirtyä uuteen seuraan, mikäli kaikki osapuolet uusi seura, vanha seura ja pelaaja yksimielisesti
hyväksyvät siirron, ei kuitenkaan enää 21.7. jälkeen (Superpesis, Ykköspesis, suomen- ja maakuntasarja), ja
1.6. jälkeen (A-G nuoret).
Pelaajan vaihtaessa seuraa, (myös välivuoden/-vuosien jälkeen) on kaikista aikuisten siirroista
(Superpesikseen, Ykköspesikseen, suomensarjaan ja maakuntasarjaan) sekä nuorten siirroista (A-, B- ja Cikäisten sarjoihin) tehtävä aina seurasiirto ennen pelaajan pelaamista uudessa seurassa.
Pelaajan seuraedustuksen muutos tehdään Pesäpalloliittoon täysseurasiirrolla, määräaikaisella seurasiirrolla
tai 4-lomakesiirrolla.
Täysseurasiirtoja ja määräaikaisia seurasiirtoja kirjataan Pesäpalloliittoon C-poikien, C-tyttöjen osalta, Bpoikien, B-tyttöjen ja A-poikien osalta 1.6. asti, superpesis-, ykköspesis-, suomen- ja maakuntasarjapelaajien
osalta 21.7. asti.
4-lomakesiirtoja kirjataan Pesäpalloliittoon nuorten Superpesikseen, B-poikien ja C-ikäisten SM-sarjaan 1.6.
asti.
Seurasiirrot tehdään verkkopalvelun kautta.
Uusi seura saa peluuttaa toisesta seurasta siirtyvää pelaajaa sen jälkeen, kun sarjaa johtava elin on
hyväksynyt seurasiirron ko. pelaajan osalta.
Uusi seura varmistaa ennen siirron tekoa pelaajan vanhalta seuralta, että pelaajalla on oikeus siirtyä uuteen
seuraan ja seurasiirtoon on pelaajan/huoltajan hyväksyntä.
11
Ellei seura katso voivansa myöntää pelaajalle edustusvapautta, siitä on ilmoitettava pelaajalle, ko. seuralle ja
sarjaa johtavalle elimelle yhden (1) vuorokauden kuluessa kirjallisesti ja mainittava samalla kaikki syyt siihen.
Seuran on hyväksyttävä edustusvapaus uuteen seuraan yhden (1) vuorokauden kuluessa siitä, kun pelaaja on
täyttänyt velvoitteensa seuralle.
Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa alkaa seurasiirron verkossa tekopäivästä ja kellonajasta tai
valittuna päivänä ja kellonaikana. Edustusoikeus alkaa, mikäli kirjaamismaksu suoritetaan eräpäivään
mennessä (ks. kirjaamismaksujen poikkeus välivuosien 5 tai yli jälkeen). Pelaajan edustusoikeus vanhassa
seurassa päättyy välittömästi joko seurasiirron teon tai siirron valitun alkamisajan jälkeen. Uusi seura hankkii
seurasiirtopaperiin allekirjoitukset (vanha seura, pelaaja/huoltaja, pelaaja alle 18-v) 4 vuorokauden kuluessa
siirron voimaantulosta.
Mikäli tehtyä siirtoa ei ole maksettu 8 vuorokauden kuluessa laskun eräpäivästä, siirto poistuu järjestelmästä ja
pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa ei ole ollut voimassa siirron tekopäivästä ja kellonajasta tai siirtoon
valitusta ajasta alkaen. Seura vastaa ilmoittamansa sähköpostiosoitteen oikeellisuudesta.
Mikäli pelaaja halutaan kirjata siirron poistumisen jälkeen kuitenkin uuteen seuraan, on siirto tehtävä
verkkopalvelussa uudestaan ja pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa alkaa vasta uuden siirron
tekopäivästä ja kellonajasta tai valitusta päivämäärästä ja kellonajasta.
Mikäli pelaaja, jonka kirjaamismaksua ei ole maksettu edellä määritellyllä tavalla, pelaa, katsotaan hänet
edustuskelvottomaksi uudessa seurassa siirron teon tai siirtoon valitun alkamisajan jälkeen.
Mikäli pelaaja, jonka seurasiirtoa ei ole tehty, pelaa uudessa seurassa, katsotaan hänet edustuskelvottomaksi.
Seura, joka on käyttänyt edustuskelvotonta pelaajaa, voidaan tuomita ko. ottelu hävinneeksi ko. ottelu
tuloksella 0-2 (0-1,0-1), mikäli joukkue on voittanut ko. ottelun, jakson tai pelannut jakson tasan, muussa
tapauksessa häviötulos jää voimaan (§ 22, edustusoikeuden rikkomukset).
Mikäli pelaaja on kirjattu pelikaudelle 2016 alemmalle sarjatasolle ja hänet halutaan nostaa myöhemmin
samalla kaudella korkeammalle sarjatasolle (koskee myös nuoren pelaajan pelaamista jokerina ylemmällä
sarjatasolla), täytetään verkkopalvelussa sarjatason korotusilmoitus ja maksetaan mahdollinen
lisäkirjaamismaksu samalla viitenumerolla kun ensimmäinen kirjaamismaksu on maksettu. Ilmoitus tehdään ja
maksu suoritetaan ennen pelaajan ensimmäistä peliä ylemmällä sarjatasolla. Sarjatason nosto on mahdollista
myös siirtoajan päättymisen jälkeen.
Uuden seuran on säilytettävä kaikkien osapuolten allekirjoituksilla oleva siirtopaperi seuran arkistossa
vähintään viiden (5) pelikauden ajan. Seuran on pyydettäessä toimitettava allekirjoitettu lomake liittoon
nähtäväksi, Jos allekirjoitettua siirtoa ei pystytä toimittamaan, seuraa sakkomaksu, joka on aikuisten sarjan
siirron osalta 1000 € ja nuorten sarjan osalta 500 €.
Seurasiirtolomake toimitetaan liittoon vain pyydettäessä.
Mikäli pelaajalla on vähintään kaksi välivuotta, voi pelaaja siirtyä uuteen seuraan siirtoaikojen aikana tai niiden
päättymisen jälkeen. Pelaajasta on tehtävä seurasiirto sekä suoritettava sarjatason mukainen kirjaamismaksu.
Seurasiirtoon ei vaadita lähtöseuran allekirjoitusta.
Poikkeus kaudesta 2014 alkaen: Mikäli pelaajalla on välivuosia viisi (5) tai enemmän, seurasiirron
kirjaamismaksua ei tarvitse maksaa. Seurasiirto on tehtävä aina kun seura vaihtuu.
Pelaajakohtaiset seurasiirron kirjaamismaksut ovat seuraavat:
1.10. - 31.1.
Miesten Superpesikseen 100 €, naisten Superpesikseen ja miesten Ykköspesikseen 80 €, naisten
Ykköspesikseen ja miesten suomensarjaan 60 € ja naisten suomensarjaan 50 €, miesten ja naisten
maakuntasarjaan sekä A-poikien Superpesikseen, B-tyttöjen Superpesikseen, B-poikien, C-poikien ja Ctyttöjen SM-sarjaan 40 €.
12
1.2. – 15.4.
Miesten Superpesikseen 250 €, naisten Superpesikseen ja miesten Ykköspesikseen 200 €, naisten
Ykköspesikseen ja miesten suomensarjaan 150 € ja naisten suomensarjaan 100 €, miesten ja naisten
maakuntasarjaan sekä A-poikien Superpesikseen, B-tyttöjen Superpesikseen, B-poikien, C-poikien ja Ctyttöjen SM-sarjaan 60 €.
16.4. – 21.7.
Miesten Superpesikseen 400 €, naisten Superpesikseen ja miesten Ykköspesikseen 325 €, naisten
Ykköspesikseen ja miesten suomensarjaan 250 € ja naisten suomensarjaan 200 €, miesten ja naisten
maakuntasarjaan 100 €.
16.4. – 1.6.
A-poikien Superpesikseen, B-tyttöjen Superpesikseen, B-poikien, C-poikien ja C-tyttöjen SM-sarjaan 100 €.
Huom. Mikäli pelaajalla on välivuosia (ei pelannut missään virallisissa sarjoissa) viisi (5) tai enemmän, niin
seurasiirron kirjaamismaksua ei tarvitse maksaa.
Sarjatoiminnan (tai sarjapaikkojen) uudelleen järjestelyissä, sarjaa johtava elin voi määrätä poikkeavan
kirjaamismaksun.
Täysseurasiirtoa ei voi purkaa vaan pelaajasta on tehtävä uusi seurasiirto sekä suoritettava sarjatason
mukainen kirjaamismaksu.
Mikäli pelaajasta (A-, B- ja C-ikäiset) tehdään seurasiirto (täyssiirto tai määräaikainen siirto) 1.6. jälkeen
aikuisten sarjaan toiseen seuraan, säilyy ko. nuorella oikeus edustaa nuorten sarjassa (sarjoissa) sitä
joukkuetta (niitä joukkueita), jossa hänellä on ollut edustusoikeus ennen nuorten seurasiirtoajan päättymistä.
Lisäksi, mikäli pelaajan (A-, B- ja C-ikäiset) aikuisten sarjan määräaikainen seurasiirto puretaan toiseen
seuraan 1.6. jälkeen, säilyy ko. nuorella oikeus edustaa nuorten sarjassa (sarjoissa) sitä joukkuetta (niitä
joukkueita), jossa hänellä on ollut edustusoikeus ennen nuorten seurasiirtoajan päättymistä.
Samaa pelaajaa koskevista seurasiirroista on siirtoaikana ensimmäisenä verkkopalvelussa tehty seurasiirto
ratkaiseva.
Perustellusta anomuksesta, jota seuraa kirjallisena kaikkien osapuolien selvitykset, jotka anoja toimittaa
samalla kertaa PPL:n toimistoon, sarjaa johtava elin voi myöntää poikkeuksen määräajan jälkeen saapuneisiin
seurasiirtoa koskevaan anomukseen lähinnä urheilullisista syistä sekä silloin, jos pelaajan aiempi seura on
konkurssin tai vastaavan syyn vuoksi luopunut sarjapaikastaan kesken kauden.
Maakuntien ja alueiden aikuisten sarjat ja nuorten sarjat (A-, B-, C-, D-, E-, F- ja G-juniorit)
Pelaaja edustaa koko pelikauden sitä seuraa, missä hän pelasi ko. pelikauden ensimmäisen virallisen
ottelunsa tai osankin siitä (pl. seurasiirrot). Virallisissa sarjajoukkueiden välisissä otteluissa saa peluuttaa
ainoastaan sellaista pelaajaa, jolla on edustusoikeus seuraan ja kyseiseen sarjaan. Pesiskouluottelut eivät ole
virallisia otteluita.
Pelaajasta on aina tehtävä seurasiirto (myös välivuoden/-vuosien jälkeen), kun pelaaja vaihtaa seuraa
maakuntien ja alueiden johtamissa sarjoissa (alueiden ja maakuntien aikuisten ja nuorten sarjat, A-, B-, C-, D,
E- F- ja G-juniorit). Seurasiirrot toimitetaan maakunnan pesistoimistoon. Siirto tehdään virallisella maakunnan
siirtolomakkeella tai vastaavalla maakunnan käyttämällä lomakkeella. Siirto on tehtävä maakuntien ja alueiden
aikuisten sarjojen osalta viimeistään 21.7 (virka-aika) ja nuorten sarjojen osalta viimeistään 1.6.
Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa astuu voimaan sinä arkipäivänä, jona siirtoilmoitus on saapunut
rekisteröitäväksi, jos ilmoitus on tullut perille klo 16.00 mennessä. Myöhemmin saapunut ilmoitus astuu
voimaan seuraavana arkipäivänä. Vastuu ilmoituksen perille tulosta on aina uudella seuralla siitä riippumatta,
millä tavoin ilmoitus on toimitettu.
13
Maakuntien ja alueiden seurasiirtolomakkeista ja kirjaamismaksuista lisätietoja maakunnan pesistoimistosta.
§ 14 Määräaikainen seurasiirto
Pelaaja sekä vanha ja uusi seura voivat tehdä keskenään sopimuksen pelaajan siirtymisestä uuteen seuraan
määräaikaisella seuraedustuksen muutoksella. Määräaikainen seuraedustuksen muutos on voimassa
enimmillään yhden (1) kauden.
Määräaikainen siirto voidaan tehdä myös pelaajan pelaajasopimuksen voimassaoloaikana toiseen seuraan
seurojen ja pelaajan yhteisellä sopimuksella.
Määräaikaisia seurasiirtoja kirjataan Pesäpalloliittoon C-poikien, C-tyttöjen osalta, B-poikien, B-tyttöjen ja Apoikien osalta 1.6. asti, superpesis-, ykköspesis-, suomen- ja maakuntasarjapelaajien osalta 21.7. asti.
Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa alkaa seurasiirron verkossa tekopäivästä ja kellonajasta tai
valittuna päivänä ja kellonaikana. Edustusoikeus alkaa, mikäli kirjaamismaksu suoritetaan eräpäivään
mennessä (ks. kirjaamismaksujen poikkeus välivuosien 5 tai yli jälkeen). Pelaajan edustusoikeus vanhassa
seurassa päättyy välittömästi joko seurasiirron teon tai siirron valitun alkamisajan jälkeen. Uusi seura hankkii
seurasiirtopaperiin allekirjoitukset (vanha seura, pelaaja/huoltaja, pelaaja alle 18-v) 4 vuorokauden kuluessa
siirron voimaantulosta.
Mikäli tehtyä siirtoa ei ole maksettu 8 vuorokauden kuluessa laskun eräpäivästä, siirto poistuu järjestelmästä ja
pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa ei ole ollut voimassa siirron tekopäivästä ja kellonajasta tai siirtoon
valitusta ajasta alkaen. Seura vastaa ilmoittamansa sähköpostiosoitteen oikeellisuudesta.
Mikäli pelaaja halutaan kirjata siirron poistumisen jälkeen kuitenkin uuteen seuraan, on siirto tehtävä
verkkopalvelussa uudestaan ja pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa alkaa vasta uuden siirron
tekopäivästä ja kellonajasta tai valitusta päivämäärästä ja kellonajasta.
Mikäli pelaaja, jonka kirjaamismaksua ei ole maksettu edellä määritellyllä tavalla, pelaa, katsotaan hänet
edustuskelvottomaksi uudessa seurassa siirron teon tai siirtoon valitun alkamisajan jälkeen.
Määräaikainen seuraedustus purkautuu seurasiirrossa sovitun määräpäivän jälkeen tai seurojen ja
pelaajan/huoltajan yhteisen sopimuksen purkamisen jälkeen (verkkolomake) tai viimeistään 1.10., jolloin
pelaaja kirjautuu automaattisesti vanhaan seuraan.
Määräaikainen seurasiirto voidaan purkaa kesken kauden kaikkien osapuolten (vanha seura, uusi seura,
pelaaja) yhteisellä sopimuksella. Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa päättyy sinä päivänä ja
kellonaikana, kun kirjallisessa purkuilmoituksessa ilmoitetaan. Edustusoikeus vanhassa seurassa astuu
voimaan välittömästi ilmoitetun purkuajan jälkeen. Purkaminen tehdään verkkopalvelussa. Pelaaja ei saa
pelata ilmoitetun purkuajan jälkeen enää uudessa seurassa. Purkamisesta ei peritä kirjaamismaksua.
Määräaikainen seurasiirto purkautuu automaattisesti seurasiirtolomakkeessa mainitun päivän jälkeen.
Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa päättyy em. päivän jälkeen. Pelaajan edustusoikeus vanhassa
seurassa astuu voimaan seuraavana päivänä.
Määräaikaista seuraedustuksen muutosta ei voi tehdä, eikä purkaa 21.7. jälkeen (Superpesis, Ykköspesis,
suomen- ja maakuntasarja) ja 1.6. jälkeen (A-G nuoret).
Määräaikaisen seuraedustuksen muutoksella siirtyvää pelaajaa koskevat normaalit
edustuskelpoisuussäännöt.
Pelaaja, joka on saanut edustusoikeuden uuteen seuraan täysseurasiirron kautta, voi samalla kaudella siirtyä
toiseen seuraan määräaikaisella seurasiirrolla.
Määräaikaisella seuraedustuksen muutoksella siirtynyt pelaaja voidaan edelleen vuokrata (määräaikainen
siirto) uuteen seuraan pelaajaoikeudet omistavan seuran suostumuksella sekä kaikkien osapuolten yhteisellä
14
hyväksynnällä kilpailumääräysten siirtoaikojen puitteissa.
Mikäli pelaaja on kirjattu pelikaudelle 2016 alemmalle sarjatasolle ja hänet halutaan nostaa myöhemmin
samalla kaudella korkeammalle sarjatasolle (koskee myös nuoren pelaajan pelaamista jokerina ylemmällä
sarjatasolla), täytetään verkkopalvelussa sarjatason korotusilmoitus ja maksetaan mahdollinen
lisäkirjaamismaksu samalla viitenumerolla kun ensimmäinen kirjaamismaksu on maksettu. Ilmoitus tehdään ja
maksu suoritetaan ennen pelaajan ensimmäistä peliä ylemmällä sarjatasolla. Sarjatason nosto on mahdollista
myös siirtoajan päättymisen jälkeen.
Seura, joka on käyttänyt edustuskelvotonta pelaajaa, voidaan tuomita ko. ottelu hävinneeksi ko. ottelu
tuloksella 0-2 (0-1,0-1), mikäli joukkue on voittanut ko. ottelun, jakson tai pelannut jakson tasan, muussa
tapauksessa häviötulos jää voimaan (§ 22, edustusoikeuden rikkomukset).
Uuden seuran on säilytettävä kaikkien osapuolten allekirjoituksilla oleva siirtopaperi seuran arkistossa
vähintään viiden (5) pelikauden ajan. Seuran on pyydettäessä toimitettava allekirjoitettu lomake liittoon
nähtäväksi, Jos allekirjoitettua siirtoa ei pystytä toimittamaan, seuraa sakkomaksu, joka on aikuisten sarjan
siirron osalta 1000 € ja nuorten sarjan osalta 500 €.
Seurasiirtolomake toimitetaan liittoon vain pyydettäessä.
Kirjaamismaksut määräaikaisissa siirroissa ovat samat kuin täyssiirroissa (ks. kohta pelaajakohtaiset
seurasiirron kirjaamismaksut).
§ 15 Pelaajasopimus/pelinjohtaja-, valmentaja- ja ohjaajasopimus
Seura ja pelaaja voivat tehdä keskenään kirjallisen pelaajasopimuksen (työsuhteinen/ei-työsuhteinen)
korkeintaan viideksi (5) sopimusvuodeksi kerrallaan. Kuitenkaan alle 18-vuotias pelaaja ei saa tehdä yli
kahden (2) vuoden pituista pelaajasopimusta.
Myös sopimukseen tehtävät muutokset on tehtävä kirjallisesti. Pelaaja-, pelinjohtaja- ja valmentajasopimukset
on tehtävä PPL:n laatimalla pelaajasopimuskaavakkeella ja Superpesiksen osalta Superpesiksen laatimalla
pelaajasopimuskaavakkeella. Alle 18-vuotiaiden pelaajasopimuksessa on oltava myös huoltajan allekirjoitus.
Pelaajasopimuksen allekirjoituspäivä rekisteröi pelaajan siitä alkaen uuteen seuraan, mutta ei anna
edustusoikeutta uuteen seuraan ennen siirron hyväksymistä sarjaa johtavassa elimessä.
Pelaajasopimusvuosi päättyy 1.10.
Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä seurojen on toimitettava työsuhteiset ja ei-työsuhteiset
pelaajasopimukset, pelinjohtaja-, valmentaja- ja ohjaajasopimukset sarjaa johtavalle elimelle ainoastaan sarjaa
johtava elimen niitä erikseen pyytäessä.
Sopimuskauden aikana pelaaja voi saada edustusoikeuden uuteen seuraan vain kaikkien osapuolien
yksimielisellä hyväksymisellä.
Voimassa oleva pelaajasopimus rinnastetaan pelaamiseen.
Mikäli seura luopuu pelaajaa ensisijaisesti koskevalta sarjatasolta, katsotaan pelaajan pelaajasopimus
päättyneeksi.
Ellei erimielisyyksiä voida ratkaista sovitteluin, ne on jätettävä välimiesmenettelystä annetun lain mukaan
yhden välimiehen ratkaistavaksi. Elleivät osapuolet sovi välimiehestä, nimeää välimiehen superpesissarjojen
osalta Superpesiksen puheenjohtaja ja muiden sarjojen osalta Pesäpalloliiton puheenjohtaja. Sarjaa johtava
elin määrää välimiesoikeuteen kaikkien osapuolten edustajat.
§ 16 Kasvattajaseuran määräytyminen
15
Pelikaudesta 2002 alkaen pelaajan kasvattajaseura on määräytynyt siten, että pelaajat, jotka ovat syntyneet
vuonna 1989 tai sen jälkeen ja se seura, jolla on ollut pelaajaoikeudet kahtena pelikautena, kun pelaaja on
ollut 13-, 14- ja 15-vuotias (kalenterivuodet).
Mikäli pelaaja on pelannut kolmessa eri seurassa (kolmena eri vuotena) 13 - 15 -vuotiaana, määräytyy
pelaajan kasvattajaseuraksi se seura, jolla oli oikeus ko. pelaajaan sen vuoden pelikaudella, kun hän täytti 13vuotta.
Mikäli pelaaja aloittaa pelaamisen vanhempana (16-vuotiaana tai sen jälkeen) määräytyy kasvattajaseuraksi
se seura, missä hän aloitti pelaamisen.
Mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen nuorempana kuin 13-vuotiaana, eikä hän ole edustanut mitään seuraa
13 - 15 -vuotiaana, määräytyy kasvattajaseuraksi se seura, jossa hän aloitti pelaamisen.
Pelaajien, jotka ovat syntyneet vuonna 1988 tai aiemmin, kasvattajaseura on se seura, jolla on ollut oikeus
pelaajaan sen vuoden pelikaudella, kun hän täytti 15 vuotta. Mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen
vanhempana, kasvattajaseuraksi määräytyy se seura, missä hän aloitti pelaamisen.
§ 17 Kasvattajaseuramaksu
Kasvattajaseuramaksun vuosimaksujärjestelmä siirtokaudesta 2006 alkaen (MSU, NSU, MYP)
Kasvattajaseuran vuosimaksu maksetaan joka vuosi (pl. poikkeukset) pelaajista, jotka pelaavat Super- tai
miesten Ykköspesiksessä ja ovat syntyneet v. 1991 tai myöhemmin (kausi 2016). Pelaaja vapautuu
kasvattajaseuramaksun vuosimaksusta sen kalenterivuoden alusta, jolloin hän täyttää 26-vuotta.
Vuosimaksu, täysseurasiirron vuosimaksu ja määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron vuosimaksu
Miesten Superpesis, 3000 e
Naisten Superpesis, 1050 e
Miesten Ykköspesis, 1050 e
Määräaikaisen 1-3 ottelun seurasiirron maksu
Miesten Superpesis, 900 e
Naisten Superpesis, 300 e
Miesten Ykköspesis, 300 e
Mikäli pelaajan kasvattajaseuralla on ollut oikeus vuosimaksuun, pelaajan täysseurasiirtomaksuun tai yli 3
ottelun vuosimaksuun kaudella 2016 Superpesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella uuteen
superpesis- tai miesten ykköspesisjoukkueeseen, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta ko. kaudella uuteen
maksuun.
Mikäli pelaajan kasvattajaseuralla on ollut oikeus vuosimaksuun, pelaajan täysseurasiirtomaksuun tai yli 3
ottelun vuosimaksuun kaudella 2016 miesten Ykköspesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella täys- tai
yli 3 ottelun seurasiirrolla miesten superpesisjoukkueeseen, on kasvattajaseuralla oikeus Superpesiksen ja
Ykköspesiksen välisen vuosimaksun väliseen erotukseen. 1-3 ottelun seurasiirrossa maksetaan
määräaikaisen 1-3 ottelun maksu.
Mikäli pelaajan kasvattajaseuralla on ollut oikeus vuosimaksuun, pelaajan täysseurasiirtomaksuun tai yli 3
ottelun vuosimaksuun kaudella 2016 Ykköspesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella uuteen miesten
ykköspesisjoukkueeseen, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta ko. kaudella uuteen maksuun.
Mikäli pelaaja siirtyy ensin 1-3 ottelun määräaikaisella seurasiirrolla edustamaan uutta seuraa Superpesikseen
tai miesten Ykköspesikseen kaudelle 2016 ja sen jälkeen saman kauden aikana täysseurasiirrolla
Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen, tulee ko. pelaajasta maksaa normaali täysseurasiirron
vuosimaksu.
Mikäli pelaaja siirtyy ensin 1-3 ottelun määräaikaisella seurasiirrolla edustamaan uutta seuraa miesten
Ykköspesikseen tai Superpesikseen ja ko. pelaajan määräaikainen siirto jatkuu samassa joukkueessa suoraan
16
(pelaaja ei pelaa missään muussa seurassa välillä) yli 3 ottelun ajan, on kasvattajaseuralla oikeus
määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron sekä 1-3 ottelun määräaikaisen seurasiirtomaksun väliseen
erotukseen. Mikäli em. pelaajasta tehdään vielä samalla kaudella uusi määräaikainen seurasiirto, ei
kasvattajaseuralla ole oikeutta uuteen maksuun.
Mikäli pelaajasta tehdään useita vain 1-3 ottelun määräaikaisia seurasiirtoja, on kasvattajaseuralla oikeus
kasvattajaseuramaksuun jokaisen seurasiirron osalta.
Poikkeuskäytännöt
Mikäli pelaaja on vapautunut täyssiirron kertamaksusta Superpesikseen (vuonna 2004 tai 2005), ei ko. pelaaja
ole kasvattajaseuramaksun vuosimaksun alainen.
Mikäli pelaaja on vapautunut täyssiirron kertamaksusta Ykköspesikseen (vuonna 2004 tai 2005), maksetaan
ko. pelaajasta täysseurasiirron tai määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron vuosimaksua seuraavasti: miesten
Superpesiksessä 1950 e ja naisten Superpesiksessä 900 e. Em. tapauksessa määräaikaisesta vain 1-3
ottelun seurasiirrosta maksetaan määräaikaisen 1-3 ottelun maksu.
Seuran sarjanousu Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen ei poista pelaajien kasvattajaseuramaksun
vuosimaksuvelvoitetta.
Nuoren pelaajan pelaaminen jokerina Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä
Superpesiksessä tai miesten Ykköspesiksessä vain jokeripelaajana pelaava v. 1995 tai myöhemmin syntynyt
poikapelaaja ja v. 1997 tai myöhemmin syntynyt tyttöpelaaja voi pelata alemman sarjatason pelaajana omalla
sarjatasollaan. Super- tai miesten Ykköspesiksessä vain jokerina pelaavan nuoren pelaajan kasvattajaseuralla
ei ole oikeutta kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun.
Mikäli em. junioripelaaja vaihdetaan sarjakauden aikana pelaajaksi (numeroille 1-9), tulee ko. pelaajista
maksaa kasvattajaseuramaksun vuosimaksu peliä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä kasvattajaseuralle.
Mikäli pelaajan kasvattajaseuramaksun vuosimaksua ei ole maksettu peliä seuraavana ensimmäisenä
arkipäivänä kasvattajaseuralle, rangaistaan seuraa sakkomaksulla superpesispelaajan osalta 500 €/ottelu ja
ykköspesispelaajan osalta 300 €/ottelu.
Pelaajan katsotaan olleen edustuskelpoinen, mikäli seura maksaa kasvattajaseuramaksun kasvattajaseuralle
ja yllä mainitun sakkomaksun sarjaa johtavalle elimelle sarjaa johtavan elimen määräämässä aikataulussa.
Mikäli em. mainittuja maksuja ei makseta sarjaa johtava elimen määräämässä aikataulussa, menettää
maksuvelvollinen seura oikeuden kyseiseen sarjapaikkaan ja seuran ko. joukkueen ko. sarjavaiheen
pelaamien otteluiden ottelutulokset mitätöidään.
Pelaajan nostaminen seuran ykköspesis- ja/tai superpesisjoukkueeseen
Jos seura hankkii pelaajan oman seuran suomensarjan, A-poikien, B-tyttöjen joukkueeseen tai alemmalle
sarjatasolle ja pelaaja nostetaan seurassa miesten ykköspesis- ja/tai superpesisjoukkueeseen saman kauden
tai seuraavien kausien aikana, on ko. seuran maksettava pelaajasta em. kasvattajaseuramaksun vuosimaksut,
mikäli ko. pelaaja on kasvattajaseuramaksun alainen.
Ko. kasvattajaseuramaksun vuosimaksu on maksettava kasvattajaseuralle ennen ko. pelaajan ensimmäistä
miesten ykkös- ja/tai superpesisottelua. Seuran, joka aikoo käyttää ko. pelaajaa miesten ykköspesis- ja/tai
superpesisottelussa, on toimittava kuitti maksetusta kasvattajaseuramaksusta sarjaa johtavalle elimelle.
Mikäli kasvattajaseuramaksun vuosimaksua ei makseta täysimääräisenä, on maksukuitin mukana toimitettava
kasvattajaseuran kanssa tehty sopimus kasvattajaseuramaksun suuruudesta.
Kasvattajaseuramaksut aikuisten farmisopimuksissa
Kasvattajaseuramaksut koskevat myös farmisopimuksia farmisopimuksen ehtojen mukaisesti (ks. aikuisten
farmijoukkuesopimus).
17
Kasvattajaseuramaksun maksaminen (Superpesis, miesten Ykköspesis)
Kasvattajaseuramaksu pitää olla maksettuna sekä kirjallinen tosite maksusta lähetettynä sarjaa johtavalle
elimelle ennen pelaajan ensimmäistä peliä.
Mikäli kasvattajaseuramaksua ei makseta täysimääräisenä, on sarjaa johtavalle elimelle toimitettava erillinen
kasvattajaseuran kanssa tehty sopimus kasvattajaseuramaksun suuruudesta kuten edellä.
Jos pelaajan kasvattajaseura tekee muunlaisen sopimuksen pelaajan kasvattajaseuramaksun vuosimaksun
maksuaikataulusta uuden seuran kanssa, on kyseessä seurojen välinen asia, johon sarjaa johtava elin ei
puutu.
Kasvattajaseuramaksun maksamatta jättäminen (Superpesis, miesten Ykköspesis)
Mikäli pelaajan kasvattajaseuramaksua ei ole maksettu ennen pelaajan ensimmäistä peliä, rangaistaan seuraa
sakkomaksulla superpesispelaajan osalta 500 €/ottelu ja ykköspesispelaajan osalta 300 €/ottelu.
Pelaajan katsotaan olleen edustuskelpoinen, mikäli seura maksaa kasvattajaseuramaksun kasvattajaseuralle
ja yllä mainitun sakkomaksun sarjaa johtavalle elimelle sarjaa johtavan elimen määräämässä aikataulussa.
Mikäli em. mainittuja maksuja ei makseta sarjaa johtava elimen määräämässä aikataulussa, menettää
maksuvelvollinen seura oikeuden kyseiseen sarjapaikkaan ja ko. seuran ko. joukkueen ko. sarjavaiheen
pelaamien otteluiden ottelutulokset mitätöidään.
Kasvattajaseuramaksuoikeus
Ellei seuralla ole rekisteröityä ja kontrolloitua pesäpallotoimintaa, sinä vuonna, kun seuralla on oikeus
kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun, sillä ei ole oikeutta kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun ko. vuonna.
Pesäpallokoulun katsotaan riittävän em. maksujen saamiseen.
Mikäli seura ei osallistu sarjatoimintaan, luopuu sarjasta kesken pelikauden tai pelaajalla ei ole sukupuolensa
puolesta mahdollisuutta pelata seuran joukkueessa, on pelaaja kesken pelikaudenkin vapaa edustamaan
haluamaansa uutta seuraa. Kasvattajaseuramaksun vuosimaksu on tällöin kuitenkin maksettava.
Kasvattajaseuraoikeuksien siirtäminen uudelle ry:lle
Toiminnallisen ja taloudellisen vastuun siirtyessä uudelle ry:lle, voivat sopijaosapuolet luovuttaa
kasvattajaseuraoikeudet uudelle ry:lle. Siitä on ilmoitettava kirjallisesti sarjaa johtavalle elimelle, jonka on
ennen hyväksyntää varmistettava, että uusi seura hoitaa vanhan seuran voimassa olevat velvoitteet.
Superpesiksen omavaraisuusaste -sääntö vuonna 2016
Jokaisella seuralla on oltava kuusi (6) omaa kasvattia.
Oma kasvatti on:
1) pelaaja, joka pelaa kasvattajaseurassaan.
2) pelaaja, joka on pelannut seurassa (ei 4-lomake) kolme pelikautta sen kalenterivuoden alusta, kun pelaaja
on täyttänyt 16-vuotta.
- jos pelaaja on rekisteröity kerran omaksi kasvatiksi, jää rekisteröinti pysyväksi.
3) kahden muun seuran omat kasvatit
- sopimus seurojen välillä
- ei välimatkarajoitetta
- muun seuran sarjatasolla ei rajoitteita
Omavaraisuusasteen vaatimukset täyttyvät vasta silloin, kun pelaaja on pelannut. Joukkueeseen nimeäminen
ei siis yksistään riitä. Mikäli pelaaja on pelannut useammassa seurassa (ei 4-lomake) kauden aikana,
katsotaan pelaajan seuraksi se seura, jossa pelaaja on pelannut kauden aikana enemmän otteluja (täyssiirto
tai määräaikainen siirto kesken kauden).
18
4-lomakkelle tehtyjen pelaajien seuraedustuksen muutokset eivät kuulu omavaraisuusastesäännön piiriin.
Ellei kuutta edellä mainituilla perusteilla olevaa pelaajaa ole, peritään seuralta ”omavaraisuusastemaksua”
seuraavasti:
Omat pelaajat
6 pelaajaa tai enemmän
5 pelaajaa
4 pelaajaa
3 pelaajaa
2 pelaaja
1 pelaajaa
0 pelaajaa
NAISET
0
4500
8000
10500
12500
14000
15000
MIEHET
0
13000
20000
26000
31000
35000
38000
Vajaus
0
1
2
3
4
5
6
Seurojen on tehtävä lähialueen yhteistyöseurojen nimeäminen (ks. kohta 3) Pesäpalloliittoon 30.3. mennessä
(sopimukset). Superpesisjoukkueen pelaajaluetteloita ja selvityksiä omista kasvateista ei tarvitse enää
erikseen toimittaa.
Omavaraisuusastemaksut on maksettava Pesäpalloliittoon myös ennen sarjakauden alkua.
Huom! Mikäli seura maksaa esim. yhden pelaajan omavaraisuusastemaksun ennen sarjakauden alkua,
seuralla on oltava 5 omaa kasvattia kaudella 2016.
Omavaraisuusasteen, kaudella 2016 kuusi pelaajaa, tulee täyttyä jokaisessa ottelussa.
Jos joukkue pelaa ottelun vajaalla omavaraisuusasteella, toisin sanoen kuuden pelaajan kiintiö ei täyty,
peritään siltä ottelukohtainen omavaraisuusastemaksu. Ottelukohtaisen omavaraisuusastemaksun suuruus on
miehillä 500 euroa/puuttuva pelaaja ja naisilla 175 euroa/puuttuva pelaaja kaudella 2016.
Ottelukohtaiset maksut peritään 1.6., 1.7. ja 15.9. Maksujen maksaminen ajallaan on edellytys seuraavan
kauden sarjapaikan myöntämiseen. 1.6. tai 1.7. maksunsa laiminlyönyt voidaan sulkea sarjasta myös kesken
kauden.
§ 18 Edustusoikeus uusintaottelussa
Jos ottelu määrätään uusittavaksi, saavat uusintaotteluun osallistua vain ne pelaajat, joilla uusittavaksi
määrätyssä ottelussa oli oikeus edustaa ko. joukkuetta.
§ 19 Pelaaminen eri sarjatasoilla
Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 10 vuorokauden
jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 1- 4.
Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 15 vuorokauden
jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 5- 8.
Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 20 vuorokauden
jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 9-12.
Jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 13 tai
enemmän, ei pelaaja voi siirtyä seuransa alemman sarjatason pelaajaksi.
Karenssiaikojen laskenta aloitetaan viimeistä ylemmällä sarjatasolla pelattua ottelua seuraavasta päivästä.
Alemmalla sarjatasolla sarjakautensa aloittanut pelaaja:
Pelaaja, joka pelaa välillä ylemmällä sarjatasolla, aloitettuaan kauden seuransa alemman sarjatason
19
joukkueessa, saa edustusoikeuden takaisin seuransa alemman sarjatason joukkueeseen kolmen (3)
vuorokauden jälkeen. Karenssiaika on aina sama, riippumatta siitä pelaako pelaaja seuransa ylemmällä
sarjatasolla yhden tai useampia otteluja.
Laskenta aloitetaan ottelua seuraavasta päivästä. 21.7. jälkeen noudatetaan sarjakautensa seuransa
alemmalla sarjatasolla aloittaneen pelaajan osalta samaa karenssikäytäntöä kuin ylemmällä sarjatasolla
aloittaneen pelaajan kohdalla. Tässä tapauksessa (alemmalla sarjatasolla aloittanut pelaaja) ennen tai 21.7.
pelattuja ylemmän sarjatason otteluja ei huomioida karenssiaikoihin.
Esimerkki: Pelaaja aloittaa sarjakautensa suomensarjajoukkueessa (normaali-ikäinen pelaaja) ja pelaaja
nostetaan 22.7 seuransa kahteen superpesisotteluun, on pelaaja edustuskelpoinen suomensarjassa 10 vrk:n
päästä viimeksi pelaamastaan superpesisottelussa. Laskenta aloitetaan viimeksi pelatun superpesisottelun
jälkeisenä päivänä. Pelipäivien välissä tulee tällöin olla 10 pelaamatonta vuorokautta.
Karenssiaikana pelaaminen kolmannessa seurassa ei poista pelaajan karenssiaikaa lähtöseurassaan tai
farmiseurassaan.
Nuorten junioripelaajien poikkeukset:
Em. säännöistä poiketen seuransa ylemmällä sarjatasolla vain jokeripelaajana pelaava v. 1995 tai myöhemmin
syntynyt poikajuniori ja v. 1997 tai myöhemmin syntynyt tyttöjuniori voi pelata seuransa alemman sarjatason
pelaajana tai jokerina omalla sarjatasollaan.
Jos em. junioripelaaja aloittaa sarjakauden ylemmällä sarjatasolla ainoastaan jokerina ja ko. pelaaja pelaa
tämän jälkeen pelaajana numeroilla 1-9, seuransa alemmalla sarjatasolla, katsotaan ko. pelaaja seuransa
alemmalla sarjatasolla aloittaneeksi pelaajaksi.
Jos em. junioripelaaja katsotaan seuransa alemmalla sarjatasolla aloittaneeksi pelaajaksi ja ko. junioripelaaja
vaihdetaan sarjakauden aikana ylemmän sarjatason ottelussa pelaajaksi numeroille 1-9, noudatetaan ko.
pelaajan alemman sarjatason edustusoikeusajoissa normaaleja karenssiaikoja (3 vrk:n sääntö 21.7. saakka ja
sen jälkeen sama karenssikäytäntö kuin ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja, niin että ennen 21.7.
pelattuja ylemmän sarjatason otteluita ei huomioida). Jos ko. pelaaja pelaa karenssiaikana ainoastaan
jokeripelaajana ylemmällä sarjatasolla, ei siitä seuraa lisää karenssiaikaa pelaajalle koko kauden aikana.
Mikäli juniori-ikäinen pelaaja (v. 1995 tai myöhemmin syntynyt poikajuniori ja v. 1997 tai myöhemmin syntynyt
tyttöjuniori) katsotaan ylemmällä sarjatasolla sarjakautensa aloittaneeksi pelaajaksi (pelaajan ensimmäinen
numeroilla 1-9 pelattu peli ylemmällä sarjatasolla), noudatetaan ko. pelaajan osalta normaaleja ylemmällä
sarjatasolla aloittaneen pelaajan karenssiaikoja, sillä poikkeuksella, että ylemmällä sarjatasolla ainoastaan
jokerina pelaaminen ei tuo alemmalle sarjatasolle lisää karenssiaikaa.
Aikuisten farmisopimusjärjestelmä:
Aikuisten farmijoukkuejärjestelmässä noudatetaan myös em. karenssiaikoja eri sarjatasoilla pelaamisen
suhteen.
Pelaaminen kolmannessa seurassa:
Karenssiaikana pelaaminen kolmannessa seurassa ei poista pelaajan karenssiaikaa lähtöseurassaan tai
farmiseurassaan.
Kaksoisedustusoikeus:
Kaksoisedustusoikeuksissa noudatetaan pelaamisessa eri sarjatasolla kaksoisedustusoikeuksien määräyksiä
20
(ks. moniste kaksoisedustusoikeus).
§ 20 Farmijoukkuejärjestelmät
Seurat voivat toteuttaa erikseen ns. farmijoukkuejärjestelmää miesten ja naisten osalta.
Järjestelmässä on yksi päätoimintamalli:
- Kahden seuran välinen sopimus (ks. aikuisten farmijoukkuesopimusjärjestelmä).
Kolme seuraa ei voi tehdä sopimusta, jossa näistä yksi toimisi farmijoukkueena. Yksi seura voi tehdä kaksi
tämän järjestelmän alaista sopimusta edellyttäen, että toisessa se toimii emäseurana ja toisessa
farmijoukkueena.
Farmijoukkuesopimukset tehdään verkkopalvelua käyttäen.
Farmisopimus astuu voimaan farmisopimuksen verkossa tekopäivänä ja -aikana, mikäli farmisopimus ja
pelaajien nimeäminen farmisopimukseen on tehty ennen emäseuran (seura, jolla on ylin sarjataso) ylimmän
sarjatason sarjakauden alkamista. Pelaajia ei voi enää ylemmän sarjan alkamisen jälkeen nimetä eikä poistaa
sopimuksesta
Emäseuran on maksettava farmisopimuksen kirjaamismaksu (200 €) 4 vuorokauden kuluessa sopimuksen
tekemisestä verkossa. Jos verkossa tehtyä farmisopimusta ei ole maksettu 8 vuorokauden kuluessa, astuu
voimaan 300 euron lisäkirjaamismaksu. Lisämaksun voimaantulosta ilmoitetaan sopimuksen tekijän
sähköpostiin 31.5. jälkeen. Seura vastaa ilmoittamansa sähköpostiosoitteen oikeellisuudesta.
Sopijaosapuolten on allekirjoitettava lisäksi farmisopimus ennen emäseuran sarjakauden alkamista. Mikäli
sopimusta muutetaan (esim. pelaajalisäykset) ennen sarjakauden alkamista, on sopijaosapuolten
allekirjoitettava farmisopimus uudelleen. Emäseuran on säilytettävä allekirjoituksilla oleva farmisopimus seuran
arkistossa vähintään viiden (5) pelikauden ajan. Emäseuran on pyydettäessä toimitettava allekirjoitettu lomake
liittoon nähtäväksi. Jos allekirjoitettua sopimusta ei pystytä toimittamaan, seuraa emäseuralle 500 euron
sakkomaksu.
Farmisopimukseen nimeäminen edellyttää myös sitä, että pelaajilla on edustusoikeus emäseuran ylimmän
sarjatason joukkueeseen. Farmisopimukseen ei voi nimetä eikä poistaa pelaajia sarjakauden alkamisen
jälkeen. Farmisopimuksessa mukana olevasta pelaajasta ei voi tehdä seurasiirtoa farmiseuraan kauden
aikana.
Pelaajan ja huoltajan allekirjoituksia ei tarvitse kerätä sopimukseen. Allekirjoituksien sijasta emä- ja farmiseura
vakuuttavat, että sopimukseen nimetty pelaaja sekä hänen huoltajansa (pelaaja alle 18 v.) ovat hyväksyneet
sopimuksen.
Farmijoukkueeseen nimetyt pelaajat ovat koko ajan emäseuran pelaajia. Farmijoukkuesopimus voidaan tehdä
vain yhden (1) kilpailukauden kestäväksi.
Farmijoukkueeseen nimetyt pelaajat voivat edustaa emäseuraansa tai farmiseuraansa millä sarjatasolla ja
milloin tahansa kauden aikana, huomioiden PPL:n kilpailumääräysten vaatimukset pelaamisesta eri
sarjatasoilla (kilpailumääräykset § 19).
Farmijoukkuejärjestelmän yksityiskohtaisemmat vaatimukset ja velvoitteet on määritelty monisteessa
farmijoukkuejärjestelmä sekä farmisopimuksen verkkopalveluohjeessa.
Farmisopimuksen kirjaamismaksu on 200 €/sopimus.
§ 21 Kaksoisedustusoikeus
Kaksoisedustussopimuksiin voidaan nimetä aikuisten sarjoissa yhteensä kolme (3) alle 25-vuotiasta pelaajaa
21
(synt. 1991-2001). Sama pelaaja voi olla nimettynä vain yhdessä sopimuksessa. Pelaajan kirjaamismaksu
sopimukseen on 100 €/pelaaja.
Mikäli pelaaja on nimetty farmisopimukseen, häntä ei voi nimetä kaksoisedustussopimukseen.
Sopimus on voimassa yhden vuoden (1.10. – 30.9.). Sopimusta ei voi tehdä, jos seuran/seurojen
edustusjoukkueet pelaavat samalla sarjatasolla.
Kaksoisedustussopimukset tehdään verkkopalvelua käyttäen.
Kaksoisedustussopimus astuu voimaan verkossa tekopäivänä ja -aikana, mikäli kaksoisedustussopimus on
tehty ennen oman seuran kaksoisedustussopimusta koskevan ylemmän sarjatason sarjakauden alkamista.
Pelaajia ei voi enää ylemmän sarjatason alkamisen jälkeen nimetä eikä poistaa kaksoisedustussopimuksesta.
Kaksoisedustussopimusta koskevan ylemmän sarjatason seuran on maksettava kaksoisedustussopimuksen
kirjaamismaksu (100 €/pelaaja) 4 vuorokauden kuluessa kaksoisedustussopimuksen tekemisestä verkossa.
Jos verkossa tehtyä kaksoisedustussopimusta ei ole maksettu 8 vuorokauden kuluessa, astuu voimaan 300
euron lisäkirjaamismaksu. Lisämaksun voimaantulosta ilmoitetaan sopimuksen tekijän sähköpostiin 31.5.
jälkeen. Seura vastaa ilmoittamansa sähköpostiosoitteen oikeellisuudesta.
Seuran on allekirjoitettava lisäksi kaksoisedustussopimus ennen kaksoisedustussopimusta koskevan ylemmän
sarjatason alkamista. Mikäli sopimusta muutetaan (esim. pelaajalisäykset) ennen sarjakauden alkamista, on
sopijaosapuolten allekirjoitettava kaksoisedustussopimus uudelleen. Seuran on säilytettävä allekirjoituksilla
oleva kaksoisedustussopimus seuran arkistossa vähintään viiden (5) pelikauden ajan. Seuran on
pyydettäessä toimitettava allekirjoitettu sopimus liittoon nähtäväksi. Jos allekirjoitettua sopimusta ei pystytä
toimittamaan, seuraa seuralle 500 euron sakkomaksu.
Oman seuran kaksoisedustussopimukseen nimeäminen edellyttää myös sitä, että pelaajilla on edustusoikeus
seuransa sopimuksessa mainitun ylemmän sarjatason joukkueessa. Kahden seuran väliseen
kaksoisedustussopimukseen nimeäminen edellyttää, että pelaajalla on edustusoikeus sopimuksessa
mainittujen seurojen ylemmän sarjatason joukkueessa.
Pelaajan/huoltajan allekirjoituksien sijaan seura/seurat vakuuttavat, että sopimuksessa mainitut
pelaajat/huoltajat ovat hyväksyneet sopimuksen.
Kasvattajaseuramaksun vuosimaksujärjestelmä on voimassa normaalisti.
Kaksoisedustusoikeuden yksityiskohtaisemmat vaatimukset ja velvoitteet on määritelty monisteessa
kaksoisedustusoikeus sekä kaksoisedustusoikeuden verkkopalveluohjeessa.
Kaksoisedustuksen kirjaamismaksu on 100 €/pelaaja.
§ 22 Edustusoikeuden rikkomukset
Pelaaja on edustuskelvoton, jos:
- hän on peli- ja toimitsijakiellossa tai urheilun toimintakiellossa
- häneltä puuttuu edustusoikeus seurassa tai pelioikeus seuran joukkueessa, eikä hän voi edustaa toista
seuraa farmisopimus- tai kaksoisedustusmääräysten nojalla
- hänelle on myönnetty pelilupa, joka on perustunut virheellisiin tietoihin, eikä pelaajan uusi seura ole toiminut
asiassa vilpittömässä mielessä.
- hänen pelaajasiirron kirjaamismaksua ei ole maksettu pelaajasiirtojärjestelmän edellyttämällä tavalla
Jos joukkue on peluuttanut edustuskelvotonta pelaajaa, voidaan sarjaa johtavan elimen päätöksellä joukkue
tuomita hävinneeksi ottelun tuloksella 0-2 (0-1, 0-1), mikäli joukkue on voittanut ottelun, jakson tai pelannut
jakson tasan, muutoin häviötulos jää voimaan.
Jos ottelulla on merkitystä sijoituksen kannalta, katsotaan kuitenkin edustuskelvotonta pelaajaa käyttänyt
joukkue tasapisteissä aina muita joukkueita huonommaksi. Lisäksi seuraa voidaan rangaista
22
kilpailumääräyksien pykälän 50 mukaisesti.
Mikäli molemmat joukkueet ovat peluuttaneet keskinäisessä ottelussaan edustusoikeudetonta
/pelioikeudetonta pelaajaa tai pelaajia, jää ottelun tulos voimaan. Lisäksi seuroja voidaan rangaista
kilpailumääräyksien pykälän 50 mukaisesti.
Ilmoituksen tällaisesta rikkomuksesta voi tehdä vastustava joukkue, mutta sarjaa johtava elin voi puuttua
rikkomukseen, vaikka ilmoitusta ei olisi tehtykään.
Edustusoikeusrikkomukseen voidaan puuttua kolmen vuorokauden kuluessa ottelun päättymisen jälkeen.
Seuraa voidaan kuitenkin rangaista kilpailumääräyksien pykälän 50 mukaisesti muilta osin, mikäli
rikkomukseen puututaan viimeistään 3 vuorokauden kuluessa kunkin sarjavaiheen (esim. runkosarja)
päättymisen jälkeen.
III JÄRJESTÄMISMÄÄRÄYKSET
§ 23 Ottelun järjestäminen
Järjestävä seura on vastuussa siitä, että
- Vieraileva joukkue ja otteluun nimetty tuomaristo ovat saaneet tiedon otteluajasta ja -paikasta vähintään
viikko ennen ottelua.
- Joukkueille ja tuomaristolle on varattu kunnolliset ja riittävän tilavat lukittavat omat pukeutumistilat, WC ja
peseytymismahdollisuus (lämminvesisuihku).
- Pelisääntöjen § 43:n määräyksiä on noudatettu
- Pelikentällä on tulostaulu ja sen hoitaja.
- Ottelupaikalla on kunnolliset ensiapuvälineet.
- Pelikentälle on hankittu kaksi (2) tuomaripuseroa aputuomareita varten.
- Järjestävä seura huolehtii siitä, että tuomareilla on ennen ottelua, sen aikana ja sen jälkeen käytettävissä
riittävä määrä virvoitusjuomapulloja nestetasapainon ylläpitämiseksi.
- Otteluissa on riittävä määrä järjestyksenvalvojan kelpoisuuden omaavia henkilöitä.
- Pallon kulku katsomoon on suojattu riittävillä suojavälineillä.
- Otteluissa noudatetaan tupakkalakia ja siihen liittyvää tupakointikieltoa. Tupakointi on kielletty
ottelutapahtumissa (mm. katsomot sekä muut tilaisuuden seuraamiseen tarkoitetut tilat). Kentän läheisyyteen
voidaan merkitä tilaisuuden järjestäjän toimesta mahdollinen tupakointiin tarkoitettu alue, kunhan tupakansavu
ei pääse kulkeutumaan katsomoihin.
- Ottelut pelataan uuden standardin (pesäpallojen raja-arvot 2005) mukaisilla palloilla pelisääntöjen
edellyttämällä tavalla.
- Kuuluttajan toiminta on urheilullista.
- Lehdistötilaisuudet järjestetään urheilullisia periaatteita noudattaen. Alkoholin käyttö lehdistötilaisuuksissa on
kielletty pelaajien, pelinjohtajien ja toimihenkilöiden osalta.
- Kenttäalueella toimivilla kuvaajilla tulee olla pakolliset huomioliivit, jotka erottuvat järjestyksenvalvojien
liiveistä. Järjestävä seura määrittelee kuvaajien paikat kentällä. Kuvaajat eivät saa häiritä ottelun kulkua.
- Pesäpallon turvallisuussuunnitelmia noudatetaan (liite 1) ja turvallisuus- ja turvaverkkosuunnitelmat on
laadittu ja toimitettu liittoon liiton määräämässä aikataulussa ennen sarjakauden alkamista (Superpesis,
Ykköspesis ja suomensarja).
- Otteluiden videointi (Superpesis ja miesten Ykköspesis): Otteluvideoiden taltiointi, käsittely ja syöttäminen
yhteiseen videojärjestelmään on pakollista ja on aina kotijoukkueen vastuulla. Video on säilytettävä seitsemän
(7) vuorokautta ottelun päättymisen jälkeen.
Nuuskan, alkoholin ja huumeiden käyttö sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen ottelutapahtuman
yhteydessä pelikentällä ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty kaikilta otteluun osallistuvilta pelaajilta,
valmentajilta ja muilta joukkueen jäseniltä sekä tuomareilta ja toimitsijoilta.
Pesäpalloliitolla on lajin TV- radio- ja nettilähetysten toiminnan oikeudet.
Seurat eivät saa tuottaa ja lähettää TV- ja nettilähetyksiä (suorana tai jälkilähetyksenä). Seuroilla on
23
mahdollisuus lähetysoikeuksien anomiseen erityisistä syistä johtuen (ottelukohtaisesti). Pesäpalloliitto tekee
päätökset erillisistä anomuksista.
Seuroilla on oikeus julkaista ottelun jälkeen omilla tiedotuskanavillaan ottelukooste (esimerkiksi ottelun
juoksukooste). Seuroilla on lisäksi velvollisuus estää ulkopuolisten toimijoiden TV- ja nettilähetysten
tuottaminen ja lähettäminen.
Sarjaa johtava elin voi lisäksi antaa täydentäviä määräyksiä tämän pykälän nojalla.
Pallot:
Kaikissa virallisissa otteluissa on käytettävä PPL:n hyväksymiä palloja. Ottelut pelataan uuden standardin
(pesäpallojen raja-arvot 2005) mukaisilla palloilla kilpailumääräysten ja pelisääntöjen (ja pp-tuomarin ohjekirja)
ja muiden ohjeistuksien edellyttämällä tavalla.
Ottelun järjestäjä on vastuussa siitä, että tuomarilla on tarvittava määrä uusia ja hyväkuntoisia, yhden
valmistajan valmistamia, uuden pallostandardin mukaisia samanvärisiä pelipalloja.
Uusien pallojen vähimmäismäärät eri sarjoissa:
MSU, NSU: Vähintään 6 uutta palloa
MYP: Vähintään 6 uutta palloa
NYP, MSS, PSU: vähintään 3 uutta palloa
NSS, TSU, BP, MMK, NMK, CP, CT: vähintään 2 uutta palloa
Muut määräykset:
Superpesis ja miesten Ykköspesis: Pesäpallotuomarin ohjekirjan sääntöpykälä 1.
Superpesis ja miesten Ykköspesis: Erillinen pallojen lämmittelyohjeistus
Pallopojat tai -tytöt:
Pallopojat tai -tytöt ovat pakollisia Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa sekä nuorten
Superpesiksessä. Pallopoikien tai -tyttöjen valinnassa tulee huomioida riittävä ikä sekä asu, jonka on oltava
yhtenäinen (joko seuran peliasu, verryttelyasu tai vastaava). Päänsuojuksen käyttö on pallopojilla ja –tytöillä
pakollista.
Pallopoikien/tyttöjen vähimmäismäärä on neljä (4) ja heidän on ilmoittauduttava tuomaristolle 15 min. ennen
ottelun alkua ohjeiden saamiseksi.
B-poikien SM-sarjassa suositellaan pallopoikien ja -tyttöjen käyttämistä.
Lehdistötilaisuus
Jokaisen Superpesiksen ottelun jälkeen on pidettävä lehdistötilaisuus, muiden sarjojen mahdollisesta
lehdistötilaisuudesta päättää kotijoukkue. Lehdistötilaisuuksissa on käyttäydyttävä urheilullisesti ja
lehdistötilaisuudet on järjestettävä urheilullisia periaatteita noudattaen. Lehdistötilaisuus tulee olla aina
johdettu.
Tilaisuus alkaa välittömästi ottelun päätyttyä sille varatussa tilassa. Kokoonkutsujana toimii kotijoukkueen
edustaja ja tilaisuuteen kutsutaan lehdistötilaisuuden juontaja, molempien joukkueiden edustajat (1.
pelinjohtajat ja 1. palkitut) ja tuomaristo (pelituomari, syöttötuomari ja mahdollinen otteluvalvoja), median
edustajat sekä mahdolliset Superpesiksen ja Pesäpalloliiton edustajat. Muilla tilaisuuteen osallistuvilla
henkilöillä ei ole puheoikeutta lehdistötilaisuuksissa. Kotijoukkueen edustaja valvoo tilaisuuden toimeenpanon.
Seuran velvollisuus on varmistaa, että lehdistötilaisuuksissa noudatetaan annettuja ohjeita ja määräyksiä ja
että lehdistötilaisuuksien turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Tarpeen vaatiessa paikalla on oltava
järjestysmiehiä. Mahdolliset lehdistötilaisuuksia koskevat laiminlyönnit aiheuttavat kurinpitomenettelyn
käynnistämisen.
24
§ 24 Vapaakortit
Pesäpalloliiton ja Superpesiksen myöntämillä vapaakorteilla, tuomarikortilla (D-G tuomarikortilla SP:n
runkosarja, ei halli-SM) sekä pesispassilla (SP:n runkosarja, ei halli-SM) ja tammenlehvätunnuksella on vapaa
pääsy kaikkiin PPL:n maakuntien ja jäsenseurojen järjestämiin sarjaotteluihin ja halli SM-otteluihin. Kortit eivät
oikeuta PPL:n arvo-otteluihin.
Tuomarikortin myöntämisen edellytyksenä on pelaaja- tai tuomarilisenssin lunastaminen. A-C –tuomaritasoilla
lisenssitarkastuksen suorittaa Pesäpalloliitto, D-G -tuomaritasoilla pesismaakunnat.
Pesismaakunnat ovat velvollisia tarkistamaan D-G tason tuomareiden lisenssimaksut ennen kuin toimittavat
Pesäpalloliittoon listauksen maakuntien D-G -tason tuomareille myönnettävistä tuomarikorteista.
Mikäli maakunta laiminlyö tarkistuksen ja lisenssipuutteita ilmenee, käynnistetään ko. maakunnan osalta
kurinpitomenettely.
§ 25 Sarjaohjelmat ja ottelusiirrot
Sarjaohjelmat päättää sarjaa johtava elin. Sarjaa johtava elin pidättää itsellään oikeudet kaikista ottelupäivistä,
otteluajoista ja ottelupaikkakunnista sekä oikeudet niiden muutoksiin.
Ottelupäällekkäisyyksien purkamisjärjestys:
Miesten Superpesis: runkosarja
Naisten Superpesis: runkosarja
Miesten Superpesiksen ylemmät pudotuspelit
Naisten Superpesiksen ylemmät pudotuspelit
Miesten Superpesiksen alemmat pudotuspelit
Naisten Superpesiksen alemmat pudotuspelit
Miesten Ykköspesis
Naisten Ykköspesis
Miesten suomensarja
Naisten suomensarja
Poikien Superpesis
Tyttöjen Superpesis
B-poikien SM-sarja
Miesten maakuntasarja
Naisten maakuntasarja
C-poikien SM-sarja
C-tyttöjen SM-sarja
Ottelusiirtoihin ja kellonaikamuutoksiin on saatava sarjaa johtavan elimen lupa. Siirtoanomus on tehtävä
vähintään kaksi (2) viikkoa ennen ottelulle määrättyä päivämäärää. Siirtoanomukseen on liitettävä vastapuolen
kirjallinen lausunto. Sarjaa johtavalla elimellä on mahdollisuus hyväksyä ottelusiirto myös myöhemmin.
Vahvistettuun sarjaohjelmaan tehtävistä ottelusiirroista ja kellonaikamuutoksista on siirtoa anovan joukkueen
suoritettava ottelusiirtomaksu etukäteen PPL:n tilille OKOPANKKI FI67 5780 0720 0320 56. Selvitys
suoritetusta maksusta on liitettävä siirtoanomuksen mukaan. Maakuntasarjojen ottelusiirtomaksut suoritetaan
maakunnan pesistoimistoon.
Ottelusiirtomaksut ja kellonaikamuutoksien maksut on esitetty LIITE I:ssa. Maksun suorittaa muutosta esittänyt
seura.
Luvattomista ottelusiirroista peritään kolminkertainen ottelusiirtomaksu.
§ 26 Ottelun luovuttaminen
25
Määräaikana pelaamatta jääneestä ottelusta on järjestävän seuran ilmoitettava välittömästi sarjaa johtavalle
elimelle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja samalla on selvitettävä tapahtuneet toimenpiteet ottelun
järjestämiseksi, ilmoitusmenettely vierasjoukkueelle yms. sekä mahdolliset järjestelyistä aiheutuneet kulut
eriteltyinä.
Määräaikana ottelupaikalle saapumatta jääneen joukkueen on lähetettävä oma selvityksensä tapahtuneesta
yhden (1) vuorokauden kuluessa ottelun määräpäivästä sarjaa johtavalle elimelle sähköpostitse, joka tekee
molemmilta seuroilta saapuneiden selvitysten perusteella ratkaisunsa välittömästi.
Ottelun luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta, ellei sarjaa johtava elin saatujen selvitysten perusteella toisin
päätä.
§ 27 Sarjasta luopuminen tai poissulkeminen
Seuran luopuessa sarjapaikastaan tulee seuran tehdä siitä virallinen päätös, ennen luopumisilmoituksen
toimittamista sarjaa johtavalle elimelle.
Sarjasta luopuneen tai poissuljetun joukkueen ottelut mitätöidään. Sarjasta luopuneen tai poissuljetun
joukkueen on suoritettava järjestävälle elimelle luopumismaksua. Luopumismaksut kerrotaan LIITE II:ssa.
Liiton sarjoissa luopumismaksu laskutetaan välittömästi kirjallisen luopumisilmoituksen saavuttua liittoon.
Maksuehtona on neljätoista (14) päivää netto.
Sarjoissa, joissa pelataan sekä runkosarja että jatkosarja, joukkueen mahdollisesti luopuessa sarjasta (tai
poissulkemisen johdosta) runkosarjan päätyttyä, ei runkosarjan otteluita mitätöidä.
§ 28 Ottelusta myöhästyminen
Mikäli joukkue myöhästyy heistä riippumattomasta syystä, ei ottelua katsota luovutetuksi.
Myöhästyvän joukkueen on ilmoitettava syy ja arvioitu saapumisaika ottelupaikalle ja myöhästymisen syy
merkitään pelipöytäkirjaan. Ottelu on pelattava myöhästyneenäkin samana päivänä, jos se olosuhteiden
kannalta on mahdollista. Tuomaristo tekee ratkaisun ottelun pelaamisesta.
§ 29 Uusintaottelu ulkoisten olosuhteiden vuoksi
Ellei ottelua voida aloittaa tai pelata loppuun samana päivänä, se on pelattava kokonaan uudelleen.
Päätöksen ottelun keskeyttämisestä tai pelaamatta jättämisestä tekee ottelun pelituomari. Ottelun pelituomarin
ja joukkueiden puheoikeutta käyttävien on välittömästi sovittava uusi pelipäivä.
Mikäli ottelun keskeyttäminen tapahtuu supervuoroparin jälkeen pelattavassa kotiutuskisassa, ottelua ei pelata
uudestaan, vaan tasatulos jää voimaan.
Kuitenkin nk. pudotuspeleissä, joissa on ratkottava ottelun voittaja, pelataan ottelu aina uudestaan, jos ottelu
keskeytetään.
Ottelun pelituomarin on ilmoitettava uusi pelipäivä välittömästi sarjaa johtavalle elimelle. Uusi pelipäivä astuu
voimaan vasta sen jälkeen, kun sarjaa johtava elin on sen vahvistanut. Mikäli joukkueet eivät keskenään
pääse sopimukseen uudesta ottelupäivämäärästä, määrää sen sarjaa johtava elin osapuolia kuulematta.
Ottelussa mahdollisesti annetut rangaistukset jäävät voimaan.
Keskeytetty tai pelaamatta jäänyt ottelu on pelattava kahden viikon kuluessa sarjaohjelman mukaisesta
pelipäivämäärästä, 15.7. jälkeen yhden viikon kuluessa sarjaohjelman mukaisesta pelipäivämäärästä,
kuitenkin kevätkierroksella ennen syyskierroksen alkua ja syyskierroksella ennen viimeistä sarjakierrosta.
Sarjaa johtava elin voi harkintansa mukaan poiketa edellä mainituista uusintaottelupäivämääristä.
26
§ 30 Tulospalvelu
Superpesis, Ykköspesis, suomensarja, nuorten Superpesis ja B-poikien SM-sarja
Ottelun järjestävä seura on velvollinen pitämään virallista pöytäkirjaa liiton virallisissa otteluissa ja
noudattamaan kaikkia sarjaa johtavan elimen antamia tulospalvelumääräyksiä (ks. myös tulospalveluohje).
Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa
käytetään ATK-pohjaista pöytäkirjaa reaaliaikaisena. Lisäksi ottelun järjestävällä seuralla on oltava välitön
valmius ottelun kirjaamiseen PPL:n hyväksymällä isolla pöytäkirjalla, mikäli ottelun atk-pöytäkirjan
täyttämisessä ilmenee ongelmia.
Ottelun jälkeen järjestävä seura on velvollinen tulostamaan ottelun atk-pöytäkirjan ja ottelun pelituomari on
velvollinen tarkistamaan ja hyväksymään pöytäkirjan omalla allekirjoituksellaan. Järjestävä seura arkistoi
pöytäkirjan vähintään 31.12 saakka. Järjestävän seuran on pyydettäessä toimitettava pöytäkirja
Pesäpalloliittoon nähtäväksi. Lisäksi vierasjoukkueelle on annettava jäljennös pelipöytäkirjasta.
Mikäli joukkue ilmoittaa kesken ottelun tekevänsä jostakin juuri sattuneesta tilanteesta vastalauseen, on tämä
merkittävä välittömästi kyseisen tilanteen tapahduttua, ennen seuraavaa syöttöä, huomautussarakkeeseen
vuoroparin numerolla ja kirjaimella P sekä perustelut lyhyesti. P:n merkitsijäjoukkueen on varmistettava, että
merkintä tehdään pöytäkirjaan (ks. myös kilpailumääräykset § 46 ja pelisäännöt, valitukset § 51 ja
pesäpallotuomarin ohjekirja, § 51).
Maakuntasarja ja C-ikäisten SM-sarja
Ottelun järjestävä seura on velvollinen pitämään virallista pöytäkirjaa liiton virallisissa otteluissa ja
noudattamaan kaikkia sarjaa johtavan elimen antamia tulospalvelumääräyksiä (ks. myös tulospalveluohje).
Maakuntasarjoissa ja C-ikäisten SM-sarjassa suositellaan pienen manuaalipöytäkirjan käyttämistä (ison
manuaalipöytäkirjan sijaan). Ottelun järjestävä seura päättää, kumpaa pöytäkirjaa ottelussa käytetään. Ottelun
järjestävä seura on velvollinen ilmoittamaan ottelupäivän aikana ottelun tuloksen Pesäpalloliiton
tulospalveluun.
Ottelun jälkeen ottelun pelituomari on velvollinen tarkistamaan ja hyväksymää pöytäkirjan omalla
allekirjoituksellaan. Järjestävä seura toimittaa pöytäkirjan oman lohkonsa maakuntasarjan hoitajalle. Lisäksi
vierasjoukkueelle on annettava jäljennös pelipöytäkirjasta.
Mikäli joukkue ilmoittaa kesken ottelun tekevänsä jostakin juuri sattuneesta tilanteesta vastalauseen, on tämä
merkittävä välittömästi kyseisen tilanteen tapahduttua, ennen seuraavaa syöttöä, huomautussarakkeeseen
vuoroparin numerolla ja kirjaimella P sekä perustelut lyhyesti. P:n merkitsijäjoukkueen on varmistettava, että
merkintä tehdään pöytäkirjaan (ks. myös kilpailumääräykset § 46 ja pelisäännöt, valitukset § 51 ja
pesäpallotuomarin ohjekirja, § 51).
35- ja 45-vuotiaiden SM-sarjat
Ottelun järjestävä seura on velvollinen pitämään otteluista virallista pöytäkirjaa ja noudattamaan kaikkia sarjaa
johtavan elimen antamia tulospalvelumääräyksiä (ks. myös tulospalveluohje).
35- ja 45-vuotiaiden SM-sarjassa suositellaan pienen manuaalipöytäkirjan käyttämistä (ison
manuaalipöytäkirjan sijaan). Ottelun järjestävä seura päättää, kumpaa pöytäkirjaa ottelussa käytetään.
Otteluiden järjestelyoikeudet omaava seura on velvollinen ilmoittamaan jokaisen ottelun päättymisen jälkeen
tuloksen Pesäpalloliiton tulospalveluun.
Ottelun jälkeen ottelun pelituomari on velvollinen tarkistamaan ja hyväksymään pöytäkirjan omalla
allekirjoituksellaan. Ottelun järjestävä seura toimittaa pöytäkirjat välittömästi SM-turnauksen päättymisen
jälkeen Pesäpalloliittoon. Lisäksi joukkueille on pyynnöstä annettava jäljennös pelipöytäkirjasta.
Tulospalvelua koskevat rangaistukset:
27
Ottelutuloksien ilmoittamatta jättämisestä aiheutuu seuralle 30 euron sakko/laiminlyönti.
Muiden tulospalvelua koskevien määräyksien rikkomisesta, ohjeistuksien noudattamatta jättämisestä tai
muuten epäasiallisesta tulospalvelun hoitamisesta, on sarjaa johtavalla elimellä oikeus rangaista ottelun
järjestävää seuraa (§ 50, kurinpitomääräykset).
IV KANSAINVÄLISET KILPAILUT
§ 31 Järjestäminen
Kansainvälisiä pesäpallo-otteluja ja -näytöksiä saa järjestää ja niihin osallistua vain PPL:n hyväksymien
anomusten perusteella.
V SARJAMÄÄRÄYKSET
§ 32 Yleistä
Sarjat jakautuvat valtakunnallisiin Superpesikseen ja Ykköspesikseen, suomensarjaan, maakuntasarjaan,
maakuntarajoja noudattaviin aluesarjoihin sekä aluejakoisiin perussarjoihin. Aluesarjan ja perussarjan välillä
voi olla myös välisarja.
Nuoret pelaavat valtakunnallista A-poikien ja B-tyttöjen Superpesistä. Nuorten Superpesikseen, B-poikien SMsarjaan, C-poikien ja C-tyttöjen valtakunnalliseen SM-sarjaan sekä miesten ja naisten 35-vuotiaiden ja miesten
45-vuotiaiden SM-sarjaan saavat osallistua kaikki määräaikaan liiton toimistoon ilmoittautuneet joukkueet.
Uusi joukkue aloittaa perussarjasta, ellei PPL kirjallisen anomuksen perusteella hyväksy muuta sarjatasoa.
Pesäpalloliiton liittojohtokunnalla tai kilpailun johtoryhmällä on mahdollisuus hyväksyä sarjaan joukkue, joka
kilpailullisilla kriteereillä ei ole paikkaa saavuttanut tai on sen menettänyt. Superpesistä koskien päätöksen
joukkueen hyväksymisestä tekee Superpesis Oy:n hallitus. Maakuntasarjoja koskevat vastaavat päätökset
tekee ko. lohkoa johtava maakunnan kilpailun johtoryhmä sen jälkeen kun PPL on päättänyt lohkojaon miesten
ja naisten maakuntasarjaan.
Sarjaa johtava elin päättää lohkojaot sarjoihin ja sarjaa johtavalla elimellä on oikeus tehdä muutoksia
lohkojakoihin ennen sarjan alkua painavista syistä.
Mahdollisissa luopumistapauksissa on sarjaa johtavalla elimellä oikeus tarkistaa lohkojakoja ennen sarjojen
alkua.
§ 33 Sarjoihin ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen sarjoihin on tehtävä sarjaa johtavien elimien määräämään päivään mennessä. Perusteltu
myöhästynyt ilmoittautuminen käsitellään ja mikäli se hyväksytään, on sarjamaksu 2 x normaali sarjamaksu.
Ilmoittaessaan joukkueensa sarjoihin seura sitoutuu noudattamaan kaikkia annettuja toiminta-, kilpailu- ja
järjestämis- ja turvallisuusmääräyksiä sekä muita sarjaa johtavan elimen antamia määräyksiä.
Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa ja maakuntasarjassa säilynyt tai sinne noussut joukkue
katsotaan automaattisesti mukanaolevaksi.
§ 34 Sarjapaikkojen täydentäminen
Mikäli seura luopuu sarjapaikastaan tai seura suljetaan sarjasta, päättää sarjaa johtava elin sarjapaikan
mahdollisesta täydentämisestä. Mikäli sarjaa täydennetään sarjasta luopumisen tai sulkemisen johdosta,
28
tehdään sarjapaikan täydennys pääsääntöisesti edellisen kauden kilpailullisen menestyksen perusteella, ellei
sarjaa johtava elin erityisistä syistä johtuen toisin päätä.
Kahdella Pesäpalloliiton jäsenseuralla on oikeus anoa sarjaa johtavalta elimeltä kilpailutoiminnan uudelleen
järjestämistä. Uudelleen järjestelyn ehdot kilpailun johtoryhmä määrittelee tapauskohtaisesti. Seurojen välinen
anomus toimitetaan kilpailun johtoryhmälle 20.9 mennessä, jonka jälkeen kilpailun johtoryhmä tekee
päätöksen anomuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Sarjapaikkojen täydentämisten takarajat
Takarajat sarjapaikkojen täydentämisten, sarjasta luopumisen, sarjasta sulkemisen ja kilpailutoiminnan
uudelleen järjestämisen johdosta ovat:
MSU, NSU
31.10.
MYP, NYP, MSS
30.11.
NSS
31.12.
MMK, NMK
31.03.
Em. päivämääriin mennessä sarjaa johtava elin ilmoittaa sarjapaikan täydentämisestä tai sarjapaikan
täyttämättä jättämisestä. Myöhemmin tapahtuvien luopumisen tai sarjasta sulkemisen johdosta sarjapaikkaa ei
täytetä, ellei sarjaa johtava elin erityisistä syistä toisin päätä.
Mikäli seuralle myönnetään hakumenettelyssä tai kilpailullisen menestyksen perusteella sarjapaikka, voidaan
sarjaa johtavan elimen päätöksellä katsoa alemman sarjatason sarjapaikka menetetyksi.
Sarjapaikkojen täydentämisperiaatteet
A. Kilpailullisen menestyksen perusteella
1. Sarjaan nousseen joukkueen luopuessa sarjapaikasta, saa sarjapaikan ensisijaisesti sarjassa/ko. nousijan
lohkossa toiseksi sijoittunut joukkue.
Poikkeus: Pudotuspelijärjestelmässä sarjapaikan saa pudotuspeleissä parhaiten menestynyt, ilman
nousupaikkaa jäänyt seura.
Jos joukkueet ovat pudonneet samassa pudotuspelivaiheessa, ratkaistaan nousija seuraavassa
järjestyksessä:
a) runkosarjasijoitus omassa sarjassa/lohkossa
b) pisteet ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
c) 3 pisteen voitot ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
d) voitetut ottelut ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
e) arpa
2. Sarjassa säilyneen joukkueen luopuessa sarjapaikasta, saa sarjapaikan ensisijaisesti sarjassa/ko. lohkossa
pelannut paras putoaja (poikkeus mahdollinen pudotuspelijärjestelmä).
Jos joukkueet ovat pudonneet samassa pudotuspelivaiheessa, ratkaistaan sarjapaikan saaja seuraavassa
järjestyksessä:
a) runkosarjasijoitus omassa sarjassa/lohkossa
b) pisteet ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
c) 3 pisteen voitot ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
d) voitetut ottelut ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
29
e) arpa
3. Ylemmästä sarjasta pudonneen joukkueen luopuessa sarjapaikastaan, saa sarjapaikan ensisijaisesti sarjan
paras putoaja.
Sarjan paras putoaja määritellään seuraavassa järjestyksessä:
a) runkosarjasijoitus omassa sarjassa/lohkossa
b) pisteet ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
c) 3 pisteen voitot ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
d) voitetut ottelut ottelua kohden omassa sarjassa/lohkossa
e) arpa
4. Mikäli sarjapaikkojen täydentämisessä syntyy tulkinnallinen tilanne, päättää sarjaa johtava elin
tapauskohtaisesti sarjapaikan saajan.
5. Sarjaa johtava elin voi myös erityisistä syistä johtuen poiketa edellä olevista määräyksistä.
B. Kilpailutoiminnan uudelleen järjestäminen
Kaksi Pesäpalloliiton jäsenseuraa voi anoa yhdessä sarjaa johtavalta elimeltä sarjapaikan siirtämistä tai
vaihtamista (aikuisten sarjat) toisen seuran kanssa. Anomus on toimitettava sarjaa johtavalle elimelle kaikkien
sarjojen osalta 20.9. mennessä.
Anomuksesta tulee ilmetä perusteet sarjapaikan siirtämiseen tai vaihtamiseen. Anomuksessa pyydetään
seuraavien tietojen toimittamista, joista ainakin osan on täytyttävä:
- seurojen välinen valmennusyhteistyö
- seurojen välinen pelaajayhteistyö (vähintään osan pelaajista on pelattava uudessa seurassa ko. sarjatasolla)
- farmisopimusyhteistyö
- olosuhdevaatimuksien täyttyminen (pesäpallon olosuhdevaatimustaulukko)
- muut perusteet sarjapaikan siirtämiseen tai vaihtamiseen
Uuden seuran on täytettävä myös mahdolliset sarjaa koskevat lisenssiehdot.
Sarjaa johtava elin käsittelee anomuksen ja päättää sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Tarvittaessa luopumissakon määräytymisaikaa voidaan jatkaa käsittelyn ajaksi.
Erityisistä syistä johtuen sarjaa johtava elin voi hyväksyä sarjapaikan siirtämistä tai vaihtamista koskevan
anomuksen myöhemminkin.
§ 35 Seuran joukkueet eri sarjatasoilla
Kussakin sarjassa on saman seuran joukkueiden lukumäärä rajoittamaton, paitsi aikuisten Superpesiksessä
vain yksi joukkue.
Jos samassa sarjassa pelaa useampi kuin yksi seuran joukkue, on muiden ko. sarjassa pelaavien joukkueiden
esiinnyttävä sarjaa johtavan elimen hyväksymillä peitenimillä.
Kussakin sarjassa pelaajan katsotaan kuuluvan siihen joukkueeseen, jossa hän pelasi kauden ensimmäisen
ko. sarjan ottelunsa.
§ 36 Karsinta- ja kierrosjärjestelmä
Kilpailut voidaan järjestää joko karsinta- tai kierrosjärjestelmän mukaisesti.
Karsintajärjestelmässä voidaan joukkue pudottaa joko yhdestä tai useammasta häviöstä.
30
Kierrosjärjestelmässä otellaan joko yksinkertainen kierros kaikki kaikkia vastaan kerran tai kaksinkertainen
kierros, jolloin jokainen ottelee kerran jokaisen kotikentällä.
§ 37 Pisteet ja järjestys sarjassa
Joukkueen sijoituksen sarjassa määrää sen saavuttamien sarjapisteiden määrä. Pisteitä saa 2-0 voitosta 3
pistettä, 1-0 voitosta 2 pistettä, 2-1 voitosta pisteet jaetaan 2-1. Jos ottelun molemmat jaksot ovat päättyneet
tasan, saavat molemmat joukkueet 1 pisteen. Supervuoroparin tai kotiutuskilpailun voittanut joukkue saa
lisäksi 1 pisteen. Jos ottelu joudutaan keskeyttämään kotiutuskilpailun aikana, sitä ei pelata uudestaan, vaan
tasatulos jää voimaan.
Jos kahden tai useamman joukkueen pistemäärä on tasan, ratkaistaan joukkueiden keskinäinen sijoitus
seuraavasti:
Jaksopelit yksinkertainen sarja:
1) 3 pisteen voitot 2) voitetut ottelut 3) kaikkien otteluiden juoksuero 4) kaikkien otteluiden jaksoero voitetut hävityt (varsinainen peliaika, ensimmäinen ja toinen jakso) 5) voitettujen jaksojen määrä (varsinainen peliaika,
ensimmäinen ja toinen jakso) 6) kaikissa otteluissa tehdyt juoksut 7) keskinäisten otteluiden pisteet
8) arpa.
Jaksopelit kaksinkertainen sarja:
1) 3 pisteen voitot 2) voitetut ottelut 3) kaikkien otteluiden juoksuero 4) keskinäisten otteluiden voitot 5)
keskinäisten otteluiden pisteet 6) keskinäisten otteluiden jaksoero (varsinainen peliaika, ensimmäinen ja toinen
jakso) 7) keskinäisissä otteluissa voitettujen jaksojen määrä (varsinainen peliaika, ensimmäinen ja toinen
jakso) 8) keskinäisten otteluiden juoksuero 9) keskinäisissä otteluissa tehdyt juoksut 10) kaikkien otteluiden
jaksoero (varsinainen peliaika, ensimmäinen ja toinen jakso) 11) voitettujen jaksojen määrä (varsinainen
peliaika, ensimmäinen ja toinen jakso) 12) kaikissa otteluissa tehdyt juoksut 13) arpa.
Jos tasapisteissä olevia joukkueita on enemmän kuin kaksi ja joukkueet kohtaavat sarjassa enemmän kuin
kaksi kertaa toisensa, on varsinaisen runkosarjan ottelut merkittävä sarjaohjelmaan erikseen.
Jos keskinäisissä otteluissa ei kotiotteluiden määrä ole sama, jätetään ylimääräinen ottelu huomioimatta.
Mikäli kuitenkin on kysymys mestaruudesta, suorasta noususta tai putoamisesta, pelataan uusintaottelu, ellei
kumpikin joukkue tasatilanteessa halua jatkaa ottelua ratkaisuun saakka. Uusintaottelu pelataan aina
puolueettomalla kentällä, elleivät ottelevat seurat toisin sovi. Turnauksissa uusintaotteluita ei pelata.
Sarjoissa, joissa pelataan omassa lohkossa kaksinkertainen sarja ja toista lohkoa vastaan yksinkertainen
sarja, noudatetaan tasapisteissä kaksinkertaisen sarjan sijoitusmäärittelyä.
Suomensarjan ja maakuntasarjan lohkojen välisten nousuotteluiden kotiedun määrittelyssä noudatetaan
seuraavaa määrittelyä:
1) Runkosarjassa lohkossaan paremmin sijoittunut joukkue
2) Pisteet ottelua kohden runkosarjassa
3) Kolmen (3) pisteen voitot ottelua kohden runkosarassa)
4) Voitetut ottelut ottelua kohden runkosarjassa
5) Kaikkien otteluiden juoksuero
6) Arpa
Karsintajärjestelmä:
Karsintajärjestelmässä kaksoisottelujen yhteistulos määrää paremmuuden. Mikäli yhteistulos toisen ottelun
jälkeen on tasan, ottelu pelataan ratkaisuun vuoropari kerrallaan. Jatkovuoroparit jatketaan suoraan siitä,
mihin ottelu edellisen vuoron vaihdossa jäi.
31
Mikäli kuitenkin on kysymys mestaruudesta, suorasta noususta tai putoamisesta, pelataan uusintaottelu, ellei
kumpikin joukkue tasatilanteessa halua jatkaa ottelua ratkaisuun saakka. Uusintaottelu pelataan aina
puolueettomalla kentällä, elleivät ottelevat seurat toisin sovi.
§ 38 Talousmääräykset
Sarjamaksut:
Sarjamaksut on esitetty LIITE III:ssa.
Talousmääräykset uusintaotteluissa:
1. Uusintaottelu voidaan määrätä seuraavista syistä:
- Ottelu on pelattu, mutta se on määrätty pelattavaksi uudelleen.
- Ottelua ei ole voitu aloittaa vallitsevien olosuhteiden vuoksi.
- Ottelu on aloitettu, mutta se on keskeytetty vallitsevien olosuhteiden vuoksi.
- Ottelua ei ole voitu aloittaa ottelun tuomariston puuttumisen vuoksi.
Otteluista aiheutuneista vierasjoukkueen kuluista (matkakustannukset ja muut mahdolliset kulut) vastaa
vierasjoukkue.
Ottelun järjestelykuluista (tuomarikulut, ks. myös § LIITE IV ja muut mahdolliset järjestelykulut) vastaa
kotijoukkue.
2. Uusintaottelut noususta ja putoamisesta
- Mikäli seurat sopivat uusintaottelun pelattavaksi toisen kotikentällä, on seurojen sovittava myös samalla
kustannuksien ja mahdollisten tulojen jakamisesta ko. ottelun osalta
- Mikäli ottelu pelataan puolueettomalla kentällä, vastaavat matkustavat seurat oman matkansa kuluista ko.
ottelun osalta ja puoliksi ottelun mahdollisista järjestelykuluista. Mikäli ottelusta on tuloja, järjestävä seura
vähentää tuloista ottelun järjestelykulut. Jäljelle jäävä nettotulo jaetaan kolmen seuran kesken tasan. Jos
kuitenkin tuloja on niin vähän, että em. kuluja ei saada niillä peitetyiksi, maksavat uusintaottelun pelaavat
seurat tappion puoliksi.
3. Uusintaottelu Suomenmestaruudesta
Uusintaottelun Suomenmestaruudesta järjestää ko. sarjaa johtava elin.
Maksuvelvoitteet:
Liiton ja Superpesiksen sarjoihin hyväksyminen edellyttää, että kaikki näissä määräyksissä ja sen liitteissä
mainitut maksuvelvoitteet on hoidettu määräajassa (ks. myös liite I, II, III ja IV).
VI TUOMARIMÄÄRÄYKSET
§ 39 Tuomarit
Otteluissa on käytettävä PPL:n tuomariluvan ja tuomarikortin omaavia tuomareita, joilla on voimassa oleva
urheilutapaturmavakuutus (ks. § 10).
Ottelun kulkua valvoo pelituomari apunaan syöttötuomari ja kolme muuta tuomaria sekä kirjuri(t).
Pelituomari on velvollinen ilmoittamaan joukkueille alkupuhuttelussa tai viimeistään kiilassa tuomareiden
nimet, kotipaikat, mahdolliset tuomareiden jääviydet ja muut mahdolliset esteellisyydet (mm. tuomarikortin
puuttuminen). Tuomareiden esteellisyyksiä ja jääviyksiä koskeva vastalause on tehtävä viimeistään kiilassa,
muuten valitusta ei käsitellä. Ottelu on pelattava mahdollisista tuomareiden jääviyksiä ja esteellisyyksiä
32
koskevasta vastalauseesta huolimatta. Mikäli pelituomari laiminlyö em. ilmoitukset, on sarjaa johtavalla
elimellä oikeus ottaa ko. ottelu käsittelyyn, vaikka valitusta ko. ottelusta ei olisi tehty.
Otteluissa on noudatettava pesäpallon tuomaritasovaatimustaulukkoa ja jääviystaulukkoa (ks. pesäpallon
pelisäännöt). Mikäli otteluissa ei ole käytettävissä jäävittömiä ja esteettömiä tuomareita, on molemmat
ottelevat joukkueet otettava tasapuolisesti huomioon. Pelituomari ratkaisee henkilöiden pätevyydet.
§ 40 Voittamaton este
Voittamattoman esteen sattuessa on otteluun nimetyn tuomarin pyrittävä viipymättä, vähintään kolme (3)
vuorokautta ennen ottelua, ilmoittamaan esteestä sarjaa johtavalle elimelle ja nimeämisestä vastaavalle
henkilölle. Jos nimetty tuomari estettä ilmoittamatta jää pois ottelusta, voidaan häntä rangaista sarjaa johtavan
elimen toimesta.
Nimetyn pelituomarin tai muun tuomarin jäädessä saapumatta voi pelituomari tai muu tuomari olla ottelevista
seuroista, jos seurat siitä keskenään ovat sopineet eikä ottelupaikalla ole saatavissa otteleviin seuroihin
kuulumatonta pelituomaria tai muuta tuomaria. Valitukset, jotka tällöin kohdistuvat tuomareihin, on tehtävä
kirjallisesti ennen ottelua ja esitettävä ottelussa pelituomarina toimivan allekirjoitettavaksi.
§ 41 Pelituomariasu
Kaikissa liiton ja Superpesiksen otteluissa on tuomaristolla oltava yllään virallinen tuomariasu.
§ 42 Ylituomari ja hänen ohjeensa
Seuran pyynnöstä tai liiton nimeämänä voidaan otteluihin nimetä ylituomari, ei kuitenkaan Super- ja
Ykköspesikseen eikä miesten suomensarjaan.
Ylituomarin on oltava sarjaa johtavan elimen kirjallisesti valtuuttama.
Ylituomarin valvontapalkkion, matka- ja päivärahat maksaa pyytävä seura tai PPL miesten Superpesiksen
perusmaksun mukaisesti.
Ylituomarilla on oikeus puuttua tuomariston näkemysratkaisuihin vain silloin, jos jompikumpi ottelevista
joukkueista on ko. ratkaisuun tyytymätön ja häneen vedotaan, kuitenkin vain pelituomarin välityksellä.
Ylituomarilla on edellisen lisäksi velvollisuus puuttua tuomariston sääntövirheisiin. Ratkaisun muutosoikeus on
kuitenkin vain pelituomarilla. Ylituomari on velvollinen tarkistamaan markkinoilla ottelujärjestyksen ja pitämään
huolta siitä, että ottelut aloitetaan sellaiseen aikaan, että pimeys ei pääse niitä haittaamaan.
Sikäli kuin joukkue tekee markkinoilla valituksen, ratkaisee ylituomari sen välittömästi.
§ 43 Tuomareiden korvaukset
Miesten ja naisten superpesisseurat ja miesten ykköspesisseurat ovat automaattisesti mukana keskitetyssä
tuomaripalkkioiden maksatusjärjestelmässä.
Jos seura ei ole yhteismaksatusjärjestelmässä, suoritetaan tuomareille maksettavat korvaukset välittömästi
ottelun päätyttyä ottelupaikkakunnalla tai tuomareiden tilille laskun mukaan. Tällöin korvausten on oltava
tuomareiden tilillä viimeistään kymmenentenä arkipäivänä ottelun jälkeen. Maksuvälineenä käytetään käypää
maksuvälinettä. Erimielisyydet ratkotaan sarjaa johtavan elimen toimesta.
Poikkeus: Takarajatuomarit eivät ole mukana keskitetyssä maksatusjärjestelmässä. Takarajatuomareiden
kustannuksista (palkkiot ja matkakorvaukset) vastaavat miesten ja naisten Superpesiksen ja miesten
Ykköspesiksen otteluita järjestävät seurat (kotijoukkue) kilpailumääräysten edellyttämällä tavalla tai sopimalla
asiasta erikseen ko. otteluiden takarajatuomareiden kanssa. Maakuntakouluttajat vastaavat
takarajatuomareiden nimeämisestä otteluihin yhteistyössä seurojen tuomarivastaavien kanssa.
33
Mikäli yksittäinen pesäpalloseura ei hoida velvoitteitaan aikataulun mukaisesti, siirrytään tällaisen seuran
osalta välittömästi tuomarimaksujen kentällä tapahtuvaan maksatukseen. Edellä mainitun lisäksi
tuomaripalkkioita koskevat velvoitteensa laiminlyönyt pesäpalloseura on velvollinen suorittamaan
sopimussakkoa sen mukaisesti, kun tästä sopimussakosta on määrätty Superpesis Oy:n, Pesäpalloliiton,
maksatusjärjestelyitä hoitavan tahon ja Superpesistuomarit ry:n välisissä tuomaripalkkioiden maksatukseen
liittyvissä sopimuksissa.
Tuomaripalkkiot ja ohje matka-ajan laskemisesta on esitetty LIITE IV:ssa.
§ 44 Kokoonpanojen ilmoittaminen
Super- ja Ykköspesiksessä kokoonpanot on ilmoitettava pöytäkirjan pitäjälle 60 minuuttia ennen ottelun alkua.
Muissa sarjoissa aika on 30 minuuttia.
§ 45 Peli- ja toimitsijakielto
Sen lisäksi, mitä PPL:n toimintasäännöissä, pelisäännöissä ja tuomariohjeissa on määrätty, voidaan pelaajia
ja muita toimihenkilöitä (pelinjohtajat, huoltajat ja joukkueenjohtaja sekä muut luetteloidut toimihenkilöt)
rangaista peli- ja toimitsijakiellolla.
Peli- ja toimitsijakiellon pituus määräytyy sen sarjan pelikierrosten mukaan, jossa sarjassa ko. kielto on saatu.
Peli- ja toimitsijakielto on voimassa kaikissa sarjoissa sekä arvo-otteluissa kyseisenä aikana.
Jos kuitenkin jossain muussa sarjassa, jossa pelaaja pelaa, pelikiellon aikamääre täyttyy aikaisemmin, on
pelaaja vapaa edustamaan ko. joukkuetta ko. sarjassa.
Esimerkki: Jos pelaaja saa kahden ottelun peli- ja toimitsijakiellon suomensarjassa ja peli- ja toimitsijakiellon
aikana pelaajalla on kolme B-poikien SM-sarjaottelua, on pelaaja edustuskelpoinen kolmannessa B-poikien
SM-sarjaottelussa, vaikka peli- ja toimitsijakielto on vielä jäljellä suomensarjassa.
Pelirangaistus johtaa ottelusta sulkemiseen loppuajaksi ja yhden pisteen merkitsemiseen rangaistuspistetiliin,
minkä lisäksi kurinpitoelin voi määrätä lisärangaistuksen.
Ottelurangaistus (kahden pisteen varoitus) johtaa ottelusta sulkemiseen loppuajaksi ja yhden ottelun peli- ja
toimitsijakieltoon, minkä lisäksi kurinpitoelin voi määrätä lisärangaistuksen. Kahden ylittävät rangaistuspisteet
jäävät voimaan.
Joukkuetta, joka on käyttänyt peli- ja toimitsijakiellossa olevaa pelaajaa, riippumatta siitä, onko sarjaa johtava
elin ennalta puuttunut asiaan, rangaistaan kuten edustuskelvotonta pelaajaa käyttänyttä joukkuetta (ks. § 22
edustusoikeuden rikkomukset).
Pelaaja, jota pelituomari on rangaissut virallisessa ottelussa varoituksin, myös keskeytetyssä tai pelaamatta
jääneessä, joutuu peli- ja toimitsijakieltoon em. mainittujen määräyksien mukaisesti. Peli- ja toimitsijakielto
koskee myös toimimista pelinjohtajana tai muussa roolissa. Peli- ja toimitsijakiellossa olevalla henkilöllä ei ole
oikeutta olla ottelun aikana pelialueella, vaan hänen on oltava yleisörajan ulkopuolella ja yhteydenpito kentälle
teknisten apuvälineiden avulla on kielletty. Myös muunlainen yhteydenpito suoraan tai välillisesti pelialueelle
ja/tai joukkueen jäseniin on pelin aikana kielletty.
Peli- ja toimitsijakielto on kärsittävä kokonaan. Mikäli peli- ja toimitsijakielto tai osa siitä jää kärsimättä kauden
loppumisen vuoksi, siirtyy sen kärsimättä jäänyt osa seuraavalle kaudelle (peli- ja toimitsijakielto ei koske
tässä tapauksessa halli-SM – otteluita).
34
Pelituomarin on merkittävä rangaistuksen syy tarkoin pöytäkirjaan. Lisäksi pelaajan saadessa ottelussa
pelirangaistuksen tai ottelurangaistuksen, on pelituomarin lähetettävä kirjallinen selonteko ulosajoon
johtaneista tapahtumista kurinpitoelimelle, joka voi harkintansa mukaan muuttaa rangaistusta.
Joukkueen pelinjohtaja/t, huoltajat ja joukkueenjohtaja sekä muut luetteloidut toimihenkilöt ovat myös näiden
rangaistusmääräyksien alaisia.
Poikkeus: Pelaajien rangaistuspisteet nollautuvat Superpesiksen ja miesten Ykköspesiksen runkosarjan
päätyttyä niiden pelaajien osalta, joilla on Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä saatuja
varoituspisteitä jäljellä.
Muilla sarjatasoilla saadut varoituspisteet eivät nollaudu runkosarjojen jälkeen.
Halli-SM–ottelut:
Miesten ja naisten ja nuorten halli-SM-turnauksissa saadut peli- ja toimitsijakiellot on kärsittävä halli-SM turnauksien aikana (pesäpallon pelisäännöt, § 50, PPL:n kilpailumääräykset § 43). Halli-SM alku- ja
lopputurnauksien välissä peli- ja toimitsijakiellot ja varoituspisteet eivät myöskään nollaudu.
Mikäli peli- ja toimitsijakieltoa jää henkilöille halli-SM-turnauksien päätyttyä, on ko. peli- ja toimitsijakielto
kärsittävä pelikauden 2016 alussa (pesäpallon pelisäännöt, § 50, PPL:n kilpailumääräykset). Mikäli henkilöille
jää varoituspisteitä halli-SM -turnauksien päätyttyä, nollautuvat varoituspisteet pelikauden 2016 alkuun
mennessä.
Rangaistustaulukko:
1 piste + 1 piste (rangaistukset eri otteluissa) = 1 ottelun pelikielto, ei jää varoituspisteitä
2 pistettä (samassa ottelussa, ei aiempia varoituspisteitä) = 1 ottelun pelikielto, ei jää varoituspisteitä
1 piste + 2 pistettä (eri otteluissa) = 1 ottelun pelikielto, jää 1 varoituspiste
1 piste + 2 pistettä (samassa ottelussa) = 1 ottelun pelikielto, jää 1 varoituspiste
Peli- ja toimitsijakielto astuu voimaan automaattisesti. Kahden ylittävät rangaistuspisteet jäävät voimaan.
Rangaistuksista ilmoittaminen:
Ottelun pelituomari on velvollinen ilmoittamaan Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa,
maakuntasarjassa, nuorten Superpesiksessä, B-poikien ja C-ikäisten SM-sarjassa saadut varoitukset
välittömästi ottelun päätyttyä osoitteessa http://www.pesis.fi/kilpailu/tuomarit/rangaistukset/.
Muiden sarjojen osalta pelituomari on velvollinen ilmoittamaan varoitukset välittömästi ottelun päätyttyä ko.
maakunnan tuomarikouluttajalle.
Viestistä tulee ilmetä seuraavat asiat: Rangaistuksen laatu ja syy, rangaistun pelaajan nimi ja joukkue, ottelun
pelaavat joukkueet, jakso ja vuoropari, jossa rangaistus on annettu sekä pelituomarin nimi.
§ 46 Valitukset
Joukkue, jonka mielestä ottelun kulku ja järjestelyt eivät ole olleet voimassa olevien pelisääntöjen ja
järjestämismääräyksien mukaiset, voi tehdä valituksen sarjaa johtavalle elimelle. Valitukset ratkaisee liiton
johtamissa sarjoissa PPL:n johtokunta tai sen 48 §:n nojalla määräämä elin.
Sääntöjen vastaisista kenttä- ja ottelukohtaisista sopimuksista, joista ei ole tehty valitusta, ei jälkeenpäin voi
valittaa. Kilpailun johtoryhmä kuitenkin voi puuttua asiaan ja rangaista ottelun pelituomaria saatuaan asiasta
selvitykset.
Valitusta ei hyväksytä, ellei joukkueen puheoikeuden käyttäjä välittömästi ko. tilanteen jälkeen ole ilmoittanut
tekevänsä ratkaisusta vastalauseen ja tehnyt P-merkintää pöytäkirjaan. Valitus on lisäksi vahvistettava
loppukiilassa, muutoin valitus ei jää voimaan.
35
Kummankin joukkueen puheoikeuden käyttäjän ja tuomariston on tehtävä kirjallinen raportti valituksen
alaisesta tilanteesta yhden (1) tunnin kuluessa kentällä tai pelituomarin ilmoittamassa paikassa. Raportit
lähetetään välittömästi sähköpostitse sarjaa johtavalle elimelle.
Valitusmaksun suuruus eri sarjaportaissa on seuraava: miesten suomensarja ja naisten Ykköspesis 168
euroa, miesten maakuntasarja 84 euroa, naisten maakuntasarja 34 euroa ja nuorten sarjat 17 euroa.
Valitusmaksu on suoritettava ottelua seuraavana arkipäivänä Pesäpalloliiton tilille OKOPANKKI FI67 5780
0720 0320 56, muutoin valitusta ei oteta käsittelyyn. Maakuntasarjojen valitusmaksut suoritetaan maakunnan
pesistoimistoon.
Valitusmaksu palautetaan valittajalle, mikäli valitus hyväksytään. Valituksen kohdistuessa
järjestelymääräyksien rikkomiseen ei valitusmaksua tarvitse suorittaa.
Joukkueen tehdessä valituksen ottelun tuomaristo kokoontuu ja ratkaisee tilanteen välittömästi, kun joukkueen
puheoikeuden käyttäjä ilmoittaa P-merkinnästä pöytäkirjaan. Miesten ja naisten Superpesiksessä sekä
miesten Ykköspesiksessä valitusta ei voi tehdä (pelisäännöt § 51), vaan tuomariston ratkaisu jää voimaan. Jos
tuomaristo ei kokoonnu, valitus voidaan tehdä.
VII KURINPITOMÄÄRÄYKSET
§ 47 Määräysten soveltaminen
Kurinpitomääräyksiä sovelletaan kaikkiin PPL:n jäsenseuroihin ja kilpailutoimintaa harjoittaviin osakeyhtiöihin
(yhteisesti "seura" tai "seurat") sekä pesäpallon maakuntajärjestöihin, seurojen hallitusten jäseniin ja muihin
toimihenkilöihin, joukkueisiin, pelaajiin, pelinjohtajiin, huoltajiin ja muihin joukkueen jäseniin, joukkueiden
toiminnassa mukana oleviin sekä tuomareihin ja toimitsijoihin.
Kurinpitorangaistus voidaan määrätä luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka
- rikkoo PPL:n toimintasääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä,
- rikkoo PPL:n vahvistamia pelisääntöjä moitittavalla tavalla tai toimii niiden vastaisesti moitittavalla tavalla tai
jättää moitittavalla tavalla niitä noudattamatta,
- rikkoo PPL:n vahvistamia kilpailumääräyksiä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä,
- rikkoo kilpailumääräysten 8 §:ssä mainittuja antidopingsäännöksiä,
- muulla tavalla toimii epäurheilijamaisesti
- rikkoo sarjaa järjestävän elimen vahvistamia sarjatoimintaa koskevia määräyksiä tai sarjaan osallistuvien
seurojen sopimuksia
- syyllistyy PPL:n, Superpesiksen tai lajin etua vahingoittavaan toimintaan
Seurat vastaavat siitä, että sen toiminnassa mukana olevat henkilöt ja joukkueet noudattavat näissä
kilpailumääräyksissä mainittuja sääntöjä, sopimuksia, ohjeistuksia, velvoitteita ja sanktiojärjestelmiä.
Kurinpitorangaistus voidaan antaa seuralle silloin, kun sen hallituksen jäsen tai muu toimihenkilö, joukkue,
pelaaja, pelinjohtaja, huoltaja tai muu joukkueen jäsen, joukkueiden toiminnassa mukana oleva tai tuomari tai
toimitsija syyllistyy tekoon, josta voidaan määrätä kurinpitorangaistus.
Kilpailumääräysten perusteella PPL ja Superpesis voivat antaa täsmentäviä ja selittäviä päätöksiä ja
määräyksiä, jotka eivät saa olla ristiriidassa näiden kilpailumääräysten kanssa.
Superpesiksen osalta seurat ja niiden toiminnassa mukava olevat henkilöt ovat velvollisia noudattamaan myös
Superpesiksen sisäisiä sopimuksia, määräyksiä, ohjeistuksia, velvoitteita ja sanktiojärjestelmiä.
§ 48 Kurinpitoelimet
Ylintä kurinpitovaltaa käyttää PPL:n johtokunta, jolla on aina oikeus ottaa käsiteltäväkseen muiden alempien
kurinpitoelinten paitsi Superpesikseen liittyvät kurinpitoasiat, joiden osalta ylintä päätäntävaltaa käyttää
Superpesiksen hallitus.
36
Kaikki ne kurinpitoasiat, joita jäljempänä ei anneta alempitasoisten elinten ratkaistavaksi, kuuluvat PPL:n
johtokunnan tai kilpailun johtoryhmän ratkaistaviksi.
Sarjakohtaisesti näiden kilpailumääräysten tarkoittamista kurinpitorangaistuksista päättävät jäljempänä
mainitut kurinpitoelimet niille näiden kilpailumääräysten mukaan osoitetun toimintavaltansa rajoissa siten, että
ylemmällä kurinpitoelimellä on aina oikeus ottaa käsiteltäväkseen alemman kurinpitoelimen toimivaltaan
kuuluva asia.
Kurinpitoelimenä voidaan käyttää myös sijaisia PPL:n ja Superpesiksen päätöksien mukaisesti.
1. Superpesissarjat, Superpesiksen halli-SM –turnaukset sekä arvo-ottelut
Superpesiksen hallitus tai sen nimeämät kurinpitoelimet päättävät kaikista Superpesistoimintaan liittyvien
asioiden sanktioista. Kurinpitoelimenä voivat toimia myös PPL:n kilpailu- ja tuomaritoiminnasta vastaavat
henkilöt, mikäli Superpesiksen hallitus niin päättää. Superpesiksen kurinpitoelimet ovat velvollisia
noudattamaan päätöksissään myös Superpesiksen sisäistä sanktiojärjestelmää, superpesislisenssin
määräyksiä ja ohjeistuksia ja muita Superpesistä koskevia määräyksiä ja velvoitteita.
1.1 Superpesiksen hallitus, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset Superpesiksen kilpailutilanteisiin ja
ottelutapahtumiin liittyvät asiat, joista seurauksena on yli yhden (1) vuoden peli- ja toimitsijakielto tai näiden
kilpailumääräysten 50 §:n a, b, c, d, e, f1, g, h, i, j, k tai l-kohdassa mainittu seuraamus. Superpesiksen
hallituksen toimivaltaan kuuluvat myös kaikki muut Superpesiksen alaista toimintaa koskevat asiat mitä ei
jäljempänä anneta alempitasoisten kurinpitoelinten päätettäväksi.
1.2 PPL:n ja Superpesiksen yhteinen kilpailun johtoryhmä, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset
kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin (muun muassa superpesislisenssiin liittyvät ottelutapahtumaan kuuluvat
asiat, otteluiden järjestämismääräykset, muut superpesisotteluita koskevat oheistukset ja määräykset)
liittyvät asiat, joista seurauksena on enintään yhden (1) vuoden peli- ja toimitsijakielto tai kilpailumääräysten 50
§:n a, b, c, d, e, f2, i, j tai k-kohdassa mainittu seuraamus.
1.3 Kurinpitopäällikkö, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin (muun
muassa superpesislisenssiin liittyvät ottelutapahtumiin kuuluvat asiat, otteluiden järjestämismääräykset, muut
superpesisotteluita koskevat oheistukset ja määräykset), joista seurauksena on enintään viiden (5) ottelun
peli- ja toimitsijakielto tai kilpailumääräysten 50 §:n a, b, f3, j tai k-kohdassa mainittu seuraamus.
Kurinpitopäälliköllä on myös oikeus kilpailutilanteissa annettujen rangaistuksien poistamiseen tai
lieventämiseen.
1.4 Tuomarijohtaja, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin kuuluvat asiat,
joista voi olla seurauksena enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakielto tuomareille tai näiden
kilpailumääräysten 50 §:n j- tai k-kohdan mukainen seuraamus tuomareille.
2. Ykköspesis, suomen- ja maakuntasarja, A- ja B- junioreiden valtakunnalliset sarjat, maakuntasarjat
ja nuorten halli-SM–turnaukset
Kohdan 2. tarkoittamat kurinpitoelimet ovat velvollisia noudattamaan päätöksissään myös kunkin sarjan
sisäistä sanktiojärjestelmää, sarjalisenssin määräyksiä ja ohjeistuksia ja muita kysymyksessä olevaa sarjaa
koskevia määräyksiä ja velvoitteita sikäli kuin tällaisia on asetettu.
2.1 PPL:n johtokunta, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin liittyvät
asiat, joista seurauksena on yli yhden (1) vuoden peli- ja toimitsijakielto tai näiden kilpailumääräysten 50 §:n a,
b, c, d, e, f1, g, h, i, j tai k - kohdassa mainittu seuraamus. Pesäpalloliiton johtokunnan toimivaltaan kuuluvat
myös kaikki muut Pesäpalloliiton alaista toimintaa koskevat asiat, mitä ei jäljessä anneta alempitasoisten
kurinpitoelinten päätettäväksi.
2.2 PPL:n ja Superpesiksen yhteinen kilpailun johtoryhmä, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset
kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin liittyvät asiat (muun muassa ykköspesislisenssiin liittyvät
ottelutapahtumiin kuuluvat asiat, otteluiden järjestämismääräykset, muut ykköspesisotteluita koskevat
37
oheistukset ja määräykset), joista seurauksena on enintään yhden (1) vuoden peli- ja toimitsijakielto tai
kilpailumääräysten 50 §:n a, b, c, d, e, f2, g, h, i, j, k tai l-kohdassa kohdassa mainittu seuraamus.
2.3 Kurinpitopäällikkö, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin kuuluvat
asiat, joista on seurauksena enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakielto tai kilpailumääräysten 50 §:n a,
b, f3, j- tai k-kohdassa mainittu seuraamus. Kurinpitopäälliköllä on myös oikeus kilpailutilanteissa annettujen
rangaistuksien poistamiseen tai lieventämiseen.
2.4. Maakuntasarjalohkon kilpailun johtoryhmä, joita perustetaan yksi kutakin maakuntasarjalohkoa kohti.
Maakuntasarjalohkon kilpailun johtoryhmän toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin ja
ottelutapahtumiin liittyvät asiat, joista seurauksena on enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakielto tai
näiden kilpailumääräysten 50 §:n a, b, c, d, e, f, g, i, j tai k-kohdassa mainittu seuraamus
maakuntasarjalohkossaan.
2.5. PPL:n tuomarijohtaja, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin liittyvät
asiat, joista voi olla seuraamuksena enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakielto tuomareille tai näiden
kilpailumääräysten 50 §:n j tai k-kohdan mukainen seuraamus tuomareille.
3. C-ikäisten SM-sarja
3.1 PPL:n kilpailun johtoryhmä, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset C-ikäisten SM-sarjan kilpailutilanteisiin
ja ottelutapahtumiin, joista seurauksena on enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakielto tai
kilpailumääräysten 50 §:n a, b, c, d, f3, g, i, j tai k-kohdassa mainittu seuraamus.
Mahdollisista lisärangaistuksista päättää PPL:n ja Superpesiksen yhteinen kilpailun johtoryhmä toimivaltansa
puitteissa ja toimivallan ylittyessä PPL:n johtokunta.
3.2 PPL:n tuomarijohtaja, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin liittyvät
asiat, joista voi olla seuraamuksena enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakielto tuomareille tai näiden
kilpailumääräysten 50 §:n j tai k-kohdan mukainen seuraamus tuomareille.
4. Valtakunnalliset C-, D-, E- ja F-junioreiden leirit
4.1 Leirin johtoryhmä, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin, ottelutapahtumiin ja muihin
leirillä liittyviin kurinpitoasioihin, joista seurauksena on enintään 5 ottelun peli- ja toimitsijakielto tai
kilpailumääräysten 50 §:n a-, b-, c-, d-, f3-, g-, i-, j tai k-kohdassa mainittu seuraamus.
Leirin johtoryhmällä on myös oikeus pelitapahtumissa annettujen rangaistuksien poistamiseen tai
lieventämiseen.
Mahdollisista lisärangaistuksista päättää PPL:n kilpailun johtoryhmä ja PPL:n johtokunta toimivaltansa
puitteissa.
Pesäpallon valtakunnallisia leirejä käsitellään varoituspisteiden laskennassa yhtenä kokonaisuutena eikä niillä
ole vaikutusta henkilöiden sarjaotteluiden varoituspistekertymään.
Valtakunnallisten leirien aikana pelaaja, erotuomari tai toimihenkilö voidaan asettaa väliaikaiseen peli- ja
toimitsijakieltoon silloin, kun hänen kurinpitoasiansa käsittely on kesken valtakunnallisten leirien osalta.
Mikäli henkilöiden peli- ja toimitsijakieltoa jää kärsittäväksi leirin jälkeen, ottaa PPL:n kilpailun johtoryhmä asian
käsittelyyn ja tekee päätöksen valtakunnallisella leirillä annetun peli- ja toimitsijakiellon vahvistamisesta tai
muuttamisesta koskien ko. henkilöiden leirin jälkeistä pesäpallotoimintaa. PPL:n kilpailun johtoryhmän
toimivallan ylittyessä, asian käsittelee PPL:n johtokunta toimivaltansa puitteissa. Ko. henkilö ei ole
väliaikaisessa peli- ja toimitsijakiellossa asian käsittelyn aikana, ellei ko. asiaa käsittelevä PPL:n kurinpitoelin
toisin määrää.
4.2 Pesäpallon tuomariryhmän nimeämä henkilö, jonka toimivaltaan kuuluvat sellaiset kilpailutilanteisiin,
ottelutapahtumiin ja muut leiriin liittyvät kurinpitoasiat, joista voi olla seurauksena enintään viiden (5) ottelun
38
peli- ja toimitsijakielto tuomareille tai näiden kilpailumääräysten 50 §:n j tai k-kohdan mukainen
seuraamus tuomareille.
Mahdollisista lisärangaistuksista päättää PPL:n ja pesäpallon tuomariryhmä toimivaltansa puitteissa
ja toimivallan ylittyessä PPL:n johtokunta.
5. Muut sarjat
Kaikkien muiden kuin edellä mainittujen sarjojen (esim. alue-, piiri- ja maakunnalliset juniorisarjat) osalta
rangaistuksista päättää ko. sarjaa johtava elin.
6. Turvallisuus- ja turvaverkkomääräykset
Turvallisuusmääräyksien ja turvaverkkomääräysten rikkomisesta määrättävistä rangaistuksista päättävät
kurinpitoelimet toimivaltansa puitteissa.
7. Dopingrikkomukset
Epäillyt dopingrikkomukset käsittelee ADT:n nimeämä Valvontalautakunta Suomen antidopingsäännöstön
mukaisesti. Dopingrikkomuksiin liittyvä kurinpitovalta on kaikkien sarjojen osalta PPL:n johtokunnalla.
§ 49 Kurinpitoasian käsittely
Kurinpitomenettelyn käynnistäminen sekä raporttien, selvityspyyntöjen ja tutkintapyyntöjen toimenpiteet ja
aikataulut.
Kurinpitomenettely ja kurinpitoasian käsittely käynnistyvät, kun tuomarijohtaja on toimittanut ottelun
tuomariston ja mahdollisen tuomaritarkkailijan kirjalliset otteluraportit ja selvitykset toimivaltaiselle
kurinpitoelimelle. Tuomarijohtajan on toimitettava otteluraportit ja selvitykset lisäksi kilpailupäällikölle ja PPL:n
viestintäpäällikölle sekä superpesissarjojen osalta Superpesiksen toimitusjohtajalle. Otteluraportit ja selvitykset
on toimitettava asiaa käsittelevälle kurinpitoelimelle ja muille edellä mainituille tahoille viimeistään pelipäivää
seuraavana päivänä klo 12.00 mennessä.
Kurinpitoelimen on toimivaltansa puitteissa tutkittava otteluun liittyvä tapahtuma tai asia ottelun osapuolena
olleen seuran pyynnöstä, ellei pyyntö ole selvästi perusteeton. Kurinpitoelimellä ei ole kuitenkaan velvollisuutta
käsitellä tutkintapyyntöä, joka koskee ottelussa tuomitun yhden pisteen varoituksen poistamista, tai
tapahtumaa, joka koskee ottelussa tuomitsematta jätettyä yhden pisteen varoitusta. Kurinpitomenettely ja
kurinpitoasian käsittely käynnistyvät, kun kurinpitoelin on vastaanottanut tutkintapyynnön. Tutkintapyyntö on
tehtävä kirjallisesti viimeistään ottelua seuraavana päivänä klo 12.00 mennessä kilpailupäällikölle tai hänen
edustajalleen. Mikäli jompikumpi tutkintapyynnön kohteena olevan ottelun osapuoli pelaa virallisen sarjaottelun
seuraavana päivänä, on tutkintapyyntö kuitenkin tehtävä viimeistään viisi (5) tuntia ennen edellä mainitun
virallisen sarjaottelun ilmoitettua alkamisaikaa.
Tutkintapyynnössä on esitettävä perusteet, joilla seura katsoo asian edellyttävän kurinpitomenettelyn
käynnistämistä. Seuran on lisäksi esitettävä tutkintapyynnön jättämisen määräajan päättymiseen
mennessä selvitys, joka osoittaa, että seura on suorittanut PPL:lle kahdensadanviidenkymmenen (250) euron
suuruisen käsittelymaksun. Valitusmaksu on suoritettava Pesäpalloliiton tilille OKOPANKKI FI67 5780 0720
0320 56. Mikäli selvitystä käsittelymaksun suorittamisesta ei ole esitetty määräajan päättymiseen mennessä,
asia jätetään tutkimatta.
Mikäli kurinpitoelin määrää, lieventää tai poistaa tutkintapyynnön johdosta rangaistuksia, käsittelymaksu
palautetaan seuralle. Mikäli kurinpitoelin ei määrää, lievennä tai poista tutkintapyynnön seurauksena
rangaistuksia, tai jos asia jätetään tutkimatta, käsittelymaksua ei palauteta.
Ottelun videot on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä kurinpitoelimelle tämän kulloinkin antamien
määräyksien ja ohjeistuksien mukaisesti.
Toimintatavat kurinpitoasioiden yhteydenpidossa
39
Ainoastaan asiaa käsittelevä kurinpitoelimen toimesta ollaan yhteydessä asianosaisiin. Seura tai sen
toiminnassa mukana olevat henkilöt eivät saa olla oma-aloitteisesti yhteydessä kurinpitoasiasta asiaa
käsittelevään kurinpitoelimeen, Superpesiksen tai PPL:n luottamusjohtoon, toimihenkilöihin, tuomareihin tai
tuomarijohtajaan.
Näiden määräysten rikkomukset johtavat kurinpitomenettelyn käynnistämiseen rikkomuksen tehneen seuran
tai henkilön osalta.
Kurinpitoelimen oikeus käynnistää kurinpitomenettely
Kurinpitoelin voi harkintansa mukaan ja toimivaltansa puitteissa milloin tahansa ottelun jälkeen käynnistää
kurinpitomenettelyn ja tutkia minkä tahansa asian ja määrätä kurinpitorangaistuksia mistä tahansa
rangaistavasta menettelystä, joka on tapahtunut pelikentällä tai sen ulkopuolella ennen ottelua, sen aikana tai
sen jälkeen riippumatta siitä, onko tuomari rangaissut tästä menettelystä.
Tällöin kurinpitomenettely ja kurinpitoasian käsittely käynnistyvät silloin, kun kurinpitoelin on lähettänyt asiaa
koskevan selvityspyynnön kurinpitomenettelyn kohteena olevalle asianosaiselle.
Valtakunnallisten leirien päätökset sarjaa johtavalle elimelle
Valtakunnallisten leirien (C-, D-, E- ja F-juniorit) kurinpitomenettelyn päätökset selvityksineen on leirin
kilpailupäällikkö ja nuorisotuomarijohtaja velvollinen toimittamaan välittömästi PPL:n kilpailupäällikölle
kurinpitopäätösten tekemisen jälkeen.
Lisäksi leireillä mahdollisesti kärsimättä jääneet peli- ja toimitsijakiellot on leirin kilpailupäällikkö ja
nuorisotuomarijohtaja velvollinen toimittamaan välittömästi leirin päätyttyä PPL:n kilpailupäällikölle.
Kuulemismenettely
Ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä kurinpitoelimen on varattava kurinpitomenettelyn kohteena
olevalle asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi kirjallisesti tai suullisesti.
Kurinpitoelimillä on lisäksi oikeus kuulla harkintansa mukaan muitakin henkilöitä ja asiantuntijoita ennen
päätöksen tekemistä.
Asianosaisella on oikeus käyttää kurinpitomenettelyssä asiamiestä ja avustajaa. Asianosainen vastaa
asiamiehen tai avustajan käytöstä syntyvistä kustannuksistaan itse.
Kurinpitoelin toimittaa asianosaisille selvityspyynnön, kun kurinpitomenettely on käynnistynyt. Selvityspyyntö
toimitetaan aina asianosaisen seuran yhteyshenkilöksi ilmoitetulle henkilölle, jolla on velvollisuus toimittaa
selvityspyyntö viipymättä edelleen kurinpitomenettelyn kohteena olevalle henkilölle sekä tämän huoltajille,
mikäli asianosainen on alaikäinen. Seura vastaa siitä, että sen ilmoittamat, yhteyshenkilöä koskevat tiedot ovat
aina ajantasaiset.
Kurinpitoelimen on varattava asianosaiselle kohtuullinen aika selvityksen antamiseen. Kohtuullisen ajan
arvioinnissa otetaan huomioon selvityspyynnön laatimiseen vaikuttavat seikat sekä
kurinpitomenettelyn käsittelyajoista jäljempänä annetut määräykset. Jos asianosainen kiistää selvitettävänä
olevan asian, selvityksessä on esitettävä perusteet asian kiistämiselle.
Asianosaisen on annettava kirjallinen tai suullinen selvityksensä kurinpitoelimen asettamassa määräajassa
uhalla, että asia voidaan ratkaista asianosaista kuulematta.
Kurinpitomenettelyssä annettava päätös
Kurinpitoelimen on pyrittävä antamaan päätöksensä kurinpitoasiassa pääsääntöisesti kahden (2) vuorokauden
kuluessa kurinpitomenettelyn käynnistymisestä. Mikäli kurinpitomenettelyn kohteena olevan henkilön tai hänen
40
edustamansa joukkueen seuraava ottelu pelataan edellä mainittua ajankohtaa aikaisemmin ja
kurinpitomenettelyllä voi olla vaikutusta asianosaisen edustamisoikeuteen, päätös on pyrittävä antamaan
ennen seuraavaa ottelua.
Kilpailumääräysten 50a §:n mukaan henkilö, johon 47 §:n mukaan sovelletaan kurinpitosäännöksiä, on
automaattisesti väliaikaisessa peli- ja toimitsijakiellossa silloin, kun hänen kurinpitoasiansa käsittely on kesken,
ellei asiaa käsittelevä kurinpitoelin toisin määrää.
Kurinpitoelimen on annettava päätöksensä kirjallisesti ja se on perusteltava. Kuitenkin, jos asian kiireellinen
luonne sitä edellyttää, kurinpitoelin voi ainoastaan ilmoittaa päätöksensä lopputuloksen suullisesti tai
kirjallisesti. Kurinpitoelimen on tällöin kuitenkin ilman aiheetonta viivytystä annettava päätös perusteluineen
kirjallisesti.
Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuohjeet.
Kurinpitoelimen on toimitettava kurinpitopäätökset asianosaisille samalla tavoin kuin selvityspyynnön
toimittamisesta asianosaisille on yllä 49 §:ssä määritelty. Päätökset tai niitä koskevat tiedotteet julkaistaan
PPL:n internet-sivuilla.
§ 50 Kurinpitorangaistukset
Kilpailumääräysten ja niihin liitettyjen turvallisuusmääräysten rikkomisesta tai niiden vastaisesta toiminnasta tai
niiden noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä seuraavia rangaistuksia:
Seuralle
a ) Huomautus
b ) Yksityisluontoinen tai julkinen varoitus
c ) Ottelun hävinneeksi tuomitseminen
d ) Uusintaottelun määrääminen
e ) Kotikenttäoikeuden menettäminen määräajaksi
f ) Sakko, jonka määrä voi olla enintään f1) 33 600 euroa, f2) 10 000 euroa, f3) 3 360 euroa
g ) Sarjasta sulkeminen tai sarjapaikan menetys siten, että seuralle osoitetaan uusi sarjapaikka yhtä tai kahta
sarjatasoa alemmalta tasolta
h ) Erottaminen PPL:sta enintään kolmeksi vuodeksi tai ainaiseksi
i) Pistevähennys
Samanaikaisesti voidaan käyttää useampaa rangaistusta, jos se asian laatuun nähden on oikeudenmukaista.
Sakko on maksettava kahden viikon kuluessa päätöksen antamisesta uhalla, että sakotettu voidaan sulkea
kilpailutoiminnasta.
Henkilölle
j) Huomautus
k) Yksityisluontoinen tai julkinen varoitus, joista seuraa yksi varoituspiste
l) Peli- ja toimitsijakielto enintään kolmeksi vuodeksi tai ainaiseksi, josta seuraa kaksi varoituspistettä
Kurinpitoelimellä on lisäksi oikeus myös muuttaa ottelussa tuomittuja rangaistuksia, kuten esimerkiksi muuttaa
ottelussa tuomittu pelirangaistus ottelurangaistukseksi, tai ottelurangaistus pelirangaistukseksi. Varoituspisteet
määräytyvät tällöin, kuten pelisäännöissä on kyseisen rangaistuksen osalta määrätty.
Kurinpitoelimen antamista rangaistuksista seuranneiden varoituspisteiden vaikutus rangaistun henkilön
varoituspistetiliin määräytyy kilpailumääräysten 45 §:ssä säädetyllä tavalla.
Samanaikaisesti voidaan käyttää useampaa rangaistusta, jos se asian laatuun nähden on oikeudenmukaista.
41
Dopingrikkomukset
Seuraamuksena (rangaistuksena) dopingrikkomuksesta voidaan määrätä
- kilpailutuloksen mitätöinti tai joukkueen julistaminen hävinneeksi yhdessä tai useammassa ottelussa
- urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
- urheilun toimintakielto
- seuran sulkeminen nykyisestä tai tulevasta sarjasta tai muusta kilpailusta
- joukkueen yhden tai useamman pisteen menettäminen nykyisessä tai tulevassa kilpailussa
- seuralle sakko, jonka määrä voi olla enintään [xx] euroa
- kirjallinen varoitus
- muu mahdollinen kulloinkin soveltuvassa antidopingsäännöstössä määritelty rangaistus
- muu PPL:n toimintasääntöjen 7 §:ssä tai näiden kilpailumääräysten 45 §:ssä tai 50 §:ssä tarkoitettu
rangaistus.
Eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti.
§ 50a Väliaikainen peli- ja toimitsijakielto kurinpitomenettelyn aikana
Kurinpitomenettelyn kohteena oleva henkilö on automaattisesti väliaikaisessa peli- ja toimitsijakiellossa silloin,
kun hänen kurinpitoasiansa käsittely on kesken, ellei kurinpitorangaistuksesta päättävä kurinpitoelin toisin
määrää.
§ 50b Väliaikainen peli- ja toimitsijakielto viranomais- tai tuomioistuinmenettelyn aikana
Mikäli henkilön, johon 47 §:n mukaan sovelletaan kurinpitomääräyksiä, epäillään syyllistyneen vakavaan
rikokseen viranomaisten toimesta, voidaan hänet asettaa väliaikaiseen peli- ja toimitsijakieltoon, kunnes asia
on viranomais- tai tuomioistuinmenettelyssä lopullisesti ratkaistu. Ennen väliaikaiseen peli- ja toimitsijakiellon
määräämistä asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi 49 §:ssä määrätyllä tavalla.
§ 51 Muutoksenhaku
Kurinpitoelimen tekemään päätökseen tyytymätön, jonka oikeuteen tai etuun muutoksenhaun kohteena oleva
päätös vaikuttaa, voi hakea päätökseen muutosta valittamalla siitä Superpesissarjojen osalta Superpesiksen
hallitukselle ja PPL:n alaisten sarjojen osalta Pesäpalloliiton johtokunnalle sekä valtakunnallisten leirien osalta
PPL:n kilpailun johtoryhmälle.
Valitus on toimitettava kirjallisesti kilpailupäällikölle tai tämän edustajalle viimeistään seitsemäntenä (7)
päivänä siitä päivästä, jolloin ratkaisu annettiin, klo 16.00 mennessä. Valitusta, jota ei ole tehty määräajassa,
ei oteta tutkittavaksi. Jos kurinpitoelimen ratkaisuun tyytymätön asianosainen ei ole voinut ylivoimaisesta
esteestä johtuen tehdä valitusta edellä mainitussa määräajassa, valituksen käsittelevä toimielin voi
harkintansa mukaan myöntää asianosaiselle tämän hakemuksesta uuden, enintään seitsemän (7) päivän
mittaisen valitusajan. Hakemus uuden valitusajan myöntämisestä on toimitettava kirjallisesti kilpailupäällikölle
tai tämän edustajalle välittömästi ylivoimaisen esteen lakattua. Hakemuksessa on esitettävä selvitys hakijaa
kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä.
Superpesissarjojen osalta Superpesiksen hallitus, PPL:n alaisten sarjojen osalta PPL:n johtokunta sekä
valtakunnallisten leirien osalta PPL:n yhteinen kilpailun johtoryhmä voi erityisen painavasta syystä ja
määräajoista riippumatta poistaa kurinpitoelimen päätöksen kurinpitoasiassa tapahtuneen menettelyvirheen tai
sääntöjen ilmeisen virheellisen soveltamisen takia sekä tarvittaessa palauttaa asian kurinpitoelimelle
uudelleen käsiteltäväksi.
Valtakunnallisten leirien vastalauseet (pesäpallon pelisäännöt § 51) käsittelee leirin johtoryhmä, eikä niistä
koskevista päätöksistä voi valittaa. Lisäksi poikkeuksellisten sääolojen johdosta päätöksen otteluiden
pelaamisesta/siirtämisestä/peruuttamisesta tekee leirin johtoryhmä, eikä siitä voi valittaa.
42
Käytännön ohjeita ja määräyksiä pesäpallo-otteluiden kilpailutilanteisiin ja ottelutapahtumiin liittyvien asioiden
kurinpitomenettelystä:
(Superpesis, Ykköspesis, suomen- ja maakuntasarja, A-, B- ja C-junioreiden valtakunnalliset sarjat, miesten,
naisten ja nuorten halli-SM -turnaukset, valtakunnalliset leirit).
Kaikista näiden kilpailumääräysten nojalla annetuista kurinpitopäätöksistä voi valittaa Urheilun
oikeusturvalautakunnalle sen säännöissä määrätyllä tavalla.
PPL:n ja Superpesiksen on noudatettava Urheilun oikeusturvalautakunnan päätöksiä.
Maakuntasarjojen kurinpitomenettely
Maakuntasarjojen kurinpitomenettelystä ja käytännöistä vastaavat maakunnat toimivaltansa puitteissa.
VIII LIITON SARJAT
§ 52 Ottelujen valvonta
Miesten ja naisten Superpesis ja miesten Ykköspesis
- pelituomarin, syöttötuomarin, 2- ja 3-tuomarin määrää sarjan järjestävä elin tai sen määräämä taho,
takarajatuomarin maakunnan tuomarikouluttaja.
Naisten Ykköspesis, miesten suomensarja, poikien Superpesis
- tuomarit määrää PPL maakunnan tuomarikouluttajan esityksestä.
Naisten suomensarja, tyttöjen Superpesis, miesten ja naisten maakuntasarja
- tuomarit määrää maakunnan tuomarikouluttaja.
35- ja 45-vuotiaiden SM-sarjat
- tuomarit määrää maakunnan tuomarikouluttaja/turnausjärjestäjä.
Muut nuorten sarjat
- tuomarit määrää maakunnan tuomarikouluttaja.
Mikäli ottelussa ei ole käytettävissä jäävittömiä ja esteettömiä tuomareita, on molemmat joukkueet otettava
tasapuolisesti huomioon. Pelituomari ratkaisee henkilöiden pätevyyden.
§ 53 Alkamisajat
Näiden perusmääräysten lisäksi voidaan antaa alkamisajoista erillismääräyksiä, ajankohdasta tai
pelipaikkakunnan sijainnista riippuen. Erillismääräyksillä, jotka tekee sarjaa johtava elin, varmistetaan, mm.
ettei pimeys haittaa ottelua tai aiheuta ottelun keskeyttämistä.
Superpesis
Viikonloppuisin aikaisintaan klo 12.00 ja viimeistään klo 18.00. Arkisin aikaisintaan klo 17.00 ja
viimeistään klo 18.00.
Ykköspesis
Viikonloppuisin aikaisintaan klo 12.00 ja viimeistään klo 18.00. Arkisin aikaisintaan klo 17.00 ja
43
viimeistään klo 18.00.
Suomensarjat
Viikonloppuisin aikaisintaan klo 12.00 ja viimeistään klo 18.00. Arkisin aikaisintaan klo 17.00 ja
viimeistään klo 18.00.
Maakuntasarjat
Viikonloppuisin aikaisintaan klo 12.00 ja viimeistään klo 18.00. Arkisin aikaisintaan klo 17.00 ja
viimeistään klo 18.00.
Muut liiton sarjat
Muissa liiton sarjoissa edellä mainitut ajat ovat ohjeellisia ja niitä on noudatettava, ellei toisin määrätä.
Erillismääräys
Suomensarjaseuroilla, nuorten superpesisseuroilla sekä B-poikien SM-sarjassa on mahdollisuus aloittaa
arkiottelut aikavälillä 24.5. - 23.7. poikkeuksellisesti klo 18.30, mikäli seura on anonut em. aloitusaikaa PPL:n
määrittelemässä aikataulussa.
§ 54 Tulostiedotus
Järjestävä seura on velvollinen ilmoittamaan ottelutuloksen välittömästi ottelun päätyttyä tulospalveluun (ks.
tulospalveluohje).
Mahdollisista laiminlyönneistä aiheutuu seuralle 30 euron sakko/laiminlyönti.
§ 55 Mitalit
Suomen mestaruuden saavuttaneiden joukkueiden jäsenet saavat mestaruusmitalin ja seura
mestaruusplaketin.
Superpesiksessä, nuorten Superpesiksessä, B-poikien ja C-ikäisten SM-sarjassa sekä 35- ja 45-vuotiaiden
SM-sarjassa mitalit jaetaan myös toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneille joukkueille.
Mitalioikeus
Pelaajalla on oikeus mitaliin, kun hän on pelannut ko. sarjassa vähintään viidessä (5) ottelussa kauden aikana
(runkosarja ja jatko-ottelut). Lisäksi mitalioikeus on pelinjohtajalla (max. 2 hlöä), valmentajalla (max. 2 hlöä) ja
joukkueenjohtajalla (1 hlö).
Poikkeus/pelaajat: viimeisessä ratkaisevassa ottelussa jaetaan mitalit kaikille pelin pöytäkirjaan merkityille
pelaajille.
§ 56 MIESTEN SUPERPESIS
Sarjajärjestelmä
Runkosarja
Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen sarja ja kaksi paikalliskierrosta. Runkosarjan ottelumäärä on 28
ottelua joukkuetta kohden.
Paikalliskierrosten otteluparit
Alajärvi-Vimpeli
Hyvinkää-Kouvola
Joensuu-Kitee
Jyväskylä-Kankaanpää
44
Kempele-Oulu
Seinäjoki-Koskenkorva
Sotkamo-Raahe
Ottelut pääsystä puolivälieriin
Runkosarjassa sijoille 7.-10. sijoittuneet joukkueet pelaavat ottelupareina (7-10 ja 8-9) pääsystä puolivälieriin
paras kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Puolivälierät, välierät ja mitaliottelut
Kahdeksan parhaan puolivälierät (1-8, 2-7, 3-6, 4-5), välierät ja loppuottelu pelataan ottelupareina paras
viidestä -järjestelmällä. Pronssiottelu pelataan paras kolmesta -järjestelmällä. Runkosarjassa parhaiten
sijoittunut kohtaa runkosarjassa heikoimmin sijoittuneen joukkueen. Kotietu on runkosarjassa paremmin
sijoittuneilla joukkueilla.
Putoaminen
Runkosarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa suoraan Ykköspesikseen kaudelle 2017. Mikäli kaksi tai
useampi joukkueista on tasapisteissä, kaksi viimeistä pelaavat uusintaottelun putoamisesta.
Ykköspesiksen voittaja nousee Superpesikseen kaudelle 2017.
Superpesiskarsinnat
Superpesiksen runkosarjan 12. sijoittunut joukkue kohtaa superpesiskarsinnoissa Ykköspesiksen 3.
sijoittuneen joukkueen ja Ykköspesiksen 2. sijoittunut joukkue Superpesiksen runkosarjan 13. sijoittuneen
joukkueen. Ottelut pelataan paras viidestä -järjestelmällä. Kotietu on superpesiksen runkosarjan 12.
sijoittuneella joukkueella ja Ykköspesiksen 2. sijoittuneella joukkueella.
Otteluparien voittajat pelaavat Superpesiksessä kaudella 2017.
Järjestys runkosarjan jälkeen tasapisteissä
Kahden tai useamman joukkueen päätyessä runkosarjan jälkeen tasapisteisiin joukkueiden keskinäinen
järjestys määritellään seuraavasti:
1) 3 pisteen voitot
2) voitetut ottelut
3) kaikkien otteluiden juoksuero
4) keskinäisten otteluiden voitot
5) keskinäisten otteluiden pisteet
6) keskinäisten otteluiden jaksoero
7) keskinäisissä otteluissa voitettujen jaksojen määrä
8) keskinäisten otteluiden juoksuero
9) keskinäisissä otteluissa tehdyt juoksut
10) kaikkien otteluiden jaksoero
11) voitettujen jaksojen määrä
12) kaikissa otteluissa tehdyt juoksut
13) arpa
45
Lyöjäkilpailu
Superpesiksen pelaajat osallistuvat lyöjäkilpailuun seuraavien sääntöjen mukaan:
- lyödystä juoksusta ja kunniajuoksusta saa pisteen
- pisteiden mennessä tasan voittaa se, joka on
a) lyönyt eniten kunniajuoksuja
b) lyönyt juoksuja useammassa ottelussa
c) lyönyt enemmän juoksuja keskinäisissä otteluissa
d) lyönyt enemmän juoksuja suhteessa oman joukkueen juoksuihin
e) yhden ottelun lyötyjen määrä on max. pienempi
Superpesiksen lyöjäkuningas ratkaistaan kaksinkertaisessa runkosarjassa. Pudotuspeleistä pidetään erikseen
epävirallista tilastoa. Kotiutuskilpailua ei huomioida.
Etenijäkilpailu
Superpesiksen pelaajat osallistuvat etenijäkilpailuun seuraavasti:
- tuodusta juoksusta ja kunniajuoksusta saa pisteen
- pisteiden mennessä tasan voittaa se, joka on
a) tuonut juoksuja useammassa ottelussa
b) tuonut enemmän juoksuja keskinäisissä otteluissa
c) tuonut eniten juoksuja suhteessa oman joukkueen kaikkiin juoksuihin
d) tuonut yhdessä ottelussa vähemmän max. juoksuja
Kotiutuskilpailua ei huomioida.
Kärkilyöjäkilpailu
Superpesiksen pelaajat osallistuvat kärkilyöntikilpailuun seuraavasti:
- jokaisesta kärkietenijän siirrosta lyönnillä saa yhden pisteen
- kunniajuoksusta tulee jokaisessa tilanteessa neljä (4) kärkilyöntiä
- kärkilyöntien mennessä tasan voittaa se, joka on
a) lyönyt eniten kärkilyöntejä ilman lyötyjä juoksuja
b) suurin pesävälivaihtojen luvuista on pienin
c) pesävälivaihtojen suurimman ja pienimmän määrän erotus on pienin
d) kauden suurin kärkilyöntimäärä yhdessä ottelussa on pienin
Kotiutuskilpailua ei huomioida.
Tehopelaajakilpailu
Superpesiksen pelaajat osallistuvat tehopelaajakilpailuun seuraavasti:
- tuodusta ja lyödystä juoksusta saa yhden (1) pisteen
- pisteiden mennessä tasan voittaa se, jolla on
a) lyötyjen ja tuotujen erotus pienempi (etumerkillä ei merkitystä)
b) ottelujen, joissa saanut pisteitä, summa suurempi
c) yhden ottelun pistemäärä suurimmillaan pienin
Kotiutuskilpailua ei huomioida.
§ 57 NAISTEN SUPERPESIS
Sarjajärjestelmä
46
Runkosarja
Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen sarja. Lisäksi runkosarjassa pelataan kaksi paikalliskierrosta
ottelupareissa Kajaani-Kempele, Lapua-Jyväskylä ja Pori-Rauma sekä yksinkertaisena sarjana Vihti-TampereSeinäjoki (koti- ja vierasottelut arvotaan).
Runkosarjan ottelumäärä on 22 ottelua joukkuetta kohden.
Paikalliskierrosten otteluparit
Kajaani-Kempele
Lapua-Jyväskylä
Pori-Rauma
Viinijärvi-Lappeenranta
Vihti-Tampere-Seinäjoki
Jatko-ottelut
Puolivälierät, välierät ja mitaliottelut
Kahdeksan parhaan puolivälierät (1-8, 2-7, 3-6, 4-5), välierät ja loppuottelu pelataan ottelupareina paras
viidestä -järjestelmällä. Pronssiottelu pelataan paras kolmesta -järjestelmällä. Runkosarjassa parhaiten
sijoittunut kohtaa runkosarjassa heikoimmin sijoittuneen joukkueen. Kotietu on runkosarjassa paremmin
sijoittuneilla joukkueilla.
Putoaminen
Runkosarjassa 10. ja 11. sijoittuneet joukkueet pelaavat alemmat pudotuspelit superpesiskarsintoihin
joutumisesta paras kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella.
Otteluparin voittaja säilyttää paikkansa Superpesiksessä kaudella 2017 ja otteluparin häviäjä pelaa
superpesiskarsinnat Ykköspesiksen 2. sijoittuneen joukkueen kanssa paras viidestä -järjestelmällä. Kotietu on
superpesisjoukkueella.
Ykköspesiksen voittaja nousee suoraan Superpesikseen kaudelle 2017.
Järjestys runkosarjan jälkeen tasapisteissä
Kahden tai useamman joukkueen päätyessä runkosarjan jälkeen tasapisteisiin joukkueiden keskinäinen
järjestys määritellään seuraavasti:
1) 3 pisteen voitot
2) voitetut ottelut
3) kaikkien otteluiden juoksuero
4) keskinäisten otteluiden voitot
5) keskinäisten otteluiden pisteet
6) keskinäisten otteluiden jaksoero
7) keskinäisissä otteluissa voitettujen jaksojen määrä
8) keskinäisten otteluiden juoksuero
9) keskinäisissä otteluissa tehdyt juoksut
10) kaikkien otteluiden jaksoero
11) voitettujen jaksojen määrä
47
12) kaikissa otteluissa tehdyt juoksut
13) arpa
§ 58 MIESTEN YKKÖSPESIS
Sarjajärjestelmä
Runkosarja
Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen sarja sekä kaksi (2) paikalliskierrosta. Runkosarjan ottelumäärä on
24 ottelua joukkuetta kohden.
Paikalliskierrosten otteluparit:
Hamina-Imatra
Muhos-Ylivieska
Tampere-Ulvila
Pöytyä-Jalasjärvi
Lievestuore-Joensuu
Siilinjärvi-Kuopio
Jatko-ottelut
Runkosarjan voittaja nousee suoraan Superpesikseen kaudelle 2017. Superpesisseuran kakkosjoukkueella
nousumahdollisuutta ei kuitenkaan ole, vaan Superpesikseen nousee parhaiten Ykköspesiksen runkosarjassa
sijoittunut seura, jolla ei ole superpesisjoukkuetta.
Runkosarjassa 2.-5. sijoittuneet joukkueet pelaavat Ykköspesiksen välierissä otteluparein (2-5 ja 3-4) pääsystä
superpesiskarsintoihin. Otteluparit pelataan paras viidestä -järjestelmällä ja kotietu on runkosarjassa paremmin
sijoittuneilla joukkueilla. Superpesisseuran kakkosjoukkueella osallistumisoikeutta ei kuitenkaan ole. Välieriin
pääsee tällöin Ykköspesiksen runkosarjan 6. sijoittunut joukkue. Välierissä joukkueet kohtaavat runkosarjan
mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.
Superpesiskarsinnassa superpesiksen runkosarjan 12. sijoittunut joukkue kohtaa Ykköspesiksen välierien
voittajista heikoimmin runkosarjassa sijoittuneen joukkueen ja Ykköspesiksen välierien voittajista paremmin
runkosarjassa sijoittunut joukkue kohtaa Superpesiksen runkosarjan 13. sijoittuneen joukkueen. Ottelut
pelataan paras viidestä -järjestelmällä ja kotietu on Superpesiksen 12. sijoittuneella joukkueella sekä
Ykköspesiksen välierien voittajista paremmin runkosarjassa sijoittuneella joukkueella. Otteluparien voittajat
pelaavat Superpesiksessä ja otteluparit hävinneet joukkueet Ykköspesiksessä kaudella 2017.
Putoaminen
Runkosarjan 12. sijoittunut joukkue putoaa suoraan suomensarjaan kaudelle 2017.
Runkosarjassa sijalle 10. ja 11. sijoittuneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnat paras kolmesta järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella. Otteluparin voittaja säilyttää
paikkansa Ykköspesiksessä kaudelle 2017 ja otteluparin häviäjä putoaa suomensarjaan kaudelle 2017.
48
§ 59 NAISTEN YKKÖSPESIS
Sarjajärjestelmä
Runkosarja
Runkosarjassa pelataan kaksinkertainen sarja. Runkosarjan ottelumäärä on 18 ottelua joukkuetta kohden.
Nousu, jatko-ottelut ja putoaminen
Runkosarjan voittaja nousee suoraan Superpesikseen kaudelle 2017. Superpesisseuran kakkosjoukkueella
nousumahdollisuutta ei kuitenkaan ole, vaan Superpesikseen nousee parhaiten Ykköspesiksen runkosarjassa
sijoittunut, edellyttäen, että sijoitus on kolmen parhaan joukossa. Mikäli kolmen parhaan joukossa on
ainoastaan superpesiseurojen kakkosjoukkueita, sarjasta ei nouse yhtään joukkuetta Superpesikseen. Tässä
tapauksessa kilpailun johtoryhmä tekee erillispäätöksen Superpesiksestä putoamisesta.
Runkosarjassa 2.-3. sijoittuneet joukkueet pelaavat Ykköspesiksen välierät paras viidestä -järjestelmällä.
Kotietu välierissä on runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella. Ykköspesiksen välieriin pääsevät vain
runkosarjassa kolmen parhaan joukkoon yltäneet joukkueet. Superpesisseurojen kakkosjoukkueilla ei
osallistumisoikeutta kuitenkaan ole.
Välierien voittaja etenee superpesiskarsintaan Superpesiksen 11. sijoittunutta joukkuetta vastaan. Paras
viidestä -järjestelmällä pelattavan superpesiskarsinnan voittaja pelaa Superpesiksessä ja häviäjä
Ykköspesiksessä kaudella 2017. Kotietu on Superpesiksen 11. sijoittuneella joukkueella.
Sarjasta ei putoa yhtään joukkuetta kaudelle 2017.
§ 60 SUOMENSARJAT
Miesten suomensarjan sarjajärjestelmä
Runkosarja pelataan neljässä lohkossa kaksinkertaisena sarjana.
Lisäksi suomensarjan itälohkossa pelataan paikalliskierrokset (2 ottelua): Lahti-Kouvola, Kiri-Lohi, KuopioVarkaus ja Kitee-Juva.
Jatko-ottelut
Runkosarjojen jälkeen pelataan lohkojen sisäiset välierät siten, että runkosarjassa 1. sijoittunut joukkue kohtaa
runkosarjassa 4. sijoittuneen joukkueen ja runkosarjassa 2. sijoittunut joukkue kohtaa runkosarjassa 3.
sijoittuneen joukkueen. Otteluparien voittajat pelaavat lohkojen loppuottelussa. Ottelut pelataan paras
kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa lohkossaan paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Suomensarjan lohkovoittajista muodostetaan otteluparit (Etelä-Länsi, Itä-Pohjoinen). Ottelut pelataan paras
kolmesta -järjestelmällä. Otteluparien voittajat nousevat ykköspesikseen kaudelle 2017. Kotietu on
runkosarjassa lohkossaan paremmin sijoittuneella joukkueella ja sijoituksen ollessa sama, ratkaistaan
paremmuus seuraavassa järjestyksessä:
1) pisteet ottelua kohden runkosarjassa
2) kolmen (3) pisteen voitot runkosarjassa
3) voitetut ottelut ottelua kohden runkosarjassa
49
4) kaikkien otteluiden juoksuero
5) arpa
Putoaminen
Runkosarjassa lohkojen viimeiseksi jääneet joukkueet putoavat suoraan maakuntasarjaan kaudelle 2017.
Naisten suomensarjan sarjajärjestelmä
Runkosarja pelataan neljässä lohkossa kaksinkertaisena sarjana.
Jatko-ottelut
Runkosarjojen jälkeen pelataan lohkojen sisäiset välierät siten, että runkosarjassa 1. sijoittunut joukkue kohtaa
runkosarjassa 4. sijoittuneen joukkueen ja runkosarjassa 2. sijoittunut joukkue kohtaa runkosarjassa 3.
sijoittuneen joukkueen. Otteluparien voittajat pelaavat lohkojen loppuottelussa. Ottelut pelataan paras
kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa lohkossaan paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Suomensarjan lohkovoittajista muodostetaan otteluparit (Etelä-Lounais, Länsi-Pohjoinen). Ottelut pelataan
paras kolmesta -järjestelmällä. Otteluparien voittajat nousevat ykköspesikseen kaudelle 2017. Kotietu on
runkosarjassa lohkossaan paremmin sijoittuneella joukkueella ja sijoituksen ollessa sama, ratkaistaan
paremmuus seuraavassa järjestyksessä:
1) pisteet ottelua kohden runkosarjassa
2) kolmen (3) pisteen voitot runkosarjassa
3) voitetut ottelut ottelua kohden runkosarjassa
4) kaikkien otteluiden juoksuero
5) arpa
Putoaminen
Runkosarjassa lohkojen viimeiseksi jääneet joukkueet putoavat suoraan maakuntasarjaan kaudelle 2017.
§ 61 MAAKUNTASARJAT
Miesten maakuntasarjan sarjajärjestelmä
Miesten maakuntasarja pelataan seitsemässä lohkossa. Lohkovoittajat nousevat suomensarjaan kaudelle
2017 lohkojen sisäisten jatko-otteluiden päätteeksi tai ilman.
Esityksen mahdollisista lohkojen sisäisistä jatko-otteluista tekee ko. lohkon kilpailutoiminnasta vastaava
kilpailun johtoryhmä maaliskuun 2016 alkuun mennessä.
Maakuntasarjalohkojen mahdollisia jatko-otteluita ei ole pakko pelata. Jatko-otteluista luopuneen joukkueen
tilalle ei oteta muita joukkueita.
Maakuntasarjalohkojen 9. ja sitä huonommin sijoittuneet joukkueet putoavat maakuntasarjasta kaudelle 2017.
Ko. lohkon kilpailutoiminnasta vastaavalla kilpailun johtoryhmällä on oikeus esittää, pelataanko ko. lohko
yhdessä vai kahdessa sisäisessä alkulohkossa sekä ko. otteluiden jälkeen pelattavista mahdollisista sisäisistä
jatko-otteluista. Maakuntasarjojen osalta maakunnilla (ko. lohkojen kilpailun johtoryhmät) on oikeus yhdessä
50
esittää myös lohkojen välisistä otteluista - kuitenkin niin, että jokaisen lohkon voittaja nousee suomensarjaan
kaudelle 2017.
Pesäpalloliiton kilpailun johtoryhmä vahvistaa maakuntasarjalohkojen sarjajärjestelmät.
Naisten maakuntasarjan sarjajärjestelmä
Naisten maakuntasarja pelataan kuudessa lohkossa. Lohkovoittajat nousevat suomensarjaan kaudelle 2017
lohkojen sisäisten jatko-otteluiden päätteeksi tai ilman.
Esityksen mahdollisista lohkojen sisäisistä jatko-otteluista tekee ko. lohkon kilpailutoiminnasta vastaava
kilpailun johtoryhmä maaliskuun 2016 alkuun mennessä.
Maakuntasarjalohkojen mahdollisia jatko-otteluita ei ole pakko pelata. Jatko-otteluista luopuneen joukkueen
tilalle ei oteta muita joukkueita.
Maakuntasarjalohkojen 9. ja sitä huonommin sijoittuneet joukkueet putoavat maakuntasarjasta kaudelle 2017.
Ko. lohkon kilpailutoiminnasta vastaavalla kilpailun johtoryhmällä on oikeus esittää, pelataanko ko. lohko
yhdessä vai kahdessa sisäisessä alkulohkossa sekä ko. otteluiden jälkeen pelattavista mahdollisista sisäisistä
jatko-otteluista. Maakuntasarjojen osalta maakunnilla (ko. lohkojen kilpailun johtoryhmät) on oikeus yhdessä
esittää myös lohkojen välisistä otteluista - kuitenkin niin, että jokaisen lohkon voittaja nousee suomensarjaan
kaudelle 2017.
Pesäpalloliiton kilpailun johtoryhmä vahvistaa maakuntasarjalohkojen sarjajärjestelmät.
§ 62 NUORTEN SARJAT
Poikien Superpesis
Poikien Superpesiksen sarjajärjestelmä
Runkosarja pelataan kahdessa lohkossa kaksinkertaisena sarjana.
Runkosarjan jälkeen lohkojen 1.-4. sijoittuneet joukkueet pelaavat puolivälieräottelut ottelupareina paras
kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Puolivälierien ottelukaavio:
A1-B4
B1-A4
A2-B3
B2-A3
Puolivälierien voittajat pelaavat ottelupareina välierät paras kolmesta - järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa
paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Välierien ottelukaavio:
A1-B4/B2-A3 ja B1-A4/A2-B3
Välierien voittajat pelaavat loppuottelussa ja välierien häviäjät pronssiottelussa. Ottelut pelataan paras
kolmesta -järjestelmällä ja kotietu on runkosarjassa paremmin * sijoittuneella joukkueella.
51
*) Mikäli joukkueilla on sama sijoitus runkosarjassa, kotiedun paremmuus ratkaistaan seuraavassa
järjestyksessä:
1) Pisteet ottelua kohden runkosarjassa
2) 3 pisteen voitot ottelua kohden
3) Voitetut ottelut ottelua kohden
4) Kaikkien otteluiden juoksuero runkosarjassa
5) Arpa
Tyttöjen Superpesis
Tyttöjen Superpesiksen sarjajärjestelmä
Runkosarja pelataan neljässä alkulohkossa yksinkertaisena sarjana (A, B, C ja D-lohko). Alkulohkossa A ja C
joukkueilla on kolme koti- ja vierasottelua (koti- ja vierasottelut arvotaan). Lohkossa B- ja D koti- ja
vierasotteluiden määrä on kolme tai neljä (koti- ja vierasottelut arvotaan).
Ylemmät jatko-ottelut:
Ylemmässä jatkosarjalohkossa E pelaa alkulohkojen A ja B sijoille 1-3 sijoittuneet joukkueet. Ylemmässä
jatkosarjalohkossa F pelaa alkulohkojen C ja D sijoille 1-3 sijoittuneet joukkueet. Ylemmät jatkosarjalohkot
pelataan kaksinkertaisena sarjana.
Ylempien jatkosarjalohkojen jälkeen lohkojen E ja F 1.-4. sijoittuneet joukkueet pelaavat puolivälieräottelut
ottelupareina paras kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on jatkosarjalohkossa paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Puolivälierien ottelukaavio:
E1-F4
F1-E4
E2-F3
F2-E3
Puolivälierien voittajat pelaavat ottelupareina välierät paras kolmesta - järjestelmällä. Kotietu on
jatkosarjalohkossa paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Välierien ottelukaavio:
E1-F4/F2-E3 ja F1-E4/E2-F3
Välierien voittajat pelaavat loppuottelussa ja välierien häviäjät pronssiottelussa. Ottelut pelataan paras
kolmesta -järjestelmällä ja kotietu on jatkosarjalohkossa paremmin * sijoittuneella joukkueella.
*) Mikäli joukkueilla on sama sijoitus jatkosarjassa, kotiedun paremmuus ratkaistaan seuraavassa
järjestyksessä:
1) Pisteet ottelua kohden jatkosarjassa
2) 3 pisteen voitot ottelua kohden jatkosarjassa
3) Voitetut ottelut ottelua kohden jatkosarjassa
4) Kaikkien otteluiden juoksuero jatkosarjassa
5) Arpa
52
Alemmat jatko-ottelut:
Alemmassa jatkosarjalohkossa G pelaa alkulohkon A 4-7 sijoille sijoittuneet joukkueet ja alkulohkon B 4-8
sijoittuneet joukkueet. Alemmassa jatkosarjalohkossa H pelaa alkulohkojen C sijoille 4-7 sijoittuneet joukkueet
ja alkulohkon D sijoille 4-8 sijoittuneet joukkueet. Alemmat jatkosarjalohkot pelataan yksinkertaisena sarjana.
Kaikilla joukkueilla on neljä koti- ja vierasottelua.
B-poikien SM-sarja
B-poikien SM-sarjan sarjajärjestelmä
Runkosarja pelataan kahdessa lohkossa kaksinkertaisena sarjana.
Runkosarjan jälkeen lohkojen 1.-4. sijoittuneet joukkueet pelaavat puolivälieräottelut ottelupareina paras
kolmesta -järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa paremmin
sijoittuneilla joukkueilla.
Puolivälierien ottelukaavio:
A1-B4
B1-A4
A2-B3
B2-A3
Puolivälierien voittajat pelaavat ottelupareina välierät paras kolmesta - järjestelmällä. Kotietu on runkosarjassa
paremmin sijoittuneilla joukkueilla.
Välierien ottelukaavio:
A1-B4/B2-A3 ja B1-A4/A2-B3
Välierien voittajat pelaavat loppuottelussa ja välierien häviäjät pronssiottelussa. Ottelut pelataan paras
kolmesta -järjestelmällä ja kotietu on runkosarjassa paremmin
* sijoittuneella joukkueella.
*) Mikäli joukkueilla on sama sijoitus runkosarjassa, kotiedun paremmuus ratkaistaan seuraavassa
järjestyksessä:
1) Pisteet ottelua kohden runkosarjassa
2) 3 pisteen voitot ottelua kohden
3) Voitetut ottelut ottelua kohden
4) Kaikkien otteluiden juoksuero runkosarjassa
5) Arpa
C-poikien SM-sarja
Sarjajärjestelmä
C-pojat pelaavat kaksinkertaisen alkusarjan kuudessa alkulohkossa. Jokaisen lohkon kolme parasta
joukkuetta sekä kaksi parasta lohkonelosta selviytyvät Nuorisoleirin kilpasarjaan.
Lohkoneloset pelaavat kahdesta kilpasarjan paikasta turnausmuotoisesti. A-, B- ja C-lohkon runkosarjan 4.
sijoittuneista joukkueista turnauksen voittaja sekä D- E- ja F-lohkon 4. sijoittuneista joukkueista turnauksen
voittaja selviytyvät Nuorisoleirin kilpasarjaan. Ottelut pelataan parhaan lohkonelosen kotikentällä. Parhaan
lohkonelosen määrittelyssä noudatetaan seuraavaa järjestystä: pisteet ottelua kohden runkosarjassa, 3
53
pisteen voitot ottelua kohden runkosarjassa, voitetut ottelut ottelua kohden runkosarjassa ja edellisten ollessa
tasan kaikkien otteluiden juoksuero runkosarjassa ja sen ollessa tasan arpa. Lohkonelosten jatko-otteluiden
pelaaminen on vapaaehtoista.
20 joukkueen kilpasarjan lisäksi leirillä järjestetään erillinen pelisarja. Leirikarsintaan osallistuneilla joukkueilla
on automaattisesti paikka pelisarjassa. Kaikkien joukkueiden on ilmoittauduttava erikseen leirille.
Joukkueet jaetaan Nuorisoleirin kilpasarjaan seuraavasti:
Lohkossa A pelaavat A-, C- ja E-lohkojen 1.sijoittuneet joukkueet, B- ja D- ja F-lohkojen 2.sijoittuneet
joukkueet, A-, D- ja E-lohkojen 3. sijoittuneet joukkueet sekä A-, B- ja C-lohkon paras 4. sijoittunut joukkue.
Lohkossa B pelaavat B-, D- ja F-lohkon 1. sijoittuneet joukkueet, A-, C- ja E-lohkon 2.sijoittuneet joukkueet, B-,
C- ja F-lohkojen 3. sijoittuneet joukkueet sekä D-, E- ja F-lohkojen paras 4. sijoittunut joukkue.
C-tyttöjen SM-sarja
Sarjajärjestelmä
C-tytöt pelaavat kaksinkertaisen alkusarjan kahdeksassa alkulohkossa. Jokaisen lohkon kaksi parasta
joukkuetta sekä kahdeksan jatkokarsintojen parasta joukkuetta selviytyvät Nuorisoleirin kilpasarjaan.
Jatkokarsinnat lohkokolmosten ja lohkonelosten osalta pelataan ottelupareina paras yhdestä järjestelmällä
seuraavan kaavion mukaisesti ja kotietu on runkosarjassa lohkossaan paremmin sijoittuneilla joukkueilla:
A3-B4, B3-A4, C3-D4, D3-C4, E3-F4, F3-E4, G3-H4, H3-G4
Jatkokarsinnat ovat vapaaehtoisia. Jatkokarsintojen kustannukset jaetaan seuraavasti: Kotijoukkue vastaa ko.
otteluiden mahdollisista kenttä-, tuomari- ja muista järjestelykuluista. Vierasjoukkueet vastaavat omista
matkakuluistaan.
24 joukkueen kilpasarjan lisäksi leirillä järjestetään erillinen pelisarja. Leirikarsintaan osallistuneilla joukkueilla
on automaattisesti paikka pelisarjassa. Kaikkien joukkueiden on ilmoittauduttava erikseen leirille.
Joukkueiden jakaminen Nuorisoleirin kilpasarjaan
Lohkossa A pelaavat A- ja E- lohkojen 1.sijoittuneet joukkueet, D- ja H-lohkojen 2.sijoittuneet joukkueet sekä
otteluparien B3/A4 ja F3/E4 voittajat.
Lohkossa B pelaavat B- ja F- lohkojen 1.sijoittuneet joukkueet, C- ja G-lohkojen 2.sijoittuneet joukkueet sekä
otteluparien A3/B4 ja E3/F4 voittajat.
35- ja 45-vuotiaiden SM-sarjat
Miesten ja naisten 35-vuotiaiden ja miesten 45-vuotiaiden SM-sarja pelataan turnausmuotoisesti yhdellä
turnauksella.
Järjestävä seuraa maksaa otteluiden järjestelykulut (esim. mahdolliset kenttäkulut, tuomarikulut jne.) ellei
erikseen muuta päätetä. Matkustavat seurat maksavat itse matka- ja majoituskulut. Pallokulut jaetaan
yhteisesti joukkueiden kesken. Sarjajärjestelmä ja otteluaika päätetään turnauksien yhteydessä.
§ 63 Sarjat ja joukkueet
Viralliset nimitykset ovat:
54
Miehet, miehet yli 35 v., miehet yli 45 v., A-pojat 21 v., B-pojat 18 v., C-pojat 16 v., D-pojat 14 v., E-pojat 12 v.,
F-pojat 10 v., G-pojat 8 v.
Naiset, naiset yli 35 v., B-tytöt 19 v., C-tytöt 16 v., D-tytöt 14 v., E-tytöt 12 v., F-tytöt 10 v., G-tytöt 8 v.
Pelikauden aikana ikärajan täyttävä pelaaja saa pelata koko kauden samassa sarjassa. Nuorten sarjoissa
pelaaja saa pelata vanhemmankin ikäluokan sarjassa samalla kaudella.
Tytöt voivat pelata omassa seurassaan poikien saman ikäluokan otteluissa, menettämättä oikeuttaan pelata
omassa joukkueessaan, edellyttäen, että ko. pelaajalla on edustusoikeus ko. seuraan.
Naiset voivat pelata miesten otteluissa, menettämättä oikeuttaan pelata omassa joukkueessaan, edellyttäen,
että ko. pelaajalla on edustusoikeus ko. seuraan.
Seuraavasta taulukosta käy selville ikäluokittainen sarjajako.
Ikäraja, vuosi ja sen jälkeen syntyneet
AM = alueen mestaruus, SM = Suomen mestaruus, LM = leirimestaruus
Sarja
45-vuotiaat
35-vuotiaat
A-pojat
B-pojat
C-pojat
D-pojat
E-pojat
F-pojat
G-pojat
B-tytöt
C-tytöt
D-tytöt
E-tytöt
F-tytöt
G-tytöt
Ikäraja
1971 (45 v.)
1981 (35 v.)
1995 (21 v.)
1998 (18 v.)
2000 (16 v.)
2002 (14 v.)
2004 (12 v.)
2006 (10 v.)
2008 (8 v.)
1997 (19 v.)
2000 (16 v.)
2002 (14 v.)
2004 (12 v.)
2006 (10 v.)
2008 (8 v.)
Mestaruudet
SM (miehet)
SM (miehet ja naiset)
AM ja SM
AM ja SM
AM ja SM
AM ja LM
AM ja LM
AM
AM ja LM
AM ja SM
AM ja SM
AM ja LM
AM ja LM
AM
AM
Palkitseminen: Kaikissa muissa paitsi D-, E-, F- ja G-nuorten sarjoissa jaetaan SM-kulta-, SM-hopea- ja SMpronssimitalit (ks. mitalioikeus § 54). Lisäksi voittaneen joukkueen seura saa voittopalkinnon ja plaketin.
§ 64 Avoimet kohdat kilpailumääräyksissä
Niiltä osin, mihin kilpailumääräykset eivät anna selvitystä, ratkaisee kukin sarjaa johtava elin tapauskohtaisesti
sille tehdyn selvityspyynnön.
§ 65 Kilpailumääräyksistä poikkeaminen
Erityisistä syistä sarjaa johtava elin voi poiketa kilpailumääräyksistä ja lisäksi sillä on oikeus tehdä
tarkennuksia kilpailumääräyksiin, myös sarjakauden aikana.
LIITE I
Ottelusiirtomaksut:
Ottelusiirtomaksut ja kellonaikojen muutosmaksut ovat sarjatason mukaan euromääräisenä seuraavat:
* miesten Superpesis
* naisten Superpesis
* miesten Ykköspesis
* naisten Ykköspesis
* miesten suomensarja
150
120
75
45
40
55
naisten suomensarja
* nuorten Superpesis
* B-poikien SM-sarja
* C-ikäisten SM-sarja
* maakuntasarja
LIITE II
MSU
NSU
MYP
NYP
MSS
NSS
PSU
TSU
BP
MMK
NMK
MSU
NSU
MYP
NYP
MSS
NSS
PSU
TSU
BP
MMK
NMK
CP
CT
35/45-V.
40
40
20
20
20 (suoritetaan maakunnan pesistoimistoon)
Sarjasta luopumismaksut:
1.10.- 31.10. 1.11.-30.11.
1.12.-31.12.
1.1.-31.1.
1.2.-28.2.
6720
4500
3360
1680
1680
1000
6720
4500
3360
1680
1680
1000
6720
4500
3360
1680
1680
1000
6720
4500
3360
1680
1680
1000
350
350
300
6720
4500
3360
1680
1680
1000
500
500
400
400
300
1.3.-31.3.
1.4.-30.4.
1.5.-
10100
6500
5050
2520
2520
1800
600
600
500
550
450
350
350
10100
6500
5050
2520
2520
1800
600
600
500
550
450
450
450
13460
9000
6800
3360
3360
2500
750
750
650
750
600
550
550
500
Mikäli luopuminen tapahtuu nuorten sarjoissa sarjakauden alkamisen jälkeen, luopumismaksu on
kaksinkertainen ja ko. seura suljetaan ko. sarjan sarjatoiminnasta myös seuraavaksi pelikaudeksi.
Mikäli aikuisten sarjasta luopuminen tapahtuu 30.4 jälkeen, on maksettava myös sarjamaksu.
Mikäli nuorten sarjasta luopuminen tapahtuu viimeisen sarjaan ilmoittautumispäivän jälkeen, ei sarjamaksua
palauteta.
Mikäli seuralle myönnetään sarjatoiminnan uudelleen järjestämisen osalta ylemmän sarjatason sarjapaikka ja
seura luopuu alemman sarjatason sarjapaikastaan, ei seuralta peritä luopumissakkoa.
LIITE III Sarjamaksut:
* miesten Superpesis
€
4110
56
* miesten Ykköspesis
675
* miesten suomensarja
383
* miesten maakuntasarja
194 (suoritetaan maakunnan pesistoimistoon)
* naisten Superpesis
2125
* naisten Ykköspesis
383
* naisten suomensarja
264
* naisten maakuntasarja
157 (suoritetaan maakunnan pesistoimistoon)
* nuorten Superpesis
227
* B-poikien SM-sarja
130
* C-nuorten SM-sarja
97
* yli 35-vuotiaiden SM-sarja 197 miehet, 97 naiset
* yli 45-vuotiaiden SM-sarja
97
Mikäli aikuisten sarjasta luopuminen tapahtuu 30.4 jälkeen, on maksettava myös sarjamaksu. Mikäli nuorten
sarjasta luopuminen tapahtuu viimeisen sarjaan ilmoittautumispäivän jälkeen, ei sarjamaksua palauteta.
Sarjamaksun porrastaminen:
Junioritoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi sarjamaksuja porrastetaan seurojen harjoittaman
junioritoiminnan laajuuden pohjalta siten, että Superpesiksessä seura maksaa alimman sarjamaksun, mikäli
seuralla on kolme (3) tai useampia juniorijoukkueita mukana nuorten SM-sarjoissa. Mikäli seuralla on mukana
vähemmän juniorijoukkueita, määräytyy sarjamaksu seuraavan taulukon mukaan:
Juniorijoukkueita
Sarjamaksu MSU
NSU (euroa)
3 tai enemmän
2
1
0
3535 €
3780 €
3985 €
4110 €
1760 €
1915 €
2020 €
2125 €
Juniorijoukkueeksi lasketaan joukkue, joka osallistuu liiton nuorten SM-sarjaan tai karsintasarjaan ja pelaa
sarjan loppuun saakka. Miesten Superpesiksessä alennettuun sarjamaksuun huomioidaan
poikajuniorijoukkueet ja naisten Superpesiksessä vastaavasti tyttöjuniorijoukkueet.
Sarjamaksujen maksaminen
Kaikki sarjamaksut laskutetaan. Mikäli sarjamaksua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, seuraa siitä 30 %
korotus sarjamaksuun. Mikäli korotettua sarjamaksua ei ole maksettu 6.6. mennessä, menettää seura
oikeuden ko. sarjapaikkaan ja suljetaan sarjasta.
Maksujärjestelyistä voidaan erityisistä syistä johtuen sopia erikseen kirjallisella anomuksella sarjaa johtavan
elimen päätöksellä. Maksujärjestelyt tulee tällöin olla sovittuna ennen sarjamaksun viimeistä eräpäivää.
LIITE IV Tuomareiden korvaukset:
Miesten Superpesis
Pelituomari ja syöttötuomari 131,00 euroa
+ 10 % peruspalkkioon
+ 20 % peruspalkkioon
+ 30 % peruspalkkioon
+ 40 % peruspalkkioon
3.-4. kausi A-tasolla
5.-6. kausi A-tasolla
7.-8. kausi A-tasolla
9. ja sen jälkeiset kaudet
Kaudeksi A-tasolla lasketaan kaudet, jolloin tuomari on tuominnut miesten valtakunnallisessa pääsarjassa.
Mikäli tuomarilla on ollut kaudella 2010 käytetyn korotusjärjestelmän mukainen korkeampi palkkion
korotusprosentti kuin mitä tämä sopimus edellyttää, niin hänen korotusprosenttiaan ei pienennetä siirryttäessä
tämän sopimuksen mukaiseen järjestelmään.
57
Kakkospesätuomari
Kolmospesätuomari
Takarajatuomari
80,00 euroa
62,00 euroa
34,00 euroa
Naisten Superpesis
Pelituomari ja syöttötuomari 80,00 euroa
+ 10 % peruspalkkioon
+ 20 % peruspalkkioon
+ 30 % peruspalkkioon
+ 40 % peruspalkkioon
3.-4. kausi
5.-6. kausi
7.-8. kausi
9. ja sen jälkeiset kaudet
Kausien määrä lasketaan A- ja B-tasolla yhteensä tuomittujen kausien mukaan. Mikäli tuomarilla on ollut
kaudella 2010 käytetyn korotusjärjestelmän mukainen korkeampi palkkion korotusprosentti kuin mitä tämä
sopimus edellyttää, niin hänen korotusprosenttiaan ei pienennetä siirryttäessä tämän sopimuksen mukaiseen
järjestelmään.
Kakkospesätuomari
Kolmospesätuomari
Takarajatuomari
49,00 euroa
36,00 euroa
24,00 euroa
Miesten Ykköspesis
Pelituomari ja syöttötuomari 80,00 euroa
+ 10 % peruspalkkioon
+ 20 % peruspalkkioon
+ 30 % peruspalkkioon
+ 40 % peruspalkkioon
3.-4. kausi
5.-6. kausi
7.-8. kausi
9.-10. kausi
Kausien määrä lasketaan A- ja B-tasolla yhteensä tuomittujen kausien mukaan. Mikäli tuomarilla on ollut
kaudella 2010 käytetyn korotusjärjestelmän mukainen korkeampi palkkion korotusprosentti kuin mitä tämä
sopimus edellyttää, niin hänen korotusprosenttiaan ei pienennetä siirryttäessä tämän sopimuksen mukaiseen
järjestelmään.
Kakkospesätuomari
Kolmospesätuomari
Takarajatuomari
49,00 euroa
36,00 euroa
24,00 euroa
Naisten Ykköspesis
Pelituomari ja syöttötuomari
Kakkospesätuomari
Kolmospesätuomari
Takarajatuomari
34,00 euroa
22,50 euroa
18,50 euroa
14,50 euroa
Miesten suomensarja
Pelituomari ja syöttötuomari
Kakkospesätuomari
Kolmospesätuomari
Takarajatuomari
44,00 euroa
30,50 euroa
24,00 euroa
18,50 euroa
Poikien Superpesis
Pelituomari ja syöttötuomari
Kakkospesätuomari
Kolmospesätuomari
Takarajatuomari
44,00 euroa
30,50 euroa
24,00 euroa
18,50 euroa
Muut liitonsarjat
Pelituomari ja syöttötuomari 28,50 euroa
Kakkospesätuomari
19,50 euroa
Kolmospesätuomari
15,50 euroa
58
Takarajatuomari
12,50 euroa
Huom! Tyttöjen Superpesiksen alkusarjalohkojen sekä ylempien ja alempien jatkosarjalohkojen palkkiot
maksetaan ko. sarjan peruspalkkioiden mukaisesti.
Korotetut palkkiot
Kaikki tuomaripalkkiot maksetaan korotetusti seuraavien perusteiden mukaisesti:

+ 20%
o

+30%
o

alemmat loppusarjat, pudotuspelit ja karsintaottelut, miesten suomensarjan lohkojen sisäiset
välieräottelut
puolivälierät, kaikki ylemmät loppusarjat ja pudotuspelit, miesten suomensarjan lohkojen
sisäiset loppuottelut
+40%
o
välieräottelut ja mitaliottelut (loppu- ja pronssiottelut), miesten suomensarjan lohkojen väliset
karsintaottelut, sekä Itä-Länsi-ottelut
Korotettujen palkkioiden laskemisen perustana on kunkin tuomarin kohdalla sovellettava runkosarjan
ottelupalkkio.
Halliturnaukset ja harjoitusottelut
Virallisten halliturnausten palkkiot ovat:
Pelituomari
Syöttötuomari
Kakkostuomari
Kolmostuomari
MSU
50 €
50 €
25 €
25 €
NSU
35 €
35 €
17,50 €
17,50 €
MYP
35 €
35 €
17,50 €
17,50 €
MUUT
20 €
20 €
10 €
10 €
Lisäksi maksetaan kilometrikorvaukset ja päivärahat verottajan ohjeistuksen mukaan.
Näitä palkkioita suositellaan käytettäväksi myös muissa halli- ja harjoitusotteluissa ellei muuta ole sovittu
alueen maakuntakouluttajan tai paikallisen tuomarikerhon kanssa.
Matkakorvaukset
Matkat maksetaan yleensä VR II tai linja-autotaksan mukaan. Oman auton käyttökorvaus on 43 snt/km + 3
snt/km ylim. matkustaja (< 5000 km). Päiväraha on 40 e ja puolipäiväraha 18 e. Ateriakorvaus on 10 e.
Muut kulkuvälineet:
Moottoripyörä
Mopo
Muu
32 snt/km
17 snt/km
10 snt/km
Matkakorvauksia voidaan maksaa ainoastaan kodin ja kentän välillä. Oman auton käyttökorvauksia ei voi
maksaa alle 18-vuotiaille.
Päivärahat
Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus: Päivärahaa voidaan suorittaa, kun matka ulottuu yli 15
kilometrin etäisyydelle virkamiehen tai työntekijän asunnosta tahi virka- tai työpaikasta, mitattuna yleisesti
59
käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai virka- tai työpaikasta ja paluu vastaavasti
asuntoon vai virka- tai työpaikkaan.
Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat
O s a p ä i v ä r a h a suoritetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia.
K o k o p ä i v ä r a h a suoritetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia.
Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää
viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli kuudella tunnilla,
se oikeuttaa uutteen kokopäivärahaan.
Päiväraha on 50%, jos matkavuorokautena saa ilmaisen aterian (kokopäivärahan kyseessä ollen kaksi ja
osapäivärahan kyseessä ollen yksi ilmainen ateria).
Päivärahojen suuruus
Päiväraha suoritetaan
1) osapäivärahana 1.1. - 31.12.2016 väliseltä ajalta 19 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta
matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 9 §:n 1 momentissa mainittu vähimmäisaika, ja
2) kokopäivärahana 1.1. - 31.12.2016 väliseltä ajalta 40 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta
matkavuorokaudelta, josta matkaan on käytetty 9 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.
Ateriakorvaus
Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta virkamies tai työntekijä on
aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin
etäisyydellä virka- tai työpaikastaan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 4 tuntia, maksetaan hänelle
ateriakorvausta yksi neljäsosa 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kokopäivärahan määrästä.
Keskeytetty ottelu
Mikäli ottelu keskeytetään ulkoisten olosuhteiden takia, tuomareille korvataan matkat ja mahdolliset päivärahat
ja tuomaripalkkiot.
Pelaamatta jäänyt ottelu
Mikäli ottelu ei pääse alkamaan tai jää pelaamatta, tuomareille korvataan matkat ja mahdolliset päivärahat,
mutta ei tuomaripalkkiota.
Matka-ajan laskeminen
Matka-ajan laskeminen Super- ja miesten Ykköspesiksessä
Matka-aika lasketaan seuraavasti: menomatka-aika, matkanopeus 60 km/h + 1,5 h ennen ottelua paikalle +
otteluaika + 1 h pöytäkirjan tarkastus/lehdistötilaisuus/suihku + 1 h ruokailu + kotimatka-aika, matkanopeus 60
km/h.
Matka-ajan laskeminen naisten Ykköspesiksessä, miesten suomensarjassa ja poikien
Superpesiksessä
Matka-aika 60 km/h + 1h ennen ottelua ottelupaikalla + otteluaika + 1 h suihku / pöytäkirjan tarkistus /
lehdistötilaisuus + 1/2 h ruokailu + matka-aika 60 km/h.
Mikäli ottelun jälkeen ei järjestetä lehdistötilaisuutta, lasketaan matka-aikaan 1/2 h suihku /pöytäkirjan
tarkistus.
60
Matka-ajan laskeminen muissa sarjoissa
Menomatka + ½ h ennen + otteluaika + ½ h pöytäkirjan tarkastus + kotimatka
61
Suomen Pesäpalloliitto PPL ry
LIITE 5
PESÄPALLO-OTTELUIDEN TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET
YLEISTÄ
Yleisötapahtumien järjestäjiä velvoittavan kokoontumislain perimmäinen tarkoitus on taata
tilaisuuksien rauhanomainen sujuminen ja ihmisten turvallisuus loukkaamatta kuitenkaan
heidän oikeuksiaan. Turvallisuus luo ennen kaikkea viihtyisyyttä.
Järjestyksenpito on osa urheilun yleisötapahtuman asiakaspalvelua. Tähän liittyviä seikkoja
ovat muun muassa ympäristön siisteys ja viihtyvyys sekä tarvittavien opasteiden selkeys.
Tärkeän osan asiakaspalvelusta muodostaa myös järjestelytehtäviin osallistuvien palvelualttius
ja asiantuntevuus. Katsojan kannalta tärkeää on se, että katsomoissa viihdytään ja on hauskaa,
nautitaan hyvistä ottelusuorituksista ja hyvästä seurasta, koetaan jännitystä ja voitonriemua ja
välillä ehkä tappion karvasta kalkkiakin.
1. Pesäpallo-ottelussa läsnä olevilla on oikeus odottaa, että kaikki mahdollinen
on tehty heidän turvallisuutensa ja viihtyvyytensä varmistamiseksi.
2. Turvallisuusmääräysten tarkoituksena on varmistaa, että Suomessa pelattavat pesäpalloottelut järjestetään voimassa olevien lakien ja asetusten sekä näiden määräysten mukaisesti.
3. Turvallisuusmääräysten laiminlyönti tai rikkominen voi johtaa Suomen Pesäpalloliiton
kilpailumääräysten mukaisiin kurinpitorangaistustoimenpiteisiin.
Näillä turvallisuusmääräyksillä ei siirretä pesäpallo-ottelun järjestäjän tai pesäpallokentän tai
urheiluhallin omistajan tai haltijan vastuuta Suomen Pesäpalloliitto PPL ry:lle eikä Superpesis
Oy:lle. Näillä turvallisuusmääräyksillä ei muuteta kokoontumislain eikä minkään muunkaan lain
tai säädöksen säännöksiä tai määräyksiä, vaan nämä turvallisuusmääräykset täydentävät niitä.
SOVELTAMISALA JA YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. Pesäpallo-ottelulla tarkoitetaan kaikkia Suomessa pelattavia Suomen Pesäpalloliitto PPL ry:n
(jäljempänä liitto), Superpesis Oy:n, liiton alueiden ja jäsenseurojen järjestämiä kansallisia ja
kansainvälisiä otteluita niin sisä- kuin ulkokentilläkin.
2. Seuralla tarkoitetaan näissä määräyksissä kaikkia liiton jäsenseuroja ja –yhteisöjä.
3. Pesäpallo-ottelu on kokoontumislain mukaan yleisötilaisuus, jonka järjestyksestä vastaa
tilaisuuden järjestäjä
4. Turvallisuudesta ovat vastuussa järjestävän seuran puheenjohtaja, johtokunta/hallitus,
toimihenkilöt ja turvallisuusvastaava, joka kaikkien superpesisseurojen ja miesten
ykköspesiksen seurojen on erikseen organisaatiossaan nimettävä. Muut seurat voivat
halutessaan nimetä turvallisuusvastaavan.
5. Pesäpallo-ottelun järjestäjä vastaa pelaajien, joukkueiden jäsenten, joukkueen
taustahenkilöiden, tuomariston, katsojien, toimitsijoiden ja median ja muiden tapahtumaan
osallistuvien turvallisuudesta
6. Pesäpallo-ottelun järjestämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus paikalliselle
poliisiviranomaiselle vähintään viisi vuorokautta ennen tilaisuuden alkamista.
Poliisiviranomainen voi edellyttää myös ilmoituksen tekemistä myös muulla määrittelemällään
tavalla.
62
Ilmoitusta ei tarvitse tehdä otteluista, joissa vähäinen yleisömäärä ja ottelun luonne eivät
edellytä toimenpiteitä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, kuten esim.
järjestyksenvalvojien asettamista, tai erityisiä liikennejärjestelyjä.
7. Poliisi- ja pelastusviranomaiset voivat antaa ennakkoon tai pesäpallo-ottelun aikana ohjeita
ja määräyksiä ottelun järjestäjälle.
8. Seura on vastuussa pelaajiensa, toimihenkilöidensä, johtajiensa, seuraorganisaationsa
jäsenten ja järjestäytyneiden kannattajiensa käytöksestä ottelutapahtumissa. Kannattajat
katsotaan järjestäytyneiksi kannattajiksi, mikäli seura tai sen joukkue tekee yhteistyötä
kannattajiensa kanssa esim. osallistumalla kannattajien matkajärjestelyihin toiselle
paikkakunnalle taikka tukemalla jollakin muulla tavalla kannattajiensa toimintaa.
9. Vierasotteluissaan seuran voidaan katsoa olevan ottelutapahtuman järjestäjän ja muiden
vastuullisten ohella vastuussa järjestäytyneiden kannattajiensa käytöksestä.
TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET
1) KAIKKI OTTELUT
a) Pesäpallo-ottelun järjestäjän tulee pyrkiä ottelun turvallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä
estämään jo ennakolta häiriöt ja vaaratilanteet.
b) Pelaajien, joukkueiden taustahenkilöiden ja tuomariston koskemattomuus sekä yleisön ja
kaikkien muiden tapahtumaan osallistuvien viihtyvyys ja turvallisuus on taattava koko
ottelutapahtuman ajan ja niin kauan, että kukin on poistunut ottelupaikalta.
c) Ottelutapahtumassa on käyttäydyttävä asiallisesti ja muita kohtuuttomasti häiritsemättä.
d) Kaikenlainen syrjintä tai syrjivä käyttäytyminen on kiellettyä ja se on pyrittävä estämään
ennakolta. Mikäli rasismia tai muuta syrjintää ilmenee, siihen on puututtava välittömästi.
e) Kaikenlainen pelaajiin, joukkueiden taustahenkilöihin, tuomareihin, toimitsijoihin tai katsojiin
ja muihin tapahtumaan osallistuviin kohdistuva herjaava käytös on kiellettyä. Jos herjaavaa
käytöstä ilmenee, on siihen puututtava välittömästi
f) Kaikkia ottelutapahtumassa tarjottavia juomia suositellaan tarjottavaksi joko muovisissa tai
pahvisissa kertakäyttömukeissa tai muovipulloissa. Mikäli ottelutapahtuman yhteydessä
anniskellaan alkoholia, siitä ei saa aiheutua häiriötä ottelutapahtumalle. Alkoholijuomien
anniskelu on luvanvaraista. Alkoholin myynti, tarjoilu ja nauttiminen on sallittu vain
anniskelualueeksi merkityllä alueella.
g) Vastuullisen järjestäjän tehtävänä on erottaa ja merkitä selvästi pelikentän turva-alueet,
katsomoalueet, toimitsija-alueet, anniskelualueet sekä medialle varatut alueet. Pelikentän turvaalue on säännöissä esitetty pesäpallokentän yleisörajan rajaama alue.
h) Katsojien ja muiden ylimääräisten henkilöiden pääsy pelikentälle ja toimitsija-alueelle on
estettävä ottelutapahtuman aikana.
i) Pesäpallo-otteluun ei saa tuoda
1. päihdyttäviä aineita
2. ampuma-aseita tai tarvikkeita
3. räjähdysaineita tai räjähteitä
4. terä- tai lyömäaseita
5. ilotulitteita, soihtuja, savuja
6. laserkyniä tai vastaavia voimakkaan valotehon laitteita tai muita sellaisia esineitä tai aineita,
joilla voidaan uhata toisen henkeä tai terveyttä taikka joilla voidaan aiheuttaa vaaraa
ottelutapahtuman järjestykselle tai turvallisuudelle
7. poliittisia, syrjiviä tai muuten loukkaavia julisteita tai banderolleja
j) Pesäpallo-otteluun ei saa päästää henkilöä
1. joka on häiritsevästi päihtynyt
63
2. jonka voidaan olettaa muutoin aiheuttavan häiriöitä tai vaarantavan turvallisuutta tai jonka
hallusta sisääntulotarkastuksessa tavataan i-kohdassa yksi – seitsemän (1-7) mainittuja
esineitä tai aineita
3. jonka aikaisemman käyttäytymisen perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä
ja turvallisuutta.
2) KANSAINVÄLISET OTTELUT
Suomessa pelattavissa kansainvälisissä otteluissa noudatetaan myös näitä määräyksiä.
3) KANSALLISET OTTELUT
Miesten ja naisten Superpesis, miesten ja naisten Ykköspesis, miesten ja naisten suomensarja
a. Seuran tulee nimetä voimassa olevan järjestyksenvalvojakortin omaava henkilö
turvallisuusvastaavaksi, jonka tehtävänä on laatia ottelutapahtumia koskeva
turvallisuussuunnitelma, johtaa otteluiden aikana turvallisuushenkilöstöä ja vastata
ottelutapahtumien turvallisuudesta.
b. Seuran on neuvoteltava ja sovittava ennen kauden alkua paikallisten poliisi- ja
pelastusviranomaisten kanssa otteluiden järjestykseen, turvallisuuteen, liikennejärjestelyihin,
onnettomuustilanteisiin ja pelastustoimiin liittyvistä asioista.
c. Turvallisuusvastaava raportoi seurajohdolle turvallisuuteen ja järjestykseen vaikuttavista
asioista.
d. Järjestyksenvalvojiksi valitaan ainoastaan järjestyksenvalvojakortin omaavia toimintakuntoisia
ja pystyviä henkilöitä vähintään viranomaisten vaatima määrä. Paikallinen poliisiviranomainen
määrittelee järjestyksenvalvojien määrän ja koulutuksen tarpeen sekä laadun ja muut
mahdollisesti tarpeelliset seikat..
e. Järjestyksenvalvojat on koulutettava ennen kauden alkua ja koulutusta on tarvittaessa
jatkettava myös kauden aikana.
f. Sisääntulo ottelupaikalle on järjestettävä niin, että turvallisuustarkastukset ovat mahdollisia jo
sisääntuloporteilla.
g. Kaikki myytävät ja tarjottavat juomat suositellaan kaadettavaksi avonaisiin pahvisiin tai
muovisiin kertakäyttömukeihin.
h. Poliisi- ja paloautoille sekä ambulansseille on järjestettävä tarvittavat pysäköintipaikat
sisäänkäyntien lähelle ja viranomaisajoneuvoille on varattava esteetön kulku heidän
vaatimiinsa kohteisiin.
i. Yleisöä varten on varattava oma ensiapuhenkilöstö. Paikallinen pelastusviranomainen
määrittelee EA henkilöstön määrän ja koulutuksen, sekä muut mahdolliset seikat.
j. Liikuntaesteisille on varattava oma suojaisa katsomonosa tai omat erilliset paikat katsomossa.
Saattajille on myös varattava riittävä määrä paikkoja.
k. Lehdistölle ja otteluvalvojalle on varattava omat paikat katsomosta.
l. TV-kameroille on järjestettävä paikat televisioitavissa otteluissa ja nämä paikat on
huomioitava pääsylippuja myytäessä.
m. Tupakoinnin sallimisen tai kieltämisen osalta on noudatettava tupakkalain, sarjaa johtavan
elimen sekä paloviranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä
n. Seuran on neuvoteltava järjestäytyneiden kannattajiensa kanssa turvallisuuteen ja
järjestykseen liittyvistä asioista ennen kauden alkua ja selvitettävä heille myös vierasotteluita
koskevat turvallisuus- ja käyttäytymissäännöt.
4) TURVALLISUUSSUUNNITELMA
64
a. Pelikauden aikana otteluiden ja ottelutapahtumien turvallisuusjärjestelyistä tulee superpesisseurojen, miesten ja naisten ykköspesisseurojen sekä miesten ja naisten
suomensarjaseurojen tehdä turvallisuussuunnitelma, josta selviää ainakin seuraavat asiat:
i. perustiedot ottelusta
ii. pohjakuva otteluhallista tai kenttäalueesta (toimitsijapöydän sijainti, vaihtopenkkien
paikat, turva-alueet, hätäpoistumistiet, katsomot)
iii. organisaatio ja yhteystiedot
iv. tietoa pääsylipuista, vapaakorteista ja kulkuluvista sekä arvio katsojamääristä.
v. turvallisuushenkilöstö ja tehtävät
vi. liikenne- ja pysäköintijärjestelyt
vii. toimintaohjeet kriisi- ja uhkatilanteisiin
viii. viestiliikennejärjestelyt
ix. suunnitelma tarvittavista suojalaitteista ja niiden sijainnista pallon kulun estämiseksi
katsomoon
Em. käytäntöä suositellaan myös muille liiton sarjaseuroille.
b. Turvallisuussuunnitelma on toimitettava poliisi- ja pelastusviranomaisille yleisötilaisuudesta
tehtävän ilmoituksen yhteydessä tai riittävän ajoissa ennen kauden alkua. Superpesis-,
ykköspesis- ja suomensarjaseurojen on toimitettava turvallisuussuunnitelma myös kunkin
sarjaa johtavalle elimelle ennen kauden alkua. Turvallisuussuunnitelman toimittaminen sarjaa
johtavalle elimelle ei siirrä ottelun järjestäjän eikä muidenkaan vastuullisten tahojen vastuuta
sarjaa johtavalle elimelle, vaan vastuu säilyy ottelun järjestäjällä ja muilla vastuullisilla tahoilla.
c. Järjestyksenvalvojat ja muu turvallisuushenkilöstö tulee jakaa ryhmiin ja nimetä eri ryhmille
ryhmänjohtajat ja vastuualueet:
i. sisääntulotoiminta
ii. katsomovalvonta
iii. kenttävalvonta
iv. muiden sisätilojen valvonta (pukuhuoneet, käytävät)
v. liikenne ja pysäköinti
vi. palovartiointi
vii. ensiapu
viii. toimintaryhmät (tarvittaessa)
d. Pesäpallo-ottelun kuuluttajalla on oltava toimintaohjeet hätä- ja kriisitilanteiden kuulutuksia
varten ja näitä ohjeita on noudatettava.
e. Turvallisuusorganisaatiolle on annettava riittävä ottelutapahtumiin liittyvä koulutus.
f. Jokaiselle turvallisuusorganisaatioon kuuluvalle jäsenelle on annettava selkeät kirjalliset tai
suulliset toimintaohjeet.
g. Koko pesäpallo-ottelun järjestävän organisaation on sitouduttava turvallisuussuunnitelmaan ja
noudatettava sitä.
5) JÄRJESTYKSENVALVOJATOIMINTA
a. JÄRJESTYKSENVALVOJAN VELVOLLISUUDET
1. Järjestyksenvalvojan ensisijaisena velvollisuutena on varmistaa ja huolehtia
kaikkien ottelutapahtumassa mukana olevien ihmisten turvallisuudesta. Jos
ottelun kuluessa on ilmennyt voimakkaita mielenilmaisuja kohdistuen joko
joukkueiden jäseniin tai ottelun tuomaristoon, on järjestyksenvalvojien
välittömästi loppuvihellyksen jälkeen ryhmityttävä kiilassa olevien turvaksi ja
saatettava tarvittaessa joukkueet sekä tuomaristo pukusuojaan asti ja
varmistettava, että he pääsevät poistumaan ottelupaikalta turvallisesti.
65
2. Järjestyksenvalvojan on viipymättä ilmoitettava ottelutapahtuman järjestäjälle,
tarvittaessa myös poliisille ja pelastusviranomaisille turvallisuutta
vaarantavista seikoista ja hänen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin
toimenpiteisiin turvallisuuden säilyttämiseksi.
3. Järjestyksenvalvojan on huolehdittava, ettei ottelutapahtumasta aiheudu
vaaraa eikä kohtuutonta häiriöitä sivullisille, liikenteelle, ympäristölle tai
kotirauhalle.
4. Järjestyksenvalvojan on mahdollisuuksien mukaan varmistettava, ettei
ottelutapahtumassa vahingoiteta toisten omaisuutta.
5. Järjestyksenvalvojan on estettävä pääsy ottelutapahtumaan henkilöltä, jonka
päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on
perusteltua syytä epäillä vaarantavan järjestystä tai turvallisuutta (ks. 1. i- ja jkohdat).
6. Järjestyksenvalvojan on toimiessaan noudatettava poliisin ja muiden
viranomaisten ennakolta tai ottelutapahtuman aikana antamia ohjeita ja
määräyksiä.
7. Järjestyksenvalvojan on käytettävä SM:n asetuksen (848/2003) mukaista
järjestyksenvalvojatunnusta (keltainen liivi, jossa on säädöksen mukainen
tekstitys), jonka ottelutapahtuman järjestäjä on velvollinen hankkimaan.
b. JÄRJESTYKSENVALVOJAN OIKEUDET
1. Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää pääsy ottelutapahtumaan henkilöltä,
jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä
vaarantavan järjestystä tai turvallisuutta.
2. Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää sisäänpääsy myös henkilöltä, jonka
epäillään pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito on lain
mukaan tai ottelutapahtuman järjestäjän tai poliisin antamien määräysten tai
näiden turvallisuusmääräysten mukaan kielletty. (ks. 1. i- ja j-kohdat).
3. Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa ottelutapahtumasta henkilö, joka
esim. päihtyneenä häiritsee järjestystä tai muita henkilöitä, esiintyy
uhkaavasti, meluamalla tai väkivaltaisuudella häiritsee järjestystä tai
vaarantaa turvallisuutta tai joka huomautuksista huolimatta jättää
noudattamatta järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi annettuja
tarpeellisia määräyksiä.
4. Jos paikalta poistaminen on riittämätön toimenpide, eikä häiriötä tai vaaraa
voida muutoin eliminoida, on järjestyksenvalvojalla oikeus ottaa henkilö kiinni.
Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille.
5. Voimakeinoja on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Järjestyksenvalvojalla
on kuitenkin tehtäväänsä suorittaessaan oikeus käyttää tarpeellisia
voimakeinoja, mikäli järjestystä tai turvallisuutta vaarantava tilanne on
välittömästi uhkaamassa eikä sitä tilanteen vaaran, vakavuuden ja
kiireellisyyden vuoksi kyetä millään muilla keinoin hoitamaan. Voimankäyttö
saa jatkua vain niin kauan, kuin edellytykset sen aloittamiselle olisivat
jatkuvasti olemassa. Voimakeinoja saa kohdistaa niin henkilöön kuin
omaisuuteenkin.
6. Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää tai keskeyttää ottelu, siihen kuuluva
ohjelmanumero tai tapahtuma kokoontumislaissa määritellyin edellytyksin.
7. Järjestyksenvalvojan oikeuksista sisääntulotarkastuksissa määritellään
myöhemmin kappaleessa ”Sisäänpääsyn valvonta”.
c. JÄRJESTYKSENVALVOJIEN TOIMINTATAPA
66
1. Järjestyksenvalvojan tehtävänä pesäpallo-ottelussa on ylläpitää viihtyisyyttä,
järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia, sopimatonta käyttäytymistä ja
onnettomuuksia.
2. Asiallinen toiminta sekä täsmällinen ja rauhallinen käytös antavat luotettavan
kuvan järjestäjästä ja lisäävät yleisön viihtyvyyttä.
3. Järjestyksenvalvojatoiminnan pitää olla yhteisen linjan mukaista.
4. Järjestyksenvalvoja ei saa provosoida yleisöä omalla käytöksellään.
5. Järjestyksenvalvojan pitää käyttää työskennellessään laissa määriteltyjä
järjestyksenvalvojatunnuksia. (ks. 5. A. 7-kohta)
6. Järjestyksenvalvoja on puolueeton eikä hän saa pukeutua kummankaan
ottelevan seuran tai joukkueen asuihin.
7. Järjestyksenvalvoja ei saa reagoida näkyvästi kummankaan joukkueen
suorituksiin.
8. Järjestyksenvalvoja ei saa tupakoida tehtäväpaikallaan eikä hän saa missään
tapauksessa työskennellä päihteiden vaikutuksen alaisena.
9. Järjestyshäiriöihin tulee puuttua ajoissa ja toiminnan on oltava nopeaa,
tehokasta ja yhtenäistä.
10. Kriisi- ja uhkatilanteissa järjestyksenvalvojan tulee pyrkiä pelastamaan
vaarassa olevat ja estämään lisävahinkojen syntyminen sekä toimimaan aina
viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
11. Järjestyksenvalvojan on tultava toimipaikalleen riittävän ajoissa.
Järjestyksenvalvojan tehtävät päättyvät vasta, kun katsojat, pelaajat,
joukkueiden taustahenkilöt ja erotuomaristo ovat poistuneet ottelupaikalta.
12. Järjestyksenvalvojan on toimiessaan noudatettava poliisin ennakolta tai
tilaisuuden aikana antamia ohjeita.
d. JÄRJESTYKSENVALVOJIEN YHTEYDENPITO
Keskinäistä yhteydenpitoa varten järjestyksenvalvojien suositellaan
käytettävän VHF-UHF – taajuuksilla toimivia suljetun verkon puhelimia.
Yhteydet tulee varmistaa GSM-puhelimilla.
6) SISÄÄNPÄÄSYN VALVONTA
a. Pesäpallo-ottelussa tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa ampuma-aseita
tai patruunoita, räjähdysaineita tai räjähteitä, terä- tai lyömäaseita, ilotulitteita, soihtuja tai
savuja taikka muita sellaisia esineitä, joita voidaan perustellusti epäillä voitavan käyttää
henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen tai sillä uhkailuun (ks. 1. i- ja jkohdat).
b. Ottelun järjestäjällä on kokoontumislain mukaan yhdessä poliisin kanssa tai yksinäänkin
oikeus kieltää päihdyttävien aineiden hallussapito pesäpallo-otteluissa. Kiellosta tulee
erikseen ilmoittaa etukäteen esimerkiksi pääsylipuissa ja ottelumainonnassa
c. Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi järjestäjillä on yhdessä poliisin kanssa tai
yksinään oikeus määrätä järjestyksenvalvoja tarkastamaan pesäpallo-otteluun saapuvat sekä
näiden mukanaan tuomat tavarat, jos tämä on tarpeen tilaisuuden erityisluonteen vuoksi tai on
perusteltua aihetta epäillä, että tapahtumaan tulevilla on hallussaan kokoontumislaissa
kiellettyjä esineitä tai aineita.
d. Vain asianmukaisilla tunnuksilla varustetulla järjestyksenvalvojalla on oikeus tarkastaa
ottelutapahtumaan osallistuvia henkilöitä.
e. Järjestyksenvalvojalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta vastaavaa laitetta käyttäen
tarkastaa pesäpallo-otteluun pyrkivä tai siellä jo oleva henkilö sen varmistamiseksi, ettei
hänellä ole hallussaan sellaisia esineitä tai aineita, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa
67
järjestykselle tai turvallisuudelle, taikka joiden hallussapito pesäpallo-otteluissa on kielletty
lailla tai sen nojalla annetulla määräyksellä.
f. Ottelun järjestäjän tai poliisin antaman määräyksen nojalla tai jos muusta syystä on
perusteltua aihetta epäillä, että henkilöllä on hallussaan kiellettyjä esineitä tai aineita,
järjestyksenvalvojalla on oikeus tarkastaa henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat myös
muulla sopivalla tavalla.
g. Tarkastuksen suorittamiseksi henkilö voidaan määrätä tarvittaessa kulkemaan
metallinilmaisimen kautta. Röntgenlaitetta saa käyttää ainoastaan tavaroiden tarkastukseen.
h. Järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa pois ne tarkastuksissa löydetyt kielletyt esineet tai
aineet, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa ottelutapahtuman järjestykselle tai turvallisuudelle.
Pois otetut esineet tai aineet on viipymättä luovutettava poliisille tai, jollei siihen ole lain
mukaan estettä, palautettava omistajalleen tai haltijalleen hänen poistuessaan ottelusta.
i. Jos tarkastus tehdään tarkastettavan suostumuksella vaatteiden päältä tunnustelemalla, on
tarkastajan oltava samaa sukupuolta kuin tarkastettavan.
j. Henkilö, joka kieltäytyy tarkastuksesta, jätetään tarkastamatta, mutta häntä ei tarvitse päästää
pesäpallo-otteluun.
7) PELIKENTTIEN JA -HALLIEN TURVALLISUUS
a. ENNEN KAUDEN ALKUA SUORITETTAVAT TARKASTUKSET
Pesäpallo-otteluiden järjestäjän on varmistettava, että pelikentän tai otteluhallin omistaja ja/tai
haltija on tarkastanut yhdessä pelastus- ja rakennusvalvontaviranomaisten (tarvittaessa myös
poliisiviranomaisen) kanssa mm. seuraavat kohteet:
1. Sisääntuloväylät, portit ja ovet
2. Katsomorakenteet, katsomoiden merkinnät ja opasteet
3. Hätäpoistumistiet
4. Pukuhuonetilat
5. Kenttäalue sekä katsomon suojarakenteet
6. Alkusammutusvälineistö
7. Paarit
8. Pelikentän läheisyydessä olevat vaaralliset ulokkeet ja muut
peliturvallisuuden kannalta vaaralliset paikat ja alueet.
Jos pelikentän tai otteluhallin olosuhteissa tai järjestelyissä tapahtuu muutoksia, on pesäpalloottelun järjestäjän tehtävä siitä ilmoitus tässä kohdassa mainituille viranomaisille, jotka
päättävät mahdollisista lisä- tai uusintatarkastuksista.
b. ENNEN OTTELUA SUORITETTAVAT TARKASTUKSET
1. Alkusammutusvälineistön kunto ja sijoitus
2. Sisääntuloväylien ja hätäpoistumisteiden avoimuus
3. Katsomot, jolla varmistetaan, ettei katsomossa ole irrallisia esineitä tai
paloherkkiä tavaroita tai aineita.
4. Pukuhuonetilat sekä niiden ja kentän välinen kulkuväylä
5. Kenttäalueen normaalista poikkeavat vaaralliset esteet ja ulokkeet, jotka on
suojattava tai poistettava ennen ottelun alkua.
c. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
1. Tilapäiset rakenteet, kuten katsomorakenteet, on tarkastutettava
rakennusvalvonta- / pelastusviranomaisilla aina ennen käyttöönottoa.
68
2. Yleisön kulkureitit ja poistumistiet on pidettävä ottelutapahtuman aikana
esteettöminä sekä lukitsemattomina.
8) YHTEISTYÖ VIRANOMAISTEN KANSSA
a. Pesäpallo-ottelun järjestäjän tulee olla riittävän ajoissa yhteydessä paikallisiin poliisi- ja muihin
viranomaisiin sekä toimia muutoinkin hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa
ottelutapahtuman järjestelyihin liittyvissä asioissa.
b. Pesäpallo-ottelussa turvallisuushenkilöstön tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja
määräyksiä, ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin sekä antaa tarvittaessa
viranomaisille tilanteen edellyttämää apua.
9) TURVALLISUUSMÄÄRÄYSTEN JA –SUUNNITELMAN NÄHTÄVILLÄ PITO
Nämä turvallisuusmääräykset on liitettävä osaksi turvallisuussuunnitelmaa, joka on toimitettava
poliisi- ja pelastusviranomaisille. Turvallisuussuunnitelma on pidettävä nähtävillä
ottelutapahtumassa.
10.11.2003
SM:n asetus järjestyksenvalvojan tunnuksista (848/2003).
voimaan 15.10.2003
1§
Järjestyksenvalvojan tunnukset
Kokoontumislain (530/99), ulkoilulain (606/73), merimieslain (423/78) sekä majoitusja ravitsemisliikeasetuksen (727/91) järjestyksenvalvojien on käytettävä
 tunnistelaattaa
tai
 tunnisteliiviä
Poliisilaitos voi tarvittaessa määrätä kumpaa järjestyksenvalvojan on käytettävä.
Tunnukseen on merkittävä sanapari;
 JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt
tai
 ORDNINGSVAKT - järjestyksenvalvoja
Tunnukseen saadaan merkitä tarvittaessa englanninkielinen sana
 security
tai
steward (urheilukilpailuissa),
joka tulee sijoittaa yllä mainitun sanaparin alapuolelle.
Tunnuksen tekstin tulee olla havaittavissa selvästi. Siinä ei saa olla kuvaa tai tekstiä, joka heikentää
tunnuksen havaittavuutta.
2§
Tunnistelaatta
Laatan pohjavärin on oltava keltainen ja tekstin joko musta tai tummansininen.
Laatan alakulmaan voidaan merkitä JV:n tunnistenumero.
 Laatan pohjaväri ja tekstin väri voivat poiketa, jos JV käyttää työasua, jonka väristä laatan
pohjaväri tai teksti erottuvat selvästi. Laatan värien on oltava sama kaikilla ko. toimialueella
olevilla JV:llä.
JV:n asemaa osoittavan sanaparin kirjainten tulee olla;
 isompi teksti vähintään 8 mm
 pienempi teksti vähintään 6 mm
 englanninkielinen sana korkeintaan pienemmän tekstin kokoinen
Laattaa on pidettävä rintamuksen vasemmalla puolella.
3§
Tunnisteliivi
69
Liivin pohjavärin on oltava keltainen ja tekstin joko musta tai tummansininen.
Liivin rintamukseen sekä selkämyksen alaosaan voidaan merkitä JV:n tunnistenumero (enintään 100
mm korkuisin numeroin).
Poliisi voi tarvittaessa määrätä JV -esimiehen käyttämään pohjaväriltään oranssia tunnisteliiviä.
 Liivin oikeaan rintamukseen ja selkämyksen alaosaan on tällöin merkittävä sanapari ESIMIES förman
tai FÖRMAN - esimies.
 Rintamukseen sanapari vähintään 8 mm ja selkämykseen vähintään 25 mm korkuisin kirjaimin.
JV:n asemaa osoittava sanapari on merkittävä liivin vasempaan rintamukseen sekä selkämykseen.
JV:n asemaa osoittavan sanaparin (vasen rintamus) kirjainten tulee olla;
 isompi teksti vähintään 8 mm
 pienempi teksti vähintään 6 mm
 englanninkielinen sana korkeintaan pienemmän tekstin kokoinen
JV:n asemaa osoittavan sanaparin (selkämys) kirjainten tulee olla;
 isompi teksti vähintään 30 mm
 pienempi teksti vähintään 25 mm
 englanninkielinen sana korkeintaan pienemmän tekstin kokoinen
4§
Järjestyslain järjestyksenvalvojat
Järjestyksenvalvojan asun rintamuksen vasemmalla puolella on oltava sanapari
 JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt
tai
 ORDNINGSVAKT - järjestyksenvalvoja
 isompi teksti vähintään 13 mm
 pienempi teksti vähintään 8 mm
Lisäksi rintamuksen vasemmalla puolella on oltava merkittynä;
 Vartioimisliikkeen nimi
tai
 vähintään 6 mm kirjaimin
 Vartioimisliikkeen nimilyhenne tai
 vähintään 15 mm kirjaimin
 Vartioimisliikkeen vakiintunut liikemerkki
 läpimitaltaan vähintään 50 mm
Järjestyksenvalvojan päällystakin, haalarin tai sadeasun selkämyksessä on oltava teksti;
 JÄRJESTYKSENVALVOJA
tai
 ORDNINGSVAKT
tai
 sanapari
JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt tai
 sanapari
ORDNINGSVAKT - järjestyksenvalvoja
 isompi teksti vähintään 48 mm
 pienempi teksti vähintään 25 mm
Järjestyksenvalvojan asuun kuuluvassa päähineessä saa olla teksti;
 JÄRJESTYKSENVALVOJA
tai
 ORDNINGSVAKT
tai
 sanapari
JÄRJESTYKSENVALVOJA - ordningsvakt tai
 sanapari
ORDNINGSVAKT - järjestyksenvalvoja
 Vartioimisliikkeen nimi, nimilyhenne tai vakiintunut liikemerkki
tai
Järjestyksenvalvojan asuun tai päähineeseen saadaan merkitä myös englanninkielinen sana
"security", jonka tulee olla vähintään pienemmän tekstin suuruinen.
Rintamukseen saadaan kiinnittää irrotettavissa oleva JV:n henkilöllisyyttä ja asemaa osoittava laatta.
Asussa mahdollisesti käytettävät arvomerkit on kiinnitettävä olkapoletteihin.
70
Olkapoleteissa on oltava vähintään 15 mm korkuinen kirjain "A" osoituksena vartijan
ammattitutkinnon suorittamisesta.
JV:n asussa ei saa olla muita merkkejä tai tekstejä.
5§
Siirtymäsäännös
- JV:n hihanauhaa saa käyttää 31.03.2004 asti.
- Sanaparin sijasta yksittäistä JV:n asemaa osoittavaa tekstiä "järjestyksenvalvoja" tai "ordningsvakt"
saa käyttää tunnisteliivissä tai -laatassa 30.09.2004 asti.
LIITE 6
PESÄPALLON OLOSUHDEVAATIMUSTAULUKKO 2012-2017
OLOSUHDEVAATIMUKSET
MSU
NSU
MYP
NYP
MSS
NSS
Kenttäalue (100x150 uudet)
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Kentän päällyste (hiekkatekonurmi)
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Kuuluttamo (paikat 6 toimijalle)
Voimassa
Voimassa
Voimassa
2014
2014
2014
Pukukopit (joukkueet ja tuomarit)
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Yleisö WC:t
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa/20/3
Voimassa/20/3
Voimassa/10
2014/6
2014/6
2014/4
Kentän välineet *
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Sähköinen tulostaulu
Voimassa
Voimassa
Voimassa
2016
2016
2017
Turvaverkot
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa
Voimassa/2500
Voimassa/1000
Voimassa/750
Voimassa/400
Voimassa/400
Voimassa/200
2017/1500
2017/750
2018/500
Ei velvoitteita
Ei velvoitteita
Ei velvoitteita
Lehdistökatsomo (vuosi/paikkamäärä/radio)
Istumapaikat (vuosi/paikkamäärä)
Katetut katsomot (vuosi/paikkamäärä)
* Kentän välineet: syöttölautanen,
etukaari
näyttölaikat, internetyhteys,
kiertoviitta
äänentoisto, tietokone tulospalvelu