Nr.1 - Tuulet media

2016
1
näringsliv
e k o n o m I
f ö r e taga r e
TID
WEB
Info
om
ekonomi
åt alla
FORUM
Nr.1
TID
BUSINESS
BUSINESS
TID
TALOUSTIETO
KUULUU
KAIKILLE
BUSINESS
PRINT
BUSINESS
TID
BUSINESS
TID
e l i n k e i n o
t a l o u s
y r i t t ä j y y s
SOME
Sipoo-sibbo • pornainen-borgnäs • Porvoo-Borgå • Askola • pukkila • myrskylä-mörskom • loviisa-lovisa • lapinjärvi-lappträsk
tid ilmestyy ilmaisjakelulehtenä 6 kertaa vuodessa · tid publiseras som gratistidning 6ggr i året
L
M
intukoto
&
aailman
napa
F
v
ågelbo
&
ärldens
mittpunkt
Kasvuyrittäjyys
tuulet
Innovaatiot
Pakolaiset
1
Lokakuussa Porvoon keskustaan, Kauppakeskus Lundin yhteyteen
auennut Marks & Spencer (M&S) Porvoo on saanut toiminnalleen
mukavan startin. Asiakkaat ovat olleet palveluun erittäin tyytyväisiä
ja tuotteiden hintataso on yllättänyt positiivisesti − mannermaisessa
ja upeassa myymälässähän on varsin edullista.
Tyytyväisiä asiakkaita ja
hinta-laatusuhteeltaan
erinomaisia tuotteita
Porvoon M&S-myymälästä löytyy naisten ja miesten pukeutumisen
lisäksi runsas valikoima alusvaatteita, pieni herkkuosasto tulvillaan
suussa sulavia brittisuosikkeja sekä kylpy- ja vartalonhoitotuotteita.
− Vaatemallistojemme tunnuspiirteitä ovat hyvä laatu ja tyylikkyys,
mutta hintataso on kukkarolle sopiva, kuvailee M&S Porvoon Store
Manager Sanna Strandvall.
Pukeutuminen lähtee alusvaatteista
Belåtna kunder och
utmärkta produkter
pris och kvalitetsmässigt
− Briteissä jopa joka kolmas nainen käyttää ketjumme alusvaatteita, kertoo Strandvall. Tarjonta on erittäin laaja ja aluspukeutumisen
tuotteet, kuten monet muutkin myymälän tuotteet, sisältävät myös
oivaltavaa teknologiaa.
− Henkilökuntamme auttaa mielellään löytämään ne itselle ja omiin
tarpeisiin sopivimmat tuotteet, vinkkaa Strandvall.
Trendikästä, tyylikästä ja vaivatonta arkeen ja juhlaan
Porvoon M&S-myymälässä hehkuu kevään muoti. Raita on
tämän kevään must have -kuosi ja trendiväreinä toistuvat
niin armeijan vihreä kuin persikka, kerma ja mintunvihreäkin.
− On mahtavaa, että koko 12-henkinen henkilökuntamme puhaltaa
yhteen hiileen ja meillä on yhteinen intohimo – passion for fashion.
Jaamme tietoa ja vinkkejä mielellään myös asiakkaillemme, toteaa
Strandvall tyytyväisenä.
Trendikkäitä tuotteita löytyy myymälästä edullisesti, mikä on yllättänyt monet positiivisesti. Kiitosta asiakkaat antavat Strandvallin mukaan myös vaivattomuudesta. Esimerkiksi miesten
mallistossa yhtä pukumallia lukuun ottamatta kaikki tuotteet
ovat konepestäviä, seikka jota monet arvostavat suuresti.
Rintaliivit alk. 14.95 € Bh från 14.95 €
ma-pe / må-fre 8-20
la/lö 8-18
su/sö 10-18
Piispankatu/Biskopsgatan 21,
Porvoo/Borgå
2
Omistajan käyntikortti
Ägarens visitkort
Miesten konepestävät puvut alk. 109,90 €
Herrkostymer som tål maskintvätt från 109,90 €
− Toivotan kaikki lukijat erittäin tervetulleeksi tutustumaan myymäläämme ja kevään trendeihin! Tavoitteenamme on ylittää asiakkaidemme odotukset ja ilahduttavan usein olemme palautteen perusteella tähän myös pystyneet, kannattaa tulla kokeilemaan, kutsuu
Strandvall.
Naisten neuleet alk. 19,95 € Damtröjor från 19,95 €
Marks & Spencer, som öppnade i oktober i centrum av Borgå, i
köpcentret Lundi, har fått en bra start på sin verksamhet. Kunderna
har varit mycket belåtna över servicen och produkternas prisnivå
har varit en positiv överraskning – i den kontinentala och anslående
affären är det ju rätt så billigt.
− Det är väldigt belönande då vi lyckas överskrida kundernas
förväntningar, konstaterar Store Manager i Borgå Marks & Spencer
Sanna Strandvall nöjt. M&S utvecklar hela tiden sitt sortiment och
det är fint att kunna erbjuda innovativa produkter och nya fördelar
för kunderna.
Farkut alk. 29,95 € Jeans från 29,95 €
− Marks & Spencer lever och utvecklas med kunderna. Tanken är
att vi har kollektioner för både herrar och damer, i alla stilar och för
alla tillfällen, förklarar Strandvall.
Man hittar trendiga produkter billigt i affären och detta har överraskat många positivt. Enligt Strandvall tackar kunderna även för
behändigheten.
− Jag önskar alla läsare hjärtligt välkomna och bekanta sig med vår
affär och vårens trender! Vårt mål är att överskrida våra kunders
förväntningar och glädjande ofta har vi enligt responsen uppnått
detta. Det lönar sig att komma och pröva, välkomnar Strandvall.
3
Sisällysluettelo
Innehållsförteckning
Pääkirjoitus Huvudartikel
Loviisalla on merellistä
vetovoimaa
Havet är Lovisas
dragningskraft
VAKIOPALSTAT
Pääkirjoitus
Erikoisosaaja
Kuukauden tilasto
Kolumni
Yrittäjyys
Talous
Maakuntapähkinä
Historian ilmiö
Koulun penkillä
Ajattelun aihetta
Itä-Uudenmaan kartanot
Tapahtumapoiminnat
Sana on vapaa (tulossa)
s.14
Uudenmaan liitto
Nylands förbund
Jaakko Mikkola
s.28
Koulun penkillä
Från skolbänken
4
s.32
Miten saamme Itä-Uudenmaan nousuun?
Hur kan vi få Östra-Nyland att resa sig?
Kolumni Jouni Malmivaara
Kolumni Kolumn
Tervetuloa
Rehtori/Toimitusjohtaja
Rektor/VD
Sari Gustafsson
Suomeen uudet yrittäjät?
S
K
Hyvinvoiva itä-uusmaalalainen
På väg mot EU med
hjälp av nätverk
s.26
SF
s.39
Suuntana
kansainvälistyminen
ÅTERKOMMANDE TEMAN
Huvudartikel
Spesialist
Månads statistik
Kolumn
Företagsamhet
Ekonomi
Landskapet i ett nötskal
Fenomenen från historien
Från skolbänken
Dags att tänka
Herrgårdar i Östra Nyland
Evenemang tips
Ordet är fritt (kommande)
Kaupunginjohtaja
Stadsdirektör
Olavi Kaleva
‫ﺃأﻫﮬﮪھﻼ ﺑﻚ‬
Suomen Uudet Yrittäjät?
Nya företagare till Finland?
s.22
‫ﺃأﺻﺤﺎﺏب ﺍاﻟﻤﺸﺎﺭرﻳﯾﻊ ﺍاﻟﺠﺪﻳﯾﺪﺓة ﺍاﻟﻰ ﻓﻨﻠﻨﺪﺍا؟‬
TID
erro juttuvinkkisi tai
anna palautetta sähköpostitse:
[email protected]
tai kirjepostilla:
Huvilakatu 8,
06100 Porvoo
O
Osallistu keskusteluun verkkolehdessämme www.tid.fi
tai Facebookissa.
Julkaisemme
lukijoiden
kirjoituksia tulevissa TIDlehdissä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta julkaisemme
ainoastaan kirjoituksia, joiden yhteydessä toimitukselle on ilmoitettu kirjoittajan
nimi, puhelinnumero ja kotikunta.
Delta i diskussionen i vår
nättidning www.tid.fi eller i
Facebook.
Vi publicerar läsarnas texter i kommande TID-tidningar. Du kan skriva under
pseudonym, men vi publicerar enbart texter med
bifogade namnuppgifter,
telefonummer samt hemkommun.
m du har nyhetstips
eller vill ge feedback
per e-post:
[email protected]
eller per brev
Villagatan 8
06100 Borgå
Ilmaisjakelu/Gratisutdelning:
Askola, Lapinjärvi, Loviisa,
Myrskylä, Pukkila, Porvoo,
Pornainen ja Sipoo
Ilmestyy/Utkommer 2016:
06.04.
01.06.
24.08.
19.10.
03.12.
Julkaisija/Utgivare:
TT-Tuulet Kustannus Oy
Huvilakatu 8, 06100 Porvoo
www.tuulet.fi, www.tid.fi
Asiakaspalvelu/Kundservice:
ma-pe klo 10-15 må-fre
Puhelin/Telefon:
+358 (0)44 980 55 10
S-posti: [email protected]
Päätoimittaja/Chefredaktör:
Tuula Lukić
Toimittajat/Redaktörer:
Leena-Kaisa Laakso
Leila Toffer-Kares
Kolumnistit/Kolumnister:
Sari Gustafsson
Jouni Malmivaara
Carl Olin
Ruotsinnokset/Översättningar:
Jenny Törnroos
AD ja myynti/Försäljning:
Srba Lukić
0400 707 097
Painopaikka/Tryckort:
Forssa Print
ISSN 2343-3477
Kansikuva: Boomeranger Oy:n vene ja Srba Lukic
"Dream town" valokuvateos
A
U
T
änk lokalt,
verka globalt
jattele paikallisesti,
toimi globaalisti
uden kynnyksellä huimaa. TIDmedian lanseerauksen äärellä olo on
kuin startup-yrittäjällä - hieno, jännittävä, hurja.
Klikkausjournalismi, huutavat lööpit ja
talouden alamäki olivat tekijöitä, joista TID
ideana lähti muutamia vuosia sitten liikkeelle. Koimme, että mediamaailmassa on tilaa
uudelle konseptille, joka käsittelee taloutta,
elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä pintaa syvemmältä ja samalla ymmärrettävästi ja motivoivasti.
Lähtökohtamme on alueellisuus, Itä-Uusimaa. Itä-Uusimaa ei ole maailman napa,
mutta yksi napa muiden joukossa ja erinomainen paikka tarkastella niin omia kuin
maailman tapahtumia.
Mediakonseptia kehittäessämme monet
sanoivat, että talous on vaikea ja kylmä aihe.
Toisaalta kaivataan objektiivista tietoa, mutta
ennen kaikkea positiivisia merkkejä ja yhteisesti kannustavia teemoja.
Talous koskettaa meitä kaikkia tavalla tai
toisella, ja kovan talouden rinnalla keskustellaan yhä voimakkaammin myös talouden
moraalista. Tämänkin lehden kansikuva on
raju, mutta kuvastaa maailman tilannetta ja
taloutta.
Mitä enemmän teemme yhteistyötä, sitä
varmemmin hyvä lisääntyy, kuten seuraava
tarina taivaasta ja helvetistäkin kertoo:
Jumala vei ihmisen porisevan padan äärelle. Sen ympärillä istui riutunut joukko.
Jokainen piteli nyreänä pitkää kauhaa. Kauha oli niin pitkä, ettei se kääntynyt suuhun.
Jumala vei ihmisen toisenkin padan luokse.
Sen ympärillä navat napsuivat, ihmiset olivat
tyytyväisiä. Heilläkin oli pitkät kauhat, joilla ei
pystynyt saamaan ruokaa omaan suuhun.
”Miten tämä on mahdollista?” ihminen kysyi
ja Jumala vastasi: ”He ovat oppineet ruokkimaan toisiaan.”
TID lähestyy taloutta, elinkeinoelämää ja
yrittäjyyttä monista näkökulmista ja myös
Itä-Uudenmaan rajojen yli katsoen. Kaikki ei
mahdu painetun lehden sivuille, joten artikkelit jatkuvat verkkolehden puolella ja vuorovaikutus tiivistyy sosiaalisessa mediassa.
Tulossa on myös keskustelufoorumeita ja
tapahtumia.
Haluamme olla mukana luomassa yhteistyötä ja positiivista nostetta itäiselle Uudellemaalle.
TT-Tuulet Kustannus Oy
Intohimona sisällöntuotanto ja kokonaisten
julkaisujen tuottaminen, mm. Porvoon JouluTaika sekä Porvoon Yrittäjät ry:n jäsenlehti.
A
tt stå på tröskeln till något nytt är en svindlande
känsla. Då lanseringen av TIDmedia närmar sig,
känner man sig som en startup företagare – det
känns fint, spännande och häftigt.
Klicknings-journalistik, skrikande löpsedlar och den
ekonomiska nedförsbacken var orsakerna till, att idén om TID fick sin början för några år sedan. Vi upplevde, att det i medievärlden finns rum för ett
nytt koncept, som behandlar ekonomin, näringslivet och företagandet på ett
djupare plan och samtidigt på ett sätt som är lätt att förstå, samt känns motiverande.
Vår utgångspunkt ligger i det lokala, i Östra-Nyland. Östra-Nyland är inte
världens mittpunkt men nog en mittpunkt bland många andra och en fantastisk plats som ger möjligheter att granska såväl områdets egna som världshändelser.
Då vi utvecklade vårt mediakoncept var det många som sade, att ekonomi
är ett svårt och kallt ämne. Å andra sidan så behövs det objektiv information,
men framför allt positiva signaler samt teman som uppmuntrar.
Ekonomin berör oss alla på ett eller annat sätt och vid sidan om den hårda
ekonomin diskuterar man allt mer också ekonomins moral. Den här tidningens
omslagsbild är stark, men den återspeglar världssituationen och ekonomin.
Ju mera samarbete vi gör, desto säkrare är det, att det goda tilltar, liksom i
den följande berättelsen om himlen och helvetet:
Gud förde fram människan till en puttrande gryta. Runt omkring satt en
grupp utmärglade människor. Var och en höll buttert i en lång slev. Sleven var
så lång att den inte gick att böja så, att man skulle kunna föra den till munnen.
Gud tog människan till en annan gryta. Runt omkring den grytan satt mätta
och nöjda människor. De hade också långa slevar som var så långa att de
inte gick att föra till munnen. ”Hur är detta möjligt?” frågade människan och
Gud svarade: ” De har lärt sig att mata varandra.”
TID närmar sig ekonomin, näringslivet och företagandet ur olika synvinklar,
också med blicken riktad utanför Östra-Nylands gränser. Allting ryms inte i
den tryckta tidningen, så artiklarna fortsätter i nättidningen och växelverkan
intensifieras i och med de sociala medierna. Också diskussionsforum och
evenemang är på kommande.
Vi vill vara med och skapa samarbete och ett positivt lyft för Östra-Nyland.
TT Tuulet Kustannus Oy
Med passion för innehållsproduktion och producerandet av hela publikationer, t ex tidningen Porvoon JouluTaika samt Borgå Företagare rf:s medlemstidning.
Tuula Lukić
Päätoimittaja
Chefredaktör
5
Startup
Tekst: Tuula Lukić Foto: Srba Lukić
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
Vauhtisokeutta vai timantinhiontaa?
S
Iso-Britannian Suomen suurlähettiläs
Sarah Price avasi Aalto Pitch -tilaisuuden.
Pitchaus tiivistää idean
6
Laura Sorva esitteli
palveluammattilaisille
suunnattua digitaalista
palvelua.
tartup-yrityksiin ladataan Suomessa suuria odotuk-
sia talouden ja työllisyyden nostattajina, mutta mikä on
startup?
Kun aihe nostetaan areenalle, kuuluu usein myös kriittisiä
äänenpainoja vauhtisokeudesta. Startup-yrityshän tähtää
tyypillisesti nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Edellytyksenä on uusi innovatiivinen liikeidea, ja tuon idean toimivuuteen täytyy saada rahoittajatkin uskomaan.
Tiivistetysti startupissa on kyse nuoresta kasvuhakuisesta
yrityksestä. Tiukkalinjaista määritelmää ei ole. On jopa sanottu, että startup on enemmänkin mielentila, joka saa ihmiset mukaan yrityksen toimintaan ilman varmuutta vakaudesta (Adora Cheung, talouslehti Forbesin haastattelussa
16.2.2013).
Vastoin yleistä mielikuvaa, startup-yrittäjyys ei koske ainoastaan nuoria, eivätkä kaikki startup-yritykset pyöri pelkästään digimaailman pilvissä, vaikka digi on toki päivän sana.
Kasvuyritysten moninaisuus kävi ilmi helmikuussa IsoBritannian Suomen suurlähetystössä järjestetyssä Aalto Pitch –tilaisuudessa (pitch, englannin kielen sanasta
syöttää, myydä, mainostaa).
Tiivistetyissä viiden minuutin esittelypuheissa kuultiin
uusista innovaatioista, joita oli kehitelty muun muassa
polkupyörien huoltopisteelle, lentävälle kameralle, huippukylmähuoneeseen, videomarkkinointiin ja bisneksen
digitalisointiin.
Yksi mukana olleista pitchaajista oli Laura Sorva. Hänellä on kolme yritystä, joista kuntokeskus FitFabriken
linkittää hänet Itä-Uudellemaalle, Porvoon Kevätkumpuun.
Kuten Laura Sorva mainitsee, kuntokeskuskin voi olla
startup, jos sillä on innovaatio. Aalto Pitch –tilaisuudessa
Laura Sorva esitteli kuitenkin viime kesänä perustettua,
Helsinkiin rekisteröityä Mezuria Oy:tä.
Puitteet olivat upeat. Iso-Britannian suurlähetystörakennus on yksi monista Helsingin Kaivopuiston eleganteista,
vanhoista huviloista. Tutustuminen muihin vieraisiin alkoi
jo kadunvarrella yhteisten pysäköintipulmien äärellä.
Näin me toisiamme tuntematta kohtasimme Laura Sorvan, joka yllätti avoimella auttamisasenteellaan tarjoten
parkkikolikoita.
Ei siis oikeastaan ollut ihme, kun hetkeä myöhemmin
pitchauksessa paljastui, että hänen yrityksensä ydin on
asiakaskontaktissa. Mezurian innovaatiotuote on yksittäisille palveluammattilaisille suunnattu digitaalinen palvelu, jolla he pystyvät keräämään asiakaspalautetta ja
suosituksia myynnin tueksi.
Mezuria oli mukana tilaisuudessa, koska se kehittää
parhaillaan liikeideaansa Aalto Start-Up Centerin esikiihdyttämössä.
Seuraavassa Laura Sorvan ajatuksia pitching-tilaisuudesta ja startup-yrittäjyydestä.
Kasvuyrittäjyys
Miksi Mezuria lähti mukaan esikiihdyttä�
möön?
Aalto Start-Up Center on loistava ympäristö, jossa on kovaa tekemisen pöhinää.
Hyvän työyhteisön lisäksi saamme sieltä
aloittavalle yritykselle hyödyllisiä peruspalveluja, kuten neuvottelutilat ja IT-yhteydet.
Mezurian tiimissä on kuusi yrittäjää, joten
käytännön tekemistä on helpottanut konkreettinen kokoontumispaikka ja osoite,
jonne postitkin ohjataan. Avokonttori on
käytettävissämme 24/7. Lisäksi voimme
hyödyntää eri alan ammattilaisia, joilta
saamme neuvoja esimerkiksi rahoitusasioissa tai juridisissa kysymyksissä.
Mitkä ovat suurimmat haasteet start�
������
up -vaiheessa?
Alku on jatkuvaa tsemppaamista. Se on
positiivista uuden luomista, ihmisten kanssa olemista, omaan asiaan uskomista ja
samaan aikaan myös kyseenalaistamista,
jatkuvaa nuoralla tanssimista. Haasteeksi
voisi muodostua se, että rakastuu aivan
liikaa johonkin näistä teemoista, jotka
vaativat tasapainottelua. Eli on pakko olla
päättäväinen, mutta kuitenkaan ei saa olla
loppuun asti oikeassa asiakkaan ja liiketoiminnan kustannuksella.
tyä jatkossa. Olin valmistautunut hyvin ja
tiesin, mitä menin puhumaan. Melkein välittömästi sen jälkeen tiesin, mitä on tehtävä seuraavaksi. Olisin voinut miettiä näitä
asioita työpöydän ääressä, mutta altistin
itseni arvioinnille ja muiden palautteelle, ja
se vei eniten eteenpäin.
Hulluintahan olisi, että tekee pitkään jotain, mitä vain itse haluaa ja yrittää tehdä
siitä bisnestä. Harrastaminen on ihan eri
juttu. Palautteen vastaanottokyky ja asiakkaan kuuntelu ovat elinehtoja, ei vain
minulle, vaan jokaiselle yritykselle.
Mikä oli Aalto Pitch -tilaisuuden anti?
Paras anti oli se, että sain hyvää palautetta palveluideastamme ja tehokkaan opin
siitä, mihin startupissamme pitää keskit-
Mitä startup-yrittäjän tulee pitää mie�
lessä, jos hän hakeutuu kiihdyttä�
möön?
Aalto Start-Upissa kannattaa olla paikan
päällä ja verkottua. On pidettävä mielessä,
että sieltä ei saa valmiita ohjeita, vaan jokaisen on tehtävä oma menestystarinansa
itse. Se, että olet siellä, ei vielä tarkoita,
että onnistut bisneksessä.
Jokainen yritys voi olla startup, sitä ei
pitäisi liikaa kytkeä ajatukseen digistä.
Pitchaus-kisassakin nähtiin, kuinka erilaisia yrityksiä voi olla mukana. Startupiin
tarvitaan idea, ja tuo idea on pystyttävä
ajattelemaan asiakkaan näkökulmasta. On
myös ajateltava, miten sillä voi tehdä rahaa. Sitten tarvitaan ensimmäinen tuote ja
tiimi ja lopulta toimeenpano. Huippuidea
ei ole juuri minkään arvoinen ilman kunnollista toimeenpanoa, mutta välttäväkin idea
voi kehittyä arvokkaaksi liiketoiminnaksi,
jos se toimeenpannaan taidokkaasti.
Minkälainen prosessi on käytännössä?
Aalto-yliopiston kotisivujen kautta voi täyttää hakulomakkeen ja sen perusteella kutsutaan haastatteluun. Olen jo toista kertaa
kiihdyttämössä, sillä tein ensimmäisen demoversion palvelustamme reilu vuosi sitten. Nyt haimme tiimin kanssa uudella firmalla ja valmiimmalla palvelulla. Koin, että
hakuprosessi oli helppoa. Olemme Open
Space –palvelukonseptissa ja aloittavalle
yritykselle se on edullista (100e/kk). Jos
haluamme lisää palveluita, tarjolla on valtava määrä erilaisia valmennuksia ja luentoja.
Open Space -sopimus on mahdollista tehdä 3+3 kuukaudeksi, jonka jälkeen voimme
jatkaa seuraaviin kiihdyttämövaiheisiin.
7
Startup
Laura Sorva
käy säännöllisesti
Porvoossa
kuntosaliyrityksensä
asioilla.
Miten sinusta tuli yrittäjä?
Ryhdyin yrittäjäksi kaksi vuotta sitten, kun naistenpäivänä 2014
perustin yrityksen Lasson Oy. Koulutukseltani olen ekonomi,
kauppatieteiden maisteri vakuutustieteen pääaineesta. Olen
myös yhteiskuntatieteiden maisteri hyvinvointialalta. Opiskelen
koko ajan. Nyt teen sosiaalialan opintoja Tampereen yliopistolle.
Työskentelin kymmenen vuotta vakuutusalalla, josta jäin opintovapaalle opiskelemaan hyvinvointipalveluiden järjestämistä.
Kun työpaikalla oli menossa YT-neuvottelut, näin luontaisimman hetken miettiä uutta. Olin ollut pitkään toisen leivissä, joten
oli iso muutos ryhtyä yrittäjäksi. Mutta kun yrittäjyys lopulta loksahti kohdilleen, se vei mukanaan.
Mikä yrittäjyyden ydin sinusta on?
Pitää rakastaa omaa tekemistä ja työtä niin paljon, että homma
yrittäjänä maistuu. Mutta saman tien, kun siihen tilaan pääsee,
pitää sitä intohimoa hillitä ja suunnata mielenkiinto asiakkaa-
seen. On oltava myös luottamus siihen, että jos olen aina tykännyt
työstä ja pärjännyt siinä, en tarvitse sen toteuttamiseen työsuhdetta.
Myös muut Mezuriassa työskentelevät ovat yrittäjiä. Nautin tästä nykyisestä trendistä, että ihmiset työllistävät itse itseään ja että voimme
yrittäjinä tehdä töitä tiiminä.
Intohimoni on ”inhimillinen bisneksessä”. Uskon, että siellä ovat
tämän hetken kuumimmat trendit. Viimeisimmät trendit ovat olleet
automatisoinnissa. Mitä enemmän palveluita automatisoidaan, sitä
tärkeämmiksi henkilökohtaiset kohtaamiset muodostuvat. Bisnes pitäisi aina ymmärtää asiakkaan näkökulmasta, inhimillisellä tasolla. Se
edellyttää, että yritykset ovat kiinnostuneita ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan ja intresseistään.
Fartblindhet eller diamantslipning
I Finland förväntas startup-företagen bidra till ekonomisk tillväxt samt
skapa nya arbetstillfällen, men vad är egentligen startup?
Då man lyfter fram ämnet hör man ofta kritiska röster orda om fartblindhet. Ett startup-företag strävar vanligtvis efter en snabb tillväxt
samt internationalisering. Förutsättningen är att man har en innovativ
företagsidé och dessutom måste man också få finansiärerna att tro
på idén.
I korthet handlar startup om ett ungt företag som vill växa. Det finns
ingen exakt definition på ordet. Det har till och med sagts, att startup
är som ett sinnestillstånd som får människorna att delta i företagets
verksamhet utan att vara säkra på stabiliteten. (Adora Cheung, i tidskriften Forbes intervju 16.2.2013)
Tvärtemot den allmänna uppfattningen, gäller startup-företagandet
inte enbart unga människor och alla startup företag snurrar inte heller
enbart i digitalvärldens moln, trots att digi är dagens ord.
Läs hela artikeln på svenska i vår nättidning www.tid.fi
Suurlähetystön tilaisuuden järjestäjinä olivat Aalto-yliopiston Start-Up Center, UK Trade & Investment ja Nordea. Pitchaajat kilpailivat 5000 euron
palkinnosta. Voiton otti järvenpääläinen Proximi.io, joka kehittää eri paikannusteknologioita yhdistävää alustaa mobiili- ja websovelluksille.
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
Kasvuyrittäjyys
KasvuOpen
kiidättää kasvuun
I
täinen Uusimaa ei suinkaan ole pussin pohjalla, mitä tulee kasvuyritysten tukemiseen.
Konkreettisesti tämä näkyy maaliskuussa alkaneen Kasvu Open –kasvuyrittäjyysohjelman
muodossa. Ohjelmassa yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvua
asiantuntijoiden kanssa.
Kasvu Open sai alkunsa keskisuomalaisten
yritysten ja Jyväskylän yliopiston kauppakor-
keakoulun kehittämän, kasvuun kiihdyttävän
mallin pohjalta vuonna 2010, jolloin sen taustalla
oli Keski-Suomen Kauppakamari.
Itäiselle Uudellemaalle Kasvu Open tuotiin Kehitysyhtiö Posintran aloitteesta ensimmäisen kerran viime vuonna.
- Lähtökohtana oli, että näimme alueen pk-sektorin tarpeet liiketoimintojen kehittämisessä. Monilla aloilla on halua kasvuun ja menestykseen,
mutta siihen tarvitaan usein ulkopuolista sparrausapua, sanoo Posintran yrityspalvelujohtaja
Fredrik Pressler.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yrittäjät
ovat päätöksenteossaan usein yksin. Ei ole isoja johtoryhmiä eikä selkeitä strategioita. Kasvu
Openin johtotähtenä on, että kasvu kuuluu kaikille.
- Mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä
valtakunnan parhaimmat asiantuntijat, niin sanotut myllärit. Prosessissa kirkastetaan liikeideaa. Tekeminen on hyvin intensiivistä, kun myllärit
haastavat ja auttavat näkemään uusia mahdollisuuksia, Pressler kuvailee.
Neljän päivän mittainen sparraus – ”Kasvupolku” - on maksutonta, joskin mukaan pääsemiseksi on ensin tehtävä kasvusuunnitelma ja täytettävä sähköinen hakemus.
Kasvupolulle valitut yritykset saavat myös medianäkyvyyttä. Ideat kiteytetään alueellisissa
pitchaus-kilpailuissa, joissa valitaan parhaat yritykset valtakunnalliseen finaaliin.
Viime vuonna itäisen Uudenmaan kilpailun voitti
pitkän linjan perheyritys Kuninkaankylän Puurakentajat. Se on myös saanut Japanin vientiin
ELY:ltä kansainvälistymisrahoitusta. Toisen sijan
pitchaus-kilpailussa saavutti startup-yritys ControlThings Oy Ab, joka herätti valtakunnallisessa
finaalissa Jyväskylässä suurta kiinnostusta sijoittuen 12 parhaan suunnitelman joukkoon.
- Pitchauksessa osaat esittää ideasi niin hyvin,
että se herättää rahoittajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden mielenkiinnon. On oltava
vakuuttava. Vaikkei pääsisi loppukilpailuun, antaa Kasvu Open eväitä ja uskallusta, Pressler
tiivistää.
Ilmoittautuminen Itä-Uudenmaan Kasvupolulle
päättyi 31.3.2016. Finaali järjestetään 16.6.2016
Point Collegen tiloissa, Mannerheiminkatu 20,
Porvoo. Tilaisuus on yleisölle avoin. Lisätietoja:
www.posintra.fi.
Valtakunnalliseen finaaliin, Kasvun Karnevaaliin,
26. - 27.10.2016 Jyväskylässä osallistuu 80
yritystä eri puolilta Suomea. Kaikki Kasvupolulle
osallistuneet saavat myös kutsun tapahtumaan.
8
9
Historian ilmiö
Teksti: Leena-Kaisa Laakso
Innovaatiot vaativat uskallusta ja investointeja
” Tarvitaan ympäristö, jossa tapahtuu lukemattomia yrityksiä ja erehdyksiä”
Miksi yksi innovaatio lähtee lentoon, toinen ei? Millaiset juuret innovaatioiden hyödyntämisellä on? Ja miksi maailma tietää, että suklaapatukka suli amerikkalaisen tutkijan taskuun 1940-luvulla?
Lähdimme ottamaan selvää.
- Innovaatio tarkoittaa jo hyödyntämisvaiheessa olevaa ideaa tai
keksintöä. Innovaatioita on vaikea nähdä, ennen kuin ne ovat
käynnissä, innovaatioiden historiaan perehtynyt tekniikan tohtori
Kari Leppälä sanoo.
Mietitään. Start-upit, keksinnöt ja innovaatiot eivät siis ole uusi
juttu. Ideoita on esitelty ja rahoitusta haettu jo satoja vuosia.
Suomessakin keksittiin. 1800-luvulla vaikkapa viljaa käsittelevä
viskuri, maidonkäsittelyn muuttanut separaattori ja raudanjalostus,
joka mahdollisti käyttöesineiden tuotannon. Tanskassa tuulivoimala. Ruotsissa jakoavain.
Keksitty Ruotsissa jo 1800-luvulla.
1975, sekä kymmeniä muita.
Oivallusta ei voi ennustaa
Innovaatioihin kuuluu eräänlainen arvaamattomuus. Koskaan ei voi
tietää, mistä tulee se iso juttu tai mikä jää pysymään.
- Innovaatioita on vaikeita tunnistaa ja ennustaa. Tukea jakavat
tahot tekevätkin lähes aina vääriä päätöksiä, jos ne yrittävät arvata,
mihin kannattaa satsata, Leppälä sanoo.
Onko kaikki vain sattumaa? Esimerkiksi aiheesta kirjoittaneen
Richard Gaughanin mukaan ei. Innovaation keksijän pitää hallita
asiansa ja olla hyvin valmistautunut. Muuten hän ei osaa tulkita
näkemäänsä uutta. Hänellä pitää olla myös mahdollisuus keksiä ja
halu löytää uutta.
Esimerkkejä on. Antibiootti. Ensimmäisen antibiootin, penisilliinin,
keksi Alexander Fleming 1928 huomattuaan tutkimassaan bakteeriviljelmässä hometta ja homeen ympärillä alueen, jossa bakteerit
eivät kasvaneet. Vei vuosia ennen kuin lääke otettiin käyttöön.
Mikroaaltouuni. Kun amerikkalainen sota-aikana tutkimusta tekevä Percy Spencer huomasi, että mikroaallot, joiden parissa hän
työskenteli, olivat sulattaneet hänen taskussaan olevan suklaapatukan, syntyi oivallus. Ensimmäinen mikroaaltouuni tehtiin vuonna
1954, kotikäyttöön suunniteltu laite 1967.
Pelkkä keksintö ei ole innovaatio. Myös ajan täytyy olla oikea.
Tarvitaan yhteiskunnallinen tai sosiaalinen merkitys ja uuden mahdollistavaa infrastruktuuri. Tarvitaan sosiaalinen tarve sekä päätöksiä, jotka mahdollistavat kehityksen.
VR suunnitteli ensimmäiset sähköveturit jo 1913. Tuolloin sähköjunaverkon toteuttamiseen ei kuitenkaan vielä investoitu. Sähköistettyyn raideverkkoon oli varaa vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Ensimmäinen sähköjuna pääsi matkaan 1969.
hyvän pohjan. Seuroja syntyi 1600-luvulta lähtien muun muassa
Englantiin, Ranskaan, Italiaan, Preussiin, Tukholmaan ja Pietariin.
Leppälä sanoo, että parhaan kasvualustan innovaatioille on tarjonnut teollinen yhteiskunta: yhteiskunnat, joissa ajattelu on ollut
vapaata ja joissa erilaiset näkemykset ja myös erilaiset ihmiset ovat
kohdanneet.
- Etenkin Hollanti näyttää pienistä maista erityisen innovatiiviselta. Se johtuu ehkä siitä, että siellä on harrastettu paljon merenkulkua ja kauppaa. Siellä on ollut paljon yhteyksiä ja sekoittuvia
aatevirtauksia, Leppälä sanoo.
Hän näkee innovaatioiden synnyn eräänlaisena evoluutiona.
- Tarvitaan ympäristö, jossa tapahtuu lukemattomia yrityksiä ja
erehdyksiä. Pitää olla resurssit synnyttää tavattoman paljon enemmän uusia kokeiluja ja yrityksiä kuin mitä voi jäädä eloon, Leppälä
sanoo.
Kantokyvyn testaavat markkinat. Yksi selviää, toinen ei.
On innovaatioita, jotka ovat muuttaneet historiaa. Tulen ja metallien käyttö, maatalous, paperi ja kirjapaino. On innovaatioita, jotka
ovat unohtuneet.
Innovaatiot voivat herätä henkiin myös myöhemmin.
- Esimerkiksi 1920- luvulle asti sähköauto oli levinnein autotyyppi. Sitten se jäi marginaaliin, kunnes se on alkanut uudelleen elpyä.
1800-luvun puoliväliin optinen lennätin oli tärkein nopean tiedonsiirron väline. Nyt optinen tiedonsiirto yleistyy taas valokuitujen
muodossa, Leppälä sanoo.
Innovaatioiden evoluutio
Samalla vuosisadalla Atlantin toisella puolen amerikkalainen
saippuakauppias William Colgate avasi 1806 New Yorkiin saippua-, tärkki- ja kynttilätehtaan. Lähes 70 vuotta myöhemmin yhtiö
toi markkinoille uuden keksinnön, teollisesti valmistetun hammastahnan. Sitä myytiin ensin kannuissa. Tuubit tulivat markkinoille
1896.
Seuraavalla vuosisadalla Suomessa syntyi vaikkapa Abloy-lukko
1918, häkäpönttö 1928 ja myöhemmin ksylitoli 1974 ja sykemittari
10
Pohjimmiltaan innovaatio on erilaisten asioiden yhdistämistä tai
vanhan näkemisestä uudella tavalla. Luova on se, joka hoksaa yhteydet asioiden välillä.
- Pienien ja suurempienkin yritysten toiminta on keskeinen innovaatiomoottori. Ja siellä tarvitaan osaamista, riskipääomaa, sopiva
lainsäädäntö ja turvallinen toimintaympäristö, Leppälä sanoo.
Kun katsotaan innovaatioiden historiaa, ideat ovat usein syntyneet virallisten tahojen ulkopuolella.
- Perinteiset yliopistot eivät ole olleet mitään innovaatiohautomoita, Leppälä huomauttaa.
Leppälä huomauttaa, että esimerkiksi luonnontieteellisillä seuroilla ja tiedeakatemioilla on ollut tärkeä rooli. Siinä missä yliopistot
kouluttivat pappeja ja lääkäreitä, luonnontieteellisissä seuroissa ja
tiedeakatemioissa ajateltiin vapaammin. Se tarjosi innovaatioille
Innovaatiot voivat herätä henkiin uudestaan, kuten on käynyt jo
sata vuotta sitten keksitylle sähköautolle. Nissan Leaf on yksi
pisimmälle kehitetyistä suurelle käyttäjäkunnalle suunnatuista
sähköautoista. Se on Suomen myydyin sähköauto.
11
Erikoisosaaja
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
Timo ja Leea Tikkaselle yhteisen yrityksen perustaminen oli aikanaan itsestään selvyys. Timo hahmottelee keksintönsä tietokoneelle kolmiulotteisina. Mallinnuksissa on käytettävissä 3Dtulostin.
Miten keksijä keksii?
Porvoolaisen Timo Tikkasen aivosolut hyrräävät vähän eri taajuuksilla kuin tavallisella tallaajalla. Hän on keksijä. Keksijänkammiossa on kaikenlaista pientä ”sälää”, mutta mietintämyssyä ei näy,
eikä Timo Tikkanen myöskään kalauta itseään vasaralla päähän
ideoinen synnyttämiseksi kuten Ankkalinnan Pelle Peloton.
Sen sijaan porvoolaiskeksijän ajatustenvauhdittajana on puoliso
ja yhtiökumppani Leea. Keksinnöt ovat tuoneet leivän perheelle
vuodesta 1987, kun Timo ja Leea Tikkanen perustivat yrityksen
Tiksa Oy.
- Kun jokin ongelma on ratkaistavana, minun täytyy saada peilata ajatuksiani jonkun kanssa. Keksiminen on kyseenalaistamista,
Timo kuvailee.
12
- Minun ei välttämättä tarvitse tietää tekniikasta. Timo tarvitsee
vain jonkun luotettavan kuuntelijan, jolle voi puhua. Esitän kysymyksiä, ja kun keksintö on tuloillaan, ei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan, Leea lisää.
Yhteinen yritys on antanut vankan pohjan elämässä, sillä kummallakin on kokonaisuuden kannalta tärkeä rooli ja aviopuolisot
voivat luottaa toisiinsa. Leea hoitaa Tiksan taloushallinnon ja paperityöt ja Timo keskittyy keksimiseen.
Heureka!
Keksijän työkenttä on laaja, mutta Timo Tikkanen kertoo tehneen-
sä eniten töitä metallialan keksintöjen parissa. Läpimurtonsa
hän teki 1980-luvulla. Perheellä oli tuolloin maatila, ja omassa
navetassa syntyi protokappale pyöröpaalin muovittajasta, joka
päätyi lopulta suurille markkinoille.
- Se antoi sysäyksen ammattimaiselle toiminnalle ja oman yrityksen perustamiselle, Timo muistelee.
Keksintöjä alkoi syntyä eri tahoille. Kaikista ei ole tullut pidettyä lukua, eikä kaikkia ole edes patentoitu, vaan ne ovat menneet heti tilaajan tuotantoon. Matkan varrelta nousee mieleen
muiden muassa Ikealle suunniteltu tietokonepöydän tuotantolinja.
Yksi merkittävimmistä Tikkasen keksinnöistä oli isojen vesijettien hydraulinen servo-ohjaus.
- Se oli tilaustyö, kuten moni muukin keksintöni. Pöytälaatikkoideat eivät elätä. Tilaaja maksaa patentin ja hyödyntää keksintöä omassa tuotannossaan ja markkinoinnissaan. Keksijän
nimi kyllä mainitaan patentin yhteydessä, Timo Tikkanen kertoo.
Mutta mistä täytyy lähteä liikkeelle, että jotain alkaa syntyä?
- Moniin asioihin on jo olemassa jokin tekninen ratkaisu. Usein
se on myös jo patentilla suojattu. Jos haluaa keksiä uutta, on
olemassa oleva käännettävä päälaelleen ja tarkasteltava asiaa
toisesta suunnasta.
Ne, jotka tekevät tuotekehitystä halvimman kautta, kopioivat
toisten tuotteita pienillä muutoksilla. Sitä Timo Tikkanen ei hyväksy lainkaan. Pahimmillaan kyseessä voi olla patenttirikos.
Keksiminen edellyttää ennakkoluulottomuutta ja kykyä katsoa asioita monista näkökulmista. Itsepäisyyttäkin tarvitaan.
- Minun päätäni ei saa kääntää kukaan muu kuin vaimo, Timo
naurahtaa.
Umpikujiakin saattaa tulla vastaan. Joskus reitti aukeaa, joskus ei.
- Servo-ohjauksen parissa ahersin vuoden. Suuret jettivalmistajat olivat sijoittaneet patentteihin jo miljoonia ja minun piti
löytää aivan uusi ratkaisu. Yritin ja epäonnistuin yhä uudelleen
epätoivoon asti ja sitten oli jätettävä asia Herran haltuun. Yöllä
pomppasin unesta hereille ja piirustukset olivat silmieni edessä
– heureka! Sen jälkeen on tullut tavaksi pyytää yläkerrasta apua
kinkkisissä tilanteissa.
13
Loviisa
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
Lovisa
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić
Havet är Lovisas dragningskraft
Loviisalla on merellistä vetovoimaa
Veneenrakennus, telakat, satamapalvelut, kalastus, saaristoristeilyt
ja matkailu kaikessa moninaisuudessaan. Nämä kaikki ilmentävät
meren merkitystä loviisalaisille. Elinkeinojen listaa voisi vielä jatkaa
tästäkin, sillä kerrannaisvaikutukset heijastuvat laajalti koko Loviisan alueelle ja eri aloille, puhumattakaan henkisestä pääomasta,
jota meri ihmiselle tarjoaa.
Pitkä rannikkoalue alkaa lännen puolelta Porvoon Pellingin naapurista, Rabbaksen saaresta, ja jatkuu helmeilevänä saaristona
aina Loviisanlahden suulle Svartholman merilinnoitukselle idässä.
Laivaväylät kulkevat ulapoilta suojaisiin satamiin, jotka ovat syntyneet palvelemaan niin kaupankäyntiä kuin virkistystä.
Meri luo yhteyksiä myös alueiden toimijoiden kesken. Kuten
Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva toteaa, meri on itäisen
Uudenmaan yhdistävä tekijä erityisesti saaristomatkailun kehittämisessä. Loviisa, Porvoo ja Sipoo tekevät tässä tiivistä yhteistyötä.
- Pyrimme löytämään ja kehittämään yhdessä niitä vetovoimaisia
elementtejä, joilla saamme kävijöitä koko alueelle. Meri on sekä
elinvoimatekijä että viihtyvyystekijä. Täällä on myös paljon kesämökkejä, joiden asukkaat käyttävät alueen palveluita hyväkseen,
Olavi Kaleva huomauttaa.
Vientisataman merkitys
Teollisuuden osalta tärkeä rooli on Valkolla, jossa on myös Loviisan
satama. Vahvalla teollisen toiminnan keskittymällä on yhtymäkohtia muuallekin itäiselle Uudellemaalle alihankintojen ja yritysyhteistyön kautta. Eri yritysten täydentävä osaaminen on Valkon vetovoimatekijä, kun suomalaiset ja kansainväliset yritykset miettivät
sijoittumistaan.
- Valkoa ollaan kehittämässä meriklusteriksi edistämään meriteollisuutta. Sitä tukee muun muassa Loviisassa jo olemassa oleva
alan koulutus veneenrakentamisessa. Myös Suomenlahden telakka on siirtymässä Porvoosta Valkoon. Meri tuo monella tavalla
14
luontaista elinkeinoa Loviisaan, Kaleva toteaa.
Valkon alueelta yhtenä esimerkkinä monista mainittakoon Terramare Oy, jolla on erikoisosaamista vesirakentamisesta, kuten vedenalaisista korjaus- ja ruoppaustoimista. Loviisan syväväylääkin
suunnitellaan syvennettäväksi nykyisestä 9 metristä 11 metriin.
Olavi Kaleva kertoo, että Valkon vaikutus heijastuu erityisesti
Päijät-Hämeen suuntaan. Lahtelaisille Valko on lähin vientisatama
ja toki samalla myös tuontisatama.
Uusien tai toimintaansa laajentavien yritysten suhteen Loviisan
kaupungilla on käytettävissään erilaisia järjestelmiä, joilla voidaan
vauhdittaa sijoittumispäätöstä. Esimerkiksi toimitilojen rakentaminen voidaan tehdä kiinteistöyhtiöpohjalta, jolloin Loviisan kaupunki
voi tietyn prosenttiosuuden mukaisesti laittaa pääomaa yhtiöön.
Båtbyggeri, varvsverksamhet, hamnservice, fiske, skärgårdskryssningar och turismen i hela sin mångfald. Alla dessa delområden
ger uttryck för havets betydelse för Lovisaborna. Man kunde ännu
fortsätta med att räkna upp näringsgrenar, eftersom mångfalden
syns i hela Lovisa-området och i många olika branscher. Dessutom erbjuder havet också ett andligt kapital för människorna.
Det långa kustområdet börjar i väst vid ön Rabbas, som har ön
Pellinge i Borgå som granne, sedan fortsätter kustområdet som
en skimrande skärgård till Lovisavikens mynning och ännu vidare
till sjöfästningen Svartholm i öst. Farlederna går från öppet hav in
i skyddade hamnar, som har uppkommit på grund av behovet av
såväl handelsplatser som rekreation.
Havet skapar också förbindelser mellan områdets olika aktörer.
Lovisas stadsdirektör, Olavi Kaleva konstaterar, att havet förenar
de många aktörerna inom Östra Nyland. Tillsammans arbetar de
för att utveckla skärgårdsturismen. Lovisa, Borgå och Sibbo samarbetar också intensivt inom detta område.
- Vi strävar efter att tillsammans hitta och utveckla sådana element som attraherar besökare till hela området. Havet hämtar
både livskraft och trivsel. Här finns också många sommarstugor
och sommarinvånarna utnyttjar områdets service, påpekar Olavi
Kaleva.
Exporthamnens betydelse
Valkom spelar en viktig roll för industrin, där finns också Lovisas
hamn. I Valkom finns en stark industrikoncentration som sammankopplar hela Östra Nyland via underleverantörer och företagssamarbete. De olika företagens kompletterande kunskap utgör Valkoms dragningskraft, speciellt då finska och internationella företag
funderar på var de ska placera sin verksamhet.
- Man håller på och utvecklar Valkom till ett sjöfartskluster där
man främjar havsindustrin. I utvecklingen deltar bland annat utbildningen inom båtbyggeri som finns i Lovisa. Också varvet Suomenlahden telakka håller på att flytta sin verksamhet till Valkom
från Borgå. Havet bidrar på många sätt med att skapa naturliga
arbetstillfällen i Lovisa, konstaterar Kaleva.
Av de specialföretag som verkar i Valkom kan till exempel nämnas Terramare Oy, som har specialkunskap inom vattenbyggande,
både reparationer under vatten samt muddring. Det finns planer
på att göra Lovisas djupfarled ännu djupare, från nuvarande 9 meter ända till 11 meter.
Olavi Kaleva berättar att Valkoms utveckling har inverkan på ett
större område, speciellt Päijänne-Tavastland området. För Lahtisborna är Valkom den närmaste exporthamnen och förstås också
samtidigt den närmste importhamnen.
För nya företag eller för företag som utvidgar sin verksamhet har
Lovisa stad tagit i bruk olika system, med vilka man kan påskynda
placeringen av företagets verksamhet. Till exempel är det möjligt
att bygga affärsutrymmen som ett fastighetsbolag och Lovisa stad
kan till en viss procentandel placera kapital i bolaget.
En människonära kuststad
Lovisas gamla stadsdel med de gamla trähusen och den vackra
torgomgivningen med sina stenhus skapar en hemtrevlig småstadskänsla. Småstadsstämningen tillsammans med goda trafikförbindelser och det havsnära läget lockar både företag, företagare
samt nya invånare.
- Till Lovisa har det flyttar många egenföretagare, så som industriella formgivare och hantverkare. Sist och slutligen ligger vi
ganska nära huvudstadsregionen. Motorvägen underlättar pendlandet, nämner Olavi Kaleva.
För personalen inom företagen är marknadssituationen fördelaktig, i Lovisa hittar man förmånligare lägenheter i jämförelse med
huvudstadsregionen. I en liten stad finns också servicen nära.
Den kommande lanskapsreformen påverkar enligt Olavi Kaleva
inte företagsverksamheten nämnvärt.
- Det är fortfarande kommunernas uppgift att regionalt utveckla
företagsverksamhetens förutsättningar. Kommunerna måste i fortsättningen också hitta de rätta medlen för att öka på livskraften
och trivseln. Det är också viktigt att kunna skiljas från mängden.
Ihmisläheinen rannikkokaupunki
Loviisan vanhan kaupunginosan puutalomiljöö sekä kaunis toriympäristö kivirakennuksineen luovat pikkukaupungin kodikkuutta.
Tämä yhdistettynä hyviin kulkuyhteyksiin ja jo mainittuun merellisyyteen houkuttelee niin yrityksiä, yrittäjiä kuin uusia asukkaita.
- Loviisaan on muuttanut paljon itsenäisiä ammatinharjoittajia,
kuten teollisia muotoilijoita ja käsityöläisiä. Olemme lopulta sangen lähellä pääkaupunkiseutua ja valtavirtoja. Moottoritie helpottaa
pendelöintiä, Olavi Kaleva mainitsee.
Yritysten henkilökunnan kannalta markkinatilanne on siinä mielessä hyvä, että Loviisasta saa asuntoja suhteellisen edullisesti
verrattuna pääkaupunkiseutuun. Pikkukaupungissa myös palvelut
ovat lähellä.
Tuleva maakuntauudistus ei Olavi Kalevan mukaan välttämättä
vaikuta yritystoimintaan.
- Yritystoiminnan alueellisten edellytysten kehittäminen jää yhä
kuntien perustehtäväksi. Kuntien pitää jatkossakin löytää keinoja
lisätä elinvoimaa ja viihtyvyyttä sekä oikeita tapoja erottua muista.
15
Loviisa
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić
Veneiden viemä
Jos olisi vielä toinen elämä ja rahaakin käytettävissä…Veneenveistäjä, M-Yachts Oy:n toimitusjohtaja Martin Rosenstedtille soisi tuon
mahdollisuuden mielellään, sillä hän haluaisi panostaa bisnesenkelinä nuorten yrittäjien mahdollisuuksiin.
Bisnesenkelille olisi ollut tarvetta silloin, kun Martin Rosenstedt
aloitti oman yritystoiminnan autotalliverstaalla vuonna 1988 Pernajan Koskenkylässä. Myönteistä starttirahapäätöstä ei tuolloin tullut.
Rosenstedtillä oli kuitenkin tarpeeksi periksi antamattomuutta ja päättäväisyyttä, sillä pienestä veistämöstä on kasvanut merkittävä telakka-alan toimija. Nykyiset tilat ovat Loviisan Valkossa, josta M-Yachts hankki vuonna 2004 pitkään
tyhjillään olleen Valkon Laivan vanhan sotakorvaustelakan.
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
kelinä. On varmasti poliittinen itsemurha, kun nyt sanon, että Suomessa tukitoimet eivät aina ole ihan loppuun asti mietittyjä.
Rosenstedt puhuu omasta kokemuksesta. Hänen yrityksensä
kannattavuuteen ei uskottu silloin, kun hän olisi starttirahaa tarvinnut.
Osaavan henkilökunnan merkitys on myös suuri. Takapakkiin riittää yksikin virherekrytointi. Se käy pienelle yritykselle todella kalliiksi, ja ikävä kyllä myös Rosenstedt on yrittäjätaipaleensa aikana
ehtinyt tehdä muutamia valintavirheitä.
- Aina ihmettelen, miksi en nähnyt joitain asioita jo rekrytointivaiheessa. Ymmärrän hyvin, miksi henkilöstön palkkaaminen mietityttää pienyrittäjää, varsinkin ensi kertaa rekrytoivaa nuorta yrittäjää.
ELY-keskus auttaa, mutta lisäpanokset rekrytointiapuun voisivat
olla tarpeen.
Martin Rosenstedtin mietteet yritysenkelistä toteutuvat ainakin
jossain määrin yhdistystoiminnassa. Hän istuu Venealan Telakka
ja Korjaamoyhdistys ry:n hallituksessa. Sen kattojärjestö on Finnboat, joka kattaa suomalaisen venealan yli 90 prosenttisesti.
- Jonkin verran pystyn yhdistyksen kautta edistämään asioita ja
seuraamaan, mitä yhteiskunnassa on meneillään. Minusta se on
todella mielenkiintoinen vaikuttamisen paikka.
Mutta palataan vielä alkuun. Mikä sai miehen aikanaan alalle?
- Eräälle yrittäjäporukalle kerran kerroin, että lipsahdin tähän harrastuksen kautta. Luulin kertoneeni vitsin, mutta kukaan ei nauranut. Ymmärsin, että tämä on aika yleinen kohtalo, Rosenstedt
naurahtaa.
Joskus lapsena haaveissa oli ollut lentokonesuunnittelijan työ.
Kaikenlainen suunnittelu ja teknisten ratkaisujen etsiminen on aina
kiinnostanut. Vaikka Martin Rosenstedt ei varsinaisesti suunnittele
veneitä, vaatii työ telakalla myös aivotyötä ja innovointia.
- Vaikka vene olisikin sarjatuote, se on aina myös yksilöllinen ja
sen korjaaminen vaatii tietynlaista käytännön innovatiivisuutta. Veneen kunnostaminen on itse asiassa vaikeampaa kuin rakentaminen, hän miettii.
Palkitsevaa työtä
Isot investoinnit vaativat yrittäjältä rohkeutta.
- Yrityksen kehittäminen on usein pääomasta ja pankkisuhteista
kiinni. Kyse voi olla ihan tuuristakin. Tapaat oikeat ihmiset ja muistat
olla sanomatta vääriä asioita. Hyvin pienet asiat voivat ratkaista
sen, mihin suuntaan yritys menee, Rosenstedt tuumii.
Hän lisää, että myös omistuspohjan laajentaminen on välttämätöntä, kun on kyse kasvusta ja rahoituksesta. Hänen yrityksensä
kohdalla se on ollut ajankohtaista mittavien rakennus- ja korjaushankkeiden kohdalla Valkossa.
16
M-Yachts Oy:n liiketoimintaan kuuluvat tätä nykyä telakointi, huollot, korjaukset, maalaukset, restaurointi, verhoilu, puutyöt sekä
uusien veneiden rakentaminen. Eri osa-alueet tukevat toisiaan.
Yksitoikkoisesta työstä ei ainakaan voi puhua, muttei myöskään
romanttisesta veneveistämön idyllistä.
Rosenstedt kertoo, että henkilökunnasta jokaisen on hallittava
ammattimaisesti vähintään kolme eri osa-aluetta. Työ on haastavaa ja palkitsevaa, mutta henkilökunnan saaminen ei olekaan niin
yksinkertainen juttu.
- Ei ole kovin helppoa löytää henkilöitä, jotka pärjäisivät ja olisivat
kiinnostuneita tästä. Meillä on aktiivinen etsintä koko ajan käynnissä.
Kasvu ei ole Rosenstedtille itseisarvo.
- Monet panostavat kasvuun, mutta mielestäni kasvussa pitää
olla järkeä ja sen täytyy tapahtua luontevasti.
Venemäärissä mitattuna ihanteellisinta olisi 200 veneen telakka.
Tällä hetkellä telakalla on veneitä 115, joiden lisäksi yritystä työllistävät vuosittain muutamat ulkopuoliset projektit. Kaikki työ tehdään
omalla, 5-6 työntekijän porukalla, mikä on vastoin yleistä ulkoistamisen valtavirtaa.
- Viitisen vuotta sitten tein strategisen päätöksen, että pyrimme
tekemään kaiken oman katon alla. Uskon omaan henkilökuntaan.
Se on yksi syy kasvuun. Rajapinta asiakkaan ja telakan välillä on
pieni ja aina sama. Luottamus on tässä avainsana.
Sara Rosenstedt vastaa veneiden verhoilutöistä.
Lovisa
Båtar som livsverk
Om det bara fanns ett till liv efter detta och dessutom pengar att
använda… Man skulle gärna önska att båtbyggaren och M-Yachts
Ab:s verkställande direktör Martin Rosenstedt skulle få den chansen, eftersom han skulle vilja satsa på att vara en business-ängel
och hjälpa unga företagare att lyckas.
En business-ängel skulle ha behövts då, när Martin Rosenstedt
startade sin egen verksamhet i en gammal bilgarage-verkstad år
1988 i Forsby i Pernå. Han fick inget positivt startpengs-beslut då.
Rosenstedt gav ändå inte upp och fortsatte med bestämda steg,
vilket gav resultat, det lilla båtvarvet har vuxit till en betydande aktör
inom branschen. De nuvarande utrymmena finns i Valkom i Lovisa,
där M-Yachts år 2004 skaffade sig Valkon Laivas före detta krigsskadeståndsvarv, som stått tomt länge.
Stora investeringar kräver mod av företagaren
-Att utveckla ett företag kräver kapital och bra bankkontakter.
Det kan också handla om att man har tur. Du träffar de rätta människorna och kommer ihåg att låta bli att säga fel saker. Väldigt
små detaljer kan avgöra åt vilket håll företaget utvecklas, funderar
Rosenstedt.
Han tillägger, att det också är viktigt att bredda på ägarbasen, då
det är fråga om tillväxt och finansiering. I Martin Rosenstedts företag har detta varit aktuellt då man gått in för stora byggnads- och
reparationsprojekt i Valkom.
Men låt oss ännu återvända till starten. Vad fick Martin Rosenstedt att välja branschen?
- Jag berättade en gång åt ett företagargäng, att jag slank in på
banan via en hobby. Jag trodde att jag hade berättat en vits, men
ingen skrattade. Jag förstod då, att detta var ett ganska vanligt
öde, skrattar Rosenstedt.
I barndomen fanns drömmen om jobbet som flygplanskonstruktör. Han har alltid varit intresserad av all slags planering och teknisk
problemlösning. Trots att Martin Rosenstedt inte direkt planerar
båtar kräver arbetet på varvet både hjärnarbete och innovation.
Läs hela artikeln på svenska i vår nättidning www.tid.fi
Tukitoimia kehitettävä
Yrityksen kehittäminen edellyttää myös luotettavia yhteistyökumppaneita, mutta mistä niitä löytyy? Rosenstedt ilmaiseekin huolensa
nuorten yritysten ja yrittäjien pärjäämisestä.
- Jos minulla olisi toinen elämä ja paljon rahaa, toimisin yritysen-
17
Stadi Kaihdin
ENERGIATEHOKASTA AURINKOSUOJAUSTA
Rakennuksen sisä- ja ulkopuolelle
Oikeanlaisella aurinkosuojauksella säästät energiaa
ja lisäät asumismukavuutta
Ota yhteyttä! Pyydä tarjous!
046 922 7177 [email protected]
Puusepänkaarre 7 06150 Porvoo
www.stadikaihdin.fi
Talous on meidän kaikkien yhteinen asia
- ole näkyvissä, hyöDY ja vaikutA
YRITTÄJÄT
Kehitysyhtiö Posintra on erikoistunut itäisen
Uudenmaan pk-yritysten liiketoiminnan
kehittämiseen
ja tarjoaa
palveluita:
Kehitysyhtiö Posintra
onseuraavia
erikoistunut
itäisen
Uudenmaan pk-yritysten liiketoiminnan
• Alkavien ja toimivien yritysten neuvontapalvelut
kehittämiseen
ja tarjoaa seuraavia palveluita:
• Kehittämishankkeet
KUNNAT
oppilaitokset
ASUKKAAT
WEB
TID
FORUM
BUSINESS
TID
BUSINESS
PRINT
TID
BUSINESS
MEDIA
Yhteensovellettuna neljä mediaa 4 in1 periaatteella.
BUSINESS
TID
BUSINESS
TID
• Energiatehokkaan asumisen kehittäminen
Alkavienjajatoimivien
toimivienyritysten
yritystenneuvontapalvelut
neuvontapalvelut
•••Alkavien
Saariston
kehittäminen
•
Kehittämishankkeet
•• Kehittämishankkeet
Seudulliset
kehittämispalvelut
Ympäristöliiketoiminta
•••Energiatehokkaan
kehittäminen
ja asumisen
koulutustilaisuudet
•VerkostoitumisSaariston kehittäminen
••Saariston
kehittäminen
Seudulliset kehittämispalvelut
• Seudulliset kehittämispalvelut
• Verkostoitumis- ja koulutustilaisuudet
yhteisöt
TT-TUULET KUSTANNUS OY, Huvilakatu 8, 06100 Porvoo, myynti: [email protected], 0400 707 097
www.tuulet. fi www.tid.fi
18
SOME
Neuvontapalvelut aina ajanvarauksella:
puh. 050 597 3887
Neuvontapalvelut
aina ajanvarauksella:
Tervetuloa!
puh. 050 597 3887
Tervetuloa!
POSINTRA Oy • 010 836 7700 • Rihkamakatu 4 A, 06100 Porvoo • Loviisan toimipiste, Brandensteininkatu 11
www.posintra.fi • www.facebook.com/posintraoy
Tervetuloa!
POSINTRA Oy • 010 836 7700
Rihkamakatu 4 A, 06100 Porvoo
19
Lovisa
Läs artikeln på svenska i vår nättidning www.tid.fi
Suomi on pullollaan hyviä tuotteita
Aika-aspekti
Suuri merkitys kansainvälisessä kaupanteossa on eri kulttuurien
ymmärtämisellä. Aikaa voi mennä turhaan sellaisen ratkaisun etsimiseen, josta asiakas ei ole lainkaan kiinnostunut. Lopulta kaupanteko voi loppua kokonaan siihen, että ensin tarjotaan väärää
ratkaisua.
- Aika on rahaa, joten asiakkaan ymmärtäminen on tässäkin
mielessä erittäin tärkeää. Mutta ajallakin on eri kulttuureissa erilaisia merkityksiä - mikä on kiireen aste ja tekemisen vauhti. Meidän
on osattava arvioida, milloin on oikea aika olla liikkeellä, Miika Tammi pohtii.
Boomerangerilla aikataulutus tuo yrityksen sisälle omat haasteensa, kun työt tulevat projekteina. Välillä töitä on paljon, liikaakin
- harvoin juuri sopivasti.
- Meillä ei ole sarjatuotantoa, vaan työn määrä riippuu asiakastilauksista. Meidän on jatkuvasti tasapainoiltava siten, että resurssimme ovat riittävät ja tietotaito säilyy ja samalla pidettävä kustannukset siedettävinä ja liiketoiminta kannattavana.
Kansainvälistyminen ei aikatauluttamista helpota. Miika Tammi
Menestys edellyttää hyvää tuotetta, jolla on kysyntää. Boomeranger Oy:n toimitusjohtaja Miika
Tammi toteaa, että Suomi on pullollaan hyviä tuotteita ja meillä valtavasti osaamista valmistuksessa, mutta se ei riitä. On osattava tuotteistaa. Ostaminen on tehtävä mahdollisimman
helpoksi.
L
oviisan Valkossa sijaitseva Boomeranger Oy on kannustava
esimerkki suomalaisesta osaamisesta, joka on merkittävien
etappien kautta saanut nostetta toiminnalleen ja pystynyt
vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin.
Boomerangerin ydinosaaminen keskittyy yhä samaan tehdashalliin, jossa yritys aloitti toimintansa
Hannu Raineston johdolla vuonna
1991. Ennen Boomeranger Oy:tä
kiinteistössä oli toiminut lasikuituveneitä valmistanut Wicoboats.
Kiinteistössä oli valmiina kaikki venevalmistukseen tarvittavat perusedellytykset, kuten merivedestä johdettu sprinklerijärjestelmä ja oikein
rakennettu ilmanvaihto.
- Tila on erinomainen. Meillä ei ole
ollut mitään syytä siirtyä Loviisasta
muualle. Osa porukastakin on ollut
mukana jo pitkään ja aina on myös
löytynyt osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä, kertoo toimitusjohtaja Miika
Tammi.
Käänteestä toiseen
20
lähdimme systemaattisesti ja sieltä ilmaantui seuraava käänne,
joka jälleen muutti yrityksen kulkua.
Viime vuoden helmikuussa Arabi-Emiraattien suurin puolustusvälinekonserni osti Boomerangerin ja Miika Tammesta tuli toimitusjohtaja.
- Sijoitusyhtiö pystyi rahoittamaan
yritystä tärkeässä kansainvälistymisvaiheessa. Nyt uudella omistajalla
on itsellään asiantuntemusta alasta
ja vahvoja asiakassuhteita. Rahkeet
kehittymiseen pitkällä tähtäimellä
ovat taas ihan erilaiset, Miika Tammi
luonnehtii.
toteaa, että kotimaassa ajallinen hallinta on helpompaa, mutta on
sula mahdottomuus saada jossain kauempana esimerkiksi tarvittavaa viranomaispäätöstä nopeimmalla suunnitelmalla. Ainoa vaihtoehto on sopeutua.
FAKTA
Boomeranger Oy, Loviisa
Kovapohjaisia kellukeveneitä (RIB = Rigid Inflatable Boat) viranomaiskäyttöön valmistava yritys.
Asiakkaita Suomessa mm. Merivoimat, Rajavartiolaitos, Meripelastusseura, Palokunnat, Poliisi, Tulli ja muut merellä tai järvillä toimivat
ammattilaiset.
Merkittävä osa projekteista on salaisia.
Liikevaihto: 3,6 milj. euroa
Viennin osuus: 95% (vaihtelee vuosittain projektien mukaisesti)
Henkilöstön määrä: 24
Rohkeasti myymään
Menestys edellyttää hyvää tuotetta,
jolla on kysyntää. Miika Tammi toteaa, että Suomi on pullollaan hyviä
tuotteita ja valtavasti osaamista valmistuksessa, mutta se ei riitä. On
osattava tuotteistaa. Ostaminen on
tehtävä mahdollisimman helpoksi.
- Kun kohtaa asiakkaan, on tunnistettava hänen tarpeensa ja esitettävä asia niin, että asiakas ymmärtää,
mitä hän saa ja mistä maksaa. Vaikka
Boomerangerilla on räätälöityjä tuotteita, on meidänkin tehtävä selkeitä
paketteja esitettäväksi. Myös markkinoinnissa meillä on paljon tehtävää.
Kilpailuhyötyä kannattaa Miika
Tammen mukaan rohkeasti hakea
kauempaakin kuin lähialueilta.
- Tuntuu, että ihmisillä on maantieteellinen fiksaatio siitä, että lähialueella kaupanteko on helpompaa, vaikka kilpailutilanne saattaa kauempana olla paljon suotuisampi. Esimerkiksi meidän länsimaiset
kilpailijamme eivät kaikki ole lähteneet Aasian markkinoille, joten
eurooppalaisena meidän on siellä helpompi erottautua.
Miika Tammi kannustaa myös lähtemään liikkeelle, vaikka tuotepaketti ei olisi ihan viimeistä piirtoa myöten valmis.
- Juna ei etene, jos ei lähdetä myymään. Kun tilaus on saatu
sisään, silloin voidaan hioa yksityiskohtia. Tämä tuo totta kai omat
haasteensa, ja ennen tuotannon aloittamista on asioiden tietysti
oltava selvillä.
Asiakkaita on lähestyttävä itse, joskus vaikka ovia koputellen.
- Minullekin kävi kerran niin, etten saanut edes tapaamisaikaa,
mutta kun satuin olemaan lähistöllä, menin suoraan puolustusministeriön portille ja onnistuin saamaan tapaamisen. Se ei poikinut
saman tien mitään, vaan vasta kolmen vuoden päästä, mutta oli
muistaakseni kolmen miljoonan kauppa.
<<
Kuva 1:
Boomeranger Oy:n toimitusjohtaja Miika Tammi painottaa kaupankäynnissä asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä. Yritys valmistaa veneitä viranomaiskäyttöön.
<<
Boomerangerin taipaleella on muutamia tärkeitä käännekohtia, jotka ovat
vaikuttaneet ratkaisevasti yrityksen
kehitykseen. Miika Tammi on ollut
mukana vuodesta 2008 paria välivuotta lukuun ottamatta. Hän sanoo,
että merkittävimmät muutokset ovat
liittyneet omistajanvaihdoksiin.
Ensimmäinen käänne tapahtui
vuonna 2000, kun diplomi-insinööri
Timo Peräkylä osti yrityksen ja alkoi
luotsata sitä kohti suurempia väyliä. Hän oli ollut töissä rajavartiolaitoksella ja tunsi asiakaskunnan tarpeet.
- Timolla oli asiantuntemusta laivanrakentamisesta ja hän näki
selkeän bisneksen paikan. Hän otti askeleen kohti haastavia ulkomaisia projekteja ensin Baltian maihin ja Ruotsiin. Norja oli tärkeä
etappi referenssien kannalta, mutta merkittävin saavutus oli, kun
Saksan merivoimien ovi aukeni, Miika Tammi kertaa menestyksen
askeleita.
Kun asiakkaana on Nato-maa Saksa, noustaan kriteereissä jo aivan uudelle tasolle. Se johti seuraavaan käännekohtaan. Yrityksen
edelleen kehittäminen vaati pääomia, joihin yksityishenkilön ei ollut
mahdollista eikä järkeäkään sitoutua. Timo Peräkylä myi Boomerangerin sijoittajaryhmälle, pörssiyhtiö Revenio Group Oyj:lle.
Tuolloin yritykseen palkattiin ensimmäistä kertaa puhtaasti myynti- ja markkinointitehtäviin keskittynyt henkilö, Miika Tammi.
- Minulle annettiin selkeä tehtävä etsiä laajempia markkinoita ja
löytyihän niitä Kaukoidästä, Välimereltä ja Oseaniasta. Lähi-itään
Loviisa
Teksti: Tuula Lukić
Kuva 2:
Veneiden kokoluokka on 4 metristä 14 metriin. Ulkomaisia asiakkaita ovat muun muassa Norjan, Saksan ja Ruotsin merivoimat.
Tämän lehden kansikuvassa on Boomerangerin valmistama vene.
21
Företagsamhet
P
Teksti: Leila Toffer-Kares Kuvat: Srba Lukić
orvoon Johannesbergissä on majoittuneena toistasataa irakilaista, syyrialaista ja afganistanilaista turvapaikanhakijaa.
Osa heistä on toiminut kotimaassaan yrittäjänä ja miettii
yritystoiminnan käynnistämistä Suomessa.
mainitsee.
Myös 18-vuotias Mohammed Ali Kareem hallitsee saksien
ja kamman käsittelyn. Hän on parturoinut isänsä liikkeessä
Irakin Samarrassa. Hän jatkaisi mielellään samoja hommia ja
haaveilee näyttelemisestä, jota hän harrasti kotimaassaan.
Syyrialaisen ravintoloitsijan Abdulla Najm Aldinin, 46,
ravintola pommitettiin maan tasalle. Mies näyttää kartalta Idlibin kaupungin keskustassa sijainneiden ravintolansa
ja kotinsa paikat. Suunnitelmissa hänellä on, kuten kaikilla
muillakin turvapaikanhakijoilla, oppia ensimmäiseksi suomen kieli. Vasta sen ja oleskeluluvan saamisen jälkeen on
mahdollista miettiä vaikka ravintolan perustamista. Kielenopetusta keskuksen asukkaat saavat kuusi tuntia viikossa.
Aws Ghanem Ggo ajoi omistamaansa rekkaa siihen saakka kunnes ISIS takavarikoi sen omaan käyttöönsä. Irakin
Mosulista kotoisin oleva 34-vuotias yrittäjä näyttää kännykästään kuvaa autostaan ja sanoo olevansa valmis ratinpyö-
Tervetuloa
Entisen vanhainkodin uusista asukkaista jotkut ovat saapuneet perheineen, toiset yksin. Suurin osa heistä on
työikäisiä miehiä. Ammatillista osaamista löytyy parturista
lupahallintoasiantuntijaan.
Ali Zidan Khalaf on iloinen 35-vuotias parturi Irakin Ramadista.
- Haluaisin avata oman parturiliikkeen Suomeen, Ali Khalaf kertoo ja näyttää ylpeänä sylissään istuvan pikkupojan
kauniisti leikattuja hiuksia. Sopiva paikka liikkeelle olisi lähellä kotia kaupungin alueella.
- Olemme tottuneet vilkkaaseen kanssakäymiseen, hän
Suomeen uudet yrittäjät?
22
Turvapaikanhakijoiden ammattikirjo on laaja. Vas. takarivissä opettaja-kirjanpitäjä Mustafa Abbas, parturi Mohammed Ali Kareem, kemisti-sairaanhoitaja Hashim Ali Hashim, rekkayrittäjä Aws Ghanem Ggo, ravintoloitsija Abdulla Najm Aldin ja yleislääkäri Mazin Hameed
Karhot. Alarivissä maansiirtokoneenkuljettaja Ahmed Abdul Kareem, maa- ja vesirakennusinsinööri Mohammed Imad, parturi Ali Zidan
Khalaf sekä lastenlääkäri Hiba Kadim.
ritykseen vaikka heti.
Mohammad Reda Aiwan työskenteli toimistossaan Damaskoksessa Syyrian pääkaupungissa. Hän auttoi asiakkaitaan mm. rakennuslupien hankinnassa sekä toimi kiinteistönvälittäjänä. Syyriassa lupahallinto on monimutkaista
ja jokainen lupa haetaan eri virastosta.
- Suomessa olen valmis työskentelemään missä ammatissa hyvänsä, 43-vuotias lupahallintoasiantuntija toteaa.
Joukon tulkkina ja puhemiehenä tapaamisessa toimii
Mohammed Imad, 29. Mosulista kotoisin oleva mies on
‫ﺃأﻫﮬﮪھﻼ ﺑﻚ‬
Yrittäjyys
koulutukseltaan maa- ja vesirakennusinsinööri.
- Meille on tällä hetkellä tärkeintä saada oleskelupa. Olemme
odottaneet sitä jo puoli vuotta, onko meidät unohdettu tänne?
hän kysyy.
Missä ja millaisena miehet näkevät itsensä kymmenen vuoden kuluttua?
- Suomessa, kielitaitoisena ja samanlaisena kuin muutkin
suomalaiset, kuuluu kuin yhdestä suusta.
- Minä haluaisin lisäksi siniset silmät ja vaaleat hiukset, ravintoloitsija Aldin vitsailee.
Lue koko artikkeli verkkolehdestä www.tid.fi
SUOMEN UUDET YRITTÄJÄT?
‫ﺃأﺻﺤﺎﺏب ﺍاﻟﻤﺸﺎﺭرﻳﯾﻊ ﺍاﻟﺠﺪﻳﯾﺪﺓة ﺍاﻟﻰ ﻓﻨﻠﻨﺪﺍا؟‬
23
Företagsamhet
Nya företagare
till Finland?
I
Johannisberg i Borgå bor närmare tvåhundra asylsökanden från Irak, Syrien och Afghanistan.
En del av dem har i sina hemländer verkat som företagare och funderar på att starta eget också i Finland.
Vissa av de nya invånarna i det före detta ålderdomshemmet har kommit med familjer, andra har kommit ensamma. Den största delen är män i arbetsför ålder. Det
finns yrkeskunskap av olika slag, allt från barberare till
en expert inom tillstånds-förhandlingar.
Ali Zidan Khalaf är en glad 35-årig barberare från Ramad i Irak.
- Jag skulle vilja öppna en egen barberaraffär i Finland, berättar Ali Khalaf och visar stolt upp det välklippta håret på en liten pojke som sitter i hans famn.
En bra plats för affären skulle vara nära hemmet inom
stadsområdet.
- Vi är vana vid ett livligt umgänge, nämner han.
Också 18-åriga Mohammed Ali Kareem är skicklig på
att använda sax och kam. Han har jobbat som barberare i sin fars barberaraffär i Samarra i Irak. Han skulle
gärna fortsätta i samma bransch och drömmer också
om att få skådespela, det var hans hobby i hemlandet.
Den syriska restauranginnehavaren Abdulla Najm Aldini, 46, fick se sin restaurang jämnas med marken i
bombningarna. Mannen förevisar på kartan, var i staden Ibli hans restaurang fanns samt var han bodde. I
planerna finns, liksom hos alla andra asylsökanden, att
först lära sig finska. Först efter att man lärt sig språket
och fått uppehållstillstånd är det möjligt att till exempel
fundera på att grunda en restaurang. Invånarna undervisas i finska sex timmar i veckan.
Aws Ghanem Ggo körde en egen lastbil ända tills ISIS
konfiskerade lastbilen för egna behov. Den 34-åriga företagaren, som är hemma från Mosul i Irak, förevisar
bilder av sin bil från sin telefon och säger sig vara redo
att hoppa upp bakom ratten direkt.
Mohammed Reda Aiwan jobbade i sin byrå i Syriens
huvudstad Damaskus. Han hjälpte sina kunder med
bland annat att skaffa bygglov och han arbetade också
som fastighetsförmedlare. I Syrien är tillståndsförhandlingarna krångliga och varje tillstånd söks från skilda
ämbetsverk.
- I Finland är jag redo att arbeta med vad som helst,
konstaterar den 43-åriga experten inom tillståndsförhandlingar.
Som tolk och talesman för gruppen fungerar Mohammed Imad, 29. Mannen som är hemma från Mosul är
utbildad ingenjör inom väg- och vattenbyggnadsarbeten.
- För tillfället är det viktigaste för oss att få uppehållstillstånd. Vi har väntat på det i ett halvt år redan, är vi
bortglömda? frågar han.
Var och hur ser männen sig själva om tio år?
- I Finland, språkkunniga och likadana som alla andra
finländare, hörs det som ur en mun.
-Jag vill dessutom ha blå ögon och ljust hår, skojar
krögaren Ali.
24
Kuukauden tilasto
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Asylsökanden
Turvapaikanhakijat tarvitsevat
Turvapaikanhakijoiden koulutustausta ja työhistoria sekä lukuja kirjoitustaito kartoitettiin tammi-maaliskuun aikana 2016.
Kysely toteutettiin kolmessatoista Uudellamaalla sijaitsevassa
vastaanottokeskuksessa. Selvityksen tilaaja oli opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kartoituksen mukaan korkeakouluopintoja oli lähes joka kolmannella turvapaikanhakijalla, ja jokin tutkinto oli suoritettuna 16
prosentilla. Seitsemällä prosentilla ei ollut lainkaan koulutustaustaa, sama määrä ei osannut lukea eikä kirjoittaa.
90 prosentilla kartoitukseen osallistuneista turvapaikanhakijoista on aikaisempaa työkokemusta, yleisimmin rakennus- ja
kuljetusaloilta.
Kartoituksen toteutti Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon
arviointikeskus Testipiste. Siinä haastateltiin yksilöhaastatteluina
1004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Iältään haastatellut olivat 18–39-vuotiaita. 90 prosenttia oli miehiä. 66 prosenttia
vastaajista oli Irakista.
Turvapaikanhakijat yrittäjinä?
Testipisteen kartoituksessa kyseessä oli alkuvaiheen osaamisen
tunnistaminen. Tietoja voidaan käyttää pohjana, kun turvapaikan saaneille suunnitellaan koulutusmalleja- ja polkuja nopeuttamaan työhön pääsyä.
Koulutusväylien suunnittelua varten kartoitettiin luku- ja kirjoitustaito latinalaisella kirjaimistolla. 73 prosenttia tarvitsee tähän
eriasteista tukea ja harjoitusta.
Yrittäjyyden osalta kyselyn tiedot vaativat vielä lisäselvityksiä.
Turvapaikanhakijoista 19 prosenttia kertoi toimineensa yrittäjinä.
”Jo kyselylomakkeen käännösvaiheessa huomattiin, että kysymys yrittäjänä toimimisesta on ongelmallinen. Pienimuotoista
yritystoimintaa, kuten vaikkapa perheyrityksenä toimivaa kauppaa tai omaa pesulaa, ei aina mielletä yritystoiminnaksi, eikä siihen sisälly esimerkiksi samanlaisia byrokraattisia vaateita, prosessien tuntemusta ja riskien ottoa, joita Suomessa yrittäjänä
toimiminen sisältää. Useat kertoivat työskennelleensä perheen
omistamassa yrityksessä, mikä ei kartoituksen tuloksissa näy.”
koulutusta ja
kotoutusta
Yrittäjyys työllistymisväylänä
Maahanmuuttajayrittäjien määrä on kolminkertaistunut 2000-luvun kuluessa. Vuonna 2012 Suomen työmarkkinoilla oli 100 000 ulkomaan kansalaista, joista
yrittäjinä toimi noin 7 700 eli 8 prosenttia.
Elinkeinorakenteen ja työmarkkinoiden muutosten
johdosta yrittäjyys on jatkossa yhä tärkeämpi työllistymisväylä myös maahanmuuttajille.
Yleisin toimiala on ravintola-ala, toiseksi yleisin tukkuja vähittäiskauppa, sitten kauneudenhoitopalvelut,
parturi- ja kampaamopalvelut, siivous, rakentaminen,
kääntäminen ja tulkkaus, liikkeenjohdon konsultointi,
moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto sekä elintarvikekioskitoiminta.
Maahanmuuttajien yritysten eloonjäämisasteissa ei
ole merkittävää eroa suomalaisten yrityksiin verrattuna.
Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Testipiste Vastaanottokeskuksissa toteutettu alkuvaiheen osaamisen tunnistaminen 15.3.2016
25
Koulun penkillä
Kolumni
A
Teksti: Sari Gustafsson Kuva: Srba Lukić
mmatillisen
koulutuksen
totuuden hetki
Itäinen Uusimaa lähtee takamatkalta uudistuksiin ja sen
on käytävä läpi usea uudistus
yhtäaikaisesti.
A
mmatillisen koulutuksen tarjonta voi supistua 24 000 aloituspaikalla, kun vuosina 2016–2018 rahoituksesta leikataan
248 miljoonaa euroa, pelkää Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Lisäksi suurten aikuiskoulutuskeskusten tarjoama
työvoimakoulutus on kahdessa vuodessa vähentynyt jopa 25 %.
Yritystemme kilpailukyky edellyttää osaavaa työvoimaa, mikä on
muistettava alueellisia ratkaisuja tehtäessä.
Yritysten työvoimatarpeista noin puolet kohdistuu ammattikoulutettuun henkilöstöön, joten leikkaukset heikentävät yritysten mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Leikkaukset uhkaavat
myös koulutuksen laatua.
AMKEn selvityksen mukaan kolmasosa ammatillisen koulutuksen järjestäjistä teki tappiollisen tilinpäätöksen jo vuodelta 2015.
Tulosta heikensivät edellisen vaalikauden leikkaukset, jotka nykyisen hallitusohjelman säästöjen kanssa vievät neljänneksen rahoituksesta vuoteen 2018 mennessä.
Koulutusleikkaukset ajavat yhä useamman ammatillisen koulutuksen järjestäjän ahdinkoon, jossa toiminnan hallittu sopeuttaminen on mahdotonta. Koulutuksen järjestäjien toimintaa sitoo lainsäädäntö, joka uudistuu vasta vuoden 2018 alusta eli suurimpien
leikkausten jälkeen.
Myös itäisellä Uudellamaalla tämä on nyt se hetki, jolloin tulee
ratkoa useita asioita ja muutosaaltoja yhtä aikaa. Rahoituksen väheneminen ei ole niistä pienin. Jo kymmenen vuotta on ollut synnytystuskia, ja ratkottavia asioita on lisäksi muitakin ja useita: tilat,
koulutuksen järjestäjät, omistukset ja ennen kaikkea opiskelijoiden
ja työelämän edellytykset saada koulutusta ja hankkia osaamista.
Ilman alueen keskinäistä negatiivista kilpailua pitäisi ratkoa jonkinasteinen kilpailukykyloikkakin. Nyt on aika synnyttää synergiat ja
alkaa rakentaa tahtotilaa tulevaan.
Jos kaikki tekevät samaa, alue maksaa samasta asiasta useaan
kertaan, päällekkäisinä toimintoina.
Koulutuksen siirtäminen työpaikoille ei ole säästökeino, koska
26
yritysten mahdollisuudet ottaa opiskelijoita ovat hyvin rajalliset.
Opiskelijat tarvitsevat opetusta, ohjausta ja tukea myös käytännön jaksojen aikana, joten se ei vähennä opetushenkilöstön työtä.
Myös työpaikkaohjaajat tarvitsevat koulutusta ohjaamistehtäväänsä, jotta se olisi mielekästä.
Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on tuottaa työelämälle
osaamista, jota työpaikoilla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Erityisen tärkeäksi nousee aito, alueellinen työvoiman- ja koulutustarpeiden ennakointi.
Pelolla johtamisen aika on ohi. Ihmisiä sitoutetaan, motivoidaan
ja innostetaan. Johtajien keskinäinen verkostoituminen nousee arvoon arvaamattomaan. Viestinnän, erityisesti muutosviestinnän,
osuus tulee olemaan merkittävä. Eettinen johtajuus nousee yhä
vahvempana pintaan, samoin alueellinen yhteistoimintakyky.
Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy, ja työelämälle on
annettava myös eväitä ottaa vastaan ja tukea oppimista työpaikoilla. Työelämälle ja työpaikoille on annettava ”työpaikkaopettajaresurssit”, joissa ammatillinen opettaja toimii kentällä työpaikkojen
mentorina ja auttaa oppimisen tukitoimintojen synnyttämistä kyseisille työpaikoille.
Ammatillisen koulutuksen koko menestys perustuu ydintoiminnan ja pedagogiikan jatkuvaan kehittymiseen. Se perustuu siihen,
että oppiminen ja opetus vastaavat tarpeita, kysyntää ja odotuksia.
Henkilökohtaiset polut ja opitun tunnustaminen ja tunnistaminen
muuttavat opetustyön hyvin ohjaukselliseen suuntaan. Syntyy yhdistelmäopintoja, joissa sähköisen verkkoympäristön avulla oppiminen vuorottelee projektimaisten ”yhteisproggisten” kanssa.
Sari Gustafsson
Kirjoittaja on
Oy Porvoo International College Ab:n rehtori ja toimitusjohtaja
AMKE ry:n ja AMKE oy:n hallitusten jäsen
[email protected]
Översättning: Jenny Törnroos
Kolumn
Från skolbänken
S
anningens stund är
kommen för yrkesutbildningen
Östra-Nyland kommer sent om sider igång med flera olika reformer
Y
rkesutbildningen kan komma att minska med 24 000 startplatser, då man under åren 2016-2018 skär i finansieringen med
248 miljoner euro, befarar serviceorganisationen för anordnare av
yrkesutbildning, AMKE rf. Dessutom har arbetskraftsutbildningen
som erbjuds av vuxenutbildningscentren minskat med 25 % på
två år. För att våra företag skall vara konkurrenskraftiga behövs det
kunnig arbetskraft, vilket man bör minnas då man gör regionala
beslut.
Ungefär hälften av företagens arbetskraftsbehov gäller yrkesutbildad personal, det betyder att nedskärningarna försvagar företagens möjligheter att rekrytera kunnig personal. Nedskärningarna
är också ett hot mot utbildningens kvalitet.
Enligt AMKEs utredning hade en tredjedel av anordnarna av yrkesutbildning ett negativt bokslut redan år 2015. Resultaten försvagades på grund av nedskärningarna under den tidigare valperioden och då man tillägger det nuvarande regeringsprogrammets
sparåtgärder kommer en fjärdedel av finansieringen att försvinna
fram till år 2018.
Allt fler anordnare av yrkesutbildning råkar i trångmål på grund
av utbildningsnedskärningarna, då det är omöjligt att anpassa
verksamheten på ett kontrollerat sätt. Lagstiftningen som binder
anordnarna av yrkesutbildning förnyas först i början av år 2018,
alltså först efter de största nedskärningarna.
Också i Östra-Nyland står vi inför de nya utmaningarna, då man
samtidigt borde hitta lösningar på många olika saker och förändringar. Att finansieringen minskar är inte det minsta problemet.
Redan i tio års tid har man försökt lösa följande saker: utrymmen, anordnare av utbildningarna, ägandet och framför allt, att de
studerande får utbildning och arbetslivet kunnig arbetskraft. Man
borde kunna frånse den negativa konkurrensen i området och tillsammans skapa ett uppsving i konkurrenskraften. Nu är det dags
att skapa synergieffekt och bygga upp strategiska avsikter inför
framtiden.
Om alla gör samma saker, betalar området flera gånger för samma sak och handlingarna överlappar varandra.
Att flytta över utbildningarna till arbetsplatserna sparar inget,
eftersom företagen har begränsade möjligheter att ta emot studerande. De studerande behöver undervisning, handledning och
stöd också under se praktiska perioderna, så det minskar inte på
undervisningspersonalens arbete. Arbetsplatshandledarna behöver också utbildning i handledningsuppgifterna för att arbetet skall
kännas meningsfullt.
Yrkesutbildningens uppgift är att producera kunskap för arbetslivet, kunskap som arbetsplatserna behöver nu och i framtiden. Det
är speciellt viktigt att man kan förutse det reella regionala arbetskrafts- och utbildningsbehovet.
Den tiden är förbi då arbetstagarna styrdes med rädsla. Istället
motiverar man och uppmuntrar människorna. Chefernas gemensamma nätverkande blir guld värt. Kommunikationen och speciellt förändringskommunikationen kommer att vara betydande. Det
etiska ledarskapet kommer att lyftas fram, liksom förmågan att
kunna samarbeta på ett regional plan.
Samarbetet med arbetslivet ökar och man ger också arbetslivet
de redskap som behövs för att kunna stöda lärandet på arbetsplatserna. Man bör ge ”arbetsplatslärarresurser” för arbetslivet och
arbetsplatserna. Det betyder att en yrkeslärare fungerar som en
mentor för arbetsplatserna och hjälper till vid att skapa stödåtgärder för inlärningen på arbetsplatserna i fråga.
Yrkesutbildningens framgång grundar sig på en ständig utveckling av grundverksamheten och pedagogiken. Det betyder att lärandet och undervisningen möter de existerande kraven, efterfrågan och förväntningarna. De individuella stigarna och erkännandet
av kunskap förändrar undervisningen så, att det mera handlar om
handledning. Det föds kombinationsstudier, där man både studerar on-line samt periodvis deltar i gemensamma projekt med andra
studerande.
Sari Gustafsson
Skribenten är
Oy Porvoo International College Ab:s rektor och verkställande direktör
AMKE rf:s och AMKE oy:s styrelsemedlem
[email protected]
K
oulun penkkiä olemme kuluttaneet kaikki, toiset pidemmän, toiset lyhyemmän aikaa. Suomen kielen sana koulu tulee latinan ja ruotsin kautta kreikan sanasta skhole. Antiikin Kreikassa sanan yksi merkitys oli joutenolo. Työnteosta
vapaata aikaa oli vain vapailla kansalaisilla. Sen he käyttivät
itsensä ruumiilliseen ja henkiseen kehittämiseen. Nykyisin
opettelemme jatkuvasti uusia taitoja sekä työssä että vapaalla. Puhutaan elinikäisestä oppimisesta. Sivistyskin tarvitsee
skholea, sillä se on määritelty elämäntavaksi, johon kuuluu
filosofista pohdintaa ja joutenoloa sekä käytännön tietoa.
σχολείο = skhole
V
i har alla suttit på skolbänken, en del har suttit en längre tid
och en del en kortare tid. Ordet skola kommer från grekiskans
skhole. I Antikens Grekland betydde ordet bland annat sysslolöshet.
Det var bara de fria medborgarna som hade ledigt från arbetet. Den
tiden använde de på sig själva och för att utveckla sig både fysiskt
och psykiskt. Nuförtiden lär vi oss hela tiden nya saker, både i arbetet och på fritiden. Vi pratar om ett livslångt lärande. Det behövs
skholea också inom bildningen, då man lever enligt livsstilen skholea hänger man sig åt filosofiskt resonerande och sysslolöshet samt
praktisk kunskap.
27
Landskapet i ett nötskal
S uuntana
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
kansainvälistyminen
Itämeren alueella on aivan erityinen asema Euroopan unionissa. EU:lla on oma Itämeristrategia ja sen mukaisia rahoitusohjelmia, joissa Suomella on paljon saatavaa, jos kohta
annettavaakin. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tarvitaan paitsi kielitaitoa myös molemminpuolista kunnioitusta ja osaamisen vaihtoa. Voimme myös itse oppia paljon muilta,
Uudenmaan liiton kansainvälisten asioiden johtaja Jaakko Mikkola toteaa.
U
udenmaan liiton kansainvälisten asioiden johtaja, Porvoossa asuva Jaakko Mikkola, on käynyt läpi isojen muutosten
ajat itäisen Uudenmaan alueorganisoinnissa. Hän toimi ItäUudenmaan maakuntajohtajana vuosina 2003-2010 eli aina siihen
asti, kun alueen kunnat liittyivät Uudenmaan liittoon.
Ajanjakson myllerryksiin kuuluivat vuoden 2009 aluehallintouudistus sekä kirvelevänä tappiona alueen toimijoiden keskuudessa
koettu Itä-Uudenmaan maakunnan lakkauttaminen. Menneiden
kaivelu ei kuitenkaan auta.
- Itä-Uusimaa on nyt osa suurempaa hallinnollista yksikköä, mutta emmehän me maantieteellisesti ole mihinkään kadonneet. Yhdistymisten kautta saavutettu suuri koko on toisaalta hyvä, mutta
Uudenmaan liitossakin on tärkeää huomioida eri alueiden erityispiirteitä, Mikkola muistuttaa.
Mittakaavan hahmottamiseksi kerrotakoon, että Uudellamaalla
asuu 1,6 miljoonaa ihmistä ja näistä vajaa 80 000 Itä-Uudellamaalla. Isossa yksikössä pienempien mahdollisuudet vaikuttaa kiteytyvät keskinäiseen yhteistyöhön.
Jaakko Mikkola
Uudenmaan liiton kansainvälisten asioiden johtaja
s. 1961 Urjala
- Asuu Porvoossa.
- Avioliitossa, 3 lasta.
- Diplomi-insinööri ja valtiotieteiden maisteri.
- Toiminut mm. kaavasuunnittelijana (Hämeenlinna), teknisen yksikön johtajana (Hattulan kunta), suunnittelupäällikkönä (Kymenlaakson liitto) sekä maakuntajohtajana
(Itä-Uudenmaan liitto).
- Useita luottamustoimia 1990-luvun alusta lähtien.
- Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston jäsen
(2012-).
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki 6.12.2008.
- Harrastuksia: Euroopan historia, kielet, vapaaehtoistyö
ja kesämökki.
Mikkola on hakenut Kymenlaakson liiton maakuntajohtajan virkaa ja valittiin maaliskuun lopun haastattelukierrokselle neljän muun hakijan kanssa. Kymenlaakson maakuntavaltuusto tekee valinnan 25.4.2016.
28
Itä-Uudellemaalle suunniteltiinkin suurkuntaa, mutta sen selvitystyö kuivui lopulta kokoon viime vuonna. Myönteisenä asiana voi
nähdä sen, että vaikka suurkuntaa ei tule, ovat kunnat vastakkainasettelun jälkeen taas löytämässä toisensa.
hin rakennuskanta, mitä jossain vaiheessa pidettiin jälkeenjääneisyytenä, mutta nykyään vahvuutena -tietysti siltä osin kuin rakennukset on pidetty kunnossa, Mikkola toteaa.
Venäjä-läheisyyden sekä matkailun ja kulttuurin lisäksi Mikkola
mainitsee Itä-Uudenmaan erityispiirteitä muovaavana tekijänä Kilpilahden yrityskeskittymän, joka on alueen teollisuuden kivijalka.
Verkostoitumisen välttämättömyys
Uudenmaan liitossa kansainvälinen ulottuvuus on sisäänrakennettu. Jaakko Mikkola johtaa kansainvälistä yksikköä, jonka alaisuudessa toimivat muun muassa Helsinki EU Office Brysselissä sekä
Helsinki-keskus Pietarissa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat
Itämeren ympärillä.
- Minun työsarkaani kuuluvat lähinnä Itämeren alueen järjestöt, kuten esimerkiksi Euroopan perifeeristen merialueiden
liitto ja Itämeren alueyhteistyöjärjestö. Näissä hoidamme puheenjohtaja- ja sihteeristötehtäviä. Lisäksi olemme tarkkailijoina Helsinki-komissiossa ja jäsenyyksiemme kautta Itämeren
valtioiden neuvostossa, Mikkola kertoo.
Maakuntapähkinä
- Elinkeino- ja yrityspuolta hoitavat maakuntaliitossa omat asiantuntijat. Yrityksille ei jaeta suoraa rahoitusta, vaan apumme on
välillistä - ja toki EU-projektien kautta konkreettistakin.
EU:ssa on valtava määrä erillisohjelmia, joihin yritykset pääsevät
mukaan pääosin verkostoitumalla ja hakemalla rahoitusta laajempien hankkeiden yhteydessä. Itä-Uudellamaalla näitä hankkeita
jalostetaan erityisesti Posintrassa*, joka tekee yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.
- On hyvä, että Posintra on laajentanut toimintaansa Porvoosta
myös Loviisaan. Päivän avainsana on verkottuminen ja Posintraa
voidaan pitää tämän alueen elinkeinoelämän verkottajana. Sen
kautta on pääsy myös Euroopan Union erilaisiin erillisohjelmiin.
- Oma Helsinki EU Officemme Brysselissä auttaa kaikissa
erillisohjelmiin ja niiden hakuihin liittyvissä kysymyksissä. Toivonkin myös Itä-Uudenmaan toimijoiden löytävän Uudenmaan
liiton kautta Brysselissä sijaitsevan oman toimistomme, Mikkola toteaa lopuksi.
*Kehitysyhtiö Posintralla on useita omistajia. Uudenmaanliitto on
niistä yksi. Kuntaomistajina ja samalla toiminta-alueena ovat Porvoo, Loviisa, Lapinjärvi, Askola ja Myrskylä.
Itä-Uudenmaan vahvuudet
- Aluekehityspuolella itäisen Uudenmaan vahvuutena pidetään Venäjän läheisyyttä. Vaikka Itä-Uusimaa ei ole raja-alue eikä Venäjä
erityispiirteiden listalla ykkösenä, luo itäinen sijainti monella tapaa
mahdollisuuksia, joita muilla Uudenmaan alueilla ei ole, Mikkola
sanoo.
Matkailuelinkeinon näkökulmasta Venäjä on ollut merkittävässä
osassa, vaikka viimeisimpinä vuosina matkailijamäärät sieltä ovatkin vähentyneet.
- Matkailu kokonaisuudessaan on vaikuttanut vahvasti alueen
elinkeinoelämään erityisesti Porvoossa ja Loviisassa. Tässä merellinen sijainti antaa oman osansa. Itä-Uudenmaan erityispiirteisiin
lukeutuu myös vanha kulttuuriympäristö. Alueelta löytyy maan van-
EU:n rahoitusohjelmat
Asiaan perehtymättömältä EU vaikuttaa ohjelmaviidakolta, jossa rönsyilevät Erasmukset, Leonardot ja
Cosmet, ja vielä näitäkin villimpinä erilaiset kirjainyhdistelmät, kuten EAKR, ESR, ENPI CBC. Juuri tämän
viidakon seulonnassa auttavat ELY-keskukset, Tekes
ja maakuntaliitot ja niiden Brysselin-toimistot sekä ItäUudellamaalla myös Posintra.
EU:n suurin rahoitusohjelma on Horisontti 2020. Ohjelmasta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatiohankkeita.
Suomalaiset ovat hyödyntäneet Horistonttia hyvin, sillä
rahoitustilastossa Suomi on kuudentena, kun saadut
eurot suhteutetaan maiden asukaslukuihin. Kärjessä
ovat VTT ja Aalto-yliopisto. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea rahoitusta yksin tai yhteishankkeissa.
Yritysten toivotaan löytävän tämän kanavan ja pyytävän
rohkeasti apua hakuprosessissa.
www.tekes.eu/horisontti-2020
29
Landskapet i ett nötskal
Maakuntapähkinä
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić
På väg mot EU med hjälp av nätverk
Direktören för internationella
ärenden i Nylands förbund,
Jaakko Mikkola, konstaterar
att man inom internationellt
samarbete behöver både
språkkunskap och ömsesidig
respekt samt utbyte av kunskap. Vi kan själva lära oss
mycket av andra.
Uusimaa
Asukkaita 1,6 miljoonaa
Kuntia 26:
Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila,
Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä,
Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Suurin: Helsinki
Pienimmät: Myrskylä ja Pukkila
Uudenmaan liitto on näiden kuntien muodostama kuntayhtymä, maakunnan liitto.
Maakunnat
Suomessa on 18 maakuntaa (+Ahvenanmaa). Maakunnan liitto on alueensa merkittävin edunvalvoja ja keskeinen kansainvälinen toimija. Maakunnan
liiton tehtävistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) maakuntakaavoituksen osalta sekä aluekehitys- ja rakennerahastolaissa aluekehitystehtävien osalta.
Suomen maakuntien toimistojen yhteenlaskettu henkilöstö on noin 650
henkilöä ja budjetit noin 50 milj. euroa eli vajaat 10 euroa / asukas.
Mennyttä maailmaa
Uudenmaan lääni: 1831-1996, sulautui Etelä-Suomen lääniin 1997 lääniuudistuksessa. Uudenmaan läänin pääkaupunki oli Helsinki.
Ennen 1997 uudistusta Suomessa oli 11 lääniä sekä Ahvenanmaa.
Etelä-Suomen lääni: 1997-2009, oli yksi Suomen viidestä läänistä ja sen
pääkaupunki oli Hämeenlinna.
Itä-Uudenmaan maakunta kuului Uudenmaan lääniin ja sen jälkeen EteläSuomen lääniin. Sen kuntia olivat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä,
Porvoo, Pukkila ja Sipoo sekä entisistä kunnista Liljendal, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Porvoon maalaiskunta. Porvoo oli maakuntakeskus.
Valtioneuvosto päätti Itä-Uudenmaan maakunnan lakkauttamisesta
22.10.2009 ja kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan vuoden 2011 alussa.
www.uudenmaanliitto.fi, www.suomi.fi, www.kunnat.net
N
ylands förbunds direktör inom internationella ärenden
Jaakko Mikkola, som bor i Borgå, fungerade som ÖstraNylands landskapsdirektör under åren 2003-2010. Under
denna tidsperiod inträffade stora förändringar, bland annat omstruktureringen av regionförvaltningen år 2009, samt nedläggningen av landskapet Östra-Nyland, vilket av de verksamma inom
området upplevdes som ett svidande nederlag.
- Östra-Nyland är nu en del av ett större förvaltningsområde,
men geografiskt sett så har vi inte försvunnit någonstans. Det stora
området som bildats genom sammanslagningen är i och för sig en
bra sak, men också inom Nylands förbund är det viktigt att ge akt
på de olika områdenas särdrag, påminner Mikkola.
Östra-Nylands starka sidor
- Inom regionsutvecklingen anser man att Östra-Nylands styrka
finns i det geografiska läget, Ryssland ligger nära. Läget i öst skapar på många sätt möjligheter som de andra områdena inom Nyland inte har, säger Mikkola.
Till Östra-Nylands särdrag hör också de gamla kulturmiljöerna.
Dessutom nämner Mikkola Sköldviks företagskoncentration, som
är en stark grund för områdets industri.
Med internationalisering som ledstjärna
Inom Nylands förbund är det internationella arbetet inbyggt. Jaakko Mikkola leder den internationella enheten, som bland annat har
en EU-byrå i Bryssel, Helsinki EU Office. De viktigaste samarbetsparterna finns inom Östersjöområdet.
- Till mina uppgifter hör närmast samarbetet med östersjöområdets organisationer, som till exempel samarbetsorganisationen
för Europas perifera kustområden och Östersjöns samarbetsorgan. Näringslivs- och företagssidan har inom landskapsförbundet
egna experter. Företagen tilldelas inte direkt finansiering, vår hjälp
är indirekt, dock är hjälpen också konkret genom EU-projekten,
30
Nyland
Invånare 1,6 miljoner
Kommuner 26:
Askola, Esbo, Hangö, Helsingfors, Hyvinge, Ingo, Träskända, Högfors,
Grankulla, Kervo, Kyrkslätt, Lappträsk, Lojo, Lovisa, Mörskom, Mäntsälä,
Nurmijärvi, Borgnäs, Borgå, Pukkila, Raseborg, Sibbo, Sjundeå, Tusby,
Vanda och Vichtis.
Störst: Helsingfors
Minst: Mörskom och Pukkila
Dessa kommuner bildar en samkommun, Nylands förbund, ett landskapsförbund.
Landskap i Finland
I Finland finns 18 landskap (+Åland). Landskapets förbund är det egna områdets främsta intressebevakare och den centrala aktören på internationell
nivå. Landskapsförbundens uppgifter baserar sig på markanvändningsoch bygglagen gällande landskapsplanläggningen samt på lagen om regionalutveckling och strukturfondslagen gällande regionutvecklingsuppgifter.
Landskapen i Finland har tillsammans 650 anställda personer i sina byråer och de sammanräknade budgeterna är ca 50 miljoner eller 10 euro/
invånare.
Förr i världen
Nylands län: 1831-1996, uppgick i Södra-Finlands län år 1997 i samband
med länsreformen. Nylands läns Huvudstad var Helsingfors.
Innan reformen år 1997 fanns det 11 län i Finland samt Åland.
Södra-Finlands län: 1997-2009, var ett av Finlands fem län och huvudstaden var Tavastehus.
Östra-Nylands landskap hörde till Nylands län och efter det till Södra-Finlands län. Kommunerna i länet var: Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom,
Borgå, Pukkila och Sibbo samt de före detta kommunerna Liljendal, Pernå,
Strömfors och Borgå landskommun. Borgå var landskapets centralort.
Statsrådet bestämde om nedläggandet av Östra-Nylands landskap 22.10
2009 och kommunerna sammanslogs med Nylands landskap i början av
år 2011.
TID paneutuu valmisteilla olevaan maakuntauudistukseen seuraavassa numerossa. Lue lisää www.tid.fi.
berättar Mikkola.
Inom EU finns en stor mängd separata program där företag kan
delta genom att nätverka och genom att ansöka om finansiering
inom större projekt. Inom Östra-Nyland förädlas dessa projekt speciellt inom Posintra som samarbetar med NMT-centralen i Nyland.
Jaakko Mikkola
Direktör, internationella ärenden i Nylands förbund
f. 1961 i Urjala
- Bor i Borgå
- Gift, tre barn
- Diplomingenjör och politices magister
- Verkat som bland annat planhandläggare (Tavastehus),
chef för den tekniska nämnden (Hattula kommun), planeringschef (Kymmenedalens förbund) samt landskapsdirektör (Östra-Nylands förbund)
- Flertalet förtroendeuppgifter sedan 1990-talets början.
- Helsingfors stifts stiftsfullmäktigeledamot (2012-)
- Riddartecknet av I klass av Finlands Vita Ros’ orden 6.12
2008
- Intressen: Europas historia, språk, frivilligarbete samt
sommarstugan.
Mikkola har sökt tjänsten som landskapsdirektör för Kymmenedalens förbund, han valdes tillsammans med fyra andra sökanden till intervjuskedet, som går av stapeln i slutet
av mars. Kymmenedalens landskapsfullmäktige förrättar
valet 25.4.2016.
31
32
Nylands förbund har utarbetat Nylandsprogrammet, där man satt
upp strategier gällande områdets utveckling fram till år 2040. Utvecklingsmålen är: Den smarta tillväxtens vagga, lätt att komma till,
stanna och verka i, samt ett rent och vackert Nyland.
Östra-Nyland måste ta tag i den här utmaningen och skapa en
grund för utvecklingen. Vi bör sträva efter att vara östersjöområdets konkurrenskraftigaste landskap. Vi bör skapa en innovationskoncentration inom informationsteknik och vi bör kunna utnyttja
den logistiska position som vi har inom Finska vikens framtidstriangel. De här målen kan man uppnå enbart genom att redan nu
göra rätta val, så som: skapa förutsättningar för tillväxt, bana väg
för innovationer, försäkra en fungerande vardag för människorna
samt en hållbar naturhållning.
För tillfället anser man, att Östra-Nyland är ett lugnt, lantligt område, det ligger nära, det är traditionellt, kulturen uppskattas, det är
havsnära, tvåspråkigt och ligger geografiskt sett bra till.
Östra-Nylands kommuner är storleksmässigt olika och kommunerna är på olika sätt livskraftiga. Borgå är den drivande kommunen och Lovisa följer efter som en god tvåa. I Östra-Nylands
näringsutredning (2012) analyserades bland annat Södra-Finlands
kommunranking-situation från företagens del (attraktionsfaktorer).
Det omfattande samarbetet betyder då:
- En gemensam strategi för Östra-Nyland, där kommunstrategierna utgör delarna.
- Ett gemensamt näringspolitiskt program, samt en Servicestrategi
(kommunernas/företagarnas roller).
- En gemensam Års-klocka med Posintra gällande utvecklingsåtgärder.
- En gemensam Marknadsförings Masterplan (förbättringsåtgärder
gällande attraktionskraften.)
- Gemensam kommunal service.
- Företagens gemensamma tillväxtplaner, utbildningstillfällen, underleverantörs-nätverk, expertis och servicenätverk.
- Gemensamma mål gällande utnyttjandet av innovationer och teknologi.
- Gemensamma företag och expertpooler bland företagarna i området.
- Gemensamma utbildningsplaner för att trygga behovet av kunnig
personal.
- Gemensamma servicekedjor för kundernas del.
- Gemensam marknadsföring till Europa, Ryssland och andra delar
av världen.
- Till alla ovan nämnda punkter behövs bra ledare, team och funktionsmodeller-dessutom uppföljning/utvärdering.
Det här betyder stora utmaningar för oss alla, eftersom vår historia
inte har stött oss hittills, men jag anser, att den här vägen är den
enda rätta. Att uppskjuta ärendet hjälper inte mera. Låt oss skapa
en samarbetskultur!
SIPOO
Tässä on paljon haastetta meille kaikille,
koska historiamme ei tätä ole tukenut,
mutta näkisin, että tämä tie on se ainoa
tie, eikä asian lykkääminen enää auta!
Luokaamme yhteistyön kulttuuri!
Östra-Nyland består av 6 kommuner - Borgå, Lovisa, Askola, Pukkila, Lappträsk och Mörskom. I området bor ca 75 000 människor,
det finns 6 500 företag och ca 30 000 arbetsplatser. Området har
präglats av en åldrande befolkning, en negativ flyttningsrörelse i
vissa kommuner, avsaknaden av arbetsplatser, samt en stor andel
arbetstagare som pendlar till andra områden. Det har också varit
svårt att locka nya företag till Östra-Nyland. Men i de norra delarna
av metropolområdet har dragningskraften varit stor, området har
lockat både företag och invånare.
På vilket sätt kan vi få Östra-Nyland att resa sig?
Jag anser att det enda rätta sättet att nå uppsving är, ett omfattande samarbete inom Östra-Nyland som innefattar kommunerna,
företagen, invånarna och läroanstalterna. Detta har jag redan under flera års tid fört fram från mitt eget perspektiv. Vi borde frångå
sättet att behandla ärenden så splittrat vi borde också sluta vara
avundsjuka och tänka alltför snävt. Östra-Nyland borde ses som
en helhet istället för att vi sinsemellan slåss om i vilken kommun
företagen eller invånarna skall slå sig ner. Alla vinner till slut.
PORVOO
Laaja yhteistyö tarkoittaa tässä silloin:
- Yhteinen Itä-Uusimaa strategia, jonka
osina ovat kuntastrategiat.
- Yhteinen ELPO (elinkeinopoliittinen ohjelma) sekä Palvelustrategia (kuntien/yritysten roolit).
- Kehitystoimenpiteiden yhteinen Vuosikello yhdessä Posintran kanssa.
- Yhteinen Markkinoinnin Master Plan
(vetovoimatekijöiden parantamistoimet).
- Yhteiset kuntapalvelut.
- Yritysten yhteiset kasvusuunnitelmat,
koulutustapahtumat, alihankintaverkostot, asiantuntijat ja palveluverkostot.
- Yhteiset tavoitteet innovaatioille ja teknologian hyödyntämiselle.
- Yhteisyrityksiä ja asiantuntijapooleja alueen yrittäjien kesken.
- Yhteiset koulutussuunnitelmat osaavan
työvoiman saannin turvaamiseksi.
- Yhteisiä palveluketjuja asukkaiden osalta.
- Yhteiset markkinointiponnistelut Eurooppaan, Venäjälle ja muualle maailmaan.
- Kaikille em. toimenpiteille hyvät vetäjät,
tiimit ja operointimallit – sekä seuranta/
mittarit.
Kolumn
De bästa kommunerna var: Esbo, Tusby, Raseborg, Kervo –och
från Östra-Nyland Askola och Borgå. De svagaste kommunerna
var Fredrikshamn, Kotka och Kouvola.
Jag verkar inom Lovisa Företagare och har varit med om att
upprätta Lovisas Näringspolitiska program tillsammans med Posintra. Som medlem i stadens fullmäktige är jag också med om
att göra upp kommunstrategin, samt utveckla företagstjänsterna i
området och förbättra företagens tillväxtmöjligheter.
ASKOLA
Miten sitten saisimme Itä-Uudenmaan
nousuun?
Minusta ainoa tie nousuun on hyvin
laaja yhteistyö Itä-Uudenmaan kuntien,
yritysten, asukkaiden ja oppilaitosten
kesken. Olen omasta perspektiivistä tätä
jo usean vuoden ajan ajanut. Meidän tulisi lopettaa pirstaloitunut asioiden käsittely, keskinäinen kateus ja suppea-alainen
ajattelu. Itä-Uusimaa on nähtävä kokonaisuutena, eikä meidän tulisi taistella
keskenämme siitä, mihin kuntaan uusi
yritys/asukas sijoittuu. Kaikki voittavat
lopulta.
MYRSKYLÄ
nassa, alueen yrityspalvelujen kehittämisessä ja yritysten kasvumahdollisuuksien
parantamisessa.
H
PUKKILA
ITEN SAAMME
ITÄ-UUDENMAAN
NOUSUUN?
UR
KAN
VI FÅ
ÖSTRA-NYLAND ATT
RESA SIG?
PORNAINEN
Itä-Uusimaa koostuu kuudesta kunnasta – Porvoo, Loviisa, Askola, Pukkila,
Lapinjärvi ja Myrskylä. Täällä asuu noin
75 000 ihmistä, yrityksiä on noin 6 500
ja työpaikkoja noin 30 000. Alueen
yleistrendeinä ovat olleet väestön ikääntyminen, negatiivinen muutto joidenkin
kuntien osalta, työpaikkaomavaraisuuden alhaisuus sekä suuri pendelöintiaste
muualle. Myös uusien yritysten saanti
laajasti alueelle on ollut vaikeaa. Metropolialueen pohjoinen kasvukäytävä on
sen sijaan ollut vetovoimainen niin yritysten kuin asukkaidenkin osalta.
Uudenmaan liiton Uusimaa-ohjelman
strategiset kehittämistavoitteet vuodelle
2040 ovat: Uusimaan on oltava älykkään kasvun kehto, täällä on helppo olla
ja toimia, sekä elinympäristö on puhdas
ja kaunis. Myös Itä-Uudenmaan on vastattava tähän haasteeseen ja luotava
pohjaa siihen, että olemme Itämeren
alueen kilpailukykyisin maakunta, olemme innovaatiokeskittymä tietotekniikalle
ja hyödynnämme logistista asemaamme
Suomenlahden tulevaisuuskolmiossa.
Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa
vain tekemällä jo nyt oikeita valintoja,
kuten luoda kasvulle mahdollisuuksia,
avata tietä innovaatioille, varmistaa ihmisille toimivaa arkea ja ylläpitää luonnontaloutta oikein.
Mielikuvat Itä-Uudenmaan osalta ovat
tällä hetkellä, että se on rauhallinen,
maaseutumainen, lähellä oleva, perinteinen, kulttuuria arvostava, merellinen,
kaksikielinen ja hyvä sijainniltaan.
Itä-Uudenmaan kunnat ovat hyvin eri
kokoisia ja elinvoimatekijät erilaisia. Porvoo on selkeä veturi, Loviisan seuratessa hyvänä kakkosena. Itä-Uudenmaan
elinkeinotutkimuksessa (2012) analysoitiin mm. Etelä-Suomen kuntarankingtilannetta yritysten osalta (vetovoimatekijät). Parhaat kunnat olivat: Espoo,
Tuusula, Raasepori, Kerava – ja sitten
tulivat tältä alueelta jo Askola, Porvoo.
Heikoimmat kunnat olivat Hamina, Kotka ja Kouvola.
Toimin Loviisan Yrittäjissä ja olen ollut
laatimassa Loviisan Elinkeinopoliittista
ohjelmaa yhdessä Posintran kanssa.
Kaupungin hallituksen jäsenenä olen
mukana myös kuntastrategian laadin-
M
Jouni Malmivaara
Översättning: Jenny Törnroos
LOVISA
Jouni Malmivaara
LAPINJÄRVI
Kolumni
33
Borgå
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić
C
leantech för med sig
tillväxt till Borgå
C
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
Porvoo
leantech tuo
kasvua
Porvooseen
- För tillfället håller Borgå stad på med en granskning av delgeneralplanen för Sköldvik, samt detaljplanen för Nyby som ligger intill
Sköldvik. Med hjälp av dessa vill vi göra det möjligt för nya företag
att placera sig på området. Dialogen mellan de nuvarande aktörerna är förstås av största vikt, så att vi kan förstå hurdana företag
som behövs på området, konstaterar Fredrick von Schoultz.
Han konstaterar också, att detaljplanen inte görs upp från noll.
Neste har verkat i Sköldvik redan i tiotals år. Markanvändningen
begränsas av givna skyddszoner. Detaljplanen som är under arbete är en naturlig del av utvecklingen i området.
Borgå stad har en stark tro på, att den kommande företagsparken
som skall placeras invid Nordens största kluster för oljeraffinering
och petrokemi, kommer att locka nya aktörer.
-Sköldvik är inte Borgås ensak, inte ens enbart Nylands ensak, det
här är redan en sak på nationell nivå. När det skapas nya arbetsplatser här, så återspeglas det på ett större område, påminner von
Schoultz.
Det innovativa Borgå
Sköldvik är Borgås innovativa motor redan på grund av sin
storlek. Där görs varje år undersöknings- och utvecklingsarbete motsvarande hundratals årsverken. Det finns också andra
exempel på cleantech-företag i Borgå.
- Enstos elsystem inom fastighetsteknik är ett bra exempel
på, hur man med nya lösningar kan minska på byggnadernas
energianvändning och på det sättet minska på användningskostnaderna. Samtidigt höjs bekvämligheten, nämner von
Schoultz.
I Sköldvik i Borgå har man satt i gång ett projekt, som har som
mål att skapa en betydande företagspark inom bioekonomi och
cirkulär ekonomi. Borgå stad och utvecklingsbolaget Posintra för
projektet framåt i samarbete med företagen i området. Posintra
har redan fått finansiering för projektet från Europeiska regionala
utvecklingsfonden.
Borgå stads biträdande stadsdirektör Fredrick von Schoultz berättar, att idén fick sin början då man gjorde en kartläggning av
cleantech-företagen i Östra-Nyland. Branschen är på uppgång
och den erbjuder möjligheter till internationell affärsverksamhet.
Neste Abp är ett av Finlands största cleantech-företag och Sköldvik är ett lysande exempel på en industriell symbios, där produkter
och tjänster rör sig mellan de olika branscherna och företagen på
området.
34
- Av startup-företagen har till exempel Control Things utvecklat
elsystem för fastighetsteknik på väldigt innovativa sätt. Företaget stöder sig också starkt på Aalto-universitetets undersökningar, fortsätter han.
Fredrick von Schoultz beskriver stadens roll med ett ord, möjliggörare. Det finns säkert företag som vill växa, samt också innovativ
verksamhet på området.
- För att ett företag skall växa, måste viljan komma från företaget
eller företagaren själv. Det går inte att med våld föra in tillväxt i
företaget.
Staden assisterar bland annat genom Posintra. Det finns olika utvecklingsåtgärder för att kunna stöda både nya företagare samt
sådana som redan verkar inom branschen. Förväntningarna på
företagarna från stadens sida ligger enligt Fredrick von Schoultz i,
att man för en öppen dialog, har ett gott samarbete samt en positiv
inställning.
35
Porvoo
Teksti: Tuula Lukić Kuva: Srba Lukić
Suomen paras löytyy Porvoosta!
Koulutamme:
•liiketalouden osaajia
•sosiaali- ja terveysalan osaajia
•nuoria ja aikuisia
•suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
•työelämälähtöisesti
C
leantech tuo
kasvua
Porvooseen
Porvoon Kilpilahdessa on viime syksynä alkanut hanke, jonka tavoitteena on luoda alueelle merkittävä bio- ja kiertotalouden teollisuuspuisto. Porvoon kaupunki ja kehitysyhtiö Posintra vievät hanketta eteenpäin tiiviissä yhteistyössä Kilpilahden yritysten kanssa.
Posintra on jo saanut hankkeelle rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta.
Porvoon kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von
Schoultz kertoo, että idea lähti liikkeelle Itä-Uudenmaan cleantech-yritysten kartoituksesta. Ala on voimakkaassa kasvussa ja se
tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen liiketoimintaan.
Neste Oyj on yksi Suomen suurimmista cleantech-yrityksistä ja
Kilpilahti puolestaan loistava esimerkki teollisesta symbioosista,
jossa tuotteet ja sivuvirrat kulkevat alueella toimialalta ja yritykseltä
toiselle.
- Kaupungilla on tällä hetkellä menossa Kilpilahden osayleiskaavatarkistus ja sen vieressä olevan Nybyn asemakaavoitus. Näiden
avulla haluamme mahdollistaa uuden liiketoiminnan sijoittumisen
alueelle. Vuoropuhelu nykyisten toimijoiden kanssa on tietysti se
tärkein asia, jotta pystymme ymmärtämään, minkä tyyppisiä uusia
yrityksiä alueelle kaivataan, Fredrick von Schoultz toteaa.
Hän myös toteaa, että kaavoitusta ei lähdetä tekemään tyhjältä pöydältä. Neste on toiminut Kilpilahdessa jo kymmeniä vuosia.
Maankäyttöä rajoittavat määrätyt turvavyöhykkeet. Meneillään oleva kaavoitus on luontevaa jatkoa alueen kehittämistyössä.
Porvoon kaupungilla on vankka usko siihen, että Pohjoismaiden
suurimman öljy- ja petrokemian keskittymän yhteyteen tuleva yrityspuisto houkuttelee uusia toimijoita.
- Kilpilahti ei ole ainoastaan vain Porvoon asia, eikä edes Uudenmaan asia, vaan tämä on jo kansallisen tason asia. Kun tänne
36
JOS TIEDÄT MITÄ HALUAT.
HAAGA-HELIA.
Haaga-Helia avoin amk
– kehitä osaamistasi
joustavasti työn ohessa.
syntyy työpaikkoja, se heijastuu laajemmalle alueelle, von Schoultz
muistuttaa.
Innovatiivinen Porvoo
Kilpilahti on Porvoon innovatiivinen veturi jo pelkästään kokonsa
puolesta. Siellä tehdään joka vuosi tutkimus- ja kehitystyötä satojen miestyövuosien verran. Muitakin hyviä esimerkkejä porvoolaisista cleantech-toimijoista on.
- Enston sähköinen talotekniikka on hyvä esimerkki siitä, miten
uusilla ratkaisuilla vähennetään rakennusten energiankäyttöä ja
sitä kautta alennetaan käyttökustannuksia ja näin nostetaan mukavuustasoa, von Schoultz mainitsee.
- Startup-yrityksistä esimerkiksi Control Things on lähtenyt liikkeelle hyvinkin innovatiivisilla ideoilla ja teknologialla sähköisen talotekniikan järjestelmien kehittämiseksi. Yritys myös tukeutuu vahvasti Aalto-yliopiston tutkimukseen, hän jatkaa.
Porvoon kaupungin roolia Fredrick von Schoultz kuvailee sanalla
mahdollistaja. Kasvuhaluisia yrityksiä ja innovatiivista toimintaa löytyy varmasti alueelta.
- Kasvussa olennaisinta on se, että tahto pitää löytyä yrityksestä
tai yrittäjästä itsestään. Ulkopuolelta sitä ei voi väkisin yritykseen
viedä.
Kaupunki avustaa muun muassa Posintran kautta niin aloittavia
kuin jo alalla toimivia yrityksiä erilaisilla kehitystoimenpiteillä. Kaupungin puolelta odotukset yritysten suuntaan tiivistyvät Fredrick
von Schoultzin sanoin avoimeen vuoropuheluun, hyvään yhteistyöhön ja positiiviseen asenteeseen.
Finlands bästa finns i Borgå!
Vi ordnar utbildning:
• yrkeskunnig arbetskraft för handel och företag
• yrkeskunnig arbetskraft för social- och
hälsovård
• ungdomar och vuxna
• på finska, svenska och engelska
• med tanke på arbetslivet
Tutustu opetustarjontaamme
Porvoossa ja ilmoittaudu:
www.haaga-helia.fi
>Avoin amk >Opetustarjonta >Porvoo
Porvoon opintotoimisto
puh. 0400 230 405,
[email protected]
37
TARJOAMME KASVUALUSTAN ISTUTTAMALLESI PUULLE
vi erbjuder en tillväxt grund för planterade trädet
"Paras aika puun istuttamiseen oli 20 vuotta sitten.
Toiseksi paras aika on nyt."
Bästa tiden för att plantera ett träd är för 20 år sen,
näst bästa tiden är nu
- kiinalainen sanonta
-kinesisk ordspråk
SINUN EI TARVITSE OSATA TÄTÄ
MUTTA TIEDÄMME, ETTÄ TERVEENÄ JA HYVINVOIVANA PYSTYT PAREMPAAN.
OLETKO MIELESTÄSI HYVÄSSÄ KUNNOSSA VAI OLETKO VÄHÄN RUOSTEESSA?
TARKISTA KUNTOSI AMMATTIFYSIOTERAPEUTTIEN KANSSA.
KUNTOSTARTTI: kuntotesti, polkupyöräergonometri- ja lihaskuntotesti, kehonkoostumusmittaus, henkilökohtainen kuntosaliohjelma, Personal trainer -ohjaus
laitteisiin sekä ohjelma-avain ja 2 kk kuntosalikortti
MEDIA
yht.165 €
®
TALOUSALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIPALVELUT
WEB
TID
FORUM
TID
BUSINESS
TID
BUSINESS
PRINT
BUSINESS
TID
BUSINESS
Yhteensovellettuna neljä mediaa 4 in1 periaatteella.
SOME
TT-TUULET KUSTANNUS OY, Huvilakatu 8, 06100 Porvoo, toimitus: [email protected], 040 707 8197, myynti: [email protected], 0400 707 097
38
WWW.TUULET. FI
WWW.TID.FI
ia
nk .
o
up tista
K
r
i
.
a
t
in osta
i
i
r
(norm.
285
€)
t
ne n
lles ja ja
er Ku
e
s
h
W n
it
a
Leikkaa kuponki irti ja ota mukaan, kun tulet Kuntoet se
na llesi l 0 €
ul nuk
n
t
Werneriin. Kuponkia vastaan saat
A
un en
se tä 12
i
e
, k al
h
n
s
henkilökohtaisen 120 € alennuksen Kuntostartista.
lä sää
aa 0 €
uk 12
m n
LUKIJAKAMPANJA ON VOIMASSA HUHTIKUUN 2016 AJAN.
ta aise
o
SOITA JA VARAA AIKA puh. 010 271 23 70
ja ht
rti löko
i
i i
nk enk
o
p h
Avoinna: ma-pe 8-20, la 9-15, su 12-16, Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo
ku aat
a
s
a
Ajanvaraus: 010 271 2370, [email protected]
kk taan
i
www.kuntowerner.fi
39
Le vas
S
s
ä
ä
tä
1
20
€
Vo
im
20 assa
16 h
aik uht
an iku
a. un
TID
BUSINESS
Kunto-Werner ja TIDmedia tarjoavat lukijoille upean terveyspaketin.
Borgå
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Tuula Lukić
Uusiutuvan talouden kärjessä
Neste Jacobs
tarjoaa innovatiivisen työympäristön, kertoo
johtava konsultti
Outi Ervasti.
N
esteen suunnitteluosastosta itsenäiseksi, kansainväliseksi
toimijaksi kehittynyt Neste Jacobs luo kasvua koko itäiselle
Uudellemaalle. Yrityksen pääkonttori on Porvoon Kilpilahdessa, mutta verkostot ulottuvat kauas maailmalle. Sen asiakkaina
on yrityksiä öljynjalostuksen, kaasu-, petrokemian ja kemianteollisuuden sekä biotekniikan aloilta.
Neste Jacobs on aktiivisena toimijana myös Kilpilahteen suunnitteilla olevassa bio- ja kiertotalouden teollisuuspuistossa. Rooli on
luonteva, onhan Neste Jacobs jo vuosikymmenien ajan tarjonnut
suunnittelu-, teknologia- ja projektinjohtopalveluja alueen yrityksille.
- Toimimme erityisesti prosessiteollisuuden konsulttina. Kehitämme ja arvioimme uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uusiutuvan energian alalla on paljon innovaatioita ja keksintöjä, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua. Vahvuutemme on projektien teknisten ja
taloudellisten soveltuvuuksien arvioinnissa, kertoo Neste Jacobsin
johtava konsultti Outi Ervasti.
Neste Jacobs myös toteuttaa kunnossapito- ja investointihankkeita yhdessä asiakkaiden kanssa. Tärkeä toiminta-alue on teollisten prosessien kehittäminen. Kyseessä voi olla vaikkapa tuotannon energiatehokkuuden lisääminen tai automatisointi.
- Olemme kehittäneet tuotannon tehostamistyökaluja prosessiteollisuudelle. Esimerkiksi Valion herajauhetehtaalla pystyttiin kehittämillämme NAPCON®-työkaluilla nostamaan tuotantoa yli kymmenellä prosentilla, Ervasti mainitsee.
Pitkät suunnitteluosaamisen perinteet Neste Jacobsilla on öljynjalostuksen sekä petrokemian puolella. Yhtiö on käytännössä
myös suunnitellut koko Suomen maakaasuverkon. Mielenkiintoinen uusi osa-alue on biopharma, jossa Neste Jacobsilla on
maailmanlaajuista erityisosaamista veriplasman fraktioinnissa*.
*fractio=pilkkominen
40
Porvoo
Teksti ja kuvat: Tuula Lukić
hankkijaa eri puolilla maailmaa. Outi Ervasti on ollut tässä joukossa mukana pari vuotta, mutta teollisuuden konsultointitehtävistä
hänellä on kokemusta jo kahdenkymmenen vuoden ajalta. Neste
Jacobsilla hänen tehtäväkenttänsä sijoittuu projektien alkupäähän,
arviointeihin ja esiselvityksiin, jotka syntyvät pitkälti tiimityönä konsultointiryhmässä.
- Yhdistän omaa tietotaitoani muiden osaamiseen. Työni on
hyvin monipuolista ja vuorovaikutteista. Saan olla kehittämässä
teollisuutta tehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Se motivoi minua
henkilökohtaisesti ja monia muitakin tässä yrityksessä. Olemme
erittäin sitoutuneita kehittämään koko aluetta eri toimijoiden kanssa, Ervasti mainitsee.
Työpaikkana Neste Jacobs tarjoaa innovatiivisen ympäristön.
Yrityksen vahvuudet kumpuavat vankan koulutuksen omaavista
ammatti-ihmisistä, jotka kykenevät ongelmanratkaisuihin ja luovaan ajatteluun.
- Ihmisiä ei täällä pakoteta mihinkään muottiin, vaan ihmisenä
saa olla oma itsensä. Näkisin myös, että innovoinnissa pieni paine
ei ole millään lailla pahasta. Kun on positiivista tekemisen meininkiä
ja tarpeeksi haasteita, syntyy uutta. Tärkeintä täällä kuitenkin on
se, että ihmiset tekevät yhteistyötä keskenään ja tukevat toisiaan.
Se antaa henkisesti mahdollisuuden päästä pitkälle omassa työssä, Ervasti pohtii.
Neste Jacobs
- Itsenäinen insinööritoimisto, josta Neste Oyj omistaa 60% ja
amerikkalainen Jacobs Engineering Group 40%.
- Tarjoaa teknologia-, suunnittelu- ja projektinjohtajapalveluita
sekä -ratkaisuja erityisesti prosessiteollisuudelle.
- Liikevaihto 2015: 143,6 milj. euroa.
- Liikevoitto 2015: 7,9 milj. euroa.
- Viennin osuus liikevaihdosta: n. 25 %.
- Liikevaihto on kasvanut noin 60% vuodesta 2013 vuoteen 2015.
- Toimipaikat Suomessa: Porvoo, Kotka, Turku ja Naantali.
- Toimipaikat ulkomailla: Göteborg, Nynashamn, Porsgrunn,
Rotterdam, Baku, Abu Dhabi ja Singapore.
- Projekteja: kaikkialla maailmassa.
- Henkilöstöä 1350, joista reilu 1000 omaa henkilökuntaa ja
loput kumppaneita.
- Porvoon Kilpilahden toimistossa 665 henkilöä, muissa
toimistoissa ja projektipaikkakunnilla 685.
www.nestejacobs.com
Historia:
Neste Jacobsin juuret ulottuvat Neste Oy:n varhaiseen historiaan
vuoteen 1956 ja silloiseen Nesteen suunnitteluosastoon. Suunnitteluosasto yhtiöitettiin vuonna 1999 nimellä Neste Engineering Oy.
Jacobs Engineerin Inc tuli vähemmistöosakkaaksi vuonna 2004,
jolloin yhtiö sai nykyisen nimensä.
Pobi-hanke
Kilpilahden bio- ja kiertotalouden teollisuuspuisto kulkee suunnitteluvaiheessa ytimekkäästi nimellä Pobi-hanke. Hankkeen vetovastuussa on kehitysyhtiö Posintra ja sen tavoitteena on kehittää
yrityskeskittymä, joka hyödyntää materiaalivirtoja yritysten ja teollisuuslaitosten välillä. Yhden jäte on toisen raaka-aine.
Neste Jacobs on mukana kemian- ja prosessiteollisuuden syväosaamisellaan.
- Uusiutuva talous vaatii eri toimijoiden yhteistyötä ja teollisuusprosessien sivuvirtojen hyödyntämistä. Se on symbioottista ajattelua ja tuo Kilpilahden alueen hyödyntämisen aivan uudelle tasolle,
Outi Ervasti toteaa.
Alueella toimii 10 yritystä, joilla on yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveihin. Pobi-hanke tarjoaa mahdollisuuksia myös
pienille ja keskisuurille yrityksille. Helmikuussa toimijoiden kesken
järjestettiin työpaja, jossa mietittiin yhteisesti toteutettavia ideoita.
Ervasti kertoo, että ilmapiiri oli erittäin innostunut. Kevään aikana
ideoita kehitetään edelleen.
- Hanke päättyy vuonna 2017, mutta hankeaihioita syntyy varmasti pitkälle tulevaisuuteen. Porvoon Kilpilahden kehittyminen ei
ole kiinni vain yhdestä hankkeesta, vaan aluetta pitää kehittää pitkäkestoisesti. Se tuo yhteistä hyvää ja vaurautta laajalle alueelle.
Yrityspuiston kehittäminen edellyttää Neste Jacobsilta prosessien osaamista sekä monipuolisia yhteyksiä teollisuuteen, rahoittajiin
ja tutkimusyhteisöihin. Verkostojen kautta löytyy uusia tahoja, joilla
voi olla kiinnostusta lähteä mukaan hankkeeseen.
Innovatiivinen työyhteisö
Neste Jacobs työllistää reilusti yli tuhat suunnitteluosaajaa ja ali-
41
Dags att tänka
©®
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić
Teksti: Tuula Lukić Kuvat: Srba Lukić
Coincidence or Not ?
Ajattelun aihetta
Asenne on avain menestykseen
If............A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z
Equals...1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26
Then: K + N + O + W + L + E + D + G + E
11 +14 + 15 + 23 +12 + 5 + 4 + 7 + 5 =
96 %
H+A+R+D+W+O+R+K
8 + 1 + 18 + 4 + 23 + 15 +18 +11 =
98 %
Both are important, but fall just short of 100%
BUT!
A+T+T+I+T+U+D+E
1 + 20 + 20 +9 + 20 + 21 + 4 + 5 = 100%
Inställningen är nyckeln till framgång
E
n livlig diskussion fyller TID:s redaktionsutrymmen, när
nyzeeländaren Christopher Evatt tar tag i ämnet ”Nycklar
till framgångshistorier”. Evatt arbetar som utbildare och företagskonsult.
Evatt har bott i Borgå i ett tjugotal år, men arbetsfältet finns i
huvudsak i Helsingfors. Kreativt tänkande, öppen växelverkan och
en tro på den positiva inställningens kraft är en viktig del av hans
sätt att vara och arbeta.
Vi närmar oss samtalsämnet ur samarbetets och gemenskapens synvinkel. På det sättet breddas tankegångarna och man
kommer ifrån självcentreringen. Tillsammans med självcentreringen är också girigheten ett annat fenomen som frodas i det hårda
ekonomiska klimatet.
- I framtiden kommer de företag att ha den största framgången, som tänker på det gemensamma bästa. I dagens läge finns
bara 20-30 sådana stora företag i världen, där verksamhetskulturen styrs av omtanke, inte girighet. Trots att förändringen sker
långsamt, så är den på väg, säger Chris Evatt.
Det här kan låta som ”mjukt prat”, men Evatt har en gedigen
erfarenhet från företagsvärlden, speciellt från familjeföretag. Han
är känd som en inspirerande konferenstalare. Han utbildar, sparrar och fungerar som mentor. Hans ord är en uppiggande påminnelse om inställningens betydelse, speciellt nu då den ekonomiska
svackan styr den allmänna diskussionen.
Chris Evatt anser, att man inom den globala tävlan fokuserar för
mycket på att maximera vinsten till fördel för ägarna.
- Delägarna ger nog pengar, men kunderna skapar omsättningen med sina pengar och arbetstagarna skapar det som kunderna
köper. Vinsten borde i första hand användas till företagets bästa,
för att öka på det goda. Som tur är fungerar de flesta familjeföretagen så här i Finland.
Samarbete är inte ”rocket science”
Nycklarna till Finlands framgång finns redan, enligt Chris Evatt,
man måste bara tydligare lyfta fram dem. Han påminner om, att
Finlands framtid inte enbart finns i Finland, utan också utanför
landets gränser. Vi har också något sådant som det är brist på ute
42
i världen, nämligen pålitlighet.
Pålitligheten består av många olika faktorer, så som infrastrukturen, kommunikationen, utbildningssystemet och den demokratiska förvaltningen. I Finland fungerar dessa saker.
- Jag kan säga, att finländarnas rykte också baserar sig på ärlighet. Alla dessa goda egenskaper bör lyftas fram och man måste
uppmuntra finländarna att tro på dessa egenskapers bärande
kraft, säger Chris Evatt.
Vi återvänder på nytt till ursprungsidén om vad samarbete är.
Samarbete är inte ”rocket science”. Det krävs en öppen attityd
samt respekt för medmänniskorna. Som hinder för samarbetet
nämner Chris Evatt girigheten, som redan nämndes, men också
det, att man dömer det som är annorlunda samt att man har olika
rädslor.
- En stark rädsla är rädslan för att misslyckas. Vi dömer ju inte ett
litet barn för det att barnet faller omkull då det tar sina första steg,
men i arbetslivet tolereras inte misstag. Man borde ändå förhålla
sig naturligt till misstag och tänka på dem som en naturlig del av
inlärning och utveckling.
Rädslan för att göra fel påverkar finländare också på det sättet,
att man ogärna ger sig in i diskussioner på ett främmande språk.
De företag som strävar efter framgång borde utbilda sin personal i
naturlig internationell växelverkan.
I frågan om samarbete är diskussionen en viktig del, men enbart det räcker inte för att uppnå de framgångar vi efterlyser. Chris
Evatt sammanfattar nycklarna till framgång i orden co-operation,
co-creation, co-achievement – samarbete, gemensamt skapande
samt gemensamma resultat.
- Av dessa föds en positiv spiral, eftersom delområdena
stöder varandra. Tillsammans uppnår vi mer än om vi är ensamma. I det stora hela betyder detta att företagets vinst också
placeras i det gemensamma bästa och inte enbart delas ut i
form av pengar till ägarna. Detta är den mänskligt inriktade
utgångspunkten, inte den pengainriktade. När människorna
utvecklas i sina arbeten, leder det till resultat för företaget.
[email protected], www.chrisevatt.com
V
uolas keskustelu valtaa TID-toimituksen, kun uusiseelantilaisen kouluttaja ja
yrityskonsultti Christopher Evatt tarttuu haastattelussamme aiheeseen ”Avaimia
menestystarinoille”.
Evatt on asunut Porvoossa parikymmentä
vuotta, mutta työkenttä on pääosin Helsingissä. Luova ajattelu, avoin vuorovaikutus ja
usko myönteisten asenteiden voimaan ovat
erottamaton osa hänen tapaansa olla ja työskennellä.
Lähestymme keskustelunaihettamme yhteistyön ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Se laajentaa ajattelua heti ulos itsekeskeisyydestä,
jonka liepeillä viihtyy myös yksi kovan talouden
synkistä ilmiöistä, ahneus.
- Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät ne
yritykset, jotka ajattelevat myös yhteistä hyvää.
Tällä hetkellä maailmassa on vain pari-kolmekymmentä sellaista suurta yritystä, joiden toimintakulttuuria ohjaa välittäminen, ei ahneus.
Vaikka muutos on hidas, se on nähtävissä,
Chriss Evatt sanoo.
Suomessa, vaan maan rajojen ulkopuolella. Ja
että meillä on jotain sellaista, josta maailmalla
on pula – luotettavuus.
Luotettavuus syntyy monista tekijöistä, kuten
infrastruktuurista, tietoliikenteestä, koulutussysteemistä ja demokraattisesta hallinnosta.
Suomessa nämä asiat toimivat.
- Voin sanoa, että suomalaisten maine perustuu myös rehellisyyteen. Kaikki hyvät ominaisuudet on nostettava esiin ja kannustettava
suomalaisia uskomaan niiden kantavaan voimaan, Chris Evatt innostaa.
Palaamme jälleen lähtöajatukseen yhteistyön
merkityksestä. Yhteistyö ei ole tähtitiedettä. Se
edellyttää avointa asennetta ja toisen ihmisen
kunnioittamista. Yhteistyön esteinä Chris Evatt
luettelee jo mainitun ahneuden, mutta myös
erilaisuuden tuomitsemisen ja pelot.
- Yksi vahva pelko on epäonnistumisen pelko. Emmehän me tuomitse pikkulasta siitä,
että hän kaatuu kokeillessaan ensiaskeleita,
mutta työelämässä virheitä ei oikein suvaita.
Virheisiin tulisi kuitenkin suhtautua luonnollise-
A T T I T Y D
Tämä voi kuulostaa ”pehmoisten puhumiselta”, mutta Evattilla on vahva kokemus yrityselämästä, erityisesti perheyrityksistä. Hänet
tunnetaan innostavana konferenssipuhujana.
Hän kouluttaa, sparraa ja mentoroi. Hänen
sanansa ovat virkistävä muistutus asenteiden
merkityksestä, etenkin nyt, kun talouden alavireinen aallokko ohjaa julkista keskustelua.
Globaalissa kilpailussa korostetaan Chris
Evattin mukaan liikaa voiton maksimointia
omistajien hyväksi.
- Osakkaat antavat kyllä rahaa, mutta asiakkaat luovat rahoillaan liikevaihdon ja työntekijät
luovat sen, mitä asiakkaat ostavat. Voitot tulisikin ensisijaisesti käyttää yrityksen hyväksi, jotta hyvä lisääntyisi. Näin onneksi perheyritykset
Suomessa pitkälti toimivat.
Yhteistyö ei ole tähtitiedettä
Suomen menestyksen avaimet ovat Chris
Evattin mukaan jo olemassa, ne on vain otettava vahvemmin käyttöön. Hän muistuttaa,
että Suomen tulevaisuus ei ole ainoastaan
na osana oppimista ja kehittymistä.
Virheiden pelko vaikuttaa myös siihen, että
suomalaiset eivät kovin helposti antaudu
keskusteluun vieraalla kielellä. Menestystä tavoittelevien yritysten kannattaakin kouluttaa
henkilöstöään luontevaan kansainväliseen
kanssakäymiseen.
Keskustelu on yksi yhteistyön avaintekijöistä, mutta se ei silti vielä riitä peräänkuuluttamaamme menestykseen. Chris Evatt tiivistää
menestyksen avaimet sanoihin co-operation,
co-creation, co-achievement – yhteistyö, yhteinen luova toiminta ja yhteiset saavutukset.
- Näistä syntyy positiivinen kierre, sillä ne
ruokkivat toisiaan. Saavutamme yhdessä
enemmän kuin yksin. Suuressa kuvassa se
tarkoittaa, että yrityksen voittoa sijoitetaan
myös yhteiseen hyvään eikä jaeta ainoastaan
omistajille rahana. Tämä on ihmiskeskeinen
lähtökohta, ei rahalähtöinen. Kun ihmiset kehittyvät työssään, syntyy yrityksissäkin tulosta.
[email protected], www.chrisevatt.com
43
Herrgårdar i Östra Nyland
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić
Herrgården Malmgård lever i ekologiska tider
Teksti: Leila Toffer-Kares Kuvat: Srba Lukić
Itä-Uudenmaan kartanot
S
C
läkten Creutz i herrgård Malmgård har under sin 400 år långa historia varit
med om mycket. Stället ägs av greve Henrik Creutz (i bilden) och hans
bror Fredrik Creutz.
reutzin suvun kartanotila Malmgård on kokenut 400-vuotisen historiansa
aikana monia vaiheita. Paikan omistavat kreivi Henrik Creutz (kuvassa)
ja hänen Lontoossa asuva veljensä Fredrik Creutz.
I
nom Lovisas område i före detta Pernå kommun, ligger en av
Finlands vackraste herrgårdar. På området finns många gamla
röda byggnader. I en del av dem bor man och i en av byggnaderna finns ett café som är öppet för förhandsbeställda grupper
under högsäsong. Den gamla ladugården har restaurerats och
byggts om till bryggeri, butik och beställningsrestaurang. Stället
ägs av greve Henrik Creutz, 42, och hans bror Fredrik Creutz,
44, som bor i London.
- Vår företagsverksamhet består av tre delar, alla finns under det
gemensamma varumärket Malmgård. Bryggeriet ansvarar för ölproduktionen, bolaget Malmgårds Sädesmagasin ansvarar för förädlingen av spannmål och bär, därtill hör dessutom butiken, turismen och återförsäljningen. Lantbruket leder jag tillsammans med
min bror, berättar Henrik Creutz.
Framför det ståtliga slottet öppnar sig vida sädesfält. På ett över
500 hektar stort område odlar man ekologiskt spannmål, också
äldre sädesslag så som spelt och emmer. Förutom spannmål producerar gården också äpplen och bär. Produkterna finns att köpa
i form av bland annat mjöl, safter och sylter, både i herrgårdens
butik samt av återförsäljare runt om i landet.
- Det grämer mig lite, att vi inte i vår egen affär får sälja öl som
är starkare än 4,7%. Ofta undrar kunderna, varför vi inte har alla
våra 15 ölsorter till salu i gårdsbutiken. Orsaken är alkohollagen.
Jag hoppas att det blir en ändring på detta, suckar Henrik Creutz.
Sakta men säkert har också försäljningen utomlands kommit
igång.
- Förutom de Nordiska länderna köps ölet till Tyskland, USA,
Canada, Estland och Polen. Till min stora glädje hörde jag alldeles
nyss av min mor, att vårt deltagande i matmässan i Paris har gett
resultat. Våra produkter skall nu exporteras till Frankrike.
För att lyckas med exporten av spannmålsprodukter förutsätter
det att man specialiserar sig. De finländska livsmedlens trumfkort
är, att de är rena och har förfinade aromer som uppstår under de
långa ljusa somrarna.
Somrarna är guldåldern för turismen. Busslaster av turister anländer för att uppleva herrgårdsromantik och för att smaka på öl-
44
sorterna. Också enskilda besökare kan njuta av forna tiders elegans genom att köpa en inträdesbiljett och anmäla sig till en så
kallad samlingsgrupp. Det finns mycket att se på och man riskerar
nackspärr, på alla innertak finns nämligen fantastiska takmålningar.
-Det finns målningar till och med inne i garderoberna, skrattar
Creutz.
Hela familjen deltar i arbetet
Att hålla igång herrgården är en uppgift som kräver att man förbinder sig och arbetar energiskt.
- Hela familjen deltar i arbetet, min fru, mina föräldrar och min
bror, berättar Creutz.
På Malmgård finns dessutom ett tiotal anställda. På sommaren
anställs ännu några till. Creutz nämner att han gärna anställer invånare från trakten.
År 2013 gjordes ett generationsskifte på gården. Far greve Johan Creutz pensionerade sig och sonen Henrik Creutz tog över
gården.
- Det var en mjuk övergång, jag har vuxit in i uppgiften så småningom. Jag körde traktor här första gången år 1991 och började
det egentliga arbetet för ett tiotal år sedan. Trots att min far är pensionerad, så hjälper han fortfarande till med skötseln av gården.
Henrik Creutz är till utbildningen politices magister, och förutom
modersmålet som är svenska, pratar han flytande finska, engelska
och tyska. Att ha en examen underlättar enligt Henrik Creutz arbetet på gården, eftersom det vidgar tankevärlden. Lantbruk och
ekologisk produktion har han studerat på olika kurser.
- Det mest givande med kurserna har varit, att få utbyta tankar
med andra lantbrukare och företagare.
Det mest utmanande enligt Creutz är att utveckla verksamheten
så att den passar dagens krav men samtidigt bör man värdera
traditionerna utan att hela stället blir ett museum.
Creutz berättar att han hela tiden funderar på nya idéer för att
förbättra gården. För tillfället mognar en tanke som berör både
det ekologiska och det lokala, men den kan han ännu inte avslöja.
Däremot är det ingen hemlighet att han drömmer om att odla egen
humle.
45
Herrgårdar i Östra Nyland
- Det skulle vara fint att hitta en humlesort som man kunde odla här.
Mest njuter greven av vårarbetena från traktorsitsen.
- Då man sitter uppe i traktorn kan man följa med hur naturen
vaknar och alla växterna sätter igång och växer. Det är viktigt för
mig, säger Creutz.
- För mig är landsbygden en plats där jag kan vara i fred och
njuta av ren luft. Ibland känns det ensamt, men jag respekterar mitt
arv. Jag upplever det så, att jag har gården till låns och min plikt är
att ge över den till nästa generation så välskött som möjligt.
Den nästa generationen, den fjortonde i ordningen, håller på och
växer upp. Kanske Henrik Creutz och hans frus Katjas barn, en
sexårig dotter och en treårig son, tar över gården någon dag och
ser det som sin livsuppgift.
Historia
Malmgård herrgårds första ägare var den estniska krigsänkan Catharina Hess von Wichdorff. Hon fick gården som tröst av kung
Karl IX, då hennes man hade dött i strid för fosterlandet. Då hon
bekantade sig med gården träffade hon grannherrgårdens husbonde Ernst Creutz. De gifte sig år 1614. Sedan dess har herrgården funnits i släkten Creutz ägo. Släkten adlades år 1569.
Huvudbyggnaden på Malmgård är ett tegelslott i ny-renässans
stil, byggd enligt ritningar av arkitekt F.A. Sjöström, och stod färdigt
år 1885.
På 1990-talet förnyande man herrgårdens företagsverksamhet.
Man koncentrerade sig på skogsbruk och uppfödning av biffkor,
köttproduktionen har sedermera upphört. Samtidigt övergick man
så småningom till ekologisk odling.
På sommaren 2003 började man bedriva turism och samtidigt
öppnade man slottsdörrarna för turistgrupper. Nuförtiden är Malmgård specialiserad på ekologiskt jordbruk, förädling av ekoprodukter, turism samt ölproduktion.
Gårdsbutikens öppethållningstider:
Tisdag-torsdag kl. 10-16
Fredag kl.10-18
Lördag-söndag kl. 11-16
Måndagar stängt
Översättning: Jenny Törnroos Foto: Srba Lukić
Malmgårdin kartano
elää luomuaikaa
L
oviisan alueella, entisessä Pernajan pitäjässä, sijaitsee yksi
Suomen kauneimmista kartanoista. Sen läheisyydessä on
useita muitakin vanhoja rakennuksia. Osassa niistä asutaan,
sesonkiaikoina yhdessä toimii kahvila. Vanha navetta on kunnostettu panimoksi, puodiksi ja tilausravintolaksi. Paikan omistavat
kreivi Henrik Creutz, 42, ja hänen Lontoossa asuva veljensä Fredrik Creutz, 44.
- Yritystoimintamme koostuu kolmesta osasta yhteisen Malmgård-brändin alla. Panimo vastaa oluttuotannosta, Viljamakasiini
viljojen ja marjojen jatkojalostuksesta, puodista, matkailusta sekä
jälleenmyynnistä. Maataloutta johdan yhdessä veljeni kanssa,
Henrik Creutz kertoo.
Komean linnan edestä avautuvat laajat peltoaukeat. Yli 500 hehtaarin alalla kasvatetaan luonnonmukaisesti viljaa, myös alkuviljoja
spelttiä ja emmeriä. Näiden lisäksi tila tuottaa omenoita ja marjoja. Tuotteita saa ostaa mm. jauhoina, mehuina ja hilloina kartanon
puodista sekä jälleenmyyjiltä eri puolilla Suomea.
- Vähän harmittaa, ettei myymälässämme saa kaupata 4,7 %
vahvempia oluita. Monesti asiakkaat ihmettelevät, miksi meillä ei
ole tarjolla kaikkia 15:ttä olutmerkkiämme. Syynä on alkoholilaki.
Tähän toivon muutosta, Henrik Creutz huokaisee.
Vähitellen kauppa on saatu käyntiin myös ulkomaille.
- Olutta ostetaan Pohjoismaiden lisäksi Saksaan, USA:han,
Kanadaan, Viroon ja Puolaan. Ilokseni kuulin äsken äidiltäni, että
osallistumisemme Pariisin ruokamessuihin on tuottanut tulosta.
Tuotteitamme aletaan viedä myös Ranskaan.
Viljatuotteiden kohdalla viennin onnistumisen edellytyksenä on
erikoistuminen. Suomalaisten elintarvikkeiden valtteina ovat puhtaus ja pitkien valoisien kesien synnyttämät hienostuneet aromit.
Kesät ovat matkailun kulta-aikaa. Turisteja saapuu bussilasteittain kokemaan kartanoromantiikkaa ja maistelemaan oluita. Yksittäinen kävijäkin pääsee ihastelemaan menneen ajan eleganssia
lunastamalla pääsylipun ja ilmoittautumalla ns. keräysryhmään.
Katseltavaa riittää, eikä niskakaan pääse helpolla, sillä jokaisen
huoneen kattoa värittävät upeat kattomaalaukset.
- Niitä on jopa komeroissa, Creutz naurahtaa.
Teksti: Leila Toffer-Kares Kuvat: Srba Lukić
Itä-Uudenmaan kartanot
Koko perhe osallistuu työntekoon
Kartanon pyörittäminen on sitoutumista ja tarmokkuutta vaativa
tehtävä.
- Töihin osallistuu koko perhe, vaimoni, vanhempani ja veljeni,
Creutz kertoo.
Palkattua työvoimaa Malmgårdissa ahkeroi vakituisesti toistakymmentä henkilöä. Kesäksi väkeä pestataan muutama lisää.
Creutz mainitsee työllistävänsä mielellään lähiseudun asukkaita.
Vuonna 2013 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä kreivi Johan
Creutz jäi eläkkeelle, ja poika Henrik Creutz sai tilan hoidettavakseen.
- Siirtymä oli pehmeä, sillä olen kasvanut tehtävään pikkuhiljaa.
Ensimmäisen kerran ajoin täällä traktoria vuonna 1991 ja varsinaisen työskentelyn aloitin kymmenkunta vuotta sitten. Eläköitymisestään huolimatta isäni auttaa edelleen paljon tilanhoidossa.
Koulutukseltaan Henrik Creutz on valtiotieteiden maisteri, ja hän
puhuu äidinkielensä ruotsin lisäksi sujuvasti suomea, englantia ja
Kuva: Malmgårdin arkisto
Historia
M
almgårdin kartanon ensimmäinen omistaja oli virolainen sotaleski Catharina Hess von Wichdorff. Hän sai tilan lohdutuslahjaksi kuningas Kaarle IX:ltä, kun hänen miehensä oli kuollut
taistelussa isänmaan puolesta. Paikkaan tutustuessan hän tapasi naapurikartanon isännän Ernst Creutzin. He avioituivat vuonna
1614. Siitä lähtien tila on ollut Creutz-suvun omistuksessa. Suku
aateloitiin vuonna 1569.
Malmgårdin panimon oluet tuotetaan ilman lisäaineita, kertoo kreivi Henrik Creutz.
saksaa. Tutkinto auttaa hänen mukaansa tilanpidossa avartamalla
ajattelua, ja kielitaito on aina hyödyksi. Maataloutta ja luomutuotantoa hän on opiskellut kursseilla.
- Tärkein anti niistä on saada vaihtaa ajatuksia muiden maanviljelijöiden ja yrittäjien kanssa.
Haasteellisimmaksi työssään Creutz kokee toiminnan kehittämisen ajan vaatimusten mukaisesti ja perinteitä kunnioittaen, ilman
että paikasta muodostuu museo.
Uusia ideoita tilan parantamiseksi hän kertoo miettivänsä kaiken
aikaa. Nyt kypsymässä on ajatus, joka koskee luomua ja paikallisuutta, mutta sitä ei voi vielä paljastaa. Sen sijaan oman humalan
kasvattamisesta haaveilu ei ole salaisuus.
- Olisi hienoa löytää lajike, jonka viljely onnistuisi täällä.
Mieluisinta puuhaa kreiville ovat kevättyöt traktorilla.
- Traktorin pukilta voin seurata luonnon heräämistä ja kasvien
kasvuun lähtöä. Se on minulle tärkeää, hän juttelee.
- Maaseutu on minulle paikka, jossa voin olla rauhassa ja nauttia puhtaasta ilmasta. Joskus tuntuu yksinäiseltä, mutta kunnioitan
46
perintöäni. Koen, että tila on minulla lainassa, ja velvollisuutenani
on siirtää se hyvin hoidettuna seuraavalle sukupolvelle.
Seuraava sukupolvi, jo neljästoista, on kasvamassa. Ehkäpä
Henrik Creutzin ja hänen vaimonsa Katjan lapset, kuusivuotias tytär ja kolmevuotias poika, ottavat tilan hoidon jonain päivänä elämäntehtäväkseen.
Malmgårdin päärakennus, renessanssityylinen tiililinna, on valmistunut 1885 arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan.
1990-luvulla kartanon yritystoiminta uudistettiin. Kartanossa
keskityttiin metsätalouteen ja lihakarjan kasvatukseen, joista jälkimmäisestä on nykyään kokonaan luovuttu. Samalla siirryttiin vähitellen luomuviljelyyn.
Kesällä 2003 aloitettiin matkailutoiminta ja linnanovet avattiin
matkailijaryhmille.
Nykyisin Malmgård on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn,
luomutuotteiden jalostamiseen, matkailuun sekä oluen tuottamiseen.
Kartanopuodin aukioloajat:
tiistai-torstai klo 10-16
perjantai klo 10-18
lauantai-sunnuntai klo 11-16
maanantaisin suljettu
Lisätietoja www.malmgard.fi
47
Talous
Teksti: Leena-Kaisa Laakso
Talous
Teksti: Tuula Lukić
Kun talous ja politiikka kohtaavat
Sipilän prosessikaavio
maakuntauudistus
AKAVA rahoitus
POLITIIKKALipponen: Nordea epäisänmaallinen
SOTE
raha
TALOUS
pakolaiset
Mitä Björn Wahlroos
oikein sanoi? pk-sektori
Faktat melkein kohdillaan
kunnat
AKT
Budjettipäällikkö
pöllyttäisi yliopistoja
ammattiliitot
EU:n kallis ihmiskauppa
Katse kvartaaleista sadan
vuoden päähän
Esimerkkiotsikot on noukittu Helsingin Sanomista.
Pörssikursseja, yrittäjähaastatteluja, talouskriisin syiden kartoittamista vai yritys selittää maailmaa. Mitä kummaa on talousjournalismi tänään?
- Itse asiassa koko talousjournalismin käsitettä ei pitäisi käyttää.
On vain journalismia, jonka aiheena on talous. Ja taloudesta tulisi
viestiä kuten mistä tahansa muustakin yhteiskunnallisesta ilmiöstä,
talousjournalismista väitellyt, nykyään Fokus Mediassa kustantajana työskentelevä Markku Hurmeranta sanoo.
Talouskeskustelua poliittisella agendalla
Taloudesta lehtijuttujen aiheena on tullut arkea. Talousjuttuja seuraavat niin alan ihmiset kuin tavalliset tallaajatkin.
- Vielä parikymmentä vuotta sitten kiinnitti huomiota, jos televisiouutisissa oli talousaihe, nyt se on arkipäivää. Myös talouslehdet
ovat pitäneet aika hyvin pintansa. Lihavista vuosista on tultu alas,
mutta kysyntää riittää, ja uskon, että taloustietoa tarvitsevien ryhmä kasvaa, Hurmeranta sanoo.
Samalla kun talous nousee lehtien ja sähköisen median perusaiheeksi, talouden ja politiikan välinen raja hämärtyy. Puhutaan
sotesta ja yhteiskuntasopimuksesta, kartoitetaan syitä, laskelmia
ja vaikutuksia. On vaikea erottaa, mikä on taloutta, mikä politiikkaa.
- Journalismista tulee rajankäyntiä, ja rajaa talouden ja politiikan
väliin on mahdoton vetää. Aiheena on talous, mutta keskustelu
käydään usein poliittisen agendan kautta, Hurmeranta pohtii.
Kohderyhmät yhä pienempiä
Talousjournalismia on parjattu milloin elitistiseksi, milloin firmoja
suosivaksi. Usein kaivataan yksittäisten pikkujuttujen sijaan kokonaiskuvaa maailmasta, analyysiä siitä, mihin mennä.
Siinä on haaste.
Samaan aikaan varsinainen talousuutisointi siirtyy yhä enemmän
verkkoon. Hurmeranta muistuttaa, että sähköisellä tiedonvälityk-
48
sellä on talousviestinnässä pitkät perinteet.
- Sähköinen viestintä ei ole alalla mitään
uutta. Jo aikoja sitten sähköiset uutistoimistot välittivät talousinformaatiota reaaliajassa talousjournalismin toimijoille. Nyt
vain tekniikka on kehittynyt, hän sanoo.
Verkossa kilpailu lukijoista on kovaa,
ja laajat lukijakunnat hajoavat. Yksi lukee
pörssikursseista, toinen uusista yrittäjistä,
kolmas siirtyy seuraamaan ulkomaisia sivustoja.
-Verkko tarjoaa loistavia väyliä välittää
tietoa, mutta helppoa ei uusilla toimijoilla
ole. Myös verkossa brändi ratkaisee, ja
sen rakentaminen kestää vuosia, vuosikymmeniä, Hurmeranta sanoo.
Kohderyhmät ovat yhä pienempiä. Toisaalta ne ovat samalla yhä kiinnostuneempia. Parhaimmillaan tästä kasvaa jotain
uutta.
Esimerkkinä Hurmeranta mainitsee
ruotsalaisen teknologiayrityksiin ja startuppeihin keskittyvän talousuutissivusto
BreakItin. Se sai alkunsa, kun talouslehti
Dagens Industrissa työskennelleet toimittajat päättivät perustaa uudenlaisen, tiettyyn talouden sektoriin keskittyvän, uutispalvelun.
Syvä sisältö odottaa
ottajaansa
Nopean viestinnän keskittyessä verkkoon
lehdille jää syvä sisältö. Analyysi ja kokonaiskuva, kontekstit ja prosessit.
Siitä pitäisi nyt napata kiinni.
Hurmeranta kaipaakin rohkeutta ja valintoja. On rajattava aiheita ja keskityttävä,
käytettävä aikaa.
- Lehdiltä tämä vaatii uuden toimintatavan omaksumista. On jännä nähdä, kuka
ensimmäisenä uskaltaa. On lehden vahvuus, jos se voi tarjota jotain aivan omaa,
Hurmeranta pohtii.
Ja kun otsikoihin nousevat taas suuret
aiheet ja uudet yrittäjät, mietittäväksi jää,
kuka kertoo hitaammista kehityskuluista ja
pk-yritysten harmaasta massasta.
O
nko
talouden
ulkopuolella
elämää?
Talous ja moraali
Toim. Sari Kivistö, Sami Pihlström
ja Mikko Tolonen
Gaudeamus, helmikuu 2016
396 sivua
Tavalla tai toisella talous koskettaa meitä kaikkia. Voimme pyrkiä
kohtuuteen ja vastuullisuuteen monissa asioissa, mutta täysin talouden ulkopuolelle jättäytyminen on utopiaa. Jos katoaisin luonnon keskelle, enkö silloinkin joutuisi pyörittämään yksityistä hengissä pysymisen taloutta? Omavaraistaloudessa täytyisi osata kerätä
ja säästää ja piilottaa, joten todennäköisimmin nääntyisin nälkään
tai tulisin itse syödyksi.
Näin ajatellen talouden ulkopuolella ei ole elämää tai siellä on
vähintäänkin yksinäistä. Sen sijaan taloudellisen vallan ulkopuolella, lähellä ja kaukana, osana globaalia taloutta, elää valtava määrä
ihmisiä.
Vallankäyttö on yksi tapa tarkastella taloutta. Valta kulkee haarautuvina säikeinä mukana myös helmikuussa ilmestyneessä,
Gaudeamuksen julkaisemassa kirjassa Talous ja moraali, jossa
talouden moninaisia ilmiöitä ja niiden suhdetta moraaliin lähestytään muun muassa historian, uskonnon, taloustieteen ja filosofian
näkökulmasta.
Kirjan sanoma perustuu ajatukseen, että länsimaisesta yhteiskunnasta on vaikea löytää elämänaluetta, joka ei olisi kytköksissä
globaaliin markkinatalouteen. Talous ei toimi ilman ihmistä, mutta
usein ihminen jää taulukoiden, laskelmien ja teorioiden takaa huomaamatta.
Jos taloutta tarkastelee ihmisen toimintana, yksinkertainenkin
asia monimutkaistuu – etenkin, jos huomio suunnataan ihmisen
koko toimintaympäristöön ja vieläpä oman kokemusmaailman ulkopuolelle.
Kirjassa ajatuksiaan esittävät parikymmentä talousvaikuttajaa
ja yhteiskunnallista keskustelijaa. Jokaisesta kirjoituksesta saisi
aiheen kolumniin. TID palaa seuraavissa numeroissa ja verkkolehdessä kirjan teemoihin, mutta otan tässä yhteydessä lyhyesti esiin
Sami Pihlströmin kirjoittaman epilogin ”Talouden ja moraalin vaikea suhde”.
Pihlström käsittelee aihettaan muun muassa otsikoilla Köyhyys
ja rikkaus, Moraalinen hinta ja Moraalin traagisuus.
Hän muun muassa toteaa, että taloudellisten näkökulmien läpitunkemassa maailmassa moraalista puhuminen on vaarassa
muuttua tyhjien kliseiden tuottamiseksi. Samoin hän toteaa, että
ihmisten välisten moraalisesti merkityksellisten asenteiden, kuten
ystävällisyyden ja vastuullisuuden välineellistäminen yritysten menestystekijäksi saattaa pitkällä aikavälillä köyhdyttää sitä, miten
kohtaamme ihmisiä.
Vaurastuminen ei sinänsä ole epäeettistä, eikä liikeyritysten voiton tavoittelu ole väärin. "Arvostelun sijaan on tärkeää todeta, että
yksilöiden pyrkimykset vaurastumiseen ovat järkevästi säädeltyinä
kannustettavia... Sen sijaan moraalin näkökulmasta miltei mikä tahansa ongelmattomalta ja hyödylliseltä vaikuttava toiminta, esimerkiksi yritystoiminta, mutta myös auttamistyö, voi olla epäeettistä.”
49
C
arl Olin är familjefar, freelancejournalist sedan 1996 och musikentrepenör samt ägare till Borgånejdens enda
kvartersbutik som idkar skivhandel. Detta
för att möten i en skivaffär är guld värda,
bildligt uttryckt.
Kolumn
C
arl Olin on perheenisä, freelancetoimittaja vuodesta 1996, musiikkialan
yrittäjä – ja Porvoon ainoa kivijalkalevykauppias, koska kohtaamiset levykaupassa ovat korvaamattoman arvokkaita ja
palkitsevia, paitsi rahallisesti.
Carl Olin
Mellanpuck
Levylaarista
Min yngsta stamkund fyller snart 13. Som musikbrukare är han i
minoritet av flera skjäl.
Förutom sin unga ålder är hans musikaliska preferenser från tiden
före datoriseringens, ettornas och nollornas, totalitära frammarsch
inom musikindustrin.
De ursprungligen analoga klassikerspåren ljudar igen, inte bara ur
de digitala ljudkällor de hunnit omvandlas till under årens lopp, utan
också från svarta puckar bekanta från längesen – vinylskivor. Min
unga stamkund är starkt intresserad av just dessa. Verkligen är det
så att musiken han intresserar sig för är komponerad och inspelad
på den forna, bitfria tiden då digitalteknologin inte hade något att
göra med varken lagrings- eller distributionssättet av musik.
Nuorin kanta-asiakkaani täyttää pian 13 vuotta.
Hän on musiikin kuluttajana marginaalissa. Monestakin syystä.
Nuoren ikänsä lisäksi hänen musiikilliset mieltymyksensä ovat ajalta ennen ykkösten ja nollien esiinmarssia ja tallennemarkkinoiden
liki totaalista tietokoneistumista.
Alkujaan analoginauhalle tallennetut klassikkoäänitteet soivat jälleen myös uudelleen tuotantoon tulleilta mustilta muovikiekoilta,
joita myös vinyylilevyiksi kutsutaan – ja joista nuori kanta-asiakkaani on erityisen innoissaan.
När ynglingens far började vara tillräckligt gammal för att förstå
de bluestraditionens tvetydigheter som Led Zeppelin och Rolling
Stones flitigt odlade i sina låtar, var tiden inne också för en annan
slags brytningsperiod. Det hade blivit dags att övergå i den silvrigt
glittrande, väldigt praktiska kompaktskivans tid – cd-skivans era var
här.
Det nya kompakta formatet tog snabbt över och de stora och
klumpiga vinylerna kasserades i rekordrask takt. Silverskivans musik följde lätt med på joggingrundan och det sades – hör och häpna
– att den lilla pucken var så gott som oförstörbar. Stek fast ett ägg
på den!
Hoppas att ingen gjorde det.
Det är snart 30 år sedan den ovan beskrivna övergångsperioden.
Sedan dess har det digitala formatet krympt steg för steg och till
slut försvunnit ur våra händer till stoff i cyberrymden och musikaliska oaser i form av streamingtjänster. Praktiskt i potens! Utan skivor,
utan fodral! Metervis med hyllutrymme!
Men mitt i allt, när lättheten och tillgängligheten nått sin kulmen: vad
är det som hörs?
I all tystnad [sic] har intresset för det opraktiska, icke klickbara och
sannerligen inte sladdfria sättet att förbruka musik ökat. Min förpubertala stamkund och mängder av musikentusiaster världen över
har fattat tycke för all den påtaglighet det gamla goda formatet
medför. Nålen läggs ner på vaxkakan som snurrar. Ljudet åskådliggörs och konkretism är ett koncept om igen i musikbranschen. I
marginalen, bör kanske påpekas. Men ändå.
Dessa vaxkakor, vinyl- alltså lp-skivor har en återvunnen marknad
i större utsträckning än de flesta kunnat ana eller vågat förutspå.
Samtidigt är det många inom skivindustrin som börjat ifrågasätta
det koncept som tillämpats i ett halvt sekel som det mest självklara
begreppet inom musikindustrin: albumet. ”Fullängdaren”, helheten
som för det mesta har bestått av 10­–12 specifika låtar i dramaturgiskt korrekt ordning kanske inte är så relevant längre.
För nu är det enskilda låtar, hits, som gäller. Beteendemönstret är
bekant från singelskivans och jukeboxens tid.
Summa summarum: musikindustrins tumultartade transformation
är i gång – igen.
På återhörande!
50
Kolumni
Todellakin hänen ostamansa musiikki on tehty ja tallennettu sillä
bittivapaalla aikakaudella, jolloin digiteknologiaa ei sovellettu sen
enempää sävellysten äänittämiseen kuin niiden jakeluunkaan.
Nuorikon isän ollessa hädin tuskin tarpeeksi vanha ymmärtämään
Led Zeppelinin ja Rolling Stonesin soveltamia bluesperinteen
kaksimielisyyksiä, olikin jo aika muunkinlaisen murroksen: siirtyä
kimaltelevan käytännölliseen kompaktilevy- eli cd-aikaan. Vanhanaikaiset, isokokoiset ja kömpelöt vinyylilevyt oli syytä vaihtaa tiivistetympään tallennemuotoon, jolla mainospuheiden mukaan pystyi
kohinattoman lenkkiseuran lisäksi paistamaan kananmunankin,
suurenmoiselle cd:lle tallennetun musiikin siitä kärsimättä.
Mutta tuosta murroksesta on pian 30 vuotta. Sen jälkeen digitaalisesti tallennettu musiikki on muuttanut muotoaan yhä pienempään, kunnes käsin kosketeltavan, fyysisen tallenteen välttämättömyys on pelkkä muisto suoratoistopalvelujen samovaarien
äärellä.
Vaivihkaa, kaiken käytännöllisyyden, klikkausten ja langattomuuksien keskellä, on tapahtunut kummia. Liki 13-vuotias kanta-asiakkaani ja lukuisat muut musiikin ystävät ympäri maailman kapsahtavat kouriintuntuvaan konseptiin: neulan asettamiseen uraan
ja siitä seuraavan äänen ihannointiin. Käsin kosketeltavuus on
konsepti musiikissakin – ja kurantimpaa kauppatavaraa kuin näkymättömyys konsanaan.
Vinyylilevyjä eli lp-levyjä myydään ja tuotetaan taas, enemmän
kuin useimmat olisivat uskaltaneet ounastellakaan. Samaan aikaan moni varteenotettava musiikkiteollisuuden taho kyseenalaistaa äänilevyteollisuuden perin pyhäksi muotoutuneen formaatin eli
albumin.
Albumi, pitkäsoitto, LP, on näihin päiviin saakka pitänyt pintansa
koko pituutensa mitalla eli monen, yleensä runsaan kymmenen
erillisen musiikkikappaleen kokonaisuutena.
Nyt klikkaukset kohdistuvat yksittäisiin kappaleisiin, hitteihin.
Käyttäytymisperiaate näyttäisi toistavan tuttua kuviota siunattujen
singlelevyjen ja jumalallisten jukeboksien ammoisilta ajoilta.
Musiikkiteollisuus näyttäisi olevan – jälleen kerran – ennalta tuttujen ja tuntemattomien mullistuksien muotoiltavissa.
Palaamisiin niistäkin!
51
Tid
lemme
ajan
vankeja
Ihmisellä on kautta aikojen ollut vahva tarve asemoida itsensä ja
tekemisensä ajan kulumiseen. Asiat tapahtuvat aikanaan, tietyssä
jaksossa.
Jos aikaa rupeaa tosissaan pohtimaan, saa selville, että siitä
on vallalla monia käsityksiä. Jotkut tutkijat eivät ole vakuuttuneita
siitä, että aika on olemassa käsitteellisenä suureena. Mistä ajan
mittaamisen voi aloittaa, emmehän edes tiedä milloin alkuräjähdys
tapahtui.
Jotta asian saa vielä monimutkaisemmaksi, täytyy muistaa, että
aika ei ole sama joka paikassa. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika hidastuu avaruudessa. Mustan aukon reunalla eletty
sekunti vastaa maanpäällistä tuhatvuotista taivalta.
Aika on siis jotakin ympäripyöreää höttöä, josta emme saa
otetta. Ajan mittaamiseksi olemme sopineet, että kalenterissa on
12 kuukautta ja vuorokaudessa on 24 tuntia. Kellojen keksimisen
jälkeen olemme juosseet kilpaa ajan kanssa. Ennen niitä ihminen
eli auringonkierron mukaan. Herättiin, kun aurinko nousi, ja pantiin
maata, kun se häipyi horisontin taakse. Tilanne alkoi muuttua, kun
keksittiin aurinkokello. Sitten hoksattiin rakentaa tiimalasi ja asteikolliset kynttilät.
Aurinkokello on luotettava peli sään ollessa
suotuinen.
N
HA • RAHA O
RA
N
• AIKAA
TID
O
ÄR
TID
Kelloja on jo lähes kaikissa laitteissa,
vaikka niissä ei kellotaulua olisikaan.
Aikamme tunnus voisi olla atomikello.
Ilman sitä olisivat esimerkiksi autonavigaattorin käyttö ja kansainvälinen rahaliikenne mahdotonta.
Täällä maan päällä olemme ajan vankeja, emme voi vaikuttaa mitenkään ajan
kulkuun. Mutta aika rientää.
R • PENGA
GA
R
EN
Aikansa kutakin. 1200-luvulla oltiin jo niin pitkällä, että ensimmäiset mekaaniset kellot ilmestyivät luostareihin ja kirkkoihin. Työaikaa
alettiin mitata kellon mukaan. Sen jälkeen ihmisen elämä on ollut
yhtä kelloon tuijottamista ja taistelua aikaa vastaan.
Oli vain ajankysymys, milloin keksittäisiin kellon käyttöjousi. Se
tapahtui 1500-luvulla. Kellon voittokulkua ei pysäyttänyt mikään.
Ihan kirjaimellisesti, sillä jousi mahdollisti kellon liikuttelun. Eipä
aikaakaan, kun ne mahtuivat jo taskuun. Kvartsikellot mullistivat
markkinat 1980-luvulla ja mekaaniset versiot olivat passé, pois
muodista.
Oi aikoja, oi tapoja. Lopulta ajanmittaaminen meni sekuntipeliksi,
sillä tähtitieteilijät halusivat aina vain tarkempia kelloja mittaustensa tueksi. Vuonna 1967 hyväksyttiin sekunnin uusi määritelmä:
”Sekunti on 9 192 631770 perustilassa olevan cesium 133 -isotoopin säteilemän valon jakson aikaa säteilyssä, joka syntyy hyperhienotasojen F=4 ja F=3 välisessä siirtymässä.” Ei lisättävää.
A • TID Ä
KA
RP
AI
O
Aika
Teksti: Leila Toffer-Kares
"Oikea aika
rentoutumiseen
on silloin,
kun sinulla
ei ole aikaa siihen."
— Sidney J. Harris
Kesäaika keksittiin energian säästämiseksi. Ei tarvita niin paljon keinovaloa, ihmiset ovat terveempiä, kun saavat enemmän
aurinkoa, eikä tarvitse ajaa niin paljon pimeässä, olivat perustelut. Suomessa kokeiltiin ensimmäisen kerran kesäaikaa 1942.
Käytännöstä luovuttiin, kun siitä ei havaittu olevan merkittävää hyötyä. Uudelleen kesäaika otettiin käyttöön 1981. Kesäaikaan
siirrytään Suomessa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina.
52
53
Borgå
Evenemang tips
Tulevaisuuspäivä Taidetehtaalla 21.4.
klo 8.30-18.30
Huhtikuisen tulevaisuuspäivän valmistelut ovat Posintrassa hyvässä vauhdissa. Tilaisuuden kaikille avoimeen ohjelmaan voit
tutustua Posintran verkkosivuilla. Tule kuulolle ja keskustelemaan,
mitä Itä-Uudellamaalla tapahtuu. Päivän aikana tapaat Posintran
projektiasiantuntijoita ja yritysneuvojia ja muita tuttuja.
Tulevaisuuspäivään ovat tervetulleita kaikki Posintran asiakkaat
ja toiminnasta kiinnostuneet sidosryhmät. Kaikille avoimet ohjelmaosuudet alkavat klo 8.30. Päiväohjelmassa on eri teemoja, joista
kukin voi valita itseään eniten kiinnostavan osuuden. Tulevaisuuspäivässä kohtaavat mm. kasvuyritykset, matkailun ammattilaiset,
luovan alan tekijät, hyvinvointialan kehittäjät, saariston toimijat sekä
nuoret yrittäjät.
Tulevaisuuspäivän päättää Porvoossa ennennäkemätön Ilmastoteatteri, joka on teatterin ammattilaisten toteuttama ajatuksia
herättävä yhteisöllinen teatteriesitys. Ilmastonmuutos on bisnesmahdollisuus, josta saa innostua!
Tilaisuus järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla 21.4.2016,
merkitse päivä kalenteriisi ja tule mukaan!
Framtidsdag på Konstfabriken 21.4.
kl 8.30 – 18.30
Förberedelserna inför framtidsdagen i april är i full gång vid Posintra. På vår webbplats kan du nu ta en titt på tillställningens program som är öppet för alla. Kom och lyssna och diskutera vad
som händer i Östra Nyland. Under dagen träffar du Posintras projektexperter, företagsrådgivare och andra bekanta.
Alla Posintras kunder och intressentgrupper som är intresserade
av verksamheten är välkomna till framtidsdagen. De programpunkter som är öppna för alla inleds klockan 8.30. Dagens program har
olika teman och var och en kan välja den del som intresserar mest.
På framtidsdagen möts bl.a. tillväxtföretag, reseproffs, kreatörer,
utvecklare i må bra-branschen, skärgårdsaktörer och unga företagare.
Framtidsdagen avslutas med Klimatteatern, en tankeväckande,
deltagande teaterföreställning producerad av professionella teaterarbetare för första gången i Borgå. Klimatförändringen är en affärsmöjlighet som får inspirera! (Klimatteatern är finskspråkig. Anmälning senast 18.4. via anmälningsblanketten www.posintra.fi.)
Evenemanget ordnas på Konstfabriken i Borgå 21.4.2016. Notera datumet i kalendern och kom med!
Poimintoja
TULEVAISUUSPÄIVÄ
Kaikille avoimet ohjelmaosuudet
Taidetehdas 21.4.2016 klo 8.30 – 18.30
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla – Petra Tarjanne, Työja elinkeinoministeriö
Porvoo Triennaali - Tove Hagman, Porvoon Taidetehtaan säätiö
Muutokset ohjelmaan mahdollisia
Yhteinen keskustelu
Tehdassali
14.00 – 15.30 / Saaristo, hyvinvointi ja luovuus – monimuotoisuudesta voimaa
Alustus iltapäivän teemaan – Annika Weckman, Marika Ylönen,
Janne Ekman, Posintra Oy
Erämaan lumoa Porvoon saaristossa – Petteri Saario, DocArt ky
08.30 – 10.15 / KasvuOpen – Itä-Uudenmaan kiitoratapäivä
Tervetuloa kiitoradalle! – Teemu Kankainen, KasvuOpen tiimi &
Peter Backman, Posintra Oy
Kasvuaktiiviset yritykset esittäytyvät – Itä-Uudenmaan KasvuOpen
finalistit
Neuvottelutila, Ensio ja Haikka, 2. krs
14.00 – 16.30 / Ideaverstas – Uuden vierassataman liiketoimintakonsepti Porvoossa?
Kohti tulevaisuuden vierassatamaa – Topi Haapanen, Posintra Oy
Ideaverstas – tavoitteet, työpaja, yhteenveto, eteneminen – Jaana
Myllyluoma, Pauli Santala, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Yhteinen keskustelu
Neuvottelutila, Alba ja Eklöf, 2. krs
15.45 – 16.30 / SME2GO Kick Off
Mikä Smart City? – Sami Uusitalo, Turku Science Park
100 Smart Cityä Intiassa! – Jussi Vanhanen, Cleantech Finland,
Finpro
Alueen pk-yritysten vientiä EU:n ulkopuolelle – Matti Herlevi,
Posintra Oy
14.00 – 15.30 / Nuorena yrittäjäksi?
Alustus iltapäivän teemaan – Anne Wetterstrand, Posintra Oy
Nuorten yrittäjätarinat
Paneelikeskustelu
17.00 – 18.30 / Ilmastoteatteri
Ilmastonmuutos on bisnesmahdollisuus, josta saa innostua!
Kokemuksellisessa teatteriesityksessä lavalle nousevat näyttelijät
Vera Kiiskinen, Carl-Kristian Rundman, Marc Gassot, Tuomas
Rinta-Panttila, Rosa Autio, Niina Nurminen, Artsense Oy
Huom. edellyttää ennakkoilmoittautumisen 18.4. mennessä.
(Ilmoittautumislomake netissä www.posintra.fi.) Esitys on suomenkielinen.
BioRex, sali 2
10.30 – 12.00 / Luovuudesta kasvua ja uudistumista – Aineeton
arvo avain menestykseen
Uutta luovaa kumppanuutta - Tomi Tallqvist, Ananas, Bananas &
Cucumber Creative Oy & Anu-Katriina Perttunen, Creative Finland
fter Work
Ostosperjantait virittävät
viikonlopun tunnelmaan
Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistys ja Porvoon elävä keskusta ry
ovat ideoineet yhdessä uuden ostostapahtuman, After Work Ostosperjantait. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina tapahtumassa mukana olevat liikkeet ovat avoinna normaalia aukioloaikaa
pidempään.
After Work Ostosperjantait käynnistyvät 1.4.2016 ja innoittavat
kaupunkilaisia ja matkailijoita tutustumaan Porvoon monipuoliseen
ostostarjontaan ystäväporukalla, perheen kera tai ihan omasta laatuajasta nauttien. Vanhan Porvoon ja keskustan alueella on yli 70
erikoisliikettä, tasokkaita kahviloita ja ravintoloita.
Tietoja After Work Ostosperjantaiden tarjonnasta jaetaan Facebookissa: Porvoo After Work.
Yhteinen keskustelu
10.30 – 12.00 / Matkailun aamupäivä
Tervetuloa matkailuväki – Annika Weckman, Posintra Oy & Tarja
Koistinen, Uudenmaan liitto
Finrelax ja Merellinen saaristo -kärkihankkeet – Kiti Häkkinen, Visit
Finland
Alueellinen matkailun verkkokauppa – Jukka Punamäki, Lumo Oy
13.00 – 13.45 / Posintran kanssa tulevaisuuteen
10 tuntia tulevaisuutta? – Ulla Poppius, Posintra Oy
Matkakivi 2015 -palkinto – Topi Haapanen, Posintra Oy
Kesäpomo 2015 -palkinto – Anne Wetterstrand, Posintra Oy
A
Porvoo
A
fter Work
Shoppingfredagar är
ett bra sätt att börja veckoslut
Yhteinen keskustelu
Nu lönar det dig att anteckna den första fredagen varje månad i kalendern om du tycker om att shoppa. After Work Shoppingfredagar
kör i gång den 1 april och fungerar som inspiration för stadsbor och
turister för att bekanta sig med det mångsidiga shoppingsutbudet
i Borgå med vänner, familjen eller för sig själv. I gamla stan i Borgå
och i centrum finns det över 70 specialaffärer, högklassiga caféer
och restauranger.
Föreningarna Köpmannaföreningen i gamla Borgå rf och Borgå
levande centrum rf har tillsammans kommit med idéer om shoppingfredagar.
Information om After Work Shoppingfredagarnas utbud meddelas på Facebook: Porvoo After Work.
jajaalkuperäinen
Aito
AitoAito
ja alkuperäinen
Aito
alkuperäinen
Aito
ja ja
alkuperäinen
Aito
jaalkuperäinen
alkuperäinen
TÄYDEN
PALVELUN
TALO
Toimistotukku
TALKA
Toimistotukku
TALKA
Toimistotukku
TALKA
Toimistotukku
TALKA
Toimistotukku
TALKA
Toimistotukku
TALKA
KAIKKI TOIMISTON Toimistosi
TARVIKKEET
hovihankkija
Toimistosi
hovihankkija
Toimistosi
hovihankkija
JA
Toimistosi
hovihankkija
Toimistosi
hovihankkija
Toimistosi
hovihankkija
AMMATTIOSAAJAT
KÄYTÖSSÄSI
AVOINNA MA-PE 8-16.30
AVOINNA MA-PE 8-16.30
AVOINNA MA-PE 8-16.30
AVOINNA
MA-PE
8-16.30
AVOINNA
MA-PE
8-16.30
AVOINNA MA-PE 8-16.30
Teollisuustie
30,30,
06150
Porvoo
Teollisuustie
06150
Porvoo
Puh
0207940
420
Puh
0207940
420
Teollisuustie 30, 06150 Porvoo
[email protected]
[email protected]
Puh 0207- 940 420
[email protected]
Teollisuustie
Teollisuustie30,
30,06150
06150Porvoo
Porvoo
Porvoon kaupungin pysäköintialueiden pysäköintimaksu alenee
Puh
0207940
420
Puh 0207- 30,
94006150
420 4.4.–3.7.2016,
Teollisuustie
Porvoo jolloin pysäköintimaksu on 1 euro/tunti. Kokeilun
[email protected]
aikana
Porvoon kaupunki ja joukko keskustan yrittäjiä keräävät
[email protected]
0207- 940 420
[email protected]
AVOINNA
AVOINNA:
AVOINNAMA-PE
MA-PE8-16.30
8-16.30
AVOINNA MA-PE 8-16.30
Ma-Pe 8-16.30
puh.
puh.0207
0207940
940420
420Teollisuustie
Teollisuustie30,
30,06150
06150Porvoo
Porvoo
[email protected]
[email protected]
54
puh. 0207 940 420 Teollisuustie 30, 06150 Porvoo
[email protected]
tietoa mm. pysäköintimääristä, pysäköintiajoista, vaikutuksista liikevaihtoon sekä ostoskäyttäytymisestä.
Kaupungin alueella on myös yksityisiä pysäköintialueita, joita kokeilu ei koske.
Parkeringsavgiften för Borgå stads parkeringsområden kommer
att vara 1 euro/timme under tiden 4.4–3.7.2016. Under försöket
samlar Borgå stad och ett antal företagare i centrum uppgifter om
bl.a. antalet parkerade bilar, parkeringstider, konsekvenser för omsättningen och köpbeteende.
I Borgå finns också privata parkeringsområden som har sina egna
regler.
55
TID MEDIA
TID MEDIA
VARFÖR TID MEDIA?
- Vi skapar en kanal, som för områdets intressentgrupper närmare
varandra samt skapar en positiv atmosfär i området.
- Vi fördjupar oss i ekonomiska ämnen och berättar om dem på ett
förståeligt sätt.
- Vi vill uppmuntra, motivera och utveckla området genom att delge
läsarna information om företagandet samt näringslivet genom växelverkan - så att åsikterna inte enbart grunder sig på rubrikerna.
- Vi stärker den lokala företags- samt företagarkulturen.
- Området har ingen lokal ekonomitidning.
- Ekonomikunskap berör alla.
TIDNING I TRYCKT FORMAT
TID TIDNINGEN ANLÄNDER TILL VARJE
HUSHÅLL
– Den tryckta tidningen utges som en gratistidning inom Östra-Nyland.
E-TIDNING
E-TIDNINGEN ERÖVRAR NÄTET
– Nättidningen finns att läsa på www.tid.fi.
- Luomme kanavan, joka tuo alueen sidosryhmät lähemmäs toisiaan ja
luo alueelle positiivista ilmapiiriä.
- Perehdymme ja kerromme talousaiheista pintaa syvemmältä,
ymmärrettävästi.
- Haluamme kannustaa, motivoida ja kehittää aluetta tuomalla lukijalle
tietoa yrittäjyydestä ja elinkeinoelämästä uudella vuorovaikutteisella
tavalla - jotta mielipiteet eivät perustuisi vain otsikoihin.
- Vahvistamme paikallista yritys- ja yrittäjyyskulttuuria.
- Alueella ei ole paikallista talouslehteä.
- Taloustieto kuuluu kaikille.
PRINT TIMEDIA
TID LEHTI SAAPUU JOKA KOTIIN
- Painettu aikakauslehti ilmestyy
ilmaisjakeluna Itä-Uudenmaan alueella.
SÄHKÖINEN MEDIA
VALLOITTAA VERKON
- Verkkolehti luettavissa www.tid.fi.
FORUM OCH SOCIALA MEDIER
FO ORUMIT • SOME
DELTA I DISKUSSIONEN
– Evenemang på väg två gånger i året, på
våren och på hösten.
- Inom de sociala medierna kan du nätverka
och påverka.
KOUKUTTAA KESKUSTELUUN
- Tapahtumia tulossa kaksi kertaa vuodessa,
keväällä ja syksyllä.
- Sosiaalisessa mediassa verkostoidutaan ja
vaikutetaan!
”Vänta inte på det rätta ögonblicket:
skapa det.”
- Författaren
George Bernard Shaw (1856-1950)
56
miksi TID media?
"Älä odota oikeaa hetkeä:
luo se."
- Kirjailija
George Bernard Shaw (1856-1950)
57
TID DISTRIBUTIONS OMRÅDE - Fakta
TID JAKELUALUE - Fakta
TID - distributions område - östra nyland: Borgå • Askola • pukkila • mörskom • lovisa • lappträsk
KUUMA-regionEN: sibbo • borgnäs
Lähteet/Källor: Väestörekisterikeskus/Befolkningsregistercentralen (asukasluku/invånarantal 31.1.2016), Maanmittauslaitos/Lantmäteriverket (pinta-alat/areal 1.1.2016),
Uudenmaan liitto/Nylands förbund (mm. toimipaikat/verksamhetsställen 2014), TEM/ANM (työllisyyskatsaus/sysselsättningsöversikt 01/2016)
Askola
Lapinjärvi
Puhelin: +358 (0)19 529 100
Faksi: +358 (0)19 6630 538
S-posti: [email protected]
Puhelin: +358 (0)19 510 860
Faksi: +358 (0)19 610 708
S-posti: [email protected]
Y-tunnus: 9000162-0
Y-tunnus: 0203135-3
Kunnanjohtaja (vt):
Jouni Martikainen
Kunnanjohtaja:
Tiina Heikka
Asukasluku: 5096
Maapinta-ala km2: 212,42
Vesistöt km2: 5,61
Kunnallisveroprosentti: 20,25
Työttömyysaste %: 10,4
Asukasluku: 2771
Maapinta-ala km2: 329,87
Vesistöt km2: 9,44
Kunnallisveroprosentti: 20,50
Työttömyysaste %: 14,2
Yritystoimipaikkojen lkm: 463
Merkittäviä työllistäjiä:
- Kattotutka
- Fimet
- Asennuspojat
- SimFors
- Hakevuori
Yritystoimipaikkojen lkm: 383
Merkittäviä työllistäjiä:
- Carlo Casagrande & Co
- Pukaron Paroni
- JJP Herkut
- Kaivinkoneyhtymä Lindholm
- Porlammin Osuusmeijeri
Askola
Lappträsk
Telefon: +358 (0)19 529 100
Fax: +358 (0)19 6630 538
E-post: [email protected]
Telefon: +358 (0)19 510 860
Fax: +358 (0)19 610 708
E-post: [email protected]
FO-nummer: 9000162-0
FO-nummer: 0203135-3
Kommundirektören (tf):
Jouni Martikainen
Kommundirektören:
Tiina Heikka
Invånarantal: 5096
Markareal km2: 212,42
Vattenareal km2: 5,61
Inkomstskattesats %: 20,25
Arbetslöshetsgrad %: 10,4
Invånarantal: 2771
Markareal km2: 329,87
Vattenareal km2: 9,44
Inkomstskattesats %: 20,50
Arbetslöshetsgrad %: 14,2
Företagsarbetsställen: 463
Väsentliga arbetsgivare:
- Kattotutka
- Fimet
- Asennuspojat LM
- SimFors
- Hakevuori
Företagsarbetsställen: 383
Väsentliga arbetsgivare:
- Carlo Casagrande & Co
- Pukaron Paroni
- JJP Herkut
- Kaivinkoneyhtymä Lindholm
- Porlammin Osuusmeijeri
Askolantie 30
07500 ASKOLA
www.askola.fi
Askolantie 30
07500 ASKOLA
www.askola.fi
58
Lapinjärventie 20 A
07800 LAPINJÄRVI
www.lapinjarvi.fi
Lappträskvägen 20 A
07800 LAPPTRÄSK
www.lapptrask.fi
Loviisa
Mannerheiminkatu 4
PL 77, 07901 LOVIISA
www.loviisa.fi
www.visitloviisa.fi
Puhelin: +358 (0)19 5551
Faksi: +358 (0)19 535791
S-posti: [email protected]
Asiakaspalvelutoimisto: Lovinfo
Mariank. 12A, 07900 LOVIISA
Puh: +358 (0)19 555 555
S-posti: [email protected]
Y-tunnus: 0203263-9
Kunnanjohtaja: Olavi Kaleva
Asukasluku: 15318
Maapinta-ala km2: 819,76
Vesistöt km2: 931,76
Kunnallisveroprosentti: 19,75
Työttömyysaste %: 14,4
Yritystoimipaikkojen lkm: 1406
Merkittäviä työllistäjiä:
- Fortum (konserni)
- Eltete
- Loval
- Disas Fish
- Nordström Group
Lovisa
Mannerheimgatan 4
PB 77, 07901 LOVISA
www.lovisa.fi
www.visitlovisa.fi
Telefon: +358 (0)19 5551
Fax: +358 (0)19 535791
E-post: [email protected]
Kundservicekontor: Lovinfo
Mariegatan 12A, 07900 LOVISA
Tfn: +358 (0)19 555 555
E-post: [email protected]
FO-nummer: 0203263-9
Kommundirektören:
Olavi Kaleva
Invånarantal: 15318
Markareal km2: 819,76
Vattenareal km2: 931,76
Inkomstskattesats %: 19,75
Arbetslöshetsgrad %: 14,4
Företagsarbetsställen: 1406
Väsentliga arbetsgivare:
- Fortum (konsern)
- Eltete
- Loval
- Disas Fish
- Nordström Group
Myrskylä
Virastotie 5 (PL 10)
07600 MYRSKYLÄ
www.myrskyla.fi
Puhelin: +358 (0)19 510 850
S-posti: [email protected]
Y-tunnus: 0203282-3
Kunnanjohtaja:
Sabah Samaletdin
Asukasluku: 1979
Maapinta-ala km2: 200,35
Vesistöt km2: 6,00
Kunnallisveroprosentti: 21,50
Työttömyysaste %: 14
Yritystoimipaikkojen lkm: 226
Merkittäviä työllistäjiä:
- Art-Pak
- Myrskylän Säästöpankki
- Ok Hämeenmaa
- Hoivakoti Auringonnousu
Mörskom
Ämbetsvägen 5
07600 MÖRSKOM
www.myrskyla.fi
Telefon: +358 (0)19 510 850
E-post: [email protected]
FO-nummer: 0203282-3
Kommundirektören:
Sabah Samaletdin
Invånarantal: 1979
Markareal km2: 200,35
Vattenareal km2: 6,00
Inkomstskattesats %: 21,50
Arbetslöshetsgrad %: 14
Företagsarbetsställen: 226
Väsentliga arbetsgivare:
- Art-Pak
- Myrskylän Säästöpankki
- Ok Hämeenmaa
- Hoivakoti Auringonnousu
TID - jakelualue - itäinen uusimaa: Porvoo • Askola • pukkila • myrskylä • loviisa • lapinjärvi
KUUMA-SEUTU: Sipoo • pornainen
Lähteet/Källor: Väestörekisterikeskus/Befolkningsregistercentralen (asukasluku/invånarantal 31.1.2016), Maanmittauslaitos/Lantmäteriverket (pinta-alat/areal 1.1.2016),
Uudenmaan liitto/Nylands förbund (mm. toimipaikat/verksamhetsställen 2014), TEM/ANM (työllisyyskatsaus/sysselsättningsöversikt 01/2016)
Porvoo
Raatihuoneenkatu 9
06100 PORVOO
www.porvoo.fi
www.visitporvoo.fi
Puhelin: +358 (0)19 520 211
S-posti: [email protected]
Asiakaspalvelupiste: Kompassi
Rihkamatori B, 06100 Porvoo
Puhelin: +358 (0)20 69 2250
S-posti: [email protected]
Y-tunnus: 1061512-1
Kunnanjohtaja:
Jukka-Pekka Ujula
Asukasluku: 50027
Maapinta-ala km2: 654,42
Vesistöt km2: 1485,39
Kunnallisveroprosentti: 19,75
Työttömyysaste %: 11,1
Yritystoimipaikkojen lkm: 3678
Merkittäviä työllistäjiä:
- Neste (konserni)
- Varuboden Osla (konserni)
- Ensto (konserni)
- Borealis
- Neste Jacobs
Borgå
Stadshusgatan 9
06100 BORGÅ
www.borga.fi
www.visitporvoo.fi
Telefon: +358 (0)19 520211
E-post: [email protected]
Servicekontoret KOMPASSen
Krämaretorget B, 06100 Borgå
Tlf: +358 (0)20 69 2250
E-post: [email protected]
FO-nummer: 1061512-1
Kommundirektören:
Jukka-Pekka Ujula
Invånarantal: 50027
Markareal km2: 654,42
Vattenareal km2: 1485,39
Inkomstskattesats %: 19,75
Arbetslöshetsgrad %: 11,1
Företagsarbetsställen: 3678
Väsentliga arbetsgivare:
- Neste (konsern)
- Varuboden Osla (konsern)
- Ensto (konsern)
- Borealis
- Neste Jacobs
Pukkila
Pornainen
Sipoo
Puhelin: +358 (0)40 152 0460
S-posti: [email protected]
Puhelin: +358 (0)19 5294 500
Faksi: +358 (0)19 6647 006
S-posti: [email protected]
Puhelin: +358 (0)9 23531
Faksi: +358 (0)9 2353 6209
Asiakaspalvelut:
Puh: +358 (0)9 2353 6000
S-posti: [email protected]
Y-tunnus: 0203533-8
Hallitustie 2
07560 PUKKILA
www.pukkila.fi
Y-tunnus: 0130729-0
Kirkkotie 176 (PL 21)
07170 PORNAINEN
www.pornainen.fi
Y-tunnus: 0130095-3
Iso Kylätie 18 (PL 7)
04130 SIPOO
www.sipoo.fi
Kunnanjohtaja:
Juha Myyryläinen
Kunnanjohtaja:
Hannu Haukkasalo
Asukasluku: 1972
Maapinta-ala km2: 145,03
Vesistöt km2: 0,91
Kunnallisveroprosentti: 22
Työttömyysaste %: 9,6
Asukasluku: 5120
Maapinta-ala km2: 146,52
Vesistöt km2: 3,57
Kunnallisveroprosentti: 20,50
Työttömyysaste %: 8,3
Yritystoimipaikkojen lkm: 247
Merkittäviä työllistäjiä:
- Yli-Hyrylä
- Myllylän Betoni
- Naismedia
- Pukkilan Liikenne
- Pukkilan Osuuspankki
Yritystoimipaikkojen lkm: 433
Merkittäviä työllistäjiä:
- K-Market Expert
- Silta Expert
- Palvelukoti Rauha
- Onnentäyttymys
- Ebaka
Asukasluku: 19436
Maapinta-ala km2: 339,63
Vesistöt km2: 358,97
Kunnallisveroprosentti: 19,25
Työttömyysaste %: 7,3
Yritystoimipaikkojen lkm: 1508
Merkittäviä työllistäjiä:
- Inex Partners Oy
- Arla Oy
- Unilever Finland Oy
- K. Hartwall Oy Ab
- Pajuniemi Oy
Pukkila
Borgnäs
Sibbo
Telefon: +358 (0)40 152 0460
E-post: [email protected]
Telofon: +358 (0)19 5294 500
Fax: +358 (0)19 6647 006
E-post: [email protected]
Telefon: +358 (0)9 23531
Fax: +358 (0)9 2353 6209
Kundservice
+358 (0)9 2353 6000
E-post: [email protected]
Hallitustie 2
07560 PUKKILA
www.pukkila.fi
FO-nummer: 0130729-0
Kirkkotie 176 (PB 21)
07170 BORGNÄS
www.pornainen.fi
FO-nummer: 0130095-3
Kommundirektören:
Juha Myyryläinen
Kommundirektören:
Hannu Haukkasalo
Invånarantal: 1972
Markareal km2: 145,03
Vattenareal km2: 0,91
Inkomstskattesats %: 22
Arbetslöshetsgrad %: 9,6
Invånarantal: 5120
Markareal km2: 146,52
Vattenareal km2: 3,57
Inkomstskattesats %: 20,50
Arbetslöshetsgrad %: 8,3
Företagsarbetsställen: 247
Väsentliga arbetsgivare:
- Yli-Hyrylä
- Myllylän Betoni
- Naismedia
- Pukkilan Liikenne
- Pukkilan Osuuspankki
Företagsarbetsställen: 433
Väsentliga arbetsgivare:
- K-Market Expert
- Silta Expert
- Palvelukoti Rauha
- Onnentäyttymys
- Ebaka
Kunnanjohtaja:
Mikael Grannas
Stora Byvägen 18 (PB 7)
04130 SIBBO
www.sibbo.fi
FO-nummer: 0203533-8
Kommundirektören:
Mikael Grannas
Invånarantal: 19436
Markareal km2: 339,63
Vattenareal km2: 358,97
Inkomstskattesats %: 19,25
Arbetslöshetsgrad %: 7,3
Företagsarbetsställen: 1508
Väsentliga arbetsgivare:
- Inex Partners Oy
- Arla Oy
- Unilever Finland Oy
- K. Hartwall Oy Ab
- Pajuniemi Oy
59
Ford Finland
STOCKMANN KUUKAUDEN AUTO LAAKKOSELTA
FORD FOCUS
1.0 ECOBOOST AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA
Useasti palkittu
Ecoboost-moottori nyt
automaattivaihteistolla
5-vuoden
takuulla
Edullisella rahoituksella
alk. 219,40 €/kk,
Ford Credit -korko 0,9 %*
FORD FOCUS
FORD FOCUS
Kanta-asiakasetusi jopa
21.990 €
21.290 €
3.88160 €
1.0 EcoBoost A6 125 hv
Trend Wagon
1.0 EcoBoost A6 125 hv
Trend 5-ovinen
Huhtikuun etuauto Focus 1.0 Trend EcoBoost bensiinimoottorilla,
automaatilla sekä kattavalla vakiovarustelulla:
• Parkkitutka · Lämmitettävä tuulilasi · Keskikyynärnoja · Nahkaverhoiltu
Ohjauspyörä · Vakionopeudensäädin nopeudenrajoittimella · Ajotietokone
ja ohjelmoitava MyKey -avain · Ilmastointi · Tuulilasinpyyhkijät sadetunnistimella · Ajovaloautomatiikka · Radio/CD, USB-pistoke · Väri: Frozen White
tai Race Red
FORD FOCUS 1.0 EcoBoost 125 hv A6 Trend Wagon
Autoveroton hinta varusteineen
KANTA-ASIAKASETU
Arvioitu autovero, CO2 125 g/km,
EU-keskikulutus 5,5 l/100 km
Toimituskulut
KANTA-ASIAKASHINTA
4.68277€
60000 €
21.99000 €
FORD FOCUS 1.0 EcoBoost 125 hv A6 Trend 5-ov.
Saat edun Stockmann kanta-asiakaskortilla Laakkoselta
huhtikuun ajan. Lue lisää: ford.fi/stockmann
KANTA-ASIAKASETU
KANTA-ASIAKASHINTA
Stockmann kanta-asiakastarjous voimassa 1.–30.4.2016. *Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Focus 1.0 EcoBoost 125 hv Trend start/stop A6 5D.
Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 21.290 €. Käsiraha 2.500 €, luoton perustamiskulu 150 €, rahoitetaan 18.940 €. Laina-aika 61 kk,
viimeinen suurempi erä 6.850 €, korko 0,9 %, käsittelymaksu 8 €/kk, kk-erä 219,40 €. Luottokustannus 1.224 €, luottohinta 22.514 €, tod.
vuosikorko 1,87 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA.
Kuvan autot erikoisvarustein.
60
19.60000 €
-3.88160 €
Laakkonen PORVOO
Asentajantie 7, 06150 Porvoo
Ford-myynti 010 214 7012
Avoinna ma-pe 9-18, la 10-14
Puheluhinnat 010 yritysnumeroon: Kiinteän
verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min.
Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh +
17,17 snt/min. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.
-3.64989 €
21.29000 €