1. No category

Kokeiluilla uusia keinoja
työllisyyden parantamiseen?
Työllisyyskokeilujen selvityshenkilö
(TEM)
Maria Kaisa Aula
13.4.2016
Miksi työllisyyskokeilujen selvitys?
Min. Lindströmin toimeksianto 19.1.2016
1. ”Käännetään kaikki kivet” – hallituksen
työllisyystavoitteen saavuttamiseksi
–
pitkäaikaistyöttömyys kasvanut edelleen voimakkaasti
2. ”Vähemmällä rahalla enemmän tuloksia”
–
–
työllisyysmäärärahat vähentyvät hallituskaudella
nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, ikääntyneet,
osatyökykyiset
3. Kokeilukulttuurin edistäminen
–
haastetaan vanhoja toimintatapoja, testataan uusia, otetaan opiksi,
mikä toimii käytännössä?
Miten selvitys on toteutettu?
• kartoitin eri toimijoiden näkemyksiä toimenpiteistä, joilla
työnantajat voivat helpommin palkata työttömiä ja työttömät
hakeutua töihin tai yrittäjiksi (tapaamiset, sähköposti)
– SAK, STTK, AKAVA, EK, SY, MTK, Kuntaliitto, kunnat, järjestöt, yritykset,
välityömarkkinatoimijat, SITRA, oppilaitokset, HR ala, KELA
• Julkinen kysely TEM verkkosivuilla helmikuussa (624 vastausta)
• Toimijoiden, asiantuntijoiden sekä nuorten tapaamiset (HKI, Oulu,
Jyväskylä)
• Tutkijatapaaminen (VNK kokeilutoimisto)
• Aiempien vastaavien selvitysten annin hyödyntäminen
• Arvioin saadun tiedon valossa hallituksen työllisyys kärkihankkeiden kokonaisuutta (VNK, ministeriöt)
• Teen ehdotuksia mahdollisesti käynnistettäviksi kokeiluiksi
hallituksen TOSU-päivitystä varten
• Ratkaisukeskeinen, ”lintuperspektiivi”, strateginen, vuoropuheleva
• Innostunut vastaanotto ja myötämielisyys eri tahoilla
Työllisyys hallituksen kärkihankkeissa
TYÖLLISYYSPALVELUIDEN, KOULUTUKSEN JA SOSIAALITURVAN KOKONAISUUS
Vaikuttaa työttömyyden kestoon, työnantajien ja työntekijöiden kohtaamiseen,
omatoimisuuteen, työmarkkinakelpoisuuteen, osaamiseen
ELI pienentää työttömyyden aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle
TYÖPAIKKOJA
INNOVAATIOLLA
JA
LIIKETOIMINNAN
UUSILLA
YMPÄRISTÖILLÄ
(digi,biotalous jne)
KILPAILUKYKYÄ
ALENTAMALLA
KUSTANNUKSIA
SEKÄ LISÄÄMÄLLÄ
PAIKALLISTA
SOPIMISTA
ELINKEINOJEN JA
YRITTÄMISEN
EDELLYTYSTEN
PARANTAMINEN
sääntelyn purku,
kilpailu, rahoitus,
verotus,
kansainvälistymi
nen
Monitoimijainen kokonaisuus
asiakkaan status ja kriteerit määritelty tarkkaan laissa – mutta kuka johtaa ?
TEM/TEtoimistot
Työnvälitys ja
lausunnot,
TYP, Kotoutus
yrityspalvelut
HR-yritykset
Vuokratyö
Yksityiset
palvelun
tarjoajat
KELA kuntoutus,
työmarkkinatuki
OKM/kunta
Oppilaitokset
Työpajat
Etsivä
nuorisotyö
Työnhakija
Nuori
Osatyökykyinen
Vammainen
Maahanmuuttaja
Ikääntynyt
Työttömyyskassat
(ansioturva)
STM/kunta
Sosiaali ja
terveyspalvelut
Työnantajat
Kunta
yrityspalvelut
TYP
Työllisyyspalvelut
3. Sektori
Välityömarkki
natoimijat
Hankkeet
Työn luonne ja työmarkkinat muuttuvat
- Itsensä työllistäminen sekä siirtymät työsuhteisen ja
yrittäjäluonteisen työn välillä lisääntyvät
- Työnhakijan ja työantajan kohtaamisen haasteet kasvaneet:
piilotyöpaikat, osaavan työvoiman löydettävyys, työnvälitys
siirtyy uusille areenoille
- Työnantajissa siirtymää yksityisten palveluiden asiakkaiksi (TEpalvelu ei riittävää)-> rekrytoinnin kustannukset kasvavat
- Tarve täsmä- ja räätälöityyn koulutukseen työpaikan ja
työllistymisen tarpeisiin -> tutkinto vai työllisyystavoitteista?
Mikä estää työllistymistä/työllistämistä? 1/2
Kyselyvastauksia verkossa 624
julkinen 30 %, yritys 30 %, muu(yksilöt) 25 %, järjestöt 15%)
1. Kokonaisuus toimii huonosti
(työvoima,sote,koulutus,kotoutus,verotus, sosiaaliturva)
(287 mainintaa)
-
-
tieto ei kulje, ammattilaisten yhteistyö vajavaista,
monimutkaiset järjestelmät, resursseja kuluu hallinnolliseen
työhön, asiakas ei saa oikea-aikaista ja tarpeen mukaista
tukea jos ”status” ei ole kohdallaan
asiakkaan kohtaamisen ja kokonaisuuden hallinnan puutteet
-> kokonaisvastuu ihmisestä yhdelle taholle palveluissa
Mikä estää työllistymistä/työllistämistä? 2/3
Kyselyvastauksia verkossa 624
julkinen 30 %, yritys 30 %, muu(yksilöt) 25 %, järjestöt 15%)
2. Työttömyysturva ei kannusta - pikemminkin lannistaa
(305 mainintaa)
osa-aikatyöhön, pätkätyöhön, yrittäjyyteen, itsensä työllistämiseen
opiskeluun eikä aina kokoaikatyöhönkään – > paljon odotuksia
perustulon suhteen
– Maksujen byrokratia, viivästyminen ja ennakoimattomuus, tiedon
puute jopa suurempia ongelmia kuin lopulta käteen jäävän
päivärahan suuruus; vaikuttavat käyttäytymiseen ja ”lannistavat”
(koettu byrokratialoukku)
– Erilaisten työllistymismuotojen (palkkatyö/yrittäjyys/opiskelu,
kokoaika/osa-aika/pätkä) yhdistäminen saumattomasti; myös
vaatimuksia työn vastaanottamisen velvoitteen tiukentamisesta
-> Tarve lisätä selkeyttä, vähentää tulkinnanvaraisuutta, helppoutta
yhdistellä ja siirtyä eri elämäntilanteista ja ”statuksesta” toiseen
–
Mikä estää työllistymistä/työllistämistä? 3/3
3. TE–toimiston palveluiden puutteet työnantajan/työntekijän kannalta
(102 mainintaa)
henkilökohtainen palvelu ei toimi, sähköinen palvelu ei riitä,osaamisongelmat,
”kyykytys”, ennakoimattomuus, vanhat tietojärjestelmät
työnantaja ei saa kunnon palvelua, kohtaannon ongelmat
–
–
-> laaja tyytymättömyys 2013-> TE-palveluiden uudistuksen tuloksiin;
kokonaisuudistuksen tarve
4. Työntekijän palkkaamisen korkea kynnys yrittäjälle
(88 mainintaa)
palkan ns. sivukulut (myös ”byrokratiana”), TES joustot, paikallinen sopiminen,
digitaaliset mahdollisuudet, jne.
–
-> sujuvammat tiedon siirrot ja sivukulujen maksamisen ratkaisut, matalan
tuottavuuden työt eivät ole työnantajalle nyt kannattavia
5. Koulutukseen liittyvät ongelmat
(20 mainintaa)
–
oppisopimus, vanhentuneet koulutusalat (20)
6. Muita
(30 maininta)
–
palkaton työ, 0-tuntisopimukset
Samaa kritiikkiä myös alan toimijoilta
• Kuntaliitto ja yksittäiset
kunnat
• KELA
• Sitra
• Yritykset
• SAK, STTK, Akava
• 3. sektorin, nuorten,
vammaisten ja
osatyökykyisten toimijat
• Tutkijat
• YTK kassa
• Oppilaitokset/Kouluttajat
• EK ja SY , MTK
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kokonaisuuden toimimattomuus
”työllisyyspoliittinen sekamelska”
Tiedon siirtymisen ongelmat
Paljon päällekkäistä selvittelyä ja arviointia
Asiakaslähtöisyyden puute
Työpaikkojen hakeminen TE-tavoitteeksi
(yrityslähtöisyys)
Liian myöhään puututaan tilanteeseen
Henkilökohtainen neuvonta riittämätöntä
Selkokielinen tiedotus puuttuu
Palkkatuen riittämättömyys ja
ennakoimattomuus
Enemmän asiakkaiden osallistamista
enemmän, luottamusta ja voimauttamista
Itsensä työllistäjän ja uusien työnteon
muotojen sosiaaliturva ei toimi
Tutkintojen perusteiden jäykkyys
Koulutuksen rahoitusjärjestelmän jäykkyys
(esim. mamu; oppisopimus
TES-jäykkyydet, palkan jousto työn
tuottavuuden mukaan?
Millä kriteereillä kokeiluja?
• Millaisilla kokeiluilla voitaisiin edistää kokonaisuuden
toimivuutta ja vaikuttavuutta? ”Systeemistä” muutosta
asiakaslähtöisempään suuntaan?
• Käyttäjäkokemuksen ottaminen tosissaan
• Kustannusvaikuttavuus : vähemmällä rahalla parempaa
tulosta?
• Hallituksen strategiset tavoitteet (visio):, ihmisten omien
voimavarojen vahvistaminen, mahdollisuus ottaa vastuuta,
ihmiseen luottaminen.
• Byrokratian purkamisen tavoite
• Sote, maakunta, ammatillisen koulutuksen reformien
toimeenpanoa tukevaa ja testaavaa
• Työllisyyden kärkihankkeita terävöittävää ja kokoavaa
Työllisyys hallituksen kärkihankkeissa
--Kannustinloukkujen purkaminen
--Työttömyysturvan uudistaminen
-Osallistavan sosiaaliturvan mallin kehittäminen
-Perustulokokeilu
-Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen
-Nuorisotakuun kehittäminen
-Työvoimahallinnon uudistaminen
-Ammatillisen koulutuksen reformi
--Koulutuksesta työhön siirtymisen nopeuttaminen
TYÖPAIKKOJA
INNOVAATIOLLA
JA LIIKETOIMINNAN
UUSILLA YMPÄRISTÖILLÄ
(digi,biotalous jne)
(OKM, TEM, YM)
KILPAILUKYKYÄ
ALENTAMALLA
KUSTANNUKSIA
SEKÄ LISÄÄMÄLLÄ
PAIKALLISTA
SOPIMISTA (TEM)
SOTE
Maakunta
Uusi kunta
ELINKEINOJEN JA
YRITTÄMISEN
EDELLYTYSTEN
PARANTAMINEN
sääntelyn purku,
kilpailu, rahoitus,
verotus
kansainvälistymi
nen (TEM)
Mitä sosiaaliturvan kärkihankkeet lupaavat?
• Työttömyysturvan uudistaminen:
– työn nopea vastaanottaminen, alueellinen liikkuvuus ja osallistuminen
aktivointitoimiin, työttömyysturvan tasoon ja kestoon kohdistuvat leikkaukset
harkinnassa
• Kannustinloukkujen purkaminen
– Esillä suosituksia kassoille työttömyysturvan ennakkomaksusta, maksatuksen
säännöllisyydestä sekä muutoksia toimeksiantoperusteisen työn
mahdollistamisesta
ARVIO
• Työttömiä patistetaan ja velvoitetaan työnhakuun mutta uudistukset
eivät ratkaise omatoimisen ja aktiivisen itsensä työllistäjän sekä
työsuhteisen ja yrittäjätyön välillä liikkujan sosiaaliturvaa
• TE-hallinnon erilaisten tulkintojen tuoma epävarmuus ei poistu
• Byrokratialoukkuun pieniä osaratkaisuja joiden onnistuminen on
riippuvaisia kassojen (ja KELAn) toiminnasta
Sosiaaliturvan kärkihankkeet 2/2
• Perustulokokeilu
– Hallituksen linjattava 4/2016 toteutetaanko osittaisen perustulon kokeilu
2017 ja miten
• Osallistavan sosiaaliturvan mallin kehittäminen (”osallisuustulo”)
– Perustulon vaihtoehto eli vastikkeelisuus (yleishyödylliset työt); tutkijaryhmä
kehittää mallia 2016 aikana
• Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukun poistaminen
• jää odottamaan kansallisen tulorekisterin käyttöönottoa eli HE vasta 1/2019.
Voimaan hallituskauden jälkeen?
ARVIO
• Perustulo ja osallistava sosiaaliturva –valmistelu olisi syytä kytkeä toisiinsa
• Onko mahdollisuutta laajentaa perustulokokeilua opiskelijoihin ja /tai
työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin (ns. vapaan ansainnan
mahdollistaminen)?
Työvoimapolitiikan ja palveluiden kärkihankkeet
• Työvoimahallinnon uudistaminen-kärkihanke (TEM)
– Työttömyysturvan käyttö palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen
1/2017
– Monipuolisemmat etäpalvelut ja työnvälityksen hakukone
(digitalisaatio)
– Yksityisten työvoimapalveluiden roolia helpommin työllistyvien
palveluissa lisätään ; tulosperusteiset ostopalvelupilotit käynnissä
– Tuen suuntaaminen korkeakoulutettujen palkkaamiseen
kasvuyrityksiin
– Vaikeasti työllistettävien palveluiden kuntasiirto odottaa
maakuntaratkaisua
ARVIO
• Hyödyllisiä osaratkaisuja mutta eivät vielä täytä
hallitusohjelman tavoitetta Työvoimapalveluiden
kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi
• Asiakaslähtöisyys vaatisi hallinnonalarajat ylittävää
kehittämistä (TEM, STM, OKM)
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet
• Ammatillisen koulutuksen reformi
– Tutkintojärjestelmiä joustavoitetaan ja yksinkertaistetaan
– Oppiminen siirtyy kouluista työpaikoille
– Oppisopimuksen edistäminen ja uusi ei-työsuhteinen
koulutussopimus
– Asiakaslähtöiset ja yksilölliset koulutuspolut ja aiemman
osaamisen tunnustaminen
• Nopeutetaan oppilaitoksista työelämään siirtymistä
ARVIO
- Onnistuessaan merkittäviä parannuksia nykytilaan
- Riskit: sääntelyä ei pureta riittävästi, yhteys työvoimapolitiikkaan ja
soteen
Pieniä erillishankkeita vai
kehittämistä osana kokonaisuutta?
• Osatyökykyisten työllistymisen paremmat palvelut
–
–
–
–
Ammattilaisia koulutetaan ja palkataan työkykykoordinaattoreita
Hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisen toimintamallit kehitteillä ?
Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin mallit kehitteillä`?
Vammaisten yrittäjyyden edistämisestä ei konkreettisia ehdotuksia
• Nuorisotakuu
–
–
–
–
Yhden luukun palvelupisteet OHJAAMOT
Nuorten palkkatuen käyttö (ns. Sanssi kortti)
Joustavan perusopetuksen lisääminen
Nuorten mielenterveyspalveluiden kohentamiseen hankerahoitusta (=SOTE,
LAPE?)
ARVIO
• Verkkaista etenemistä, vaikuttavuus voi jäädä vähäiseksi suhteessa
hallitusohjelman tavoitteisiin
• Hyötyisivät yhteydestä laajempaan kokonaisuuteen
Reformit ja uudet haasteet
• Sote / maakunta ja uusi kunta reformit luovat uuden
(hallinnollisen) toimintaympäristön 2019
– Miten siihen valmentaudutaan 2017-2018? Väheneekö ”sekamelska”?
Miten ”softa” toimii rakenteissa?
• VM: Kuntien tehtävien purku: vapaakunta/vapaamaakunta
kokeilut tukemaan kustannusten alentamista - yhtymäkohdat
työllisyyspalveluihin ja kannustavuuteen
• Miten maahanmuuttajien nopean kotoutumisen,
kielikoulutuksen ja työelämään pääsy otetaan huomioon? –
kuntakokeiluista keskustelua
• Yritys – ja työpaikkalähtöisten työllistymisen muotojen
edistämiseen uusia keinoja (piilotyöpaikat, kohtaanto)
EHDOTUS I: Itsensä työllistämisen mahdollistavan
työttömyysturvan kokeilut tai selvitystyö
• Kokeilujen tai nopean selvitystyön avulla tulisi löytää
työttömyysturvaan ratkaisut, jotka kannustavat pää ja
sivutoimiseen itsensä työllistämiseen, ottavat huomioon
erilaiset työnteon muodot sekä siirtymät palkansaaja-yrittäjäaseman välillä (TOSU/TEM/KH1 /Ýrittäjyyspaketti)
• Esimerkiksi etenemistapoja
1)
2)
3)
Sivutoimisen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä nykyistä sujuvammin
Työttömyysturvan mahdollistaminen itsensä työllistäjälle (esim. palkansaajakäsitteen
laajentaminen)
Yhdistelmävakuutus eli sekä yrittäjänä että palkansaajana tehdyn työn vakuuttaminen
työttömyyden varalle
LISÄKSI : Työttömyysturvan muutosten sekä viestinnän valmistelussa käyttöön
kokemusasiantuntemus ja asiakasraadit, jotta ennakoidaan paremmin
muutosten käyttäytymisvaikutukset. Selkotiedotusta tarvitaan!
EHDOTUS II: Yritys- ja työpaikkalähtöiset välineet
työllistymiseen - ”Näytön paikat”
•
•
Tarpeen täydentää TEM KH 4/Työvoimahallinnon uudistus/Uusi toimenpide 5;
Selvitetään TYÖNÄYTE –palvelun käyttöönottoa
Ei-työsuhteinen, vapaaehtoisuuteen perustuva, lyhytkestoinen työskentely
työttömyysetuudella potentiaalisen työantajan tehtävissä
– Tukee piilevien työtilaisuuksien löytymistä
– Antaa mahdollisuuden työttömälle osoittaa osaamistaan ja
soveltuvuuttaan
– Työn hakua työtä tekemällä; helpottaa rekrytointiongelmia
– Tukee yritysten kasvumahdollisuuksia
– Sukua koulutussopimukselle (ei työsuhteinen)
– Voisiko työnantaja maksaa kustannuskorvausta?
• Ei perustuisi TE-toimiston ohjaukseen vaan yksilö- ja
markkinavetoisuuteen
• Kokeilualueiden valinta, palvelumuotoilu ja markkinointi
työnhakijoille yhteistyössä SITRAn kanssa (esim. Duuniruukki)
EHDOTUS III: Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun
alueelliset kokeilut 2017-2018 (1/2)
• Työntekijä ja työnantajalähtöinen palveluiden kehitystyö, jossa
luodaan hallinnonalat ylittävästi asiakkaan kannalta
kokonaisvaltaista ja samalla kustannusvaikuttavaa toimintamallia
• TE-palveluiden järjestämisvastuu siirretään kaikkien työttömien
osalta kokeilun aikana kokeilualueen kunnalle tai niiden
yhteistyöalueelle
• Mahdollistetaan asiakaslähtöinen tuen räätälöinti joustavasti yli
hallinnonala- ja hankerajojen heti työttömyyden alettua,
kohtaamista painottaen perustuen yksilölliseen työkyvyn ja
osaamisen arviointiin
• TEM,STM,OKM,VM, Kuntaliitto, KELA –yhteistyössä
• Edellyttää kokeilulainsäädäntöä, vapauksia nykylainsäädännöstä
• Laventaa aiemmin suunnitellun kuntakokeilun alaa
EHDOTUS III: Asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun
alueelliset kokeilut 2017-2018 (2/2)
• Testialusta työllisyyspalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi,
valmistautuminen 2019 tilanteeseen jossa järjestämisvastuu
maakunnalla
• Hyödynnetään palveludesign osaamista ja avainasiakas –
toimintamallia; tutkimuksen ja arvioinnin vahva tuki (TEAS-rahoitus)
• Kehitetään yhteensovittavaa johtamista yli hallinnonalarajojen
• Maahanmuuttajien, nuorten ja osatyökykyisten palveluiden kokeilut
osana samaa kokonaisuutta
• Strateginen kumppanuus yksityisten toimijoiden kanssa
• Järjestöt osana kokonaisuutta ja voimavarana
• Tavoite: työnantajan ja työnhakijan parempi kohtaaminen,
pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen, työnhakijoiden osaamisen
vahvistaminen, työttömien voimauttaminen sekä työttömyyden
julkiselle taloudelle aiheuttamien kustannusten alentaminen
Hallituksen alueellisten kokeilujen kokonaisuus
• Aluehallintolinjauksessa: ”Vuosina 2017 ja 2018 toteutetaan työnhakija ja
työnantajalähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja. Kokeilujen
sisällöistä linjataan erikseen vuoden 2016 aikana”
• VM/Kuntien tehtävien purku/vapaakunta ((TOSU) ”valmistellaan
asiakaslähtöinen kannustavuuden kunta ja maakuntakokeilu jossa eri
toimijat saadaan toimimaan yhteebn asiakaslähtöisesti työllisyyttä ja
toimeliaisuutta tukevalla tavalla”
• 30.3.2016 julkaistu Perustulokokeilun väliraportti huomioi mahdollisuuden
yhdistää TE-palveluiden siirron ja osallistavan sosiaaliturvan kokeilun
Alueellisen kokeilemisen ”asetelma”
• Perustulon sekä asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilun kytkentä
– Perustulon + asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilualue
– Perustulo + ilman asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun kokeilu
– Osallistavan sosiaaliturvan + asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun
kokeilualue
Alueelliset kokeilut (iso kunta/alue/”maakunta”)
”Suomen työllisyyden hoidon mallin” kehittäminen
TEM-OKM-STM-VM yhteistyössä
Kustannukset
alenee
“vapaakunta”
Yhteensovittava
johtaminen
TE-palvelu, KouluTus, Kuntoutus,
Terveys, Sosiaalitoimi
3. sektori, yksityiset
Kotoutumisesta
työhön
Perustulokokeilu
Osallisuustulon
kokeilu
TYÖNTEKIJÄ
TYÖNANTAJA
“AVAINASIAKKUUS”
Yksi vastuutaho
Nuoret koulusta
työhön
(nuorisotakuu)
Yrityslähtöisyys
Palvelumuotoilu
Arviointi ja
tutkimus (TEAS)
Digitalisaatio
Vammaiset ja
osatyökykyiset
avoimille
työmarkkinoille
TYÖSETELI
Pienten töiden teettämiseen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Pienten työtehtävien teettäminen helpoksi ja sujuvaksi
Sähköinen tai paperinen (vrt. liikuntaseteli)
Työn teettäjä ostaa työseteleitä (esim 20, 50 ja 100 euroa).
Hintaan sisältyy työpanoksen lisäksi esim. 25 prosenttia, tuloveroa
ja muita työnantajamaksuja.
Työntekijä saa setelin palauttaessaan rahana 75 prosenttia sen
arvosta käteen ja tiedot veroista ja muista maksuista siirtyvät
automaattisesti rekistereihin.
Työseteliin merkitään työnantajan ja -tekijän henkilötiedot
Setelin kääntöpuolella on kaavamainen ”työsopimus”, jonka
molemmat hyväksyvät allekirjoituksillaan.
Lähetetty SITRAlle alkuarviointiin
Toimeenpano seteliyrityksen arvion mukaan onnistuisi parissa
kuukaudessa
Jatkokehitettäviä ehdotuksia
• KELA:lta valmis palkkatodistuspohja työnantajalle
työmarkkinatuen hakua varten
• Työosuuskuntia koskevan neuvonnan ja
osaamisen lisääminen TE-toimistoissa
• Vammaiset ja osatyökykyiset normaaleille
työmarkkinoille
– Kansainvälisiä malleja hyödyntävä tutkimus- ja
kehitystyö tarpeen
– Nykyinen malli hajanainen, avo- ja suojatyökeskeinen
sekä haavoittuva palkkatyömäärärahojen muutoksille
Muuta kautta eteneviä
• Pohjoismaisten rajaesteiden poistaminen työmarkkinapoliittisten
toimenpiteiden käytöltä on TEM:n valmistelussa
• Sosiaaliturvan ja tulojen joustavammat yhteensovitukset
edellyttävät kansallista tulorekisteriä, joka on valmistelussa
• Ohjelmistöyrittäjien ehdotus työaikalaista poikkeamiseksi arvioitava
osana TEM-hanketta (Työmarkkinoiden toiminnan kehittäminen
työaikajärjestelyin Ensimmäisen työntekijäin palkkauksen
helpottaminen (TEM/Yrittäjyyspaketti)
• Palkkatuen riittävyys (TEM/työttömyysturvan käyttö palkkatuen
rahoitukseen)
• Julkisten hankintojen hyödyntäminen (TEM/Innovatiiviset
hankinnat)
• Työttömyysturvan suojaosan korottaminen
(kannustinloukkuselvityksessä arvioitavana)
Kiitos!