1. No category

1(8)
LIITE 2
Hyväksytty hallituksen neuvottelussa 1.9.2016
Hallituksen päätös työllisyyttä lisäävistä toimista
Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa asetettuun 72 prosentin työllisyystavoitteeseen.
Toistaiseksi työllisyyttä on edistetty veronkevennyksin, työttömyysturvaan liittyvin uudistuksin
sekä kilpailukykysopimuksella. Myös keväällä toteutetut työllisyys- ja yrittäjyyspaketit tukevat
tavoitteeseen pääsyä. Samaan suuntaan toimivat myös kilpailullisuutta edistävät toimet.
Hallitusohjelmassa asetettu 110 000 henkilön uuden työpaikan tavoite vaatii lisätoimia.
Työllisyyden lisääminen ja työttömyyden keston lyhentäminen - vuoropuhelu
työmarkkinajärjestöjen kanssa
Osana vuoden 2017 talousarvioprosessia hallitus käynnistää kilpailukykysopimusta kunnioittaen
vuoropuhelussa työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelun työllisyyden lisäämiseksi ja
työttömyyden keston lyhentämiseksi. Hallitus on valmis asettamaan kolmikantaisen työryhmän
valmistelua varten ja on ehdottanut tätä työmarkkinajärjestöille.
Kolmikantaisen työryhmän ehdotuksen takarajana on syyskuun loppu. Ehdotuksen pohjalta
tehtävät muutokset annetaan budjettilakeina tai niiden yhteydessä. Muutosten on astuttava
lähtökohtaisesti voimaan 1.1.2017.
Työn tarkoitus on laatia yksi yhteinen esitys, joka lisää työllisyyttä vähintään 10 000 työllisellä
valtiovarainministeriön arvion mukaan ja joka koostuu seuraavasta viidestä kokonaisuudesta:
-
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta nopeampaan työllistymiseen
kannustavaksi niin, että se lisää työllisten määrää 8 000 henkilöllä ja että sen vaikutukset
valtiontaloudelle ovat neutraalit
Ikääntyneiden kertaluonteisesta eläketuesta
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansio-osan käytöstä palkkatukena ja starttirahana
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämisestä,
keinoina esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelma, etsivä nuorisotyö ja nuorten
työpajat
Uudesta, työehtosopimuksen piiriin kuuluvasta palkkamallista ja palkkaa täydentävästä
tuesta pitkään työttöminä olleille ja heikon työhistorian omaaville
Tämän kokonaisuuden rinnalla hallitus valmistelee työvoimapalveluiden kehittämistä
aktivoivampaan suuntaan.
Jos jokin osakokonaisuus tuottaa säästöjä julkiseen talouteen, nämä säästöt on kohdennettava
muualle järjestelmään työllistymistä tukevalla tavalla. Kokonaisuutena esityksen staattisten
vaikutusten on oltava sekä valtiontalouden että koko julkisen talouden tasolla neutraalit. Esitys ei
saa heikentää työttömyysvakuutusrahaston rahoitusasemaa, mikä merkitsisi painetta uusille
työttömyysvakuutusmaksun korotuksille.
2(8)
Esitystä valmistelevan työryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeriön valtiosihteeri
kansliapäällikkönä Martti Hetemäki. Ryhmän muiksi jäseniksi kutsutaan yksi edustaja kustakin
työmarkkinakeskusjärjestöstä sekä jäsen OKM:stä, STM:stä ja TEM:stä.
Uudet työllisyyttä tukevat päätökset
Työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen ja yksityisten palveluntuottajien käytön
lisääminen
Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelutoimintaa uudistetaan toteuttamalla työttömien
määräaikaishaastattelut poikkeuksetta kolmen kuukauden välein. Velvoittavan
työllistymissuunnitelman toteutumista seurataan tehostetusti ja rikkomuksista säädetyt sanktiot
toimeenpannaan täysimääräisesti. Hallituksen strategiaistunto seuraa järjestelmän noudattamista
kuukausittain. Toimeenpano turvataan tarvittaessa tulosperusteisena ostopalveluna ja suurimpien
kaupunkien vastuuta työvoimapolitiikasta lisätään käynnistyvissä kokeiluissa.
Työvoimapalveluiden tehostaminen toteutetaan laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia
palvelutuotannossa. Tällä luodaan pohjaa maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluksi
integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle ja siirtymiselle monituottajamalliin
palvelutuotannossa. Yhteensovitetaan vaikeasti työllistyvien sosiaali-, terveys- ja työllistymistä
tukevat palvelut. Selvitetään, voidaanko työttömyysturvaan liittyvät viranomaistehtävät, siirtää
KELA:n ja mahdollisesti myös työttömyyskassojen vastuulle.
Päivähoitomaksujen muutokset
Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan. Hallitus päätti osana toimia työnteon kannustavuuden
lisäämiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi jättää toteuttamatta varhaiskasvatuksen
maksujen korotukset. Eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sisältyneet pienituloisille 2–3
hengen perheille kohdistetut maksujen kevennykset kuitenkin toteutetaan. Tämä parantaa
erityisesti yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan. Varhaiskasvatuksen maksut alenevat
kaikkiaan arviolta 10 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee tältä pohjalta
uuden hallituksen esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi.
Työn vastaanottamisesta johtuvia viiveitä työttömyysetuuksien maksatuksesta vähennetään
Kela muuttaa työttömyysetuuksien maksatuskäytäntöään siten, että sellaisen osa-aikatyön tai
pätkätyön vastaanottaminen, jonka aikana maksetaan soviteltua työttömyysetuutta, ei siirrä
työttömyysturvan maksupäivää. Tämä toteutetaan lisäämällä kokonaan työttömien hakemusten
käsittelyaikaa, jolloin päivärahat maksetaan aina samana päivänä riippumatta siitä, onko hakija
ollut välillä työssä vai ei.
Työkokeilun käytön lisääminen
Lisätään mahdollisuuksia tarjota työkokeilua työttömille työnhakijoille poistamalla
lainsäädännöllisiä rajoituksia. Rajoitusten poistamisen tavoitteena on lisätä työkokeiluja aloilla,
3(8)
joilla tyypillisesti tehdään osa-aikatyötä. Rajoitusten poistamisen jälkeen työkokeilusopimuksen
tehnyt työnantaja vastaisi edelleen mm. irtisanomistilanteissa työsopimuslaissa säädetyistä
velvoitteistaan suhteessa omiin työntekijöihinsä.
Ulosottoon liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja puretaan
Ulosottoon liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja puretaan. Myönnetään helpotuksia
ulosottoon työllistymisen kannustamiseksi ja pienituloisten ylivelkaantuneiden henkilöiden
aseman helpottamiseksi. Valmistelussa arvioidaan erityisesti ulosoton suojaosuuden korottamisen
mahdollisuudet ja vaikutukset.
Asuntorakentamisen lisääminen ja ARA-asuminen
Seuraavien asuntotuotantoa tukevien toimenpiteiden arvioidaan lisäävän asuntotuotantoa noin 1
000 asunnon verran. Toimenpiteet lisäisivät investointeja yli 200 miljoonalla eurolla ja niiden
työllisyysvaikutukset olisi runsaat 2 000 henkilötyövuotta.
Lyhyiden korkotukilainojen hyväksymisvaltuus liitetään osaksi yleistä
korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta
Luovutaan lyhyitä korkotukilainoja koskevasta erillisestä 80 miljoonan euron
hyväksymisvaltuudesta ja liitetään se osaksi yleistä korkotukilainojen
hyväksymisvaltuutta. Toimenpide lisää joustoa korkotukilainojen
hyväksymisvaltuuden käyttämiseen. Valtuuden käyttöä ohjataan valtioneuvoston
hyväksymällä käyttösuunnitelmalla vuoden alussa, jolloin eri tuotantomuotojen
kysynnästä on tarkempaa tietoa.
Asumisoikeusasuntojen tuotantoa lisätään nostamalla korkotukilainojen
hyväksymisvaltuutta 160 miljoonalla eurolla
Pitkien korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta nostetaan asumisoikeusasuntoja
koskien 160 miljoonalla eurolla siten, että hyväksymisvaltuus on yhteensä 1 410
miljoonaa euroa (ottaen myös huomioon ehdotuksen 1).
Lisäksi YM:ssä on käynnissä säädöshanke asumisoikeusjärjestelmän uudistamisesta
rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta.
Pitkiä korkotukilainoja koskeva omavastuukorko lasketaan vuokra-asuntojen
osalta
1,7 %:iin vuoden 2019 loppuun asti ja aloitetaan lainanlyhennysohjelman
muuttaminen nykyistä etupainotteisemmaksi
Korkotukilainansaajien maksettavaksi jäävän omavastuukoron alentaminen 1,7 %:iin
koskee vuokra-asuntojen uudistuotantoa ja perusparannuslainoja. Toimenpiteellä
lisätään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, tuetaan MAL-sopimusten
toteutumista ja edistetään työllisyyttä sekä rakennusalan että työvoiman
4(8)
liikkuvuuden näkökulmasta. Koronalennuksen koskiessa myös perusparannuslainoja
toimenpiteen työllisyysvaikutukset ulottuvat koko maahan. Muutoksen
määräaikaisuus kannustaa asuntohankkeiden nopeaan aloittamiseen.
Samalla aloitetaan säädösvalmistelu pitkien korkotukilainojen
lainanlyhennysohjelman muuttamiseksi merkittävästi nykyistä
etupainotteisemmaksi. Tällä on omistajien kannalta merkitystä erityisesti pitkällä
aikavälillä, kun omistajien lainakanta on pienempi talojen tullessa peruskorjausikään.
Tämä parantaa mm. edellytyksiä saada lisärahoitusta markkinoilta.
Alustavan tarkastelun myötä arvioidaan, että nimellinen kustannus
koronalennuksesta 1 000 normaalin vuokra-asunnon uudistuotannosta (3 200 €/m²,
4 %, 60 m²/asunto) on suuruusluokaltaan noin 42,7 milj. euroa koko korkotuen
maksuajalta (23 vuotta). Nykyisellä korkotasolla valtiolle ei synny toimenpiteestä
korkotukimenoja eikä muutoksella ole muutenkaan budjettivaikutuksia.
Erityisryhmien investointiavustusten myöntämisvaltuutta nostetaan 10 miljoonalla
eurolla
Erityisryhmien investointiavustusten myöntämisvaltuus nousee siis 130 miljoonaan
euroon.
Korkotukilainan saajia koskeva yleishyödyllisyysvaatimus muutetaan
kohdekohtaiseksi ympäristöministeriön laatiman hallituksen esitysluonnoksen
mukaisesti
ARA-asuntojen tulorajaksi asetetaan 3 000 euroa ympäristöministeriön laatiman
valtioneuvoston asetusesityksen mukaisesti
Sähköisen tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä valmistellaan esitys
määräaikaisten tulotarkastusten käyttöönotosta ARA-asuntojen asukasvalinnassa.
Rakentamattoman maan kiinteistöveroa korotetaan 9 miljoonalla eurolla
Kiinteistöveron korotuksella edistetään asuntorakentamista, jolla edistää työvoiman
liikkuvuutta.
Elokuva-alan tuotantokannustin
Luovien alojen työllisyyden lisäämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä
kansainvälisten että kotimaisten tuotantojen toteuttamispaikkana hallitus käynnistää elokuva-alan
maksuhyvitysmalliin perustuvan tuotantokannustimen vuodelle 2017 1,5 miljoonan euron
määrärahalla.
Hallitus sitoutuu kohdentamaan loppurahoituksen kannustimelle ensi kevään kehysriihessä siten,
että tuotantokannustimen myöntövaltuus on 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2017-2019.
5(8)
Hallituksen puoliväliriiheen tähtäävä valmistelu
Kannustinloukkujen purkaminen ja työvoiman liikkumisen edistäminen
Hallitus sitoutuu kannustinloukkujen merkittävään purkamiseen ja työvoiman liikkuvuuden
edistämiseen hallitusohjelman puolivälitarkastelun yhteydessä. Valmistelua varten asetetaan VM
vastuulla oleva asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on tehdä kehysriiheen mennessä ehdotukset
työnteon kannustimien parantamiseksi vaikutusarvioineen. Ryhmään osallistuvat TEM, STM, OKM,
YM ja erikseen kutsutut asiantuntijat. Ryhmän tehtävään kuuluu tehdä ehdotukset muun muassa
verosuosituksista, tulosidonnaisista maksuista, työperäisen liikkumisen edistämisestä mukaan
lukien ulosotossa olevien henkilöiden mahdollisuus solmia vuokrasopimuksia, asumisen
tukemiseen käytettävien menojen hillitsemiseksi käyden läpi mm. yleisen asumistuen ja
toimeentulotuen asumismenoja koskevat säännökset ja toimintakäytännöt ja niiden
yhteensopivuus.
Aiemmin päätetyt, talousarvioesityksessä toimeenpantavat
työllisyyspäätökset
Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaus
Hallitus edistää työelämän tasa-arvoa ja työllisyyttä ottamalla käyttöön 2 500 euron
kertakorvauksen äitiysvapaalle jäävän äidin työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien
kustannusten korvaamiseksi. Tuki maksetaan työnantajille, jotka maksavat palkkaa vähintään
yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana.
Kilpailukykysopimukseen kytkeytyvät veronkevennykset
Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi hallitus keventää työn verotusta. Veromuutoksilla
kompensoidaan sopimukseen liittyvien palkansaajamaksukorotusten verotusta kiristävää
vaikutusta ja lisäksi kevennetään työn verotusta. Kilpailukykysopimuksen ja hallituksen
veronkevennyksen johdosta työn verotus kevenee yhteensä 515 miljoonalla eurolla vuonna 2017,
kun sopimuksen kattavuus on 90 %. Työn verokevennys kohdistuu tasaisesti kaikille tulotasoille
siten, että palkkatulon verotus kevenee keskimäärin noin 0,6 prosenttiyksiköllä. Keskituloisen
palkansaajan verotus kevenee vajaalla 0,6 prosenttiyksiköllä, noin 235 eurolla vuodessa.
Kotitalousvähennyksen korottaminen
Kotitalousvähennystä korotetaan 45 %:sta 50 %:iin työkorvauksen osuudesta. Vähennyksen
kasvattamisella edistetään kotitalouspalvelujen kysyntää ja tarjontaa, ja siten vahvistetaan
paikallistaloutta.
Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen
Yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edistetään perintö- ja lahjaverotusta keventämällä.
Perintö- ja lahjaveroasteikkoja kevennetään painottaen kevennykset I veroluokan lahjoihin.
Veropohjaa laajennetaan poistamalla kuoleman perusteella maksettavan vakuutuskorvauksen ja
6(8)
siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen perintöverovapaus. Puolisovähennys korotetaan
60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennys 40 000 eurosta 60 000 euroon.
Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen
Metsälahjavähennyksen käyttöönotolla helpotetaan metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.
Toimenpiteellä lisätään puun käyttöä, edistetään yrittäjämäistä metsätaloutta ja kasvatetaan
tilakokoja.
Yrittäjävähennys
Kannusteita yritystoiminnan harjoittamiseen vahvistetaan uudella yrittäjävähennyksellä.
Vähennyksen suuruus on viisi prosenttia elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden
tuloksesta. Metsä-talouden verotuksessa otetaan huomioon vastaavan suuruinen vähennys.
Maksuperusteinen arvolisävero
Pienyritysten maksuvalmiutta lisätään mahdollistamalla arvonlisäveron maksuperusteinen tilitys.
Lisäksi arvonlisäveron pidempiin tilitysjaksoihin oikeuttavia liikevaihtorajoja korotetaan.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskestoa lyhennetään 100 päivällä 500 päivästä 400
päivään (alle kolmen vuoden työhistorialla 400 päivästä 300 päivään). Enimmäiskeston
lyhennyksen arvioidaan lyhentävän työttömyysjaksoja keskimäärin 14 kalenteripäivällä. Uudistus
lisää työllisyyttä noin 7 500 henkilötyövuotta. Uudistuksessa muutetaan myös työttömyysturvan
odotusaikaa ja korotusosia, jolloin kokonaisvaikutus työllisyyteen nousee 9 000
henkilötyövuoteen.
TEM:n viime kevään yrittäjyys- ja työllisyyspaketit
Madalletaan ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä. Selvitys eri toteutusvaihtoehdoista
valmistuu syksyn 2016 aikana. Määräaikainen kokeilu toteutetaan selvityksen pohjalta.
Yritys- ja TE-palvelut yhdistyvät julkiseksi kasvupalveluksi maakuntauudistuksen yhteydessä.
Tavoitteena on saada kasvupalvelun keskeiset sisältö- ja tuotantosuunnitelmat valmiiksi
marraskuun 2016 loppuun mennessä.
Otetaan käyttöön innovaatioseteli, joka kannustaa yhä useampaa pk-yritystä hyödyntämään
innovaatio-osaamista kilpailukykynsä kehittämiseen. Tekesin hallinnoimassa kokeiluhankkeessa
yritys voi ostaa 5 000 euron arvoisella palvelusetelillä palveluja valitsemaltaan asiantuntijalta.
Kaksivuotinen kokeilu käynnistyy lokakuussa 2016.
Käynnistetään Innovaatiopankin rakentaminen Tekesin rahoittamana kokeiluhankkeena. Eri
toteutusmallit hahmotellaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja varsinainen kokeilu käynnistetään
huhti-kesäkuuhun 2017 mennessä. Tavoitteena on vauhdittaa tutkimusosaamisen, innovaatioiden
ja patenttien parempaa hyödyntämistä.
7(8)
Helpotetaan kasvuyritysten tarvitsemien ulkomaisten erityisasiantuntijoiden palkkaamista
käymällä läpi lupaprosessien pullonkaulat. Samalla mahdollistetaan oleskeluluvan myöntäminen ja
yrityksen perustaminen start up -yrittäjyyden perusteella. Sisäministeriön asettama työryhmä
selvittää parhaillaan tarvittavia lainsäädäntömuutoksia. Hallituksen esitykset annetaan vuoden
2017 aikana.
Kehitetään itsensä työllistäjien työttömyysturvaa. Muutostarpeita kartoittamaan on nimetty kaksi
selvityshenkilöä kesäkuussa 2016. Akavan johtajan Maria Löfgrenin ja Suomen Yrittäjien
työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsténin ehdotukset työttömyysturvajärjestelmän
muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa saadaan 14.12.2016
mennessä.
Kannustinloukkujen purkamisella tiukennetaan työttömyysturvaa ja tehdään työnteko entistä
kannattavammaksi. Esimerkiksi velvollisuutta ottaa työtä vastaan tiukennetaan ja alueellista
liikkuvuutta lisätään. Työttömillä olisi myös aiempaa tiukempi velvollisuus osallistua kaikkiin
työllistymistä edistäviin palveluihin. Työttömyysturvalain muuttamista koskeva hallituksen esitys
annetaan eduskunnalle viimeistään lokakuussa 2016. Säännösmuutosten on tarkoitus tulla
voimaan vuoden 2017 alussa.
Työttömyysetuuksien käyttöä laajennetaan siten, että niitä voitaisiin käyttää
liikkuvuusavustukseen, starttirahaan ja palkkatukeen. Näin työtön voisi käyttää työttömyysetuutta
toimeentulon sijaan edistämään työllistymistä. Asiaa koskeva hallituksen esitys annetaan
eduskunnalle lokakuussa 2016. Säännösmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa.
Hallitus päätti selvittää uuden Työnäyte-palvelun käyttöönottoa ja sitä koskevan kokeilun
käynnistämistä. Selvityksen perusteella työttömien työnhakijoiden työnhaun tueksi ja
työllistymiskynnyksen alentamiseksi työkokeilun käyttötarkoitusta laajennetaan
kokeiluluonteisesti. Työkokeilua olisi mahdollista käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi
ennen työsopimuksen tekemisestä. Käyttötarkoituksen laajennus sisältyy lokakuussa 2016
eduskunnalle annettavaan hallituksen esitykseen laiksi työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain
muuttamisesta. Käyttötarkoituksen laajentamisen mahdollistavan säännösmuutoksen on tarkoitus
tulla voimaan vuoden 2017 alussa.
Vuosina 2017 ja 2018 toteutetaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisia kokeiluja, joilla luodaan
työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen, hallinnonalarajat ylittävä ja
kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Alueellisiin kokeiluihin valittiin
kesäkuussa 2016 yhdeksän aluetta. Loppuvuoden 2016 aikana kartoitetaan kokeilualueiden esiin
tuomia säännösmuutostarpeita ja valmistellaan kokeilun toimeenpanemiseksi tarvittavat
säännösmuutokset. Tavoitteena on, että säännösmuutoksia koskeva hallituksen esitys voitaisiin
antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2016.
Kasvuyritysten työllisyysohjelma tukee kasvuyrityksiä tarjoamalla niille osaavaa työvoimaa. Siinä
korkeasti koulutettuja pitkään työttömänä olleita osaajia voidaan koulutuksen, oppisopimuksen tai
työllistämistuen avulla palkata kasvuyrityksiin. Ohjelmaan kootaan keskeisimmät kasvuyrityksiä ja
korkeasti koulutettuja työttömiä yhdistävät palvelut ja toimintamallit. Kasvuyritysten
työllisyysohjelman sisällöistä on laadittu alustava suunnitelma, joka on ollut lausunnoilla ELY-
8(8)
keskuksissa ja TE-toimistoissa. Useat alueet esittävät tyytyväisyytensä hallitusohjelman
aloitteeseen ja kiinnostuksensa osallistua kasvuyritysten työllisyysohjelman toimeenpanoon. Myös
ylimaakunnalliseen kehittämistoimintaan löytyy valmiuksia. Alueiden lausunnoissa nähdään
kasvuyritysten työllisyysohjelman tukevan kasvupalvelujen kehittämistä ja kasvupalvelulain
valmistelua. Saatujen vastausten perusteella TEM käy syksyn alussa jatkokeskustelut
aktiivisuutensa osoittaneiden alueiden kanssa ja valmistelee lopullisen ohjelman
toimintasuunnitelman. Samalla ratkaistaan ensi vaiheessa käynnistettävien hankkeiden rahoitus.
Kasvuyritysten työllisyysohjelmaa toteutetaan vaiheittain, toteutusaika on v. 2016-2019.