Kyselytulokset

Mitä kuntoutusalan toimijat ajattelevat valinnanvapaudesta?
Kuntoutussäätiön ja SOSTEn kysely Kuntoutusverkosto KUVEn asiantuntijoille
24.5.-27.5.2016
x
Esityksen nimi
Sivu 1
Faktaa vastanneista
Vastaajan organisaatio
Järjestö
31%
Muu
67%
Asema organisaatiossa
Johtava asema
0%
19%
38%
Asiantuntija
Työntekijä
Luottamushenkilö
44%
Esityksen nimi
• Kysely toteutettiin verkossa ja siitä
lähetettiin sähköpostitse vastauspyyntö
KUVE-verkoston jäsenille ja heidän
sidosryhmilleen.
• Vastausaika oli 3 pv välillä 24.5.-27.5.
• Kyselyyn vastasi 48 henkilöä, linkki
kyselyyn lähetettiin KUVE-verkoston
kautta (70 kuntoutusalan toimijaa)
• Suurin osa (67 %) vastaajista työskenteli
järjestössä. Muiksi organisaatioiksi
mainittiin mm. säätiö, yritys ja hanke.
• Suurin osa vastaajista (44 %) työskenteli
asiantuntijatehtävissä. Reilu kolmannes
(38 %) vastaajista oli johtavassa asemassa
ja 19 % työntekijänä.
| 1 June 2016
| ©Kuntoutussäätiö 2015
Sivu 2
Valinnanvapauden myötä asiakastyytyväisyys
lisääntyy, mutta hyvinvointierot eivät kapene
•
Valinnanvapauden toteutuessa…
Keskiarvo
Asiakkaan tyytyväisyys kuntoutuspalveluihin lisääntyy
Yritysten palvelutuotanto kasvaa
Kuntoutuspalveluiden monimuotoisuus ja vaihtoehdot
lisääntyvät
Kuntoutujan hyvinvointi paranee
Järjestöjen palvelutuotanto kasvaa
Kuntoutuspalveluiden laatu paranee
Palveluja kehitetään tiivissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Kuntoutujan palvelupolut eheytyvät
Heikoimmassa asemassa olevien kuntoutukseen pääsy
helpottuu
Hyvinvointierot kapenevat
Sote-kustannukset alenevat
3,9
3,9
3,9
3,7
3,4
3,3
3,2
3,1
2,8
2,8
2,5
•
•
•
•
Esityksen nimi
Vastaajilta kysyttiin, kuinka todennäköisiä 11
esitettyä väittämää heidän mielestään olisi
valinnanvapauden toteutuessa (N=48).
He valitsivat vaihtoehdon välillä 1-5 (1=ei
lainkaan todennäköinen, 5=erittäin
todennäköinen; 0=ei osaa sanoa).
Todennäköisimpänä kuntoutujaan liittyvistä
seikoista pidettiin kuntoutuspalveluja kohtaan
koetun asiakastyytyväisyyden lisääntymistä,
kuntoutuspalveluiden vaihtoehtojen
moninaistumista (keskiarvot 3,9 & 3,9) ja
kuntoutujan hyvinvoinnin paranemista
(keskiarvo 3,9)
Sen sijaan epätodennäköisimpänä vastaajat
pitivät heikoimmassa asemassa olevien
kuntoutukseen pääsyn helpottumista ja
hyvinvointierojen kapenemista (ka 2,8 ja 2,8)
Kaikista epätodennäköisimpänä esitetyistä
vaihtoehdoista vastaajat pitivät sotekustannusten alenemista (ka 2,5).
| 1 June 2016
| ©Kuntoutussäätiö 2015
Sivu 3
Valinnanvapaus on kuntoutujan kannalta
tärkeä
Vastaajat arvioivat asteikolla 1-5 valinnanvapauden tärkeyttä kuntoutujan kannalta (1= ei lainkaan
tärkeä, 5= erittäin tärkeä). Yhteensä kysymykseen vastasi 48 henkilöä. Valinnanvapauden tärkeyden
perusteita tiedusteltiin avoimella jatkokysymyksellä ”Kerro lisää: Miksi tai miksi ei valinnanvapaus on
tärkeä?” (N=41).
•
Valinnanvapaus oli vastaajien mukaan tärkeä kuntoutujan kannalta
–
•
Ka 4,1 (5=erittäin tärkeä), vain 3 vastannutta valitsi vaihtoehdon 1 tai 2 (1= ei lainkaan tärkeä).
Valinnanvapauden kautta voidaan vahvistaa kuntoutujan asemaa ja parantaa
palvelukokemusta.
–
–
–
–
–
Seuraavat teemat toistuivat vastauksissa:
Kuntoutujan motivaation, sitoutumisen ja hoitomyöntyvyyden vahvistuminen valinnan kautta ja sitä
kautta myös tuki aktiiviselle toimijuudelle
Palvelutuottajan (erikseen mainittu palvelujen ajankohdan, palvelumuodon ja paikan) valinta tärkeä
asiakastarpeiden ja parhaan palvelun saamisen kannalta erityisesti erityisosaamista vaativien palveluiden
kohdalla
Palvelujen laadun paraneminen huomion kiinnittyessä asiakkaan kanssa käytävään vuorovaikutukseen ja
toisaalta palvelutarjonnan monipuolistuminen
Valinnanvapauden tärkeyttä kyseenalaistavat vastaukset liittyivät palveluohjauksen tarpeeseen, riittävään
asiantuntija- ja vertaistiedon tarjoamiseen sekä valinnan mahdollisuuksien laajuuteen, joiden ajateltiin
mahdollisesti myös hanakaloittavan valinnanvapauden positiivisten vaikutusten toteutumista.
Esityksen nimi
| 1 June 2016
| ©Kuntoutussäätiö 2015
Sivu 4
Kuntoutujan rooli vahvistuu, palvelujen
vertailtavuus huolestuttaa
Vastaajia pyydettiin kertomaan valinnanvapausuudistuksen
mahdollisuuksia ja uhkia kuntoutujan (ja järjestöjen) kannalta (N=43).
Vastauksista useampi käsitteli uhkakuvia ja muutama viittasi edellisiin
vastauksiin mahdollisuuksien suhteen.
Mahdollisuuksiksi nimettiin kuntoutujan aseman vahvistuminen ja
hyvinvoinnin kasvu sekä palveluiden saatavuuden ja laadun paraneminen
Uhkakuvaksi vastaajat nimesivät erityisesti valintaan liittyviä tekijöitä kuten
palveluiden heikko vertailtavuus, vaikeasti hahmotettava järjestelmä ja
puutteellinen palvelunohjaus. Uhkakuvina nähtiin myös hyvinvointierojen
kasvu ja palvelupolun katkeaminen, pirstaleisuus ja /tai puutteellinen
yhteistyö eri toimijoiden välillä.
Esityksen nimi
| 1 June 2016
| ©Kuntoutussäätiö 2015
Sivu 5
Heikoimmassa asemassa olevien kuntoutujien
valinnanvapautta puoltaa tasa-arvo, huolena
heidän kykynsä tehdä valintoja
Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö heikoimmassa asemassa olevien kanssa
toteuttaa valinnanvapaus (N=40). Heikoimmassa asemassa olevien
valinnanvapautta puolsi suurin osa (n. 50 %) vastauksista, joissa esitettiin
selkeä kanta. Epäilevästi heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauteen
suhtautui pieni osa (N=7) vastaajista ja osa vastauksista oli monitulkintaisia.
Yleisempänä perusteena heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauden
puolesta oli tasa-arvo, oikeus valita ja itsemääräämisoikeus.
Heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauteen kriittisesti suhtautuvien suurin
huoli oli heikoimmassa asemassa olevien kyky tehdä valintoja ja hakeutua itselleen
sopivimman palvelun piiriin.
Ehdollisissa tai monitulkintaisissa vastauksissa korostui tiedon, tuen, resurssiejen ja
palveluohjauksen tarve heikoimmassa asemassa olevien valinnanvapauden tukena.
Muutama vastaajista esitti huolensa kermankuorinnasta eli hyväkuntoisimpien
asiakkaiden valikoinnista, jolloin heikoimmassa asemassa olevat voisivat jäädä
puuttellisten palveluiden piiriin.
Esityksen nimi
| 1 June 2016
| ©Kuntoutussäätiö 2015
Sivu 6
Kuntoutujan valinnanvapauden edistämisen
ehdotukset monipuolisia
Viimeiseksi kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin, millaisia ratkaisuja olisi tehtävä, jotta valinnanvapaus toteutuisi
kuntoutujan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja millaista valinnanvapausmallia heidän mielestään sopisi
kuntoutukseen. Avokysymykseen saatiin 37 vastausta. Vastaukset olivat keskenään hyvin erilaisia.
Valinnanvapauden toteuttamistapaa, lainsäädäntöä ja rahoitusta koskevissa vastauksissa toistui maininta
palvelusetelien hyödyntämisessä. Muita ehdotuksia olivat mm. henkilökohtainen budjetti ja kuntoutusraha; kokeileva
kwehittäminen; valinnan kohdistumista palvelutuottajan lisäksi kuntoutusmuotoon tai kieleen; Kelan mallin hyvyys;
hoitopaikan valinnan vapauttamisen ohella hoitopaikan vaihtamisen rajoittamista; julkisen puolen hinnoitteluun
puuttumista järjestöjen ja yritysten toiminnan turvaamiseksi; palveluiden järjestämisen ja rahoituksen pitämistä
erikseen sekä erityislainsäädännön tarkentamista.
Palvelunsisältöä ja palvelupolkua koskevissa ehdotuksissa mainittiin palveluiden integraatio, palvelupolkujen
yhtenäistäminen ja tarvelähtöiset polut, kuten mielenterveyspolku tai riippuvuuspolku. Muutama vastaus kiinnitti
huomiota kuntoutujan rooliin ja osallistumiseen polun suunnitteluvaiheessa ja kuntoutussuunnitelman teossa.
Valinnan tekemisen tukena mainittiin useasti palveluohjaus, ammattilaiselta valintaan saatavan tuen objektiivisuus ja
palveluiden vertailtavuus. Muita ehdotuksia olivat vertaistiedon hyödyntäminen, palvelustandardien läpinäkyvyys ja
tarkoituksenmukaisuus, yhtenevät palvelutuotteet ja ohjeistus hyvistä käytännöistä ja yhtenäiset
asiakastietojärjestelmät.
Kriittiset huomiot liittyivät kuntoutujien valinnanvapautta rajoittaviin tekijöihin. Vastauksissa mainittiin tiettyjen
erityis(sairaus)ryhmien tarvitsemien palveluiden tai palvelun toteuttamismuotojen (viittomankieliset palvelutalot)
vähyys ja hoidon korvaavien vakuutusyhtiöiden oikeus vaikuttaa hoitopaikan valintaan.
Esityksen nimi
| 1 June 2016
| ©Kuntoutussäätiö 2015
Sivu 7
Pohdintaa
• Vastauksissa toistuu mahdollisuudet vahvistaa kuntoutujan asemaa ja
sitä kautta aktiivista toimijuutta. Valinnanavapaudella nähtiin mahdollisia
positiivisia vaikutuksia palveluiden laatuun ja tarjontaan.
• Huolena on heikoimmassa asemassa olevien kyky tehdä valintoja ja
heidän saamansa palveluohjauksen riittävyys.
• Vastaajien mukaan palveluiden vertailtavuus on varmistettava,
läpinäkyvyyttä kehitettävä ja vertais- ja asiantuntijatietoa tarvitaan
jatkossa valintojen tukena.
• Heikoimmassa asemassa olevat on huomioitava ja heidän palveluiden
saantinsa ja tarkoituksenmukaiset palvelut on turvattava esimerkiksi
kiinnittämällä huomiota objektiiviseen tukeen ja palveluohjaukseen.
• Valinnanvapauden vaikutusten arvioiminen kuntoutujan aseman
kannalta perustuu toistaiseksi arvioihin.
Esityksen nimi
| 1 June 2016
| ©Kuntoutussäätiö 2015
Sivu 8