suuri karjalainen pruasniekka

SUURI KARJALAINEN PRUASNIEKKA
Nurmes 10.–12.6.2016
Juhlien päiväohjelmat • kuoroesittely
seminaari • tukijat • kartta
Hinta 10 euroa
www.karjalaisetlaulujuhlat.net
TERVEH TEIL
PRUAZNIEKKAVIERAHAT
Juhlatoimikunnan puolesta minulla on suuri ilo ja kunnia
toivottaa teidät kaikki juhlavieraat tervetulleiksi Karjalaisille Laulujuhlille Nurmekseen. Nurmes tunnetaan nykyään
puusta, Bomban talosta ja sen ympärille rakennetusta
karjalaiskylästä.
Nurmes on myös vilkas kulttuurikaupunki. Täällä on laulun
ja soiton lisäksi useita harrastajateattereita, jotka esittävät
varsinkin kesäaikaan tasokasta kesäteatteriohjelmaa. Nurmes tunnetaan myös Joululaulukaupunkina. Täällä on joulun
aikaan vilkas joulumusiikin tarjonta, sekä joulun aatonaattona esitettävä Immanuel joulunäytelmä, jonka esitykset ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1989 lähtien. Nykyisin
voimme olla ylpeitä myös Nurmeksen kesäakatemian tarjonnasta, joka aikaisemmin tunnettiin
nimellä Nurmeksen nuori musiikki, jossa nuoret muusikot voivat opiskella taitavien opettajien
johdolla ja pääsevät esiintymään hyvässä ohjauksessa. Nurmeksessa on myös vireä tanssileiri,
joka kesäisin kokoaa yhteen alan harrastajat.
Nurmeksen torilla komeilee Laulupuu, joka muistuttaa karjalaisesta laulun ja soiton voimasta.
Karjalaisten laulun laatija Pekka Juhani Hannikainen on nurmekselaisen kanttorin poika. Myös
laulujuhlavieraiden kannattaa käydä ihailemassa laulupuuta Nurmeksen torilla.
Karjalaiset laulujuhlat ovat alkaneet jo 1800-luvun lopulla Sortavalassa ja vuoden 1935
laulujuhlat kokosivat Vakkosalmen puistoon yli 20 000 juhlavierasta ja toistasataa kuoroa.
Laulujuhlien uusi perinne alkoi vuonna 2010 Suojärven Pitäjäseura ry:n esityksestä ja vuonna
2012 pidettiin ensimmäiset uuden alun laulujuhlat Sortavalan Vakkosalmen Laululavalla.
Nyt Nurmeksessa pidettävät vuoden 2016 Laulujuhlat ovat viidennet uuden alun juhlat.
Toivotan kaikki laulujuhlavieraat tervetulleiksi kauniiseen koivujen kaupunkiin Nurmekseen.
Tulgua terveh da olgua kui kois!
Mauri Mahlavuori
Juhlatoimikunnan puheenjohtaja
2
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
KARJALA ON
EHTYMÄTÖN VOIMAVARA
Nurmeksen kaupunginjohtajana tunnen suurta ylpeyttä
siitä, että ehkäpä Suomen karjalaisin kaupunki Nurmes isännöi tänä kesänä Karjalaisia Laulujuhlia. Olen saanut karjalaisuuden verenperintönä, ja omat sukujuureni juontavatkin
Suistamon kirkkoaukiolle.
Karjala ja karjalaisuus ovat voimavarojamme. Itse asiassa
meillä suomalaisilla on harteillamme mittava kunniavelka
karjalaisuuden suhteen. Karjalainen kulttuuri on vaikuttanut
suomalaisuuteen syvällisesti. Karjalaisuus tunnetaan
toimeliaisuudesta ja kauppamiestaidoista.
Nurmes tunnetaan puu-Nurmeksesta ja Bomban talosta ja sen karjalaiskylästä. Puurakentaminen on osa karjalaisuuden ydintä. Karjalan kieli elää Nurmeksessa myös arjessa.
Karjalaisen kulttuurin vaaliminen onkin kunnia-asiamme. Tulevaisuudessa kansalaislähtöisellä
kulttuurityöllä on suuri merkitys. Ajan ilmiö Euroopassa on vähemmistökielien arvostus.
Ilmiöstä käytetään nimitystä kieliattraktio.
Karjalaiset ovat kansa ilman omaa viljavaa maata. Tämä on tehnyt meistä karjalaisista suvaitsevaisia ja mieleltään rikkaita ihmisiä. Meillä riittää myös laulun runsautta, kuten Karjalaisten
laulussa sanotaan. Laulu on muuten nurmeslaisen P. J. Hannikaisen käsialaa.
Toivon, että Nurmes pystyy elävänä kulttuurikaupunkina tarjoamaan hyvät puitteet Karjalaisille Laulujuhlille. Ahkera talkooväkemme on tehnyt parhaansa laulujuhlien onnistumiseksi.
Lämpimästi tervetuloa kansainvälisille Karjalaisille Laulujuhlille Nurmekseen!
Terveh tulgua da olgua kui kois!
Asko Saatsi
kaupunginjohtaja
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
3
KARJALAINEN LAULU
RAIKAA YLI RAJOJEN
Karjalaisten laulujuhlien pitkä perinne jatkuu ja tänä
vuonna karjalaiset kuorot kokoontuvat Nurmekseen
Laulupuu-veistoksen siimekseen. Laulupuu kunnioittaa P.J.
Hannikaisen elämäntyötä musiikin alalla. Hänen säveltämänsä Karjalaisten laulu sai hiljattain uudenlaisen tulkinnan,
kun Osmo’s Cosmos – yhtye voitti Karjalaisten laulun uusien
sovitusten kilpailun. Uudesta sovituksesta tehty video kuvaa
ajanmukaisella tavalla sitä, mihin karjalainen lauluperinne
pohjautuu.
Karjalaisia velvoittaa myös menneisyys ryhtymään laululle tilaisuuden tullen. Karjalan korvissa ja Vienan rannoilla laulettiin menneisyyden kuva ja kulttuurinen muinaishistoria koko
Suomen kansalle.
Lauluilon ohella karjalaisia yhdistää myös karjalan kieli. Kansalliseepoksemme Kalevala kerättiin karjalaiselta kielialueelta. Nurmes soveltuu Karjalaisten laulujuhlien juhlapaikaksi myös
siksi, että karjalan kielen harrastaminen on täällä vireää. Taustalla ovat vahvat siteet, nykyiset
ja historialliset, Suojärven pitäjään.
Maakunnan kulttuurisessa kehittämisessä lauluperinteen ja kielen harrastaminen ovat
avaintekijöitä. Näiden edistämisessä kansalaislähtöinen kulttuurityö on avainasemassa. Kansalaistoiminnan ansiosta kulttuuriperintö on säilynyt ja siirtynyt uusille polville. Nurmeksen
laulujuhlat osoittaa osaltaan sen, että perinne tulee myös säilymään.
Tervetuloa laulamaan yhdessä/Tulgua terveh pajattuah horas!
Risto Poutiainen
Vt. maakuntajohtaja
4
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
AIKATAULU JA OHJELMA
PERJANTAI 10.6.2016
10.00–12.00 13.00–15.00 18.00–19.30 20.30–22.00 Kyykän ystävyysottelu, Porokylän koulun kenttä, Mähköntie 19
Seminaari, Kuorolaulun ja kansanlaulun Karjala,
Hannikaisen sali, Nurmes-talo, Kötsintie 2
Karjalaisen kansanlaulun eri kerrostumat, musiikin tohtori Sanna Kurki-Suonio
Nurmeksen Mieskuoro
Sortavalan, Viipurin ja Raja-Karjalan kuorolaulu,
emeritusprofessori Reijo Pajamo
Avajaiset, Hannikaisen sali, Nurmes-talo, Kötsintie 2
- Linduzet, karjalankielinen lapsikuoro, Valtimo
- Lauluyhtye Lauluset, Valtimo
- Oma Pajo -kuoro, Petroskoi
Nurmeksen Seppojen tanssijaosto
Juhlatoimikunnan edustaja Mauri Mahlavuoren tervehdys
Vt. maakuntajohtaja Risto Poutiaisen tervehdys
Kaupunginjohtaja Asko Saatsin tervehdys
Karjalan tasavallan tervehdys
Juhlapuhe, emeritusprofessori Reijo Pajamo
Karjalaisten laulu
Kutsuvierastilaisuus
Isäntänä vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen
LAUANTAI 11.6.2016
9.00–10.00 10.00–11.00 10.00–11.00 11.15–13.00 13.15–13.45 14.00–16.00 16.15–17.30 18.00–20.00 21.00–22.15 Kuorojen yhteisharjoitus, kaikki kuorot, PielisAreena, Lomatie 11
Pääjuhlassa esiintyvien kuorojen soundcheck, PielisAreena
Kuorojen esityksiä, Nurmeksen tori
Kuorolaisten ruokailu, kenttäkeittiö, PielisAreenan piha-alue
Juhlakulkue Hyvärilän hotellin edestä PielisAreenalle
Pääjuhla
PielisAreena, pääsylippu 10 euroa
Käsiohjelma toimii myös pääsylippuna
Kuorojen esityksiä, Bomban talon esiintymislava
Kruuga – karjalaisia häälauluja / Runonlaulajien perintö –
7 sukupolven lauluja, Hannikaisen sali, Nurmes-talo, pääsymaksu 20 euroa
Kirkkokonsertti, Ortodoksinen Kamarikuoro, Nurmeksen ev.lut. kirkko,
ohjelma 10 euroa
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
5
SUNNUNTAI 12.6.2016
10.00–11.30 Jumalanpalvelukset kirkoissa
Juhlaliturgia, Nurmeksen ortodoksinen kirkko, Kirkkokatu 31 A
Kirkkoherra Andrei Verikov
Kirkkokuoro, johtaa kanttori Maria Verikov
Juhlamessu, Nurmeksen ev.lut.kirkko, Kirkkokatu 17
Pastori Antti Martikainen
Kirkkokuoro, johtaa kanttori Katriina Edoh
17.00–18.00 Päätöskonsertti: Suistamo – Lakkautettu kylä, Anne-Mari Kivimäki,
Hannikaisen sali, Nurmes-talo, pääsymaksu 10 euroa
Juhlakanslia Kauppatori 3
Karelia Expert toimisto
Avoinna perjantaina 9.00–17.00
puh. +35850 336 0707
Juhlakanslia lauantaina PielisAreena
Avoinna la 8.30–16.00
puh.+35850 336 0707
Vastuuhenkilö Kirsi Partanen
Esiintyjät saavat infopaketin ja liput juhlakansliasta.
6
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
LAULUJUHLILLA ESIINTYVÄT KUOROT
ARMAS RANDAINE
Pitkärannan piiri, Pitkäranta, kuoronjohtaja Budneva Nikolajevna
JOENSUUN LAULU
Kuoronjohtaja Hanna-Kaisa Laakkonen
JOENSUUN LAULUPELIMANNIT
Kuoronjohtaja Hanna-Kaisa Laakkonen
JOENSUUN RAUTATIELÄISTEN SEKAKUORO
Kuoronjohtaja Sanna Heikkinen
LAULUYHTYE LAULUSET
Valtimo, kuoronjohtaja Tiina Könttä
LIEKSAN MIESKUORO
Kuoronjohtaja Kari Hämynen
LINDUZET, KARJALANKIELINEN LAPSIKUORO
Valtimo, kuoronjohtaja Raija Kokkola
NURMEKSEN EVANKELISLUTERILAISEN SEURAKUNNAN KUORO
Kuoronjohtaja Katriina Edoh
NURMEKSEN MUSIIKKIYHDISTYKSEN MIESKUORO
Kuoronjohtaja Matti Turunen
NURMEKSEN ORTODOKSINEN KIRKKOKUORO
Kuoronjohtaja Maria Verikov
OMA PAJO, KARJALAINEN KANSANKUORO
Petroskoi, kuoronjohtaja Ljubov Nikolajevna Nikitina
PÄIVYZET
Suojärven piiri, Veskelys, kuoronjohtaja Aleksej Nikolajevitš Tšajkin
ZABAVUŠKA
Suojärven piiri, Porajärvi, kuoronjohtaja Irina Vitalevana Gorodok
SONETIC/KESKI-KARJALAN KAMARIKUORO RY.
Kuoronjohtaja Hanna-Kaisa Laakkonen
SÄÄMÄJÄRVI,
Prääsän piiri, Jessoila, kuoronjohtaja Olga Nikolajevna Vasiljeva
TUOMI, SUOMALAISEN LAULUN YHTYE
Prääsän piiri, Tšalna, kuoronjohtaja Galina Grigorjevna Hanenko
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
7
KRUUGA - KARJALAISIA HÄÄLAULUJA
Lauluyhtye Loihu tuo Karjalaisille Laulujuhlille vanhaa runolauluhäiden musiikkia. Konsertin
ohjelmisto on osa musiikkiteatteriproduktiota Kruuga – karjalaiset lauluhäät, joka perustuu karjalaisen hääperinteen lauluihin, itkuvirsiin, loitsuihin, pukuihin ja tapoihin. Näytelmää
esitetään heinäkuussa 2016 Taipaleen Kulttuuriviikolla Liperissä sekä Pielavedellä.
Loihu on Emilia Kallosen 2014 perustama karjalaiseen lauluperinteeseen nojaava lauluyhtye.
Tällä hetkellä Loihu vastaa Kruuga – karjalaiset lauluhäät -musiikkinäytelmän lauluista ja
esittää sen ohjelmistoa.
Loihun laulajat ovat Pohjois-Karjassa toimivia kansanmusiikin ammattilaisia: Emilia Kallonen,
Kirsi Uutinen, Mammu Koskelo, Usi Riikonen, Suvi Laaninen
Kruuga – karjalaiset lauluhäät. Tiedustelut: tuottaja Timoi Munne 045 102 9900 /
FB: Kruuga / www.viinijarvi.fi
RUNONLAULAJIEN PERINTÖ
- 7 SUKUPOLVEN LAULUJA
Konsertti koostuu suistamolaisen Härkösten runonlaulajasuvun 7 sukupolven edustajien
runoihin sävelletyistä lauluista. Vanhin runo on heimomies Iivo Härkösen muistiin merkitsemä, hänen isoisänsä Iivana Härkösen v. 1900 laulama ”Marketan virsi” ja sitä seuraa Iivon
omia runoja sekä hänen veljensä jälkeläisten runoja aina nykypäivään asti. Laulut on pääosin
säveltänyt ja sovittanut Iivon veljen tyttärenpoika Paavo Joensalo, joka myös juontaa
konsertin. Solisteina ovat nuoret lupaavat oopperalaulajat sopraano Reetta Haavisto ja
bassobaritoni Antti Pakkanen.
Solisteja säestävät Sibelius-Akatemiassa opiskeleva kiteeläislähtöinen pianisti Olli Mikkonen
sekä Joensuun konservatoriossa opiskelevat kanteleensoittaja Noora Arola, viulistit Ofelia
Sarlund ja Anniina Kaari, sellistit Tatu Aukee ja Ami Kimanen sekä oboisti Emma
Piipponen.
Konsertti esitetään laajempana versiona heinäkuun lopulla myös Taipaleen Kulttuuriviikoilla
sekä elokuun alussa Helsingin Huopalahden kirkossa yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran
kanssa.
Tiedustelut: Paavo Joensalo 0400 838 268 / www.eikury.com
8
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
ANNE-MARI KIVIMÄKI
JA LAKKAUTETTU KYLÄ
Lakkautettu kylä -konsertin musiikki kulkee matkan 1900-luvun alun kuvitteellisista karjalaisista Suistamon illatsuista tähän päivään. Konsertissa kuullaan Kivimäen säveltämää haitaritrancea, sota-ajan suosikkisävelmiä ja karjalankielistä arkistomateriaalia. Musiikin myötä
sukelletaan Suistamoon, pohditaan evakkoutta, sota-aikaa, kodin jättämistä ja nykytodellisuutta pienessä venäläisessä kylässä, joka aikoinaan kuului Suomelle. Kivimäki on koonnut
konserttiin ainutlaatuisen orkesterin, jonka jäseninä nähdään kansanmusiikin huippunimiä
soittiminaan mm. kantele, pyngyr, jouhikko, huuliharppu, haitari ja laulu.
Lakkautettu kylä -konsertti on osa Anne-Mari Kivimäen taiteellista tohtorintutkintoa, jota hän
tekee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan. Kivimäen tutkimuksen alkulähteenä on suistamolaisen haitarinsoittaja ja tarinankertoja Ilja Kotikallion (ent. Sinda) arkistoäänitteet. Kotikallion
viitoittamana Kivimäki ja työryhmä ovat tehneet tutkimusmatkoja rajan takaiselle Suistamolle, penkoneet arkistoja ja tavanneet entisiä suistamolaisia. Lakkautettu kylä -levy valittiin
vuoden 2015 albumiksi ja levy oli Emma-ehdokkaana vuonna 2016.
ORTODOKSINEN KAMARIKUORO
Ortodoksinen kamarikuoro on perustettu vuonna 1995 ja siinä on 20–30 laulajaa eri puolilta
Suomea. Kuorolaisissa on musiikin ammattilaisia, opiskelijoita ja harrastajia. Monet solistit
ovat pitkän linjan kamarikuorolaisia, kuten sopraano, laulupedagogi Sanna Heikkinen. Ortodoksista kamarikuoroa on johtanut sen perustamisesta lähtien dir. cant. Juhani Matsi.
Konserttien ohella toimintaan on perustamisesta saakka kuulunut laulaminen ortodoksisissa
jumalanpalveluksissa. Kuoron ohjelmisto sisältää pääsääntöisesti slaavilaista ja suomalaista
ortodoksista kirkkomusiikkia 1800-luvulta 2000-luvulle. Vuosien 2004–2014 välillä on
ilmestynyt seitsemän äänitettä. Parhaillaan kuoro valmistautuu kahdeksanteen levytykseensä,
joka tuo slaavilaisen hengellisen (ei-liturgisen) lauluperinteen kauneimmat helmet ensi kertaa
suomenkielisinä yleisön kuultaviksi.
Lisätietoja www.ortodoksinenkamarikuoro.fi, [email protected]
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
9
KARJALAISTEN LAULU
KARJALAZIEN PAJO
Suloisessa Suomessamme
oisko maata armaampaa,
kuin on kaunis Karjalamme,
laulun laaja kotimaa!
Lauluna sen kosket kuohuu,
järven aallot loiskuaa,
säveleitä salot huokuu,
ikihongat humajaa.
Sugumail näil suomelazien
oisko muada toista mis,
kui on randa karjalazien
karjalazis lauluzis.
Lauluna sen lahuot läikkää,
ailahinna ualdozet,
rigiet ritškaa, randiet räikkää,
igihongat huoguzet.
Ei oo meillä rikkautta
eikä maamme viljavaa,
vaan on laulun runsautta,
kylvämättä kasvavaa
Sit’ ei pane Idän halla
eikä Pohjan pakkaset,
se ei sorru sortamalla,
sitä ei lyö rakehet.
Ei meil suurie rikkahuzie
eigä liigoi hyvyzie,
vai on laulun rakkahuzie
aivan meren syvyzie.
Eigä niidä pane hallat,
eigä vilut vihazet,
eigä vainomiehen vallat
eigä isse ragehet.
Konsa vaino Suomeamme
kovin kourin koittelee,
silloin kurja Karjalamme
Suomen surut soittelee.
Ja kun onnen päivän koitto
Suomellen taas sarastaa,
silloin riemun suuri soitto
Karjalasta kajahtaa!
Muga konza kodipuolda
surut suuret ahistaa,
silloin laulu helkkää huolda,
hil’l’embäzeh himajaa.
Vai kui päivä parembani
nouzoo Suomen niemen piäl,
silloin kannel karjalani
helakambah helkkää tiäl!
KARJALAN KUNNAILLA
KARJALAN KUMBUZIL
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikot tuuhettuu.
Käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaiho ponneton.
Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah,
jo Karjalan koivikot tuuhevutah.
Kägöi kuldani kukkuu, on mua lumetoi,
vie sinne miun kaibavo pohjatoi.
Mä tunnen vaaras ja vuoristovyös
ja kaskies sauhut ja uinuvat yös
ja synkkäin metsies aarniopuut
ja siintävät salmes ja vuonojes suut.
Mie tunnen siun vuarat dai kai mäjet nua,
dai kaskinna kai on jo Karjalan mua.
Da synkis da sankois nois salomais
ken salmiloin suis nyt souvella sais.
Siel’ usein matkani määrätöin
läpi metsäin kulki ja näreikköin.
Minä seisoin vaaroilla paljain päin,
missä Karjalan kauniin eessäni näin.
Jo moneh kerdahba kierringi nois,
mie Karjalan huogujahongikkolois.
Da vuaroil sen seizoin pal’l’ahin päin,
da Karjalan kaiken eis silmien näin.
Jo Karjalan kunnailla...
Da vuaroin harjoil noil ukkoloin luo
miun nosti jo Karjalan korbi da suo,
da siel midä tunnin i kuulin da näin
dai siit igipäiväzeh kaibavoh jäin.
Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah, ...
10
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
MUKANA HANKKEESSA OVAT:
Nurmeksen kaupunki
Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö
Suojärven Pitäjäseura ry
Karelia Expert Matkailupalvelu Oy
Hyvärilän nuoriso-ja matkailukeskus
Nurmeksen ev.lut. seurakunta
Nurmeksen ortodoksinen seurakunta
Nurmeksen Musiikkiyhdistys
Nurmeksen Kyykkäseura ry
Sortavala-Säätiö
Salmi-Säätiö
Suo-Säätiö
Laatokankarjalaisten Liitto R.Y.
Nurmes-Valtimo -Matkailuoppaat ry
TAPAHTUMAN TUKIJAT
Sortavala-Säätiö
KARJALAISET LAULUJUHLAT - KÄSIOHJELMA
11
12
11
POROKYLÄ
8 7
9
KESKUSTA
6
1. Bomban Talo
2. Kesäteatteri
3. Kylpylä
4. Tsasouna
5. Hyvärilän matkailukeskus
6. Ort.kirkko
7. Ev.lut.kirkko
8. Muistomerkki
9. Tori
10. PielisAreena
11. Nurmes-talo
12. Porokylän kenttä
4
1
RITONIEMI
2
3
HYVÄRILÄ
5
LEHTOVAARA
10