1. No category

Liite 1
17.6.2016
TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY: Selvitys naapuruusoikeudellisen luvantarveperusteen soveltamisesta
ympäristölupamenettelyssä ja asiaan liittyvistä keventämismahdollisuuksista
Johdanto
Ympäristönsuojelulain uudistamishankeen kolmannen vaiheen yhden projektin tehtävänä oli tarkastella
ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 mukaista laitosluetteloa, arvioida luettelon toimivuutta ja
tarkoituksenmukaisuutta ympäristönsuojelun toteutumisen kannalta ja tehdä ehdotuksia toimintojen
luvanvaraisuusrajojen nostamisesta, toimintojen siirtämisestä kevennettyyn menettelyyn kuten
ympäristönsuojelulain mukaiseen rekisteröintiin sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia muiksi toimenpiteiksi ja
uusiksi säännösehdotuksiksi, joita voitaisiin käyttää luvanvaraisuuden ja rekisteröimisen sijaan toimintojen
ennakollisessa ympäristövalvonnassa.
Projekti pohti myös naapuruussuhdelain merkitystä, koska naapuruussuhdelaki nousee yhä useammin esiin
luvanvaraisuuden perusteena kuormittaen viranomaisia. Projekti ehdotti että ympäristöministeriössä selvitetään
eräistä naapurussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n kumoamisen mahdollisuutta ja sen sisällön siirtämistä
ympäristönsuojelulakiin. Jo tällä hetkellä ympäristönsuojelulain tarkoittama merkittävä pilaantuminen on
rinnastettavissa naapurussuhdelain kohtuuttomaan rasitukseen.
Lisäksi Tarasti (et al) ovat selvityksessään Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen, Arvio
toteuttamisvaihtoehdoista (Maaliskuu 2015) todenneet muun muassa, että naapuruussuhdelakiin perustuva
luvantarvekynnys on tulkinnanvarainen. Luvantarve riippuu toiminnan laadusta, laajuudesta ja ympäristön
(naapuruston) käyttömuodoista. Toisin kuin laitosluetteloon perustuva luvanvaraisuus, naapuruusoikeudellinen
lupakynnys ei suoraan ole johdettavissa toiminnan volyymista. Näin ollen pienikin toiminta saattaa mainitulla
perusteella olla luvan tarpeessa. Lupamenettely on hallinnollisilta kustannuksiltaan melko raskas menettely, ja
luvanvaraisuuden keventämiseen on paineita myös laitosluetteloa karsimalla. Naapuruusperusteen poisto
vähentäisi merkittävästi tilanteita, joissa luvan tarpeesta on epäselvyyttä; nämä tilanteet puolestaan voivat johtaa
erilaisiin hallintomenettelyihin ja muutoksenhakuihin. Ryhmä esittikin, että selvitetään yksin
naapuruusoikeudelliseen luvantarveperusteeseen pohjautuvien lupamenettelyjen määrä ja arvioidaan, ovatko
tuon perusteen poistamisen hyödyt siitä aiheutuvia haittoja suuremmat eri osapuolten kannalta.
Tehtävän sisältö
Tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa naapuruusoikeudellisen lupaperusteen soveltamisesta
ympäristölupamenettelyssä sekä arvioida, onko lupaperusteen säilyttäminen tarpeen vai voitaisiinko se joko
kokonaan poistaa tai korvata jollain muulla sääntelyvaihtoehdolla.
Tehtävänä on kuntien 2000-luvun ympäristölupakäytännön perusteella:
1. Selvittää, miltä toiminnoilta on vaadittu ympäristölupaa naapuruussuhdelain 17 §:n perusteella?
2. Selvittää, kuinka paljon lupia vuodessa haetaan laitosluettelon ulkopuolisille toiminnoille ja miten
tapaukset hajautuvat kuntien välillä?
3. Selvittää, minkä tyyppinen kohtuuton rasitus on ollut naapuruussuhdelain 17 §:n peruste ympäristöluvan
hakemiselle?
4. Selvittää, onko viranomainen harkinnut muita ympäristönsuojelulain lupaperusteita vaihtoehtona
luvanvaraiseksi tulkitsemiselle?
5. Arvioida, voitaisiinko
a) lupaperusteesta kokonaan luopua;
b) tiettyjä toimintoja rajata kokonaan lupaperusteen soveltamisen ulkopuolelle;
c) luvanvaraisuuden poistamisen sijasta jotkut toiminnot säätää ilmoituksenvaraisiksi tai
2
d) lupaperuste mahdollisesti korvata jollain muulla vaihtoehdolla.
6. Arvioida edellä kohdassa 5 tarkoitettujen vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja ainakin seuraavista
näkökulmista:
o taloudelliset ml. yritysvaikutukset
o ympäristövaikutukset
o vaikutukset viranomaistoimintaan (lupa, valvonta, tuomioistuin)
o asianosaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet
7. Esittää johtopäätökset ja konkreettiset säännösmuutosehdotukset perusteluinen, jos lupaperuste
ehdotetaan poistettavaksi tai korvattavaksi jollakin muulla sääntelyvaihtoehdolla.
Aikataulu ja toteutus
Selvityksen on oltava valmiina viimeistään 21.11.2016.
Selvitystä varten asetetaan ohjausryhmä, jonka kutsuu koolle ympäristöministeriö. Ohjausryhmän
tehtävänä on yhteistyössä toteuttajan kanssa tukea ja kommentoida työn etenemistä.
Tulosten esittäminen
Kirjallinen loppuraportti
Lisätietoja
Ympäristönsuojelulain uudistamisen kolmannen vaiheen projekti 7 loppuraportti on luettavissa ja
tulostettavissa ympäristöministeriön www-sivuilta kohdasta ympäristönsuojelulain uudistaminen
www.ym.fi/fiFI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Ymparistonsuojelun_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Ymparistons
uojelulain_uudistaminen
Tarastin et al selvitys Ympäristömenettelyjen sujuvoittaminen ja tehostaminen, Arvio
toteuttamisvaihtoehdoista (maaliskuu 2015) on luettavissa osoitteesta
http://www.ym.fi/fi-fi/tarastin_ryhma_19_ehdotusta_ymparistomen
Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 23/2009 vp – Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain
muuttamisesta